Tyhmiä kysymyksiä

[Lappanen]

No eikös vaan tuo hapettamalla auta puhdistusta, jossain on semmoinen halkaistu ”kuminänni” josta vehje imee ilmaa järjestelmään. Ainakin ennen oli.
Omassani aikoinaan oli myös kuplia mutta en pitänyt sitä pahana kun se kuului värkin toimintaperiaatteeseen.

Tuo huuhtelee suodatusmassan 2 vrk välein ja tuolloin huuhtelun jälkeen esiintyy samentumista vedessä ilman takia, mutta valmistajan mukaan sameus häviää jonkin ajan kuluttua vettä juoksuttamalla.

Eli ei pitäisi samentaa vettä pysyvästi.

[Lappanen]

Tuon takaiskun jälkeen alkavan/kuuluvan lorinan on pakko liittyä tuohon veden sameuteen, sehän tarkoittaa että putkistossa on ilmaa seassa.

En vaan saa päähäni, että miten ja mistä sinne se ilma pääsee kun kuitenkin otin käytännössä vettä ulos ennen tuota takaiskua ja se oli kirkasta. Tuon kyseisen vedenottopisteen ja takaiskun välissä on karkea- ja hienosuodatinpatruunapesät, painekatkaisija ja kalvopainesäiliö.

Ohitin kokeeksi koko massasuodattimen kytkemällä sen paikalle 3/4 tuuman joustoputken ja lorina jatkuu.

[Nakke vaan]

Tuo huuhtelee suodatusmassan 2 vrk välein ja tuolloin huuhtelun jälkeen esiintyy samentumista vedessä ilman takia, mutta valmistajan mukaan sameus häviää jonkin ajan kuluttua vettä juoksuttamalla.

Eli ei pitäisi samentaa vettä pysyvästi.

Niin, sen yöllisen vastavirtahuuhtelun jälkeen saattaa tulla pikkuisen sameaa vettä kun siellä on sitä huuhdeltua rautajäämää. Se sameus ei liity kupliin. Kuplat tulevat hapettimesta, tuommoinen värkki tarvii ilmaa sinne hiekkasuodattimeen jotta se voi toimia niin kuin on tarkoitettu. Ilma otetaan jostain ennen sitä isoa hiekkasuodatinta koska siellä sitä tarvitaan. Suodattimen kammen kääntö ei poistanut ilmastinta käytöstä koska se oli ennen suodatinta eikä integroitu sinne ”kellokoneistoon”. Kai sinullakin ilmastin jossain kaivon pohjan ja hiekkasuodattimen välissä on jotta vehjes voi toimia?

[Lappanen]

Niin, sen yöllisen vastavirtahuuhtelun jälkeen saattaa tulla pikkuisen sameaa vettä kun siellä on sitä huuhdeltua rautajäämää. Se sameus ei liity kupliin. Kuplat tulevat hapettimesta, tuommoinen värkki tarvii ilmaa sinne hiekkasuodattimeen jotta se voi toimia niin kuin on tarkoitettu. Ilma otetaan jostain ennen sitä isoa hiekkasuodatinta koska siellä sitä tarvitaan. Suodattimen kammen kääntö ei poistanut ilmastinta käytöstä koska se oli ennen suodatinta eikä integroitu sinne ”kellokoneistoon”. Kai sinullakin ilmastin jossain kaivon pohjan ja hiekkasuodattimen välissä on jotta vehjes voi toimia?

Tuossa on erillinen ilmanottoventtiili, joka ilmastaa tuon massan tuon huuhtelusyksiln aikana joka koostuu kolmesta vaiheesta. Eli erillistä ilmastinta ei tässä tarvita välttämättä. Valmistaja nimenomaan sanoi, että veden mukana tulee ilmakuplaa joka samentaa veden tuon huuhtelun jälkeen ja muualta ei ilmaa systeemiin pääse laitteen takia kuin tuosta ilmanottoventtiilistä huuhtelun aikana.

Sameus hanavedessä siis on ilmaa, ja sitä tulee veteen vaikka tuon massasuodattimen olisi ohittanut kokonaan. Suodattimen liitännässä on kaksi ohivirtausventtiiliä jotka kääntämällä 90 astetta kääntävät veden virtaamaan suoraan venttiilistä toiseen eli sulkevat linjat massasuodattimelle. Hanavesi on silti sameaa kuplista ja tuo lorina jonka kuulen jatkuu silloinkin ja se kuuluu siis 1 tuuman takaiskuventtiilin jälkeen lähtevästä joustoletkusta alkaen.

Liitteenä kuva systeemistä ja toinen kuva punaisella merkattu linja missä ja mistä alkaen lorina kuuluu niin ehkä selventää asiaa.

Kuvassa ennen suodattimia on venttiili josta otin vettä suoraan kaivolta ja se oli kirkasta.

