Tyhmiä kysymyksiä

[ishiba]

Joo, kyllä minulle on kerrottu asennusliikkeen / maahantuojan puolesta, että keruu toimii, vaikka paineet olisi 0. Mutta, että olisi hyvä olla vähintään 0,5 baria paineita... Mitä tästä nyt sitten pitäisi ajatella.

Onko tässä kalvopaisunta-astia? Jos on niin se mittari näyttää nollaa tyhjälläkin kaivolla. Jos tuntuu, että tuolla keruun paineella ja koneen käytöksellä on syy-yhteys, niin sen keruupuoli voisi olla hyvä hoitaa ensin kuntoon. Siis kalvopaisunta-astian tapauksessa esipaineen tarkistus nyt kun keruupuolen paine on nollassa (esipaineen pitää olla pienempi, kuin tavoiteltu paine liuospuolella). Sitten nesteen täyttö keruupuolelle.

[OilToSoil]

Onko tässä kalvopaisunta-astia? Jos on niin se mittari näyttää nollaa tyhjälläkin kaivolla. Jos tuntuu, että tuolla keruun paineella ja koneen käytöksellä on syy-yhteys, niin sen keruupuoli voisi olla hyvä hoitaa ensin kuntoon. Siis kalvopaisunta-astian tapauksessa esipaineen tarkistus nyt kun keruupuolen paine on nollassa (esipaineen pitää olla pienempi, kuin tavoiteltu paine liuospuolella). Sitten nesteen täyttö keruupuolelle.

On paisari.
Mutta nuo kuvan kulmakertoimet on aina olleet noin, vaikka kaivossa olisi painetta ollutkin.
Toki pitää edetä siten, että kaivon paineet ensin kuntoon ja sitten tilannekatsaus sen jälkeen.
En vain usko, että se käynti hirveästi muuttuu.. En ole pessimisti, mutta kuitenkin. 

[ishiba]

Itsehän en tiedä juuri muutenkaan mitään. Mutta siis se keruun paineen voisi noin kausihuoltona laittaa kuntoon. Nuo kuumakaasujen lämpötilathan on noissa uudemmissa testiajoissa kuitenkin aika maltilliset. Tuohon kulmakertoimeen en juuri uskalla ottaa kantaa, kun en noita testiolosuhteita tiedä. Tuommoisessa testiajossa siinä ajon aikana muuttuu aika monta muuttujaa, esim. keruun lämpötila laskee. Tässä varmaankin on ihan mekaaninen paisuntaventtiili, jolle pitänee sallia pientä poikkeamaa kaikkien muuttujien suhteen.

E: Siis jos tuota kuumakaasun lämpötilaa suhteessa menoveden lämpötilaan haluaisi selvittää aivan ultratarkasti, niin mielestäni ne olosuhteet pitäisi saada vakioitua suht pitkäksi aikaa per mittauspiste. Tuo ennen käppyrähän on sinänsä aika selkeästi taasen vikaan viittaava.

[Matias]

Mutta se mitä olen aina ihmetellyt on se, että miksi oman koneen kuumakaasukäyrä suhteessa paineisiin on niin jyrkkä, kun vertaa muiden koneisiin tai laskennallisiin vakioihin.

Varmaan paisuntaventtiilin toiminnassa jotain vikaa

 

Matala höyrystimen paine
Korkea kuumakaasun lämpötila
Alentunut antoteho

Syynä voisi olla jumitteleva paisuntaventtiili

Tarkasta että itse paisuntaventtiili, siitä lähtevä ohut kapillaariputki ja sen päässä oleva "pallukka" ovat päällisin puolin ehjät ja pallukan kiinnitys kunnossa.

ATS

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7780.msg103371#msg103371

[OilToSoil]

Mites paisuntaventtiiliä säädetään? Onnistuuko kotikonstein vai onko kylmäukon hommia? Tietysti pitäis paikallistaa koko vena, että pääsis mitään tarkastelemaankaan.   

[kotte]

Mites paisuntaventtiiliä säädetään? Onnistuuko kotikonstein vai onko kylmäukon hommia?

Periaatteessa tuossa joutuu puuttumaan kylmäpiiriin tavalla, joka hipoo luvanvaraisuutta käytössä olevilla kylmäainevaihtoehdoilla ja ainakin, jos homma tehdään muuten kuin mutu-pohjalta käyttäen paine- ja tarkkoja lämpömittareita, pitää kylmäpiiri avata (mikä on luvanvaraista). Ehkä joku kokenut asiantuntija pystyy parantamaan ajan kanssa tarkkaillenkin poskellaan olevaa säätöä ilman kylmäpiirin painemittaria, mutta aloittelevan kotimekaanikko pikeminkin ottaa huomattavan riskin kompressorin rikkoutumisesta väärän säädön seurauksena.

