Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne...  (Luettu 135018 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Jees elikäs Viessmann Vitocal 333-G 10kW starttasi omalla raksalla pe 1.3.2013. Hiukan venähti käynnistäminen myöhäiseksi ja pakkasessa palellen sai rakennella miltei koko talven. Ennen pumpun käynnistämistä lämmitin aluksi 9kw sähkölämmittimellä torppaa pari kolme päivää, jotta sai laatan varmasti plussan puolelle. Ei olisi kuitenkaan hääviä että vesi jäätyy lattialämmitysputkiin jo piirejä ilmatessa.


Lämmitettävää tällähetkellä on 171m2/498m3. Huonekorkeus 2,7m paitsi olohuoneessa 3.0-4,2m. Olohuone reilu, 41m2. Tallin valmistuessa (71m2) myös se liitetään samaan järjestelmään. Talon ja tallin väliin on upotettu uponor quattro kanaaliputki. Yhteensä talossa ja tallissa on ~1050m 16mm lattialämmitysputkea kaksoisspiraalilla, 3 jakotukkia ja muistaakseni 15 piiriä. Termostaatit tulevat vain maakuuhuoneisiin, työhuoneeseen sekä olohuoneeseen. Muut piirit jäävät käsisäätöisiksi.

Reikää maasta löytyy 180m. Kallio on heti puolenmetrin päässä maanpinnasta joten teräsputkea ei ole kuin pari kolme metriä. Onnisuosi myös talonperustusten tekemisessä ja kallio tarjosi tukevan perustan myös "anturaa" varten. Panostakaan ei ole ammuttu tällätontilla ja viemäritkin on saatu vietyä ulos. Muutaman kilometrin päässä on pohjavedenottamo ja pidän kädet ristissä että kaivossa olisi virtausta ja näin ollen lämpöä ja vettä yllinkyllin. Vettä tuli myös poratessa reilusti ja pinta taisi jäädä muutaman metrin maanpinnasta alemmaksi. Toiveissa olisi että voisin ottaa kaivoista myös "ilmaista" vettä ja näinollen tekniseentilaan on tehty reitti valmiiksi myös kaivoon kulkevalle vesiputkelle. Tarkoitus olisi sitten asentaa tekniseen tilaan vesiautomaatti kaivovettä varten. Terassille sekä autotalliin on vedetty erilliset putket, joita pitkin saa vettä maalämpökaivosta. Teknisessä tilassa sitten on hanat millä saa syötettyä tarvittaessa talliin/terassille ihan normaalia vesijohtovettä myös. Laitan talliin sekä terassille painonapit sekä keskukseen ajastimen millä saan vesiautomaatille virtaa esim vaikka tunniksi kerrallaan.

Käyttövesi tulee sitten vesiosuuskunnan putkesta, johon otin vesimittarin pulssi ulotulolla. Vesimittarin jälkeen seuraavaksi tuli moottorikäyttöinen palloventtiili jotta saa vedet poikki kotoa lähtiessään.

Kattoon on vedetty putket ja tehty upotus Technibelin cwx-6 kattokonvektoria varten. Viemäröinti 32mm putkella vessan kaivoon. Tuon saa juuri sopimaan kattotuoliväliin. Eipä tarvi sitten kesähelteillä istua sohvalla perse hiessä ;D Harmi kun tilasin vahingossa mallin missä ei ole kaukosäädintä vaan säädin on seinässä....

Sitten itse maalämpöpumppuun. Pumpun kytkentä vaatii yhteensä 7 sulaketta. Yhden 10A vie ohjaus. Kolme 16A kompura ja kolme 16A menee vastuksille. Johdoiks kävi MMJ 3x1,5S sekä 5x2,5S. Kytkin vielä syöttöjen eteen Swissnoxin 3-vaihe kilowattituntimittarin niin näkee mitä tuo pumppu sitten on vienyt verkosta. Myös iv-koneen eteen laitoin vastaavan yksivaiheisen version. Mittareista löytyy myös pulssiulostulot. Ulkolämpötila anturi piti myös kytkeä ulkolämpötilaa mittaamaan. Lisäksi x3.8 ja X3.9 liitännät sillata. Varaaja (170l) on ainakin 333 mallissa emaloitu ja pumpun mukana tuli erillinen sähköinen anodi. Varaajassa oli ennestään sisällä noin 4cmx40cm magnesium anodi ja tämän tilalle tuli tuo sähköllä toimiva 15cm x 2mm tikku. Tämä sähköanodi vaatii oman pistorasian myös.  Pumpussa on myös ohjaus käyttöveden kiertopumpulle sekä siihen ajastukset. Itsellä oli ajatuksena käyttää liiketunnistimen kautta kiertopumppua minuutti pari kerrallaan kun se huomaa liikettä KHH:ssa. Kiertoa tarvitaan vain tiloissa minne pääsee vain khh kautta.

Jotain saattaa myös kiinnostaa mitä pumppu sisältää. Alla kuva kuoret irroitettuna.


Ensiöpumppuna on Wilo Stratos 5-70W, toisio pumppuna Wilo Stratos tec 3-70W. Kompura on copelandin scrolli. Viessmannin edustaja sanoi että Copeland ja Viessmann tekevät yhteistyötä ja Viessmannilla olisi aina 2v aikaa käyttää tuotekehityksen tuloksia ennenkuin niitä annetaan muiden valmistajien käyttöön. Tiedä sitten oliko vain sanojen helinää..?  Vaihtoventtiili näyttää olevan Italiaanojen tuotantoa pajasta nimeltä Mut meccaniva tovo.
 

Laitehan on pärjännyt hyvin ruotsin mlp testissä ja tais olla parasvuosihyötysuhde lattialämmitystalossa tällä pumpulla( sisar 343 jossa suurempi varaaja).
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=318&productCompareList=1072,1073,1074,1075,1077,1078,1079,1080&PageID=13233
Varaajan häviöt taisivat olla myös pienimmät.

