Fraatilla ottoteho nousee kun kaivo kylmenee ja Matiaksella ottoteho nousee kun keruun lämmöt nousee. Itellä ei juuri vaikutusta ole. Mistä moinen johtuu??
Siis Matiaksella ottoteho pysyisi aisoissa jos hänellä olisi kaivo eikä maapiiri joka lämpee liikaa?
Käppyrät näyttää vanhalle IVT:lle, ettei ottoteho kauheasti ainakaan muutu, antoteho muuttuu (tosin mittaria antotehoon ei minulla ole, dT lauhduttimen yli ajaa saman asian)
Mielenkiinnosta aiheeseen keräsin LogTempin tallentamaa dataa Tammikuulta ja nyt Kesäkuulta.
Tässä 15 vuoden ikäisessä Ekowellissa ei COP arvo juurikaan muutu kun keruuliuos lämpenee kesällä mutta anto- ja ottoteho kasvaa oikein kunnolla.
Painemittarilla selviäisi tai sitten kun sulla on yksiaineinen kylmis niin jos pääset höyrystimen kyljestä eristeen alta jostain puolesta välistä/alkupäästä mittaamaan ja toinen mittaus lauhduttimen jälkeen niin erotus pitäisi olla likimäärin höyrystimellä tapahtuva tulistus.
Tuossa voi varmaan käydä niinkin, että paisuntaventtiilin suutin on turhan pieni/säätö turhan kiinni kesäkäytölle, jolloin kylmäaine tulistuu enemmän ja tällöin höyrystymispaine jää matalammaksi kuin mitä se voisi olla jos kylmäaineen virtaama olisi suurempi.
Kesäajan käytölle nuo säädöt on antotehon puolesta hyvinkin riittäviä mutta saisiko talviajan matalammilla keruun lämpötiloilla paisarin säädöillä nostettua pumpun antotehoa?
Tossa käppyrässä vähän hämää se miten "paisuntaventtiililtä" on korkeampi kuin "Höyrystimeltä". Siis jos paisuntaventtiilin jälkeen on 3,3C niin miten höyrystimen jälkeen voi olla 1,9C? Joko ymmärsin anturien paikat väärin tai sitten vaikuttaa, että olisi mittausvirhettä. Sulla on kyllä ymmärtääkseni anturien kiinnitys asiallinen. Vai onko "Höyrystimeltä" viinan lämpötila?
No nämä amatöörin mittaukset on vähän sellaista sorttia että" tuuma mitassa eikä viikko ryypätessä meinaa mitään" mutta tässä on anturi paisarin ja höyrystimen välisessä lyhyessä (100mm) putkessa ja juippi arveli toisessa ketjussa ettei kylmäaine höyrystykään kunnolla heti paisarilta lähtiessään vaan vasta pidemmällä höyrystimessä niin siksi paisarin anturin lämpötila on korkeampi kuin höyrystimeltä lähtevän kaasun lämpötila
Katselin samoilta ajoilta Ekowellin ottotehoa mittaavan kwh-mittarin ja lauhduttimen antotehoa mittaavan Pollucomin lukemia.
19.01.2013 oli pakkasta n -25C,ottoteho/vrk oli 38kwh ja antoteho 114kwh.
Maasta tuleva keruuliuos nolla-asteista ja lauhtumislämpö +43-45C.
COP 3.0.
Pollucomin mukaan pumpun antoteho 7kw käyntijakson aikana.
Trendi 19.1-13 http://aijaa.com/mCpTAW
2-5.6-2013 lukemia,ottoteho 11kwh/3vrk ja antoteho 34kwh/3vrk.
Maasta tuleva keruuliuos +10C ja lauhtumislämpö +46-48C.
COP 3.09.
Pollucomin mukaan pumpun antoteho 12kw käyntijakson aikana.
Tässä 15 vuoden ikäisessä Ekowellissa ei COP arvo juurikaan muutu kun keruuliuos lämpenee kesällä mutta anto- ja ottoteho kasvaa oikein kunnolla.Tai kääntäen,talvella keruuliuoksen jäähtyessä antoteho laskee roimasti juuri silloin kun sitä eniten tarvitsisi :-[
Kylmäaine tässä on R22 ja kompura Copeland CRLQ-0350-TFD-551 vuodelta 1997,mäntäkompressori.
Eli pitäisi tämän mukaan COPissa olla isompi eri kesällä ja talvella kuin olet mitannut. Voisiko olla niin että paisuntaventtiili ei pidä tulistusta samana eri lämpöisellä keruulla. Olisiko tuo sitten vika vai ominaisuus, en tiedä.
Kyllä kylmäaineen pitää olla oikein toimivassa laitteessa paisarilta lähtiessään usean asteen verran kylmempää kuin höyrystimeltä lahtiessää. En ainakaan itse ymmärrä miten lämpötilat voisivat olla päinvastoin. Eli kyllä nuo anturien kiinnitykset/toiminta kannattaa tarkistaa.
Eli kysymys kuuluu muuttuuko tulistus myös lauhtumispaineen muuttuessa. Ominaisuus tämäkin?
Sama ilmiö hieman pienemmin näkyy sunkin trendistä. Tuossa ilm. lämmitys ja kv jaksot peräkkäin? Mikä mahtaa olla tulistus käyntijakson aivan lopussa? Muistaakseni kirjoitit joskus, että sulla paisarin jälkeen lämpötila on 1K alle höyrystymislämpötilan. Silloinhan tulistus olisi luokkaa 1K, ellei jopa alle? Aika riskillä taitaa mennä ???
Sitten jälleen otsikon mukainen kysymys. Miksi maalämpöpumpuissa ei elektroniset paisuntaventtiilit ole yleistyneet?
Joo, ylipäänsä tuntuu tyhmältä hoitaa tulistus keruun lämmöllä, koska se kaikki on poissa lämpökertoimesta. Järkevintähän olisi tulistaminen alijäähdyttimen lämmöllä. Ihme kun tätä ei yleisemmin käytetä.
Toisaalta, ei se paisarin ruuvaaminenkaan tuo ulkoa mitään lisäenergiaa, mutta kuitenkin parantaa COPia. Ainakin Selectin mukaan COP paranee mitä enemmän on alijäähdytystä ja vielä kun tuon ilmaisen lämmön siirtää imukaasuun niin saadaan ilmainen tulistus. En ymmärrä miksi se ei olisi hyödyllistä.
Niinjoo... imukaasujäähdytyshän se taitaa olla syy miksi ei liikaa saa tulistaa. Eli siis moottorin käämit tahtoo kylmää imukaasua, jotta kompuran alaosan (moottorin) lämpötila pysyy järkevissä rajoissa. Yläosassa saa olla kuumempi (Copelandin mukaan max. kuumakaasun lämpötila 130C).
Matiakselle:
Oletko koettanut vaikka ruuvarilla kopauttaa kevyesti paisuntavenaa?
Mistä muuten alkaa tuon käyttämänne ohjelman alapään arvot?
Mulla pumppu ei toimi, tai tarkemmin kylmäaine ei höyrysty kierrossa kunnolla jos lauhduttimelta pukkaa ulos alta 30K litku.
Pumppu siis sekoo jos höyrystimellä olis tavaraa mutta lauhduttimelta ei ei pysty sitä hyödyntämään. KV- ajossa ongelmaa ei luonnollisesti ole, vaan viimeisten lämmitysjaksojen aikana.
Teillähän tanskalaispumpusta puuttuu tarkkailulasi?
LainausNiinjoo... imukaasujäähdytyshän se taitaa olla syy miksi ei liikaa saa tulistaa. Eli siis moottorin käämit tahtoo kylmää imukaasua, jotta kompuran alaosan (moottorin) lämpötila pysyy järkevissä rajoissa. Yläosassa saa olla kuumempi (Copelandin mukaan max. kuumakaasun lämpötila 130C).
Mahtaakohan Select yms taulukot huomioida sellaista ilmiötä imukaasun lämpötilan muutoksissa että hermeettisesti suljetun kompressorin moottorin hyötysuhde muuttuu myös imukaasun lämpötilan mukaan koska moottorin jäähdytys tapahtuu juuri imukaasulla?
Tuo nestelinjasta otettu lämpö pitäisi tuode imuputkeen bulbin jälkeen ettei paisari reagoisi "ylimääräiseen" lämpöön ja sotkisi koko ideaa.
Oliskohan juipilla tai muilla alan ihmisillä käytettävissä taulukoita mistä näkisi oikosulkumoottorin käämien lämpötilan vaikutuksen ko moottorin sähköiseen hyötysuhteeseen?
Siis jos Select tai vastavat laskentaohjelmat ei tätä noteeraa.
Mä kyllä laittaisin bulbin sen alijäähdytintulistinhässäkän jälkeen ja säätäisin sitten paisarilta tulistusta isommalleen.
Mä kyllä laittaisin bulbin sen alijäähdytintulistinhässäkän jälkeen ja säätäisin sitten paisarilta tulistusta isommalleen.
En varmaan ymmärrä nyt jotain. Jos tulistusta säätää isommalle niin höyrystymislämpötilahan laskee alemmas ja lämpökerroin huononee.
Tarkotin siis että bulbbi olis sen alijäähdyttimen jälkeen eli säätäisi tulistuksen määrää alijäähdyttimen ja kompuran välistä. Tällöin höyrystimen jälkeen voi hyvinkin olla 0K tulistus ja se 10K (tai mikälie) tulistus hoituisi alijäähdyttimellä. Ideana siis pitää tulistus speksien sisällä, että varmistetaan riittävä imukaasujäähdytys. Tokihan sen paisarin säädön voi poistaa kokonaan ja ruutata kylmäainetta niin paljon kuin suuttimesta mahtuu. Näinhän mä käytännössä tein ja hyvin toimi. Eri asia onko se sitten fiksua pidemmän päälle.
Eli jos antaa bulbin olla paikoillaan ja laittaa alijäähdyttimen sen jälkeen ja sitten säätää paisarilta tulistuksen nollille niin ei ole käytännössä mitään kontrollia tulistuksen suuruudelle. Se voi olla mitä tahansa nollasta ylöspäin (tietenkin joku raja tulee lauhteen ja imukaasun lämpötiloista). Esim. tossa 60C lauhtumislämpötilacasessa 28K.
Suutin saisi siis ruiskuttaa mahdollisimman paljon kylmäainetta mutta kuitenkin niin, että imukaasun tulistus ennen kompura olisi ainakin pari astetta. Tuo parin asteen tulistus (ja vaikka osa höyrystymisestäkin) voi hyvin tapahtua siellä alijäähdyttimellä, mutta kyllä itse kuitenkin värkkäisin niin, että tulistukselle olisi joku säätö ja niinhän se näppärästi onnistuu, että bulbbi on alijäähdyttimen ja kompuran välissä.
Itsellä menee spekulaation tasolle kun en ole päässyt asiaa kokeilemaan, mutta aihe on kuitenkin niin mielenkiintoinen, että en malta lopettaa ;) Eli jos säädät paisarin esim. 10K tulistukseen ja alijäähdytin lämmittää imukaasua 8:lla asteella niin höyrystimelle jää tehtäväksi 2K tulistus. Mites sitten kun alijäähdytin lämmittääkin vain esim. 4:llä asteella. Eikö silloin paisari yritä edelleen pitää 10K tulistuksen ja vetää suutinta kiinni. Tällöin höyrystymispaine laskee ja höyrystin tekeekin 6K tulistuksen? Koko idea on pilalla.
Tuolla on ohjeistettu bulbbi välittömästi höyrystimen jälkeen ja ennen mahd. lämmönvaihdinta.
http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/AE3F028B-EE1C-4968-83B6-B93254B24BAE/0/Termostaattisetpaisuntaventtiilit.pdf
Kiitos selväkielisestä vastauksesta vähemmän selväkieliseen kysymykseen :)Mistä muuten alkaa tuon käyttämänne ohjelman alapään arvot?
Mulla pumppu ei toimi, tai tarkemmin kylmäaine ei höyrysty kierrossa kunnolla jos lauhduttimelta pukkaa ulos alta 30K litku.
Pumppu siis sekoo jos höyrystimellä olis tavaraa mutta lauhduttimelta ei ei pysty sitä hyödyntämään. KV- ajossa ongelmaa ei luonnollisesti ole, vaan viimeisten lämmitysjaksojen aikana.
Teillähän tanskalaispumpusta puuttuu tarkkailulasi?
Jos meinaat alapään arvoilla höyrystymislämpötilaa niin Selectissä on näköjään -22C alarajana.
Meinaat varmaan tolla 30K:lla siis 30C:ta? Noita Kelvineitä (K) käytetään kun puhutaan lämpötilaeroista. Eli jos sulla on vaikka 20C ja 30C lämpötilat niin niiden ero on 10K.
Muttasiis viileällä menoveden lämpötilalla käy kyllä todennäköisemmin toisinpäin eli siis paisuntaventtiilistä/suuttimesta loppuu pelivara kesken. Eli pitäisi avata lisää, mutta ei aukea, jolloin kylmäainevirtaama ei ole riittävän suuri jolloin kylmis tulistuu enemmän. Eli toisinsanoen höyrystymislämpötila voisi olla korkeampikin jos kylmäaineeseen saataisiin lisää virtaamaa. Tämä on siis arvaus. Painemittarilla tuo selviäisi. Niin ja lauhtumislämpötilassa on Selectissä 23C minimi. Selectin arvot ovat siis Copelandin kompuran ohjeellisia toimintarajoja.
Joo ei oo tarkastuslasia tuossa myllyssä.
Missä sijaitsee alijäähdytin ja missä pumppumerkeissä kyseinen kapistus on asennettuna?(http://kuva.termiitti.com/image/28416.jpg)
Niin ja alijäähtymistähän tapahtuu usein myös lauhduttimen "loppupäässä". Sitä enemmän mitä kylmempää litkua paluukierrosta (vesi) tulee. Toisessa ketjussa siis viittasin tähän kun meinasin, että lattiakierron paluulinjaan liitetty lämmönvaihdin on eräänlainen alijäähdytin (siis jos vaihtimelta otetaan energiaa), koska se viilentää lattiakierron paluuta tavanomaista viileämmäksi ja täten lauhduttimen "loppupää" viilenee ja tämän pitäisi johtaa suurempaan alijäähtymiseen.
Joskus näkee väitettävän, että alijäähdyttimellä tuotettu energia olisi ilmaista. Ei pidä paikkaansa. Se vain tuotetaan paremmalla lämpökertoimella. Käytännössä alijäähdytin laskee myös (ainakin mun logiikan mukaan) lauhtumispainetta ja parantaa sitäkin kautta lämpökerrointa. Tosin silloin ei saada lauhduttimelta niin kuumaa vettä kuin ilman alijäähdytintä.
Pähkinänkuoressa alijäähdytin on siis lämmönvaihdin, joka kaapii lauhduttimella viilentyneestä lauhteesta vielä loputkin mehut pois. Käytännössä vaihtovenassa alijäähdyttimeltä saatava lämpötila on suurinpiirtein sama kuin lämmityskierron paluuveden lämpötila. Tulistuspumpussa se taas on lähellä pöntön alakerran lämpötilaa.
En kyllä täysin ymmärrä mitä etua saadaan paluulinjasta otetulla lämpöenergialla lauhdutinpuolta ajatellen. Tällöinhän vain lauhduttimelta otetaan enemmän tehoa ulos ja menoveden lämpötila putoaa. Pumpunhan on tällöin tehtävä lisää työta saavuttaakseen jälleen tavoiteltu menoveden lämpö jotta varsinaisen lämmönjaon keskilämpötila pysyisi samana.
Varsinainen alijäähdytin on täysin eri asia jos ajattelee siitä saatavaa hyötyä. Sieltä saatu lisälämpö ei vaikuta lauhduttimen käyttäytymiseen millään tavalla, koska alijäähdytin on varsinaisen lammitysveden kierrosta erillinen komponentti.
Esim. jos vaikka ajattelee, että menovesi on 40C ja paluu 30C. Sitten laitetaan paluuseen lämmönvaihdin, joka pudottaa paluun vaikkapa 20C:een. Menoveden lämpötila putoaa samalla antoteholla 30C:een ja kämppä alkaa jäähtyä reippaasti. Tällöin pumpun pitää käydä pitempään että saavutetaan jälleen menopuolelle 40C. Lauhtumispaine ei loppujenlopuksi ymmärtääkseni putoa yhtään, lauhduttimen dt vain kasvaa.
Onko Matiaksen Ekowellissä alijäähdytin vielä tuon nestevaraajan perässä?
Mikä on tuon lauhduttimen jälkeisen lämpötilan optimi paluu höyrystimelle jos kaivolta tulee esim. 1C asteista?
Kaiken näköisiä virityksiä jälkijäähdyttimineen on kokeiltu, mutta se optimi?
Vetää jo vaikeeksi 8)Nyt ei ymmärrä. Jos ei tuota toista lauhdutinta olisi eikö nesteytyminen tapahtuisi vielä isommalla lämpötilaerolla?
Jos rakennamme lauhduttimen perään lisää lauhdutinta ja nimeämme sen aliJäähyksi laskee lauhtumispaine koska lämmönsiirto paranee.
Paine ja lämpötila varsinaisessa lauhduttimessa laskevat hiukan.
Ääritapauksena kuvitellaan kaksi samanlaista levaria peräkkäin, ekaan pumpataan 50 C vettä ja tokaan 25 C vettä.
Kompuran kuumakaasu jäähtyy ekassa 52 asteeseen ja nesteytyminen tapahtuu tokassa isolla lämpötilaerolla.
Mutta kun nestevaraaja erottaa ekan jälkeiset pisarat ja päästää pohjalta nestevirtauksen jatkoon niin alijäähdytys toimii.
Tämä tieto on minulle opetettua eikä toistaiseksi perustu empiiriseen kokemukseen.
Suodatinkuivain, ks liite (Lähde: http://www.ahlsell.fi/upload/Kylm%C3%A4n%20k%C3%A4ytt%C3%B6ohjeet/Suomen_T.pdf Suva kylmäaineiden käyttöohje)
Tuo paissarii ennen lämpötila kiinnostaisi kun se on helpompi mitata :)Mikä on tuon lauhduttimen jälkeisen lämpötilan optimi paluu höyrystimelle jos kaivolta tulee esim. 1C asteista?
Kaiken näköisiä virityksiä jälkijäähdyttimineen on kokeiltu, mutta se optimi?
Tarkoitatko lämpötilaa ennen paisuntaventtiiliä vai jälkeen?
Paisarin jälkeen se varmaan ainakin COPin kannalta olisi lähellä 0C, edellyttäen että höyrystyminen saataisiin aikaiseksi ennen kompuraa. Käytännössä kuitenkin jotakin -3 - -6C. Tällöin tulistusta saataisiin riittävästi estämään kompuraa kuluttavat nesteiskut.
Seuraava kysymys:
Ruuvailin tossa talvella paisuntavenaa tosi paljon kiinni ja muistaakseni ulkokuori -15C. Voiko paisuntavena mennä sisältä niin jäähän että tulee ongelmia?
Kiiitos.
Seuraava kysymys:
Eikö suurempi keruun putken halkaisija kompensoisi matalaa kaivoa?
Entä miten käy jos kaivon yläpää on paljon ylempänä kuin pumppu? Tarviiko olla paljonkin isompi pumppu keruussa?Suljetussa kiertopiirissä putkiston ja laitteiden korkeusasemat eivät vaikuta pumpun kokoon.
Kiitos.
Seuraava kysymys:
Ajattelin värkätä tosta ulkosesta kiertopumpusta portaattomasti säädettävän mallin.
Voisiko siihen tarkotukseen käyttää normaalia valojen himmennintä?
Laatan valuun meni 22,5m3 betonia, massaksi laatalle saadaan (2200kg/m3) 49 500kg. Betonin ominaislämpökapasiteetti on 0,75kJ/(K x kg). Tästä saadaan laattaan yhden asteen lämpötilamuutoksen vaatima energia 37125kJ. Vedellä tuo ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg) Josta saa että tuolla samalla energiamäärällä lämmitetään vettä 8,9m3 yhden asteen verran. Tuo sama energiamäärä (1 kWh = 3.6 MJ) kWh:ssa on 10,3kWh
Betoni siis 8cm n laatan paksuudella painaa 176kg neliö.
Jos laatan vahvuus on 13cm niin massaa on 286kg.
Litkun määrä mulla tolla paksulla putkella lämmitysjärjestelmässä on noin litran neliölle ja pilliputkella ei taida olla kuin 0,6 litraa.
Kysyisinkin onko edes mahdollista lämmittää ylipäätänsä ollenkaan reilulla puolella litralla vettä tuota määrää betonia?
Eikö suunnitteluvaiheessa täytyisi ottaa huomioon tuon pienen putken tuoma hyöty siten että laatasta saisi ohuemman?
Nykyään talojen eristys on niin hyvä, että lämmityksen tehontarve on vain noin 30–50 W/m2. Lattian pintalämpötila noin 23–25 ˚C riittää yleensä kattamaan huoneen lämmöntarpeen.
Jotta lattialämmitysjärjestelmän menoveden lämpötila voidaan mitoittaa oikein, on käytettävissä oltava lämpöhäviölaskelmat, joista ilmenee kunkin erillisen huoneen lämmöntarve. Mikäli tällainen laskelma puuttuu tarjousvaiheessa, Uponor käyttää kohteen maantie-teellisen sijainnin mukaan määrättyä neliötehoa, joka on 40–55 W/m2 vä-lillä. Käytetty ohjearvo on kokemus-peräinen ja antaa rakennusmääräys-ten mukaisten normaalirakenteisten talojen kohdalla tulokseksi riittävän korkean menoveden lämpötilan talon lämmöntarpeen saavuttamiseksi. Erilaiset lattiarakenteet ja -päällysteet johtavat lämpöä eri tavoin. Betonilattia johtaa lämpöä hyvin ja lämpö myös leviää tehokkaasti. Betonilattiassa päästään haluttuun lämmitystehoon lattialämmitysjärjestelmän putkipiirien veden lämpötilan ollessa 30–35 °C.
Parketilla tai lastulevyllä päällystetty puurakenteinen lattia taas johtaa lämpöä huonommin kuin betonilattia. Puulattioissa on sen vuoksi käytettävä alumiinisia lämmön- luovutuslevyjä, joiden avulla lämpö saadaan jakautumaan tasaisesti koko lattian pinta-alalle. Uponor- lattialämmitysjärjestelmä täyttää puulattiavalmistajien asettamat vaatimukset. Ne edellyttävät, että lattian pintalämpötila on enintään 27 ˚C, kun huoneen lämpötila on normaali. Järjestelmän putkipiirien veden lämpötilan on vastaavasti oltava n. 40–45 ˚C.
Juu mutta missään ei ole mainintaa laatan vahvuudesta.
Itsellä tuon lämmitysputken tilavuus on 1.5% laatan vedeksi muutetusta tilavuudesta.
Ihan hyvin on pelannut mutta mikä tuossa olisi optimi?
Tomppeli saa alkaa kohta väsäämään uutta laskurii ; :-X
No sitten ongelmaksi muodistuisi se että laatan lämpötila muuttuisi jalan alla (kuvitteellisesti) 10 astetta tuon latauksen aikana
..
yritinkin tuossa epätoivoisesti selittää sitä että betonilaatan paksuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka tehokas mlp sitä tarvitaan lämmittämään...Fraati puhuu asiaa ja hyvin selitit.
..
yritinkin tuossa epätoivoisesti selittää sitä että betonilaatan paksuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka tehokas mlp sitä tarvitaan lämmittämään...
4 asteen yöpudotuksella ajetaan. Alaminimi on 22 astetta. Alaero on 10 astetta. Yläminimi 37 astetta ja yläero 3 astetta.
Kun kone on lepotilassa niin silloinhan ajetaan vettä käyrä miinus neljä astetta. Ja vissiin tällöin myös se Oumanin suojaus (alaminimi seuraa lämpökäyrää) seuraa vallitsevaa tilannetta. Eli alalämpö saa painua tosi alas ennenkuin kone saa käynnistykäskyn. Käynnistyskäsky voi tulla jopa yläminimin putoamisesta 37 asteeseen.
KOMPURA KÄYNNISTYY
Nyt kone tietysti vetää sitä korkeampaa käyrää ja lataa lattiaan. VOISIKO nyt olla tilanne että Ouman haistaa että alaminimi on liian alhaalla (suojaus) ja kone käykin jonkun muun luvun perusteella sen plus 10 astetta kuin sen alkuperäisen (22).
Täytyy tuossa jossakin vaiheessa kokeilla jotain muita asetuksia, mutta onhan tämä uskomatonta. Kävin tuossa edellisen käyntijakson aikana mittailemassa loppujakson lämpötiloja IP-mittarilla putkien pinnoista (eristysnauhan pala paljaalla kuparilla) ja L1 piirin lämpötilat oli jotain +26.3 paluu, 32 astetta meno. L2 (kosteat) +27.2 paluu, 32.2 astetta meno. Kestäähän se tietty ladata kun ladattavana on 2x130m2 8-10cm paksu betonikakku.
Sisälämppömittariakin on tullut kytättyä. Ei juurikaan heilu, vaan kököttää 21.4-21.8 asteen välillä. Minusta se vaihtelee tuon verran jo kun laittaa ruokapöydän päälle halogeenivalot päälle.
Tuossa minun käppyrää eiliseltä. Laatan kytkentäerotus 4.2C.Jos tuo lämpötila on mitattu pintamateriaalista niin erilaiset pintamateriaalit itsessään johtavat lämpöä eritavalla ja esim laattapinnalla olevassa tilassa riittäisi 22 asteinen vesi 21 asteen sisälämpöön ja parketilla päällystetyssä vaadittaisiin 24 asteinen jotta saavutettaisiin samanlainen sisälämpötila. Myös ilmanvaihdon tulot ja poistot, ikkunat, ulkoseinät ja tietysti miten putket on kieputettu(150mm vs 300mm) aiheuttavat omat eronsa. Myös putkien asennussyvyys laatassa vaikuttaa pintalämpötilaan. Mutta ylipäätään kuka huomaa tuollaisen pintamateriaalin 0,8 asteen eron? Mitä se haittaa vai vaihtuuko sisälämpötila yhtä paljon? Vai tarkoitatko että laatan pintalämpötila seuraa kiertoveden lämpötilaa 0,8 asteen tarkuudella?
Siis jos paluun lämmöt pyynti startissa 24C niin pysäytys 28,2C.
Laatan pintalämmöissä materiaalista riippuen eroa 0,8C.
Olisi todella mielenkiintoista nähdä jonkun vastaava käppyrä paksulla laatalla.
Lisäys:
Tossa linkki Husdatan sivuille. Taitaa olla iso varaaja kyseisellä herralla.
http://www.husdata.se/pop_report.asp?ID_User=705&H=&View=Rapport
....Tämä toi seuraavat muutokset käyntiaikoihin.
asetus 2,0K -> käyntijakso 2h 50min
asetus 1,5K -> käyntijakso 2h 20min
asetus 1,0K -> käyntijakso 1h 45min
asetus 0,5K -> käyntijakso 1h 20min
Tuossa minun käppyrää eiliseltä. Laatan kytkentäerotus 4.2C.Jos tuo lämpötila on mitattu pintamateriaalista niin erilaiset pintamateriaalit itsessään johtavat lämpöä eritavalla ja esim laattapinnalla olevassa tilassa riittäisi 22 asteinen vesi 21 asteen sisälämpöön ja parketilla päällystetyssä vaadittaisiin 24 asteinen jotta saavutettaisiin samanlainen sisälämpötila. Myös ilmanvaihdon tulot ja poistot, ikkunat, ulkoseinät ja tietysti miten putket on kieputettu(150mm vs 300mm) aiheuttavat omat eronsa. Myös putkien asennussyvyys laatassa vaikuttaa pintalämpötilaan. Mutta ylipäätään kuka huomaa tuollaisen pintamateriaalin 0,8 asteen eron? Mitä se haittaa vai vaihtuuko sisälämpötila yhtä paljon? Vai tarkoitatko että laatan pintalämpötila seuraa kiertoveden lämpötilaa 0,8 asteen tarkuudella?
Siis jos paluun lämmöt pyynti startissa 24C niin pysäytys 28,2C.
Laatan pintalämmöissä materiaalista riippuen eroa 0,8C.
Olisi todella mielenkiintoista nähdä jonkun vastaava käppyrä paksulla laatalla.
Lisäys:
Tossa linkki Husdatan sivuille. Taitaa olla iso varaaja kyseisellä herralla.
http://www.husdata.se/pop_report.asp?ID_User=705&H=&View=Rapport
Omassa järjestelmässä muutin vastaavaa arvoa kuin tuo sinun kytkentäerotus.Lainaus käyttäjältä: fraatti....Tämä toi seuraavat muutokset käyntiaikoihin.
asetus 2,0K -> käyntijakso 2h 50min
asetus 1,5K -> käyntijakso 2h 20min
asetus 1,0K -> käyntijakso 1h 45min
asetus 0,5K -> käyntijakso 1h 20min
Eli muuttamalla "kytkentäerotusta" yhden asteella huomataan että laattaan saadaan varattua n~ 10kWh energiaa koska pumpun nimellisteho on noin 10kW. Ja laatta oli 22,5m3 klöntti 16mm lattialämmitysputkella. Sisälämpötiloissa mitään eroa ei huomaa. 1.10 ja 2.10 molempina päivinä 3 kolme käynnistystä. Tällähetkellä liesarin kanava on ollut selkosen selällään tuuletuksen takia viikon-pari. (talo rakenteilla.)
Sen olen "huomannut" myös että tuo 20mm lattialämmitysputki aiheuttaa nopeampaa "kytkentäerotuslämpötilan" täyttymistä. (vertaillut oma ja kaverin asunnon järjestelmän toimintaa) Varmaksi en tätä voi sanoa mutta keijolla on vahva tunne ;D. Mahtaisiko johtua siitä että suuremmalla putkella virtaus ei olisi turbulenttista ja lämpö ei siirry yhtä tehokkaasti laattaan. 20mm putkeahan mainostetaan kustannustehokkaampana. (ei välttämättä parempana)
Oletko säätänyt runkolinjat kun putket on eri kokoiset? Mittaappa kun ehdit jonkin yksittäisen piirin tulo-ja menolämmöt ja vertaa niitä koneen vastaaviin arvoihin, ja piirin tilavuus. Xargolla olisi oiva tilaisuus tehdä tuo sama mittaus ennen puskurin asennusta ja asennuksen jälkeen.
Minulla tuo runkolinja on 32mm pex. Toissa talvena enempi ihmettelin kun paluuvesi nousi väkisin liian nopeasti. Ratkaisu oli että avasin välipohjan kierron, joka oli tuohon asti ollut käytännössä vailla kiertoa koska laatta itsessään riittää pitämään torpan lämpimänä. Seuraus oli että mökki lämpes asteella samoilla säädöillä pumpulla. Lisänä tuli se että laatta ehti varastoida enemmän energiaa itseensä kun käynnit/tauot venyivät aika tavalla. Ei ole siis kyse siitä etteikö varaavuutta olisi vaan siitä miten se hyödynnetään.
Ei paha :) Onko tuo punainen ulkoa?
Ja tsemppiä projektiin. Hauska katsoa mainoksia kun tostavaan pistetään talo pystyyn kun se todellisuus on jotain muuta.
Oletko säätänyt runkolinjat kun putket on eri kokoiset? Mittaappa kun ehdit jonkin yksittäisen piirin tulo-ja menolämmöt ja vertaa niitä koneen vastaaviin arvoihin, ja piirin tilavuus. Xargolla olisi oiva tilaisuus tehdä tuo sama mittaus ennen puskurin asennusta ja asennuksen jälkeen.
Minulla tuo runkolinja on 32mm pex. Toissa talvena enempi ihmettelin kun paluuvesi nousi väkisin liian nopeasti. Ratkaisu oli että avasin välipohjan kierron, joka oli tuohon asti ollut käytännössä vailla kiertoa koska laatta itsessään riittää pitämään torpan lämpimänä.
Siinä vaiheessa ymmärtää mitä on rakentaminen kun tekee itse kämppää pitkästä, ilman palkattua työvoimaa ja vielä töiden ohessa. Joka ainut ruuvi ja naula on itse laskettu, haettu ja sitten kiinnitetty kuten kaikki muutkin materiaalit. Äkkiseltään heitettynä noin 25 000 naulaa mennyt ja noin 15 000- 20 000 ruuvia :D Tänään hain 4 000 ruuvia lisää starkilta.. =)
Joo, yläkerran lattialämmitystä tarkotan. Välipohja on alhaaltapäin katsoen välikatto ja ylhäältäpäin välipohja.
Tämä siis kaksikerros taloissa. Ylintä kattoa kutsutaan yläpohjaksi.
Ihmettelen vaan tuota sinun keissii kun betonissa putket välipohjassakin ja paluu nousee nopeasti?
Seuraava kysymys:
Voiko kylmäaineen vaihtaa esim. R407 sta R410?
Vai vaatiiko muuta?
Meillä on halpis ILP (299e vuosi 2006) jonka siirron yhteydessä huoltomies totesi kylmäaineen vajausta.
Tässä on alkuperäinen kylmäaine R407C mutta huoltomiehellä ei ollut mukana kuin R410 ainetta ja annoin luvan käyttää sitä koska ILP on vain kesähelteillä jäähdytyskäytössä ja siten melkeinpä tyhjänpanttina.Lämmityspuoli oli yhtä tyhjän kanssa alkuperäisillä kylmäaineilla.
En tiedä minkäverran huoltomies lisäsi R410 ainetta mutta ILPin lämmitys ja jäähdytysteho näyttää kasvaneen aikalailla.
Esim +10 asteen(tai korkeammassa) ulkolämpötilassa lämmityskäytöllä lauhtumislämpö nousee 10-15minuutin käynnin aikana yli 55 asteen ja kompressorin ottoteho suurenee siinä määrin että 20min käynnistyksestä toimii joku ylikuormasuoja ja tulee häiriöilmoitus kompressorin ylikuormituksesta ja laite pysähtyy.
Jäähdytysteho suureni myös niin paljon että jouduin rakentamaan sisäyksikön alle koko laitteen kokoisen pellin johon sisäyksikön ulkopinnoilta tippuva vesi keräytyy.
Aiemmin riitti sisäyksikön oma veden kokooja kouru joka on laitteen sisällä mutta nyt sisäyksikön ulkopinnat jäähtyy kauttaaltaan siten että huoneilman kosteus kondensoituu vedeksi,sisäyksikkö on siis jokapuolelta ulkopinnoiltaan märkä ja vettä alkoi tippua lattialle.
Jäähdytyskäytössä ottoteho on myös suurentunut mutta käy jatkuvasti ilman että ylikuormitussuoja laukoisi.
Tästä on nyt 3-4 vuotta kun tuo muutosoperaatio tehtiin.
Jatkuvasti lämmityskäytössä laite toimii hyvin kun ulkona on 0-keli tai kylmempää.
Mitään säätöjä huoltomies ei tehnyt kylmäainepuolelle ja olen itsekin tyytyväinen tuohon muutokseen laitteen tehoissa koska alkujaan tämä ILP oli melkoisen "hengetön" lämmityksellä ja jäähdytyksellä.
Seuraava kymysys:
Tosta Opationin ihmettelystä innostuneena kysyisinkin että voiko paisuntavenaa sulkea liikaa?
Jäähän se toki menee, mutta onko mitä muuta haittaa?
Edit,
Taisi lähtee puolet porukasta johonkin
Missä täällä palstan syövereissä piileskelee selostuksesi lämmityssysteemistäsi?
Eikö kannattaisi ajaa kesälläkin tuota pienempää varaajaa? Hukkalämmöt?
Miten on, onko pakko nuohouttaa takkansa/horminsa vaikkei käyttöä olisikaan kuin jonkun makkaran paiston verran?
Tuntuu vähän tyhmältä maksaa siitä kun nuohooja tulee kerran vuodessa automaattisesti ja nuohoaa vaikkei takkaa käyttäisikään.
Mitäs tarkoittaa täällä keskusteluissa usein esille tuleva integraali? Mihin vaikuttaa? Onko kyse vaihtoventtiilikoneiden ominaisuudesta vai pitäskö itekkin selvittää missä se omasta pumpusta (gebwell) löytyy?
Mitäs tarkoittaa täällä keskusteluissa usein esille tuleva integraali? Mihin vaikuttaa? Onko kyse vaihtoventtiilikoneiden ominaisuudesta vai pitäskö itekkin selvittää missä se omasta pumpusta (gebwell) löytyy?
Integraali tai asteminuutti tarkoittaa eroa lämmityspiirin asetus- ja oloarvon välillä. Koska pumput (poislukien invertterityyppiset) ovat aina joko käynnissä tai seis ja käydessään käyvät aina "täysillä" niin tuo oloarvo eli menoveden lämpötila vaihtelee. Jos asetusarvo on vaikkapa 40, niin silloin kun lämmityspiiriin menee 39 asteinen vesi pienenee integraali yhdellä yksiköllä joka minuutti. Vastaavasti jos lämmityspiiriin menee 45-asteinen vesi niin integraali kasvaa 5 yksiköllä joka minuutti.
Pumpun asetuksista sitten valitaan käynnistysraja (integraaliarvo), jossa pumppu hörähtää käyntiin.
Kaivon mitoituksesta:
Mitä nämä tälläkin foorumilla käytetyt mitoitusohjelmat antavat kaivon tuotoksi metrille?
Tuntuu siltä että mitään yhtenäistä linjaa ei ole, vaan kukin kauppias tulkitsee kaivon syvyyden enempi asiakkaan lompakon
kuin pumpun tai kohteen mukaan.
Näinhän se kyllä pelaa autokaupassakin :)
No itsellä mitoitus on näköjään tehty 17w/m täällä etelässä, ja tuntuu riittävän. Mitä esim. Tomppelin käyttämä ohjelma antaisi?
Edit:
Patteritaloon, jossa kierrossa on lämpöisempää vettä mitoitus varmaan erilainen?
Kaivon mitoituksesta:Laskentaohjelma antaa Helsinkiin ottotehoa kaivosta noin 35 - 40 W/metri, riippuen kaivon syvyydestä.
Mitä nämä tälläkin foorumilla käytetyt mitoitusohjelmat antavat kaivon tuotoksi metrille?
Tuntuu siltä että mitään yhtenäistä linjaa ei ole, vaan kukin kauppias tulkitsee kaivon syvyyden enempi asiakkaan lompakon
kuin pumpun tai kohteen mukaan.
Näinhän se kyllä pelaa autokaupassakin :)
No itsellä mitoitus on näköjään tehty 17w/m täällä etelässä, ja tuntuu riittävän. Mitä esim. Tomppelin käyttämä ohjelma antaisi?
Kaivosta tulo parin tunnin käyntijakson lopulla on +1,6 C ja meno -1,0C.
Kaivoveden lämpötila 25m maanpinnasta (15m vedenpinnasta) vrk keskiarvo 2,7C, vuorokauden min 2,4C ja max 2,9C.
No niinpä tietysti juuri noin. Olenkin pähkäillyt tuota patteri/lattia mielestäni hullunkurista mitoitusta.Kaivon mitoituksesta:
Mitä nämä tälläkin foorumilla käytetyt mitoitusohjelmat antavat kaivon tuotoksi metrille?
Tuntuu siltä että mitään yhtenäistä linjaa ei ole, vaan kukin kauppias tulkitsee kaivon syvyyden enempi asiakkaan lompakon
kuin pumpun tai kohteen mukaan.
Näinhän se kyllä pelaa autokaupassakin :)
No itsellä mitoitus on näköjään tehty 17w/m täällä etelässä, ja tuntuu riittävän. Mitä esim. Tomppelin käyttämä ohjelma antaisi?
Edit:
Patteritaloon, jossa kierrossa on lämpöisempää vettä mitoitus varmaan erilainen?
Kaivon tuotto riippuu maaperän lämpötilasta. Pohjoisempana energiaa saadaan huonommin ja etelässä paremmin ilman että kaivo jäätyy pitkässä juoksussa.
Luulisin että kauppiaiden mitoitussoftissa on joitain parametrejä millä tuloksesta saa halutunlaisen jos haluaa edullista tarjousta tehdä matalalla kaivolla(kusetusta). Tai sitten järjestelmä myydään reilusti osatehoisena mutta ostaja ei välttämättä tajua mitä tuo oikeasti tarkoittaa.
Kun tiedätään talon kokonaiskulutus ja lämmönjakotapa voidaan päätellä tarvittavan veden lämpötila. Lämpötilahan taasen kertoo pumpun copin ja siitä voidaan päätellä tuleeko kaivosta kokonaisenergiasta 2/3(66%,cop 3) osaa vaiko 4/5 (80%,cop 5). Talo jonka kokonaiskulutus sähköllä on 20000kWh vuodessa ja lämmönjakotapa on patterit(45 asteinen vesi, cop 3), tarvitsee kaivon mistä voidaan ammentaa 13200kWh energiaa vuodessa. Jos kyseessä olisi lattialämmitys(35 astetta,cop 5) kaivosta täytyisi saada 16000kWh energiaa.
Eli jos pattereilla riittäisi 150m kaivo täytyisi lattialämmityksella olla 21% ((13200/16000-1)*100) syvempi kaivo joka on 180m (1,21*150m)
Yksi kuva kertoo enemmän kuin.....Seppaantin kone, ainakin oman muistin mukaan on ensimmäinen kone joka EI käy pätkää normiviritteisistä lämpöässän vehkeistä. Oliko sulla puskuri?
Kuvassa on 12 tunnin jaksot tammikuun alusta kun ulkolämpötila oli +4,5C ja tältä päivää kun ulkona oli -20C.
ATS
Yksi kuva kertoo enemmän kuin.....Seppaantin kone, ainakin oman muistin mukaan on ensimmäinen kone joka EI käy pätkää normiviritteisistä lämpöässän vehkeistä. Oliko sulla puskuri?
Kuvassa on 12 tunnin jaksot tammikuun alusta kun ulkolämpötila oli +4,5C ja tältä päivää kun ulkona oli -20C.
ATS
Onko tuo mäntäkone? Seppaant selvitti tuossa aikaisemmin eräässä toisessa viestiketjussa että tuo takaisku ei ole kuin mäntävehkeissä kun ihmettelin menolitkun karkaamisia.Mulla ainakin on tuollainen scrolli. Tosin tyyppi on ZR34K3E-TFD-522 . Pitää kovemmilla paineilla pientä kilkutusta jonka juurikin kuvittelen tulevan takaiskusta.
En saanut tuota tiedostoa auki Office 2003 exelillä.
Energiana tuo takaisin virtaus on hyvin pieni, pitää yrittää laskea.Aiemmin laskin, että viinaa virtaisi vanhan vauhdin ja luonnonkierron vaikutuksesta n.11 litraa.
Kannattaako vaihtuvalauhdutteisella pumpulla kirnuta käyttövettä, vai olisiko parempi tehdä käyttövesi sähköllä?
Onko jollain olemassa kaavaa/xls-tiedostoa jolla voi helposti laskea painehäviöt keruuputkistossa eri virtausnopeuksilla?
Tarkoituksena olisi katsoa että millä kiertopumpulla saavutettaisiin keruulle dT3k ja turbulentti virtaus. Thermian mukaan virtaus pitäisi olla 0,6l/s kylmäpuolella. Nykyinen kiertopumppu on Wilo Stratos Para 25/1-11 ja ajatuksena olisi joko korvata se Wilo Stratos Para 25/1-12 tai Grundfos Magna3 25-120 pumpulla ja pistää nykyinen maaviileälle.
Sitten toinen kysymys: Olenko lukenut alla olevaa graaffia oikein ja yksi kierto kestää 14min putkistossani?
(http://www.saaristo.me/picture_library/virtausnopeus.jpg)
Pumppu käynnistyy 13:21:15 ja 13:35:15 liuos on tehnyt yhden kierroksen. Antureiden erotus alussa oli 0,05K ja pollaus tapahtui 15sek välein. Kiertopumppu oli käynnissä kun pumppu käynnistyi.
Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?
Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?Ei siinä mitään ongelmaa ole, mutta kannattavuus on pienenlainen.
Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?
Itse dumppaan hukkalämmöt kaivoon. Suunnittelijat ja maalämpökauppiaat pitivät hukkaanheitettynä rahana. Itse olin (ja olen) eri mieltä. Tässä ketjussa jotain juttua:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2814.0
Muihinkin ketjuihin on tullut ripoteltua tiedonjyväsiä. Pähkinänkuoressa kuitenkin niin, että tuolla tavalla voi korvata osan keruusta + loppukesästä tulee käyttövesi melkoisen hyvällä lämpökertoimella kun on lämmitelty keruu.
LainausJoskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?Ei siinä mitään ongelmaa ole, mutta kannattavuus on pienenlainen.
Itsellä kaivo.
Ulkoilman lämpötila on kaivosta tulevaa nestettä lämpimämpi keväästä syksyyn n. puolen vuoden ajan.
Tänä aikana lämpöpumpun käyttämä sähkö on n. 20% koko vuoden kulutuksesta ja kun vaikutus tulee hyötysuhteen kautta on vuotuinen säästö pieni.
ATS
Mulla olisi tarkoitus valaa tuon takan päälle betonikakku jonka sisällä olisi vesikiertoputkisto. Tämä taas olis yhdistetty tuon yläkerran peltilattiassa olevaan piiriin. Helpohko toteuttaa ja tulisi polteltua tuota takkaakin.LainausJoskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?Ei siinä mitään ongelmaa ole, mutta kannattavuus on pienenlainen.
Itsellä kaivo.
Ulkoilman lämpötila on kaivosta tulevaa nestettä lämpimämpi keväästä syksyyn n. puolen vuoden ajan.
Tänä aikana lämpöpumpun käyttämä sähkö on n. 20% koko vuoden kulutuksesta ja kun vaikutus tulee hyötysuhteen kautta on vuotuinen säästö pieni.
ATS
No onhan se oikeastaan ongelma jollei o kannattavaa, vaikkei teknistä ongelmaa oliskaan:)
Mulla olisi tarkoitus valaa tuon takan päälle betonikakku jonka sisällä olisi vesikiertoputkisto. Tämä taas olis yhdistetty tuon yläkerran peltilattiassa olevaan piiriin. Helpohko toteuttaa ja tulisi polteltua tuota takkaakin.LainausJoskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?Ei siinä mitään ongelmaa ole, mutta kannattavuus on pienenlainen.
Itsellä kaivo.
Ulkoilman lämpötila on kaivosta tulevaa nestettä lämpimämpi keväästä syksyyn n. puolen vuoden ajan.
Tänä aikana lämpöpumpun käyttämä sähkö on n. 20% koko vuoden kulutuksesta ja kun vaikutus tulee hyötysuhteen kautta on vuotuinen säästö pieni.
ATS
No onhan se oikeastaan ongelma jollei o kannattavaa, vaikkei teknistä ongelmaa oliskaan:)
Peki:Juu tiedossa on tuo rajoite. Tuosta hatusta tulisi erillinen osa joka ei välttämättä olisi kosketuksessa koko alaltaan takan kanssa.
"Mulla olisi tarkoitus valaa tuon takan päälle betonikakku jonka sisällä olisi vesikiertoputkisto. Tämä taas olis yhdistetty tuon yläkerran peltilattiassa olevaan piiriin. Helpohko toteuttaa ja tulisi polteltua tuota takkaakin."
Kunhan et vaan yhdistä "kontrolloimaton" kuuma vesi takasta lattialämmityspiiriin, joihin muoviputkiin ei saa laittaa yli +40 asteista vettä. Ei ainakaan yli +45 aseista. Se olisi toimivan lattialämmityksen putkien tuho, ainakin pitemmän päälle.
Miten muilla pätee tuo ilmoitettu virtaama?
Tuo hullunkierto vissiin mulla siis tasaa tuon painehäviön lauhduttimella?Lainaus käyttäjältä: peki
Miten muilla pätee tuo ilmoitettu virtaama?
virtaus riippuu täysin ll-piirin painehäviöstä ja pumpun tehosta
Helmikuu oli tosi lämmin, mutta pumppu oli käynyt 315h ja vastaavasti viime vuonna 278h.
Miten tuon selvittäisi\ selittäisi.
Aurinkoa ei kyllä näkynyt nimeksikään, joka selittäisi osaltaan lisäyksen.
Miten muilla Helmikuun tunnit?
Ivt c5 käytössä ja jäin miettimään mihin arvoihin käyttövesi kannattaisi säätää? Kannattaisiko nostaa lämpötilaa korkeammaksi copin kustannuksella ja käyttää vastaavasti sekoitinta, jotta käyttöveden aiheuttamat käynnistyskerrat saisi minimiin?Itse nostaisin lämpötilaa, pieni kompura ei kauheita varmaan vie vaikka joutuukin hetkittäin oikeisiin töihin.
Kannattaako käyttää ajastusta?
Mitäs lämpötiloja suosittelette? Nyt 42.5c +-4.5
Onko tuo alkohooli aine kaiken merkkisissä pumpuissa samanlaista , meille asennus ryhmä jätti aikoinaan n.10 litran kannun tuollaista vanhan ajan tenun hajuista ainetta , jossa arvaisin että olisi 1/2 vettä joukossa , tänä talvena on tullut lisäiltyä ainetta , eikä vanhaa enää paljoa jäljellä , voiko siis hankkia huoletta kannullisen vaikka niba tai nabe merkkisen maalämpö pumpun maapiiri lientä ?Altian tuotteita voi sekoittaa keskenään :)
Osaako joku kertoa mikä mäntäkompuran kierrosnopeus tyypillisesti on?
Laskin että olisi pyörinyt 3612000000 kierrosta samoilla öljyillä :-[Osaako joku kertoa mikä mäntäkompuran kierrosnopeus tyypillisesti on?
Näyttää kaikki on/off kompressorit olevan 2-napaparisella käämityksellä jolloin 50Hz sähköllä pyörimisnopeus on 3000r/min - jättämä.
Käytännössä siis jossain 2800r/min.
Laskin että olisi pyörinyt 3612000000 kierrosta samoilla öljyillä :-[Laskeskelin lisää:
Niin mutta kun se etenee 0,31 metriä kierroksella ja tekis sitten jotain muuta. Miten laskit tuon?LainausLaskin että olisi pyörinyt 3612000000 kierrosta samoilla öljyillä :-[Laskeskelin lisää:
Jos moottorin roottori olisi halkaisijaltaan 10 cm, ja olisit laittanut sen kieriskeleen maan pintaa pitkin, olisi se kiertänyt maapallon 27 kertaa.
ATS
Miten on mahdollista että manttelia lämmitettäessä DT on 13,1C ja normaali lämmitysajossa DT on 8,6C? Mulla ei tuossa pumpussa ole mitään
muuttuvakierroksia vispilöitä.
Minkäänlaista kuristinta en ole huomannut. Sama 25mm kupari menee ja tulee manttelille. Ellei tuo vaihtovena sitten tee virtausvastusta lisää kun sen asennus oliLainausMiten on mahdollista että manttelia lämmitettäessä DT on 13,1C ja normaali lämmitysajossa DT on 8,6C? Mulla ei tuossa pumpussa ole mitään
muuttuvakierroksia vispilöitä.
Olisi se siten mahdollista että manttelia lämmitettäessä lauhduttimen virtausta hidastetaan jollain muulla tavalla kuin kiertopumpun nopeutta alentamalla.
Ehkä siellä vaihtoventtiilin ja manttelin välisessä putkessa on jonkinlainen kuristus tms säätö joka alentaa virtausta?
Mutta miksi kaivon dt tippuu?
Ruotsalaista viisautta käyttöveden lämmityksessä. Lämmitysveden virtausta hidastetaan huomattavasti jonkinlaisella kuristimella jolloin vastavirtaperiaatteella toimivassa lauhduttimessa kompressorin kuumakaasu lämmittää poistuvaa vettä hieman lauhtumislämmöstä lämpenevää vettä kuumemmaksi.
Mikä on lämpökaivolta tulevien putkien halkaisia?Olisko 50mm? Tuo 95mm on loistava koko, mahtuu vielä uretaania kivasti kun on väljä reikä.
Meinasin laittaa kaksi läpivientiputkea rinnakkain, sisähalkaisia 9,5cm. Onnistuuko?
Mikä on lämpökaivolta tulevien putkien halkaisia?Olisko 50mm? Tuo 95mm on loistava koko, mahtuu vielä uretaania kivasti kun on väljä reikä.
Meinasin laittaa kaksi läpivientiputkea rinnakkain, sisähalkaisia 9,5cm. Onnistuuko?
Laitetaan nyt vaikka tänne kysymys, mitä kannattaa tehdä putkarin jäljiltä vuotavalle liitokselle. Kuvassa näkyvä vuoto puserrusliittimessä, jota en uskalla enää kiristää. Jonkinlainen takuu luulisi asennuksillekin olevan, mutta en ole mitään kommenttia työn tehneeltä taholta saanut.
(http://s9.postimg.org/af0jbzdwb/WP_000487.jpg) (http://postimg.org/image/af0jbzdwb/)
Suurempi luku on maapiiristä tulo ja pienempi luku (miinusmerkkinen) on paluu maapiiriin kun kompura on imenyt keruunesteestä lämmöt.
Kyllä se maapiirin lämpötila loppukesästä nousee kun maaperä lämpenee ja lämmitystarvetta ei ole ollut.
Epäilen hieman että pumpuissa on tehoerojen suhteen muitakin eroja kuin kompuran koko. Valmistajat kun eivät laita yhtään ylimääräistä grammaa esim. lämmönvaihtimiin kuin on pakko. Itse meinaan laittaa pienemmän kompuran kun tämä nykyinen joskus laukeaa. Näin päin ei pitäisi olla ongelmaa, vaikka tässä on enemmän lämmönsiirtoputkea varaajassa kuin pikkuveljessä.
Laitetaan nyt vaikka tänne kysymys, mitä kannattaa tehdä putkarin jäljiltä vuotavalle liitokselle. Kuvassa näkyvä vuoto puserrusliittimessä, jota en uskalla enää kiristää. Jonkinlainen takuu luulisi asennuksillekin olevan, mutta en ole mitään kommenttia työn tehneeltä taholta saanut.Paineet pois piiristä ja vähän pituutta lisää tuohon jatkopalaan.
(http://s9.postimg.org/af0jbzdwb/WP_000487.jpg) (http://postimg.org/image/af0jbzdwb/)
Mulla on siellä 110 viemäriputket odottamassa ja ajatus oli laittaa tubolitia tuohon putken ympärille, ennen kuin työnnän sisään.
Nyt kuitenkin amatöörinä huomasin taas yllätyksenä, että tuo tubolit on nimellismittaansa huomattavasti väljempää. Monta millä.
Jatketaan yksin hopöttelyä.
Onkos tämä nyt ihan oikein?
(http://i4.aijaa.com/t/00037/13252962.t.jpg) (http://aijaa.com/CZEPx0)
Eikös tuon kumihatun pitäisi olla tuossa metalliputkessa eikä sisemmässä muoviputkessa?
Mielestäni koko kaivohässäkkä on hieman liian korkealla vai?
(http://i4.aijaa.com/t/00994/13252964.t.jpg) (http://aijaa.com/lP3msJ)
Kovasti epäilen, että ilmat poistuisivat itsestään tuollaisessa systeemissä.
Kyllä ne ilmat pitäisi saada niissä meno- ja paluu -putkien ylimmissä kohdissa poistumaan.
Kaivolle palaava putki alkoi tänään "porisemaan". :'(
Porina kuuluu melko selvästi metrin päästä putkesta. Pumpulle kaivolta tuleva putki ei pidä lainkaan moista ääntä, tasaista kohinaa kun korvan lykkää putkeen kiinni. Järjestelmä ollut käytössä reilu pari viikkoa, vastaavaa ääntä ei ole aiemmin ilmennyt.
Onko tämä nyt sitten niitä ilmavaivoja?
Kaivolle palaava putki alkoi tänään "porisemaan". :'(
Porina kuuluu melko selvästi metrin päästä putkesta. Pumpulle kaivolta tuleva putki ei pidä lainkaan moista ääntä, tasaista kohinaa kun korvan lykkää putkeen kiinni. Järjestelmä ollut käytössä reilu pari viikkoa, vastaavaa ääntä ei ole aiemmin ilmennyt.
Onko tämä nyt sitten niitä ilmavaivoja?
Kannattaako patterilämmitys ottaa kesällä pois päältä? Siis valita alkuvalikosta suoraan ainoastaan käyttöveden lämmitys. Meillä siis kosteiden tilojen lämmitys käyttöveden kierrosta, eli ei vaikuta siihen.
Kaivolle palaava putki alkoi tänään "porisemaan". :'(
Porina kuuluu melko selvästi metrin päästä putkesta. Pumpulle kaivolta tuleva putki ei pidä lainkaan moista ääntä, tasaista kohinaa kun korvan lykkää putkeen kiinni. Järjestelmä ollut käytössä reilu pari viikkoa, vastaavaa ääntä ei ole aiemmin ilmennyt.
Onko tämä nyt sitten niitä ilmavaivoja?
Onko paisuntasäiliö ainoa järkevä ratkaisu?Säiliö maasta pumpulle tulevaan putkeen. Ilmaa kertyy eniten juuri siihen.
Onko paisuntasäiliö ainoa järkevä ratkaisu?
Onko paisuntasäiliö ainoa järkevä ratkaisu?
Kalvopaisunta-astia ja järjestelmä paineiseksi. Tosin viimeiset ilmakuplat saattavat tulla pois ajansaatossa itsestäänkin. Tiedän kaksikin tälläistä tapausta.... suuruusluokka on kuukausia...
Äänestä vielä, metallipuikolla kuunneltu ja ääni tulee takaiskusta ihan selvästi. Ääni tarkentui puikolla kuunneltaessa ja kuvailisin sitä nyt rätiseväksi.Mulla on/oli samaa vaivaa. Perusongelma lienee on, että takaiskun molemmin puolin pitäisi olla parikymmentäsenttiä suoraa putkea (valmistajan mukaan). Sain kuitenkin äänen lähes pois lyhentämällä (sitomalla) lautasen jousta kierroksen verran.
Onko se nyt sitten ilmaa vai takaiskun jousi tai jotain muuta, pahisllako tuosta selvän nyt ottaa?
Tuleeko ilmasta muita selviä oireita kuin ääni?
Onko se nyt sitten ilmaa vai takaiskun jousi tai jotain muuta, pahisllako tuosta selvän nyt ottaa?
Tuleeko ilmasta muita selviä oireita kuin ääni?
Ennenvanhaan hyvään aikaan laitettiin kiertovesipumppu kylmempään eli paluulinjaan, koska kuumassa menolinjassa saattoi korkea lämpötila lyhentää pumpun elinikää.
Nykyisissä lämpöpumppujärjestelmissä ovat sekä meno että paluu "kylmiä", joten lämpötila ei rajoita sijoitusta ja ei ole muutakaan prosessiteknistä syytä miksi sitä ei voi asentaa kumpaan tahansa linjaan.
Ei viitsi tuonne lämmönjako-osioon uutta threadiä tehdä niin kysytään taas täällä tyhmä kysymys.
Eli (lattia)lämmitysverkoston kiertovesipumppu on asennettu paluupuolelle vaikka laitteen ohjeessakin neuvotaan laittamaan se menopuolelle.
Tämmöisen tekstinpätkän löysin tältä foorumilta:Ennenvanhaan hyvään aikaan laitettiin kiertovesipumppu kylmempään eli paluulinjaan, koska kuumassa menolinjassa saattoi korkea lämpötila lyhentää pumpun elinikää.
Nykyisissä lämpöpumppujärjestelmissä ovat sekä meno että paluu "kylmiä", joten lämpötila ei rajoita sijoitusta ja ei ole muutakaan prosessiteknistä syytä miksi sitä ei voi asentaa kumpaan tahansa linjaan.
Eli onko tuo kvp:n eliniän maksimointi ollut tuossa kenties hakusessa? Talvisin yhden huoneen lämpö on viileämpi kuin muissa huoneissa joten auttaisiko asiaan jos laittaisi pumpun menopuolelle? Tämä huone sijaitsee täysin toisella puolella taloa kuin MLP/kiertovesipumppu joten olen spekuloinut, että viileys johtuisi huonosta virtauksesta (?).
Ei ole vaikutusta kummalla puolella pumppu on. Kurista muita piirejä niin saat virtauksen siihen viileään kasvamaan. Ilman niitä lattialämmityksen tärkeimpiä varusteita eli virtausmittareita tuo on melkoista hakuammuntaa..
Kaivolle palaava putki alkoi tänään "porisemaan". :'(
Porina kuuluu melko selvästi metrin päästä putkesta. Pumpulle kaivolta tuleva putki ei pidä lainkaan moista ääntä, tasaista kohinaa kun korvan lykkää putkeen kiinni. Järjestelmä ollut käytössä reilu pari viikkoa, vastaavaa ääntä ei ole aiemmin ilmennyt.
Onko tämä nyt sitten niitä ilmavaivoja?
LainausKaivolle palaava putki alkoi tänään "porisemaan". :'(
Porina kuuluu melko selvästi metrin päästä putkesta. Pumpulle kaivolta tuleva putki ei pidä lainkaan moista ääntä, tasaista kohinaa kun korvan lykkää putkeen kiinni. Järjestelmä ollut käytössä reilu pari viikkoa, vastaavaa ääntä ei ole aiemmin ilmennyt.
Onko tämä nyt sitten niitä ilmavaivoja?
Vieläkö porisee?
ATS
Olenko ymmärtänyt oikein, että Jämä = Nibe ? Kuinka tarkasti, komponentit, softat? Mitä eroa? Molempia pumppuja meille tarjolla ja itselle muodostunut luottoa enempi ruotsalaisten ja saksalaisten tekosia kohtaan.
Olenko ymmärtänyt oikein, että Jämä = Nibe ? Kuinka tarkasti, komponentit, softat? Mitä eroa? Molempia pumppuja meille tarjolla ja itselle muodostunut luottoa enempi ruotsalaisten ja saksalaisten tekosia kohtaan.
Itse myös pähkäilin tuota Jämä Nibe asiaa kun molemmista sain tarjouksen.
Puhelin kauniisen käteen ja soitto Kaukoralle joka tuo Jämää maahan.
Heidän mukaan Jämä ja Nibe tulee samalta linjalta mutta Jämä saa pellit ympärilleen suomessa.
Takuu asiat kuulema hoituu Jämässä nopeammin kun ei tarvitse odottaa "ison firman" lupaa tehdä, saattoi tosin olla mainospuheita.
Nibe omistaa Kaukorasta ison osan.
Jos nyt saisin valita ottaisin sen aidon Niben, älä kysy miksi joku sairas perversio saada "aito" tuote ;)
Äänestä vielä, metallipuikolla kuunneltu ja ääni tulee takaiskusta ihan selvästi. Ääni tarkentui puikolla kuunneltaessa ja kuvailisin sitä nyt rätiseväksi.
Onko se nyt sitten ilmaa vai takaiskun jousi tai jotain muuta, pahisllako tuosta selvän nyt ottaa?
Tuleeko ilmasta muita selviä oireita kuin ääni?
Moi.
Olen mielenkiinnolla seurannut maaviileän hyödyntämistä viilennykseen.
Heräsi kysymys, että voiko konventtoreita yms kanavapattereita hyödyntää jos
on maapiiri keruuna?
Kiitos Fraatille.
Seuraava kysymys`:
Ihmettelin tuota ilmalämpöpumpun käyttistä lukiessani seuraavaa.
Lämmityksellä lauhdutin ja höyrystin niin kuin niiden pitääkin olla, mutta oppaan mukaan ne viilennyksellä
ikäänkuin vaihtavat paikkaa, ja pumppu toimii luonnollisesti kylmä sisään ja kuuma ulos.
Miksi siis ei tavallista maalämpöpumppua voisi ajatella toimivan samaan tapaan?
Mikä sen toiminnan estää että siirtäisi kaivoon lämpöä ja lattiaan viileämpää vettä. :-[
Kiitos.Kiitos Fraatille.
Seuraava kysymys`:
Ihmettelin tuota ilmalämpöpumpun käyttistä lukiessani seuraavaa.
Lämmityksellä lauhdutin ja höyrystin niin kuin niiden pitääkin olla, mutta oppaan mukaan ne viilennyksellä
ikäänkuin vaihtavat paikkaa, ja pumppu toimii luonnollisesti kylmä sisään ja kuuma ulos.
Miksi siis ei tavallista maalämpöpumppua voisi ajatella toimivan samaan tapaan?
Mikä sen toiminnan estää että siirtäisi kaivoon lämpöä ja lattiaan viileämpää vettä. :-[
Tuollainen on olemassaki mikä jäähdyttää lattiaa mm. stiebelillä. mielestäni tuo on toteutettu levareilla niin että kaivonliemi jäähdyttää lattian kiertoa. Täytyy vain olla tarkka että ei tule kondension kanss ongelmia.... ja tuossa ei myöskään tarvi pyörittää kompuraa ollenkaan joka säästää sähköä myöskin... toisaalta itseä ei kylläkään houkuttaisi jääkylmät lattit ollenkaan...
1. Kalvopaisunta-astia?
2. Laita keruupiirin pumppu pakko-ohjauksella käyntiin kompressorin seistessä.
Muutaman minuutin kuluttua kummankin mittauksen pitäisi näyttää samaa lukemaa.
Tulistuspumppu tuottaa lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.
Tulistusmenetelmää käytetään isoissa kohteissa.
Tulistusvehkeistä ainakin Lämpöässän T mallista näyttäisi löytyvän 120 kW ja Oilonilta jopa 170 kW mallit. Uskoisin, että näitä myös myydään kun kerran esitteetkin löytyvät.
Kun kytkee huonetila-anturin pumppuun, niin pitääkö johdon (2x0.7) olla yksisäikeistä?
Apua apua!
Yön aikana MLP oli alkanut hälyttämään "kompressorin virhekytkentä" eikä kuittaantunut ilman, että käytti koko laitetta pimeänä.
Ohjekirjan mukaan kompuran vaiheet olisi väärin kytketty ja se pyörisi väärään suuntaan. Nyt toimii OK (kop kop...) kun käytti pimeänä, mutta mistä tuo voisi yhtäkkiä johtua, että vaihevahdit luulisivat kytkennän olevan väärin? Kompura menossa rikki?
Sähkökatkoakaan ei tietääkseni yöllä ole ollut.
Voi olla joku tuollainen.....
Sähköverkostossa on ajoittain ohimeneviä esim. eläimien, ukkosen tai myrskyn aiheuttamia lyhytaikaisia vikatilanteita, joiden ajaksi automatiikka kytkee sähkön pois kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen katkos kestää noin 0,5 sekuntia ja sitä ei aina sähkönkäyttäjä edes huomaa. Toimintoa kutsutaan pikajälleenkytkennäksi.
http://www.korpelanvoima.fi/Page.aspx?pid=463
Pistetäänpä tänne.
Tuosta J Kaijan anodi- kysymyksestä heräsi tälläinen kysymys.
Näkyykö Pekin käppyröistä tuossa 20h käyntijakson aikana että onko käyttöveden lämmitysjaksot ajallisesti pidemmät kuin lauhemmilla ilmoilla?Eipä juuri eroa ole. Käytön mukaan tuo käyttöveden lämmitysjakso taitaa mukautua. Toisaalta aika vaikea
Jos on selvästi pidemmät käyttöveden lämmitysjaksot niin ehkä käyttöveden lämmitystä vastuksilla kannattaisi harkita/kokeilla ;)
Tsekkailin viime talven käppyröitä läpi ja tälläinen ajatus tuli mieleen.
Pahimmoilleen pumppu oli käynyt 20h putkeen yhden kiristyvän pakkasjakson aikana ilman vastusta.
Mitähän tuo olisi vienyt enemmän tai vähemmän jos olisikin avittanut vastuksella muutamaan otteeseen ja
saanut pari huilia pumpulle ja ennenkaikkea kaivolle?
Vastuskäyttö lämmityksessä on vieras asia itselle, mutta jospa kokeilisi tuota
vastusta kun todella kylmää talveakin lupailivat.
Onko joku testaillut asiaa?
Tyhmä kysymys käyttövesikierrosta. Monesta paikkaa olen lukenut kirjoitettavan, että rakennusmääräysten mukaan kiertopumppua ei saisi katkoa. Kuitenkin rakennusmääräyksissä sinällään mainitaan vain, että paluulämpötila pitää olla min 55, jatkuvan kierron vaatimuksesta en ole löytänyt mainintaa. Voiko tuosta päätellä, että pumppua voisi sen verran pätkiä, että pumpun voi pätkäistä niin, että heti uudelleenkäynnistyksen jälkeen palaa min 55-asteista vettä? Ja saadaanko käyttövesikierron pätkimisellä todellista säästöä aikaan?
Usein mlpssa on sisäänrakennettuna ohjaus tuolle pumpulle jolloin sen voi pitää esim yöllä topissa ja muutenkin pyöräyttää tarvittaessa aina muutama minuutti kerrallaan. Itse laitan, jahka laiskuudelta jaksan kytkeä tuon pumpun jousipalautteisen napin taakse ja tuo sitten käynnistää pumpun muutamaksi minuutiksi kerrallaan. Viivereleellä käyntiajan saa säädetyksi sopivaksi.
Tämä on itselle hyvä ja helppo ratkaisu khh seinässä. Vielä koska kaikki vesipisteet missä tuota kiertoa tarvitaan sijaitsevat khhn jälkeen... (wc, khh ja suihkut)
Periaatteessa siis putkistoon lähtee jatkuvasti 57-asteinen vesi ja tuskin tuo kauheasti matkalla takaisin jäähtyy?
Parhaat keskustelut saa aikaan, kun laittaa tipottelemalla aina tietoa, vai..? :DNyt en ole varma, mutta 10 sekunttia on muistaakseni virallinen aikaraja että hanasta pitäisi tulla kuumaa vettä.
Eli uusi talohan tämä. Suora putki menee talon läpi lattian sisässä ja vieressä takaisin. 7 asuntoa, missä jokaisessa on "jakolaatikot". Putkia ei ole eristetty ja noissa laatikoissa kylmäkin vesi lämpenee kädenlämpöiseksi, tästä on urakoitsijalle ilmoitettu ja korjailee ehkä kunhan jakselee.. Kiertoputkea on noin 40 metriä suuntaansa, tästä ensimmäiset 5 metriä on lämpökanaalia teknisen tilan ja talon välillä. Tuon jos hyvin eristäisi, niin voisi kuvitella ettei nyt kovin nopeasti paluupuolikaan jäähtyisi? Tai ainakaan nyt 10 minuutin lepojakson aikana?
Tuohon varaajaan palautukseen, Niben VPB-varaajassa näyttää olevan päällä tuo käyttöveden paluu, josta vesi ilmeisesti menee varaajaan jonnekin keskiosan tienoolle, ja siihen se on nyt kytketty. Tällä kytkennällä kuitenkaan varaaja ei tunnu yhtään kerrostuvan, lieneekö tuo kierto sitten myllyttävän varaajaa senverta nopeasti? Periaatekuvan mukaan tuo on ilmeisesti suunniteltu, ja siinä on tosiaan vielä tuo erillinen sähkövaraaja maalämmön perässä käyttövesikierron häviöä varten (sivulla 25 oppassa http://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/F1345%20opas%201243-2.PDF), ja palautus siis vasta sähkövaraajalle.
Vielä puuttuu se yksiselitteinen vastaus, eli vaaditaanko määräyksissä tuo jatkuva kierto, vai ainoastaan jatkuva riittävä lämpö ja kiertoa voisi myös pätkiä jos häviöt sen sallii?
Jos tuo kierto on liian suurella niin ymmärtääkseni se saattaa sekoittaa varaajasta kerrostumat.
Näin ainakin olen lukenut.
Mutta onkos tuo kiertopumpun nopeus portaattomasti säädettävä? Ehkä siltä voisi ottaa suurimman innon pois? Välttämättä ei energian kulutukseen vaikuta kovin merkittävästi mutta mahdollisesti varaajan kerrostumiin kylläkin..
Ja tosiaan, itse olin nuo samat vesimääräykset lukenut ja ihmettelin vaan, kun kaikkialla sanotaan että "kiertoa ei saa pätkiä koska rakennusmääräykset sen kieltää", eikä tuollainen teksti nyt varsinaisesti osunut itsellekään silmään. Ehkä vanhoissa rättipatteritaloissa käytännössä ei voidakaan katkoa kun vesi putkistossa jäähtyisi liikaa seisoessaan.
Näkyykö Pekin käppyröistä tuossa 20h käyntijakson aikana että onko käyttöveden lämmitysjaksot ajallisesti pidemmät kuin lauhemmilla ilmoilla?Palataanpa tähän.
Jos on selvästi pidemmät käyttöveden lämmitysjaksot niin ehkä käyttöveden lämmitystä vastuksilla kannattaisi harkita/kokeilla ;)
Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja olen lukenut varoituksia kaivon "jäätymisestä" tietyissä tapauksissa. Voiko maapiirille käydä samoin? Onko pumpun käyntiajalla paljon vaikutusta tähän? Kuinka nopeasti kaivo/maapiiri palautuu ennalleen? Voisiko tätä ehkäistä isolla puskurilla/varaajalla jolloin tulisi pidempiä huili jaksoja pumpulle ja maapiirille.Maakeruupiiri voi mennä jäähän, mutta se ei haittaa.
Maapiirin mitoitus on tietysti tärkeä ,mutta jos maa-aines onkin jotain muuta kuin on kuviteltu ja tämän vuoksi lämpöä ei saada tarpeeksi. Vai onko mitoituksessa otettu jo tämä huomioon? Kuinka paljon on vaikutusta sillä laitetaanko putket 1m vai 1,2m. Joku suositus oli että pihanurmikon alla olisi 1,2m ja muualla n 1m.
Kokeilin Bergheat 2012 laskentaa mutta se ei antanut maapiirille mitään speksejä vain porakaivolle. Korjatun laskelman jälkeen tarvitsen kaivosta energiaa vuodessa 19347kwh, jotta vastaava määrä saadaan maapiristä (44,7kwh/m/a) tarvitaan 432m putkea 1m syvyyteen. Ei taida olla käytännön merkitystä sillä jos putket laittaa 1,2m. Varsinkin kun meillä päin ei ole ollenkaan tavatonta että lunta ei ole ja pakkasta 20-25 astetta.Lataa täältä uudempi Bergheat -versio (https://app.box.com/s/6agrwscpuj3kekfhc31w)
Kokeilin Bergheat 2012 laskentaa mutta se ei antanut maapiirille mitään speksejä vain porakaivolle. Korjatun laskelman jälkeen tarvitsen kaivosta energiaa vuodessa 19347kwh, jotta vastaava määrä saadaan maapiristä (44,7kwh/m/a) tarvitaan 432m putkea 1m syvyyteen. Ei taida olla käytännön merkitystä sillä jos putket laittaa 1,2m. Varsinkin kun meillä päin ei ole ollenkaan tavatonta että lunta ei ole ja pakkasta 20-25 astetta.Lataa täältä uudempi Bergheat -versio (https://app.box.com/s/6agrwscpuj3kekfhc31w)
Onko kukaan ajatellut tälläistä viritystä:
Laittaisi 170mm kaivoon neljä 40mm keruuputkee ja kaksi niistä toimisi pelkästään kesäisin viilennystarkoituksissa.
Samalla saisi dumpattua kaivoon talvella lisälämpöä.
Lisäys. Eihän nuo toiset putket varmaan tarvitsi olla edes noin paksuu putkee, joku 32mm riittäisi?
Lisäksi ehkä ei tarvittaisi kaivon pohjalle asti meneviä keräimiä vaan joku puoliväli ehkä riittäisi.
Ekaksi tulisi mieleen jäteilma tai jälkijäähdytyskenno.Onko kukaan ajatellut tälläistä viritystä:
Laittaisi 170mm kaivoon neljä 40mm keruuputkee ja kaksi niistä toimisi pelkästään kesäisin viilennystarkoituksissa.
Samalla saisi dumpattua kaivoon talvella lisälämpöä.
Lisäys. Eihän nuo toiset putket varmaan tarvitsi olla edes noin paksuu putkee, joku 32mm riittäisi?
Lisäksi ehkä ei tarvittaisi kaivon pohjalle asti meneviä keräimiä vaan joku puoliväli ehkä riittäisi.
Mistä sitä "ylimääräistä" lämpöä talvella tulisi?
Jos olisi "ylimääräistä" niin silloinhan kannattaisi olla varaaja mihin sen "ylimääräisen" dumppaisi..
Joo haet vain Biltemasta sen 20 Bar kompuran satasella ja alat pumpata 2 kW teholla ilmaa kaivon pohjalle. Voi olla, että saat muutman litran sinne tunnissa menemään ja kupla tulee pinnalle.Kun ei nuo fysiikkaopinnot ehtineet kansakoulua pidemmälle ajattelin että josko täällä olisi idealle jatkajaa. :-[
Tuli vielä mieleen sellainenkin että ajaisi kaivon pohjalle ilmaa.Tämä perustuu siihen, että ilma saa veden liikkeeseen jolloin syvemmältä tulee pintaan lämpimämpää vettä.
Jostain luin että pitävät ilmalla veneen tai aluksen ympäristön sulana kun mahdollisuutta kuivatelakointiin ei ole.
- Grundfos ALPHA2L 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/208Keruuputkiston virtausvastus virtauksella 1200 l/h on n. 0,2 bar.
- Grundfos ALPHA2 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/210
Toi L malli pikkasen halvempi, mitä muuta?
Olisiko kyseiset pumput sopivan kokoisia puhallinkonvektorille jäähdytys käytössä kun maapiirin pituus on 350m 40mm2.4mm putkella ?
Vai riittäisikö jopa ALPHA2 25-40 180 pumppu ?
Konvektorissa pitäisi veden virtaus olla n.600-1200l/h, konvektorin ja maapiirin alimman kohdan korkeus ero n.8-10m.
Konvektorin virtausvastus tuolla 1200l/h on n.22kPa eli 0.22bar eli varmaan tuo 25-40 pumppukin riittää ?Lainaus- Grundfos ALPHA2L 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/208Keruuputkiston virtausvastus virtauksella 1200 l/h on n. 0,2 bar.
- Grundfos ALPHA2 25-60 180 http://www.lvi-tarvikkeet.net/tuotteet.html?id=29/210
Toi L malli pikkasen halvempi, mitä muuta?
Olisiko kyseiset pumput sopivan kokoisia puhallinkonvektorille jäähdytys käytössä kun maapiirin pituus on 350m 40mm2.4mm putkella ?
Vai riittäisikö jopa ALPHA2 25-40 180 pumppu ?
Konvektorissa pitäisi veden virtaus olla n.600-1200l/h, konvektorin ja maapiirin alimman kohdan korkeus ero n.8-10m.
Mikähän on konvektorin oma sisäinen virtausvastus?
Suljetussa kierrossa keruupiirin korkeuseroilla ei ole merkitystä.
ATS
Lämmittelin tuota loimukivi?takkaa painoltaan 1500kg.
Mitä porukoilla on ollut maksimissaan pintalämmöt tollasessa varaavassa takassa?
Tänään vedin ton takan omasta mielestä todella kuumaksi, maksimi yläosan keskeltä 53C ja alkoi vähän mietityttämään kun aikas lämpimältä tuntui.Lämmittelin tuota loimukivi?takkaa painoltaan 1500kg.
Mitä porukoilla on ollut maksimissaan pintalämmöt tollasessa varaavassa takassa?
En osaa maksimista sanoa, mutta minulla varaavassa kaakelitakassa sivuilta mitattuna noin 45...60 astetta pari tuntia pesän sammumisen jälkeen, riippuen poltetusta puumäärästä.
Onhan se palamisen aikana luukun yläpuolelta hyvinkin lämmin. Sivuilta lämpö alkaa tulla läpi käytännössä vasta pesän sammumisen jälkeen. Siksi pidän mittaamista sivulta paremmin kuvaavana arvona.
Onko normaalia, että nyt kun on kovat pakkaset ja kone jauhaa lähes tauotta lämmitysvettä, niin siitä syntyisi jotenkin sivutuotteena myös lämmintä käyttövettä?Ei kai tossa sivutuotteena tule mitään kun on vaihtarikone.
Huomasin tänään, että käyttöveden tuotto on mukamas 0,644 kWh ja siihen on käytetty tehoa 0,076 kWh...??
Ei voi pitää paikkaansa. Ja nämä lukemat on klo 23 huitteilla, eli 11 h tunnin tulos.
Vuotaako vaihtoventtiili vai mistä on kyse?
Paneuduin viimein tuohon iv-puoleen ja tuli seuraava ongelma/ymmärtämättömyys.Eipä ollu paineistettua vaan taulukossa pitäisi olla
Valloxin esitteessä toisessa kohdassa väitetetään että esim kolmosnopeudella ilmaa vaihtuu 45m3 tunnissa???
Koska kuutiossa jotain määrettä on ymmärtääkseni 1000 yksikköä, esim tässä tapauksessa ilmaa niin ilmaa
siis vaihtuu 45000litraa.
Kuitenkin suorituskyky taulukossa lukee että vastaavalla nopeudella poistoilmavirta on 54l/s.
Kumpaa uskon vaiko enkö kumpaakaan?
Kuitenkin taulukossa esitetty 45m3 riittäisi 160m2 talon tarpeisiin.
Onko tämä kuutioissa ilmoitettu ilma jotenkin paineistettua vai mistä nämä erot johtuu :-[
Alkoi askarruttamaan huoneilman suhteellinen kosteus.
Kun ei mitään hajua ole mistä tuota voisi säätää.
Lähtötilanne oli Tammikuun alussa kun iv-koneen suodattimet oli täysin tukossa ja ilmankosteus pyöri noin 30 brossassa.
Vaihdoin suodattimet koneelle ja ilmankosteus on tipahtanut parissa viikossa kymmenen pykälää noin kahteenkymppiin.
Otin vastuksen iv koneelta pois käytöstä luullen että kosteusbrosentit nousisivat edes vähän, mutta mitään ei tapahdukkaan.
Mittarin siirto ulos nostaa näyttämää yli 90%, eli mittarissa ei liene vikaa.
Mikä tuohon lääkkeeksi?
Alkoi askarruttamaan huoneilman suhteellinen kosteus.Tässä alla on graafinen esitys siitä, kuinka monta grammaa vettä voi olla ilmakuutiometrissä eri lämpötiloissa.
Kun ei mitään hajua ole mistä tuota voisi säätää.
Kiitos selvennyksestä. Tuota ulkoilman kosteutta en vaan ymmärrä kun vien tuon kosteusanturan ulos niin siellä näyttää 80-90-%Alkoi askarruttamaan huoneilman suhteellinen kosteus.Tässä alla on graafinen esitys siitä, kuinka monta grammaa vettä voi olla ilmakuutiometrissä eri lämpötiloissa.
Kun ei mitään hajua ole mistä tuota voisi säätää.
(http://www.astro.utu.fi/zubi/weather/pic/satur.gif) (http://www.astro.utu.fi/zubi/weather/humidity.htm)
Kuvasta näkyy se, että mitä kylmempää on sitä vähemmän ilmassa pysyy kostetutta.
Ilman jäähtyessä ylimääräinen kosteus tiivistyy vedeksi ja sataa alas. Pakkasella se sade on pientä lumikidettä.
"Suhteellinen kosteus kertoo montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta. "
Kastepiste on se raja, jossa suhteellinen kosteus nousee sataan prosenttiin ja tiivistyminen vedeksi alkaa.
Ulkoa tulee sisälle kylmää, -10C ilmaa,
jonka absoluuttinen kosteus on vain muutamia grammoja (esim. 3 g/m3) kuutiometrissä ja
sisällä se lämpenee +20 C lämpötilaan, on siinä edelleenkin vain muutama gramma kosteutta.
Huonelämpötila on vaikkapa +23 C. Se pystyy sitomaan noin 20 grammaa kosteutta ilmakuutiometriin.
Kun nyt lasket tuolle ilmalle suhteellisen kosteuden, jota tavallinen kosteusmittari näyttää, tulee sen arvoksi:
kosteusprosentti = (100 * 3 g/m3) / 20 g/m3 = 15 %. ( = 100 * 3 / 20 = 15 )
Tässä sen kuivan ilman syy.
Jos pystyt palauttamaan iv -koneella kosteutta takaisin huoneeseen (pyöriväkennoinen kone), ei kosteus laske noin kovasti.
Tai sitten joudut hankkimaan sen kostuttajan.
- Noinhan jäsen "sailor" neuvoi!
Tuota ulkoilman kosteutta en vaan ymmärrä kun vien tuon kosteusanturan ulos niin siellä näyttää 80-90-%
ja sisällä sama lähetin lähettää emomittariin vähän päälle 20% arvoja.
LainausTuota ulkoilman kosteutta en vaan ymmärrä kun vien tuon kosteusanturan ulos niin siellä näyttää 80-90-%
ja sisällä sama lähetin lähettää emomittariin vähän päälle 20% arvoja.
Tuolla Vaisalan kosteuslaskurilla voi tutkia ilman lämpötilan vaikutusta suhteelliseen kosteuteen yms. ;)
http://go.vaisala.com/humiditycalculator/vaisala_humidity_calculator.html?lang=fi
Jo suhteellinen kosteus olisi ennestään esimerkiksi 30%,Kiitos :)
niin 0,75 g/m3 lisäys nostaisi suhteellisen kosteuden noin 34% lukemiin.
Hiukan arviota tarvittavasta kostuttimen tehosta.
Ulkolämpötila -15C, RH 90%, absoluuttinen kosteus 1.452g/m3.
Haluttu sisäilmasto 22.5C, RH 37%. Poistetaan asumisen vaikutus -> RH 27% -> absoluuttinen kosteus 5g/m3
H2O vaje/m3 = 5g - 1,4g = 3,6g/m3
Tuloilmavirta 62l/s = 223m3/h
223m3 * 3,6g = 803g/h eli jotta koko talon sisäilman kosteus olisi jatkuvasti tuollaisella -15c kelillä, sisälämpötilalla 22,5C ja RH 37% tarvisi vettä haihduttaa 0,8l/h. Ei taida olla varsin realistinen skenaario. Haukkaisi jo energiaakin pelkästään veden höyrystymiseen 13,5kWh/vrk.
"Suositeltava huoneilman suhteellinen kosteus on 40…45% (huonelämpötila 20..22 °C). Tällöin ikkunat pysyvät kuivina ja kosteus on terveellisellä tasolla. Tarkkaile huoneilman kosteutta esim. huonekosteusmittarilla ja tehosta ilmanvaihtoa, kun kosteus nousee yli 45 %.Vastaavasti voit pienentää ilmanvaihtoa, mikäli huoneilman kosteus laskee alle 40%."
Laitan tähän lainauksen jostain omasta viestistäni.Joo, eipä kannata paljoa alkaa kostuttimia käyttämään. Tuo pyykin kuivaus tietysti auttaa ja huulirasva.Lainaus käyttäjältä: fraattiHiukan arviota tarvittavasta kostuttimen tehosta.
Ulkolämpötila -15C, RH 90%, absoluuttinen kosteus 1.452g/m3.
Haluttu sisäilmasto 22.5C, RH 37%. Poistetaan asumisen vaikutus -> RH 27% -> absoluuttinen kosteus 5g/m3
H2O vaje/m3 = 5g - 1,4g = 3,6g/m3
Tuloilmavirta 62l/s = 223m3/h
223m3 * 3,6g = 803g/h eli jotta koko talon sisäilman kosteus olisi jatkuvasti tuollaisella -15c kelillä, sisälämpötilalla 22,5C ja RH 37% tarvisi vettä haihduttaa 0,8l/h. Ei taida olla varsin realistinen skenaario. Haukkaisi jo energiaakin pelkästään veden höyrystymiseen 13,5kWh/vrk.
Sekä tämän aiemman kirjoittamani asianLainaus käyttäjältä: Enerventin ilmanvaihtokoneen käyttöohje"Suositeltava huoneilman suhteellinen kosteus on 40…45% (huonelämpötila 20..22 °C). Tällöin ikkunat pysyvät kuivina ja kosteus on terveellisellä tasolla. Tarkkaile huoneilman kosteutta esim. huonekosteusmittarilla ja tehosta ilmanvaihtoa, kun kosteus nousee yli 45 %.Vastaavasti voit pienentää ilmanvaihtoa, mikäli huoneilman kosteus laskee alle 40%."
Eli itse säätelen nyt ilmanvaihdon nopeutta myös hiukan sen mukaan kuinka kosteaa talossa on. Ainakaan pesutilojen kuivumisen takia ilmanvaihtoa ei tarvitse pitää talvella älyttömän suurella koska ainakin esimerkiksi täysi telineellinen pyykkiä kuivuu talvella kuivassa huoneilmassa 5 tunnissa. Jos kosteus on meillä noussut yli 35% olen laittanut koneen kakkoselle ja muuten talvella pidän sitä 1:llä.
täältä löytyy myös keskustelua aiheen tiimoilta... http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=19005.0
Miksi yläkerrassa on kosteampaa kuin alhaalla?
Saattaa olla. Tuo kosteusanturi on samassa yksikössä lämpöä mittaavan venan anturan kanssa, tosin toisessa päässä lankaa saattaa tuloila virtausMiksi yläkerrassa on kosteampaa kuin alhaalla?
Liittyykö tulo/poisto ilmareikien sijaintiin jotenkin?
Tänne saa siis laittaa tyhmiä kysymyksiä...
Kysyisin COP:stä. Onko lämpöpumpulla ja kompressorilla tyypillisesti sama COP? Kysehän on kuitenkin kokonaisuudesta, mutta voiko lämpöpumpulle ilmoitettu COP olla parempi kuin pelkälle kompressorille?
Ok, tuo selventi kiitoksia.
Näyttäisi olevan hyvä COP tuossa Nibessä, minkä merkkinen ja tyyppinen kompura siinä on?
Valmistajien antamien tietojen perusteella scrolli pärjää hiukan paremmin kuuman veden kanssa...
Ilmeisesti valmistaja on Bristol.Kävin mielenkiinnosta katselemassa noita kompressoreja ja ihmettelin kun kompressorikatalogissa COP arvot olivat luokkaa 3, kun taas niben koko systeemi on aivan eri tasolla. Mistähän tuo johtuu?
http://www.bristolcompressors.com/
Valmistajien antamien tietojen perusteella scrolli pärjää hiukan paremmin kuuman veden kanssa...
Testien perusteella scrollin COP laskee jyrkemmin mitä kuumempaa tehdään, joten paremmuus riippuu siitä mitä kukakin arvostaa.
Olisiko tuon takia Nibe pysytellyt mäntäkompurassa...
Valmistajien antamien tietojen perusteella scrolli pärjää hiukan paremmin kuuman veden kanssa...
Testien perusteella scrollin COP laskee jyrkemmin mitä kuumempaa tehdään, joten paremmuus riippuu siitä mitä kukakin arvostaa.
Olisiko tuon takia Nibe pysytellyt mäntäkompurassa...
Tiedä sitten.. Tuossa ylempänä ruåttin mlp testissä patteritalossa
nibellä energian säästö 18600kWh
Säästö 77%
cop 4,3
käyttövesi cop 2,4
viessmann energian säästö 18800kWh
säästö 78%
cop 4,5
käyttövesi cop 2,7
Joten ainakaan tuossa mikään ei puhu sen puolesta että nibe olisi omimmillaan lämpöisen kanssa... ::) Erot tosin melko marginaalisia...
Mikä maksimi tuloveden lämpötila on esim Viesmannissa? Voi olla tietysti merkkikohtaista, mutta ainakin mun mäntä ivt:ssä presso katkoo
jos paluu lauduttimelle on suurempi kuin 46C. Pumppu siis tekisi paljon kuumempaakin käyttövettä, mutta tuo pressostaatti ei anna.
Johtuneeko mäntäkompurasta vai ivt;n omista suojauksista.
Eikö Nibessä litku kierrä eri suuntaan lauduttimella kuin muissa?Mikä maksimi tuloveden lämpötila on esim Viesmannissa? Voi olla tietysti merkkikohtaista, mutta ainakin mun mäntä ivt:ssä presso katkoo
jos paluu lauduttimelle on suurempi kuin 46C. Pumppu siis tekisi paljon kuumempaakin käyttövettä, mutta tuo pressostaatti ei anna.
Johtuneeko mäntäkompurasta vai ivt;n omista suojauksista.
Ei ole maksimia tullut kokeiltua Niben mäntäkompuralla, milloin presso puuttuisi peliin...
+56c asteeseen on tullut varaaja lämmitettyä pelkällä kompuralla ja tuolloin lauhduttimelta lähti +58c vesi.
Ekopak elikkäs Ekowell toimitti minun tietääkseni ensimmäiset tulistuslämmön talteenotolla varustetut maalämpökoneet Saukkolasta,
kunnia Matti Karppselle ja Heimo Haapalaiselle.
Peruskaava on:Vastaan täällä jotta tuo alkuperäinen viestiketju ei ajautuisi sivuraiteelle.
P=F*c*Dt
Teho (kW) = virtaus (kg/s)*ominaislämpö (kJ/(kg*C))*lämpötilaero (C)
Kun näistä neljästä suureesta kolme tunnetaan, voidaan neljäs ratkaista.
Esim. F=P/(c*Dt)
ATS
Sutii vieläkin tyhjää. Mistä ton ominaislämmön saa?
Nämä laskurit tekee ihmisen todella taukiksi jos ei sitä ole jo perimässä
Kiva kun siirsit. Välillä olen ihan tarpeettomasti, tosin tahattomasti syyllistynyt hyvän ketjun väärille raiteille ohjailusta :(LainausPeruskaava on:Vastaan täällä jotta tuo alkuperäinen viestiketju ei ajautuisi sivuraiteelle.
P=F*c*Dt
Teho (kW) = virtaus (kg/s)*ominaislämpö (kJ/(kg*C))*lämpötilaero (C)
Kun näistä neljästä suureesta kolme tunnetaan, voidaan neljäs ratkaista.
Esim. F=P/(c*Dt)
ATS
Sutii vieläkin tyhjää. Mistä ton ominaislämmön saa?
Nämä laskurit tekee ihmisen todella taukiksi jos ei sitä ole jo perimässä
Ei tämäkään mikään tyhmä kysymys ole vaan mieluummin hyvä kysymys.
Ominaislämmöt ovat taulukkotietoa, jotka nykyään löytää parhaiten Netin syövereistä.
Edes ainekohtaiset ominaislämmöt eivät ole vakioita vaan enemmän tai vähemmän riippuvaisia lämpötilasta ja paineesta.
Maalämpöjärjestelmien lämpötila-alueella voidaan käyttää ilman oleellista virhettä:
c vesi = 4,2 kJ/(kg*C) tai kJ/(litra*C)
c 28 p-% vesi-etanoli 4,2 kJ/(kg*C) tai 4,1 kJ/(litra*C)
ATS
Näitä kaavoja on ihan mahdoton osata kansakoulun päästötodistuksen KA:na 6,7 ja siinäkin puu- ja metallityöt nosti keskiarvoa todella paljon.
| v | kulutus | lämmitystarveluku | muutoksia |
| 2013 | 14,7MWh/a | 3798 | - |
| 2014 | 15,8MWh/a | 3678 | ilmanjäähdytin heinä -14 |
Kaivon lämpötilan laskusta varmasti johtuu ainakin osa tuosta kulutuksen noususta. Muitakin syitä voi olla.OK, kiitos vastauksesta. Tien toisella puolella (ehkä ~50m kaivojen väli) on joku pumppaaja, mutta vierusnaapurit vetelevät sähköllä ja öljyllä. Täytyy hieman vaklailla vanhoista logeista mitä tuo kaivo on antanut jos vaikka löytäisi korrelaatiota.
Kaivon lämpötila laskee alkuvuosina selkeästi ja vähitellen se lähes asettuu johonkin tilaansa.
Jos lähistöllä on muitakin maalämmittäjiä, korostuu tuo jäähtyminen.
Onko Timo Karhulla pumpun käyttötunteja noilta eri vuosilta?Pahus kun en tyhmyyksissäni tajunnut ottaa käyttötunteja ylös. Sais Nibe laittaa tuommoisen jonnekin rekisteriinsä talteen!
En kehtaa aloittaa vielä uutta ketjua niin kysäisen täällä. Kysymykseni on luokkaa nysväystä, mutta kiinnostaa kuitenkin.Mulla pumppu kävi ekana vuonna 1800h, josta sitten on vakiintunut tuohon 2200h. Talvi 10 oli todella paha ja pumppu taisi käydä 2700h.
Toisena täytenä maalämpövuonna 2014 energiaa meni 1,1MWh/a enemmän kuin ensimmäisenä. Häiritsee harrastajaa. Lompakkoa ei juurikaan eli periaatteellisten kysymysten äärellä ollaan.
v kulutus lämmitystarveluku muutoksia 2013 14,7MWh/a 3798 - 2014 15,8MWh/a 3678 ilmanjäähdytin heinä -14
Onko 1,1MWh/a normiheittelyn piirissä? Pieniä säätöjä tehdään jatkuvasti mutta mitään isoa eroa en keksi. Kesällä -14 hankittiin hätäratkaisuna tuollainen pingviini-ilmastointikone joka nappaa sen kilowatin, mutta se ei ikipäivänä ehtinyt olla edes sataa tuntia päällä (iltaisin pahimman helteen ajan 2-3h päällä, ehkä 3 viikon ajan).
Lämmitystarveluku Vantaan (talo Järvenpäässä). Pointsina että 2014 jopa lämpimämpi kuin 2013.
Yhdessä huonosti eristetyssä huoneessa sähköinen lattialämmitys, joka asetettu niin, että lattia ei tunnu kylmältä. Muutoin lämmityksen huoneessa hoitaa patterit. Mun mielestä samoilla säädöillä 2013 ja 2014.
Voisiko kaivon jäähtyminen selittää tuollaisen käytöksen? Levossa sieltä nousee sellainen 3-5C litku ja kovan käynnin jälkeen menee 0C mutta ei juuri koskaan alle.
Ilmanvaihto on ollut koko ajan samoissa säädöissä, mitä nyt filttereitä vaihdeltu. Sen (pyörivä) kenno oli vähintään lähellä jumittumista ennen kuin rasvasin sen nahkaiset tiivistyspinnat silikonilla. En vain muista oliko tämä 2013 syksy vai 2014 kevät, ja en tiedä oliko se jumissa vai pitikö vain meteliä pyöriessään.
Töllöt, tietsikat, kodinkoneet ovat tasan samat kuin 2012 kun tähän kämppään tultiin.
Mitäs muita energiasyöppöjä voisi tulla mieleen vai ei mitään ja normivaihtelua vaan?
En kehtaa aloittaa vielä uutta ketjua niin kysäisen täällä. Kysymykseni on luokkaa nysväystä, mutta kiinnostaa kuitenkin.
Toisena täytenä maalämpövuonna 2014 energiaa meni 1,1MWh/a enemmän kuin ensimmäisenä. Häiritsee harrastajaa. Lompakkoa ei juurikaan eli periaatteellisten kysymysten äärellä ollaan.
Onko 1,1MWh/a normiheittelyn piirissä? Pieniä säätöjä tehdään jatkuvasti mutta mitään isoa eroa en keksi. Kesällä -14 hankittiin hätäratkaisuna tuollainen pingviini-ilmastointikone joka nappaa sen kilowatin, mutta se ei ikipäivänä ehtinyt olla edes sataa tuntia päällä (iltaisin pahimman helteen ajan 2-3h päällä, ehkä 3 viikon ajan).
Lämmitystarveluku Vantaan (talo Järvenpäässä). Pointsina että 2014 jopa lämpimämpi kuin 2013.
Kaivon jäähtyminen tuskin selittää enempää kuin pari sataa kWh. Itse olen käyttänyt myös tuota Vantaan lämmitystarvelukua täällä Espoon pohjoisnurkalla ja aika yhteneväiset kulutuslukemat ovat olleet näinä kolmena ensimmäisenä vuotena.Tässä saattaa olla se kaivon vaikutus näkyvissä,
2012 lämmitystarveluku 4059, pumpun kulutus 6880 kWh, kokonaiskulutus 11983 kWh
2013 lämmitystarveluku 3798, pumpun kulutus 6720 kWh, kokonaiskulutus 11907 kWh
2014 lämmitystarveluku 3678, pumpun kulutus 6711 kWh, kokonaiskulutus 12025 kWh
| Vantaa ka. muutos Vuosi Ap kWh Ap korjattukWh edelliseen 2012 4059 6880 4097 6 944 0 2013 3798 6720 4097 7 249 305 2014 3678 6711 4097 7 476 226 |
Onko 1,1MWh/a normiheittelyn piirissä?Ei ole, ellei sitten ole useamman samaan suuntaan vaikuttavan tekijän summa.
Tässä saattaa olla se kaivon vaikutus näkyvissä,
jos perheen elämänmeno on muutoin pysynyt suunnilleen "vakiona"..!
Näin etäluettavien sähkömittarien aikana on saatavissa sähköyhtiöltä yksityiskohtaisia kulutustietoja.
Kuukausittaiset kulutukset mahdollisimman pitkältä ajalta auttaisi ongelman ratkaisussa.
ATS
Sillä olettamuksella, että kesä-, heinä ja elokuussa lämpöpumppu tekee pääasiassa vain käyttövettä ja heinäkuussa on oltu lomareissulla, saan keskimääräiseksi taloussähkön vuorokausikulutukseksi n. 25 kWh/vrk.No miksei, mutta kysymyksenasettelusi kertoo että on siis iso?
Voiko pitää paikkaansa?
Mikä oli v. 2015 tammikuun kulutus?1909kWh!! Nyt kyllä vuotaa jossain ja pahasti. Koko tammikuussa ole ollut edes pakkasia ja mennään jo kakstonnisluokassa...
Löytyykö kulutuslukemia ajalta ennen lämpöpumppua?Myyjä antoi arvion 27MWh/a - muuta tietoa ei ole. 3000 l varaaja yösähkölämmityksellä.
Mikä oli lämmitysmuoto ennen maalämpöä?
ATS
Myyjä antoi arvion 27MWh/a - muuta tietoa ei ole. 3000 l varaaja yösähkölämmityksellä.Kohtalaisen kylmä lämpökaivo kertoisi siitä, että lämpöenergiantarve olisi isompi, kuin 27 MWh/a.
Pakko pistää vielä yksi kysymys kun on tilanne päällä.Tähän väliin on todettava noista ennustavista säähavaintoasemista että
Kattelin tuota ilmapuntarii jossa on viisi tolppaa kertomassa paineen kehityksestä.
Yksi tolppa ennakoi kolmea seuraavaa tuntia jne.
Nyt on sellanen tolpasto että seuraavat 6h matalapaine syvenee ja sitten viimeinen tolppa on
ns tapissa ja kertoo että tulee äkkiä korkeapaine.
Mistä tuo mittari voi tietää tuon?
Kohtalaisen kylmä lämpökaivo kertoisi siitä, että lämpöenergiantarve olisi isompi, kuin 27 MWh/a.No hei, tässä on 2012 luvut. Tammikuu ja helmikuu mentiin tuolla 3000 litran yösähköllä. Se kertonee kämpän kulutuksesta. Maaliskuu oli puoliksi pumpulla ja puoliksi vastuksilla.
Näiden perusteella normaalivuoden lämmitystarpeeksi tulisi vain noin 25 053 kWh/a.Kohtalaisen kylmä lämpökaivo kertoisi siitä, että lämpöenergiantarve olisi isompi, kuin 27 MWh/a.No hei, tässä on 2012 luvut. Tammikuu ja helmikuu mentiin tuolla 3000 litran yösähköllä. Se kertonee kämpän kulutuksesta. Maaliskuu oli puoliksi pumpulla ja puoliksi vastuksilla.
Ajankohta Kulutus(kWh)
tammikuu 2012 3847,74
helmikuu 2012 4825
Sellanen pikku juttu tuli vielä Tammikuussa esille.
Mulla oli tuo energiamittari unohtunut kesällä asennetun ilmalämpöpumpun rasiaan.
Tammikuun alkupuolella ajattelin että siirrän mittarin LTO_lle.
ILP oli sammutettu normaalisti kaukosäätimestä.
Katsoin vielä mittarilta lukemia ja kuinka ollakkaan näytti 100w kulutusta vaikka ulko-ja sisäyksikkö oli
ns. pimeenä. Vastuslankahan se siellä kävi lämpöisenä.
En tiedä kuinka usein tuo oli sulatuksen tehnyt, mutta nyt on töpseli irti.
Vielä "Timo Karhulle"
Minusta näyttää että sinulla on taloussähkön kuukausittainen jakauma hyvin erilainen kuin minulla. Saisitko vielä Excel-taulukkona.
