Tyhmiä kysymyksiä

[Kajakki]

Onko jotain perusteluja?

Vesijohdossahan on imusuoja pesukoneen venttiilillä, vesipostilla mm. Kaikkien tarkoitus on estää saastuneen veden takaisin virtaus kaupungin verkkoon jos vaikka maanalainen putki katkeaa. Tämä takaisku on viimeinen esto . Voisi verrata taannoin Nokian viemäriveden pääsyä raitisvesiverkkoon. Siellähän puuttui takaisku yhdysputkesta.

[Nakke vaan]

Mielenkiintoisia kommentteja, eli ilmeisesti ainut huoli on veden takaisinvirtaus. Astianpesukoneessa ja pyykkärissähän on semmoiset kromatut takaiskut, minulla jopa kaksi sarjaan kytkettynä koska varma on aina varmaa. Nuokin on oikeasti turhia koska magneettiventtiilihän noissa koneissa on vastassa eikä niiden läpi mitään pääse taaksepäin. Silloinhan käytännössä ”saastunutta” vettä ei voi palautua koska kaikki muu verkostossa on puhdasta?  Ja ainut tilanne milloin se puhdas voisi karata on se että tuloputkesta paineet häviää eli kunnan verkko mossahtaa jossain riittävän lähellä? Jos noin käy niin kunta korjaa putkensa, huuhtelee ja desinfio putkiston muutenkin. Käytännässä mitään riskiä ei siis ole jos se minun pari kolme desiä laajentunutta vettä jumppaa 20-30cm mittarin ohi takaisinpäin?

[seppaant]

Käyttäjä 'Nakke vaan' on estänyt yksityisviestit sinulta

Kun yritän lähettää sinulle yksityisviestin tulee oheinen herja?

ATS

[Nakke vaan]

Koitapa nyt

[Nakke vaan]

Täällä paineenalennuksen testaus menossa, tai oikeastaan paineen nousun ehkäisy. Vesimittarin yhteydessä olevan takaiskun eliminointi  tiputti vain kylmän käyttöveden paineennousun joka tapahtuu siis käyttövettä lämmittäessä. Kuuma puoli paineistui edelleen 10.2 baariin kun vettä lämmitetään. Lisätutkimuksen jälkeen sieltä  löytyi toinen takaisku ylipaineventtiilin juuresta syöttöventtiilin sisältä, sekin on nyt eliminoitu testiksi ja vettä tehty kerran eikä paineet noussut.

Mielenkiintoista tässä on se että vaikka vesimittarin jälkeen olisi paineenalennusventtiili niin eihän se mitään auttaisi. Hanoja ja pönttöjä vasten olisi silti 10.2 baaria, eli ylipaineventtiilin lukemat jokaisen käyttöveden teon jälkeen. Vesikalusteethan kyllä kestävät tuon mutta itse nukun paremmin kun paine on pienempi.
No nyt täytyy miettiä lopullista ratkaisua.

[Kajakki]

Täällä paineenalennuksen testaus menossa, tai oikeastaan paineen nousun ehkäisy. Vesimittarin yhteydessä olevan takaiskun eliminointi  tiputti vain kylmän käyttöveden paineennousun joka tapahtuu siis käyttövettä lämmittäessä. Kuuma puoli paineistui edelleen 10.2 baariin kun vettä lämmitetään. Lisätutkimuksen jälkeen sieltä  löytyi toinen takaisku ylipaineventtiilin juuresta syöttöventtiilin sisältä, sekin on nyt eliminoitu testiksi ja vettä tehty kerran eikä paineet noussut.

Mielenkiintoista tässä on se että vaikka vesimittarin jälkeen olisi paineenalennusventtiili niin eihän se mitään auttaisi. Hanoja ja pönttöjä vasten olisi silti 10.2 baaria, eli ylipaineventtiilin lukemat jokaisen käyttöveden teon jälkeen. Vesikalusteethan kyllä kestävät tuon mutta itse nukun paremmin kun paine on pienempi.
No nyt täytyy miettiä lopullista ratkaisua.

Tämän vesimittarin jälkeen olevan pa venttiilin sanotaan estävän kunnanverkossa tapahtuvia yleensä öisiä paineiskuja.