[OilToSoil]

Periaatteessa tuossa joutuu puuttumaan kylmäpiiriin tavalla, joka hipoo luvanvaraisuutta käytössä olevilla kylmäainevaihtoehdoilla ja ainakin, jos homma tehdään muuten kuin mutu-pohjalta käyttäen paine- ja tarkkoja lämpömittareita, pitää kylmäpiiri avata (mikä on luvanvaraista). Ehkä joku kokenut asiantuntija pystyy parantamaan ajan kanssa tarkkaillenkin poskellaan olevaa säätöä ilman kylmäpiirin painemittaria, mutta aloittelevan kotimekaanikko pikeminkin ottaa huomattavan riskin kompressorin rikkoutumisesta väärän säädön seurauksena.

No jätetäänpä tämä homma sitten osaavampien käsiin.
Ajattelin vain, että jos jotain ruuvia kääntää himpun verran johonkin suuntaan ja se ois siinä, mut ehkä on parempi antaa olla.

[april]

Tässäpä pikainen tyhmä kysymys, sillä oma laskuoppi ei tähän tunnu riittävän. Ovatko liitteenä olevan kuvan mukaiset putkivedot lämmityspattereille 1 sekä 2 tehty liian pienellä putkikoolla linjan kokonaispituuteen nähden?

Kyseessä kaksiputkijärjestelmä komposiittiputkella. Vain menolinja on esitetty piirroksen selkeyden vuoksi.

[tomppeli]

Noin silmämääräisesti arvioiden putkikoot olisivat riittäviä.
Laskentaa varten pitäisi tietää kunkin patterin lämmönluovutusteho ja putkien sisähalkaisijat.
dT -arvokin tarvitaan, mutta yleensä se on 5 - 7 astetta.

[Heikki75]

Olisi taas tyhmä kysymys muutaman vuoden tauon jälkeen...

Edelleenkään en tuosta systeemistä ymmärrä kuin toimintaperiaatteen ja jotain yksittäisiä tippejä mitä matkan varrella viisastunut.
Pumppu on Gebwell QI6 2x250m. maapiirillä.

Varsinaisia häiriöitä siinä ei ole ollut tässä 5 vuoden aikana oikeastaan ollenkaan. kai, ainakin se parin vuoden käyrän hakemisen jälkeen pitää kämpän asteen sisällä mukavasti jne..

Nyt se kuitenkin jättää säännöllisesti historiaan ilmoituksia "lauhduttimen lämpötilan minimirajasta." On tehnyt tätä silloin tällöin, muutaman kerran vuoteen ennenkin. Nyt se jättää sitä jatkuvasti sinne lokiin. ilmeisesti lähes jokaisella jaksolla?
Vertasin muistiinpanoista, että ajoajat ja syklit ovat aivan samaa luokkaa kuin vuosi sitten samaan aikaan. Se käy tässä nollan tuntumassa ja pikkupakkasessa 10 noin tunnin jaksoa vuorokaudessa.

Seisoin tuossa koneen vieressä vajaan puolituntia yhden jakson loppuun ja seurasin sitä lämpötilaa. Lauhduttimen ero oli koko sen ajan kun seurasin 4-4,7 astetta. Höyrystimen ero 2,7-3 astetta. Kuumakaasu oli 70 asteen tienoilla. Maapiiristä tulee nyt jakson lopussa 0,3 asteista  sisään.

Tuo ilmoitus siis ei pysäytä kompressoria tai mielestäni vaikuta mitenkään toimintaan, häiritsee vain kun tuolla listalla on noita merkintöjä yleensä vain muutama vuoteen?

Mitä tuon lauhduttimen eron tulisi olla yleensä ja mikä lienee se "minimi ero" jonka alittuessa se merkkaa tuonne lokiin?

[tomppeli]

Kannattaisiko kysyä joltain tehtaan huoltomieheltä, mistä tuo lauhduttimen lämpötilan minimiraja -ilmoitus kertoo.

[ishiba]

Manuskassa oikein ollut muuta potentiaalista kuin "Lämmityspiirin menoveden minimi asetusarvo". Onko mahdollista että tuo alittuu, esim. autotallin termostaatti aukeaa ja sieltä tulee kylmää vettä lauhduttimelle. Mikä tuossa on asetuksena?