- Tammikuun 2015 päiväkohtaiset kulutukset
- 6-7.1.2015 tuntikohtaiset lukemat (pakkaspäiviä)
- 29-30.1.2015 tuntikohtaiset lukemat (nollan keli)
Näistä voisi arpoa lämmitys- ja taloussähkön osuutta kokonaiskulutuksesta.
ATS
Kyllä 1000kwh lisäys mlp talossa on iso vuositasolla. Toisaalta saman määrän tiputtaminen on jo melkein mahdotonta. :)Vielä "Timo Karhulle"
Minusta näyttää että sinulla on taloussähkön kuukausittainen jakauma hyvin erilainen kuin minulla. Saisitko vielä Excel-taulukkona.
- Tammikuun 2015 päiväkohtaiset kulutukset
- 6-7.1.2015 tuntikohtaiset lukemat (pakkaspäiviä)
- 29-30.1.2015 tuntikohtaiset lukemat (nollan keli)
Näistä voisi arpoa lämmitys- ja taloussähkön osuutta kokonaiskulutuksesta.
ATS
Onko tämä nyt ongelman "joukkoistamista"? On tämä vaan hieno foorumi, ei voi kuin ihmetellä. Ja erityiskiitos ATS että viitsit tulkita. Omat silmät eivät vaan löydä. Energiamittari on ollut monta vuotta ja luulen olevani mielestäni varma että yksittäistä "hiljaista kuluttajaa" ei ole. Muutama energiansäästölamppu, kaikki muut ledejä. Lattialämmitys on
- pesuhuoneessa ~3m2 (kellari)
- pukuhuoneessa ~12m2 (kellari)
- "huonosti eristetty huone" ~14m2 ("elintasosauna", rintsikan kylkeen rakennettu vanha saunatila - alapohjan eristys lienee olematon, seinät ohuemmat kuin muualla)
Tämä viimeinen saattaisi olla syyllinen jos 2013 en olisi pitänyt lattialämmitystä päällä, mutta kun olen varma että pidin sen pois 2012 kun muutimme. Aivan törkeän kylmät lattiat, joten se laitettiin päälle heti seuraavana talvena eli 2012. Tämän vuoksi uskon että se oli sekä 2013 että 2014 mukana laskuissa.
Ohessa nuo pyytämäsi Carunan luvut. Tammikuu päivinä vk2 ja vk5 tunteina (oho.. mites tunti taivutetaan monikossa suomeksi?).
4 henkeä käy suihkussa joka päivä. Sauna on varma perjantaisin klo 19, sekä isä saattaa vetäistä ad hocit sunnuntaina ja tiistaisin urheilun jälkeen. Sapuskaa tehdään ainakin 5 päivänä viikossa, ehkä 6 pitkällä juoksulla. Ulkovalot ajastimella.
Kaiken kaikkiaan olen luonteeltani sen verran "ekowarrior" että ihan näkyvästi ei hukkapäästö pääse jyllittämään. Harmi etten ole saanut vaimoa ja lapsia käännytettyä matalakulutusideologismiin - vielä :D
Lattialämmitys on
- pesuhuoneessa ~3m2 (kellari)
- pukuhuoneessa ~12m2 (kellari)
- "huonosti eristetty huone" ~14m2 ("elintasosauna", rintsikan kylkeen rakennettu vanha saunatila - alapohjan eristys lienee olematon, seinät ohuemmat kuin muualla)
Tämä viimeinen saattaisi olla syyllinen jos 2013 en olisi pitänyt lattialämmitystä päällä, mutta kun olen varma että pidin sen pois 2012 kun muutimme. Aivan törkeän kylmät lattiat, joten se laitettiin päälle heti seuraavana talvena eli 2012. Tämän vuoksi uskon että se oli sekä 2013 että 2014 mukana laskuissa.
Ei oo jumakauta totta.
Tuo viimeinenkin jälkikasvu tekee muuttoa ja kamat on pakattu.
Ihmettelin jo eilen kun kävin iltaröökillä ulkona ja katsoin samalla mittarin lukemia.
Oli vienyt eilen 33kwh? Äsken tarkistin uudelleen ja taas tuo sama 33kwh lisää mittarille.
Muijalta tivaamaan sitten että mitä teit. Poika oli jossain vaiheessa hommannut
verkkokaupasta sellasen cokis jääkaapin lasiovella.
Oli sitten muuton takia irroitanut verkosta vehkeen.
Äkkipäätään näyttäisi siltä että rakkineen sähkönkulutus on 6-8 kwh/pv.
Ei oo jumakauta totta.Ettei vaan olis myös tietokone ollut 24h päällä? Nuo tehokkaat pöytäkoneet voivat haukata yllättävän paljon sähköä...
Tuo viimeinenkin jälkikasvu tekee muuttoa ja kamat on pakattu.
Ihmettelin jo eilen kun kävin iltaröökillä ulkona ja katsoin samalla mittarin lukemia.
Oli vienyt eilen 33kwh? Äsken tarkistin uudelleen ja taas tuo sama 33kwh lisää mittarille.
Muijalta tivaamaan sitten että mitä teit. Poika oli jossain vaiheessa hommannut
verkkokaupasta sellasen cokis jääkaapin lasiovella.
Oli sitten muuton takia irroitanut verkosta vehkeen.
Äkkipäätään näyttäisi siltä että rakkineen sähkönkulutus on 6-8 kwh/pv.
Ettei vaan syy löytyisi noista
kts tämä keskustelu: Kylpyhuoneen lattialämmityksen energiasyöppöys yllättää monet (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21355.0)
Saako noiden kulutusta mitattua mitenkään? Useinhan termostaatissa on valo mistä voi päätellä onko tuo jatkuvasti päällä. Termostaatin aukaisemalla voisi mitata vastuksen resistanssin niin siitä voisi sitten laskea vastuksen tehon jos pihtivirtamittaria ei satu omistamaan... Kännykän voisi jättää kuvaamaan tuota valoa millaisessa tahdissa se syttyy/sammuu josta voisi arvioida sen päälläolo aikaa...
Tietokone ol tosiaan paketoitu ja varmaan selittää osan tuosta vähenemästä. Nyt kyllä täytyy pistää kulutustavoite 8000kwh/a.Ei oo jumakauta totta.Ettei vaan olis myös tietokone ollut 24h päällä? Nuo tehokkaat pöytäkoneet voivat haukata yllättävän paljon sähköä...
Tuo viimeinenkin jälkikasvu tekee muuttoa ja kamat on pakattu.
Ihmettelin jo eilen kun kävin iltaröökillä ulkona ja katsoin samalla mittarin lukemia.
Oli vienyt eilen 33kwh? Äsken tarkistin uudelleen ja taas tuo sama 33kwh lisää mittarille.
Muijalta tivaamaan sitten että mitä teit. Poika oli jossain vaiheessa hommannut
verkkokaupasta sellasen cokis jääkaapin lasiovella.
Oli sitten muuton takia irroitanut verkosta vehkeen.
Äkkipäätään näyttäisi siltä että rakkineen sähkönkulutus on 6-8 kwh/pv.
Käsittääkseni sillä on vielä tietskari päällä kun ei saatu avaimia vielä uuteen asuntoon. Täytyy kiikuttaa sille mittari kun kaappi taas kylmenee.
Vähänkö oon ihmetelly yön hiljasina tunteina sen todella tiheää käyntiä.
Alkaa selvitä tämäkin kun olen vaihdellut noiden 50w halojen tilalle pikkuhiljaa ledejä ja mitään ei ole tapahtunut sähkön kulutuksen
osalta.
Kuka tietää kuinka pitkä vastuslanka 12m2 lattiaan tarvii? Eihän tuon tarvi olla kauaakaan päällä kun
Ettei vaan syy löytyisi noista
kts tämä keskustelu: Kylpyhuoneen lattialämmityksen energiasyöppöys yllättää monet (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21355.0)
Saako noiden kulutusta mitattua mitenkään? Useinhan termostaatissa on valo mistä voi päätellä onko tuo jatkuvasti päällä. Termostaatin aukaisemalla voisi mitata vastuksen resistanssin niin siitä voisi sitten laskea vastuksen tehon jos pihtivirtamittaria ei satu omistamaan... Kännykän voisi jättää kuvaamaan tuota valoa millaisessa tahdissa se syttyy/sammuu josta voisi arvioida sen päälläolo aikaa...
Itsekin mietin tätä, pesuhuoneemme termari on mielestäni aina tai melko usein päällä. Kuitenkin etsin eroja 2013 ja 2014 välillä ja tuo lattialämmitys on ollut kokoajan sama termareineen. Lattia usein lämpimällä kelillä kylmä ja pakkasella lämmin eli epäilen PTC asennuspaikan olevan surkeasti eristetyssä lattiassa huono.MUTTA!kävin juuri katsomassa Nibestä talon syötön virtalukuja:
L1 0.5A
L2 0.9A
L32.3A0.1A
- tarkistin ettei yksikään lattialämmitys ollut juuri nyt päällä
- sammutin Enerventin
- MLP ei käynyt
- ei helloja eikä muutakaan isoa, muutama (led)lamppu päällä2.3A!!! Nyt alkoi tutkimukset...
[edit] oli nimenomaan tuo 12m2 lattialämmitys justiinsa päällä. Se siis vie sen päälle 2A. Hitto alkaa mennä jo itsekin sekaisin.
[edit2] pakko sammuttaa kaikki tunnetut vehkeet ja katsoa virrat uudelleen
L1 0.0A
L2 0.1A (hyppi 0 ja 0.1 välillä - ilmeisesti Niben ohjauselektroniikka itse)
L3 0.0A
eli ei ole ainakaan "hiipivä syöppö" vaan joku tunnetuista tai niiden yhdistelmä.
Katsotaanpas jotta mahtuiko tuo Eceli, jossa olen pyöritellyt noita Timon kulutuksia. (Ei mahtunut, pitää paloitella)(nyt mahtui)Vielä "Timo Karhulle"
Minusta näyttää että sinulla on taloussähkön kuukausittainen jakauma hyvin erilainen kuin minulla. Saisitko vielä Excel-taulukkona.
- Tammikuun 2015 päiväkohtaiset kulutukset
- 6-7.1.2015 tuntikohtaiset lukemat (pakkaspäiviä)
- 29-30.1.2015 tuntikohtaiset lukemat (nollan keli)
Näistä voisi arpoa lämmitys- ja taloussähkön osuutta kokonaiskulutuksesta.
ATS
Onko tämä nyt ongelman "joukkoistamista"? On tämä vaan hieno foorumi, ei voi kuin ihmetellä. Ja erityiskiitos ATS että viitsit tulkita. Omat silmät eivät vaan löydä. Energiamittari on ollut monta vuotta ja luulen olevani mielestäni varma että yksittäistä "hiljaista kuluttajaa" ei ole. Muutama energiansäästölamppu, kaikki muut ledejä. Lattialämmitys on
- pesuhuoneessa ~3m2 (kellari)
- pukuhuoneessa ~12m2 (kellari)
- "huonosti eristetty huone" ~14m2 ("elintasosauna", rintsikan kylkeen rakennettu vanha saunatila - alapohjan eristys lienee olematon, seinät ohuemmat kuin muualla)
Tämä viimeinen saattaisi olla syyllinen jos 2013 en olisi pitänyt lattialämmitystä päällä, mutta kun olen varma että pidin sen pois 2012 kun muutimme. Aivan törkeän kylmät lattiat, joten se laitettiin päälle heti seuraavana talvena eli 2012. Tämän vuoksi uskon että se oli sekä 2013 että 2014 mukana laskuissa.
Ohessa nuo pyytämäsi Carunan luvut. Tammikuu päivinä vk2 ja vk5 tunteina (oho.. mites tunti taivutetaan monikossa suomeksi?).
4 henkeä käy suihkussa joka päivä. Sauna on varma perjantaisin klo 19, sekä isä saattaa vetäistä ad hocit sunnuntaina ja tiistaisin urheilun jälkeen. Sapuskaa tehdään ainakin 5 päivänä viikossa, ehkä 6 pitkällä juoksulla. Ulkovalot ajastimella.
Kaiken kaikkiaan olen luonteeltani sen verran "ekowarrior" että ihan näkyvästi ei hukkapäästö pääse jyllittämään. Harmi etten ole saanut vaimoa ja lapsia käännytettyä matalakulutusideologismiin - vielä :D
luulen olevani mielestäni varma että yksittäistä "hiljaista kuluttajaa" ei ole
En ole, en. Näissä näkyvissä kuluttajissa jääkaapit, lattialämmitykset, pumput ja kaivot jäähtymisineen, valot, elektroniikkakrääsä ja suihkukäyttäytyminen on varmasti osansa.Lainausluulen olevani mielestäni varma että yksittäistä "hiljaista kuluttajaa" ei ole
Oletko mittaillut kylmälaitteiden,jääkaappi ja pakastin,kulutuksia?
Mikähän on lämpöpumpun käynti/lepoaika?Onpa tosiaan sahalaitaa, olet oikeassa. Liitteenä käyrät 27.1.2015 (klo 16-01) joka vastaisi aikalailla normi-iltaa lasten ja vanhempien (pl. isä) läträillessä ja nuo yhteenvetotiedot ovat n. 2 vrk ajosta.
ATS
Karhun käyntiaikoja kun katsoo niin tuohon muuhun sähköön menee abaut 10000kwh, jossa on noin puolet liikaa.Mikähän on lämpöpumpun käynti/lepoaika?Onpa tosiaan sahalaitaa, olet oikeassa. Liitteenä käyrät 27.1.2015 (klo 16-01) joka vastaisi aikalailla normi-iltaa lasten ja vanhempien (pl. isä) läträillessä ja nuo yhteenvetotiedot ovat n. 2 vrk ajosta.
ATS
Kone on melkolailla aina käynyt n. 10 käynnistystä vuorokaudessa, se ei juurikaan ole muuttunut.
[edit] ATS, kun hajontaasi katsoo niin melkeinpä tulee mieleen onko teillä ketään kotona?! ;) On tasaista tosiaan.
Jos syyllinen on siinä yhden huoneen lattialämmityksessä, siihen auttaa lattia-anturilla varustettu termostaatti pienellä hystereesillä. Ei toki poista kulutusta, mutta keskilämpötilaa voi laskea alemmas ilman että lattia on välillä kylmä. Toinen on, että huoneeseen pitäisi saada kiertämään lämpöä muualta kämpästä, ovia auki jos ovat kiinni. Lattialämmityksen kulutus laskee melkoisesti jos huoneen lämpötila nousee, ja MLP:llä sitä huonetta on halvempi lämmittää.
Ihan toimivia saa ebaysta edukkaasti, itsellä on jo pidemmän aikaa ollut kosketusnäytölliset "kiinatermarit" lattia-anturilla ja 0,5c hystereesillä. Satasella tais saada kolme :)
Kaverilla meni vuodessa 4000kwh mukavuuslämpöihin pesutiloissa.Otan sulakkeet irti ja sanon että hajosi mikä hajosi!
Katso vaikka viikon verran paljonko kulutus tippui ;)Kaverilla meni vuodessa 4000kwh mukavuuslämpöihin pesutiloissa.Otan sulakkeet irti ja sanon että hajosi mikä hajosi!
Katso vaikka viikon verran paljonko kulutus tippui ;)
Näissä uusissa kerrostalokohteissa alkaa olla tuo vastus vakiona. Vuokraisäntä
maksattaa asukkailla suuren osan kämpän lämmityskuluista. :D
Ei oo jumakauta totta.Jatketaanpa tätä.
Tuo viimeinenkin jälkikasvu tekee muuttoa ja kamat on pakattu.
Ihmettelin jo eilen kun kävin iltaröökillä ulkona ja katsoin samalla mittarin lukemia.
Oli vienyt eilen 33kwh? Äsken tarkistin uudelleen ja taas tuo sama 33kwh lisää mittarille.
Muijalta tivaamaan sitten että mitä teit. Poika oli jossain vaiheessa hommannut
verkkokaupasta sellasen cokis jääkaapin lasiovella.
Oli sitten muuton takia irroitanut verkosta vehkeen.
Äkkipäätään näyttäisi siltä että rakkineen sähkönkulutus on 6-8 kwh/pv.
Kattelin tuota käppyrää-Mikähän on lämpöpumpun käynti/lepoaika?Onpa tosiaan sahalaitaa, olet oikeassa. Liitteenä käyrät 27.1.2015 (klo 16-01) joka vastaisi aikalailla normi-iltaa lasten ja vanhempien (pl. isä) läträillessä ja nuo yhteenvetotiedot ovat n. 2 vrk ajosta.
ATS
Kone on melkolailla aina käynyt n. 10 käynnistystä vuorokaudessa, se ei juurikaan ole muuttunut.
[edit] ATS, kun hajontaasi katsoo niin melkeinpä tulee mieleen onko teillä ketään kotona?! ;) On tasaista tosiaan.
Kattelin tuota käppyrää-Käyttövedessä mulla on aikaohjelmointi eli periaatteessa vodaa tehdään 18:30 - 00:00, se taitaa vaikuttaa. Saattaa olla vähäkulutuksinen päivä myös kyseessä.
Logi kertoo että olisi tehnyt käyttövettä vain reilun tunnin melkein kahteen vuorokauteen. Aika hyvin olet kyllä perheen käännyttänyt :)
Tuo pumpun käyntiaikakin on hämmästyttävän pieni. Meneekö edes 1500h/a rikki?
Tänään saunottiin mutta onneksi ulkolämmöt neljässä. Kokonaiskulutus 35kwh.Ei oo jumakauta totta.Jatketaanpa tätä.
Tuo viimeinenkin jälkikasvu tekee muuttoa ja kamat on pakattu.
Ihmettelin jo eilen kun kävin iltaröökillä ulkona ja katsoin samalla mittarin lukemia.
Oli vienyt eilen 33kwh? Äsken tarkistin uudelleen ja taas tuo sama 33kwh lisää mittarille.
Muijalta tivaamaan sitten että mitä teit. Poika oli jossain vaiheessa hommannut
verkkokaupasta sellasen cokis jääkaapin lasiovella.
Oli sitten muuton takia irroitanut verkosta vehkeen.
Äkkipäätään näyttäisi siltä että rakkineen sähkönkulutus on 6-8 kwh/pv.
Kyllä tuo 33kwh pv taitaa muodostua nollakelin normikulutukseksi. Pyykkäys ja astianpesukone samana päivänä nostaa
kulutusta noin 7kwh. Aika huuli pyöreenä kattelin tänään töistä tullessa lukemia kaapilla kun laskin 1,1kwh tuntikulutusta.
Sitten tapahtui se että alkoi mittarilla dedit vilkkuu vikkelämmin kun kaksijalkainen yleiskone tuli töistä kotiin.
Kulutus tuplaantuu illan tunteina.
Otto teho keikkuu 50w molemmin puolin. Kaapin lämpötila laskee.
Mutta miksi kaapin sivujen ja katon lämmöt nousee jo vartin käynnistyksen jälkeen melkein 35 asteeseen?
kaapin sivujen ja katon lämmöt nousee jo vartin käynnistyksen jälkeen melkein 35 asteeseen?
Missä on leikepöytä, en löydä mistään sitä
Taitaa mennä vähän vaikeeksi meikäläiselle, mutta kuopus asensi tähän joskus sellaisen etäohjaus jutun.LainausMissä on leikepöytä, en löydä mistään sitä
Enpähän tiedä missä se leikepöytä on,taitaa olla vain Windowsin ominaisuus tms, mutta jos haluat kopioida tekstiä leikepöydälle niin "maalaa" hiirellä kopioitava teksti ja paina senjälkeen CTRL ja C näppäimiä yhtäaikaa.Silloin hiirellä valittu teksti kopioituu leikepöydälle.
Leikepöydällä kopioitu teksti sitten pysyy itsestään ja saat sinne kopioidun tekstin siirtymään Foorumilla haluamaasi paikkaan kun avaat viestiketjun mihin haluat tekstin liittää,painat "Vastaa" painiketta ja kun vastauksen kirjoitusikkuna on auki niin siirrä kursori siihen kohtaan mihin haluat leikepöydältä tekstin liittää ja kun painat CTRL ja V painikkeita samanaikaisesti niin teksti ilmestyy kursorin oikealle puolelle.
Leikepöydällä teksti säilyy edelleen ja voit liittää sen CTRL ja V näppäimiä painamalla useasti,vaikka eri ketjuihin tai tiedostoihin.
Kun teet uuden CTRL ja C kopioinnin niin edellinen kopio häviää leikepöydältä kun sinne tallettuu uusi kopio. ;)
Missä on leikepöytä, en löydä mistään sitä.
Timo K ota lattialämmitykset pois muutamaksi päiväksi niin näkee niiden vaikutuksen.
ATS
Mielestäni edelleen melko samaa sahalaitaa, ehkä sieltä hyvällä tahdolla sai jotain tasoittumista näkyviin..Samaa mieltä.
Lattialämmitys ei selitä suurta kulutusta.
Eikös tuo lattialämmitys ollut pois päältä vain yhdestä paikasta? Ja muualla vielä päällä?
Kyllä noita nyt yhden täyden vuorokauden raaskii pois päältäkin pitää. Vuorokaudessa ehtii jo näkemään siirtoyhtiön nettipalvelusta tuntikohtaisista lukemista onko muutosta tapahtunut.
Ja niin kysytään nyt sitten että eihän perheessä satu oleen 24/7 päällä olevaa tehokasta tietokonetta? Nykyään tehokkaimmat näytönohjaimet vievät niin paljon sähköä että jopa 1kW virtalähteitä on noissa härveleissä olemassa...
Kaiken kaikkiaan, jos haluan selityksen 1,1MWh/a:lle, pitää se löytyä jostain sellaisesta koneesta joka joko on tullut lisää tai sitten alkanut käyttäytyä väärin 2014 aikana.Voipihan se sähkömittarikin näyttää väärin.
Oletko kirjannut muistiin lämpöpumpun käyntiaikoja?Viikosta 6 löytyy melkein koko pätkä. Yhteenveto liitteenä.
Lue lukemat esim viikon ajalta päivittäin illalla samaan aikaan, niin siitä pääsee kiinni lämpöpumpun kulutukseen.
ATS
| pvm | lämm/kv/käynti | ulkolt. |
| 2015-02-01 | 5:48/1:30/7:18 | 0,4C |
| 2015-02-02 | 6:09/1:14/7:24 | 0,3C |
| 2015-02-03 | 6:40/1:06/7:46 | -2,2C |
| 2015-02-04 | 7:58/1:19/9:17 | -1,9C |
| 2015-02-05 | 8:19/2:16/10:36 | -2,0C |
| 2015-02-06 | 6:48/1:21/8:09 | -0,7C |
Voipihan se sähkömittarikin näyttää väärin.
Minun sähköyhtiöstä (Kymenlaakson sähkö) saa yhdelle Excell-taulukolle päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilat siitä asti kun etäluettava mittari tuli.
Miten sinulla? Jos saa niin laita tänne.
ATS
Toimisiko tuossa paremmin vähän lyhyemmät käyntijaksot? Tuo keruu jäähtyy loppua kohden jo aika merkittävästi alkuun nähden ja siinä ollaan kuitenkin tilanteessa kun kylmemmästä keruusta tehdään aina lämpöisempää menovettä. Vai onko tuolla kuinka merkitystä hyötysuhteen kannalta vielä, toki pysyy selkeästi kuitenkin plussan puolella? Ja toki sitten samalla lepojaksotkin lyhenisi ja alussa tulo olisi ehkä vähän alempana.. Vai meneekö pätkäkäynniksi lämpöisemmällä jos tuota kovasti lähtee lyhentämään?Viisaat ovat mielestäni antaneet ymmärtää että ei auta. Pätkissä tai pitkissä niin sama tarvittava energiahan sieltä kaivosta revitään. Koneen toiminnassa tai lämmityskyvyssä ei ole ollut moitteen sijaa.
Tässä taas pyörittelin noita Karhun kulutuslukemia.Kiitos ATS. Edelleenkään ei voi kuin kiitollisena ihmetellä tätä foorumia!
Taloussähkön laskin vähentämällä kokonaiskulutuksesta Niben arvioidun kulutuksen.
Oletuksena, että Niben lämmityskulutus on suoraan verrannollinen lämmitystarvelukuun ja että käyttövesikulutus on vakio.
Kuvista nähdään, että vuosien 2012 (toukokuusta alkaen) ja 2013 kuukausikulutus menee käsi kädessä.
Heti vuoden 2014 alussa tapahtuu muutos. Tammikuu - huhtikuu sekä marras- ja joulukuu kulutus on selvästi vuosia 2012 ja 2013 korkeammat samoin vuoden 2015 tammikuu.
Kylminä kuukausina on taloussähkön kulutus kasvanut.
ATS
Tuossahan on ajallinen yhteys uuteen firmikseen automaattisäätöisine kierrosnopeuksineen. :)Kävi mielessä jo heti alussa. Heitin ajatuksen pois kun se ilmestyi vasta joskus maaliskuussa (tai asensin sen) ja pois otin automaagin marraskuun huitteilla. Taitaa olla toistepäin - kova kulutus ilman autoa!
Mietin mihin tämänkin pistäis, mutta kokeillaan täällä.
Toin töistä jälkilämmityspatterin. Mittaa noin metri ja lähdöt 160mm.
Sisällä kiertää kupariputki spiraalimuodossa koko kanavan matkalla.
Hökötys sopisi suoraan äänenvaimentimen tilalle.
Mutta arvelluttaa tuo kupariputken pienuus, 10MM.
Kysymys, onko tuollaisesta mitään hyötyä jos kytkisin sen yläkerran lämmönjakotukkiin?
Tarviiko erillistä kiertovesipumppua, vai riittääkö piirin normi virtaus?
Tukille kytkentä ei mikään iso juttu olisi kun matkaa asennuspaikkaan on molemmilta tukeilta noin 2m.
Tässä koodi kyljestä BDED 3-031- Netistä en löytänyt.
Perk kuva on liian iso, yritän pienentää.
Uskoisin että tuollainen oikeasti lämmittäisi jotain niin silloin siellä tarvisi kiertää todella kuuma neste.
Joo, taitaa kuulua romulavalle. Mitä tuollainen nykyaikainen patteri maksaisi?
Jos kyseessä on vesilämmityspatteri kanavaan, niin siihen on ehdottomasti rakennettava automatiikka joka pitää patterin paluuveden lämpötilan kaikissa olosuhteissa tietyn lämpötilan yläpuolella. Yleensä paluuveden minimilämpötilana käytetään +5°C - +8°C. Myös sähkökatkon varalta on raitisilma ja jäteilmakanava varustettava automattisesti sulkeutuvilla sulkupelleilla, jolla estetään kylmän ulkoilman virtaaminen patterin läpi sähkökatkon aikana esim takkaa poltettaessa.
Jos iv-koneen lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila jää alle +5° yli kymmeneksi minuutiksi tulopuhallin sammutetaan ja poistopuhallin jää pyörimään miniminopeudelle kunnes lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila taas nousee yli +5°C.
mm veab tekee noita. Niiden patteri taitaa olla noin 500€. Saksasta saa huomattavasti halvemmalla sellaisen jonka saa mulkattua tuollaiseen käyttöön. Haulla voi löytyä foorumilta linkki.
Mutta laitetaan nyt tälläinen enerventin vastaus aiheeseen... Ennenkuin likaa innostut... ;)
Joo, taitaa kuulua romulavalle. Mitä tuollainen nykyaikainen patteri maksaisi?
Tuloilma pelkällä kennolla oli 15.5C koneen mittarilta. Venalta 19C. Vastuksella avitettuna tuloilma koneelta 26 ja venalla 23C.
Alkaa toimimaan rakenteet viilentävästi, toisin kuin tuloilman ollessa kylmää.
PekiEipä täällä mistään kondessi ongelmasta tai kylmäsilloista tarvi pelätä kun kaikki kanavat on lämpimällä puolella.
Jos ei tarvitse lisälämpöä ilmanvaihdon kautta niin miksi tuollaiset lisälaitteet?
Minusta +19 venttiilistä on aivan hyvä (jos venttiilit kohtuullisen hyvät).
Äkkiä jos laitat tuloilman lämpimämmäksi niin se saattaa esim kerätä kondenssivettä kanavan ulkopintaan niissä paikoissa joissa kanava-eristyksessä on jäänyt kylmäsiltoja.
Eikös siellä nyt jo esimerkkisi mukaan tapahdu lämmönsiirtymistä rakenteista? tulo ilmaan.
Minusta ilmanvaihto on parasta käyttää ilmanvaihtona eikä lämmityksenä- lämmin ilma pyrkii vain pysymään katonrajassa ja tulee siis tehottomammaksi/ sähkötyöllä liikuteltu litramäärä.
Talon sitä varten suunnitelluilla lämmityslaitteilla hoidetaan sitten lämmitys.
okTaloa suunnitellessani otin huomioon nuo kanavistot. Entisenä iv-asentajana ongelmat tuli ihan tarpeeksi hyvin
Kerrankin kanavat laitettu fiksusti huoneen puolella, säästyy mm. noista tekemättömistä läpivientien tiivistyksistä.
Teknilliset tiedot (eri tehokäyrät, virtaukset, vastukset) patterille löytänet valmistajan sivuilta googlaamalla.
Tuloilman lämpötilan säädön (ja mahd. jäätymissuoja roottorin pysähtyessä) saat sitten hoitaa niinkuin parhaaksi näet.
Mikäs hyöty tässä nyt sitten on? Onko ongelmana liian kylmätuloilma? Eli sitä tarvii lämmittää vastuksella jotta siitä edes saa sen siedettävän lähelle 17 astetta?
Jos tuloilman lämpötilaa nostetaan sen ilmaa raikastava vaikutus laskee koska yhtälämmin/lämpöisempi ilma kuin itse huone ei laske enää tuloventtiililtä alas.
Jos tällähetkellä taloosi tulee 17 asteinen ilman niin se loppuosa tällähetkelläkin lämmitetään maalämmöllä. Se on ihan sama ainakin rahallisesti lämmitetäänkö tuo ilma kanavassa vai vasta huoneessa...
Kiitos ATS. Edelleenkään ei voi kuin kiitollisena ihmetellä tätä foorumia!Haluaisin vielä palata hieman tähän aiheeseen:
Täytyy pitää tarkempaa kirjaa kuukausikulutuksista ja palata aiheeseen uudelleen 2016 tai jos jokin selkeä tekijä löytyisi.
Ei voi oikeastaan olla liian iso, hankala toki hallita jos on ihan suhteettoman tehokas mutta muuten ei haittaa. Paljonko siihen sähköiseen jälkilämpöön kuluu?Kiitos neuvoista.
Jos koneelta lähtevä ilma on liian kylmää, on kondenssivaara kanavien ulkopinnassa, vaikka matkalla lämpeäisikin eikä venttiilillä enää tulisi liian kylmää. Kesäisin tuo vaara tulee liiasta jäähdytyksestä, talvella esim. kennon ohituksesta, jäätymisestä tai kapasiteetin loppumisesta. Vaikka kanavat kulkisivat kylmässä, ilman lämmittäminen ei tee ikinä kondenssivaaraa, koska kastepiste on sama ennen ja jälkeen lämmityksen.
Jos haluat tietää mitä LTO oikeasti säästää, tarvitset ilmavirrat ja lämpötilat ennen/jälkeen. Laskemalla se selviää, kokeileminen ei oikein luotettavasti onnistu ilman suuria panostuksia.
Haluaisin vielä palata hieman tähän aiheeseen:Itsekin olin tekemässä testiä kaikki lattialämmitykset pois kun kävimme hiihtelöimässä pari päivää. Kaikki lattialämmitykset siis pois 13.2 klo 21 - 16.2 klo 16.
Nyt kun on ollut muutama kylmempi päivä, niin voisitko ottaa tämän kylmän jakson jälkeen päivittäiset
- käyntiajat (lämmitys ja kv)
- sähkönkulutukset
- lämpötilat
ATS
| pvm | lämm | kv | käynti | ulkolt. |
| 2015-02-13 | 7:13 | 1:16 | 8:29 | 0,8C |
| 2015-02-14 | 9:40 | 0:23 | 10:03 | -4,3C |
| 2015-02-15 | 13:22 | 0:15 | 13:37 | -10,6C |
| 2015-02-16 | 10:50 | 1:18 | 12:08 | -6,9C |
Avautuuko tuo muilla? Joku moka taas kun ei näy suoraan :-[Käyttänet Open/Libre Officen Draw'ta tjms piirto-ohjelmaa. 10p siitä. Sun pitää exportata/viedä kuva ulos vaikka PNG:ksi tai PDF:ksi ja sitten liittää tänne foorumiin niin se näyttää esikatselukuvan. Tuo ODG (open document graphics) näkyy vain niille kellä on sovellus joka noita osaa avata tai näyttää.
Käyttänet Open/Libre Officen Draw'ta tjms piirto-ohjelmaa. 10p siitä. Sun pitää exportata/viedä kuva ulos vaikka PNG:ksi tai PDF:ksi ja sitten liittää tänne foorumiin niin se näyttää esikatselukuvan. Tuo ODG (open document graphics) näkyy vain niille kellä on sovellus joka noita osaa avata tai näyttää.Libre käytössä.
Miksi tuo kuva ei aukee vaikka vaihdoin pdf tiedostoksi?Katoppa joo. Lienee forumin palvelimen mime asetuksista kiinni tjms. Laita png tai jpg sitten, ne nyt ainakin on todistettavasti toimineet. Mistä näistä vetkuttimista tietää. Koko netti pitäisi räjäyttää. (http://nyt.fi/a1305929803646)
Libre käytössä.Kyllä saan tämän (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4774.0;attach=3416) auki koneessani Firefox -selaimella.
Ai noi pienet kirjaimet onkin eriparia tuon auenneen kuvan kanssa. Täytynee käyttää tuota PDF fää.
Miksi tuo kuva ei aukee vaikka vaihdoin pdf tiedostoksi?
mm veab tekee noita. Niiden patteri taitaa olla noin 500€. Saksasta saa huomattavasti halvemmalla sellaisen jonka saa mulkattua tuollaiseen käyttöön. Haulla voi löytyä foorumilta linkki.
Mutta laitetaan nyt tälläinen enerventin vastaus aiheeseen... Ennenkuin likaa innostut... ;)
Jos kyseessä on vesilämmityspatteri kanavaan, niin siihen on ehdottomasti rakennettava automatiikka joka pitää patterin paluuveden lämpötilan kaikissa olosuhteissa tietyn lämpötilan yläpuolella. Yleensä paluuveden minimilämpötilana käytetään +5°C - +8°C. Myös sähkökatkon varalta on raitisilma ja jäteilmakanava varustettava automattisesti sulkeutuvilla sulkupelleilla, jolla estetään kylmän ulkoilman virtaaminen patterin läpi sähkökatkon aikana esim takkaa poltettaessa.
Jos iv-koneen lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila jää alle +5° yli kymmeneksi minuutiksi tulopuhallin sammutetaan ja poistopuhallin jää pyörimään miniminopeudelle kunnes lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila taas nousee yli +5°C.
Mulla IV-koneena Enerventin Pelican jälkilämmitysvesipatterilla. 2005 rakennellessani en halunnut mitään lisähienouksia kyseiseen myllyyn, eli se on ns. karvalakkimalli muuten mutta sisältää tuon patterin. Patterissa kiertää 2-piirin vesi jota taas ohjaa pumpun suntti.
Vaikka laitteen kenno toimiikin oivallisesti samoin kuin Ekowellin 2-piirin suntti, huomasin aika pian että tuloilman lämpötila vaihteli helposti 2-3 astetta, etenkin jos ulkolämpötila oli muuttumassa suuntaan tai toiseen ja Ekowell "ennakoi" tulevaa kuten lämmityksessä on syytäkin.
Paikallisesta LVI-liikkeestä mukaan tarttui ihan tavallinen termostaattinen patteriventtiili jossa ulkopuolinen anturi jauheputken päässä. Termostaatti patterin kanavaan paluupuolelle ja tuloilmakanavaan heti Pelicanin jälkeen pieni reikä. Reikään muoviputken (ohut, ehkä 6-8 mm) pätkä joka yltää kanavan keskelle ja termostaatin anturi putkeen niin että anturin pää kurkkii putkesta.
Pari päivää hakuammuntaa säätöasteikolla ja lopputuloksena tämä lisäanturointi ehkäisee ulkolämpötilan muutoksesta aiemmin aiheutuneet heitot ja pitää tuloilman 19-19,5 asteen välillä niin hyvin että nostaisin hattua jos sellaisen omistaisin.
Huomioitava on että Enerventin pyörivä kenno ei jäädy missään oloissa, joten vesipatterin jäätyminen on epätodennäköistä myös sähkökatkon aikana: Puhaltimet vaikenevat tuossa tilanteessa myös joten ilmankierto hidastuu/pysähtyy. Perinteisillä staattisilla kennoilla mahdollisuus jäätymiseen on huomioitava.
Hieno oivallus.Miten niin 20 euron luokkaan? Itsellä ei tuosta jälkkäripatterista tule euronkaan hyötyä jos noin ajattelisi. Tosin lähtökohdat vähän eri, mutta jos huonelämmön haluaa olevan 22C niin on aivan sama tuleeko se laatasta vai ilman mukana. Jotenkin tuntuu että ilma on halvempaa lämmittää tuohon lämpötilaan ilman kautta kuin laattasta.
Itse jätin kenno haaveilut suoraan koska totesin että kustannukset eivät aivan heti (koskaan?)maksa itseään takaisin ja omassa tapauksessa teoreettinen säästö olisi 20e luokkaa vuodessa. Huonomman hyötysuhteen koneissa(ei pyöriväkennoinen) tai pohjoisemmassa noilla on säästöä saatavilla sitten enemmänkin.
Aiheesta on keskustelua ja laskentaa täällä: www.lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.5
Tuo jäätymisasia oli vain enerventin asiantuntijan mielipide asiaan jossa hän toi esille sen että mahdollisuus patterin jäätymiseen on olemassa mikäli on sähkökatko ja esim takkaa poltetaan ilman tuloilmakanavan sulkupeltiä... jostainhan se ilma asuntoon kuitenkin tulee...
Miten niin 20 euron luokkaan? Itsellä ei tuosta jälkkäripatterista tule euronkaan hyötyä jos noin ajattelisi. Tosin lähtökohdat vähän eri, mutta jos huonelämmön haluaa olevan 22C niin on aivan sama tuleeko se laatasta vai ilman mukana. Jotenkin tuntuu että ilma on halvempaa lämmittää tuohon lämpötilaan ilman kautta kuin laattasta.
Tarkistin asian tuosta manuaalista ja siellä näyttäisi olevan tulolämpötilavaihtoehdot 17,19,21,23. Laitoin tuloilmaksi 17 astetta ja näinollen jyskylässä jälkilämmitysen energian tarve putosi 411kWh ja Helsingin tasolla 171kWh, puolet (tre) 290kWh -> 36€.
Oot lukenut liikaa foorumia.
Pidä parin viikon tauko ja mieti onko helpompi lämmittää taloa vai maapalloa.
Oot lukenut liikaa foorumia.
Pidä parin viikon tauko ja mieti onko helpompi lämmittää taloa vai maapalloa.
Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta.. Mikä henkilö on tämä "Huvila"? Olen saanut sellaisen käsityksen, että anti tänne foorumille on lähinnä muiden haukkumista ja omien maailman parhaiden lämmitystapojen kehumista? Jos keskusteluun ei halua osallistua, niin voinee myös olla kommentoimatta? Suomi24 on myös em. kommentointitavalla hyvä vaihtoehto.Ihan noin. Huvilalta paskin viesti ikinä tähän ketjuun ;D
Oikeita tapoja lämmittää talo on varmasti yhtä paljon kuin käyttäjiä, on tyhmyyttä väittää esimerkiksi osatehomitoitetun lämpöpumpun sopivan kaikille, ja toki yhtälailla tyhmyyttä väittää sen olevan tarpeellinen taloon missä on esimerkiksi jo ilmalämpöpumppu, varaava leivinuuni ja takka sekä asukas, joka haluaa niiden kanssa pelailla.
En minä mitään mistään oikeasti ymmärrä, mutta olen nykyajan vaivattomuutta vaativa henkilö, joka ei toivo kovien pakkasten yllätyslaskuja jos nyt sattuu huvittamaan suihkutella oikein pitkät lämpimät sessiot samaan aikaan kun tupa pitäisi saada 50 astetta ulkolämpöä kuumemmaksi. ;) Takkaa ei ole, ja jos olisi niin en haluaisi olla koskaan "pakolla" sitä lämmittämässä. Silloin tarvittaneen täys/ylimitoitettu pumppu? Vai onko joku muu vaihtoehto?
Pahoittelut tästä viestistä, en vaan malta olla tuota nyt kirjoittamatta kun toisaalta itse olen saanut täältä erinomaista tietoa ja neuvoa, ja huomannut asiantuntemuksen mikä taustalla on.
Pistetäänpä uudestaan kun tuntui olevan väärin ymmärrystä :)
Siis kaivo antaa normikäytöllä 7kw tehoa, niin mitä se antaisi jos vastuksella avittaisi esim. 6kwh teholla?
Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta.. Mikä henkilö on tämä "Huvila"? Olen saanut sellaisen käsityksen, että anti tänne foorumille on lähinnä muiden haukkumista ja omien maailman parhaiden lämmitystapojen kehumista? Jos keskusteluun ei halua osallistua, niin voinee myös olla kommentoimatta? Suomi24 on myös em. kommentointitavalla hyvä vaihtoehto.
Oikeita tapoja lämmittää talo on varmasti yhtä paljon kuin käyttäjiä, on tyhmyyttä väittää esimerkiksi osatehomitoitetun lämpöpumpun sopivan kaikille, ja toki yhtälailla tyhmyyttä väittää täystehoisen olevan ehdottoman tarpeellinen taloon missä on esimerkiksi jo ilmalämpöpumppu, varaava leivinuuni ja takka sekä asukas, joka haluaa niiden kanssa pelailla. Jälleenmyyntiarvon kannalta on sitten taas jo toinen asia..
En minä mitään mistään oikeasti ymmärrä, mutta olen nykyajan vaivattomuutta vaativa henkilö, joka ei toivo kovien pakkasten yllätyslaskuja jos nyt sattuu huvittamaan suihkutella oikein pitkät lämpimät sessiot samaan aikaan kun tupa pitäisi saada 50 astetta ulkolämpöä kuumemmaksi. ;)
Pahoittelut tästä viestistä, en vaan malta olla tuota nyt kirjoittamatta kun toisaalta itse olen saanut täältä erinomaista tietoa ja neuvoa, ja huomannut asiantuntemuksen mikä taustalla on.
Mulle ihan sama jos haluatte vastauksella lämmitellä kaivojanne ?Mene sitten sinne :)
24h sivustollaan välillä törmää pikkuisen Älykkäämpiin heittoihin...
Luovaa pohdintaa: Tuo lämmitys kannattaisi, jos kannattaisi, olla tulopuolella ennen konetta, näin koneelle tarjottaisiin lämpöisempää litkua ja antoteho sekä cop paranisi? mutta paraneeko tuo merkittävästi? ja onko tuossa kuitenkin käytännössä se ongelma, että energia lähinnä varautuisi maaperään/kallioon eikä sieltä kuitenkaan saataisi riittävää huipputehoa?Kalliota ei tietenkään kannata suoraan lämmitellä millään vastuksella, Huvilakin ymmärsi tämän, mutta keruun DT:n keinotekoinen nostaminen tilapäisesti
Pohdintaa.Tätä samaa asiaa on pohdittu aiemminkin.
Alimitoitettu pumppu ottaa vastukset käyttöön esim -20c.
COP huononee todella paljon.
Miten kävisi jos tuo sama vastus lämmittäisikin kaivoa?
Eikö COP pysyisi samana ja se vastusavusteisuus muuttuisi keruussa suoraan tuohon pumpun
tuottamaan hyötyyn?
Tai inventteripumppu pistäisi osan tuotannosta keruupiirin lämmitykseen?
Mitä olen saanut aikaan niin mainittakoon, että kaikki modernin Niben omistavat voivat säästää s-laskusta vähintään 20% jos näkee pientä vaivaa kaks kertaa vuodessa ohjelmointiin. 🇺🇸📈
Ja mikähän se sellainen ohjelmointi on?minun korvaan ohjelmointi on sitä oikean ohjelma koodin miettimistä/vääntämistä sitten kääntämistä ja ajamista jne...
Selitä tarkkaan.
Pohdintaa.
Alimitoitettu pumppu ottaa vastukset käyttöön esim -20c.
COP huononee todella paljon.
Miten kävisi jos tuo sama vastus lämmittäisikin kaivoa?
Eikö COP pysyisi samana ja se vastusavusteisuus muuttuisi keruussa suoraan tuohon pumpun
tuottamaan hyötyyn?
Tai inventteripumppu pistäisi osan tuotannosta keruupiirin lämmitykseen?
Ja mikähän se sellainen ohjelmointi on?
Selitä tarkkaan.
Nyt mennään jo tiedon ihan alkulähteelle. Katsoppa vaikka pumppusi käyttöhjeesta sivulta 11 ja 17.Näin ajattelinkin...vrk-kellon tai viikkokellon naputtelua, ohjelmoinniksi kutsutaan Niben manuaalissa...hyvältä näyttää tuo Niben dokumentointi äkkiseltään.
http://www.nibe.fi/nibedocuments/8151/031834-1.pdf
Tätä samaa asiaa on pohdittu aiemminkin.Aika heikkoa on :-[
Tyly vastaus on: Ei kannata
Koska minulla on tapana perustella sanomiseni, niin seuraavassa pieni laskelma, joka perustuu vm.2007 L-Ässä V7.0 mittaustuloksiin.
COP muuttuu 3% keruulta tulevan lämpötilan astetta kohti (E. Kaappola)
Keruun virtaus 0,40 l/s
Keruun ominaislämpö 4,1 kJ/l
Keruun Dt 3,1 C
Keruun teho 0,40 l/s*4,1 kJ/lC*3,1C=5,08 kW
Ottoteho = 2,20 kW
Näistä laskettu
-Antoteho 7,28 kW
-COP = (5,08+2,20)/2,20 = 3,309
Nyt lämmitetään keruulta tulevaa maaviinaa esim 1,00 kW teholla ja lasketaan paljonko keruuneste lämpiää.
Dt=(1,00kJ/s)/(0,40 l/s * 4,1kJ/(lC) = 0,61C
Tästä lasketaan COP:n muutos
=0,61*3%=1,83%
Eli COP kasvaa 3,309 -> 3,369
Ottoteholla 2,20 kW kasvaa antoteho 7,28 -> 7,41kW
Lisätehoa saadaan 0,13kW yhden kW panostuksella -> joten kaupasta ostetulla sähköllä ei ainakaan kannata.
Menetelmän hyötysuhde on 13%
Minulla sähkö maksaa 12,21 c/kWh
Jos saisin energiaa alle 1,58 c/kWh, kannattaisi minun lämmittää tulevaa keruuliuosta.
ATS
Vaikken mikään fyysikko olekkaan niin luulisi että kilowatti kaivossa antaisi ainaski sen saman takaisin.
Energia ei katoa mihinkään eikä sitä synny tyhjästä.Kiitokset Seppaantille ja Kimmolle todella hienosta selvityksestä.
Jos keruuta lämmitetään, tulee se lämmityksen energia sieltä takaisin, mutta toisaalta kaivosta otetaan vähemmän energiaa. Tavoite olisi toisin päin, eli kuluttaa vähemmän maksullista sähköä ja saada kaivosta enemmän ilmaista energiaa ylös.
Kuten Antti (seppaant) esimerkillään totesi, lämmityksen aiheuttama keruun lämpötilan nousu parantaa keruusta otettavan energian osuutta vain vähän, eli paljon vähemmän kuin lämmitykseen kuluu energiaa.
Keruun lämmittäminen maksullisella energialla ei siis kannata, mutta toisaalta, jos sitä pystyy ilmaisella energialla lämmittämään, niin se on kannattavaa. Yksi esimerkki tästä on jäsen Xargon jäteilman energian talteenotto (= poistoilmalämpöpumpun ja maalämpöpumpun hybridi).
Entä jos pumpussa on alijäähdytin? Kaivoon vai autotallin lattiaan kannattaisi panostaa tuo jäännösteho?
Tähän väliin uusi kysymys.
Miksi esim. lämmityksessä ja keruussa suositaan aina ylipaineista järjestelmää?
Miksi näitä ei voisi rakentaa alipaineiseksi? :-[
Tähän väliin uusi kysymys.
Miksi esim. lämmityksessä ja keruussa suositaan aina ylipaineista järjestelmää?
Miksi näitä ei voisi rakentaa alipaineiseksi? :-[
Mites tämä, kun tuo sisäilman suhteellinen kosteus tippui pahimmoilleen 20 prossaan.
Mites tämä, kun tuo sisäilman suhteellinen kosteus tippui pahimmoilleen 20 prossaan.
Miten esim. rintsikka taloissa, joissa ilmanvaihto on ns. luonnollinen, mitä on ollu alimmat
kosteudet?
Pyynnöstä katkaisin omakseen...No mitäpä näistä. ;)
Oliko virhe?
Kysymys Tai kalluppi, miten vaan.
Tuosta osiodusta viestiketjusta heräsi rtällänen Kysymys
että paljoko milläkin pumppukerkillä on nuo lauhduttimen ja kaivon pumppujen
ottotehot? Jäi vähän epäselväksi pumppujen väliset eroavuudet.
Mikä on kompuran optimaalinen käyntilämpötila?
Eikö tuo toimi kuten mikä tahansa moottori, puristukset kasvaa mitä lämpöisempi kone :-X
Toinen kysymys. Miten kauan kestää mlp ssä tuo prosessi kun kylmis on kiertänyt lenkin höyrystimeltä lauhduttimelle?
Toinen kysymys. Miten kauan kestää mlp ssä tuo prosessi kun kylmis on kiertänyt lenkin höyrystimeltä lauhduttimelle?Suuruusluokka on yksi minuutti höyrystimeltä höyrystimelle.
Suomen kylmäliikkeiden liiton sivuilta löytyy ohjeita:Täytyy paneutua tuohon Nibeen tupla kompuralla niin ei tuu kovin pitkää tuomiota :)
Tämä lienee EU:n kuolleita kirjaimia eikä tule käytäntöön lämpöpumpputalouksissa 8)
Vuototarkastus
Asetusten 1187/2001 ja 842/2006 mukaan kaikki yli 3 kiloa CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäainetta sisältävät kylmälaitteet on tarkastettava vuotojen varalta vähintään kerran vuodessa.
CFC- ja HCFC kylmäaineita ovat mm. R12, R502 ja R22. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kerran vuodessa.
HFC-kylmäaineita ovat mm. R134a, R404A, R407C, R410A ja R507. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kylmäainemäärän perusteella seuraavasti: >3 ... 30 kg laitokset kerran 12 kk:ssa, >30 ... 300 kg laitokset kerran 6 kk:ssa ja yli 300 kg laitokset kerran 3 kk:ssa. Yli 300 kg laitoksiin on kuitenkin asennettava vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Tämän asentamisen jälkeen yli 300 kg laitokset tarkastetaan 6 kk:n välein. Jos >30 ... 300 laitokseen asennetaan vuotojen havaitsemisjärjestelmä niin se tarkastetaan kerran 12 kk:ssa. Vuotojen havaitsemisjärjestelmä on tarkastettava kerran 12 kk:ssa. Havaittu vuoto on aina korjattava välittömästi. Vuodon korjaamisen jälkeen laitos on tarkastettava kuukauden kuluessa korjauksesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut.
Vuototarkastusten tekeminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain rekisteröidyn toiminnanharkoittajan pätevä asentaja. Vuototarkastuksia ei tarvitse tehdä erikseen. Suosituksena on niiden tekeminen muiden huoltojen yhteydessä.
Tarkastuksen tekemisestä on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton suositus. Sen mukaan mahdolliset vuodot tarkistetaan elektronisella vuodonilmaisimella kompressorikoneikolta, lauhduttimesta ja höyrystimistä. Sen lisäksi koko putkisto on tarkistettava, jos kylmäkoneistoon on lisätty kylmäainetta.
Vuototarkastusten tekemistä valvovat alueelliset ympäristökeskukset, kunnalliset ympäristönsuojeluviranomaiset sekä terveystarkastajat. Vuototarkastuksen laiminlyöjä syyllistyy rikoslain mukaiseen ympäristön turmelemiseen, josta rangaistuksena on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.
Kysymys.Taloyhtiön osakas saattaa riitauttaa jonkun, mielestään virheellisen tai vahingollisen hallituksen tekemän päätöksen.
Mikä on hallituksen vastuu jos esim. mlp järjestelmä/kaivo osoittautuu pieleen mitoitetulta?
Laitetoimittajahan yleensä on tässä vaiheessa poistunut takavasemmalle :-[
Taloyhtiön osakas saattaa riitauttaa jonkun, mielestään virheellisen tai vahingollisen hallituksen tekemän päätöksen.Kiitos, olipa hyvät neuvot ja ohjeet :)
Tällainen asia voi olla vaikkapa alitehoisen tai virheellisesti mitoitetun lämmityslaitoksen hankinta.
Siksi on tärkeätä palkata hankkeeseen mukaan vastuullinen asiantuntija, jolle vastuu vieritetään.
Asiasta pitää taloyhtiön tehdä kirjallinen sopimus vastaavan asiantuntijan kanssa!
Silloin yhtiö hallitus voi vedota asiantuntijan tekemään virheeseen ja hallituksen jäsenten tausta on turvattu.
Taloyhtiön hallituksella on suuri vastuu päätöksistään:
http://www.kiinteistoyhdistysoulu.fi/pdf/140607_raahe_2.pdf
Käräjäoikeuden päätöksellä hallituksen jäsenet saattavat joutua korvausvastuuseen.
Joku juridiikkaa tunteva voi varmaan tarkentaa vastuukysymystä.
Taloyhtiöiden järjestelyissä on yleensä se hyvä puoli maalämpöjen osalta, että kaivoja usein monta ja yhden lisääminen saman mittaisena on aika helppoa. Ei kai tuossa nyt mahdotonta vastuutakaan synny, jos lisäreiällä saadaan toimimaan. Eihän noista kaivojen tehoista pysty kukaan sanomaan todellista saantia etukäteen. Jokainen porareikä kai tulee toiveajattelun mukaan ja totuus paljastuu käytön myötä.Kiitos. Aika arpapeliä ainakin kaivon mitoitus tuntuu olevan toimittajillekin. Tosin ei ollut kuin yksi poikkeava
...Laatikaa ehdottomasti valitsemanne lämmityslaitteen toimittajan kanssa kirjallinen hankintasopimus, jossa todetaan,
Taitaa ainakin isommat toimijat ottaa vastuun tekemisistään, niin voinen nukkua yöni rauhassa.
Mikä on kompuran optimaalinen käyntilämpötila?
Eikö tuo toimi kuten mikä tahansa moottori, puristukset kasvaa mitä lämpöisempi kone :-X
Toinen kysymys. Miten kauan kestää mlp ssä tuo prosessi kun kylmis on kiertänyt lenkin höyrystimeltä lauhduttimelle?
Kysymys.
Miksi ei kukaan tee sellaista pumppua jossa olisi esim 10kw ja 20kw kompurat?
Saisi kätevästi lisättyä tehoa kolmiportaisesti.
Esim. Nibessä on kaksi saman tehoista myllyä, eli kaksi tehoaluetta.
Onko tuohon toteutukseen mitään estettä vai valmistajien pöljyyttä?
kallis ratkaisu kaksi kompuraa invertteri halvempi toteuttaa.eei ole yhtään kalliimpi ainakaan tarjousten valossa. Tosin invetteripumppuja
isommat maalämmöt kahdella kompuralla tai monella laitteella.
(http://i11.aijaa.com/b/00870/13858393.jpg)Onko tuo tulkittava niin että kylmiksen kierto on muuttuvanopeuksinen? Miksi?
omassa koneessa kylmäainetta on 2,7kg joten noin 35 asteista vettä tehdessä koko kylmäainemäärän kierros kestää 2700/55=49 sekuntia...
Uudemman mallisarjan 10kW koneessa täytösmäärä taisi olla 2,4kg joten siinä kierto on hiukan nopeampi, 44sekuntia.
Tiedä häntä mutta kummajuttu kun näin ei ole.Joo, kaikissa taitaa nuo vastukset toimia portaittain.
Esim viessmannissa on kaksi eri tehoista vastusta, 3kW ja 6kW. Yhdessä sitten saadaan 9kW. Nibessä taisi olla jotakuinkin samalla tavalla....
juuri tuota vastuksen kokoa mietin itsekkin... Mulla tulee pumpulle kaveriksi tietenkin suihkuvedelle oma säiliö ja sitten vielä 300-500l puskurisäiliö. Niissäkin saattaisi olla lisävastukselle mahdollisuus.Näissä vanhemmissa on 9 kilowattiin yltävä vastus. Siis 3 ja 6kw tehoiset ja yhteisteho tuo 9kw. Minkähän takia ne on vähentäneet
juuri tuota vastuksen kokoa mietin itsekkin... Mulla tulee pumpulle kaveriksi tietenkin suihkuvedelle oma säiliö ja sitten vielä 300-500l puskurisäiliö. Niissäkin saattaisi olla lisävastukselle mahdollisuus.
Näissä vanhemmissa on 9 kilowattiin yltävä vastus. Siis 3 ja 6kw tehoiset ja yhteisteho tuo 9kw. Minkähän takia ne on vähentäneet
tehoa?
Jossain vaiheessahan kaivot oikeasti nimevät maaperän niin kylmäksi että lämpöä ei riitä yhdellekkään.Kun teette naapuria syvemmät porakaivot,
1400m2 (tontti) x 150m (kaivo) = 210 000 kuutiota varaavaa massaa jota aurinko lataa joka kesä ja "ydinvoima" ympäri vuoden.Niin mutta kun jokaisella tontilla on 3 kpl noin 200
Ei tuo taida ihan heti ikiroutaan paukahtaa yhdellä kaivolla :D
Mikä mahtaa olla yksittäisen kaivon "keruualue"?Selvää rajaahan sillä alueella ei ole.
Suomen kylmäliikkeiden liiton sivuilta löytyy ohjeita:
Tämä lienee EU:n kuolleita kirjaimia eikä tule käytäntöön lämpöpumpputalouksissa 8)
Vuototarkastus
Asetusten 1187/2001 ja 842/2006 mukaan kaikki yli 3 kiloa CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäainetta sisältävät kylmälaitteet on tarkastettava vuotojen varalta vähintään kerran vuodessa.
CFC- ja HCFC kylmäaineita ovat mm. R12, R502 ja R22. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kerran vuodessa.
HFC-kylmäaineita ovat mm. R134a, R404A, R407C, R410A ja R507. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kylmäainemäärän perusteella seuraavasti: >3 ... 30 kg laitokset kerran 12 kk:ssa, >30 ... 300 kg laitokset kerran 6 kk:ssa ja yli 300 kg laitokset kerran 3 kk:ssa. Yli 300 kg laitoksiin on kuitenkin asennettava vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Tämän asentamisen jälkeen yli 300 kg laitokset tarkastetaan 6 kk:n välein. Jos >30 ... 300 laitokseen asennetaan vuotojen havaitsemisjärjestelmä niin se tarkastetaan kerran 12 kk:ssa. Vuotojen havaitsemisjärjestelmä on tarkastettava kerran 12 kk:ssa. Havaittu vuoto on aina korjattava välittömästi. Vuodon korjaamisen jälkeen laitos on tarkastettava kuukauden kuluessa korjauksesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut.
Vuototarkastusten tekeminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain rekisteröidyn toiminnanharkoittajan pätevä asentaja. Vuototarkastuksia ei tarvitse tehdä erikseen. Suosituksena on niiden tekeminen muiden huoltojen yhteydessä.
Tarkastuksen tekemisestä on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton suositus. Sen mukaan mahdolliset vuodot tarkistetaan elektronisella vuodonilmaisimella kompressorikoneikolta, lauhduttimesta ja höyrystimistä. Sen lisäksi koko putkisto on tarkistettava, jos kylmäkoneistoon on lisätty kylmäainetta.
Vuototarkastusten tekemistä valvovat alueelliset ympäristökeskukset, kunnalliset ympäristönsuojeluviranomaiset sekä terveystarkastajat. Vuototarkastuksen laiminlyöjä syyllistyy rikoslain mukaiseen ympäristön turmelemiseen, josta rangaistuksena on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.
Väärin, tämän hetkisen kylmälainsäädännön mukaan tulee suorittaa 3kg tai yli 3kg laitoksille VÄHINTÄÄN VUOTOTARKASTUS kerran vuodessa. Tämä sisällytetään myös automaattisesti suoritettavaan vuosihuoltoon, joka kohdistuu kylmätekniseen laitokseen, esim maalämpöpumppuun.Mikä tuo automaattinen huolto on? Asennusfirma siis on velvollinen tekemään tuon huollon jos kylmiksen määrä ylittää raja-arvon?
1.1.2017 nämä raja-arvothan muuttuvat, eli esim R-407C kylmäaineella toimivien kylmälaitosten alimmat raja-arvot alenevat 3,0kg->2,82kg (vähintään 5 t CO2-ekv. F-kaasuja sisältävät laitteet).
Väärin, tämän hetkisen kylmälainsäädännön mukaan tulee suorittaa 3kg tai yli 3kg laitoksille VÄHINTÄÄN VUOTOTARKASTUS kerran vuodessa. Tämä sisällytetään myös automaattisesti suoritettavaan vuosihuoltoon, joka kohdistuu kylmätekniseen laitokseen, esim maalämpöpumppuun.Tarkastukset eivät näytä koskevan, edes periaatteessa, normiomakotitaloja esim. Nibe F1245/10 täyttömäärä on 2.5kg ja LÄ:n Vm11:n 2800g.
1.1.2017 nämä raja-arvothan muuttuvat, eli esim R-407C kylmäaineella toimivien kylmälaitosten alimmat raja-arvot alenevat 3,0kg->2,82kg (vähintään 5 t CO2-ekv. F-kaasuja sisältävät laitteet).
Väärin, tämän hetkisen kylmälainsäädännön mukaan tulee suorittaa 3kg tai yli 3kg laitoksille VÄHINTÄÄN VUOTOTARKASTUS kerran vuodessa.
Niin no ympäristömyrkkyhan se on, mutta eikö nämä uudet aineet ole vaarattomia
ilmakehälle?
Vaiko vähemmän vaarallisia?
Tälläinen ongelma. Tontille, tänne kotiin mahtuisi pieni ok talo ja heräsi kysymys että voiko
tuosta olemassa olevasta kaivosta ottaa jonkin haaran keruulitkuista kun tuntuu olevan hieman
tarpeettoman tuottoisa omaan tarkoitukseen?
Tulisiko tuo talo joidenkin uusien ihmisten vakituiseksi asunnoksi vai lisätilaksi teidän nykyiselle perheelle?Olemme nykyisin kahdestaan tässä liian suuressa talossa ja kypsyttelen ajatusta että rakentaisi tuonne takapihalle sopivamman talon
80m2 talon lämmitys ei kovin paljon vaadi, mutta käyttöveden lämmitys voi olla merkittävä, jos kyseessä on lisää asukkaita.
Molemmat esittämäsi tavat ovat varmaan mahdollisia. Kannattaako nykyistä pumppua vaihtaa isompaan riippuu sen nykyisen iästä; pitääkö se uusia joka tapauksessa joskus lähiaikoina vai onko vielä suhteellisen uusi.
Onko kellään kokemusta tälläisestä.Jos talot rakennettaisiin Tampreen tienoille, tarvittaisiin yhtä taloa varten noin 150 aktiivimetrin syvyinen porakaivo.
Kaksi 400m2 tonttia, molemmille tulisi noin 150m2 talo kahteen kerrokseen.
" Kahden porareiän keskinäisen vähimmäisetäisyyden on syytä olla vähintään 15 metriä. Näin vierekkäiset reiät eivät vaikuta vähentävästi yhdestä reiästä saatavaan energiamäärään. Tästä syystä reikä tulisi porata vähintään 7,5 m:n etäisyydelle tontin rajasta. Tätä lähemmäksi tontin rajaa voi porata vain, jos naapuritontin omistaja antaa siihen suostumuksensa. Samoin menetellään, jos reikä porataan kaltevasti niin, että se jossakin kohden tulee lähemmäksi kuin 7,5 m tontin rajaa. Tontin rajan ylittäminen edellyttää rasitteen perustamista."
277 metrinen saattaisi mennä niukin naukin neliputkikeräimellä ja kahdella maalämpöpumpulla. Kun kaksi maalämpöpumppua on yhtäaikaa päällä niin silloin liuos taitaa kiertää vähän liian hitaasti mutta toimisi vielä.Olisiko parempi, että kaksi U keräintä olisi laskettu samaan kaivoon.
Ei taida mahtua kahden 400 neliön tontin rajalle kaksi normaali kaivoa? Taitaa olla mahdotonta? Suojaetäisyys rajasta taitaa olla 7.5 metriä. Silloin kahden kaivon välille jäisi vain 5 metriä jos tontin pituus on 20 metriä.Kaksi kaivoa 5 metrin etäisyydellä toisistaan on huono ratkaisu.
Kiitos.
Täällä pk-seudulla on nämä uudet tontit mitoitettu niin pieniksi että
kunta voi tähän vedoten pakkoliittymään esim. kaukolämpöön, vaikka
tälläinen yhteiskaivo olisi ihan mahdollinen ratkaisu :-\
"10 metrin etäisyys rajasta on suositeltu minimietäisyys sen vuoksi, että etäisyys mahdolliseen naapurin kaivoon olisi 20 metriä. Muistion linjauksen mukaan kaivon saa porata lähemmäksikin rajaa jos tontti siltä osin rajoittuu tie- puisto- tai viheralueeseen."
Kyllä se kaksi u-keräintä yhteen syvään kaivoon kuulostaa paremmalta. Parempi "teho" kaivon syvyyden takia. Jos on kaksi toisistaan erillistä keruulenkkiä niin olisi toimintavarmempi. Jos toiseen taloon tulee jostain syystä jotain ongelmia niin toisessa lämmitys toimii vielä aivan samoin kuin ennen.Tuli tuo koko kirjoitus lainaukseen, mutta tuon kaukolämpö pakon voisi ihan hyvin valjastaa uudelleen.
Ompas tuolla kaivojen etäisyydellä toisistaan todella suuri merkitys. Täällä pitkulaisella 3000 neliön tontilla olisi kannattanut porata kaksi kaivoa vastakkaisille puolille tonttia, jos siis olisi ollut tarvetta kahdelle kaivolle. Kun naapureiden kaivojakaan ei ole. Näyttää että 30 metrin etäisyydellä kaivot ei juurikaan viilennä toisiaan. Saisi kaksi kasteluvesikaivoa myös eri puolille tonttia.
Kuva päivittyi ja uudessa kuvassa on 10 vuoden tilanne. 40 metriä olisikin parempi etäisyys. Sekin taitaisi täällä onnistua kun jokirantaan päin oli jotain 50 metriä.
Se tuli vielä mieleen että tekisi vinoporauksen (jos kaksi kaivoa). Mutta eihän sekään onnistu. Vinoporaus ei varmaankaan saa ulottua talon alle tai 3 metriä lähemmäksi taloa?
Tuollainen löytyi mutta ei juuri hyödytä kun tilaa vaan ei ole riittävästi, ainakaan kahdelle kaivolle.
"10 metrin etäisyys rajasta on suositeltu minimietäisyys sen vuoksi, että etäisyys mahdolliseen naapurin kaivoon olisi 20 metriä. Muistion linjauksen mukaan kaivon saa porata lähemmäksikin rajaa jos tontti siltä osin rajoittuu tie- puisto- tai viheralueeseen."
Ideahan voisi olla aika fiksu. Vaikka kaupunki voisi porauttaa 250 metrisen kaivon kahdella u-keräimellä. Näin pienestäkin tontista tulisi maalämpökelpoinen.
Muistaakseni Lapualla on myös kaukolämpöpakko. Taisivat perustella pakkoa sillä että putkien vetämisestä on tullut kuluja. Laskin että 17 vapaata kaukolämpöpakko tonttia ja kolme tonttia johon saa valita itse lämmityksen. Nuo siis samalla alueella.
Kysymys.
Voiko saneerauskohteessa vanhan öljysäiliön valjastaa uudelleen lämmityksen puskurivaraajaksi?
Jos ei niin miksi ei.
Niitä ei ole suunniteltu painesäiliöiksi.Joo, mutta vain 1,5 bar? Lattialämmitystaloissa ei ole kun barin paine.
Matiakselle tarkoitettu tämä seuraava.
Rasittaako sulakkeita enempi jos on valmiiksi rasitusta, esim. 6kw ja sitten lisätään 30kw teho vai
suoraan otetaan 36kw?
Jos kyseessä on vastuskuorma niin ei rasita mutta jos tarkoitat moottorikuormaa niin silloin kannattaa käynnistykset porrastaa käynnistyksessä tulevan virtasysäyksen takia vaikkapa Y/D käynnistyksellä isommalle moottorilleKiitos.
Käytännössä vastukuormankin jakaminen esim 3X12kw tai 4X9kw portaisiin on järkevää paremman säädettävyyden ja asennuskustannuksien takia
Kysymys.
Voiko saneerauskohteessa vanhan öljysäiliön valjastaa uudelleen lämmityksen puskurivaraajaksi?
Jos ei niin miksi ei.
Voi, mutta homma toimii niin että säiliöstä tehdään paineeton, täytetään vedellä ja kaikki lämmön vienti ja otto toteutetaan esim. rosteri/kupariputkikierukoilla tai lämmönvaihtimilla.Kiitos.
Kirjoita googlen kuvahakuun "diy heat storage"
Kirjoita googlen kuvahakuun "diy heat storage"Tässä mainio kuva tulistustekniikasta aurinkolämmityksessä (http://www.jc-solarhomes.com/drum/multi_34.jpg).
Paljonkohan mahtaa litkun lämmöt nousta jos laittaisi 3kw:n vastuksen
joko ennen tai jälkeen höyrystimen? Olisi tosi näppärää kun ennalta säädetyn
hälytysrajan alittuessa vastus kytkeytyisi päälle ja kaivo pelastuisi jäätymiseltä.
Ööhh... Keruuliuoksen lämmittäminen maksullisella sähköenergialla ei ole koskaan kannattavaa.Niin mutta paljonko litku lämpeis?
Jos on joku tuollainen hälytysraja, niin kannattavampaa on laittaa silloin kompura huilaamaan ja lämmittää vastuksilla suoraan sitä lämmityspiiriä.
Ilmaisella energialla keruuta voi tietysti lämmittää, kuten konvektoriviilennyksellä kesällä tai jäsen Xargon jäteilmapatterilla.
Niin mutta paljonko litku lämpeis?Noin 1,4 astetta.
Niin mutta paljonko litku lämpeis?
Jäsen Seppaant on joskus laittanut tällaiset arvot maaviinan ominaislämpökapasiteetille ja tiheydelle:Kiitos.
Maaviinan ominaislämpökapasiteetti 4,17 kJ/(K x kg)
Maaviinan tiheys 965,4 kg/m3
Noista laskemalla:
dt = 3 kW / (0,0005 m3/s * 4,17 kJ/(K x kg) * 965,4 kg/m3) = 1,49 K
Ominaislämpökapasiteetti ja tiheys riippuvat lämpötilasta, joten siihen vaikuttaa nesteen lähtölämpötila.
Kai tuo riittävän lähellä oleva arvio kuitenkin on.
Mitä tällä luvulla silti on merkitystä?
Jos sinulla on lämpöpumppu, antoteho 7 kW.Oli ihan pakko tarkistaa kässäristä, 0,43 on ilmoitettu nopeus.
COP = 3,5.
Kaivosta otetaan tehoa 5 kW.
Kaivon kierron delta = 3 K.
Tarvitaan keruupiiriin virtaama, joka on n. 0,42 l/s.
Asteen nousu litkun lämmössä, oliko se nyt kolmen prossan tietämillä antotehoon?Asteen nousu keruuliuoksen lämpötilassa ei lisää antotehoa 3% vaan hyötysuhdetta 3%.
Eli tuo vastus antaisi noin 5 % tehoa lisää. :-[
Mun kaivosta otetaan noin 5-5,5 kw riippuen lämmöistä.
Miksi tuo 3kw vastus siis nostaisi kaivoni tehoa vain tuon 5%?
Tällä laskukaavalla kaivoni antaa jotain 60kw tehot :)
Eli tuntuisi siltä että höyrystin ei toimi oikein jos kierrron nopeus on tuo.
Lisäksi on huomioitava että vastus lämmittäisi litkua putken sisällä ja putken läpi kaivosta johtuvaa
hukkaa ei olisi.
Asteen nousu keruuliuoksen lämpötilassa ei lisää antotehoa 3% vaan hyötysuhdetta 3%.Ai että kokonaista 60w :-[
Jos COP on 3,5 nousee se 1,4 C keruuliuoksen lämpötilanousulla 4,2% =>COP =3,65
5,5 kW antoteholla pienenee ottoteho 1,57 kW -> 1,51 kW
Saavutettava hyöty on 60 W
Eli 3 kW:n satsauksella keruuliuoksen lämmittämiseen saadaan 2,94 kW persnettoa.
ATS
Ai että kokonaista 60w :-[
Itse ajattelin että 3kw sähkötehoo ja kaivon antama 5kw antaisi 8kw.
Toisinsanoen 3kw toisi kaivoon noin 90m virtuaalista lisämetriä. :)
Tai ei oikeastaan kaivoon mitään vaan keruun litkuihin tuo teho siistyisi suoraan.
Siirtyyhän se litkuihin, mutta se ei tule kaivon lisäksi vaan kaivon sijasta. Kaivon kuormitus pienenee tietysti.Juuri näin. Lisäsähkö ei paranna pumpun hyötysuhdetta noin periaatteessa.
Yksi hyvä periaate muistaa on energian säilymisen laki: energiaa ei tule mistään itsestään lisää eikä sitä katoa mihinkään.
Ääriesimerkkinä voisi ottaa tapauksen, että ei olisi mitään kaivoa, vaan keruuta lämmitetään pelkästään sähkövastuksella. Kompressori toimii kyllä silloinkin lämpöpumppuna, mutta se vain siirtää keruupiirin vastuksen lämpöenergian lämmityspiirin puolelle ja käyttää itse toiminnassaan lisää sähköä, joka myöskin suurelta osin siirtyy lämmityspiiriin lämpönä (miinus pienet häviöt ympäristöön). Tällainen lämpöpumppu kuluttaisi sähköä yhtä paljon kuin tuottaa lämpöä lämmityspiiriin, joten siinä ei ole mitään järkeä (koska lämmityspiiriä voi lämmittää yksinkertaisella ja murto-osan maksavalla vastuksella suoraan).
Kompressori ei siis ole mikään maaginen laite, joka moninkertaistaa energian, vaan kaikki energia täytyy ottaa jostain - maalämpöpumpun tapauksessa keruupiirillä maasta.
Jos keruupiiristä ei saa tarpeeksi tehoa ja energiaa, niin silloin lämmityspuolta (eli "lauhduttimen puolta") tarvitsee lämmittää vastuksella lisää. Keruupuolen (eli "höyrystimen puolen") lämmittäminen vain korvaa maasta otettavaa energiaa ja johtaa siihen, että maasta ei oteta ilmaista energiaa niin paljon kuin aiemmin.
Pitää vielä mainita, kun joskus puhutaan alijäähdyttimellä otettavasta "ilmaisesta energiasta", niin ei sekään energia tyhjästä ilmaannu. Keruupiiristä sekin otetaan; tosin se saadaan sieltä paljon paremmalla hyötysuhteella (COP) kuin korkean lämpötilan energia ("tulistuksen poisto").
Kuitenkin tämä kai selvä että kaivonkin litkua voisi lämmittää vastuksella siinä missä muutakin järjestelmää?
Vastus tietysti avittaa lämmityspiiriä kun pumpun teho ei riitä.
Pumppu huilaa noin 10min kun lämmityspiirin vesi on lämmennyt katkaisulämpötilaan.
Tulee hätä että miten kaivon käy vaikka vastukset auttavatkin näihin pieniin taukoihin.
Kyllä ainakin itse näkisin pienempänä pahana jonkin asteen kymmenyksen lämmönlaskun huonetiloissa
kuin että kaivo umpijäässä ja koko mlp on pois pelistä kunnes lauhtuu tai tulee kevät :-X
Voi, mutta ei kannata.Kaivo tietysti palautuu kun tulee tarpeeksi taukoa, mutta mikä tuo aika on? Tapauskohtaista.
Kannattaa antaa lämmityspuolen vastusten auttaa rinnalla jo ajoissa niin, että kaivon pitkäaikaiseen ylikuormitustilanteeseen ei jouduta.
Jos kaivon ylikuormitustilanteeseen sitten joututtaisiin, niin silloin pitää lopettaa kompressorin käyttö kokonaan joksikin aikaa ja lämmittää taloa vain vastuksilla. Kaivon lämmittäminen ei kannata tällöinkään. Se palautuu kyllä itsekseen, kun kuormitus loppuu.
Kaikissa maalämpöpumpuissa oletettavasti pystyy laittamaan ohjauksen tällä tavalla (vähintäänkin käsin, ellei automaattisesti).
Tulee hätä että miten kaivon käy vaikka vastukset auttavatkin näihin pieniin taukoihin.
Kyllä ainakin itse näkisin pienempänä pahana jonkin asteen kymmenyksen lämmönlaskun huonetiloissa
kuin että kaivo umpijäässä ja koko mlp on pois pelistä kunnes lauhtuu tai tulee kevät :-X
Miksi tuota kaivon jäätymistä peljätään kuin ruttoa?Kuks tosiasioista on silleen kiinnostunut?
Tosiasia on, että vain harvoissa tapauksissa kaivon jäätyminen aiheuttaa ongelmia.
ATS
Kuinka monta tuntia 10000 litran polttamiseen menee noin 40kw polttimelta?Noin 2250 tuntia, oletuksella että hyötysuhde on 90%
Pieneneekö hyötysuhde esim tulo 7 paluu 4K jos vertaa että litku onkin tulo 2 ja paluu -1K?Ensinnäkin tämän tapaisissa kansanomaisissa laskelmissa kannattaa unohtaa Kelvinit.
Pieneneekö DT höyrystimellä eri lämpötiloissa vai pysyykö vakiona?
Tuossa vastusavusteisessa sysyteemissä olisi toteutus niin että vastus avustaisi nimenomaan
höyrystintä. Asennussuunta siis ennen höyrystintä. Näin ollen höyrystin saisi mahdollisimman lämmintä
keruuliosta ja loput, mitä ei höyrystin ehtisi hyödyntää menisi kaivon hyväksi.
Tuossa vastusavusteisessa sysyteemissä olisi toteutus niin että vastus avustaisi nimenomaan
höyrystintä. Asennussuunta siis ennen höyrystintä. Näin ollen höyrystin saisi mahdollisimman lämmintä
keruuliosta ja loput, mitä ei höyrystin ehtisi hyödyntää menisi kaivon hyväksi.
Kirjoitat, että "mitä ei höyrystin ehtisi hyödyntää menisi kaivon hyväksi". Jos "kaivon hyväksi" vielä riittää energiaa, se tarkoittaa, että koko höyrystimen ottama energia siis tuli vastuksen sähköstä.No ei tuu. Käytännön tilanne.
Tällöin siis koko lämpöpumpun lämmityspiiriin tuottama energia tuli ostetusta sähköstä. Lisäksi sähköenergiaa kului häviöihin, muun muassa kompressorin laakerien muodon muuttamiseen (joka jossain vaiheessa rikkoo kompressorin).
Ei tuossa ole mitään järkeä. Vaikka vastuksesta tulisi vain osa höyrystimen ottamasta energiasta, silti keruupiirin lämmittäminen sähköllä ei ole kannattavaa.
Jos tarvitaan lisäenergiaa lämmitykseen enemmän kuin kompressori tuottaa varsinaisesta keruulähteestä, lisäenergia pitää syöttää suoraan lämmityksen puolelle - joko sähkövastuksella lämmityspiiriin tai vaikka puilla takassa. (Tähän jatkokysymys sitten varmaan on, että voisiko puita polttamalla lämmittää keruupiiriä...)
Kaivolta 3 asteen ero höyrystimellä. Vastus nostaisi tuon eron esim 4.5C asteeseen. En tiedä kun en oo kokeillu.
Ei kaivon lämmittäminen tietenkään kannata taloudellisesti, mutta kuviteltu tilanne jossa keruupiiri osoittautuu
alimittaiseksi. Tästä oli kyse.
Ei kaivon lämmittäminen tietenkään kannata taloudellisesti, mutta kuviteltu tilanne jossa keruupiiri osoittautuu
alimittaiseksi. Tästä oli kyse.
Viisaammat täällä väittää vaan ettei toimi, ei kannata.
Nuo teidän perustelut on ihan perseestä. Ei tässä mitään laakereita lämmitellä vaan keruulitkua.
Ehkä on perseestä, ehkä ei.Ok,voititte. Paneeli katolla olisi myöskin harkitsemisen arvoinen elvyttäjä :-[
Lämpöpumppu on kone, joka siirtää lämpöenergiaa matalamman lämpötilan energialähteestä korkeamman lämpötilan kohteeseen. Sen yli yhden oleva hyötysuhde perustuu ainoastaan siihen, että keruupiiristä saatavaa ilmaista energiaa ei lasketa ottotehoon mukaan.
Jos ilmaisen energian lähteestä ei ole otettavissa tarpeeksi energiaa, ratkaisu on vähentää lämpöpumpun käyttöä (= ottaa keruusta vähemmän energiaa) ja lämmittää muuten. Tämä on toteutettavissa helposti lämpöpumppujen ohjauslogiikalla. Ei ole mitään syytä kuluttaa lämpöpumppua pelkkään ostetun energian siirtämiseen sen läpi, kun saman energian voi syöttää suoraan lämmityspuolelle.
Luulen kuitenkin että joillekin tämä kaivon elvyttäminen on niin suuri asia että putkivastuksen asentaminen
keruuseen ei liene iso operaatio.
Vielä sen verran kaivan verta nenästäni että kuinka päin vastus kannattaisi sijoittaa?
Keruulle vai keruulta?
-peki-
Luulen kuitenkin että joillekin tämä kaivon elvyttäminen on niin suuri asia että putkivastuksen asentaminenJos välttämättä haluat lämmittää kaivoa sähköllä välittämättä muista asioista, niin silloin vastus kaivoon menevään linjaan.
keruuseen ei liene iso operaatio.
Vielä sen verran kaivan verta nenästäni että kuinka päin vastus kannattaisi sijoittaa?
Keruulle vai keruulta?
-peki-
Jos välttämättä haluat lämmittää kaivoa sähköllä välittämättä muista asioista, niin silloin vastus kaivoon menevään linjaan.Tätä en ymmärrä. Miksi tuo vastusteho pitäisi kierrättää keruun kautta?
Tällöin kaikki suorasähköenergia syötetään kaivoon.
Ja vielä vastukselle sellainen säätö, joka estää kaivoon menevän liuoksen lämpötilan laskun alle halutun lämpötilan (esim. -1,5C).
ATS
Onko mitään hajua miten paljon tehokkaampi tuo suurempi putki on?Suuruusluokka mennee pinta-alojen suhteessa.
Pähkinää.....
Käsittääkseni tuossa omassa pumpussa kaivon kierto on noin 0,5l sekunnissa.
Paljonkohan mahtaa litkun lämmöt nousta jos laittaisi 3kw:n vastuksen
joko ennen tai jälkeen höyrystimen? Olisi tosi näppärää kun ennalta säädetyn
hälytysrajan alittuessa vastus kytkeytyisi päälle ja kaivo pelastuisi jäätymiseltä.
Tätä en ymmärrä. Miksi tuo vastusteho pitäisi kierrättää keruun kautta?
Palatessa tuo 60w ymmärrän, mutta suoraan höyrystimelle miksi tuo 3kw ei auttaisi enempää?
Kaivon dt tippuu aika radikaalisti kun paluun lämmöt alittavat nollan.
Suuruusluokka mennee pinta-alojen suhteessa.Ilmaisin asian hieman huolimattomasti.
Esim 40mm ->50mm, pinta-alojen suhde = 1,25.
50mm putki on 25% tehokkaampi kuin 40mm putki.
Muistaakseni pari kpl nibe 1255 16kW invertteriä on 250 metrin kaivon kanssa. Jos siinä olisikin 50mm putki niin 250x 1.25 =312 metriä.
Tuo 280 metrin kaivo voisi mennä sitten aika hyvin. Vastaisi 224 metristä kaivoa 40mm putkella.
Tuo 280 metrin kaivo voisi mennä sitten aika hyvin. Vastaisi 224 metristä kaivoa 40mm putkella.Hyvä, että lopultakin on tullut markkinoille isompiläpimittainen keräinputki.
Edellä tiedustelemani 280m kaivo olisi jotain, jota tarvittaisiin todellisuudessa yhden tuttavan tapauksessa, mikäli sellainen on järkevästi toteutettavissa. Ja siinäkin näyttää että painehäviö pitäisi olla vain 50kPa virtaamalla 1,2l/s kollektorille, lisäpumpunkin tehoa ehkä tarvittaisiin, jotta painehäviötä kollektorissa voi kasvattaa, mutta minkälainen pumppu, varmaankin sarjaan kytkettynä tai vaihdettuna vakiopumppu tehokkaampaan?Näyttää aika toivottomalta tapaukselta.
Edellä tiedustelemani 280m kaivo olisi jotain, jota tarvittaisiin todellisuudessa yhden tuttavan tapauksessa, mikäli sellainen on järkevästi toteutettavissa. Ja siinäkin näyttää että painehäviö pitäisi olla vain 50kPa virtaamalla 1,2l/s kollektorille...1,2 l/s virtaama tarkoittaisi sitä, että maasta otettaisiin lämpöenergiaa noin 14.4 kW -teholla.
Mitä 280m kaivo vastaisi kahtena kaivona Vantaalla?1 x 280 metriä tai vaihtoehtoisesti:
Tomppelin ylempi laskenta kaivosta otettavasta tehosta hieman ihmetytti, eikö 280m kaivo ole oikean kokoinen 15-17kW pumpulle patteritaloon Vantaalla, Thermialla näköjään virtaamaksi mainittu 1,02l/s höyrystimelle? Öljyn kulutukseksi on arvioitu 5500-6000 l/a ilman altaan lämmitystä.
Edellä tiedustelemani 280m kaivo olisi jotain, jota tarvittaisiin todellisuudessa yhden tuttavan tapauksessa, mikäli sellainen on järkevästi toteutettavissa. Ja siinäkin näyttää että painehäviö pitäisi olla vain 50kPa virtaamalla 1,2l/s kollektorille...
Kuinka paljon enempi kierros kestää jos olisi tuo 50mm putki esim. omassa tapauksessaSuoraan verrannollinen halkaisijoiden suhteen toiseen potenssiin.
kun nyt kestää litkujen kertaalleen kierrätys noin 13min tuolla 40mm putkella?
Tähän vaikuttaa kai painehäviöt yms, mutta raakasti laskien ilman näiden muutosta.
Voisiko Seppaant väkertää käppyrän noista kpa arvoista Erri putkikoolle?Ohessa käyrästö.
Sitten Tomppeli liittäisi jatkoksi pumppujen teholuokat tuon riinnalle niin
asia avautuisi paremmin.
Ohessa käyrästö.Suuret kiitokset.
Tämä on pelkälle putkelle. Pitää muistaa, että jokainen putkiston komponentti lisää virtausvastusta ja lisäksi kokonaisvastukseen tulee vielä lämpöpumpun sisäinen vastus.
ATS
Onhan tuo uusi putkikoko aika merkittävä parannus kaikin puolin.
Pelkästään litkun määrässä omassa kohteessa lisäystä olisi noin 200 litraa.
Nyt kun ne keksivät jonkin aineyhdisteen että saisi putken seinämän ohuemmaksi niin lämpöenergiaa
suorastaan tulvisi kaivosta :)
Pitää kuitenkin muistaa, että melkein missään nykyisessä kaivossa keruuputkiston siirtoteho ei ole järjestelmän rajoittava tekijä vaan kaivon energiakapasiteetti.Kyllä kyllä, mutta saadaan täystehokaivosta muutakin kun kasteluvettä :)
Tehokkaammalla keruuputkella kaivon saa kylmäksi (jäähän ja vielä kylmemmäksi) nopeammin, mutta sen jälkeen se ei paljon hyödytä.
Siksi kaivoon tarvitaan riittävästi niitä aktiivisia metrejä, jotta kaivon energiakapasiteetti on tarpeeksi suuri. Nykyisetkin keruuputket ovat yleensä tuoneet energian sieltä ylös tarvittavalla teholla.
Se on sitten eri asia, jos todella syvissä kaivoissa virtausvastus tulee ongelmaksi, että kiertopumppu saisi nesteen liikkumaan tarpeeksi. Jos porataan esimerkiksi 300 m kaivoja, niin silloin paksumpi putki on pienemmän virtausvastuksen takia hyödyllinen (kolmi- ja neliputkikeräimet ohuemmalla putkella ovat ennestään käytetty vaihtoehto).
Tässä jonkinlainen taulukko siitä,
millaisia maakiertonesteen massavirtauksia eri teholuokkien lämpöpumput tarvitsevat.
- Vasen pystyrivi on lämpöpumpun antoteho.
- Alleviivattu ylärivi on pumpun COP -arvo. Suuremmalla COP -arvolla otetaan maasta suurempi osa lämmöstä.
- Keruun meno / paluulämpötilan erotus, Δt on kaikissa 3 astetta (3 K).
Pumppu 2,5 COP 3,0 COP 3,5 COP 4,0 COP 4,5 COP 5,0 COP
20,0 kW 0,832 l/s 0,924 l/s 0,990 l/s 1,040 l/s 1,078 l/s 1,109 l/s
18,0 kW 0,749 l/s 0,832 l/s 0,891 l/s 0,936 l/s 0,971 l/s 0,998 l/s
16,0 kW 0,666 l/s 0,739 l/s 0,792 l/s 0,832 l/s 0,863 l/s 0,887 l/s
15,0 kW 0,624 l/s 0,693 l/s 0,743 l/s 0,780 l/s 0,809 l/s 0,832 l/s
12,0 kW 0,499 l/s 0,555 l/s 0,594 l/s 0,624 l/s 0,647 l/s 0,666 l/s
10,0 kW 0,416 l/s 0,462 l/s 0,495 l/s 0,520 l/s 0,539 l/s 0,555 l/s
8,0 kW 0,333 l/s 0,370 l/s 0,396 l/s 0,416 l/s 0,431 l/s 0,444 l/s
7,0 kW 0,291 l/s 0,324 l/s 0,347 l/s 0,364 l/s 0,377 l/s 0,388 l/s
6,0 kW 0,250 l/s 0,277 l/s 0,297 l/s 0,312 l/s 0,324 l/s 0,333 l/s
5,0 kW 0,208 l/s 0,231 l/s 0,248 l/s 0,260 l/s 0,270 l/s 0,277 l/s
Jäsen fraatilla on hyvä lista kiertopumpuista.
Ehkä hän tekee tänne niiden resursseista yhteenvedon.
Edelleen itseäni pohdituttaa, mikä mahtaisi olla oikea virtaus 16kW teholle patterikohteessa, jos sittenkin löytyisi järkevä tapa 280m kaivon kollektorille/putkituksen toteuttamiseksi, vaadittava virtaus ja painehäviö pitäisi saada selville ensin?Ensiksi pitää valita lämpöpumppu ja selvittää mikä on talvisen menoveden lämpötila.
Lähtötietoina voidaan nyt käyttää menoveden lämpötilaa 55C COP varmaankin 3 paikkeilla, ...
No niinpä, siksi aikaisemmin olin tässä viestiketjussa kyselemässä 1,2l/s virtausta, mutta ymmärsin vastauksista, että menee yli pumpun teholuokan selkeästi. Ajattelin, että Seppaant tarkoitti COP:lla lähinnä kaivon energiavarojen mitoitusta suhteessa pumppuun.Jos lämmitysöljyn kulutus on Espoolaisessa talossa noin 6000 l/a,
Siis virtaus pitäisi olla laskennassa mielestäsi hieman päälle 1,0l/s, jos oikein ymmärsin kommenttisi Tomppeli?
Mulla on 17 kW pumppu ja kaivot on 2x165 m. Molemmat kaivot laitoin kanaalilla siten, että tulee maa vientiä pannuhuoneeseen saman matkaa. Eli n. 15 m tulee matkaa seinästä läpi. Tällöin putkilenkkien pituudeksi tulee 360 m/ kaivo. Näillä 2:lla 360 m lenkillä rinnan asennettuna saadaan Vilon 1-8 kiertopumpulle aika tasan 3600 L/h kierto aikaiseksi, joka on reilusti yli minimi virtaaman 2490 L/h, jonka Viessmann ilmoittaa 17 kW pumpulle. Pienensin kiertoa koe mielessä tuohon minimiin muutamaksi kuukaudeksi, jolloin tulo lämpeni n. 1,5 astetta ja meno viileni saman verran. Huononeeko tuossa sitten edes se COP , kun tulokin lämpeni. Olen nyt palannut tuohon täyspyöritykseen ja Dt on taas sen päältä 3 astetta, koe ajan n. 5,8 asteesta. Tulokin kylmeni taas yli asteella, mutta paluu ei enää mene -asteille ainakaan toistaiseksi. Eikä tässä nyt kyllä taloa edes lämmitellä vielä, joten ei jaksa kyttäillä pumpun käynnistymisiäkään. Eilen just sain tuon toisen shunttipiirin lisäkortin ja kohta lähteen uudet lattiat koekäyttöön. Eli 15 uutta lenkkiä tulee vanhojen lisäksi ja patterit jää historiaan. Eli mullahan on kaikki lattialämmitykset shuntattuja aurinkokennojen takia.
Naapuri, jolla iso öljylämmitteinen talo. Patteriputket ja yksilehtiset patterit.Täällä kulkee -72 laitetut rautaputket betonilattian alla. Patterit on alkuperäiset. Jos patterit meinaa vaihtaa, niin samalla ehkä kannattaa uusia patteriputket pinta-asennuksena? En osaa sanoa kaunko kestää nuo vanhat putket. Vesiputket on joka tapauksessa vaihtokunnossa viimeistään tuon ikäisenä kun nekin oli rautaa. Patteriputket voi olla vielä kohtalaisen hyvässäkin kunnossa.
Pitäisikö nämä hyvin palvelleet putketkin vaihdattaa jos patterit vaihdetaan.
Putket kulkee laatassa ja tältä osin vaihtotyö on hankala.
Kysymys. Mikä on tälläisten rautaisten putkien odotettu elinikä?
Miten voi olla valmistajan ilmoittama minimivirtaama 0,69l/s 17kw pumpulla?
Mikä on ilmoitettu nimellinen virtaus`?
Fraatin kanssa ihmettelin lauhduttimen virtauksia talvella.
Tässä jonkinlainen taulukko siitä,Ei mennyt vieläkään tämä taulukko oikein.
millaisia maakiertonesteen massavirtauksia eri teholuokkien lämpöpumput tarvitsevat.
- Vasen pystyrivi on lämpöpumpun antoteho.
- Alleviivattu ylärivi on pumpun COP -arvo. Suuremmalla COP -arvolla otetaan maasta suurempi osa lämmöstä.
- Keruun meno / paluulämpötilan erotus, Δt on kaikissa 3 astetta (3 K).
- Veden ominaislämpökapasiteettina on tässä taulukossa käytetty arvoa 4,187 kJ/(K·kg).
- Naturett 17 liuoksen ominaispainona on käytetty arvoa 0,957 kg/l
- Etanolin ominaislämpökapasiteetti 2,43 ja pitoituus 28 %.
Pumppu 2,5 COP 3,0 COP 3,5 COP 4,0 COP 4,5 COP 5,0 COP
240 kW 13,587 l/s 15,097 l/s 16,175 l/s 16,984 l/s 17,613 l/s 18,116 l/s
230 kW 13,021 l/s 14,468 l/s 15,501 l/s 16,276 l/s 16,879 l/s 17,362 l/s
220 kW 12,455 l/s 13,839 l/s 14,827 l/s 15,569 l/s 16,145 l/s 16,607 l/s
210 kW 11,889 l/s 13,210 l/s 14,153 l/s 14,861 l/s 15,412 l/s 15,852 l/s
200 kW 11,323 l/s 12,581 l/s 13,479 l/s 14,153 l/s 14,678 l/s 15,097 l/s
190 kW 10,757 l/s 11,952 l/s 12,806 l/s 13,446 l/s 13,944 l/s 14,342 l/s
180 kW 10,190 l/s 11,323 l/s 12,132 l/s 12,738 l/s 13,210 l/s 13,587 l/s
170 kW 9,624 l/s 10,694 l/s 11,458 l/s 12,030 l/s 12,476 l/s 12,832 l/s
160 kW 9,058 l/s 10,065 l/s 10,784 l/s 11,323 l/s 11,742 l/s 12,078 l/s
150 kW 8,492 l/s 9,436 l/s 10,110 l/s 10,615 l/s 11,008 l/s 11,323 l/s
140 kW 7,926 l/s 8,807 l/s 9,436 l/s 9,907 l/s 10,274 l/s 10,568 l/s
130 kW 7,360 l/s 8,178 l/s 8,762 l/s 9,200 l/s 9,540 l/s 9,813 l/s
120 kW 6,794 l/s 7,549 l/s 8,088 l/s 8,492 l/s 8,807 l/s 9,058 l/s
110 kW 6,228 l/s 6,919 l/s 7,414 l/s 7,784 l/s 8,073 l/s 8,303 l/s
100 kW 5,661 l/s 6,290 l/s 6,740 l/s 7,077 l/s 7,339 l/s 7,549 l/s
90 kW 5,095 l/s 5,661 l/s 6,066 l/s 6,369 l/s 6,605 l/s 6,794 l/s
80 kW 4,529 l/s 5,032 l/s 5,392 l/s 5,661 l/s 5,871 l/s 6,039 l/s
70 kW 3,963 l/s 4,403 l/s 4,718 l/s 4,954 l/s 5,137 l/s 5,284 l/s
60 kW 3,397 l/s 3,774 l/s 4,044 l/s 4,246 l/s 4,403 l/s 4,529 l/s
50 kW 2,831 l/s 3,145 l/s 3,370 l/s 3,538 l/s 3,669 l/s 3,774 l/s
40 kW 2,265 l/s 2,516 l/s 2,696 l/s 2,831 l/s 2,936 l/s 3,019 l/s
30 kW 1,698 l/s 1,887 l/s 2,022 l/s 2,123 l/s 2,202 l/s 2,265 l/s
25 kW 1,415 l/s 1,573 l/s 1,685 l/s 1,769 l/s 1,835 l/s 1,887 l/s
20 kW 1,132 l/s 1,258 l/s 1,348 l/s 1,415 l/s 1,468 l/s 1,510 l/s
18 kW 1,019 l/s 1,132 l/s 1,213 l/s 1,274 l/s 1,321 l/s 1,359 l/s
16 kW 0,906 l/s 1,006 l/s 1,078 l/s 1,132 l/s 1,174 l/s 1,208 l/s
15 kW 0,849 l/s 0,944 l/s 1,011 l/s 1,062 l/s 1,101 l/s 1,132 l/s
12 kW 0,679 l/s 0,755 l/s 0,809 l/s 0,849 l/s 0,881 l/s 0,906 l/s
10 kW 0,566 l/s 0,629 l/s 0,674 l/s 0,708 l/s 0,734 l/s 0,755 l/s
9 kW 0,510 l/s 0,566 l/s 0,607 l/s 0,637 l/s 0,660 l/s 0,679 l/s
8 kW 0,453 l/s 0,503 l/s 0,539 l/s 0,566 l/s 0,587 l/s 0,604 l/s
7 kW 0,396 l/s 0,440 l/s 0,472 l/s 0,495 l/s 0,514 l/s 0,528 l/s
6 kW 0,340 l/s 0,377 l/s 0,404 l/s 0,425 l/s 0,440 l/s 0,453 l/s
5 kW 0,283 l/s 0,315 l/s 0,337 l/s 0,354 l/s 0,367 l/s 0,377 l/s
Korjasin vieläkin taulukkoa,
nyt otin myöskin huomioon etanolin ominauslämpökapasiteetin, joka on 2,43 kJ/(K·kg)
Toivottavasti nyt on oikein... Eihän se ollut vieläkään oikein.
Jäsen "Täystiili" huomasi vielä yhden virheen. Kiitos huomiosta.!
Naturett17 (http://www.naturet.fi/connect/930a908f-8121-4ac8-ab90-e4df804d6b3e/tuoteinfolaimennettavatraaka131202.pdf?MOD=AJPERES):n etanolipitoisuus pitää olla 28% eikä 17%. Korjasin nyt sen tiedon taulukkoon. liuoksen pakkasenkesto on se 17 C.
Taulukon arvo on teoreettinen minimi,
jolla vielä voidaan saavuttaa otsikkorivin COP -arvo Δt arvolla 3 K.
Jos virtaama jää alle tuon arvon, nousee Δt ja vastaavaa COP -arvoa ei saavuteta.
Jäsen fraatilla on hyvä lista kiertopumpuista.
Ehkä hän tekee tänne niiden resursseista yhteenvedon.
Heräsi tälläinen ajatus että mitä copille tapahtuisi jos pistäisi puhdasta etanolia keruuseen eikä yrittäiskään juoda sitä itse ;)
Hämmästyttävän korkeaksi näyttäisi vesi-etanoli seoksen lämpökapasiteetti nousevan.Olen joskus nähnyt Altian taulukon, missä ominaislämpö oli laskettu ominaislämpöjen ja seossuhteen perusteella.
Laitoin Naturett -17:n lämpökapasiteetista sähköpostikysymyksen Altialle.
Saas nähdä vastaavatko. Odottelen Altian mahdollista vastausta..
Etanoliliuoksen ominaislämpökapasiteetistä:
Altian Teknisten Etanolien nettisivuilta löytyy etanoli-vesiseoksen ominaislämpötaulukko lämpötilojen funktiona. Taulukko on laskennallinen ChemStation -ohjelmalla tuotettu data.
Olen keskustellut useamman henkilön kanssa eri empiirisistä tutkimuksista aiheen tiimoilta, ja pidän esim. ruotsalaista tutkimusta luotettavampana.
Laitan Sinulle tässä kopion ko sivuista.
Naturet -17oC -liuos sisältää 28 p-% etanolia sekä 1,4 p-% etanolinkaltaisia liuotinaineita denaturoimisaineina, joten taulukkoa voi lukea tuon sivun 3 konsentraation 30% kohdalta.
Lämpötiloista riippuen ominaislämpökapasiteettiarvot ovat 4045 - 4240 J/kg K välillä.
Heli Keurulainen
Manager / Quality Control, Operational System
Altia Plc, Technical Ethanols BU
Altialle Kiitos neuvonnasta ja hyvästä palvelusta!
... Sinne Altialle voisi myös lähettää terveisiä että korjaisivat arvot sivuilleen oikeiksi koska olen nähnyt heidän vääriä arvojaan käytettävän mm opiskelijoiden opinnäytetöissä...Välitin viestin Altialle.
Tässä näkyy sopivasti olevan paikka kysäistä tuosta Dt:stä ja COP yhdistelmästä. Niin kysymys onkin seuraavanlainen.Samaa pähkinää purraan :) Tosin kaivo ei uhkaa tiltata, mutta imeekö hidas kierto ja lämpöisempi tulo enemmän energiaa kuin että pyrkisi tuohon 3 asteen eroon tulon ja menon välillä.
Laitoin siis tuon oman kierron hetkeksi pyörittämään liuosta kaivoihin virtaamalla 40 L/min eli sen minimi vaatimuksen tuolle 17 kW pumpulle, jonka siis valmistaja esittää. Tällöin oli tulemana, että Dt:n arvo asettui hieman alle 6°:een(n. 5,8) aikaisemman n. hieman päältä 3°:een sijaan. tuo lisääntynyt Dt kuitenkin jakaantui niin, että tulo lämpeni yli 1°:een verran ja samalla meno kaivoille putosi reilummin pakkaselle, eli laski hieman päältä 1°:een verran ollen jo -1-3° haarukassa. Eli täyskierrolla olivat lämmöt seuraavia:
3600 L/h ja tulo/meno esim +2°/-2°.
Kuristetulla kierrolla seuraavasti:
2400+L/h ja tulo/meno +3°/-3°.
Valmistaja ilmoitaa, että tulon noustessa COP nousee ja laite kykenee hieman kuumemman kiertoveden tekoon. Omalla kohdallla voisin siis ajatella, että kaivojen kyvyt tuottaa lämmintä ovat rajoilla, jos tulo nousee kiertoa pienentämällä yhtä paljon, kuin meno laskee. Vai miten nämä nyt sitten menee?
