Tyhmiä kysymyksiä

[euroshopperi]

Pakolla syöttäminen on yhtä rikollista, kuin nälässä pitäminenkin.

[peki]

Laskeskelin nuo LTL ja OEK luvut.
Vuosi 16 LTL 1283 ja OEK 2,22.
Vuosi 17 LTL 1118 ja OEK 1,94.

Tässä vielä eroteltuna Tammi ja Helmikuu.
vuosi 16    Tammikuu  LTL 800  947kwh OEK 2.15
                Helmikuu   LTL 483  621kwh OEK 2,33
Vuosi 17    Tammikuu LTL 586  711KWH OEK 2,2
                Helmikuu  LTL  532  504KWH OEK 1,72.
Tuo OEK luku parani 22%.  Puuta paloi noin 100kg.

[peki]

Onko kellään valmistajalla sellaisia termostaatteja jotka asennetaan suoraan lämmönjakoputken kylkeen?
Heräsi tälläinen ajatus. Normi termostaateista ei saa täyttä hyötyä niiden hitauden takia.
Nyt kun mittaus tapahtuisi suoraan putkesta niin saisin ison edun tuon piirikikkailun puitteissa.

[euroshopperi]

20.11-20.3., eli kaikkein kylmin ajanjakso tälle lämmityskaudelle. Lämmin vesi + lämmitys 4000 kWh ei ihan mennyt rikki, kun luin mittarin hieman tarkemmin. Eli aika tarkkaan meni 33 kWh/ vrk. Kyllä tuo omasta mielestä tuntuu hyvältä tähän taloon. COP numerot on vähän huonoja, kun ei meinaa lämmityksellä enää nousta tuosta 4,6:sta ylemmäs. On jo 3 kk pysyny samassa. Lämminvesi on myös jämähtänyt COP 3,2:een. Eli yhteensä on COP 4,3. Hieman on pettymyksen makua, kun ei pääse yli 5:n. Säästöt jää vuodessa muutamaan tonniin, vaikka haluttaisi saada ainakin yli 10 000 € vuosisäästöjä.

[peki]

20.11-20.3., eli kaikkein kylmin ajanjakso tälle lämmityskaudelle. Lämmin vesi + lämmitys 4000 kWh ei ihan mennyt rikki, kun luin mittarin hieman tarkemmin. Eli aika tarkkaan meni 33 kWh/ vrk. Kyllä tuo omasta mielestä tuntuu hyvältä tähän taloon. COP numerot on vähän huonoja, kun ei meinaa lämmityksellä enää nousta tuosta 4,6:sta ylemmäs. On jo 3 kk pysyny samassa. Lämminvesi on myös jämähtänyt COP 3,2:een. Eli yhteensä on COP 4,3. Hieman on pettymyksen makua, kun ei pääse yli 5:n. Säästöt jää vuodessa muutamaan tonniin, vaikka haluttaisi saada ainakin yli 10 000 € vuosisäästöjä.

Tässä kumminkin on tarkoitus asustaa sellaiset 20 vuotta vielä.
Ensimmäisinä vuosina meni noin 13500kwh vuodessa, eli optimointi kannattaa.
Ero noiden ensimmäisten ja nykytilan välillä ei ole rahassa kuin noin 500€ vuosi.
Eli siis meillä tilipäivä ei ole tänään eikä varmaan huomennakaan, mutta joskus se on.
Jos saisi opitimoinnit valmiiksi eläkeikään mennessä kun sanotaan ettei täällä ole varaa köyhän asua, pitää varautua ajoissa.
Saisihan tuota kulutusta jonkin verran helposti vieläkin tiputettua, mutta täytyy ajatella laitteen käyttöikää myös. Siinä mielessä inventteri on varmaan helpompi säädettävä jos vehkeet muuten
kestää.
Tietysti se ärsyttää jos saa 2000€ vuosi säästön joka vuosi ja sitten joutuu lukemaan meistä jotka
halkoo hiuksia ja vielä jopa saadaan jotain tyydytystä siitä, anteeksi.
Ihmiset kun on sellaisia että kaikki pitäisi saada tässä ja nyt

[peki]

Pistetään taas tänne.
Lauhduttimelta lähtee 30C vesi ja palaa 25C, virtaus 0.30l/s.
Lauhduttimelta lähtee 35C vesi ja palaa 27C, virtaus 0.24l/s.
Kumpi on parempi?