[Heikki75]

Juu, kirjoitin väärin edellisen viestini ajatuksissani. Pumpun lokiin jättämä viesti on sanatarkasti "lauhd.erotus min.raja"

Seurasin tuossa käyttöveden latausta (42->50 astetta). Tuon aikana lauhduttimen lämpötilaero oli 2,7-3 astetta, mutta mitään ilmoitusta ei tuon, ehkä 5-7min. aikana ilmaantunut lokiin. Kun kone saavutti tuon ehkä 50,7 käyttöveden ja vaihtoi lämmityspiirin puolelle, tuo lauhduttimen ero nousi hetkellisesti yli 12 asteen, josta laski sitten tuonne 4,3 -5 välille, jossa näyttää olevan lämmitysjaksolla yleensä. Kun tätä lämmitysjaksoa oli kestänyt noin 5min. ilmestyi tuo viesti "lauhd.erotus min.raja" Mitään suuria eroja noissa arvoissa ei tapahtunut viestin ilmaantumisen aikoihin.
Ainoastaan kuumakaasun lämpötila oli käyttöveden latauksen aikana 90 asteen yläpuolella, kun se tuossa lämmitysvaiheessa tippui johonkin 65-70 väliin. Mutta tuokin tapahtui jo paljon ennen ilmoitusta.

Puhdistin lämmityspiirin sihdin ja tarkastin paineet siitä ja maapiiristä, kaikki ok ja tuskin liittyvät tähän?
Jakotukissa kaikkien piirien putket ovat samanlämpöisiä ja tuossa lämmitysjakson loppupuolella menovesi on nyt 33 asteista ja paluu sen 4,5 astetta viileämpää. Ulkolämpötila -11 ja kiristymään päin.
Huoneantureita järjestelmässä ei ole lainkaan ja kolmessa lenkissä olevat termostaatit ovat olleet jo vuosia täysin auki.

Gebwell-huoltokavereita on vaikea saada välipäivinä kiinni, mutta jospa nousuviikolla ratkeaa..

[tomppeli]

Olisikohan tuo: lauhd.erotus min.raja jossain aseteltavissa.
Jos sitä arvoa pienentäisi ihan vähän, saattaisi vähän tarpeettomalta tuntuva vikaimoitus kadota.

[Heikki75]

Löysin Googlaamalla Oilonin kattavan ohje-PDF:n
Oilonissa on myöskin Siemensin ohjaussysteemi ja nuo rivinumerot näyttävät täsmäävän tuon minun koneen kanssa hyvin pitkälle. Eli, jos rullaan vastaavan rivin omasta koneesta kuin Oilonin manuaalissa, sen alla on sama säätö- tai mittausarvo, tosin tekstin sanamuoto on usein eri.

Tähän asiaan liittyvä säädettävissä oleva arvo löytyy riviltä 2805 "lauhduttimen lämpötilaero" Oilonin ohjelmaversiossa löytyy rivi 2806 jossa voi "säätää raja-arvot poikkeamalle, joka antaa ilmoituksen näytölle" Minun koneessa on vain tuo rivi 2805.

Tuossa Oilonin manuaalissa oli esimerkki konfiguraatioita, joissa silmiin pisti se, että tuo rivin 2805 arvo oli 3 astetta, joissakin 5? Minulla se arvo on 7 astetta. En ole tuota mielestäni muuttanut miksikään.

Toisaalta, Oilonin ohjeessa luki, että jos arvon jättää pois kokonaan, automatiikka käyttää arvoa "8 astetta"

Voisi maallikkona ajatella, että minun koneessa on jokin kiinteä vaihtelualue, joka seuraa tuota rivin 2805 arvoa? Ilmoituksesta voisi päästä eroon pudottamalla tuota arvoa, mutta mihin se taas vaikuttaa?

En tiedä olenko edes samalla hehtaarilla asian oikean laidan kanssa, liittyykö tuo edes tuohon vaivaavan ilmoitukseen ja että kuinka tuo arvo vaikuttaa lopulta kokonaisuuteen.

Voi olla, että annan olla noin ja kysyn gebwelliltä onko tuo asia kuinka vakavasti otettava.

Tosiaan, tuo teksti on tullut tässä viiden vuoden aikana uudesta saakka ajoittain lokissa, nyt tosin jatkuvasti . Tuon lisäksi ehkä 3 tai 4 ilmoitusta pehmokäynnistys-virheestä.

[Matias]

Kun kone saavutti tuon ehkä 50,7 käyttöveden ja vaihtoi lämmityspiirin puolelle, tuo lauhduttimen ero nousi hetkellisesti yli 12 asteen, josta laski sitten tuonne 4,3 -5 välille, jossa näyttää olevan lämmitysjaksolla yleensä.