[Nakke vaan]

Okei, sieltäkö on iskuja tarjolla? Ei ehkä kovin rajuja kuitenkaan koska vesi itsessään vaimentaa niitä?
Onkohan maailmassa logittavia painemittareita?
Täälläpäin ei paineenalennusventtiileitä laiteta edes uusiin ok taloihin koska kunnan paine on vain 4.2bar.
Mutta voisihan sitä harkita tai sitten 6bar ylipaineventtiiliä tai jotain
Salliikohan paineenalennusventtiili takaisinvirtauksen?

[Kajakki]

Enpä tiedä rakennetta niin tarkkaan. Mutta takaisku syöttöjohtoon ja löysempi varo niin se on siinä.

[Siikki]

Kävin huvikseni kokeilemassa teknisen tilan (21 ast. lämpötila) käyttöveden suojaputket sähköpiuhalla. 5/7 kylmän veden suojaputkia kokeillessa piuha kastui hiukan jostain 15-20cm syvyydestä. Ei kai noissa kaikissa voi keskellä putkea vuotokaan olla, liitokset kuivat. Kondessiako? Vesimittarikaan ei kyllä sinä aikana pyörinyt. Lämpimissä ei niinkään samaa, oisiko pari ollut.

[Heikki75]

Nyt on ajettu 72 tuntia tuolla muutetulla lauhdutieron asetuksella "7 -> 5astetta"

Lauhdutineron anturiarvo on edelleen se 4,5 mutta jotenkin tuntuu, että kone vetää nyt hiukan pidempää jaksoa harvemmin?

Laskin käyntiaikasuhdetta, niin se vaikuttaa olevan 1,3 tuntia ajoa ja 1,65 tuntia taukoa. Tässä oli ensimmäinen vuorokausi -20 asteen ulkolämpöttilaa, seuraava lämpimämpi ja nyt viimeinen 0 tuntumassa

Ainakaan tuota lauhdutineron minimi rajaa ei enää näy lokissa..

Kai tuon voi antaa ajaa nyt pidemmän tarkkailujakson tuolla asetuksella?

Nyt on ajettu tuolla pudotetulla lauhdutineronrajalla vajaa 5 kuukautta.
Yhtäkään ilmoitusta tuosta rajanylityksestä ei ole tullut edelleenkään ja pumppu toimii samalla tavalla kuin viime vuonna samalla jaksolla. Noin 1100 tuntia ja starttia. Liikutaan 5% poikkeamassa, joka menee kyllä erilaisen sään tekemän lämmitystarpeen eron sisään?

En itse keksi, mistä tuo ongelma joulunaikaan tuli, että lauhdutinero 7 astetta ei toteutunut millään ja pumppu alkoi piirtää lokiin vikailmoitusta jokaisella jaksolla, enkä ole siitä tätä foorumia viisaammilta kysynytkään, lieneekö heitä edes missään? 

Epäilen itse polttomoottori ohjauksia paremminkin ymmärtävänä oikeastaan muutosta jonkin anturin ominaisuuksissa?

[Ziizel]

Lämpökaivo porattiin tänään. Syvyyttä 150m, mutta vesi on jossain hyvinkin syvällä. Onko normaalia vai pitääkö olla huolissaan. Vesi on siis kymmenien tai sadan metrin syvyyydessä.

[tomppeli]

Ei hätää.
Kaivo täyttyy vähitellen ympäristössä vallitsevaan, tavanomaiseen pohjaveden tasoon.
Joskus kaivoja on jouduttu täyttämään "letkuruokinnalla".
Silloinkin vesi pysyy kaivossa, eli se vanha totuus "Ei kannettu vesi kaivossa pysy" ei oikein päde porakaivolle.

Joissakin energiakaivossa on pohjaveden läpivirtausta. Tällaisesta kaivosta saadaan otettua tavanomaista enemmän lämpöenergiaa.
Ns. kuivassa kaivossa, kuten teidän tapauksessanne lienee, on energian saanto ihan normaalitasolla, vain ilman tuota läpivirtauksen tarjoamaa bonustuottoa.

[Ziizel]

Ok, kiitos vastauksesta! Olisi ollut mukava ottaa kaivosta myös kastelu-/paljuvesi, mutta sen saa tässä tapauksessa unohtaa! 