[Nakke vaan]

Sitä ilmaa tarvitaan kokoajan, ei vain vastavirtahuuhtelun aikana. Onko se takaiskuventtiili aivan tavallinen perusmalli vai joku watmanin oma?
Voisiko siinä olla joku ilmanottoreikä? Se näyttää olevan lorinaviivasi alkupiste.

Ja missä se erillinen ilmanottoventtiili on? Valokuva?

[Lappanen]

Sitä ilmaa tarvitaan kokoajan, ei vain vastavirtahuuhtelun aikana. Onko se takaiskuventtiili aivan tavallinen perusmalli vai joku watmanin oma?
Voisiko siinä olla joku ilmanottoreikä? Se näyttää olevan lorinaviivasi alkupiste.

Ja missä se erillinen ilmanottoventtiili on? Valokuva?

Takaisku on tavallinen perusmalli. Voisihan tuon vaihtaa uuteen tai jopa pykälää isompaan jos siinä nyt jotain ongelmaa kuitenkin on. Jostain tuota lorinan lähdettä on alettava metsästämään ja tuosta se lienee luontevinta..

Ilmanottoventtiili on massasuodattimen kellolaitteiston kaulassa, näkyy linkin kuvassa kellolaitteen alla oikealla, 90 asteen kulma jossa messinkiruuvi: https://jalovesi.fi/wp-content/uploads/Rauta-ja-Mangaani-Vedensuodatuslaite-JMA-1054A-296x1024.jpg

[lämmittäjä69]

Moro,

pari viikkoa sitten vaihdettiin lämmitysmuoto maalämpöön ja samalla asennettiin kalvopaisuntasäiliö keruu- ja lämmityspiiriin. Asentaja sanoi että lämmityspiirin kalvopaisuntasäiliön paine pitäisi pysyä 0.8 baarissa, mutta kun kävin eilen katsomassa niin se oli tippunut 0.65 baariin. Lisäsin vettä ja paine nousi 0.8 baariin, mutta jo muutaman tunnin aikana se oli taas pudonnut 0.7 baariin. Lisäksi huomasin että pesuhuoneen patteri tiputtaa vettä patterin oikeassa yläkulmassa olevasta pultista, tosin tippa/2min tahdilla eli hyvin hitaasti. Talon muissa pattereissa ei näy vuotoja.

Pitäisikö tuosta paineen laskusta huolestua ja voisikohan sen aiheuttaa juuri tuo yksi patteri?

[Matias]

Kannattaa se vuotokohta korjata.
Jos kyseessä on tavallinen levypatteri niin niissä on ilmausruuvi patterin toisessa yläkulmassa.
Tarkista ettei ilmausruuvin neulaventtiili ole auki.

Tuontapainen ohje netissä
http://cleverheating.fi/patterin-ilmaus/

[seppaant]

Tein tieteellisiä kokeita ja mittasin vesitipan tilavuuden.
Tulokseksi sain että yksi tippa on 0,09 ml
Mutta kuitenkin tippa per kaksi minuuttia ja kaksi viikkoa antaa vuodon määräksi 0,90 litraa.
Riippuen paisunta-astian tilavuudesta ja esipaineesta on hyvinkin mahdollista että paine putoaa tuon 0,15 bar.

Sinulla patteritalo ja putket ilmeisesti rautaa.
Tällaisessa rakenteessa lämpötilan vaihtelut vaikuttaa paineeseen.
Katsohan paineet kun systeemi on lämpöisimmillään eli käyntijakson lopussa ja kylmimmillään eli stopjakson lopussa.

ATS

[lomppi]

Kiitos kannustavista sanoista, ei sitä sitten ihan täysin ulapalla oltu!

Muutama jatkokysymys tästä kuitenkin poiki:

 - Mistäköhän sitä lämmityspiirin sihtiä pitäisi lähteä etsimään?
 - Jos tuon LK 520-25 filterin avaa ohjeiden mukaisesti (https://www.lkarmatur.se/globalassets/lk-armatur/images/faq-783-bred/lk-520-faq.jpg) pitääkö järjestelmästä sulkea sitä ennen mitään muita sulkuja?

Aiheeseen on perehdytty viikonlopun jälkeen ja olen päätymässä siihen lopputulokseen, että systeemiini ei olisi asennettu lainkaan tuota lämmityspiirin sihtiä? Mahtaakohan tämä olla mahdollista tai ylipäätään yleisestä? 

Talo kahdessa kerroksessa ja ilmeisesti tuon sihdin pitäisi olla kohdassa kun lämmityspiiri palaa takaisin koneelle, mutta siinä kohdassa ei kyllä näy mitään sulkua tai sihtiä. Yksi vaihtoehto on tietysti, että se olisi jossain koneen syövereissä, mutta en ole kyllä sieltäkään sitä onnistunut löytämään.

Ollaanko tässä ihan kuutamolla?

[Nakke vaan]

Takaisku on tavallinen perusmalli. Voisihan tuon vaihtaa uuteen tai jopa pykälää isompaan jos siinä nyt jotain ongelmaa kuitenkin on. Jostain tuota lorinan lähdettä on alettava metsästämään ja tuosta se lienee luontevinta..

