Tyhmiä kysymyksiä

[peki]

Uusia lukuja, lämmityksen alkuvaiheesta:

Korkeapaine = 24,4
Alapaine = 6,9
Kuumakaasu = 72,0

Lauhdutin meno = 39,3 (tai 39,5)
Lauhdutin paluu = 33,5
Virtaus = 22,16 l/min

Kaivoon paluu = -2,0
Kaivosta (arvio) = +0,8

Tässä koneen teho on 9.12kw.


Lauhdutin meno = 35,4
Lauhdutin paluu = 29,4
Virtaus = 21,64 l/min

Kaivolle paluu = -2,0
Kaivolta = (arvio) +0,8
Lähteen paine = 0,68 bar

Tässä koneen teho on 8,78kw.
Kaikki on siis kunnossa?

[fraatti]

Olikos euroshopper perillä mitä tietoja tuo sinun koneesi näyttää?



Jos olen käsittänyt oikein niin nuo sielä löytyy ja niiden perusteella osaakin jo sanoa paljon koneen käynnistä...

[euroshopperi]

No mulla kiertää litkut 2:saa kaivossa ja määrä on 3600 L/h. Tuo määrä liuosta kylmenee 17 kW pumpulla n. 4 astetta, kun lauhdutin lähtö on 35. Kuumalla vedellä Dt on alle 3 lopussa. Mulla on kyllä tuo tulolämpö plussalla yleensä aina. Menot laskee joskus -4 luokkaan, kun on reilummin ollut pakkasta. -3 ja -4 väliä olen kuitenkin vielä pitänyt normaalina, eikä kaivot säälitä yhtään. Ne alkaa taas toipua kevättä kohti ja tulot sitten alussa aina 6 asteen hujakoilla. No tää on vasta nyt 3. vuosi alussa, ja näkee sitten, miten käy. Tuo kaivon peruslämpö on kuitenkin palannut kahtena aikaisempana kesänä hyvin. Talvella tuon kaivon lämpö pyörii jossain +3 asteen hujakoilla.

[euroshopperi]

Tarkoittiko fraatti tällaista?

[OilToSoil]

Tässä koneen teho on 9.12kw.


Lauhdutin meno = 35,4
Lauhdutin paluu = 29,4
Virtaus = 21,64 l/min

Kaivolle paluu = -2,0
Kaivolta = (arvio) +0,8
Lähteen paine = 0,68 bar

Tässä koneen teho on 8,78kw.
Kaikki on siis kunnossa?

Enpäs tiedä?
Itse sain 9,07 kW tästä jälkimmäisestä ja 8,98 kW ensimmäisestä.
Tuossa ekassahan on vähän yli yhden kW vajaus siihen, mitä pitäisi olla B0/W35 tilanteessa manuaalin mukaan.
Missä siis vika?

[peki]

Enpäs tiedä?
Itse sain 9,07 kW tästä jälkimmäisestä ja 8,98 kW ensimmäisestä.
Tuossa ekassahan on vähän yli yhden kW vajaus siihen, mitä pitäisi olla B0/W35 tilanteessa manuaalin mukaan.
Missä siis vika?

Enpä tiedä. Kuitenkin jos pumppu käy vaikka 3000h vuodessa, niin äkkiä tuosta vajaatehosta joutuu maksamaan
kuluttaja aika paljon. Se on kumminkin pois juuri tuolta tuottopuolelta.
Laskitko yhtään mitä teho on kuumemmilla litkuilla ja kylmemmällä kaivolla?

[Joo natan]

Minulla Stiebel 10 ja kompressorin käyntitunnit hieman alle 5000 tuntia kolmessa vuodessa eli keskimääräinen käynti noin 4,5 tuntia/vrk. Sähkövastus vienyt samaan aikaan noin 4000 kwh. Kulutus tuli siitä, että kompressori oli häiriön vuoksi pysähdyksissä useamman kuukauden. Pitäisi olla kovempi käyntiääni, niin huomaisi häiriön.

Varaaja on 1800 litraa ja kovilla pakkasilla poltan puuta, koska vanha kattila jäi käyttöön. Sitä olen ihmetellyt, että puulämmityksen aikana kaivon lämpötila "lämmön lähde" nousee yli 20 asteeseen. Onko tämä kaivon anturi kuitenkin pannuhuoneessa?
Aikaisemminhan olen jo ihmetellyt, että puulämmitys lisää maalämmön mittariin tuotetun lämmön lukemia.