Myös ääni on pienin mitä testissä oli. Vertailun vuoksi katoin markantalon sivuilta jonkun korkean jääkaapin äänenpaine tason ja se oli 39dB, tässä pumpussa 38dB. Kaverilla on Stiebelin pumppu ja siihen verrattuna tämä on kyllä hiukan hiljaisempi. Myös 222 malli on hiukan äänekkäämpi kuin tämä oma pumppuni. Rakensin varmuuden vuoksi teknisen tilan seinät tuplarunkoisiksi jotta iv-koneen/mlp ääni ei kantautuisi asuntoon. Saa nähdä onnistuuko vaimennus. Lisätään sitten seiniin tarvittaessa toinen gyproc lisäksi.

Jahas, kukko kiekasee vajaan neljän tunnin päästä joten jatketaan stooria toisella kertaa sitten...
« Viimeksi muokattu: 12.12.13 - klo:01:11 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #1 : 11.03.13 - klo:16:22 »
Jees. Pumppu on rullaillut tuossa itsekseen nyt sitten hiukan toistaviikkoa ilman sen mitään kummempia murheita.

Tällähetkellä näyttäisi siltä että pumppu käy vain kerran päivässä. Johtuukohan sitten siitä että päivällä on melko lämmintä (esim -5) ja yöllä on ollut lähempänä -20 astetta. Harvakseltaa kuitenkin tuntuu käyvän.

Myllyssä on näyttö mistä näkee mm lämpötiloja, Kiertopumpun nopeuden. Kylmäaineen paineet yms.


En muista koska kuvan otin mutta ainakin pidemmän käynnin aikana kaivolta tuleva lämpötila on hiukan plussa puolella ja meno on noin -5 astetta.

Jostain kumman syystä keruupiiriin delta T tuntus olevan ~5 astetta ja pienemmäksi ei saa ainakaan maapiirin pumpun nopeutta kasvattamalla. Ensiöpuolen pumppu jauhaa jo täysillä (6), käyttöasennon ollessa käännettynä puolelle missä on "Control mode p-v:" pressure variable

Perkules.. Nyt kun katselen tuota netistä bongattua kuvaa tuli äkkiseltään mieleen että onkohan tuo kytkin siltikään oikeassa asennossa.. Jotenkin muistelen että tuossa pyöritettävässä nupissa olisi ollut joku piste tuossa uran vastapuolella jonka katoin tarkoittavan sitä asentoa missä kytkin on. Tuo uran suuntahan merkkaa pumpun nopeuden asennon?

Olenko oikeilla jäljillä tuon pumpun nopeuden suhteen? Pumpun malli on Wilo Stratos para 25/1-7 t3 VI ja alla on sen käppyrät


Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #2 : 11.03.13 - klo:18:01 »
Tarkistin tuon liuospumpun nopeuden ja olin tietysti katsonut että kytkimen asennon määrää viivan perässä oleva pieni pallo. Kytkin oli asennossa vakiopaine 4  asteikolla 1-7, eli väärin. Korjasin tuon oikeaksi.

Vieläkun tuon pumppu lähtisi käymään niin näkisi mitä tuo nopeuden muutos vaikuttaa tuohon maapiirin delta T:n...

Tuli myös tarkastettua konvektoria varten maapiirissä olevan takaiskuventtiilin koko joka näytti olevan dn25 eli 1". Onko tuo tarpeeksi suuri ettei vastusta virtausta liikaa?

« Viimeksi muokattu: 16.02.14 - klo:19:43 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #3 : 11.03.13 - klo:19:00 »
Pumpun nopeuden säätö ei vaikuttanut mitään. Kaivosta tulee 2.6 asteinen neste ja lähtee -2.4 40min käynnin jälkeen. eli delta T sama 5 astetta.

Tuolle ei liene tehtävissä mitään? Maahan lähtevässä liusputkessa kuuluu pientä lirinää kohdassa missä kupari vaihtuu muoviin. Pieni tippa ilmaa tuolla putkessa ei haittane mitään?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #4 : 11.03.13 - klo:20:48 »
Miten meinasit levyttää nuo seinät jälkikäteen?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #5 : 11.03.13 - klo:23:04 »
Miten meinasit levyttää nuo seinät jälkikäteen?

tekninen tila on erillään oleva tila ja meinaan jättää sen tuolle obs-levylle. Laitan sitten toiselle puolelle tuplagyprockin jos tuntuu että ääni tulee läpi.. tuplarunko on jokatapauksessa rakennettu.
« Viimeksi muokattu: 16.03.13 - klo:16:29 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #6 : 16.03.13 - klo:16:28 »
Lämpöpumpussa näyttää olevan myös energianseuranta sisäänrakennettuna. Arvoihin sisältyvät myös kiertovesipumppujen viemä energia.


Tämän viikon cop on 376,7/86,2 = 4,36.
Ensimmäisen käynnistysviikon cop 295,1/61,7 = 4,78
Toisen viikon 513,3/116,3 = 4,41

Pumppu itse ilmotti vajaa viikko sitten copiksi 4,5 ja laskemalla se on nyt 1185,1kWh/264,2kWh = 4,48


Laitteen ilmoittama kulutus on aika lähellä sitä mitä tuo kulutusmittari näyttää. 264,2kWh vs 256,4kWh mittarissa. En tiedä mistä ero johtuu. Kuinka luotettavia noi swissnoxin mittarit ovat? Mittarin perään on kytketty vastukset, kompura sekä pumpun ohjaus. Eli sisältää mm kaikki kiertovesipumput. Pumppu kertoo kuluttaneensa enemmän kuin mitä mittari kertoo. Saattaako se aiheuttaa ongelmia kun tuossa kulutusmittarissa on tyyppinä 3x10A(100A). Eikö tuo 10A ollut joku mittaustarkkuuteen liittyvä asia. Vastuksien ja kompuran ollessa päällä tuo pumppu rohmuaa miltei 16A joka vaiheesta.


Pumpulle on tullut nyt vasta 22 käynnistyskertaa ja nuo pitkät käyntiajat taitavat aiheuttaa hiukan turhankin viileän lämpötilan kaivosta käyntijakson loppuun. Vielä en sellaista asetusta ole laitteesta löytänyt että saisin sen käymään hiukan useammin.

Tuosta näkee hyvin että pumppu ei ole käynyt kuin kerran vrk:ssa.


Yhden käyntijakson pituus oli edellisyönä n 8,5h kun pakkasta oli noin -20 astetta. Myös ottotehon kasvu nakyy tässä selvästi.