Ilmanottoventtiili on massasuodattimen kellolaitteiston kaulassa, näkyy linkin kuvassa kellolaitteen alla oikealla, 90 asteen kulma jossa messinkiruuvi: https://jalovesi.fi/wp-content/uploads/Rauta-ja-Mangaani-Vedensuodatuslaite-JMA-1054A-296x1024.jpg

Minä poistaisin ylimääräiset takaiskut kokonaan. Itselläni oli vain yksi, se pumpun persuksessa oleva.
Miksiköhän sinulla  niitä on useampi?

[Lappanen]

Minä poistaisin ylimääräiset takaiskut kokonaan. Itselläni oli vain yksi, se pumpun persuksessa oleva.
Miksiköhän sinulla  niitä on useampi?

Massasuodattimen asennusohje vaati tuon takaiskun painesäiliön ja suodattimen väliin. Pähkin, että voisi johtua tuosta huuhtelusta ettei lähde väärään suuntaan missään vaiheessa vesi kulkemaan tai sitten jonkun muun takia. Hommasin 1 1/4 takaiskun tuon 1 tuumasen tilalle, saas nähdä mitä vaikuttaa jos mitään kunhan saan asennettua.

Toisen takaiskun laitoin suojaamaan pumpun omaa takaiskua painesäiliön aiheuttamalta jatkuvalta paineelta toiveena ettei pumppua tarvis liian usein repiä ylös takaiskun vaihtoon. Toki voi olla turha, ekaa kertaa olen näitä hommia tekrmässä 

[Nakke vaan]

Massasuodattimen asennusohje vaati tuon takaiskun painesäiliön ja suodattimen väliin. Pähkin, että voisi johtua tuosta huuhtelusta ettei lähde väärään suuntaan missään vaiheessa vesi kulkemaan tai sitten jonkun muun takia. Hommasin 1 1/4 takaiskun tuon 1 tuumasen tilalle, saas nähdä mitä vaikuttaa jos mitään kunhan saan asennettua.

Toisen takaiskun laitoin suojaamaan pumpun omaa takaiskua painesäiliön aiheuttamalta jatkuvalta paineelta toiveena ettei pumppua tarvis liian usein repiä ylös takaiskun vaihtoon. Toki voi olla turha, ekaa kertaa olen näitä hommia tekrmässä 

En minäkään noista mitään tiedä mutta yhden kanssa taistelin parikymmentä vuotta. Ei vaiskas, hyvin se toimi.

Niin en tiedä miksi valmistaja takaiskun nyt siihen haluaa, ennen ei tarvinnut. Silloin oli tärkeää että pumpussa on potkua koska vastavirtahuuhtelu vaati omansa ja sen muistan että isompi paisari piti laittaa ja sen sijainti oli tärkeä siinä linjastossa, mukamas. Tietty huuhtelutiheys asetettiin vedenlaadun mukaan ja hapettimessa oli myös oma säätöruuvi.
No, toivotaan että saat homman rokkaamaan.

[Lappanen]

Pitää vielä seurailla huominen päivä, mutta vaikuttaa tällä hetkellä siltä että lorinat on saatu poistettua ja vesi kirkastettua.

Kaksi muutosta tein, vaihdoin 1 tuuman takaiskun 1 1/4 tuumaseksi sekä lisäsin ilmausventtiilin talolle lähtevän linjan alkuun.

Massasuodattimen asennuksen yhteydessä huuhtelin talolle menevää linjaa talon kellarissa olevasta hanasta ja tuohon linjaan taisi jäädä jonkun verran ilmaa taskuun. Korkeuseroja on jonkin verran ja kellari on alimpana, joten todennäköisesti tuonne jäänyt ilma on lorinat aiheuttanut ja myös hanaveden sakeentumisen. Se jää arvoitukseksi, että miksi vesi kirkastui kun massasuodattimen ohitti, ehkä liian pienellä takaiskulla oli siihen vaikututusta.

Koputan puuta josko tämä tyhmä juttu olisi tässä.


Edit. Ilmaongelmien varalle ajattelin laittaa automaattisen ilmausventtiilin tuohon mistä nyt sulun kautta linjan ilmasin. Käykö tuohon lämmitysverkossa käytettävä automaatti-ilmain vai pitääkö olla käyttövedelle tarkoitettu ja mikä olisi hyvä?

Edit2. Löytyi ainakin Onniselta automaatti-ilmausventtiili juomavedelle. hintaa alv24 180e että saa nyt nähdä koenko tarpeelliseksi jos se tuollainen on oltava 

[Lappanen]

Aamulla aloin tuota veden ilmastusta pohtimaan ja tottahan se on, että se parantaa mangaanin ja raudan suodatuskykyä massasuodattimessa eli jos sen saa helpolla ja suht halvalla toteutettua niin miksi ei. Valmista systeemiä en ajatellut ostaa kun ne maksaa satoja euroja.