[tomppeli]

Lauhduttimelta lähtee 30C vesi ja palaa 25C, virtaus 0.30l/s = 6,296 kW.
Lauhduttimelta lähtee 35C vesi ja palaa 27C, virtaus 0.24l/s = 8,020 kW.

[peki]

Lauhduttimelta lähtee 30C vesi ja palaa 25C, virtaus 0.30l/s = 6,296 kW.
Lauhduttimelta lähtee 35C vesi ja palaa 27C, virtaus 0.24l/s = 8,020 kW.

Kiitos.
Mitä tuon ensimmäisen teho olisi ollut jos virtaama olisi ollutkin 0,38l/s?
Oli vähän huonot esimerkit.
Mutta kumminkin näistäkin näkee että laskennallinen teho ei kerro mitään muuta kuin pumpun tehosta.
Siitä sitten pumpun virtausmittarit laskee meille taivaspaikkaan oikeuttavan COP-in
Mikä se nyt oli........... EN1234... vanha ja uusi antaa eri arvot nimenomaan pumpulle eikä varsinkaan tämä uusi EN huomioi ollenkaan eikä mitenkään mitään muuta kuin kiertopumppujen kulutuksen. Onko menty taas pikkasen metsään???
Eli toisella voi olla 10kw kone ja 7kw lämmitysjärjestelmä, ja toisella 7kw kone ja 10kw lämmitysjärjestelmä.
Sitä sanotaan kikkailuksi kun hyödynnetään näitä kaikkia. Pää
Inventterille taas pisteet.

[tomppeli]

Lauhduttimelta lähtee 30C vesi ja palaa 25C, virtaus 0.38l/s = 7,94 kW.
Lauhduttimelta lähtee 35C vesi ja palaa 27C, virtaus 0.24l/s = 8,02 kW.

[peki]

Lauhduttimelta lähtee 30C vesi ja palaa 25C, virtaus 0.38l/s = 7,94 kW.
Lauhduttimelta lähtee 35C vesi ja palaa 27C, virtaus 0.24l/s = 8,02 kW.

Hienoa. Kuten näemme esimerkistä sama teho mutta toinen antaa 5C kovempaa
lämpöä ulos. Eli miksi minä huudattaisin laatan kiertoa enempää kuin on pakko???

[euroshopperi]

Mitä alempi on tuo menolämpö, niin sitä pienemmällä kompuran virralla saat tuon lämpömäärän tehtyä. Eli COP paranee.

[peki]

Mitä alempi on tuo menolämpö, niin sitä pienemmällä kompuran virralla saat tuon lämpömäärän tehtyä. Eli COP paranee.

Tämä on väärä olettamus. Ainakin itsellä keruun kylmeneminen käyntiaikojen aikana tiputtaa
ottotehoa hiukan. Ei tosin paljoo, mutta 10-30w pumpun kokonais ottotehosta lähtee pois.
COP tietysti laskee lauhduttimella.

[euroshopperi]

Mulla tuppaa kyllä kompuran virrankäyttö lisääntymään ihan siihen tahtiin, kun kaasun paine nousee. Oliskohan pahimmillaan yli 6 A virtoja ja helpoimmillaan alta 3 A. Ja tuo Dt siis lauhduttimella pysyy suurinpiirtein n. 6 asteen paikkeilla sekä lämmityksessä, että kuumalla vedellä. Lämmityksen COP on 4,6 ja lämminvesi 3,2.

[Ahwell]

Törmäsin ongelmaan ja ihmetykseen miten lattiakierrolla varustetun järjestelmän kiertopumppu(-put) olisi järkevää toimia?

Jos on vain vain MLP:n sisäinen kiertopumppu, niin:
- Kierrätetäänkö lattiakiertoa jatkuvasti vaikka kompura ei pyörisi?
- Ainakin käyttöveden lämmityksen aikana lattiakierto on jokatapauksessa seis. voiko aiheuttaa jäätymisvaaraa esimerkiksi viileänä pidettävän tallin lämmityksessä kovalla pakkasella, isolla lämpimän veden tarpeella?