Jokapäivä on tuuletettu reilusti kosteuden poistamiseksi ja sisälämpö rakennuksessa on 21astetta


« Viimeksi muokattu: 29.03.13 - klo:17:01 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #7 : 16.03.13 - klo:22:50 »
Hienosti tuntuu toimivan laatan varaavuus ja säätyvä paisuntavena :)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #8 : 18.03.13 - klo:12:59 »
Hienosti tuntuu toimivan laatan varaavuus ja säätyvä paisuntavena :)

Laatan valuun meni 22,5m3 betonia, massaksi laatalle saadaan (2200kg/m3) 49 500kg. Betonin ominaislämpökapasiteetti on 0,75kJ/(K x kg). Tästä saadaan laattaan yhden asteen lämpötilamuutoksen vaatima energia  37125kJ. Vedellä tuo ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg) Josta saa että tuolla samalla energiamäärällä lämmitetään vettä 8,9m3 yhden asteen verran. Tuo sama energiamäärä (1 kWh = 3.6 MJ) kWh:ssa on 10,3kWh

Eli periaatteessa mulla on tuossa 8,9m3 vesivaraaja minkä lämmittäminen yhden asteen ottaa tehoa 10,3kWh.

Lattialämmitys piirissä on 741m 16mm putkea josta tilavuutta tulee 85l. Joten koko järjestelmän vesitilavuus lienee noin 100l luokkaa. Tuon vesimäärän lämmittäminen yhden asteen ottaa energiaa noin 0,12kWh.

Tästä voisi ajatella että koko laatan ja vesimäärän lämmittäminen yhdellä asteella ottaisi noin 10,4kWh.

Käyntiaika mikä kuvassa näkyy on noin 8,25h mistä voisi äkkiseltään päätellä että pumppu olisi nostanut laatan lämpötilaa noin 8 astetta.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #9 : 19.03.13 - klo:04:18 »
Jäi rassaamaan tuo keruun suuri delta T.

Pumpun käsikirjassa lukee että pienin ensiöpiirin virtaus (5 K lämpötilaerolla)  on 1520l/s. Toteutunut delta T on minulla myös noin 5 K. Tuosta voisi päätellä että virtaus on melko lähellä tuota 1520l/h. 1520l/h = 0,42l/s.  Kirjassa on myös maininta että suurin mahdollinen pumpun ulkoinen painehäviö on 58kPa.

Konvektoria varten maapiirissä oli tuo DN25 takaiskuventtiili. Erehdyttävästi tuo takaiskuventtiili näyttää kuvassa olevalta Hela 4125:lta.


Tuossa painehäviö on tuolla virtauksella 10,5kPa.  Suuremmalla DN32 venttiilillä painehäviö on 2,5kPa.  Tuon vaihtamalla painehäviö laskisi 8kPa joka tarkoittaisi virtauksessa ~400l/h lisäystä mikäli tulkitsen pumpun käyrät oikein. Onko tuosta vaihdosta niin paljon hyötyä että kannattaa vaihtaa?

Minulle kerrottiin että pumppu kannattaa pitää tuossa vaihtelevassa painemoodissa täysillä. Nyt kuitenkin kun katselen noita virtauskäppyröitä äkkiseltään tulee mieleen että pumppu kannattaisi sittenkin pitää tuossa vakiopaine tilassa suurimmalla? Olen oikeilla raiteilla?

Millainen virtausvastus on tuollaisella 180m kaivolla ja 5m vaakaputkea?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 207
  • L-Ässä V-7
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #10 : 19.03.13 - klo:09:27 »
Lainaus
Tuossa painehäviö on tuolla virtauksella 10,5kPa.  Suuremmalla DN32 venttiilillä painehäviö on 2,5kPa.  Tuon vaihtamalla painehäviö laskisi 8kPa joka tarkoittaisi virtauksessa ~400l/h lisäystä mikäli tulkitsen pumpun käyrät oikein. Onko tuosta vaihdosta niin paljon hyötyä että kannattaa vaihtaa?
Laitahan tänne se pumppukäyrä, niin pohdiskellaan.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann Vitocal 333-G
« Vastaus #11 : 20.03.13 - klo:01:43 »
Jostain kummansyystä mieleen juolahti myös että miksi tuo lämmönjakopiirin delta T on niin suuri eli noin 10 K vaikka toisiopumppu pyörii täysillä.

Jakotukkeja ei ole se kummemmin säädetty, vain pelkästään ruuvattu auki. Jakotukissa itsessään on jokaisessa piirissä "mittari" mistä näkee paljonko l/min mikäkin piiri virtaa. Jokainen taisi jäädä ilmatessa arvoon 1-2l/min.

Laskemalla karkesti taitaa tulla virtaukseksi (itse kehitelty "kaava" :)

virtaus = (teho * 3600) / (ominaislämpökapasiteetti * K)
=(10,3*3600) / (4,182 * 10)
=37080 / 41,82
=886l/h

Joka on suureksi hämmästykseksi miltei sama mitä tuossa lattialämmityssuunnitelmassa on virtaukseksi merkattu.


Kokonaispaine häviöksi on merkattu kokolattialämmitysputkistolle 14,6kPa. Nyt kun katsoo tuota maalämpöpumpun toisiopumpun virtauskäyrää näyttää se että 57-58kPa virtausvastuksella pitäsi pumpusta irrota tuottoa vielä 2m3/h. Nyt ei järki pisaa miksi virtaus on noin pieni tällähetkellä.



Edit. No syyhän löytyi liian kiinni jääneistä linjasäätöventtiileistä. Avasin venttiilit reilusti auki ja lattialämmönjaon deltaksi tuli välittömästi 6 astetta. Tuolla virtausta löytyy jo 1480l/h
« Viimeksi muokattu: 20.03.13 - klo:04:16 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Hiljasta on ollut, saa kommentoida ihan vapaasti....  :)

Lisää mietintää tuosta korkeasta keruun delta T:stä... (5 K)

Löysin kätevän java pohjaisen laskurin netistä sivulta http://www.pipeflowcalculations.com/heater/ millä voi laskea vaikka mitä putkiin liittyvää mm, reynoldsin lukua, virtausvastusta yms, yms, yms...