[peki]

Paneelit toimii ja tuli mieleen että lämmittäisi veden keskellä päivää vastuksilla. Saisi legionellat hoidettua samalla. Onko kokemusta?

[Roori]

Paneelit toimii ja tuli mieleen että lämmittäisi veden keskellä päivää vastuksilla. Saisi legionellat hoidettua samalla. Onko kokemusta?

millä varmistat että menee paneelisähköö eikä verkkosähköö?
Ja millä vastuksilla?

[peki]

millä varmistat että menee paneelisähköö eikä verkkosähköö?
Ja millä vastuksilla?

Ajattelin että 3kw vastusta riittää kun mikään kiire ei ole. Ei sitä täysin varmistaa voi, mutta yhdelle vaiheelle tulee noin, 1,2kw aurinkoo ja tämä riittää kyllä vaikka vähän muukin tietysti kuormittaa.
Esim. Klo 12-16 vettä vastuksilla, muu aika estetty. Riittää meille kahdelle kyllä.
Tohon SMA inventteriin saa vaikka millasii palikoita ostettua, mut niihin ei oo ollut aikaa vielä perehtyä.

[peki]

Tein koeajon 3 kW vastuksella ja hyvin lämpeni. Mittariin tietty tuli nuo kilowatit näkyviin, mutta myyntisopimuksen mukaan ja Helenin oma tuotantosivulla näkyy tai pitäisi näkyä viiveellä että mitä olen itse käyttänyt ja käsittääkseni huomenna tämän päivän vastusajo klo 16-18 kulukäppyrä näyttää nollaa🤔. Näin kävi ainakin muiden kodinkoneiden kohdalla joita käytin aikaisemmin.
Näin minä tämän olen ymmärtänyt että paneelit antaa esim 1,2kw tuottoa kullekin vaiheelle, kahvinkeitin vie saman. Mutta siitä samasta vaiheesta imee vielä esim. Jääkaappi, jonka kulutusta ei paneelin yhden vaiheen tuotto kata. Tulee väkisin ostettua sähköä samaan aikaan kun kaksi muuta vaihetta myy ulos🤔. Korjatkaa toki jos meni ymmärrys väärin.

[peki]

Tein koeajon 3 kW vastuksella ja hyvin lämpeni. Mittariin tietty tuli nuo kilowatit näkyviin, mutta myyntisopimuksen mukaan ja Helenin oma tuotantosivulla näkyy tai pitäisi näkyä viiveellä että mitä olen itse käyttänyt ja käsittääkseni huomenna tämän päivän vastusajo klo 16-18 kulukäppyrä näyttää nollaa🤔. Näin kävi ainakin muiden kodinkoneiden kohdalla joita käytin aikaisemmin.
Näin minä tämän olen ymmärtänyt että paneelit antaa esim 1,2kw tuottoa kullekin vaiheelle, kahvinkeitin vie saman. Mutta siitä samasta vaiheesta imee vielä esim. Jääkaappi, jonka kulutusta ei paneelin yhden vaiheen tuotto kata. Tulee väkisin ostettua sähköä samaan aikaan kun kaksi muuta vaihetta myy ulos🤔. Korjatkaa toki jos meni ymmärrys väärin.

Tuli kulutusta 1,3kwh+1,84kwh tuosta vastusajosta kahdelle tunnille. Sähkön tuotto tuossa vaiheessa n. 2kwh. Ei ihan riittänyt tuotto kattamaan menekkiä. Ajo olisi pitänyt ajoittaa klo 12-15 välille. Uutta yritystä vaan🤗.
Lisäksi esim ilmalämpöpumppu teki töitä samaan aikaan.
Olin väärässä, kyllä ne laskuttaa kaikki mittarilta. Inventteri hän on kytketty mittarin ja talon väliin🤔.

[perti16]

Piti tontille levitellä 400m maakeruupiiri 600m2 alalle, jota 800m2 tontilta ei kuitenkaan löydy. Ajattelin, että kaivo tuottaisi lämpöä tehokkaammin, mutta laskelmat näyttävät maakeruupiirin lykkäävän 0,4c lämpimämpää liuosta pumpulle. Pitääkö tosiaan paikkansa?