Oma kokemuksesni rajoittuu kahdella kiertopumpulla oleviin puskurisäiliöllisiin laitteisiin, missä MLP kiertopumppu pyörii vain kompuran kanssa samaan aikaan. Varsinainen talon patterikierto puskurisäiliöltä pyörii jatkuvasti. Tämä järjestelyhän on periaatteessa sama kuin hullunkierto ulkoisella pumpulla.

Kumpi vai molempi parempi?

[Hambula]

Törmäsin ongelmaan ja ihmetykseen miten lattiakierrolla varustetun järjestelmän kiertopumppu(-put) olisi järkevää toimia?

Jos on vain MLP:n sisäinen kiertopumppu, niin:
- Kierrätetäänkö lattiakiertoa jatkuvasti vaikka kompura ei pyörisi?
- Ainakin käyttöveden lämmityksen aikana lattiakierto on jokatapauksessa seis. voiko aiheuttaa jäätymisvaaraa esimerkiksi viileänä pidettävän tallin lämmityksessä kovalla pakkasella, isolla lämpimän veden tarpeella?

Kumpi vai molempi parempi?

Jos sisäinen pumppu, vettä kierrätetään jatkuvasti. Lattiassa katkeaa kierto käyttöveden latauksen yhteydessä.
Kesäisin voi, riippuen maalämpöpumpun asetuksista, kierto pysähtyä lattiakierrossa.
Mikäli talli on kanaalin perässä, laittaisin sekoitusventtiilin käsiohjauksella ja oman kiertopumpun.
Myös talon yhteydessä olevaan puolilämpimään tilaan käy sama ohje.
Puolilämpimän tilan lämpötilan lasku on turvallisempaa tehdä kiertoveden lämpötilaa säätämällä, ei virtausta pienentämällä.

Paljonko puolilämpimän tallin vs normaalilämpöisen tallin lämmityskustannuksen ero on maalämmöllä vuodessa?

[fraatti]

Paljonko puolilämpimän tallin vs normaalilämpöisen tallin lämmityskustannuksen ero on maalämmöllä vuodessa?

Saisiko tomppelilta tähän vastauksen, hänellä lienee laskut hallussa? Oletettu talli vaikka 60m2, lattiassa 200mm eps, seinissä 250 villaa ja katolla 40cm. Sisälämpötila 20 tai 15, sijainti esim tre. Lämmityksen cop vaikka 4.5

[tomppeli]

Saisiko tomppelilta tähän vastauksen, hänellä lienee laskut hallussa? Oletettu talli vaikka 60m2, lattiassa 200mm eps, seinissä 250 villaa ja katolla 40cm. Sisälämpötila 20 tai 15, sijainti esim tre. Lämmityksen cop vaikka 4.5

Tältä näyttää, kun lämmitys matalan lämpötilan puhallinpatterilla. Puhaltimen moottorin teho ei mukana.:
Autotalli 60 m2, lattiassa 200 mm EPS, seinissä 250 villaa ja katolla 40 cm.
Sisälämpötila 20, sijainti Tampere. Lämmityksen cop vaikka 4,8.
6465 kWh / 148 €.

Sama, kuin edellä, mutta sisälämpötila 15.
4085 kWh / 94 €

Tältä näyttää, kun on lattialämmitys:
Autotalli 60 m2, lattiassa 200 mm EPS, seinissä 250 villaa ja katolla 40 cm.
Sisälämpötila 20, sijainti Tampere. Lämmityksen cop vaikka 4,8.
7734 kWh / 177 €.

Sama, kuin edellä, mutta sisälämpötila 15.
5801 kWh / 133 €

Suurempi kulutus johtuu lattian liian huonosta eristysarvosta (U= n. 0,17)
Lattialämmityksellä lattian korkeampi lämpötila lisää lämpövuodon määrää maahan.
Lattialämmitys kaipaa kaverikseen hyvän eristystason lattiaan.

[peki]

Tältä näyttää, kun lämmitys matalan lämpötilan puhallinpatterilla. Puhaltimen moottorin teho ei mukana.:
Autotalli 60 m2, lattiassa 200 mm EPS, seinissä 250 villaa ja katolla 40 cm.
Sisälämpötila 20, sijainti Tampere. Lämmityksen cop vaikka 4,8.
6465 kWh / 148 €.