Jos pumpussa olisi cop 5 ja teho 10,5 kW tarvittaisiin kaivosta 8,4 kW
Keruuputken halkaisijan ollessa 40mm ja seinämän vahvuus 2,4mm(PN6,3) , sisähalkaisija on 35,2mm
30% etanoliseoksen ominaislämpökapasiteetti 4,17 kJ/kgC
tiheys 965,4 kg/m3

jotta delta T olisi 3K tarvittaisiin 2,50 m3 (0,69 l/s) virtaus keruupiiriin
delta T olisi 4K tarvittaisiin 1,87 m3 (0,52 l/s) virtaus
delta T olisi 5K tarvittaisiin 1,50 m3 (0,42 l/s) virtaus

seuraavaksi kiinnostaa millä arvolla saadaan turbulenssinen virtaus laminaarisen sijaan. Ilmeisesti jos reynoldsin luku on 2300 tai yli virtaus ei ole enää laminaarista.

dynaaminen viskositeetti on keskimäärin  0,0068 Pa*s
1,50 m3 virtaus Re 2140
1,61 m3 tai yli olevalla virtauksella virtaus on turbulenttista

Seuraavaksi tuli mieleen että mitähän putkea tuonne kaivoon on työnnetty.. 2,4mm seinämällä vai 3,7mm seinämällä.. voiko tuota todeta muuten kun nostamalla kaivosta putkea esille? Tuolla suuremmalla seinämällä olevan putken painahäviö näyttäisi olevan niin suuri että ei liene mahdollista että putki olisi sellaista..?

2*185m keruupiirin putken painehäviö
               35,2mm   32,6mm
2,5 m3   108 kPa     156kPa
1,87 m3   66 kPa     95kPa
1,50 m3   28/kPa   38kPa

Välissä on myös tälläinen sihdillä varustettu täyttöryhmä LK 520-25. Tämä myös varmasti aiheuttaa lisää painehäviötä mutta tuosta painehäviöstä ei löytynyt netistä dataa.. Sihdin putsasin ja siellä oli hiukan jotain muoviputken lastua.


Näillä 0,4 - 0,7l/s virtauksilla painehäviö tuolle takaiskuventtiilille 4125 dn 25 on 8 - 13kPa.
Suuremmalla dn32 venttiilillä häviöt olisivat 2,2kPa - 3kPa

Nyt kun kiertovesipumpun max häviö oli 58kPa tarkoittaa se että virtaus ei voi olla suurempi kuin tuo 1,73m3 joka riittää noin delta 4K ja tuosta sitten kaikki muut putkien välissä olevat vastukset pois.

Eli summasummarum pumppu on liian mopo tai kaivossa olevat putket liian pienet siihen että saavuttaisi 3 asteen lämpötilaeron?

Nyt jos tuo takaiskuventtiili vaihtuisi vähemmän vähemmän vastustavaan myös virtaus hiukan kasvaisi mutta myös muiden osien aiheuttama virtausvastus kasvaisi ja näin ollen hyöty ei olisi niin paljon kuin mitä tuosta pumpun käyrästä voi katsoa. Vai onko ajatukset aivan metsässä?
Toisaalta olisi aina parempi mitä pienempi tuo virtausvastus olisi... Onko tuon takaiskun vaihtamisessa mitään järkeä? En tiedä joutuuko koko maapiirin ilmaa uudelleen jos sen vaihtaa..
« Viimeksi muokattu: 24.03.13 - klo:20:27 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 207
  • L-Ässä V-7

Lainaus
30% etanoliseoksen ominaislämpökapasiteetti 3,64 kJ/kgC
tiheys 965,47 kg/m3


dynaaminen viskositeetti on keskimäärin  0,0017685 Pa*s

Mielenkiintoista pohdiskelua. Pitää syventyä siihen tarkemmin paremmalla ajalla.

Pari kysymystä
Olen yrittänyt etsiä näitä maaviinan termodynaamisia ominaisuuksia, kuitenkin huonohkolla menestyksellä.

Mistä olet löytänyt nuo yllä olevat arvot?

Jotta viinapumpun suorituskykyä voisi tarkastella, pitäisi siitä löytyä vastaavanlaiset ominaiskäyrät kuin lattiapumpusta.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Pari kysymystä
Olen yrittänyt etsiä näitä maaviinan termodynaamisia ominaisuuksia, kuitenkin huonohkolla menestyksellä.

Mistä olet löytänyt nuo yllä olevat arvot?

Jotta viinapumpun suorituskykyä voisi tarkastella, pitäisi siitä löytyä vastaavanlaiset ominaiskäyrät kuin lattiapumpusta.

Kuukkelin ahkera ja pitkäjänteinen käyttö tuottaa joskus tulosta :D
Kahlasin monenmonta insinööri/opinnäytetyötä läpi ja lopulta tärppäsi.
Kemppaisen Jonin insinöörityö aiheesta "Lämpökaivojen käyttö rakennusten lämmityksessä". Tuo on melko tuorekin 30.11.2012
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1

Siis tuo liuospuolen pumppu on tälläinen uusi a-energia luokan pumppu. Päällä siinä on valintakytkin mistä voi valita käyttötavan sekä tehon. Ext tarkoittaa että pumpulle tulee ulkoinen pulssileveysmodulaatio ohjaus. MLP:ssa täytyisi silloin olla tuo ominaisuus päällä myös. Minulla ei ole salasanaa millä pääsee koodaustaso2:lle mistä noita voi muutella.
 
Sitten on vielä vakiopaineohjaus millä pumppu pitää paineen jatkuvasti halutulla tasolla(constant pressure). (käyttökytkimen asento oikealla puolella missä on hiukat t-kirjainta muistuttava kuvio) Esim vaikka kytkimen ollessa asennossa 3, pumppu pyörii sellaisella nopeudella että paineero pumpun yli  on jatkuvasti 30kPa riippumatta virtauksesta.

Toinen on tuo muuttuvapaine ohjaus(variable pressure). Tämä lienee lähellä sitä vanhaa teho-ohjausta? 