Käyttöveden lämmityksen aikana lauhduttimessa olevan veden lämpötila on 50 asteen paikkeilla ja kun käyttöveden lämmitys päättyy ja kone alkaa lämmittää lattiaan menevää vettä niin lauhduttimessa oleva 50 asteinen vesi menee lattialämmityskiertoon vaihtoventtiilin ohjaamana suunnilleen samanlämpöisenä ja lattialämmityksen paluuvesi tulee lauhduttimelle ehkä 30 asteisena ja jäähdyttää sen nopeasti .

Tuossa siis muodostuu käyttöveden lämmityksen jäljiltä muutaman litran kuumavesipulssi joka kasvattaa hetkellisesti lauhduttimen lämpötilaeron yli hälytysrajan kun kuumavesipulssi menee menoveden lämpötilaa mittaavan anturin ohi.

Luultavasti Siemensin ohjelmassa on jonkinlainen viive lauhduttimen lämpötilaeron reagoinnille kun käyttöveden lämmityksestä siirrytään suoraan lattialämmitykseen ja ehkä tuo aikaviive on tässä koneessa hiukan liian lyhyt.

Varsinaisesti lauhduttimen lämpötilaeron kontrolli on lauhduttimen riittävän virtauksen takia,jos lauhduttimen virtaus jostain syystä hidastuu niin lämpötilaero kasvaa ja tulee hälytys kun ero ylittää asetetun astemäärän.

Kannattaa tosiaan kysyä asiaa Gebwelliltä,tuntevan parhaiten tämän lämpöpumpun ominaisuudet ja toiminnat

[ishiba]

Tuossa Oilonin manuaalissa oli esimerkki konfiguraatioita, joissa silmiin pisti se, että tuo rivin 2805 arvo oli 3 astetta, joissakin 5? Minulla se arvo on 7 astetta. En ole tuota mielestäni muuttanut miksikään.

Voisi maallikkona ajatella, että minun koneessa on jokin kiinteä vaihtelualue, joka seuraa tuota rivin 2805 arvoa? Ilmoituksesta voisi päästä eroon pudottamalla tuota arvoa, mutta mihin se taas vaikuttaa?

Tuotahan voisi kokeilla säätää vaikka 6 asteeseen, mikä taisi olla Gebwellin minimi (jos oikein muistan). En usko että se mihinkään kovin haitallisesti vaikuttaisi.

Jos tuo edellisen pienentäminen ei riitä, niin tuotakin voi kokeilla pienentää:

"2792 Pumpun minimi kierrosluku 40-60%"

Tuommoisen manuaalin löysin: https://cdn2.hubspot.net/hubfs/1830590/Tom_Allen/Esitteet-ja-kayttoohjeet/Gebwell/KG1_Gebwell-Qi.pdf?t=1487937384000

Jos oikein ymmärsin, niin se lämpöjohtopumppu yrittää pitää sitä asetettua eroa lauhduttimella. Jos tuo pumpun miniminopeus on liian suuri suhteessa siihen erotoiveeseen, niin se ei onnistu. Tuo sopiva pumppaustehohan riippuu siitä lämmönjaosta.

[Heikki75]

Tuotahan voisi kokeilla säätää vaikka 6 asteeseen, mikä taisi olla Gebwellin minimi (jos oikein muistan). En usko että se mihinkään kovin haitallisesti vaikuttaisi.

Jos tuo edellisen pienentäminen ei riitä, niin tuotakin voi kokeilla pienentää:

"2792 Pumpun minimi kierrosluku 40-60%"

Tuommoisen manuaalin löysin: https://cdn2.hubspot.net/hubfs/1830590/Tom_Allen/Esitteet-ja-kayttoohjeet/Gebwell/KG1_Gebwell-Qi.pdf?t=1487937384000

Jos oikein ymmärsin, niin se lämpöjohtopumppu yrittää pitää sitä asetettua eroa lauhduttimella. Jos tuo pumpun miniminopeus on liian suuri suhteessa siihen erotoiveeseen, niin se ei onnistu. Tuo sopiva pumppaustehohan riippuu siitä lämmönjaosta.

Ok. Kokeilin nyt pudottaa tuon 6 asteeseen. Sen saa vaikka 1 asteeseen tai pois kokonaan, jolloin kone ilmeisesti käyttää sitä 8 astetta arvona?
Tuo pumpun minimikierrosten laskeminen kuullostaa järkevältä. Siellä oli minimi 50%, jonka laskin 40%n ja pumpun kierrokset laskivat sinne melko nopeasti. Vaikutus lämpötilaeroon oli kuitenkin olematon? Täytyy seurata nyt mitä vaikuttaa nuo muutokset iltaan mennessä.

Se vain tietysti kiinnostaisi, että miksi se sitä ilmoittaa nyt jatkuvasti, kun mikään seuraamistani asioista toiminnassa ei oikein ole muuttunut?