Paljonko optimaalinen käyntiaika pitäisi olla vuositasolla silloin, kun pumpun koko on oikein mitoitettu ja lämmitys tapahtuu pelkällä kompressorilla.

[tomppeli]

Jos on tavanomainen talous ja lämmitetään vain pelkällä maalämpöpumpulla,
on vuotuinen käyntiaika ihan nappiin osuneella mitoituksella normivuotena noin 3.300 h.
Harvemmin siihen osutaan.

[fraatti]

Jos on tavanomainen talous ja lämmitetään vain pelkällä maalämpöpumpulla,
on vuotuinen käyntiaika ihan nappiin osuneella mitoituksella normivuotena noin 3.300 h.
Harvemmin siihen osutaan.

Ei taida tulla tuollaisia käyntitunteja kyllä jos kone ei ole osatehoinen? Itse olen kuullut puhuttavan 3000 tunnista ja epäilen että tällöin mennään osatehoisena jo, tai no minä kukakin sen käsittää.... Itsellä tunteja tuli noin 2000 ja kone riittää noin -30 asti. Mäntäkone patterilämmityksessä keränee tunteja hiukan enemmän kuin lattialämmitys scrolli koneella. 

Jos omassa tapauksessani 10kW kone olisi korvattu 8kW koneella niin tunteja olisi tullut noin 2500h. Vastukset olisi napsahteneet tällöin päälle noin -20 asteessa.

[Matias]

Mäntäkone patterilämmityksessä keränee tunteja hiukan enemmän kuin lattialämmitys scrolli koneella.

Meillä Copelandin mäntäkompuralla kertyy käyntitunteja n 1700/vuosi patteritalossa.
Ei ole käyntiaikalaskuria mutta ottoteho on n 2,7kw ja vuosikulutus maalämpökoneella n 4500kwh/v.

18v käytön aikana käyntitunteja kertynyt n 30600h ja sähköä kulunut 81000kwh.

[WPF]

Komppaan Tomppelia. 3300 h

[fraatti]

Komppaan Tomppelia. 3300 h

Sinulla toteutunut käyntimäärä? Onko kyseessä patteri vai ll-talo? Missä vaiheessa vastukset narahtavat päälle? Riittääkö mitoituslämpötilaan asti?

[papi]

Komppaan Tomppelia. 3300 h

Samoin. Järjestelmäni on suunniteltu hieman yli ja vuotuisia käyntitunteja tulee noin 3000h.

[fraatti]

Samoin. Järjestelmäni on suunniteltu hieman yli ja vuotuisia käyntitunteja tulee noin 3000h.

Ihan mielenkiinnosta samat kysymykset sinulle.

Missä vaiheessa vastukset narahtavat päälle? Riittääkö mitoituslämpötilaan asti?

[jm82]

Meillä Copelandin mäntäkompuralla kertyy käyntitunteja n 1700/vuosi patteritalossa.
Ei ole käyntiaikalaskuria mutta ottoteho on n 2,7kw ja vuosikulutus maalämpökoneella n 4500kwh/v.

18v käytön aikana käyntitunteja kertynyt n 30600h ja sähköä kulunut 81000kwh.

Täällä tuli ensimmäisenä vuotena 1257 tuntia käyntiä ja käynnistyskertoja 1552. Ottoteho kovasti vaihtelee riippuen ulkolämpötilasta, siis menoveden lämmöstä sekä kaivon lämpötilastakin. Suurin ottoteho oli tammikuussa -30 pakkasilla.
Benchmark mäntäkompura.

Edit: Papilla 10kW kone, 3000 tuntia ja 248 neliötä.
Jos saman laskisi 120 neliölle, niin tunteja voisi tulla vuodessa 1450.

Periaatteessa täälläkin 10kW voisi riittää 240 neliölle, mutta kaivosta tarvitsisi ottaa sitten tupla määrä lämpöä.

[papi]

Ihan mielenkiinnosta samat kysymykset sinulle.

Missä vaiheessa vastukset narahtavat päälle? Riittääkö mitoituslämpötilaan asti?

Kyllä se on siinä -30 tienoilla varmaan.