Ohessa englanniksi selitys


Tuossa vielä linkki Wilon pumppu katalogiin http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CDQQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.wilo.by%2Fru%2Fno_cache%2Fglavnaja%2Fbiblioteka%2Fbiblioteka%2Fkatalogi%2F%3Fcid%3D84762%26did%3D3307%26sechash%3Dc4b5328a&ei=WZVNUdP1MYfWtAa9p4HABg&usg=AFQjCNEpex_nuIaf2tEOGeeZKWnA7_gV1w&sig2=YATYh4Jj1PQpOlFL2-xRTA&bvm=bv.44158598,d.Yms

Ja tuossa on se ainut pumppukäyrä mitä liuospumpusta on olemassa


Kumpi noista ohjaustavoista antaa suuremmanvirtauksen muiden mielestä? Ehkä itse hiukan kääntyisin tuohon vakiopaineeseen.



Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 207
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Kuukkelin ahkera ja pitkäjänteinen käyttö tuottaa joskus tulosta :D
Kahlasin monenmonta insinööri/opinnäytetyötä läpi ja lopulta tärppäsi.
Kemppaisen Jonin insinöörityö aiheesta "Lämpökaivojen käyttö rakennusten lämmityksessä". Tuo on melko tuorekin 30.11.2012
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1
Ruotsalaisen Åke Melinderin taulukot (s 54 -55) antavat aivan erilaisia arvoja viinan termodynaamisille ominaisuuksille kuin tuo Kemppaisen insinöörityössä käytetyt Altian taulukkotiedot.

Kumpaa uskoa suomalaista vai ruåttalaista?

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=%C3%A5ke%20melinder&source=web&cd=5&ved=0CEsQFjAE&url=http%3A%2F%2Fkth.diva-portal.org%2Fsmash%2Fget%2Fdiva2%3A12169%2FFULLTEXT01&ei=ytBNUanHE6j14QSppoCYBQ&usg=AFQjCNF46LR9GZcHlVADY5F7bUackyWt4w&bvm=bv.44158598,d.bGE

Lainaus
Kumpi noista ohjaustavoista antaa suuremmanvirtauksen muiden mielestä? Ehkä itse hiukan kääntyisin tuohon vakiopaineeseen.
Jos pystyt mittaamaan pumpun ottaman tehon, niin suurimmalla ottoteholla on myös suurin virtaus.
Ellei sitten tämä pumpun oma säätöautomatiikka sekoita tuota tehonmittausta jollain tavalla.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 207
  • L-Ässä V-7
Tutkiskelin noita Helon ja Paran ominaiskäyriä.
Sain, että vaihdettaessa Helo DN25 --> DN32 kasvaa virtaus noin 70 l/h.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Ruotsalaisen Åke Melinderin taulukot (s 54 -55) antavat aivan erilaisia arvoja viinan termodynaamisille ominaisuuksille kuin tuo Kemppaisen insinöörityössä käytetyt Altian taulukkotiedot.

Kumpaa uskoa suomalaista vai ruåttalaista?

Altialla lienee taulukot mettässä, pikaisesti kun katsoin niin Altian taulukoissa nuo luvut ovat vain suoraan prosentteja etanolin ja veden ominaislämpökapasiteetista. Netissäkin on vaikka kuinka paljon materiaalia missä on tehty tuo väärä oletus. Silmään tuossa ruotsalaisessa paperissa pisti että lämpökapasiteetti oli seoksella jopa suurempi kuin kummallakaan lähtöaineella.

"Now, more than two years ago, March 26, 1868, we communicated a paper to the Royal Society giving the specific heat of various mixtures of alcohol and water, and drawing special attention to the remarkable fact that the specific heat of these mixtures is not only above the calculated mean specific heat, but that in all those of less strength than 36 per cent, of alcohol, it is higher than the specific heat of water itself. A knowledge of this fact should therefore be old by this time."

Laskeskelen noita arvoja uudestaan ja muokkaan ne tuohon alkuperäiseen viestiin.
« Viimeksi muokattu: 24.03.13 - klo:19:59 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 207
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Altialla lienee taulukot mettässä, pikaisesti kun katsoin niin Altian taulukoissa nuo luvut ovat vain suoraan prosentteja etanolin ja veden ominaislämpökapasiteetista. Netissäkin on vaikka kuinka paljon materiaalia missä on tehty tuo väärä oletus. Silmään tuossa ruotsalaisessa paperissa pisti että lämpökapasiteetti oli seoksella jopa suurempi kuin kummallakaan lähtöaineella.
Samaa mieltä olen minäkin.
Esim. viskositeetille on saatu selviä lukuarvoja vaikka liuos on umpijäässä.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Lainaus
Altialla lienee taulukot mettässä, pikaisesti kun katsoin niin Altian taulukoissa nuo luvut ovat vain suoraan prosentteja etanolin ja veden ominaislämpökapasiteetista. Netissäkin on vaikka kuinka paljon materiaalia missä on tehty tuo väärä oletus. Silmään tuossa ruotsalaisessa paperissa pisti että lämpökapasiteetti oli seoksella jopa suurempi kuin kummallakaan lähtöaineella.
Samaa mieltä olen minäkin.
Esim. viskositeetille on saatu selviä lukuarvoja vaikka liuos on umpijäässä.

Tätä tukee myös recochemin etanoli pohjaisen lämmönsiirtonesteen ominaislämpötiedot
http://www.recochem.com/files/products/Denatured_ethanol_Geo-Flo.pdf

Pitäskö laittaa Altialle viestiä.. ?  :P
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Älä laita, prosentit tippuu tuotteissa. :-X

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Tutkiskelin noita Helon ja Paran ominaiskäyriä.
Sain, että vaihdettaessa Helo DN25 --> DN32 kasvaa virtaus noin 70 l/h.

Miten päädyit tulokseen?

Pähkäilin tätä myös hieman. Eli jos tällähetkellä teho oli sen 8,4kW ja delta t 5K. Saadaan virtaus 1,5m3/h.

Virtaus vastus DN25 takaiskuventtiilissä oli 10,5kPa ja 2,5kPa DN32 venttiilillä. Ero 8 kPa

Sitten lasken virtauksen mukaan kaivon painehäviön. Siitä tulee 28kPa. Nythän voi lisätä tuon 8 kPa tuohon kaivon painehäviöön jos vaihdan tuon takaiskuventtiilin. Lasken uudestaan virtauksen kaivolle 36 kPa painehäviöllä. Saan uudeksi virtaukseksi 1,62m3/h.