Valmistaja ilmoitaa, että tulon noustessa COP nousee ja laite kykenee hieman kuumemman kiertoveden tekoon.
Liuosvirtaus on 3600 L/hLiuoksen virtaama on luultavasti vähän pienempi, kuin tuo 3600 l/h.
Tulo/meno näyttää nyt +5,6°/+1°
Mä luen virtaamat suoraan mittareista ja ne on siis toinen piiri ihan himpun alta 30 L/min ja toinen ihan himpun päälle 30 L/min, joten tuohon ei enää tarvitse laskea mitään häviöitä, vaan näyttämä on se, mitä on.Olisikohan nuo mittarit tarkoitettu puhtaalle vedelle?
Juu. Tuo tehopiikki olikin alussa ihan reaalimaailmaa, koska aikamoinen vesiköntti lähti pyörimään yhtä aikaa lämpötilasta 21 astetta. Kyllä muuten yläkerta lämpeni aika rivakasti, kun kaikki piirit on selkosellaan vielä, eikä ole jaksanut säädellä niitä virtaamia. Ja alakerran 15 betoni kuutiota lämpenee jo todella laiskasti. Nyt on enää pieni tenkapoo tuon järjestelmän kanssa, että miten saa varaajan hiipimään alakerran betonin tahtiin ja shuntin siihen aikalailla aukinaisena ja sitten yläkerran shuntin pyörimään niin, että vain tarvittavia piirejä kuristellaan ja termarit vain leikkaa hystereesi hyppyjä. Yläkerran lattia nimittäin reagoi aivan järjettömän nopeasti. Keittelin kahvia ja huusin putkimiehelle, että avasitko lenkin pannuhuoneesta, kun varpaat alkoi seistessä lämpiämään. Heh... Ainakin näyttäisi toimivan, kuten suunnittelinkin, mutta että minuuttien viive oli jo hämmentävä kokemus kylmällä laattalattialla.Saisi Eurosopperilla virtaamat olla vieläkin kovemmat.
Pistetään tähän ihan oma kysymys kun pulpahti mieleen.
Voisiko noilla keruupiiriin asennetuilla venoilla vaikuttaa höyrystimen toimintaan?
Vastaus on kyllä! Keruupiirin kierron kun suljet venttiileistä, niin höyrystimessä ei tapahdu mitään faasimuutosta kun liuos ei kierrä.Tuo oli provo kun täällä on muutamissa ketjuissa väitetty että coppelot nousee kun dt suurenee.
Hermeettisesti suljettu tarkoittaa kaasutiivistä. Eli kylmäaine on kaasutiivisti suljettu laitteen sisään - ainakin siihen asti, kun se vikaantuu ja alkaa vuotamaan...Mutta eikö kaikki mlp laitteet ole tällä tavalla suljettuja?
Helpotus, että tarkastuksia ei tarvita, johtuu tosin pääasiassa kylmäaineen määrän olemisesta alle 6 kg, hermeettisesti suljetun lisäksi.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mutta eikö kaikki mlp laitteet ole tällä tavalla suljettuja?
Kyseinen lause oli kiinteistöpumpun esitteestä alkaen 36kw. Nibe kiertää tämän laittamalla kaksi yksikköä, mutta
voiko tarkastuksen jättää kaikissa tekemättä jos tämä hermeettisyys täyttyy?
http://st1maalampo.fi/tuotteet/kiinteistolampopumput/ivt-greenline-he-d-36-43/
Tuossa linkki.
Modet varmaan poistaa kyseisen linkin, mutta onko säädäntö muuttunut kun tarkistusta ei tarvitse tehdä?
Kyseinen lause oli kiinteistöpumpun esitteestä alkaen 36kw. Nibe kiertää tämän laittamalla kaksi yksikköä, mutta
voiko tarkastuksen jättää kaikissa tekemättä jos tämä hermeettisyys täyttyy?
... mutta onko säädäntö muuttunut kun tarkistusta ei tarvitse tehdä?
Tottakai kaikki ovat sellaisia, mutta ei se silti estä mainitsemasta ominaisuutta esitteessä. Siitä saattaa asiaa paremmin tuntemattomalle lukijalle jäädä käsitys, että kyseinen tuote olisi jotenkin parempi kuin ne toiset, joiden esitteissä ei asiaa mainita.http://www.prssystems.fi/kylmaainelainsaadanto/
Mainostaahan esimerkiksi Thermia TWS-tekniikkaansa käyttöveden lämmitykseen, vaikka kaikilla muillakin käytännössä on vastaava tekniikka nykyisin käytössä. Toki Thermia oli ehkä ensimmäisiä, jotka tuon ottivat käyttöön, mutta nykyisin oleellisia eroja tuon suhteen ei juuri ole.
Ihan normaaliahan tuo on markkinoinnissa. Mainitut Thermia ja IVT ovat hyviä tuotteita, kuten ovat useimmat muutkin.
Tässä yhteenvetona lainsäädäntötilanne tällä hetkellä:
Ympäristönsuojelulaki 17:163 § sanoo:
"Edellä 159 §:n 1 momentissa tarkoitettuja aineita sisältävien laitteiden haltijan tai omistajan on huolehdittava, että laite ja sen mahdollisesti sisältämä vuodonilmaisujärjestelmä tarkastetaan säännöllisesti ja että laitteesta pidetään huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa siten kuin otsoniasetuksen 23 artiklassa ja F-kaasuasetuksen 4–6 artiklassa säädetään."
(http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527 (http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527))
Tuossa viitattu EU:n otsoniasetuksen 23 artikla sanoo:
"Yritysten, jotka käyttävät jäähdytys-, ilmastointi- tai lämpö
pumppulaitteita tai sammutusjärjestelmiä, niiden virtapiirit
mukaan luettuina, jotka sisältävät valvottavia aineita, on varmistettava,
että kiinteät laitteet ja järjestelmät,
a) jotka sisältävät nesteenä vähintään kolme kilogrammaa valvottavia
aineita, tarkastetaan vuotojen varalta vähintään kerran
kahdessatoista kuukaudessa; tätä ei sovelleta ilmatiiviisti
suljettaviin laitteisiin, jotka merkitään sellaisina ja jotka sisältävät
alle kuusi kilogrammaa valvottavia aineita;"
(http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:286:0001:0030:FI:PDF (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:286:0001:0030:FI:PDF))
Eli oleellinen raja on 6 kg kylmäainetta. Kun ollaan sen rajan alapuolella ja on "hermeettisesti suljettu" laite, ei tarvita tarkastuksia. Jos 6 kg kylmäainetta ylittyy, tarkastukset ilmeisestikin tarvitaan.
Tämä pätee otsonikerrosta heikentäviin HCFC ja CFC-kylmäaineisiin, kuten useimmin käytetyt R407C ja R410A ovat. Joissain (lähinnä ilmasta-veteen) lämpöpumpuissa käytetty CO2 kylmäaineena ei ole otsonikerrosta heikentävä.
Kysymys.
Paljonko yksi kilo kylmistä saastuttaa ilmakehää jos vertaa vaikka normi auton päästöihin?
R407C:n Global Warming Potential (GWP) on suuruusluokkaa 1600 ja R410A:n 1700 (vaihtelee hieman tietolähteestä riippuen).Kiitos. Eihän tuo mahdollinen vuoto niin paha ole :) Tosin jossain kodinhoitohuoneessa yksittäisenä ja äkkinäisenä saattaisi aiheuttaa jotain oireita hengityselimille :-[
Tuo tarkoittaa, että kilo R407C:tä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä 1600 kertaa enemmän kuin kilo hiilidioksidia (CO2).
Jos nykyaikainen auto tuottaa CO2-päästöjä esimerkiksi 120 g / km, niin autolla voi ajaa 1600 * 1000 g / 120 g/km = 13333 km, että aiheuttaa yhtä paljon ilmaston lämpenemistä kuin kilon R407C-kylmistä ilmaan päästämisestä.
Lisätään vielä, että auto tuottaa muitakin päästöjä kuin pelkkää CO2:ta. Muilla päästöillä voi olla oma GWP-lukunsa ja päästömäärä / km, joten auton ajokilometrejä varmaankin voi olla jonkin verran ylläolevaa laskelmaa vähemmän. Tuo laskelma antaa kuitenkin jonkinlaisen ylärajan ajokilometreille.
Mitä jos lämmittäisi pelkkää kylmäainetta`? :oToimiihan se näinkin.
Tulisko tehoo lisää?
Kylmiksen kierto kestää, jos oikein muistan jotain minuutin.
Kilowatin vastuksella joku puoltoista kiloa kylmistä lämpeis ihan mukavasti
minuutin aikana :-X
Muistaakseni Matias lämmitti jotain kylmispiirin putkee jollain nippuside viritelmällä ja tehot nousi.
Mitä jos lämmittäisi pelkkää kylmäainetta`? :o
Tulisko tehoo lisää?
Lauhduttimen puolelta höyrystimen puolelle siirretty lämpöenergia on kuitenkin pois lauhduttimen puolelta ja tarvitsee palauttaa sinne kompressorin läpi. Tällä ei ole parantavaa vaikutusta hyötysuhteeseen.
Luulisihan siitä jonkin verran hyötyä olevan koskapa tuon nestelinjan päässä oleva paisuntaventtiili säätää höyrystimelle menevän kylmäaineen lämpötilan alemmas kuin keruuliuoksen lämpötila niin tuntuisi ettei lauhduttimen jälkeen nestelinjassa olevaa lämpöä enää tarvita kylmäainekierrossa(?) ::)
Minkälaista sähkön kulutusta porukoilla on nyt jos talo vanhahko?Aika samanlaista olematonta kulutusta täälläkin. Huonelämpötila voi olla 20-21 paikkella, ei ainakaan kuuma ole. Pari makuuhuonetta on myös viileämpiä. Kaksi henkilöä vaan.
Meillä kulunut nyt viime viikkoina noin 100-110kWh/vko (viimeiset 4-5 viikkoa). Sitä ennen meni 50kWh/vko. Keskikesällä meni 20kWh/vko.
Minkälaista sähkön kulutusta porukoilla on nyt jos talo vanhahko?
Meillä kulunut nyt viime viikkoina noin 100-110kWh/vko (viimeiset 4-5 viikkoa). Sitä ennen meni 50kWh/vko. Keskikesällä meni 20kWh/vko.
Meillä kirjanpitoviikko on perjantaista seuraavaan perjantaihin. Muttä tällaiselta näyttää täällä Kehä III:n tasalla edelliset 10 viikon jaksoa:Meillä vk45 91kwh
60 kWh
69 kWh
63 kWh
69 kWh
95 kWh
157 kWh
158 kWh
124 kWh
155 kWh
127 kWh
Keskikesällä 18-25 kWh/viikko.
Jos puhutaan lämpöenergiasta (eikä lämpötiloista), niin tuossa siirretään energiaa systeemin sisällä paikasta toiseen. Se sama energia pyörii kehää siinä kierrossa.Jos kuitenkin saisin jonkin kylmisukon töistä virittämään jonkin kierukan kompuran ympärille, niin mihin tai mistä
Lisäksi minun käsitykseni mukaan, tuolla ei ole merkittävää vaikutusta siihen, paljonko ulkoista energiaa saadaan keruupiiristä otettua tai lauhdutinpuolelle annettua. Hyötysuhteeseen vaikuttaa vain ulkoisen energian otto ja anto.
Jos kuitenkin saisin jonkin kylmisukon töistä virittämään jonkin kierukan kompuran ympärille, niin mihin tai mistä
tuo putki kannattaisi kylmispiiriin asentaa?
Onko tässä ylilämmittämisen vaaraa, vai voiko pukata kaiken lämmön mitä kompuran hukasta irtoo?
Kompressorissa kiertää kylmäaine joka jäöhdyttää sen. Et voi saavuttaa tuolla mitään hyötyä...Joo, mutta kompuran ottama teho verkosta ei liene siirry täysin kylmispiiriin vaan on
Joo, mutta kompuran ottama teho verkosta ei liene siirry täysin kylmispiiriin vaan on
tarkoitus ottaa tästä hukkalämmöstä jotain talteen.
Vuoraa kompura jollain eristellä jolloin lämmöllä ei ole muuta reittiä ulos kuin kylmäaine...Siinä on huppu päällä. Entä jo manttelin yläosaan pistäis pari kieppiä tuota kylmistä lämpeämään?
Entä suomipumput? Kylmis vaan suoraan jälkitulistimen jatkeeksi niin alkaisi tehoja löytyy :)Mikä on 'jälkitulistin' ?
Entä jo manttelin yläosaan pistäis pari kieppiä tuota kylmistä lämpeämään?
Tässä mallissa ikäänkuin palautuisi jo kertaalleen tuotettu energia takaisin pumpulle ja näin hyötysuhde
kasvaisi.
Entä suomipumput? Kylmis vaan suoraan jälkitulistimen jatkeeksi niin alkaisi tehoja löytyy :)
Tuossa meidä systeemissä lauhduttimen jälkeen nestelinjassa menevästä kylmäaineesta siirretään osa lämmöstä kompressorille menevään imukaasuun.En tarkemmin osaa sanoa, mutta voi olla varaajapaineen säätö. Nesteen alijäähdyttäminen kyllä parantaa kylmä- ja lämpökerrointa, mutta ei sitä esim. omalla imukaasulla kannata tehdä.
Oikea sana kaiketi olisi alijäähdytys.
Luulisihan siitä jonkin verran hyötyä olevan koskapa tuon nestelinjan päässä oleva paisuntaventtiili säätää höyrystimelle menevän kylmäaineen lämpötilan alemmas kuin keruuliuoksen lämpötila niin tuntuisi ettei lauhduttimen jälkeen nestelinjassa olevaa lämpöä enää tarvita kylmäainekierrossa(?) ::)
Lauhduttimessa höyryn tulistus ensin pienenee, höyry lauhtuu nesteeksi, ja neste jäähtyy vielä noin 5 K (alijäähdytys). Nesteen alijäähdytys on edullista, koska se kasvattaa kylmätehoa poistetun lämpövirran verran.http://www.kurssit.lut.fi/040301000/main/5_3_4.html
http://www.kurssit.lut.fi/040301000/main/5_3_4.html
Tuon mukaan alijäähdytys suurentaa keruusta otettavaa (kylmä)tehoa (?)
http://www.kurssit.lut.fi/040301000/main/5_3_4.html
Tuon mukaan alijäähdytys suurentaa keruusta otettavaa (kylmä)tehoa (?)
Jos lauhduttimen jälkeen nestelinjassa olevan kylmäaineen lämpötila on +37C ja kun se menee paisuntaventtiilin läpi höyrystimelle niin siinä kylmäaineen lämpötila laskee -3 asteeseen.Ei siirry. Kun tullaan kuvan pystysuorassa alaspäin, energiaa ei siirry. Lämpötila laskee ja osa nesteestä höyrystyy (kompressorin imun takia).
Arvot meidän koneesta.
Siirtyykö tuossa kylmäaineessa silti lämpöenergiaa nestelinjasta höyrystimelle vaikka lämpötila laskee 40C?
Tämä ei oikein avaudu :-[
Kylmäaineesta luovutetaan energiaa kun se viilenee 40 astetta, mutta samalla vaatii energiaa kun osa siitä höyrystyy.
Tämä on nyt vähän huonoa kun en ymmärrä mutta kun nestemäistä kylmäainetta jäähdytetään 40 astetta ja höyrystetään niin miten ja mihin siitä lämpöenergiaa häviää?Ei energia mihinkään häviä, ikinä. :)
Sitooko esim höyrystyminen tuon lämpöenergian jossain eri muodossa (faasimuutos tms) itseensä?
Jep. Kuvassa alaosa on kylmäteho, yläviiva lämpöteho. Alijäähdytys vie vasenta ylänurkkaa vasemmalle eli suurentaa lauhduttimi/esta saatavaa tehoa. Imukaasulla alijäähdyttäminen ei tosiaan kannata vaikka se ei pienennä tehoa niin se nostaa kuumakaasun lämpötilaa koska imukaasu on lämmennyttä. Öljyongelmia siitä jne.Ainakin minun L-Ässässä on käytössä juuri tuo imukaasun lämmitys alijäähdyttämällä lauhdetta.
Samaa tehoa se alijäähdytys on kuin tulistuskin jolla kuumaa vettä tehdään. Alijäähdytyksellä esilämmitetään ja saadaan samalla kylmäaine jäähtymään. Tällöin paisuntaventtiili syöttää höyrystimeen kylmempää neste joka on hyvä juttu.
(http://buildingscience.com.678elmp02.blackmesh.com/sites/default/files/migrate/jpg/Figure_01_web.jpg)
Ainakin minun L-Ässässä on käytössä juuri tuo imukaasun lämmitys alijäähdyttämällä lauhdetta.
Tämän tarkoitus on nostaa kuumakaasun lämpötilaa ja siten tulistusenergian osuus kasvaa ja lämpötila nousee.
ATS
Ilmeisesti sitten tulistinpumppu kyseessä.On
Tässä kohtaa voisi suositella jo ennemminkin hilseshampoota, kuin pakastinta.Mutta kun se pakastin on kumminkin päällä :-[
Periaatteet ja mielikuvituksen puuttteet on ainoa rajoittava tekijä :-[
Ehkä ei aina näin.No ei aina mutta usein :)
Mutta kun se pakastin on kumminkin päällä :-[
Eli kumpi noin periaatteessa olisi parempi vaihtoehto, lämmittää vai kylmentää kylmistä?
Ja lämpöä siirretään kylmikseen sellaisesta lähteestä, missä sitä on ylimääräistä ja saadaan ilmaiseksi/halvalla, kuten keruupiiri tai ilmanvaihdon jäteilma.
Minä ainakin saan kaivosta 1 kWh energiaa 0,03 kWh panostuksella, jos jostakin saa halvemmalla niin silloin sitä voisi harkita.
ATS
Kova on hyötysuhde ??? ??? ???
Tuolla panostuksella sen saa vasta höyrystimelle.
Jatkojalostus 35/65 C lämpötilaan viekin jo huomattavasti enemmän.
ATS
Tässä kun on paasattu alijäähdytyksestä niin onko kukaan miettinyt sitä, että alijäähdytystä saisi mahdollisimman paljon jos pumpun käyttövesivaraajaan tulee sisään mahdollisimman kylmä vesi. Eli ne kenellä on suuri puskurivaraaja käyttöveden esilämmityskierukalla saavat huonomman COPin koska varaajaan tulee lämmintä vettä. :)Eiköhän teoriassa alijäähtynyt energia kannata viedä aina muualle kuin päälämmitysjärjestelmään?
Ainakin teoriassa näin, tosin riittäähän esilämmityssysteemillä käyttövesi paljon paremmin.
Eiköhän teoriassa alijäähtynyt energia kannata viedä aina muualle kuin päälämmitysjärjestelmään?
Esim. pieni erillinen esilämmityspytty käyttövedelle voisi olla mukava. Sellainen johon tulee 4-6 asteinen käyttövesi ja siellä kierukka jossa alijäähtynyt kylmäaine (ongelmana vain se että vain yksi siirtopinta ei ole sallittu).
Kaivon syvyyttähän tulee lisätä, joten kukin laskekoon kannattako vai ei, mutta alijäähtyneen energian hyödyntäminen ei ainakaan lisää kompuran ottotehoa.
Siis mihin muuaalle? Käyttöveteen omassa esimerkissä tarkoitin.
Kaivon syvyyteen tuo ei taida vaikuttaa sillä ei talon maksimitehon tarve mihinkään suurene eikä energiaa tarvitse enempää ottaa.
Tottakai se vaikuttaa kun COP paranee??
Väittäsin edelleenkin, että koska talon kulutuhttp://www.maalampofoorumi.fi/Smileys/LightB/shocked.gifs ei kasvaa niin ei kaivoa tarvitse syventää.
Täällä näyttääkin foorumi olevan sellaisessa vireessä, että kohta saadaan valjastettua se maalämpöpumppu taukojaksojen aikana lämmittämään saunan kiuaskin. Monellahan on varmaan yli 6 kW pumppu, niin tuntuisi järkevältä ottaa kiukaasta vastukset pois ja työntää tilalle vesikierukat. 6kW pumpullahan pystyy jo kiukaan kumentamaan teoriassa löyly kuntoon alta 1/2 tunnin. Ja mun 17 kW laitos selviää muutamassa minuutissa heittämällä kiukaasta.Mitä suotta laitat edes kierukoita sinne kiukaaseen, avaat vain ovet ulos asti sillä onhan ulkoilmassakin paljon energiaa (vertaa VILP)
Väittäsin edelleenkin, että koska talon kulutus ei kasvaa niin ei kaivoa tarvitse syventää.
Täällä näyttääkin foorumi olevan sellaisessa vireessä, että kohta saadaan valjastettua se maalämpöpumppu taukojaksojen aikana lämmittämään saunan kiuaskin. Monellahan on varmaan yli 6 kW pumppu, niin tuntuisi järkevältä ottaa kiukaasta vastukset pois ja työntää tilalle vesikierukat. 6kW pumpullahan pystyy jo kiukaan kumentamaan teoriassa löyly kuntoon alta 1/2 tunnin. Ja mun 17 kW laitos selviää muutamassa minuutissa heittämällä kiukaasta.Vire on ihan kohdallaan :D
Talon kulutus ei tosiaan kasva, mutta alijäähdytyksen ansiosta pumppu pystyy ottamaan kaivosta hieman enemmän ja kuluttamaan sähköä hieman vähemmän, jolloin hyötysuhde paranee. Koska kaivosta otettava energiamäärä kasvaa, kaivon mitoitus teoriassa kasvaa.
Käytännössä ero lienee kuitenkin muutaman prosentin luokkaa, jos sitäkään. Kaivojen mitoitukset ei niin tarkkoja voi olla muutenkaan, kun tilannetta ei etukäteen pysty tietämään tarkkaan.
Eli käytännössä tuo ei vaikuttane kaivon mitoitukseen, vaikka teoriassa pieni vaikutus onkin.
Kustannusten suhteen on vähän sama tilanne. Tuon alijäähdytyksen hyödyntäminen vaatisi investointia laitteisiin, eikä ole selvää, että saavutettu hyöty koskaan maksaa itseään takaisin.
Nykyiset maalämpöpumput on kuitenkin aika hyvin optimoitu hankintakustannusten ja saavutettavan hyödyn suhteen. Lisäkikkailuihin ei todennäköisesti kannata lähteä, vaikka niillä muutaman prosentin hyötysuhdetta saisikin parannettua.
20 asteen alijäähdytyksellä COP paranee kyllä merkittävästi jonka tietysti tajuaa jo siitäkin, että jos neste lauhduttimen jälkeen on 40C niin onhan siinä vielä potentiaalia vaikka miten.
Minä puhuin esimerkkitapauksesta, jossa alijäähdytystä käytetään käyttöveden esilämmitykseen.
Sinne uppoaa energiaa vain aika rajallinen määrä vuorokaudessa. Siksi hyöty jää pienehköksi.
Jos olisi kohde, mihin upottaa kaikki irtoava alijäädytysteho, silloin COP parannus olisi merkittävä ja myös vaikutus kaivoon.
Harvalla vaan on sellainen alhaiseen lämpötilaan lämmitettävä kohde, missä tarve (lämpöhäviö) on suuri.
Sent from my iPhone using Tapatalk
20 asteen alijäähdytyksellä COP paranee kyllä merkittävästi jonka tietysti tajuaa jo siitäkin, että jos neste lauhduttimen jälkeen on 40C niin onhan siinä vielä potentiaalia vaikka miten.8 kW lämpöpumpun kylmäaine (R407C) virtaus on 38,3 g/s ja nestemäisen kylmäaineen lämpökapasiteetti on 1,55 kJ/kgC
Alspella taitaa olla nuo toimintaperiaatteet vielä hieman hakusessa.
Eli jos esim. 9 kW olisi tehon tarve ja se tehdään vaikkapa 3 kW teholla patterilämmitys talossa, niin kaivosta siis otetaan 6 kW ja pumppua pyöritetään 3 kW teholla. Tuo sama 9 kW voidaan tuottaa sitten lattialämmitys talossa ottamalla kaivosta esim 7,5 kW ja pumppua tarvitsee pyörittää vain 1,5 kW teholla. Ja tämä johtuu matalammasta paineesta, jota tarvitaan sen kaasun höyrystymiskierrossa, jolloin taas kaasujen virtausmäärät kasvaa suuremmiksi ja ne kylmentävät kaivon litkut rajummin. Ts ottavat kurkusta enemmän lämpöä, kuin pienemmällä kaasukierrolla. Mulla kun laitettiin kaikki nyt lattialämmölle, niin paisuntaventtiili aukesi n.15% enemmän vähintään siihen entiseen verrattuna, kun kaasujen lämmöt laski jotain 10 asteen luokkaa. Kaasujen lämmöt ei kyllä ole muistissa ollenkaan, mutta paineet laski.
alspe8 kW lämpöpumpun kylmäaine (R407C) virtaus on 38,3 g/s ja nestemäisen kylmäaineen lämpökapasiteetti on 1,55 kJ/kgC
Tästä saadaan alijäähdytystehoksi 0,059 kW astetta kohti.
20 asteen alijäähdytysteho on 1,18 kW eli lämpöpumpun antoteho kasvaa 15%
Oletetaan, että alkuperäisen pumpun COP = 4,00 ja energian tarve on 10 000 kWh
Antoteho = 8,0 kW
Ottoteho = 2,0 kW
Kaivoteho = 6,0 kW
Lisätään systeemiin 20 C alijäähdytys, energian tarve on edelleen 10 000 kWh
Antoteho = 9,18 kW
Ottoteho = 2,0 kW
Kaivoteho = 7,18 kW
COP = 4,59
Alkuperäisellä systeemillä on pumpun käyntiaika 1250 h
Sähköä kuluu 2500 kWh
Kaivosta otetaan 7500 kWh
Alijäähdytyssysteemissä on pumpun käyntiaika 1089 h
Sähköä kuluu 2179 kWh
Kaivosta otetaan 7821kWh
Alijäähdytyslämpöpumpulla Sähkön kulutus vähenee 321 kWh, vähennystä 13%
Kaivosta otettava energia kasvaa 321 kWh, kasvua 4,3%
Tulikohan tällä todistettua jotakin?
ATS
Eikös tuolla 1,18 kW teholla jo pitäisi jatkuvalämmitteisen kiukaan ihan kevyesti lämpimänä? Tai vaihtoehtoisesti saisi kiukaan lämmitetyksi pidentämällä aikaa esim 6:een tuntiin kertalämmitteisellä. Mielestäni on ihan turhaa aina ottaa kaiken maailman fysiikan lakeja joka paikkaan. Sotkeevat vain ihan turhaa suoraviivaista järkeilyä.250 wattia on meidän Harvia S:n perusteho, tosin pois olla jatkuvalämmitteinen laittamassa kun puilla saunotaan.
1. Kuinka kauan yleensä näkölasissa näkyy pärskeitä kompressorin käynnistymisen jälkeen?
2. Voiko pärskeet johtua myös kompressorin ikääntymisestä (15 V), eikä siis välttämättä kerro kylmäaineen vähentymisestä?
3. Kuinka tyhmää on mennä kääntämään Danfoss paisuntaventtiin säätöruuvia kaksi kierrosta myötäpäivään, kun sillä näyttäisi olevan pärskeitä vähentävä vaikutus?
Terve,
Mikä voisi aiheuttaa seuraavan ilmotuksen käyttövesi jakson aikana?
Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
Mulla tulee joka kerta kun legionellaohjelma pyörähtää. Eli vetää niin kauan ja ylös kompuralla kunnes tämä hälytys ja loput suoralla sähköllä. Normaali toiminta.Eikö tässä hälykatkaisussa tule jotain taukoo jos pumppu haluaisi siirtyä heti lämmitysajoon?
[edit] Piti vielä sanoa, että jos sinulla on korkea käyttöveden lämpötila, voi tämä tulla vaikka joka kerta kun kone tekee lämmintä vettä.
Eikö tässä hälykatkaisussa tule jotain taukoo jos pumppu haluaisi siirtyä heti lämmitysajoon?En ole varma miten tuossa tapauksessa menee. Jos sähkövastukset olisi päällä vaikka 15 minuuttia. Kompressorin minimi taukoaika taitaa olla jotain 20 minuuttia. Lämmitys olisi sitten tuossa välissä pois 5 minuuttia.
Ilman kunnon ohjausta vv koneessa jonkinlainen jäähtyminen on liene paikallaan?
Eikö tässä hälykatkaisussa tule jotain taukoo jos pumppu haluaisi siirtyä heti lämmitysajoon?
Ilman kunnon ohjausta vv koneessa jonkinlainen jäähtyminen on liene paikallaan?
Mulla tulee joka kerta kun legionellaohjelma pyörähtää. Eli vetää niin kauan ja ylös kompuralla kunnes tämä hälytys ja loput suoralla sähköllä. Normaali toiminta.
[edit] Piti vielä sanoa, että jos sinulla on korkea käyttöveden lämpötila, voi tämä tulla vaikka joka kerta kun kone tekee lämmintä vettä.
Tuon legionella ajo on muuten itsellänikin jäänyt testaamatta. Eli pystyykö pumppu käynnistymään heti kuumennuksen jälkeen lämmitysajoon. Pumppu stoppaa väkisinkin kun vastuksilla ainaski oma tekee tuon lopullisen kuumennuksen-
Niben F1345 vetää kyllä tappiin legionellan aikana kompuralla, mutta ei siitä tuonne logiin hälytystä tule. Olisiko modernimmissa pumpuissa sitten softaa tuon osalta viilattu?
Yksi vaihtoehto tuolle vikailmoitukselle on tarpeettoman kovalla oleva käyttövesijakson kiertopumppu, ja sitä kautta pieni lämpötilaero. Tai sitten sen verran korkeat veden lämpöasetukset, että tuo paluuveden lämpötilaraja tulee ensin vastaan. Muistaakseni maksimi on 58?
Tuon legionella ajo on muuten itsellänikin jäänyt testaamatta. Eli pystyykö pumppu käynnistymään heti kuumennuksen jälkeen lämmitysajoon. Pumppu stoppaa väkisinkin kun vastuksilla ainaski oma tekee tuon lopullisen kuumennuksen-
Mitä edullisimpia pienehköjä kierukallisia energiavaraajia on olemassa? Pikainen googletus tuo vain jäspin tms. tyrkylle.
Onko joku nähnyt 300-500l lituskaista puskuria joka olisi noin koko 1700x900x350? Mulla olisi tuollainen koko MLP:n vieressä...
Mahtaako olla UKV200:lle minkäänlaisia markkinoita 2nd handina?
Mikäs vanhassa on vikana?Ei mulla vanhaa ole, 8kk uusi. :D Kunhan nyt tuli mieleen, että saisi pidemmän käyntiajan ja sitten sen "hiipumattoman" käyttöveden ja vielä voisi laskea Jämän käyttöveden tasoa alemmaksi.
Ei mulla vanhaa ole, 8kk uusi. :D Kunhan nyt tuli mieleen, että saisi pidemmän käyntiajan ja sitten sen "hiipumattoman" käyttöveden ja vielä voisi laskea Jämän käyttöveden tasoa alemmaksi.
Jaa että ylimääräistä rahaa.... ;)Tuo ketju pitääkin lukea ajatuksella läpi. En kyllä usko, että juuri millään saa kuoletettua reilun tonnin investointia meidän käyttövedellä. Enemmän se on sitä, että saa olla varmempi ettei vesi lopu. Hyvä, että tuli tämäkin ajateltua ennen turhaa ostomaniaa :D
kts. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.0
Tämmöinen.Koska lämmitysaika kasvaa ja enemmän hukkalämpöä ennättää mennä seinistä läpi ->huonompi hyötysuhde. Lämmityksen putket eivät myöskään vie ylimääräistä lämpöä varaajaan, vaan levittää lämmön ympäri ko. piiriä.
Saunan lämmitys kaksikerroksisessa talossa, sauna alakerrassa.
Miksi eristin tuon katon?
Olisi suoraan hukkalämmöt menneet yläkerran lattialämmön kiertoon :-\
Koska lämmitysaika kasvaa ja enemmän hukkalämpöä ennättää mennä seinistä läpi ->huonompi hyötysuhde. Lämmityksen putket eivät myöskään vie ylimääräistä lämpöä varaajaan, vaan levittää lämmön ympäri ko. piiriä.Ideana tässä on että saunasta karkaava lämpö seiniin ja kattoon siirtyisi edes osittain laattaan tuon yläkerran lattiaputkituksen kautta.
Mikäli siis olisit jättänyt eristämästä saunan katon, olisit onnitunut tekemään suorasähkölämmiteisen talon.
Ideana tässä on että saunasta karkaava lämpö seiniin ja kattoon siirtyisi edes osittain laattaan tuon yläkerran lattiaputkituksen kautta.
IV kone siirtää sekin aika tavalla energiaa muualle taloon, mutta olisi saunasssa halpa hybridi lämmöntalteenotto :)
(http://i279.photobucket.com/albums/kk143/faeini1/wwwMessenToolscom-emoticones-hum-1.gif)Ajattelin että toimisi hyvinkin. Hetivalmiilla kiukaalla on tulos vieläkin parempi.
Voihan asuntoa lämmittää vaikka pitämällä saunan ovea auki ja kiuasta päällä.
Saunomisen seurauksena sinne jäänyt ylilämpö johtuu osittain pois sieltä naapuritiloihin ja osittain sen vie iv mennessään ja osa palautuu takaisin asuntoon. Eristeiden pois jättäminen vain nopeuttaa tätä ja on yhtä järkevää touhua kuin säkillä valon tuominen...
Ajattelin että toimisi hyvinkin. Hetivalmiilla kiukaalla on tulos vieläkin parempi.
Mitä suuruusluiokkaa tälläinen hetivalmis vuotaa, eli vie normivalmiudessa?
Ovea auki pitämällä karkaa käsittääkseni lämmöt ja kosteus pitkin kämppää :-[
No sittenhän sen sähkökiukaan voi vaikka ympäröidä kuparikierukalla ja laittaa sinne vaikka lattialämmityksen veden kiertämään niin saadaan lämpö talteen....Tuo kierukka on vaan vähän hankalahko toteuttaa ainakin jo olemassa olevaan saunaan.
Hetivalmis kius taitaa sisältää 250W ylläpitovastuksen.
Tuo kierukka on vaan vähän hankalahko toteuttaa ainakin jo olemassa olevaan saunaan.
Itsellä palaa noin 25kwh viikossa talviaikana kiukaaseen, ja ajattelin että siirtämällä edes osan tuosta
lämmityspuolelle, vaikkakin huonolla copilla. Huono cop on parempi kuin ei ollenkaan. :-[
Tämä saunan lämmitys se vasta hölmöläisen hommaa on jos oikein ajattelee.
Villat veks :-X
Jos siirrät kiukaaseen menevän lämmön johonkin muualle niin lopputuloksena sulla on kylmä kiuas. Yksinkertaista. Talon lämmittäminen kiukaan lämmöllä on yhtä viisasta kun pitää sähköpattereita päällä. Ylijäämälämpö(saunomisen jälkeen) on sitten asia erikseen.Joo, hukkalämpöjä minäkin yritän hyödyntää. Ei ole tarkoitusta laittaa saunaa päälle vaan lämmityksen vuoksi :)
Jos haluat säästää hetivalmiin kiukaan sähkönkulutusta niin sitten paras tapa lienee laittaa se kokonaan pois päältä ja vain tarvittaessa lämmittää.
Joo, hukkalämpöjä minäkin yritän hyödyntää. Ei ole tarkoitusta laittaa saunaa päälle vaan lämmityksen vuoksi :)Perskules unohtu tuo parveke suoraan saunan päällä, mutta nyt on suihkutteluhuoneeseen saunasta ovi auki ja lämpö leviää tätä kautta kiertoon.
Vaikka joku ehkä asian niin ymmärsi.
Otetaan esimerkiksi tämä ilta. Sauna päälle klo19.00. Tunnin lämmitys. Saunassa meillä menee noin tunti jos telkkarista
ei tule jotain vaimokkeelle tärkeetä kuten Emmendale tai joku muu laatusarja ;)
Tämän ajan kiuas oli päällä. Sitten alkaa tämä hukkalämmöllä lämmittäminen. Saunan ovi on kiinni ja seurailen illan mittaan kauanko tuosta jälkilämpöä riittäisi.
Tunti jälkilämmöillä ja inframittarilla paneliseinästä 60C.
Kaksi tuntii jälkilämmöillä ja 37,5C. Pitäsköhön tuohon kattoon suunnitella räppänää :-[
Tämmönen.
Miksi näissä pumpuissa käyttövesi tehdään yleensä lämmitysajon päätteeksi?
Luulisi että pumpun hyötysuhde paranisi kun tuo raskas ajo tehtäisi lämpöisellä kaivolla eikä
siinä vaiheessa kun kaivo on imetty tyhjiin :-X
Onko olemassa mitään nyrkkisääntöä siitä kuinka lähelle huoneen lämpötilaa voi/kannattaa/saa päästää tuplaspiraalille kiedotussa putkessa kiertävän lattialämmitysveden paluun lämpötilan?En tiedä muusta, mutta talosi on todella hyvin eristetty jos sisälämpö ja paluuvesi on asteen sisällä :-[
Olen hieman hakemassa oman järjestelmäni lämmönsiirtokyvyn rajoja, koska shunttaamattomassa varaajan 3-putkikytkennässä jouduin kierrättämään isolla Alpha2 25-60:llä vettä (CP3) 1.0m^3/h jotta lämmityspuolen virtaus olisi pysynyt maalämpöpumpun virtausta suurempana myös suuremmilla lämmitystehoilla. (invertteri MLP = muuttuva teho + muuttuva lauhdutinpuolen virtaus).
Nyt pistin shuntin toimintaan lämmityspuolelle (ouman EH800) ja vaihdoin pienemmän Alpha2 25-40 pumpun niin vaikka sen AA asennossa on virtausta Grundfosin oman mittarin mukaan vain 0.3m^3/h ja paluu on laskenut alle 23:n (huonelämpö n. 22) niin silti kämpässä riittää lämpöä tasaiseen ja riittävästi, mutta nyt on vasta kelit nollassa.
Ennen seuraavia pakkasia olisi kiva kuulla mitä järjestelmän parametrejä kannattaisi seurata jotta löytäisi optimivirtaus, yllä olevien rajojen ollessa ovat virtauksen minimi ja maksimi? Kyseinen lämmitysjärjestelmä on 119^m2 / 600m 14mmx1.8mm Nereus + pari vuotta sitten lisätty 18m^2 autotalli 20mm putkella, kaikki 100mm betonilaatassa.
Ihan sähkönkulutuksen kannaltakin tämä on mielenkiintoinen pulma, sillä eroa 25-60:sen CP3 ja 25-40 AA:n välillä on melkoisesti 30W vs. 5W, mutta oleellisempaa on luonnollisesti että saisi lämmön siirrettyä vedestä lattiaan ja huoneilmaan mahdollisimman tehokkaasti.
(Ollapa oma lämpökamera..)
En tiedä muusta, mutta talosi on todella hyvin eristetty jos sisälämpö ja paluuvesi on asteen sisällä :-[Edellisen viiden vuoden kokonaissähkönkulutuksen keskiarvo (veteen) varaavalla sähkölämmityksellä oli +25000kWh/vuosi, joka näin pienessä talossa ei oikein tue tuota hyvin eristetyn teoriaa. :'(
Itsellä laatasta palaavan litkun lämpö on noin 4C korkeampi kun ulkona on lämmintä noin 5C.
Toisaalta mitä haittaa vaikka lauhduttimen virtaus on suurempi kuin lämmityskierron jos ei ole ns hullukiertoa kuten itsellä?Tuossa shunttaamattomassa kytkennässä siitä seurasi että varaaja lämpesi ylhäältä alas ja alkoi nostamaan mlp:n paluuta korkeammaksi kuin lattian paluun. Estää käytännössä invertteri mlp:n jatkuvan käynnin vaikka tehojen puolesta oltaisiin jo 'alueella'. Se on sitten toinen aihe että kannattaako invertteriä ajaa jatkuvana vai katkoen...
Täällä tosin suositaan enempi turbulenttistä virtausta myös lämmityspuolella ;)Onko heittää hyvää laskuri miten tuon määrittelee lattialämmitysputkelle? Tuotahan voisi käyttää yhtenä keinona 'hyvän' virtauksen etsimiseen ja samalla kokeilla tuon virtausrajan ylä- ja alapuolella että tukeeko käytöntö teoriaa.
Päästään takas siihen alkuperäiseen kysymykseeni, kertooko tuo paluun ja sisälämmön delta muusta kuin kiertävässä nesteessä jäljellä olevasta lämmösta jota ei ole saatu siirrettyä ?Pieni virtaus ja suuri Dt, vain osa lämmitysputken pituudesta osallistuu lämmön luovutukseen -> korkea menoveden lämpötila.
Mittaustuloksista näyttäisi nyt että vaikka virtaus pieneni kolmasosaan niin lämmityspiirin delta vain noin kaksinkertaistui, lattiaan siirtyneen energian määrän on täytynyt pysyä suurinpiirtein samana sillä muut asukkaat eivät ole tuota muutosta huomanneet.
Onko heittää hyvää laskuri miten tuon määrittelee lattialämmitysputkelle? Tuotahan voisi käyttää yhtenä keinona 'hyvän' virtauksen etsimiseen ja samalla kokeilla tuon virtausrajan ylä- ja alapuolella että tukeeko käytöntö teoriaa.Rajavirtaus on n. 0,019 l/s, 0,22m/s
Pieni virtaus ja suuri Dt, vain osa lämmitysputken pituudesta osallistuu lämmön luovutukseen -> korkea menoveden lämpötila.
Suuri virtaus ja pieni Dt, koko lämmitysputken mitta osallistuu lämmön luovutukseen -> matala menoveden lämpötila -> tästä lämpöpumppu ja COP tykkää.Rajavirtaus on n. 0,019 l/s, 0,22m/s
ATS
Eikös nuo oleta sen että kaikki lämpö saadaan siirrettyä? Omat ongelmani (liian) suuren virtauksen kanssa johtuivat siitä ettei kaikki lämpö jäänyt lattiaan jolloin paluun nousu käytännössä mitätöi pienen deltan. Nyt on hakusessa raja-arvot: Milloin virtausta on tarpeeksi ja minkä virtauksen yli ei 'kannata' mennä, optimi lienee noiden välimaastossa? Täytyy vähän räknätä ja kokeilla antamiasi arvoja, kiitos niistä.Ensiksi pitää täsmentää mitä tarkoittaa termi "kaikki lämpö"
Ensiksi pitää täsmentää mitä tarkoittaa termi "kaikki lämpö"Miksi vain Dt olisi muuttuva, mutta m ei? Jos käytössä on Grundfos Alpha2 niin AA-asennossa käytännössähän myös m muuttuu lämmitystarpeen mukaan. Samoin tapahtuu jos lämmitysjärjestelmän virtaus muuttuu lämmöntuottajan tehon mukaan.
Minusta se on se teho mikä lämmönjaon virtauksesta maksimissaan voidaan saada siirrettyä huonetilaan.
Teho P = m*c*Dt, jossa
P=kW
m=massavirtaus kg/s
c=veden lämpökapasiteetti 4,2 kJ/kg
Dt=menoveden ja huoneilman välinen lämpötilaero.
...
Lämmönluovutus huonetilaan säädetään sopivaksi säätämällä menoveden ja huonelämpötilan lämpötilaeroa.
ATS
Miksi vain Dt olisi muuttuva, mutta m ei? Jos käytössä on Grundfos Alpha2 niin AA-asennossa käytännössähän myös m muuttuu lämmitystarpeen mukaan. Samoin tapahtuu jos lämmitysjärjestelmän virtaus muuttuu lämmöntuottajan tehon mukaan.Tottahan toki virtauskin voi muuttua.
...
Suuri virtaus ja pieni Dt, koko lämmitysputken mitta osallistuu lämmön luovutukseen -> matala menoveden lämpötila -> tästä lämpöpumppu ja COP tykkää.Rajavirtaus on n. 0,019 l/s, 0,22m/s
...
...
Tavoiteltava tilanne on se että koko putki on täynnä lämmintä vettä silloin se luovuttaa energiaa koko pituudellaan.
...
ATS
Kiitos, taisit ratkaista pähkinän joka on vaivannut meillä yli 10 vuotta. Eteisessä on yksi kohta lattiassa kylmempi kuin muut, olen aina olettanut että siinä kohtaa puuttuu putkitusta, mutta sehän on voinut johtua liian pienestä virtauksesta. Hyvä esimerkki siitä kuinka monta muuttujaa tässä sinänsä yksinkertaisessa virtauskysymyksessä on. Lämpöä on aina riittänyt, mutta tuo lämmönjaon tasaisuus tulee hyvänä kakkosena käyttömukavuutta vertailtaessa.Virtausmittarit olisivat hyvä apu tukeilla jos haluaa oikein optimoida eri piirit.
Mulla on kaikissa lattiapiirien paluuputkissa (12kpl) 1wire anturit, joiden tarkoitus oli helpottaa piirien tasapainoitusta, koska jakotukit vaihtuivat saneerauksessa uusiin. Oletin naiivisti antureita laittaessa että noiden anturien lukemista voisi päätellä jotain myös huoneiden lämpötilasta. Paremmin niistä näkeekin virtauksen riittävyyden kun seuraa että huonelämmön ja paluun välissä on joku turvaväli. Lämpötilojen ja -tehojen seurantaan tarttis tietää virtaukset.
Voinko olettaa että jos pistän kiertovesipumpun vakiopainesäädölle (esim. CP2), mittaan yksittäin jokaisen piirin virtaaman (pollucom menoputkessa) että kaikkien piirien ollessa auki virtausten suhde toisiinsa seuraisi jollain tarkkuudella säädettyjen virtaamien suhteita?
Virtausmittarit olisivat hyvä apu tukeilla jos haluaa oikein optimoida eri piirit.Tuo oli yksi syy miksi vaihdoin jakotukit, halusin piirikohtaiset virtausmittarit. Mutta tarkkuus noissa Wehofloor/Schutz tukin mekaanisissa mittareissa on ihan mitä sattuu. Ainut mihin niistä on apua on se että näkee virtauksen muuttuvan säätöruuvia pyöritettäessä, mittarien "lukemat" heittaa kymmeniä prosentteja piirien välillä. Piiri kerrallaan sujui tasapainoitus hienosti kun pollucomista katsoi virtauksen tarkasti(tarkemmin). Mutta siitä en olekaan enää ihan varma, että pysyyko tasapaino samana jos kokonaisvirtaus muuttuukin radikaalisti. Ainakin hyvin pienellä virtauksella saattaa jäädä eniten ahdistavat piirit kokonaan virtaamatta? No tämmöisten nopeisiin varmistuksiin ne tukin omat mittarit on ihan jees.
Tuo oli yksi syy miksi vaihdoin jakotukit, halusin piirikohtaiset virtausmittarit. Mutta tarkkuus noissa Wehofloor/Schutz tukin mekaanisissa mittareissa on ihan mitä sattuu. Ainut mihin niistä on apua on se että näkee virtauksen muuttuvan säätöruuvia pyöritettäessä, mittarien "lukemat" heittaa kymmeniä prosentteja piirien välillä. Piiri kerrallaan sujui tasapainoitus hienosti kun pollucomista katsoi virtauksen tarkasti(tarkemmin). Mutta siitä en olekaan enää ihan varma, että pysyyko tasapaino samana jos kokonaisvirtaus muuttuukin radikaalisti. Ainakin hyvin pienellä virtauksella saattaa jäädä eniten ahdistavat piirit kokonaan virtaamatta? No tämmöisten nopeisiin varmistuksiin ne tukin omat mittarit on ihan jees.
Paljonko tuolle myllylle tulee COPMoi.
uima-altaan lämmityksessä?.
Lähtötilanne on vesi +20,2 määrä 22500 litraa
Loppu lämpötila +25,5
Annoin mennä tarkoitukselliseti vastuksille koska tarkoituksena oli saada mahd nopeasti tuo allas lämpimäksi.
Koko aikaa tuo lämmitys ei ollut päällä kuten ajoista huomaa mutta muuta lämmitystä ei juurikaan ollu kuin käyttövettä hieman.
joten 95% kulunut energia menin altaa lämmitykseen.
Tässä mennyt aika ja kulutukset.
(http://www.saunalahti.fi/sundanic/kulutus.jpg)
Paljonko tuolle myllylle tulee COP
uima-altaan lämmityksessä?.
Lähtötilanne on vesi +20,2 määrä 22500 litraa
Loppu lämpötila +25,5
Annoin mennä tarkoitukselliseti vastuksille koska tarkoituksena oli saada mahd nopeasti tuo allas lämpimäksi.
Koko aikaa tuo lämmitys ei ollut päällä kuten ajoista huomaa mutta muuta lämmitystä ei juurikaan ollu kuin käyttövettä hieman.
joten 95% kulunut energia menin altaa lämmitykseen.
Tässä mennyt aika ja kulutukset.
25,5-20,2=5,3 astetta.Ei tuota voi laskea kun allas jäähtyy sitä mukaa kun se lämpee :-[
22500 * 4,182 * 5,3 / 3600 = 138kWh
Todennäköisesti lämpöä on myös lämmityksen aikana hävinnyt hiukan altaasta mm haihtumisen takia ja onko se muutenkaan pohjaan saakka tasalämpöinen. No jokatapauksessa tuollainen määrä vaaditaan tuon määrän lämmittämiseen energiaa. Copin saat kun jaat tuon energiamäärän kaikella kulutetulla energialla.
(laskin pikaisesti 152,62kWh)
cop 138/152=0,9. Eli tulos ei ole realistinen jos/kun kompressorikin on käynyt. Jos nyt ylipäätään tarkoitit että jokainen päivä pitää laskea yhteen...
25,5-20,2=5,3 astetta.Katsotaan paljon tuon lämpötilan ylläpitäminen vie energiaa vaikka viikon päästä ku altaan muut materiaalit on lämmennyt.
22500 * 4,182 * 5,3 / 3600 = 138kWh
Todennäköisesti lämpöä on myös lämmityksen aikana hävinnyt hiukan altaasta mm haihtumisen takia Allas on peitetty solumuovilla haihtumista ei tapahdu juurikaan .ja onko se muutenkaan pohjaan saakka tasalämpöinen. On lämpötila mitattu kierrosta Myös altaan materiaalit saattavat lämmetä samalla(betonia?)Tämä pitää paikkansa , lämpiää jonkin verran ja vie varmaan yhden 10%. No jokatapauksessa tuollainen määrä vaaditaan tuon määrän lämmittämiseen energiaa. Copin saat kun jaat tuon energiamäärän kaikella kulutetulla energialla.
(laskin pikaisesti 152,62kWh)
cop 138/152=0,9. Eli tulos ei ole realistinen jos/kun kompressorikin on käynyt. Jos nyt ylipäätään tarkoitit että jokainen päivä pitää laskea yhteen...
Laitan tänne tämän laatan varaustestin.Jatkoa näin kinkun paistamisen lomassa.
Elikkä nostin kämpän menolämpötilaa 1,5C klo 21-06.
Ulkona kylmenee, mutta tuo korotus on vakio riippumatta käyrästä.
Muut huonetermarit on juuri rajoilla katkomaan, mutta varmaan yön mittaan päästävät
jonkin verran ylilämmintä litkuu ohitse.
Laatassa on massaa 1,3m3, eli noin vedeksi muutettuna 520 litraa.
Korjatkaa jos jossain menee perseelleen.
Lisäksi vielä khh, sauna yms 2m3 lämpeää luonnollisesti tuon testilattian mukana.
Huomioita.
klo23.30 pumppu pysähtyi kun joku termareista sulkeutui. Tosin ulkona viileni, eli lämmitys sykli alkoi jo klo 20.
Kodinhoitohuoneessa on lämpöö varmaan 26C :-\ Herää kysymys että mitä joku ns. mukavuuslämmöillä tekee.
Itsellä ainakin alkaa ahdistus painaa päälle noissa lämmöissä.
Alkaa ainakin itsellä tulemaan mieleen että taitaa olla tämä halvan sähkön seuraaminen historiaa, mutta katsotaan
loppuun.
Toisena huomiona kaivoon paluu pysyi vieläkin plussalla vaikka kolme ja puoli tuntii imutti. Aika hyvä kaivo.
Lisää huomioita.
Pumpun käynnistyslämmöt ei näköjään muutu vaan korotuksella ohjataan vaan pysäytyslämpöjä. :-[
KLO 02.00 starttasi taas. Termarit muualla kämpässä huutaa lämpöä.
Tosin khh on myös jäähtynyt ihan siedettäviin lämpöihin.
No niin puoli vuorokauttta ja aika avautua :)
Pumppu teki yhden lämmityksen yöllä, eli kahdesta neljään lämmitteli.
Sen jälkeen ei lämmitystä, vaan huiliaika tulee venymään noin 10 tuntiin :-[
Vieläkin on paluulitku melkein asteen starttirajaa ylempänä.
Tosin ulkona on 2,6C lämmennyt yöstä, mutta jos husdatan käppyröihin on uskominen niin nyt alkaa mennä mielenkiintoiseksi koska tuo varaavuus näyttäisi säästävän oikeasti jotain ;)
Jatkoa näin kinkun paistamisen lomassa.Toisen vuorokauden yhteenveto.
Eli tuo huiliaika jäi 9 tuntiin.
Energyn mukaan säästö edelliseen vuorokauteen pumpun osalta noin 4kwh.
Mahdolliset syyt.
Tuo vierashuone johon varailen yöllä on kulmahuone parvekkeella ja näin ollen huone on ollut koko ajan hieman viilempi kuin muu asunto. Eli oma oletus on että litku lattiassa ei käynytkään siellä enää jäähyllä, vaan pakkosyötön
ansiosta laatan lämpö nousi hieman.
Lisäsin varaavuutta niin että lämmittelee pari astetta yli normin. Kaiken kaikkiaan hämmästyttävän tasalämpöisenä kämppä pysyy vaikka öisin varailisikin.
Toisen vuorokauden yhteenveto.Tarina jatkuu. Kolmas vuorokausi.
Pumpun tunnit tippui aika tavalla. nyt käyntiaika jäi 5h 20minuuttiin. Tämä lämmitysajossa.
Pumppu tosin vetää startteja 10kpl entisen 5-6 sijaan. Pätkäkäynnistä ei voine puhua, mutta aika lyhyeksi öiset käyntiajat jää, noin 15-20min. Termareita availin vähän muualta niin jäänee tuo pätkäkäynti pois.
Nostin puoli astetta tuota ylilämpöä eli 2,5C lämmittelee yli normikäyrän klo 21-06.
Sikäli outoa että tuosta reilusta viidestä käyntiaika tunnista tulee melkein puolet klo 21-23.30. Elikkä pumppu käy lyhyttä pätkää muuten mutta sitten tuo pitkä käynti tulee kun lämpötilan kohotus astuu kuvaan.
Outoa tuosta tekee se että kumminkin laatasta on varausohjelmoinnin ulkopuolella noin puolet.
Edit.
Pumppu nostaa koko lämpökäyrää ylemmäksi, vaikka toisin tuossa aikaisemmin kirjoitin.
Tämä testaus kyllä tukee mielipidettäni että asteen korotus laatassa on parempi kuin asteen korotus lauhduttimen
lämmöissä kun hyötysuhde kärsii ;)
Elikkä lämmittäkää sitä laattaa oikeesti lämpimäksi ja unohtakaa nämä sinänsä oikeat ohjeet hyötysuhteen parantamiseksi. Ei se energian lukumittari putkessa tiedä loppupeleissä mitään.
Tämä on vähän sama asia kun jos lihava ja laiha ihminen juoksee mäelle. :)
Laatassa on massaa 1,3m3, eli noin vedeksi muutettuna 520 litraa.
Muutama pähkäily.
Laatta latautui viimeisessä ajossa 14kw teholla.
Normikäytössä kytkentäerotus 4,8C laatta luovuttaa noin 50kw tehoa asuntoon vrk ulkolämmöt 5-6C.
Nyt kun lataan liikaa kämpän tarvitsema energia on enää noin 36kw VRK.
Oman pähkäilyn tuloksena on että-
-Laskelma on väärä. Ei ole.
-Laatta on ollut koko ajan alilämpöinen, ei latautunut kunnolla. Mahdollista
-Pumppu toimii paremmin hieman lämpöisempänä. Ehkä
-Laatan varauskyky kasvaa suhteessa kun litku on lämpimämpää. Voiko olla?
En ihan tarkkaan ymmärrä, mitä haet tällä testillä, mutta tässä joitain kommentteja.Alkuperäinen tarkoitus oli selvittää juuri tuota pörssisähkön kalliiden tuntien kiertomahdollisuutta.
Itse olen ajanut vähän vastaavaa testiä tässä nyt joitain kuukausia, kun yritän pörssisähkön takia painottaa lämmitystä halvoille tunneille, jotka on lähinnä yöaikaan.
Tuo laatan tilavuus on pakko olla väärin ja oikea tilavuus on merkittävästi suurempi. Siten myös varauskapasiteetti on vesivaraajaan verrattuna merkittävästi suurempi.
Paljonko sinulla on pinta-alaa neliöinä ja mikä on laatan paksuus?
Esimerkiksi 100 m2 pinta-alalla ja 8 cm laatalla tilavuus olisi 8 m3.
Tuossa menee jotenkin hieman sekaisin tehon yksikkö (kW) ja energian yksikkö (kWh). Vai onko nuo kaikki lukemat energiaa kWh:na?
En osaa näillä taustatiedoilla kommentoida laskelmaa sen kummemmin, mutta mistä saat tuon normikäytön energiamäärän? Luulisin sinun tarkoittavan, että vuorokaudessa kuluu 50 kWh energiaa (mistä tiedät sen?). 50 kW jatkuva lämpöhäviö (teho) ei vaikuta järkevältä omakotitalolle.
Minun käsitys tällaisesta yövaraamisesta maalämpöpumpulla, mitä itsekin nyt pörssisähkön vuoksi harrastan, on, että pumpun hyötysuhde huononee "normaalikäyttöön" verrattuna. Se johtuu keruunesteen viilenemisestä pitkillä käyntijaksoilla ja toisaalta lämmönjaon korkeammasta tavoitelämpötilasta verrattuna tasaiseen ajoon vuorokauden ympäri.
Minä en usko, että itse talon lämpöhäviöt muuttuisivat merkittävästi - jos muuttuvat jonkin verran, se on huonompaan suuntaan, koska "normaalikäyttöä" lämpimämmäksi varatusta laatasta lämpöhäviö on suurempi.
Minun motiivi tähän on, että uskon säästön sähkön hinnassa pörssisähköllä olevan suurempi kuin pumpun hyötysuhteen heikennys.
Kyllä minulla kuluu tuo 70kw vuorokaudessa tämän vuonna 2004 valmistuneen talon lämmitykseen nollakeleillä :-[Sekä sähköenergian, että lämpöenergian määrää mitataan kilowattitunteina (= kWh).
Eli kilowattitunteja noin 20, karkeasti arvioiden.
Sekä sähköenergian, että lämpöenergian määrää mitataan kilowattitunteina (= kWh).Kiitos. Ajattelin vaan kun pumpun tuottama teho ilmoitetaan ainoastaan kilowatteina, niin
Tarkoitit varmaankin, että lämpöenergiaa (=lämpöä) kului 70 kWh/vuorokausi ja
ostosähköenergiaa jolla lämpöpumppu pyörii, kului noin 20 kWh/vuorokausi.
COP -arvoksi tulisi noilla noin 3,5.
Pumppu on 7kw kone ja siitä laskien esim- tänään 11h lämmitykseen vei 77kw. Ottotehot,kwh sitten erikseen jotka pumppu otti verkosta.
Ei tuota antotehoa ja tuotettua lämpöenergiaa pysty noin päättelemään. Pumpulle ilmoitettu 7 kW on vain suuruusluokka, mitä se keskimäärin pystyy antamaan tehoa jossain olosuhteissa.Kyllä kyllä, mutta sen verran kun minäkin olen mittaillut tuon värkin anto- ja ottotehoja niin aika tasasta tehoo antaa ja ottaa. Esim. lauhdutttimen tehot käynnin aikana laskee kaivon jäähtymisen ansiosta, mutta vastaavasti ottotehokin laskee ja näinollen aika vakiona nämä pysyy. En tiedä miksi tuo ottoteho voi laskea, mutta mittari nyt kertoo näin.
Pumpun varsinainen antoteho vaihtelee paljon olosuhteiden mukaan. Antotehoa ja siten tuotettua lämpöenergian määrää todellisissa olosuhteissa ei pysty ilman oikeita mittauksia selvittämään.
Jotain vertailua voi tietysti tehdä pumpun käyntiajan perusteella, jos mittaustilanteissa on vertailukelpoiset samanlaiset ulkolämpötilan olosuhteet (ja myös olosuhteet talon sisällä - esimerkiksi takan tai saunan käytön suhteen).
Eli voin olettaa että tuo pumppu toimii aika tasan 7kw n teholla.
Näitä lukuja tai tehoja on pakko pyöristää että pää ei sekoaisi enempää :)
Minun oletus on, että muutokset ovat kuitenkin sen verran pieniä, että jos lähtötiedoissa on kovin paljon "pyöristystä", tapahtunut todellinen muutos hukkuu tehtyihin pyöristyksiin. Lopputuloksista on siten vaikea päätellä kovin paljon mitään.Näinpä :)
Hetivalmis kiuas tai tavallinen kertalämmitteinen?
Paljon saunova ehkä säästää jos on tuo varaava malli.
Tähänkö tuo varaavuuden positiivinen idea ylilämmittämisestä perustuu?
Ehkä kannattaisi pitää laatta mahdollisimman tasalämpöisenä, pieni dt ja sitten yöllä tempasta
reunat käppyrälle.
No katsotaan miten ideani toimii.
Laatan dt 3 entisen 4,8 tilalle ja varaus 1,5C yli tarpeen kolmen tunnin ajaksi. Nythän tuo lähtee käyntiin
joka tapauksessa.
Jos sulla ei oo pörssisähköä niin et sää voi noilla kokeiluillasi säästää yhtään mitään. Sitten voi säästää jos alat tinkimään sisälämpötilasta vaikka pudottamalla yöksi lämpötilaa asteella.Ehkä näin, mutta täytyy ainakin käydä vielä läpi nuo käyntiaikasuhteet.
Jos ulkolämpötila ja sisälämpötila on sama niin talo kuluttaa aina saman verran energiaa jotta se pysyy lämpöisenä. Oli se sitten tehty yhden 12h jakson aikana tai 5min päällä 5min pois tavalla.
Ainut mitä häviät on hyötysuhde koska menoveden lämpötila on korkeampi kuin tarvisi sekä kaivosta voi tulla keskimäärin hiukan kylmempää nestettä.
Tuosta aikaisemmasta viestistäni käy selville aika kivasti miten tarpeeton hullunkierto on :D
Tässä havainnoillistettuna piirtämällä virtaukset kuvaan. Suurempi nuoli = suurempi virtaus. Lisätään vielä sen verran että jos sisäinen pumppu on pienemmällä tällöin lämmönjaon pumppu saattaa sekoittaa paluuvettä menoveteen koneen käydessä.Lauhduttimella on tuo vastus ehkä kovempi kuin laatan kierrossa.
(http://i.imgur.com/by7g4xC.png)
Saattaa olla että olen funtsinut jotain väärinkin mutta funtsikaa nyt joku muukin... ;)
Lauhduttimella on tuo vastus ehkä kovempi kuin laatan kierrossa.
Itseasiassa taitaa toisinpäin taitaa olla normaalisti(tietysti riippuu millainen lattialämmityskin on kyseessä mm halkaisijat yms). Ja pumppujen nopeuksiahan voi säätää mielensä mukaan.Kun en tiedä, mutta edes ulkonen ykkösellä ja laudutin kolmosella ei aiheuta tuota oikasuu väärään suuntaan vaikka teoriassa tuo mahdollisuus olisikin.
Kun en tiedä, mutta edes ulkonen ykkösellä ja laudutin kolmosella ei aiheuta tuota oikasuu väärään suuntaan vaikka teoriassa tuo mahdollisuus olisikin.
Täällä oli taannoin joku jolla oli väärin mitoitetut pumput ja kiertokin oli sitten väärinpäin.
Tämän takia tuo hullunkierto on kai tehtävä 90 asteen kulmilla molemmissa liitoksissa ettei käy hullusti.
Tässä on vielä sekin pointti että jos tuo lauhduttimen pumppu sanoo poks niin millä sitten kierrätät?
Vastus on näissä kaikissa ihan väärässä paikassa jos oikein ajatellaan.
Tuosta väliputken lämpötilasta pystynee päättelemään kumpaan suuntaan kierto on? Jos se tuntuu enemmän saman lämpöseltä kuin menovesi, kierto lienee menosta koneen tuloon ja jos lämpötila tuntuu taas enemmän siltä mitä paluuvesi on silloin kierto saattaa olla enemmän paluusta kiertoon päin?Juuri näin, ohitusputki on samanlämpöinen kuin paluuputki niin homma pelaa.
Jos vastus olisi muualla silloin esim kylmäainepuolen vikaantuessa ei saataisi käyttövettä ollenkaan.
Tämän takia tuo hullunkierto on kai tehtävä 90 asteen kulmilla molemmissa liitoksissa ettei käy hullusti.Tämä ei oikein aukea minulle?
Juuri näin, ohitusputki on samanlämpöinen kuin paluuputki niin homma pelaa.
"Peki"Tämä ei oikein aukea minulle?Näin sanoi asentaja kun viritteli tuon pumpun käyttökuntoon. Harmikseni en muista perusteluja kun tuosta ajankohdasta
ATS
Jos lämmityspuolella on käytössä termostaatteja saattaa virtaus kääntyä toiseen suuntaan.... ? ;)Ei saata, kokeiltu on. Ei kääntynyt vaikka ulkoinen oli seis. Se YKSI kuva olisi taas kertonut kaiken :-[
Ei saata, kokeiltu on. Ei kääntynyt vaikka ulkoinen oli seis. Se YKSI kuva olisi taas kertonut kaiken :-[
Tuossa kuva sitten on. Sain tuon vanhan koneen hetkeksi nettiin ja kuvan sitten tänne.
Erityis kiitos Matiakselle.
Eli noin klo 01.50 tuo ulkoinen meni jumiin ja tästä syystä kierto lauhduttimella heikkeni voimakkaasti.
Kone pukkas 62C vettä kiertoon mutta kuten kuvasta näkee paluu litku ei noussut normaalia enempää, eli ohitusputki
ei päästä litkua oikaisemaan.
Täytyy kyllä sanoa että nykyiset käppyrät on vähän eri näkösiä.
Ei saata, kokeiltu on. Ei kääntynyt vaikka ulkoinen oli seis. Se YKSI kuva olisi taas kertonut kaiken :-[
Kumma juttu jos kyseisen kuvan mukaisesti punaista reittiä pitkin yhtään vettä ei kierrä takaisin paluu puolelle jos ulkoinen pumppu on topissa vaan kiertää kymmeniä metrejä pitkiä ll-piirin putkien kautta. Eihän välissä ole takaiskuventtiiliä? Missä GT9 on tuosta graafista ? Aikaisemmassa kuvassasi joskus se on ollut näkyvissä... Kuumakaasu jatkaa nousemistaan vaikka menoveden lämpötila on jässähtänyt 62 asteeseen. Mahtaako nousta edes tuosta ylemmäksi kun piirtää suoraa viivaa? Eikai kone pysähtynyt korkea pressostaattiin koska graafista on havaittavissa koneen pysähdys?
Jos kone tuottaa 6,5kW lämpöä ja menoveden lämpötila olisi 62 ja paluuveden 28 astetta tällöin virtaus GT1 - GT8 anturin välissä on 160 l/h. Valmistaja ilmoittaa minimi virtaamaksi 650 l/h. Pelkästään tuon lattiapiirin virtauksen avulla kone ei käynnissä loputtomiin pysy....
Oli miten oli mutta ei nyt kannata tälläisten joutavien asioiden takia hajottaa sitä konetta. ::)
(http://i.imgur.com/YEA2FGm.png)
Oma gt9 sijaitsee tuossa oranssin pumpun vieressä olevassa pystyputkessa kiiltävän teipin kohdalla.
Siihen ne on sen tehtaalla liimanneet.
Tuossa husdatan kuvassa näkyvä katkaisu on tehty ihan käsin. Aika äkkiä lähti kyllä käyntiin ja teki lämmitysajon loppuun.
Eikö tuohon graafiin ole GT9 saatavilla?Hyvä huomio. Jos löydän ton käppyrän tuosta husdatan ohjelmasta niin sitten siihen voi sen lisätä.
Hyvä huomio. Jos löydän ton käppyrän tuosta husdatan ohjelmasta niin sitten siihen voi sen lisätä.
Tuohon kuvaan sitä ei enää saa. Täytyy ottaa siis uusi kuva. Kokeillaan.
Helppo homma. Tulee kohta. :)
No eipä sitten tuukkaan. En ymmärrämiksi tuo Husdatan kuvan otto ei toimi.
Kuva kyllä näkyy näytöllä, mutta ei suostu tallentumaan.
No otin valokuvan, laitan sen. Täytyy lähettää sähköpostiin.
En osaa pienentää tuota kuvaa että mahtuisi tänne.
Fraatti, laita mulle joku s-posti osoite niin lähetän tuon ja liitä sitten tänne.
Mulla ei hermo kestä tätä touhuu-
Että kesti, kuusi väärin yksi oikein, ihan kun lotossa.
Kyllä tuosta selvän saa. Onko sulla kuvaa siitä yhdysputkesta?Aika rasittava ilta :) Jatketaan huomenna, täytyy mennä töihin aamulla.
Tein tänne ohjeen kuvan laittamisesta tänne sivuille. Sen avulla kuvaa ei tarvi pienentää itse.
Ohje on täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6570.0
Numerojärjestyksessä vain eteenpäin. Kirjoitan siihen nopeasti ohjeen...
Itsekkin kyllä suoraansanoen ihmettelen kun ei ala kiertää väärään suuntaan tuossa ohituksessa :-[Missä kohtaa putkistoa kiertopumput ovat?
Missä kohtaa putkistoa kiertopumput ovat?Sisäinen pumppu on ennen lauhdutinta. Eli pumppu, lauhdutin ja sitten vastus.
- Sisäinen pumppu, ennen vai jälkeen lauhduttimen?
- Ulkoinen pumppu, meno vai paluuputkessa?
ATS
Missä kohtaa putkistoa kiertopumput ovat?
- Sisäinen pumppu, ennen vai jälkeen lauhduttimen?
- Ulkoinen pumppu, meno vai paluuputkessa?
ATS
Jos keksit ratkaisun niin kerro minullekkin. Toiminta ei vaikuta mielestäni milläin määrin järkevältä. Jossain on oltava mätää.Kerro mullekin :)
Tosin virtaus on kokonaisuudessaan todella pieni ja vastus jää jokapaikassa todella pieneksi. Saisihan tuosta laskettua millainen painehäviö muutaman kymmenen metrin lattialämmitysputkelle tulee verrattuna tuohon mutkikkaaseen yhdysputkeen. Vaatinisi hiukan töitä vaan noiden kulmien kanssa kun en muistanut laittaa dokumenttia talteen missä oli selitetty paljonko mikäkin putkiosa "lisää" putken pituutta laskettaessa painehäviötä.
- Maapiirin pumppu nopeammalle ? - > mikä vaikutus ? mitä mahdollisia haittavaikutuksia ? ..jos vaikka imaisee kaivon kylmäksi eli jäähän ?Aika vaikee sanoa jos ei ole ohitusputkea. Itse kierrättäisin samalla teholla ulkoista ja sisäistä.
- lämpöpumpun kopan sisällä olevan patterikierron pumppu nopeammalle - > mikä vaikutus ?
- patterikierron ulkoinen pumppu nopeammalle - > mikä vaikutus ?
Kaikissa pumpuissa 3 eri nopeutta manuaalisesti säädettävissä. Lämpöpumpussa Wilon RS-25/8 pumput ja se ulkoinen on Grunfoss UPS 25-40 180.
Laite on vaihtoventtiilikone .. sellainen Kiinalainen AHS 8kW.
Miten tulee huomioida patterikierron sisäisen ja ulkoisen pumpun keskinäinen suhde? Onko jotain peruasioita että jos noista toinen nopealla, niin toisen tulisi olla hitaalla, tmv.
Olin jo ihan unohtanut foliokikan pattereiden taakse.
Oliko kellään faktaa paljonko luovutusteho +50C patterilla kasvaa jos sen taustalle laittaa folion? Tai siis paljonko vähenee häviöteho.
Vastustesti.
Näinpä sitten kävi ettei tuo pereleen vastus suostu avittaa vaikka mitä tekis.
Ohjeen mukaan ulkolämmöt ja paluun lämmöt yhdessä mittailee tuota vastuksen tarpeellisuutta :)
Olen tulkinnut tuon niin että jos lämmityksestä palaava litku on lämpökäyrän DTn sisällä niin
pumppu ei reagoi ja ottaisi tuon vastuksen avuksi.
Taitaa olla muissakin rakenne samansuuntainen.
Käyntiaika lämmitykselle tänään 19h 24min. Ulkona nyt -21.3 ja kovaa laskee.
Laitetaan tähän.
Mittasin äsken lattialämpöjä ja parketilla 23,2C ja vierestä maton alla 25,3C.
Tässä vastustaa kyllä vaimoke enemmän kuin terve järki :-X
Tuvan huonelämpö rupeaa ainakin pikku hiljaa kipuamaan aika korkeisiin lukemiin :)Mikä sinulla on nimellinen virtaus lauhduttimella?
Jos kiertovesipumput on isommalla, niin silloin ei vesi kuumene ihan 15 astetta.
Esim täällä 10kW nostaa lämpöä 6C ja jos siihen laitettaisiin vielä 6kW sähkövastus lisäksi, niin nostaisi lämpöä yhteensä 9.6C.
Ei ole tullut katsottuakaan noita lukemia. Voisi huvikseen verrata nibe 1245 10kW malliin että onko paljonkin eroa.Kiitos. Kun saisi vielä Fraatin ja Seppaantin pumppujen arvot tänne niiin olisin enemmän kuin iloinen.
Lämpöjohtoainevirtaus l/s 0.22
Muut lukemat
kylmäainemäärä 2.4
Lämmönkeruuainevirtaus 0.58
Paine-ero, höyrystin 23
käytettävissä oleva paine, lämmönkeruujärjestelmä 48
paine-ero, lauhdutin 3.2
Jostain syystä ohjerirjassa on pumput 75W ja 170W, mutta koneessa kumminkin on 90W ja 245W. Mahtaa olla joku vanha ohjekirja ja pumput on isontuneet. Isommassa 12kW koneessa on myös 250W liuospumppu.
edit: Äkkiseltään 1245 10kW lukemat oli ainakin lähes samoja.
1245 10kW
Minimivirtaus 0.16
Nimellisvirtaus 0.22
Kiitos. Kun saisi vielä Fraatin ja Seppaantin pumppujen arvot tänne niiin olisin enemmän kuin iloinen.
Tai voi joku jolla on samat myllyt laittaa arvot tänne.
Tuolta: http://www.viessmann.fi/content/dam/vi-brands/FI/Suunnitteluohjeet/Vitocal%20200-,%20300-,%20350-,%20222-%20&%20333-G%20suunnitteluohjeet%205_2015.pdf/_jcr_content/renditions/original.media_file.download_attachment.file/Vitocal%20200-,%20300-,%20350-,%20222-%20&%20333-G%20suunnitteluohjeet%205_2015.pdf (http://www.viessmann.fi/content/dam/vi-brands/FI/Suunnitteluohjeet/Vitocal%20200-,%20300-,%20350-,%20222-%20&%20333-G%20suunnitteluohjeet%205_2015.pdf/_jcr_content/renditions/original.media_file.download_attachment.file/Vitocal%20200-,%20300-,%20350-,%20222-%20&%20333-G%20suunnitteluohjeet%205_2015.pdf)Viisaasti jättivät pois?
Viisaasti jättivät pois?
Mitä siitä puuttuu?Ei mitään. Kiitos.
(http://i.imgur.com/yo6177K.jpg)
Tähän väliin on pistettävä että en voi suorittaa tuota ulkoisen pumpun pysäyttämiskoetta koska
pelkästään sähköt pois toimella kiertovesipumpun siipipyörä pyörii tuon lauhdutinpumpun paineen alla.
Enkä näin ollen saa sellaista jumitusta aikaiseksi kuin aikaisemmin.
Et oo mitään vastusajoo harrastanu?
Tähän väliin on pistettävä että en voi suorittaa tuota ulkoisen pumpun pysäyttämiskoetta koska
pelkästään sähköt pois toimella kiertovesipumpun siipipyörä pyörii tuon lauhdutinpumpun paineen alla.
Enkä näin ollen saa sellaista jumitusta aikaiseksi kuin aikaisemmin.
Olen tehnyt koeajoja (17 kpl), joissa kuristin keruupiirin virtausta siten että Dt muuttui 3,0C -> 7,5CKiitos.
Oheisessa kuvassa esitetään vaikutukset lämpöpumpun (L-Ässä V-7.0) suoritusarvoihin.
Esim. kaivoteho putoaa 6,3% kun keruun Dt muuttuu 3,0C -> 6,0C
Mutta ei tästä mitään hyötyä kaivolle ole koska antoteho putoaa vielä enemmän kuin kaivoteho.
Kone käy pidempään eikä kaivon rasitus oleellisesti muutu.
ATS
Ai niin, pumppu käy tuolla pienellä höyrystimen nopeudella jotenkin pehmeästi. Desipelejä en mitannut laiskuuttani, mutta korva reagoi eron.Kun keruun virtausta pienennetään laskee kompressorin imupaine mutta loppupaine pysyy samana, tämä tuskin vaikuttaa ääneen.
Kun keruun virtausta pienennetään laskee kompressorin imupaine mutta loppupaine pysyy samana, tämä tuskin vaikuttaa ääneen.Työmäärä kompuralla on suurempi, ainakin lämpöjen mukaan.
Samalla pienenee kylmäaineen virtaus, tämä saattaa vaikuttaa kompressorin ääneen, koska kompressorin työmäärä pienenee.
ATS
Kysymys.Tästä voi ihan ite katsoa miten tuon ottotehon käy.
Voiko kaivon kiertoa hidastamalla saada pumpun tehoa alemmaksi? Siis näin säästäisi kaivoa.
Tuli vaan mieleen kun lupasivat tositalvea ja osalla alkaa vissiin olemaan jo hätä kaivojensa kanssa.
No tässäpä omat ajot. Lisäilen kun valmistuu.
Arvot on otettu puolentoista tunnin ajon jälkeen, eli lämmityssyklin loppupuolella.
Kaivo ykkösellä.
Lauhutin 39,4/31,8.
Komp74,8
Ulko -6,8
Kaivo2,2/-2,5.
Ottoteho 1963w koko pumppu.
Kaivo kakkosella.
Lauhdutin 39,6/31,8
Komp 74.0
ulko -5,6C
Kaivo 1.8/-0,8
Ottoteho koko pumppu 1990w.
Kaivo kolmosella.
Lauhdutin39.8/31,8
Komp 74.0
Ulko-8.1
Kaivo 1,7/-0,3
Ottoteho 1996w.
Luin nuo arvot aina tuon lämmityspaluun arvon ollessa sama. Paljonko tuossa tulee tehoeroa eri nopeuksille?
Keruun virtausta pienennettäessä 3->1Kyllä, keruun pumppu tekee todennäköisesti tuon ottotehon kasvun. Siinä on todella pienet portaat tehojen puolesta.
-Voidaan katsoa että lauhduttimen lämpötilat eivät ole muuttuneet.
-Höyrystimen Dt 2,0->4,7C tämä tarkoittaa, että keruun virtaus on laskenut noin puoleen lähtötilanteesta.
-Ottoteho 1996->1963W = laskua 33W. Onko tässä mukana keruupumpun teho?
Mitä tästä voi päätellä?
ATS
Löytyisiköhän tästä ketjusta vastausta aloittelijalle..foorumilla paljon puhutaan lauhduttimen deltasta, mutta mistä lämpötiloista tämä mahdetaan laskea ja onko siihen jotain rautalankamallia että mikä on ns. optimitilanne lattialämmitystalossa?Optimi on tietenkin yksi tarkka luku mutta hyvän toiminnan alue on kuitenkin varsin laaja.
Itse olen miettinyt myös monesti tätä deltaa.Kuka on todistanun että pieni delta lauhduttimella on paras`? Ymmärrän kyllä jos patteritaloo lämmitellään niin pysyy ottotehot kurissa.
Miksi valmistajat suosittelevat esim. viittä tai seitsemää astetta.
Kun eikös se ole monta kertaa täälläkin todistettu, että mitä pienempi delta sen parempi.
Itse olen kyllä ajellut lauhemmilla keleillä nimenomaan 5-7 asteen deltalla puskuria lämpimäksi, puskuri kerrostuu ymmärtääkseni silloin paremmin.
Mutta nyt kun on paljon pakkasta, en saa koneen tehoja riittämään ja on ollut pakko nostaa syöttöpumpun tehot 100 %, eli täysille.
Tällöin delta on enää sen kolmisen astetta.
Tosin ei ne tehot meinaa nytkään riittää, mutta hiukan paremmin.
Mutta jotenkin tämä asia askarruttaa, kun heti kun muutan syöttöpumpun nopeutta matalammaksi, niin menolämmöt lauhduttimelta alkaa kipuamaan ylös.
Koska eikös tällöin ole kuitenkin vähemmän tehoa itse kompressorilta saatavilla, kun tekee lämpimämpää vettä?
Ja vaikka se puskee lämpimämpää vettä, tippuu virtaus puskurille niin paljon, että ei enää lämpenekään mihinkään?! Lähinnä alkaa puskurin lämmöt vain tippumaan.
Itse olen miettinyt myös monesti tätä deltaa.
Miksi valmistajat suosittelevat esim. viittä tai seitsemää astetta.
Kun eikös se ole monta kertaa täälläkin todistettu, että mitä pienempi delta sen parempi.
Itse olen kyllä ajellut lauhemmilla keleillä nimenomaan 5-7 asteen deltalla puskuria lämpimäksi, puskuri kerrostuu ymmärtääkseni silloin paremmin.
Mutta nyt kun on paljon pakkasta, en saa koneen tehoja riittämään ja on ollut pakko nostaa syöttöpumpun tehot 100 %, eli täysille.
Tällöin delta on enää sen kolmisen astetta.
Tosin ei ne tehot meinaa nytkään riittää, mutta hiukan paremmin.
Mutta jotenkin tämä asia askarruttaa, kun heti kun muutan syöttöpumpun nopeutta matalammaksi, niin menolämmöt lauhduttimelta alkaa kipuamaan ylös.
Koska eikös tällöin ole kuitenkin vähemmän tehoa itse kompressorilta saatavilla, kun tekee lämpimämpää vettä?
Ja vaikka se puskee lämpimämpää vettä, tippuu virtaus puskurille niin paljon, että ei enää lämpenekään mihinkään?! Lähinnä alkaa puskurin lämmöt vain tippumaan.
Kuka on todistanun että pieni delta lauhduttimella on paras`? Ymmärrän kyllä jos patteritaloo lämmitellään niin pysyy ottotehot kurissa.Yritän todistaa puoleen tai toiseen.
Pumppu, ainakin oma toimii hieman maltillisimmilla virtauksilla lauhduttimella, dt 8.
Yritän todistaa puoleen tai toiseen.Vieläkö ajelet pattereihin aivan tasalämpöistä?
Minulla on menossa koeajo alkaen joulukuun alusta ja jatkuu kunnes pakkaset lauhtuu.
Olen ajanut vuorokausi kerrallaan lauhduttimen Dt 3,0C ja 5,8C. Muihin säätöihin en ole koskenut.
Pientä eroa COP:eissa näyttäisi olevan. Palataan tuloksiin myöhemmin.
ATS
Vieläkö ajelet pattereihin aivan tasalämpöistä?Sitä menee mitä käyrä pyytää.
Omassa setupissa on siis puskuria lataamassa joku Wilon pumppu, jonka nostokorkeus on muistaakseni 7,5 m.
Sitä puskuria imee tyhjäksi kaksi pumppua, joiden nostokorkeus on 6 m.
Tosin toista rajoittaa aina se, että on shuntin takana, eli vaikka laulaa täysillä, niin eihän se koko teholla lämmintä saa, kun shuntti ei koskaan ole täysin auki.
Kun puskurin latauspumppu on täysillä on virtaus n. 37 l/min.
Jos pidän tehot 50 %, niin virtaus on 22 l/min.
Tuo 22 l/min on ohjekirjan mukaan se ymmärtääkseni se, johon pitäisi pyrkiä.
Nyt katkes ajatus... mitähän olinkaan tässä hakemassa? :D
Pitäisikö puskurilta lähtevälle vedelle olla isompi pumppu, kuin sitä lataava maalämpökoneen oma pumppu? Itellä 4-putkikytkentä puskurissa ja puskuria imee tyhjäksi Wilo Pico Yonos 25/1-4, eli tuo maalämpöpumpun sisäinen on vissiin tehokkaampi? Ja siis ilmalämmityskoneen patteria ja shuntattua lattiapiiriä (jossa on taas tietenkin oma pumppu) tuo pienempi pumppu syöttää.Tuo puskuri on käsittääkseni välivarasto johon pitäisi varastoida pumpulta tuleva ylimääräinen energia.
Tuo puskuri on käsittääkseni välivarasto johon pitäisi varastoida pumpulta tuleva ylimääräinen energia.
Jos sitä tyhjentää kaksi kertaa nopeammin kuin se täyttyy niin pönttö on tarpeeton.
Eli tuon puskurin olisi saatava toimimaan niin että varausta tapahtuu ja imutus siitä on oltava pienempi kuin varaajaan menevä.
Mutta mistäs tiedän kuinka paljon on virtaus lämmityspiirien läpi?Jos varaajan lämpötila ei nouse lainkaan käynnin aikana niin tyhjenee enempi kuin lataa.
Täälläkin on neliputkikytkentä ja voisin veikata, että lämmityspiirien läpi on pienempi virtaus kuin puskurin läpi.
Voiko putkien lämpötiloista päätellä jotain?
Eli jos katson paljonko on meno-paluun ero lauhduttimen yli (= puskurin lataus) ja sitten katson paljonko on puskurilta lähtevän ja sinne palaavan veden lämpötila, niin kertooko jotain?
Nyt ne ulkoiset huutaa täysillä kumpikin.
Puskurivaraajan mitoituksesta:
(http://i.imgur.com/a4yyPa0.png)
Maalämpöpumppu on ensiö. Ja puskurivaraajaa kylmentävä on toisio.Miksi pumpun sisäsäisen täytyisi olla pienempitehoinen?
Maalämpöpumpun pumppu siis kuuluisi olla pienitehoisempi kuin talon pumppu.
Maalämpöpumppu on ensiö. Ja puskurivaraajaa kylmentävä on toisio.Näin sen olin itsekin ymmärtänyt. Tuossa on siis käännösvirhe?
Maalämpöpumpun pumppu siis kuuluisi olla pienitehoisempi kuin talon pumppu.
Toisiopumppu, eli mlp latauspumppu täytyy olla ohjeen mukaan olla siis tehokkaampi, kuin nuo lämmityspiirien pumput.Juuri näin. Pumppu on suunniteltu käymään jossakin lämpötilassa optimaalisesti. Ei coppi siitä kasva vaikka kuinka
Tuossa ohjeessakin lukee, toisiopumpun täytyy olla lämmityspiiripumppujen tilavuusvirtaa suurempi.Onko tämä aivan varmasti fakta?
Henkilökohtaisesti kyllä alkaa ottamaan lievästi päähän nämä tietäjät jotka ei mitään ymmärrä.
Jos esim jm82 pitäisi turpansa kiinni niin olisi helpompi auttaa ihmisiä.
Mutta mistäs tiedän kuinka paljon on virtaus lämmityspiirien läpi?Itse kyllästyin arpomiseen: 6kpl lämpötila-anturia eri korkeuksilla varaajassa ja 3kpl virtausmittareita.
Entäs sitten invertteri-mlp:n tapauksessa? Pienimmän ja isoimman tehon välillä on pikkuniben tapauksessa yli 5x ero -> lauhduttimen yli ei oikein voi harkita vakiovirtaamaa, mutta toisaalta lattiapiirin virtaus on vakio(*).Onko sinulla ohitusputki ja ulkoinen pumppu?
(* Jollei takan takia tarttis olla termostaatteja, huonekompensaatio ei ole ratkaisu kun koko talo on samaa piiriä. En halua että autotalli jäätyy samalla kun sisätilat lämpiää takalla)
Itse olen mielessäni kuvittellut ensiö- ja toisiopuolen virtausten erojen vaikutusta varaajan käyttäytymisen ääritapauksissa jotenkin näin:
(oma kytkentäni eli invertteri, varaaja 3-putkella, ulkoinen kiertopumppu ja kv-esilämmitys)
Mlp: latauspiirin virtaus (selvästi) pienempi kuin lämmityspiirin = varaaja latautuu alhaalta lämmityspiirin paluusta
+lämmityspiiriin sekoitetaan varaajasta paluulämpöistä vettä -> tasaa kv-syklin jälkeiset lämpöpiikit
+lauhduttimen tulo pysyy minimissään = lämmityspiirin paluun lämpöisenä.
-varaajassa on vain lämmityksen paluun lämpöistä vettä, "varaaja" on vähän harhanimitys
-kv-esilämmitystä saadaan kaikkein vähiten
-lauhduttimelta lähtevä vesi lämpöisempää kuin lämmityspiiriin lähtevä, hyötysuhde tippuu
(oleellisempi jatkuvasti käyvän invertterin tapauksessa kuin on/off pumpulla)
-ei "varausta" kv-syklien ajaksi -> menolämpötila ja asteminuutit tippuu
tasapainotila.
Järjestelmä toimii kuin ilman varaajaa.
lämmityspiirin virtaama (selvästi) pienempi kuin mlp:n latauksen = varaaja latautuu ylhäältä mlp:n tulosta
+varaaja toimii nimensä mukaisesti ja sinne varataan energiaa, jota voidaan käyttää:
+kv-syklin aikana jolloin ei lämmityspiirin meno eikä asteminuutit tipahda
+kv-esilämmitykseen
+lauhduttimelta lähtevä vesi on hyvin lähellä samaa mitä lähtee lämmityspiiriin ts. tehdään vain juuri
oikeanlämpöistä vettä. (taas kerran tää on invertterin kanssa todella oleellista)
-kv-syklin jälkeiset lämpöpiikit menee lämmityskiertoon jollei ole shunttausta
-jos varaaja latautuu täyteen niin mlp:n paluu alkaa nousta ja hyötysuhde tippuu
On nyt ensimmäisenä talvena tullut kokeiltua eri virtausasetuksia poikineen and then some. :)
Onko sinulla ohitusputki ja ulkoinen pumppu?Halusin ja sain käytännössä loppumattoman lämpimän käyttöveden sekä option aurinkolämmölle + lämmityskulut neljäsosaan entisajoista. En valita.
Toisaalta inventteri, lattialämmitys ei todellakaan tarvitse mitään ulkoista varaajaa,
Hyvä myyntimies perusteluineen :)
Mitä tuolla inventterillä tekeekään lattialämmitystalossa`? Pidetään laatta tasalämpöisenä :D
Halusin ja sain käytännössä loppumattoman lämpimän käyttöveden sekä option aurinkolämmölle + lämmityskulut neljäsosaan entisajoista. En valita.
Just nyt on ouman shunttaamassa, mutta olen ajellut tuota ouman virrattomanakin. En oikein ole vakuuttunut niben asteminuuttilaskennan toimivuudesta kv-esilämmityksen kanssa.
Saunasession kanssa voi käydä nyt niin että varaajan keskilämpö tipahtaa +30 -> +18 ja sen seurauksena ovat asteminuutit pitkän kv-syklin aikana helposti laskea alle -300:n, joita sitten pumppu korvaa seuraavat 5 tuntia asteen pyyntiä kovemmalla lämmittämisellä, vaikka lattialämmityksen luonteen takia sisälämpö ei värähtänytkään asteminuuttien laskun aikana, vaan päinvastoin saunan lämpö leviää LTO:n kautta ympäri kämppää.
Ilman tuota kv-esilämmitystä on varaaja aika turha lämmityskaudella, siitä täytyy olla samaa mieltä. Toisaalta meillä on n. 10l vettä PH+LH lattiapiirissä, jotka haluan pitää lämpiminä ympäri vuoden, joten tästä se varaajan tarve alunperin lähti liikkeelle.
Myyjiä ei voi syyttää, ihan itse järjestelmän speksasin ja vastaan säädöistä, myyjätaho vain toimitti ja asensi. Tai sitten myyjä oli tosi juoni ja sai mut kuvittelemaan näin :)
Sattumalta huomasin että ohjaus kai toimii myös paluuveden perusteella? Ei taida itse viitsiä kokeilla. Tuli vaan mieleen että olisiko paluuvesi ohjauksesta mitään hyötyä? Samaten se pumppu taitaa lämmittää oli kummassa putkessa tahansa?Hyvä idea. Meinasin kokeilla tuota paluun perusteella tapahtuvaa säätöä seuraavaksi, se voisi muutenkin sopia tuon invertterin hitaaseen tehonsaatökäytökseen paremmin. Mulla on vaan vielä kesken lattialämmityspiirin "optimivirtauksen" hakeminen, tuon löydyttyä on paremmin tiedossa paluun mahdollinen lämpökäyrä. Harmi että hyvät testipakkaset loppui.
Sivu 17
http://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/PIENTALOJEN%20NIBE%20MLP%20OPAS%201420-7.pdf
Oletko siis kuitenkin tyytymätön käyttöveden osalta? Et taida pystyä suosittamaan kenellekkään sitten varaajaa esilämmityskierukalla.On tuo esilämmitys hieman niben säätöalgoritmeille ollut yllätys, mutta tokkopa olisin tuota edes huomannut jollei tulis kerättyä (turhan) paljon dataa järjestelmästä :)
Keksinkin nopean patenttiratkaisun että vaihdan vaan meno ja paluu lämpöanturit pikatiillimissä toisin päin eli ristiin. Paluu anturin saikin helpolla pois, mutta meno anturia ei voinut lennossa ottaa kun kompura sammui. Nibe 1217 pumpussa ei ole siis tuota bt25 anturia, vaan joutuu käyttää meno-lämpöanturia bt25-anturin korvikkeena.Mä pistin ihan uteliaisuuttani bt25:sen paluuputkeen yöksi. Menopuolella on ollut käytössä 3/0 käyrä ja excelin mukaan 2/-1 olis pitänyt olla aika lähellä paluupuolen tavoitelämpötiloja. Ei tuo oikein toiminut, vehje oli pistänyt 6h 28C menovettä, vaikka 3/0 pyynti olis ollut 30C, mutta paluu oli siinä ajassa laskenut vain puoli astetta, eli asteminuutteja ei kertynyt tarpeeksi tiuhaan jotta invertteri olisi lähtenyt nostamaan tehojaan. Lopetin testin kun ulkona tippui pakkanen -8 -> -16 ja pumppu vasta hiljalleen harkitsi että pitäisköhän tolle tehdä jotain. Ero paluun pyynnissä ja toteutuneessa oli tässä vaiheessa jo yli asteen ja sisällä rupes viilenee. Pistin bt25:sen vähin äänin takas menoputkeen ja päätin yrittää uudelleen hiukan lämpöisemmillä keleillä. Mites siellä?
Halusin ja sain käytännössä loppumattoman lämpimän käyttöveden sekä option aurinkolämmölle + lämmityskulut neljäsosaan entisajoista. En valita.Miksi et laita sitä varaajaa 4-putkikytkennällä? ?
Just nyt on ouman shunttaamassa, mutta olen ajellut tuota ouman virrattomanakin. En oikein ole vakuuttunut niben asteminuuttilaskennan toimivuudesta kv-esilämmityksen kanssa.
Saunasession kanssa voi käydä nyt niin että varaajan keskilämpö tipahtaa +30 -> +18 ja sen seurauksena ovat asteminuutit pitkän kv-syklin aikana helposti laskea alle -300:n, joita sitten pumppu korvaa seuraavat 5 tuntia asteen pyyntiä kovemmalla lämmittämisellä, vaikka lattialämmityksen luonteen takia sisälämpö ei värähtänytkään asteminuuttien laskun aikana, vaan päinvastoin saunan lämpö leviää LTO:n kautta ympäri kämppää.
Ilman tuota kv-esilämmitystä on varaaja aika turha lämmityskaudella, siitä täytyy olla samaa mieltä. Toisaalta meillä on n. 10l vettä PH+LH lattiapiirissä, jotka haluan pitää lämpiminä ympäri vuoden, joten tästä se varaajan tarve alunperin lähti liikkeelle.
Myyjiä ei voi syyttää, ihan itse järjestelmän speksasin ja vastaan säädöistä, myyjätaho vain toimitti ja asensi. Tai sitten myyjä oli tosi juoni ja sai mut kuvittelemaan näin :)
Mä pistin ihan uteliaisuuttani bt25:sen paluuputkeen yöksi. Menopuolella on ollut käytössä 3/0 käyrä ja excelin mukaan 2/-1 olis pitänyt olla aika lähellä paluupuolen tavoitelämpötiloja. Ei tuo oikein toiminut, vehje oli pistänyt 6h 28C menovettä, vaikka 3/0 pyynti olis ollut 30C, mutta paluu oli siinä ajassa laskenut vain puoli astetta, eli asteminuutteja ei kertynyt tarpeeksi tiuhaan jotta invertteri olisi lähtenyt nostamaan tehojaan. Lopetin testin kun ulkona tippui pakkanen -8 -> -16 ja pumppu vasta hiljalleen harkitsi että pitäisköhän tolle tehdä jotain. Ero paluun pyynnissä ja toteutuneessa oli tässä vaiheessa jo yli asteen ja sisällä rupes viilenee. Pistin bt25:sen vähin äänin takas menoputkeen ja päätin yrittää uudelleen hiukan lämpöisemmillä keleillä. Mites siellä?
Miksi et laita sitä varaajaa 4-putkikytkennällä? ?Mulla on kolmella putkella kytkentä ilman takaiskuventtiiliä, joten eikös toiminta ole lähes sama kuin tuossa 4-putkisessa pl. varaajan alapään sekoittumisen puuttuminen.
Luulis olevan helpoin säätää kohilleen kun kaikki osaset saisivat enemmin elää omaa elämäänsä, eli varaajan purku piireihin elää itsekseen ja samaten MLP lataus varaajaan, luulis asteminuuttien reagoivan nopeammin. Vai oletko kokeillut jo tuota 4-putkista?
Uskoisin jopa copin tuosta paranevan, vaikkakaan ei mitenkään merkittävästi.
Tässä foorumista lainattua kuvaa selvennykseksi:
(http://i.imgur.com/4nLAoBy.png)
Taitaan ohjaus mennä sekaisin kun sitä ei ole suunniteltu toimivaksi paluulämpötilasta.Tänään oli taas saunapäivä. Menoputkessa olevan Bt25:n johdosta asteminuutit laskivat kv-esilämmityksestä ja melkein 30min ky-syklistä johtuen -200 -> -500, samaan aikaan lämmityskierron paluu laski vain asteen, joten olisko toi asteminuutteina 15?. Jonkunlaisen muutettavan painokertoimen tuo vaatisi jotta voisi käyttää paluuta ainakaan lattialämmityksen kanssa ohjaukseen.
Viessmannissa on eri ohjaustapoja on koodaustaso 2:lla useampia erilaisia. Paluuvedestä oleva hystereesiohjaus on käytössä normaalisti ja puskurin kanssa ohjauksen määrää puskurin lämpötila ja sen hystereesi.
Mulla on kolmella putkella kytkentä ilman takaiskuventtiiliä, joten eikös toiminta ole lähes sama kuin tuossa 4-putkisessa pl. varaajan alapään sekoittumisen puuttuminen.Tyhmä kysymys-
Olen yrittänyt optimoida järjestelmää seuraviin ehdoin:
1. BT12 ja lattialämmityspiirin lähtö olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan, jolloin jatkuvan käynnin aikana tehdään vain pyynnin lämpöistä vettä.
2. Varaajan yläosassa olisi aina sen verran energiaa varastossa ettei kv-syklin aikana lähtevän veden lämpö tipu alle pyynnin.
3. Varaajaa ei missään olosuhteissa kuitenkaan ladata aivan täyteen, ettei mlp:n paluu lähde turhaan nousemaan.
4. Invertteripumppu kävisi mahdollisimman paljon pysähtelemättä.
Juuri nyt on ouman lomalla (virrat pois ja shuntti 100%), lattiapiirissä virtausta 520l/h, käyränä 3/0 ja virtausasetuksena 9.5@-29. Kaikki toimii muuten lähes täydellisesti ja sisälämpötila on vakaa, mutta johtuen invertterin tehonsäädön hitaudesta onnistuu pumppu nollaamaan asteminuuttinsa 1-2 kertaa vuorokaudesssa. Virtaukset olis nyt aika lähellä optimia. Tarvittavaa lämmitystehoa pienemmällä kompurateholla on lauhduttimen virtaus pienempi kuin lämmityspiirin ja suuremmilla taas suurempi.
1. ero näyttäisi juuri nyt olevan 0.2C
2. onnistuu
3. onnistuu
4. lähellä
Eli ei ongelma ole kovin iso, enemmän kauneusvirhe. Ratkaisu voisi olla BT25:sen sijainti, mutta toistaiseksi ei menoputki tai mikään anturipaikka varaajassa ole ratkaissut kaikkia neljää kohtaa. Menoputkessa se on nyt ja siinä tuntuis toimivan parhaiten. Parempana ratkaisuna pitäisin sitä että BT25 olisi jollain korkeudella puskurissa, mutta tähän asti tehdyt kokeillut ovat aina stopanneet siihen että asteminuutit ehtivät laskea liikaa lämmityksen käynnistyksessä ennen kuin lämpö saavuttaa bt25:sen jolloin pumpun teho on jo noussut liikaa, eikä tästä toivuta koska tehoa rajoitetaan liian hitaasti.
Oumannin kanssa en ole päässyt ihan noin lähelle siistiä toimintaa. Shuntin sulkeutuessa virtaus varaajaan pienenee niin nopeasti ettei nibe ehdi reagoimaan vaan pyöräyttää koko varaajan lämpöiseksi ja
meno pysähtyy "maks. ero" asetukseen, koska cop huononee ihan selkeästi. Shunttausta haluaisin käyttää sen huomattavasti tarkemman säätämisen vuoksi, niben asteen korotuksen ja laskut tuntuu lattialämmityksen kanssa aika krouveilta kun on tottunut oumannin 0.1-asteen tarkkuuteen. Samoin asteminuuttien laskut ja nousut sais jäädä pelkästään varaajan, eikä heilutella lattiapiirin lähtöä.
Uskon ja toivon että nibe uudemmissa softissaan tuo jonkunlaisen säätöparametrin tuon invertterin tehonmuutosnopeuden säätämiseen, sillä ratkeaisi helpoiten nää mun "ongelmat".
Shunttausta haluaisin käyttää sen huomattavasti tarkemman säätämisen vuoksi, niben asteen korotuksen ja laskut tuntuu lattialämmityksen kanssa aika krouveilta kun on tottunut oumannin 0.1-asteen tarkkuuteen. Samoin asteminuuttien laskut ja nousut sais jäädä pelkästään varaajan, eikä heilutella lattiapiirin lähtöä.
Tyhmä kysymys-Ll-piirin paluu menee suoraan mlp-pumpulla ja näiden väliputkesta on t-haara varaajan alaosaan.
Miten tuo kolmiputki kytkentä eroaa tuosta neljän putken systeemistä?
Toinen.Pysyi melko vakiona koko skaalan 80H->106Hz tuolla auto asetuksella n. 8.5-asteessa. Vakiovirtauksellahan tuo olisi kasvanut tehon suhteen lineaarisesti.
Paljonko lauhduttimen delta on 105Hz taajuudella?