[Hondamies]

Meidän AHS 8kW Kiinalaisen tunnit joka vuosi 3200 - 3300 välillä ja vastuksia käyttää viimeistään -17 lämpötilassa. Toimiihan tuo mutta olisi pitänyt ymmärtää paremmin ja vaikka olisi tuon kiinalaisenkin ottanut, niin 10kW versiona ja syvemmällä kaivolla.

[peki]

Laitetaas vielä yhdet:

Kuumakaasu = 100,7
Yläpaine = 29,4 bar
Alapaine = 6,9 bar
Lauhdutin meno = 48,2
Lauhdutin paluu = 42,8

Tuohon kun saisi virtaukset lauhduttimella.

Tuolla 0,37l/s teho on enää 8,35kw.
Lisäksi kun ynnäilee tuon kuumakaasun lämmöistä jotain koneen ottotehosta niin kaikki ei ole todellakaan kunnossa.

[OilToSoil]

Laitetaas vielä yhdet:

Kuumakaasu = 100,7
Yläpaine = 29,4 bar
Alapaine = 6,9 bar
Lauhdutin meno = 48,2
Lauhdutin paluu = 42,8

Tuohon kun saisi virtaukset lauhduttimella.

Oliks tää meikäläiselle?
Se virtaus on ollu 22,16 l/min.
Eli tehoa kokonaista 8,36 kW.
Pitäskö tässä ruveta kyselemään, että missä tehot? Taas uupuu 1 kW.

[peki]

Sinuna soittaisin ensiksi maahantuojalle tai pumpun asentaneeseen yritykseen ja kysyisin että
miksi ne valehtelee.

[OilToSoil]

Sinuna soittaisin ensiksi maahantuojalle tai pumpun asentaneeseen yritykseen ja kysyisin että
miksi ne valehtelee.

Ai ne myyjät / maahantuojat? 

Joo, pitää vähän kysellä.
Onko tuossa mitään epäselvää, eli onko jokin tekijä, jota en nyt osaa ottaa huomioon ja siksi näyttää tehot huonolta?
Eikös ne muuttujat ole nimenomaan delta ja virtausnopeus ja that's it?

[peki]

Ai ne myyjät / maahantuojat? 

Joo, pitää vähän kysellä.
Onko tuossa mitään epäselvää, eli onko jokin tekijä, jota en nyt osaa ottaa huomioon ja siksi näyttää tehot huonolta?
Eikös ne muuttujat ole nimenomaan delta ja virtausnopeus ja that's it?

Juuri näin, jos ilmoitetut tehot heittää noin räikeästi niin eikun syyllinen vastuuseen.
Ilmoittamasi kaivon lämmötkin on vielä yläkantissa näihin virallisiiin mittauksiin.
En minäkään osta tai ainakaan hyväksy jos lupaavat autossa olevan 100hv ja oikeasti onkin joku 89.
Paljonko tuossa viimeisimmässä on ottoteho pumpulla?

[OilToSoil]

Juuri näin, jos ilmoitetut tehot heittää noin räikeästi niin eikun syyllinen vastuuseen.
En minäkään osta tai ainakaan hyväksy jos lupaavat autossa olevan 100hv ja oikeasti onkin joku 89.
Paljonko tuossa viimeisimmässä on ottoteho pumpulla?

Ei oo tietoa hetkellisestä ottotehosta.
Oon pitänyt kyllä kirjaa viikottaisista arvoista, mutta niissä minulla ei taas ole kuin kulutus, tuotto ja käyntitunnit.
Eli lämmöt ja virtaukset tietenkin puuttuu.

Ne ulkolämpötilat, joissa kone antaa luvatut n. 10 kW ulos on luokkaa +10 - +12 astetta. Eli ei tää nyt hyvältä näytä.
Tämä siis saatuna koneen laskureista ja verrattu antotehoa käyntitunteihin.

[peki]

Seuraava versio onkin sitten joku Nordig malli johon on lisätty jotain eristyksiä.
Viesmanni taisikin tuoda jonkin nordig mallin tänne pohjolaan.

[peki]

Ei oo tietoa hetkellisestä ottotehosta.
Oon pitänyt kyllä kirjaa viikottaisista arvoista, mutta niissä minulla ei taas ole kuin kulutus, tuotto ja käyntitunnit.
Eli lämmöt ja virtaukset tietenkin puuttuu.