Ohjelma antaa varoituksen tuolla 1,62m3 virtauksella "unstable flow, flow is between turbulent and laminar". Reynoldsin luku on tuolla 1,62m3 virtauksella sen 2315. Pienemmällä virtauksella virtaus on laminaarista.

Onko mitään havaintoa paljonko tuo höyrystimen lämpötilaero vaikuttaa copiin?
« Viimeksi muokattu: 24.03.13 - klo:22:42 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 207
  • L-Ässä V-7
Olen tehnyt omalla L-Ässä V.7.0:kokeita höyrystimen virtauksen vaikutuksesta suoritusarvoihin ja tässä tuloksia



ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Olen tehnyt omalla L-Ässä V.7.0:kokeita höyrystimen virtauksen vaikutuksesta suoritusarvoihin ja tässä tuloksia

Loistavaa! Aina vastaus valmiina  ???
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 207
  • L-Ässä V-7



Kuvan mukaan virtauksella 0,42 l/s on
DN25 virtausvastus 8 kPa
DN32 virtausvastuas 3,2 kPa
Joten ero on 5 kPa



Virtauksella 0,42 l/s on pumpun maksiminostokorkeus 64 kPa ja ollaan "kokonaisvastuskäyrällä nyk."
Vaihdettaessa DN25 -> DN32 putoaa virtauksella 0,42 l/s  kokonaisvirtausvastus 5 kPa ja päästään "kokonaisvastuskäyrä uusi":lle
Pumppukäyrän ja kokonaisvastuskäyrän leikkauspisteessä on virtaus 0,44 l/s.

Näin minä tulkitsen Helon ja Wilon käyriä

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 207
  • L-Ässä V-7
Seuraavaksi sinun kuitenkin kannattaa tarkistaa liuospiirin lämpömittauset.

Kompressorin seistessä käynnistä liuospumppu.
Jonkin ajan kuluttua pitäisi kummankin mittauksen näyttää samaa.

Tällähän ei nähdä näyttääkö mittaukset absoluuttisesti oikein, ainoastaan Dt:n virheet tulevat esiin.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Seuraavaksi sinun kuitenkin kannattaa tarkistaa liuospiirin lämpömittauset.

Juu tarkastin nuo. Vaihtelevat molemmat 5,3 ja 5,5 välillä ensimmäisen 20 min ajan kunnes vakiintuvat 5.5 asteeseen molemmat. Tuo lienee silloin bauttiarallaa kaivonkeskilämpötila.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Noniin hiukan on funtsittu ja tälläkertaa tuli tälläinen ajatus mieleen.

Elikäs pumpussa on eri kuormitusluokkia, 1-5
Kuormitusluokka määräytyy sen mukaan paljonko on lauhduttimen jälkeisen kylmäaineen lämpötilan sekä höyrystimen jälkeisen kylmäaineen lämpötilan erotus.
1 = erotus alle 15 K
2 = 25 - 32 K
3 = 32 - 41 K
4 = 41 - 50 K
5 = > 50 K



Kuvassa lämpötilaero on 37 astetta eli kuormitusluokka on 3.

Nyt jos ajattelee että kuinka tuota pumpun toimintaa saisi optimaalisemmaksi olisi se että saisin nuo lämpötilat mahdollisimman lähelle toisiaan.

Ajattelin että jos tuota maapiiriä ja lattiapiiriä pyörittää kasiäajolla ennen testin aloitusta 20min saa mm kaivon lämmöt varmasti tasaantumaan. Sitten kompura päälle vaikka käyrän tasoa pari pykälää nostamalla ja katsoo katsoo kummalla liuospuolen pumpun säädöllä saa korkeamman lämpötilan tuohon höyrystimen jälkeiseen kylmäaineeseen. Eli suurimmalla teholla vakiopaineella vai muuttuvalla paineella. Sen jälkeen tälle ei ole oikein muuta tehtävissä kuin saada putkistoon jotenkin suurempi virtaus kasvattamalla liuospumppua tai sitten pienentämällä virtausvastusta jotenkin.

Sitten tuon lattiapuolen virtauksen voi katsoa sillain että pistää aluksi kiertopumpun täysille, sitten säätää linjasäätöventtiilit sekä jakotukkien piirit mahdollisimman auki. Kuitenkin niin että kaikki piirit ovat suhteessa alkuperäiseen lattialämmityssuunnitelmaan linjassa. Esim virtaus piirissä 1. on ilmoitettu 1,5l/min. Pumpussa piisaa potkua kuitenkin 2l/min joka on 1,33 kertaa suurempi kuin alkuperäinen. Kerrotaan jokaisen piirin virtaukset tuolla 1,33 ja säädetään jokaisen piirin virtaukset noihin kertomalla saatuihin arvoihin. Näin ollen lattialämmityspiirien säätö on valmis. 1,33 kertaa suuremmalla virtauksella ja mahdollisimman pienellä virtausvastuksella.

Tuossa 333-g pumpun specseissä lukee että B0W35 spread 5K -> cop 4,7 ja B0W35 spread 10K cop 4,9.
Eli käsitän sen että liuoksen ollessa 0 ja lähtöveden 35 joka putoaa 10 astetta on cop silloin 4,9 ja jos se putoaa vain 5 astetta on cop silloin 4,7 eli mahdollisimman suuri lämpötilaero pitää saada tuohon kuitenkin niin että virtausta on silti tarpeeksi. Tietysti ensimmäisen tilanteen lauhduttimen keskilämpö on 37,5 astetta ja toisen 35 astetta joten tiedäpä tuosta nyt sitten... Tätä tukee myös kompuran ottoteho 5K erolla 2,21 ja 10K erolla 2,12. Taitaa kuitenkin olla parempi pitää tuo kierto reilulla vauhdilla ja lattia tasalämpöisempänä. Reilulla kierrolla kuitenkin saa sitten pudotettua menolämpötilaa. Sitä en tiedä onko mahdollista että kierto olisi niin nopea että lämpö ei ehtisi sitoutumaan laattaan ja lämmityssykli pysähtyisi sen takia että menolämpötila nousisi liian nopeaa kun laatta ei ehtisi imemään kaikkea lämpöä itseensä.