[tomppeli]

Piti tontille levitellä 400m maakeruupiiri 600m2 alalle, jota 800m2 tontilta ei kuitenkaan löydy. Ajattelin, että kaivo tuottaisi lämpöä tehokkaammin, mutta laskelmat näyttävät maakeruupiirin lykkäävän 0,4c lämpimämpää liuosta pumpulle. Pitääkö tosiaan paikkansa?

Yleensä maakeruupiiristä tulee kaivoa lämpöisempää suunnilleen jaksolla Juhannus - Joulu.
Talvella, kun lämmitystarve on suurimmillaan tulee yleensä kaivosta lämpöisempää. Edellyttää kuitenkin, että kaivo on riittävästi mitoitettu.
Kaivon lämpötilan muuttuminen vuodenaikojen mukana on vähäistä.
Maakeruupiiri ei oikein soivellu viilentämiseen kesällä. Maakeruusta tulee helteillä liian lämmintä.

[perti16]

Yleensä maakeruupiiristä tulee kaivoa lämpöisempää suunnilleen jaksolla Juhannus - Joulu.
Talvella, kun lämmitystarve on suurimmillaan tulee yleensä kaivosta lämpöisempää. Edellyttää kuitenkin, että kaivo on riittävästi mitoitettu.
Kaivon lämpötilan muuttuminen vuodenaikojen mukana on vähäistä.
Maakeruupiiri ei oikein soivellu viilentämiseen kesällä. Maakeruusta tulee helteillä liian lämmintä.

Näin itsekin ajattelin asian olevan. Olisikohan tuolle kaivolle heittää jotakin TMA-arviota? Heitin arvioksi 2000e 400m maakeruupiiri ja 6000e 140m (aktiivi) maalämpökaivo (30m savea pinnassa).

[peki]

Tällästä pähkäilyy nyt kun nuo paneelit on.
Eli olisi tarkoitus ajella päivällä laattaan lämpöä ns. ilmaiseksi. Paljonkohan tuota voi korventaa että kämppä ei lämpene liikaa? Yöllä tietysti täytyy päästää viilenemäänkin enemmän kuin normaalisti. Mielenkiintoinen syksy tullee

[peki]

Mikä pumpun COP on jos työnnät laattaan ilmaseksi lämpöö 7kw;n teholla?

[peki]

Inventteri ohjattu pumppu aurinko sähköllä lattialämmitystaloon. Siinä se, insinöörit teille ideaa.
Uppois niin hienosti 30kw betoniin vähän syksymmällä asumismukavuudesta tinkimättä. 4 tuntii paistaa joulukuussaki🤔

[lomppi]

Ensikertaa muutettu maalämpökohteeseen ja nyt sitä ollaan täysin ummikoja kyseisen vehkeen kanssa, joten pitihän se foorumille liittyä. Edelliset omistajat eivät vaikuttaneet kauheasti koneesta ymmärtävän, joten nyt pitää turvautua teidän apuun tyhmien kysymysten kanssa.

Laitteena Danfossin DHP-H joka on pyörinyt kohteessa noin 10v. Huoltokirjaa kun tavasin niin huomasin, että lämmönkeruunestettä on aina naftisti. Lämmönkeruuneste ei ole loppu, mutta säiliössä on tavaraa ehkä vain 1/7. Ilmeisesti nestettä saisi olla noin 2/3 säiliön tilavuudesta? Sen edellinen omistaja osasi kertoa, että noin 4v sitten nestettä on käynyt lisäämässä joku alan ammattilainen, mutta sen jälkeen laitetta ei ole suuremmin huollettu.

Joten meneekös operatio jotenkin seuraavasti?

• Vedetään hana kiinni putkesta paisuntasäiliön alapuolelta (alemman kuvan punainen hana, eikä tuo metallisen paisuntasäiliön hana)
• Paisuntasäiliön korkki auki ja uutta määlämpönestetä sisään 50/50 laimennussuhteella
• Paisuntasäiliön korkki kiinni
• Putken hana auki

Onkos homma näin yksinkertaista?