Ne ulkolämpötilat, joissa kone antaa luvatut n. 10 kW ulos on luokkaa +10 - +12 astetta. Eli ei tää nyt hyvältä näytä.
Tämä siis saatuna koneen laskureista ja verrattu antotehoa käyntitunteihin.

Joo, yleensä pumput antaa hieman enemmän tehoa kun kaivo tai litkun lämmöt on näiden "mittauspisteiden"
yläpuolella.

[OilToSoil]

Joo, yleensä pumput antaa hieman enemmän tehoa kun kaivo tai litkun lämmöt on näiden "mittauspisteiden"
yläpuolella.

Jos täällä on vuoden keskilämpötila +4 astetta, niin eikös tässä ole jonkinmoinen ero, kun saadaan 10 kW vasta +10 asteen jälkeen?
Mutta kyllä tää nyt haiskahtaa lukujen valossa siltä, että tehoja uupuu.

Ja antoi tuo masiina kesällä joillain viikoilla lähes 12 kW ulos, mutta silloin olikin jo pihalla kesä ja kaivokin ehtinyt saamaan lämpöä itseensä.

[peki]

Jos täällä on vuoden keskilämpötila +4 astetta, niin eikös tässä ole jonkinmoinen ero, kun saadaan 10 kW vasta +10 asteen jälkeen?
Mutta kyllä tää nyt haiskahtaa lukujen valossa siltä, että tehoja uupuu.

Ja antoi tuo masiina kesällä joillain viikoilla lähes 12 kW ulos, mutta silloin olikin jo pihalla kesä ja kaivokin ehtinyt saamaan lämpöä itseensä.

Taitaa olla että sakupumpuissa on mitoitettu nuo levarit sikäläiseen ilmastoon sopiviksi.
Ota yhteyttä maahantuojaan.

Kannattaisi  rektyroida muutama Saksalainen insinööri tekemään
näihin suomipumppuihin uusi ohjain

[tomppeli]

Meidän AHS 8kW Kiinalaisen tunnit joka vuosi 3200 - 3300 välillä ja vastuksia käyttää viimeistään -17 lämpötilassa. Toimiihan tuo mutta olisi pitänyt ymmärtää paremmin ja vaikka olisi tuon kiinalaisenkin ottanut, niin 10kW versiona ja syvemmällä kaivolla.

Vastuskäyttö tekee pumpusta "täystehoisen". Pumpun teho + vastusteho on yhteensä se täysteho.!
Siksi pumpun käyttötunnit menevät sinne "nappimitoitukseen".

Joku tietty vuotuinen käyttötuntimäärä ei ole mikään ehdoton ja tarkka tuntimäärä.
Vuotuiseen käyntituntimäärään vaikuttaa aika moni tekijä.

- Tuntimäärää muuttaa lämpimän käyttöveden osuus kokonaisenergiantarpeesta.
- Onko lattialämmitys vai patterilämmitys, vaikuttaa hiukan vuotuiseen käyntituntimäärään.
- Lämmityskauden pituus on Etelä-Suomessa lyhyempi, kuin Pohjois-Suomessa ja vaikuttaa tuntimäärään.

[seppaant]

Piirtelin oheiseen R410A kylmäaineen p-h kaavioon Oil'n ja euro'n koneiden toimintapisteitä.
Oletuksena oli että annetut painelukemat ovat bar ylip.
Euro'lta oli vain kaksi pistettä, pitäisi olla enemmän jotta voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Oil'ilta oli seitsemän pistettä, näistä voi jo tehdä luotettavia johtopäätöksiä.

Esko Kaappolan mukaan scroll-kompressorin isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 -- 0,70
Euro'lla tämä hyötysuhde oli n. 0,79, on liian suuri. Tulos on epävarma johtuen vähäisestä havaintojen määrästä.
Oil'lla hyötysuhde matalilla painella (lämpötiloilla) on samaa suuruusluokkaa kuin euro'lla mutta korkeilla paineilla (lämpötiloilla) vain n. 0,56 ja tämä taas on aivan liian huono arvo.

Mitä tämä tarkoittaa?