Liitteenä jo aiemmin käytettyyn kuvaan lisätty ajatus miten tuon porakaivon ilmastuksen saisin helpoiten tehtyä kaivoon. 40 mm siniraita poikki ja väliin T-haara johon supistelee pienen takaiskun joka estää(?) putken tyhjenemisen kun pumppu ei ole käynnissä ja sululla säätää veden juoksutuksen määrän ja jos ongelmia ilmenee niin saa suljettua tuon ilmauskierron kokonaan sululla.

Ainoa siis mikä askarruttaa, tyhjeneekö putki kuitenkin ilmauksen takaiskun kautta kun tuo on ehkä 1.5 metriä alempana kuin teknisessä tilassa oleva seuraava takaisku?
Joissain valmiissa ratkaisuissa on vielä jonkinlainen ilmansuodatinmötikkä linjassa joka menee porakaivoon, tuo varmaankin imee suodatettua ilmaa veden sekaan tehostaen ilmausta, pitäisikö sellainen tuohon omaan systeemiin vielä lisätä sulun jälkeiseen mutkaan T-haaralla?

[Nakke vaan]

Aamulla aloin tuota veden ilmastusta pohtimaan ja tottahan se on, että se parantaa mangaanin ja raudan suodatuskykyä massasuodattimessa eli jos sen saa helpolla ja suht halvalla toteutettua niin miksi ei. Valmista systeemiä en ajatellut ostaa kun ne maksaa satoja euroja.

Liitteenä jo aiemmin käytettyyn kuvaan lisätty ajatus miten tuon porakaivon ilmastuksen saisin helpoiten tehtyä kaivoon. 40 mm siniraita poikki ja väliin T-haara johon supistelee pienen takaiskun joka estää(?) putken tyhjenemisen kun pumppu ei ole käynnissä ja sululla säätää veden juoksutuksen määrän ja jos ongelmia ilmenee niin saa suljettua tuon ilmauskierron kokonaan sululla.

Ainoa siis mikä askarruttaa, tyhjeneekö putki kuitenkin ilmauksen takaiskun kautta kun tuo on ehkä 1.5 metriä alempana kuin teknisessä tilassa oleva seuraava takaisku?
Joissain valmiissa ratkaisuissa on vielä jonkinlainen ilmansuodatinmötikkä linjassa joka menee porakaivoon, tuo varmaankin imee suodatettua ilmaa veden sekaan tehostaen ilmausta, pitäisikö sellainen tuohon omaan systeemiin vielä lisätä sulun jälkeiseen mutkaan T-haaralla?

Käsittääkseni Watmanin tietämys noista laitteista ja suodatuksista on huipputasoa. Tarkoittaa että jos ovat vesinäytteen saatuaan tuommoisen laitteen sinulle myyneet niin tuskin sitä tarvitsee itse alkaa virittelemään enempää. Vai eikö vesi ole kirkasta, hajutonta ja paikkoja värjäämätöntä?

[Lappanen]

Käsittääkseni Watmanin tietämys noista laitteista ja suodatuksista on huipputasoa. Tarkoittaa että jos ovat vesinäytteen saatuaan tuommoisen laitteen sinulle myyneet niin tuskin sitä tarvitsee itse alkaa virittelemään enempää. Vai eikö vesi ole kirkasta, hajutonta ja paikkoja värjäämätöntä?

Tämä on Jaloveden laite.

Vesi on muuten hyvää, mutta välillä lonkeron väristä koska ilmakuplat värjää sen.

Tai nyt se ei ole enää niin sameaa aiemmin mainittujen toimien jälkeen. Vielä vähän on sameaa alkuun ennen kuin selkeää mutta ei enää häiritsevästi.

[Nakke vaan]

Jalovesi on toki mainittu aiemminkin mutta minä luulin että se on vain myyjä joka myy watmanin kamaa. Mutta siis se tuokin itse tuotteita maahan jotka ovat eri kamaa kuin watmanit. Ulkonäkö väriä myöten on niin samanlaiset että en osannut ajatella että kyseessä on eri tuote. 10 54 tyyppinumerokin löytyy molemmilta.
Mutta mitä väliä, toimintaperiaate noilla on kaikilla hiekkavehkeillä sama.

Asiaan. Jos ottaa lasiin vettä ja antaa sen seisoa pöydällä vuorokauden niin samentuuko vesi?

[Lappanen]

Jalovesi on toki mainittu aiemminkin mutta minä luulin että se on vain myyjä joka myy watmanin kamaa. Mutta siis se tuokin itse tuotteita maahan jotka ovat eri kamaa kuin watmanit. Ulkonäkö väriä myöten on niin samanlaiset että en osannut ajatella että kyseessä on eri tuote. 10 54 tyyppinumerokin löytyy molemmilta.
Mutta mitä väliä, toimintaperiaate noilla on kaikilla hiekkavehkeillä sama.