Sama, kuin edellä, mutta sisälämpötila 15.
4085 kWh / 94 €

Tältä näyttää, kun on lattialämmitys:
Autotalli 60 m2, lattiassa 200 mm EPS, seinissä 250 villaa ja katolla 40 cm.
Sisälämpötila 20, sijainti Tampere. Lämmityksen cop vaikka 4,8.
7734 kWh / 177 €.

Sama, kuin edellä, mutta sisälämpötila 15.
5801 kWh / 133 €

Suurempi kulutus johtuu lattian liian huonosta eristysarvosta (U= n. 0,17)
Lattialämmityksellä lattian korkeampi lämpötila lisää lämpövuodon määrää maahan.
Lattialämmitys kaipaa kaverikseen hyvän eristystason lattiaan.

Mielenkiintoinen laskelma.
Mietin vaan että jos tuo laatta vuotaa alaspäin ja alla on tosi huonosti johtavaa materiaalia, niin
tuo ei välttämättä päde?

[OilToSoil]

Pakko kysyä tähän väliin, kun laatoista yms. puhutaan.
Meilllä kun on alakerta tuplalaatalla maata vasten ja lecapapua välissä, niin kannattaako tuollaiseen lattiaan ikinä edes harkita laittavansa lattialämmitystä?
Onko tuo lecapapu minkäänlainen eriste? En kylläkään muista monta senttiä sitä on laattojen välissä.

[tomppeli]

Leca soran U -arvo riippuu sen kosteudesta.
RT -kortin mukaan Leca soran U -arvo maan varaisessa lattiassa on noin 0,13 W/mK, kun kosteus on 6 %.
Vertailuna vaikkapa EPS -styrox'in 0,035 W/mK.

Noiden kahden lämmöneristyskyvyn suhde on noin 3,7.
Suhde 3,7 tarkoittaa sitä, että 10 cm stryrox kerroksen lämmöneristävyyttä vastaa noin 37 cm Leca papukerrosta.
Silloin kummankin lämmöneristysarvo on noin 0,35 U.

0,35 U on tyypillisen noin 70 luvun talon maanvaraisen lattian lämpöerityksen arvo.
Tänä päivänä se on tyypillisesti noin 0,13 - 0,17 U.
Lattialämmitystaloissa se tulisi olla noin 0,1 U.

[OilToSoil]

Leca soran U -arvo riippuu sen kosteudesta.
RT -kortin mukaan Leca soran U -arvo maan varaisessa lattiassa on noin 0,13 W/mK, kun kosteus on 6 %.
Vertailuna vaikkapa EPS -styrox'in 0,035 W/mK.

Noiden kahden lämmöneristyskyvyn suhde on noin 3,7.
Suhde 3,7 tarkoittaa sitä, että 10 cm stryrox kerroksen lämmöneristävyyttä vastaa noin 37 cm Leca papukerrosta.
Silloin kummankin lämmöneristysarvo on noin 0,35 U.

0,35 U on tyypillisen noin 70 luvun talon maanvaraisen lattian lämpöerityksen arvo.
Tänä päivänä se on tyypillisesti noin 0,13 - 0,17 U.
Lattialämmitystaloissa se tulisi olla noin 0,1 U.

Pitääkö tuohon laskea mitään eristävyyttä sille alemmalle laatalle, joka on maata vasten, auttaako se mitään?
Tai ylempi laatta? Tosin, enpä muista nyt niidenkään paksuuksia.
Ja ei siellä tuota papua oo kuin varmaan 10 cm.

No, taitaa olla niin, ettei tuonne paljon lattialämmitystä ole järkeä laittaa.
Tai jos laittaa, niin saa taas varautua hieman korkeampaan menoveden lämpöön.
Kylppärissähän meillä on alakerrassa lattialämmitys. Siitä en ole vain päässyt oikein selville, että minkä lämpöistä siellä oikeasti menee. Se kun on samassa piirissä patterien kanssa ja varustettu paluuveden rajoittimella se lenkki itsessään.