ATS

[OilToSoil]

Piirtelin oheiseen R410A kylmäaineen p-h kaavioon Oil'n ja euro'n koneiden toimintapisteitä.
Oletuksena oli että annetut painelukemat ovat bar ylip.
Euro'lta oli vain kaksi pistettä, pitäisi olla enemmän jotta voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Oil'ilta oli seitsemän pistettä, näistä voi jo tehdä luotettavia johtopäätöksiä.

Esko Kaappolan mukaan scroll-kompressorin isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 -- 0,70
Euro'lla tämä hyötysuhde oli n. 0,79, on liian suuri. Tulos on epävarma johtuen vähäisestä havaintojen määrästä.
Oil'lla hyötysuhde matalilla painella (lämpötiloilla) on samaa suuruusluokkaa kuin euro'lla mutta korkeilla paineilla (lämpötiloilla) vain n. 0,56 ja tämä taas on aivan liian huono arvo.

Mitä tämä tarkoittaa?

ATS

Kiitoksia tästä!

Miten paljon tähän voi vaikuttaa kompuran perässä olevan lämmönjaon toimivuus?
Ja heijastuuko näihin tuloksiin miten se seikka, kun laskin, että koneestani puuttuisi n. 1 kW tehoja. Jos lauhduttimen meno on 35,4 ja paluu 29,4 ja virtaus on 21,64 l/min on teho 9,1 kW. Ja jos koneesta luvataan saatavan 10,30 kW ulos B0/W35 kohdalla, niin jokinhan tässä mättää.

Mutta siis alhaisilla lämpötiloilla menisi kuitenkin tuon sinun kaavion mukaan ihan ok?
Mistä tuo 'tehonpuute' voi sitten olla kiinni?

[seppaant]

niin jokinhan tässä mättää.

Niin mättää.

Täällä oli joskus tapaus missä kuumakaasu oli paineeseen nähden liian suuri.
Siinä syynä oli todennäköisesti jumittava paisuntaventtiili.

Onko kylmäainepiirissä "silmä" eli näkölasi mistä näkee kylmäaineen käyttäytymisen. Jos on niin seuraa mitä näkyy.

ATS

[OilToSoil]

Niin mättää.

Täällä oli joskus tapaus missä kuumakaasu oli paineeseen nähden liian suuri.
Siinä syynä oli todennäköisesti jumittava paisuntaventtiili.

Onko kylmäainepiirissä "silmä" eli näkölasi mistä näkee kylmäaineen käyttäytymisen. Jos on niin seuraa mitä näkyy.

ATS

Öö... ja tuota... enpä tiiä, että onko.
Kai se siellä jossain pitäisi olla, mutta ei kyllä mitään käryä.
Oiskohan muilla Stiebelin omistajilla tästä tietoa?

[euroshopperi]

Piirtelin oheiseen R410A kylmäaineen p-h kaavioon Oil'n ja euro'n koneiden toimintapisteitä.
Oletuksena oli että annetut painelukemat ovat bar ylip.
Euro'lta oli vain kaksi pistettä, pitäisi olla enemmän jotta voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Oil'ilta oli seitsemän pistettä, näistä voi jo tehdä luotettavia johtopäätöksiä.

Esko Kaappolan mukaan scroll-kompressorin isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 -- 0,70
Euro'lla tämä hyötysuhde oli n. 0,79, on liian suuri. Tulos on epävarma johtuen vähäisestä havaintojen määrästä.
Oil'lla hyötysuhde matalilla painella (lämpötiloilla) on samaa suuruusluokkaa kuin euro'lla mutta korkeilla paineilla (lämpötiloilla) vain n. 0,56 ja tämä taas on aivan liian huono arvo.

Mitä tämä tarkoittaa?

ATS

Olikos näitä arvoja jo tuossa taulukossa?

Toision tulolämpö 28,6°
Toision meno 35,8°

Kaasun lämpö 67,4°
Paine 7,0 / 22,5 bara

Ja tässä lämmintä vettä.

Tulo maasta 1,4°
Paluu maa -2,0°

Toisio tulo 48,3°
Toisio  meno 54,2°

Kaasun lämpö 97,2°
Paine 7,1/34 bara

Ja vielä tuollainen 40 asteen luvut.

Tulo maasta +1,9°
Paluu maahan -2,1°

Toisio tulo 34,0°
Meno toisio 40,1°

Kaasun lämpö 72,4°
Paine 7,0/24,1 bara

[Hondamies]

Joku tietty vuotuinen käyttötuntimäärä ei ole mikään ehdoton ja tarkka tuntimäärä.
Vuotuiseen käyntituntimäärään vaikuttaa aika moni tekijä.