Asiaan. Jos ottaa lasiin vettä ja antaa sen seisoa pöydällä vuorokauden niin samentuuko vesi?

Ei, kun vettä laskee lasiin vesi on ehkä pari sekuntia melko kirkasta ja sitten alkaa samentua. Sitten kun samentuminen loppuu, alkaa vesi lasissa kirkastua alhaalta ylöspäin ja samalla näkee kuinka kuplat alkaa erottua samentumasta ja lopulta vesi on kirkasta ja pysyy kirkkaana. Kirkastumiseen kuluu ehkä 20 sekuntia.

Mulla on tapana keittää aamukahvit ja kahvit juotua huuhtelen pannun ja täytän sen lopuksi vedellä ja tuo aamuinen vesi seisoo tälläkin hetkellä pannussa ja on kirkasta kuin mikä.

[Nakke vaan]

Se että vesi lasissa ei vuorokaudessa muutu sameaksi kertoo mielestäni että hapettumista tapahtuu riittävästi.
Itselläni kun se hapetin ejektori oli säädettävä niin jos hapetti liikaa niin hanasta tuli mikrokuplaista vettä ja jos hapetti liian vähän niin hanasta tuli kyllä kirkasta mutta se samentui pikkuhiljaa noin vuorokaudessa. Eli pidin säätöä siinä kulpituksen rajoilla koska oli valkoiset laatat kylpyhuoneessa eikä niiden värjäytyminen ollut tietenkään haluttua kuten ei hillitön kupliminenkaan. Tietysti suodattimen jälkeen olisi voinut laittaa ilmanpoistimiakin kun suodatus oli jo ”takanapäin” mutta homma pysyi hallussa kun löysi sopivan säädön.
Rauta porakaivon hapettomassa syvyydessä on muotoa fe3 ja hapettuessaan siitä tulee fe2 ja samalla se vaihtaa väriä. Hiekkasuodatin pystyy tuon hapettuneen suodattamaan mutta ei niinkään sitä fe3 versioo. Jotenkin noin, google varmaan kertoo jämptisti tuon.

[Heikki75]

Tekisi mieli tarkistaa tuon maapiirin paisuntasäiliön vastapaine. Tarrassa sanoo että 1,5bar pitäisi olla kalvon alapuolella?

Tehdäänkö tuo siis niin, että päästän piirin paineen noista ylimpänä olevista nipoista nollaan ja sitten laitan säiliöön tuon 1,5bar, jonka jälkeen nostan maapiirin puolen paineen normaaliin?

Tuossa systeemissä on siis piirin puolella reilu 1bar paine normaalisti.


Jotenkin näyttää, että nykyään tippuu tuo paine pidemmän käyntijakson aikana aiempaa alemmaksi.

[seppaant]

Ei näin,
mutta huomenna lisää
ATS

[seppaant]

Tekisi mieli tarkistaa tuon maapiirin paisuntasäiliön vastapaine. Tarrassa sanoo että 1,5bar pitäisi olla kalvon alapuolella?
Tehdäänkö tuo siis niin, että päästän piirin paineen noista ylimpänä olevista nipoista nollaan ja sitten laitan säiliöön tuon 1,5bar, jonka jälkeen nostan maapiirin puolen paineen normaaliin?
Tuossa systeemissä on siis piirin puolella reilu 1bar paine normaalisti.
Jotenkin näyttää, että nykyään tippuu tuo paine pidemmän käyntijakson aikana aiempaa alemmaksi.

Meinas unohtua mitä illalla tuli luvattua.
Tuo tarran 1,5 bar tarkoittanee sitä painetta mikä sinne on tehtaalla laitetu.
Kussakin käyttöpaikassa esipaine pitää säätää kohteen mukaiseksi.
Jos säiliön kaasutilan paine on 1,5 bar ja kumikalvon toisella puolella keruupiirin nesteen paine 1,0 bar, niin eihän silloin keruupiirin matalammasta paineesta voi mennä nestettä paisunta-astiaan.
Eli paisunta-astia ei toimi lainkaan.

Tee seuraavasti:
- Pudota keruupiirin paine nollaan laskemalla nestettä ulos
- Jos paisunta-astia on piirin korkeimmassa kohtaa, säädä paisunta-astian kaasutilan paine 0,2 bar:iin
- Jos paisunta-astian yläpuolella on esim viilennyspatteri tms. lisää esipainetta 0,1 bar jokaista korkeuseron metriä kohden. Esim jos viilennyspatteri on 3 metriä korkeammalla on esipaine 0,2 + 0,3 = 0,5 bar.
- Säädä keruupiirin paine nestettä lisäämällä 1,0 bar:iin
Nyt kumikalvo on n. keskellä paisunta-astiaa ja paisunta-astia kompensoi keruupiirin nesteen tilavuuden vaihtelut tasapuolisesti kumpaankin suuntaan.
- Tarkasta kaasutilan paine, pitää olla sama kuin nestepuolen paine.

PS Ei muuten ollut ollenkaan tyhmä kysymys.