Suoralla kytkennällä pumpun käydessä lattiaan tuupataan 7 astetta kuumempaa vettä kuin mitä siellä kiertää kun kone ei käy. Tämäkään ei näy sisälämpötilassa mitenkään betonin varaavuuden takia..Olen käsittänyt koko invertterin "paremmuuden" perustuvan siihen ettei pumppailla esim. 50% ajasta lattiassa 30-asteista ja 50% ajasta 40-asteista, vaan koko ajan mahdollisimman lähelle 35-asteista, jolloin kaivosta otetaan niin pienellä jatkuvalla teholla energiaa kuin mahdollista ja lauhdutinkierto pysyy mahdollisimman viileänä. Shuntilla saisin lähtevän veden pysymään koko ajan esim. 35.2 tai 35.6-asteisena vaikka varaajan tulisi asteminuuttien takia välistä 34 ja välistä 36-asteista. Menee vähän nypläykseksi, myönnän. Tykkään vaan nivelvaivaisena mahdollisimman tasaisesta ja juuri oikean suuruisesta sisälämpötilasta.
Mullahan on juurikin 2-putkikytkennällä tuo varaaja. Te nyt taidatte nimittää tuota 3 putkikytkennäksi molempiin päihin.
Ll-piirin paluu menee suoraan mlp-pumpulla ja näiden väliputkesta on t-haara varaajan alaosaan.Missä kohtaa inventterivehkeessä on vaihtovena?
En keksi muuta eroa kuin että 4-putkella ll-paluu ja mlp-paluu sekoittuvat aina, mutta 3-putkella jos mlp:n kierto on ll-kiertoa pienempi niin kaikki paluuvesi tulee suoraan lattiakierrosta.
Pysyi melko vakiona koko skaalan 80H->106Hz tuolla auto asetuksella n. 8.5-asteessa. Vakiovirtauksellahan tuo olisi kasvanut tehon suhteen lineaarisesti.
Olen käsittänyt koko invertterin "paremmuuden" perustuvan siihen ettei pumppailla esim. 50% ajasta lattiassa 30-asteista ja 50% ajasta 40-asteista, vaan koko ajan mahdollisimman lähelle 35-asteista, jolloin kaivosta otetaan niin pienellä jatkuvalla teholla energiaa kuin mahdollista ja lauhdutinkierto pysyy mahdollisimman viileänä. Shuntilla saisin lähtevän veden pysymään koko ajan esim. 35.2 tai 35.6-asteisena vaikka varaajan tulisi asteminuuttien takia välistä 34 ja välistä 36-asteista. Menee vähän nypläykseksi, myönnän. Tykkään vaan nivelvaivaisena mahdollisimman tasaisesta ja juuri oikean suuruisesta sisälämpötilasta.
Sisälämpötilan heilunta ei sinänsä täällä ole koskaan ollut suuri ongelma, lähinnä se on toisinpäin, minimireagointiaika muutoksiin on luokkaa 10h.
Missä kohtaa inventterivehkeessä on vaihtovena?Rakenne on täysin identtinen Niben 1245-sarjan on/off pumppujen kanssa.
Toinen kohta mihin voisi mittauksen pistää on varaajan pohja.
Tuosta yksittäisestä lämmityssyklistä.
Minulla on tuo kytkentäerotus nyt 4C, ja pumppausta kyllä tapahtuu 37-41C välillä lähtölämmöissä, mutta ero on marginaalinen. Nämä lämmöt -15 ulkona.
Rakenne on täysin identtinen Niben 1245-sarjan on/off pumppujen kanssa.Saisiko tuosta toisesta uudemman tikutuksen?
Mulla on Jäspissä 6kpl antureita eri korkeuksilla, eli ongelma ei ole nähdä miten varaaja latautuu tai on latautumatta vaan saada muutokset tapahtumaan halutulla tavalla.
Tuo on/off pumppaus perustuu kaverillani olevaan 1245 6kW pumppuun jonka toimintaan olen omaa invertteriäni vertaillut.
Esim. pakkasen kiristyessä on/off rupeaa nakuttaan taajempaan, mutta invertteri vaan nostaan kierroksia:
(molemmissa lattialämmitys, mutta on/off koneessa ei mitään varaajaa).
On/Off
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/kiristyy_ONOFF_zps4aooqplb.png)
Invertteri:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/kiristyy_INVERTER_zpse9wpip82.png)
Muutoin mielestäni invertteri toimii ihan nätisti, BT12/BT14 huomattavasti alhaisemmat ja voidaan pitää alhaisempaa pyyntiä,
vaikka kaverin talo on uudempi ja kuluttaa huomattavasti vähemmän. Mutta se pieni kauneuspilkku jää, eli tuossakin tapauksessa
asteminuutit menee lopuksi nollaan, ei vaan sammuminen ollut ehtinyt lokikuvaan.
Saisiko tuosta toisesta uudemman tikutuksen?Kuvat oli luonnollisesti valittu vähän tarkoitushakuisesti, toinen syy eroille on se että kaverin erillistalo on osa taloyhtiötä ja säätämiseen on hieman eri motivaatiot kuin näin omistusasujalla.
Vähän vaikeaa arvioida jos ulkolämmöt heittää paljon. Sori, samoilta päiviltä nuo on.
Jos säädöt on noin suurinpiirtein kunnossa niin nakutus kyllä pitäisi harveta.
Jos naapurilla ei ole kaikki piirit reagoineet ja auenneet? Aika huono ajankohta vertailun tekemiseen kun joulukuussa ei talvee ollu. Kaveri herää muuten myöhemmin :)
Tuosta on off koneesta voisi helposti leikata puolet pois käynnistysten määrästä ihan vaan laatan dt:tä nostamalla.
Sinulla taas nuo koneen lämmöt, vaikkakaan ei paljoo nousee hieman korkeammalle huipuissa.
Miten paljon tuo kaverin kone kuluttaa vähemmän?
Vihreetä käppyrää kun saisi muutettua niin se olisi siinä.
Nyt takas alkuperäiseen aiheeseen:
1. Onko lauhdutindeltalle minimiarvoa R407C pohjaisissa koneissa mitä ei saa/kannata alittaa? Huomaanko jostain Niben mittapisteestä että delta olisi liian alhainen?
2. Onko jotain nyrkkisääntöä mikä olisi hyvä virtausten ero latauspiiri vs. lämmityspiiri?
Pistin niben lj-pumpun kiinteälle nopeudelle jolloin virtaus on pikkasen lämmityspiirin virtausta suurempi (800l/h vs. 760l/h, ero 5% valittu ihan arvalla) ja ainakin näin pakkasilla tuntuis toimivalta kombolta,
varaaja latautuu hiljalleen ylhäältä alas ja invertteri pysyy jatkuvalla käynnillä.
Mutta mitä sitten kun kelit lämpenee ja lauhduttimen delta tippuis alle kahden asteen koneen minimitehoilla?
Varmaksi en tiedä mutta ainakin testit ajetaan 5 K deltalla. Lämpötilaliukuma on 7 K tuolla kylmiksellä mutta siitäkään en tiedä että vaatiiko se että lauhdutin + alijäähtyminen on vähintään tuon verran.
MUTUA. Jos haluat ajaa konetta niin että se lataa puskuria hiukan niin tällöin olisi periaatteessa optimaalisin että virtaukset on juuri noinpäin kuin kerroit. Tosin lattialämmityksen teho hiipuu myös lämpöisemmillä keleillä joten silloin myös lattiapiirissäkin riittäisi pienempi virtaus.
Onko sinulla mahdollisuutta testata kuinka puskuri toimisi läpivirtaavana? Tällöin sisäinen pumppu voisi ottaa kierron hoitaakseen?
Kuvat oli luonnollisesti valittu vähän tarkoitushakuisesti, toinen syy eroille on se että kaverin erillistalo on osa taloyhtiötä ja säätämiseen on hieman eri motivaatiot kuin näin omistusasujalla.Minulla nuo virtaukset höyrystimellä on 0.43l/s ja lauhduttimella 0,24l/s. Tosin käytännössä toimii ehkä paremmin jos lauhdutin kiertää yli puolet hitaammin kuin ensiöpiiri, esim 0.2l/s.
(luovutushetkellä kone kävi 6min pätkiä, ulkoanturi on pistetty aurinkoiselle seinälle yms. yms.)
Antaa kaverin itse puhua puolestaan täällä foorumeillakin jos tuntee tarvetta lisäsäätämiselle.
Nyt takas alkuperäiseen aiheeseen:
1. Onko lauhdutindeltalle minimiarvoa R407C pohjaisissa koneissa mitä ei saa/kannata alittaa? Huomaanko jostain Niben mittapisteestä että delta olisi liian alhainen?
2. Onko jotain nyrkkisääntöä mikä olisi hyvä virtausten ero latauspiiri vs. lämmityspiiri?
Pistin niben lj-pumpun kiinteälle nopeudelle jolloin virtaus on pikkasen lämmityspiirin virtausta suurempi (800l/h vs. 760l/h, ero 5% valittu ihan arvalla) ja ainakin näin pakkasilla tuntuis toimivalta kombolta,
varaaja latautuu hiljalleen ylhäältä alas ja invertteri pysyy jatkuvalla käynnillä.
Mutta mitä sitten kun kelit lämpenee ja lauhduttimen delta tippuis alle kahden asteen koneen minimitehoilla?
Nyt takas alkuperäiseen aiheeseen:Tuohan olikin ovela kikka. Kuinkahan toimii jos virtaus on sama 760l/h?
1. Onko lauhdutindeltalle minimiarvoa R407C pohjaisissa koneissa mitä ei saa/kannata alittaa? Huomaanko jostain Niben mittapisteestä että delta olisi liian alhainen?
2. Onko jotain nyrkkisääntöä mikä olisi hyvä virtausten ero latauspiiri vs. lämmityspiiri?
Pistin niben lj-pumpun kiinteälle nopeudelle jolloin virtaus on pikkasen lämmityspiirin virtausta suurempi (800l/h vs. 760l/h, ero 5% valittu ihan arvalla) ja ainakin näin pakkasilla tuntuis toimivalta kombolta,
varaaja latautuu hiljalleen ylhäältä alas ja invertteri pysyy jatkuvalla käynnillä.
Mutta mitä sitten kun kelit lämpenee ja lauhduttimen delta tippuis alle kahden asteen koneen minimitehoilla?
Tuohan olikin ovela kikka. Kuinkahan toimii jos virtaus on sama 760l/h?Ainakin näin pienellä virtauserolla varaajan kerrostumat säilyy ihan nätisti mutta varaaja varautuu. Ja jäsen Brunon ohjeiden mukaan taisi löytyä auto-asetus (+4C dT@+20C MUT, max 50%=800l/h) jolla pumppu huolehtii ettei pienillä tehoilla delta pääse liian alas. Tää on teoria, seurataan ja katotaan miten käy.
Kylmä vesi pyrkii kumminkin varaajan pohjalle ja kuuma ylös. Esilämmitys kylmentää varsinkin varaajan alaosaa.
Invertterin ohjausko toimi niin että käyttöveden lämmityksen jälkeen kone nosti automaattisesti tehoa talon lämmitystä varten?Joo, vaikkei asteminuutit edes laske, niin näyttäis tekevän pienen tuottavuusloikan ylöspäin verrattuna aikaan ennen kv-syklin alkua. Jos asteminuutit oikeasti laskee niin hyppäys on vielä isompi.
Tällä foorumilla tulee useinkin esiin että maaviina on jähmeämpää tavaraa mitä vesi. No en ollu mukana kun putket täytettiin niin paljonko jähmeämpää? Ihan ruokaöljyn tapaista? Vai onko kyse enemmänkin semmosesta että laskuissa huomaa mut ei silmällä?Tavara tietysti on jähmeetä jos pönikät on säilytetty ulkona pakkasessa. Kaivossa oleva tavara on ihan juoksevassa muodossa. Jähmepiste taitaa olla jotain -17C, korjatkaa jos olen väärässä.
Tavara tietysti on jähmeetä jos pönikät on säilytetty ulkona pakkasessa. Kaivossa oleva tavara on ihan juoksevassa muodossa. Jähmepiste taitaa olla jotain -17C, korjatkaa jos olen väärässä.
2. Onko jotain nyrkkisääntöä mikä olisi hyvä virtausten ero latauspiiri vs. lämmityspiiri?Ei tullut muita hihavakioita, mutta ensimmäisen vajaan vuorokauden perusteella tuo n. 5% suurempi lataus kuin purku tuntuis aika toimivalta.
Pistin niben lj-pumpun kiinteälle nopeudelle jolloin virtaus on pikkasen lämmityspiirin virtausta suurempi (800l/h vs. 760l/h, ero 5% valittu ihan arvalla) ja ainakin näin pakkasilla tuntuis toimivalta kombolta,
varaaja latautuu hiljalleen ylhäältä alas ja invertteri pysyy jatkuvalla käynnillä.
Tällä foorumilla tulee useinkin esiin että maaviina on jähmeämpää tavaraa mitä vesi. No en ollu mukana kun putket täytettiin niin paljonko jähmeämpää? Ihan ruokaöljyn tapaista? Vai onko kyse enemmänkin semmosesta että laskuissa huomaa mut ei silmällä?Piti pohtia asiaa hieman tarkemmin:
Ei tässä nyt sitä haeta. Viinaseos on hiukan "jähmeämpää" kuin vesi liikkeissään. Olisiko tuo sitten jotain väliltä glykoli - vesi. Jäädytinestettä kaataneet ovat varmaan huomanneet aineen "kankeuden".
Elikkä olis niiku vähän jähmeempää, huomaa jo silmällä, ainakin jos kiinnittää asiaan huomiota.Ei muuta kuin kossupullo pakkaseen ja testaileen 8)
Ei muuta kuin kossupullo pakkaseen ja testaileen 8)Kyllähän tämän jokainen huurrutettuja snapseja kaatanut tietää.
Kyllähän tämän jokainen huurrutettuja snapseja kaatanut tietää.
Ei tullut muita hihavakioita, mutta ensimmäisen vajaan vuorokauden perusteella tuo n. 5% suurempi lataus kuin purku tuntuis aika toimivalta.Täällä on lähes saman kokoinen varaaja joka on jotain 400-500 litran väliltä varmaankin. Varaajassa on yksi iso kierrukka vain, mutta patterivesi on toisaalta lattialämmitysvettä kuumempaa.
(Siis tässä mun tapauksessa, että on invertteri ja kv-esilämmitys)
Nykyinen kytkentäni on tällainen, ihan vaan tarkennuksena että puhutaan kaikki samasta aiheesta.
(3-putkea ja ulkoinen Alpha2 kierrättää vettä ll-piirissä CP2:lla)
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/Jaspi_GTV-Hybrid-500_kytkenta_zpsnlpspvy3.png)
Tää postaus ja kuvat vois mennä sekä esilämmityskeskusteluun että varaajakeskusteluihin, mutta aloitetaan nyt täällä koska heti tulee mieleen lisää tyhmiä kysymyksiä.
Olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä vastaava toiminta erilaisella mlp:llä tai kytkennällä, jossa kuitenkin olis kv-esilämmitys käytössä.
Unohtui mainita, mutta on aika oleellista: kunnan vesi on nykyisellään alle 4-asteista, siitä tuo iso romahdus suihkujen aikana. Pienellä juoksutuksella esilämmitetty vesi pysyy n. 30-asteisena, mutta tuollaisten suihkusessioiden aikana sekin romahtaa jopa alle 20-asteeseen.
Tarkennus: 19:05- varaajan alaosa laskee alle paluun, koska APK ottaa lämmintä käyttövettä = syy miksi kv-sykliin jouduttiin.
Tänään oli taas saunapäivä. Menoputkessa olevan Bt25:n johdosta asteminuutit laskivat kv-esilämmityksestä ja melkein 30min ky-syklistä johtuen -200 -> -500, samaan aikaan lämmityskierron paluu laski vain asteen, joten olisko toi asteminuutteina 15?. Jonkunlaisen muutettavan painokertoimen tuo vaatisi jotta voisi käyttää paluuta ainakaan lattialämmityksen kanssa ohjaukseen.Tyhmä jatkokysysmys 'Tyhmiä kysymyksiä' ketjuun ;)
Tuolla kone muuten pörisee 105Hz:llä asteminuuttejaan pois, taitaa olla uusi ennätys 8)
Pakkasta viereisen fmi:n mittauspisteen mukaan -25,5C ja Niben anturin mukaan -23C. Kunnan vesi on vaan 3.8C, joten haukkas esilämmitys varaajasti saunareissulla aikamoisen palasen.
Tyhmä jatkokysysmys 'Tyhmiä kysymyksiä' ketjuun ;)
Miksi et ole kytkenyt tuota systeemiä näin?
Onko se BT25 se semmonen Nibeä ohjaava, niin se tonne reikään missä lukee 'Mid'...
Sen kummemmin tuntematta kunnolla tuota Nibeä, mutu vain sanoo että olis paree :D
Rehellinen vastaus kysymykseesi: koska mulla ei ole puristusvehkeitä :)Tää latauksen ja ulkoisten pumppujen suhde on askarruttanut mieltäni pitkään ja oon siitä täälläkin monesti kirjoitellut ja saanutkin hyviä vinkkejä.
Ei vaan; putkikytkennät on toimittajan vastuulla, säätäminen itsellä.
Siksipä putkikytkentä koko "komeudessaan" on tällainen:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/Jaspi_GTV-Hybrid-500_kytkenta_v2_zpshmyolwss.png)
Ideana oli että voi kokeilla montaa eri vaihtoehtoa, koska ei noista inverttereistä ole maailmalla vielä liikaa tietoa, ilman että joutuu putkitöihin.
Mustat rastit on palloventtiilejä, joten ihan ehdottamaasi kytkentään en pääse, mutta lähelle. Sellainen juttu tossa on että keskimmäinen tulo
on varaajan laipion alapuolella, haittaakohan se?
Viimeiset 12h oli testauksessa sellainan tilanne että lattiapiirin virtaus on selkeästi suurempi kuin latauspiirin. (Nostin ulkoisen Alpha2:n CP2 -> CP3)
+pidin säätökäyrän samana, sisälämpö pysyi samana vain paluun lämpö nousi. Ollaan varmaan saavutettu 14mm mehupillin luovutuksen rajat jo paljon ennen näitä virtauksia.
-koska kylmempi varaajassa oleva paluuvesi sekoittuu lämmityspiiriin lähtevään menoveteen joutui pumppu tekemään 2-3-astetta lämpöisempää vetta kuin mitä lämmityspiiriin meni!
-varaajan kaikki anturit näyttivät alle paluuveden lämpöä -> kv-esilämmityksestä johtuen varaaja oli tyhjempi kuin tyhjä.
->kv-syklien aikana ei varaajassa ollut yhtään lämpöä joka olis auttanut pitämään menon/asteminuutit tasaisena + tuli vielä legionellatalkoot aamuksi ???
Kävin äsken laskemassa ulkoisen pumpun takas CP2:een, koska asteminuutit oli laskeneet jo -500:aan joita pumppu yritti paikata tekemällä 36-asteista vettä, pyynti on 33.5
(ulkona viimeisen 12h keskiarvo -24.1)
Näiden kahden testin välillä (ll-piirin virtaus pienempi vs. ll-piirin virtaus suurempi kuin latauspiirin) menee pisteet tuolle ll-piirin pienemmälle virtaukselle 3-0.
BT12 ja BT25 erotus: 0.3 vs. 3.0 -astetta
lataajassa varausta: 2.0 vs. -0.5 kWh
ulkoisen pumpun kulutus: 18W vs. 31W
Ainakin täällä invertteripumpun ja ei-läpivirtaavalla varaajalla olevassa mehupillilattiakohteessa.
Toisessa liitteessä on koneen ilmoittamat virtaus sekä lauhduttimen meno ja paluu. Lisäksi vieressä näkyy toiset lukemat, joissa lämmöt on mitattu puskurin putkista.
Kumpiinhan voin luottaa enemmän? Ja miksi tulee eroa?
Meillä näyttä lämmitysverkon paluu varaajalle olevan 35,1C ja lauhduttimen paluu 36,3C,eli saman suuntainen ero.
Ehkä johtuu siitä että toinen piiri lämmittää varaajaa ja toinen jäähdyttää ?
Tää latauksen ja ulkoisten pumppujen suhde on askarruttanut mieltäni pitkään ja oon siitä täälläkin monesti kirjoitellut ja saanutkin hyviä vinkkejä.Jaan mielelläni mittaustuloksia vaikka omatkin testit ovat välistä "tyhmiä", niissä saattaa tulla ihan odottamattomia tuloksia ja oivalluksia vastaan.
Viimeisimpänä nämä sinun testit, oikein hyviä ovat!
Joku virtausmittari kyllä näyttäisi sen totuuden, mutta enpä taida raaskia sellaista hankkia.Ei noille kannata takaisinmaksuaikaa laskea, menevät harrastusbudjetista. Toisaalta on pirtti pysynyt tasaisen lämpimänä vaikka eletään ekaa talvea mlp:n kanssa, joka on aika priceless.
Eivät liene ihan ilmaisia?
Eikä minulla kyllä valmiita paikkojakaan ole niille.
Mutta edelleen tuosta lauhduttimen paluun lämmöstä. Se ihmetyttää, kun puskurille menevästä putkesta saan ir-mittarilla aivan samat lukemat mitä kone näyttää sekä esim. lattialämmityksen menoputkesta, jossa anturi on putken pinnassa nippusiteellä kiinni eristeen alla. Ainut mikä heittää on tuo lauhduttimen paluu.Onko Stiebelin meno- ja paluuanturit samanlaiset, samanlaisella kiinnityksellä ja eristyksellä? Pysyykö ero vakiona omiin mittauksiisi verrattuna? Kalibroiko Stiebel antureitaan mitenkään tai onko mittaustuloksiin mahdollista säätää omat kalibrointikorjaukset?
Virtausmittari on vakiona koneen sisällä itsessään ja sen luotettavuudesta ei ole mitään varmuutta. Kaipa se oikein näyttää.
Stiebelissä on muistaakseni nuo kaikki sisäiset anturit + vaihtoventtiili sellaisessa mustassa muovimötikässä. Ja luultavasti se virtausmittarikin samassa komponentissa.Turhaa miettiä jotain suurempaa kompuraa kun näillä mitä on on mentävä.
Eli kiinnityksestä en osaa sanoa juuta enkä jaata.
Joo, SCOP ratkaisee sähköt ja muut, mutta olisi kiva tietää, että kone käy edes niinkuin pitää.
On tässä tullut säädeltyä ja luultavasti aika optimissa alkavat asetukset olemaan.
Sitäkin tässä on tullut mietittyä tuon kulutuksen kannalta, että mitenkä pitkälle koneessa riittäisi tehot, jos olisikin ollut 13 kW tehoinen laite?
Ja näkyisikö se sitten merkittävästi sähkölaskussa? Nythän kone kyykkää n. -20 asteen tienoilla, niin miten kävisi isomman kompuran kanssa.
Edellisvuonna tarvittiin yhteensä 4 h vastuksia avuksi ja nyt on tammikuussa tarvittu 140 h...
Ja vieläpä siten, että 18 h tuosta on ollut 8,8 kW edestä vastuksia 10 kW kompuran apuna.
Toki 13 kW laite maksaisi enemmän ja nyt on kyllä ollut poikkeukselliset olosuhteet.
Lähti ehkä jo sivuraitelle taas tämä kirjoitteluni, mutta sopinee "Tyhmien kysymysten" alle. :)
Ja noista mittauksista sen verran että koneen oma sielunelämä on usein edellä siitä tilanteesta mitä näyteään käyttäjällä. Näin ainakin Viessmannissa. Tavallaan data mitä näkee näytöltä ei ole täysin reaaliaikasta vaan tulee aina hiukan jäljessä.Kaivo kylmä, kompura lämmin, näinhän se menee :-[
Lisäksi järjestelmässä on säätyviä komponentteja lukemattomia mitkä vaikuttavat lopputulokseen. Esimerkiksi paisuntaventtiili säätää tulistusta automaattisesti kokoajan. Tämän muutoksen pystyn omasta järjestelmästä näkemään kun sähköisenpaisuntaventtiin aukioloarvo säätyy itsestään. Säädön jälkeen pystyy menoveden lämpötilassa näkemään muutoksia riippuen siitä mikä paisuntaventtiilin asento on. Kun putkissa oli erilliset termoparit näin muutokset välittömästi ja vastaavasti pumpun ilmoittama paisuntaventtiilin asento muuttui vasta jälkikäteen näytöllä. Jos yksittäisen hetken coppia haluaisi niin sekin pitäisi olla muutaman minuutin keskiarvo. Näin ainakin oma rakkineen kanssa.
Tosin se olleellisin osuus on kuitenkin scop eli paljonko kokonaisuudessaan sitten koko vuonna meni sähköä ja paljonko lämpöä tuotettiin. Tässä merkittävä tekijä on myös kaivo koska se on oleellinen osa järjestelmää ja sielä nousevalla liuoksen lämpötilalla on todella suuri rooli siinä paljonko kone antaa tehoa ulos. Kylmänä käyvä kaivo myös romuttaa hyötysuhteen. Tai no romuttaa ja romuttaa mutta laskee ainakin.
Kaivo kylmä, kompura lämmin, näinhän se menee :-[
Tosin herää kysymys että jos kompuran lämmöt ei nouse noin puolta ylemmäksi kun lähtevän litkun niin toimiiko
tälläinen vehje enää oikein hyötysuhteen kannalta. :-[
Kompuran lämmöistä on yksi havainto viime päiviltä.
Kuumakaasun lämmöt oli 115,9 astetta ja lauhduttimen meno 53,1 astetta.
Onko nuo oikein päin enää?
Kun muistelisin lauhemmilla keleillä, että kuumakaasu olisi ollut vähän alle kaksi kertaa lauhduttimen meno.
Eli esim. -> lauhdutin 35 astetta ja kuumakaasu 67 astetta.
Kääntyykö tuo jossain vaiheessa ns. toisin päin tuo noiden suhde?
Vai onkohan tuossa tilanteessa ollut vastukset auttamassa...?
Lauhduttimen meno ja paluu anturien lukemat saisi varmaan helpoiten näkyviin kun kompura on stopissa ja pyörittää tuota lauhdutinpumppua? Silloin tulo ja meno pitäisi näyttää samaa lukemaa. Samoin onnistuu kaivon tulo ja paluu anturit "kalibroimaan". Täällä näytti kaivolle paluu anturi yhden asteen liian kuumaa, niin piitahnaa ja eristyksiä korjailemalla ja teippailemalla sai näyttämään samaa lukemaa. Oli alkuun vähän haasteellinen saada lämpöä laskemaan, mutta lopulta onnistui. Molemmat anturit on kerran vaihdettu uusiin.
Tuossa on tuo oma viesti muualta saitilta. Näyttäisi kyllä melkein siltä, että lauhduttimella ei ole tarpeeksi kiertoa. Mulla pyörii sekä kaivo, että lauhdutin puoli aina täyskierrolla. Tällöin saadaan pumpusta maksimi teho ulos. Eli kaivon puolelta yritetään lämmittää kylmäainekiertoa mahdollisimman paljon ja toisaalta lauhduttimella pyritään jäähdyttämään kaasuja mahdollisimman paljon. Muuta keinoa ei näissä vehkeissä ole, kuin kiertojen maksimoiminen. Kaasun kiertoa voidaan sitten hidastaa kompuran kierroksia pudottamalla. Eli lämpömäärää tuolla kierrossa hidastamalla voidaan myös höyryttely ja lauhduttelu kiertoja hidastaa hallitusti, mutta siis saatavaa tehoa yritetäänkin silloin pitää tarpeen mukaan säätyvänä tuon toision jäähdytyskykyjen mukaan. Jos on off koneesta halutaan kaikki mahdollinen teho ulos, niin silloin on ensiö ja toisio täyskierrolla ja niiden välisellä lämpötilaerolla voidaan sitten leikkiä COP-leikkiä, koska lämpötila ero säätelee siis moottorin ottaman virran määrää kaasujen painetarpeen mukaan. Jos max kierto toisiolla osoittautuu huonosti toimivaksi, niin syy on sitten lämmitysjärjestelmän rakenteessa. Tuossa siis nuo omat lukemat.
Tuossa oli lämmitysveden dataa.
Tulo maasta 2,4
Meno -1,4
Kiertomäärä ensiö 3600 L/h
Toision tulolämpö 28,6
Toision meno 35,8
Kaasun lämpö 67,4
Paine 7,0 / 22,5 bar
Ja tässä lämmintä vettä.
Tulo maasta 1,4
Paluu maa -2,0
Toisio tulo 48,3
Toisio meno 54,2
Kaasun lämpö 97,2
Paine 7,1/34 bar
Ja paineet ja lämpö nousee jatkuvasti. Yli 100 jo menee ja bar on nyt 35. Tulo maasta on sama 1,4 astetta koko käynnin ajan. Max paine lopussa 7,1/36,7 bar ja lämpö kaasulla 107 astetta. Menovesi 58,6 max.
Tuli tuossa sitten yli 10 bar ero kaasupaineelle ja toisaalta lämmitys hoituuu yleensä ehkä alhaisellakin paineella ja koko teholla.
Eli taitaa paineen nousu olla luokkaa 50%, joka on kyllä jonkun verran jo.
Ja näillä arvoilla päästiin lämminvesivaraajan 1/2-välissä olevan anturin arvoon 50 astetta
Tarkoitin tuota, kun ittellä on lämmin vesi 58,6, niin kaasut pysyy vielä 107. Sulla oli 53,1 asteessa kaasut 115,9. Tuossa kohtaa on meillä eroa mielestäni raakasti ja mulla olisi vielä kaasuilla varaa nousta, vaikka menovesi nousisi yli 60 asteen, mutta sulla tulisi lämpökatko. Mulla taas saattaisi tulla painekatko vastaan. Mitä enemmän painetta, niin sen suurempi kompuran virran kulutus ja samalla kaasun kiertävä määrä vähenee, jolloin lämpöä siirtyy vähemmän ensiöltä toisiolle.
Jatkan tyhmien kyselyä: Mistä tuo sitten johtuu, että minulla on kaasun lämmöt noin kovalla, mutta lauhduttimen lämmöt ei niin kovalla? Tehot loppuu vai?Onko sama kylmäaine, mikä?
Rehellinen vastaus kysymykseesi: koska mulla ei ole puristusvehkeitä :)Jos nyt hiukan ihmettelis mitä tuossa nykyisessä kytkennässä vrt tuo mun 'mutu' kuva on eroa:
Ei vaan; putkikytkennät on toimittajan vastuulla, säätäminen itsellä.
Siksipä putkikytkentä koko "komeudessaan" on tällainen:
Ideana oli että voi kokeilla montaa eri vaihtoehtoa, koska ei noista inverttereistä ole maailmalla vielä liikaa tietoa, ilman että joutuu putkitöihin.
Mustat rastit on palloventtiilejä, joten ihan ehdottamaasi kytkentään en pääse, mutta lähelle. Sellainen juttu tossa on että keskimmäinen tulo
on varaajan laipion alapuolella, haittaakohan se?
Viimeiset 12h oli testauksessa sellainan tilanne että lattiapiirin virtaus on selkeästi suurempi kuin latauspiirin. (Nostin ulkoisen Alpha2:n CP2 -> CP3)
+pidin säätökäyrän samana, sisälämpö pysyi samana vain paluun lämpö nousi. Ollaan varmaan saavutettu 14mm mehupillin luovutuksen rajat jo paljon ennen näitä virtauksia.
-koska kylmempi varaajassa oleva paluuvesi sekoittuu lämmityspiiriin lähtevään menoveteen joutui pumppu tekemään 2-3-astetta lämpöisempää vetta kuin mitä lämmityspiiriin meni!
-varaajan kaikki anturit näyttivät alle paluuveden lämpöä -> kv-esilämmityksestä johtuen varaaja oli tyhjempi kuin tyhjä.
->kv-syklien aikana ei varaajassa ollut yhtään lämpöä joka olis auttanut pitämään menon/asteminuutit tasaisena + tuli vielä legionellatalkoot aamuksi ???
Kävin äsken laskemassa ulkoisen pumpun takas CP2:een, koska asteminuutit oli laskeneet jo -500:aan joita pumppu yritti paikata tekemällä 36-asteista vettä, pyynti on 33.5
(ulkona viimeisen 12h keskiarvo -24.1)
Näiden kahden testin välillä (ll-piirin virtaus pienempi vs. ll-piirin virtaus suurempi kuin latauspiirin) menee pisteet tuolle ll-piirin pienemmälle virtaukselle 3-0.
BT12 ja BT25 erotus: 0.3 vs. 3.0 -astetta
lataajassa varausta: 2.0 vs. -0.5 kWh
ulkoisen pumpun kulutus: 18W vs. 31W
Ainakin täällä invertteripumpun ja ei-läpivirtaavalla varaajalla olevassa mehupillilattiakohteessa.
Kylmäaine on R410A.p-h piirroksella tuo menee juuri niin kuin pitääkin.
Ja puskurin lataus on 50 % teholla (n. 22 l/min), koska tämä on manuaalin mukaan nimellisvirtaus ja näin myös edustaja on ohjeistanut.
Lauhemmilla keleillä toimii ok ja hyvin ja puskuri kerrostuu ilmeisestikin ja saan vähän lisää pituutta taukoihin, toki myös käyntiajatkin pitenevät.
Olen kyllä ollut huomaavinani, että kun pakkasta on yli -10 astetta tai jotain, niin on ollut pakko laittaa syöttöpumppu täysille. Tällöin lauhduttimen meno tippuu n. kaksi astetta ja sekin taitaa olla jo ratkaiseva ero tehojen riittävyyden suhteen?
Viimeisin havainto koneelta:
- Ulkona = -14,5
- Kuumakaasu = 102,1
- Paineet = 29,9 / 6,9
- Puskurin pyynti = 39,7
- Lauhdutin meno = 49,0
- Lauhdutin paluu = 43,6 koneen lukema, joka varmaan muutama aste vähemmän ir-mittarilla mitattuna
- Lauhdutin virtaus = 22,16 l/min
- Paluu kaivoon = -2
- Kaivon paine = 0,67
Eli kone hyytyy näissä arvoissa, eikä puskuri tahdo lämmetä.
Missä vika? Tehoissa? Omassa päässä? :D
Kylmäaine on R410A.
Ja puskurin lataus on 50 % teholla (n. 22 l/min), koska tämä on manuaalin mukaan nimellisvirtaus ja näin myös edustaja on ohjeistanut.
Lauhemmilla keleillä toimii ok ja hyvin ja puskuri kerrostuu ilmeisestikin ja saan vähän lisää pituutta taukoihin, toki myös käyntiajatkin pitenevät.
Olen kyllä ollut huomaavinani, että kun pakkasta on yli -10 astetta tai jotain, niin on ollut pakko laittaa syöttöpumppu täysille. Tällöin lauhduttimen meno tippuu n. kaksi astetta ja sekin taitaa olla jo ratkaiseva ero tehojen riittävyyden suhteen?
Viimeisin havainto koneelta:
- Ulkona = -14,5
- Kuumakaasu = 102,1
- Paineet = 29,9 / 6,9
- Puskurin pyynti = 39,7
- Lauhdutin meno = 49,0
- Lauhdutin paluu = 43,6 koneen lukema, joka varmaan muutama aste vähemmän ir-mittarilla mitattuna
- Lauhdutin virtaus = 22,16 l/min
- Paluu kaivoon = -2
- Kaivon paine = 0,67
Eli kone hyytyy näissä arvoissa, eikä puskuri tahdo lämmetä.
Missä vika? Tehoissa? Omassa päässä? :D
Jos nyt hiukan ihmettelis mitä tuossa nykyisessä kytkennässä vrt tuo mun 'mutu' kuva on eroa:Ei käsittääkseni suoraan, mutta koska kone pyrkii kiinteään lauhdutindeltaan niin menolämpö riippuu paluusta.
Ensinnäkin mahtaako Nibe käyttää jotain paluu lämpöä algoritmeissään?
Periaatteessa tuo nykyinen kytkentä on semmonen 'Nibeä huijaava' kytkentä eli se saa muutoksista tiedon pitkällä viiveellä, kun mun mielestä tuo varaaja pitäis olla siinä niin että Nibe saa nopeasti tiedon muutoksesta ja se varaaja antaa 'vieteriä' sinne lämmityspuolelle esim. kun duunaillaan sitä käyttövettä.
Tuossa nyky kytkennässä paluu lämpö Nibelle pysyy hyvin kauan sen lattiapaluun määräämänä koska sieltä se käytännössä tulee ellei pumppu käy täysillä, tuossa mun 'mutu'ssa se paluu saa heti LKV kulutuksessa viestiä että nyt paluu tippuu ja ehkä herää tarpeen nousuun aikaisemmin koska se lienee nostaa tehoa...
Ja sitten tuo MLP:ltä meno siihen laipion 'pintaan' jotta se yläosa varautuu menoveden puskurointia varten, eli olis tavallaan semmonen 'UKV300' sarjakytkentä alhaalta>ylös... tuo antaa sitä tasasta 'vieteriä' melko toviksi ja samalla siitä on tarjolla isompi mälli esilämmitystä. Se BT25 vaikka siihen 'Mid' reikään jotta tuota siitäkin tulee nopeemmin tietoa Nibelle että menovesi kohta loppuu.
Se meno sinne laipion alle ei ehkä niin hyvä koska sillä on sitten liian helppo rata sinne paluuseen ja täten menolämpö ei niin helposti siirry sinne yläosastoon 'Meno-osastolle' kuin jos se on meno olis laipion päällä. Tavallaan laipion yläpuoli olis Menovesi osasto ja alapuoli Paluuvesi osasto. Voihan sitä kokeilla kun sulla on tuo kytkis olemassa.
k113635:n asetukset on minusta aika hyvät nyt. Koska varaajan latauspumppu on vähän isommalla kuin lattialämmityksen kiertovesipumppu, niin kuuma vesi kerrostuu tarkasti ylhäältä alaspäin. Kun käyttöveden esilämmitystä käytetään, niin tuo varaajan lataus siitä purkaantuu Kun vettä ei käytetä, niin puskuri pitäisi täyttyä "kuumalla" vedellä. Jos ulkolämpötila lauhtuu, niin invertteri säätää tehoja pienellälle, varaajassa on myös lämpöä pankissa. MLP tulo ja bt25 on lähellä toisiaan = nopea reagointi. Ylin kierukkakin on hyvin ylhäällä, niin nopeaa reagointia vaaditaan.Viime yön lauhtumisen seurauksena niben latauspiirin virtaus laski selvästi alle lämmityspiirin ja lauhduttimen lämmöt rupes nouseen turhaan korkeammiksi kuin ll-meno. Laskin ulkoisen pumpun nopeutta AA-asentoon ihan mielenkiinnosta josko Alpha2 osaisi hieman kompensoida tarvittavia virtauksia lämmitystarpeen mukaan.
Jos kuuma vesi menisi puskurissa alempaan liitäntään, niin tuo kuuma sekottuisi kylmään veteen. Eli tarvitaan suurempi menolämpötila että lattialämmitykselle saisi saman lämmön.
Joku tuossa niinkuin olisi vähän omituisesti. Meno 49, puskurin pyynti 39.7, lauhdutin paluu 43,6. Puskuri on tosi kylmä 39.7C. Mistä kone ottaa noin kuumaa vettä 43.6C? Koneen pitäisi ottaa alle 39.7C vettä jostain koska puskuri ei ole edes 39.7C lämpötilassa?Olisko anturit huonosti tai väärässä paikassa tai rikki tai kalibroimatta yms, se on tietysti edellytys että nuo mittarit mittaa oikein enneku niistä voi jotain päätellä...
Sellainen tuli mieleen että saisiko lattialämmityksen shunttia käsikäytölle? Lattialämmityksen pumppu saisi pyöriä täysillä jos sille on tarvetta. Mutta jos shuntti olisikin käsikäytöllä niin piirien virtauksen olisi mahdollista saada tasapainoon? Nyt pumppu pyörii täysillä, mutta shuntti voi olla joko auki tai kiinni ja virtaus muuttuu sen mukaan puskurivaraajassa. Latauspumppu on nyt 50% ja se ilmeisesti on ihan oikea lukema. Noita lattian ja patterien kiertoja pitäisi kai saada vähän pienemmmälle. Että vesimäärä 50% pumpuuteholla riittäisi sekä 6-7C veden lämpötilan nousukin riittäisi.
Joku tuossa niinkuin olisi vähän omituisesti. Meno 49, puskurin pyynti 39.7, lauhdutin paluu 43,6. Puskuri on tosi kylmä 39.7C. Mistä kone ottaa noin kuumaa vettä 43.6C? Koneen pitäisi ottaa alle 39.7C vettä jostain koska puskuri ei ole edes 39.7C lämpötilassa?
Lauhdutin meno ja paluu lämpötilat pitäisi olla aivan tarkkoja, antureisse ei kuuluisi olla heittoa. Voisiko tuo puskurin lämpötila-anturi näyttää väärää lukemmaa? Täälläkin on ir-mittari ollut lainassa nyt, mutta se ei ehkä kovin tarkasti näytä putken pinnasta?
Olisko anturit huonosti tai väärässä paikassa tai rikki tai kalibroimatta yms, se on tietysti edellytys että nuo mittarit mittaa oikein enneku niistä voi jotain päätellä...
Sellainen tuli mieleen että saisiko lattialämmityksen shunttia käsikäytölle? Lattialämmityksen pumppu saisi pyöriä täysillä jos sille on tarvetta. Mutta jos shuntti olisikin käsikäytöllä niin piirien virtauksen olisi mahdollista saada tasapainoon?Nyt iski idealla, kiitos jm82. Menee ehkä otsikon tyhmiä ideoita alle, mutta:
Puskuri 36C ja mitäs maalämpöpumpun puskurista otto näytti? Pitäisi kai näyttää aika samaa lukemaa.
Ehkä ir mittarin 39,2C on putken pinnan lämpötila ja putkessa menee jo vähän kylmempää vettä.
Millainen on tuo sun hydraulikaavio. Täällä näkyy monella olevan uusin CADS versio, joka on melkein ilmainen, niin laita samanlainen piirtäen.
Kyllä varmaan jotenkin ymmärsin.Huoneanturissa on kaksi periaatteellista ongelmaa meidän talossa:
BT25 anturi vasta shuntin jälkeen, niin tuolla shuntilla saisi ohjailtua nibeä aika tarkastikin. Eli varaajan lämpöä saisi laskettua tai nostettua riippuen shuntin asennosta. Myös jotain muita säätöjä saisi tehtyä riippuen lämpötiloista tai virtauksesta.
Shuntilla ei ehkä pystyisi laskemaan huonelämpöä koska BT25 olisi vasta shuntin jälkeen? Mutta jos nibeen kytkee huonelämpötila-anturin, niin silloin nibe osaisi pienentää tehoja jos takka tai ilppi lämmittää?
Jatkan tyhmien kyselyä: Mistä tuo sitten johtuu, että minulla on kaasun lämmöt noin kovalla, mutta lauhduttimen lämmöt ei niin kovalla? Tehot loppuu vai?Oheisessa kuvassa kolmen kylmäaineen kuumakaasulämpötilat lauhtumislämpötilan funktiona.
Oheisessa kuvassa kolmen kylmäaineen kuumakaasulämpötilat lauhtumislämpötilan funktiona.Eikö tuon R 407 paikka olisi ylimpänä? Ainakin kun vertaa esim oiltosoulin ja minun lämpötiloja.
Lämpötilaan vaikuttaa höyrystymislämpötila ja tulistus höyrystimen jälkeen sekä kompressorin isentrooppinen hyötysuhde.
Suuruusluokka on kuitenkin kuvan mukainen.
Ja sitten tuo MLP:ltä meno siihen laipion 'pintaan' jotta se yläosa varautuu menoveden puskurointia varten, eli olis tavallaan semmonen 'UKV300' sarjakytkentä alhaalta>ylös... tuo antaa sitä tasasta 'vieteriä' melko toviksi ja samalla siitä on tarjolla isompi mälli esilämmitystä. Se BT25 vaikka siihen 'Mid' reikään jotta tuota siitäkin tulee nopeemmin tietoa Nibelle että menovesi kohta loppuu.Varaajan lataus laipion alle ja BT25 mid anturitaskuun ei toiminut. Siitä aiheutui reilun 4 tunnin vakiohuojunta, johtuen n. tunnin viiveestä mikä tuli pumpulta lähdön ja BT25:sen eroksi tuossa kytkennässä. Siinä ajassa invertteri löi jo kierroksia lisää ja vastaavasti ylitilasta jarruteltiin liian hitaasti. Vaihdoin latauksen takaisin ylös ja BT25:sen menoputkeen ja huojunta loppui välittömästi. Laipio varmaan pahensi tuota tilannetta.
Se meno sinne laipion alle ei ehkä niin hyvä koska sillä on sitten liian helppo rata sinne paluuseen ja täten menolämpö ei niin helposti siirry sinne yläosastoon 'Meno-osastolle' kuin jos se on meno olis laipion päällä. Tavallaan laipion yläpuoli olis Menovesi osasto ja alapuoli Paluuvesi osasto. Voihan sitä kokeilla kun sulla on tuo kytkis olemassa.
Tuossa on tuo oma viesti muualta saitilta. Näyttäisi kyllä melkein siltä, että lauhduttimella ei ole tarpeeksi kiertoa. Mulla pyörii sekä kaivo, että lauhdutin puoli aina täyskierrolla. Tällöin saadaan pumpusta maksimi teho ulos. Eli kaivon puolelta yritetään lämmittää kylmäainekiertoa mahdollisimman paljon ja toisaalta lauhduttimella pyritään jäähdyttämään kaasuja mahdollisimman paljon. Muuta keinoa ei näissä vehkeissä ole, kuin kiertojen maksimoiminen. Kaasun kiertoa voidaan sitten hidastaa kompuran kierroksia pudottamalla. Eli lämpömäärää tuolla kierrossa hidastamalla voidaan myös höyryttely ja lauhduttelu kiertoja hidastaa hallitusti, mutta siis saatavaa tehoa yritetäänkin silloin pitää tarpeen mukaan säätyvänä tuon toision jäähdytyskykyjen mukaan. Jos on off koneesta halutaan kaikki mahdollinen teho ulos, niin silloin on ensiö ja toisio täyskierrolla ja niiden välisellä lämpötilaerolla voidaan sitten leikkiä COP-leikkiä, koska lämpötila ero säätelee siis moottorin ottaman virran määrää kaasujen painetarpeen mukaan. Jos max kierto toisiolla osoittautuu huonosti toimivaksi, niin syy on sitten lämmitysjärjestelmän rakenteessa. Tuossa siis nuo omat lukemat.Tässä joku ajo. Miksi eurosopperin lämmöt kompuralla karkaa noin ylös?
Tuossa oli lämmitysveden dataa.
Tulo maasta 2,4
Meno -1,4
Kiertomäärä ensiö 3600 L/h
Toision tulolämpö 28,6
Toision meno 35,8
Kaasun lämpö 67,4
Paine 7,0 / 22,5 bar
Ja tässä lämmintä vettä.
Tulo maasta 1,4
Paluu maa -2,0
Toisio tulo 48,3
Toisio meno 54,2
Kaasun lämpö 97,2
Paine 7,1/34 bar
Ja paineet ja lämpö nousee jatkuvasti. Yli 100 jo menee ja bar on nyt 35. Tulo maasta on sama 1,4 astetta koko käynnin ajan. Max paine lopussa 7,1/36,7 bar ja lämpö kaasulla 107 astetta. Menovesi 58,6 max.
Tuli tuossa sitten yli 10 bar ero kaasupaineelle ja toisaalta lämmitys hoituuu yleensä ehkä alhaisellakin paineella ja koko teholla.
Eli taitaa paineen nousu olla luokkaa 50%, joka on kyllä jonkun verran jo.
Ja näillä arvoilla päästiin lämminvesivaraajan 1/2-välissä olevan anturin arvoon 50 astetta
Näyttäisi tosiaan että r410a toimii 60C asti, r407c 70C asti ja vanha R22 80C asti.Lopussa on. Antaa Seppaantin selvitellä.
Ei ole tullut koskaan kokeiltua ajaa tappiin asti r407c että miten toimii, mutta ei kyllä raaskikaan vanhaa kompuraa rääkätä. Pekillä varmaan kanssa r407c ja siinä tuo kuumakaasu näyttäisi olevan vähän "kylmempää".
Tuolla on joku laskuri. Olisko tuolla jotain ymmärrettävää käyttöä.Nordean korkotodistus ei tähän hätään auta. Mietippä ite missä lämpötilassa pikkanen coppelon romahdus tulee.
http://www.csgnetwork.com/r410apresstempconv.html
En nyt pysynyt kärryillä sun ajatuksista, mutta tietysti tuon r410a: paineet on jo kovalla puolella yli 70 asteen lauhtumislämmöissä.Eli tuo ei toimi enää jos mennään yli 70C. Tällöin lauduttimelta lähtee NOIN puolta kylmempi litku.
https://www.rses.org/assets/r410a/R-410A.PDF
Nordean korkotodistus ei tähän hätään auta. Mietippä ite missä lämpötilassa pikkanen coppelon romahdus tulee.
Varaajan lataus laipion alle ja BT25 mid anturitaskuun ei toiminut. Siitä aiheutui reilun 4 tunnin vakiohuojunta, johtuen n. tunnin viiveestä mikä tuli pumpulta lähdön ja BT25:sen eroksi tuossa kytkennässä. Siinä ajassa invertteri löi jo kierroksia lisää ja vastaavasti ylitilasta jarruteltiin liian hitaasti. Vaihdoin latauksen takaisin ylös ja BT25:sen menoputkeen ja huojunta loppui välittömästi. Laipio varmaan pahensi tuota tilannetta.Hyvinkin helppo uskoa tuo toimimattomuus, on se laipio tuossa hommassa kumminkin niin 'väärässä' paikassa ;)
Ja noista mittauksista sen verran että koneen oma sielunelämä on usein edellä siitä tilanteesta mitä näyteään käyttäjällä. Näin ainakin Viessmannissa. Tavallaan data mitä näkee näytöltä ei ole täysin reaaliaikasta vaan tulee aina hiukan jäljessä.Sama vielä korostuu jos yhteen tietokantaan talletetaan eri järjestelmistä tietoa ja viiveet ovat eri suuruisia.
Sama vielä korostuu jos yhteen tietokantaan talletetaan eri järjestelmistä tietoa ja viiveet ovat eri suuruisia.Muuten, tuota pumpun reagointia viileempää paluuseen voi simuloida jos saunopäivänä laitat lämmityskierron pumpun seis tai jopa sulun kiinni, silloinhan pumppu imee sieltä varaajan pohjalta viileempää paluuta. Sitten näkis vähän suuntaa miten Nibe reagoi tommoseen varaajan reaaliaikaisempaan muutokseen, ja se BT 25 vois samalla olla siinä Mid-kolossa. Sitä ei oikein tiedä sanoa paljonko sitä paluuta tulee lattioista jos vain lämmityskierron pumpun pistät seis mutta jätät sulun auki vrt siihen että sulku on oikein kiinni...lähinnä ajattelin että millä saisit simuloitua/kokeiltua sitä 4-putki kytkäriä. MLP meno sinne ylös missä se normistikin on.
Toisaalta tuota voi käyttää vähän kauppamiesmäisesti hyödykseen. Nibe lopetteli äsken KV-jaksoaan ja huokaisi lopuksi kuumasta lauhduttimesta lämmöt lämmityskiertoon suurentaen samalla hetkeksi kiertopumppunsa nopeutta. Tuosta kun mittaa oikealla hetkellä virtauksen ja deltan niin laskennallinen teho on yli 15kW. Sähkönkulutusta mittaava systeemi taas näytti samaan aikaan jo ottotehoa lämmityskäytön palauttua normaalitilaansa joka oli 311W. Noistahan sitten lasketaan COP jos naapurit kysyy, eikä tartte edes valehdelle.
"Noh, äsken kun kurkkasin mittareista niin siinä 50:n pintaan näytti COPpi huitelevan, ihan normipäivä"
Muuten, tuota pumpun reagointia viileempää paluuseen voi simuloida jos saunopäivänä laitat lämmityskierron pumpun seis tai jopa sulun kiinni, silloinhan pumppu imee sieltä varaajan pohjalta viileempää paluuta. Sitten näkis vähän suuntaa miten Nibe reagoi tommoseen varaajan reaaliaikaisempaan muutokseen, ja se BT 25 vois samalla olla siinä Mid-kolossa. Sitä ei oikein tiedä sanoa paljonko sitä paluuta tulee lattioista jos vain lämmityskierron pumpun pistät seis mutta jätät sulun auki vrt siihen että sulku on oikein kiinni...lähinnä ajattelin että millä saisit simuloitua/kokeiltua sitä 4-putki kytkäriä. MLP meno sinne ylös missä se normistikin on.Meinasin iskeä sinetit Niben säätönamiskoihin, sitä verta hyvin on pumppu nyt pelannyt. Ensi yönä tulee viikko täyteen jatkuvaa käyntiä, edes hillitön ulkoilman lämpiäminen ei saanut sitä sekaisin tai pysähtymään. Kaivolta paluu pompsahti jo eilen takas yli neljään, joten näillä säädöillä mennään kunnes tulee joku ihan oikea syy koskea koneseen. Onneksi alkoi taas työt niin ei ehdi turhia säätämään :)
Meinasin iskeä sinetit Niben säätönamiskoihin, sitä verta hyvin on pumppu nyt pelannyt. Ensi yönä tulee viikko täyteen jatkuvaa käyntiä, edes hillitön ulkoilman lämpiäminen ei saanut sitä sekaisin tai pysähtymään. Kaivolta paluu pompsahti jo eilen takas yli neljään, joten näillä säädöillä mennään kunnes tulee joku ihan oikea syy koskea koneseen. Onneksi alkoi taas työt niin ei ehdi turhia säätämään :)Että työt alkaa häiritsemään harrasteita, huonompi juttu :D
Vielä pitää kysyä...oliko siinä alumperinkään oikeastaan mitään ongelmaa? ;DToi on paha. Käynnistyksiä on tullut tammikuussa 50kpl, näillä löytyneillä säädöillä toi luku olis 0. Mutta se iso oikea kysymys taustalla lienee että miten tuollaisen invertteripumpun kuuluisi toimia? Olen vuosia tehnyt järjestelmäoptimointeja töissä ja siellä eri systeemeissä on aika helppo päätellä kokemukseen nojaten miten kannattaa toimia ja miten ei missään tapauksessa saa tehdä. Ton f1255:sen kanssa "pahimmillaan" tuli 5 käynnistystä vuorokaudessa pakkasella (jatkuvan käynnin raja on teoriassa meillä n. +3-4 asteessa), ja koneen tehot vaihteli nollasta melkein tappiin, eli se kävi kuin joku hitaasti käyntiinlähtevä 6kW on/off pumppu. Nyt kun virtaukset on paremmin tasapainossa niin vehje rullailee aika nätisti vain tarvittavassa tehossa ja pysyy käynnissä vaikka kelit vaihtelee. Mutta onko tuolla mitään väliä? Mitään selkeätä eroa en ole huomannut tuon pätkimisen tai jatkuvan käynnin aikana sähkönkulutuksessa tai sisälämpötiloissa. Tekniikan ihmistä lämmittää se että koneet käy tasaiseen ja muutokset tapahtuvat pehmeästi, mutta tuo Nibe näyttää lämmittävän ihan miten vaan :)
Onko raadille selvinnyt miksi eurosopperin lämmöt pumpulla on 107/58.6C ja
minulla 89.9/57.2C? Eurolla pikkasen lämpösempi keruu.
Oma arvaus on ettei toisella kylmäaine toimi enää kuumassa ja joutuu nostamaan ottotehoo.
Tai sitten voi olla joku muu ero :-[
Toi on paha. Käynnistyksiä on tullut tammikuussa 50kpl, näillä löytyneillä säädöillä toi luku olis 0. Mutta se iso oikea kysymys taustalla lienee että miten tuollaisen invertteripumpun kuuluisi toimia? Olen vuosia tehnyt järjestelmäoptimointeja töissä ja siellä eri systeemeissä on aika helppo päätellä kokemukseen nojaten miten kannattaa toimia ja miten ei missään tapauksessa saa tehdä. Ton f1255:sen kanssa "pahimmillaan" tuli 5 käynnistystä vuorokaudessa pakkasella (jatkuvan käynnin raja on teoriassa meillä n. +3-4 asteessa), ja koneen tehot vaihteli nollasta melkein tappiin, eli se kävi kuin joku hitaasti käyntiinlähtevä 6kW on/off pumppu. Nyt kun virtaukset on paremmin tasapainossa niin vehje rullailee aika nätisti vain tarvittavassa tehossa ja pysyy käynnissä vaikka kelit vaihtelee. Mutta onko tuolla mitään väliä? Mitään selkeätä eroa en ole huomannut tuon pätkimisen tai jatkuvan käynnin aikana sähkönkulutuksessa tai sisälämpötiloissa. Tekniikan ihmistä lämmittää se että koneet käy tasaiseen ja muutokset tapahtuvat pehmeästi, mutta tuo Nibe näyttää lämmittävän ihan miten vaan :)Tosiaan, onko tuolla väliä. Itsellä pumppu stoppaa 6 kertaa vuorokaudessa. 1h20min käy ja lepää 2h 30min näin nollakeleillä. Luulisin että inventterissä on pikkasen enemmän vikaantuvia osia kuin tuossa reilu 12 vuotta vanhassa koneessa.
Mikä on suurin markkinoilla oleva inventteri ohjattu pumppu nykyisin?Ainakin Thermialla on isoja kiinteistöpumppuja invertteriohjauksella, isoin 84kW? http://www.thermia.fi/tuotteet/thermia-mega.asp (http://www.thermia.fi/tuotteet/thermia-mega.asp)
Toinen vielä
Mikä on kompuran lämmöt jos mennään yli 100Hz taajuuksiin?
No onkos nämä luvut sitten pielessä ja koneen toiminta vaatii puuttumista?Täällä kun ei ole tuossa maalämpöpumpussa noita lämpömittareita, niin avasin sen kompressorin laatikon ja laitoin lämpömittarin yhteen vapaaseen "anturitaskuun" jonka satuin löytämään. Laitoin sen lootan lopuksi vielä takaisin kiinni. Näyttää olevan 70C maksimi mitä lämpömittari pystyy näyttämään.
Tuossa oli lämmitysveden dataa.
Tulo maasta 2,4
Meno -1,4
Kiertomäärä ensiö 3600 L/h
Toision tulolämpö 28,6
Toision meno 35,8
Kaasun lämpö 67,4
Paine 7,0 / 22,5 bar
Ja tässä lämmintä vettä.
Tulo maasta 1,4
Paluu maa -2,0
Toisio tulo 48,3
Toisio meno 54,2
Kaasun lämpö 97,2
Paine 7,1/34 bar
Ja siis tuossa lopputilanteessa oli
Kaasun lämpö 107 astetta
Toisio meno 58,6
Tulosta en älynnyt ottaa arvoja ylös
Mulla siis toisiokiertoa rajoittaa vain 2 metriä 28 mm kuparia ja pumppu täysillä.
Kelpaako legionellan tappo ilman lisäystä pikkuinvellä (R407C):Hyvin kelpaa. Tänne vaan muunkin merkkisten pumppujen tiedot.
lauhduttimelta(BT12) / kuumakaasu(BT14)
57,5/93,1C
58,5/94,1C
ja huiput:
63,5/95,6C
Tein pikku yhteenvedon näistä kompura/lauhduttimelta lähtevistä litkujen lämpötiloista.
Oma kone.
57,3/89.9C
Eurosopperi
58,6/107C.
Oiltosoil
53.1/117C
Tampereen Nibe f1345
57.7/97,4C
JM82 koneen arvot kiinnostaisi kovasti. Elikkä mitä on koneen lämmöt kun lauhduttimelta pukkaa liki kuuskyt asteinen ulos? Eikö siinä oikeesti ole mitään mittauspisteitä itse koneessa?
Pitäisköhän tässä ottaa uudet lukemat näin lauhemmilla keleillä...?
Kun tuntuu, että tuo oma pumppu vain jauhoi ja jauhoi ja kaasut nousi mutta lämmöt ei enää mihinkään.
Näyttää aika hurjilta nuo oma luvut.
Ei pitäisi olla keleistä kiinni, jos on tehty käyttövettä siihen pyyntiarvoon asti. Mulla kyllä kompura jatkaisi vielä tuosta, jos laitan pyynnin ylemmäs. Jos tuo sun 53 on lämmitysvedelle, niin onko toisiolla tarpeeksi kiertoa. Jos vaikka ajattelisi niin, että miten saada kuuma kaasu jäähtymään mahdollisimman paljon lauhduttimella. No kiertoa pitää sitten lisätä reilusti, jotta saadaan mahdollisimman paljon jäähtynyttä vettä tasaisella lämmöllä kulkemaan lauhduttimen läpi. Tällöin saadaan kaasusta mahdollisimman paljon kiskottua energiaa ulos.
Viileämmällä kaivollaMenee vähän ymmärryksen yli. Tai jos ymmärsin niin näinkö menee että kylmä kaivo/viileämpi kompura?
(http://i.imgur.com/O6j8dXs.png)
Ja lämpöisemmällä kaivolla
(http://i.imgur.com/mpCMRz6.png)
Ei pitäisi olla keleistä kiinni, jos on tehty käyttövettä siihen pyyntiarvoon asti. Mulla kyllä kompura jatkaisi vielä tuosta, jos laitan pyynnin ylemmäs. Jos tuo sun 53 on lämmitysvedelle, niin onko toisiolla tarpeeksi kiertoa. Jos vaikka ajattelisi niin, että miten saada kuuma kaasu jäähtymään mahdollisimman paljon lauhduttimella. No kiertoa pitää sitten lisätä reilusti, jotta saadaan mahdollisimman paljon jäähtynyttä vettä tasaisella lämmöllä kulkemaan lauhduttimen läpi. Tällöin saadaan kaasusta mahdollisimman paljon kiskottua energiaa ulos.
Kuinkakohan lähellä äsken käytiin R407C ja Niben rajoja?Suuri lämpötilaero lauhduttimella nostaa COPin taivaisiin ;)
Tein hieman muutoksia varaajan kytkentään (terveisiä Roorille, nostin keskimmäisen latauksen laipion päälle) jonka johdosta tyhjensin ja täytin varaanin alle 4-asteisella kunnan vedellä. Niben ruvettua lämmittämään tuota täysin kylmää latausta tuli kaivosta tunnin lepotauon johdosta 5-asteista viinaa eli lämpöisempää mitä lauhduttimelle tuli varaajasta.
Nätisti tuo rupesi silti lämmittämään ja oli ainakin COPpi kohdallaan. Seinäsähköä pumppu otti aluksi 137W ja lämpöä tuotti yli 1.5kW (+-10%). 8)
Niin.. Entäs siitten kun onki, otettu se osatehoinen, eikä haluttaisikaan maksaa seurauksia ja kämppä senkin kylmenee ja paluu laskee jatkuvalla syötöllä. No tietysti sittenhän pitää laskea kiertoa, jotta saadaan enemmän tehoa, kun lähtevä lämpö nousee.Minä vaan ynnäilen omia.
Suuri lämpötilaero lauhduttimella nostaa COPin taivaisiin ;)Pidin lattialämmityksessä kierron kiinni ja lämmittelin pelkkää varaajaa kunnes siellä nousi lämpö yli 15-asteeseen, pääsi samalla kuulosteleen miltä pikkunibe kuulostaa kierrokset tapissa.
Tuon hullunkierron ansiosta tulee ikäänkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Lauhduttimella dt 8-8.5C ja laatassa dt on vain 4.3C.
Äkkiä ajatellen tuo tallin alempi lämpötila kivasti jäähdyttää tulolitkuu lauhduttimelle ja näin ollen
pollycomit näyttää mitä sattuu :-[
Tuli vaan mieleen että voiko ylipäätänsä esim 10kw kone olla oikeesti kympin kone?
Lauhduttimen dt esim 5C niin virtauksen pitäisi olla jotain yli 0.4l/s joka taas sadan litran lämmityslitkulla tekisi
kierron nopeudeksi noin 4 min. Aika hyvä imutus pitää laatassa olla jos lämpö ehtii siirtymään putkesta betoniin :-[
Minä vaan ynnäilen omia.
Omassa järjestelmässä kiertää noin 200 litraa vettä, josta noin 120 litraa betonissa. Peltihässäkät ei viilennä litkuu kuin 0.5C. Tuo hullunkierto on mahdollisimman hitaalla ja dt 4.3C. Eli minulla isompi kone ei ainakaan olisi muutakuin harmi ja suuri sellainen.
Niin, kyseessä oli lämmitysveden teon aikaiset lukemat kovien pakkasten aikaan.
Kiertoa oli muistaakseni ihan riittävästi silloin. Ei jaksa muistaa enää...
Se kyllä on käynyt tammikuun jälkeen, että kaivoon palaa joka jaksolla -2,6 asteista vettä, eli ilmeisesti kaivo otti hiukan kylmää itseensä.
Vaikka paljon mentiinkin vastuksilla ja tällöin saattoi paluu olla -1,4 astetta.
Tulo kaivosta on ehkä juuri ja juuri nollan huitteilla. Käyntijakson jälkeen kun pumppua pyörittää, niin nousee se johonkin 0,8 asteeseen.
Mutta kun en näe mistään käynnin aikaista tuloa, niin ei voi varmasti tietää.
Harhauduinko jo pahasti ohi aiheen? :)
Nyt kun siis on tämä oikea topiikki, niin täytyy vielä kysyä, että miten sulla tuo yläkerran lattialämmitys pyörii? Eli onko siellä nyt se kierto täysillä ja onko kaikki termarit auki ja onko virtauksen säädöt laitettu maksimiin, eli täysi, auki? Nimittäin tuo shunttipiiri toimii parhaiten, kun siellä lattioissa pyörii vesi täyskierrolla. Liian kuumat huoneet vain sitten kuristetaan, tai käytetään termostaattia. Shunttipiiri siis pyrkii pysymään tasalämpöisenä ja sinä säädät sen lämpötilan ja shuntti sitten ottaa lisälämpöjä sieltä kuumemmasta piiristä. Homma siis toimii parhaiten mahdollisimman suurella vesikierrolla piirissä. Tällä saa laskettua lämpöä tuolla kiertävällä vesimassalla mahdollisimman alas. Sama homma toimii sen patteripiirin suhteen. Shuntti siihen piiriin ja pattereista termarit selälleen. Tällöin pitäisi alkaa varaajan toimimaan oikein ja ylilämpö pysyy varaajan sisällä. Molemmat shunttikierrot siis saa rauhassa pyöriä omilla kiertopumpuillaan täysillä ja kiertävät litkut saisi olla meno/paluulämmöiltään vaikka samat. Shuntti sitten ottaa kyllä lisää lämmintä, jos tarvii ja paluu alkaa kiihtyvällä tahdilla kylmentämään varaajaa. Saat tuolla systeemillä laskettua sen tarvittavan latauslämmön mahdollisimman alas. Eli kysymys siis kuului, että onko näin jo tehty?
Tarkoitin, että kieltäydyt näppärästi hyväksymästä sen, että se lattian massa on vastaavuudeltaan helposti useamman kuution vesivaraaja köntti, jota pitää estää jäähtymästä. Ei se paljon auta, jos sinne yrittää siirtää vaikka 100° vettä , mutta vain muutama desi. Pakkasella tuota hidasta könttiä sitten pitäisi vielä entisestään hieman ehkä lämmittämää, joka lisä on taas riippuvainen suoraan sisä tilojen ja ulkoilman Dt vaikutuksesta, eli eristävyyden tehosta. Eikä tuon betonin lämmitystä oikein edes pysty mieltämään samalla tavoin, kuin varaajan kohdalla. 2° ero 10 kuution betonissa sisältää jo hieman enemmän energiaa, kuin 200 litran ämpäri, jota jostain syystä ymmärretään myös varaajaksi, vaikka se on tarkoitettu varaamaan vain lämpöpumpun syöksy teho. Lattialämmityksellä se on kauppiaalta ihan sellainen " pölyimurikauppias" lisä loppulaskuun.Ai että näppärästi :) Juu, mulla on noin 4000litraa vedeksi muutettuna tuota betonia, enkä ole muuta ikinä väittänytkään. Mutta kun betoni on hieman eri olomuodossa kuin vesi.
Ja siis pointtina on edelleen, että pumpun tehon ollessa rajaalla ja lämmitysjärjestelmän kylmätehon ylittäessä pumpun lämpötehon, saadaan maksimi määrä lämpöä pumpusta siirrettyä ulos laittamalla sinne toisiolle maksimi kierto. Tällöin saadaan kaasua jäähdytettyä enemmän, eli otettua lämpöä ulos loppuviimeiseksi kaivosta, kun kiertokulkua jatketaan. Dt lauhduttimella voisi olla vaikka nolla, jos ohjaus perustuisi aikapulsseihin huonelämpötilan ohjaamana. Jos unohdetaan pois tuo COP, niin maksimi teho saadaan kun myös kaivo pyörii mahdollisimman pienellä Dt arvolla. Tästä tietysti alkaa seurata jo monta rajatekijää mukaan, mutta jos pysytää edelleen vain siinä maksimi tehossa. Ensin tulee lämmitysjärjestelmän kylmäteho, joka on pääsääntöisesti tehty jonkun laskelmien pohjalta ja harmittavasti on usein ihan liian kintaalla tehty. Lasketaan tehon tarve ja lyödään vastaus lukkoon, vaikka se voisi olla vaikka 3 kertainen yhtähyvin, mutta ei ole. Toinen pää on sitten se kaivo, joka näyttää olevan lähes poikkeuksetta täysin ylivoimainen nieltävä maalämmön laittajalle, eli yritetään keinolla millä hyvänsä saada 100m riittämään ja toinen jostain käsittämättömästä syystä ymmärtää laittaa 190 m kaivon 6 kW koneelle. Lattioihin jätetään joka toinen lämpöpelti laittamatta jne. Huono kaivo, tai huono lämmitysjärjestelmä siis ei tietysti mahdollista Dt alentamista, vaan alentaa saatavaa tehoa. Mulla on nyt tuon alumiinilattian takia Dt täyskierrolla noussutlähelle 7 astetta hieman vajaasta 6:sta, joten täällä ainakin lämmityksen kylmäteho ylittää reilusti tuon 17 kW pumpun max tehot. Varaajaa ajetaan ylilämmöille, jotta shuntilla saa pidennettyä käyntiaikoja. Eli mulla ei enää riitä alakerran betonille tuo yläkerran alhainen lämmöntarve, vaan lattialämmityksestä pitää shuntata vielä tuo yläkerran lattialämmitys nyt, kun termarit on auki. Mulla on 15 cm jaolla putkia lattiassa ja alumiini peittää käytännössä koko lattian pinta-alan. Laatat on remonttilaastilla suoraan kiinni alumiinipellissä. Ja noissa lämmityspiireissäkin litkut pyörii täyskierrolla, eikä yhtään piiriä ole kuristettuna edes tukeilla. Muutamaa huonetta joutuu termostaatilla rajoittamaan kyllä. Alakerran lattialämmitykset harmittaa, kun on liian korkealle lämmölle öljyaikaan laskettu ja saisi kylmäteho olla vaikka 3 kertainen nykyiseen verrattuna. Eli vanha betoni köntti vaatii korkeampaa lämpöä liian pienen mitoituksen takia nyt, kun lämpöjä pitäisi saada laskettua mahdollisimman alas ja lisätä kiertävää vesimäärää tehoa vastaavaksi.
Nyt kun siis on tämä oikea topiikki, niin täytyy vielä kysyä, että miten sulla tuo yläkerran lattialämmitys pyörii? Eli onko siellä nyt se kierto täysillä ja onko kaikki termarit auki ja onko virtauksen säädöt laitettu maksimiin, eli täysi, auki? Nimittäin tuo shunttipiiri toimii parhaiten, kun siellä lattioissa pyörii vesi täyskierrolla. Liian kuumat huoneet vain sitten kuristetaan, tai käytetään termostaattia. Shunttipiiri siis pyrkii pysymään tasalämpöisenä ja sinä säädät sen lämpötilan ja shuntti sitten ottaa lisälämpöjä sieltä kuumemmasta piiristä. Homma siis toimii parhaiten mahdollisimman suurella vesikierrolla piirissä. Tällä saa laskettua lämpöä tuolla kiertävällä vesimassalla mahdollisimman alas. Sama homma toimii sen patteripiirin suhteen. Shuntti siihen piiriin ja pattereista termarit selälleen. Tällöin pitäisi alkaa varaajan toimimaan oikein ja ylilämpö pysyy varaajan sisällä. Molemmat shunttikierrot siis saa rauhassa pyöriä omilla kiertopumpuillaan täysillä ja kiertävät litkut saisi olla meno/paluulämmöiltään vaikka samat. Shuntti sitten ottaa kyllä lisää lämmintä, jos tarvii ja paluu alkaa kiihtyvällä tahdilla kylmentämään varaajaa. Saat tuolla systeemillä laskettua sen tarvittavan latauslämmön mahdollisimman alas. Eli kysymys siis kuului, että onko näin jo tehty?
Ei ole tuosta asteista sinänsä, vaan siitä, että pienentämällä kiertoa saadaan tietysti menolämpö nousemaan, mutta tuolloin teho ei kyllä nouse, vaan laskee pumpulla. Huonon lämmitysjärjestelmän mitoituksen tunnusmerkkinä tuo lisääntynyt vaadittava lämpö sen sijaan käy hyvin. Tämän kun sattumalta tiedän ihan omakohtaisena kokemuksena. Ylimääräinen kiertovesipumppu pitää varmaan vielä laittaa, jotta saan kierron kovemmalle, ettei tarvi lämpöjä pitää niin korkealla turhaan.Niin no jos pumppuni haukkaa vuodessa 3500kwh lämmitykseen niin on vaikea väittää etteikö järjestelmä ja ajatukseni näistä olisi oikean suuntaiset.
Mä olen huomannut täyskierron hyväksi joka paikassa. Eikä sulla tuon yläkerran Dt tarvii olla edes 1 asteen yli, vaan voi olla vaikka 0. Se shuntti toimii sulla käytännössä termarina, joka hörppii lisää lämmintä ja shuntti kiinni pyrkii täyskierto vain pitämään joka paikan samalla lämmöllä, jolloin johonkin paikkaan sitten menee liikaa energiaa ja vain se vaatii kuristusta. Mulla on yläkerta niin nopea reagoimaan, että siellä pystyy käyttämään termareitakin halutessa. Jakotukilta kyllä ruuvasin kaikki auki ja laskin ensin käyrää, kun tuppasi hieman lämpöä taloon. Eli lisäämällä kierron maksimiin, laskin lämmöt minimiin. Energian määrä ei muuttunut, mutta lattiat on tasalämpöisiä, eikä lämpöpumppausta tule. Kannattaa vaikka kokeilla joskus, että liippasee ne säädöt kaikki levälleen ja ottaa termarit pois käytöstä ja odottaa lämpövaikutusta. Jos joku huone kuumenee, niin sen kiertomäärää pitää vähentää hieman. Ja kohta olet jo laskemassa lämpökäyrääkin alemmas. Sama homma patterien kanssa. Maksimi kierto ja lämpökäyrän haku. Pattereilla vielä jyrkkyyden hakukin vaatii hieman enemmän tarkkuutta. Ja patterithan vaatii sullakin jatkuvan kierron, eikä pelkkä latauksen aikainen pumppaus. 1-putki järjestelmä on äärimmäisen huono ratkaisu maalämmöllä ja todellinen säätäjän haaste. Omaa kokemusta on tuokin.
Mutta kun tässä omassa systeemissä oli juurikin se haaste, että en saa rajoitettua patteriverkoston lämpötilaa alemmas tietyn pisteen jälkeen millään säädöillä. Yläkerran lattian pyynti jos on vaikka 38 astetta, niin se on silloin myös alakerran pattereiden paluun / puskurin pyynti samalla. Ainut vaihtoehto rajoittaa alakerran lämpöjä on termarit tai sitten asennuttaa se shunttaus.Enemmän olisin huolissani aikaisemmin ilmenneistä lauhdutin/kuumakaasujen lämmöistä.
Voishan sitä tietysti investoida yläkertaan uusiin ikkunoihin ja katolle puhallusvillaa, jne. ja näin saisi yläkerran pyyntiä alemmas ja alakerran pyyntiä myös.
Enemmän olisin huolissani aikaisemmin ilmenneistä lauhdutin/kuumakaasujen lämmöistä.
Tein pikku yhteenvedon näistä kompura/lauhduttimelta lähtevistä litkujen lämpötiloista.Aika paljon heittää linjasta tuo sun kone.
Oma kone.
57,3/89.9C
Eurosopperi
58,6/107C.
Oiltosoil
53.1/117C
Tampereen Nibe f1345
57.7/97,4C
JM82 koneen arvot kiinnostaisi kovasti. Elikkä mitä on koneen lämmöt kun lauhduttimelta pukkaa liki kuuskyt asteinen ulos? Eikö siinä oikeesti ole mitään mittauspisteitä itse koneessa?
Aika paljon heittää linjasta tuo sun kone.
No heittää joo, mutta eikö tähän vaikuta myös laitteen perässä oleva lämmönjako ja sen toimivuus?Kyllä kai näin käy, en tiedä. Normipumppu kyllä noissa lämmöissä antaisi ymmärtääkseni antaisi jonkinlaisen hälyn.
Eli itellä oli tuossa vaiheessa muistaakseni kone jauhanut ja jauhanut ja mentiin äärirajoilla. Jos lämmönjako haukkaa enemmän kuin pumppu pystyy tuottamaan, niin eikö se aiheuta jo tuon kuumakaasun nousun?
Täällä on vähän eri tyylinen 1-putkijärjestelmä, tai 2-putkijärjestelmä paremminkin. Eli läpivirtaava puskuri. Se on kyllä hyvin helppo säätää koska ei oikein ole mitään säädettävää. Pummpu vaan sopivalle nopeudelle eli III-nopeudelle ja säädöt oli siinä. Lisäksi lämmön ohjaus puskurivaraajan yläosasta, niin pumppu lähtee käyntiin aina kun puskurivaraajasta on lämpö loppunut/loppumaisillaan. Möys pattereiden paluu lämpötilaa seuraamalla saisi ohjauksen, kun ei ole kovin suurta väliä toimiiko ohjaus menon vai paluun mukaan.Tampereella taitaa samanlainen systeemi. Tosin ohjaus taitaa olla alempana kun varaaja ajetaan tosi kylmäksi.
Euroshopperilla se varaajan kytkentä on vähän erilainen, niin siinä shunttaus on kyllä tosi näppärä.
Mites nää sattuu linjaan?
Vähän terminologiasta "lauhdutin meno" onko se lauhduttimelle meno vai lauhduttimelta meno?Nuo onkin tosiaan hämääviä.
Kannattaisi käyttää termejä "lauhduttimelle", "lauhduttimelta", "keruulta", "keruulle", "höyrystimelle" ja "höyrystimeltä" nämä ovat yksiselitteisiä.
Jotta tuon linjan näkisi pitää tietää vähintään:
-Kylmäaine
-Lauhduttimelle
-Lauhduttimelta
-Keruulta
-Keruulle
ATS
09.05.2013 Onko jäähdytysmoduuli saatavana teidän kautta - hinta? KM
Vastaa
15.05.2013 Koko tuotevalikoimamme on esillä netissä, eikä meiltä löydy jäähdytysmoduulia ainakaan tällä hetkellä.
Vähän terminologiasta "lauhdutin meno" onko se lauhduttimelle meno vai lauhduttimelta meno?
Kannattaisi käyttää termejä "lauhduttimelle", "lauhduttimelta", "keruulta", "keruulle", "höyrystimelle" ja "höyrystimeltä" nämä ovat yksiselitteisiä.
Jotta tuon linjan näkisi pitää tietää vähintään:
-Kylmäaine
-Lauhduttimelle
-Lauhduttimelta
-Keruulta
-Keruulle
ATS
Saiko noista termeistä nyt selvää?Sai selvää
Sai selvää
Höyrystimen ja lauhduttimen paineet ovat a ja o näissä laskelmissa.
Sain koneen isentrooppiseksi hyötysuhteeksi 0,69, mikä on hyvä arvo. Esko Kaappolan mukaan scrollin isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 - 0,70.
Hyötysuhde on aika herkkä höyrystimen jälkeisen imukaasun tulistukselle, arvasin 2C.
ATS
Seppaant oletko käyttänyt tuota ohjelmaa?En ole käyttänyt tuota ohjelmaa.
Miten pisteen 4 ja 5 vaaka-akselin kohta selvitetään jos arvot piirretään käsin? Siihen tarvitaan koneen tehoa ja se lasketaan entalpian mukaan?
Laitahan tänne noita kovemman lämmön arvoja niin katsotaan.
Tässä on yksi.Aika haipakkaa lauhduttimen virtaukset, 0,623l/s :-[ Millä tuo on mitattu?
Vaikuttaako tulokseen se, että vastuskin on ollut käytössä?
Ulkona oli -25,2
Kuumakaasu = 100,2
Yläpaine = 30,1 bar
Alapaine = 7,0 bar
Lauhdutin meno = 49,4 (meno ilman vastusta = 48,1)
Lauhdutin paluu = 45
Virtaus = 37,39 l/min
Kaivolle = -2
Kaivolta = 0,8 <- Tää on puhdas arvaus. Mutta tuota luokkaa se jotakuinkin on. Vastus on kuitenkin auttanut ja siksi ei ole kylmemmät lämmöt kaivoon / kaivolta.
Miten desimaalin päälle tuloksiin vaikuttaa nuo lauhduttimen menot ja paluut?
Kun oma pumppu ilmoittaa lauhduttimen menon oikeastaan kahdessa kohtaa, eli lauhduttimen meno sekä lauhduttimen meno vastuksien jälkeen.
Siinä aiemmassa tämän päiväisessä mittauksessani laitoin lauhdutin menoksi sen vastuksien jälkeen mitatun arvon, koska on lähempänä putkesta mittaamaani arvoa. No, eihän eroa ole kuin muutama kymmenys ja vaikka vastukset eivät tänään olleetkaan käytössä, niin ihmettelen miksi ne näyttävät eri lukuja. Anturit hieman eri kohdissa, niin heittoa tulee?
Siinä aiemmassa oli lauhdutin meno 43,2, joka oli vastuksien jälkeen mitattu ja itse lauhdutin meno oli 43,0. Ei taida muutamasta desimaalista olla tulokset kiinni?
Aika haipakkaa lauhduttimen virtaukset, 0,623l/s :-[ Millä tuo on mitattu?
Siel on koneen sisässä oma mittaus.Eikö pumpun oma lauhduttimen pumppu riittäisi puskurin lataukseen, vai ymmärsinkö väärin että tuossa on ulkoinen
Tuossa vaiheessa oli puskurin latauspumppu täysillä.
Se on joku Wilon 7,5 m nostokorkeudella oleva pumppu.
Nythän olen taas tiputtanut sen kierroksia.
No niin, uudet arvot haettu.Pienemmällä lauhduttimen virtauksella 0.36l/s varaajan dt kasvaa jo noin kuuteen asteeseen.
Ja ulkona -6,4 astetta.
Kylmäaine R410 A
Kuumakaasu = 84,4
Korkeapaine = 26,4
Alapaine = 6,9
Lauhduttimelta meno = 43,2
Lauhduttimelle paluu = 37,3 (tämän jos mittaa putken pinnasta, niin on n. yhden asteen alempi lukema)
Tilavuusvirta = 22,16 l/min (puskurin varaus)
Kaivolle = -2,6
Kaivolta = Arvio = +0,2 (tätä ei näe koneesta itsestään, vaan kun lämmitys loppuu, niin asettuu hetkisen kuluttua tuohon)
Mitään höyrystimen tai muita tietoja ei koneesta irti saa.
Eli kaivolta tulevan litkun tarkka lämpötila on vähän arvailujen varassa.
Ja ihmetyttää tuo paluu lauhduttimelle, jos vertaa ir-mittarin lukemaan. Meno lauhduttimelta antaa aika tarkkaan saman lukeman, mutta paluu voi olla asteen viileämpikin.
Saiko noista termeistä nyt selvää?
Eikö pumpun oma lauhduttimen pumppu riittäisi puskurin lataukseen, vai ymmärsinkö väärin että tuossa on ulkoinen
lisänä?
Joka tapaukessa tuo 3 asteen tulon ja menon välillä on kyllä aika mitätön arvo. Pitäisi saada varaaja reilusti lämpimämmäksi kuin korkein pyynti lämmitysjärjestelmällä on.
Huiliajat pitenisi ja pumppu ehtisi tehdä välistä käyttövettäkin.
Pumpun vaihto eurosopperin kanssa olisi cool :)
Pienemmällä lauhduttimen virtauksella 0.36l/s varaajan dt kasvaa jo noin kuuteen asteeseen.
Onko näin että sakupumpuilla ei edes pääse alemmaksi?
Onko niin että tuo saksalaisten käyttämän kylmiksen teho loppuu kovimmilla lämmöillä?
Rivien välistä lukien niin tuntuisi käyvän myös höyrystyspuolella tai ensiöpiirssä, kuinka vain.
Kylmäaine R410 ANäillä arvoilla kompressorin sisäinen hyötysuhde on 0,69
Kuumakaasu = 84,4
Korkeapaine = 26,4
Alapaine = 6,9
Lauhduttimelta meno = 43,2
Lauhduttimelle paluu = 37,3 (tämän jos mittaa putken pinnasta, niin on n. yhden asteen alempi lukema)
Tilavuusvirta = 22,16 l/min (puskurin varaus)
Kaivolle = -2,6
Kaivolta = Arvio = +0,2 (tätä ei näe koneesta itsestään, vaan kun lämmitys loppuu, niin asettuu hetkisen kuluttua tuohon)
Vaikuttaako tulokseen se, että vastuskin on ollut käytössä?Ja näillä arvoilla 0,63
Ulkona oli -25,2
Kuumakaasu = 100,2
Yläpaine = 30,1 bar
Alapaine = 7,0 bar
Lauhdutin meno = 49,4 (meno ilman vastusta = 48,1)
Lauhdutin paluu = 45
Virtaus = 37,39 l/min
Kaivolle = -2
Kaivolta = 0,8 <- Tää on puhdas arvaus. Mutta tuota luokkaa se jotakuinkin on. Vastus on kuitenkin auttanut ja siksi ei ole kylmemmät lämmöt kaivoon / kaivolta.
Näillä arvoilla kompressorin sisäinen hyötysuhde on 0,69Ja näillä arvoilla 0,63
On selvästi huonompi kuin matalammalla paineella ja lämpötilalla.
Löytyykö sinulta n. 20bar/ 30C arvoja?
ATS
Kumman lauhduttimen lukeman mukaan nyt laskit tuon viimeisimmän, kun siinä oli vastus käytössä ja se nosti menoveden lämpöä sillä reilulla asteella?Laskin paineen mukaan, koska paine on se minkä mukaan näitä lasketaan.
Eli kumpaa siinä tutkitaan?
Laskin paineen mukaan, koska paine on se minkä mukaan näitä lasketaan.
Koska lämpötila ja paine kulkevat kutakuinkin käsi kädessä voidaan käyttää myös lämpötilaa. Lämpötila pitää kuitenkin muuttaa laskuja varten paineeksi ja tässä tulee laskelmiin epätarkkuutta.
Jos käytetään lämpötilaa niin heti lauhduttimen jälkeen.
Löytyisikö sitten jotain arvoja, jotka ovat arvojen 26,4bar_43.2/84,4C alapuolella?
ATS
Hei nyt stop the press. Olen aikaisemmin käsittänyt tuo 400 L on käyttövesi pönttö ja siellä oleva kierukka ei muka pysty parempaan. Nyt pitää pakittaa tuossa kuumanveden teossa ja se wpc:n oma yhdistelmä varaaja ei pysty kyllä täyskiertoon kuumanveden teossa. Lämmitykselle saisi kyllä olla täyskierto taas. Eli pitäisi olla itsesäätyvä kiertovesi pumppu. Itseasiassa Fraatti taisi juurikin puhua oman yhdistelmän vedenlataus huonoudesta verrattuna esim tuohon mun 390 L pönttöön, jossa on varsin hyvin suunniteltu ja tehokas kierikka. Eli tässäkin olisi siis yksi yhdistelmän pienoinen ongelmakohta kyseessä, eikä kaasukiertojen vika ollenkaan.
Kuka osaa laskea että kuinka paljon menee energiaa yhden vesilitran höyrystämiseen?Taulukkotietoa:
Jossain oli viime talvena tämä käyty läpi, mutta nyt kun tarvitsisin tietoa niin ei löydy mistään.
Tomppelilla muistaakseni oli tästä kaavakin.
Kuutio vettä päivässä veisi siis sähköä 720kwh :-[Jos 5C vedestä tehdään 20C höyryä kuluu energiaa 0,70 kWh/ litra.
Onpa halpaa. :-\
Hetkinen, tarvitseeko tuo koko prosessi siis 0,628+0,72kwh tehon että tulee höyryä?
Uusia lukuja, lämmityksen alkuvaiheesta:
Korkeapaine = 24,4
Alapaine = 6,9
Kuumakaasu = 72,0
Lauhdutin meno = 39,3 (tai 39,5)
Lauhdutin paluu = 33,5
Virtaus = 22,16 l/min
Kaivoon paluu = -2,0
Kaivosta (arvio) = +0,8
Ehditkö seppaant näitä vielä katsomaan, onko linjassa?Kuuma kaasu on jo mieluummin liian matala, koska tällä tulee jo liian hyvä sisäinen hyötysuhde, saisi olla 5C korkeampi.
Onko tuo kuumakaasu suhteettoman korkealla suhteessa lauhduttimen menoon?
Jos 5C vedestä tehdään 20C höyryä kuluu energiaa 0,70 kWh/ litra.Kävin äkkiä lähtiessä katsomassa, Kompuralla taitaa tehdä. 39kw laudutin ja 29kw höyrystin.
Kuinka tuo vesi höyrystetään?
ATS
Sain tuolla aikaisemmin linkkaamalla laskurilla 39,5 asteiselle menovedelle kaasupaineeksi 23,1 bar. Olisiko tuo lähellä sitä, mitä pitäisi olla.Saattaa se näinkin olla, jos lauhdutin osaa hyödyntää tulistetun kaasun korkeampaa lämpötilaa.
Tuo laskuri antaa 35 asteen menolle 20,565 bar. Onko tuo oikein?
Mulla on 107 astetta ja 58,6 menovesi. Tässä kohtaa on jotain pielessä oiltosoilillaTämä on OK
Tuolla aikaisemmin oli jotain kaasun lämpöjä jo 53 asteen menon tienoilla, jolloin kaasun lämmöt oli 117 astetta..Tässä on jotakin pielessä
Tuolla aikaisemmin oli jotain kaasun lämpöjä jo 53 asteen menon tienoilla, jolloin kaasun lämmöt oli 117 astetta.. Mulla on 107 astetta ja 58,6 menovesi. Tässä kohtaa on jotain pielessä oiltosoililla. Pystyisiköhän tuo höyrystimen virtaus olemaan liian suurella siellä kaivossa ja kaasut käyttäytyy omituisesti. Itte joskus kokeilin kierron laskemista ja sillä sai nostettua tulolientä saman verran, kuin menoliemi laski. Kokeile huviksesi ottaa yksi pykälä pois kaivon kierrosta. Saat ainakin höyrystimelle kaasun tulopäähän enemmän lämpöä. Kannattaa vain huolehtia, ettei Dt nouse yli 6:n. Mulla rupesi kaasun lämmöt pomppimaan jostain syystä tuolla Dt 6,5 paikkeilla ja palautin täyskierrolle.
Back in business...
Laitoin lämmöt alas ja kone huilasi varmaan pari tuntia.
Kuumakaasu = 65,2
Yläpaine = 22,1 bar
Alapaine = 6,9 bar
Lauhdutin meno = 35,4
Lauhdutin paluu = 29,4
Virtaus = 21,64 l/min
Kaivolle paluu = -2,0
Kaivolta = (arvio) +0,8
Lähteen paine = 0,68 bar
Ja niitä aiempia kovia lämpöjä:
Kuumakaasu = 115,9
Yläpaine = 33,3 bar
Alapaine = 7,1 bar
Lauhdutin meno = 53,1
Lauhdutin paluu = 49,9
Tässä muistaakseni kone oli jauhanut ja jauhanut eikä saanut puskuria millään aivan siihen pyyntilämpötilaan.
Jos kone käy koko ajan eikä saavuta haluttua lämpöä, niin kohoaako silloin vain nuo kaasut, eikä lämmöt enää nouse?
Laitetaas vielä yhdet:
Kuumakaasu = 100,7
Yläpaine = 29,4 bar
Alapaine = 6,9 bar
Lauhdutin meno = 48,2
Lauhdutin paluu = 42,8
Näistä ei ole otosta paljonko kaivon lämmöt oli...
Mitä näistä nyt voi päätellä?
Uusi tyhmä kysymys, ei löytynyt foorumin haulla yhtään edellistä keskustelua aiheesta:Auttaako tuo antureiden lisääminen?
Onko kukaan korvannut yhtä NTC anturia useammalla NTC:llä ja keskiarvoistalla kytkennällä?
Omassa järjestelmässäni ulkoiselle Niben menovesianturille BT25 ei oikein ole löytynyt optimaalista paikkaa jossa sekä lämmönsäätö
että varaajan varautuminen toimisi halutusti kaikissa ulkolämpötiloissa. (ulkoinen menoputki vs. jollain korkeudella varaajassa)
Nibe käyttää anturinaan NTC10k:ta joita kytkemällä kaksi rinnankytkettyä sarjaan saisi näppärästi neljän anturin keskiarvoistavan kytkennän
tai vaihtoehtoisesti voisi tehdä esim. kaksi painotettua anturia 1:3 suhteella, vaihtoehtoja olis useita. (jee, lisää säädettävää)
Tuntuisi vaan vähän liiankin yksinkertaiselta ja tätähän voisi soveltaa moneen muuhunkin kohteeseen jossa haluttais vähän jakaa mitattavaa kohtaa pidemmäksi,
mutta silti saada vain yksi lopputulos. Onko tässä jotain miksei tuo toimisi pl. kokonaisvirheen pieni kasvu johtuen anturien lukumäärän kasvusta?
Laitetaas tähän vielä pari tulosta käyttöveden teon ajalta, ettei lopu data kesken! :DAika jännästi jotenkin karkaa kuumakaasut ylös jos vertaa minun tai jm82 pumppuihin.
Kuumakaasu = 99,4
Yläpaine = 32,6 bar
Alapaine = 7,0 bar
Lauhdutin meno = 49,6
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!
Ja toinen:
Kuumakaasu = 121,5
Yläpaine = 38,2 bar
Alapaine = 7,2 bar
Lauhdutin meno = 57,2
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!
Jostain syystä, kun lyön tähän laskuriin oman lauhduttimelta lähtevän lämmön, niin saan aika lähelle tuon laskurin näyttämän paineen. Liekö tuota voisi joku ymmärtävä tekstistä suomentaa, että mikä mahtaa olla käyttökohde koko laskurille. R22 paineet lienee ihan eri luokkaa, vaikka käyrä muutoin seuraisikin tuota R430a:tä.Tämä laskuri antaa paineet yksikössä Barg eli bar ylipainetta.
http://www.csgnetwork.com/r410apresstempconv.html
Laitetaas tähän vielä pari tulosta käyttöveden teon ajalta, ettei lopu data kesken! :D
Kuumakaasu = 99,4
Yläpaine = 32,6 bar
Alapaine = 7,0 bar
Lauhdutin meno = 49,6
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!
Ja toinen:
Kuumakaasu = 121,5
Yläpaine = 38,2 bar
Alapaine = 7,2 bar
Lauhdutin meno = 57,2
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!
Jotenkin näyttää, että sulla on tuo paine 2-3 bar enemmän, kuin mulla vastaavilla lauhduttimen lämmöillä. Eikös tuossa Stiebelissäkin ole se elektroninen paisuntaventtiili? Sen idea on vissiin siinä, että se pystyy hyödyntämään tuon minimaalisen liukuman R410a:lla, eikä tarvitse niin suurta turvamarginaalia, kuin 407. Tuo 407:n 4 eri kaasun seos, jotka kiehuu eri pisteissä eron ollessa 5 asteen luokkaa. R410a on 2 kaasua, jotka kiehuu melkein täsmälleen samassa pisteessä, eikä tartte mitään liutteluja turvavaraksi. Tulee helposti mieleen tuon R410 kanssa, että lämpötila ikkuna sopii paremmin ilmalämpöpumppuihin, tai reilusti plussalla pyörivään kaivoon. Mulla kun tuli pitkään kaivosta yli 5 asteen lämpöjä, niin legionellakuumennus meni heittämällä kompuralla ja menovedet oli 63 asteen yli reippaasti. Enää ei mene, kun kaivot on kylmenny pari vuotta.
Noissa piirtämissäni käppyröissä näkee selvästi kuinka paineet ja kaasujen lämmöt kasvaa suhteessa enemmän verrattuna lauhduttimen menoon, mitä lämpimämpää vettä tarvitsee tehdä.Juuri näin sen pitää käyttäytyä.
Onko tuo sitten normaalia vai ei...?
Juuri näin sen pitää käyttäytyä.
"euroshopperi"
Laitahan tänne kootusti samanlaisia lämpötila/paine tilastoja kuin mitä "OilToSoil" laittoi niin vertaan niitä sitten keskenään.
ATS
Juuri näin sen pitää käyttäytyä.
"euroshopperi"
Laitahan tänne kootusti samanlaisia lämpötila/paine tilastoja kuin mitä "OilToSoil" laittoi niin vertaan niitä sitten keskenään.
ATS
Ja oiltosoilille. Koitappa kuitenkin hieman laskea kaivon kiertoa, jos se nostaisi tulolämpöä hieman. Se voi jopa tasata kaivon lämmönantoa.
Joo se pumppu kuluttaa nyt vähän vähemmän sähköä.
Ai teilläkin on noin julma 310W pumppu. Täällä on "vain" 245W mutta täysillä se on ollut koska lämpötilaero näyttää 4 astetta lähes aina.
Ehkä 85% olisi suht hyvä nopeus?
Mulla laski kaivoon paluu jo -3 alle reilusti. Mutta paluu nousi samalla yli +3 asteeseen. Tuolloin oli siis kierto 40 L/ min ja täyskierto on 60 L / min. Nyt taidan alkaa taas hakea sitä tulon suurennusta uudelleen, kunhan tuo ulkolämpötila taas laskee tästä +25 asteesta. Pitäisi kyllä saada tuo tulon tarkka lämpö oiltosoililla, niin pystyy järkeilemään sen höyrystimen tehon ja kaivon kyvyn välillä. Tuo paluu kaivolle saisi alkaa vaikka laskemaan aavistuksen, niin silloin ollaan siinä tehojen risteyksessä. Täytyy vain yrittää muistaa, ettei ylitehoista kaivoa ole varmaan kellään Suomessa ja tuo, että edes se Dt 3 ideaalina ei välttämättä pidä paikkaansa. Keskilämpötilan huomasin hieman nousevan menoa pienentämällä, mutta kaasun lämpö alkoi pomppia Dtn ylittäessä 6,5. Jostain syystä järkeilin, että se on huono, jos lämmöt heilaa -2 ja +3 asteen väliä jokaisella päivityssyklillä.
Eikös tuossa Stiebelissäkin ole se elektroninen paisuntaventtiili?
Voihan se ollakin. Kierron laskua vain hieman, kunnes tuo paluu kaivoille alkaa laskea on joka tapauksessa pointtina, niin alkaa höyrystimen teholuokka selvitä. Tulo sitten toivottavasti nousee enemmän, kuin meno laskee ja alkaa Sweetpointti olla lähellä.
Jotenkin tuntuisi, että nuo maksiksi sanotut luvut ei kuulosta ihan oikeilta. Sanoisin, että Dt 5 on varmaan moneen paikkaan vielä taatusti kelpuullinen. Pikemminkin järkeilisi, ettei noita lukuja kannata yrittää pienentää. Kannattaa sulla kokeilla esim 2 kk pumpun arvolla tuo 75%. Se kuulostaisi melkein hyvältä. 80% nostat sitten, jos ei ala tulo nousta. Vaikea on arvioida, kuinka sieltä pohjalta alkaisi saada parhaan luovutuksen liuokselle. Turbokollektori sulla varmaan on kuitenkin. Siinähän on ohuempi seinämä ja se hieman pakottaa litkua pyörteelle, vaikkei edes olisi varsinaisesta turbelenssista kyse. Vielä jäi tuo kaivon tämänhetkinen lämpö mietityttämään. Palkonka on lämpö, jos pyörittää liuosta 1/2 tuntia?
Uusia lukuja, lämmityksen alkuvaiheesta:Tässä koneen teho on 9.12kw.
Korkeapaine = 24,4
Alapaine = 6,9
Kuumakaasu = 72,0
Lauhdutin meno = 39,3 (tai 39,5)
Lauhdutin paluu = 33,5
Virtaus = 22,16 l/min
Kaivoon paluu = -2,0
Kaivosta (arvio) = +0,8
Tässä koneen teho on 9.12kw.
Lauhdutin meno = 35,4
Lauhdutin paluu = 29,4
Virtaus = 21,64 l/min
Kaivolle paluu = -2,0
Kaivolta = (arvio) +0,8
Lähteen paine = 0,68 bar
Tässä koneen teho on 8,78kw.
Kaikki on siis kunnossa?
Enpäs tiedä?Enpä tiedä. Kuitenkin jos pumppu käy vaikka 3000h vuodessa, niin äkkiä tuosta vajaatehosta joutuu maksamaan
Itse sain 9,07 kW tästä jälkimmäisestä ja 8,98 kW ensimmäisestä.
Tuossa ekassahan on vähän yli yhden kW vajaus siihen, mitä pitäisi olla B0/W35 tilanteessa manuaalin mukaan.
Missä siis vika?
Jos on tavanomainen talous ja lämmitetään vain pelkällä maalämpöpumpulla,
on vuotuinen käyntiaika ihan nappiin osuneella mitoituksella normivuotena noin 3.300 h.
Harvemmin siihen osutaan.
Mäntäkone patterilämmityksessä keränee tunteja hiukan enemmän kuin lattialämmitys scrolli koneella.
Komppaan Tomppelia. 3300 h
Komppaan Tomppelia. 3300 hSamoin. Järjestelmäni on suunniteltu hieman yli ja vuotuisia käyntitunteja tulee noin 3000h.
Samoin. Järjestelmäni on suunniteltu hieman yli ja vuotuisia käyntitunteja tulee noin 3000h.
Meillä Copelandin mäntäkompuralla kertyy käyntitunteja n 1700/vuosi patteritalossa.Täällä tuli ensimmäisenä vuotena 1257 tuntia käyntiä ja käynnistyskertoja 1552. Ottoteho kovasti vaihtelee riippuen ulkolämpötilasta, siis menoveden lämmöstä sekä kaivon lämpötilastakin. Suurin ottoteho oli tammikuussa -30 pakkasilla.
Ei ole käyntiaikalaskuria mutta ottoteho on n 2,7kw ja vuosikulutus maalämpökoneella n 4500kwh/v.
18v käytön aikana käyntitunteja kertynyt n 30600h ja sähköä kulunut 81000kwh. ;)
Ihan mielenkiinnosta samat kysymykset sinulle.Kyllä se on siinä -30 tienoilla varmaan.
Missä vaiheessa vastukset narahtavat päälle? Riittääkö mitoituslämpötilaan asti?
Laitetaas vielä yhdet:
Kuumakaasu = 100,7
Yläpaine = 29,4 bar
Alapaine = 6,9 bar
Lauhdutin meno = 48,2
Lauhdutin paluu = 42,8
Tuohon kun saisi virtaukset lauhduttimella.
Sinuna soittaisin ensiksi maahantuojalle tai pumpun asentaneeseen yritykseen ja kysyisin että
miksi ne valehtelee.
Ai ne myyjät / maahantuojat? :DJuuri näin, jos ilmoitetut tehot heittää noin räikeästi niin eikun syyllinen vastuuseen.
Joo, pitää vähän kysellä.
Onko tuossa mitään epäselvää, eli onko jokin tekijä, jota en nyt osaa ottaa huomioon ja siksi näyttää tehot huonolta?
Eikös ne muuttujat ole nimenomaan delta ja virtausnopeus ja that's it?
Juuri näin, jos ilmoitetut tehot heittää noin räikeästi niin eikun syyllinen vastuuseen.
En minäkään osta tai ainakaan hyväksy jos lupaavat autossa olevan 100hv ja oikeasti onkin joku 89.
Paljonko tuossa viimeisimmässä on ottoteho pumpulla?
Ei oo tietoa hetkellisestä ottotehosta.Joo, yleensä pumput antaa hieman enemmän tehoa kun kaivo tai litkun lämmöt on näiden "mittauspisteiden"
Oon pitänyt kyllä kirjaa viikottaisista arvoista, mutta niissä minulla ei taas ole kuin kulutus, tuotto ja käyntitunnit.