[ishiba]

Voi kai sen säätää vaikka 5 asteenseenkin, jos se kerta onnistuu ja lämmitys on pelannut hyvin nykyisellä meno-paluu -erolla. Sinänsä hyvä kysymys, miksi se on nyt monen vuoden jälkeen alkanut herjaamaan. Talon pohjamaa lämmennyt sen verran vuosien aikana tai jotain muuta joka on vaikuttanut lämmönjaon lämpötiloihin?

[Heikki75]

Niin, täytyy katsoa mitä tuo muutos nyt tekee päivän mittaan. Jossakin vaiheessa tietysti tulee mieleen, että korjaan oiretta enkö ongelmaa?

Tuota mietin myös, että mistä johtuu, kun käyttövettä tehdessä kuumakaasu on 85-90 asteista, lauhdutinpumpun nopeus nyt se 40%(sinne se näköjään laskee nyt kun se on sallittu) ja lauhduttimen lämpötilaero 2,5 astetta.

Lattiaa lämmittäessä kuumakaasu putoaa jonnekin 65 asteeseen, lauhditinpumppu sama 40%, mutta lämpötilaero on 4,5 luokkaa..

Tietysti menovesi on ensimmäisessä tapauksessa 15-20 astetta korkeampi, mutta miksi tuossa  kuumakaasussa on niin suuri ero?
Varmaan juuri siksi? 

Tuntuu vain, että jos pumppua ohjataan tuolla lämpötilaerolla, suurempi ero nostaisi tehoa? Jos nyt ylipäätään tuolla kaasun lämpötilalla on sen kanssa tekemistä. Höyrystimen ero kuitenkin on aika samalla tasolla.
Edit: Ei kun tottakai juuri toisinpäin. jos ero pienenee tarvitaan lisää tehoa.. 

[ishiba]

Tuo kuumakaasun lämpötila riippuu kylmäainehöyryn lauhtumislämpötilasta, joka on osapuilleen sama kuin lämpöpumpulta tulevan veden lämpötila. Se on muutaman kymmenen astetta korkeampi, kuin tuo lauhtumislämpötila.

Jos sitä kiertovesipumppua laittaa pienemmälle, niin tulo- ja menoveden lämpötilaero kasvaa, mutta lämmitettävä vesimäärä pienenee ja lämmitysteho pysyy aika tarkalleen samana.

Tässähän on kolme kiertoa: maapiiri, kompressorin pyörittämä kylmäainekierto välissä ja sitten lämmitysvesikierto.

Lämmityskäytössä sitä tulo- ja menoveden lämpötilaerotusta ei kannata kasvattaa kovin suureksi, koska erotuksen kasvaessa menoveden lämpötilaa pitää nostaa ja tämä heikentää lämpöpumpun hyötysuhdetta (COP). Lisäksi lattiat lämpenee tasaisemmin, kun meno-paluu -erotus on tuommoinen suht pieni.

[Heikki75]

Aivan? tässähän alkaa ymmärtää tuota toimintaa.

Nyt näyttäisi siltä, että tuo arvo minimiraja, mitä tuossa ei voi säätää, on vain asteen päässä asetusarvosta. Kun asetus on tuo aiemmin alentamani 6 astetta,  se ajaa tuon jakson loppuun "lauhd erotus min.raja"-tilassa, lämpötilaeron ollessa 4,2 astetta. Kokeilin pudottaa sen ajon aikana 5 asteeseen, niin tuo ilmoitus poistui ja tilaksi muuttui "kompressori-1 ON" Siis "lämpöpumpun tila"-status
Käyttöveden latauksen aikanahan tuo ero laskee alle 3 asteen, mutta silloin se ei huomioi tuota eroa selvästikään.

Eli tuon ilmoituksen saa pois muuttamalla lauhdutineron 7 asteesta 5 asteeseen. Ero näyttää pysyvän siinä 4,1-4,3 siitä huolimatta.Lauhdutinpumppu on myös nyt se min. 40% ja kun testasin, se hidaistaisi sitä vaikka 25%iin jos sallisi. Tämä vähän ihmetytti. Tuo säätö ei vaikuta lauhduttimeen lämpötilaeroon juuri mitenkään, tämäkin pistää hiukan miettimään?


Harmi kun ei ole aiemmin tullut seurattua tuota. Ilmeisesti tuossa on ollut siis pääsääntöisesti tuo ero jossakin 6 asteen yläpuolella, koska ilmoituksia ei ole juurikaan tullut. Toisinsanoen, jokin sitä nyt pitää hiukan normaalia alempana? Muistelen että tämö ilmoitus on tullut jokseenkin kausittain. Lokiin jää 10 ilmoitusta ja yleensä kun katsoo, niin siellä on viimeinen ollut jopa useamman kuukauden takaa, mutta joskus kun on katsonut, on tuota "laudutin min. raja" hölytystä kaikki 10 ja samalta vuorokaudelta.