ATS

[Sorvar]

Vanhan öljykattilan shuntin viereen lämmitysputkeen ja käyttöveden putkeen meni maadoituskaapeli.
Kannattaako kyseinen seinällä roikkuva kupari yhdistää nyt lämmitysrjestelmään (puskurin jälkeen ku on sopivalla kohdalla) ja käyttöveden putkeen?

[Heikki75]

Meinas unohtua mitä illalla tuli luvattua.
Tuo tarran 1,5 bar tarkoittanee sitä painetta mikä sinne on tehtaalla laitetu.
Kussakin käyttöpaikassa esipaine pitää säätää kohteen mukaiseksi.
Jos säiliön kaasutilan paine on 1,5 bar ja kumikalvon toisella puolella keruupiirin nesteen paine 1,0 bar, niin eihän silloin keruupiirin matalammasta paineesta voi mennä nestettä paisunta-astiaan.
Eli paisunta-astia ei toimi lainkaan.

Tee seuraavasti:
- Pudota keruupiirin paine nollaan laskemalla nestettä ulos
- Jos paisunta-astia on piirin korkeimmassa kohtaa, säädä paisunta-astian kaasutilan paine 0,2 bar:iin
- Jos paisunta-astian yläpuolella on esim viilennyspatteri tms. lisää esipainetta 0,1 bar jokaista korkeuseron metriä kohden. Esim jos viilennyspatteri on 3 metriä korkeammalla on esipaine 0,2 + 0,3 = 0,5 bar.
- Säädä keruupiirin paine nestettä lisäämällä 1,0 bar:iin
Nyt kumikalvo on n. keskellä paisunta-astiaa ja paisunta-astia kompensoi keruupiirin nesteen tilavuuden vaihtelut tasapuolisesti kumpaankin suuntaan.
- Tarkasta kaasutilan paine, pitää olla sama kuin nestepuolen paine.

PS Ei muuten ollut ollenkaan tyhmä kysymys.

ATS

Katsoin aivan ensiksi mittarilla millainen paine siellä on. Ensimmäinen  havainto oli, että viina sieltä ilmanipasta tuli sormille kun sovitin mittarin letkua siihen. Katsoin kuitenkin paineen, eikä siellä ollut juuri mitään. viisari kuitenkin näytti pari kymmenystä, ei kuitenkaan siis nestepuolen painetta?

Tässä on käynyt nyt omaa tyhmyyttäni ilmeisesti niin, että kun minulla jäi muutama vuosi sitten mutasihdin korkin o-rengas ilmeisesti jotenkin väärin ja se jäi hiukan tihkumaan ja paineet putosivat pikkuhiljaa. Lisäsin tietysti piiriin nestettä jotta sain paineen normaaliksi, enkä tajunnut vertailla sitä tuohon säiliön vastapaineeseen.
Nyt lienee niin, että kalvo on pinkeänä ja alkanut päästä jostakin nestettä läpi?

Toisaalta luulisi, että jos se vuotaa, siellä olisi sama paine kaasu puolellakin? Viinaa sieltä nipasta jokatapauksessa tuli jonkin verran. Mittaria sieltä ei tullut täyteen, mutta tippoja kuitenkin ihan haisteltavaksi asti. Muutaman mittauksen jälkeen ei enää tullut mitään. Voiko nuo kalvot jollakin tapaa läpäistä vuosien saatossa tuota liuosta?

[seppaant]

Oliko sinulla havainto, että O-renkaasta vuoti nestettä ulos?
Onhan voinut käydä niinkin että kaasutilan venttiili on vuotanut kaasut vähitellen ulos ja tästä aiheutuneen paineenlaskun olet kompensoinut lisäämällä nestettä?
Eihän ehjän kumikalvon läpi pitäisi mitään vuotaa mutta jos siinä on jotain vikaa niin silloinhan se voi vuotaa.
Oikein asennetussa paisunta-astiassa ei ole juurikaan paine-eroa kumikalvon yli, ainoastaan sen verran mitä kumin venyttämisestä tulee.

Jos kaasupuolelta tuli nestettä, tietää tämä asiointia putkiliikkeesä.

ATS

[sam68]

Vanhan öljykattilan shuntin viereen lämmitysputkeen ja käyttöveden putkeen meni maadoituskaapeli.
Kannattaako kyseinen seinällä roikkuva kupari yhdistää nyt lämmitysrjestelmään (puskurin jälkeen ku on sopivalla kohdalla) ja käyttöveden putkeen?

Kyllä ehdottomasti kannattaa. Vanha maadoitus kannattaa aina laittaa takaisin ja liikaa ei voi maadoittaa.

[Heikki75]

Näinhän siinä on käynyt.