Toinen mitä jäin ihmettelemään niin on laitteeseen kuuluvat sihdit. Lämmönkeruupiirin roskasihdin (ilmeisesti ns. mutasihti?) onnistuin paikantamaan styroksisen LK 520-25 laatikonta alta ja sen putsaaminen pitäisi olla kohtalaisen yksinkertainen operaatio. Manuaalissa kuitenkin puhutaaan myös lämmityspiirin roskasihdista, mistäköhän tällaisen paikantaa? Ainoa edes jonkinlaisen sihdin näköinen on tuossa punaiselta paisuntasäiliöltä tulevassa putkesta, kahden kohtisuoraan kameraan olevien mustien sulkujen välissä. Voisiko tämä olla oikea paikka?

Ilmeisesti punaisen paisuntasäiliön paineet, karvan alle 1Bar, on ihan ok?

Kiitos jo etukäteen! 

[seppaant]

Ensikertaa muutettu maalämpökohteeseen ja nyt sitä ollaan täysin ummikoja kyseisen vehkeen kanssa, joten pitihän se foorumille liittyä. Edelliset omistajat eivät vaikuttaneet kauheasti koneesta ymmärtävän, joten nyt pitää turvautua teidän apuun tyhmien kysymysten kanssa.

Laitteena Danfossin DHP-H joka on pyörinyt kohteessa noin 10v. Huoltokirjaa kun tavasin niin huomasin, että lämmönkeruunestettä on aina naftisti. Lämmönkeruuneste ei ole loppu, mutta säiliössä on tavaraa ehkä vain 1/7. Ilmeisesti nestettä saisi olla noin 2/3 säiliön tilavuudesta?Oikein Sen edellinen omistaja osasi kertoa, että noin 4v sitten nestettä on käynyt lisäämässä joku alan ammattilainen, mutta sen jälkeen laitetta ei ole suuremmin huollettu.

Joten meneekös operatio jotenkin seuraavasti?

    Vedetään hana kiinni putkesta paisuntasäiliön alapuolelta (alemman kuvan punainen hana, eikä tuo metallisen paisuntasäiliön hana)
    Paisuntasäiliön korkki auki ja uutta määlämpönestetä sisään 50/50 laimennussuhteella
    Paisuntasäiliön korkki kiinni
    Putken hana auki
Näinhän se tehdään



Onkos homma näin yksinkertaista?  On

Toinen mitä jäin ihmettelemään niin on laitteeseen kuuluvat sihdit. Lämmönkeruupiirin roskasihdin (ilmeisesti ns. mutasihti?) onnistuin paikantamaan styroksisen LK 520-25 laatikonta alta ja sen putsaaminen pitäisi olla kohtalaisen yksinkertainen operaatio. sieltähän se todennäköisesti löytyy, kun avaat sen katso tarkkaan missä järjestyksessä osat irtoavat jotta saat sen koottua takaisin Manuaalissa kuitenkin puhutaaan myös lämmityspiirin roskasihdista, mistäköhän tällaisen paikantaa? Ainoa edes jonkinlaisen sihdin näköinen on tuossa punaiselta paisuntasäiliöltä tulevassa putkesta, kahden kohtisuoraan kameraan olevien mustien sulkujen välissä. Voisiko tämä olla oikea paikka? Ei se on lämmityspiirin täyttöventtiilien välissä oleva takaiskuventtiili

Ilmeisesti punaisen paisuntasäiliön paineet, karvan alle 1Bar, on ihan ok?  On OK

Kiitos jo etukäteen! 
Ilmoita valvojille   Kirjattu
Muuten olen sitä mieltä että tyhmiä kysymyksiä ei ole, mutta tyhmiä vastaajia voi olla

ATS

[lomppi]

Kiitos kannustavista sanoista, ei sitä sitten ihan täysin ulapalla oltu!

Muutama jatkokysymys tästä kuitenkin poiki:

 - Mistäköhän sitä lämmityspiirin sihtiä pitäisi lähteä etsimään?
 - Jos tuon LK 520-25 filterin avaa ohjeiden mukaisesti (https://www.lkarmatur.se/globalassets/lk-armatur/images/faq-783-bred/lk-520-faq.jpg) pitääkö järjestelmästä sulkea sitä ennen mitään muita sulkuja?