Höyrystimen erohan on käytännössä maaliuoksen tulon ja menon erotus?? Ainakin se on lukuna sama. Se on 3,2 astetta melko tasaiseen nyt, kun sisään tulee 0,5-1 asteista liuosta. Eli siinä ei ainakaan ole mitään eroa historiaan verrattuna? Voisiko kuvitella että pumppu siirtää lauhduttimeen energiaa aivan normaalisti?

[ishiba]

Mielenkiintoista, jos tuo ero on kovinkin paljon muuttunut. Voihan sitä seurailla ja toki kysäistä vaikka joltain asiantuntijalta.

[ptikkala]

Rakennutin talon vuonna 2014 ja tähän tuli maalämpö. Tämän kanssa on ollut nyt jos jonkinmoista. Aluksi huonetermostaatit ohjasivat vääriä piirejä jne pientä . Nyt aloin taas kylmien kelien tultua ihmettelemään tämän hässäkän toimintaa. Jakotukissa olevat toimilaitteet reagoivat termarin pyyntiin (nuppi nousee ja laskee ), mutta tukissa olevat virtausmittarit eivät välttämättä reagoi eli minun käsittääkseni virtausta ei ole. Pitäisikö pumpun puolelle mennä tieto jakotukilta, että nyt kiertopumppua käyntiin että saadaan paikat lämpimäksi halutulla tavalla vai ajaako mlp vain tietyin välein kiertovesipumppua?

Maalämpöpumppu on Oilon Geocube 7 ja jakotukki on Wehofloorin kamaa.

Tästä olen reklamoinut rakentajaa ja urakoitsijaa, että jotain vikaa tässä on, mutta heidän puoleltaan asia on jäänyt ihmettelyn asteelle ja lopuksi aina todetaan, että kyyllä se toimii oikein.

[Matias]

Pitäisikö pumpun puolelle mennä tieto jakotukilta, että nyt kiertopumppua käyntiin että saadaan paikat lämpimäksi halutulla tavalla vai ajaako mlp vain tietyin välein kiertovesipumppua?

Kyllä lämmitysverkon kiertopumpun pitää pyöriä jatkuvasti lämmityskaudella.

Jos lämmitysjärjestelmässä on ulkoinen kiertopumppu niin sen pitää pyöriä lämmityskaudella jatkuvasti ja lämpöpumpun(lauhduttimen) sisäinen kiertopumppu pyörii vain silloin kun kompressori käy.

Jos lämmitysjärjestelmässä on käytössä vain sisäinen kiertopumppu niin sen pitää pyöriä jatkuvasti lämmityskaudella,myös kompressorin taukojakson aikana.
Sisäisen kiertopumpun toimintatapa on valittavissa pumpun asetuksista.
Manuaalista pitäisi löytyä ohjeet

[tomppeli]

Rakennutin talon vuonna 2014 ja tähän tuli maalämpö....

Maalämpökoneissa ei yleensä ole sellaista mahdollisuutta, että sitä voitaisiin ohjata jakotukkien termostaateilla.

Maalämpökoneen kanssa pitäisi välttää huonekohtaisten termostaattien käyttöä.
Maalämpökone jo itsessään toimii termostoituna ulkoanturin ja maalämpökoneen säätökäyrän yhteistyöllä.
Olisi parasta säätää huonetermostaatit kaakkoon (täysille) ja antaa maalämpökoneen termostoinnin hoitaa oikea huonelämpötila.
Huonelämpö säädetään sopivaksi maalämpökoneen säätökäyrästä.
Sitten, jos osoittautuu, että jokin huonetila on liian lämmin, korjataan asia vain sen huoneen terostaatilla.
Muihin ei kajota.

Toinen vaihtoehto olisi laittaa maalämpökoneen oma sisätermostaattianturi (lisävaruste) asunnon oleskelutilaan. Sillä ohjataan maalämpökonetta, ei jakotukin huonetermostaateilla.

[Heikki75]

Mielenkiintoista, jos tuo ero on kovinkin paljon muuttunut. Voihan sitä seurailla ja toki kysäistä vaikka joltain asiantuntijalta.

On kyllä? Nyt se ajaa kuudetta jaksoa tuon muutoksen jälkeen, eikä ilmoitusta ole tullut.
Normaalisti se vaikuttaa toimivan. Käyntijaksoja on vaikea arvioida koska ilma lauhtuu sellaista tahtia, että täytyy odottaa pidempi otantajakso. Ainakin lauhdutinero on aivan samoja lukemia kuin aiemmin, mikä lienee oleellista?