Eli lämmöt ja virtaukset tietenkin puuttuu.
Ne ulkolämpötilat, joissa kone antaa luvatut n. 10 kW ulos on luokkaa +10 - +12 astetta. Eli ei tää nyt hyvältä näytä.
Tämä siis saatuna koneen laskureista ja verrattu antotehoa käyntitunteihin.
Joo, yleensä pumput antaa hieman enemmän tehoa kun kaivo tai litkun lämmöt on näiden "mittauspisteiden"
yläpuolella.
Jos täällä on vuoden keskilämpötila +4 astetta, niin eikös tässä ole jonkinmoinen ero, kun saadaan 10 kW vasta +10 asteen jälkeen?Taitaa olla että sakupumpuissa on mitoitettu nuo levarit sikäläiseen ilmastoon sopiviksi.
Mutta kyllä tää nyt haiskahtaa lukujen valossa siltä, että tehoja uupuu.
Ja antoi tuo masiina kesällä joillain viikoilla lähes 12 kW ulos, mutta silloin olikin jo pihalla kesä ja kaivokin ehtinyt saamaan lämpöä itseensä.
Meidän AHS 8kW Kiinalaisen tunnit joka vuosi 3200 - 3300 välillä ja vastuksia käyttää viimeistään -17 lämpötilassa. Toimiihan tuo mutta olisi pitänyt ymmärtää paremmin ja vaikka olisi tuon kiinalaisenkin ottanut, niin 10kW versiona ja syvemmällä kaivolla. :-[Vastuskäyttö tekee pumpusta "täystehoisen". Pumpun teho + vastusteho on yhteensä se täysteho.!
Piirtelin oheiseen R410A kylmäaineen p-h kaavioon Oil'n ja euro'n koneiden toimintapisteitä.
Oletuksena oli että annetut painelukemat ovat bar ylip.
Euro'lta oli vain kaksi pistettä, pitäisi olla enemmän jotta voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Oil'ilta oli seitsemän pistettä, näistä voi jo tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Esko Kaappolan mukaan scroll-kompressorin isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 -- 0,70
Euro'lla tämä hyötysuhde oli n. 0,79, on liian suuri. Tulos on epävarma johtuen vähäisestä havaintojen määrästä.
Oil'lla hyötysuhde matalilla painella (lämpötiloilla) on samaa suuruusluokkaa kuin euro'lla mutta korkeilla paineilla (lämpötiloilla) vain n. 0,56 ja tämä taas on aivan liian huono arvo.
Mitä tämä tarkoittaa?
ATS
niin jokinhan tässä mättää.Niin mättää.
Niin mättää.
Täällä oli joskus tapaus missä kuumakaasu oli paineeseen nähden liian suuri.
Siinä syynä oli todennäköisesti jumittava paisuntaventtiili.
Onko kylmäainepiirissä "silmä" eli näkölasi mistä näkee kylmäaineen käyttäytymisen. Jos on niin seuraa mitä näkyy.
ATS
Piirtelin oheiseen R410A kylmäaineen p-h kaavioon Oil'n ja euro'n koneiden toimintapisteitä.
Oletuksena oli että annetut painelukemat ovat bar ylip.
Euro'lta oli vain kaksi pistettä, pitäisi olla enemmän jotta voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Oil'ilta oli seitsemän pistettä, näistä voi jo tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Esko Kaappolan mukaan scroll-kompressorin isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 -- 0,70
Euro'lla tämä hyötysuhde oli n. 0,79, on liian suuri. Tulos on epävarma johtuen vähäisestä havaintojen määrästä.
Oil'lla hyötysuhde matalilla painella (lämpötiloilla) on samaa suuruusluokkaa kuin euro'lla mutta korkeilla paineilla (lämpötiloilla) vain n. 0,56 ja tämä taas on aivan liian huono arvo.
Mitä tämä tarkoittaa?
ATS
Joku tietty vuotuinen käyttötuntimäärä ei ole mikään ehdoton ja tarkka tuntimäärä.
Vuotuiseen käyntituntimäärään vaikuttaa aika moni tekijä.
Olikos euroshopper perillä mitä tietoja tuo sinun koneesi näyttää?
(http://i.imgur.com/osYMk5C.png)
Jos olen käsittänyt oikein niin nuo sielä löytyy ja niiden perusteella osaakin jo sanoa paljon koneen käynnistä...
Laitappa noista pisteet tuohon sun omaan verraten, niin saat jotain verrokkia. Nuo veden lämmöt lauhduttimella on hieman eri.
Toisio tulo 48,3°
Toisio meno 54,2°
Kaasun lämpö 97,2°
Paine 7,1/34 bara
Tarkoittaako tuo " actual LPG temperature ", lauhduttimen jälkeisen kaasun lämpötilaa? Olen huomannut, että tuo lämpö on hieman alle 1°c suurempi, kuin lauhduttimelta lähtevän veden lämpö. Olen aina laittanut tuon veden lämmön noihin paine vertauskaavioihin. Olisiko pitänyt laittaa tuo kaasun actual lämpö?
Jos sulla on se lämmityksen mutasihti tukossa. Mulla ainakin kertyy lieraa sinne toistuvasti. Mä laitoin jo sellaisen kunnon patruunasudattimenkin ja 3 patruunaa vaihtelin aluksi. Nyt on taas aloitettava uudestaan, kun tuntuu lieraa olevan. Mulla on siinä lierapatruunassa oma pienempi grundfossin alpha ja sillä menee varaajan kierrot täysin sekaisin, eikä pysty käyttämään lämmityskaudella ollenkaan. Laatikollinen on vielä patruunoita varastossa. Oliskohan 10" patukoita ja aika karkeassa liejussa ne sieltä vaihtelin ensimmäisilla kerroilla. Ja mulla on siis lämmityksen Dt sen 6 asteen päälle täyskierrolla, mutta myös lämminvesi on samaa luokkaa Dt.
Ei löydy sihtiä koko laitoksesta.
Eli ei voi olla tukossa! :D
Liekö kaikki sakka sitten tällä hetkellä puskurivaraajan pohjalla...?
Lattialämmitys Dt on jotain parin asteen luokkaa ja jos ottaisin termarit pois patteripiiristä, niin senkin Dt olisi ehkä 4 - 4,5 astetta.
Piirtelin R410A kylmäaineen ominaisuuksia Scroll-kompressorinin isentrooppisella hyötysuhteella 0,675.
Kuvassa on lauhdutinpaineen funktiona lauhtumislämpötila ja kuumakaasun lämpötila.
Lisäsin kuvaan Oil'in ja euro'n koneiden kuumakaasun lämpötiloja.
Euro'lla menee loogisesti optimitilanteen suuntaisesti. Pieni ero voi johtua esim jostakin mittausvirheestä.
Mutta kuitenkin kaipaisin vielä pari pistettä 30-35 bar/90-100C alueelle.
Oil'lla sitä vastoin matalilla paineilla OK mutta korkeilla paineilla kuumakaasu nousee liian korkealle.
ATS
Tämä lienee osastoa "tyhmät kysymykset". Naapurilla on käyttöveden asetuslämpötila 58 C eikä vastuksia käytetä tuntien mukaan ollenkaan (en muista pumpun merkkiä). Meillä taas en ole kokeillut 50 astetta kuumempaa, koska mlp-myyjä oli sitä mieltä, että tuo on maksimi. Myyjä myös väitti, että pumppu tekee legionellan tapot automaattisesti, mutta tähän en usko, koska nyt ovat vastukset olleet kuukauden pois pelistä (siis valikosta täppä pois "käyttövesi vastuksilla", koska käyttöveden kierrätys sotki asian niin, että vastuksia käyteltiin lähes jatkuvasti) eikä niille ole tullut yhtään tuntia lisää käyttöä. Enkä ole kertaakaan bongannut varaajassa mitään muuta lämpötilaa kuin 50 C tai alempi.Tuo käyttöveden maksimilämpö saattaa riippua myös vähän kaivolta tulevasta lämötilasta. Voi mennä vähän yli 50C lämpötilaankin, mutta sitten pitäisi aste kerrallaan nostaa lämpöä ja kokeilla. Lämmityksen aloituslämpökin saisi olla mahdollisimman alhaalla.
Eli ilmeisesti tämä Viessmann ei siis tee legionellantappoja automaattisesti ja myyjä puhuu puppua? Tuskin se kompurallakaan sinne 60 asteeseen pääsee, mutta ihmetyttää miten naapurilla 58 astetta tuntuu onnistuvan?
Ei löydy sihtiä koko laitoksesta.Pitäisi olla sihti puskurivaraajasta maalämpöpumpuun menevässä putkessa. Samoin keruussa kaivosta koneeseen. Varsinkin vanhoista pattereista ja patteriputkista lähtee kaiken näköistä roskaa. Jos ei ole sihtiä niin sinne koneeseen ne roskat taitaa imeytyä.
Eli ei voi olla tukossa! :D
Liekö kaikki sakka sitten tällä hetkellä puskurivaraajan pohjalla...?
Lattialämmitys Dt on jotain parin asteen luokkaa ja jos ottaisin termarit pois patteripiiristä, niin senkin Dt olisi ehkä 4 - 4,5 astetta.
Ja tässä lämmintä vettä.Satuin juuri ajamaan auton talliin, kun lämpimän veden jakso päättyi. Vertailuna Euroshopperiin, niin meillä taitaa olla samanmerkkiset koneet :D.
Tulo maasta 1,4° 1,8
Paluu maa -2,0° -2,1
Toisio tulo 48,3° 54,9
Toisio meno 54,2° 60,2
Kaasun lämpö 97,2° 99,7
Paine 7,1/34 bara 7,1/36,8
Nyt sain vaihdettua erilaisen lämpöanturin.
Vesi 54C kompura 84C. Kaivo +4/+1.
Maalämpöpumpun paluu anturi näyttää nyt kompuran kaasun lämpöä.
Keskeytyi testi tältäerää kun pumppu rupesikin lämmittämään taloa.
55C ja 86C lukemiin taisi jäädä.
http://aijaa.com/Ku9OLu
Satuin juuri ajamaan auton talliin, kun lämpimän veden jakso päättyi. Vertailuna Euroshopperiin, niin meillä taitaa olla samanmerkkiset koneet :D.
Omani siis lainauksessa punaisella.
Pitäisi olla sihti puskurivaraajasta maalämpöpumpuun menevässä putkessa. Samoin keruussa kaivosta koneeseen. Varsinkin vanhoista pattereista ja patteriputkista lähtee kaiken näköistä roskaa. Jos ei ole sihtiä niin sinne koneeseen ne roskat taitaa imeytyä.
Ja kiitokset taas!
Laitoin tossa juuri viestiä maahantuojalle, että josko voisivat lukemiani vilkaista...
Katsotaan, milloin saan vastauksia.
Tästä puheen ollen: mihin ne roskat / epäpuhtaudet sitten kertyvät, jos koneeseen asti pääsevät?Itse epäilen että ne roskat menisi lauhduttimeen ja höyrystimeen. Täällä oleva pumppu on tehty 2008 ja tuli alkuperäiset roskasihditkin mukana, sihdit näytti vaan käyttämättömiltä.
Miten näkyy koneen toiminnassa?
Itse epäilen että ne roskat menisi lauhduttimeen ja höyrystimeen. Täällä oleva pumppu on tehty 2008 ja tuli alkuperäiset roskasihditkin mukana, sihdit näytti vaan käyttämättömiltä.
Epäilys siis että kaivo puolelta olisi roskaa irronnut lauhduttimelta ja roskat olisi kulkeutuneet nyt tuohon uuteen täyttöryhmän roskasihtiin. Sellaista ruosteen näköistä töhnää oli jo 4kk käytön jälkeen. Patteriputkista ja pattereista taas irtoili ainakin alussa sellaisia isohkoja mustia "levyjä". Ne ainakin tukkii maalämpöpumppua jos ei ole sihtiä välissä.
Mullakin on noussut nyt tulolämpö takasin +2 asteeseen. Täytyisi saadaa just samasta pisteestä kaappaus, niin saisi verrokkia. Äläkä paljon ilku täällä noista yber arvoista. Seppaantti ja Fraatti vie sulta kohta virtaamat ja lämmöt, eikä sulle jää käteen muuta, kuin jotenkuten toimiva arkipäiväinen, harmaa kone.Ei, älä ymmärrä väärin. Enhän minä nyt sukulaissielulle hevostele. Jos minun käyrän lisäisi Seppaantin piirrokseen, olisi se lähes identtinen sinun käyräsi kanssa. Siitä päätellen meillä on samanmerkkiset koneet.
Niin siis on täälläkin keruupuolella sihti ja kerran jopa putsattukin.Onkohan se asennusporukka ajatellut että roskat jäisivät puskurivaraajan pohjalle. Tai sitten roskasihti olisi ennen puskurivaraajaa? Eli patteri/lattialämmitys paluussa.
Onkohan se asennusporukka ajatellut että roskat jäisivät puskurivaraajan pohjalle. Tai sitten roskasihti olisi ennen puskurivaraajaa? Eli patteri/lattialämmitys paluussa.
Jossain se sihti kumminkin kuuluisi olla että saisi roskat kerättyä pois.
Ohjeissa myös oli että vanhat putket kuuluisi huuhdella, se unohtui tehdä. Eli olisi jonkinlainen täyttöryhmä myös pattereille että saisi roskat huuhdottua pois.
Voikohan nuo omat lukemat pitää yhtään paikkaansa? Pekillä oli myös mäntäkompura, mutta muilla scrolli.Jotenki tuntuu että mämäntävehkeet ja 407 toimisivat paremmin ylälämmöissä ja sitten esim. Wiesmann tietyssä pisteessä.
Lauhduttimelta 55C, lauhduttimelle 54C. Täyskierto 60-pumpussa, 160/45 kaksoisvaippa. Kuumakaasu mittarin mukaan 86C. Kaivolta kaivolle +4/+1.
Mäntäkompura r407C.
Satuin taas käymään tallissa. Sain pari pistettä alapäästä ja kun laitoin ne ATS:n tekemään taulukkoon, oli Viessmannit lähes identtiset.Euroshopperi
Satuin taas käymään tallissa. Sain pari pistettä alapäästä ja kun laitoin ne ATS:n tekemään taulukkoon, oli Viessmannit lähes identtiset.Kyllä euro'n ja Papin Viessmannien kompressorit toimii niin kuin pitääkin.
Niin ja kehtaisiko joku muu Stiipelin omistaja ottaa verrokkiarvoja omasta myllystä?
Tässä on logeista kaivettuna minun Stiebel WPC 7:n arvoja.
Piirsin ne tuohon ATS:n diagrammiin punaisina merkkeinä. Minulla näyttäisi seuraavan aika tarkkaan tuota punaista kuumakaasun teoreettista käyrää.
Talon ominaisuuksista johtuen, minulla ei käytännössä esiinny lauhtumispaineita 20-30 bar välillä. Lattialämmitystä lämmitettäessä paineet on 18...20 ja käyttövettä tehtäessä mennään 30...41.
Minun pumppu on pienempitehoinen kuin OilToSoilin, mutta sen ei tietysti pitäisi näissä vaikuttaa.
Esiintyykö nuo korkeammat lämpötilat säännönmukaisesti sinulla OilToSoil aina?
Miltäs sinulla näyttää käyttöveden teon aikaiset arvot / lämmöt, vai oliko niitä jo tuossa? Eli paljon on kv-teon aikana lauhduttimen meno suhteessa kaasun lämpöön?
Diagrammin oikean puolen pisteet ovat käyttöveden teosta.
Tässä vielä taulukkomuodossa yksi logeista kaivettu käyttöveden tekojakso, mistä näkyy myös lauhduttimen virtauksen lämpötilat. Mittauspisteet ovat minuutin välein.
(Olisi varmaan järkevämpi jakaa koneellisesti luettava taulukko, mutta tällä foorumilla kuvat on helpommin katsottavia...)
Oletko muuten huomannut, että antaako sinulla eri arvoja koneen ilmoittamat kaksi lauhduttimen menoa?
Minulla on ainakin vähän lämpimämpi se mittaus, joka ilmoitetaan vastuksen jälkeen. Joku "Menovirtaus tosilampotila lisal" nimeltään. Ilmeisesti antureissa heittoa keskenään, vaikka vastuksia ei olisikaan käytössä.
Ja kuulin tuosta kv-teon aikaisesta lauhduttimen paluusta, että kone ei osaa mitata sitä.
Lauhduttimen paluu tiedetään oikeasti ainostaan silloin, kun tehdään lämmitysvettä.
Mulla on siis lämmönluovutus noissa shuntatuissa piireissä järjestetty niin, että pyritään maksimaaliseen luovutustehoon. Eli molemmat kiertovesipumput pyörii täysillä ja kaikki piirien kuristukset pöytäkirjojen mukaan on poistettu. Eli suht vapaalla kierrolla menee koko yläkerta. Tällä tavoin saadaan yläkerran lämmöt kiertovedelle mahdollisimman alas. Ja vaikka shuntti menee kiinni, niin se kierto jatkuu edelleen täysvirtaamalla. Parissa huoneessa on termostaatti hieman katkomassa tehoja, mutta vakiopaine täysillä tuo Alpha pystyy määräämään tarvittavan tehon hienosti. Alakerran täyskierto betonissa ei ole lähelläkään niin helppo säätää ja se pyöriikin vakioteho 3:lla jatkuvasti ja tietysti kaikki hanat levällään. Jakotukit ei kohise oikeestaan missään, kun on hanat selällään. Tällä systeemillä saa kiertoveden lämmöt siis mahdollisimman alas ja samalla mlp:ltä maksimi tehon ulos lauhduttimelta. Lauhdutin kierto siis myös täysillä, niin saa alhaisemman ulosvirtauslämmön, mutta lämpömäärä lisääntyy silti.
Koska tuo sinun pumppu on hankittu? Sinulla lienee "nykyinen/uusi" malli ja minulla on "vanha" malli (2011 hankittu).
Minun koneessa ei taida olla tuollaista toista anturia.
En tiedä, onko tässäkin sitten eroa vuosimallien välillä. Olisin melko varma, että minun paluulämpötilan anturi on sellaisessa paikassa, että se näyttää oikean lauhduttimelle menevän veden lämpötilan myös käyttöveden teon aikana.
Pitää tutkia tuo tässä joskus, kun ehdin raottamaan laitteen kantta.
Siis ne on aika lähellä balanssissa jo sillä suunnitelmien metrimäärällä. Muutama huone on saanut hieman tehokkaamman lämpömaton ja niitä rajoitan termostaateilla. Nuo esisäädöt suorastaan pilasi koko lattialämmitys idean ja ne oli laskettu korkeammalla tulolämmöllä. Mulla kun on varaaja, niin tuon on nyt saanut pelaamaan loistavasti pukkaamalla kaikki auki ja shunttipiiri ohjaa lämpökäyrällä. Termarit hoitaa esisäätöjen tehtävää, kunhan huolehtii, että ne on pääsääntöisesti auki, eli kiertovesi pitää olla tarpeeksi alhaisella tasolla. Ylilämpö pysyy shuntin takana varaajassa, eikä tukissa ja kuristusten takana. Suosittelen vastaavaa, jos suinkin pystyy laittamaan ja haluaa välttää turhia korkeita lämpöjä.
Siis oiltosoilille vielä. Ruuvaa kaikki esikuristukset tukilta auki. Laita kiertovesi pumppu suurimmalle vakiopaine asetukselle ja odota, kunnes lämmöt alkaa nousta. Sen jälkeen pudotat käyrää alaspäin, kunnes pärjää joka paikassa. Kuumimpia huoneita voi kuristaa, tai laittaa ne termareilla, koska grundfossin alpha osaa vähentää tehoa, jos piirit vähenee. Termarit on helpoin ratkaisu. Mullakin on noissa avoimissa säätönä 26 astetta ja ne on koko ajan siis auki. 2 huonetta on normaali 22 asetuksella ja ne pätkii tarpeen mukaan. Lämpökäyrä -10 asteen ulkolämpötilalla 29 sateista kiertovettä. Tuolla shuntin sisäpuolella pyörivällä lämmöllä saa meno/ paluu Dt olla vaikka 0 astetta, ihan yks lysti. Varaajasta aina lirautetaan lisää, jos tulee Dttä. Miksei siis käyttäisi varaajaa, jos sellainen on. Pyrin tässä pikkuhiljaa saamaan tuon yläkerran 130 neliötä ikäänkuin yhdeksi suureksi patteriksi, joka säätyy ulkolämpötilan mukaan. Sen sijaan, että hajauttaisin jokaisen huoneen erilleen ja syöttämällä varoiksi ylilämpöä ja pumppaamaan piirejä on/off, tai suurella Dtllä ja pienellä virtaamalla.
No entäs se kiertovesipumppu siinä shunttipiirissä? Onko se täysillä jo? Suurin määrä lämpöä saadaan tietysti siirrettyä suurimmalla kiertovesimäärällä. Sen lämpötilaa sitten vaihdellaan ulkolämpötilan mukaan. Suunnitelmat on vain suunnitelmia, eikä niihin pidä fakkiutua. Parempaa toimivuutta on saatavilla, kun laitetaan laitteet töihin. Tämä nyt on vain omaa kokemusta ja lattiat on kyllä aika tasaisen lämpimät, enkä meinaa pakittaa niihin laskennallisiin 38 asteen suunnitelmiin missään nimessä. Joka tapauksesta koneelta ulos saatava teho lisääntyy kiertovesilämmön laskiessa ja joissain tapauksissa saattaa olla tuolle teholle jopa käyttöäkin. Mulla ei sen puoleen ole tarvetta, vaan pyrin nostamaan tuon COP arvon parhaalle tasolle ja kompurakin pääsee helpommalla. Huoneeseen kun on samat lämmöt kuitenkin tuloksena. Ideologisesti siis pyrin estämään lattioiden jäähtymistä, enkä harrasta lämmitystä ollenkaan.
Otin puskurista lähtevän suoran piirin nro 1 (patterit) pois pelistä ja jäljelle jäi ainoastaan piiri nro 2, eli lattialämmitys, n. 120 neliön alalle.Tätä pitää vielä pohtia?
Miltä nyt näyttää? Omasta mielestä aika paljon paremmalta.
Liitteenä on yhden käyntijakson ajalta napsittuja otoksia.
Eli taitaa koko homma olla yhteyksissä pumpun tehoon ja/tai lämmönjaon toimivuuteen.
Tätä pitää vielä pohtia?
Oheisessa kuvassa on esitetty R410A kylmäaine/Scroll kompressorin lauhtumispaineen funktiona
-Optimi kuumakaasun lämpötila
-Lauhtumislämpötila
Kuvaan on lisätty OilToSoil'n ja Kimmo_L'n Viesmsnien kuumakaasun ja lauhduttimelta lähteviä lämpötiloja.
Kuvasta voidaan todeta, että kummassakin koneessa on lauhduttimelta lähtevä lämpötila pari astetta kylmempi kuin lauhtumislämpötila. Toiminta on juuri niin kuin pitääkin.
Kimmo_L'n koneessa kuumakaasu seuraa varsin tarkkaan kuumakaasun optimi lämpötilaa.
OilToSoil'n koneessa kuumakaasu käyttäytyy kuin "haulikolla ammuttu". Mutta koska muut arvot näyttäisivät olevan loogisia, herää epäilys että kuumakaasun mittauksessa on vikaa.
Tarkasta kuumakaasun mittaus, kiristä kaikki liittimet.
Yllä olevassa tarkastellaan ainoastaan kompressorin ja lauhduttimen toimintaa.
Tarkastelu ei ota kantaa lämmönjaon toimintaan.
ATS
Vain yksi käyttövesipisteistä on haulikolla ammuttu.
Lauhduttimelta lähtevät käyttövesipisteet on "linjassa" lämmityspisteiden kanssa
Virtausmittaus?
Kysymys kaikille Viessmanin omistajille
Onko mittaus todellinen virtausmittaus vai laskennollinen esim kiertovesipumpun pyörimisnopeudesta laskettu?
ATS
Ja kun eilen laitoin vain toisen lämmityspiirin toimintaan, niin koneen toiminta lämmityskäytössä näytti paranevan kertaheitolla.Sotkeekohan pattereiden kiertovesipumppu tuon puskurivaraajan kerrostumat? Eli puskurivaraaja olisi aika lailla tasaisen lämpöinen kun pattereidenkin pumppu on päällä. Jos kiertovesipumppu olisi vain pienellä, niin riittääkö enää virtausta alakerran lattialämmitykselle?
Taitaa vain tehot loppua kesken, kun kumpikin piiri on käytössä?
Mites kaasujen lämpöihin vaikuttaa vastukset?Minun mielestä vastukset eivät vaikuta kuumakaasun lämpötilaan, ainoastaan lauhduttimelta lähtevään lämpötila 2:een. Siinäkään ei ole ollut linjasta poikkeavia arvoja.
Kun tuo yksi mittaus, jossa kaasut oli 115,9 astetta ja lauhduttimelta lähtevä vesi 53,1 astetta, niin sitä mittausta ennen oli ollut vastukset päällä.
Eli onko vastukset nostaneet kaasut ylös, mutta kun ovat pois päältä, niin lauhduttimen veden lämpö on jo laskenut?
Varmaan sama homma siinä kohdassa, kun kaasut on 100,7 ja lauhdutin 48,2.
Vähän vaan aikaisessa vaiheessa pitää vastukset tulla avuksi, jos 48 asteista ei saa ulos koneesta lämmitysverkkoon...
Minun mielestä vastukset eivät vaikuta kuumakaasun lämpötilaan, ainoastaan lauhduttimelta lähtevään lämpötila 2:een. Siinäkään ei ole ollut linjasta poikkeavia arvoja.
Jos kuumakaasun lämpötilan käyttäytyminen on todellista, pitäisi sen näkyä jotenkin myös lauhduttimen jälkeisessä lämpötilassa mutta kun ei näy.
ATS
Mene ja tiedä, mutta ainakin kun toinen piireistä oli pois, niin johan alkoi potkua löytymään!Ettei vain menisi mittaustekniikan piikkiin?
Ettei vain menisi mittaustekniikan piikkiin?
ATS
Virtausmittaus?
Kysymys kaikille Viessmanin omistajille
Onko mittaus todellinen virtausmittaus vai laskennollinen esim kiertovesipumpun pyörimisnopeudesta laskettu?
Kuka tietää mitä oheisen kuvan piirrosmerkit tarkoittaa? Matias varmaankin tietää.
P1, P3, B6, B7 sekä B8?
- B8: yhdistetty virtausmittari (mekaanisen akselin kierrosnopeus) ja lämpötila-anturiAnturin piirrosmerkissä on merkintä Hz.
Anturin piirrosmerkissä on merkintä Hz.
Eli lasketaanko virtaus pumpulle syötetyn virran taajuudesta? Jos näin on, kyseessä ei ole aito virtausmittaus vaan laskennollinen suure.
Ettei vain menisi mittaustekniikan piikkiin?
Kuka tietää mitä oheisen kuvan piirrosmerkit tarkoittaa? Matias varmaankin tietää.
P1, P3, B6, B7 sekä B8?
ATS
Anturin piirrosmerkissä on merkintä Hz.
Piirrosmerkeistä voisi ehkä ajatella, että moottorit saattaisivat olla kaikki pumpun logiikan ohjattuja, eli niitä ei sitten pitäisi säätää itse ollenkaan.,
Piirrosmerkeistä voisi ehkä ajatella, että moottorit saattaisivat olla kaikki pumpun logiikan ohjattuja, eli niitä ei sitten pitäisi säätää itse ollenkaan. Jokaisella pumpulla tulisi laittaa se moottori kytkin siihen ulkopuolisen ohjauksen asentoon, jos siis halutaan paras pumpun itsensä tarjoama toimintaympäristö. Ainakin sellainen ajatus, että kiertoa pienentämällä saataisiin lämmönjako ongelmat kuriin, kun lauhditin ulos lämpö nousee, pitää unohtaa kokonaan. Ratkaisu on ottaa sähkövastukset käyttöön Dt nostamiseksi, eikä pumpun tehon pienentäminen. Tuo 10 kW pumppu ja siihen lisättynä esim 6 kW suorasähkötehoa on riittävä määrä. Taitaa olla myös niin, että nuo kaasun lämmöt ja paineet on kytköksissä paisuntaventtiilin toimintaan ja lauhduttimen vaikutus olisi sellainen epäsuora takaisinkytkentä. Eli jos on tilanne tuon Stiebelin kanssa se, että kaikki moottorit olisi kierrosluku ohjattuja, niin silloin ei pidä mennä säätämään omin päin mitään. Varsinkin sellainen idea, että kuumaa ulos lauhduttimelta minimoimalla kierrokset on huono neuvo.
B6 ja B7 = virtauslähetin,lähettää analogista jänniteviestiä anturiin vaikuttavasta virtauksesta 0-5V
http://www.oem.fi/Tuotteet/Paine_amp_Voima/Virtausvalvonta/Virtausanturit/Honsberg_virtausanturi_analogia_ulostulolla_ja_kytkintiedolla/824066-310029.html
(kertoo reaaliaikaisen virtauksen)
Kattokaapas tuolta sivulta 35 eteenpäin nuo pumpun säädöt. Sitten sivulta 50-52 pumppujen kytkennät ja PWM liitokset piirikortille. Eikös nämä ole juurikin kierrosohjailun merkkejä moottoreilla M2 ja M4? Mulla on tuossa omassa liuospumpussa siis asetukset vakiopaine/vakiovirtaama, mutta siinä keskiasennossa on myös ulkopuolisella signaalilla otettava ohjaus. Tosin siellä on liittimet sen kannen alla, enkä tiedä ohjaisiko tuo Viessmann tuota pumppua, jos vetäisi piuhat jostain pumpulle. Nyt jos siis joku keksii, että laitetaampas asento tuosta pumpusta itsestään pois ulkoohjaukselta, niin sehän pakottaa pumpun alikierroksille ja sitä ei ohjaus muuta miksikään. Pumppu pyörii vakiokierroksilla, vaikka ohjaus sanoisi mitä. Yhtäkkiä tuota sivun 50 kaaviota kattoessa sanoisin, että pumpun kiertoa asetellaan valikon kautta ja näyttäisi olevan n. 5 asteen luokkaa Dt käyrältä suosituksena. Ja siis tuo Stiebelin WPC 10 ohjaa itse pumppujen litkumääriä tarpeen mukaan. Itse voisin helposti katsoa nuo valikot läpi ja pyrkiä saamaan tilanteen sellaiseksi, että Dt lauhduttimella on normaali, eikä mikään 2 desiä 70° vettä on yyberiä kiertoon.Eurolla on vähän eri tilanne, pumppu on ylitehoinen. Pienellä virtaamalla ihan varmasti lämmöt karkaa.
https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf
Mistä päättelit, että se olisi tuollainen? Tarkoittaako tuo piirrosmerkki selvästi virtausanturia?
Sekä saksankielisen ohjeen teksti "Drucksensor" että englanninkielisen ohjeen "Pressure sensor" tarkoittavat paineanturia.
En tosin tiedä, miksi nykyään laitteen pitäisi elektronisesti mitata nestepiirien painettakin, mutta ehkä se tekee niin.
Ja on tuossa koneessa näköjään se Fraatin linkkaama Wilon HPS -hässäkkä.
http://www.wilo-oem.com/fileadmin/oem/download/datasheet/Datasheet_Yonos_PARA_HPS_7.0_PWM1_April_2015.pdf (http://www.wilo-oem.com/fileadmin/oem/download/datasheet/Datasheet_Yonos_PARA_HPS_7.0_PWM1_April_2015.pdf)
Jep, tuo se on. Paitsi, että on 7,5 nostokorkeus eikä siinä taida olla yhtään anturia kiinni, vaan ne on kaikki siinä MFG-yksikössä.Eikö pumpun ja tuon wilon pitäisi olla kytkettynä jotenkin toisiinsa? Mitä tuollaisella hienolla kiertopumpulla tekee jos ohjausta ei ole?
Eikö pumpun ja tuon wilon pitäisi olla kytkettynä jotenkin toisiinsa? Mitä tuollaisella hienolla kiertopumpulla tekee jos ohjausta ei ole?
Palaisin vielä aikaisempaan ihmettelyyn virtaamista, tai siis siitä että onko annetut arvot realistisia vai laskennallisia.
Yleensä laskennalliset arvot pumpun sisällä varmaan kertoo hieman yläkanttiin virtaamat ja näin ollen tehotkin.
OilToSoilin tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut vaan laskennalliset tehot jää pumpun ilmoitettuja tehoja pienemmäksi.
Jos maahantuoja toteaa että pumppu toimii ihan niinkuin sen pitääkin, niin siitä vaan. Itse kyllä vaatisin syvällisemmän selityksen tuolle alitehoisuudelle.
Yhdessä kuvassa kun taas näkyy joku vihreä korkki, jossa luki Danfoss, niin onko se paisuntaventtiili?
Mitähän ne samassa kuvassa olevat kaksi mustaa tötteröä on, ne olivat joillain ohuilla putkilla yhteydessä kompuran isompaan putkeen?
Ja samassa kuvassa näkyvän kuparin värinen putken pää, mikä se on?
Vihreä korkki ja mustat tötteröt lienee ne kylmäaineen paine- ja lämpötila-anturit.
Paisuntaventtiiliä en hahmota noista kuvista.
Kuparin värinen putken pää, jossa on eräänlainen liitin, on kylmäainepiirin yhde. Näitä on koneessa kaksi kappaletta, kylmäainepiirin molemmilla puolilla. Kylmäasentaja voi näiden kautta mitata paineita ja tarvittaessa tyhjentää ja täyttää kylmäainepiiriä.
Tiedätkö onko tuolla koneessa missään sitä 'silmää', josta pääsee kuplia kattelemaan?Jos siellä on "silmä" pitää sen olla selvästi näkyvissä, sillä eihän siitä muuten ole mitään hyötyä.
No niin...
Sain vastauksen, että koneeni toimii niin kuin kuuluukin...
Paineet ok ja kaasut ok...
Lisää analyysia:
Kone näyttää kahdessa eri kohtaa lauhduttimen menolämmöt.
On lauhdutin meno ja lauhdutin meno vastusten jälkeen, eri kahdessa eri kohtaa on koneen sisässä lämpötila-anturit.
Kirjasin liitteeseen nyt ne lämmöt, jotka se vastuksen jälkeen oleva anturi näyttää ja vaikka lämpötilaan tuli nousi desimaalin tai muutaman, niin vaikutti kyllä ulos saataviin tehoihin jonkin verran. Alkaa ehkä olemaan sillä tasolla missä pitääkin.
Paitsi, että jos 48,2 asteisella vedellä tehot on 8,16 kW, niin se on kyllä jo aika kaukana luvatuista tehoista. Tässä pisteessä ei ollutkaan enää eroa kahden lauhduttimen menoarvon välillä. Liekö siinä sitten juuri ollut vastus mittausta ennen päällä tai jotain sellaista, joka sotkee mittausta
Lisäksi kun ampuilin taas ir-mittarilla puskurille menevää putkea sekä sieltä palaavaa, niin sain vielä 0,5-1 astetta suurempia lukuja, mitä nuo lauhduttimen menot ja vastuksen jälkeen on.
Eli jos anturit heittää vielä asteen verran, niin tilanne korjaantuu entisestään.
Kommentteja?
Sinulla on 48C tilanteessa nähtävästi virtaus liian pieni. Jolloin teho on 8,1kW
Aseta pumpun virtaama ohjekirjan mukaiseen arvoon niin teho dt5K on 10,3kW
https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf
Olipa tutun kuuloinen kommentti...
10,3 kW toteutuu B0/W35 tilanteessa, ei suinkaan 48 asteisella vedellä.
Ja kun nostaa virtausta, niin samalla pienenee menon ja paluun ero, eli tehot ei nouse mihinkään.
Katsopa noita laittamiani kuvia mittauksista pari sivua taakse päin, siellähän on eri virtauksilla saatuja tuloksia. Välillä on täydetkin latauspumpun tehot käytössä, eikä tehot siitä mihinkään nouse.
Koneen tehot alkaa olemaan oikeassa mittaluokassa, kun katsotaan sitä jälkimmäistä arvoa, jonka kone ilmoittaa, eli lauhdutin meno vastuksen jälkeen.
Tällä hetkellä, kun virtaus on n. 22 l/min on delta n. 6 astetta.
Mutta edelleen tuntuu oudolta, että juuri n. 48 asteisella vedellä loppuu tehot myllystä.
Näin se vain näyttää olevan.
pöljänä kysyn näistäkö puhutte en viitsinyt selata koko ketjua läpi...ja tuli testattua liitteen pistämistä.
Ei lämpötila taso vaikuta tehon laskentaan (onko 35 vai 48) ja jos lämpötilaero pienenee, niin lämpöä ei siirry taloon puskurista.
jatkuu...Stiebel käyttäjä, saatko pumpun ilmoittaman virtaaman tänne niin voisi verrata OilTOSoilin koneeseen?
Joo, juuri noista puhutaan. Tuossa ei näy virtausnopeutta missään, mutta sinulla näyttäisi olevan latauspumppu täysillä.Eri menoveden lämpötiloilla, esim. 35/40 tai 42/47 paluu/meno pumpun teho ei muutu kuin vähän. Kompuran ottoteho nousee ehkä hieman ja tämä vaikuttaa siihen antotehoon keruulta.
Ja samaan tapaan kuin minulla, sinullakin on tuo vastuksen jälkeinen menovesi joitain desimaaleja lämpimämpi.
Ymmärrän ja en ymmärrä...
Kyllähän manuaaleissakin ilmoitetaan koneen tehot eri menoveden lämpötiloilla.
Mistäs ne sitten juontaa juurensa?
Plääh... antaa olla.
En nyt enää muista noista patteristakaan, että onko ne jo Oiltosoililla vaihdettu 1 -lehtisistä 1/4-osa tehoisista maalämmölle sopiviin C22 pattereihin, jotka on mitoitettu n. 2000 W tehoisiksi öljylämmitykselle ja maalämmöllä ne on sitten n. 500-700 W tehoiset. Eli esim Bauhausissa maksaa n. 100€ luokkaa kappale tuollaiset C22 ja 4x tehoiset patterit. Mullahan oli sellaiset öljyaikaiset minilaitokset, jotka olin laskenut muutettavaksi 50/60 x120 C22, jolloin ne oli laskettu m.4-5 x öljyaikainen teho. Sattuneesta syystä heitin kaikki patterit ulos kirjaimellisesti ikkunasta ja laitoin lattialämmölle joka nurkan. Hylkäsin myös sen kipsisoiroamisen tehottomuuden pelon takia ja nyt on kyllä hyvä mieli, kun saa pitää matalaa lämpöä kierrossa. Ja tehoa on lämmönluovutuksessa oikein todella kunnolla. Tuo oiltosoilin patteri puolihan siis pitäisi nyt olla ilman termostaatteja ja kuristukset kaikki pois. Eli vapaakierrolla ja käyrällä sitten pelataan. Jos yläkerta tarvitsee samanlämpöisen litkun, kun patterit, niin on parempi laittaa joka paikka levälleen ja täyskiertoa peliin. Jos Dt on pieni, niin kiertoveden lämpötila nousee silti pikkuhiljaa, jos vain paluu nousee. Jos haluat tehoa lisää, niin laitat sähkövastukset avustamaan. Max lauhdutinkierto ottaa kaasusta maksimaalisen lämpömäärän, joka häviää taloon. Alempi lämpötilaero lauhdutinlähdön ja kaivon välillä ottaa enemmän kaivosta tehoa. Mulla on esim melkoisen hyvä lämmönluovutus ja täyskierrollakin tuppaa Dt olemaan 6 astetta.
Ei oo pattereita vaihdettu, yksilehtiset on käytössä.varaajan lämmön määrää aina se piiri johon menee kuuminta vettä.
Ja edelleen, en voi säätää ihan vapaavalintaisesti patteripiirin käyrää, koska se on se suora piiri, joka ei ole shuntin takana.
Jos piirin 2 (lattialämmitys, menovesi) pyynti on isompi kuin piirin 1 (patterit, paluuvesi), niin piirin 2 pyynti muuttuu samalla piirin 1 pyynniksi.
Eli en käytännössä saa tilannetta, jossa kummankin piirin menovesi olisi vaikka 40. Näinhän ei tule koskaan olemaankaan, mutta asettaa tiettyjä rajoituksia säätöön. Jos nyt osasin tämän selittää.
varaajan lämmön määrää aina se piiri johon menee kuuminta vettä.
Sikäli hassua että lattia tarvii kuumempaa kuin patterit :-[
Sinulla on 48C tilanteessa nähtävästi virtaus liian pieni. Jolloin teho on 8,1kWOnko näin että maahantuoja ei vaivaudu tekemään suomenkielistä manuaalia?
Aseta pumpun virtaama ohjekirjan mukaiseen arvoon niin teho dt5K on 10,3kW
https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf
Niin, eli en siis osannut tätä selittää.Lattiassa ei yleensä paljoo tuo litku viilene. Ainakaan rossissa.
Lattiat ei tarttee kuumempaa vettä kuin patterit.
Tässä on toisen piirin menosta ja toisen piirin paluusta kyse.
Olen sitä koittanut täällä aiemminkin avata jossain muissa ketjuissa.
Eri menoveden lämpötiloilla, esim. 35/40 tai 42/47 paluu/meno pumpun teho ei muutu kuin vähän. Kompuran ottoteho nousee ehkä hieman ja tämä vaikuttaa siihen antotehoon keruulta.Tämmoisen kuvan Nibestä löysin aikoinaan, aika lineaarisia nuo riippuvuudet ovat. Ero 35 vs. 45 on käytännössä sama kuin 45 vs. 55.
Kuitenkin koneen tehon pitäisi pysyä suurinpiirtein samana.
Kun aletaan tehdä tosi lämmintä, yli 50 asteista niin pumpun teho laskee jonkin verran. Kaksi kilowattia pumpun
tehon alenema on kuitenkin liikaa.
Onko näin että maahantuoja ei vaivaudu tekemään suomenkielistä manuaalia?
Tämmoisen kuvan Nibestä löysin aikoinaan, aika lineaarisia nuo riippuvuudet ovat. Ero 35 vs. 45 on käytännössä sama kuin 45 vs. 55.
Samalla kuvasta näkyy kuinka voimakkaasti keruupiirin tulon lämpötila vaikuttaa antotehoon/hyötysuhteeseen.
(tuossa standardin mukaisessa mittauksessa lauhdutindelta on kai 5-astetta?)
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/F1245-6%20antotehot_zpsqxxgustb.png)
Eikös tuostakin kuvasta näe tehojen tippuvan n. 1 kW verran, jos verrataan esim. 35 asteista ja 45 asteista vettä?
Ja 1 kW lisää tehonmenetystä 55 asteisella.
Kai tää nyt on ihan selviö kaikille?
On Stiebeleihin suomenkieliset manuaalit. Jostain syystä ne ei taida olla netissä vapaasti saatavilla. Tätä voisi halutessaan kysyä maahantuojalta.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Ja tähän väliin oikein tyhmä kysymys - voiko maalämpökaivo sijaita puurakenteisen terassin alla? Ajatuksena tehdä terdeen huoltoluukku että pääsee tarvittaessa taivastelemaan kaivoa. ::)
On selviö.... Kyllä teho tippuu kompressorissa, mutta tehon laskentakaava ei sitä ota huomioon.
Lisää virtausta samalla lämpötilaerolla antaa lisää tehoa. Sinulla ei ole kiertovesipumppu nähtävästi täysillä. Laita se täysille ja huolehdi että lämpö siirtyy sinne taloon, jolloin lämpötila erokin toteutuu. Jos lämmitysjärjestelmä ei toimi oikein, ei koko järjestelmä toimi.
Ehkä tässä on kyse siitä, että en pysty laittamaan kiertoja siten, että saan lämpöä hukattua taloon.
Eli kun puskuri on neliputkikytkennällä, niin mielestäni vaikka tekisin kahdelle ulkoiselle pumpulle minkälaisia tehon muutoksia, niin ei näy lauhduttimen deltassa millään tavoin.
Lauhduttimen delta seuraa ainoastaan puskurin syöttöpumpun nopeuden muutosta hyvinkin tarkasti.
Mitähän tässä sitten kannattaisi tehdä?
Saan kyllä lämmityspiirien deltankin halutessani isoksi tai pieneksi, mutta kun ei näy lauhduttimella asti millään tavoin.
Ja kun olen ymmärtänyt, että se puskurin latausnopeus tulisi aina olla hieman kovemmalla kuin ulkoiset pumput.
Mitään virtausmittareitahan minulla ei lämmityspiireille ole, joten säätäminen on hieman arpapeliä.
Kyllä muutokset näkyy "lauhduttimella". Pakko näkyä.
Lämmityspiirin lämpötilaeron saa tottakai isoksi pienentämällä virtausta sillä puolen (vähän kuin huijaisi itseänsä), mutta tehon siirto laskee ja siksi se ei näy "lauhduttimella".
Laita se lämmityspiirin pumppu isolle ja huolehdi että lämmönjako toimii, niin johan lauhduttimella delta näkyy ja tehoa siirtyy puskuriin.
Mieti jos vedät venttiilit kiinni puskurin jälkeen niin delta on takuulla 0. Jonkun pitää syödä sitä tehoa. Veikkaan, että ongelma on liian pienissä patterissa tai lattialämmitys ei toimi oikein.
Saan kyllä lämmityspiirien deltankin halutessani isoksi tai pieneksi, mutta kun ei näy lauhduttimella asti millään tavoin.
Eli saisin siten näkymään isomman deltan jos säädän ulkoiset pumput isommalle kuin puskuria lataavan pumpun?
Tällöinhän puskuri alkaa latautua lämmitysverkosta palaavalla vedellä.
Patterit on pienet, yksilehtiset ja vanhat.
Lattialämmityksen virtaus on täysillä ja siinä on delta vähän yli kaksi astetta.
En tiiä, ei oo helppoo tää säätäminen. Ei ainakaan meikäläiselle!
Jos sinulla on virtausmittari pumpussa ja lahduttimella lämpötilamittaukset ja niistä lasketaan teho niin silloin lämmöjaolla tai sen virtauksilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Vain sillä on merkitystä mitä lauhduttimen läpi kiertää, kiersi se sitten puskurin tai lämmönjaon kautta.
Lämmönjaosta riippuen sitten cop on hetken juuri kyseinen tai riippuen järjestelmästä mahdollisesti pidemmänkin aikaa... Tarvittaessa maalämpöpumpulla voidaan ladata vaikka pelkkää varaajaa.
Tila missä mlp:n tehot on ilmoitettu standardinmukaisesti lämmönjaossa dT on 5K ja liuospuolella 3K. Yhden tai kahden asteen muutos näissä ei vaikuta antotehoon kuin marginaalisesti.
Aivan.
Mutta mikähän sen nyt sitten aiheuttaa, että tuossa koneen ilmoittamissa luvuissa en saa näkymään millään tavoin muutoksia deltassa tai virtauksessa, vaikka tekisin ulkoisilla pumpuilla mitä tahansa? Onko tuo neliputkikytkentä sitten sellainen, että säilyttää aina halutun virtauksen puskurin läpi?
Minulla on hyvin lähellä tuo 'standardin mukainen' tilanne, kun puskurin lataus on deltalla 6 astetta ja maapiirin on 2,8 astetta.
Koneen sisäinen pumppu määrää paljonko vettä lauhduttimen läpi virtaa. Joissain tietynlaisissa kytkennöissä myös ulkoinen pumppu voi vaikuttaaa siihen mutta jos sinulla on perus 4-putkikytkentä niin tällöin ulkoisten pumppujen nopeus ei olennaisesti muuta koneen sisäistä virtausta.
Tätä mieltä minäkin olen omien havaintojeni perusteella.
Eli heti kun nostan puskurin latauspumpun nopeutta, niin delta seuraa perässä. En siis saa koneesta enemmän tehoa irti, vaikka kuinka nostan nopeutta.
Pitänee jatkaa tutkimuksia kotilaboratoriossa! :)
Jep, Minulla 2010- malli ja siinäkin Suomi manuaali. Siitä ei pysty säätämään virtausnopeuksia, kuin manuaalisesti ja kaikista pumpuista onkin otettu kaikki irti eli ne on "täysillä".
Tätä mieltä minäkin olen omien havaintojeni perusteella.Jos on varaajan ja Stiebelin välistä löytyy venttiili, niin voisitko tehdä seuraavan kokeen.
Eli heti kun nostan puskurin latauspumpun nopeutta, niin delta seuraa perässä. En siis saa koneesta enemmän tehoa irti, vaikka kuinka nostan nopeutta.
Pitänee jatkaa tutkimuksia kotilaboratoriossa! :)
Jos on varaajan ja Stiebelin välistä löytyy venttiili, niin voisitko tehdä seuraavan kokeen.
Laita kiertovesipumppu käsiajolle ja teho sellaiseksi että lauhduttimen Dt on n. 4 - 5 C.
Kurista venttiilillä virtausta sellaisissa portaissa että Dt kasvaa n. 2C/porras kunnes Dt on n. 10C
Aja kutakin porrasta n. 4-5min
Ota jokaisen portaan lopulla koneen kaikki lämpötilat ja paineet.
ATS
Eikös tuostakin kuvasta näe tehojen tippuvan n. 1 kW verran, jos verrataan esim. 35 asteista ja 45 asteista vettä?Luin tuon stiebelin esiitteet läpi ja arvot on annettu vain 35 asteiselle vedelle.
Ja 1 kW lisää tehonmenetystä 55 asteisella.
Kai tää nyt on ihan selviö kaikille?
Luin tuon stiebelin esiitteet läpi ja arvot on annettu vain 35 asteiselle vedelle.
Puhutaan vaan jostain lauhan ilmaston koneesta ja A-luokituskin on kai sieltä.
Eihän tuo sovellu ollenkaan patteritaloihin jossa tarvii melkein koko ajan yli 35C vettä kun
COPelot romahtaa vähänkin vaativimmissa lämpötiloissa. :-\
Kuulostaa tuo 10 asteen ero aika hurjalta, näinköhän saan siitä jonkun korkeapainehälyn aikaiseksi? :D
Uskoisin sen tuon kestävän
Eikös tuossa sitten pienene virtauskin samalla kun venttiilillä kuristetaan?
Ja eikö tuota testiä voi tehdä vain latauspumpun tehoja muuttamalla?
Siellähän löytyy säätöasteikko 0-100, eli aika portaattomasti voisi käyttöliittymästäkin tuota säätää.
Minä haen tilannetta, missä pumppu pyörii vakiokierroksilla ja virtausta säädetään venttiiliä kuristamalla.
Vai mitä tarkoitat käsiajolla? Normaalia lämmityksen aikaista mittausta kai tässä haet?
Juu normaalin lämmityksen aikaista
Ja mites ulkoiset pumput, päällä vai pois?
Ulkoiset normaalitilassa
ATS
Heh...Katsoin oman merkin tiedot, 35C antaa tehoa 10,4 45C antaa tehoa 10kw.
Manuaalista:
B0/W35 = 10,3 kW (Ottoteho = 2,05 kW)
B0/W65 = 8,6 kW (Ottoteho = 3,82 kW)
Noista lineaarinen viiva, niin löytää muitakin arvoja.
Puhutaan vaan jostain lauhan ilmaston koneesta ja A-luokituskin on kai sieltä.
Eihän tuo sovellu ollenkaan patteritaloihin jossa tarvii melkein koko ajan yli 35C vettä kun
COPelot romahtaa vähänkin vaativimmissa lämpötiloissa. :-\
Ai minulla?
Liitteestä löytyy.
Mistä kohtaa Seppaant ajatteli katkaista virtauksen. Jos tuon tukkii varaajan ja mlpn välistä, niin kone tukehtuu välittömästi. Mielestäni oiltosoilin pitäisi avata tuo shunttipiiri avoimelle virtaukselle ja säätää lämmöt käyrällä siten, että ikäänkuin ei olisi shunttia ollenkaan. Kaikki termarit auki ja virtaamat maksimiin.
Siellä täällä foorumin postauksissa mainitaan joku nestalasi, mikä se on ja minkä näkönen? Ilmeisesti se on kylmäainepiirin "kurkistusluukku" mistä voi tarkkailla toimintaa?Oheisessa kuvassa L-Ässä V-mallin konehuone ja nestelasi. Kaikissa maalämpöpumpuissa ei ole nestelasia.
Nyt kuulostaa OilToSoilin kytkentä juuri oikean laiselta. Shuntti aukeaa täysin auki ja lattialämmitys oikeasti ottaa lämpöä puskurista.
Lämpöä siis oikeasti siirtyy puskurista lattialämmitykselle. Yläkerran lattialämmitys taisi olla se tärkein kohde lämmölle? Joskus taisi alakerran huonelämpö olla vähän alhaisempi paitsi pesutilojen lattialämmityksessä tietysti normaali lämmitys?
Mistä kohtaa Seppaant ajatteli katkaista virtauksen. Jos tuon tukkii varaajan ja mlpn välistä, niin kone tukehtuu välittömästi. Mielestäni oiltosoilin pitäisi avata tuo shunttipiiri avoimelle virtaukselle ja säätää lämmöt käyrällä siten, että ikäänkuin ei olisi shunttia ollenkaan. Kaikki termarit auki ja virtaamat maksimiin.
Jos on varaajan ja Stiebelin välistä löytyy venttiili, niin voisitko tehdä seuraavan kokeen.En pyytänyt sulkemaan venttiiliä vaan kuristamaan.
Laita kiertovesipumppu käsiajolle ja teho sellaiseksi että lauhduttimen Dt on n. 4 - 5 C.
Kurista venttiilillä virtausta sellaisissa portaissa että Dt kasvaa n. 2C/porras kunnes Dt on n. 10C
Aja kutakin porrasta n. 4-5min
Ota jokaisen portaan lopulla koneen kaikki lämpötilat ja paineet.
ATS
Sellaisen havainnon olen nyt tehnyt, että kun shuntti aukeaa kokonaan, niin puskurin lämmöt alkaakin laskea, vaikka lämmitys olisi käynnissä.Pääperiaate on se että varaajassa on koneen käydessä virtaus ylhäältä alas ja koneen seistessä alhaalta ylös.
Sitten kun shuntti on kiinni, niin lämmöt alkaa nousta aika rivakasti. Toisaalta normaaliahan tuo kai on.
En tiiä kumpi tuon lämmön putoamisen enemmän aiheuttaa: se että kaksi ulkoista pumppua imee puskuria niin tehokkaasti tyhjäksi vai se, että paluuvesi on niin kylmää siinä vaiheessa.
Tai sitten näiden kummankin vaikutus kyseessä.
Oheisessa kuvassa L-Ässä V-mallin konehuone ja nestelasi. Kaikissa maalämpöpumpuissa ei ole nestelasia.
Nestelasi on kolikon kokoinen näkölasi lauhduttimelta paisuntaventtiilille menevässä putkessa.
Siitä voi tarkkailla kylmäaineen virtausta, onko puhdasta kylmäainetta vai onko seassa kaasukuplia.
Lisäksi siinä voi olla kosteussensori, minkä väristä näkee, jos kylmäaineeseen on päässyt kosteutta.
Koneen käynnistyttyä näkölasissa virtaa kylmäaineen seassa kaasukuplia tai vaahtoa. Melko pian, alle minuutin, tulee kuplien hävitä ja nesteen olla täysin kirkasta.
Jos kuplat eivät häviä, yleensä on syynä kylmäaineen vajaus.
ATS
Systeemissä, jossa on kolme eri virtauspiiriä, joista yksi vakiovirtauksella ja kaksi säätyvää, on haasteellista saada varaajaan oikeat virtaukset.
ATS
Alkaisiko yläkerrassa lämmetä liikaa jos lattialämmityksen shuntti olisi kokoajan auki? Taas lisää kokeiluja jos pystyy sellaista testaamaan. Tai toisaalta tuleeko alakerrassa sitten liian kylmä.
Pääperiaate on se että varaajassa on koneen käydessä virtaus ylhäältä alas ja koneen seistessä alhaalta ylös.
Systeemissä, jossa on kolme eri virtauspiiriä, joista yksi vakiovirtauksella ja kaksi säätyvää, on haasteellista saada varaajaan oikeat virtaukset.
Sellaisen havainnon olen nyt tehnyt, että kun shuntti aukeaa kokonaan, niin puskurin lämmöt alkaakin laskea, vaikka lämmitys olisi käynnissä.
Tässä tilanteessa on patteri + shunttipiirien virtaus suurempi kuin Stiebelin virtaus
Asian korjaamiseksi tulee pienentää shuntti/patterien virtausta tai lisätä Stiebelin virtausta.
ATS
1. Patteriverkoston säätäminenSivu 11:
1.2 Liian suuri virtaama jakeluverkossa
Liian suuri virtaama jakeluverkossa voi aiheuttaa sekoittumispisteitä, joiden johdosta meno
veden lämpötila muodostuu odotettua alhaisemmaksi
Liian suuri virtaama jakeluverkossa tekee varsinkin käyntiinlähdön aikana tuotanto- ja jakelu
virtaamista yhteen sopimattomia. Seuraavassa kaksi esimerkkiä.
Kuva 1.2. Useita kiertopiirejä on liitetty lämmityslaitoksen ohitusjohdon välityksellä.
Jos jakeluverkon virtaama qd (kuva 1.2) on suurempi kuin tuotantopuolen virtaama qg, virtaa
erotusvirtaama ohitusjohdon kautta B:stä M:ään. Tämän vuoksi kohdassa M syntyy sekoituspiste,
jonka, vuoksi menoveden lämpötila laskee. Korkein menoveden lämpötila jakeluverkostossa
muodostuu näin ollen matalammaksi kuin korkein lämpötila lämmityskattiloissa. Saavutettua
tehoa ei siis pystytä siirtämään jakeluverkostoon. Tästä johtuen myös laitoksen käynnistäminen
vaikeutuu. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan on lisäkattiloiden asentaminen, jotta tuotantopuolen virtaama qg
saataisiin sopimaan jakeluverkoston virtaamaan qd. Tällöin huononee
kuitenkin kattiloiden hyötysuhde. Tämän vuoksi ratkaisu on sekä pääoma- että käyttökustannuksiltaan hyvin kallis.
Googlella löytyi dokumenttia tuosta sepaant:in kertomasta jutusta.
Sivu 11:
http://vantalvi.fi/wp-content/uploads/2014/05/TA-K%C3%84SIKIRJA-Patteriverkoston-S%C3%A4%C3%A4t%C3%A4minen-2011.pdf
Korkein menoveden lämpötila jakeluverkostossa
muodostuu näin ollen matalammaksi kuin korkein lämpötila lämmityskattiloissa=Stiebel maalämpöpumpussa.
Alakerrassa oon nyt koittanu pitää sen 21 astetta eteisessä ja yhdessä huoneessa, takahuoneissa asteen pari vähemmän ja kylppärissä n. 24 asteessa.
Yläkerta on asuinkerros.
Sama juttu että ei tahdo ymmärrys riittää :)
Nuo säätyvät jutut kai saisi minimoitua jos yläkerran shuntti olisi täysin auki. Sitten tulee vielä alakerran patterit, olikos niissä se esisäätö ja termostaatit? Eli ehkä sinne alakertaankin saisi sen vakiovirtauksen ainakin suurin piirtein ja oikeat lämpötilat? Onkos yläkerran shunttauksen lisäksi yläkerrassa termostaatteja? Maalämpöpumpun kierovesipumppu on onneksi samalla nopeudella koko ajan.
Tuosta ohjeesta sai sellaisen käsityksen että ehkä lattialämmityskiertoa saisi laittaa vähän pienemmälle että maalämpöpumpun virtaus riittäisi?
Eli siebel tekee kyllä kuumaa, mutta se kaikkein kuumin vesi ei pääse lämmitysverkostoon asti.
Joo nuo alakerran pattereissa olevat termostaatit on hyvä juttu. Energiaa ei hukkaannu ylimääräiseen lämmittämiseen ja samalla virtauskin pienenee.
No tuotahan olisi mielenkiintoinen kokeilla että laskisi lattialämmityksen kiertovesipumpun nopeutta ja samalla shutti pysyisi isomman ajan täysin auki tai lähes kokonaan auki.
Sehän tuon hankaluuden taitaa tuoda että shuntin asento vaikuttaa suoraan tuohon puskurista imettävään lämpöön.
Jos lattialämmityksen kiertovesipumppua laittaa pienemmälle, niin samalla pystyisi laskemaan myös maalämpöpumpun kiertovesipumpun nopeutta. Mitä hitaammin maalämpöpumpun kiertovesipumppu pyörii sitä kauemmin aikaa saa ladattua 400 L puskurivaraajan lämpöä. Eli pystyisi vaikuttamaan myös maalämpöpumpun käyntiajan pituuteen.
Copiin taitaa vaikuttaa myös tuo paluulämpö sekä menolämpö, niistä tulisi joku keskiarvo.
Mittaustulos näyttäisi että isompi teho tulisi 6C lämpötilaerolla kuin 4.8C lämpötilaerolla. En vaan tiedä mistä johtuu.
Tuli varmaan taas liian monimutkaisesti mietittyä :)
Jokos seppaant on ehtinyt analyyseja tutkimustuloksieni suhteen tekemään?Vain kaksi mittauspistettä ei anna eväitä kovin hyviin analysointeihin.
Vain kaksi mittauspistettä ei anna eväitä kovin hyviin analysointeihin.
Sekä lämpötilat, paineet että tehot osuvat hyvin samaan joukkoon kuin aiemmatkin mittaukset.
Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että virtausmittaus on "aito" mittaus.
Pyörittelin näitä viimeisimpiä ja aiempia mittaustuloksia Exellissä
Sain että
Teho putoaa 0,075kW/1C (lauhduttimelta lähtevä lämpötila)
Tehon kannalta paras lauhduttimen Dt on 5 - 6 C
Tulokset ovat vain suuntaa-antavia, koska tulokset olivat "kuin haulikolla ammuttu"
ATS
Ei millään pahalla mut tää ketju on nyt jo niin pitkä ettei kukaan löydä täältä tietoa suoraan kun on niin monta juttua päälekkäin yhdessä ketjussa. Tän vois siivota aiheittain eri keskusteluihin jotta olisi kätevä tiedonlähde kun joku tarvitsisi tietoa.
Eli uus ketju kun tulee uus kysymys.....
Ylläpidolta olis hienoa jos nyt tässävaiheessa vielä sais siistiksi koht on liiiiiiianpaljon hommaa...
OilToSoil pääset eroon näistä virtausten tasapainotusongelmista, kun muutat varaajan 2-putkikytkennällä läpivirtaavaksi??????
Haittana on että talon lämmitys pysähtyy käyttöveden teon ajaksi.
Lattiapiirissä vesi kiertää oman pumpun kierrättämänä myös kv-ajan.
Pattereissa vesi ei kierrä kv-aikana.
ATS
Ei millään pahalla mut tää ketju on nyt jo niin pitkä ettei kukaan löydä täältä tietoa suoraan kun on niin monta juttua päälekkäin yhdessä ketjussa. Tän vois siivota aiheittain eri keskusteluihin jotta olisi kätevä tiedonlähde kun joku tarvitsisi tietoa.
Eli uus ketju kun tulee uus kysymys.....
Ylläpidolta olis hienoa jos nyt tässävaiheessa vielä sais siistiksi koht on liiiiiiianpaljon hommaa...
Omasta mielestäni tämä ketju on palvellut melko hyvin siinä mihin oletan sen alunperin tarkoitetun. Pääasiassa keskustelijoina ovat foorumilla aktiivisesti vierailevat jäsenet ja tervetulleita ovat olleet myös kaikki satunnaiset kävijät, joilla on ollut jotain maalämpöön liittyvää mielessä ja ovat voineet tämän ketjun alla kysellä mielipiteitä asiasta muilta keskustelijoilta ja saaneet vastauksia kysymyksiinsä.
Totta on, että ketjusta on muodostunut sisällöltään hyvin kirjavaa käsiteltyjen aiheiden osalta, mutta vastaavasti kynnys kysymysteen esittämiseen on jo otsikon perusteella laskettu helpolle tasolle kunhan kirjoitukset pysyväyt foorimin aihepiirissä, kuten ovat pysyneet.
Foorumin vastaavat ovat kyllä poimineet olennaisimmat asiat ja ideat paremmin kuuluviin paikkoihin kuten esimerkiksi eri tehoisten mlp pumppujen maapiirin virtaamat ja cop:t taulukoituna fysiikan lakien mukaan laskettuina eri hyörystimen dT arvoina.
Tätä ketjua ei ole missään nimessä ole tarkoitettu kaikille läpiluettavaksi ellei sitä itse halua kahlata läpi ajan kanssa omalla vastuulla. Idea on seurata kulloinkin ajankohtaista keskustelua tai esittää omia kysymyksiä vapaasti matalalla kynnyksellä. Eri asia on, että jossain vaiheessa ketju on järkevä katkaista ja aloittaa "Tyhmiä kysymyksiä II" ketju tai vastaava tilalle. Kannatan tälläisen ketjun pitämistä foorumilla aktiivisena entisessä muodossaan vaikkakin osan keskustelusta voisi poistaa lähes tarpeettomana. On kohtuuton vaatimus esittää ylläpitäjille tehtävää ketjun sisällön pilkkomisesta soveltuvin osin muihin hakemistoihin foorumilla!!!
Keskustelu jatkukoon ...
Virtaaman tarkkuuden on oltava parempi, kun laitos toimii suhteellisen korkealla termisellä
hyötysuhteella Φ.
Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että virtaamaa on säädettävä ±10-15%:n tarkkuudella ja veden
lämpötilaa ± 1 -1,5K:n tarkkuudella.
Liian suuren virtaaman hyväksymiseen on suuri houkutus, varsinkin kun sillä on pieni vaikutus
huonelämpötilaan. Tällöin kuitenkin unohdetaan liian suuren virtaaman seuraukset – se aiheuttaa
liian pientä virtaamaa, mikä tekee mahdottomaksi halutun huonelämpötilan saavuttamisen
suurilla kuormituksilla, koska lämmöntuoton ja jakelun välillä on ristiriita (ks. kohta 1.2).
Tuo olis jo rohkea veto. Itse en osaa putkikytköksiä tehdä.Termostaatit ja shunttaus on molemmat ehkä huonoja? Maalämpöpumpusta vaan asetukset sopiviksi että koneesta tulee oikean lämpöinen vesi ilman termostaatteja tai shuntteja.
Oon edelleen miettinyt sitä, että shunttaisi tuon patteripiirinkin, niin silloinhan varaajakin eläisi ymmärtääkseni lähes omaa elämäänsä?
Luin yhden jutun, jossa joku oli muuttanut nimenomaan patteripiirin, jossa oli aiemmin termarit, shuntatuksi ja oli kuulemma tehonkulutus tippunut huomattavasti. Mene ja tiedä sitten...
Onko tästä nyt summa summarum, että koneen arvot näyttäisi olevan ihan ok?
Mitä nyt kaasut huitelee vähän korkealla silloin, kun järjestelmä on 'normaalitilassa'.
Ja kun on vain yksi piiri käytössä, niin kaasut ja paineet on vielä paremmin siellä, missä pitääkin?
Ja että tämä koko homma taitaa olla sitten aika pitkälle kiinni virtauksista ja lämmönjaon toimivuudesta.
Edelleen mietin, että miksi sitten kovilla pakkasilla tehot tuntui riittävän hiukan paremmin, kun laitoin puskurin syötön täysille...?
Onkohan siinäkin jotenkin kiinni siitä, että kun kone ei jaksa nosta lämpöjä yhtä nopeasti ja shunttikaan ei käänny mihinkään suuntaan, niin virtauksissa ei tapahdu muutosta ja koneeseen jää ns. luuppi päälle?
Sori taas pitkä teksti.
Tässä ääneen ihmettelen, saa vastata jos kuka haluaa. :)
Kiitokset seppaantille laskelmista ja muillekin auttajille myös!
Mikä Oilin arvio on että mihinkä ulkolämpöön pumpun tehot riittää?
Näyttää siltä että ns. europumput käyttäisivät erilaista kylmistä kuin ruotsalaiset valmistajat.
Onko kylmiksillä isokin ero ja mstä loppupeleissä johtuu ettei sakemannit siirry R407 käyttöön
kun kerran jokaiselta valmistajalta näyttäisi tulevan ns. nordig päivitys?
Olisi oikeasti jotain hyötyä :-[
N. -20 astetta.Pari kysymystä:
Ehkä...
Silloin kun kelit lauhtui kovista pakkasista, niin tuntui, ettei tehot riittäny ees -14 asteen kohdalla.
Pari kysymystä:
Minkälaisia käyntiaikatietoja koneesta saa ulos?
Löytyykö esim vrk-käyntiaikoja eri ulkolämpötiloilla?
Tai mitenkä Stiebel ilmoittaa käyntiajan?
Minkälaisia käyttötapamahdollisuuksia on Stiebelin omalla kiertovesipumpulla?
Koneen käydessä:
-Vakioteho, käsin säädettävissä
-Automaattisesti säätyvä teho
Koneen seistessä:
-Vakioteho, käsin säädettävissä
-Automaattisesti säätyvä, minimiteho
-Pumppu on seis
ATS
Piiri 1 on varmaankin alakerran patterit ja alakerran pesuhuoneen lattialämmitys? Nolla asteella alakerran kiertovesipumppu pyörisi 12h vuorokaudessa. -10 pakkasella sitten tuo kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti, eli periaatteessa lämmitysteho tuplaantuu?
-12 keskilämpötila viikko näyttää menevän vielä kokonaan ilman sähkövastuksen apua? Joku hyppäys tuossa näyttää olevan noin -12 pakkasasteen jälkeen.
Täällä 6m nostokorkeuden patteripumppu pyörii tysillä. Mutta pattereiden lämmitystehoa saa jonkun verran laskettua jos laittaa pumpun III nopeudelta I nopeudelle. Tarvittaessa pumpun saisi pysähtymään 0 tai +1 lämpötilassa, mutta jos ulkolämpötila menee pakkasen puolelle niin pumppu pyörii jatkuvasti. Joku jäätymisen esto siinä.
Ei tiedä vaikka OilToSoililla toimisi alakerta shuntattuna ja yläkerta suoralla lämmityksellä? -10 pakkasasteen jälkeen alakerta varmaankin jäähtyisi? Pattereille varmaankin tarvitsee jyrkemmän lämpökäyrän eli kuumemman veden tuossa -10 pakkasasteen jälkeen.
Täällä talo olisi periaatteessa OilToSoilin talon alakerta eli patterit + lattialämmitys. OilToSoililla vaan lattialämmitys on kuumempi 24C. Täällä lämpö on vain 21C myös pesuhuoneessa. Täällä täytyisi laittaa termostaatteja pattereihin jos lattiasta haluaisi kuumemman, mutta ei ole sellaiselle tarvetta.
Mikä lämpökäyrä ja asetukset on yläkerran lattialämmitykselle ja mikä taas alakerran pattereille/lattialämmitykselle? Yläkerran shunttaus vaan hankaloittaa vertailua. Ja vasta -10 asteen jälkeen alakerran pumppu pyörii jatkuvasti, eli pitäisi verrata vaan noita pakkaskelejä keskenään ylä/alakerran välillä.
Taas raakasti tyhmiä kysymyksiä :) Onko yläkerrassa mahdollista käyttää termostaatteja, eli onko siellä termostaatteja edes?
kun kerran jokaiselta valmistajalta näyttäisi tulevan ns. nordig päivitys?
Piirsin käyntiaikasuhteen ulkolämpötilan funktiona. (mikäli ymmärsin taulukon oikein)
Kuvaan lisäsin trendiviivan lämmityskauden alusta siihen asti minkä jälkeen on käytetty vastuksia.
Trendiviivan mukaan 100% käyntiaste saavutetaan n. -15C pakkasella.
ATS
No ei hyvältä näytä...
Kyllä olet varmaan ihan oikein ymmärtänyt.
Miksi se on polynominen trendi, eikä lineaarinen?
Sehän näkyy heti tuossa pisteessä, jolloin vastuksia tarvitaan?
Silloin kun kelit lauhtui kovista pakkasista, niin tuntui, ettei tehot riittäny ees -14 asteen kohdalla.Seppaantin tekemä käyrä näyttäisi kai samaa kun tuo OilToSoilin huomio.
Miksi se on polynominen trendi, eikä lineaarinen?Minkälainen ilmastointi?
Tilanne on päinvastoin. Maalämpöpumpuissa on trendinä siirtyä R407C:stä R410A:han.Kiitos oikaisusta. Näin se taitaa olla että lähes kaikki uudet tulee tuolla R410A kylmiksellä.
Saksalaiset ovat edellä ja myös ruotsalaiset ovat siirtymässä: esimerkiksi uusimmat Thermiat eli Optimum G3 ja uusimmat IVT:t eli Geo 312C ovat R410A-koneita.
Parempaa COP:ia sillä tavoitellaan, vaikka erot ei kovin isoja olekaan.
Toimisikohan tämä paremmin?
Stiebelin käydessä sisäinen pumppu suuremmalla kuin ulkoinen.
Stiebelin seistessä sisäinen pumppu seisoo.
ATS
Toimisikohan tämä paremmin?Olisiko mitään järkeä siirtää pattereiden kiertopummu shuntin jälkeisen haaran toiselle puolelle?
Stiebelin käydessä sisäinen pumppu suuremmalla kuin ulkoinen.
Stiebelin seistessä sisäinen pumppu seisoo.
ATS
Eli siirtäisin shuntatun piirin anturin tuohon puskurin jälkeiseen putkeen?Anturin paikalla ajattelin lähinnä Stiebelin ohjausta.
Mistä shuntti sitten tietää, missä asennossa pitää olla...?
Ja tuolla suoran piirin pumpun paikalla ei liene vaikutusta, vai onko?
Annas kun sulattelen tätä ajatusta hiukan...
Anturin paikalla ajattelin lähinnä Stiebelin ohjausta.
Shunttipiirille pitäisi saada oma ohjaus, mistä ja mitenkä?
Nyt shunttipiirin lähtö on ulkoisen pumpun imupuolelta saattaisi toimia paremmin, jos lähtö olisi painepuolelta.
Mietitään
ATS
Seppaant:
Siis... jos olen oikein ymmärtänyt, niin kummaa kyllä OiltoSoilin lattia vaatii lämpöisempää kuin patterit?
Ohjaus toimii yksinkertaisesti. Olettaen että lämmitysjärjestelmä on normaali, eli lattia vaatii viileampää.
- Patteripiirin korkeampi pyyntö määrittää puskurin lämpötilan, anturi on paluuvirtauksessa puskurin alaosassa.
- shunttipiiri shunttaa lämpötilaa alaspäin puskurin lämpötilasta
- shunttipiiriä ja sen menovettä ohjaa automatiikan oma lämpökäyrä ja anturin tulee olla menovedessä.
- kun puskuri on tyytyväinen sisäinen pumppu sammuu ja ulkoinen jää päälle.
- Kun puskuri on tyytyväinen niin sisäinen pumppu sammuu ja puskuri on osa lämmitysjärjestelmää ja kasvattaa sen tilavuutta.
----Jos virtaus lämpöpumpun ja puskurin välillä on isompi kuin puskurin ja lämmityspiirin pumpun ollessa käynnissä, niin anturi mittaa enemmän lämpöpumpusta tulevaa lämpötilaa ei verkostosta palaavaa...käyntijakso lyhenee....jotta energiaa siirtyisi oikeaan suuntaan, niin ulkoinen pumppu tulis olla isommalla kuin sisäinen pumppu ja lämpöpumpun menovirtaus menisi lämmitysverkostoon ja ei palaisin lämpöpumpulle paluuvesiohjusanturi kautta??? koska mittaus on puskurin alaosassa ja sen tulee mitata paluuveden lämpötilaa..
Lisäksi:
Pitäisikö Oiltosoilin muuttaa kytkentää siten, että paluuvesiohjattu piiri on lattiapiiri ja shuntattu onkin patteripiiri? Koska lämmitysjärjestelmä ei toimi.
Samaa mieltä kanssasi.. Shunttipiiri voisi olla viimeinen piiri. Latauspumppu tulisi olla paluuvesiohjatun piirin menopuolella ei rungossa enne shuntattuapiiriä.
Piirrän kohtakuvan sun piirroksen avulla... jos osaan sen vaan liittää tänne....
Nyt stoppia sen verran, että ei lattialämmitys missään nimessä vaadi korkeampaa lämpötilaa kuin patterit.
Liian monta liikkuvaa osaa!
Niin ja kyllä maahantuoja suosituskin on, että puskurin lataus olisi aina hiukan suuremmalla virtauksella, kuin ulkoisten pumppujen virtaus.
Mutta milläs tämän varmasti todennat, mikä tilanne on?
Nyt stoppia sen verran, että ei lattialämmitys missään nimessä vaadi korkeampaa lämpötilaa kuin patterit.Pistä siihen puskurin kylkeen joku halppis lämpötilan mittari ja toinen lämmityksen menoputkeen.
Kovimmilla pakkasilla oli lattian pyynti kyllä 45 asteen luokkaa, mutta vaatiihan nyt vanhat yksilehtiset patterit varmaan kymmenen astetta enemmän.
Tässä kun on se hauskuus (jota olen moneen kertaan koittanut avata), että jos lattia huutaa vaikka 40 asteista ja samaan aikaan patterien paluu olisi käyrän mukaan 38 astetta, niin tällöinpä tulee puskurin ja patteripiirin paluun pyynniksi tuo 40 astetta. Eli patteripiiriä ei voi säätää omana piirinään jokaisessa pisteessä, koska sitä ei ole shuntattu.
Nyt kun tätä järkeilee, niin jos noiden menojen ero on n. 10 asteen luokkaa kovilla pakkasilla, niin tarvetta patterien shunttaukselle ei pitäisi olla.
Viime vuonna oli mielestäni sellainen tilanne, että alakerta olisi tarvinnut myös hiukan lämpötilaa alas päin, mutta tänä vuonna taas on näyttänyt siltä, että alakertaa ei saa niin lämpimäksi kuin aiemmin... En tiiä mikä siinäkin nyt on. Toki tällä hetkellä termarit rajoittaakin alakerran lämpöjä.
Kumpi se nyt on sitten parempi energiankulutuksen kannalta ja muutenkin: Rajoittaa alakerran kiertoa termareilla vai ottaa ne pois?
Kun otetaan huomioon se, että alakerta voi mennä liian lämpimäksi ilman termareita.
Mutta toisaalta tällöinhän puskurillekin palaisi ymmärtääkseni paluuvesi lämpimämpänä, niin onko tuon suoran piirin kanssa ihan se sama, onko ne termarit kiinni vai ei?
Kaikkia patterien esisäätöjä en kuitenkaan voi pitää täysin auki, jotta taas patterien kanssa samassa piirissä / linjassa oleva kylppärin lattia saa tarpeeksi hönkää.
Liian monta liikkuvaa osaa!
Niin ja kyllä maahantuoja suosituskin on, että puskurin lataus olisi aina hiukan suuremmalla virtauksella, kuin ulkoisten pumppujen virtaus.
Mutta milläs tämän varmasti todennat, mikä tilanne on?
Ok. En ole jaksanut lukea kaikkia muutamia kirjoituksiasi :)Herralta ei ole tullut yhtään kunnon kommenttia.
Osia liikkuu, mutta onpahan tämkin ajankulua :D
Pistä siihen puskurin kylkeen joku halppis lämpötilan mittari ja toinen lämmityksen menoputkeen.
Pumpun käydessä on sitten helpohko päätellä tapahtuuko latausta vaiko ei.
Näitä olen käyttänyt.
http://www.ebay.com/itm/Mini-Digital-LCD-Display-Indoor-Temperature-Meter-Thermometer-Temp-Sensor-Probe-/191587680545?hash=item2c9b840121:g:hCgAAOSwpDdVYp28
No eipä oo hinnalla pilattu. :)
Tollasia joku 15 kpl pannuhuoneeseen, niin johan lähtee!
Jos noita tilaa useamman, niin toivottavasti näyttävät samaa lukemaa...
Kävin nimittäin niin, että ostin kerran two-packin digitaalisia sisälämpömittareita, niin näyttivätkin eri lukemaa. Ero oli alle asteen luokkaa, mutta kyllähän tuo nyt häiritsee ja pitäishän ne nyt näyttää tasan samaa lukua!
Heitetään yksi tyhmä kysymys ilmoille: muuten sisälämpö on mukavan tasainen kun termostaatit on täysillä, mutta wc:ssä (turhan iso patteri pieneen tilaan) on muutaman asteen liian lämmin, ja lisäksi varastohuoneessa on normaali huonelämpötila vaikka siellä sinänsä voisi olla joku +15. Käsittääkseni termostaattien pienentäminen yleensä ottaen maalämmön kanssa on huono juttu, mutta toisaalta liian lämpimät tilat hukkaavat lämpöenergiaa... Eli kumpi pienempi paha sähkönkulutuksen kannalta, liian lämpimät yksittäiset tilat (ei kuitenkaan mukavuutta tms häiritse) vai termarilla kuristetut pari patteria?Termostaateja vierastetaan maalämmössä ettei kiertovettä pidetä turhan kuumana. Sinälläänhän termostaatti tekee tismalleen samaa, kuin kiertopiirien säätö, jotta eritiloihin saadaan halutut lämpötilat. WC:n ja varaston perussäätöjä tulisi kuristaa, siten että tiloissa on suurin piirtein haluttu l-tila.
Termostaateja vierastetaan maalämmössä ettei kiertovettä pidetä turhan kuumana. Sinälläänhän termostaatti tekee tismalleen samaa, kuin kiertopiirien säätö, jotta eritiloihin saadaan halutut lämpötilat. WC:n ja varaston perussäätöjä tulisi kuristaa, siten että tiloissa on suurin piirtein haluttu l-tila.Termareitakin on erilaisia. Tuossa toisessa kohteessani vaihtoivat jotkut satasen maksaneet ja
Maalämmöllä pumpun säätökäyrä säädetään termostaatit auki, jotta kiertovesi on mahd. viileää. Tämän jälkeen termareita on ihan hyvin käyttää, leikkaamaan mm. auringon, takan tai säätökäyrän puutteiden aiheuttamia lämpöhuippuja.
Kysymys.Minä! (valehtelin)
Kuka on foorumin paras valehtelija?
Minä! (valehtelin)Eniten valehtevaa etsitään ;)
Ohessa ote Heli Saksin diploomityöstäNo eipä auennut, mutta hieno diplomityö kaikenkaikkiaan.
Automaatti-ilmaus kyseessä.
Minulla on koneen päällä kahdessa putkessa (puskurille meno ja paluu) automaatti-ilmausventtiilit sekä puskurin päällä omansa.
Kytkentäkaaviosta en noita kahta ensimmäistä löytänyt, vaan mielestäni siinä oli ainoastaan se puskurin katolla oleva ilmaus.
Ja se tyhmä kysymys: mitä haittaa tai hyötyä noista kahdesta sitten on?
Ovathan ne kaksi putkissa olevaa ilmausta toki korkeammalla kuin puskurin päällä oleva, mutta miksi noin moneen kohtaan laitettu?
Eihän niistä nyt mitään paineita karkaile turhan päiten tms.?
Ei niistä yleensä haittaa ole ja korkeimpaan kohtaan ne kannattaa asentaa. Siksi kai ne on sinulle laitettu.
Ne saattavat jossain vaiheessa vikaantua ja päästää vettä ulos. Tällöin paineet putoavat, mutta tämä tilanne pitäisi olla huomattavissa.
Ne pystyy yleensä vääntämään kiinni päällä olevasta muovisesta ruuvista, jos on varma, että systeemissä ei ole enää ilmaa. Tämä mahdollisesti vähentää riskiä vikaantumisesta.
Niiden jokaisen alla on kyllä ihan metallinen kahva, eli sulku, joten saan ne kyllä kiinnikin.
Jos vaikka laittaisinkin sitten kiinni, kun ei tuota vettä oo tarvinnu vähään aikaan järjestelmään lisätä.
Kovien pakkasten jälkeen piti pikkaisen laittaa lisää vettä, kun pakkasillahan kävi niin, että kun veden lämpöä nostettiin huomattavasti vastustenkin avulla, niin muutamana päivänä oli ylivuotoputkesta tullut vettä pannuhuoneen lattialle. Ja sitten kun kelit lauhtui, niin verkoston paine luonnollisesti laski.
Mietin vain noita ilmauksia, kun koneessa oleva itsessään oleva paineen lukema näyttää aina vähän pienempää lukemaa kuin ulkoinen painemittari.
Voi tietysti johtua siitä, että mittaus on eri kohdassa järjestelmää?
Jostain vain luin juurikin tuon, että voisi olla hyvä laittaa jossain vaiheessa sulut ilmauksista kiinni.
Ja toinen seikka on se, että eilenkin kun seurasin koneen käyntiä, niin yläpaineet olivat aluksi 25,6 bar ja kohta 25,3 ja 25,2, nousten taas pian takaisin 25,6 bariin. Kuumakaasu ei laskenut samaan aikaan mihinkään.
Tosin nämähän taitavat olla kompuran paineita ja noilla lämmitysjärjestelmän ilmauksilla ei taida olla mitään yhteyttä mihinkään yläpaineeseen?
Ahaa, sinulla on hyvin asennettu, kun on sulutkin. Minulle ei asentaja suonut tätä luksusta...
Laita vaan sulut kiinni.
Sen sijaan tuo varoventtiilin päästäminen ei välttämättä ole ihan normaalia, edes kovilla pakkasilla. Toimiikohan sinun paisunta-astia oikein? Ilmeisesti kalvopaisunta-astia laitettu sinullakin.
Luetko noita lämmitysverkon paineita kiertopumpun ollessa käynnissä vai seis?
Käynnissä ollessa paineissa on virtausvastuksen aiheuttaman paine-eron verran eroa. Kiertopumpun ollessa pysähdyksissä eroa ei pitäisi olla, paitsi mittareiden korkeusasemasta tulevan eron verran. Missä kohdissa korkeussuunnassa mittarit on?
Kylmäaineen paineella ei ole mitään yhteyttä lämmityspiirin paineisiin (tosin kylmäaineen painetta ja tulistumista voidaan ihmetellä erikseen, pienemmällä prioriteetilla).
Mutta eikös se varoventtiilin ruikkiminen ole sinänsä normaalia, kun veden lämpö nousee vaikka jostain 40 asteesta 55 asteeseen, niin kasvaahan siinä paine samalla?
Vai pitäisikö kalvopaisarin kumota tuo efekti kokonaan?
Minun mielestäni oikein suunnitellussa ja mitoitetussa järjestelmässä paisarin pitäisi kumota tuo. Tai siis ei välttämättä ihan kokonaan kumota, mutta niin paljon ettei varoventtiilin normaalioloissa tarvitse toimia.
Minkä kokoinen paisunta-astia sinulla on? Oletko tarkistanut sen esipainetta? Tai sitä, että kalvo on ehjä? (Paisarin kaasupuolen venttiilistä jos hieman painaa, niin ulos ei saa tulla vettä. Ei pidä painaa liian pitkään, ettei esipaine muutu liikaa.)
Pitää vielä selvyyden vuoksi mainita, että on normaalia lämpimän käyttöveden varoventtiilistä tulla jonkin verran vettä käyttöveden lämmityssyklin aikana. Käyttövedelle ei yleensä Suomessa laiteta paisunta-astioita. (Itse haluaisin tosin tietää, että eikö se mahdollisesti rasita käyttövesiputkia, kun paine säännöllisesti nostetaan 10 bariin.)
Sen sijaan lämmitysverkon varoventtiilin toiminta on poikkeuksellista.
Pitää vielä selvyyden vuoksi mainita, että on normaalia lämpimän käyttöveden varoventtiilistä tulla jonkin verran vettä käyttöveden lämmityssyklin aikana. Käyttövedelle ei yleensä Suomessa laiteta paisunta-astioita. (Itse haluaisin tosin tietää, että eikö se mahdollisesti rasita käyttövesiputkia, kun paine säännöllisesti nostetaan 10 bariin.)
Mutta lämmityspiirin puolella on eroa niin lepotilassa kuin käynnin aikaisessa paineessa.Sinullahan on kaikkiaan kolme kiertovesipumppua, Stiebelin oma, lattialämmityksen ja pattereiden.
Levossa näytti koneen oma mittari 0,63 bar ja analoginen ulkoinen mittari 0,9 bar.
Ehkä toinen kaipaa pientä kalibrointia...
Sinullahan on kaikkiaan kolme kiertovesipumppua, Stiebelin oma, lattialämmityksen ja pattereiden.
Pysäytä ne kaikki ja vertaa sitten vasta painemittareita.
ATS
Paineistetun (~1,2bar) keruupiirin (kaivo 180m) kaivolle paluun takaiskun venttiili rämisee räpärrää liuospumpun käydessä.Minulla oli sama ongelma.
Tarvisiko asialle tehdä jotain vai antaako ääntää? Jotain paine-eroa tapahtuu, mutta miksi?
Takaisku on asennettu heti pumpun päältä lähtevään putkeen 90 asteen mutkan jälkeen. Takaiskun jälkeen on T-haara, alas menee kaivolle ja ylhäältä tulee konvektorilta paluu linja (suljettu piiri kun konvektori ei ole käytössä)
Testasin vielä eilen kompuran paineita ja kaasun lämpöjä siten, että pysäytin shuntatun piirin kiertovesipumpun ja jätin suoran piirin toimintaan.Tästä on vaikea sanoa mitään ilman kunnollista mittaussysteemiä.
Tulokset eivät olleet niin hyviä kuin silloin kun pyöritin pelkkää shuntattua piiriä.
Silloinhan kaasut ja lämmöt näyttivät paljon paremmilta.
Mistähän tuo voi nyt johtua?
Selvästi alkaa haiskahtaa siltä, että suora piiri vähän jarruttaisi koneen toimintaa.
Ampuilin ir-mittarilla meno-paluun eroja. Kun lauhduttimella delta oli 5 astetta, niin melkein koko käynnin ajan oli suoran piirin delta alle 5 astetta.
4 - 4,5 astetta oli pitkään, aivan syklin lopussa lähestyi 5 astetta.
Voiko tuosta millään päätellä, että se suoran piirin pumppu olisi suhteessa liian kovalla verrattuna puskurin lataukseen?
Eihän tässä ole tietoa todellisesta virtauksesta.
Ei kai se auta kuin laittaa ulkoinen vaikka ykköselle ja sisäinen täysille ja katsoa miltä sitten näyttää.
Tästä on vaikea sanoa mitään ilman kunnollista mittaussysteemiä.
Kun olet näinkin kiinnostunut asiasta, hanki LogTemp ja 1-wire mittaussysteemi, niin pääset epätietoisuudesta.
ATS
Pitää varmaan hankkia.Shunttipiiristähän tulee kylmää varaajan pohjalle.
Kunhan tutustun ensin, että mikä se sellainen on... :D
pakko kysyä vähän niihin vanhoihin mittauksiin liittyen.Edelleen jäi mietityttään tämä sun systeemin toiminta.
Testasin vielä eilen kompuran paineita ja kaasun lämpöjä siten, että pysäytin shuntatun piirin kiertovesipumpun ja jätin suoran piirin toimintaan.
Tulokset eivät olleet niin hyviä kuin silloin kun pyöritin pelkkää shuntattua piiriä.
Silloinhan kaasut ja lämmöt näyttivät paljon paremmilta.
Mistähän tuo voi nyt johtua?
Selvästi alkaa haiskahtaa siltä, että suora piiri vähän jarruttaisi koneen toimintaa.
Ampuilin ir-mittarilla meno-paluun eroja. Kun lauhduttimella delta oli 5 astetta, niin melkein koko käynnin ajan oli suoran piirin delta alle 5 astetta.
4 - 4,5 astetta oli pitkään, aivan syklin lopussa lähestyi 5 astetta.
Voiko tuosta millään päätellä, että se suoran piirin pumppu olisi suhteessa liian kovalla verrattuna puskurin lataukseen?
Eihän tässä ole tietoa todellisesta virtauksesta.
Ei kai se auta kuin laittaa ulkoinen vaikka ykköselle ja sisäinen täysille ja katsoa miltä sitten näyttää.
OilToSoilEdelleen jäi mietityttään tämä sun systeemin toiminta.
Onhan putkistokaavio oheisen kuvan mukainen?
Jos on, niin mittaa lämpötilat pisteistä A - F normaalin käyntijakson alku-, keski- ja loppuvaiheessa.
Jos mahdollista niin kaikki mittaukset samanlaisista putkista ja mittauskohdissa samanlaiset tummat teipit.
ATS
Mitä jos upottaisi kaivoon vastuslangan sidottuna tuohon keruun putkeen.
Paneelit katolla syöttäisi sitten kaivoon tehostetusti auringon lämmön :-[
Tai voisihan joku tuulimyllykin toimia etenkin talviolosuhteissa ihan hyvin.
Uusi pähkäily.Kaivoon syötetty energia nostaa keruuliuoksen lämpötilaa ja kohonneesta lämpötilasta johtuen on COP 3%/aste parempi.
Tuli mieneen tälläinen.
Mitä jos upottaisi kaivoon vastuslangan sidottuna tuohon keruun putkeen.
Paneelit katolla syöttäisi sitten kaivoon tehostetusti auringon lämmön :-[
Tai voisihan joku tuulimyllykin toimia etenkin talviolosuhteissa ihan hyvin.
Kaivoon syötetty energia nostaa keruuliuoksen lämpötilaa ja kohonneesta lämpötilasta johtuen on COP 3%/aste parempi.Asia ymmärretty.
Oletetaan 8 kW lämpöpumppu, jonka COP on 4,00
Kaivosta otetaan 6 kW ja sähköverkosta 2 kW tehoa.
Jos keruun Dt on 3,00 C saadaan virtaukseksi 0,488 l/s
Jos kaivosta tulevaa nestettä lämmitetään ulkopuolisella 1 kW:n teholla nousee keruuliuoksen lämpötila 0,50 C
COP kasvaa 3%/C*0,5C=1,5%, COP 4,00->4,06
Ottoteho laskee 2,000 kW-> 1,970 kW = 30W
Yhden kilowatin panostuksella saadaan 30W tulos.
Tämän järjestelmän hyötysuhde on 3%
Kysymys ei ollut tyhmä, mutta joka tällaisen järjestelmän rakentaa on tyhmä.
ATS
Vieläkään en kyllä ymmärrä että miten voi kaivolta tulevan litkun
keinotekoinen nostaminen esim. kilowatin teholla sähköllä ennen höyrystintä
antaa jotain kolmen prossan tuoton? Haloo
Eikö ole aivan sama miten tuo kaivon tulolitku lämmitetään?
Vastuslämmitys siis tulee pääosin kaivon tehon tilalle, ei sen lisäksi.Tässä on kiteytetty oleellisin asia.
"Vastuslämmitys tulee pääosin kaivon tilalle, ei sen lisäksi". Juuri tuota haen.
kilowatti lauhduttimen jälkeen vastuksella antaa tasan kilowatin lisää.
Luulisi kumminkin hyötysuhteen olevan parempi tuolla kilowatilla höyrystimen kautta kuin
että suoraan lämmitykseen?
Mitä olen seuraillut keskusteluja niin pääosin kaivon mitoitus on mennyt pieleen, eikä niinkään muu järjestelmä.
Kaivo siis kyykkää enemmän yleensä varsinkin pitkillä pakkasjaksoilla kuin lämmitysjärjestelmä.
Voiko joku oikeasti väittää että pumpun antama teho laskee kolme prossaaLaskin että kaivo antaisi 1% vähemmän tehoa jokaisella asteella kun kaivo viilenee.
jokaisella keruun viileämmällä asteella?
Minä en ainakaan ole näin väittänyt.
Esko Kaappolan mukaan hyötysuhde (COP), ei teho, laskee n. 3% keruulta tulevan liuoksen jäähtyessä yhden asteen, Dt:n pysyessä samana.
Eli saisimme nolla kaivolla esim 5,3kw ja -10 keruulla 4.8kw?
Sitten kun lisätään tähän kompuran noussut ottoteho verkosta niin kolme prosenttia on todella kaukana oikeasta.
Minkälaisella rosenttilaskulla on tähän tulokseen päästy?
Laitahan laskuesimerkki tai todelliseen mittausdataan perustuva laskelma.
ATS
Laskin että kaivo antaisi 1% vähemmän tehoa jokaisella asteella kun kaivo viilenee.Onko sinulla faktaa näiden väittämien tueksi?
Näin ollen 10 asteen tiputus keruulta tekisi noin 500w jos nollakaivolla tulisi tuo reilu viisi kilowattia.
Tämähän ei voi pitää paikkansa koska tehomenetys on huomattavasti suurempi jopa yli nollakeruulla
Onko sinulla faktaa näiden väittämien tueksi?Pakkohan tehon on tipahtaa jos kaivo viilenee vaikka DT pysyisikin samana.
Eihän se kaivosta otettava teho mihinkään putoa, jos Dt pysyy smana.
ATS
Pakkohan tehon on tipahtaa jos kaivo viilenee vaikka DT pysyisikin samana.Nestevirtauksen (esim energiakaivon keruu) lämpöteho lasketaan kaavalla:
96
Yleistä / Vs: Höpinää kompressoreista, niiden eroista sekä kylmäainepuolesta ylipäätään
« : 27.02.16 - klo:16:27 »
Ottamatta sen enempää kantaa kuvan oikeellisuudesta, niin tuostakin näkee hyvin kuinka
käy kun ensiöpiiri viilenee
Yleistä / Vs: Höpinää kompressoreista, niiden eroista sekä kylmäainepuolesta ylipäätäänTämän viittauksen kuvalla ja kaivosta otettavalla teholla ei ole mitään tekemistä keskenään.
« : 27.02.16 - klo:16:27 »
No eipä ole, mutta ymmärsin tuosta että pumpun "kuumapää" romahtaa kun keruu viilenee liikaa.Nestevirtauksen (esim energiakaivon keruu) lämpöteho lasketaan kaavalla:
P=F*Dt*c (Teho = virtaus*lämpötilaero*ominaislämpö)
Tässä tehon laskentakaavassa ei esiinny lainkaan nesteen lämpötilaa.
Keruunesteen lämpötila kylläkin vaikuttaa moniin maalämpöpumpun suoritusarvoihin.
Tämän viittauksen kuvalla ja kaivosta otettavalla teholla ei ole mitään tekemistä keskenään.
ATS
Tässä vähän laskenta-apua tarvittaisi. Oletetaan että lauhduttimen virtaama on 0,2l/s
Paljonko siis pumpun teho laskee kun keruu laskee?
Toki viiden asteen nousu lauhduttimelta merkitsee jotain, mutta aika vähän.
Pumppu kävi reilu kaksi tuntia ja alusta ja lopusta jäi muutama kymmenys pois laskuista.
Olisi mukava nähdä sakupumpuilla ja eri kylmiksillä tehty ajo.
Itellä en pääse alle 1,5C asteen tulolämmöillä keruulta koskaan, mutta jossain on raja
oltava että höyrystintä on järkevämpää alkaa lämmittämään vastuksella kuin pelkkää lämmitysjärjestelää.
Toisinsanoen huono keruu hyydyttää pumpun coppelot enempi kuin korkeampi meno lämmitysjärjestelmässä.
Pumppu kävi reilu kaksi tuntia ja alusta ja lopusta jäi muutama kymmenys pois laskuista.
Olisi mukava nähdä sakupumpuilla ja eri kylmiksillä tehty ajo.
Itellä en pääse alle 1,5C asteen tulolämmöillä keruulta koskaan, mutta jossain on raja
oltava että höyrystintä on järkevämpää alkaa lämmittämään vastuksella kuin pelkkää lämmitysjärjestelää.
Toisinsanoen huono keruu hyydyttää pumpun coppelot enempi kuin korkeampi meno lämmitysjärjestelmässä.
Tuosta lahduttimen tehon laskelmasta EI pysty sanomaan noilla mittauksilla mitään COP:ista, koska myös kompressorin sähkön ottoteho ja keruun dT muuttuu tuossa ja niitä ei ole mitattu.Just näin
Harkintaa höyrystimen lämmittämisestä vastuksella en ymmärrä lainkaan. Tietysti huono keruu hyydyttää pumpun, mutta lisälämpö kannattaa silti tarjoilla suoraan sinne lämmönjakoon.
Tietysti huono keruu hyydyttää pumpunEi se huono keruu niinkään pumppua hyydytä vaan kaivon se hyydyttää. Eikä se kaivonkaan hyytyminen läheskään aina aiheuta ongelmia.
Lauhduttimen virtauksen pysyessä vakiona, lauhduttimen teho laskee prosentuaalisesti saman verran kuin dT muuttuu prosentuaalisesti.ottotehot on mitattu kuule aika moneen kertaan ja ne ei nouse eikä kyll laskekkaan paljoo käynnin aikana.
1 - (7,7 / 8,9) = 0,135 eli lauhduttimen teho laskee 13,5 % tuossa.
Jos oletetaan tuo 0,2 l/s virtaus, niin 8,9 K dT:llä teho on 8,9 K * 0,2 kg/s *4,182 kJ/K*kg = 7,44 kW ja vastaavasti 7,7 K dT:llä 6,44 kW (ja tehon pudotus siis se 13,5 %).
Tähän laskelmaan ei vaikuta se lauhduttimen viiden asteen lämpötilan nousu.
Tuosta lahduttimen tehon laskelmasta EI pysty sanomaan noilla mittauksilla mitään COP:ista, koska myös kompressorin sähkön ottoteho ja keruun dT muuttuu tuossa ja niitä ei ole mitattu.
Harkintaa höyrystimen lämmittämisestä vastuksella en ymmärrä lainkaan. Tietysti huono keruu hyydyttää pumpun, mutta lisälämpö kannattaa silti tarjoilla suoraan sinne lämmönjakoon.
ottotehot on mitattu kuule aika moneen kertaan ja ne ei nouse eikä kyll laskekkaan paljoo käynnin aikana.
Kaivon dt pysyy tasan tarkkaan samana. Sen verran täälläkin on tuota husdatan käppyraa eri viestiketjuissa etten ala erikseen todistamaan tätäkään.
Minun edellisen viestin laskelmat perustuivat vain niihin lähtötietoihin, mitä olit antanut omassa edellisessä viestissäsi. En ole seurannut sinun pumpun lukemia muista viestiketjuista.Juu ei voi olettaa että kaikkien yksittäisten jäsenten koko viestihistoria on kaikilla muilla jäsenillä tiedossa :D
Laskin ja osittain arvasin, että näin sen olisi pitänyt mennä.
Dt Lauhd LJ_meno LJ_paluu F P_anto P_otto COP P_kaivo Keruulta Dt FKiitos. Jahkapääsen kotiin niin korjaan nuo arvaukset.
8,9 36,4 27,5 0,2 7,476 2,136 3,50 5,340 4,3 3,26 0,4
8,7 36,8 28,1 0,2 7,308 2,141 3,41 5,167 3,8 3,15 0,4
8,3 36,9 28,6 0,2 6,972 2,110 3,30 4,862 2,9 2,96 0,4
8,2 37,4 29,2 0,2 6,888 2,125 3,24 4,763 2,7 2,90 0,4
8,0 37,7 29,7 0,2 6,720 2,116 3,18 4,604 2,4 2,81 0,4
7,9 38,2 30,3 0,2 6,636 2,126 3,12 4,510 2,3 2,75 0,4
7,9 38,7 30,8 0,2 6,636 2,177 3,05 4,459 2,1 2,72 0,4
7,9 39,3 31,4 0,2 6,636 2,223 2,99 4,413 2,0 2,69 0,4
7,8 39,7 31,9 0,2 6,552 2,227 2,94 4,325 2,0 2,64 0,4
7,7 40,2 32,5 0,2 6,468 2,239 2,89 4,229 1,9 2,58 0,4
Laskin ja osittain arvasin, että näin sen olisi pitänyt mennä
ATS
Konehan toimii kuin junan vessa.Kiitos hienoista taulukosta.
Oheisessa Exellissä olen laskenut mittaustietojen perusteella pumpun suoritusarvoja ja ne käyttäytyvät aivan loogisesti.
COP putoaa 2,8% lauhduttimelta lähtevän ja kaivosta tulevan lämpötilaeron astetta kohti, juuri niin kuin pitääkin.
Mitään merkkejäkään suoritusarvojen romahtamisesta ei ole.
Kaivosta tuleva stabiloituu vakioarvoon n. puolentoista tunnin käynnin jälkeen.
ATS
Kiitos hienoista taulukosta.No niin laitoin myllyn vastukselle ja 6kw teholla DT 7,1C.
Täytynee vetää vielä vastusajo niin saisi tuon lauhduttimen virtaamankin oikein.
