Tyhmiä kysymyksiä

[Matias]

Kun kytkee huonetila-anturin pumppuun, niin pitääkö johdon (2x0.7) olla yksisäikeistä?

Ei välttämättä,käy myös monisäikeinen mutta sen kytkemiseen ruuvi-tai jousiliittimeen olisi hyvä käyttää johdonpääte holkkia niin tulee kunnollinen liitos.

Joku tuollainen,käy myös eristeetön 
http://www.vekoy.com/index.php?cPath=78_2078_2080

[Opos]

Ja kiitos!


Sent from my iPhone using Tapatalk

[peki]

Mietin tänään duunissa niitä näitä ja tuli tälläinen idea.
Olisiko mitään järkeä laittaa puskurivaraaja lämmönkeruuseen.
Ei siis mitään paisuntasäiliötä vaan vaikka 400 litranen kunnolla eristetty säiliö.
Pumpulta vielä yksi piiri levarilla lämmittämään litkuu tarvittaessa.
Tuossa saisi sitten itse säädettyä watit kohilleen
Tai sitten tavallinen ulkoallas jossa puulämmitteinen pesä jossa litku lämpiää.
Virosta voisi hakea pakulla nesteet ja eikun uimaan

[Juffe]

Apua apua!

Yön aikana MLP oli alkanut hälyttämään "kompressorin virhekytkentä" eikä kuittaantunut ilman, että käytti koko laitetta pimeänä.

Ohjekirjan mukaan kompuran vaiheet olisi väärin kytketty ja se pyörisi väärään suuntaan. Nyt toimii OK (kop kop...) kun käytti pimeänä, mutta mistä tuo voisi yhtäkkiä johtua, että vaihevahdit luulisivat kytkennän olevan väärin? Kompura menossa rikki?

Sähkökatkoakaan ei tietääkseni yöllä ole ollut.

[Matias]

Apua apua!

Yön aikana MLP oli alkanut hälyttämään "kompressorin virhekytkentä" eikä kuittaantunut ilman, että käytti koko laitetta pimeänä.

Ohjekirjan mukaan kompuran vaiheet olisi väärin kytketty ja se pyörisi väärään suuntaan. Nyt toimii OK (kop kop...) kun käytti pimeänä, mutta mistä tuo voisi yhtäkkiä johtua, että vaihevahdit luulisivat kytkennän olevan väärin? Kompura menossa rikki?

Sähkökatkoakaan ei tietääkseni yöllä ole ollut.

Voi olla joku tuollainen.....

Sähköverkostossa on ajoittain ohimeneviä esim. eläimien, ukkosen tai myrskyn aiheuttamia lyhytaikaisia vikatilanteita, joiden ajaksi automatiikka kytkee sähkön pois kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen katkos kestää noin 0,5 sekuntia ja sitä ei aina sähkönkäyttäjä edes huomaa. Toimintoa kutsutaan pikajälleenkytkennäksi.

http://www.korpelanvoima.fi/Page.aspx?pid=463

[Juffe]

Voi olla joku tuollainen.....

Sähköverkostossa on ajoittain ohimeneviä esim. eläimien, ukkosen tai myrskyn aiheuttamia lyhytaikaisia vikatilanteita, joiden ajaksi automatiikka kytkee sähkön pois kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen katkos kestää noin 0,5 sekuntia ja sitä ei aina sähkönkäyttäjä edes huomaa. Toimintoa kutsutaan pikajälleenkytkennäksi.

http://www.korpelanvoima.fi/Page.aspx?pid=463

Itselläkin kävi mielessä, että olisiko joku yksittäinen vaihe tippunut pelistä pois käyntijakson aikana. Oli tarkoitus soitella Vattenfallille ja kysellä asiaa, mutta unohtui.

Hyvinhän tuo on toiminut koko päivän kun käytti virtoja pois.

[peki]

Pistetäänpä tänne.
Tuosta J Kaijan   anodi- kysymyksestä heräsi tälläinen kysymys.
Etsin tuota anodia mutta en löytänyt. Ohjekirja sanoo että anodi olisi asennettu vain
jos varaaja olisi ruostumattomasta tehty.
No siitä ihmettelemään että mistä tuo oma varaaja on sitten valmistettu.
Voimakkaalla magneetilla testaten tarttui kiinni muttei niin tiukasti kuin esim. pumpun maalattuihin
päällipelteihin.