Kiitos taas jo etukäteen!

[Lappanen]

Tyhmä kysymys tai ei, mutta tässä tulee:

Juomavesi alkanut olemaan sameaa, sameus johtuu ilmasta. Eli vesi kirkastuu lasissa ja pienet kuplat selvästi näkyvät kun vesi alkaa kirkastua pohjasta ylöspäin. Vesi ei maistu eikä haise miltään.

Mulla tulee porakaivon uppopumpulta 40mm siniraita
-> sitten 1 1/4 tuuman takaisku ja karkea + hieno suodatinpatruunat joiden jälkeen linja supistuu 1 tuumaan
-> sitten painekytkin sekä 80 litran kalvopainesäiliö (esipaine 0,9x uppopumpun käyntiinlähtöpaine valmistajan ohjeen mukaan)
-> sitten 1 tuuman takaisku jonka jälkeen supistuu 3/4 tuumaan mangaani+raudan suodattimelle teräspunosletkuilla meno ja tulo
-> sitten laajenee 1 1/4 tuumaan vesimittari ja paineenalennusventtiili
-> supistuu taas 1 tuumaan ja jakeluun

Tiedän, että on vähän ihmeelliset supistukset ja laajennukset tuossa systeemissä, mutta puolustaudun sillä että kyseessä asennus joka tullaan vielä purkamaan kun tekninen tila tehdään valmiiksi ja silloin systeemistä tehdään järkevämpi paremmilla osilla. Tuota on tullut päivitettyä useampaankin otteeseen, mm. paineenalennusventtiili ja viimeisimpänä mangaani+rauta suodatin.

Mitään ongelmia ei ollut ennen tuota viimeisintä päivitystä, eli rauta+mangaani suodatin, jolloin jouduin tekemään tuon muutoksen putkikokoihin: 1  -> 3/4  -> 1 1/4.
Suodattimen pystyy ohittamaan siinä olevilla ohivirtausventtiileillä, eli suodattimesta ei ilmaa veteen pääse kun tuota teoriaa on testattu.
Pari vuotoa liitoksiin tuli kun suodatinta asensin ja hamppukittiliitokset pääsi vähän liikkumaan, mutta ne on kaikki korjattu.
Laskin systeemin tyhjäksi vedestä ja paineistin 6 bar paineilmalla koko linjan niin, että uppopumpun jälkeiseltä takaiskulta taloon asti oli paineessa eikä paine pudonnut puolessa tunnissa yhtään. Kuuntelin myös liitokset läpi stetoskoopilla eikä pihinöitä kuulunut.

Mistä tuo ilma voisi systeemiin päästä?
Kalvopainesäiliö reilu vuoden vanha ja esipaine on useasti tsekattu eikä muutosta ole ollut, eli sieltä ei ilmaa vuoda sekaan.
Talon päässä painetestit tehty vajaa vuosi sitten 10 barilla eikä vuotoja ollut, eikä mitään lisäasennuksia tuon jälkeen siellä ole tehty.


Ne varsinaiset tyhmät kysymykset ovat siis:

Voiko tuo mangaani+rauta suodattimen putkikokojen muutos aiheuttaa jotain ilmataskua tai muuta kaasun erottumista vedestä, kun siinä aika paljon vaihtuu tuo putkikoko välissä ( 1  -> 3/4  -> 1 1/4 )?

Entä voiko ilma tulla uppopumpulta jos pumpun (Grundfos SQE 2-70) pohjassa oleva takaisku vuotaa? Mulla kun on se takaisku myös pumpun yläpäässä, niin putki saattaa päästä tyhjenemään niiden välissä huomaamatta. Pitäisikö tuo ylempi takaisku poistaa kokonaan? Asensin sen kun jostain luin että se suojaisi pumpun takaiskua painesäiliön jatkuvalta paineelta. Voisiko se kuitenkin estää uppopumpun oman takaiskun oikeanlaisen toiminnan?

[Matias]

Eli vesi kirkastuu lasissa ja pienet kuplat selvästi näkyvät kun vesi alkaa kirkastua pohjasta ylöspäin

Poresuutin hanan juoksuputkessa ?