Tein kuitenkin tuon ohjeesi mukaan, tosin ei noilla omilla mittareilla alle 0,5bar paineita pysty tarkasti mittaamaan. Kuitenkin se nyt toimii niin, että paine ei laske työjaksolla enää kuin puoleen aiemmasta ja nyt se kaasupuolen paine on siellä olemassa  ja seuraa piirin painetta siellä suunnilleen samoissa, tai niin samoissa kuin käytettävissä olevilla mittausvälineillä voi asian todeta. Selvästi se säiliö nyt edes toimii.
Fakta on kuitenkin se, että homma ei onnistu oikein mitenkään, edes laadukkaalla rengaspainemittarilla, koska se reagoi vasta tuossa 0,2-0,3bar tienoilla. Eli se esipaine on säädettävä asianmukaisella mittarilla.

Kaasupuolen mittausnipasta ei ole nyt tullut enää nestettä, ensimmäisten suhausten jälkeen, muta eihän se oikein ole siitä huolimatta.
Pitää metsästää siihen uusi pönttö, mutta se ei ainakaan netistä etsimällä ole helppoa. Suomessa ei mikään verkkokauppa myy suoraan käyvää pönttöä. Kyseessä siis tuo Gebwellin asennusryhmä jossa 12l suorakaiteen mallinen pönttö.
Ei tuossa toki kauheasti olisi putkitöitä vaikka veisi pöntön tuohon puolen metrin päähän seinälle? Sillon kävisi tuollainen alle 50€ pallokin. Toki en siihen halua ensimmäisenä ryhtyä, koska tuo tekninen tila on riittävän ahdas ilman lisärojuakin.
Tuota samaa pönttöä on pilvin pimein muissakin valmiissa asennusryhmissä ja esim. kaukolämmön jakokeskuspaketeissa, mutta varaosana sitä ei ole Suomessa oikein myynnissä.

Pönttö on siis tarkalleen tämä:


https://www.osta.ee/en/ruumisaastlik-paisupaak-12l-sobib-ohk-vesi-pumbale-19935135.html

Pitää käydä kyselemässä ammattilaisilta ideoita kuinka tuossa kannattaisi toimia. Hyvin se nyt pelaa noinkin ainakin toistaiseksi, että ei tarvitse panikoida asian suhteen.

[peki]

Mitens Spottilaiset kun ens viikolla menee 20snt rikki?
Kannattiko?
Tahtoo olla pörssissäki niin että kun kukaan ei halua saa halvalla, ja kun kaikki tahtoo niin maksaa maltaita.

[peki]

Muotiasiaa. Kavereilla puolen hehtaarin tontit ja päätyivät sitten vesiilmalämpöön kalliin kaivon takia.
Eikö enää asenneta piirejä peltoon?
Yhdessäkään tarjouksessa ei mitään mainintaa tai vaihtoehtoa tästä.

[seppaant]

Kysymys ei ollut tyhmä mutta kaverit taitaa olla

[peki]

Kysymys ei ollut tyhmä mutta kaverit taitaa olla

Tietämättömiä? Ihmettelen vaan kun näitä tarjouksia kysellään niin miksi ei laitteistojen myyjät kerro mitään?

[peki]

Puhelin soi päivällä. Naapuriin asennettu mitsun vesi ilmalämpöpumppu polttaa sulakkeet. 3*24Amp ja 12kw kiuas ei oo hyvä yhdistelmä🤔.
Kysymys. Kuuluuko pumpun asentaneen firman korjata tälläinen moka, vai kenen on vastuu? Siellä on pääsulakkeiden takana oleva suojalevy alkanut käpristyä kuumuudesta. Suosittelin etteivät saunoisi ainakaan pakkasella. Vastusta vissiin käyttää aika taajaan.
Laite asennettiin öljyn tilalle 70 luvun taloon jossa uudet patterit ja putkisto.

[Matias]

Siellä on pääsulakkeiden takana oleva suojalevy alkanut käpristyä kuumuudesta.

Kannattaa tarkastaa pääsulakkeiden kansien ja pohjakoskettimien kontaktipinnat ettei ole arpeutuneet tms karstoittuneet ja jos on niin uusittava sitten.

Kierrettävät tulppasulakkeet löystyy aikaa myöten lämpölaajenemisen takia kun niissä ei ole laisinkaan jousipainetta ylläpitämässä kunnollista kontaktia.



 

[Löllö-Einari]

Maalämpöpumppu on alkanut pitää lämmityksen alkaessa mahdotonta lorinaa. Lorinan alkaessa olen yrittänyt paikantaa ääntä ja tsekannut maalämpöpumpun (Alpha-InnoTec WZ S81H)) tilaa, lämpöpumpun näytössä lukee että "liuospiiri/lat. pyörii" tai vastaavaa ja rullaava aika näyttää, että on juuri alkanut kun lorina on alkanut. Olisiko järjestelmä ilmauksen tarpeessa vai mistä tuo johtune? Talo kyllä on lämmennyt normaalisti kesät talvet, kolme vuotta asuttu nyt ko. talossa, nyt on ensimmäinen talvi kun tuo on tuollaista ääntä pitänyt. Lorina loppuu n. 30 sekunnin kuluttua ja sitten taas järjestelmä toimii normaalin äänettömästi.