Seuraavaksi testasin pyykkikoneen rummun. Siinä on sama tarttuvuus kuin varaajassa.
Kattilan kansissa osaan magneetti tarttuu, mutta suurimpaan osaan ei.
Miten siis määritellään ruostumaton teräs?

[fraatti]

Pistetäänpä tänne.
Tuosta J Kaijan   anodi- kysymyksestä heräsi tälläinen kysymys.

Hiukan liippaa samaa asiaa joten laitan tänne linkin..
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4564.5

[peki]

Tsekkailin viime talven käppyröitä läpi ja tälläinen ajatus tuli mieleen.
Pahimmoilleen pumppu oli käynyt 20h putkeen yhden kiristyvän pakkasjakson aikana ilman vastusta.
Mitähän tuo olisi vienyt enemmän tai vähemmän jos olisikin avittanut vastuksella muutamaan otteeseen ja
saanut pari huilia pumpulle ja ennenkaikkea kaivolle?
Vastuskäyttö lämmityksessä on vieras asia itselle, mutta jospa kokeilisi tuota
vastusta kun todella kylmää talveakin lupailivat.
Onko joku testaillut asiaa?

[Matias]

Näkyykö Pekin käppyröistä tuossa 20h käyntijakson aikana että onko käyttöveden lämmitysjaksot ajallisesti pidemmät kuin lauhemmilla ilmoilla?

Jos on selvästi pidemmät käyttöveden lämmitysjaksot niin ehkä käyttöveden lämmitystä vastuksilla kannattaisi harkita/kokeilla

[peki]

Näkyykö Pekin käppyröistä tuossa 20h käyntijakson aikana että onko käyttöveden lämmitysjaksot ajallisesti pidemmät kuin lauhemmilla ilmoilla?

Jos on selvästi pidemmät käyttöveden lämmitysjaksot niin ehkä käyttöveden lämmitystä vastuksilla kannattaisi harkita/kokeilla

Eipä juuri eroa ole. Käytön mukaan tuo käyttöveden lämmitysjakso taitaa mukautua. Toisaalta aika vaikea
sanoa kun käppyröistä ei näe paljonko vettä on laskettu
Laittelen tänne käppyrää kun saan ton vanhan logituskoneen takaisin nettiin.
Tästä uudesta läppäristä ei ole työkoneeksi vaikka gigoja sun muuta on varmaan tuplat vanhaan
Hieman epäselvää on saako tuon iivarin toimimaan siten että avittaisi vastuksilla myös kv-ajot.
Tietysti legionella ajot, mutta normikäytöstä en tiedä

[Seagear]

Tsekkailin viime talven käppyröitä läpi ja tälläinen ajatus tuli mieleen.
Pahimmoilleen pumppu oli käynyt 20h putkeen yhden kiristyvän pakkasjakson aikana ilman vastusta.
Mitähän tuo olisi vienyt enemmän tai vähemmän jos olisikin avittanut vastuksella muutamaan otteeseen ja
saanut pari huilia pumpulle ja ennenkaikkea kaivolle?
Vastuskäyttö lämmityksessä on vieras asia itselle, mutta jospa kokeilisi tuota
vastusta kun todella kylmää talveakin lupailivat.
Onko joku testaillut asiaa?

Meillä taitaa olla yli 23h vuorokauden / yhtäjaksoinen käyntiennätys.  Minä en kyllä oikein ymmärrä että miksi sitä kaivoa pitäisi "sääliä" jos se ei ala jäähän vetää? Keruunesteen parin asteen lämpötilaeron vaikutus COP:iin ei ole kovin merkittävä joten sähkönsäästö vastusavusteisesti lienee vahvasti negatiivinen. Jatkuva käyntikään ei kompuralle ole myrkkyä vaan ne käynnistykset.

[peki]

Palaan edelliseen aiheeseen myöhemmin.
Lisää pähkäilyä.
Onko näissä uusissa A-luokan pumpuissa itsessään virtausvastus pienempi vaiko suurempi
jos verrataan eism grundfossin kymmenen vuotta vanhaan malliin?
Tarkoitan etä pumppu pysähtyneenä kummasta menee enempi tavaraa läpi samalla
syöttöpaineella.

[tk-]

Tyhmä kysymys käyttövesikierrosta. Monesta paikkaa olen lukenut kirjoitettavan, että rakennusmääräysten mukaan kiertopumppua ei saisi katkoa. Kuitenkin rakennusmääräyksissä sinällään mainitaan vain, että paluulämpötila pitää olla min 55, jatkuvan kierron vaatimuksesta en ole löytänyt mainintaa. Voiko tuosta päätellä, että pumppua voisi sen verran pätkiä, että pumpun voi pätkäistä niin, että heti uudelleenkäynnistyksen jälkeen palaa min 55-asteista vettä? Ja saadaanko käyttövesikierron pätkimisellä todellista säästöä aikaan?