No niin laitoin myllyn vastukselle ja 6kw teholla DT 7,1C.Tämä antaa virtaukseksi 0,20 l/s, mikä on sama arvo jota käytin aiemmassa Exell-laskelmassa.
Tämä antaa virtaukseksi 0,20 l/s, mikä on sama arvo jota käytin aiemmassa Exell-laskelmassa.Kiitos.
ATS
Kiitos.
Keräsin tähän muutaman Oiltosoilin pumpun arvoja.
Testi yhdellä lämmityspiirillä-
Lauhdutin
44,4/37,6 DT 6,8 teho 10,22kw, virtaus 0,37l/s
Testi kahdella lämmityspiirillä.
43/37,7 DT 5,7 teho 8,82kw, virtaus 0,37l/s
Miksi tai mihin teho häviää?
Tarkemmin ajatellen mittaammeko näissä lauhduttimelta tehoja laskuissa oikeasti lämmitysjärjestelmän tehoa :-[
Tätäpä oon itekkii pohtinu....vastaus 1181 tai1191,.
En ymmärrä sitä, kun testasin, että miksi tehot näytti olevan paremmalla tasolla kun ajoin pelkkää shuntattua piiriä. Toki puskuri siinä välissä oli silloinkin.
Jos ajoin pelkkää suoraa piiriä puskurista, niin tulokset oli aivan yhtä 'huonoja' kuin ajettaessa kahta lämmityspiiriä.
En oo ehtiny vieläkään ottamaan arvoja ylös lämmityksen ajalta, kuten seppaant ehdotti.
Pitää yrittää jossain vaiheessa.
Noissa omissa aiemmissa testeissä, mihin Peki viittaa, ei kannata tuota ekaa tehoa tuijottaa.
Se oli aivan lämmityssyklin alusta ja antaa ehkä liian positiivisen kuvan tehoista...
Ja tuota toista mittausta en enää löydäkään omista taulukoista.
vastaus 1181 tai1191,.
Joo, se on varmaan siis 37,3 se paluu.Ajelin itse illan eri piirejä sulkien, ei tapahtunut mitään muutosta lauhduttimen DT:ssä.
Mut kuitenkin, näitä samoja olen edelleen pienessä päässäni pyöritellyt, että miten tämä homma nyt oikein toimii.
Tällä hetkellä olen laittanut ulkoisen suoran piirin pumpun 2/6 teholle, eli pitäisi olla aika pieni virtaus puskurista ulos.
Mutta silti en saa paineita ja kaasuja samalle tasolle kuin ne olivat pelkkää shuntattua piiriä lämmitettäessä...
Ajelin itse illan eri piirejä sulkien, ei tapahtunut mitään muutosta lauhduttimen DT:ssä.
Toki käyntiajat tippuivat.
Täytynee vielä Sunnuntaina ajaa parivertailu vastus vastaan kompura niin näkee
oikean eron kun laattakin on mukana.
9kw vastustakin yritin tarjota, mutta kun paluulitkun lämmöt nousee, niin eipä ota käyttöön.
Olisi vaan ollut kiva tietää dt myös täydellä sähköteholla.
Olisiko Oiltosoililla tuon tehoeron takana yksinkertaisesti se että yhtä piiriä lämmittämällä
käyntiaika on vaan niin paljon lyhyempi ettei paineet ehdi nousta?
Eihän se Stiebeli tiedä mitään 4-putkikytkentä varaajan takaisesta elämästä.
Se ymmärtää vain lauhduttimelle tulevan ja sieltä lähtevän lämpötilan sekä virtauksen.
ATS
Mutta ihmettelen edelleen, että miksi shuntatun piirin kanssa tilanne on parempi kuin suoran piirin lämmityksen kanssa...Eiköhän tuo johdu varaajan sielunelämästä.
Eli yläpaine ja samalla lämmitysliemi lämpenee helpommin.
Eiköhän tuo johdu varaajan sielunelämästä.
Varaaja toimii erilailla shuntatun ja suoran piirin kanssa ja vielä kolmannella tavalla kun molemmat ovat käytössä.
ATS
Vastusten tehosta:Joo, ei ole ihan kuutta kilowattia, mielumminkin 5,8kw. Täten lauduttimelta mitaten pumppuni teho olisi vieläkin huonompi :-[
Yksi tuttu on suunnittelijana eräässä suomalaisessa vastustehtaassa ja hän kertoi.
Standardin mukaan vastuksen teho saa poiketa nimellistehosta -10% -- +5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho pitää olla välillä 5,4 kW - 6,3 kW.
Pyrkimyksenä heillä on kuitenkin valmistaa vastukset siten että teho on toleranssialueen puolessa välissä eli teho poikkeaa nimellistehosta -2,5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho on todennäköisimmin 5,85 kW.
ATS
Vastusten tehosta:
Yksi tuttu on suunnittelijana eräässä suomalaisessa vastustehtaassa ja hän kertoi.
Standardin mukaan vastuksen teho saa poiketa nimellistehosta -10% -- +5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho pitää olla välillä 5,4 kW - 6,3 kW.
Pyrkimyksenä heillä on kuitenkin valmistaa vastukset siten että teho on toleranssialueen puolessa välissä eli teho poikkeaa nimellistehosta -2,5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho on todennäköisimmin 5,85 kW.
ATS
Taidat olla oikeassa. Mukava nippelitieto. Joskus ihmettelinkin miksi 3kW nimellistehon vastusten teho on jotain muuta. Lisäksi mitä kuumempaa vettä vastuksella tehdään niin sen huonompi on sen teho. Vastuksen resistanssi muuttuu sen lämmetessä. Tuokin olisi helppo todeta että miten tuo muutos käyttäytyy esim tekemällä käyttövettä vastuksella.Hauska taulukko :) Varmaan väärin tuo viimeinen sarake?
Tälläsiä tehoja mittasin joskus itse. Tehossa on mukana kiertovesipumppu jonka nopeus % ja teho näkyy vasemmassa laidassa.
(http://i.imgur.com/DelF0U1.png)
Noissa aurinkohommeleissa tuntuis olevan vielä dekadin liikaa hintoja jotta ne oikeasti kannattaisivat (taloudellisesti).Oooon se reippaasti enemmän se säästö, ainakin 75% enemmän lämpökeräimillä mitä arvioit :D ....mutta sittenkään ei se rahallisesti kannata, 10v ja 700€ arvo sillä auringolla 8)
Mun tekis ihan hillittömästi mieli aurinkolämpöä, koska varaajassa olis aurinkokierukka jouten ja olishan se ajatuksena
hauska tehdä lämmin vesi aurinkoisilla keleillä 'ilmaiseksi'.
Viime elo- ja syyskuun seurannan perusteella näyttäis että mlp-pumpun kokonaissähkönkulutus on huhti-syyskuun välillä keskiarvoltaan alle 4kWh/vrk.
Ja vaikka kuinka tulis aurinkoinen kesä, niin ehkä puolet kaikesta energiantarpeesta voisi saada auringosta?
Huhti-Syyskuu -> 6kk * 4kWh/vrk * 0,11€/kWh * 50% = ~40€ olisi säästöpotentiaali. (jossa ei ole vielä mukana pumppaus- tai varaajahäviöitä)
Tuon saavuttamiseen tarttis joko 4-5 tasokeräintä tai 2x30 tyhjiöputkea, joita ei taida edes itse asentamalla saada kaikkine kilkkeineen alle 1500€.
En keksi perustetta millä saisin tuollaisen läpi vaimon budjettikehysriihestä.
Ehkä järkevimmältä näyttäisi pieni parin paneelin PV viritys, mutta pitkäksi menee silläkin takaisinmaksuaika. Meinasin odotella muutaman vuoden
nyt ihan rauhassa jotta näkee mihin suuntaan aurinkotekniikka kehittyy.
Toisaalta on paljon muutakin mikä ei kannata ::):Kannattavuus liittyy aika oleellisesti siihen mitä tapahtuu 30.6 jälkeen kun nykyinen työsoppari loppuu. Kaikki on suhteellista,
Edit: hah, arvioitu vuotuinen tuotanto 1260kWh. Kustannukset kotitalousvähennyksen jälkeen lähes 3k€. Kuoletusaika=pitkä.
Kannattavuus liittyy aika oleellisesti siihen mitä tapahtuu 30.6 jälkeen kun nykyinen työsoppari loppuu. Kaikki on suhteellista,Joo ja sillä tekemisen ilolle ei tietty voi laskea hintaa...
paitsi se että mopohommissa ei kannattavuuksia lasketa, ne on priceless :)
Voishan tuota ajatella toisinkin, käyttäen entisen ministerin logiikkaa. Ensimmäisen vuoden säästö maalämmölla on jo enemmän
kuin tuo 1500€ joten "Hei, me tienataan tällä" alkaa heti aurinkovärkkien asennuksen jälkeen. Oikeastaan itellä ihan rehellisesti myöntäen
ovat tärkeimmät perustelut lämpökeräimien hankkimiseen ne että pystyis itse asentaan kaiken ja se kaikkein tärkein: olis taas naapureilla ihmettelemistä :)
+ ja sais mlp:n kompuran käynnistysmäärän jäämään alle 500kpl/vuosi, jostain keksin tuollaisen tavoitteen invertteripumpulle.
Hauska taulukko :) Varmaan väärin tuo viimeinen sarake?Kuinka kauan käy tuollainen 10kw sakumylly näin kevätkeleillä, siis käynnin pituus?
Latauspumppu puolella teholla DT 11C yhdeksän kw vastuksella?
Pumppu pyörii ns. tyhjää.
Laita kokeeksi hullunkierto, ei maksa paljoo ja pumpun tehot menee oikeesti lattialämmityksen litkuun, eikä jäähdyttämään konetta.
Kuinka kauan käy tuollainen 10kw sakumylly näin kevätkeleillä, siis käynnin pituus?
Keskikäynnin pituus viimekuussa oli ollut muistaakseni 42min. Tässä on mukana myös käyttövesi. Käynnistyshystereesi on 1,0 vai 1,1 astetta.Kiitos.
Ainakin IVT:llä on lauhduttimen litkun nimellinen virtaama 123l/h/pumpun kilowatti.
Saksalaispumpuissa (jos oiltosoilin pumppun virtaamat oli nimelliset) 133l/h pumpun jokaiselle tuotetulle kilowatille.[
Jos lauhduttimelta otetaan lämpöä 1,0 kW -teholla ja lauhduttimen dt = 7,0 K, on virtaaman oltava 123 l/h.Juuri näin. Mietin vaan että jos omassa masiinassa olisi COP mittaus niin näyttäisi jotain 2,8 ja
Jos virtaama onkin 133 l/h ja teho lauhduttimelta on 1,0 kW, on dt lauhduttimen yli oltava 6,5 K.
Lopulta sain putkarilta toisen oksan säiliöineen ja väkertelin äsken sen kiinni tuloputkeen tehtyyn ilmaiskylmän varausliitokseen,
samalla vaihdoin varoventtiilit 3.0 baarisiin. 1.0bar esipaineella paisareissa tussautin vesiautomaatilla naturettia piiriin siten
että peruspaine on n. 1.85bar. Nyt kun keruun pumppu hörähtää käyntiin laskee paine tuloputkessa hetkeksi n. 1.5baariin
ja vastaavasti menoputkessa n. 2.1 bariin, joten omasta mielestäni nyt täytyy kaikki Niben tekniset vaatimukset,
poislukien asennuksen estetiikka sekä "olikohan tuo nyt ihan välttämätöntä"-kriteeri. ? Missasinkohan jotain?
Invertteristä tulee ainakin sellainen juttu mieleen, että keruupumppu pyörii niin hiljaa (minimiteho), voi alkaa keräämään ilmaa pumpun kohdalle ja pian ei liuos enää kierrä ollenkaan. 0.5 bar minimipaine auttaisi tähän ongelmaan.Tuo on hyvä pointti, katselin lokeista että näillä keleillä saattaa keruupumpun nopeus olla minimillään eli 1%:ssa yli 7h vuorokaudessa. Syvähkö kaivo korostanee tätä käytöstä.
Tuo on hyvä pointti, katselin lokeista että näillä keleillä saattaa keruupumpun nopeus olla minimillään eli 1%:ssa yli 7h vuorokaudessa. Syvähkö kaivo korostanee tätä käytöstä.Tarkenna, onko tuo 7h pumpun nopeus lepotilassa prossan vai minimitaajuuksilla?
Tarkenna, onko tuo 7h pumpun nopeus lepotilassa prossan vai minimitaajuuksilla?Nappasin tietokannasta päiväkohtaiset ajat kauanko keruun pumppu oli ollut 1% nopeudella ja 19.4 päivälle näytti 8.1h,
Nappasin tietokannasta päiväkohtaiset ajat kauanko keruun pumppu oli ollut 1% nopeudella ja 19.4 päivälle näytti 8.1h,Kiitos.
sattui olemaan sama päivä jolloin tein paisarimuutoksen.
Tässä koko päivä kuvana:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/brinepump_zps7bldkqfv.png)
07:15-11:45 kompura minimikierroksilla (20Hz) ja keruupumppu värisee 1-2% nopeuksien välillä
12:00-14:00 kotiputkari kytkee toisen paisarin ja lisää keruupiiriin wiinaa, avustin ilmausta pumppailemalla keruupumpulla hetkittäin täysillä.
19:00-21:15 kompura taas minimissään, mutta nyt keruupumppu pysyy nätisti 1%:ssa. Auttoiko paineen lisäys?
Mikä pumpun COP on kun pienimmät taajuudet on käytössä?Vehje käy näillä keleillä ns. yhden pysähdyksen taktiikalla (jollei tule päivällä kv-vetoja) ja äsken se hörähti käyntiin 6h levon jälkeen n. 19:30.
Vehje käy näillä keleillä ns. yhden pysähdyksen taktiikalla (jollei tule päivällä kv-vetoja) ja äsken se hörähti käyntiin 6h levon jälkeen n. 19:30.Tultiin klo 23 Tampereelta ja näytti ulkona olevan lähtiessä sieltä jotain neljä plussaa ulkona.
Siitä mentiin minimikierroksilla (20Hz) puoleen yöhän asti. Jos kannasta vetäsee pari parameteriä aikavälillä 20:00-23:30 niin ne näyttäis tältä:
nimi: min/keskiarvo/max
Kaivosta tulo: 5,1 / 5,4 / 5,7 C
Kaivoon paluu: 1,8 / 2,0 / 2,5 C
keruun delta: 3,1 / 3,3 / 3,5
Lauhdutin tulo: 22,2 / 22,5 / 23,1 C
Lauhdutin lähtö: 26,3 / 26,7 / 27,3 C
Lauhdutin delta: 4,4 / 4,6 / 4,9
Mlp:n ottoteho omasta mittaristaan: 229,7 / 234,2 / 239,6 W
Mulla on lauhduttimen lähdössä virtausmittari, mutta en oikein luota sen absoluuttiseen tarkkuuteen. Mutta jos yli 5-asteen keruulla tehdään 27-asteista
vettä niin COP lienee jotain kuuden pintaan? Ja tuolla samalla hyötysuhteella tulee samalla tehtyä kv-esilämmityksen avulla puolet käyttöveden lämmistystarpeesta.
(Kunnan vesi 4.5-astetta, joka lämpenee n. 25-asteiseksi esilämmityskierukoissa). Ei voi valittaa.
Tultiin klo 23 Tampereelta ja näytti ulkona olevan lähtiessä sieltä jotain neljä plussaa ulkona.Taikasana on juuri tuo tasaisuus, iso laatta ja varaaja auttavat siihen ettei tartte lämmittää liikaa vaan
Jos itse ajelisin tuonne laattaan 27 asteista litkuu noilla lämmöillä niin ei menisi läpi ainakaan vaimolle.
Inventeri tosin ei varastoi yhtään, vaan massa on varmaan tasalämpöinen.
Itsellä täällä vähän etelämpänä meni 19.4 pumpulle noin 16,8kwh. COP noin 2,8 ;)
Taikasana on juuri tuo tasaisuus, iso laatta ja varaaja auttavat siihen ettei tartte lämmittää liikaa vaanVähän myöhässä kommentointi.
pumppu tekee pitkiä vetoja matalalla lauhdutinlämmöllä ja lämpimällä keruulla. KV-esilämmitys puolestaan
auttaa siihen että lauhduttimelle saadaan viileämpää vettä kuin mitä ll-piiristä palaa.
Tästä hetkestä taaksepäin 24h keskiarvot: ulkolämpötila 4.04C, sisälämpötila 22.67C ja pumpun sähkönkulutus 7.46kWh.
Muuta sähköä meni n. 14kWh eli vuorokausikulutus on reilut 20kWh näin huhtikuussa. Sähköaikaan oli samoissa
olosuhteissa kokonaiskulutus 80-90kWh/vrk. COP lienee riittävä.
Ja liittyen yhteen toiseen aiheeseen, ei en ole polttanut tänä aikana takassa yhtään pesällistä ja saunaankin mennään vasta illalla. :D
Pistetään toinen kun ajatukset on näissä mlp asioissa.Onko tuossa jotain vikaa?
Mikä on toimittajan vastuu jos pumppu ja luonnollisesti kaivo on alimitoitettu?
Asiakas on ilmoittanut talon kulutukseksi että öljyä mennyt 2500 litraa.
MLP toimittajan arvio oli tässä tapauksessa 6kw pumppu ja 130 m kaivo.
Talo vm66 pattereilla 200m2.
Minulla meni Huhtikuussa noin 25kwh vrk, josta pumpun osuus oli 12,8kwh. Päivää kohti-.Täällä huhtikuussa 1.9 käynnistystä/vrk ja kytkentäerotukset/asteminuutit näkyy vain varaajassa, ei laatan litkuissa.
En nyt hirveästi näe parannusta reilussa kymmenessä vuodessa tapahtuneen vaikka olisi minkälainen inventteri varaalla ja esilämmityksillä. Tosin on myönnettävä että käyttämäni 5 asteen kytkentäerotus laatassa on aivan liian iso. Tulee hieman liikaa sahaamista laatan litkujen lämpöihin. Tosin pumppu startasi vain noin 5 kertaa vuorokauteen.
OEK- luku on kuutioista laskettuna 2,55.Tämä oli loistava vihje. Löysin haulla seppaantin OEK vinkit ja laskin vähän omiani:
Onko tuossa jotain vikaa?Joo, laittoivat maalämmön pian talon oston jälkeen, eikä omaa elämisen jälkeä kohteessa vielä oikein ollut.
Näin 8v jälkiseurannalla tuo olisi ainakin täällä ollut 'häränsilmä' mitoitus omassa talossani samalla lähtökulutuksella.
Jos tuossa on jotain onkelmaa, niin sitten joku arvo ei ole oikein tai talo esim myyty ja seuraava kuluttaakin enemmän...
Taikasana on juuri tuo tasaisuus, iso laatta ja varaaja auttavat siihen ettei tartte lämmittää liikaa vaanSelvyyden vuoksi kysyn että oliko ilppi tällöin päällä?
pumppu tekee pitkiä vetoja matalalla lauhdutinlämmöllä ja lämpimällä keruulla. KV-esilämmitys puolestaan
auttaa siihen että lauhduttimelle saadaan viileämpää vettä kuin mitä ll-piiristä palaa.
Tästä hetkestä taaksepäin 24h keskiarvot: ulkolämpötila 4.04C, sisälämpötila 22.67C ja pumpun sähkönkulutus 7.46kWh.
Muuta sähköä meni n. 14kWh eli vuorokausikulutus on reilut 20kWh näin huhtikuussa. Sähköaikaan oli samoissa
olosuhteissa kokonaiskulutus 80-90kWh/vrk. COP lienee riittävä.
Ja liittyen yhteen toiseen aiheeseen, ei en ole polttanut tänä aikana takassa yhtään pesällistä ja saunaankin mennään vasta illalla. :D
Selvyyden vuoksi kysyn että oliko ilppi tällöin päällä?Ei ollut huhtikuussa ilppi päällä, lämmitysvesi kiersi koko talon lattioissa. Vappuna otin kokeeksi kaikkialta muualta paitsi pesutiloista
Tuota Seppaantin OEK- lukua voi käyttää niinkin että laskee pumpun tuntilaskurin avulla lukeman jos
ei pumpussa ole kwh-mittarii.
Ei ollut huhtikuussa ilppi päällä, lämmitysvesi kiersi koko talon lattioissa. Vappuna otin kokeeksi kaikkialta muualta paitsi pesutiloistaToimii varmaan mlp-inventterin kanssa, mutta oma kokemus ilppi kaverina päättyi siihen kun kulutus lisääntyi juuri saman verran kuin ilppi vei.. Laatta ei ime varmaan mitään huonetilasta näillä lämpötilaeroilla. Toisaalta testaus jäi lyhyeksi ja laiskuus iski :-\
lattiapiirit kiinni ja siirryin ilp:piin. Ensimmäisen kahden viikon kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ilmalämmittämisestä,
aurinkoisina päivinä kylmät kivilattiat ovat olleet ihan miellyttävän tuntuiset.
Mun piti tammikuussa kokeilla ihan mielenkiinnosta pienillä pakkasilla että kuinka suuri ero sähkönkulutuksessa on mlp vastaan ilp,
mutta kokelu piti keskeyttää heti alkuunsa, kylmät kivilattiat pakkasilla ovat äärimmäisen epämiellyttävät ja suuremmilla lämmitystehoilla
ilpin puhina häiritsee asumista. Vaikka tuo olisi voinut excelissä näyttää jopa järkevältä (ilp + takka vs. mlp) niin käytännössä en moisissa
oloissa haluaisi vapaaehtoisesti asua. Mutta nyt kun lämmitystä tarvitaan vain ihan hitunen (ja ilppikin on luonnollisesti alas taipuva invertteri)
meinasin jättää asetukset tommoselleen jonnekin syyskuuhun asti. Nopean reagointinsa vuoksi ei aurinkoiset päivät nosta sisälämpöä ja
sisäyksikön pieni ilmanvire tasoittaa talon varjoisen ja aurinkoisen puolen lämpötilaeroja ihan huomattavasti joka osaltaan vähentää
kuumien päivien jäähdytyksen tarvetta auringon puolella.
Toukokuun kahden ensimmäisen viikon kulutus: mlp 3.5kWh/vrk (sis. KV + pesutilat) ja ilp 0,93kWh/vrk (muiden tilojen lämmitys/jäähdytys).
Tuolla OEK:lla tullee olemaan mielenkiintoista seurata esim. takan käyttöä ensi talvena tai mlp:n asetusten muutoksia, sen verran vakioina tuo OEK
näytti pysyvän lämmityskaudella ulkolämpötilasta riippumatta.
En ole pannuhuoneessa käynyt juuri kertaakaan kovien pakkasten jälkeen. Mitä tuolla pumpulle pitikään tehdä esim. vuoden välein? Mitä kannattaa logittaa ja tutkia, että käy oikeilla arvoilla, siis siltä kantilta, että kone ei rasitu tai laitteissa ei ole vikaa?
[/quote
Ei kai noissa paljoo ole huollettavaa.
Katso päällisinpuolin ettei vuotoja ole.
Tarkista vaihtovenan toiminta. (Osassa pumpuista on käsinajon mahdollisuus)
Jos pumpussa on ns tarkistuslasi, niin tsekkaa että toimii ohjeen mukaan.
Näillä olen itse pärjännyt :)
Meinasi unohtua, mutasihdit täytyisi varmaan tsekata ainakin uudemmissa asennuksissa.
Keruulta revityn tehon ei saisi ylittää 50w aktiivi metri?
Mitä keruun putkikoon muutos 50 milliin aiheuttaa kun keräin on huomattavasti tehokkaampi kuin
entinen 40mm?
Sähköisesti ohjattava talon vesijohdon sulkuventtiili?Eikös tälläine 2-tie käy josta tulppaa toisen putken.
Yritin pikaisesti etsiä foorumilta keskusteluja, jossa olisi kerrottu ratkaisuista talon vedentulon katkaisusta kotona/poissa tilatiedon perusteella esimerkiksi murtohälytysjärjestelmän ohjaamana, en pikaisella haulla onnistunut löytämään, muistan sellaisesta olleen joskus keskustelua.
Lähinnä kiinnostaa millaisia toimilaitteita on tarjolla esim ohjattuja moottoriventtiiileitä, magneettiventiileitä, käyttöjännitteet, ohjauspulssi/kesto vai vain jatkuvalla ohjauksella jne? Luonnollisesti paras olisi jonkinlaisella pulssilla tilasta toiseen ohjattava venttiilityyppi, valmistaja, malli, hinta jne.
Arveluttaa, että valuuko kondensoitunut vesi rakenteisiin, koska tiilessä olevaa reikää ei ole mitenkään tiivistetty ja putken "mutka" hikoilee runsaasti.
Oliko anodien kunnosta huolehdittu?Hyvä kysymys. Itse tutustuin anodeihin vasta tällä foorumilla. Äidilläni, joka asuu samalla paikkakunnalla on vastaavanlainen varaaja kestänyt liki 30v, eikä siitäkään mitään anodeita ole koskaan tarkistettu saati vaihdettu. Vesi siis tulee samalta puhdistamolta kuin tämä jossa paukkaa puhki 15 vuodessa.
Kuinka paljon talon ulkopuolella olevien putkien sopii hikoilla? Meille asennettiin mlp pari viikkoa sitten ja sisääntuonti tulee talon seinustaa alhaalla 2-3m ja nousu n. 1,8m korkeuteen, josta sisäänvienti. Arveluttaa, että valuuko kondensoitunut vesi rakenteisiin, koska tiilessä olevaa reikää ei ole mitenkään tiivistetty ja putken "mutka" hikoilee runsaasti.Jos keruun linjassa on linjasulut, niin eristä myös kahvaosat hyvin.
Oliko anodien kunnosta huolehdittu?
Tästä päästäänkin tähän asiaan: ne, joilla on varaaja, jossa on anodit, oletteko tarkistaneet anodien kuntoa ja missä käyttöiän vaiheessa?
Omassa laitteessani on emaloitu varaaja ja anodit, joille on eräänlainen sähköinen valvonta (jos anodi kuluu tosi paljon, kanava painekytkimelle avautuu ja vesi painaa painekytkintä ja valo syttyy). En vaan tiedä, uskaltaako tuon pelkän sähköisen indikaation varassa olla (jos se ei syystä tai toisesta toimisikaan).
Pitäisikö varaaja jossain vaiheessa tyhjentää, avata laippa kyljestä ja tarkastaa anodien (ja varaajan) kunto itse visuaalisesti?
Valmistajan käyttöohje käskee tarkkailemaan vain valoa, joten luotetaanko vain tähän ja jos tämä ei riittäisi, niin myyjä/maahantuoja/valmistaja kai sitten vastaa asiasta (kun virallisen käyttöohjeen mukaan toimittu) ;)
Itsellä tuo magnesium anodi on korvattu titaanisella elektronisella huoltovapaalla versiolla. Ainakin näissä viessmanneissa pääsee helposti noihin käsiksi avaamalla varaajan päältä luukku. Varmasti edullisempaa vaihtaa anodi kuin varaaja. Vedestähän ja varaajastajanhan tuo kovasti riippuu kuluuko anodi vai ei... jossain anodi kuluu ja jossain ei. Itse tarkistaisin 3-5v välissä josta osaisi vähän vetää johtopäätöksiä huollon tarpeesta omassa käytössä.
Anturit 5-6mm. Anturitaskut työsäiliöissä 10mm. Annetaanko yleensä olla noin väljä vai laitetaanko jotain tyhjäntäytteeksi?
Onko laskettavissa millään?
Uusi aihe.
Paljon parjatun manttelivaraajan suurta vesitilavuutta, siis mantteliosan noin 50 litraa, joka
lämmittää käyttöveden saisi helposti tuottamaan enemmän jos olisi jonkinlainen kierto manttelissa
kun pumppu sammuu. Nyt kun pumppu lopettaa manttelin lämmittämisen niin yläosaan pakkaa se kuumin vesi ja varaajakin lämpenee ylhäältä enemmän.
Pienellä kierrolla manttelissa saisi tehostettua tätä prosessia siten että manttelin ollessa yhtä lämmin
alhaalta asti niin lämmönluovutuspintaa varaajaankin enemmän. :-[
Kun lämmöntuotto manttelin ympärillä olevaan veteen loppuu niin myöskään vesi manttelin sisäpuolella ei voi lämmetä korkeammalle kuin mihin sen ulkopuolella olevan veden lämpösisältö piisaa. Veden kierto korkeitaan sekoittaisi varaajan kerrostumat. Kerrostumat ovat oleellinen osa tuollaista varaajaa ja sitä että käyttövettä piisaa senkin verran mitä sitä sieltä nyt tulee....
Kerrostumisesta ja veden riittävyydestä löytynee haulla juttua...
Jäin vain ihmettelemään huoneen tosi korkeaa lämpötilaa.
Pannuhuone oli tosi lämmin jos vertaan omaa tai Tampereen Niben hukkalämpöä.
Onko suomipumpuissa tahallaan jätetty tämä ominaisuus, vai miksi pumppu vuotaa
lämpöä ympäristöön?
Varaajassa/varaajissa &/putkistoissa huonot eristykset. Ei se muuta tarvi. Paras tietysti olisi jos hukkalämpöä ei paljon syntyisi... Tälläisillä keleillä sopivissa huoneissa missä ei ole välttämättä kovin suurta ilmanvaihtoa saattaa tietysti lämpötila nopeasti kohotakin varsin korkealle.No ei ole eristetty mitään putkii kotonakaan ja lämmitystarve ohjaa meilläkin lämpötilan.
Oma tekninen tila on aivan yhtä lämmin kuin muukin asunto eli ainakaan varaajan lämpövuodot ei riitä nostamaan sen tilan lämpötilaa juuri ollenkaan.
Jäin vain ihmettelemään huoneen tosi korkeaa lämpötilaa.
Pannuhuone oli tosi lämmin jos vertaan omaa tai Tampereen Niben hukkalämpöä.
Onko suomipumpuissa tahallaan jätetty tämä ominaisuus, vai miksi pumppu vuotaa
lämpöä ympäristöön?
Minulla vapautui maalämmön tullessa öljysäiliöiden huone, noin 4 neliöö, askartelutilaksi. Tarkoitus oli jättää tuo tila sekä varsinainen pannuhuone ilman lattialämmitysputkia ja lämmittää niitä Stiebelin ja putkien hukkalämmöllä. Tietysti poistin väliseinän jotta lämpö pääsee leviämään. No, ei onnistunut, ensimmäisenä talvena lämpö keikkui pahimmillaan noin kymmenessä asteessa joten pakkohan sinnekin oli valaa putket lattiaan. Aika iso ero kun öljyn aikaan pannuhuone muistutti lähinnä saunaa ja maalämmön tullessa jääkaappia.
Tämähän ei ollut vastaus kysymykseen mutta kannattaa huomioida kun öljystä luopuu.
Meillä oli öljysäiliö maan alla ja n. puolet pienempi pannuhuone, johon mlp tuli öljypannun tilalle. Varmuuden vuoksi sinne laitettiin yksi 450x600 kokoinen vesipatteri omien sulkujen taakse. Normaalisti pumpun ja huonosti eristettyjen putkien hukkalämpö riittää hyvin, mutta jos vaimo haluaa nopeasti kuivattaa pyykkiä niin silloin avataan manuaalisesti patterin kiertoventtiili.
Mutta kuten totesit, aika iso on ero verrattuna öljylämmitysaikaan.
Meillä oli pannuhuoneessa ennen semmoinen 3 kuution lämminvesivaraaja ja lämpövuoto oli melkoista. Tehtiin maalämpömuutoksen yhteydessä valmius patterille sinne mutta vielä jäi patteri laittamatta. Tuli vielä jälkikäteen eristettyä kaikki putket niin ei pitäisi hukkalämpöä hirveesti tulla. No tuleva talvi näyttää kuinka kylmäksi tuo entinen kakkos sauna menee vai pitääkö alkaa patteria viritteleen kaveriksi. Pahoin pelkään, että jäähtyy aika kovasti, ei kyllä viittis alkaa noita eristeitäkään irroitteleen enää.
Maapiirin valkoisen tasopaisunta-astian nestepinta näkyy huonosti.
Näytä taskulampulla valoa säilön takaa säiliöön, silloin nestepinta tulee näkyviin.
Jos neste on mennyt alas säiliöstä, kiireesti täyttämään lisää viinasekoitusta.
Jos sitä ei ole, niin hätätilassa voi laittaa vettä, kunhan sitä ei tarvi laittaa kovin paljon. Muutama litra on vielä ihan ok.
Kävin naapurilla, kun siellä on samat laitteet ja siellä näkyi pinta. En saa lampullakaan näkymään ja viinaseosta ei ole. Kai se pitää vettä laittaa sitten. Tuo on sitten vissiin koko kesän ollu vajaalla..Jos se ampuu paineella tavaraa ulos, niin silloin todennäköisesti paisunta-astia on piripintaan täynnä eikä pintaa ole olemassakaan.
Pitääkö maapiirin kierto olla päällä kun nestettä lisätään?
Ei kait tuonne pysty lisäämään nestettä kun ampuu paineella ulos tavaraa.
Ei kait tuonne pysty lisäämään nestettä kun ampuu paineella ulos tavaraa.
Jos se ampuu paineella tavaraa ulos, niin silloin todennäköisesti paisunta-astia on piripintaan täynnä eikä pintaa ole olemassakaan.
Kierrä paisunta-astian päällä olevan varoventtiilin nupista ja päästä liiat nesteet johonkin astiaan ja sen jälkeen vajauta paisunta-astia esim. lappoamalla siten että nestettä jää n. 2/3 astian korkeudesta.
Jos varoventtiilistä ei tullut mitään, niin astia on tyhjä.
Vettä lisäämällä nosta pinta tasolle 2/3.
Keruupumpun tulee seistä lisättäessä nestettä.
Ylitäyttymisen aiheuttaa esim. nesteen lämpölaajeneminen kesällä lämpimämmässä keruupiirissä.
Kaivo vai vaakaputkisto?
ATS
Mitähän tässä tekisi ::)
Jos se ampuu paineella tavaraa ulos, niin silloin todennäköisesti paisunta-astia on piripintaan täynnä ja pinta on katossa.
Kierrä paisunta-astian päällä olevan varoventtiilin nupista ja päästä liiat nesteet johonkin astiaan ja sen jälkeen vajauta paisunta-astia esim. lappoamalla siten että nestettä jää n. 2/3 astian korkeudesta.
Mulla ei ole siinä pöntön nokassa varoa vaan se on siinä toisessa putkessa koneen pääll ja siitä lähtee letku viemäriin.On haittaa, jos et tee mitään.
Pöntön päällä on vaan sulkuventttiili ja korkki.
Onko tuosta nyt jotain haittaa jos en tee mitään?
On haittaa, jos et tee mitään.
On mahdollista että keruupiirin paine nousee yli sallitun ja keruupiiri rikkoutuu heikoimmasta kohdasta.
Maalämpösysteemissä pitää olla kolme varoventtiiliä.
1) Lämmönjakopiirissä, tämä on.
2) Käyttövesipiirissä, onko tämä?
3) Lämmönkeruupiirissä, tätä ei ole !!
Ensimmäisenä laske paisunta-astian päällä olevasta venttiilistä nestettä pois niin paljon kuin tulee ja mittaa määrä.
Jätä venttiili auki ja käynnistä keruupumppu ja seuraa että tuleeko nestettä vielä ulos vai vajautuuko astia ja pinta tulee näkyviin.
Jätä venttiili auki ja astia alle
Hanki ensi tilassa paisunta-astiaan varoventtiili.
ATS
Varot löytyy lämmönjako ja käyttövesipiireistä ja keruupiirin varo on asennettu keruupiirin putkeen joka kääntyy maalämpökoneen sisään.Ei ole väärässä paikassa.
Onko tuo nyt väärässä paikassa sitten?
Itsellä käyn niin että täyttöastian (se valkoinen pönttö, ei ole paisaria) pinta laskee aina kesänlopulla noin puolen pönttöä kun maan lämpö on korkeimmillaan. Ilm. silloin maapiirin tilavuus on suurimmillaan ja nestettä mahtuu enemmän.
Muovien lämpölaajenemiskertoimet ovat suuria.Meillä kaivon kanssa astiassa nesteen pinta nousee kesäisin noin 4-5cm.
Muoviputken seinämä laajenee lämmöstä ja putken tilavuus kasvaa kesällä.
Siinä lienee yksi tärkeä syy vaihteluun.
Toki maaliuoksenkin volyymi muuttuu lämpenemisen mukaan. Veden volyymi on pienimmillään +4 C lämpötilassa.
Alkoholi ei noudata samaa sääntöä.
Lisää pumppuun tulistuksen poistava lämmönvaihdin ja ota sen avulla kuumin vesi käyttöön.
Sitten sinulla on tulistuspumppu.
Tulistusta on aina, ei sitä tarvitse erikseen lisätä mitenkään.Siis riippumatta pumpun tyypistä?
Talvella tulistusta on yli tarpeen.
Siis riippumatta pumpun tyypistä?Mitä luokkaa tuollainen ylimääräinen tulistus on eri pumpuissa. Katselin tuossa kesä-ajan lokeja
Järkeilin näin että jos kompuran lämmöt on esim 70c, laatta tarvii 37 asteista, niin onhan tuossa
hieman hukkaa :-[
Mitä luokkaa tuollainen ylimääräinen tulistus on eri pumpuissa. Katselin tuossa kesä-ajan lokejaNiinpä. Inventterit toimii näköjään vähän eri tavalla :-[, mutta minuakin kiinostaisi että
kun tehdään vain 27-asteista lämmitysvettä, niin Niben lokien mukaan kuumakaasu pysyy koko ajan
alle 45-asteisena. Tuntuu kovasti pienemmältä erolta kuin esimerkin 37/70?
Millä taajuudella otanta on?Minimiteholla eli 20Hz, edellisen kerran tarvittiin lämmitykseen isompia kierroksia joskus huhtikuussa.
Tulistusta on aina, ei sitä tarvitse erikseen lisätä mitenkään.
Talvella tulistusta on yli tarpeen.
Järkeilin näin että jos kompuran lämmöt on esim 70c, laatta tarvii 37 asteista, niin onhan tuossa
hieman hukkaa :-[
Niinpä. Inventterit toimii näköjään vähän eri tavalla :-[, mutta minuakin kiinostaisi että
paljonko tuota hukkaa tulee näillä perinteisillä pumpuilla.
Jos itse saisi esim. 20 astetta yläpäästä johonkin muuhun niin ei tarviis paljoo paisuntavenaa
ruuvailla :)
Tulistusta on aina, joo. Paisuntaventtiilillä säädetään, paljonko.Kiitos. Niinhän se on että kuumempi kylmis sitoo enemmän.
Eikä talvellakaan tulistusta pyritä säätämään "yli tarpeen" - tässä kanssa vähän sotketaan korkeita lämpötiloja ja kylmäaineen korkeaa painetta ja varsinaista tulistusta.
Ensinnäkin tässä sotketaan lämpötiloja ja lämpöenergiaa. Lämpöpumpussa ensisijaisesti siirretään lämpöenergiaa ja siinä ei ole mitään "hukkaa". Vaikka kuumakaasu olisi 70 astetta ja lämpö siirtyy lämmönvaihtimessa noin 30 asteiseen veteen, niin kyllä siitä lämpöenergia siirtyy ilman erityistä hukkaa.
Massavirrat vaikuttavat kanssa, eli pienempi määrä kylmäainetta esimerkiksi 70 asteisena riittää lämmittämään isomman määrän vettä 30 asteisena siihen haluttuun 37 asteeseen.
Ei siinä tule mitään "hukkaa". Lämpöenergia siirtyy kohteeseen. On/off-pumpuissa lämmitysteho on tarvetta suurempi pumpun käyntiaikana, mutta samalla lailla se siirtää lämpöenergiaa ja lämmittää.
Kiitos. Niinhän se on että kuumempi kylmis sitoo enemmän.
Mikä sitten on kun toinen pumppu tarvii 100 asteista kylmistä ja tuotto lauhduttimelta on jotain 52C
ja toinen 90 asteisena tuottaa58C lauhtuttimelta, ja ensimmäisessä on paremmat kylmikset?
Onkohan mulla joku fysiikan tunti jäänyt taas väliin :-[
Ne on juuri ne massavirrat. Lauhduttimessa kulkee kylmäainetta erilainen virtaus toisella puolella kuin vettä toisella puolella.
Lämmityspuolen veden virtausta lauhduttimessa voi säätää kiertopumppua säätämällä. Kylmäaineen massavirta taas riippuu monista tekijöistä, mm. siitä, kuinka paljon keruusta saadaan otettua lämpöenergiaa.
Eli esimerkikissäsi 100 asteisen kylmiksen massavirta on pienempi ja riittää lämmittämään vettä vähemmän kuin 90 asteisen kylmiksen massavirta. Tietysti myös veden puolella virtaukset on todennäköisesti erilaiset.
Pelkät lämpötilat ei kerro paljonkaan. Lämpöenergian siirtoon vaikuttaa oleellisesti nuo virtaukset eli massavirrat.
7kw pumppu on 7kw
Pumppu kierron nopeudesta riippumatta.
Eli jos pumpun kylmisen lämpö on korkeampi ja vesipuolen litkun lämmöt heittää noin paljon niin ei voi olla mistään massavirtauksista kyse.
7 kW pumppu on tietysti juurikin sen 7 kW, joka ilmoitetaa. Mutta on ihan eri asia, tarvitaanko sen tehon tuottamiseen 2 vaiko 3 ampperia sähkölaitokselta. Eli mitä korkeampi on lauhdutus lämpö, niin sen enemmän siihen nostoon kuluu amppereita. Ideaali tilanne olisi toision ääretön kierto, joka pystyisi pitämään toisiokierron Dt:n nollassa. Tällöin kaikki energia saataisiin siirrettyä kaasusta toisiokiertoon ja ampperit kompuralle laskemaan minimiin. Höyrystimelle menisi sitten aivan tajuttoman kylmää liuosta, joka pyrittäisiin kiehuttamaan järkyttävän kokoisella lauhduttimella ja kaivon äärettömällä kierrolla. Kaivossakin ideaalitilanne olisi Dt nolla. Tämän jälkeenhän ei ole muuta pähkäiltävää kuin kylmäaineen ominaisuudet, joka ehkä hieman rajaa toimintaympäristöä, vaikka onkin juuri siinä keskiössä......Ne tukkeutuneet lauhduttimet näkyisivät kyllä lämmitysajossakin.
Toision kierrosta voisi laskea sen tulon ja menon keskilämpötilan ja sitten pähkäillä, että millä hyötysuhteella se energia tuotetaan. Jos tulo on esim 50 astetta ja meno kovalla kierrolla 52 astetta, niin keskiarvona saadaan 51. Jos taas kuristetaan toision kiertoa, tai esim saastuneet lauhduttimet aiheuttaa sen, että toision tulolla menon lämpö nousee 12 asteella ja meno 62, niin keskiarvoksi tulee 56 astetta ja tällä on siis selvästi huonompi kyky jäähdyttää kaasua, kuin tuolla edellisellä. Eli kaivosta ei sitten otetakaan yhtä paljon energiaa, kuin enemmän jäähtyneellä. Joten kompura ottaa enemmän virtaa, kun paine-ero kasvaa. Toisiolla siis olisi mahdollisimman suuri kierto eduksi. Ja tietysti mahdollisimman alhainen lauhdutuslämpö. Huomiona siis teho pysyy jatkuvasti lauhduttimelta samana, jos kaivon lämpötila pysyy vakiona. Sähkömittarilla saattaa näkyä jopa 150% ero kulutuksessa, vaikka se sama 7 kW tulee pumpusta ulos. Eli ei tuossa suuressa Dt:ssä kyllä toisiolla ole mitään erityistä tavoiteltavaa. Mullakin on lämpimällä vedellä 6 asteen yli ja en pidä sitä mitenkään hyvänä, vaan osoituksena toisiokierron lämmönluovutuksen puuttena. Ideaali olisi varmaan sellainen 5 m korkea varaaja, jossa olisi kierukka katolta pohjalle.
Pumppu, jonka nimellistehoksi on ilmoitettu 7 kW, on 7 kW tilanteessa B0W35 eli keruun ollessa 0 asteista ja lauhduttimelta lähtee 35 asteinen vesi (lattialämmitystalossa käytännössä).
Jos keruulta tulee esimerkiksi 10 asteista keruunestettä kesällä, 7 kW nimellistehoinen pumppu on hyvinkin 8 tai jopa 9 kW lämmitysteholtaan.
Samoin, jos lauhtumislämpö onkin vaikka 50 astetta (käyttöveden teossa), 7 kW nimellistehoinen pumppu onkin käytännössä vain ehkä 6,5 kW lämmitysteholtaan.
Pelkän lauhduttimen virtauksen muuttaminen ei tietysti muuta pumpun tehoa oleellisesti, mutta keruupuolen lämpötilan muuttuminen tai lauhtumislämpötilan muuttuminen muuttaa.
Erityisen selvästi tämä ilmiö tulee esiin ilmalämpöpumpuissa, joissa keruupuoli eli ulkoilman lämpötila muuttuu huomattavasti enemmän kuin maalämpöpumpuissa. Kovilla pakkasilla ILP:in teho ei olekaan enää kovin hyvä, kun taas leudoilla keleillä ILP lämmittää todella hyvin (siis valitettavasti juuri päinvastoin kuin lämmityksen tarve talossa olisi...).
Puskurin kanssa on delta ollut nyt noin 4K, kun Niben sisäinen pumppu on AUTO-asennolla. Tällöin myös puskuri sekoittuu täysin, kun lämmitysvettä tehdään.Onko siinä se bt25 anturi joka on se ulkoinen menolämpötila-anturi?
Kannattaako manuaalisesti hakea 7K deltaa? Tällöin puskuri ei ehkä sekoitu niin kovasti, mutta eikös COP huonone, koska tehdään hieman lämpöisempää vettä. Jostain muistan lukeneeni, että varaaja/puskurien kanssa noin 5K on ok..?
Mulla sekoittuu tuo 500 L varaaja täysin ja varautuu saman lämpöiseksi lattiasta kattoon. Se on hyvä asia mielestäni. Sen jälkeen mulla on shunteille maksimi määrä lämmintä vettä sekoitettavaksi piireihin. Eli aluksi lämmityspiirien virtaus on pientä ja kerrostuminen on takuu varmaa, kun pohjalle tulee viileämpi vesi hitaasti. Kun varaajan yläosa alkaa myös viiletä aukeaa shuntit kunnolla ja virtaus alkaa pyöriä myös varaajassa. Tässä kohtaa pumppu pärähtää ja piireihin menee aluksi suoraan lämmöt pumpulta, kunnes menolämmöt nousee ja shuntit alkaa pyöriä kiinni. Tämän jälkeen pukataan vielä varaajaan, kunnes tulee stop käsky. Ja mielellään siis tasalämpöinen pönttö, Kiitos. Tauko käyntien välillä pitenee ja käyntiaika käydessä samaten.Niin no jos 17kw pumpulla lataa jotain 500 litrasta varaajaa niin shunttien onkin toimittava nopeasti ja koko kapasiteetti käytössä.
Niin no jos 17kw pumpulla lataa jotain 500 litrasta varaajaa niin shunttien onkin toimittava nopeasti ja koko kapasiteetti käytössä.Itse kannatan voimakkaasti varaajan lämpötilan mittauksia eri korkeuksilta, jotta oikeasti näkee mitä tapahtuu.
Täällä joskus pohdittiin sitä paljonko pesutilojen lämmitys kesäkaudella maksaa ja kannattaako siihenSaishan tuossa yhden lämmitysajon ilmaiseksi jaksottamalla useampaan osaan.
ylipäätään käyttää maalämpöpumppua.
Tänään tutkiessani lokituksia kesän ajalta tuli sellainen mielenkiintoinen ilmiö vastaan, että lämmittämällä
pesutiloja niben vuorokausikulutus muuttuu vain minimaalisesti ja saattaa jopa pudota ???
Ainakin omassa pumpussani on kompressorin kyljessä pieni sähkövastus (32W) jolla käsittäkseni turvataan
voitelun toimivuus kompressorin lähtöhetkestä asti. Ennen tuo vastus oli aina päällä kun kompressori ei pyörinyt,
mutta uusimissa softissa lämmitys kytketään pois päältä n. 3.5 tunniksi kompressorin sammumisen jälkeen.
Eli yhden KV-jakso/vrk tahdilla kompuran pitämiseen käyntikuntoisena menee 'hukkaan' (24h-0.5h-3.5h)*0,032kW=0,64kWh
Pesutilojen lämmittämiseen(meno 27, paluu 25) tarvitsen n. 3.9kWh lämpöä, joka pumpun minimiteholla 1.56kW
hoituu n. 2.5h käyntijakso(i)lla. Sähköä tähän lämmityksen tekoon menee n. 2.5h*240W=0,6kWh.
Eli säätämällä pumppu käynnistymään n. 4h välein 0.5h lämmitysjaksoja ei kompressorin lämmitystä käytetä lainkaan
ja menee itse lämmityksen tekoon vähemmän kuin meni ilman pesutilojen lämmitystä kompressorin lämmittämiseen.
Hämmentävää.
Absoluuttiset arvot ovat taas niitä kuuluisia lillukanvarsia, eikä tuo sähkövastuksen lämpöenergia suljetusta järjestelmästä
harakoille täysin karkaa, mutta tässä yksi esimerkki siitä kuinka paljon mikro-optimoitavaa nykyisissä pumpuissa vielä
on jäljellä.
Itse heitän härkisti 0.1-0.2kWh potentiaalista säästöä hukkaan, koska oletan että kompressorin käynnistysten minimointi
on tärkeämpää kuin sähkönkulutus, joten kompromissinä teen lämpöä 2 käyntijaksolla vuorokaudessa.
Saishan tuossa yhden lämmitysajon ilmaiseksi jaksottamalla useampaan osaan.Invertteripä hyvinkin. Sen verran rupes kutkuttaan että laskin käynnistyksen asteminuuttirajaa hiukan eli nostin käynnistysten määrää vuorokaudessa ehkä yhdellä ihan kokeeksi, tosin ei oikein lokitusten tarkkuus riitä näin pienien muutosten vertailuun, yksikin iso ylimääräinen kv-jakso vaikuttaa vuorokaudessa reilusti enemmän.
Inventteristä kysymys.
Missä lämpötilassa sinulla alkaa taajuudet nousta kun teet lämmitysvettä?
Liitteessä kuva, kun Niben sisäinen on automaatilla. Märkätilan pumppu kierrättää noin 0,3 m3/h (Grundforssin näytön mukaan).
Toinen kyssäri liittyen konvektoriin ja sen liuospumppuun. Viritin viikkokellokytkimen talveksi tuolle pumpulle ja kolmitieventtiilille. Mikähän olisi järkevä aikaväli pumpun pyöritykselle, ettei se jumiudu? Kerta päivä, kerta viikko? Niin kauan tietenkin pyöritetään, että venttiilikin saa jumppaa.
Pysyykö sulla märkätilojen lattioiden pintalämpötila vakaana noin harvoilla 'lämpösykäyksillä'?Aika hyvin pysyy vakaana, paluun lämpötila keskimäärin 26'C ja se on kesällä myös pyyntinä.
Ouman EH800 säätimessä on venttiilin huuhtelu ja samalla tehtävä kiertopumpun pyöräytys kesäpysäytyksen aikana oletuksena kerran viikossa, siinä jonkunlainen referenssi.
edit. typo
Kysymys 1:
Minkä verran lämmitysverkon paineeseen vaikuttaa sulkeutuvat tai avautuvat patteritermostaatit?
Eli jos pattereissa termarit aukeaa, niin laskeeko lämmitysverkon paine?
Vai eikö vaikuta ollenkaan?
Kysymys 2:
Kuinka toimii kiertovesipumpun asetus 'muuttuva paine-ero', dp-v?
Kumpaan suuntaan kierrokset muuttuvat, kun termarit aukeavat tai menevät kiinni lämmityspiirissä?
Milloin pumppu lisää kierroksia ja milloin pienentää?
Kysymys 1:Menojohdossa paine nousee hiukan termostaattien sulkeutuessa ja laskee saman verran imupuolella.
Minkä verran lämmitysverkon paineeseen vaikuttaa sulkeutuvat tai avautuvat patteritermostaatit?
Eli jos pattereissa termarit aukeaa, niin laskeeko lämmitysverkon paine?
Vai eikö vaikuta ollenkaan?
Menojohdossa paine nousee hiukan termostaattien sulkeutuessa ja laskee saman verran imupuolella.
Keskimääräinen paine pysyy suunnilleen samana.
Verkoston vesimassan lämpötilan muutokset näkyvät verkoston paineen vaihteluina.
Tuossa on selitetty hyvin kattavasti pupun säätämisestä ja toiminnasta.
http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/kayttoohjeet/Grundfosliterature-1191224-1.pdf
Mutta invertterikoneiden myötä tulee mitoitukseen sellainen uusi ulottuvuus, että tarvittava virtaus keruupiirissä muuttuu tehontarpeen mukaan, joka on nykyisellä invertterisukupolvella luokkaa 4x-5x. (antoteho 1.5kW-6kW (8kW))
Jos keruuputki olisikin ollut paksumpi ja huomattavasti paremmin virtaava ei keruupumpun minimiteholla enää oltais saatu lämpötilaeroa pidettyä yli kolmessa asteessa. Tai jos nykyisen paksuista keruuputkea olisikin ollut reilusti enemmän niin täyden tehon virtaus olisi saattanut jäädä riittämättömäksi. Eikä kerupumpun vaihto tehottomampaan/tehokkaampaan ole enää niin helppoa kuin on/off koneissa.
Invertterilaitteet saattavat toimia välillä optimaalisemmassa toimintapisteessä kuin on/off-pumppu, jolloin niiden hyötysuhde on hieman parempi. Parempi hyötysuhde tarkoittaa, että sähköä kulutetaan vähemmän - ja kaivosta otetaan enemmän. Kun kaivosta otetaan enemmän, tarvitaan parempi kaivo - ei huonompi. Tässä merkittävää on kaivosta otettava vuotuinen energiamäärä, ei hetkellinen teho.Tuolla oli yksi vertailu pienen invertterin ja 8kW pumpun välillä.
Kaivoa voi myös täydentää toisella lämmönlähteellä. Voi esimerkiksi rakentaa lenkin vaakakeruupiiriä maahan. Jäsen Xargo on täydentänyt kaivoa lämmön ottamisella ilmanvaihdon jäteilmasta - eli hänellä on tavallaan maalämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmä. Lämpöpumputhan ovat loppujen lopuksi kaikki samankaltaisia - ei niissä vaikuta, mistä lämpöenergian keruu tapahtuu.
Tuolla oli yksi vertailu pienen invertterin ja 8kW pumpun välillä.
Nibe 1255 1-5.6[8] kuluttama energia 4887 kWh. Mitoitettu kaivo 154 metriä
Nibe 1245 8kW kuluttama energia 4611 kWh. Mitoitettu kaivo 162 metriä.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6577.0;nowap
... Tai sitten KV-esilämmitys onkin oikeasti ihan timantti idea :DKäyttöveden esilämmitys on hyvä idea, varsinkin, jos muutoinkin on tarpeen hankkia kiertovedelle lisävaraaja.
Ja 2015 oli 20% normivuotta lämpimämpi, pienempi tarve kokonaisuutena ja laskentaa parempi cop lämpimämpien kelien vuoksi (olettaen että Niben laskelma oli normeerattu). Merkannee paljolti enempi kuin ilp:in osuus.Ensimmäisen maailman ongelmia, täytyy yrittää kestää :)
Mikä pettymys nuo lukemat noin niinkuin muutoin ;D
Suhtaudun itse noihin Niben laskelmiin enemmän kuin skeptisesti, täällä Niben laskelman arvio oli F1255-6 pumpulle:Hyvät on lukemat :) Voisi kuvitella että osasyy laskelmaa pienempään sähkönkulutukseen voisi olla 70 metriä niben laskemaa syvempi kaivo. Maksaa se kaivokin tietenkin jotain, mutta aivan sama kun on hyvä :) Täällä maksoi 26e metri, niin turha oli pihistellä.
Säästöä vuodessa 14 620kWh ja pumpun kulutus 4707kWh (119m aktiivia)
Ensimmäisen vuoden toteutuma: vuosikulutus putosi 16 400kWh ja Niben kulutus omasta mittaristaan 2899kWh. (189m aktiivia)
Vaikka toteutettu kaivo on reilusti syvempi kuin suunnitelmassa ja ensimmäinen vuosi aika lauha niin silti on tuossa virheprosentti aivan liian suuri. Meillä on vieläpä sisälämpö suurempi (22.5-23) kuin laskelmien 21.
Tai sitten KV-esilämmitys onkin oikeasti ihan timantti idea :D
Onko jollain muulla toteutunut valmistajan laskureiden antama ennuste paremmin varsinaisen kulutuksen arvonnassa?
Itsekkin kysyin varalta myös nibeltä energialaskelmaa. Kokonaistehontarve lämmitys 7.7 kW. Lämpöpumpun käyttämä energia 5886 kWh (patterilämmitys), energiankulutus, sähkö brutto 6203 kWh. Tehopeittoaste 70%.Muistelin vanhemmista viesteistäsi että tuo on enemmän kuin teillä toteutunut kokonaiskulutus?
Kaivoa ne porasi 201 metriä joka on samalla aktiivisyvyys. Eli tänne tuli periaatteessa 67 metriä "ylimääräistä". Tuo ylimäärä on teillä siis vielä 3 metriä enemmän. Lisäksi täällä tuli 13 metriä saviporausta ja 21 metriä teräsputkea.Täällä oli tarjouksessa urakoitsijan suositus 174m, koska arvioitiin että savea olisi 12m jolloin saataisiin 162m aktiivia. Poratessa oli ensimmäiset 9m savea ja 9-12m rikkonaista kalliota, joten putkitusta tuli 15m. Vettä ei porauksen yhteydessä tullut kovinkaan paljoa, joten pyysin sitten hieman lisäsyvyyttä tähdäten keruuputken maksimi suosituspituuteen 400m. Aamulla oli porareissä kuitenkin vettä alle metrissä, joten sitä olen pitänyt aktiivisyvyytenä. Ja on reiästä tullut autojen pesuvedet ja kasteluvedet tähän asti, jotain 400l tulee kerralla jos reippaammin juoksuttaa, sitten tarttee huilitauon.
Uskoisin että tuo noin 70 metrin ylimäärä vaikuttaa suoraan pumpun hyötysuhteeseen (mutta ei kai kauhean paljon)? Täällä tuleva keruuneste oli alimmaan -35C pakkastenkin aikaan +2 C ja kaivoon palasi -1C. Keruupumppu on aika onneton koska on vain 8 metrin nostokorkeudella ja teho 245W. Maalämpöpumppu ei käynyt jatkuvasti edes kovimmilla pakkasilla.
Ja 2015 oli 20% normivuotta lämpimämpi, pienempi tarve kokonaisuutena ja laskentaa parempi cop lämpimämpien kelien vuoksi (olettaen että Niben laskelma oli normeerattu). Merkannee paljolti enempi kuin ilp:in osuus.Jos laskelman 4707kWh tippuu 2899KWh:iin vuoden keskimääräisen lämmitystarpeen tippuessa 20%, niin mitäs sitten jos tulee 20% keskimääräistä kylmempi vuosi? Mennee 6000kWh rikki pelkällä pumpulla :)
Muistelin vanhemmista viesteistäsi että tuo on enemmän kuin teillä toteutunut kokonaiskulutus?Meillä litkujen kierrättämiseen menee noin 350w, kolme pumppua. Nykyvehkeisiin verrattuna ihan sairas luku, Tämä ei ole reilua >:(
Täällä oli tarjouksessa urakoitsijan suositus 174m, koska arvioitiin että savea olisi 12m jolloin saataisiin 162m aktiivia. Poratessa oli ensimmäiset 9m savea ja 9-12m rikkonaista kalliota, joten putkitusta tuli 15m. Vettä ei porauksen yhteydessä tullut kovinkaan paljoa, joten pyysin sitten hieman lisäsyvyyttä tähdäten keruuputken maksimi suosituspituuteen 400m. Aamulla oli porareissä kuitenkin vettä alle metrissä, joten sitä olen pitänyt aktiivisyvyytenä. Ja on reiästä tullut autojen pesuvedet ja kasteluvedet tähän asti, jotain 400l tulee kerralla jos reippaammin juoksuttaa, sitten tarttee huilitauon.
Täällä kävi keruulta tulo lähellä nollaa jo ekana talvena, eikä pakkasta ollut vielä 30:tä, joten yhtään en koe että kaivo olisi liian syvä. Teillä taitaa hieman auttaa patteritalous, jolloin kaivosta otetaan suhteessa hieman vähemmän lämpöä. Samoin projektiani toteuttanut urakoitsija otti tämän hieman erikoisemman invertteriharjoituksen molemminpuolisena oppimisprojektina, joten lisämetreistä laskutettu lisähinta oli ihan kohtuullinen, tuo on jo todennäköisesti kuoletettu parantuneen hyötysuhteen myötä.
Hauska yksityiskohta tuo 245W siellä keruupumpulla joka on hyvin lähellä pikkupumpun tyhjäkäyntikulutusta. Täällä Niben keruupumppu on samaa teholuokkaa eli 25-85, mutta 20Hz:ssä sitä ajetaan minimikierroksilla ja sähkönkulutus on n. 10W. Niben kiertopumpun kulutus on samoin reilun 10W ja ulkoisen kiertopumpun teho vaihtelee auki olevien piirien mukaan 5-20W välillä.
Jos laskelman 4707kWh tippuu 2899KWh:iin vuoden keskimääräisen lämmitystarpeen tippuessa 20%, niin mitäs sitten jos tulee 20% keskimääräistä kylmempi vuosi? Mennee 6000kWh rikki pelkällä pumpulla :)
Täytyy vielä loppuun lisätä tyhmä
kysmys että pysytään aiheessa. Millä perusteella itse päädyitte maalämpöön? Mulla kävi niin ettei yksikään toimittaja vastannut sähköpostilla lähettämiini tarjouspyyntöihin VILP:lle saneerauksesta. Alkuperäinen ideani oli säilyttää sähkölämmityksen varaaja ja ruveta vain lämmittämään sitä VILP:llä. Koska tarjouksia ei tullut jouduin perehtymään lämmityksen saloihin hieman syvemmin kuin oli koskaan tarkoitus ja lopputulos on itse speksattu, mutta urakkana hankittu MLP-systeemi. Vielä en ole osannut katua päätöstä ja kaupan päälle tuli samalla ihan hankittua hauska uusi harrastus (MLP mittailu ja kikkailu) melkein huomaamattaan.
Lasketaanko pumpun sähkönkulutus suoraan käyntiaika*pumpun teho, kun vastukset eivät ole käytössä? Kyseessä on Viessmann:n Vitocal 333-g.
Osui tällainen silmään Mitsubishin AEE invertterikompressorin kataloogissa, tämä on siis se kompura jota ainakin Nibe käyttää invertteripumpuissaan:En ole varmaan ainuttakaan katalogia nähnyt. Alle 250 000 sykliä joka kyllä on hyvin suuri lukema. Luulisi olevan kestävä kompressori :)
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/Screen%20Shot%202016-10-14%20at%209.30.50_zpspleskrub.png)
Sanokaas ko. kataloogeja enemmän lukeneet että onko tuo 250 000 valmistajan jonkunlainen kannanotto maksimi käynnistysmäriin vai pelkkä jonkun random standardin lukema?
En ole varmaan ainuttakaan katalogia nähnyt. Alle 250 000 sykliä joka kyllä on hyvin suuri lukema. Luulisi olevan kestävä kompressori :)
Muut vaatimukset. päälle / pois syklin on oltava enintään 10 kertaa / tunti.
Off aika tulee olla aika jolloin korkea paine saavuttaa tasapainon. Off aika enemmän kuin 3 minuuttia.
Ehkä nuo vaatimukset on tehty jossain "laboratorio" kokeissa? Eli käytännössä kompressoria voisi vähän säästellä noista lukemista?
10 sykliä tunti tekisi vuositasolla 87600 käynnistystä. Jos ajatteleen, että pumpun vuosittainen käyttöaste olisi vaikkapa 33%, niin tuolla 10 käynnistystä tunti vauhdilla tekisi n. 30000 starttia. Eikös joku suositus ollut että käyntijakson vähimmäispituus tulisi olla 20min?Niin olisikohan nuo lukemat vain saatu kompressoria testaamalla aikaiseksi?
Sellainen kommentti että nyt puhutaan kuitenkin muuttuvanopeuksisesta kompurasta lämmityskäytössä jollain ainakaan varaajan kanssa tuo 20min minimiä ei tule vastaan. Täällä meni ekana vuonna yli 1000 käynnistystä säätöjä hakiessa rikki, mutta jatkossa on tavoitteena pysyä alle 1000 käynnistystä/vuodessa rajan alla. Näyttäisi siis siltä että käynnistysmäärät eivät liene ongelma, ainakaan sopivasti mitoitetuissa kohteissa invertteripumpun ja varaajan kanssa?Meillä 1600 käynnistystä, noin, mutta hyötysuhde alkoi kärsimään
Just nyt lähestytään jatkuvan käynnin rajoja ja tällä hetkellä on kompura pyörinyt tauotta +60h. Talvella saattaa käyntijaksoille tulla pituutta viikkoja. Olisi kiva nähdä joku samanlainen hihavakio suurimmasta määrästä käyntitunteja mitä koneella on odotettavissa, mutta kompuran valmistajan taitaa olla mahdoton tuollaista antaa koska käyttökohteet ja olosuhteet vaihtelevat niin suuresti.
Tavalllisen pumpun katson kuitenkin pelittävän yhä paremmin myös laatan kanssa kuin inventterin.Millä perusteella?
Millä perusteella?ehtisit ensin, mutta sama tuli mieleen...
Pistin tuonne kuvan tältä päivältä miltä näyttää kun invertteri jauhaa jatkuvaa tarpeen mukaan ja kuvan ottovaiheessa jatkuvaa käyntia takana jo useampi vuorokausi.Eihän tuossa inventterissä näin pitempään ajatellen ole muuta hyötyä kuin
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg93526#msg93526 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg93526#msg93526)
Olisi tosi mielenkiintoista saada samantapaisesti kohteesta mutta on/off pumpulla hieman kuvaa/lokia ja voitais sitten pohtia miten käytökset eroaa toisistaan. Itse en keksi muuta parempaa on/off pumpussa kuin että erittäin lyhyillä käyntijaksoilla ja pitkillä lepotauoilla keruuneste saattaisi pysyä keskimäärin lämpöisempänä, mutta vastaavasti lauhduttimelta lähtö nousee pakosta korkeammaksi kuin invertterillä.
Hyötysuhteen mittauksista en taida kehdata sanoa mitään, koska kalibroinnin jälkeenkin, vaikka otin mukaan ottotehoihin ulkoisen kiertovesipumpun (Alpha2 10W), ollaan edelleen reilusti yli kuuden, lämmityksen osalta. Varmaan vaan joku systemaattinen virhe.
Mikä oikeastaan on cop jos ottoteho on esim 250w pumpulla eikä keruuta hyödynnetä kuin 1 %Mistä moinen 1% on peräisin?
Teholla? :-[
Alkaa olemaan kansakoulupohjainen laskuoppimäärä koetuksella :'(
Eihän tuossa inventterissä näin pitempään ajatellen ole muuta hyötyä kuinMitä tuolla sinun 'yläkerran rossi' on asian kanssa tekemistä ???
nämä kiertopumppujen pieni virran kulutus.
Itsellä lämpeää ikäänkuin ilmaiseksi yläkerran rossi suurimman osaa vuotta
Kun kompura ei edes käy.
Johtunee on off pumpun tavasta varata jotain johonkin.
Toisaalta kompuran paras hyötysuhde saavutetaan jossain70 C lämpötilassa?
Muutama seikka vielä olisi, mutta niistä joskus.
Tulen mielelläni verrokiksi jos ei muita kiinnosta.
Hyötysuhteen mittauksista en taida kehdata sanoa mitään, koska kalibroinnin jälkeenkin, vaikka otin mukaan ottotehoihin ulkoisen kiertovesipumpun (Alpha2 10W), ollaan edelleen reilusti yli kuuden, lämmityksen osalta. Varmaan vaan joku systemaattinen virhe.Kehtaa nyt edes kertoa kuinka lasket hyötysuhteen, niin pohditaan asiaa tarkemmin.
Eihän tuossa inventterissä näin pitempään ajatellen ole muuta hyötyä kuin nämä kiertopumppujen pieni virran kulutus.Tämän hyödyn arviointi on todella mielenkiintoista. Syy hyödyn ehkä oletettua isompaankin määrään tulee siitä ettei nesteiden pumppauksen tehonkulutus riipu pumpattavasta määrästä mitenkään lineaarisesti. Tavallaan ajauduin taas tänä syksynä MLP/kiertovesi-pumppujen säätöihin kahdesta syystä: halusin selvyyden siitä mikä oikeasti on paras/optimaalinen nopeus ulkoiselle lattialämmityksen kiertovesipumpulle ja toinen: koipipotilaana on vapaa-aikaa vähän riesaksi asti, 7. viikko meneillään saikulla.
Johtunee on off pumpun tavasta varata jotain johonkin.Itse asiassa siinä mun linkittämässä jatkuvan käynnin kuvassa varataan aina KV-jaksojen jälkeen varaajaan sieltä jakson aikana menetetty lämpöenergia. Lattiakiertoon lähtee koko ajan vain sen verran lämpöä mitä lattian tarvitsee luovuttaa sisätiloihin jotta sisälämpötila pysyy täysin vakaana, ei enempää eikä vähempää.
Toisaalta kompuran paras hyötysuhde saavutetaan jossain70 C lämpötilassa?Yksikään mittaamani suure ei tue väitettäsi hyötysuhteen parantumisesa lämpötilojen kasvaessa, ainakaan Niben invertteripumpun yhteydessä, mutta toisaalta mulla ei ole kokemusta mistään muista systeemeistä, joten perustelut tuohon 70C teoriaan kiinnostaa kovasti.
Kehtaa nyt edes kertoa kuinka lasket hyötysuhteen, niin pohditaan asiaa tarkemmin.Nibe saa sähkönsa oman mittarinsa kautta (Sähkölaitoksen ylijäämä enervent) josta luen sen 10000imp/kWh pulssista efergyn kulutusmittariin. Tämä lienee mittausjärjestelyssä se tarkin osapuoli.
ATS
menolämpö on niin matala että kai noi tommoset lukemat on hyvinkin mahdollisia...jostain löytyy noita periaatteellisia cop käyriä menoveden suhteen piirrettynä, mutta ei nyt jaksa löytää...Näinpä, kaikki cop mittaukset tehdään pumpulla, miksi?
Kun nyt kumminkin löysin omasta jemmasta tommoset niin laitetaan tänne:
Tyhmä kysymys.Kysymys on hyvä ja kokeilinkin tätä viime vuonna, tulosten perusteella ei ainakaan meillä kannata.
Kannattaisiko inventterikonéesta tehdä pätkäkone ison varaajan kanssa?
Näinpä, kaikki cop mittaukset tehdään pumpulla, miksi?Se 'pointti' ei nyt tuossa oikein aukee ... yritätkö nyt poimia tuolta irti jonkun yksittäisen osaDeltaCOPin, metsään menee.
Pari kertaa olen pimentänyt talon sulakkeista lukuunottamatta pumppua ja vastustesti vastaan kompura antaa
minullekin copiksi jotain 7. Tämä onkin aika lähellä totuutta.
Mutta kun lasken virtaamista niin coppelot on jotain kolme.
Mikä on esim28 asteisen litkun cop laatassa? Vastaus on aika tarkkaan yksi,
K113635 inventteri tekee juuri sen mitä täytyy eikä yhtään yli, hienoa. Vuosikulutus jotain 2700kwh.
Oma mylly ei edes pysty näihin lämpöihin vaan pukataan noin32c laattaan hulllunkierron jälkeen mitattuna.
Vuosikulutus meillä lämmityksenn osalta 3400kwh. Käyttöveden kanssa 4500kwh.
Ero siis 1800kwh inventterin hyödyksi.
Itsellä menee pumpun kiertopumppuihin noin 1000kwh ja inventteri taitaa pärjätä 200 kwh vuosi.
Todellinen ero 1000kwh. Nyt kun lasketaan Seppaantin lämmöntarveluvulla niin
Invetteri jää toiseksi.
Nibe saa sähkönsa oman mittarinsa kautta (Sähkölaitoksen ylijäämä enervent) josta luen sen 10000imp/kWh pulssista efergyn kulutusmittariin. Tämä lienee mittausjärjestelyssä se tarkin osapuoli.Eihän tuo aivan standardin mukaan mene mutta "kotikäyttöön" ihan kelpo menetelmä.
Nibelta varaajaan menevissä putkissa on Q1.5 pollucom. Ostin näitä aikoinaan käytettynä kolme, nyt on kiinni uusin ja hiljaisin, mutta tarkkuudesta ei ole mitään varmuutta. Kalibroin nibeltä lähtevän ja palaavan veden lämpötilat lokitettuihin arvoihin näyttämään samaa kuin Pollun putken sisäiset anturit.
Kiertovesipumpun tehonkulutus on Grundfosin omalta näytöltä, tätäkään en ole varmistanut muilla keinoin.
Pääsen vihdoin köpötteleen omin jaloin (ja sauvoin) tekniseen tilaan joten tässä on uunituoreita lukeamia:
Niben ottoteho Efergyn näytöltä villkkuu 299W ja 311W lukemissa.
Pollun mukaan varaajaan tehdään 1860W-1937W lämpöä, vilkkuvien lukemien min ja max.
Kompressorin taajuus 25Hz, keruupumppu 8%, lauhdutinpumppu 22%
keruun tulo 4.9, paluu 1.4C, delta 3.5, ka 3,15
lauhduttimen lähtö 28.3, paluu 24.3, delta 4, ka 26,3
Grundfos oli AutoAdaptoitunut johonkin ylempään toimintatilaansa ja näytti kulutukseseen nyt 12W.
Tällä mittausjärjestelyllä ja näillä lukemilla voisi siis arvioida että hyötysuhde pyörisi jossain:
(1860/(311+12)) = 5,76 ja (1936/(299+12)) = 6,23 välimaastossa?
Onko tällainen edes teoreettisesti mahdollista R407C kylmäaineiselle koneelle?
edit. vielä lisää ehkä oleellisia lukemia:
nibe_BT14 kuumakaasu 44.7
nibe_BT17 imukaasu 6.8
Se 'pointti' ei nyt tuossa oikein aukee ... yritätkö nyt poimia tuolta irti jonkun yksittäisen osaDeltaCOPin, metsään menee.Mä saan tuolta sellaisen pointin kiinni, että jos on/off kone ja invertteri pistetään toimimaan täysin samoilla käyntiparametreillä:
Kokonaisuus ratkaisee, jos ero on '1800kWh/a' kahden välillä kaikkine oheislaitteineen niin se on sitten se 1800kWh/a se 'todellinen ero' ja piste perään.
Eikä noita noin voi verrata muuta kuin suuntaa antavasti, olosuhteet pitää olla samat...ja suuntaa antavasti tuo menee invertterin eduksi.
Tuo on ihan väärin ajateltu. Invertterillä pystyy näköjään lämmittämään hyvin sellaisellakin periaatteella, että vain estetään jäähtyminen. Eli nuolemalla mennään. Muistaakseni ne ensimmäiset x15 tms koneet ei kyllä pystynyt tällaiseen logiikkaan ja nämä Nibet toimii jo sillä ideaali tasolla. Vaikuttaa kyllä järjettömän nerokkaalta toiminnalta.En voi millään mittapuulla kehua nykyistä f1255 pumppua täydelliseksi ja vielä olisi paljon hiomista koko järjestelmässä:
Eihän tuo aivan standardin mukaan mene mutta "kotikäyttöön" ihan kelpo menetelmä.Kiitos, olen täysin samaa mieltä. Omissa mittauksissa toistettavuus ja vertailukelpoisuus ovat hyvin paljon tärkeämpiä kuin absoluuttiset arvot, vielä ei meinaa onnistua mikään noista. :)
Oman järjestelmän seurannassa ei absoluuttinen totuus ole pääasia vaan eri toimintatilojen vaikutus hyötysuhteen muutoksiin.
Laskemasi COP n. 6 on varmasti suuruusluokaltaan oikein.
ATS
Kiitos, olen täysin samaa mieltä. Omissa mittauksissa toistettavuus ja vertailukelpoisuus ovat hyvin paljon tärkeämpiä kuin absoluuttiset arvot, vielä ei meinaa onnistua mikään noista. :)Voisi arvella että tuolla pienellä invertterillä käyttöveden esilämmitys 7 -> 26 C tulisi lähes ilmaiseksi. Eli käyntiaika vain vähän pitenee, mutta kulutusta tulee vain hyvin vähän.
Tuo COPin absoluuttinen arvo kiinnostaa juuri nyt siksi että naapurifoorumilla on mittailtu toteutuneita COP lukemia näillä keleillä VILP vehkeissä ja päästy jonnekin kahden pintaan. Samalla foorumilla on MLP todistettu moneen kertaan turhakkeeksi. Jokin ei täsmää.
Toinen syy on se että olen yrittänyt saada mätsään toteutunutta sähkönkulutusta ja ennustettua ja nyt näyttäisi siltä että KV-esilämmitys vaikuttaa yllättävän paljon. Vaikka meillä tulevan veden lämpötila vaihtelee reilusti vuoden mittaan, niin silti melkein puolet KV-lämmityksestä tehdään tuolla lämmityksen paremmalla COPilla (tulevan veden ka 7 ja esilämmitetyn 26 ja loput käyttövesijaksolla (26->45). Siirtämällä puolet KV:hen tarvittavasta energiasta lämmityksen puolelle antaa Niben omakin laskuriohjelma hämmentävän osuvia ennusteita kulutukseksi. Toisin sanoen saneeraukseen ryhdyttäessä olivat lähtöarvot vääriä: LTO-koneen vaihto vaikutti enemmän kuin oletettiin sekä KV-esilämmityksen vaikutusta ei huomioitu. Onneksi nuo väärät oletukset eivät haittaa muuttuvatehoisen pumpun kanssa :)
Voisi arvella että tuolla pienellä invertterillä käyttöveden esilämmitys 7 -> 26 C tulisi lähes ilmaiseksi. Eli käyntiaika vain vähän pitenee, mutta kulutusta tulee vain hyvin vähän.Jep, kesällä lämmityskäyntiajat vähän pitenee, mutta jatkuvan käynnin alueella varaajanlatausvaiheet näkyy tästäkin kuvaajasta tajuuden KV-piikkien jälkeisinä 'kyttyröinä'. Nibe olettaa issekseen että KV-jakson jälkeen tarvitaan suurempaa tehoa riippumatta siitä että laskivatko asteminuutit KV:n teon aikana. Oma systeemini käyttää hyväkseen tuota tehohyppyä ja nappaa siitä varaajaan hieman nopeammin lämmintä kamaa jotta KV-syklissä menetty energia saadaan korvattua. Itse esilämmitysenergia saadaan käytännössä ajamalla LL-systeemiin hieman pienempää (10-100l/h) virtausta kuin lauhduttimelta tulee varaajaan, jolloin varaaja latautuu hiljalleen yläkautta kerrostumat säilyttäen. Lataus lopetetaan kun lauhduttimelle menevän veden lämpötila kohtaa lattialämmitysestä tulevan paluuveden lämpötilan. Virtausten säätö tehdään käyttämällä ll-lähdössä shunttia. Käytännössä KV:n kulutuksen kasvaessa pumpun hyötysuhde nousee, koska lauhduttimelle saadaan ll-paluuta viileämpää vettä. Ero ei ole suuri, mutta kuvaa sitä ettei KV-esilämmityksessä ole vielä tullut yhtään huonoa puolta vastaan. Tuo tilapäinen hyötysuhteen nousu on yksi sekoista miksi kv-esilämmityksen kokonaisvaikutus on aika vaikea mitata tarkasti. Tämä on samalla aika hyvä esimerkki siitä miten Niben nykyisen ohjaussoftan kanssa joutuu vähän kikkaileen jotta sen saa mieleisekseen.
Mä saan tuolta sellaisen pointin kiinni, että jos on/off kone ja invertteri pistetään toimimaan täysin samoilla käyntiparametreillä:Niin no, tommosta tilannetta ei tule koskaan/ikuna vastaan...tommoseen ei invertteriä kannata laittaa jos ei sen säätyvyyttä käytetä... 8)
sama kylmäaine, lauhduttimen ja höyrystimen lämpötilat yms, niin on/off kone voittaa koska siinä ei ole invertterin häviöitä mukana, tuota perustotuutta lienee hankala kiistää.
Niin no, tommosta tilannetta ei tule koskaan/ikuna vastaan...tommoseen ei invertteriä kannata laittaa jos ei sen säätyvyyttä käytetä... 8)On noita on/off koneita hierottu sen verran monta vuotta että jossain vaiheessa vuotta olettais että ollaan on/off optimissa l. tarpeeksi lyhyt käyntiaika suhteessa lepoon jolloin keruu pysyy lämpöisempänä kuin invertterillä ja toisaalta lauhduttimen lähtö optimoitu olemaan keskiarvoltaan käyntijakson aikana sama kuin pyynti. Mutta se mielenkiintoinen kysymys on että kauanko tuollainen optimitila kestää; tunteja, viikkoja vai kuukausia ja tuleeko sitä edes vastaan täystehomitoituksella joka vuosi :-X
Voihan noista käytännön ulkopuolisistakin vaihtoehdoista tietty aina 'diskuteerata' ;)
On noita on/off koneita hierottu sen verran monta vuotta että jossain vaiheessa vuotta olettais että ollaan on/off optimissa l. tarpeeksi lyhyt käyntiaika suhteessa lepoon jolloin keruu pysyy lämpöisempänä kuin invertterillä ja toisaalta lauhduttimen lähtö optimoitu olemaan keskiarvoltaan käyntijakson aikana sama kuin pyynti. Mutta se mielenkiintoinen kysymys on että kauanko tuollainen optimitila kestää; tunteja, viikkoja vai kuukausia ja tuleeko sitä edes vastaan täystehomitoituksella joka vuosi :-XMinä meinaan tänä talvena yrittää etsiä tuota opitimi rasitusta keruulle pienentämällä laatan kytkentäerotusta entisestä 5C kahteen ja puoleen.
Lähde siitä, että tavoittelet sellaista käyntiaikaa missä wiina tekee yhden kierroksen käynnin aikana.12 minuuttia on aika lyhyt aika :D Mutta ajattelin että jos laatassa olevan litkun saisi
ATS
Nuo kiertopumput vaikuttaa kyllä yllättävän paljon. Täällä vievät Niben sekä keruun että lauhduttimen pumput lämmityksen aikana noin 10W kappale ja silläkin pysyy keruun delta 3.5:ssä ja lauhdutindelta tasan neljässä. Tästä hetkestä taaksepäin 24h on Niben ottotehon keskiarvo lämmityksen osalta on 266W ja jos otetaan myös KV mukaan niin 330W. Noissa lukemissa ei ole mukana ulkoista Alpha2 pumppua ja edellinen kompuran startti oli viime tiistaina kello 21.00.Perskele, tilanne 5-10 inventterille. :-\
Perskele, tilanne 5-10 inventterille. :-\
Tästä poiki taas aasin silta tälläiseen.
Jos investoisikin uusiin kiertopumppuihin? Pelkästään tuon ulkoisen vaihto säästäisi yli kw:n vuorokaudessa ja sisäiset ehkä kosahtaa ennenkuin kompura.
Mitähän tälläinen remontti maksaisi ja saisiko investoinnin koskaan takas?
Toisaalta jos 20% säästäisi sähkössä, niin ei kai tuo hullumpi ajatus olisi vaikka
vähän vanheempaankin vehkeeseen. V-----S olisi kyllä armoton jos kompura menisi heti vaihdon jälkeen.
Täällä foorumillakin on laskelmia mitä kiertopumpun vaihto vaikuttaa sähkökulutukseen. Tuo olisi varsin kannattava toimenpide joka maksaa itsensä takaisin jo varsin nopeastikin...Paljonkohan nuo vanhat kiertopumput lisää koneen yleistä melua? Minulla keruun pumppu ainakin sinkkuna ajaen ääntää eniten. Tosin se on ollut äänekkäin jo uudesta eikä mistään laakeriviasta ole
Perskele, tilanne 5-10 inventterille. :-\Otetaan uusintakierros kun päästään kunnolla pakkasille, näillä keleillä taitaa invertterillä olla kohtuuton kotikenttäetu.
Tästä poiki taas aasin silta tälläiseen.
Jos investoisikin uusiin kiertopumppuihin? Pelkästään tuon ulkoisen vaihto säästäisi yli kw:n vuorokaudessa ja sisäiset ehkä kosahtaa ennenkuin kompura.
Mitähän tälläinen remontti maksaisi ja saisiko investoinnin koskaan takas?
Toisaalta jos 20% säästäisi sähkössä, niin ei kai tuo hullumpi ajatus olisi vaikka
vähän vanheempaankin vehkeeseen. V-----S olisi kyllä armoton jos kompura menisi heti vaihdon jälkeen.
Otetaan uusintakierros kun päästään kunnolla pakkasille, näillä keleillä taitaa invertterillä olla kohtuuton kotikenttäetu.Joo. Täytyy sanoa että hienosti pelaa nuo nykyajan vehkeet kun ei tarvi mitään tehdä :)
Pitäis varmaan todeta ettei toimivaan kannata koskea, mutta mun ensikosketus kirjaimellisesti talon lämmitysjärjestelmiin
oli juurikin kiertovesipumpun vaihto kun bongasin muistaakseni Saksan Ebaysta uuden Alpha2:sen ihan pilkkahintaan.
Sähköaikaan ei tarvinnut lattialämmityksen deltoista niiinkään piitata vaan Alpha2:lla riitti joku 7W pitämään lämmöt tasaisena
kun edeltäjänsä kulutus oli 40W. Silloisilla sähkön ja tuon uuden pumpun ale-hinnalla oli takaisinmaksuaika jotain kolmen vuoden luokkaa.
Joo. Täytyy sanoa että hienosti pelaa nuo nykyajan vehkeet kun ei tarvi mitään tehdä :)Nolo myöntää, mutta en tiedä riittääkö 100h siihen paljonko on tullut väsättyä tuota nykyistä lokitus/
Voitaisi vertailla vaikka seuraaavaksi nollakeleillä. Eli viiden asteen välein niin tulisi aika kattava otanta.Sovittu.
Onko tuossa inventterissä aikarajoitus kv-sykleille?Käyttöveden teossa ei invertterillä ole ihmeempiä etuja, mutta KV-esilämmitys vaikuttaa kyllä. Tuollaisia parin tunnin KV sessioita ei ole tainnut tulla kuin pientä uima-allasta lämpimällä vedellä täytettäessä. En löytänyt lokeista tarkempia lukuja, mutta joku 45min laskettiin kuumaa vettä sen mitä puutarhaletkun läpi tuli ja vielä lopussa vesi oli n. 25-asteista. Tuossa lopussa oli lattialämmitysen meno jo useita asteita paluuta viilempää, eli varaaja otti laatasta lämpöä takaspäin, joten samalla tuli jäähdytettyä sisätiloja muistaakseni arviolta 2kW teholla :)
Katselin omaa käppyrää tältä päivältä ja kun sattui olemaan tuo yksi jälkikasvu kylässä niin olipa tehnyt pumpppu enkat tässä. Käyttövesi minulla on näköjään rajoitettu puoleen tuntiin ja oli tarvinnut
melkein kaksi tuntia parin nopean lämmitysajon kera ennenkuin sai kuitattua yhden suihkun.
Nolo myöntää, mutta en tiedä riittääkö 100h siihen paljonko on tullut väsättyä tuota nykyistä lokitus/Hemmetisti olet kumminkin saanut aikaan ja oppinut pumpusta. Tässä päästään me muut ikäänkuin siivellä inventterin toiminnan juurille. Kiitos :)
säätösysteemiä, ihan ei ollut avaimet käteen tää meidän saneeraus. Tavoitteena on että jatkossa ei tarvi
tehdä enää mitään, nyt ollaan jo voiton puolella. Vielä pitää pakkasilla varmistaa toimivuus.
Sovittu.
Käyttöveden teossa ei invertterillä ole ihmeempiä etuja, mutta KV-esilämmitys vaikuttaa kyllä. Tuollaisia parin tunnin KV sessioita ei ole tainnut tulla kuin pientä uima-allasta lämpimällä vedellä täytettäessä. En löytänyt lokeista tarkempia lukuja, mutta joku 45min laskettiin kuumaa vettä sen mitä puutarhaletkun läpi tuli ja vielä lopussa vesi oli n. 25-asteista. Tuossa lopussa oli lattialämmitysen meno jo useita asteita paluuta viilempää, eli varaaja otti laatasta lämpöä takaspäin, joten samalla tuli jäähdytettyä sisätiloja muistaakseni arviolta 2kW teholla :)
Tyhmä kysyy: (Pähkinää viisaille)17K delta 180L vettä kuluttaa 3.6kWh energiaa ja jos pumppu otti 0.44kWh niin coppi oli päälle 8 :-X
180 litraa vettä lämmitettään 28 asteesta 45 asteeseen
kuluttaa 5846w = 5,9 kWh ?
Pumpun laskurin mukaan siihen kului 0,44kWh
Aikaa siihen kului 12min.
Paljonko on laitteen COP?
Näyttääkö tuo laskuri ollenkaan edes sinne päin?
180 litraa vettä lämmitettään 28 asteesta 45 asteeseen
kuluttaa 5846w = 5,9 kWh ?
180 litraa vettä lämmitettään 28 asteesta 45 asteeseenTuossa kohtaa mennee metsään, periaatteessahan tiedät vain että tuon anturin korkeudella lämpötila muuttuu tuon verran,
Tuossa kohtaa mennee metsään, periaatteessahan tiedät vain että tuon anturin korkeudella lämpötila muuttuu tuon verran,Tuo lämpötila on kokonaan jäähtynyt säiliö eli sitä ei olla lämmitetty 23-15 välillä joten aika seisonutta tuo on.
koko astian vesimäärä voi olla mitä tahansa alle tai yli tuon lukeman. Riittävällä määrällä toistoja voinee haarukoida jotain.
Olen samaa yrittänyt laskeskella Niben sisäisestä varaajasta ja vaikka anturilukemia saa kaksi, toisen varaajan katosta ja toisen
joltain tuntemattomalta korkeudelta niin hankalaa se on, lähinnä lämpötilakerrostumien vuoksi. Samoin kv-varaajassa on aika
harvoin tilanteita ettei olisi yhtään samanaikaista käyttöä kun sitä varataan.
Itse asiassa mulla on tuossa 500l varaajassa lämpötilanmittaus 5:llä eri korkeudella, silti lämpöenergian määrän muutoksien
arvioinnissa tulee helposti +-20% virhettä, koska varaajassa säilyy kerrostumat sekä ladatessa että purkaessa.
Ainakaan kauhean monella desimaalilla ei noilla laskettuihin COPeihin kannata luottaa :)
Tuo lämpötila on kokonaan jäähtynyt säiliö eli sitä ei olla lämmitetty 23-15 välillä joten aika seisonutta tuo on.16h tuntia on aika lyhyt aika, Niben sisäisen varaajan ylä- ja ala-anturi rupeavat näyttämään asteen sisään samaa arvoa noin viikon seisokin jälkeen,
Tuo lämpötila on kokonaan jäähtynyt säiliö eli sitä ei olla lämmitetty 23-15 välillä joten aika seisonutta tuo on.
Tyhmä kysyy: (Pähkinää viisaille)Pumppu lämmittää manttelia jonka tilavuus on 54l.
180 litraa vettä lämmitettään 28 asteesta 45 asteeseen
kuluttaa 5846w = 5,9 kWh ?
Pumpun laskurin mukaan siihen kului 0,44kWh
Aikaa siihen kului 12min.
Paljonko on laitteen COP?
Näyttääkö tuo laskuri ollenkaan edes sinne päin?
Kiukuttelin tuossa aikaisemmin nuorten veden käytöstä.Meillä on kulutus myös noin 400-500l /päivä
Laitoinpa lukemalaskun pöydälle ja yhdessä katsoimme miten tämä oikeasti menee.
Taisi ymmärrys kasvaa molemmin puolin ;)
Sattumalta Perjantaina oli vesimittarin vaihto ja kulutus oli 3 vuorokauden osalta 2,2 m3 kun
se normisti olisi ollut noin puoli kuutiota, tai sitten entinen mittari jumitti vanhuuttaan :-[
Tämä poiki taas kysymyksen.
Varovaisen arvion mukaan yksi suihkuttelu vei vettä noin 450l.
Miten on, onko mahdollista edes pumpun käydessä noin 7,5kw teholla, että
tuosta 168 litraisesta varaajasta irtoaisi suihkulämpöistä vettä jatkuvalla juoksutuksella
noin paljon?
Hanasta taitaa tulla noin 10l min.
Tämä poiki taas kysymyksen.45 minuuttia kerralla suihkussa? -> On kyllä keskustelun paikka!!!
Varovaisen arvion mukaan yksi suihkuttelu vei vettä noin 450l.
Miten on, onko mahdollista edes pumpun käydessä noin 7,5kw teholla, että
tuosta 168 litraisesta varaajasta irtoaisi suihkulämpöistä vettä jatkuvalla juoksutuksella
noin paljon?
Hanasta taitaa tulla noin 10l min.
45 minuuttia kerralla suihkussa? -> On kyllä keskustelun paikka!!!
ATS
Meillä tehosi tuo vesilaskun esittely, toivottavasti. Suurin osa kuitenkin maksaa sen 20egee kuussa
Vuokran päälle ja ajattelee vielä että tässäkin vuokraisäntä kuppaa lisää.
Surkuhupaisin tapaus kuitenkin lienee tämä.
Taloyhtiöissä joissa putkiremppa on tekeillä velvoitetaan lailla asentamaan asuntokohtaiset vesimittarit
Kylmälle ja kuumalle vedelle. Tonnin kappale ja kaliprointi 3 neljän vuoden välein arviolta 400 egee mittari.
Ei kuulemma tarvii ottaa käyttöön näitä asuntokohtaisia mutta asennus on pakollinen.
Antaako sitten valua vettä sen 100 kuutiota per asukas vai mittarikohtaisesti 30kuutiota niin lasku on sama.
Normi huoneistokohtainen vesimittari maksaa noin 60 - 120 e Kpl. Nimim. 2 x 48 mittaria just laitettu....!Joo, kuulosti omaankin korvaan kovalta hinnalta, mutta pakko se on uskoa kun lnsinööri sanoo :)
Joo, kuulosti omaankin korvaan kovalta hinnalta, mutta pakko se on uskoa kun lnsinööri sanoo :)
Onko mitään tietoa tuosta galiproinnista ja sen hinnoista? Meinaan vaan että paljonkohan
tuossa on liikaa?
Kalibrointia ei käsittääkseni voi tehdä paikallaan.Joo, ultraäänimittareita ovat. Sanoi vaan ettei niitä oteta käyttöön kun galiprointi maksaa tosi paljon.
Tarvitaan tarkalleen tietty vesimäärä mittarin läpi, ja se kait on mahdollista tehdä vain kalibrointi labrassa..?
Toisaalta, vesimittarille laskennallinen käyttöikä on 10 vuotta, jonka jälkeen mittari "automaattisesti" vaihdetaan uuteen.
Ainakin, jos mittarin lukema on raha peruste.
Eli olisikohan tuossa nyt kyse jostain hienosta uudesta etäluettavasta urtraäänimittarista?
Sellaiset maksaa kyllä paljon, mutta ovat toisaalta ns. "ikuisia". Niiden kalibroinnista on tiedä.
Miten on mahdollista?26Hz on lämmityksen keskiarvo 24h taaksepäin ja ulkolämpötilan 2.5-astetta, eli jossain 2kW nurkilla lienee keskiarvo ja siitäkin osa on mennyt KV-esilämmitykseen. Varmaan eilisiltainen sauna laskee lämmityksen tarvetta, sillä löin 180kg kiviä kuumaksi pelkillä koiviklapeilla ihan sen kunniaksi että pääsin ekan kerran löylyihin 10 viikkoon!
Tampereella kumminkin on kelit aika kylmät ja tuo 2kw:n talon kulutukseksi tosi pieni?
Muistaakseni itselläni ei riittänyt kolmen kw:n vastus ylläpitämään kämppää lämpimänä nollakeleillä vaikkei tämä mikään harakan pesä olekkaan.
Tälläinen lämmöntarve täällä.Ja sinulla sentään vähän uudempaa mallia :-[
(http://i.imgur.com/CMObatb.png)
Se noissa tietysti täytyy muistaa että kaikki talon käyttösähkö päätyy pääasiassa lämmittämään taloa ja joskus lämmönlähteet saattavat olla varsin merkittäviäkin... esim pelipc tai serveri saattaa jo pelkästään olla satoja watteja.
Ja sinulla sentään vähän uudempaa mallia :-[Meillä on niin paljon pienempi torppa, vaikka vähän vanhempi onkin, kerrosala on vain 169m^2.
Invertterillä kai tarkoitetaan joko DC:n muuttamista AC, tai AC muuttamista eri taajuiseksi AC
Voitaisi vertailla vaikka seuraaavaksi nollakeleillä. Eli viiden asteen välein niin tulisi aika kattava otanta.Nyt päästiin pikkuisen nollan alle ja tilanne rupeaa stabiloitumaan. Tänään 06:00-09:00 oli kolmen tunnin
Nyt päästiin pikkuisen nollan alle ja tilanne rupeaa stabiloitumaan. Tänään 06:00-09:00 oli kolmen tunninEipä toimi vieläkään Husdatan valokuvan otanta, mutta tässä lokitiedostosta viime yöltä virtuaalista
tauko KV-syklien välillä ja otin vähän lukemia ylös ihan lämmitysjakson lopusta:
Ulkona -1.3C
Nibe antoteho: 2348-2463W Pollucom Q1.5
Nibe ottoteho: 419-431W Enermet/Efergy josta arvioituna
-LK-pumppu n. 25W
-LJ-pumppu n. 22W
Keruulta 4.2C, keruulle 0.8C (Arvioitu kaivon kuormitus n. 10W/m, pumppu käy 24/7)
Kasvanut teho selkeästi näkyy hyötysuhteessa. Kaivolta tulee enää n. 4-asteista ja lauhduttimen lähtö on
noussut yli 29-asteen. Entisen noin kuuden hyötysuhde on laskenut jonnekin 5.45-5.88 välimaastoon,
joka asettuu aika hyvin odotettuun haarukkaan, koska keruu on laskenut n. asteen, lauhduttimen lähtö
noussut n. asteen, deltat ovat pysyneet samoina. (COP6 -3% -3%) -> COP5.6
Tältä näyttää lokituksissa kun ulkolämpötila laskee n. +1:stä -1:een.
ylempi kuvaaja:
tajuuskäyrällä vain Niben lämmitystilan taajuudeet selvyyden vuoksi.
alempi kuvaaja:
Yritin arvioiden Lattialämmitykseen lähtevän tehon määrää ja tuossa kuvaajassa näkyvä erotus Niben antotehon
ja lattiaan lähtevän välillä menee siis varaajaan jemmaan KV-syklejä ja KV-esilämmitystä varten.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/kylmenee2_zpsox4jhvl7.jpg)
Joka tapauksessa pataan tuli 5-10, mutta en luovuta.Keruun lämpötilat lähenee toisiaan, mutta lauhdutinpuolella on invertterillä vielä aikamoinen etumatka, kokeillaan taas uusi kierros jossain -5 nurkilla.
Minulla on sama mittari mittaamassa ottotehoa.
Onko k113536 tarkistanut mittarin näyttämän inventteripumpulla? Mittari valehtelee aika tavalla
ainakin näissä kolmivaihemoottoreissa.
Keruun lämpötilat lähenee toisiaan, mutta lauhdutinpuolella on invertterillä vielä aikamoinen etumatka, kokeillaan taas uusi kierros jossain -5 nurkilla.Ok. Mulla on juuri sellainen pihtimittari viritelmä. Näyttää ainakin nuo kiertopumppujen kulutukset riittävällä tarkkuudella..
Mulla oli ensimmäinen efergy niillä virtapihdeillä, mutta se näytti ihan hevon hömppää. Tää uusi efergy lukee enermetin ledipulssia, luotan tämän yhdistelmän tarkkuuteen, koska enermet on kuitenkin sähkölaitoksen laskutuskäytössä ollut mittari ja siinä oli vasta 6746kWh lukema kun hain sen.
Ensimmäinen konkreettinen hyöty näistä meidän mittailuista, hyvä että huomasit kesäpellin nyt etkä vasta maaliskuussa. :)Näinpä. Toivottavasti alkaa ahdistaa :)
Mä päivitin pumppuun tuliterän softan ja sen seurauksena on kone maksellut asteminuuttivelkojansa hieman isommilla tajuuksilla. Äsken käytiin yli 70Hz:in ja antoteho pollussa vilkkui 4.8-5.3kW ja ottoteho 1078-1091W eli ollaan tultu hyötysuhteessa jo kauas kesän ennätyksistä. Keruulta tulee vielä 2.8-asteista ja lauhduttimelta lähtee vain 31-asteista, joten rupeaako pikkuinvertterin lämmonvaihtimet tai joku muu paikka jo ahdistaan ja nyt on vasta marraskuu. Vertailustahan voi tulla vielä mielenkiintoista, vielä kun sullakin on nyt LTO päällä.
Ensimmäinen konkreettinen hyöty näistä meidän mittailuista, hyvä että huomasit kesäpellin nyt etkä vasta maaliskuussa. :)Aika äkkiä tyhjentää kaivon tuo inventteri? Aika sekavaa on kun hertzit 20 keruun raritus nolla?
Mä päivitin pumppuun tuliterän softan ja sen seurauksena on kone maksellut asteminuuttivelkojansa hieman isommilla tajuuksilla. Äsken käytiin yli 70Hz:in ja antoteho pollussa vilkkui 4.8-5.3kW ja ottoteho 1078-1091W eli ollaan tultu hyötysuhteessa jo kauas kesän ennätyksistä. Keruulta tulee vielä 2.8-asteista ja lauhduttimelta lähtee vain 31-asteista, joten rupeaako pikkuinvertterin lämmonvaihtimet tai joku muu paikka jo ahdistaan ja nyt on vasta marraskuu. Vertailustahan voi tulla vielä mielenkiintoista, vielä kun sullakin on nyt LTO päällä.
Aika äkkiä tyhjentää kaivon tuo inventteri? Aika sekavaa on kun hertzit 20 keruun raritus nolla?Kaivolta tulon lämpötila seuraa muutaman liuoskierron verran perässä kaivosta revityn lämmön määrää.
Kaivolta tulon lämpötila seuraa muutaman liuoskierron verran perässä kaivosta revityn lämmön määrää.No niin nyt alkoi pumppu pelittämään niinkuin se on yleensäkin toiminut.
Tyhjäkäynnillä 20Hz:issä kaivon kuormitus on n. 6 Wattia per kaivon aktiivimetri, eilen kuormitus nousi yli 20W/m:iin.
Tältä tuo näyttää graafina, 20:00-00:00 kiihdyttelyn jälkeen kävi tulo 2.6:ssa, mutta nousi sielä aika äkkiä neljään kuormituksen laskiessa.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/kaivokuorma_vs_keruu_zpsj41tktz5.jpg)
13-15 näkyy pumpun paussi softapäivityksen yhteydessä, siinä kaivo saa hetken hengähtää ilman kuormaa.
Täällä isokuutio vallox vie 43W, vastuslämmitystä se ei ole vielä tähän päivään mennessä tarvinnut.
Siis 43W mitattu teho mitoitusilmavirroilla koko ilmanvaihtolaitteella? Uskomattoman vähän jos todella pitää paikkansa, meillä 17 vuotta vanha enervent ac-puhaltimilla ottaa 210W mitoitusilmavirroilla ja 165W normaalisti käytetyllä nopeudella... yli 4kWh päivässä kuluu ilmanvaihtamiseen. Pitääkö tässä nyt alkaa iv-konetta vaihtamaan...Tuo on mitattujen asuinkuutioiden perusteella 0.6-kertainen ilmanvaihto eli poistoa on 53l/s, Valloxin kuvaajan mukaan pitäisi kulua hiukan enemmän, mutta Bilteman töpselimittari valehtellee eron. Verrattuna edeltäjäänsä, pikku kuutio valloxiin ac puhaltimilla niin uusi kone kuluttaa aika tarkkaan kolmanneksen (324kWh vuodessa vs. 953kWh). Ei noilla eroilla ihan vielä takaisinmaksuaikoihin päästä. Meillä alkuperäinen kone oli väärin asennettu ja oli päässyt kondensoimaan rakenteisiin. Onneksi vahinko ei ollut levinnyt pidemmälle. Puhaltimien kulutuksen vähentymisen lisäksi näyttäisi valloxin hyötysuhdelaskuri pitävän kohtalaisen hyvin paikkaansa. Uuden koneen kanssa on lämmitysenergian tarve laskenut n. 2000kWh. Ainakin tuolla oletuksella selittyisi ensimmäisen maalämpövuoden 'liian' pieni sähkönkulutus. (Vallox vaihtui samassa rytäkässä kun Nibekin tuli tontille).