Onko näin, että tuo lauhdutinpumppu on samalla myös lämmitysverkon kiertovesipumppu? Ei minulla mitään ulkoisia pumppuja ainakaan ole?

[ptikkala]

Johonkin tämän suuntaiseen ajatukseen itsekkin olen tullut eli pumppu hoitaa käppyrällä ja omalla lämpötila anturilla peruslämmön ja termarilla vain "viilennetään" huone.

No tämä ei selitä tuota miksei virtausta mittareiden mukaan ole ollenkaan. MLP:n sisällä on pääkomponentti kuvan mukaan lämmityspiirille pumppu. Ulkoisia pumppuja ei tekn.tilassa ole. Täytyy käydä katsomassa tuonne pumpun sisälle, että käykö tuo lämmityspiirin pumppu kokoajan.

Aika vajavaisilta nämä GC:n käyttöohjeet ja konfigurointi ohjeet vaikuttavat. Pitänee hommata tuo Siemensin webserver palikka, että saa logia tms ulos, minulla on kutina että tämä on tehdasasetuksilla...

Maalämpökoneissa ei yleensä ole sellaista mahdollisuutta, että sitä voitaisiin ohjata jakotukkien termostaateilla.

Maalämpökoneen kanssa pitäisi välttää huonekohtaisten termostaattien käyttöä.
Maalämpökone jo itsessään toimii termostoituna ulkoanturin ja maalämpökoneen säätökäyrän yhteistyöllä.
Olisi parasta säätää huonetermostaatit kaakkoon (täysille) ja antaa maalämpökoneen termostoinnin hoitaa oikea huonelämpötila.
Huonelämpö säädetään sopivaksi maalämpökoneen säätökäyrästä.
Sitten, jos osoittautuu, että jokin huonetila on liian lämmin, korjataan asia vain sen huoneen terostaatilla.
Muihin ei kajota.

Toinen vaihtoehto olisi laittaa maalämpökoneen oma sisätermostaattianturi (lisävaruste) asunnon oleskelutilaan. Sillä ohjataan maalämpökonetta, ei jakotukin huonetermostaateilla.

[Heikki75]

Johonkin tämän suuntaiseen ajatukseen itsekkin olen tullut eli pumppu hoitaa käppyrällä ja omalla lämpötila anturilla peruslämmön ja termarilla vain "viilennetään" huone.

No tämä ei selitä tuota miksei virtausta mittareiden mukaan ole ollenkaan. MLP:n sisällä on pääkomponentti kuvan mukaan lämmityspiirille pumppu. Ulkoisia pumppuja ei tekn.tilassa ole. Täytyy käydä katsomassa tuonne pumpun sisälle, että käykö tuo lämmityspiirin pumppu kokoajan.

Aika vajavaisilta nämä GC:n käyttöohjeet ja konfigurointi ohjeet vaikuttavat. Pitänee hommata tuo Siemensin webserver palikka, että saa logia tms ulos, minulla on kutina että tämä on tehdasasetuksilla...

Tuon lauhdutinpumpun tilan näkee Siemensin systeemissä ohjelmariviltä 8407. Minulla se pyörii aina vähintään 40% nopeudella. Näköjään pumpun ollessa SEIS, se pyörii miniminopeudella.

Tästä päästään sitten tuohon omaan pohdintaani.
Tekemäni muutoksen jälkeen minulla nyt siis kiertää lattiassa vesi hitaammin myös taukojaksolla? Pumpun minimiähän pudotin 50% -> 40%
Lieneekö odotettavissa mitään oleellista vaikutusta kokonaisuuteen?

[Matias]

Onko näin, että tuo lauhdutinpumppu on samalla myös lämmitysverkon kiertovesipumppu? Ei minulla mitään ulkoisia pumppuja ainakaan ole?

Kyllä näin on,ilmeisesti käytössä on muuttuvalla kierrosnopeudella toimiva kiertopumppu jolloin sen pyörimis- ja virtausnopeus vaihtelee logiikan ohjaamana eri käyntitilanteisiin sopivaksi.
Käyttöveden lämmityksen ajaksi lattiapiirin virtaus pysähtyy kun kiertopumppu kierrättää käyttövesivaraajan vettä.
 