[tomppeli]

No, taitaa olla niin, ettei tuonne paljon lattialämmitystä ole järkeä laittaa.

Jos on 2 x 10 cm betonia + välissä 10 cm papua, on U arvo noin 1,0 - 1,1.
Olisi aika huono alusta lattialämmitykselle.
Patterilämmitys on parempi.

[OilToSoil]

Jos on 2 x 10 cm betonia + välissä 10 cm papua, on U arvo noin 1,0 - 1,1.
Olisi aika huono alusta lattialämmitykselle.
Patterilämmitys on parempi.

No tätä minä vähän ajattelinkin!

[euroshopperi]

Tuossa on hienosti toimivia systeemejä mille tahansa kantavalle pohjalle. Mulla on siis eps16 järjestelmällä vedetty 130 neliötä remonttilattiaa ja lattiat nousi vanhaan lautaparkettiin verrattuna 10 mm. Eli jos ei lattian nousu ole kriittinen, niin saa tuollaisia 70 mm eristelattioitakin helposti vedeltyä.

http://www.lksystems.fi/fi/tuotteet/lk-lattialammitys/tuotevalikoima/asennustavat/kantaville-lattioille/


Riittäisköhän tuollainen eristystaso jo 0,034W/m/C.

http://www.lksystems.fi/fi/tuotteet/lk-lattialammitys/tuotevalikoima/asennustavat/kantaville-lattioille/lk-uralevy-eps-305070_11146457.aspx

[OilToSoil]

Tuossa on hienosti toimivia systeemejä mille tahansa kantavalle pohjalle. Mulla on siis eps16 järjestelmällä vedetty 130 neliötä remonttilattiaa ja lattiat nousi vanhaan lautaparkettiin verrattuna 10 mm. Eli jos ei lattian nousu ole kriittinen, niin saa tuollaisia 70 mm eristelattioitakin helposti vedeltyä.

http://www.lksystems.fi/fi/tuotteet/lk-lattialammitys/tuotevalikoima/asennustavat/kantaville-lattioille/


Riittäisköhän tuollainen eristystaso jo 0,034W/m/C.

http://www.lksystems.fi/fi/tuotteet/lk-lattialammitys/tuotevalikoima/asennustavat/kantaville-lattioille/lk-uralevy-eps-305070_11146457.aspx

Sehän tässä onkin, kun ei oikein pysty nostamaan lattiaa ylemmäs alakerrassa. Siis jotenkin ois saattanu mennä tyyliin betonin päälle 12 mm putki ja joku ohut valu siihen...
Mutta sitten jää alapuolinen eristys kyllä aika kehnoksi.

[euroshopperi]

Kyllä tuo EPS16:kin eristää melko hyvin. Asennuksessa oli sellainen "Täh ,laitetaanko lattialaatat suoraan laastilla kiinni tuohon alumiinipeltiin". Mutta kyllä ne vain laitetaan. Ja takaan ja alleviivaan, että et löydä tehokkaampaa lattialämmitysjärjestelmää mistään. Noilla levyillä tulee koko tila ihan 2 :ta reunaa lukuunottamatta kokonaan alumiinipellille ja kivilaatta suoraan päälle.

http://www.lksystems.fi/globalassets/inriver/resources/fi.33.c.36_lk-uralevy-eps-16-kantaviin-lattioihin1.pdf

[OilToSoil]

Toisaalta jos rakennustekniikkaa ajatellaan, niin mitä tuollaisen tuplabetonilaatan päälle uskaltaa laittaa?
Siis eikö sen tarvitse jotenkin hengittää?

Paitsi nytkin meillä on pääsääntöisesti muovimattoa betonin päällä, ei tosin liimattuna kuin pieniltä osin.
Ja eteisen lattia on jotain mystistä neliön muotoista muovipalaa liimattuna betoniin ja se ei irtoa kyllä millään!
En tiedä mitä se oikein on ja kuinka on liimattu lattiaan ja kuinka terveellinen sekään on.
Varmaan kyllä ollut siinä en 50 vuotta jo, eli ei kai siinä sen suurempaa ongelmaa ole... ehkä...

[tomppeli]

...Ja eteisen lattia on jotain mystistä neliön muotoista muovipalaa liimattuna betoniin ja se ei irtoa kyllä millään!