Kyllä se noin suuntasesti menee....nykyään kuluu 400kWh IV:hen...ennen koneen vaihtoa siihen meni >1000kWhAika hemmetin tarkkoja
Pöyhiskelin vähän tietokantojani ja sieltä saisi laskettua tällaisen vertailuluvun.Olen käyttänyt samaa vertailulukua jo vuodesta 2008 lähtien ja olen nimennyt sen ominaisenerkiankulutukseksi (OEK)
(kaikki lämmitykseen ja KV:hen mennyt sähkö=Nibe+Vallox+Jäspi VLK30+ILP+Grundfos) / toteutunut lämmitystarveluku / 390m^3
Eli toteutunut kulutus jaettuna toteutuneella lämmitystarveluvulla jaettuna lämmitettävillä kuutioilla.
Aika hemmetin tarkkojaSaman mittarin (=virheen) perässä tuo oli ennen ja jälkeen vaihdon...arvauksiaarvioita vrt. meillä toteutunut kulutus :)
Eipä tuolla tarkalla tilavuudella merkitystä ole, koska lähinnähän tässä kiinnostaa eri pumpputyyppien skaalautuvuuksienLinkissä kolme vuotta sitten otettu kuva.
erot eri vaiheessa vuotta vai onko niitä edes olemassa?
Pöyhiskelin vähän tietokantojani ja sieltä saisi laskettua tällaisen vertailuluvun.
(kaikki lämmitykseen ja KV:hen mennyt sähkö=Nibe+Vallox+Jäspi VLK30+ILP+Grundfos) / toteutunut lämmitystarveluku / 390m^3
Eli toteutunut kulutus jaettuna toteutuneella lämmitystarveluvulla jaettuna lämmitettävillä kuutioilla.
Jos niistä piirtää kuvaajan niin hämmentävän vähän tuo lukema muuttuu kuukausien välillä.
Näyttäis olevan n. 2.02 jos takkaa ei käytä ja pikkuisen alle 2 meidän vähäisellä takan käytöllä.
Pistin referenssiksi kolme kuukautta sähkölämmitystä, laskettuna vertailukelpoisella tavalla.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/kulutus_vs_laumlmmitystarve_zpsijflf1dr.jpg)
Pikkuisen on matkaa VILP miehien varmaksi tietämään MLP:n hyötysuhteeseen talvikuukausina.
Voiko mistään saada päiväkohtaisia lämmöntarvelukuja?
Olisin valmis hieman maksamaankin.
Toinen kysymys.
Miksi osa nimittää ilmatieteen laitoksen sivuja FMI:si?
Täältä saa myös päiväkohtaisia lämmitystarvelukujaEn ole saanut ihan samoja lukuja, kuin FMI -antaa.
http://www.degreedays.net/
En ole saanut ihan samoja lukuja, kuin FMI -antaa.Talviaikaan luvut ovat käytännössä samat.
Laskee ilmeisesti vähän eri tavalla, kuin on suomalainen laskentatapa.
Täältä saa myös päiväkohtaisia lämmitystarvelukujaIso kiitos avusta kaikille.
http://www.degreedays.net/
Oheisessa liitteessä Helsinki-Vantaan luvut v 2015 alusta lähtien
ATS
Mulla on ainakin nuo toimilaitteet virrattomina "on". Eli piirit auki, jos virrat poikki.Otin wirsbosta virrat pois ja tukit sulkeutu. Toimii siis toisinpäin.
Otin wirsbosta virrat pois ja tukit sulkeutu. Toimii siis toisinpäin.
Kerrankin on ajateltu suunnittelussa vahingossa oikein.
Tuo kytkentäkin on ihan helppo, kun jäi vanha kaapilta ulkoselle pumpulle tuleva
kaapeli virattomaksi kun kytkin ulkosen suoraan pumpun ohjaukseen joku vuosi sitten.
Tätä täytyy tuumata hetki. Jos on ideoita niin tänne vaan.
Miten tuon nyt ottaa sitten. Mulla jos hajoaa muuntaja tuolta ohjauksesta, tai sulake palaa, niin lämmöt pysyy päällä, eikä pääse pakkanen tuhoamaan sitten enempiä. Ja jos haluaa ottaa toimilaitteet pois käytöstä, nii vetää töpselin irti ja kaikki aukee. Lisäksi ohjauskeskuksessa on 1 rele joka toimii silloin, kun kaikki toimilaitteet on kiinni. Eli sillä voisi ohjata kiertopumppuakin suoraan, tai lisäreleellä, jos on pitkä veto, tai haluaa käyttää suojajännitetasoja.Puolensa ja puolensa.
Puolensa ja puolensa.
Wirsbossa muuntajan hajoamisen huomaa nopeammin. Toisaalta onko väliä termareiden asennolla
jos pumpullekkaan ei tule virtaa. Omassa tapauksessa tuo toiminta on halutunlainen.
Olisi aika vaikea toteuttaa jos termarit ei sulkeutuisi.
No niin nyt on kytkentä tehty, täytyy vielä odottaa että pumppu käynnistys.Ihan pakko kysyä, mitä moisella kytkennällä voi saavuttaa? Siis sen yläkerran kierron lopetuksen lisäksi kun pumppu huilaa.
Eli nyt kun pumppu käynnistyy niin yläkerran jakotukille tulee virta ja piirit pitäs avautua.
Yksi kauneusvirhe tässä kyllä on. Nimittäin jos pumppu tekee pelkästään käyttövettä, niin
tässä kohtaa lirahtaa yläkertaankin jotain.
Ihan pakko kysyä, mitä moisella kytkennällä voi saavuttaa? Siis sen yläkerran kierron lopetuksen lisäksi kun pumppu huilaa.Eiku pumppu kyllä pyörii koko ajan. Idea on että laatasta ei siirtyisi yläkertaan yhtään lämpöä kun pumppu huilaa. Tämä on ns. tieteellinen koe.
Vai onko kyseessä ovela tapa vähentää ulkoisen kiertovesipumpun kulutusta lepotauoilla? Aika hauska idea.
Miten kuumaksi ihmiset saatte lämmitettyä pelkällä kompuralla vedet?
Sanotaan nyt vaikka käyttöveden puolella, ettei lämmönjako vaikuta asioihin.
Itse testasin tossa yksi päivä ja näytti menevän lauhduttimen lämmöt 60 asteeseen ja sitten katkesi lämmitys, kun korkeapaine oli 40 bar.
Tällöin oli varaajan alaosa 53 asteessa, josta se vielä kipusi 55 asteeseen käynnin loputtua.
Korkeapaineen voi itse säätää muistaakseni 44 bar:iin, jolloin irtonee vielä lisää lämpötilaa, jos sitä nyt joku tarvii. Jos alaosa oli 55, niin yläosa lähellä tuota 60C.
Minä vinkuttanut vanhaan malliin parhaimillaan lauhduttimelle jotain 61-62... kompuran päällä tiristelee jo makkaraa :D
Miten kuumaksi ihmiset saatte lämmitettyä pelkällä kompuralla vedet?Viikonloppuna huvikseni testasin ja asetin käyttöveden lämpötilaksi 58C. Mittaus on integroidun varaajan keskellä. Kyllä tuo AIT teki lopussa asetetun maksimin mukaisesti 64C vettä.
Sanotaan nyt vaikka käyttöveden puolella, ettei lämmönjako vaikuta asioihin.
Miten kuumaksi ihmiset saatte lämmitettyä pelkällä kompuralla vedet?
Sanotaan nyt vaikka käyttöveden puolella, ettei lämmönjako vaikuta asioihin.
Itse testasin tossa yksi päivä ja näytti menevän lauhduttimen lämmöt 60 asteeseen ja sitten katkesi lämmitys, kun korkeapaine oli 40 bar.
Tällöin oli varaajan alaosa 53 asteessa, josta se vielä kipusi 55 asteeseen käynnin loputtua.
En ole testannut maximia mutta testasin eilen ilman vastuksia, eli sulakkeet off, jaksaako miten tuohon 55 asteeseen mikä on minun käyttövesipyyntinä. Ja kyllähän se aika nopsastikin veti, jotain 15-20 minutissa lämmöt ylös. Hämmentävää oli että stiebelin mittari näytti 58.1 astetta sammuessaan, siis reilusti yli pyynnin. Onkohan siellä eri mittari näytölle ja ohjainyksikölle?
Stiebelin omassa näytössä, valmiustilassa on joku kv lukema, se näytti 58.1 kun laite sammui.
En katsonut nousiko sen jälkeen. Anturin paikasta ei tietoa, eikä lauhduttimen lämmöstä, näkeekö sen mistä valikosta? Kaivo on vielä hyvä, käynnin lopussa tulo 4.7 astetta. Ja kiertopumput on aina täysillä, virtaa reilut 34litraa minuutissa.
Tulee tuolla pannuhuoneessakin enempi käytyä kun sai nuo palo-ovet sieltä pois ja öljysäiliöhuoneen tilalle pienen askartelutilan.
Millainen kaivo sinulla, syvyys ja sijainti kartalla noin suurinpiirtein?
Sen verran hyvältä näyttää että täytyy tämä talvi kokeilla.Ihan ilmaseksi näköjään saa päiväkohtaiset :)
Vertailin käyntiaikasuhteita ja näyttäisi siltä että 10-20% voisi säästää.
Tosin virhemarginaali on vielä iso, mutta eipä tuo ainakaan huonontunut.
Tuo ylimääräinen kv-ajon jälkeinen lämmityskäynti kuittautuu parin seuraavan
normivedon aikana. Pumppu käy näin vieläkin vähemmän pätkää, kun ylimääräiset kv-ajot hävisi kokonaan.
Taidan ruuvailla alakerran termaritkin takaisin jakotukkiin, koska käsikäytöllä olevat piirit
kyllä tuo tarvittavan infon pumpulle.
Modet voisi tehdä tästä oman osion johonkin kun kysymyksiä eikä kyllä vastauksiakaan vielä ole.
Jos saisi vielä ruinattua Seppaantilta tuoreita astepäivälukuja niin helpottaisi kovasti.
Täytyykö tuohon Greendayn lämmöntarvelaskuriin vaihtaa etusivulla näkyvään laatikkoon 17C,Pitää vaihtaa 17C.
vai voiko käyttää oletuksena olevaa 15,5C?
Joskus oli jotain höpinää että näyttäisi tarkemmin suuremmalla luvulla, mutta en muista.
Pitää vaihtaa 17C.Kiitos. Oma OEK tippui hieman, nyt näyttäisi olevan 2,15.
Suomen "viralliset" lämmitystarveluvut lasketaan 17C mukaan
ATS
Kuinka korkealla rinteessä tuo tontti on?
Onko ylärinteen (mäen laen alue) alue laajakin?
Saattaisi tähänkin saada porakaivon???
En osaa sanoa vielä tarkemmin, talo on kaupunkialueella rinteessa ja taloja on "vieri vieressä". Voi olla, että kaupunki kieltää porauksen tällä alueella. Ainakin kaverini sanoi, ei saa porata.Joskus oli juttua Tampereella paikallisen isännöitsijän kanssa ja hänenkin yhdessä kohteessa johon
Joskus oli juttua Tampereella paikallisen isännöitsijän kanssa ja hänenkin yhdessä kohteessa johon
oli tarkoitus laittaa mlp, harjun takia ei poraus onnistunutkaan toivotulla tavalla.
Kalevan lähellä tämä kohde. Tosin muisti pätkii, onko Kalevan lähellä ylipäätänsä harjua?
Tarkoitetaanko Pispalan harjua? Ilmeisesti tuollaisella aluella ei ole edes pohjavettä, jos on kapea harjanne maaperässä?Kalevankankaan harjulla tässä tapauksessa on jotain onglmaa vaikka porauslupa tulisikin.
http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_kt_arkkitehtuuri_pispala.html
EDIT Tosin on Kalevassakin sellainen jyrkänne, Kalevankankaan harju.
Kalevankankaan harjulla tässä tapauksessa on jotain onglmaa vaikka porauslupa tulisikin.
Kysymys tai toteamus .
Täällä on hehkutettu että laatan kierron pitäisi olla ns. täysillä. Väite pitäneekin paikkansa jos ei ole ulkoista pumpua, vaan lämmityksen kierto hoidetaan lauhduttimen pumpulla.
Näyttäisi siltä ainakin omassa systeemissä että lämmönjako täysillä kyllä pelaa, mutta jouduin nostamaan lämmityskäyrää pariinkin otteeseen kun kämppä viileni päivä päivältä. Ei tosin kuin muutaman asteen kymmenyksen vuorokaudessa, mutta johonkin kilowatit häviävät.
Pari päivää ulkonen kakkosella ja kämpän lämmöt nousseet takas 23C asteeseen.
Pumpun hyötysuhteessa ei tapahdu mitään muutosta koska hullunkierto toimii puskurina.
Eli onko tuo kierto hullunkierron kanssa vähän niin kuin olisi shuntattu piiri?Tavallaan joo, ohjaa lämmönjaon suuremman virtauksen putkea pitkin lauhduttimen ohi.
Onko tässä kyse siitä IVTn oikosulkuputkesta, jota ei ole missään muissa pumppumerkissä käsittääkseni olemassa? Jos on, niin se ei varmaan tottele samaa logiikka ja se ei siis vastaa shunttia mielestäni ollenkaan. Tai pitäisikö siinä olla takaiskuventtiili välissä jottei lataus pääse oikaisemaan, kun vastapaine nousee kiertopumpun ollessa täysillä ja latauspumppu voi jäädä alakynteen jotenkin. Riippuen kiertopumpun paikasta, eli onko imevä, vai puskeva saattaa virtaukset mennä sekaisin. Noh odotellaan nyt ensin tuota, että onko siinä se erikoinen oikosulkuputki vai ei. Mulla on ensimmäinen oikaisu mahdollisuus varaajan läpi ja molemmilla piireillä on omat erilliset moottorit.IVT taitaa tosiaan olla ainoa joka käyttää tuota ohitusputkea, en tiedä. Oikea shunttihan toimii hieman
Pumpun hyötysuhteessa ei tapahdu mitään muutosta koska hullunkierto toimii puskurina.
Mitä tämä puskurina toimiminen tarkoittaa?Minäkin purkaisin pois tuon jos hyötysuhde paranisi :D
Laatta toimii kyllä puskurina, mutta ei siihen hullunkiertoa tarvita.
Tietääkö joku jotain hyötyä mitä hullunkierrosta olisi, paitsi hyötysuhteen heikentäminen?
Tässä omassa järjestelmässä ainakin lämmönjaon ja lauhduttimen lämpötilaerot hieman eri levelillä :)Paljonko siellä on lämmönjaon delta kovilla pakkasilla? Itse ainakin lopetan shuntissa eri lämpöisten
Paljonko siellä on lämmönjaon delta kovilla pakkasilla? Itse ainakin lopetan shuntissa eri lämpöistenEipä ole tullut koskaan mitattua tuota deltaa kovalla pakkasella.
vesien sekoittelun heti kun lämmönjaon delta on yhtä suuri kuin lauhduttimella, koska en keksi yhtään
syytä miksi lauhduttimelta haluaisi siinä tilanteessa lämpöisempää vettä kuin mitä lattiaan tarvitaan?
Suoraan vaan lattian paluusta lauhduttimelle ja lauhduttimelta takas lattiaan (poislukien varaajan lataus
siinä välissä, mutta ei sekoiteta sitä nyt tähän, varaajan latauduttua ei Nibe tiedä siitä mitään).
Eipä ole tullut koskaan mitattua tuota deltaa kovalla pakkasella.Pyöriikö IVT:ssä lauhdutinpumppu kiinteällä nopeudella? Sitten ymmärränkin mitä tarkoitat, yhden mlp:n kokemuksella
Inventterissä tuo deltan säätö on ehkä hieman helpompaa.
Mutta jos tälläisessä onoff pumpussa tuo delta lauhduttimella ei ole suurempi kuin
laatassa niin kone on silloin vajaatehoinen ja vastukset tulee peliin. Näin minä tämän
olen pähkäillyt.
Haluaisin vastauksen tuohon aikaisemmin esittämääni kysymykseen.Riippuu ainakin siitä mikä kylmäaine on kyseessä. Omassa koneessa on R407C, joka vaatii noin 5-asteen eron jotta eri kylmäaineista
Mitä tapahtuu pumpun kylmiskierrossa jos lauhduttimen delta menee liian pieneksi ilmoitetusta`?
Mitä tämä puskurina toimiminen tarkoittaa?Itse olen käsittänyt että hyöty tulee jos kaikki lattiatermostaatit laittaa kiinni. Eli virtaus pääsee silloin vielä menemään tuon "ylimääräisen" putken läpi.
Laatta toimii kyllä puskurina, mutta ei siihen hullunkiertoa tarvita.
Tietääkö joku jotain hyötyä mitä hullunkierrosta olisi, paitsi hyötysuhteen heikentäminen?
Mitä tapahtuu pumpun omassa brosessissa jos esim. lauhduttimelle palaakin liian kylmää tavaraa
lämmityskierrosta?
Omassa koneessa on R407C, joka vaatii noin 5-asteen eron jotta eri kylmäaineista
koostuva seos, mikä R407C on, varmasti lauhtuu kokonaan nesteeksi eikä osaa jää kaasuksi. Tämä taataan n. 4-asteen lauhdutindeltalla,
sillä jäähtymistä tapahtuu hieman ennen ja jälkeen lauhduttimen jolloin 5-asteen kokonaisjäähtymä aina toteutuu.
Tätä kuulee toisteltavan usein, mutta minun käsitykseni mukaan tämä perustuu väärinkäsitykseen.Onneksi täällä on osaavampia linjoilla, kiitos tuosta tarkennuksesta, sehän tuntuu näin jälkeenpäin ajateltuna aika
On totta, että kylmäaineen pitää jäähtyä se 5 astetta tai vähän enemmänkin.
Lauhduttimessa kuitenkin massavirtaukset ja lämpötilaerot ovat erilaiset lämmönvaihtimen eri puolilla.
Kyllä se lämmityspiirin vesi on aina aika paljon yli 5 astetta kuumakaasua viileämpää. Tai jos ei ole, niin sitten on lämmönjaossa jotain vikaa.
Ei lämmityspiirin veden tarvitse lämmetä viittä astetta, kunhan se on itse sen verran viileämpää ja virtaus riittävän iso, että kylmäaine jäähtyy vähintään sen verran.
Jos siis lauhdutin delta vaihtelisi välillä 2-8, niin sehän jo antaisi ottaa 6 astetta pois lisää, kun kiertoa laittaisi toisiolla kovemmalle. Invertterikin säätää lämpömäärää hertseillä ja lämpötilaa amppereilla.Lähinnä tuli mieleen 2-putkinen kytkentä varaaja/puskurin kanssa jollolin lämmityspiirissä pysyisi vakio virtaama,
Vakiovirtauksella vain menetettäisiin yksi invertterin, mun mielestä, isoista eduista eli kyky tehdä eri määrä tietynlämpöistä vettä eri tehoilla.
Esimerkkinä eilinen, poltin puoli pesällistä aamulla takkaa ja mentiinkin illalla saunaan. Käytännössä pumpun aamuinen 600l/h 30-asteista
vettä laski illalla reiluun 300l/h 30-asteista vettä kun termarit rupes napsuun kiinni. Vakiovirtauksilla lauhduttimella tuo ei olisi onnistunut.
Olen samaa mieltä, että invertteri ja säätyvä kiertopumppu on hyvä yhdistelmä ja mahdollistaa optimoinnin.Oma, joskin ihan vaan päätelmämä ajaisin minäkin 300l/h 30 asteista kuin 600l/h 27 asteista
Tuosta esimerkistä kuitenkin kysyisin, että miksi pitäisi tehdä juuri 30-asteista vettä?
Jos vaihtoehto on esimerkiksi tehdä 600l/h 27-asteista vettä.
Itselleni ei ainakaan ole ilmeistä, että juuri menolämpötilan pitäminen vakiona tuottaisi jotenkin optimaalisimman tuloksen. Muista syistä varmaan voi olla optimaalista säätää sekä kiertopumppua että invertterin "taajuutta".
Tuo nyt on aikalailla eri asia, jos sinä siis tarvitset 30 asteista vettä, niin et tietenkäön voi vaihtoehtoisesti käyttää alempaa lämpötilaa.Tuo tarve on se avainsana. Olen viimeisen vuoden aikana kokeillut kaikenlaista oman 14mm putkella tehdyn lattialämmityksen kanssa ja
Saneerauskohde, joten lämmönjaon rajoituksilla mennään. 14mm mehupillli lattiassa, sellaisella virtauksella että pisinkin piiri pysyy tasalämpöisenä,
tarkoitti viime yön keleillä n. 26-asteen paluuta ja siihen yhdistettynä Niben automaattisäädön minimidelta 4 -> muodostuu maaginen 30-astetta.
Mielellään sitä tekis viileempääkin, mutta ei vain oma osaaminen tai järjestelmä ole siihen vielä taipunut. Ykköskriteeri on kaikessa asumismukavuus
ja se tarkoittaa käytännössä sopivaa tasaista sisälämpötilaa ja järjestelmää johon ei tarvitse koskea joka kuukausi. Hyötysuhde tulee sitten siellä perässä.
Mulla on kaikki 12 lattialämmityspiiriä saman menoveden varassa ja ulkoinen kiertovesipumppu vakiopaineasetuksella. Ideana on että vaikka jotkut
piirit sulkeutuvat, niin tämä ei vaikuta muihin vaan niiden virtaukset ja menoveden lämpötila pysyy vakiona. Esim. jos sisällä muutamaa huonetta
lämmittää takka, niin se ei auta varastoa tai tallia pätkääkään.
Itse asiassa sellainen sivuvaikutus tuolla 300l/h vs. 700l/h 30-asteisen tekemisellä on, että pienemmällä teholla keruun lämpötila nousee melkein asteella,
joten hyötysuhde hieman nousee.
Viime yönä oli niin paljon piirejä kiinni, että lattioihin tarvittava lämpöteho laski alle Niben minimitehon. Itse asiassa systeemi sinnitteli pitkään tasapainossa
jossa tuosta n. 300l/h lauhdutinvirtauksesta napattiin n. 50l/h varaajan lataukseen ja loput shuntattiin lattiakiertoon. Varaajan tultua täyteen pyyntilämpöistä
aamulla n. 07:00, ohjattiin koko 300l/h lattikakiertoon, jolloin Niben asteminuutit lopulta pääsivät nollaantumaan ja tuli kuukauden sisään jo toinen
asteminuuttipohjainen leposykli eli tämän joulukuun kompuran startit nousi 1:stä kahteen :)
Tuon invertterin käytöksen hallinta on 99%:sesti virtausten hallintaa. Ainakin tuossa omassa ad hoc-virityksessä.
Paljonko sinulla on lattiassa virtausnopeus noissa kaikissa 12 piirissä, vai onko se siis tuo 300 l/h tai 700 l/h?Alpha2 25-60 CP3 asetuksella on virtaus n. kuutio tunnissa jos kaikki piirit on auki ja silloin kiertovesipumppu vie n. 30W.
Paljon on menon ja paluun ero, vai onko sekin tuo 4 astetta?
Meiltä löytyy vielä pienempi mehupilli, eli 12 mm ja siinä on menon ja paluun ero vain n. 2 astetta.
12 piiriä meilläkin ja muistaakseni yhteensä sitä on reilut 600 m. Aattelin vain, että onko tuota kiertovesipumppua aina tarve huudattaa täysillä...
Virtauksista ei mitään tietoa, kun ei ole mittareita ja puskurikin on välissä.
Alpha2 25-60 CP3 asetuksella on virtaus n. kuutio tunnissa jos kaikki piirit on auki ja silloin kiertovesipumppu vie n. 30W.
Sähköaikaan, kun ei tarvinnut välittää deltoista tai tasalämpöisyydestä, koska en niistä tiennyt mitään, riitti 25-40
pumppu AA asetuksella ja kulutus oli luokkaa 5W. Tuohon suurimpaan vakiopainetilaan olen päätynyt lähinnä noiden
termostaattien toimivuuden vuoksi, sillä tykkään poltella takkaa. Viime talvi meni CP2 asetuksella, jonka joku 700-800l/h
virtaus riittää pitämään piirit vakiolämpöisinä, mutta jos liian monta piiriä sulkeutuu niin varaajan latausvirtaus nousee
liian suureksi ja lauhduttimen paluu lähtee nousemaan. Tästä seuraa sekä huonompi hyötysuhde että pätkivää käyntiä.
Edellisen vuorokauden keskiarvo lattian deltalle on 1.8C, eli ollaan kaukana Niben minimilauhdutindeltasta ja siksi
joudutaan tekemään 'liian' kuuma vettä. Virtaukset on nyt säädetty siten että lämmönjaon ja lauhduttimen
deltojen ollessa yhtä suuria on shuntti käytännössä 100% auki poislukien varaajan lataus.
Tuo 300l/h tai 700l/h joka on ollut lauhduttimella on käytännössä suunnilleen sama kuin mitä shuntin avulla otetaan
mukaan lattiakiertoon. Järjestelmä on siis yksinkertaisuudessaan: shuntilla tasapainoitetaan Niben lauhdutinvirtaus
ja lattiakiertoon otettava virtaus siten että varaajan latausvaiheessa otetaan lattiakiertoon 50l/h vähemmän kuin mitä
lauhduttimelta tulee ja varaajan latauduttua tasapainoitetaan virtaukset yhtäsuuriksi = järjestelmä toimii kuin varaajaa
ei olisi ollenkaan. Niben käytöstä ohjaava ulkoinen menoanturi on shuntin jälkeen lattiaan menevässä putkessa, jolloin
asteminuuttilaskenta ja tehonohjaus toimivat oikeasti lämmitykseen menevän veden mukaan. Onhan tuossa miljoona
pientä yksityiskohtaa lisänä, mutta periaate on tuollainen ja tuntuis toimivalta.
Suurin ero on/off pumppuhin on tuo varaajan latauksen filosofia. Tavoitteena ei ole saada talteen mahdollisimman
nopeasti lämpöä ja mahdollisimman paljon, vaan ottaa sitä huomaamattomasti vain sen verran mitä saadaan hyötysuhteen
kärsimättä eli. lauhduttimelle ei mene missään tilanteessa lattian paluuta lämpöisempää vettä sekä tehdä se niin että
Niben ei-niin-täydellinen tehonohjaus ei hermostu vaan pumppu kävisi mahdollisimman lähellä lämmitykseen tarvittavaa
tehoa ja mahdollisimman harvaan pysähdellen.
Joskus onnistuu joskus taas ei. Äsken kävi antoteho lämmitystilassa yli 5kWatissa kun systeemi toipuu parin tunnin
lepotilasta + Niben hitaasta tehonnostosta lepotilan jälkeen sekä yhtä aikaa auenneista termostaateista. Varsinainen
lämmitysteho mitä näillä keleillä tarvitaan on luokkaa 2kW.
Tää kuulostaa niin mielenkiintoiselta, että ei sinulla olis mitään simppeliä kytkentäkaaviokuvaa tuosta systeemistä?
Ihan vaikka mallia Paint.
Pääsisin paremmin kärryille.
Kun itelläkin menee aina puskurin paluusta lämpimämpää lauhduttimelle takaisin, mitä kahdesta ulkoisesta piiristä palaa.
Jos lasken lauhduttimen nopeuden minimiin, eli n. 17 l/min, niin tällöin on paluut lähellä toisiaan.
Mutta sitten onkin lauhduttimen delta luokkaa 8 astetta, enkä tiedä onko siinä enää järkeä...
En ole kuitenkaan saanut mitään eroa koneen tehoihin, ajoin sitten millä deltalla tahansa. Aina tulee sama tulos? Delta muuttuu samaa tahtia kuin virtauskin ja lopputulos on sama.
Kiitos. Oma OEK tippui hieman, nyt näyttäisi olevan 2,15.Tässä oman talon OEK luvulla tehtyjä mittauksia.
Tosin mittauspisteitä ei tullut viikonloppuna lisää kun keskityin poikamiehenä oloon.
Tuo Husdata nollaa laskurit aina puolenyön aikaan ja tarkkana täytyy olla että muistaa ottaa
tunnit ylös.
Lisäys. Laskinpa huvikseni lokitiedostosta tunnit ja tulos oli seuraava.
02.12 OEK lämmitys 1,83 ja kv-mukana 2.01
03.12 OEK lämmitys 1,86 ja kv-mukana 2.03
04.12 OEK lämmitys 1.64 kv mukana 1,76 ?
05.12 OEK lämm 1,99 sis kv 2.22.
06.12 oek lämm 1,71 sis kv 1.91
07.12 oek lämm 1,59 sis kv 1.87 Korjattu arvot. (9.25/1.22*2/550/18.3)Pakkanen lauhtui
ja varmaan mentiin edellisen päivän latauksella.
08,12 OEK lämm 1.98 kv 2.30 Pieleen mennyt säätö tod näk.
09.12 OEK lämm 2,25 kv 2,45 Joo, niin näyttäisi olevan. Palautin edelliset asetukset.
10.12 OEK 1.89 KV sis 2.16 Eipä paljoo sauna vaikuttanutkaan?
11.12 OEK 1.68 KV sis 1.83 Kummasti kun pakastuu niin pumppukin toimii paremmin.
12.12 OEK 1.82 KV sis 1.99 Ilma lämpes vähän.
13.12 OEK 2.31 KV 2,56. Panin kaikki piirit sepposen selälleen illalla. Tosin oma mh on vieläkin kylmänä. Sauna.
14.12 OEK 2,04 KV sis 2,29. Tänään töistä tullessa kämppä oli ihan pimeenä.
Vaihdoin sähköyhtiötä ja tässä oli tullut joku sekaannus ja olivat katkaisseet sähköt.
Kämppä oli viilennyt 8 tunnin aikana vajaan asteen. Laitoin yläkerran termareilla ohjaukseen ja
ulkosen kakkoselle kun ikävästi alkaa COP laskemaan.
16.12 OEK 1,85 SIS KV 2.13.
17.12 OEK 1,75 SIS KV 1.97.
18.12 OEK 1,74 SIS KV 2.03.
Käytän Malmin mittausasemaa laskelmissa.
Oma veikkaus on juuri tuo että kun pumppu tekee lämpimämpää vettä laattaan niin hyötysuhde paranee.Omat mittaustulokset näyttäisivät tukevan teoriaa että hyötysuhde putoaa silloin kun tehdään lämpöisempää, varsinkin kun samalla myös keruu kylmenee.
Omat mittaustulokset näyttäisivät tukevan teoriaa että hyötysuhde putoaa silloin kun tehdään lämpöisempää, varsinkin kun samalla myös keruu kylmenee.
Edelliset kuusi viikkoa, järjestettynä "COP":in mukaan (Pollucom mukaan varaajaan tuotettu lämpöenergia / Niben sähkönkulutus lämmitystilassa)
näyttäisivät sorttautuvan tuon edellisen teorian ja mitatun toimintatilansa mukaiseen järjestykseen.
LäTL keskimääräinen toimintatila "COP"
110 B4.1/W29.2 6,1
102 B4.3/W29.1 6,1
145 B3.3/W30.2 5,5
146 B3.3/W30.2 5,5
154 B3.2/W30.4 5,4
146 B3.2/W30.5 5,4
Nuo kaksi paksunnettua ovat viikkoja jolloin takassa+saunassa on poltettu yhteensä yli 20kg puita, vähentynyt lämmityksen tarve nostaa pikkuisen hyötysuhdetta.
Toimintatila on saatu laskemalla höyrystimen ja lauhduttimen keskilämpötilat ja skaalaamalla ne EN14xxx standardien dt3/dt5 deltoihin.
Nyt on ollut kolme viikkoa peräkkäin siten että lämmitystarveluvut ovat pysyneet melkein vakioina: 146,145,146.
Niben ostosähkön kulutus lämmitystilassa on ollut 80.4,70.4,69.8, joten tuossa näkyy paremmin viimeiset kaksi takkaviikkoa.
Jos noista haluaa laskea "OEK":n niin saadaan 1,4 ilman takkaa ja 1,2 takan kanssa. (Siis pelkällä Niben lämmityssähköllä laskettuna, ei sisällä KV:tä, ulkoista kiertovesipumppua tai iv-konetta)
Vuorokausi tai kaksi on mielestäni liian lyhyt aika tuon OEK:n laskemiseen, viikkotasolla erot tulevat selvemmin näkyviin.
Omat mittaustulokset näyttäisivät tukevan teoriaa että hyötysuhde putoaa silloin kun tehdään lämpöisempää, varsinkin kun samalla myös keruu kylmenee.Pakko kaivella.
Edelliset kuusi viikkoa, järjestettynä "COP":in mukaan (Pollucom mukaan varaajaan tuotettu lämpöenergia / Niben sähkönkulutus lämmitystilassa)
näyttäisivät sorttautuvan tuon edellisen teorian ja mitatun toimintatilansa mukaiseen järjestykseen.
LäTL keskimääräinen toimintatila "COP"
110 B4.1/W29.2 6,1
102 B4.3/W29.1 6,1
145 B3.3/W30.2 5,5
146 B3.3/W30.2 5,5
154 B3.2/W30.4 5,4
146 B3.2/W30.5 5,4
Nuo kaksi paksunnettua ovat viikkoja jolloin takassa+saunassa on poltettu yhteensä yli 20kg puita, vähentynyt lämmityksen tarve nostaa pikkuisen hyötysuhdetta.
Toimintatila on saatu laskemalla höyrystimen ja lauhduttimen keskilämpötilat ja skaalaamalla ne EN14xxx standardien dt3/dt5 deltoihin.
Nyt on ollut kolme viikkoa peräkkäin siten että lämmitystarveluvut ovat pysyneet melkein vakioina: 146,145,146.
Niben ostosähkön kulutus lämmitystilassa on ollut 80.4,70.4,69.8, joten tuossa näkyy paremmin viimeiset kaksi takkaviikkoa.
Jos noista haluaa laskea "OEK":n niin saadaan 1,4 ilman takkaa ja 1,2 takan kanssa. (Siis pelkällä Niben lämmityssähköllä laskettuna, ei sisällä KV:tä, ulkoista kiertovesipumppua tai iv-konetta)
Vuorokausi tai kaksi on mielestäni liian lyhyt aika tuon OEK:n laskemiseen, viikkotasolla erot tulevat selvemmin näkyviin.
Haloo Tampere.Menee välillä itselläkin sekaisin kun jossain puhutaan kaikesta ostosähköstä ja toisaalla pelkästään lämmitykseen käytetystä,
Jos en väärin muista, niin aikaisemmin meni jotain 7-8 kwh vuorokauteen.
Menee välillä itselläkin sekaisin kun jossain puhutaan kaikesta ostosähköstä ja toisaalla pelkästään lämmitykseen käytetystä,Asia ymmärretty.
varsinkin kun meillä menee vielä osa lämmitystilan energiasta kv-esilämmitykseen.
Tältä näyttää ostosähkön vuorokausikeskiarvo viikkotasolla, eli palkkien kokonaiskorkeus on tarkka
ja Nibelle pyhitetyn Enermetin pulsseista, mutta tuo kv/esilämmitys/lämmitys jaottelu sattaa sisältää virhettä.
Lisäsin kuvaajaan vielä kunnalta tulevan veden lämpötilan, koska täällä tulee pintavettä ja
sen lämpötila vaihtelee yllättävän reilusti vuodenaikojen mukana.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/Nibe_shk_kes_syksy_2016_osa3_zpsyqjlrinp.jpg)
Hyötysuhteista puheenollen, viimeiset 6 viikkoa on käyttöveden lämmityksessa ollut esilämmityksen osuus 50-55%, mutta kuten sinisen
palkin koosta suhteessa oranssiin huomataan, niin hyötysuhde riippuu voimakkaasti tuotetun lämmitysveden lämpötilasta.
Tällä viikolla (siis tuo viimeinen 2016'51) on lämmitystä tehty keskimäärin tilassa B3.8/W29.5 ja käyttövettä B4.0/W49.0.
edit. pahimmat typot
Asia ymmärretty.Johtuu juurikin siitä että esilämmityksessä käytetty lämpöenergia tehdään tuplaten paremmalla COPilla.
En vaan ymmärrä vieläkään että miten esilämmityskierukka voi säästää noin paljoo jos
meillä menee 1kwh per lärvi raakana kunnalta tulevan veden lämmitykseen?
Johtuu juurikin siitä että esilämmityksessä käytetty lämpöenergia tehdään tuplaten paremmalla COPilla.Joo, mutta esilämmityksen osuus tuosta 80kwh viikko kiinnostaisi ilman coppeja.
Meillä olis mennyt ilman esilämmitystä samat 1kWh/päänuppu, mutta koska puolet tuosta tehtiin tuplaten
tehokkaammin niin menikin 2+1 eikä 2+2. Tuo kv-esilämmitys on juurikin tuolllainen veitikka,
euroina mitattuna ero ei ole mikään huima, mutta prosentteina ihan tuntuva.
Eikä tartte joulusaunassakaan miettiä lämpöisen veden riittävyyttä.
Johtuu juurikin siitä että esilämmityksessä käytetty lämpöenergia tehdään tuplaten paremmalla COPilla.
Meillä olis mennyt ilman esilämmitystä samat 1kWh/päänuppu, mutta koska puolet tuosta tehtiin tuplaten
tehokkaammin niin menikin 2+1 eikä 2+2. Tuo kv-esilämmitys on juurikin tuolllainen veitikka,
euroina mitattuna ero ei ole mikään huima, mutta prosentteina ihan tuntuva.
Eikä tartte joulusaunassakaan miettiä lämpöisen veden riittävyyttä.
Joo, mutta esilämmityksen osuus tuosta 80kwh viikko kiinnostaisi ilman coppeja.Eipä tuo onnistuisi ilman varaajaa, laatasta ei tarvitse varastaa mitään vaan tehdään varaajaan
Tässä juuri törmää opintien lyhyyteen. Enempi käytännön anatomian oppeihin perehtyneenä
ei voi ymmärtää että jos laatasta varastaa asteen niin saapi käyttövedessä puoltoista takas :-[
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Tulituskone.jpg)Patterikohteessa ehdottomasti tuo tulistus toimii lämmityskaudella varmasti hienosti. Mutta lattialämmityksen ja invertteripumppujen aikakaudella
Tulistusvaraajallisissa pumpuissa hyödynnetään tuota käyttöveden esilämmitystä ja
lisäksi hyödynnetään kylmäaineen tulistumista.
Lämpöpumpun hankinnassa kannattaa ajatella myöskin tulistustyyppisen pumpun hankintaa.
Hyvä ja hyvin säädetty tulistuspumppu on toiminta-ajatukseltaan järkevä laite.
Hyvä tulistuspumppu edellyttää isoa varaajaa ja vaatii siksi aika paljon tilaa.
Tulistuspumppu on myöskin kalliimpi hankkia.
Näistä syistä tulistuspumpun hankkiminen ei valitettavasti aina ole mahdollista.
Tulistusvaraajallisissa pumpuissa hyödynnetään tuota käyttöveden esilämmitystä ja
lisäksi hyödynnetään kylmäaineen tulistumista.
Lämpöpumpun hankinnassa kannattaa ajatella myöskin tulistustyyppisen pumpun hankintaa.
Hyvä ja hyvin säädetty tulistuspumppu on toiminta-ajatukseltaan järkevä laite.
Hyvä tulistuspumppu edellyttää isoa varaajaa ja vaatii siksi aika paljon tilaa.
Tulistuspumppu on myöskin kalliimpi hankkia.
Näistä syistä tulistuspumpun hankkiminen ei valitettavasti aina ole mahdollista.
Itse lopetan varaajan
lataamisen samalla hetkellä kun varaajan pohjalla on samanlämpöistä vettä mitä tulee lattian paluusta eli
lauhduttimelle ei missään tilanteessa pääse lattian paluuta lämpöisempää vettä. Tämän toiminnan saavuttaminen
yhdessä invertteripumpun tehonsäädön haasteiden kanssa on ollut mielenkiintoista. Mutta lataamalla varaajaa
tarpeeksi hiljaa on mahdollista säilyttää lämpökerrostumat koskemattomina, joka mahdollistaa tuon edelläkuvatun
toiminnallisuuden.
Kirjoitan joskus tästä aiheesta oman topicin perusteluineenMieluummin pian eikä joskus.
Patterikohteessa ehdottomasti tuo tulistus toimii lämmityskaudella varmasti hienosti. Mutta lattialämmityksen ja invertteripumppujen aikakaudella
tulistuksen merkitystä on vaikeampi sisäistää. Näillä nollan keleillä on pikkuinvertterin kuumakaasun keskilämpötila alle 50-astetta lämmitystilassa,
joten ihan kauheasti ei siitä voi varastaa ylimääräistä lämpöä käyttöveteen. Olisi kiva saada foorumille joku Thermian invertteripumpun omistaja,
sillä kiinnostaisi tietää miten heidän HGW ratkaisunsa toimii muuttuvatehoisessa pumpussa matalammilla lämpötiloilla.
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_DI_DDI_datablad_FIN24082016.pdf (http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_DI_DDI_datablad_FIN24082016.pdf)
Mielenkiintoinen ratkaisu,miten/millä saat käytännössä lämpöpumpulle viestin että varaajan lämmityksen voi lopettaa?Pitkä versio: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803.0)
MLP_kauppiasMieluummin pian eikä joskus.
ATS
Niinpä...ei siinä mitään niistettävää tulistukseen ole tarjolla matalilla kuumakaasuilla, kai se on tuolla Thermialla ettei se pienillä tehoilla lattiaan paljon mitään tulistele sinne käyttöveteen sillä HGW:llä...sam68 sen varmaan osaa kertoa...
... Näillä nollan keleillä on pikkuinvertterin kuumakaasun keskilämpötila alle 50-astetta lämmitystilassa,
joten ihan kauheasti ei siitä voi varastaa ylimääräistä lämpöä käyttöveteen. Olisi kiva saada foorumille joku Thermian invertteripumpun omistaja,
sillä kiinnostaisi tietää miten heidän HGW ratkaisunsa toimii muuttuvatehoisessa pumpussa matalammilla lämpötiloilla.
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_DI_DDI_datablad_FIN24082016.pdf (http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_DI_DDI_datablad_FIN24082016.pdf)
Tulistuskoneessa on ulkolämpötilan perusteella vaihtuva ylävaraajan lämpötila.meneekö se noin kaikkilla tulistuskoneilla tiedä häntä, saattaa mennäkin koska kuumaavettä pitää jollain konstilla taata saatavaksi hanoista...tuosta seuraa se että ala-osaan on pakko tehdä ylikuumaa tuotosta lämmitykseen (varsinkin lattialämmityksen kanssa) jotta taataan käyttöveden saanti...ja COP kärsii. Näkyy selkeesti tulistuskoneen trendeistä.
Leudolla säällä pyritään 50 - 55 C lämpötilaan ylävaraajassa.
Muulloin on käytössä korkeampi lämpötila.
Tämä tekstin yläpuolella olevan viestin (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4774.msg96606#msg96606) jätän kommentoimatta.
meneekö se noin kaikkilla tulistuskoneilla tiedä häntä, saattaa mennäkin koska kuumaavettä pitää jollain konstilla taata saatavaksi hanoista...tuosta seuraa se että ala-osaan on pakko tehdä ylikuumaa tuotosta lämmitykseen (varsinkin lattialämmityksen kanssa) jotta taataan käyttöveden saanti...ja COP kärsii. Näkyy selkeesti tulistuskoneen trendeistä.Kesällä, kun ei ole lämmitystarvetta ollenkaan, tekevät sekä tulistuskone, että vaihtoventtiilikone pelkkää kuumaa käyttövettä.
Kesällä, kun ei ole lämmitystarvetta ollenkaan, tekevät sekä tulistuskone, että vaihtoventtiilikone pelkkää kuumaa käyttövettä.
Tulistusvaraajan yläosaan tulee silloinkin hiukan tulistusta ja ylävaraajan lämpötila on noin 10 astetta korkeampi, kuin alavaraajan.
Tässäkin tilanteessa on tulistumisesta hyötyä.
Vaihtoventtiilikoneessa sitä ei hyödynnetä.
Jos asiaa katsoo kokonaisuutena, niin tässäkin tapauksessa tulistustekniikasta on hyötysuhteen kannalta haittaa: alavaraajaa joutuu pitämään lämpöisempänä kuin mikä on pyyntilämpötila lämmönjakoon. Tämä näkyy huonompana hyötysuhteena ja pienempinä säästöinä. Näytäppä yksikin tulispumppu jossa yläosa on kesällä 55 C ja alaosa 23 C (23 C = kosteidentilojen mukavuuslämpö)
meneekö se noin kaikkilla tulistuskoneilla tiedä häntä, saattaa mennäkin koska kuumaavettä pitää jollain konstilla taata saatavaksi hanoista...tuosta seuraa se että ala-osaan on pakko tehdä ylikuumaa tuotosta lämmitykseen (varsinkin lattialämmityksen kanssa) jotta taataan käyttöveden saanti...ja COP kärsii. Näkyy selkeesti tulistuskoneen trendeistä.
Ei "mutua" vaan:ei taida löytyä keltään samasta taloudesta eri tyyppisiä masiinoita. 8)
Numeroita, laskelmia ja koeajoja olkaa hyvät.
ATS
Pakko häpeäkseni tunnustaa, että olen myös myynyt tulistuskoneita
Merkkejä on halua hyvässä enkä pahassa mainita. Mainitse pois vaan.
Sanoisin myös niiden kestävyyden olevan heikompi.
-------------
alavaraajaa joutuu pitämään lämpöisempänä kuin mikä on pyyntilämpötila lämmönjakoon.
on/off vaihtovena: Käyttövesi tehdään erillisenä prosessina 100% teholla.
Eipä tuo onnistuisi ilman varaajaa, laatasta ei tarvitse varastaa mitään vaan tehdään varaajaan
kv-esilämmityksen kulutuksen verran enemmän lämmintä vettä. Tuotetun lämmitysveden lämpötilaan
tuo ei vaikuta vaan ainakin invertterin tapauksessa lauhduttimen keskilämpötila pysyy samana.
(Tai itse asiassa laskee hetkittäin suuren käyttöveden kulutuksen aikana, mutta menee liian yksityiskohtaiseksi)
On/off koneella tulisi vuorokautisia käyntitunteja lämmitystilassa vastaavasti enemmän, tarkempi käyttäytyminen
riippuisi säätöjärjestelmästä ts. pääseekö varaaja pyörähtämään niin sanotusti ympäri. Itse lopetan varaajan
lataamisen samalla hetkellä kun varaajan pohjalla on samanlämpöistä vettä mitä tulee lattian paluusta eli
lauhduttimelle ei missään tilanteessa pääse lattian paluuta lämpöisempää vettä. Tämän toiminnan saavuttaminen
yhdessä invertteripumpun tehonsäädön haasteiden kanssa on ollut mielenkiintoista. Mutta lataamalla varaajaa
tarpeeksi hiljaa on mahdollista säilyttää lämpökerrostumat koskemattomina, joka mahdollistaa tuon edelläkuvatun
toiminnallisuuden.
Nappailin numeroita omista lokituksista ja näin tarkasteltuna esilämmityksen tehovaatimukset näyttävät hurjilta.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/kv_tehontarve_zpss8w8ouer.jpg)
Kaikki lukemat ovat watteina ja vuorokautisia keskiarvoja, mittausjärjestelmän epätarkkuuksista johtuen saatavat sisältää min +-5% virhettä,
tulivat ihan suotta kuvaan noin monella merkitsevällä numerolla.
Oranssilla on merkitty talon lämmitykseen tarvittu keskiteho eli tällä teholla on lämmitetty laattaa.
Sinisellä on merkitty keskimääräinen teho millä Nibe on lämmittänyt (lämmitysveden) varaajaa.
Harmaalla näytetään noiden kahden ylläolevan erotus, eli näin paljon suuremmalla teholla on lämmitystä tarvinnut tehdä
jotta kv-esilämmityksen kulutus ei vaikuttaisi lattian lämmitykseen.
(Tuossa harmaassa palkissa on mukana myös varaajan häviöt! Teknisessä tilassa on n. +20C ja lämmitysvesi on alle 30-asteista,
joten voisikohan olettaa että häviöt ovat alle 100W?)
Keskiarvo tuolle yliteholle on tällä viikolla 445W eli +25% isommalla teholla on täytynyt tehdä lämmitystä kuin ilman kv-esilämmitystä,
yllätyin hieman lukemien suuruudesta, kWh:eina katseltuna erotus on tuntunut pienemmältä. Lukemista on mahdollista nähdä suuren
käyttöveden kulutuksen merkitys esim. jouluaattona pitkät saunottelut nostivat ylitehon melkein 700Wattiin ja taas tänään kun ei kukaan
ole käynyt suihkussa on yliteho vain 234W.
Tässä päästäänkin kiinni sellaiseen seikkaan, ettei kv-esilämmitys ihan ilman miinuksia olekaan mahdollista.
-lämpöpumpun ja keruun mitoituksessa on huomioitava suurempi tehontarve ja energianotto keruusta
-suurempi tehontarve lämmitystilassa heikentää väistämättä hyötysuhdetta, mutta tarkasteltaessa
lämmitysjärjestelmää kokonaisuutena ml. käyttöveden tuotto pitäisi hyötysuhteen kasvaa.
Optimipisteen löytäminen järjestelmätasolla ympäri vuoden ei vaan ole ihan yksinkertaista.
Laita tuohon auton moottoriin nyt 35 astetta lisää, niin öljyn lämpö estää veden tiivistymisen öljyn sekaan. Vesikiertonakin lämpö on n. 90 asteen korvilla, joka on siis jäähdytysjärjestelmän lämpö, eikä moottorin lämpö.Niinpä, kesätermarit ennenaikaan aukes 87C muistaakseni. Mutta jostain luin että auton moottorin
Niinpä, kesätermarit ennenaikaan aukes 87C muistaakseni. Mutta jostain luin että auton moottorin
optimaalinen lämpötila olisi 70C
Laita tuohon auton moottoriin nyt 35 astetta lisää, niin öljyn lämpö estää veden tiivistymisen öljyn sekaan. Vesikiertonakin lämpö on n. 90 asteen korvilla, joka on siis jäähdytysjärjestelmän lämpö, eikä moottorin lämpö.Juu.
Jatkuvasti kun päästöjä halutaan alemmaksi niin moottorinkäyntilämpötiloja on nostettu. Yli 100 astetta ei ole harvinaisuus. Öljyille toki tulee lisää vaatimuksia...
Kun Nibeen pistetään MUT +20 astC saadaan lämmitysveden dt pidettyä vakiona ulkolämpötilasta riippumatta. Tällä huijataan Niben ohjausta ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisen MUT:n kanssa.
Epäilen että se niben sisäinen pumppu pyörisi vähän liian hiljaa? Jos nibe tekee 50C vettä ja pattereille meneekin vain 43C vesi? Paluuvesi 40C eli 10C ero.Oikeastaan dT ero lauhduttimella oli noin 8C kun lisäystä ei ollut käytössä. Sitten tuli lisäys niin meno lauhduttimelta laski rankasti (sisäinen pumppu nosti kierroksia?). Puskurivaraajaahan menovesi lataa joten ei verkkoon saada samaa kuin lauhduttimelta? Eikö neliputkikytkennässä paluu tule lauhduttimelle ja puskurille, ulkoinen kiertopumppu imee paluuta puskuriinkin joten se viilenee eikä ole sitä mitä lauhdutin antaa?
Ero voisi olla laitettu asetuksista pienemmäksikin. Joku 6 tai 7 C voisi olla parempi?
Pattereille pitäisi saada menemään yhtä kuumaa vettä kuin mitä nibestäkin tulee. Eli nibestä vaikka 44C vesi ja pattereille 44C vesi, tuo olisi parempi kuin nykyinen 43C.
N. 5000 kWh vuodessa.Olisiko kuukausitasolla jotain erotteluu?
Olisiko kuukausitasolla jotain erotteluu?
Väitän ehdottomasti että heti valmis kiuas säästää kovalla saunojalla paljonkin. Omani asennettiin 9/2015 ja se kuukausi huudatettiin pesutilassa rakennuskuivainta joten tuota kuukautta ei kannata verrata. Mutta minusta näyttää että kuukaudet 1-8 osoittaa että hetivalmiilla säästää, en ainakaan keksi mikä muu aiheuttaa tuota pudotusta?Meillä on 6kW Harvia Forte. Kun saunomme 4krt/vko, vie heti valmis-kiuas n. 1500kWh sähköä enemmän vuodessa heti valmiina, kuin käytettäessä normaalin kiukaan tavoin eli sammutettuna aina väliajat. Toki kiuas on aina lähtötilanteessa noin 45 C sisältä. Näin omien kokemuksien mukaan verkkoyhtiön kokonaiskulutuksen seurannasta arvioituna.
Täällä on ollut paljon puhetta kv-esilämmityksen hyödyistä.Hymiö taisi unohtua 8)
Pari kieppii valuun käyttövesiputkee ajaisi varmaan saman asian.
Ei menisi sekaisin puskurissa kerrostumat ja säästäisi ihan mukavasti
perustamiskustannuksissa.
Saisi samalla kesällä pienen viilennyksen ihan ilmaiseksi.
Tätä ei kuitenkaan kannata varmaan toteuttaa kosteiden tilojen alalla jos tykkää lämpöisestä
laatasta.
;D
Ne rakennusmääräykset taisi taas unohtua tuosta pähkäilystä. Niitä käyttöveden putkia ei yksinkertaisesti saa työntää sinne valuun.Suojauksesta saa kai sentään?
Missä lämpötiloissa kuuluu kuumakaasujen olla eri menovesien lämpötiloissa? Onko 50°C menoveden 105°C kuumakaasu normaali?Ei ole. Meillä 89C kuumakaasut ja lauhduttimelta lähtö 56C. Onko siinä tarkkailulasia kylmisputkessa?
Missä lämpötiloissa kuuluu kuumakaasujen olla eri menovesien lämpötiloissa? Onko 50°C menoveden 105°C kuumakaasu normaali?On liian korkea.
Missä lämpötiloissa kuuluu kuumakaasujen olla eri menovesien lämpötiloissa? Onko 50°C menoveden 105°C kuumakaasu normaali?
Kiitos nopeista vastauksista. Oisko Mettiksellä vaikka antaa kuumakaasujen lämpöjä eri lämmitysvesien lämpötiloilla?
En ole kertaakaan tota etupaneelia irrottanut, sen takana varmaan on tarkistuslasi jos on. Mitä oireita ilma viinan seassa aiheuttaisi?
Edit. Nyt tekee käyttövettä ja kuumakaasut 108 asteisia lämmitysvesi meno 57.3 ja tulo 48. Kaivosta tulee 1.8 ja menee -0.6.
Scrollin isentrooppinen (puristustyön) hyötysuhde on 0,65 -0,70
Naur1s:n lämpötilat käyttäytyvät loogisesti mutta antavat hyötysuhteeksi vain n. 0,50
Tähän voi olla syynä:
- Kompressori on väljä
- Vajausta kylmäaineesta
- Paisuntaventtiili jumittaa
Kaksi jälkimmäistä todennäköisempiä.
Kiitos nopeista vastauksista. Oisko Mettiksellä vaikka antaa kuumakaasujen lämpöjä eri lämmitysvesien lämpötiloilla?
En ole kertaakaan tota etupaneelia irrottanut, sen takana varmaan on tarkistuslasi jos on. Mitä oireita ilma viinan seassa aiheuttaisi?
Edit. Nyt tekee käyttövettä ja kuumakaasut 108 asteisia lämmitysvesi meno 57.3 ja tulo 48. Kaivosta tulee 1.8 ja menee -0.6.
Edit2. Kuumakaasu 118, meno 58
Kuumakaasu 88, meno 41.3.
Hmm. Saisko hieman suomennosta? Tarkoittaako hyötysuhde 0.65-0.7 käytännössä mitä? Ja pumpulla tuli joulukuussa vuosi täyteen0,65 -0,7 tarkoittaa 65% - 70 %
Oliko jossain kuvaa, jossa näkyi R407C ja R410A kylmäaineiden käyrät vierekkäin?Oheisessa kuvassa on p-h kaavioista katsottuna normaali käyntiolosuhteissa vaihtoventtiilikoneen R410A ja R407C kuumakaasun lämpötilat lauhduttimen lämpötilan funktiona.
Eli miten kummallakin kylmäaineella käyttäytyy kuumakaasut suhteessa paineeseen tai lauhduttimen lämpöön?
Oheisessa kuvassa on p-h kaavioista katsottuna normaali käyntiolosuhteissa vaihtoventtiilikoneen R410A ja R407C kuumakaasun lämpötilat lauhduttimen lämpötilan funktiona.
Lisäksi kuvassa on naur1s:ksen lämpötilat.
ATS
Onko normaaliolosuhteet siis, että kaivon tulolämpö on nolla astetta?Sitähän se tarkoittaa.
Vai mitä kaikkea tarkoittaa?
Oheisessa kuvassa on p-h kaavioista katsottuna normaali käyntiolosuhteissa vaihtoventtiilikoneen R410A ja R407C kuumakaasun lämpötilat lauhduttimen lämpötilan funktiona.
Lisäksi kuvassa on naur1s:ksen lämpötilat.
ATS
Sitähän se tarkoittaa.
Siksi sanottu näin ympäripyöreästi, koska kuumakaasun lämpötilaan vaikuttaa moni asia.
OilToSoil mihin sinulla osuu kuumakaasun lämpötilat?
ATS
Koitan piirustella omia lukuja tuohon kunhan ehdin. Ensi silmäyksellä aika kohdille osuisi.
EDIT: Lisäsin liitteeksi omat käppyrät kuvana ja excelinä. Siinä on lämmitystä ja käyttövettä kumpaakin, excelistä selviää missä kohdin. Jonkinlainen vaikutus näyttää olevan myös kaivon lämmöllä.
Kyllä tuon oman käppyrän kulmakerroin mietityttää edelleen...
Onko tuossa jotain mätää? Vai meneekö nämä mittaustekniikan piikkiin nämä poikkeamat?
Olis kyllä parempi, jos nuo kaikki pisteet olisivat samoilla kaivon lämmöillä. Ei tulisi noin paljon heiluntaa.
Oheisessa kuvassa on p-h kaavioista katsottuna normaali käyntiolosuhteissa vaihtoventtiilikoneen R410A ja R407C kuumakaasun lämpötilat lauhduttimen lämpötilan funktiona.Sen verran korjausta tuohon R407 että ainakin omassa koneessa kuumakaasun lämmöt on aika tarkalleen puolta suuremmat kuin lauhduttimen lähtölämpötila.
Lisäksi kuvassa on naur1s:ksen lämpötilat.
ATS
Noilla lukemilla ollaan lauhduttimen käyrällä 46 asteessa, mutta mikä käyrä se sitten on?Se on kylmäaineen lämpötila lauhtumispaineen funktiona.
Se on kylmäaineen lämpötila lauhtumispaineen funktiona.
ATS
Kysymys-
Kumpi parempi, kaksi 250m reikää, vai kolme 200m syvää?
Tampereella saadaan:Kiitos.
- 2 x 250 aktiivimetrin kaivosta noin 46.200 kWh/a ja
- 3 x 200 aktiivimetrin kaivosta noin 52.500 kWh/a
Eipä ole syy selvinnyt. Täytyy odottaa samaa ajankohtaa niin todentaaLisää ihmettelyy.
tuonkin että kolme astetta laatassa ja hieman kylmempi kaivo nostaa
kompuran kulutusta noinkin paljon. :-[
Ihmettelen kyllä kun kv-ajokaan ei nosta ottotehoa kuin 50-100w.
Nämä seuraavat on ns- varmaa kulutusta.
Kiertopumppu 0.95kwh pumpun lepoajat.
Iv-kone 1,6kwh
ulkovalaistus 0,8kwh
Läppärit 1,2kwh
Telkkarit 2,5kwh..
Minkälaisella mittarilla mittailet noiden kulutuksia?Osassa on pistorasiamittari, jolla olen käynyt läpi lähes kaikki nuo värkit mitä on ja sitten
Ja kun vielä lämmität sitä joka päivä ja maksat puut, niin korkeintaan tulee 30% kalliimaksi, kuin ilman takkaa.Näinpä. Eurolla ei paljoo klapeja saa :-X
Asiasta toiseen ja tyhmä kysymys. Tai ehkä viihtyvyyskysymys:Paras ehkä olisi vesikierto, vastuslanka lattiassa ja vielä patteri seinällä :-[
Mikä on mukava kylppärin huonelämpötila?
Ite oon tykänny, että jos laskee alle 24 niin sitten alkaa olee liian viilee mennä tai poistua suihkusta.
Miten muilla on?
Tähän kait vähän vaikuttaa, onko lattiassa lämpöä vai tuleeko esim. patterien kautta.
Tyhmä kysymys. Onko missään tilastoitu paljonko täällä suomenmaassa on pimeää aikaa keskimäärin?Jollei ole tarvetta valaistukselle koko yöksi niin voin varauksetta suositella Steinel NM 3000 oppivaa hämäräkytkintä.
Huvikseni laskeskelisin pihavalojen kulukkia, 171 wattia on päällä tyyliin 24/7/365 paitsi että hämärätunnistin sammuttaa ne valoisaksi ajaksi. Ensi talveksi on tarkoitus tuplata valaistus jos vaan löytyy tekijä kun tuntuvat nuo sähkärit niin kiireisiltä.
Otatko huomioon näissä keruun mitoituksissa nykyaikaiset ilmanvaihtokoneet?
Esim. Oilon Junior Pro2 LJ45 36-57kW ottoteho on 140WKiitos. Osaatko vielä arvioida kuinka monta tuntia tuollainen poltin palaa
Mutta on minulla tyhmä kysymyskin. Onko tuolla viinapumpun kiertosuunnaalla väliä?Tämä pumpun paikka on varmaankin jäänyt tähän paikkaan vanhasta muistista, eli ajalta kun keskuslämmitysjärjestelmissä oli korkeat lämpötilat. Pumpun kestävyyden kannalta oli edullista asentaa pumppu kylmempään paluulinjaan.
Eikö tuo viinapumppu muuta käyttämänsä sähkön aika kovallakin prosentilla lämmöksi?
Tuntuu pähkähullulta pumpata sitä kohti kaivoa vaikka 3000 tuntia vuodessa 200 watin teholla.
Diplomitöistä lähtien tuo pumppaussuunta on usein noinpäin. Vai onko taas jotain mitä en tajua?
Jollei ole tarvetta valaistukselle koko yöksi niin voin varauksetta suositella Steinel NM 3000 oppivaa hämäräkytkintä.
Tämä pumpun paikka on varmaankin jäänyt tähän paikkaan vanhasta muistista, eli ajalta kun keskuslämmitysjärjestelmissä oli korkeat lämpötilat. Pumpun kestävyyden kannalta oli edullista asentaa pumppu kylmempään paluulinjaan.
Juju on siinä että kaivoon syötetty teho tulee hyödyksi COP:n kautta. Tästä asiasta on täällä aiemminkin väännetty kättä.
Kiertopumpun teho muuttuu lähes kaikki lämmöksi ja tämä lämpö siirtyy suurimmaksi osaksi lämmittämään keruunestettä.
Oletetaan että kaikki 200W lämmittää keruunestettä ja vielä suoraan höyrystintä.
Virtauksella esim. 0,6 l/s lämpiää neste 0,08 C.
Yhden asteen nousu höyrystimen lämpötilassa nostaa COP:a n. 3%
0,08 C nousu nostaa COP:a 0,25%
Esim COP 4,00 kasvaa -> 4,01
Talon energiankulutuksen ollessa 20 000 kWh/v laskee ottoenergia 12,5 kWh vuodessa eli säästöä tulee n. 1,5€/v
Pumpun paikalla ei ole taloudellista merkitystä eikä prosessiteknisestikään ole väliä kummassa paikassa pumppu on.
Nykyisessäkin paikassa pumppu lämmittää yhtälailla keruunestettä ja höyrystintä joten paikan vaihdolla ei saavuteta edes tuota 1,5 €/v säästöä.
ATS
Miten paljon pitäisi puukuution maksaa että sitä kannattaisi ylipäätään polttaa?
Koetin laskea yhden esimerkkitapauksen:Kiitos.
Olisi talo, jonka vuotuinen lämmitystarve on 25.000 kWh.
Sen lämpömäärä saadaan noin 19 pinokuutiometrillä koivuhalkoja.
Jos talon on patterilämmitteinen, maksaisi pumpun sähkö vuodessa noin 830 euroa.
; 830 € / 19 m3 = 43,70 € /m3
Jos talon on lattialämmitteinen, maksaisi pumpun sähkö vuodessa noin 606 euroa.
; 606 € / 19 m3 = 31,90 € /m3
Näistä on sitten jätetty kaikki muut kulut huomioimatta; on vain puun hinta.
Ei edes kiertovesipumpun käyttämää sähköä ole huomioitu.
Pakkasella varmaan 60-80kg. Millä valmistajalla on tälläinen tulipesä johon tuollaisen määrän
puuta saisi tungettua?
Takoissa ei hyödytä polttaa puuta liikaa. Puumäärä on sidottu takan massaan. Se kivikasa ei vaan varaa lämpöä määräänsä enempää. Jotain noin 500g puita 100kg kohti, eli kahden tonnin takka noin 10kg. Ja takkahan ei edes lämpene kunnolla ennen kun pellin laittaa kiinni.Aika samaan lopputulokseen olen tullut yrityksen ja erehdyksen kautta. Omalle 2200kg Tiileri tiilikasalle on kantokopallinen kerrallaan maksimi mitä kannattaa polttaa. Tuosta tulee pari reilua pesällistä (a' 5-6kg) ja jälkimmäisen voi vielä polttaa pikkuisen reilummalla ilmamäärällä. Näitä täysi latauksia olen harrastanut lähinnä alle -20 pakkasissa. Normaalirytmi lämmityskaudella on pieni pesällinen viikolla takassa ja toinen samanlainen viikonloppuna saunakiukaassa.
Onko merkitystä millä putkella keruupiiri liitetään pumppuun (kupari, teräs, jne.)?
Edit: Näkyi ainakin yhden valmistajan taulukossa olevan vahva suositus käyttää etanolilla vain kupariputkea.
Millä aineella on paras lämmönjohtavuus?
Törmäsin ilmankostutin vertailua lukiessa ultraääni kostuttimiin.Korvaisiko tämä paisuntaventtiilin?
Nerokas laite, pilkkoo vesipisarat äänellä ja sitten puhaltaa ne huoneeseen.
Tuotahan voisi käyttää maalämpökoneessakin.
Pilkkoisi viinan moneen pieneen osaan ja sitten höyrystin ottaisi talteen tämän sumun :-\
Mikä muuten on viinan molekyylin koko pilkkomatta?
Entä veden?
Tuossahan peki puhui viinasta ja sen pilkkomisesta. Eihän tuo liuospiiri höyrysty, vaan se kiehuttaa kylmäainetta.Ajatus on vähän hataralla pohjalla, kuten yleensä mutta ideana on että jos saisi tuolla
... pumpunkoko on tiedossa 6 kw ja joko 2*250 m tai 2*300 m vaakakeruu piiriä...
Selailin tuota Niben hinnastoa ja tuotetietoa.
35C menovedellä nolla keruulla ottoteho 1,27kwh 10K erolla
35C menovedellä nolla keruulla ottoteho 1,31kwh 5K erolla.
Eli foorumin jäsenten mahdollisimman pieni lauhduttimen Dt on askapuhetta.
Nämä arvot on ilmoitettu ilman kiertopumppuja.
Entä antoteho ja COPNäin tuossa esitteessä.
Nuo kaksi tapausta on aivan eriasia lämmitysjärjestelmän kannalta. dT on 10K niin tällöin lattian tai pattereiden keskilämpötila on 30 astetta. Jos dT on 5K niin keskilämpötila on 32,5 astetta. Arvaa kumpi lämmittää taloa enemmän... Ja se että se lämmittää taloa enemmän johtaa siihen että menoveden lämpötilaa voi pudottaa alemmaksi jotta saavutetaan sama lämmitysteho...Näinhän sitä voisi luulla, mutta ainakin itellä pienempi Dt lauhduttimella alentaa myös
Näin tuossa esitteessä.Nämä arvot on määritetty eri standardien mukaan.
K10 COP 4,56
K5 COP 4,17.
Nämä samat luvut on samat kuin ilmoitettu antoteho,kw. Tai on siinä vievä erikseen annettu
antotehotkin, mutta miksi COP on ilmoitettu kilowatteina?
Pumppuna tuon listan viimeinen on/off kone.
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1226-6-new/LVI-5361629/dp?openGroup=1293
Näinhän sitä voisi luulla, mutta ainakin itellä pienempi Dt lauhduttimella alentaa myösNämähän oli määritetty tilanteessa 0/35
lähtevän litkun lämpötilaa ja näin ollen esimerkkisi on virheellinen.
Nämä arvot on määritetty eri standardien mukaan.Jaa, mitä eroa näillä on? Ite olisin poistanut käytöstä tuon EN14511 version kun
K10 ->EN255 (on vanhentunut ja poistettu käytöstä, ei saisi käyttää enää)
K5 -> EN14511
ATS
Nämähän oli määritetty tilanteessa 0/35Harmi kun itsellä tuo pumppu ei taivu noin pieneen lämpötilaeroon, niin näkisi miten asia on.
Eli lähtölämpötila on pidetty vakiona.
ATS
Harmi kun itsellä tuo pumppu ei taivu noin pieneen lämpötilaeroon, niin näkisi miten asia on.
Mutta kyssäriä pukkaa.
Voiko kylmäaine sekoittua veteen? Kompuran öljyyn sitä käsittääkseni voi imeytyä, mutta
voiko sekoittuminen tapahtua keruupiirin nesteiden kanssa?
Pieni arvaus näin viikonlopun päätteeksi.
Kuka tai missä tuo uudempi standardi on laadittu?
Oma arvaus on että keskieuroopassa ;)
Tuossa meidän Ivt pumpussa tehosäätö asetus, jossa on nyt asetuksena 10kw.
Mitä tapahtuu, jos säädän sen kesäajaksi vaikka esim 8kw? Meneekö pumppu jotenki sekaisin jos tuota säätelee?
Miksi tuollainen asetus edes on?
Niben ulkolämpöanturi siis käskee lisää lämpöä, kun pohjoispuolella on kylmää.
Patteritermarit on aivan liian hitaita, ja ne on kaikkialla AUKI asentoon säädettyjä muutenkin, pumpun takia.
Miksi patteritermarit on hitaita???
Jos sinulla on puskuri niin termarit voi hyvin olla. Varsinkin jos säätökäyrä on säädetty, kuin termareita ei olisi.
Kyllä kai sun pumppu taipuu vaikka kuinka pieneen lämpötilaeroon. Laitat vain toisiin kierron sen verta kovalle, että tulo ja meno ero lähentelee jo 0-astetta. Tällöin saat suurimman tehon ulos koneesta, kun voit laskea menolämpötilaa.Jos toision kierto on kolmosella niin meillä Dt lauhduttimella 6.5-7.4K.
Ei näin isoissa kerrostaloissa ole puskureita.....ne olisi tuhansia litroja, jotta niistä olisi jotainkin hyötyä.
Kun aurinko porottaa täydellä voimalla etelän puolen isoihin ikkunoihin, ei siinä mitkään termarit kerkiä mitään tehdä.
Siinä tilanteessahan Nibe on "talvessa" siellä pohjoispuolella..
Säätökäyrä on säädetty, kuin termareita ei olisi.
No jos nibeä uskoo niin muistaakseni 10kW on 100 litraa? Mites iso kohde on kyseessä (kw)?Kyllä minulla Tampereen kohteessa termarit reagoi todella hienosti. Tosin linjan ensimmäinen asunto.
No kuitenkin. Teidän termarit on rikki jos ne ei reagoi, vaan antaa huonelämmön nousta 27 asteeseen. Jos patterit paahtaa pohjoispuolen pyynnön mukaan on tilanne täysin hallitsematon.
EN14511 on Euroopassa laadittu, toki. Mutta se on huomattavasti järkevämpi standardi kuin mitä edellinen EN255 (1 & 2), nimittäin se sisältää eri lämpötila-alueet ja ottaa huomioon laskiessa myös muut lämmitykseen liittyvät komponentit.Varmaan noin, mutta ei ymmärrä mitä nämä EN jutut vaikuttaa pumpun antotehoihin?
Tässä tapauksessa maalämmölle on saatavissa B0W35, B-5W35 (eli neste olisi -5C kun tulisi maasta) ja toki löytyy vielä B5W35. Nibe ilmoittanee tuon keskimmäisen mukaan. Vesi-ilmalämpöpumuille löytyy sitten vielä A-15W35 asti noita, eli kyllä siellä on ajateltu myös hieman kylmempiä kelejä (maalämpöpumpullehan vain keruunesteellähän toki on merkitystä).
Tuohon EN14511 lasketaan nykyisin mukaan myös ilmavehkeille sulatusten vaikutus ja kaikille vesivehkeille myös kiertopumpun vaikutusta (oli sellainen laitteessa mukana tai ei - tällä yritetään saada kaikki samalle viivalle), sekä tuulettimet ilmavehkeissä.
EN16147 taas laskee käyttöveden tuottoa varten noita (korvaa EN255-3:n).
Eli kyllä nämä uudet standardit on suunniteltu paremmin kuin nuo vanhat, vaikka se ei ehkä omistajaa miellytäkään. Täydellisiä eivät tietysti ole.
Varmaan noin, mutta ei ymmärrä mitä nämä EN jutut vaikuttaa pumpun antotehoihin?
Eli jos pumppu antaa 6kw tehoa niin eikö näihin pitäisi laskea mahdollisesti vain esim- kiertopumput mukaan? Jos noissa aletaan arpomaan jotain vastuksen sulatteluja niin metsään menee.
No jos nibeä uskoo niin muistaakseni 10kW on 100 litraa? Mites iso kohde on kyseessä (kw)?
Olisko niin, että tuo ei ole tehonsäätö vaan sillä asetuksella kerrotaan ohjaukselle minkätehoista pumppua ohjataan? Mietin ite joskus samaa kun valikoita kävin läpi.
No jos nibeä uskoo niin muistaakseni 10kW on 100 litraa? Mites iso kohde on kyseessä (kw)?
Tais olla 40 ja 60kW koneet...
Niin on. tuolla kaavalla sitten puskuriksi 1000ltr.
Mutta kun kiertopumppu siirtää 4600ltr/h, niin saattaapi puskurin vesi vaihtua 5-6 kertaa tunnissa, eli ei siinä paljoa puskuria taidakkaan vielä olla? Eli mahdotonta laittaa puskuria, josta olisi oikeasti hyötyä? Ja mitä se tähän ylilämmittämiseen auttaisi yleensäkään? Ylilämmitys kestäisi paljon kauemmin, kuin nyt?
Onko pumpussa jonkinsortin energianlaskentaa? Tuo saattaa myös vaikuttaa siihen. Vai oliko kyseessä invertteri?Muistaakseni tuotetun lämmitysenergian määrä löytyy. Eli siihen varmaan käyttää sitä.
Ostakaa uudet termarit. Danfoss on hyvä.
Varmaan noin, mutta ei ymmärrä mitä nämä EN jutut vaikuttaa pumpun antotehoihin?
Eli jos pumppu antaa 6kw tehoa niin eikö näihin pitäisi laskea mahdollisesti vain esim- kiertopumput mukaan? Jos noissa aletaan arpomaan jotain vastuksen sulatteluja niin metsään menee.
Eikös se ole mahdotonta kikkailla millään virtaamilla, jos tarkoitus on saada toisiolta ulos tasan 6 kW teholla energiaa. Jos päätetään, että ulos tulee tasan 35 asteinen litku, niin ei siinä ole mitään mahdollisuuksia kikkailla virtauksen määrällä. Virtaus on täysin sama oli sitten kompura vaikka 100 kW tai se laskennallinen 6 kW. Toisessa tapauksessa jatkuvalla käynnillä päästään 6 kW tehoon ja toinen saa käydä tajutonta pätkää pysyäkseen 6 kW keskiarvotehossa.
Termareiden lisäksi kierron säätämiseen tarvitaan toimivat patteriventtiilit, joten homma taitaa nyt kiikastaa niistä :(.
Mutta alkuperäinen kysymys olikin etelänpuolelle sijoitettavasta ulkoanturista...?
Ei näissä arvoissa ole tullut 6kW joka tapauksessa, vaan EN14511:ssä oli muistaakseni 5,46kW tuli ulos ja taas Niben omilla parametreilla saatiin 5,97kW tai vastaavaa. Tuohan saadaan jo sillä jos toisessa inlet temperature on vaikka 30C ja outlet on 35C (E14511), kun taas toisessa mennään inlet temperature 0C ja outlet 35C (ja virtaamaa vain pienennetään).Juuri niin minäkin teen, kikkailen lämpötilaeroilla.
EN255:ssa on siis ollut ongelmana nimenomaan liian suuri DT kun valmistajat ovat voineet kikkailla sillä [1] .
[1] http://www.annex28.net/pdf/Annex28_N130.pdf (http://www.annex28.net/pdf/Annex28_N130.pdf)
Juuri niin minäkin teen, kikkailen lämpötilaeroilla.
Näin keväällä esim. on aivan turha huudattaa laatan kiertoa.
Päinvastoin näyttäisi toimivan tosi hyvin että suljetaan koko kierto pumpun huilatessa ;)
Täytyy ehkä selventää että mitä ajan takaa.
Normi lämmityksessähän pumppu pysähtyy kun paluunlitkun arvo on toteutunut. Esim. 29c.
Lauhduttimelta lähtee noin36c litku.
Oman järkeilyn mukaan tavoitteeni on plokata tämä lämmin litku tuonne kiertoon pysäyttämällä kierto pumpun pysähtyessä.
Näin ollen laatta ehtinee imeyttää tässä kiertovedessä olevan energian täydellisemmin hyötykäyttöön.
Pumpulle ei siis palaa yhtään hyödyntämättä jäänyttä energiaa kuten normi ajattelulla toteutettu järjestelmä toimii.
Eikös sulla ole se mlp talon sisällä? Eihän siinä silloin häviä koskaan mitään, vaan se lämpö siirtyy ympäröivään tilaan ja samalla ehkäisee lattiaa jäähtymästä. Ennemmin kannattaisi pyytää usein vieraita käymään ja aina paljon kerralla. 1 vieras tuo taloon sisälle aina 50-100 W tehoa ilmatteeksi. Pyydät vain aina iltaa istumaan kadulta 40 iloista veikkoa ja kovilla pakkasilla sitten enemmän. Tulisivat totuttuaan jo ihan pyytämättäkin. Sähkölaskut pienenee silmissä.Meillä riitti 25 vierasta pitämään kämpän lämpösenä, mutta ajattelin että on halvempaa pitää tuo litku
Nyt jos kierto pysäytetään pumpun huilin ajaksi, niin mikä kriteeri käynnistää pumpun?Tässä yksi piiri laatassa on ns käsisäätöinen joka taas juoruaa pumpulle että milloin mahdollisesti
ATS
Kiertohan vain tasaa lämpöjä ympäri laattaa paremmin ja joku anturikin sitten toimii, joka laittaa taas pumpun päälle. Vai mistä tuon aiot laittaa haistelemaan käynnistys käskyä? Melkein kyllä vaikuttaisi jo, että turha keksintö koko juttu.Voipi olla, mutta tuleepahan tämäkin testattua.
Varmaan avartaa joo. Mun mielestä just A:lle ja vaikka C:lle voisi lainata B:ltä ja D:ltä, kunnes kaikki on yhtä aikaa samaa mieltä, että pyydetään siltä nihilistiltä lisää lämpöä. Ja sovitaan vaikka seuraavalla kerralla, että te muut saatte sitten vähemmän, kun ette näytä tarviivankaan niin paljon.Mieluummin en lainaa keltään. Tässä tämä juju piileekin.
20.11-20.3., eli kaikkein kylmin ajanjakso tälle lämmityskaudelle. Lämmin vesi + lämmitys 4000 kWh ei ihan mennyt rikki, kun luin mittarin hieman tarkemmin. Eli aika tarkkaan meni 33 kWh/ vrk. Kyllä tuo omasta mielestä tuntuu hyvältä tähän taloon. COP numerot on vähän huonoja, kun ei meinaa lämmityksellä enää nousta tuosta 4,6:sta ylemmäs. On jo 3 kk pysyny samassa. Lämminvesi on myös jämähtänyt COP 3,2:een. Eli yhteensä on COP 4,3. Hieman on pettymyksen makua, kun ei pääse yli 5:n. Säästöt jää vuodessa muutamaan tonniin, vaikka haluttaisi saada ainakin yli 10 000 € vuosisäästöjä.Tässä kumminkin on tarkoitus asustaa sellaiset 20 vuotta vielä.
Lauhduttimelta lähtee 30C vesi ja palaa 25C, virtaus 0.30l/s = 6,296 kW.Kiitos.
Lauhduttimelta lähtee 35C vesi ja palaa 27C, virtaus 0.24l/s = 8,020 kW.
Lauhduttimelta lähtee 30C vesi ja palaa 25C, virtaus 0.38l/s = 7,94 kW.Hienoa. Kuten näemme esimerkistä sama teho mutta toinen antaa 5C kovempaa
Lauhduttimelta lähtee 35C vesi ja palaa 27C, virtaus 0.24l/s = 8,02 kW.
Mitä alempi on tuo menolämpö, niin sitä pienemmällä kompuran virralla saat tuon lämpömäärän tehtyä. Eli COP paranee.Tämä on väärä olettamus. Ainakin itsellä keruun kylmeneminen käyntiaikojen aikana tiputtaa
Törmäsin ongelmaan ja ihmetykseen miten lattiakierrolla varustetun järjestelmän kiertopumppu(-put) olisi järkevää toimia?
Jos on vain MLP:n sisäinen kiertopumppu, niin:
- Kierrätetäänkö lattiakiertoa jatkuvasti vaikka kompura ei pyörisi?
- Ainakin käyttöveden lämmityksen aikana lattiakierto on jokatapauksessa seis. voiko aiheuttaa jäätymisvaaraa esimerkiksi viileänä pidettävän tallin lämmityksessä kovalla pakkasella, isolla lämpimän veden tarpeella?
Kumpi vai molempi parempi?
Paljonko puolilämpimän tallin vs normaalilämpöisen tallin lämmityskustannuksen ero on maalämmöllä vuodessa?
Saisiko tomppelilta tähän vastauksen, hänellä lienee laskut hallussa? Oletettu talli vaikka 60m2, lattiassa 200mm eps, seinissä 250 villaa ja katolla 40cm. Sisälämpötila 20 tai 15, sijainti esim tre. Lämmityksen cop vaikka 4.5
Tältä näyttää, kun lämmitys matalan lämpötilan puhallinpatterilla. Puhaltimen moottorin teho ei mukana.:Mielenkiintoinen laskelma.
Autotalli 60 m2, lattiassa 200 mm EPS, seinissä 250 villaa ja katolla 40 cm.
Sisälämpötila 20, sijainti Tampere. Lämmityksen cop vaikka 4,8.
6465 kWh / 148 €.
Sama, kuin edellä, mutta sisälämpötila 15.
4085 kWh / 94 €
Tältä näyttää, kun on lattialämmitys:
Autotalli 60 m2, lattiassa 200 mm EPS, seinissä 250 villaa ja katolla 40 cm.
Sisälämpötila 20, sijainti Tampere. Lämmityksen cop vaikka 4,8.
7734 kWh / 177 €.
Sama, kuin edellä, mutta sisälämpötila 15.
5801 kWh / 133 €
Suurempi kulutus johtuu lattian liian huonosta eristysarvosta (U= n. 0,17)
Lattialämmityksellä lattian korkeampi lämpötila lisää lämpövuodon määrää maahan.
Lattialämmitys kaipaa kaverikseen hyvän eristystason lattiaan.
Leca soran U -arvo riippuu sen kosteudesta.
RT -kortin mukaan Leca soran U -arvo maan varaisessa lattiassa on noin 0,13 W/mK, kun kosteus on 6 %.
Vertailuna vaikkapa EPS -styrox'in 0,035 W/mK.
Noiden kahden lämmöneristyskyvyn suhde on noin 3,7.
Suhde 3,7 tarkoittaa sitä, että 10 cm stryrox kerroksen lämmöneristävyyttä vastaa noin 37 cm Leca papukerrosta.
Silloin kummankin lämmöneristysarvo on noin 0,35 U.
0,35 U on tyypillisen noin 70 luvun talon maanvaraisen lattian lämpöerityksen arvo.
Tänä päivänä se on tyypillisesti noin 0,13 - 0,17 U.
Lattialämmitystaloissa se tulisi olla noin 0,1 U.
No, taitaa olla niin, ettei tuonne paljon lattialämmitystä ole järkeä laittaa.
Jos on 2 x 10 cm betonia + välissä 10 cm papua, on U arvo noin 1,0 - 1,1.
Olisi aika huono alusta lattialämmitykselle.
Patterilämmitys on parempi.
Tuossa on hienosti toimivia systeemejä mille tahansa kantavalle pohjalle. Mulla on siis eps16 järjestelmällä vedetty 130 neliötä remonttilattiaa ja lattiat nousi vanhaan lautaparkettiin verrattuna 10 mm. Eli jos ei lattian nousu ole kriittinen, niin saa tuollaisia 70 mm eristelattioitakin helposti vedeltyä.
http://www.lksystems.fi/fi/tuotteet/lk-lattialammitys/tuotevalikoima/asennustavat/kantaville-lattioille/
Riittäisköhän tuollainen eristystaso jo 0,034W/m/C.
http://www.lksystems.fi/fi/tuotteet/lk-lattialammitys/tuotevalikoima/asennustavat/kantaville-lattioille/lk-uralevy-eps-305070_11146457.aspx
...Ja eteisen lattia on jotain mystistä neliön muotoista muovipalaa liimattuna betoniin ja se ei irtoa kyllä millään!
Riittäisköhän tuollainen eristystaso jo 0,034W/m/C.
20 cm tätä EPS :ää antaa U -arvoksi 0,17. Tuo arvo olisi jo ihan siedettävä.
Entäs jos lisää 8 cm betonin ja sen 10 cm Lecasoran arvot tuohon ennen varsinaista pohjabetonia.
Törmäsin ongelmaan ja ihmetykseen miten lattiakierrolla varustetun järjestelmän kiertopumppu(-put) olisi järkevää toimia?
Jos on vain vain MLP:n sisäinen kiertopumppu, niin:
- Kierrätetäänkö lattiakiertoa jatkuvasti vaikka kompura ei pyörisi?
- Ainakin käyttöveden lämmityksen aikana lattiakierto on jokatapauksessa seis. voiko aiheuttaa jäätymisvaaraa esimerkiksi viileänä pidettävän tallin lämmityksessä kovalla pakkasella, isolla lämpimän veden tarpeella?
Oma kokemuksesni rajoittuu kahdella kiertopumpulla oleviin puskurisäiliöllisiin laitteisiin, missä MLP kiertopumppu pyörii vain kompuran kanssa samaan aikaan. Varsinainen talon patterikierto puskurisäiliöltä pyörii jatkuvasti. Tämä järjestelyhän on periaatteessa sama kuin hullunkierto ulkoisella pumpulla.
Kumpi vai molempi parempi?
Tähän ei kukaan ole ennenkään vastannut..
Hyvää spekulointia on näköjään kysymykseni herättänyt. 8)
Lisä "tyhmänä kysymyksenä" voisin heittää että miten kierrosnopeusohjattu kiertopumppu lämmitys/lämminvesikierrossa toimii?
Saako dt ohjeen pumpulta, vai ajaako jollain vakio-ohjeella molempia piirejä?
Lisä "tyhmänä kysymyksenä" voisin heittää että miten kierrosnopeusohjattu kiertopumppu lämmitys/lämminvesikierrossa toimii?Lämminvesikierron kiertovesipumpusta en osaa sanoa mitään.
Saako dt ohjeen pumpulta, vai ajaako jollain vakio-ohjeella molempia piirejä?
Lämminvesikierron kiertovesipumpusta en osaa sanoa mitään.
Lämmityksen kiertovesipumppu toimii sillä nopeudella lämmitystilassa että dt on jotain 7C. Eli tuleva "kylmä" vesi +7C ja siitä vesi menee lattiaan/pattereihin. Sitten kun maalämpöpumppu ei lämmitä vettä, niin kiertovesipumppu pyörii jotain tiettyä vakionopeutta, esim 50% nopeutta.
edit: nibessä ei ainakaan tarvitse ulkoista pumppua ollenkaan. Eli sisäinen pyörii sitten "ohjelmoitua" nopeutta.
Taisin artikuloida huonosti...Sama mlp:n kiertopumppuhan toki kierrättää vaihtoventtiilin asennosta riippuen vettä joko lattiaan tai käyttövesivaraajaan.Osassa Niben pumpuista taitaa olla niin että käyttövettä tehtäessä lauhduttimen pumppu pyörii
Eli ilmeisesti ko. Pumppu saa ohjeen mlp:ta eri tilanteisiin: lattia/käyttövesi/tyhjäkäynti
Kysymys.Kerrankin kun kysyy jotain järkevää niin ei yhtään vastausta :-X
Voiko pumpun kompura ylittää tai alittaa ilmoitetun nimellisen ottotehon?
Jos voi niin kuinka paljon?
Tämä siis on-off koneissa?
Vai onko kyseessä jonkinlainen inventterin välimuoto?
Itsellä pumppu nostaa ottotehoa noin 70w kv ajon lopulla ja näin ollen vähän ihmettelen
kun kilowattikaupalla saattaa muissa nostaa ottotehoa.
Aasin silta jatkuu........
Pidetään väkisin ottotehot näennäisesti kurissa lämmityskäynnissä nostamalla lauhduttimen virtausta.
Tähän on mahdollisuus näillä muuttuvakierroksisilla pumpuilla.
Unohdetaan samalla koko systeemin toimivuus ja tehdään pumpun COP laskimelle ns. otollinen alusta
ja saadaan lisää plussia ison A perään ;)
Kysymys.
Voiko pumpun kompura ylittää tai alittaa ilmoitetun nimellisen ottotehon?
Jos voi niin kuinka paljon?
Tämä siis on-off koneissa?
Kiitoksia avartavista vastauksista.
Toimii siis tavallaan tavalla kuin pölyimuri. Sehän alkaa huutaa kuin hyeena kun putki on tukossa,
vastus kasvaa. Tosin imurissa on yksivaiheinen moottori, mutta periaate lienee sama`?
Matias tuossa yllä jo selitti havainnollisesti miksi ottoteho vaihtelee.No onko tuo paljoo, 28w asteella? Itsellä tuo varmaan menisi samalla lailla, mutta keruun litkujen jäähtyminen painaa vaa"assa saman verran. KV-ajoissa ottoteho nousee jonkin verran meilläkin.
Oheisessa Excel-kuvassa on minun L-Ässä tulistuspumpun ottoteho LJ-menolämpötilan funktiona lämmityskausilta viimeisten neljän vuoden ajalta. Pisteet ovat vrk-keskiarvoja.
Mittaustekniikasta johtuen on teholukemat kuin haulikolla ammuttu varsinkin silloin kun vuorokautinen käyntiaika on pieni.
Kuvasta nähdään, että ottoteho kasvaa 28W menoveden jokaista lämpenemisastetta kohden.
ATS
No onko tuo paljoo, 28w asteella? Itsellä tuo varmaan menisi samalla lailla, mutta keruun litkujen jäähtyminen painaa vaa"assa saman verran. KV-ajoissa ottoteho nousee jonkin verran meilläkin.Näinpä, ei yhtään kommenttia ;)
Tuosta kyllä saisi sellaisen kuvan että COP nousee :-[
Nimittäin millä lämmittäisit 300l vettä asteen kuumemmaksi 28w tehon nousulla?
Olisi kiva jos joku inventterin omistaja kertoisi meille että paljonko yhden asteen nousu
lämmityslitkun lämmöissä nostaa ottotehoa.
1/4Kiitos.
ATS
Kysymys, maaviinan viskositeetti noin +5 asteessa?
Kysymys, maaviinan viskositeetti noin +5 asteessa?Kysy Tompelilta.
Tälläistä kysyisin.
Normi jännite lienee jotain 225v, mutta tämähän heittää riippuen onko talo linjan alku- tai loppupäässä.
Heittoa voi kai olla 25volttia.
Eli kuinka paljon "tehokkaampaa" on linjan alkupään sähkö verrattuna linjan viimeiseen liittymään?
Normaaleissa käyttöolosuhteissa poislukien vikatapaukset ja keskeytykset[/i]
Jokaisen viikon aikana 95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutien keskiarvoista tulee olla välillä
Un +- 10 % (253 – 207 V).
Kaikkien jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvojen tulee olla välillä Un +10 % - -15 %
(253 – 195,5 V).
Sallittu jännitevaihtelu on 10% paikkeilla ;)Näinpä, mutta mitä hyötyä tuosta suuremmasta jännitteestä on?
https://www.oulunseudunsahko.fi/Sahko/Sahkonsiirto/Sahkohairiot/Sahkon-laatu/Jakelujannitteen-ominaisuudet
Näinpä, mutta mitä hyötyä tuosta suuremmasta jännitteestä on?
Tuli vielä yksi pähkäily.
Kaveri asuu pienellä ok-talo alueella jossa noin 20 taloa. Alueella oma kaukolämpö öljyllä.
Voiko tälläistä suhteellisen laajaa aluetta muuttaa maalämmölle järkevin kustannuksin?
Lämmönvaihtimet ja runkolinjat on uusittu vähän aikaa sitten.
Uskaltaa pumpata, mutta..Kyllä meillä 3-laippanen Mako vetää ainakin 10 metristä ihan hyvin. Sieluvettä pitää kylläkin olla.
Kaivoon ei voi laittaa upotettavaa porakaivopumppua, koska se liikkuu käynnistyshetkellä ja vähän muulloinkin ja jauhaa keruuputket rikki.
7 metrin imukorkeus on aika iso ja mahdollisesti liikaa tavalliselle keskipakoispumpulle.
Kun kaivosta otetaan vettä, laskee pinta tuostakin ja imukorkeus vain kasvaa. Tilanne voi olla liian paha pumpulle.
Kyllä meillä 3-laippanen Mako vetää ainakin 10 metristä ihan hyvin. Sieluvettä pitää kylläkin olla.Sinulla taitaa olla vähän alimittainen metrinmitta ;)
Kesän tullen on alkanut ilmetä "Korkea lauhduttimen lämpötila" infoviestiä, parikin kertaa viikossa?Keruu on lämmin, sanoisinko liian lämmin. Asteen pari kun tiputtaa kesäkaudeksi kv-asetusta, niin
Mitähän tuolle voisi tehdä, mistä alkaisi etsiä?
Paljonko voi olettaa tuollaisen maan pinnalla olevan pumpun imukorkeuden olevan?
Vaimoke tunkee istutuksia joka paikkaan ja alkaa pikkuhiljaa heräämään kiinnostus ilmaisesta kastelu-
vedestä.
Sinne vaan takaiskuventtiili syvyyksiin ja sitte lyhennät puoli metriä vuodessa sitä putkea ettei se messinki hinkkaa viinaputkeen reikää ollessaan samassa paikassa pitkään.Takaisku siihen pumpun kylkeen ja kerran onnistunut imu niin eikös se noinkin pelaa...ei ole kuin putki siellä kaivossa 8)
Takaisku siihen pumpun kylkeen ja kerran onnistunut imu niin eikös se noinkin pelaa...ei ole kuin putki siellä kaivossa 8)Mutta jos käyttöä on esim. kerran kahdessa viikossa, pitääkö takaisku ylhäällä putken täytenä?
Voiko jotenki päätellä/laskea kuormittaako tämä alhaisempi lämpötila kaivoa nyt enemmän, kun pumppu toimiikin paremmalla hyötysuhteella, kuin mille mitoitus oli tehty?
Voiko jotenki päätellä/laskea kuormittaako tämä alhaisempi lämpötila kaivoa nyt enemmän, kun pumppu toimiikin paremmalla hyötysuhteella, kuin mille mitoitus oli tehty? Vai onko tuolla sitte loppupelissä kaivoon juurikaan vaikutusta?
Kiertoveden lämpötilan muutos 60 C -> 45 C aiheuttaa kaivo syvyyteen noin 7 - 8 % lisäyksen sen takia,Eikö tätä aihetta olisi syytä korostaa kyseisellä foorumilla?
että maalämpökoneen hyötysuhde paranee alemmalla lauhdutinlämpötilalla.
Kiertoveden lämpötilan muutos 60 C -> 45 C aiheuttaa kaivo syvyyteen noin 7 - 8 % lisäyksen sen takia,
että maalämpökoneen hyötysuhde paranee alemmalla lauhdutinlämpötilalla.
Eikö tätä aihetta olisi syytä korostaa kyseisellä foorumilla?
Kaverilla mlp saneeraus ja kulutus 22000kwh. Laittoi sitten reilut 30 neliöö aurinkoo auttamaan :-[
Ajattelin,että patterit tehokkaampiin vaihtamalla ois saanu kaivon kuormitusta pienemmäksi mutta toisin kävi :-[Paranihan ainakin systeemin hyötysuhde ja sähkön kulutus laski.
onko niben 1245 pumppuun mahdollista kytkeä 2 maapiiriä erikseen vai yhdistetäänkö piirit y haaralla teknisessätilassa ja vedetään vain 2 pitkea pumpulle eikä 4 putkea?
... vaikea on olla tykkäämättä maalämmöstä tuota kuvaa katsellessa.Näin on.
Kävin sadepäivän ratoksi hieman sähkönkulutuksen lukemia läpi siltä ajalta mitä meillä on ollut tuntimittaus.Kaivelin helenin sivuilta ja 7.1.16 pakkasta 22,7C.
Sieltä osui silmään tällainen vertailu joka saattaisi kiinnostaa muitakin. Paljonko vaikuttaa varaavasta yösähkölämmityksestä siirtyminen maalämpöön
aikana jolloin aurinko/tuuli tai muista hässäköistä ei saada yhtään mitään apuja? Yllättävän paljon.
Julkisuudessa on aina silloin tällöin näitä väitteitä että "maalämmöllä lämmittäminen on kansantaloudellisesti niin haitallista kun talvella ne käyttää kauheesti niitä vastuksia".
Ohessa faktaa 13-14 ja 16-17 talvien kylmimmältä vuorokaudelta miltä näyttää meidän torpan tuntikohtainen kulutus. Noissa lämpötiloissa ei vielä mlp vastuksille joudu,
mutta vaikka niin kävis niin onhan ero varaavaan yösähkölämmitykseen huima, isompi mitä itse olisin perstuntumalla arvioinut. (Öljy vs. MLP on sitten eri juttu)
(http://i.imgur.com/xfNHyju.png)
sähkö vs. mlp
vuorokausikulutus: 141,2kWh vs. 42,07kWh
suurin tuntikulutus: 14.17kWh vs. 2.33kWh !!
(Molemmissa sisälämpötila saman 22-23C ja takassa on voitu jokunen klapi polttaa, lukemien pitäisi olla vertailukelposia siinä suhteessa)
Vuosikulutuksia ja euroja käytettäessä erot jotenkin suppenee, mutta jos yhtään miettii asiaa huoltovarmuus tai viherpiiperrys vinkkelistä, niin vaikea on olla
tykkäämättä maalämmöstä tuota kuvaa katsellessa.
kohta maapiirien kaivuu edessä, miten olisi järkevin toteuttaa. vaihtoehto a. piirin toinenpää tekniseentilaan ja siitä lähteä vetämään lenkkiä noin 150m mitalla mitaten ja takaisin ja toinen pää sisään kyseessä 2*300m lenkkiä. vaihtoehto b. piirin molemmat päät tekniseentilaan ja sitten vetää lenkinpää haluttuun paikkaan ja kaivamaan kaivanto oikeaan kohtaan, tämä vaatii tietenkin koko kiepin levityksen ennen kaivuuta niin onko liian raskas liikutella tuota putkea sen jälkeen? miten olette tehneet?
Miten tuossa käyrästössä on pärjätty monta tuntii ilman lämmitystä sähköaikana?Sähköaikaan varattiin yösähköllä 1200l varaajaa, joka selittää sähkönkulutuksen tippumisen aamu seitsemästä eteenpäin,
Teit muistaakseni LTO rempankin, joka selittää suuria säästöjä?Hankala sanoa, toisaalta ilmamääriä suurennettiin joten ero lienee lopulta aika pieni ja noilla pakkasilla sekä uusi että vanha valloxi sulatteli itseään aikasten paljon.
Mutta mitä tekisitte jos pumppu hajoaisi ja ulkona on -25C? Tai sähkön jakeluun tulisi häiriö?6kW vastus piisais ehkä just ja just tuonne -25:een, mutta jos menis sähköt kokonaan niin latoisin takkaan ja saunan kiukaaseen
Sähköaikaan varattiin yösähköllä 1200l varaajaa, joka selittää sähkönkulutuksen tippumisen aamu seitsemästä eteenpäin,Kiitos. Olikin vähän yösähköpainotteiset nuo tolpat.
mutta iltapäivällä napsahti vastukset päälle päiväsähkölläkin. Tuossa on itse asiassa ainoa "parempi" seikka sähköajalta,
silloin kulutus oli pienempi aamun ruuhkatunteina.
Hankala sanoa, toisaalta ilmamääriä suurennettiin joten ero lienee lopulta aika pieni ja noilla pakkasilla sekä uusi että vanha valloxi sulatteli itseään aikasten paljon.
6kW vastus piisais ehkä just ja just tuonne -25:een, mutta jos menis sähköt kokonaan niin latoisin takkaan ja saunan kiukaaseen
täydet panokset ja odottelisin sähköjä takas. Mutta samalla murehtisin niitä joilla ei ole minkäänlaista ilman sähköä toimivaa varalämpöä saatavilla.
Toivotttavasti ei tarvitse kumpaakaan hätätilaa kokeilla käytännössä.
Sähköaikaan varattiin yösähköllä 1200l varaajaa, joka selittää sähkönkulutuksen tippumisen aamu seitsemästä eteenpäin,Jos tuon sähköaikaisen kulutuksen 141kwh jakaisi tunneittain, niin alle 6kwh kulutus?
mutta iltapäivällä napsahti vastukset päälle päiväsähkölläkin. Tuossa on itse asiassa ainoa "parempi" seikka sähköajalta,
silloin kulutus oli pienempi aamun ruuhkatunteina.
Hankala sanoa, toisaalta ilmamääriä suurennettiin joten ero lienee lopulta aika pieni ja noilla pakkasilla sekä uusi että vanha valloxi sulatteli itseään aikasten paljon.
6kW vastus piisais ehkä just ja just tuonne -25:een, mutta jos menis sähköt kokonaan niin latoisin takkaan ja saunan kiukaaseen
täydet panokset ja odottelisin sähköjä takas. Mutta samalla murehtisin niitä joilla ei ole minkäänlaista ilman sähköä toimivaa varalämpöä saatavilla.
Toivotttavasti ei tarvitse kumpaakaan hätätilaa kokeilla käytännössä.
Jos tuon sähköaikaisen kulutuksen 141kwh jakaisi tunneittain, niin alle 6kwh kulutus?Ei maalämpöaikaan mene pakkasillakaan kuin pikkuisen reilut puolet sähköstä lämmittämiseen, tältä näyttää lokitukset 5.1.2017
Maalämmöllä tasainen kulutus 2kwh ja uusi LTO, niin paljonko oikeesti on COP pumpulla?
Vuosikulutuksia ja euroja käytettäessä erot jotenkin suppenee, mutta jos yhtään miettii asiaa huoltovarmuus tai viherpiiperrys vinkkelistä, niin vaikea on olla
tykkäämättä maalämmöstä tuota kuvaa katsellessa.