Mietin vaan, että osaisiko tuolle itse jotain tehdä vai pitääkö kutsua huolto paikalle. Tuo kuvan vasemman painemittarin nollapaine myös ihmetyttää, tosin se on ollut nollassa nyt varmaan jo kaksi vuotta.

[noble]

Keruunpiirin paineet ovat nollassa. Luultavammin järjestelmässä ilmaa ja vajausta liuoksesta. Pyydä huolto laittamaan lisää nesteitä.

[ksuomalainen]

Olisi kysymys liittyen kaivossa käytettävään kollektoriputkeen liittyen. Jos maaperä on suotuisa niin laskurin mukaan porattavaa tulisi yhteensä 233m. Kaivo on lähellä teknistä tilaa joten vaakaputkitus jäänee kahteen metriin. Painehäviö PE40 olisi 108kPa(ei toimi) ja PE45 58kPa(välttävä). Nibe s1255 12kw spekseissä on et suurin ulkoinen paine nimellisvirtaukeella 115kPa eli tätä arvoako tuossa pitää katsoa? Monet porarit sanoo et 250m ja alle menee 40 putkella ja samoin avaimet käteen tyypit. Eli onko speksien mukaan tuo painehäviö PE40 kuitenkin ok?

[Löllö-Einari]

Keruunpiirin paineet ovat nollassa. Luultavammin järjestelmässä ilmaa ja vajausta liuoksesta. Pyydä huolto laittamaan lisää nesteitä.

Kiitokset, pitää tilata huolto paikalle. Mistä tuo vajaus piirissä johtuu, vajuuko nesteet ajan myötä?

[jmaja]

Olisi kysymys liittyen kaivossa käytettävään kollektoriputkeen liittyen. Jos maaperä on suotuisa niin laskurin mukaan porattavaa tulisi yhteensä 233m. Kaivo on lähellä teknistä tilaa joten vaakaputkitus jäänee kahteen metriin. Painehäviö PE40 olisi 108kPa(ei toimi) ja PE45 58kPa(välttävä). Nibe s1255 12kw spekseissä on et suurin ulkoinen paine nimellisvirtaukeella 115kPa eli tätä arvoako tuossa pitää katsoa? Monet porarit sanoo et 250m ja alle menee 40 putkella ja samoin avaimet käteen tyypit. Eli onko speksien mukaan tuo painehäviö PE40 kuitenkin ok?

Tätä olen kovasti pohtinut juuri saman MLP:n kautta. Tilasin juuri 230 mm kaivon, jossa 50 mm kollektori ja 40 mm vaakaputket. Suuremmilla virtaamilla sallittu painehäviö laskee kuin lehmänhäntä ja myös keruun ja MLP:n välisistä kupariputkista ja osista tulee painehäviötä (hyvin valitsemalla alle 10 kPa).

Lue täältä lisää: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9657.msg126128#msg126128

Itse en ole noin jyrkällä kannalla, että 40 mm keruu ei toimisi. dT jää hieman suuremmaksi, kun invertteristä otetaan reilusti tehoa. Riippuu mitoituksesta ollaanko edes juuri koskaan tuolla tehoalueella. Kaikilla tehoilla COP huononee hieman, koska pienemmillä tehoilla keruupumppu vie enemmän sähköä ja suuremmilla dT kasvaa.

Kestänee 10+ vuotta ennen kuin sähköä säästyy lisähinnan verran. Minulla lisähinta oli varsin kohtuullinen 40->50 mm keruu + 115->125 mm kaivo sille nosti hintaa 1,5 €/m eli 320 €. 40+45 olisi ollut puolivälissä ja varmasti jo aivan OK. Mikään noista ei ole turbo, vaan sileitä putkia 2,4, 2,7 ja 3,0 mm seinämällä. Vaakaputki lienee 3,7 seinämällä.

Poraus viikolla 6 tai 7.

[tomppeli]

Sekin kannattaa muistaa, että keruupiirin dT -arvon kasvaessa kaivoon menevän lämpötila laskee reippaammin pakkaselle.
Kaivossa alas menevän keräinputken ympärille muodostuu pitkä jäävaippa, joka yrittää nostaa keräintä ylös kaivosta.
Tällaisia on tapahtunut ja seurauksena maalämpökone on mennyt vikatilaan.
Järjestelmän toimintavarmuuskin on varteenotettava seikka.
...
Keruun painehäviön kasvaminen aiheutuu liian ohuista keruun putkista.
Painehäviön kasvamisen seurauksena kasvaa keruun dT.
Keruun dT on kaivosta tulevan ja kaivoon palaavan kiertonesteen lämpötilojen erotus.
Erotustuksen mittayksikkönä käytetään yleensä Kelvin astetta [K], joka on saman suuruinen, kuin Celsius astekin.
Kelvinasteikon nollapiste on ns absoluuttinen nollapiste, joka on −273,15 Celsiusatetta [ºC].