On luultavasti vanhaa Wiik&Hölund'in kvartsimassalla vahvistettua, kovaa Hovi -muovilaattaa.
Sen valmistus alkoi jo 1950 -luvulla.

Riittäisköhän tuollainen eristystaso jo 0,034W/m/C.

20 cm tätä EPS :ää antaa U -arvoksi 0,17. Tuo arvo olisi jo ihan siedettävä.

[euroshopperi]

Vanhoista muovien liimauksista tuleekin hyvin aasinsilta ASBESTIin. Juuri remontoimassa kerrostalo kämppää ja eiköhän sieltä löytyny kylppärin seiniltä ja keittiön laatoituksen kiinnitysmateriaaleista asbestia. Eli kosteussulku liimattu liimalla 70-luvulla, joka sisältää asbestia. Hel... soikoon. Lattian liimoista olisi myös vaadittu lausunto, jos otetaan irti. Vinyylilankut saa vetää vanhan päälle ilman lausuntoa liimoista.

[euroshopperi]

20 cm tätä EPS :ää antaa U -arvoksi 0,17. Tuo arvo olisi jo ihan siedettävä.

Entäs jos lisää 8 cm betonin ja sen 10 cm Lecasoran arvot tuohon ennen varsinaista pohjabetonia.

[tomppeli]

Entäs jos lisää 8 cm betonin ja sen 10 cm Lecasoran arvot tuohon ennen varsinaista pohjabetonia.

2 x 10 cm betonia + 10 cm papukerros + 20 cm EPS ==> noin  0,15 U.

Lämpöhukkaa laskettaessa on laskettava niiden eristeiden arvoilla, jotka ovat lämmittävän kerroksen alla.
Lattian alla olevan maaperän lämpötila asettuu arvoon: paikallinen maaperän lämpötila + noin 2 K.

[Ahwell]

Törmäsin ongelmaan ja ihmetykseen miten lattiakierrolla varustetun järjestelmän kiertopumppu(-put) olisi järkevää toimia?

Jos on vain vain MLP:n sisäinen kiertopumppu, niin:
- Kierrätetäänkö lattiakiertoa jatkuvasti vaikka kompura ei pyörisi?
- Ainakin käyttöveden lämmityksen aikana lattiakierto on jokatapauksessa seis. voiko aiheuttaa jäätymisvaaraa esimerkiksi viileänä pidettävän tallin lämmityksessä kovalla pakkasella, isolla lämpimän veden tarpeella?

Oma kokemuksesni rajoittuu kahdella kiertopumpulla oleviin puskurisäiliöllisiin laitteisiin, missä MLP kiertopumppu pyörii vain kompuran kanssa samaan aikaan. Varsinainen talon patterikierto puskurisäiliöltä pyörii jatkuvasti. Tämä järjestelyhän on periaatteessa sama kuin hullunkierto ulkoisella pumpulla.

Kumpi vai molempi parempi?

Hyvää spekulointia on näköjään kysymykseni herättänyt. 

Lisä "tyhmänä kysymyksenä" voisin heittää että miten kierrosnopeusohjattu kiertopumppu lämmitys/lämminvesikierrossa toimii?
Saako dt ohjeen pumpulta, vai ajaako jollain vakio-ohjeella molempia piirejä?

[peki]

Hyvää spekulointia on näköjään kysymykseni herättänyt. 

Lisä "tyhmänä kysymyksenä" voisin heittää että miten kierrosnopeusohjattu kiertopumppu lämmitys/lämminvesikierrossa toimii?
Saako dt ohjeen pumpulta, vai ajaako jollain vakio-ohjeella molempia piirejä?

Tähän ei kukaan ole ennenkään vastannut..
Nibelläkin vissiin menee niin ettei pumppu huomio ulkosen pumpun vaikutusta, vaan
ihan kokeilemalla on mentävä.

[jm82]

Lisä "tyhmänä kysymyksenä" voisin heittää että miten kierrosnopeusohjattu kiertopumppu lämmitys/lämminvesikierrossa toimii?
Saako dt ohjeen pumpulta, vai ajaako jollain vakio-ohjeella molempia piirejä?

Lämminvesikierron kiertovesipumpusta en osaa sanoa mitään.