Tuohon huoltovarmuus asiaan pakko kommentoida, että jos huoltovarman lämmityksen haluaa, on se suorasähkö.Huoltovarmuus oli ehkä huono sanavalinta, lähinnä hain sitä että sähkön tuottajien puolelta lienee helpompi hallita tilannetta
Kallis tapahan se on lämmittää mutta sen kanssa ei tarvi värkätä mitään ja toimii aina jos ei sähköt katkea :D
Ei maalämpöaikaan mene pakkasillakaan kuin pikkuisen reilut puolet sähköstä lämmittämiseen, tältä näyttää lokitukset 5.1.2017Eikö varaajan vuodot jää nollaan jos varaaja sijaitsee sisällä?
Koko sähkönkulutus: 42,07kWh (Tampereen sähkö = tarkka).
Niben osuus : 23,84kWh (omasta Enermet mittarista = tarkka) josta lämmitystilassa 22,06kWh ja kv-tilassa 1,78kWh (+-1% virhe)
Muut (sis IV): 18,23kWh
Energiaa tuotettu lämmitykseen:
Lämmitystilassa: 100,4kWh (+- 5% virhe)
Käyttöveteen: 5,2kWh (+- 10% virhe)
Sähköaikaan oli tosiaan vanha vallox joka kulutti ehkä 3kWh/vrk uuden 1kWh/vrk sijaan (vähän pyöristettynä)
jolloin saatais sähköaikainen muu kulutus arvioitua olemaan 18,23+2,0=20,2, eli lämmitykseen ja
käyttöveteen olis mennyt 141kWh-20,2kWh n. 120kWh joka näyttäisi ihan loogiselta, sillä isossa
varaajassa oli koosta ja lämpöisemmästä vedestä johtuen moninkertaiset häviöt verrattuna mlp+gtv komboon.
Jos lähtee hyötysuhdetta arvioimaan niin eihän tuo ihan metsässä ole ottaen huomioon että kaivolta tulo oli kylmimmillään
(ka 1.6C) ja lahduttimen lähtö kuumimmillaan (ka. 33C.), lopun vuotta mennäänkin paremmalla hyötysuhteella.
Lämmitys: 100,4 / 22,06 = 4,55
KV: 5,2 / 1,78 = 2,9 (KV:n pieni osuus selittyy sillä että KV:n lämmityksestä yli puolet on tullut esilämmityksestä)
yht. (100,4 + 5,2) / 23,84 = 4,43
Lämmitystilassa keskitaajuus oli vain 68Hz ja hyötysuhde on noinkin paljon pudonnut suhteessa ilmoitettuihin 0/35 lukuihin,
joten kyllä se vaan siltä näyttää että invertteri pikkuisen kyykkää isommilla taajuuksilla. Tullapa joskus viikko -30C pakkasia
niin näkis miten käy kun oikeasti mennään maksimeilla.
Eikö varaajan vuodot jää nollaan jos varaaja sijaitsee sisällä?Ennen oli suotta teknisessä tilassa talvellakin lähemmäs +30C josta yhden tason talossa lämpö suurelta osin valui hukkaan.
En kyllä vieläkään tajua että COP voi olla 4,43 jos sähkön kulutus tipahtaa tuntikohtaisesti vajaasta kuudesta reiluun kahteen.
Mikä tuon sähkövaraajan COP on jos mennään neljännesvuorokausi nollakuluksella?
68 Hz näin maallikkona ymmärtää että mennään ostosähkön osalta jo negatiiviselle puolelle.
Eli jos 50Hz ja ilmoitettu ottoteho,esim 1,3kwh, niin ottotehon on oltava suurempi.
Esimerkissä pumppu on käynyt varmaan tauotta 24h/vrk ja ottoteho kumminkin 1kwh?
Melkein 200m kaivoa ei tuolla ottoteholla voi kylmetä 1,6 asteiseksi, vai voiko?
Tiedän toki että pieni ottoteho kuormittaa keruuta enemmän, mutta että noin paljon.
Tässä omassa talossa vm 2003 rakennusmääräysten mukaisesti tehdyssä 3kw vastus ei riitä
pitämään kämppää lämpöisenä edes 0C ulkolämpötilassa.
On siis vaikea uskoa että hieman neliöiltään pienempi talo pysyisi -17C lämpimänä 4,5kw teholla, jos mitään muuta lämmitysmuotoa ei ole?
Ennen oli suotta teknisessä tilassa talvellakin lähemmäs +30C josta yhden tason talossa lämpö suurelta osin valui hukkaan.Voi tuo COP hyvinkin olla 6. Vanha Vallox, mitä oli tuloilman lämpötila silloin ja uudella koneella? Omalla vanhalla digit se
Lattialämmityksen kanssa yksi vuorokausi on aivan liian lyhyt aika tehdä tarkempia vertailuja, koska edellisten vuorokausien ulkolämpötila ja
varsinkin sen vaihtelut vaikuttavat ihan liikaa. Jos ulkona äkkiä viilenee esim. nollasta tuonne -17C niin paksun laatan lämmittämiseen
tarvitaan huomattavasti enemmän hetkellistä tehoa kuin jos ulkona on monta päivää tasaiseen sama -17C. Meillä näyttäis nollassa nykyisin
tarvittavan hitusen alle 2kW, -10:ssä 3kW, -20:ssä 4kW ja -30 on kysymysmerkki. Tuo on pelkkä pumpun tuottama lämpö, sen päälle tulee
hupisähkö joka esim. tammikuussa on meillä keskimäärin yli 0.7kW.
Jos kurkkaa asiaa kuukausitasolla niin näyttää tältä:
Sähköaikaan:
kuukausi, koko talouden sähkönkulutus, LTL
Tammikuu 2013, 3279.2kWh, 719
Tammikuu 2014, 3705.1kWh, 822
Tammikuu 2015, 2911.7kWh, 632
Nuo jos keskiarvoistaa ja normeeraa Tampereen pitkän ajan LTL keskiarvoon 724 saa tammikuun
vertailukulutukseksi 3300,3kWh.
MLP:
kuukausi, koko talouden sähkönkulutus, LTL, Niben kulutus, muu kulutus
Tammikuu 2016, 1154.4kWh, 884, 598kWh, 556.4kWh
Tammikuu 2017, 967.6kWh, 639, 388kWh, 579.6kWh
-> MLP normeerattu tammikuun kulutus 1020.9kWh
Mutta noiden perusteella ei voida laskea suoraan COP arvioita, sillä hupisähköä on MLP
aikana melkein puolet ja sen COP on aika tarkkaan yksi, koska ulkovaloja lukuunottamatta
kaikki muu jää talon sisälle.
Jos käytetään mlp ajalta mitattujen "muu kulutus" keskiarvoa 568kWh pohjana ja lisätään
siihen vanhan valloxin kulutuksen kasvu niin sähköaikaan hupisähkö olis voinut olla
568kWh + ( 31 * 2kWh) = 630kWh
Ja nyt voidaan ruveta arvioimaan lämmitysjärjestelmän COP suuruusluokkia:
(3300.3kWh - 630kWh) / ( 1020.9kWh - 568kWh) -> 5.9
joka on liian suuri. Loogisin selitys liian suurelle hyötysuhteelle on että uuden valloxin lämmöntalteenoton
parantuminen on vähentänyt lämmitysenergian tarvetta. Tai sitten on saunottu, takkailtu, matkusteltu eri tavoin,
sinällään asukkaat ja asuintottumukset ovat pysyneet kohtuu samoina, mitä nyt lapset hieman kasvaneet.
...Mitä jos laittaisi kaksi laihdutinta yhden sijaan? Siis kaksi peräkkäin?
Optimaalinen R407C lle olisi 5 lämmönvaihdinta sarjassaItse ajattelin tuota kuumimpana lauhtuvan jakeen lauhdutus. Eli siis olisi käyttövedelle oma lauhdutin, joka ehkä voisi toimia tarvittaessa lämmityksen apuna. Viisi lauhdutinta on ainakin määrällisesti varmaan ihan ok :)
1. Tulostuksen poisto
2. Kuumimpana lauhtuvan jakeen lauhdutus
3. Keskimmäisenä lauhtuvan jakeen lauhdutus
4. Kylminmän jakeen lauhdutus
5. Lauhteen jälkijäähdytys
Tällä saataisiin paras COP mutta optimaalisen rakenteen konstruointi onkin sitten toinen juttu
ATS
Tulistuspumpuissahan on juuri tuo kahden lauhduttimen toimintaKyllä, mutta tarkoitan että tuo tulistin lauhdutin toimisi pätkissä ja pienemmällä lämpötilalla kuin
ATS
Tällänen.Alpha Innotec PWZSV 6 Nordic Inverter (oletan että tuossa on sama kompura kuin pienessä Niben invertterissä)
Talon sulakkeet 25A ja 6kw nimellistehoinen mlp-pumpun käynnistysvirta 67A.
Inventteri olisi paikallaan ainakin haja-asutus alueella :-\
Mitäköhän vaihtoehtoja lienee ylipäätään tarjolla, kun voisi vaihtaa hiukan modernimman tilalle, ihan esteettisistä syistä.
Vähän vaikea kymysys!TM-Rakennusmaailma lehdessä 08/17 oli vaan juttu.
Kun kytketään vastus, niin virta on heti peruskaavan mukaisesti P/U=I
Eli 6000W / 230V = 26A
Kolmivaihevirralla tietysti amppeereita on vähemmän yhtä vaihetta kohden riippuen onko kytketty tähteen vai kolmioon.
Pyöriivällä koneella kytkentähetkellä R eli resistanssi on käämin vastus, joka on hyvin pieni.'
Kun moottorin virta kytkeytyy niin kokonaisresistanssiin tulee myös induktanssi eli sähkövirta teki käämistä magneetin.
Käämi toimii kuristimena ja virta pienenee hetkessä, sama toimii myös loistelampun kuristimessa.
Käytännössä moottorin käynnstyessä sen läpi pääsee noin 6-kertainen oikosulkuvirta kunnes tilanne tasaantuu moottorin pyöriessä.
Ellei moottori lähde pyörimään virta nousee lähelle oikosulkuvirtaa ja käämit kuumenevat...
Näin itseoppineen putkarin päässä..
Mikä on hyvä lämmönjaon delta puskurin kanssa?Yleensä lattialämmityssuunnitelmista näkyy lämmönjaon suunniteltu delta. Samoin näkyy menoveden lämpötila mitoittavassa ulkolämpötilassa. Nämä asiat kun huomioi lämpökäyrässä ja lämmönjaon deltaT:ssä, niin suunnitelmat toteutuu ihan käytännössä.
Pelkän lattialämmityksen kanssa Nibe hakee automatiikalla delta 7K. Vuosi sitten laitettu puskuri, shuntti kuivalle lattialämmityspiirille ja märkätilat suoraan puskurista. Puskurin koko 200l. 3-putkikytkentä.
Nibe hakee automatiikalla deltaksi noin 4K 70% nopeudella. Pieni puskuri sekoittuu väistämättä. Käsinajossa noin 30% nopeudella saadaan deltaksi 7K. Käsinajaessa menovesi hieman nousee mutta toisaalta paluuvesi on hieman viileämpää kun viileämpää vettä tulee piireistä eikä puskurin läpi.
Antaako olla automatiikalla vai ajaako käsin?
Muusta en osaa sanoa, mutta ainakin kiertovesipumpun nopeuden muutos 70%-->30% tiputtaa sähkönkulutusta 30-40W mittarilta katsottuna.
Täytyy ehkä selventää että mitä ajan takaa.Lokakuun kulutus 730kwh koko kämppä :)
Normi lämmityksessähän pumppu pysähtyy kun paluunlitkun arvo on toteutunut. Esim. 29c.
Lauhduttimelta lähtee noin36c litku.
Oman järkeilyn mukaan tavoitteeni on plokata tämä lämmin litku tuonne kiertoon pysäyttämällä kierto pumpun pysähtyessä.
Näin ollen laatta ehtinee imeyttää tässä kiertovedessä olevan energian täydellisemmin hyötykäyttöön.
Pumpulle ei siis palaa yhtään hyödyntämättä jäänyttä energiaa kuten normi ajattelulla toteutettu järjestelmä toimii.
Yleensä lattialämmityssuunnitelmista näkyy lämmönjaon suunniteltu delta. Samoin näkyy menoveden lämpötila mitoittavassa ulkolämpötilassa. Nämä asiat kun huomioi lämpökäyrässä ja lämmönjaon deltaT:ssä, niin suunnitelmat toteutuu ihan käytännössä.Varaajassa on anturi, ja MLP:n sisäinen pumppu on lepoaikana seis.
Lämpöpumpun toisiopiirin deltaT 4k puskuriin päin on hyötysuhteeltaan parempi vaihtoehto, mitä esim 7k.
Onko varaajassa anturi? Ilman anturia lepoaikana mlp turhaan sotkee varaajan kerrostumaa.
Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
Täytyy ehkä selventää että mitä ajan takaa.Oli mennyt yksi tukin toimilaite rikki kun joutuu jumppaamaan tällä systeemillä huomattavasti enemmän kuin normaalisti. :-[
Normi lämmityksessähän pumppu pysähtyy kun paluunlitkun arvo on toteutunut. Esim. 29c.
Lauhduttimelta lähtee noin36c litku.
Oman järkeilyn mukaan tavoitteeni on plokata tämä lämmin litku tuonne kiertoon pysäyttämällä kierto pumpun pysähtyessä.
Näin ollen laatta ehtinee imeyttää tässä kiertovedessä olevan energian täydellisemmin hyötykäyttöön.
Pumpulle ei siis palaa yhtään hyödyntämättä jäänyttä energiaa kuten normi ajattelulla toteutettu järjestelmä toimii.
pistin ensiksi kulutusmittarin IV-koneeseen, ja se haukkasi kevyet 24kWh/vrk
Onhan kesäajan ohituspelti kiinni?Tuossa masiinassa kesäpelti on sähköohjattu ja jossain piilossa, luukun aukaisemalla ei näe pellin tilaa. Pelti on automaattiohjauksella ja asteina 15 astetta. Ainakaan äkkiseltään en löytänyt valintaa käsiohjaukselle.
Piti nostaa esilämmitystä vähän isommalle, kennossa oli havaittavissa alkavaa jäätymistä. Nostin sisälämpöä alkuun yhdellä asteella, se tuskin vielä muuttaa mitään. Kesäpellille löytyi valinta, se on nyt pakotettu talviasentoon. Nyt pakkanen on kiristynyt 18 asteeseen, kulutus näkyy nousseen taas lähelle kilowattia.
Kai se niin on, ettei tuollainen masiina maalämpötalossa kannata. Pitänee alkaa suunnittelemaan sitä esilämmitystä vesipatterilla.
Onhan tuo Talterin LTO koneikko lämpimässä tilassa?Lämpimässä on.
Siis ettei ole kylmässä ullakolla?
Voi laittaa isommalla putkella ja monesti se on ihan pakon sanelemaakin,Kiitos.
koska muutoin voi keruupiirin virtausvastus / painehäviö kasvaa liian suureksi.
Pumpussa ei sinänsä ole mitään vikaa, näkölasi kirkas ja tehot tallella, mutta
kun olisi yksi kylmisukko kaverina niin saisin teetettyä toimenpiteen ns. ilmaiseksi.
Pumppu on lähes 14 vuotta vanha päälle 30000h takana.
Ei kysymys vaan veikkaus.Niitä on jo lähimenneisyydessä. Esim.Oilon Re vanhemmat isommat koneet on kahdella kylmäpiirillä eli kompressorilla ja niitä voi olla useita. Viessmannilla on master/slavena ja/tai kaskadina useampi mahdollista yhdistää. Ctc:llä saa useamman koneikon yhdistettyä ja Ait:lla myös. Re on sellainen missä tulistinpiirillä tehdään usein käyttövettä samaan aikaan kun lauhduttimella lämmityspiiriin.
Lähitulevaisuuden pumpussa on kaksi kylmispiiriä, toinen käyttövedelle ja toinen lämmitykselle :-X
Isoja taloyhtiöitä luulisi ainakin kiinnostavan.
Toisin sanoen varaajat vittuun ja lämmitykselle inventteri ja kv- puoli onoff koneella.
Niitä on jo lähimenneisyydessä. Esim.Oilon Re vanhemmat isommat koneet on kahdella kylmäpiirillä eli kompressorilla ja niitä voi olla useita. Viessmannilla on master/slavena ja/tai kaskadina useampi mahdollista yhdistää. Ctc:llä saa useamman koneikon yhdistettyä ja Ait:lla myös. Re on sellainen missä tulistinpiirillä tehdään usein käyttövettä samaan aikaan kun lauhduttimella lämmityspiiriin.
Veikkaan ettei tule sellaista yksittäistä pumppua missä olisi sisällä invertteri ja on/off, mutta tiedä häntä.
Onko missään pumpussa valmiina ns. "shunttisarjaa" millä pystyy ohjaamaan täysin kahta erillistä lämmitys piiriä? Vai onko se aina erikseen ostettava, kun melko arvokkaita tuntuu nekin olevan mitä katsellut.
Onko missään pumpussa valmiina ns. "shunttisarjaa" millä pystyy ohjaamaan täysin kahta erillistä lämmitys piiriä? Vai onko se aina erikseen ostettava, kun melko arvokkaita tuntuu nekin olevan mitä katsellut.
L-Ässä
"Tarvitaan 2 x 245 m = 490 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 1 l/s."- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 17,0 kW
Paljonko saat Tomppeli laskemalla syvyydeksi yhdelle reiälle Äänekoskelle laskelman kahden kaivon sijasta 17kW pumpulle?
... Riittääköhän edes 50 mm putki, jos 2x245+ talolle vienti muutetaan yhteen reikään.Ei riitä.
Tämäkö? Muistan kyllä jossain nähneeni mutta oliko täällä vai oliko lampopumput.info. Huimat on kyllä käynnistysvirrat :)
Nibe F1255-6 asennettu pannuhuonieeseen n. 2vk sitten. Nyt muutamana päivänä olen huomannut suhteellisen voimakkaan viinanhajun, joka palaa aina tuuletuksen jälkeen.
Mitään vuotoa ei silmällä näy ja kone tuntuisi pelaavan, kuten kuuluukin. Meneekö normaalin toiminnan / alkukankeuden piikkiin, vai hätyyttelenkö asennusliikettä?
Pumppu pyörinyt muutaman päivän. Keruun pumppu asetettu käymään kaksi viikkoa tauotta, muutoin nopeus automaatilla. Pyörii koko ajan 100% teholla. Kompressorin käydessä (20hz) kaivolta tulee 6,5 asteista ja palaa 5-5,5 asteista. Vapaalla kierrolla n 7 asteista. Pitäisikö dt saada suuremmaksi, jotta hyötysuhde paranee. Eli laskea kierroksia? Onkohan niin, että pyörii ensimmäiset 2vk täydellä teholla ennen kuin alkaa optimoida dt:tä?
Mikäs siihen on peruste että pyörii tauotta?
Parempi mahdollisen ilman poistuminen kierrosta?Tämä oli asentajankin kanta asiaan. Otin tuon tilan kuitenkin nyt testin vuoksi pois päältä ja pumppu alkoi käydä pienellä teholla, dt4, johon Nibe ilmeisesti pyrkii automaatilla.
Sinne on tullut lisää ilmaa.
Ilma pääsee kiertopumpun imupuolelta, koska siellä vallitsee alipaine.
Ilman pääsy estetään ylipaineistamalla kierto.
Paineen pitää olla enemmän, kuin imupuolen alipaine, joka on noin 0,5 bar.
Sopiva ylipaine on noin 1 bar, tai vähän yli.
Se ei voi olla yli 1,5 bar, koska se on paine, jossa kierron ylipaineventtiili aukeaa.
Kalvollinen umpisäiliö olisi parempi.
Muovipullo kestää huonosti painetta, liittimet saattavat olla lujilla.
Parempi mahdollisen ilman poistuminen kierrosta?
Sinne on tullut lisää ilmaa.Niben mukana tulee se muovinen vaalea astia ja 3 bar ylipaineventtiili.
Ilma pääsee kiertopumpun imupuolelta, koska siellä vallitsee alipaine.
Ilman pääsy estetään ylipaineistamalla kierto.
Paineen pitää olla enemmän, kuin imupuolen alipaine, joka on noin 0,5 bar.
Sopiva ylipaine on noin 1 bar, tai vähän yli.
Se ei voi olla yli 1,5 bar, koska se on paine, jossa kierron ylipaineventtiili aukeaa.
Kalvollinen umpisäiliö olisi parempi.
Muovipullo kestää huonosti painetta, liittimet saattavat olla lujilla.
Joo kait siinä jotain sellaista voi olla. Kuitenkin 99,99% pumppuasennuksista käy ongelmitta ilman moisia vippaskonsteja niin luultavasti myös tämäkin...
Paikallinen Nibe asennusliike laittaa _AINA_ tuon 2vk. jatkuvan automaatti kierron lopuksi päälle.
Säästää monelta turhalta juoksulta, ja kone tekee sen ihan automatic.
Sinne on tullut lisää ilmaa.
Ilma pääsee kiertopumpun imupuolelta, koska siellä vallitsee alipaine.
Ilman pääsy estetään ylipaineistamalla kierto.
Paineen pitää olla enemmän, kuin imupuolen alipaine, joka on noin 0,5 bar.
Sopiva ylipaine on noin 1 bar, tai vähän yli.
Se ei voi olla yli 1,5 bar, koska se on paine, jossa kierron ylipaineventtiili aukeaa.
Kalvollinen umpisäiliö olisi parempi.
Muovipullo kestää huonosti painetta, liittimet saattavat olla lujilla.
Noniin. Farssin aineksia omassa projektissa.
Paketin myyjä, porausfirma suosittaa ja on sopinut asentavan lvi-liikeen kanssa kalvopaisunta-astian käytöstä, mutta tämä oli nyt jätetty huomiotta. Lisäksi piiriä ei ole ilmattu lainkaan. Eikä piiriä ole voinut käsittääkseni paineista, kun täyttöryhmä puuttuu. Ja paisunta-astian alta puuttui venttiili, joten viimeistään nesteen lisäyksessä paineet karkaa? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään pikkufirma, joten ihmettelen, miten kaikki aikaisemmat asennukset ovat toimineet ja nyt ei mikään :)
Ajattelin, ettei tarvitse itse asiaan perehtyä lainkaan ja selviää laskun maksulla, mutta toisinhan siinä kävi.
Täyttöryhmässä tulee mukana myös keruupuolen mutasihti. Kannattaa vaatia sen asennus sinne kuten kuuluukin.
Miksi pumppuvalmistajat ei liitä näitä ilmanlaatumittareita osana ohjaimen luentaa?
Mitä ilmanlaatumittareita ILPeissä on? PILPissä CO2 mittarin ymmärtäisin, mutta ILPissä en.Tuo esimerkkikäyrä tulee sääasemasta (Netatmo). Mlp vehkeissä joku hiilarimittari on varmaan tulevaisuutta. pumppu mitatessaan ilmanlaatua tajuaisi helposti että porukat on kotona ja voisi tiputtaa automaattisesti pari desimaalia litkun lämpöö laatassa ja ennakoivasti sitten vaikka lämmittää varaajaa mahdollista suurempaa käyttöö varten. Tuo oma pumppu ei tajuu höykäsen pöläystä jos porukkaa on enempi kotona, mittaa vaan paluulämpöjä laatasta ja katkoo sitten huonetermareiden ohjaamana.
Nyt öljyä palaa 3000 litraa vuodessa ja pumppu vie 7500kwh.
Miten sitä öljyä voi palaa vieläkin noin paljon, mielestäni pitäisi mennä vain 500-800 litraa?
Tämä on siinä mielessä tyhmä kysymys että meillä ei edes ole maalämpöä talossa.Tässä ei nyt kaikki ole kohdallaan.
Talomme on 400 neliötä ja perheessä 2 aikuista ja 3 lasta. Paikkakunta Turku.
Vedimme pitkään pelkällä öljylämmityksellä, uusi kattila ja poltin, öljyä paloi 4000 litraa vuodessa.
Sitten pyysin TipiTekin pojat käymään ja sain tarjouksen maalämmöstä ja ilma-vesiläpöpumpusta.
Myyjä sanoi että käyttöveteen menee 10-20% kokonaiskulutuksesta, loput talon lämmittämiseen. No, maalämpö olisi ollut 25000 euroa joten päädyimme ilma-vesilämpöpumpuun talon lämmityksen osalta ja öljy jäi lämmittämään käyttövettä.
Nyt öljyä palaa 3000 litraa vuodessa ja pumppu vie 7500kwh.
Miten sitä öljyä voi palaa vieläkin noin paljon, mielestäni pitäisi mennä vain 500-800 litraa?
Voiko esimerkiksi lämminvesikierto kellarista yläkertaan (eli kolmen kerroksen väli) kylmentää vettä matkalla niin paljon?
Kyseessä Mitsubishi Electric PUHZ-SW100YHA Powerinverter 14.8kW max (nimellisteho 11,2kW)Onko kytketty ns.lämmityksen paluulinjaan? Mikä ohjaa sekoitusventtiiliä? Minkälainen lämmityskäyrä on päälämmönlähteessä ja minkälainen Mitsubishissä.
Nyt syksyn aikana (1.8 - 19.12) on mennyt 1400 litraa öljyä, vaikka ei ole jäätä ollenkaan.
Myyjän argumentti öljyn säilyttämiselle oli että jos pakkasta on enemmän kuin 25 astetta niin pitää olla joku backup, koska pumppu ei käynnisty kovilla pakkasilla.
4 barin paineella, kun joutuu sieltä pohjalta pumppaamaan, niin taitaa vaatia 1,5 kW Kaivopuiston. Ja 0 asteinen ulos menevä vesi erityisen kätevää ulos pumpattava isi varsinkin talvisin, kun lämpöä juuri tarvitaan.Paljonko on painetta koneessa? Se pieni ilmakuplat siellä 100 metrin syvyydestä lähtiessään on laskuopin mukaan jotain muuta kun se pinnalle tulee.
Katselin tuossa sähkön hinnan kehitystä. EMV sivuilta ei saanut mitään hintaa?kvg...hakusanalla 'sähkönhinta' löytyy aika läjä sähkön hintoja, niin näät mitä maksaa tarjoukset oikeesti tällä hetkellä.
Mitä nykyisin maksaa kwh oikeasti? Itsellä vielä vuosi halvalla.
Entä pörssisähkö, kannattaako?
Sitten se kysymys.
Jos hommaisi sähköauton ja kävis lataamassa sen paikallisessa Prismassa ilmaseksi. Sitten vaan kotiin, 60kwh riittää pumpulle aika kauan :D
Onko niissä ulosotto?
Ainiin, mulle naurettiin joku vuosi sitten kun ehdotin että ilmaa kaivoon :D Miten tässäkin kävi ;)
Milloin tulee suomeen ensimmäiset ilmakaivot :)
Ihan vaan heittona tällänen.
Porattiin mökille porakaivo, tuotto 4lmin. onneksi syvyys pelastaa että saa saunavedet. Mutta asiaan.
Mitä tuollainen 4l min 6 asteisena tuottaisi hyötyä esim maalämpökoneessa? Eikö kannattaisi alkaa pumppailee jo pois kaivost jos virtaus ei ole luonnostaan hirveän suurta?
Ite tekisin nykyisin niin että kuution varaaja kaivolle, saisi esilämmitykset ilmaseksi, kunnan vesi vaan jätevedelle, ja pumppu tykkäisi uudesta lämpimästä vedestä. :-[
https://aijaa.com/fcEx09 (https://aijaa.com/fcEx09)
Paineistettu keruupiiri kyseessä. Tuosta ylimmästä talttapääruuvista kääntäen voinee kokeilla, onko ilmaa vielä kertynyt putkeen?
Prosentuaalisesti putkilla kuitenkin liki 30 % ero.Halkaisijassa 30 %, pinta-alassa paljon enemmän. Painehäviössä näköjään vielä jotain ihan muuta (+200 %).
Jos ne liitäntäputket ovat lyhyet, vain muutama metri korkeintaan, painehäviö ei haittaa.
Painehäviöt voisivat olla jotain tätä luokkaa:
@ 2 x 3 m Cu 28/ 25,6: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 7 kPa
@ 2 x 3 m Cu 22/ 20,0: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 22 kPa
Säiliön latauspumpulle nuo arvot eivät ole liian suuria.
On ihan eri asia, jos liitäntäputket ovat huomattavasti pitemmät.
Onkohan tässä taas unohdettu putkikäyrät, haaroitukset ja eri venttiilit.
Käyrät ja venttiilit ovat sillä hihavakiolla.
Putken osille laskin yhtä paljon, kuin putkillekin.
Suorilla putkilla ja +50 C vedellä:
@ 2 x 3 m Cu 28/ 25,6: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 3,5 kPa
@ 2 x 3 m Cu 22/ 20,0: 13 kW / dT 5 (0,64 l/s) = 11 kPa
Liitokset täytyy myös tehdä huolella, koska glykoliseokset ovat vettä herkempiä vuotamaan epätiiviistä liitoksista.
Pikainen kysymys ja kiirekin olisi eli meillä kaivossa 45mm kollektori ja tarjoavat nyt kaivolta sisälle putkeksi 40mm putkea. Meneekö tuossa hyöty tuosta isommasta kollektorista vai onko väliä tuolla ns siirtoputkella? Eikös ne pienempänä mene kuitenkin pannuhuoneessaki koneelle?Miksi haluaisivat laittaa 40 mm putkea?
Miksi haluaisivat laittaa 40 mm putkea?
Kuinka pitkä matka on kaivolta lämpöpumpulle?
Mieluummin siirtoputketkin 45mm putkea.
Mutta kuitenkin ehkä paksumpiseinämäistä kuin tuo kaivon 2,7 mm putki
ATS
Kaivon + siirtoputkien virtausvastus on 40mm siirtoputkilla n. 5% suurempi kuin jos siirtoputket olisi 45 mm putkia.
Eipähän tällä paljon ole merkitystä ellei jo valmiiksi olla mitoituksen äärirajoilla.
Mikä pumppu on tulossa?
ATS
Semmottinen tyhmä kysymys tuli mieleen. Muistelen lueskelleeni täällä jossain keskustelu säikeessä ohimennen maininnan että olisiko ollut peräti tutkittua tietoa vai valistunutta pohdintaa että pohjoisessa Suomessa missä kallioperä on kylmempi kuin eteläisessä osassa maata lämpökaivon syventäminen tietyn rajan jälkeen ei toisikaan enää merkittävää hyötyä kaivon kapasiteetin paranemisena.
Muistakaako kukaan muu tälläistä keskustelua? Itse en hakua käyttämälläkään ole onnistunut sitä löytämään tai sitten olen nähnyt unta.
Semmottinentyhmäkysymys tuli mieleen...
Meidän planeettaamme sisus on kuuma.
Maapallon sisäosan lämpötila viilenee vähitellen keskeltä ulkopintaa kohden tultaessa.
Maan ulkokuoren keskilämpötila on lähellä paikallisen ilmaston vuotuista keskilämpötilaa.
Terve.
Osaisko joku selittää, miksi lämpöpumppu tekee meno/paluulinjaan liitteen kuvan mukaista sahausta? Lämmitystarvetta ei juurikaan ole, joten liittynee lämpimän käyttöveden tuotantoon? Noin tunnin välein pomppaa, välillä tiheämmin. Loki näyttää melkoista lukemaa/vrk kompuran starteille, käyttöaika kuitenkin kovin pieni.
Jos oletetaan, että syynä on käyttöveden lämmitys niin mitkä ovat käynnistys- ja saamutusrajat? Tosin jos kuvaa tulkitsin, niin käyttöveden lämpötila on lähes viivaa, poislukien yksi isompi lämmitys.
Onko se aina ollut tuollainen?
Eihän toi nyt varmaan ihan hyvää tee tolle kompuralle, kun noin monta starttia, ja käyntiaika vain muutama minuutti.Ei tosiaan tee hyvää kompressorille.
Osaisko joku selittää, miksi lämpöpumppu tekee meno/paluulinjaan liitteen kuvan mukaista sahausta? Lämmitystarvetta ei juurikaan ole, joten liittynee lämpimän käyttöveden tuotantoon? Noin tunnin välein pomppaa, välillä tiheämmin. Loki näyttää melkoista lukemaa/vrk kompuran starteille, käyttöaika kuitenkin kovin pieni.
Käytä "paisuntasäiliö telinettä". Tähän saa kiinni ylöspäin ilmakellon, varoventtiilin ja painemittarin ja paisarin roikkumaan alaspäin.
Jep, oiva teline.
Ajatus vain olisi saada se paisari suoraan, suorassa linjassa ylöspäin, kun täältä foorumilta monestakin paikkaa lukenut, että näin se olisi hyvä tehdä keruupiirissä, mm mahdollisen ilman kulkeutumisen vuoksi tuonne... (Ja ilmanpoistoventtiili myös haarottaa tuohon)
Toki jos/kun sieltä keruusta ilmat saa pois eikä lisää tule, niin hyvinhän tuo telinesysteemi toimii.
Ehkä ajattelen liikaa... 😆
Jep, oiva teline.Ajatuksesi paisunnan sijoittamisesta on oikea. Lisäksi telineessä ilmanpoistajan alle sulkuventtiili joka on yleensä kiinni, joskus avaamalla sen tuhautta ilmat pois. Hiljattain laitoin erään poistajana alle sulun koska alkoi vuotamaan 1 1/2 vuoden käytön jälkeen.
Ajatus vain olisi saada se paisari suoraan, suorassa linjassa ylöspäin, kun täältä foorumilta monestakin paikkaa lukenut, että näin se olisi hyvä tehdä keruupiirissä, mm mahdollisen ilman kulkeutumisen vuoksi tuonne... (Ja ilmanpoistoventtiili myös haarottaa tuohon)
Toki jos/kun sieltä keruusta ilmat saa pois eikä lisää tule, niin hyvinhän tuo telinesysteemi toimii.
Ehkä ajattelen liikaa... 😆
Onnline 18L/0.5bar esipaine, mutta sen teknisissä tiedoissa sanotaan, että liitos pitäisi tulla ylöspäin, jolloin siis joutuisin "roikottamaan" astiaa alaspäin
Astia tulisi asentaa putkiyhde alaspäin.
On erilaisia suosituksia kalvopaisunta-astian asennuksesta (?)Meillä putkiliitokset on lämmityksen ja keruun paisunta-astioissa alaspäin eikä ongelmia ole ollut
Kalvoton paisunta-astia (ei välttämättä siis paineeton) voi olla fiksua asentaa ylimpään kohtaan, koska siinä astiaan menevä kaasu pääsee oikealle puolelle nestettä. Jos laittaa kalvollisen astian putken yläpuolelle "väärinpäin", jää kaasu nalkkiin kalvon alle ja joustaa siellä. Tämä näin maalaisjärjellä ajateltuna.Minun pointti on se että noustaan seinällä ylöspäin mahd suoraan keruun tultua huoneeseen jolloin ilmakuplat nousevat ilmanpoistajalle. Astian asennolla ei niin väliä mutta roikottaminen nipasta on helpointa. Ja se sulku i poist alle.
varo ilmaus mittari
| | |
--------------
| |
| astia
|
----maasta---<--
| | |
------- |
| | |
| M | |
| L | |
| P | |
| | |
------- |
Tarkistin käyttöveden varoventtiilin ja ei tiputa mitään.
Moikka,
Tietyllä tapaa huojentavaa kuulla. En ole nähnyt missään tosiaan merkkejä mistään kosteusvauriosta. Vedenhän kuuluisi tulla suojaputkia pitkin jakotukille (siis jos ovat rikki) ja siellä on vastassa vuotovahdit. Kirjottelen huomenna putkarin käynnin jälkeen mikä on tuomio. Putkarin käynti on tosiaan vain varotoimenpide jos sittenkin jotain jossain tihkuu. Talo on tosiaan vuodelta 2001 ja putkilla on vielä käyttöikää jäljellä vuosia.
Minulla on kupit varoventtiilien alla. Kupit ovat kuivat.
Veikkaisin, että se IVT laittaa levossa kiertopumpun niin pienelle, että lepoaikana se vesi ei jaksa kiertää siellä yläkerran lattiassa. Jos haluaa testailla, niin valikostaNyt tuli puhuttua #¤(%(/&%:aa
1.10.1.1 | Talvikäyttö | Päällä/Automaattinen/Pois
laittaa Päällä, niin sen pumpun pitäisi olla aina päällä. Jos sen yläkerran lämpötilan kanssa ei ole mitään ongelmaa, niin tuo Automaattinen varmaan hyvä. Tässä voin olla toki väärässäkin, kun ei ko. pumpusta mitään kokemusta ole.
... Kiertovesipumpun rikkoutumistakin epäilin, mutta se ilmeisesti toimii, koska yläkertaan menevän veden lämpötila nousi heti muutamalla asteella, kun lisäsin verkostoon painetta (paineet oli alunperin nollassa, tiedä sitten kuinka kauan jo olleet...). Ennen verkoston paineen nostamista oli tuo eri piirien menoveden lämpötilaero lähemmäs 10C. Eli voiko tuo mahdollisesti alimitoitettu kiertopumppu aiheuttaa sen, että yläkertaan virtaa kylmempää vettä, kuin alakerrassa kiertää? Vai voiko tuosta pienestä meno/tuloveden erosta päätellä, että verkostossa ei "lepovaiheessa" ole ollenkaan kiertoa ja kiertopumppu on sanonut itsensä irti?Kun verkoston paine on ollut nollassa tai alle lämmitysverkoston korkeuden metrimäärä /10,
Kun verkoston paine on ollut nollassa tai alle lämmitysverkoston korkeuden metrimäärä /10,
saattaa verkoston ylimpiin osiin täyttyä ilmaa, joka haittaa lämmityskiertoa.
Olisi syytä käydä ilmaamaassa ylimpien kerrosten jakotukkeja.
Alimitoitettu kiertopumppukin voi olla syyllinen, mutta jos kierrossa on vähänkin ilmaa, vaikeutuu kierto, varsinkin, kun kiertopumppu ei ole riittävän tehokas.
Nyt tuli puhuttua #¤(%(/&%:aa
9.16.1.1Käyttövaihtoehdot | Automaattinen/Jatkuva1
->Jatkuva1,
jos haluaa kokeilla pumppua jatkuvalla.
Tuo talvikäyttö -> mikä se nyt olikin.
Näytti myös vuotavan vähän vettä yläosan muovihatun alta. Ei varmaan normaalia käytöstä noille ilmausventtiileille? Pitää tarkkailla ja kiristää / uusia venttiili tarvittaessa, jos ei rauhoitu tuo tihkuminen.Pystytkö laittamaan kuvan?
Pystytkö laittamaan kuvan?
Maalämpöjärjestelmää on nyt oltu hankkimassa ja samalla kävi mielessä että kannattaako patterit myös vaihtaa?
Muuntajan jälkeen ei saa lukemia, eli liekkö seRiitäisiköhän siihen pienempi kuin 2 A virta, jos esim. 1 A ulostulolla löytyy malleja?
pimeänä. Onko vaivatonta vaihtaa muuntaja, äkkiseltään
netistä ei löydy samoilla tunnuksilla myytävänä niitä, säästyisi
ainakin johdotusten kytkennältä?
Muuntajan jälkeen ei saa lukemia, eli liekkö se
pimeänä. Onko vaivatonta vaihtaa muuntaja, äkkiseltään
netistä ei löydy samoilla tunnuksilla myytävänä niitä, säästyisi
ainakin johdotusten kytkennältä?
Kannattaahan se keruu täyttää jos tuntuu että se kone ei toimi oikein. Itsellä vähän vastaavia kokemuksia, että se koneen toiminta muuttui enemmän kuin pelkkä maapiirin delta-t;n muutos olisi antanut ymmärtää. Jos liuospumppu imee höyrystimestä, niin se maapiirin neste saatta alkaa kuplimaan siellä höyrystimessä.
Joo, kyllä minulle on kerrottu asennusliikkeen / maahantuojan puolesta, että keruu toimii, vaikka paineet olisi 0. Mutta, että olisi hyvä olla vähintään 0,5 baria paineita... Mitä tästä nyt sitten pitäisi ajatella.
Onko tässä kalvopaisunta-astia? Jos on niin se mittari näyttää nollaa tyhjälläkin kaivolla. Jos tuntuu, että tuolla keruun paineella ja koneen käytöksellä on syy-yhteys, niin sen keruupuoli voisi olla hyvä hoitaa ensin kuntoon. Siis kalvopaisunta-astian tapauksessa esipaineen tarkistus nyt kun keruupuolen paine on nollassa (esipaineen pitää olla pienempi, kuin tavoiteltu paine liuospuolella). Sitten nesteen täyttö keruupuolelle.
Mutta se mitä olen aina ihmetellyt on se, että miksi oman koneen kuumakaasukäyrä suhteessa paineisiin on niin jyrkkä, kun vertaa muiden koneisiin tai laskennallisiin vakioihin.
Matala höyrystimen paine
Korkea kuumakaasun lämpötila
Alentunut antoteho
Syynä voisi olla jumitteleva paisuntaventtiili
Tarkasta että itse paisuntaventtiili, siitä lähtevä ohut kapillaariputki ja sen päässä oleva "pallukka" ovat päällisin puolin ehjät ja pallukan kiinnitys kunnossa.
ATS
Mites paisuntaventtiiliä säädetään? Onnistuuko kotikonstein vai onko kylmäukon hommia?Periaatteessa tuossa joutuu puuttumaan kylmäpiiriin tavalla, joka hipoo luvanvaraisuutta käytössä olevilla kylmäainevaihtoehdoilla ja ainakin, jos homma tehdään muuten kuin mutu-pohjalta käyttäen paine- ja tarkkoja lämpömittareita, pitää kylmäpiiri avata (mikä on luvanvaraista). Ehkä joku kokenut asiantuntija pystyy parantamaan ajan kanssa tarkkaillenkin poskellaan olevaa säätöä ilman kylmäpiirin painemittaria, mutta aloittelevan kotimekaanikko pikeminkin ottaa huomattavan riskin kompressorin rikkoutumisesta väärän säädön seurauksena.
Periaatteessa tuossa joutuu puuttumaan kylmäpiiriin tavalla, joka hipoo luvanvaraisuutta käytössä olevilla kylmäainevaihtoehdoilla ja ainakin, jos homma tehdään muuten kuin mutu-pohjalta käyttäen paine- ja tarkkoja lämpömittareita, pitää kylmäpiiri avata (mikä on luvanvaraista). Ehkä joku kokenut asiantuntija pystyy parantamaan ajan kanssa tarkkaillenkin poskellaan olevaa säätöä ilman kylmäpiirin painemittaria, mutta aloittelevan kotimekaanikko pikeminkin ottaa huomattavan riskin kompressorin rikkoutumisesta väärän säädön seurauksena.
Kun kone saavutti tuon ehkä 50,7 käyttöveden ja vaihtoi lämmityspiirin puolelle, tuo lauhduttimen ero nousi hetkellisesti yli 12 asteen, josta laski sitten tuonne 4,3 -5 välille, jossa näyttää olevan lämmitysjaksolla yleensä.
Tuossa Oilonin manuaalissa oli esimerkki konfiguraatioita, joissa silmiin pisti se, että tuo rivin 2805 arvo oli 3 astetta, joissakin 5? Minulla se arvo on 7 astetta. En ole tuota mielestäni muuttanut miksikään.Tuotahan voisi kokeilla säätää vaikka 6 asteeseen, mikä taisi olla Gebwellin minimi (jos oikein muistan). En usko että se mihinkään kovin haitallisesti vaikuttaisi.
Voisi maallikkona ajatella, että minun koneessa on jokin kiinteä vaihtelualue, joka seuraa tuota rivin 2805 arvoa? Ilmoituksesta voisi päästä eroon pudottamalla tuota arvoa, mutta mihin se taas vaikuttaa?
Tuotahan voisi kokeilla säätää vaikka 6 asteeseen, mikä taisi olla Gebwellin minimi (jos oikein muistan). En usko että se mihinkään kovin haitallisesti vaikuttaisi.
Jos tuo edellisen pienentäminen ei riitä, niin tuotakin voi kokeilla pienentää:
"2792 Pumpun minimi kierrosluku 40-60%"
Tuommoisen manuaalin löysin: https://cdn2.hubspot.net/hubfs/1830590/Tom_Allen/Esitteet-ja-kayttoohjeet/Gebwell/KG1_Gebwell-Qi.pdf?t=1487937384000
Jos oikein ymmärsin, niin se lämpöjohtopumppu yrittää pitää sitä asetettua eroa lauhduttimella. Jos tuo pumpun miniminopeus on liian suuri suhteessa siihen erotoiveeseen, niin se ei onnistu. Tuo sopiva pumppaustehohan riippuu siitä lämmönjaosta.
Pitäisikö pumpun puolelle mennä tieto jakotukilta, että nyt kiertopumppua käyntiin että saadaan paikat lämpimäksi halutulla tavalla vai ajaako mlp vain tietyin välein kiertovesipumppua?
Rakennutin talon vuonna 2014 ja tähän tuli maalämpö....
Mielenkiintoista, jos tuo ero on kovinkin paljon muuttunut. Voihan sitä seurailla ja toki kysäistä vaikka joltain asiantuntijalta.
Maalämpökoneissa ei yleensä ole sellaista mahdollisuutta, että sitä voitaisiin ohjata jakotukkien termostaateilla.
Maalämpökoneen kanssa pitäisi välttää huonekohtaisten termostaattien käyttöä.
Maalämpökone jo itsessään toimii termostoituna ulkoanturin ja maalämpökoneen säätökäyrän yhteistyöllä.
Olisi parasta säätää huonetermostaatit kaakkoon (täysille) ja antaa maalämpökoneen termostoinnin hoitaa oikea huonelämpötila.
Huonelämpö säädetään sopivaksi maalämpökoneen säätökäyrästä.
Sitten, jos osoittautuu, että jokin huonetila on liian lämmin, korjataan asia vain sen huoneen terostaatilla.
Muihin ei kajota.
Toinen vaihtoehto olisi laittaa maalämpökoneen oma sisätermostaattianturi (lisävaruste) asunnon oleskelutilaan. Sillä ohjataan maalämpökonetta, ei jakotukin huonetermostaateilla.
Johonkin tämän suuntaiseen ajatukseen itsekkin olen tullut eli pumppu hoitaa käppyrällä ja omalla lämpötila anturilla peruslämmön ja termarilla vain "viilennetään" huone.
No tämä ei selitä tuota miksei virtausta mittareiden mukaan ole ollenkaan. MLP:n sisällä on pääkomponentti kuvan mukaan lämmityspiirille pumppu. Ulkoisia pumppuja ei tekn.tilassa ole. Täytyy käydä katsomassa tuonne pumpun sisälle, että käykö tuo lämmityspiirin pumppu kokoajan.
Aika vajavaisilta nämä GC:n käyttöohjeet ja konfigurointi ohjeet vaikuttavat. Pitänee hommata tuo Siemensin webserver palikka, että saa logia tms ulos, minulla on kutina että tämä on tehdasasetuksilla...
Onko näin, että tuo lauhdutinpumppu on samalla myös lämmitysverkon kiertovesipumppu? Ei minulla mitään ulkoisia pumppuja ainakaan ole?
Lämpöjohtopumpun kierrosnopeus
Lämpöjohtopumpun kierrosnopeusasetuksiin ei tule tehdä muutoksia, mikäli lämmitysverkosto ei sitä vaadi.
Mikäli käytössä on radiaattoriverkosto, verkoston virtaama voi olla liian suuri, jolloin suuri virtaama voi aiheuttaa ääntä verkostossa.
Tässä tapauksessa pumpun minimi kierrosnopeutta tulee laskea. Alla olevasta taulukosta näet sallitut säätöalueet.
Lämpöjohtopumppu pyörii kompressorin käydessä mini- ja maksimikierrosnopeuden välissä, pitäen lauhduttimen lämpötilaeron oikeana.
Lämmityskaudella kompressorin ollessa sammuksissa, lämpöjohtopumppu pyörii asetettua minimi kierrosnopeutta.
Sähkövastusohjauksen päällä ollessa, lämpöjohtopumppu pyörii maksimi kierrosnopeutta.
Normaalisti se vaikuttaa toimivan. Käyntijaksoja on vaikea arvioida koska ilma lauhtuu sellaista tahtia, että täytyy odottaa pidempi otantajakso. Ainakin lauhdutinero on aivan samoja lukemia kuin aiemmin, mikä lienee oleellista?
Talossa on 110m2 laattaa lämmitettävänä ja pumppu on tuo gebwellin qi6 6kw. Pumppu käy nyt noin 6 tuntia vrk. ja jaksot ovat luokkaa 30min. menovesi lämmityskäytössä n. 34-36astetta. sähköä menee pumpun osalta luokkaa 7-8kwh/vrk.
Arkistojen kätköistä löytyi tällainen.
21.11.14 kajaanissa ollut jotain 0--3 °C. Jos pumpusta olisi hävinnyt tehoja, niin tuon vuorokautisen käyntiajan pitäisi vastaavassa tilanteessa kasvaa, että pirtti pysyisi lämpimänä. Tuostahan voi jotain diy-arviota tehdä.
E: semmoinen tuli mieleen, että eihän siellä ole mikään anturin kiinnitys löystynyt tms.
koska tuo pumpun hidastaminen ei vaikuttanut juuri mitään erotukseen. Kuitenkin pudotin sitä enimmillään 50% --> 30%, eli hidastin pumpun nopeutta lähes puolella ::)En ole kovin tarkkaan seurannut tätä ketjua.
En ole kovin tarkkaan seurannut tätä ketjua.
Kummasta pumpusta on kyse, keruu vai lauhdutinpumpusta?
Jos putkiston virtauksessa ollaan laminaarin ja turbulentin virtauksen raja-alueella, niin pumpun tehoa saa muuttaa melko paljon että sillä olisi oleellista vaikutusta virtaukseen.
ATS
Lauhdutinpumpusta.
Lähdin tutkimaan syytä jatkuvalle ilmoitukselle "lauhduttimen minimi erotus rajasta"
Kokeilin nostaa erotusta sallimalla lauhdutinpumpun hidastua 50% -> 30% mutta sillä ei ole juuri vaikutusta tuohon erotukseen.
Lopulta ilmoitus poistui kun laskin erotuksen tavoiteasetusta 7 asteesta 5 asteeseen. Laidutinpumpun minun on nyt 40%
Ainakin erotuksen anturiarvo on edelleen sama noin 4,0-4,5 astetta.
Syy sinänsä ei ole selvillä, mutta ilmoitus poistui, eikä lämpötilaero muuttunut miksikään niin olkoon noin toistaiseksi.
Hei! Ollaan suunnittelemassa ja mitoittamassa maalämpöä. Sisätilojen tilavuus teettää hieman... Laskeminen toki onnistuu pinta-ala kerrottuna huonekorkeudella, mutta miksi talon piirustuksissa on arvot:- Huoneisto ala on varsinainen asuinpinta-ala (seinien sisäpuolinen ala).
H-ALA 134 htm²
K-ALA 192 kem²
TILAVUUS 625m³
Eihän tuollaista tilavuutta saa millään huonekorkeudella vai sisältääkö tuo myös yläpohjan tilavuuden? Itse laskin tuolla 134m² pinta-alalla tilavuudeksi noin 420m³ (46m² korotettu katto 2,85m, muuten 2,5m).
- Huoneisto ala on varsinainen asuinpinta-ala (seinien sisäpuolinen ala).
Kerrosalassa on mukana myös ulkoseinät. Rakennusluvassa oleva kerrosala on laskettu 25 cm paksuilla ulkseinillä.
- Todellisessa kerrosalassa on mukana myös yli 25 cm seinien paksuus ja se saa ylittää rakennusoikeuden.
- Rakennusluvassa oleva tilavuus tilavuus on rakennuksen ulkomittojen sisälle jäävä tilavuus.
- Ilmatilavuus on huoneala x huonekorkeus, sitä ei yleensä ole rakennusluvassa.
Lämmitystarveluvuissakin aika iso ero:Pentele, 1322kwh Tammikuu 19, ja tammikuu 20 971kwh. Helenin sivut väittää että tämä ero on 36,1% :D.
1/2019: 670
1/2020: 434 (-35%)
Pentele, 1322kwh Tammikuu 19, ja tammikuu 20 971kwh. Helenin sivut väittää että tämä ero on 36,1% :D.Paljonkos se sitten on?
Paljonkos se sitten on?26,6%? Onkohan niillä joku uusi laskentakaava näissä?
Niin vähennät suuremmasta 36%. Mutta jos lasket 1322/971=1.36, eli juuri tuo 36 % ero (pienemmästä laskien).Kiitos. Olen vaan tottunut tuohon omaan kaavaan, koska nythän verrataan edellistä nykyiseen.
Helen voiki siis lähettää mulle 36,1% pienemmän sähkölaskun kuin viime vuoden tammikuussa🤔Rosenttilasku on yksi vaikeimpia matematiikan alueita.
Rosenttilasku on yksi vaikeimpia matematiikan alueita.joo, kuin eikä kun☹️. En vain vieläkään ymmärrä että mitä mieltä heillä on ilmoittaa asia noin? Sama toistuu kun vertailu kuukausina sähkön kulutus onkin noussut. Onkohan tässä joku säästö kyseessä? Eli ei viitsitä laskea oikein vaan lasketaan kahden luvun maksimaalinen ero kuluttajalle? Olisi suotavaa että sähköyhtiöt ilmoittaisivat erotuksen oikein, eikä tällä tavalla vähintäänkin vääristellen. Mihin yleensä verrataan? Eiliseen, mielestäni.
Minulle aikoinaan opetettiin, että rosentit lasketaan siitä luvusta minkä edellä on "kuin" sana
ATS
Ok, kunhan kanaaliputki ei ole pitkä ja sen pitää olla hyvin lämpöeristetty.
Jos talli on talossa kiinni, toimisi idea ihan hyvin, kun ei tule lämmönsiirrossa häviöitä.
Riskinä on kosteuden nousu tallissa.
Kosteuden takia tarvitaan lämmönvaihdin, jonka välityksellä tallin ilma lämmitetään.
Mutta toisaalta, meillä tulee IV koneesta sen verran kylmää poistossa, että en tiedä mitä iloa tuosta olisi.Mutta, jos lämmön talteenotto on vasta autotallin jälkeen?
Mutta, jos lämmön talteenotto on vasta autotallin jälkeen?
ATS
Hiukan tyhmästi tehty näemmä aikanaan suojaputkien kanssa teknisessä tilassa. Aika nysiä ovat tuolla, tosin varmaan haluttu varmistaa, että vuotaa tuonne jos niikseen eikä talon sisälle? Kannattaako tuohon tai runkolinjaan mitään tehdä tai yleensäkin mitä siihen voisi tehdä? Lattiakaivo on vajaan metrin päässä.Imeekö tuo harkko kosteutta? Monttu täyteen ja vesieristä harkkokin samalla putkien takaa.
Punaiset putket on sentin pari lattiatason yläpuolella, siniset taas paikkapaikoin millin-pari vain. Tuossa siis myös "monttu". Montussa myös joku mystinen punainen 10-12mm putki, mikä lie? Ainakin tukossa se on, liekö joku merkki sitten. Mieleen tulee montun täyttäminen jollain korjauslaastin tapaisella ja lattian pinnoitus vaikka ihan betonimaalilla. Tosin valuneeko se vesi sitten ties minne, pitäisi kaatoakin saada.
Vaihtoehtoisesti jonkunlainen itse näpräilty kaukalomallinen ratkaisu ohuesta muovikaukalosta tai vastaavasta.
Näinkin tyhmään kysymykseen ei ole kuin viisaita vastauksia, joten ihan kaikki käy...
Wifi-vuotohälyttimiä on tarkoitus hommata jossain vaiheessa, kunhan löydän sopivia (saa vinkata). Ehkä sellaisenkin voisi tuonne tilaan värkätä.
Totta. Mikähän on "jäteilmanluokitus" esim autotallin ja WC-tilojen välillä?Uusia iv-konemalleja odotellessa. 300m3 tunnissa pitäisi jonkun autotallin lämpöisenä vaikka osa tuosta menisikikin suoraan lämmöntalteenotolle.
Imeekö tuo harkko kosteutta? Monttu täyteen ja vesieristä harkkokin samalla putkien takaa.
Voisit kokeilla että imeytyykö montusta vesi mihinkään. Se putki voisi olla ehkä joku poisto.
Tuo massalattia on ihan hyvä valinta kosteisiin tiloihin. Tai sitten holkit suojaputkiin, ja jatkat niitä vähän. Itse valoin noin 10cm korkuisen penkin noille ja vesieristys. Nyt kun putki alkaa vuotamaan niin näkyy aika äkkiä klinkkerillä vaikka onkin kaapin alla.
Laita vaikka Vetonit 5000 lattiamassaa. Sen voi laskea suppilon ja letkun läpi tai sitten vaikka lusikalla annostelemalla tuonne. Putket on just hyvin katkaistu jotta vuoto mahdollisesti lirisee oikeeseen suuntaan kun vaan ovat toisesta päästä mahdollisimman korkealla. Mitään vuotovahteja ei tarvi kun kyseessä on lattiakaivollinen tila, kyllä sen sitten huomaa kun siellä aina joskus käy. Ja ison vuodon huomaa siellä toisessakin päässä vaikka putki olisi ylempänä jos ei ole teipattuna umpeen niin kuin jotkut tekevät vuotosuunnan varmistamiseksi. Punainen pieni putki on todennäköisesti tarpeeton, jätä sinne vaan valun sisään.
Hyvä, Vetonit 5000 ja Betolux vaikuttaa hyviltä jatkoon ja keväämmällä urakoimaan. Ties mitä muuta tuolla combolla tekee myös kun oikein innostuu.Tuon montun vois täyttää vaikka jollain tuubikamalla, vetoniittii myydään 30kg säkeissä. suojaputki on lähinnä sen takia että saisi vaihtaa tuon bexin helpommin joskus jos tarvetta. Älä vaan niitä ala täyttämään millään. Hanakulmat on yleensä siellä loppupäässä. Liruttelee sitten vedet siellä kylppärissä sisäseinää pitkin lattialle jos tuo tukilla oleva on tukittu.
Kunhan massattu ja maalattu, niin taidan vielä pätkäistä vähän kaikista yhtään pidemmistä tekn. tilan suojaputkista vähän pois tai pikemminkin tehdä hahlon siihen varmuuden vakuudeksi, jos ei sattuisikaan olemaan matalalammalla mitä vesipisteillä olevat.
Tuon montun vois täyttää vaikka jollain tuubikamalla, vetoniittii myydään 30kg säkeissä. suojaputki on lähinnä sen takia että saisi vaihtaa tuon bexin helpommin joskus jos tarvetta. Älä vaan niitä ala täyttämään millään. Hanakulmat on yleensä siellä loppupäässä. Liruttelee sitten vedet siellä kylppärissä sisäseinää pitkin lattialle jos tuo tukilla oleva on tukittu.
Tai 20kg säkkihän se on ja maksaa jotain 12-15€ pärstäkertoimesta ja ostovoimasta riippuen joten kai sen lopun raaskii sitten heittää roskikseen jos ei muuta käyttöä ole.Ardex lla on 12 kg säkkejä, esim A45. Hinta vaan on vähän kovempi. Laatukamaa ja kuivuu nopeesti. Kannattaa katsella jo valmiiksi jos muuta paikattavaa olisi niin voi samalla sitten...
Olisikohan tässä vain kieliopillista kikkailua ilmoituksen merkityksestä?
Tuosta ilmoituksesta "lauhduttimen minimi erotus raja" voisi ehkä ajatella että se tarkoittaisi pienintä sallittua lämpötilaeroa lauhduttimella ja jos tämä arvo alittuu niin tulee ilmoitus?
Eli jos lauhduttimen erotuksen arvo on 4,0-4,5 astetta ja minimierotus asetus on 7 astetta niin tulee ilmoitus mutta kun minimierotuksen arvon pienentää 5 asteeseen niin ilmoitusta ei tule.
Ehkä ohjelmassa on myös lauhduttimen maksimi lämpötilaero joka reagoi jos lauhduttimen lämpötilaero on liian suuri? ;)
Kunnan veden paine 4.2bar.Täällä oli sama juttu. Tammikuussa vaihdoin 10 baarin varon 8 baariin. Lisäksi laitoin pienen paisunnan täyttöventtiiliin. Nyt ei nouse 8 ylemmäs. Lisäksi olen laittanut takaiskun täyttöjohtoon aiemmin. Ei nosta enää kylmän puolelle painetta.
Kun Stieleli tekee käyttävettä niin painemittarit sekä lämpimän että kylmän puolen käyttöveden jakotukeissa nousee muutamassa minuutissa 10bar lukemaan. Luultavasti pumpun sisällä on ylipaineventtiili koska nousu rajautuu tuohon.
Kysymys, olisiko fiksua vaihtaa stiebeliin esim. 6bar ylipaineventtiili?
Vai mieluummin asentaa käyttövesipaisuntasäiliö järjestelmään?
Vai antaa olla tuollaisenaan?
Jotain muuta?
Kaikki toki toimii mutta onhan tuo 10 baria turhan kova lukema hanoille ja wc pöntöille vaikka sen ovat yli kuusi vuotta kestänneet.
Vesimittarin jälkeen välittömästi näyttäisi olevan takaisku, mitähän jos sen eliminoisi jolloin paine pääsisi katoamaan kunnan verkkoon päin. Laajenevan veden määrä lienee olematon joten takaisin virtaus ei isoa verkkoa hetkauttaisi mihinkään päin mutta toimisikohan talon verkko ilman mulinoita ja räkimisiä tuon jälkeen?
Vesimittarin jälkeen välittömästi näyttäisi olevan takaisku, mitähän jos sen eliminoisi jolloin paine pääsisi katoamaan kunnan verkkoon päin. Laajenevan veden määrä lienee olematon joten takaisin virtaus ei isoa verkkoa hetkauttaisi mihinkään päin mutta toimisikohan talon verkko ilman mulinoita ja räkimisiä tuon jälkeen?Itse kunnioitan kunnallista takaiskua niin paljon etten suosittele siihen kajoamista. Sehän toimitetaan vesilaitoksen toimesta.
Onko jotain perusteluja?Aivan itse asiaa pohtien. En menisi kajoamaan kunnan asentamaan takaiskuventtiiliin.
Onko jotain perusteluja?Vesijohdossahan on imusuoja pesukoneen venttiilillä, vesipostilla mm. Kaikkien tarkoitus on estää saastuneen veden takaisin virtaus kaupungin verkkoon jos vaikka maanalainen putki katkeaa. Tämä takaisku on viimeinen esto . Voisi verrata taannoin Nokian viemäriveden pääsyä raitisvesiverkkoon. Siellähän puuttui takaisku yhdysputkesta.
Käyttäjä 'Nakke vaan' on estänyt yksityisviestit sinultaKun yritän lähettää sinulle yksityisviestin tulee oheinen herja?
Täällä paineenalennuksen testaus menossa, tai oikeastaan paineen nousun ehkäisy. Vesimittarin yhteydessä olevan takaiskun eliminointi :-\ tiputti vain kylmän käyttöveden paineennousun joka tapahtuu siis käyttövettä lämmittäessä. Kuuma puoli paineistui edelleen 10.2 baariin kun vettä lämmitetään. Lisätutkimuksen jälkeen sieltä löytyi toinen takaisku ylipaineventtiilin juuresta syöttöventtiilin sisältä, sekin on nyt eliminoitu testiksi ja vettä tehty kerran eikä paineet noussut.Tämän vesimittarin jälkeen olevan pa venttiilin sanotaan estävän kunnanverkossa tapahtuvia yleensä öisiä paineiskuja.
Mielenkiintoista tässä on se että vaikka vesimittarin jälkeen olisi paineenalennusventtiili niin eihän se mitään auttaisi. Hanoja ja pönttöjä vasten olisi silti 10.2 baaria, eli ylipaineventtiilin lukemat jokaisen käyttöveden teon jälkeen. Vesikalusteethan kyllä kestävät tuon mutta itse nukun paremmin kun paine on pienempi.
No nyt täytyy miettiä lopullista ratkaisua.
Enpä tiedä rakennetta niin tarkkaan. Mutta takaisku syöttöjohtoon ja löysempi varo niin se on siinä.
Nyt on ajettu 72 tuntia tuolla muutetulla lauhdutieron asetuksella "7 -> 5astetta"
Lauhdutineron anturiarvo on edelleen se 4,5 mutta jotenkin tuntuu, että kone vetää nyt hiukan pidempää jaksoa harvemmin?
Laskin käyntiaikasuhdetta, niin se vaikuttaa olevan 1,3 tuntia ajoa ja 1,65 tuntia taukoa. Tässä oli ensimmäinen vuorokausi -20 asteen ulkolämpöttilaa, seuraava lämpimämpi ja nyt viimeinen 0 tuntumassa
Ainakaan tuota lauhdutineron minimi rajaa ei enää näy lokissa..
Kai tuon voi antaa ajaa nyt pidemmän tarkkailujakson tuolla asetuksella?
Paneelit toimii ja tuli mieleen että lämmittäisi veden keskellä päivää vastuksilla. Saisi legionellat hoidettua samalla. Onko kokemusta?millä varmistat että menee paneelisähköö eikä verkkosähköö?
millä varmistat että menee paneelisähköö eikä verkkosähköö?Ajattelin että 3kw vastusta riittää kun mikään kiire ei ole. Ei sitä täysin varmistaa voi, mutta yhdelle vaiheelle tulee noin, 1,2kw aurinkoo ja tämä riittää kyllä vaikka vähän muukin tietysti kuormittaa.
Ja millä vastuksilla?
Tein koeajon 3 kW vastuksella ja hyvin lämpeni. Mittariin tietty tuli nuo kilowatit näkyviin, mutta myyntisopimuksen mukaan ja Helenin oma tuotantosivulla näkyy tai pitäisi näkyä viiveellä että mitä olen itse käyttänyt ja käsittääkseni huomenna tämän päivän vastusajo klo 16-18 kulukäppyrä näyttää nollaa🤔. Näin kävi ainakin muiden kodinkoneiden kohdalla joita käytin aikaisemmin.
Näin minä tämän olen ymmärtänyt että paneelit antaa esim 1,2kw tuottoa kullekin vaiheelle, kahvinkeitin vie saman. Mutta siitä samasta vaiheesta imee vielä esim. Jääkaappi, jonka kulutusta ei paneelin yhden vaiheen tuotto kata. Tulee väkisin ostettua sähköä samaan aikaan kun kaksi muuta vaihetta myy ulos🤔. Korjatkaa toki jos meni ymmärrys väärin.
Piti tontille levitellä 400m maakeruupiiri 600m2 alalle, jota 800m2 tontilta ei kuitenkaan löydy. Ajattelin, että kaivo tuottaisi lämpöä tehokkaammin, mutta laskelmat näyttävät maakeruupiirin lykkäävän 0,4c lämpimämpää liuosta pumpulle. Pitääkö tosiaan paikkansa?Yleensä maakeruupiiristä tulee kaivoa lämpöisempää suunnilleen jaksolla Juhannus - Joulu.
Yleensä maakeruupiiristä tulee kaivoa lämpöisempää suunnilleen jaksolla Juhannus - Joulu.Näin itsekin ajattelin asian olevan. Olisikohan tuolle kaivolle heittää jotakin TMA-arviota? Heitin arvioksi 2000e 400m maakeruupiiri ja 6000e 140m (aktiivi) maalämpökaivo (30m savea pinnassa).
Talvella, kun lämmitystarve on suurimmillaan tulee yleensä kaivosta lämpöisempää. Edellyttää kuitenkin, että kaivo on riittävästi mitoitettu.
Kaivon lämpötilan muuttuminen vuodenaikojen mukana on vähäistä.
Maakeruupiiri ei oikein soivellu viilentämiseen kesällä. Maakeruusta tulee helteillä liian lämmintä.
Eli vesi kirkastuu lasissa ja pienet kuplat selvästi näkyvät kun vesi alkaa kirkastua pohjasta ylöspäin
Saan otettua vettä putkesta ennen taloa ja siinä näkyy sama ilmiö, eli vesi on sameaa kuplista.Aiemmin tänään tuli kaivolta sameaa vettä, mutta iltapäivällä ei?
Pienellä järjestelyllä saan kyllä näytteen otettua heti kaivolta tulevan takaiskun jälkeen, ennen tuota takaiskua en saa näytettä muuten kuin poistamalla koko takaiskun.
Aiemmin tänään tuli kaivolta sameaa vettä, mutta iltapäivällä ei?
Minkälaista vettä tuli talon kraanoista?
ATS
No eikös vaan tuo hapettamalla auta puhdistusta, jossain on semmoinen halkaistu ”kuminänni” josta vehje imee ilmaa järjestelmään. Ainakin ennen oli.
Omassani aikoinaan oli myös kuplia mutta en pitänyt sitä pahana kun se kuului värkin toimintaperiaatteeseen.
Tuo huuhtelee suodatusmassan 2 vrk välein ja tuolloin huuhtelun jälkeen esiintyy samentumista vedessä ilman takia, mutta valmistajan mukaan sameus häviää jonkin ajan kuluttua vettä juoksuttamalla.
Eli ei pitäisi samentaa vettä pysyvästi.
Niin, sen yöllisen vastavirtahuuhtelun jälkeen saattaa tulla pikkuisen sameaa vettä kun siellä on sitä huuhdeltua rautajäämää. Se sameus ei liity kupliin. Kuplat tulevat hapettimesta, tuommoinen värkki tarvii ilmaa sinne hiekkasuodattimeen jotta se voi toimia niin kuin on tarkoitettu. Ilma otetaan jostain ennen sitä isoa hiekkasuodatinta koska siellä sitä tarvitaan. Suodattimen kammen kääntö ei poistanut ilmastinta käytöstä koska se oli ennen suodatinta eikä integroitu sinne ”kellokoneistoon”. Kai sinullakin ilmastin jossain kaivon pohjan ja hiekkasuodattimen välissä on jotta vehjes voi toimia?
Sitä ilmaa tarvitaan kokoajan, ei vain vastavirtahuuhtelun aikana. Onko se takaiskuventtiili aivan tavallinen perusmalli vai joku watmanin oma?
Voisiko siinä olla joku ilmanottoreikä? Se näyttää olevan lorinaviivasi alkupiste.
Ja missä se erillinen ilmanottoventtiili on? Valokuva?
Kiitos kannustavista sanoista, ei sitä sitten ihan täysin ulapalla oltu!
Muutama jatkokysymys tästä kuitenkin poiki:
- Mistäköhän sitä lämmityspiirin sihtiä pitäisi lähteä etsimään?
- Jos tuon LK 520-25 filterin avaa ohjeiden mukaisesti (https://www.lkarmatur.se/globalassets/lk-armatur/images/faq-783-bred/lk-520-faq.jpg) pitääkö järjestelmästä sulkea sitä ennen mitään muita sulkuja?
Takaisku on tavallinen perusmalli. Voisihan tuon vaihtaa uuteen tai jopa pykälää isompaan jos siinä nyt jotain ongelmaa kuitenkin on. Jostain tuota lorinan lähdettä on alettava metsästämään ja tuosta se lienee luontevinta..
Ilmanottoventtiili on massasuodattimen kellolaitteiston kaulassa, näkyy linkin kuvassa kellolaitteen alla oikealla, 90 asteen kulma jossa messinkiruuvi: https://jalovesi.fi/wp-content/uploads/Rauta-ja-Mangaani-Vedensuodatuslaite-JMA-1054A-296x1024.jpg
Minä poistaisin ylimääräiset takaiskut kokonaan. Itselläni oli vain yksi, se pumpun persuksessa oleva.
Miksiköhän sinulla niitä on useampi?
Massasuodattimen asennusohje vaati tuon takaiskun painesäiliön ja suodattimen väliin. Pähkin, että voisi johtua tuosta huuhtelusta ettei lähde väärään suuntaan missään vaiheessa vesi kulkemaan tai sitten jonkun muun takia. Hommasin 1 1/4 takaiskun tuon 1 tuumasen tilalle, saas nähdä mitä vaikuttaa jos mitään kunhan saan asennettua.En minäkään noista mitään tiedä mutta yhden kanssa taistelin parikymmentä vuotta. Ei vaiskas, hyvin se toimi.
Toisen takaiskun laitoin suojaamaan pumpun omaa takaiskua painesäiliön aiheuttamalta jatkuvalta paineelta toiveena ettei pumppua tarvis liian usein repiä ylös takaiskun vaihtoon. Toki voi olla turha, ekaa kertaa olen näitä hommia tekrmässä :)
Aamulla aloin tuota veden ilmastusta pohtimaan ja tottahan se on, että se parantaa mangaanin ja raudan suodatuskykyä massasuodattimessa eli jos sen saa helpolla ja suht halvalla toteutettua niin miksi ei. Valmista systeemiä en ajatellut ostaa kun ne maksaa satoja euroja.
Liitteenä jo aiemmin käytettyyn kuvaan lisätty ajatus miten tuon porakaivon ilmastuksen saisin helpoiten tehtyä kaivoon. 40 mm siniraita poikki ja väliin T-haara johon supistelee pienen takaiskun joka estää(?) putken tyhjenemisen kun pumppu ei ole käynnissä ja sululla säätää veden juoksutuksen määrän ja jos ongelmia ilmenee niin saa suljettua tuon ilmauskierron kokonaan sululla.
Ainoa siis mikä askarruttaa, tyhjeneekö putki kuitenkin ilmauksen takaiskun kautta kun tuo on ehkä 1.5 metriä alempana kuin teknisessä tilassa oleva seuraava takaisku?
Joissain valmiissa ratkaisuissa on vielä jonkinlainen ilmansuodatinmötikkä linjassa joka menee porakaivoon, tuo varmaankin imee suodatettua ilmaa veden sekaan tehostaen ilmausta, pitäisikö sellainen tuohon omaan systeemiin vielä lisätä sulun jälkeiseen mutkaan T-haaralla?
Käsittääkseni Watmanin tietämys noista laitteista ja suodatuksista on huipputasoa. Tarkoittaa että jos ovat vesinäytteen saatuaan tuommoisen laitteen sinulle myyneet niin tuskin sitä tarvitsee itse alkaa virittelemään enempää. Vai eikö vesi ole kirkasta, hajutonta ja paikkoja värjäämätöntä?
Jalovesi on toki mainittu aiemminkin mutta minä luulin että se on vain myyjä joka myy watmanin kamaa. Mutta siis se tuokin itse tuotteita maahan jotka ovat eri kamaa kuin watmanit. Ulkonäkö väriä myöten on niin samanlaiset että en osannut ajatella että kyseessä on eri tuote. 10 54 tyyppinumerokin löytyy molemmilta.
Mutta mitä väliä, toimintaperiaate noilla on kaikilla hiekkavehkeillä sama.
Asiaan. Jos ottaa lasiin vettä ja antaa sen seisoa pöydällä vuorokauden niin samentuuko vesi?
Tekisi mieli tarkistaa tuon maapiirin paisuntasäiliön vastapaine. Tarrassa sanoo että 1,5bar pitäisi olla kalvon alapuolella?Meinas unohtua mitä illalla tuli luvattua.
Tehdäänkö tuo siis niin, että päästän piirin paineen noista ylimpänä olevista nipoista nollaan ja sitten laitan säiliöön tuon 1,5bar, jonka jälkeen nostan maapiirin puolen paineen normaaliin?
Tuossa systeemissä on siis piirin puolella reilu 1bar paine normaalisti.
Jotenkin näyttää, että nykyään tippuu tuo paine pidemmän käyntijakson aikana aiempaa alemmaksi.
Meinas unohtua mitä illalla tuli luvattua.
Tuo tarran 1,5 bar tarkoittanee sitä painetta mikä sinne on tehtaalla laitetu.
Kussakin käyttöpaikassa esipaine pitää säätää kohteen mukaiseksi.
Jos säiliön kaasutilan paine on 1,5 bar ja kumikalvon toisella puolella keruupiirin nesteen paine 1,0 bar, niin eihän silloin keruupiirin matalammasta paineesta voi mennä nestettä paisunta-astiaan.
Eli paisunta-astia ei toimi lainkaan.
Tee seuraavasti:
- Pudota keruupiirin paine nollaan laskemalla nestettä ulos
- Jos paisunta-astia on piirin korkeimmassa kohtaa, säädä paisunta-astian kaasutilan paine 0,2 bar:iin
- Jos paisunta-astian yläpuolella on esim viilennyspatteri tms. lisää esipainetta 0,1 bar jokaista korkeuseron metriä kohden. Esim jos viilennyspatteri on 3 metriä korkeammalla on esipaine 0,2 + 0,3 = 0,5 bar.
- Säädä keruupiirin paine nestettä lisäämällä 1,0 bar:iin
Nyt kumikalvo on n. keskellä paisunta-astiaa ja paisunta-astia kompensoi keruupiirin nesteen tilavuuden vaihtelut tasapuolisesti kumpaankin suuntaan.
- Tarkasta kaasutilan paine, pitää olla sama kuin nestepuolen paine.
PS Ei muuten ollut ollenkaan tyhmä kysymys.
ATS
Vanhan öljykattilan shuntin viereen lämmitysputkeen ja käyttöveden putkeen meni maadoituskaapeli.Kyllä ehdottomasti kannattaa. Vanha maadoitus kannattaa aina laittaa takaisin ja liikaa ei voi maadoittaa.
Kannattaako kyseinen seinällä roikkuva kupari yhdistää nyt lämmitysrjestelmään (puskurin jälkeen ku on sopivalla kohdalla) ja käyttöveden putkeen?
Kysymys ei ollut tyhmä mutta kaverit taitaa ollaTietämättömiä? Ihmettelen vaan kun näitä tarjouksia kysellään niin miksi ei laitteistojen myyjät kerro mitään?
Siellä on pääsulakkeiden takana oleva suojalevy alkanut käpristyä kuumuudesta.
Keruunpiirin paineet ovat nollassa. Luultavammin järjestelmässä ilmaa ja vajausta liuoksesta. Pyydä huolto laittamaan lisää nesteitä.Kiitokset, pitää tilata huolto paikalle. Mistä tuo vajaus piirissä johtuu, vajuuko nesteet ajan myötä?
Olisi kysymys liittyen kaivossa käytettävään kollektoriputkeen liittyen. Jos maaperä on suotuisa niin laskurin mukaan porattavaa tulisi yhteensä 233m. Kaivo on lähellä teknistä tilaa joten vaakaputkitus jäänee kahteen metriin. Painehäviö PE40 olisi 108kPa(ei toimi) ja PE45 58kPa(välttävä). Nibe s1255 12kw spekseissä on et suurin ulkoinen paine nimellisvirtaukeella 115kPa eli tätä arvoako tuossa pitää katsoa? Monet porarit sanoo et 250m ja alle menee 40 putkella ja samoin avaimet käteen tyypit. Eli onko speksien mukaan tuo painehäviö PE40 kuitenkin ok?
Sekin kannattaa muistaa, että keruupiirin dT -arvon kasvaessa kaivoon menevän lämpötila laskee reippaammin pakkaselle.
Tuolloin siis 50->40 keräimellä dT kasvaa 1 K, jolloin kaivosta tulee n. 0,5 K lämpimämpää ja sinne menee n. 0,5 K kylmempää. Onko tuolla sitten suurta merkitystä jäätymiseen? Aivan rajatapausmitoituksessa voi kai olla.Löytyi vastaus.. Kiitos seppaant.
... Miten nuo jäätymiset on tapahtuneet? ...
Tässä yksi esimerkki foorumilta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7883.msg105812#msg105812Tuossahan ilmeisesti oli alhainen dT ennen kuin kurttuun mennyt keruuputki kuristi virtausta. Mikähän tuossa oikein oli tapahtumaketju? Eikö tosiaan tulo mennyt edes nollaan?
Tällaisen koeajon olen tehnyt tasan 10 vuotta sitten.Tarkemmin kun asiaa mietin, niin tämä koe ei anna vastausta kysymykseenne.
Koe on tehty siten että keruupumppu on ollut käynnissä taukojaksolla tällöin kierrossa on tasalämmintä liuosta.
Koneen käynnistyessä kaivosta tulee n. 15 min ajan tasalämmintä liuosta ja tänä aikana olen kuristanut liuosvirtausta.
Yhden 15 min aikana voi ajaa parilla kolmella eri virtauksella.
Yhden päivän aikana sain ajettua oheisessa kuvassa olevat mittausarvot.
Löytyykö tästä vastaus kysymykseesi?
ATS
edit: Itse asiassa tästä kuvasta näkee että virtauksen kuristaminen ei vaikuta kaivosta tulevaan lämpötilaan ainoastaan kaivoon menevä jäähtyy.
Mikähän tuossa oikein oli tapahtumaketju? Eikö tosiaan tulo mennyt edes nollaan?Siinä oli ilmeisesti alitehoinen maalämpöjärjestelmä. Sekä lämpöpumppu, että energiakaivo olivat vähän alimittaisia.
Siinä oli ilmeisesti alitehoinen maalämpöjärjestelmä. Sekä lämpöpumppu, että energiakaivo olivat vähän alimittaisia.
Keruu meni ensin vähän viileäksi ja kaivoon menevä oli jonkin verran pakkasella.
Kaivossa alas menevän putken ympärille alkoi muodostumaan pitkä jäälieriö.
Ajettaessa 50 % virtauksella:Keruuliuospumpun kuluttama sähkö on varmaankin sen verran alhainen, jotta on kannattavaa ajaa sitä tehokkaammalla virtauksella, koska tehokkaamman virtauksen kautta saavutettu tehohyöty on suurempi kuin kulutetun sähkön määrä?
- Kaivosta tulo +0,4 C
- Kaivoon meno -1,4 C
- Dt + 2,2 C
Ajettaessa 70% virtauksella
- Kaivosta tulo +0,2 C
- Kaivoon meno -0,8 C
- Dt + 0,9 C
Kaivoon menevä lämpötila jäähtyy n. 3,5 kertaa enemmän kuin mitä kaivosta tuleva lämpiää.Moinen epäsymmetria on varsin uskottava syystä, että alas menevän kylmän liuoksen alhainen lämpötila jäähdyttää myös palaavaa liuosta. Etenkin, jos kaivon veden lämpötila tietyn korkeuden yläpuolella alittaa n. +4 astetta, pintaan muodostuu eräänlainen tulppa, joka kylmenee kohti pintaa. Luonnollinen konvektio ei pysty kunnolla tuomaan lämpöä syvemmältä pitkän ja suhteessa ohuen reiän kautta syvemmistä kerroksista, joissa lämpötila luultavasti voisi ylittää +4 astetta.
3-putkikeräin 2 alas ja yksi ylös.
Opetus on oikeastaan sellainen, että kannattaisi eristää nouseva putki aika syvälle ja erityisen hyhvin yläosasta, jos haluaa lämmön siirtyvän kaivosta mahdollisimman hyvin pienellä virtauksella (näin päin siksi, että maksimaalisen lämmitystarpeen aikaan kaivo oletettavasti on syvältä lämpimin).
Vai laskeva? Silloin siitä ei tulisi suurta tehopiikkiä kaivon yläosaan, kun on suuri lämpötilaero kaivon veden ja keruunesteen välillä. Ohut eriste tuossa tasaisi tehon pidemmälle matkalle ja putken pinta ei jäätyisi yhtä helposti. Samalla kaivon yläosa pysyisi lämpimämpänä.Noin asia luultavasti on, jos painottaa jäätymisriskien välttämistä ja tavallaan tuo parantaa myös kokonaistehoa, joka kaivosta on imettävissä (eli mahdollisimman kylmä pohjalle painottaa lämpögradienttia sinne, mistä eniten periaatteessa irtoaa ja missä kylmä liuosvirtaus lämmön kokonaisvirtausta keräimeen edistää).
Nythän käy päinvastoin. Kun päälle kertyy jäätä, jonka lämmönjohtavuus on 4-kertainen veteen nähden (2,22 vs. 0,555), teho vain kasvaa jäätyneellä pätkällä. Ohut eriste toimisi tehorajoittimena, jolloin keruuneste lämpenisi alussa hallitummin.
Onko nuo ilmotuksia vai hälytyksiä?, omassa sanastossa hälytys laittaa asioita pois päältä ja joutuu kuittaamaan pois ennenkuin alkaa hommiin, ilmo tulee ja lähtee pois issekseen...
Miksi tuon Spotsähkön hinta on noussut moninkertaiseksi verrattuna viime kesään?Sähkämarkkina-analyytikot viittaavat vesipulaan koko Pohjolassa vähäisten sateiden takia. Norjan ja Ruotsin vesialtaiden ei ennusteta täyttyvän edellisten vuosien malliin tunturijäätiköiltä sulavasta lumesta. Tuulet ovat myös olleet heikohkoja, mikä on lisännyt tarvetta juoksuttaa altaiden vettä tavanomaista enemmän sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi. Kulutuskin lienee ollut korkeahko jäähdytystarpeiden ja helteillä lisääntyvän käyttöveden kulutuksen takia (kun ihmiset käyvät suihkussa ja sekaan tarvitaan lämmintäkin vettä). Pörssihintainen sähkö on tuottajille, suurkuluttajille ja jälleenmyyjille marginaalituote (ennustettu pohjatuotanto ja -kulutus useimmiten suojataan sähkömarkkinainstrumenteilla), joten marginaalierien hinta reagoi hyvin voimakkaasti tällaisessa tilanteessa, jotta tuotanto- ja kulutus saadaan kohtaamaan.
Hetivalmis kiuas Harvia forte 9kw 2015 vuotinen pimahti päivällä kesken löylyjen, siis pimeni täysin.Hiukan erikoisesti ilmenevä vika, eli kannattaa vastusvaurion ohella selvittää myös mahdollisuus, että ohjausreleessä, kiukaan johdotuksessa tai sähkönsyötössä olisi jotakin hämminkiä. Sähkölaitteita harvemmin nimittäin suunnitellaan niin, että vastukseen tulee jännitettä maata vastaan, jos kytkin tai käyttörele on johtamattomana (hetivalmiskiukaasta tosin voi olla hiukan konstikasta saada kaikki tehot pois päältä). Toki vastuksen maavuoto on aika tavallinen vika ja se voi polttaa jonkin releen kontaktin kiinni, eli alkuperäinen vika voi aiheuttaa lisävikojakin.
Yksi kolmesta sulakkeesta rikki ja uusi sulake hajoaa aina noin sekunnin päästä. Ei siis edes kerkeä laittamaan kiukaaseen virtoja päälle vaan sulake menee poks lähes välittömästi.
Ihan mielenkiinnosta ja kenties tulevaisuutta ajatellen lasten muuttuessa teineiksi: Miten invertteripumpuissa (F1255 6/8kW meillä) onnistuu lämpimän käyttöveden kapasiteetin lisääminen, jos pumpun sisäinen varaaja kyykkää kunnolla? Käyttöveden teko tehostetuilla hz yksi tapa, mutta en tiedä auttaako sekään kovin hyvin teinejä vastaan :D
Jonkinlainen puskurivaraaja kenties, mutta tuleeko se ennen pumppua vai pumpun jälkeen? Googlaillut olen tuota, mutta monenlaista kokemusta ja tapaa tuntuu olevan, enkä itse noviisina osaa sanoa mikä on paras ratkaisu nimenomaan invertteripumpulle. Millaisilla kytkennöillä ja varaajilla tuo normaalisti tehdään?
Käyttövesi on kyllä nyt riittänyt, mutta pysäytys ja käynnistyslämpötilat onkin suht varman päälle tyyliin 45-53, enkä ole enempää sitä alkanut säätämään. Sekoitusventtiilistä en taida kehdata alkaa säätämään. Mukava on kun vaikka pannunpesussa saa reilusti kuumaa vettä. Tai suihkun hanastakin tarvittaessa.
Tai sitten tytöt saa tuossa muutaman vuoden päästä keskenään opettaa toisiaan vedenkäytössä. Vuorokerroin kun saa kylmää vettä vaan niin ehkä homma muuttuu :D. Tosin jo tässä vaiheessa tiedän melkein varmasti ettei homma tule toimimaan niin, vaan se Jäspi lienee se todennäköisin ratkaisu tähän...
Pelkästään käyttövesipuolelle nimenomaan tuo kun tulossa niin luulisi, että toimisi myös inverterin kanssa ihan ok? Onneksi on teknisessä tilassa vielä tilaa ja muutama muukin kikka kokeiltavissa. Kiitokset kommenteista.
Jos on mahdollista, niin myös käyttöveden paineella saa vaikutettua lämpimän veden riittävyyteen. Yleensähän se suihku on täysillä ja lämmintä vettä sitten kuluu senkin takia nopeammin kuin olisi tarpeen.
Ehkä se lisävaraaja kuitenkin on lopulta paras ratkaisu, meilläkin on 500 litran varaaja (ei sisäistä varaajaa MLP:ssä) ja alkuun yritin säästellä käyttöveden teossa. Nyt kuitenkin pikkuhiljaa pitänyt nöyrtyä ja nostella lämpöjä ja paineita kun vaatimukset kasvaa samaa tahtia kun lapset kasvaa.. ::) Ehkä sitä itsekin vähän on päässyt mukaan mukavuus edellä menoon, vähillä kuluilla kuitenkin pääsee maalämmöllä.
Naapurifoorumilla tuli vaan eteen toisenlainen laskukaava, jossa lämpöpumpun tuotokseen lisätään myös sen kuluttama energia ajatuksella* (*tähän käsitykseen olen tullut), että kulutettu sähköenergia muuttuu myös lämpöenergiaksi, eli kaava olisi:Ei näin
lämpöpumpun tuottama lämpöenergia [kWh] + lämpöpumpun kuluttama sähköenergia [kWh] / lämpöpumpun kuluttama sähköenergia [kWh] = COP
Vanhat johdot sai pois yksitellen pyörittämällä mutta uusi ei kyllä tarraa yhtään kiinni, ilmeisesti muovi pitää poistaa, laittaa piuhat reikiinsä ja työntää muovi takaisin?
Vaikuttaisi että liittimet on ns jousiliittimiä ja pitäisi jostain kohtaa osata ohuella puikolla painaa jousi auki ja sitten johto liittimeen ja puikko irti jolloin jousivoima pitää johdon liittimessä.
Usein liittimessä on jossain kohdassa reikä josta johdon irroituspuikolla jousi avataan.
On kyllä joskus hankala hoksata miten jousiliitin avataan. ::)
Mitäs jos kaupunki porais tuohon kadulle joku 30m välein maalämpö reiän ja alkais vuokraa niitä? Suojaetäisyydet ainaki täällä alkaa olemaan este kun niiden suojaetäisyys keskeltä katuu on kai 7-8m. Lähikaukolämmintä? Joku 300€vuosi reiältä ja maailma pelastus🤣. Tai ainaki joku🤔. Tietenki jos tuntuu että on hyvä laskuttaa 2500 euroo vuosi jostain kivihiilikaukoläämmöstä tekemättä asukkaan tai ympäristön kannalta mitään niin tääkin torpataan tietysti jonku tyhmän idiootin päissään kirjoitetulta vihreitä arvoja loukkaavana kirjoittelulta🥰Eipä menny kun viikko niin alkoi selvitystyöt puistojen ja teiden hyväksikäyttöön maalämmön kanssa🤣
Olis muutama muukin idea..
Tuossa jotain.Kiitos linkistä. Onko joku jäsen laitattanut tuollaisen?
http://www.ts-tekniikka.fi/tuotteet/energiasukka-maalampo/
Onko tietoa onko tuommoinen liitin tarkoitettu 32mm komposiittiin? Siis passaako käyttää jos ja kun mitat sopii?
Lattialämmityksen runkoputki kyseessä eli painetta olisi se 1.5baaria.
https://www.uponor.com/fi-fi/tuoteluettelo-talotekniikka/eristetyt-ecoflex-putkistot/tuotteet/uponor-wipex/uponor-wipex-ulkokierreliitin-pn6
Nuo on kai tarkoitettu PEX-putkille. Komposiittiputkille on omat liittimet (puristusliittimiä S-Press plus ja RS).
Maalämpöprojekti todennäköisesti alkamassa tälle vuodelle. Heräsi sarjassa tyhmä kysymys keruuputken asennuksesta..Ulkoilmassa tai sisällä kulkevat liuosputket kannattaa eristää kunnolla jo lämpöhäviöiden välttämiseksi, eli turhahan harakoita on lämmittää maasta imetyllä liuoksella ja sisätiloja vastaavasti jäähdyttää. Kesällä maaliuos lisäksi kerää ulkoilmasta kosteutta (mistä syystä tulisi käyttää vettä läpäisemätöntä eristettä tai lisätä ainakin eristeen ulkopintaan ilmaa ja kosteutta läpäisemätön kerros.
Talossa pannuhuone on ns keskelle ja siirtoputket pitää vetää sinne käytännössä toisen tilan läpi ja nousu toiseen tilaan tapahtuu ilmeisesti ulkoilmassa.
Nesteen pakkasenkesto on ilmeisesti n. -15 astetta, eli ulkoilmaan tulevat siirtoputket pitää vaan eristää niin hyvin ettei ne pääse jäätymään? Vai miten putket saa tuotua sisälle muulla keinolla?
Patteriverkoston purku kai pitää tehdä niin, että "jäljelle jäävässä systeemissä" paineet säilyy ja vesi pääsee kiertämään.Eli olenkohan oikeilla jäljillä jos ajattelen, että tyhjennyksen jälkeen patteriverkoston lähdön sulut laitan kiinni (jos sellaiset löytyy)+ täytän jäljelle jäävän systeemin, niin homma toimii/paineet säilyy ja tulee lämmintä vettä käyttöön?
En ole Thermian asiantuntija, näin onnistuisi minun Bosch 7001i systeemissä.
Tuo patteriverkoston purku ja maalämpöpumpun pito kuitenkin lämmittämässä käyttövettä on varmaankin sellainen juttu, ettei minkään merkin manuaaleissa ohjeita ole.Kokeilen jos noin onnistuu. Ei ole erillistä/ulkoista kiertopumppua.
Jos patteriverkoston lähdöissä on sulut, voi kai sulkea ne ja sitten tyhjentää patterit.
Kun sulla on tuo puskurivaraaja, on varmaankin myös ulkoinen kiertopumppu.
Jos on, sekin sitten pitää jotenkin saada pois päältä.
Eli mun ei kannata kierrättää laatan litkuu yhtään sen kovempaa kuin mitä lauhdutin päästää läpi. Onko näin???Jos näin on, niin miksi siellä ylipäänsä on se hullunkierron ulkoinen pumppu?
Jos näin on, niin miksi siellä ylipäänsä on se hullunkierron ulkoinen pumppu?En tiedä. Itseasiassa putkari töissä rakensikin tuohon ohitusputkeen linjasäädön, mutta tilaa ei ollut. Ei oikein uskalla isompaa tehdä kun pumpun vuotuiset käyttötunnit lämmityksen osalta on ihan kohtuulliset. Toinen vaihtoehto olisi kokeilla siten että tekisi pumpun tilalle sopivan putken. Nyt tuo tuo säästöä noinkin, kun lauhduttimen pumppu on sähkösyöppö. Viikossa säästö tullee olemaan noin 8-10kwh pelkän ulkoisen vaihdolla.
ATS
Tarkoitin että kun kompura käy lattialämmitystä tehden. Mutta kun asiaa nyt vähänkään tarkemmin miettii niin kelpaahan sekin että aina kun kompura käy niin kylppärin piiri aukeaisi. Eihän sieltä nimittäin lämpö mihinkään karkaisi käyttövettäkään tehdessä koska silloin vaihtoventtiili on kääntänyt kierrätyksen kierukkaan ja lattialämmitys on silloin parkissa.Testailin itse tuota samaa, että piirit sulkeutuu kun kone pysähtyy. Virsbon termari sai helposti toimimaan niin, mutta jumppasin ne hengiltä yhdessä talvessa. En nyt heti muista miten kytkennät tein.
Tuo mainitsemasi vekotin olisi varmaankin juuri sellainen mitä haen.
Toisena ideana putkahti mieleen että laittaisi tuon termostaattiohjauksella. Minullahan on lattiassa vastuskin joten jos vastuksen säätäisi toimimaan vaikka niin että se pitää lattian esim29 asteisena, kuten se nytkin on, ja sitten termostaatti ohjattuna kun jakotukin lämpötila on tuota enempi niin avaisi toimilaitteella ko. piirin kierron jolloin saisi ”kuuman ” veden kiertämään lattiaan.
Voi olla kyllä turhaa yrittää buustata tuota kun nuo lähtevät lämmöt on täällä aika matalat. Lähtevät lämmöt on yli 29c talven aikana vain muutamana päivänä hetkittäin. Täytyy tuumailla maksaako vaivaa.
(https://img.aijaa.com/t/00482/15087794.t.jpg) (https://aijaa.com/E64aOR)
Testailin itse tuota samaa, että piirit sulkeutuu kun kone pysähtyy. Virsbon termari sai helposti toimimaan niin, mutta jumppasin ne hengiltä yhdessä talvessa. En nyt heti muista miten kytkennät tein.
Nousiko lattian pintalämpötila?Mielestäni muutokset oli minimaalisia. Meillä kiersi kylpyhuoneen piiri koko ajan, ja termarit katkoivat muiden tilojen kiertoa. Olisi voinut kokeilla tuotakin että pelkkää kylppäriä olisi jaksottanut, mutta ei tullut silloin mieleen. Parketti, laminaatti muissa tiloissa nostattaa sopivasti kaakelilattian lämpöä vähän ylimääräistä, kun on ajettava hiukan lämpimämpää.
Toimilaitteen kuolema ei haittaisi mitään, nehän on suurinpiirtein ilmaisia ja onhan sitä mahdollista käyttää magneettiventtiiliä, sähköistä palloventtiiliä tai jopa soleidi patentoida painamaan piiri kiinni.
Laiton kompuralle (tai mulla invertterille) menevään vaiheeseen virtakytkimen.
Suomenkielinen nimi on sekaannusta aiheuttava, mutta kyse on siis vekottimesta, jossa olevan reiän läpi vaihejohto viedään. Kun virtaa on yli rajaarvon, tuo kytkee kaksi signaalijohtoaan yhteen eli sillä saa ohjattua vaikkapa relettä.
Ei riitäkään eväät googlella löytää tuommoista vekotinta, löytyykö linkkiä esimerkiksi?
Ei riitäkään eväät googlella löytää tuommoista vekotinta, löytyykö linkkiä esimerkiksi?Tämän ostin keväällä. Hinta näyttää nousseen 7 €.
Nyt kun sähkön pörssihinnat on korkeat niin tuli mieleen että onnistuisiko semmoinen koplaus että vetäisi naapuriin 3vaihe roikan ja syöttäisi siitä valtakunnan verkkoon sähköö? Eli ikäänkuin aurinkokennot olisi heränneet ja tuottoa olisi tarjolla. Tietty tarvittavat himmelit hankkisi jos kennojen invertteri tm ei kelpaisi. Onnistuuko teknisesti ja onko laillista? Oletus tietty että itse tai naapuri on pörssisähkössä ja toisella on järkevä soppari.
Jos lämmitykseen menee patterilämmitysratkaisulla tällä hetkellä 35 000kwh vuodessa, onko oikein olettaa että vesikiertoisella lattialämmityksellä energian tarve olisi suunnilleen sama 35 000kwh?
Kiitos Lappanen ja jmaja vastauksista. Tosiaan ideana on lämmittää myös käyttövesi maalämmöllä.
Asunto on kahdessa kerroksessa. Alekerran pohja on tarkoitus uusia vanhasta puukoolatusta nykyaikaiseksi (finnfoamit jne.). Yläkertaan ajatuksena 17mm floore-eristelevyt lattian alle.
Vesikiertoisten patterien termostaatit ovat auki kolmosellaOnko tuo kolmonen sellainen asento että se vastaa n. 20 C huonelämpötilaa?
Huoneanturi toimi mulla todella hyvin, se oli takasta noin 5 metrin päässä, takka keskellä kämppää ja avoin tila.oikeesti. Lattialämmitys betonissa elää omaa elämäänsä. Meillä ilman termareita takalla, noin 50c ulkokuori pikkutarkka 1500kg. Takka leikkaa noin 25% kompuran käyttöajasta on off koneella. Jos mä jotain perunoita keitän ja lämpö kämpässä nousee niin joku on tukossa IV puolella.
Jouduin sen ohjauksen kuitenkin poistamaan käytöstä kun pörssisähköönnsiirryin, ei siinä toiminut hyvin kun lämmitys oli katkonaista ja vaikea säätää käyrö kohdalleen huoneanturin säädön kanssa.
Mutta "tavallisessa" jatkuvassa lämmityskäytössä siis aivan toimiva lattialämmityksen kanssa, kun leikkaa niin takan, auringon, ruuanlaiton ja suuren väkimäärän tuomaa lämpökuormaa ja huonelämpö pysyi alle asteen sisällä halutusta.
20% sähkölasku pienempi, miksi,?Sähkön hinta on laskenut ::)
Sähkön hinta on laskenut ::)Vanha soppari.
ATS
Kiitos laskelmassa.Viime vuosi, 6800kwh. Nyt liukumana 6300kwh. Käy kyllä yksiin tuon pumpputunteihin verrattaessa. Tavoite on että pääsisi kulutuksessa vitosella alkaviin lukuihin vuositasolla. Pumppu pelaa todella hyvin. Noilla tunneilla lämmitykseen ja lämpimään veteen menee noin 3500kwh/v. Huomioitava tietysti laatan kiertopumppu. Uusi vie noin 180 kWh vähemmän vuodessa.
Meillä on aina ollut jakotukit laatassa auki. Purin pois termostaatit talvella, kun ei niillä mitään tehnyt. Yläkerrassa rossilattia alulevyillä. Huoneissa kierto pääosin kiinni, kylppäri käsisäädöllä. Mitään muutoksia noihin ei ole tehty. Yläkerrassa termostaatit edelleen. Huomasin että alakerran KHH laatta ei lämpene enää niin lämpimäksi kuin ennen. Piirejä ei ole koskaan tasapainotettu, koska lämpöä on riittänyt joka paikkaan. Alensin kyllä huonelämpötilaa talven mittaan muutamankin kertaan kun totuttauduttiin hieman viileämpään. Nyt lämmöt noin 21,5C. Pumpun tunneista on vuositasolla leikkautumassa pois noin 350h. Normi tunnit noin 2250v. Nyt menee johonkin 1900h/V. Kyllä tuo tiputus johtuu mielestäni pelkästään lämmityksestä. Pumppuunkaan en ole koskenut muuta kuin lämpötilan säädön osalta.
6kwh vrk vastaa noin kolmen kompuratunnin kulutusta tuolla on off vehkeellä. Hitto kun en ole ottanut ylös pumpun tunteja.... Monen vuoden ajan otin ne ylös.
Onko Mollier-diagrammi tuttu?
Nimen olen juuri äsken lukenut edellisestä viestistä 8)Ohessa linkki laskuriin, jolla voi asettaa arvot ja käytetyt yksiköt sekä selostusta (englanniksi) siitä, millä periaatteella kukin laskelma tehdään (Mollierkin mainittu, mutta tuolla sivulla ei diagrammia käsitellä, kun on suoraan laskurit), https://www.engineeringtoolbox.com/air-heating-cooling-mixing-d_26.html (https://www.engineeringtoolbox.com/air-heating-cooling-mixing-d_26.html).
Ohessa linkki laskuriin, jolla voi asettaa arvot ja käytetyt yksiköt sekä selostusta (englanniksi) siitä, millä periaatteella kukin laskelma tehdään (Mollierkin mainittu, mutta tuolla sivulla ei diagrammia käsitellä, kun on suoraan laskurit), https://www.engineeringtoolbox.com/air-heating-cooling-mixing-d_26.html (https://www.engineeringtoolbox.com/air-heating-cooling-mixing-d_26.html).
Tälläinen ajatus. Ostin sähköauton jossa on virran ulosotto V2L
Lämpöpumppu IVT C7on palvellut moitteetta 20 vuotta. Pumppu on kai päivitettävä lähivuosina Nibellä muistaakseni on joku valovirralla toimiva laite. Olen testaillut mökillä kesän ajan auton ominaisuuksia käyttää sitä virtalähteenä siellä. Toimii hyvin, mutta esim porakaivo pumppu ottaa käynnistys virtaa liikaa, eikä suostu käynnistymään. Onko näissä pienissä inventteripumpuissa tälläistä vaaraa? Auto kyllä kestää 3kw kuorman vastustehoa.
Ei varmaan kannata kokeilla. Riskinä sekä auton että pumpun rikkoontuminen.Autossa on hyvä suojaus. Katkaisee virrat välittömästi jos yrittää vaikka kahta eri laitetta käyttää ja tehon tarve ylittää noin 3kw. Sikäli huono tuo V2L, että tulee häviöitä ladatessa että purettaessa takas vaihtovirtaan. Pumppu tietty voi tykätä huonoa..