[fraatti]

Tyhmä kysymys käyttövesikierrosta. Monesta paikkaa olen lukenut kirjoitettavan, että rakennusmääräysten mukaan kiertopumppua ei saisi katkoa. Kuitenkin rakennusmääräyksissä sinällään mainitaan vain, että paluulämpötila pitää olla min 55, jatkuvan kierron vaatimuksesta en ole löytänyt mainintaa. Voiko tuosta päätellä, että pumppua voisi sen verran pätkiä, että pumpun voi pätkäistä niin, että heti uudelleenkäynnistyksen jälkeen palaa min 55-asteista vettä? Ja saadaanko käyttövesikierron pätkimisellä todellista säästöä aikaan?

Varmasti saa säästöä aikaiseksi - Energiaa sekä pidennettyä pumpun elinikää. Kierto aiheuttaa usein todella paljon lisää käynnityksiä käyttöveden tekoon.

Usein maalämpöpumpuissa on muutenkin tuo 55 astetta käyttöveden lämpönä pelkkä haave. Legionellahan tuossa on pelkona miksi veden lämpö pitäisi olla kova.

Usein pumpuissa on ajastuksia käyttöveden lämpötiloille. Tällöin voi tehdä niin että esim ma klo 6.00 pumppu lämmittää veden 60 asteeseen vastuksilla. Ajastettuna lämpimänveden kiertovesipumppu lähtee päälle 6.45 jolloin käyttövesi on kuumimmillaan. Pyörättää vettä kierrossa vaikka vartin jolloin "desinfioi" kuumalla vedellä pöpöt pois. Itse en tosin ole legionellasta huolissani ollut sen harvinaisuuden ja suomessa esiintyvyyden takia. Suurempi riski lienee saada se ulkomaanmatkalta.

Tuossa myös jotain aiempaa höpinää...

Usein mlpssa on sisäänrakennettuna ohjaus tuolle pumpulle jolloin sen voi pitää esim yöllä topissa ja muutenkin pyöräyttää tarvittaessa aina muutama minuutti kerrallaan. Itse laitan, jahka laiskuudelta jaksan kytkeä tuon pumpun jousipalautteisen napin taakse ja tuo sitten käynnistää pumpun muutamaksi minuutiksi kerrallaan. Viivereleellä käyntiajan saa säädetyksi sopivaksi.

Tämä on itselle hyvä ja helppo ratkaisu khh seinässä. Vielä koska kaikki vesipisteet missä tuota kiertoa tarvitaan sijaitsevat khhn jälkeen... (wc, khh ja suihkut)

[tk-]

Rivitalo siis kyseessä, ja sen takia tuo kierto kuitenkin täytyy jollain tapaa olla jatkuva. Pumppu kyllä jaksaa puskea varajaan 55-asteiseksi, jaksaisi varmaan kuumemmaksikin. Lisäksi perässä on vielä sähkövaraaja "priimaukseen" ja käyttövesikierron olisi tarkoitus palata suoraan sinne (toistaiseksi palaa maalämpövaraajaan, mutta putkimiehen pitäisi tulla korjailemaan..), joten periaatteessa tuo kierto tulee täysin pelkällä sähköllä katettua. Puhdas energiansäästö tässä lähinnä on ajatuksena, mutta rivitalossa ei mielellään lähtisi määräysten vastaisia laittomuuksia toteuttelemaan.

Periaatteessa siis putkistoon lähtee jatkuvasti 57-asteinen vesi ja tuskin tuo kauheasti matkalla takaisin jäähtyy? Kierron paluuputkessa harmiksi ei ole mittaria. Lähinnä askarruttaakin juuri tuo, että olenko sitten naapurin legionellakeuhkokuumeesta vastuussa jos tuota pumppua pätkii vaikkapa 10min - 20min käyttö - leposykleihin? Vai onko oikeusturva edelleen kunnossa, jos vain pystyn osoittamaan, että tauonkin jälkeen putkistossa majailee kauttaaltaan vielä 55-asteista?

[fraatti]

Periaatteessa siis putkistoon lähtee jatkuvasti 57-asteinen vesi ja tuskin tuo kauheasti matkalla takaisin jäähtyy?

ahaa...