[seppaant]

Onko tämä ilmiö sekä kylmässä että kuumassa vedessä?
Saatko otettua näytteen heti kaivosta tulevasta vedestä?
Kuinka syvä kaivo ja millä korkeudella veden pinta?

ATS

[Lappanen]

Saan otettua vettä putkesta ennen taloa ja siinä näkyy sama ilmiö, eli vesi on sameaa kuplista.
Pienellä järjestelyllä saan kyllä näytteen otettua heti kaivolta tulevan takaiskun jälkeen, ennen tuota takaiskua en saa näytettä muuten kuin poistamalla koko takaiskun.

Ei johdu poresuuttimesta koska kyseistä ongelmaa ole ollut havaittavissa aiemmin ja sameaa vettä tulee myös ennen hanaa otetusta näytteestä.
Ilmiö on kylmässä ja kuumassa vedessä, mutta lähde lienee kylmä vesi josta siirtyy kuumaan.
Kaivo syvyys muistaakseni 70 metriä, paineaukaistu, veden pinta pumpun asennushetkellä oli muistaakseni 10 metriä tai ylempänä. Olen tuota kesällä juoksuttanut puolikin vuorokautta kerralla pihalle eikä vesi ole loppunut.

Vesi on pahimmillaan kuin lonkeroa olisi kaatanut lasiin, eli kirkaan lasin läpi ei hetkeen näy edes sormia läpi.

[seppaant]

Eiköhän tämä ilmiö johdu siitä että kaivon veteen on liuennut kaasuja.
Kaasujen liukoisuus on verrannollinen paineeseen ja kääntäen verrannollinen lämpötilaan.
Eli mitä suurempi paine ja kylmempi vesi sitä suurempi liukoisuus.
Kaivon pohjalla on n. 6 bar painetta ja lämpötila n.6 C.
Kun vettä lasketaan astiaan maan pinnalla paine putoaa ilmakehän paineeseen liukoisuus pienenee ja näkyy mikrokuplina, samentumana, vedessä.

Mikä on nyt muuttunut, jos aiemmin ei tätä ilmiötä ole esiintynyt?
Haiseeko vesi (mädäntyneelle kananmunalle)?
Onko sillä seudulla viime aikoina satanut runsaasti tai ollut poikkeuksellisen kuivaa?
Pirkanmaallahan tämä kohde on, minkälainen kallioperä on?

ATS

[Lappanen]

Vesi ei haise eikä maistu miltään ja se on väritöntä heti kun kuplat siitä hälvenevät.
Nythän on ollut sateita runsaasti, mutta niin on ollut kesälläkin usea sadepäivä (kuten myös kuivia kausia) eikä tuolloin kuplia esiintynyt. Kaksi vuotta sitten teetetty vesianalyysi ei poikennut mitenkään tänä kesänä tehtyyn analyysiin verrattuna (jolloin vesi oli vielä kuplatonta).

Pintamaa on savea ja kallio graniittia, porakaivon suu on suoraan kalliolla, eli kallio kaivettu esille noin 0,5 metrin syvyydeltä ja ympärillä muovinen eristetty rengaskaivo ja murske ja salaoja pohjalla. Kallioreikään upotettu metallinen putki ja sen sisälle 6 tai 8 metriä muoviputkea joka päistään tiivistetty ja hattu kruununa päällä jossa siniraidan läpivienti ja hatullinen korvausilmaputki. Rengaskaivon sisällä pakkasvahti myös.

Värkkään hanan siihen kaivolta tulevan putken takaiskun jälkeen kun siinä on yksi t-haaran haara käyttämättömänä tulpattuna josta saan vettä ja ainakin ehkä poissuljettua ettei nuo eri halkaisijalla olevat osat aiheuta mitään mystistä (vaikka taitaa olla kaukaa haettua).

Saakohan tuosta runsaasta äkillisestä kaasuuntumisesta vesianalyysillä mitään näkyviin jos se siis juurisyy on tuohon ongelmaan?
Uskaltaako uppopumpun takaiskun ja putkiston testata paineilmalla jos otan tuon takaiskun pumpun ja painesäiliön väliltä pois, vai rikonko pumpun sisältä jotain?