Lämmityksen kiertovesipumppu toimii sillä nopeudella lämmitystilassa että dt on jotain 7C. Eli tuleva "kylmä" vesi +7C ja siitä vesi menee lattiaan/pattereihin. Sitten kun maalämpöpumppu ei lämmitä vettä, niin kiertovesipumppu pyörii jotain tiettyä vakionopeutta, esim 50% nopeutta.

edit: nibessä ei ainakaan tarvitse ulkoista pumppua ollenkaan. Eli sisäinen pyörii sitten "ohjelmoitua" nopeutta.

[Ahwell]

Lämminvesikierron kiertovesipumpusta en osaa sanoa mitään.

Lämmityksen kiertovesipumppu toimii sillä nopeudella lämmitystilassa että dt on jotain 7C. Eli tuleva "kylmä" vesi +7C ja siitä vesi menee lattiaan/pattereihin. Sitten kun maalämpöpumppu ei lämmitä vettä, niin kiertovesipumppu pyörii jotain tiettyä vakionopeutta, esim 50% nopeutta.

edit: nibessä ei ainakaan tarvitse ulkoista pumppua ollenkaan. Eli sisäinen pyörii sitten "ohjelmoitua" nopeutta.

Taisin artikuloida huonosti...Sama mlp:n kiertopumppuhan toki kierrättää vaihtoventtiilin asennosta riippuen vettä joko lattiaan tai käyttövesivaraajaan.

Eli ilmeisesti ko. Pumppu saa ohjeen mlp:ta eri tilanteisiin:  lattia/käyttövesi/tyhjäkäynti

[jm82]

Joo. Sama lämpötilaero (yleensä 7C) on myös kun vaihtoventtiili on siinä käyttöveden lämmitys asennossa.

Ainut tosiaan että tyhjäkäynnillä ei ole lämpötilaeroa, eli nopeus on joku määritelty, esim 50%.

[peki]

Taisin artikuloida huonosti...Sama mlp:n kiertopumppuhan toki kierrättää vaihtoventtiilin asennosta riippuen vettä joko lattiaan tai käyttövesivaraajaan.

Eli ilmeisesti ko. Pumppu saa ohjeen mlp:ta eri tilanteisiin:  lattia/käyttövesi/tyhjäkäynti

Osassa Niben pumpuista taitaa olla niin että käyttövettä tehtäessä lauhduttimen pumppu pyörii
1% teholla että ehtii ladata kunnolla varaajan. Joku päivitys juttu tämä.

[peki]

Kysymys.
Voiko pumpun kompura ylittää tai alittaa ilmoitetun nimellisen ottotehon?
Jos voi niin kuinka paljon?
Tämä siis on-off koneissa?
Vai onko kyseessä jonkinlainen inventterin välimuoto?
Itsellä pumppu nostaa ottotehoa noin 70w kv ajon lopulla ja näin ollen vähän ihmettelen
kun kilowattikaupalla saattaa muissa nostaa ottotehoa.
Aasin silta jatkuu........
Pidetään väkisin ottotehot näennäisesti kurissa lämmityskäynnissä nostamalla lauhduttimen virtausta.
Tähän on mahdollisuus näillä muuttuvakierroksisilla pumpuilla.
Unohdetaan samalla koko systeemin toimivuus ja tehdään pumpun COP laskimelle ns. otollinen alusta
ja saadaan lisää plussia ison A perään

[peki]

Kysymys.
Voiko pumpun kompura ylittää tai alittaa ilmoitetun nimellisen ottotehon?
Jos voi niin kuinka paljon?
Tämä siis on-off koneissa?
Vai onko kyseessä jonkinlainen inventterin välimuoto?
Itsellä pumppu nostaa ottotehoa noin 70w kv ajon lopulla ja näin ollen vähän ihmettelen
kun kilowattikaupalla saattaa muissa nostaa ottotehoa.
Aasin silta jatkuu........
Pidetään väkisin ottotehot näennäisesti kurissa lämmityskäynnissä nostamalla lauhduttimen virtausta.
Tähän on mahdollisuus näillä muuttuvakierroksisilla pumpuilla.
Unohdetaan samalla koko systeemin toimivuus ja tehdään pumpun COP laskimelle ns. otollinen alusta
ja saadaan lisää plussia ison A perään

Kerrankin kun kysyy jotain järkevää niin ei yhtään vastausta
Paljonko Saksalaispumpuissa nousee ottoteho viiden asteen pyynnin nousulla?
Entä Suomipumpuilla tulistimella?