Jos kyseessä on vanha kiinteistö niin saatat yllättyä paljonko tuo jäähtyy.. =) tai tottakai tuokin riippuu kierrättävän pumpun tehosta  Uusissa kohteissa luulisin että jo nykyään pyritään eristämään nuo kiertoputket mahdollisimman hyvin. Onhan vanhoissa taloissa niillä lämmitetty rättipattereita ja lattioitakin... 

Tälläisissä pientenkiinteistöjen pumpuissa kiertovesi tuodaan varaajan puolen välin tienoilta takaisin jottei sekoittaisi kerrostumia.

[tk-]

Parhaat keskustelut saa aikaan, kun laittaa tipottelemalla aina tietoa, vai..?

Eli uusi talohan tämä. Suora putki menee talon läpi lattian sisässä ja vieressä takaisin. 7 asuntoa, missä jokaisessa on "jakolaatikot". Putkia ei ole eristetty ja noissa laatikoissa kylmäkin vesi lämpenee kädenlämpöiseksi, tästä on urakoitsijalle ilmoitettu ja korjailee ehkä kunhan jakselee.. Kiertoputkea on noin 40 metriä suuntaansa, tästä ensimmäiset 5 metriä on lämpökanaalia teknisen tilan ja talon välillä. Tuon jos hyvin eristäisi, niin voisi kuvitella ettei nyt kovin nopeasti paluupuolikaan jäähtyisi? Tai ainakaan nyt 10 minuutin lepojakson aikana?

Tuohon varaajaan palautukseen, Niben VPB-varaajassa näyttää olevan päällä tuo käyttöveden paluu, josta vesi ilmeisesti menee varaajaan jonnekin keskiosan tienoolle, ja siihen se on nyt kytketty. Tällä kytkennällä kuitenkaan varaaja ei tunnu yhtään kerrostuvan, lieneekö tuo kierto sitten myllyttävän varaajaa senverta nopeasti? Periaatekuvan mukaan tuo on ilmeisesti suunniteltu, ja siinä on tosiaan vielä tuo erillinen sähkövaraaja maalämmön perässä käyttövesikierron häviöä varten (sivulla 25 oppassa http://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/F1345%20opas%201243-2.PDF), ja palautus siis vasta sähkövaraajalle.

Vielä puuttuu se yksiselitteinen vastaus, eli vaaditaanko määräyksissä tuo jatkuva kierto, vai ainoastaan jatkuva riittävä lämpö ja kiertoa voisi myös pätkiä jos häviöt sen sallii?

[fraatti]

Jos tuo kierto on liian suurella niin ymmärtääkseni se saattaa sekoittaa varaajasta kerrostumat.

Näin ainakin olen lukenut.

Mutta onkos tuo kiertopumpun nopeus portaattomasti säädettävä? Ehkä siltä voisi ottaa suurimman innon pois? Välttämättä ei energian kulutukseen vaikuta kovin merkittävästi mutta mahdollisesti varaajan kerrostumiin kylläkin..

[peki]

Parhaat keskustelut saa aikaan, kun laittaa tipottelemalla aina tietoa, vai..?

Eli uusi talohan tämä. Suora putki menee talon läpi lattian sisässä ja vieressä takaisin. 7 asuntoa, missä jokaisessa on "jakolaatikot". Putkia ei ole eristetty ja noissa laatikoissa kylmäkin vesi lämpenee kädenlämpöiseksi, tästä on urakoitsijalle ilmoitettu ja korjailee ehkä kunhan jakselee.. Kiertoputkea on noin 40 metriä suuntaansa, tästä ensimmäiset 5 metriä on lämpökanaalia teknisen tilan ja talon välillä. Tuon jos hyvin eristäisi, niin voisi kuvitella ettei nyt kovin nopeasti paluupuolikaan jäähtyisi? Tai ainakaan nyt 10 minuutin lepojakson aikana?

Tuohon varaajaan palautukseen, Niben VPB-varaajassa näyttää olevan päällä tuo käyttöveden paluu, josta vesi ilmeisesti menee varaajaan jonnekin keskiosan tienoolle, ja siihen se on nyt kytketty. Tällä kytkennällä kuitenkaan varaaja ei tunnu yhtään kerrostuvan, lieneekö tuo kierto sitten myllyttävän varaajaa senverta nopeasti? Periaatekuvan mukaan tuo on ilmeisesti suunniteltu, ja siinä on tosiaan vielä tuo erillinen sähkövaraaja maalämmön perässä käyttövesikierron häviöä varten (sivulla 25 oppassa http://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/F1345%20opas%201243-2.PDF), ja palautus siis vasta sähkövaraajalle.