Ongelmaksi tässä muodostuu se että en tiedä mistä tuota pwm ohjattun kiertovesipumpun nopeutta pystyy säätämään. Viessmannin edustaja ei ollut halukas luovuttamaan tuota tunnusta millä asetuksia saa rukattua, mutta näytti sen netistäkin löytävän. Vielä vain kun löytäisi että mitä parametria pitäisi säätää. Ajattelin että kokeilen aluksi saada nuo virtaukset "kohdalleen" vain kuristamalla linjasäätöventtiiliä. Virtaukset pystyn toteamaan jakotukkien päällä olevista virtausmittareista.


« Viimeksi muokattu: 29.03.13 - klo:17:02 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Toinen asia mikä mielestäni kaipaisi säätämistä on pumpun käyntijaksojen pituus. Tällähetkellä pumppu on käynnistynyt vajaa 40 kertaa kk aikana sisältäen kaikki kokeilut yms. Tasan kerran käynyt päivässä ilman muuta sähläystä. Näin ollen käyntijaksoista on tullut erittäin pitkiä ja kaivoa rasittavia. Hiukan useammalla käynnistyksellä kaivo kerkeisi hiukan toipumaan käynnistysten välissä ja keskimääräinen nesteen lämpötila mitä sieltä pumpattaisiin ylös olisi hiukan lämpimämpi. Tällähetkellä keskimääräinen käyntijakson pituus lienee yli 6h.

Löysin parametrin mikä säätää sitä koska pumppu alkaa lämmittämään uudestaan kun lämpötila on pudonnut tietynverran pyydetyn lämpötilan alle. Tällähetkellä tuo arvo lienee 4K tms koska pyynnissä on ollut 26 asteinen vesi ja kierrossa 21 ja pumppu ei kuitenkaan käy.  Samalla saanee laskea myös lämmityskäyrää kun laatan keskilämpötila nousee. Tällähetkellä 21 asteinen vesi kierrossa on tarkoittanut 20 asteen sisälämpötilaa.

Ainakin vanhemman mallisessa 343 lämpöpumpussa on ollut aikoinaan parametri millä pystyi säätämään "optimaalisen käyntiajan". En tiedä löytyykö vastaavaa parametria tästä uudemmasta myllystä. Tiedä sitten mitä tuollainen vaikuttaisi..



« Viimeksi muokattu: 29.03.13 - klo:23:22 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Kokeilin ensiöpiirin kiertopumppua myös toisella paine asetuksella. Höyrystimeltä lähtevän kylmäaineen lämpötila muuttuu jatkuvasti muutaman minuutin sykleissä esim -3 ja -4.5 välillä. Johtuuko tuo sitten tuosta säätyvästä paineventtiilistä vai mistä sitä en tiedä.. Muutos oli kuitenkin mahdoton havaita ja jätin pumpun siihen asentoon missä se oli ollutkin.

Muutin myös lämpökäyrän tasoa yhden pykälän ylöspäin sekä jyrkkyyttä hiukan loivemmaksi 0.2:een 0.3:sta. Käyrä näyttää nyt tältä.


Tästä näkee liuoksen keskimääräisen lämpötilan viikottain.



Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa wilma1950

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Olen hankkinut Viessmann vitocel 343g maalämpöpumpun onko tässä energian seuranta ja miten saan sen valikosta toimimaan.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Olen hankkinut Viessmann vitocel 343g maalämpöpumpun onko tässä energian seuranta ja miten saan sen valikosta toimimaan.

Onhan toki. Yritän muistaa huomenna kun lähden taas raksalle katsoa kuinka noihin valikoihin taas pääsikään. Ulkoa ei pysty näin äkkiseltään muistamaan..
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
+12h päivät raksalla vievät miehestä mehut ja unohdin koko homman.

Mutta tässä ohje:

1. Paina samanaikaisesti painiketta OK ja VALIKKO n 4 s ajan.
2. DIAGNOOSI
3. ENERGIAN SEURANTA

"Lämm. energianseuranta" on lattiaan/pattereille menevä energianseuranta
"lämpimän käyttö...." on taasen käyttöveden lämmityksen energianseuranta
"JAZ lämmitys" on lämmityksen COP
"JAZ lämminvesi" on käyttöveden COP
"JAZ yhteensä" käyttöveden ja lämmityksen COP yhteensä



Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Noniin laitetaan jotain päivitystä tännekkin välillä kun pihalla sataa ja ulkohommat ei raksalla vesisateella kiinnosta.

Eli halusiin hifistellä pumpun käyntiaikojen suhteen(parempi cop) ja totesin että pumpusta ei löydy vastaavia asteminuutteja tuolle lämmitykselle kuin esim vaikka nibestä.

Tuohon löytyy pumpun valikosta paremetri 7304 Toision hystereesi(secondary hysterese). Tuohon parametriin ei pääse käsiksi kuin Expert tasolla mihin vaaditaan erikseen salasana. Tuolla expert tasolla valikoissa ei ole selityksiä parametrien tarkoituksille ja tuolla pumpun saa totaalisesti sekaisen jos ei tiedä mitä muuttaa. Valikossa on vain parametrin numero ja sitten arvot millä välillä sitä voi muuttaa.

Jos jollain on tarvetta tuota parametriä muuttaa, expert tason salanan löytää tästä dokkarista www.viessmann.co.uk/content/dam/internet_uk/technical_updates/vitocal_300_serviceinstructions.pdf Tuolla myös muille parametreille selityksiä mitä tuolta expert tasolta löytyy.

Parametrin 7304 arvo on vakiona 20 eli 2.0K.  Arvoa voi muuttaa välillä 0,5 - 50K (5 - 500) Tämä arvo kertoo paljonko lämmitysveden lämpötila saa laskea ennenkuin pumppu lähtee uudelleen päälle. Jos järjestelmässä ei ole puskurivaraajaa asennettuna parametriin ilmeisesti lisätään vielä jotain. Englanniksi tämä on kerrottu näin "direct heating circuits without a heating water buffer cylinder are regulated to the return temperature, taking a fixed spread of 5 K into account."