[seppaant]

Kokeilppas seuraavaa
Pumppaa tasaisella reilulla virtauksella parikymmetä minuuttia ja ota parin minuutin välein näyte kaivon jälkeen.
Katso muuttuuko samentuma ajan myötä

ATS

[Lappanen]

Varmaan 10-15 min juoksuttelin suoraan kaivolta (takaiskun jälkeen) ja otin kirkkaaseen lasiin näytteitä. Normaalia kuplaa vain ja vesi oli kirkasta.

Eli jostain se nyt vuotaa tai imee ilmaa talon ja kaivon väliltä. Vuotoja en ole löytänyt edelleenkään eikä paineilmakaan mistään liitoksesta pois pihise.

Olen pienen lorinan paikallistanut stetoskoopilla kun talossa on hana sopivasti auki. Tuo lorina kuuluu painesäiliön jälkeisen 1 tuuman takaiskun jälkeen, siitä kun mangaani+rauta massasuodattimelle lähtee 3/4 tuuman joustoletku. Lorinan kuulee 90 asteen mutkien "kyynärpäistä" kuuntelemalla ja se kuuluu myös massasuodatinsäiliössä sekä siitä lähtevästä tuloletkusta aina vesimittarille ja paineenalennusventtiilille asti ja taitaapa kuulua myös talolle lähtevässä letkussa.

Paineenalennusventtiilissä on läpinäkyvä suodattimen pohjakuppi ja sopivasti toista suodattimen sulkua kiinni kääntämällä saan lorinan voimistumaan ja jossain kohtaa näkyy kuinka veden pinta alkaa näkyä tuossa läpinäkyvässä pohjakupissa. Painetta linjassa on kuitenkin tuolloin vielä reilu 2 bar.

Voisiko tuossa nyt vaan ahdistaa joku, esim tuo 1 tuuman takaisku jonka jälkeen lorina alkaa kuulua?

[Nakke vaan]

Mikäs sen rautasuodattimen merkki ja malli on?

Edit, eli onko semmoinen iso vehjes mikä hapettamalla poistaa rautaa ja mangaania?

[Lappanen]

Tommonen vehjes:
https://jalovesi.fi/tuotteet/jma-1054a-vedensuodatin-raudan-ja-mangaanin-poistoon/

Jalovedelle jo aiemmin asiasta soittelin, että voiko ilma vedessä johtua suodattimesta, mutta ei kuulemma voi. Se on varmistettukin jo suodatin ohittamalla.

Edit. Niin ja tuo aiemmin mainittu lorina putkissa kuuluu myös suodatin ohitettuna.

[seppaant]

Saan otettua vettä putkesta ennen taloa ja siinä näkyy sama ilmiö, eli vesi on sameaa kuplista.
Pienellä järjestelyllä saan kyllä näytteen otettua heti kaivolta tulevan takaiskun jälkeen, ennen tuota takaiskua en saa näytettä muuten kuin poistamalla koko takaiskun.

Aiemmin tänään tuli kaivolta sameaa vettä, mutta iltapäivällä ei?
Minkälaista vettä tuli talon kraanoista?

ATS

[Nakke vaan]

No eikös vaan tuo hapettamalla auta puhdistusta, jossain on semmoinen halkaistu ”kuminänni” josta vehje imee ilmaa järjestelmään. Ainakin ennen oli.
Omassani aikoinaan oli myös kuplia mutta en pitänyt sitä pahana kun se kuului värkin toimintaperiaatteeseen.

[Lappanen]

Aiemmin tänään tuli kaivolta sameaa vettä, mutta iltapäivällä ei?
Minkälaista vettä tuli talon kraanoista?

ATS

Tarkoitin siis, että kaikkien suodattimien ja vesimittarin ja paineenalentimen jälkeen lähtee syöttö talolle tästä erillisestä rakennuksesta ja tuosta syöttöputkesta talon kellarista saan vettä ulos ja tuo oli sameaa.

Kaivolta otettu vesi tarkoittaa, että se tulee siis suoraan kaivosta ennen suodattimia.

Tuo suoraan kaivoata tuleva vesi on siis kirkasta ja suodatettu vesi sameaa. Olen kyllä suodatettua vettäkin ongelman alkaessa juoksuttanut pitkään hanoista, eikä sen laatu muutu.