Vielä puuttuu se yksiselitteinen vastaus, eli vaaditaanko määräyksissä tuo jatkuva kierto, vai ainoastaan jatkuva riittävä lämpö ja kiertoa voisi myös pätkiä jos häviöt sen sallii?

Nyt en ole varma, mutta 10 sekunttia on muistaakseni virallinen aikaraja että hanasta pitäisi tulla kuumaa vettä.

[euroshopperi]

Veden lämpötila

Lämpötila on tärkeä legionellabakteerien kasvuun vaikuttaja. Legionellat pystyvät lisääntymään, kun lämpötila on 20 - 45 °C. Parhain kasvulämpötila-alue legionellalle on 30 - 37 °C bakteerikannan mukaan vaihdellen. Legionelloja on havaittu vesinäytteistä, joiden lämpötilat ovat olleet 6 - 66 °C, mutta legionellasolujen vaurioituminen alkaa jo, kun lämpötila on tasaisesti pitkään yli 46 °C:n.

Suurin osa elinkykyisistä legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesiympäristö ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja.

Lämpimän käyttöveden lämpötilan pitäisi olla kaikkialla vesijärjestelmässä vähintään 50 - 55 °C. Suomen rakentamismääräysten mukaan uusissa asunnoissa lämpimän veden lämpötilan tulee olla vähintään 55 °C joka puolella vesijärjestelmää. Tämä merkitsee sitä, että lämmönsiirtimeltä tai -vaihtimelta lähtevän veden olisi oltava huomattavasti tätä kuumempaa, tarvittaessa jopa 65 °C.

Talousveden ja muunkinlaisen kylmän veden lämpötilan pitäisi olla alle 20 °C legionellabakteerien kasvumahdollisuuksien heikentämiseksi.


Eli omassa kotona asuville riittää hyvin se 50-55c° vesi varaajaan. Ääreis hanatkin kyllä syytä joskus aina lasketella puhtaaksi ja ihan vaan suoraan viemäriin.

[tk-]

Jos tuo kierto on liian suurella niin ymmärtääkseni se saattaa sekoittaa varaajasta kerrostumat.

Näin ainakin olen lukenut.

Mutta onkos tuo kiertopumpun nopeus portaattomasti säädettävä? Ehkä siltä voisi ottaa suurimman innon pois? Välttämättä ei energian kulutukseen vaikuta kovin merkittävästi mutta mahdollisesti varaajan kerrostumiin kylläkin..

On ihan tuommonen perus- 1-2-3 -tehoportainen pumppu, merkkiä en nyt muista, mutta muistaakseni pienimmästä päästä ja pyörii 1-teholla. Linjasäätö on kätevästi viimeisen asunnon lattialuukussa mistä kierto lähtee takaisinpäin, muistaakseni venttiili on aika isollaan ja sen pienentäminenkin on käynyt mielessä. Asiaa toki vielä hieman mutkistaa, että lähtevä vesi on rajoitettu mekaanisella 57-asteisella sekoitusventtiilillä. Eli ehkä tosiaan riittävän pieneen hävikkiin pääsisi tuota kiertoa riittävästi rajoittamalla, kyseessä on kuitenkin rivitalo ja se mikä maksaa 100e yhtiölle maksaa 14e yhden asunnon osakkaille..

Ja tosiaan, itse olin nuo samat vesimääräykset lukenut ja ihmettelin vaan, kun kaikkialla sanotaan että "kiertoa ei saa pätkiä koska rakennusmääräykset sen kieltää", eikä tuollainen teksti nyt varsinaisesti osunut itsellekään silmään. Ehkä vanhoissa rättipatteritaloissa käytännössä ei voidakaan katkoa kun vesi putkistossa jäähtyisi liikaa seisoessaan.

[Dowser]

Ja tosiaan, itse olin nuo samat vesimääräykset lukenut ja ihmettelin vaan, kun kaikkialla sanotaan että "kiertoa ei saa pätkiä koska rakennusmääräykset sen kieltää", eikä tuollainen teksti nyt varsinaisesti osunut itsellekään silmään. Ehkä vanhoissa rättipatteritaloissa käytännössä ei voidakaan katkoa kun vesi putkistossa jäähtyisi liikaa seisoessaan.