Olisin tosiaan "onnellisempi" jos  käyttötunteja olisi enemmän ja samalla pumppu olisi täystehoinen eli potku riittäisi sinne -25  - -30 asteen pakkaseen. Oma moka, väärässä kohdassa säästäminen.

[euroshopperi]

Olikos euroshopper perillä mitä tietoja tuo sinun koneesi näyttää?



Jos olen käsittänyt oikein niin nuo sielä löytyy ja niiden perusteella osaakin jo sanoa paljon koneen käynnistä...

Tarkoittaako tuo " actual LPG temperature ", lauhduttimen jälkeisen kaasun lämpötilaa? Olen huomannut, että tuo lämpö on hieman alle 1°c suurempi, kuin lauhduttimelta lähtevän veden lämpö. Olen aina laittanut tuon veden lämmön noihin paine vertauskaavioihin. Olisiko pitänyt laittaa tuo kaasun actual lämpö?

[OilToSoil]

Seppaantille kysymys vielä:

Kun tuota omaa tilastoa katsoo, niin näyttää paineet hiukan paremmilta niissä kohdissa, joissa tehdään käyttövettä.
Esim. kun kaasut on 99,4, niin paineet on suhteessa paremmat.
Vai onko nekään hyvällä tasolla?
Tai viimeisessä kohdassa?

[euroshopperi]

Laitappa noista pisteet tuohon sun omaan verraten, niin saat jotain verrokkia. Nuo veden lämmöt lauhduttimella on hieman eri.

Toisio tulo 48,3°
Toisio  meno 54,2°

Kaasun lämpö 97,2°
Paine 7,1/34 bara

[OilToSoil]

Laitappa noista pisteet tuohon sun omaan verraten, niin saat jotain verrokkia. Nuo veden lämmöt lauhduttimella on hieman eri.

Toisio tulo 48,3°
Toisio  meno 54,2°

Kaasun lämpö 97,2°
Paine 7,1/34 bara

On varmaan eri, mutta haen tässä sitä, että miksi käyttöveden teon aikana tilanne näyttäis olevan hivenen parempi?

[euroshopperi]

Jos sulla on se lämmityksen mutasihti tukossa. Mulla ainakin kertyy lieraa sinne toistuvasti. Mä laitoin jo sellaisen kunnon patruunasudattimenkin ja 3 patruunaa vaihtelin aluksi. Nyt on taas aloitettava uudestaan, kun tuntuu lieraa olevan. Mulla on siinä lierapatruunassa oma pienempi grundfossin alpha ja sillä menee varaajan kierrot täysin sekaisin, eikä pysty käyttämään lämmityskaudella ollenkaan. Laatikollinen on vielä patruunoita varastossa. Oliskohan 10" patukoita ja aika karkeassa liejussa ne sieltä vaihtelin ensimmäisilla kerroilla. Ja mulla on siis lämmityksen Dt sen 6 asteen päälle täyskierrolla, mutta myös lämminvesi on samaa luokkaa Dt.

[fraatti]

Tarkoittaako tuo " actual LPG temperature ", lauhduttimen jälkeisen kaasun lämpötilaa? Olen huomannut, että tuo lämpö on hieman alle 1°c suurempi, kuin lauhduttimelta lähtevän veden lämpö. Olen aina laittanut tuon veden lämmön noihin paine vertauskaavioihin. Olisiko pitänyt laittaa tuo kaasun actual lämpö?

TI = nestemäisen kylmäaineen lämpötila juuri ennen paisaria.

Katsotaan jos saisin aikaiseksi jossain välissä sellaisen kuvan missä olisi nuo kaikki mittauspisteet laitettu log-ph kaavioon sekä vaikka koneen varaosakatalogista kuva missä kyseessä oleva mittaus sijaitsee fyysisesti.

Nyt kun olet löytänyt kaikki tarvittavat mittaukset niin kiepautahan liuospumpun nopeutta hiukan pienemmälle. Jos saat kuvat missä liuospumppu on nopeammalla ja hitaammalla niin voidaan sovitella niitä sitten ohjelmaan mistä saadaan cop... yms...