[Matias]

Kysymys.
Voiko pumpun kompura ylittää tai alittaa ilmoitetun nimellisen ottotehon?
Jos voi niin kuinka paljon?
Tämä siis on-off koneissa?

Kompressorin ottoteho säätyy automaattiseti sen mukaan miten korkeaksi paine lauhduttimessa nousee.
Hyvin harvoin se on nimellisen ottotehon suuruinen koska nimellisteho on samalla maksimiteho jolla kompressoria voi turvallisesti käyttää jatkuvasti.

Sähköverkon kiinteä taajuus on 50Hz ja kompressoreissa käytettävissä 2-napaparisissa oikosulkumoottoreissa tuolla taajuudella kompressori pyörisi teoriassa 3000r/min jos mitään pyörimistä vastustavaa voimaa ei olisi.
Silloin kompressori ei myöskään ottaisi sähköverkosta yhtään tehoa.
Kuitenkaan tuollaista häviötöntä moottoria ei toistaiseksi ole olemassa vaan niissä on rakenteellisia ominaisuuksia (häviöt)ja (hyöty)kuormitus jotka pyrkii vastustamaan pyörimistä ja sen takia pyörimisnopeus ei koskaa ole 3000r/m vaan aina jonkin verran alempi eli pienemmällä kuormituksella jättämä on pienempi ja suuremmalla kuormituksella jättämä kasvaa sen mukaan miten paljon kuormitus hidastaa roottorin pyörimistä

Jättämällä tarkoitetaan sitä pyörimisnopeuden erotusta jonka roottorin pyörimisnopeus on hitaampi kuin 3000r/min,eli sähköverkon taajuus minuutissa (50Hz X 60 sek =3000r/min) ,suunnilleen 100-250r/min luokkaa on jättämä kuormituksesta riippuen.

Kompressorin ottoteho siis suurenee mitä enemmän sen pyörimisnopeus hidastuu kuormituksen vaikutuksesta eli jättämä suurenee jolloin moottori pyrkii automaattisesti estämään tai rajoittamaan jättämän kasvua ottamalla sähköverkosta lisää tehoa.

Jos ajatellaan esim vaihtoventtiilipumppua jossa lämmityskäytössä lauhtumislämpötila(menovesi) on 30  astetta niin lauhduttimen paine on maltillinen,ehkä 15bar joten kompressorin kuormitus on myös alhainen,samoin ottoteho ja alhaisen ottotehon myötä hyötysuhde (COP) on korkea ,ehkä 4-5.

Kun sama kompressori alkaa tekemään käyttövettä jonka lämpötila on esim 50 astetta niin lauhduttimen paine pitää nostaa 30bar paikkeille ja silloin kompressorilla alkaa olla maksimikuormitus tuon korkeamman paineen aikaansaamiseksi,paineen nostaminen siis vastustaa kompressorin pyörimistä jolloin sen pyörimisnopeus pyrkii hidastumaan,jättämä kasvaa ja oikosulkumoottori pyrkii säilyttämään  pyörimisnopeuden ennallaan ottamalla sähköverkosta lisää tehoa.
Tämä näkyy sitten käytännössä suurempana ottotehona eli COP arvo laskee reilusti ja lämmitysteho alenee,vrt B0W30 ottoteho 2,5kw / B0W50 ottoteho 3,5kw.

Kompressorin ottoteho säätyy siis portaattomasti lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan mukaan sen takia että lämpötilan nostamiseen tarvittavan lauhtumispaineen mekaaninen kuormitus suurentaa tai pienentää oikosulkumoottorin jättämää ja pienellä jättämällä ottoteho on aina pienempi kuin suuremmalla jättämällä.

Koetan tässä havainnollistaa ottotehon käyttäytymistä suhteessa kuormitukseen jättämän osalta ja nuo paine- ja lämpötila-arvot ym on tässä viestissä viitteellisiä