Juu, ei siellä noin luekaan. Mutta lukee kyllä että "Lämminvesikalusteista tulee saada sopivan lämpöistä vettä ilman haitallista odotusaikaa" ja toisaalta koko laitteistoista: "...että veden lämpötila on siinä vähintään 55 astetta". Tuo sopiva odotusaika on selvennetty n.10sek (harvoin käytetyissä 30 sek) ja sitten pitäisi saada normivirtaamalla jo kuumaa vettä sekä lämpötiloista vielä lisänä että SAA laskea johto-osuuksissa alle tuon 55 astetta.

Eli käytännössä ao. asiat yhdistämällä kiertoa ei VOINE juuri pätkiä kun odotusaika lähtee sitten venymään tai neste jäähtymään. Tuntuisi että tuon 10 sekunnin vaatimuksen vuoksi voi olla aika hankala (mahdoton) löytää sellaista setuppia jossa jatkuva katkominen saisi aikaan mtn hyötyjä. Hyvin eristetty ja sopivan lyhyt kiertojohto, niin voisi olla jopa toki mahdollistakin. Helpompi todeta, että rakmk kieltää...

[peki]

Näkyykö Pekin käppyröistä tuossa 20h käyntijakson aikana että onko käyttöveden lämmitysjaksot ajallisesti pidemmät kuin lauhemmilla ilmoilla?

Jos on selvästi pidemmät käyttöveden lämmitysjaksot niin ehkä käyttöveden lämmitystä vastuksilla kannattaisi harkita/kokeilla

Palataanpa tähän.
Ajelin legionella kuumennuksen Lauantai-iltana ja tuolla manttelin kunnolla lämmittämisellä kyllä saa vuorokaudeksi
turhat kv ajot veke. Mun pumppu toimii siten  että aina lämmitysajon päätteeksi tekee kv-ajon vaikkei mitään tarvetta olisi.
Siis jos juuri ennen kiristyvää pakkasta tekisi tuon legio ajon niin pumppun ei tarvitsisi vuorokauteen tehä yhtään kv-ajoo
ja koko teho ilman katkoksia menis lämmitykseen.
Eihän tuo kuumakaan varaaja riitä mihinkään kunnon saunasessioon, mutta normikäytössä kyllä aika pitkälle riittää manttelissa potkua.

[UKK]

Seuraavia tyhmiä kysymyksiä pukkaa. Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja olen lukenut varoituksia kaivon "jäätymisestä" tietyissä tapauksissa. Voiko maapiirille käydä samoin? Onko pumpun käyntiajalla paljon vaikutusta tähän? Kuinka nopeasti kaivo/maapiiri palautuu ennalleen? Voisiko tätä ehkäistä isolla puskurilla/varaajalla jolloin tulisi pidempiä huili jaksoja pumpulle ja maapiirille.
Maapiirin mitoitus on tietysti tärkeä ,mutta jos maa-aines onkin jotain muuta kuin on kuviteltu ja tämän vuoksi lämpöä ei saada tarpeeksi. Vai onko mitoituksessa otettu jo tämä huomioon? Kuinka paljon on vaikutusta sillä laitetaanko putket 1m vai 1,2m. Joku suositus oli että pihanurmikon alla olisi 1,2m ja muualla n 1m.

[tomppeli]

Olen vasta suunnitteluvaiheessa ja olen lukenut varoituksia kaivon "jäätymisestä" tietyissä tapauksissa. Voiko maapiirille käydä samoin? Onko pumpun käyntiajalla paljon vaikutusta tähän? Kuinka nopeasti kaivo/maapiiri palautuu ennalleen? Voisiko tätä ehkäistä isolla puskurilla/varaajalla jolloin tulisi pidempiä huili jaksoja pumpulle ja maapiirille.
Maapiirin mitoitus on tietysti tärkeä ,mutta jos maa-aines onkin jotain muuta kuin on kuviteltu ja tämän vuoksi lämpöä ei saada tarpeeksi. Vai onko mitoituksessa otettu jo tämä huomioon? Kuinka paljon on vaikutusta sillä laitetaanko putket 1m vai 1,2m. Joku suositus oli että pihanurmikon alla olisi 1,2m ja muualla n 1m.

Maakeruupiiri voi mennä jäähän, mutta se ei haittaa.
Putket eivät yleensä vahingoitu maan jäätymisestä.
Ainoastaan maasta tulee kylmempää liuosta, joka aiheuttaa COP -arvon laskemisen ja vähän suuremman sähkön kulutuksen..
Mitoitus on tehty kostean savimaan perusteella.
Kuivasta maasta tulee vähemmän tehoa ja tarvitaan pitempi keruupiiri.
Samoin on, jos kyseessä on hiekkamaa. Hiekasta saadaan vähemmän tahoa irti ja varsinkin kuivasta hiekasta.
Laskelman antama putkien upotussyvyys on vähimmäissyvyys.