No niin tai näin. Kokeilin muuttaa arvoa pienemmäksi pikkuhiljaa. Käyntiajat lyhenivät jokaisella muutoskerralla ja jätin pumpun nyt sitten tuolle 0,5K asetukselle jolla tuli noin 1,5h käyntijakso per käynnistys. Aikaisemmin pumppu ei käynyt kun kerran vuorokaudessa. Samalla saa bonuksena tasaisemman huonelämpötilan ja paremman COPin. ;D

Tälläisiä käyntijaksoja eri arvot tuottivat

asetus 2,0K -> käyntijakso 2h 50min
asetus 1,5K -> käyntijakso 2h 20min
asetus 1,0K -> käyntijakso 1h 45min
asetus 0,5K -> käyntijakso 1h 20min

Harvakseltaan pumppu näyttää käyvän näin lämpimillä ilmoilla. Viimeksi käynyt miltei viikko sitten lauantaina 1,5h. Sähköä pumppu on kelpuuttanut sisäänsä 1030 kWh maaliskuun alusta saakka.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa hitachi

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 164
  • SH15 + SHAK702 + 2 x 150m kaivot. Yliteho.
    • Trendi
Aika hurjia käyntiaikoja näillä keleillä... 10kW pummpu? Mielenkiintoista kuulla mitä käyntiajat ovat -30 pakkasella.
"Ei se säätämällä hajoa, eikä se voi olla valmiiksi optimi-asetuksilla"            Trendi

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Aika hurjia käyntiaikoja näillä keleillä... 10kW pummpu? Mielenkiintoista kuulla mitä käyntiajat ovat -30 pakkasella.

Juu 10kW mylly..

Kun pumpun käynnistyminen perustuu toision lämpötilan laskuun (esim 3 astetta) niin pumppu käy aina saman ajan mikäli termostaatit eivät ole sotkemassa asiaa - Mikäli lämmönjohtuminen pois ei ole erityisen suurta. Olettaen tietysti ettei ulkolämpötila muutu käyntijakson aikana oleellisesti. Ulkolämpötila tässä pumpussa tulee laskentaa varten 3h vaimennettuna.

Pumpussa ei ole asteminuutteja käynnistymistä varten kuten esim nibessa. Asteminuuttejan käytetään sitten taas esim vastusten päällekytkentää varten. 

Lattiavalussa on kuitenkin 22.5m3/50tn betonia ja mikäli tuo lämpiäisi tasaisesti jokapuolelta se vastaisi 9m3 vesivaraajaa. Se että tuota möykkyä lämmitetään 1 aste vaatii 10,3kWh energiaa. 1,5h käyntijakson aikana saadaan laattaan reilu 15kWh energiaa talteen. Ja laatan lämpö nousee keskimäärin 1,5 astetta. Voisin myös melkein pistää pääni pantiksi että kun lattialämmitysputket ovat 16mm ja pyöritelty kaksoisspiraaliin on lämmönjohtuminen laattaan maksimaalista.

Lattialämmityssuunnitelma

Ainakin havainnot tukevat tätä kun on verrannut kuinka kaverin asunto/pumppu käyttäytyy 20mm uponorin putkilla.

Saas nähdä mitä käyntiajoille käy kun liitän 70m2 tallin 10m3 laatan vielä tuohon kaveriksi...  ???
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Nouseeko oikeesti laatan lämpö 1.5C puoleentoista tuntiin? Onko lattia vielä pinnoittamatta vaiko valupinnoilla?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Nouseeko oikeesti laatan lämpö 1.5C puoleentoista tuntiin? Onko lattia vielä pinnoittamatta vaiko valupinnoilla?

Todennäköisesti lämpö on putkien lähettyviltä aluksi hiukan lämpöisempi mutta kyllähän se lämpö sitten tasaantuu siitä pikkuhiljaa. Tuosta lämpömäärästä vaan pystyy laskemaan mitä tuo keskimäärin lämpenee.

Lattia on pinnoittamatta vielä ja pintalämpöjä en ole tuosta mitannut. Olisi joskus mukava katsoa lämpökameralla pumpun käydessä onko putket "nähtävissä" valusta. Tähän tyyliin Tuostakin näkee selvästi mistä päästä vesi kiertoon tulee.

Ja tietysti käydä jossain toteamassa kuinka riviasennetun lattialämmityksen laatan toinen laita lämpiää aluksi enemmän kuin toinen... Lämmityksen loputtua lämpö kyllä sitten tasaantuu siinäkin..

Jos viitsisi tehdä ilmanvuotomittauksen niin siinä samalla tuota voisi jeesustella mutta kun ei viitisisi moisesta ilosta maksaa 250€. Paperissa kuitenkin komeilee jo A energiatehokkuudessa.. Toisaalta sekin aika saattaa joskus koittaa että esim kiinteistövero menee jotenkin energiatehokkuuden mukaan. Ja tuli yläpohjaankin tuupattua 60cm villaa 50 sijasta josta saisi myös hiukan lukua alaspäin..
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa wilma1950

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Olisin vielä kysynyt miten saa näkymään energia ja lämpötila päivittäiset ja viikottaiset rafiikka käyrät.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 541
  • Maalämpöfoorumi
Olisin vielä kysynyt miten saa näkymään energia ja lämpötila päivittäiset ja viikottaiset rafiikka käyrät.

Tuo käyrä mistä näkee paljonko päivittäin minäkin tuntina on mennyt sähköä, on oman sähkönsiirtoyhtiön tarjoama palvelu. Tässä tapauksessa siirtoyhtiöni on Elenia. Elenian tapauksessa www.elenia.fi -> Minun sivuni (Selaa laskujasi, seuraa kulutustasi, tilaa tietoa sähkökatkoista tai tee muuttoilmoitus.)

Tuo kulutustietojen selaaminen on täysin ilmaista, mutta vaatii aluksi rekisteröitymisen.  Rekisteröitymistä varten tarvitset myös käyttöpaikkanumeron mikä löytyy sähkölaskusta. Sivuilla on hyvät ohjeet tätä varten. Tuolta saa myös ilmaisen tiedoituksen sähkökatkon varalle joko txt tai s.postina esim matkoja varten. Mikäli yhtiösi on joku muu kuin Elenia niin sähköyhtiön sivuilta voit löytää tietoa asiasta tai vaihtoehtoisesti soittamalla asiakaspalveluun. Kaikilla yhtiöillä ei tuollaista palvelua ole ja se vaatii toimiakseen etäluettavan sähkömittarin.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)