[UKK]

Kiitos selvennyksestä. Kokeilin Bergheat 2012 laskentaa mutta se ei antanut maapiirille mitään speksejä vain porakaivolle. Korjatun laskelman jälkeen tarvitsen kaivosta energiaa vuodessa 19347kwh, jotta vastaava määrä saadaan maapiristä (44,7kwh/m/a) tarvitaan 432m putkea 1m syvyyteen. Ei taida olla käytännön merkitystä sillä jos putket laittaa 1,2m. Varsinkin kun meillä päin ei ole ollenkaan tavatonta että lunta ei ole ja pakkasta 20-25 astetta.
 

[tomppeli]

Kokeilin Bergheat 2012 laskentaa mutta se ei antanut maapiirille mitään speksejä vain porakaivolle. Korjatun laskelman jälkeen tarvitsen kaivosta energiaa vuodessa 19347kwh, jotta vastaava määrä saadaan maapiristä (44,7kwh/m/a) tarvitaan 432m putkea 1m syvyyteen. Ei taida olla käytännön merkitystä sillä jos putket laittaa 1,2m. Varsinkin kun meillä päin ei ole ollenkaan tavatonta että lunta ei ole ja pakkasta 20-25 astetta.

Lataa täältä uudempi Bergheat -versio

[UKK]

Kokeilin Bergheat 2012 laskentaa mutta se ei antanut maapiirille mitään speksejä vain porakaivolle. Korjatun laskelman jälkeen tarvitsen kaivosta energiaa vuodessa 19347kwh, jotta vastaava määrä saadaan maapiristä (44,7kwh/m/a) tarvitaan 432m putkea 1m syvyyteen. Ei taida olla käytännön merkitystä sillä jos putket laittaa 1,2m. Varsinkin kun meillä päin ei ole ollenkaan tavatonta että lunta ei ole ja pakkasta 20-25 astetta.

Lataa täältä uudempi Bergheat -versio

Kiitos, kokeilin tuota uudempaa versiota. 160m kaivoa tai 334m maapiiriä näytti laskuri. Odotellaan Oilonilta mitoitus tarjousta ja katsotaan osuuko lähelle. Näyttää siltä että maapiirin teko onnistuisi omalle tontille.

[peki]

Onko kukaan ajatellut tälläistä viritystä:
Laittaisi 170mm kaivoon neljä 40mm keruuputkee ja kaksi niistä toimisi pelkästään kesäisin viilennystarkoituksissa.
Samalla saisi dumpattua kaivoon talvella lisälämpöä.
Lisäys. Eihän nuo toiset putket varmaan tarvitsi olla edes noin paksuu putkee,  joku 32mm riittäisi?
Lisäksi ehkä ei tarvittaisi kaivon pohjalle asti meneviä keräimiä vaan joku puoliväli ehkä riittäisi.

[fraatti]

Onko kukaan ajatellut tälläistä viritystä:
Laittaisi 170mm kaivoon neljä 40mm keruuputkee ja kaksi niistä toimisi pelkästään kesäisin viilennystarkoituksissa.
Samalla saisi dumpattua kaivoon talvella lisälämpöä.
Lisäys. Eihän nuo toiset putket varmaan tarvitsi olla edes noin paksuu putkee,  joku 32mm riittäisi?
Lisäksi ehkä ei tarvittaisi kaivon pohjalle asti meneviä keräimiä vaan joku puoliväli ehkä riittäisi.

Mistä sitä "ylimääräistä" lämpöä talvella tulisi?

Jos olisi "ylimääräistä" niin silloinhan kannattaisi olla varaaja mihin sen "ylimääräisen" dumppaisi..

[peki]

Onko kukaan ajatellut tälläistä viritystä:
Laittaisi 170mm kaivoon neljä 40mm keruuputkee ja kaksi niistä toimisi pelkästään kesäisin viilennystarkoituksissa.
Samalla saisi dumpattua kaivoon talvella lisälämpöä.
Lisäys. Eihän nuo toiset putket varmaan tarvitsi olla edes noin paksuu putkee,  joku 32mm riittäisi?
Lisäksi ehkä ei tarvittaisi kaivon pohjalle asti meneviä keräimiä vaan joku puoliväli ehkä riittäisi.

Mistä sitä "ylimääräistä" lämpöä talvella tulisi?

Jos olisi "ylimääräistä" niin silloinhan kannattaisi olla varaaja mihin sen "ylimääräisen" dumppaisi..

Ekaksi tulisi mieleen jäteilma tai jälkijäähdytyskenno.
Tuli vielä mieleen sellainenkin että ajaisi kaivon pohjalle ilmaa.
Jostain luin että pitävät ilmalla veneen tai aluksen ympäristön sulana kun mahdollisuutta kuivatelakointiin ei ole.

[euroshopperi]

Joo haet vain Biltemasta sen 20 Bar kompuran satasella ja alat pumpata 2 kW teholla ilmaa kaivon pohjalle. Voi olla, että saat muutman litran sinne tunnissa menemään ja kupla tulee pinnalle.

[peki]

Joo haet vain Biltemasta sen 20 Bar kompuran satasella ja alat pumpata 2 kW teholla ilmaa kaivon pohjalle. Voi olla, että saat muutman litran sinne tunnissa menemään ja kupla tulee pinnalle.

Kun ei nuo fysiikkaopinnot ehtineet kansakoulua pidemmälle ajattelin että josko täällä olisi idealle jatkajaa.
Paljonko tuohon sitten painetta tarvis että kuplisi kunnolla?
Tai sitten suljettu kierto kuten edellä pelkällä ilmalla..

[seppaant]

Tuli vielä mieleen sellainenkin että ajaisi kaivon pohjalle ilmaa.
Jostain luin että pitävät ilmalla veneen tai aluksen ympäristön sulana kun mahdollisuutta kuivatelakointiin ei ole.

Tämä perustuu siihen, että ilma saa veden liikkeeseen jolloin syvemmältä tulee pintaan lämpimämpää vettä.

ATS

[Samiaa]

Käyttövedenkierron linjasäätöventtiili, kummassa päässä siis kuristaa 1 vai 10 asteikolla? Tuo kierto syö aivan tajuttomasti veden lämpöä ja pumppu käy jatkuvasti. Mulla on se nyt ykkösellä.

[Selvittäjä]

Meillä on tuon näköiset linjasäätöventtiilit eri syvyisten porakaivojen keruupiireissä:
http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4100

Niissä 1 on pienin virtaus ja 10 suurin.

[peki]

Otetaanpa fysiikkaa kansakoulupohjalta. Tai sitten kemiaa kun oli nuo aineet yhdistetty eikä aina tienny kumpaa opiskeltiin
Keitän perunoita.
Laitan kattilan vedellä ja niillä perunoilla ladattuna liedelle.
Vaihtoehto 1.
Laitan lieden neloselle ja odotan että vesi lämpenee ja perunat kypsyy.
Vaihtoehto 2.
Laitan lieden täysille ja odotan että perunat kypsyy.
Vaihtoehto 3.
Laitan lieden seiskalle ja odotan että perunat kypsyy.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa perunat ei millään kypsy kun pesi lämpenee hitaasti ja kypsyminen alkaa vasta sitten kun vesi on
tarpeeksi lämmintä.
Tässä jälkimmäisessä vaihdoehdossa kiehuminen tapahtuu aikaisemmin ja on pätkittävä tehoja-
Onneksi on termostaatti keksitty.
Kolmannessa vaihtoehdossa vesi lämpenee nopeasti ja perunat kypsyy nopeasti ilman pelkoa siitä että kiehuisi liikaa yli.
Ensimmäinen vaihtoehto siis energiataloudellisesti ja mittareilla mitaten tehokkaampaa, eihän se vie kuin puolet vähemmän kuin tuo
jälkimmäinen vaihtoehto.
Eikö tämä sama periaate sovi aivan hyvin laatan lämmitykseen?

[fraatti]

Kattilaan kansi niin coppi paranee.... 

[fraatti]

Ja edullisin tapa keittää perunat on lämmittää kattilaa kansi päällä täydellä teholla kunnes vesi kiehuu. (tällöin aika kun lämpöä voi johtua kattilasta ilmaan ja vettä höyrystyä on mahdollisimman lyhyt)
Sitten tehoa pudotetaan niin paljon että tarpeetonta veden höyrystymistä(kiehumista) ei tapahdu ja annetaan pottujen kiehua loppuun saakka.

Jokainen haihtuva vesilitra vaatii energiaa 0,7kWh.