Tuossa manuaalista aiheesta.Minimipyörimisnopeutta voi muutella

Lämpöjohtopumpun kierrosnopeus
Lämpöjohtopumpun kierrosnopeusasetuksiin ei tule tehdä muutoksia, mikäli lämmitysverkosto ei sitä vaadi.
Mikäli käytössä on radiaattoriverkosto, verkoston virtaama voi olla liian suuri, jolloin suuri virtaama voi aiheuttaa ääntä verkostossa.   
Tässä   tapauksessa   pumpun   minimi kierrosnopeutta tulee laskea. Alla olevasta taulukosta näet sallitut säätöalueet.
Lämpöjohtopumppu pyörii kompressorin käydessä mini- ja maksimikierrosnopeuden välissä, pitäen lauhduttimen lämpötilaeron oikeana. 
Lämmityskaudella  kompressorin  ollessa  sammuksissa, lämpöjohtopumppu    pyörii    asetettua    minimi kierrosnopeutta.
Sähkövastusohjauksen päällä ollessa, lämpöjohtopumppu pyörii maksimi kierrosnopeutta.

https://cdn2.hubspot.net/hubfs/1830590/Tom_Allen/Esitteet-ja-kayttoohjeet/Gebwell/KG1_Gebwell-Qi.pdf?t=1487937384000

[ishiba]

Normaalisti se vaikuttaa toimivan. Käyntijaksoja on vaikea arvioida koska ilma lauhtuu sellaista tahtia, että täytyy odottaa pidempi otantajakso. Ainakin lauhdutinero on aivan samoja lukemia kuin aiemmin, mikä lienee oleellista?

Arkistojen kätköistä löytyi tällainen.

Talossa on 110m2 laattaa lämmitettävänä ja pumppu on tuo gebwellin qi6 6kw. Pumppu käy nyt noin 6 tuntia vrk. ja jaksot ovat luokkaa 30min. menovesi lämmityskäytössä n. 34-36astetta. sähköä menee pumpun osalta luokkaa 7-8kwh/vrk.

21.11.14 kajaanissa ollut jotain 0--3 °C. Jos pumpusta olisi hävinnyt tehoja, niin tuon vuorokautisen käyntiajan pitäisi vastaavassa tilanteessa kasvaa, että pirtti pysyisi lämpimänä. Tuostahan voi jotain diy-arviota tehdä.

E: semmoinen tuli mieleen, että eihän siellä ole mikään anturin kiinnitys löystynyt tms.

[Heikki75]

Arkistojen kätköistä löytyi tällainen.

21.11.14 kajaanissa ollut jotain 0--3 °C. Jos pumpusta olisi hävinnyt tehoja, niin tuon vuorokautisen käyntiajan pitäisi vastaavassa tilanteessa kasvaa, että pirtti pysyisi lämpimänä. Tuostahan voi jotain diy-arviota tehdä.

E: semmoinen tuli mieleen, että eihän siellä ole mikään anturin kiinnitys löystynyt tms.

Tuosta tilanteesta on säädetty melko tavalla. Startteja tuli ensimmäisen puolen vuoden aikaan yli 6000 vuositahtia.. Nyt on viimeinen kolme vuotta menty sellaista 3500/vuosi. Tuossa oli tehtaan jäljiltä mm. käyttöveden kytkentäero 3 astetta yms.

Itsekin mietin jo noita antureita, koska tuo pumpun hidastaminen ei vaikuttanut juuri mitään erotukseen. Kuitenkin pudotin sitä enimmillään 50% --> 30%, eli hidastin pumpun nopeutta lähes puolella 

Näin päin vähän ongelmallista, koska mikäli pumppu esim. olisi väsynyt, silloinhan tuo ero pyrkisi karkaamaan ylöspäin?
Toisaalta tehostakaan ei liene pulaa koska höyrystinero on se 3,2 vähintään kokoajan.


Pitäisi käydä jollakin toisella vastaavanlaisella kokoonpanolla olevalla koneella kokeilemassa millainen vaikutus siellä on tuolla pumpun nopeudella?

[seppaant]

koska tuo pumpun hidastaminen ei vaikuttanut juuri mitään erotukseen. Kuitenkin pudotin sitä enimmillään 50% --> 30%, eli hidastin pumpun nopeutta lähes puolella 

En ole kovin tarkkaan seurannut tätä ketjua.
Kummasta pumpusta on kyse, keruu vai lauhdutinpumpusta?

Jos putkiston virtauksessa ollaan laminaarin ja turbulentin virtauksen raja-alueella, niin pumpun tehoa saa muuttaa melko paljon että sillä olisi oleellista vaikutusta virtaukseen.

ATS

[Heikki75]

En ole kovin tarkkaan seurannut tätä ketjua.
Kummasta pumpusta on kyse, keruu vai lauhdutinpumpusta?

Jos putkiston virtauksessa ollaan laminaarin ja turbulentin virtauksen raja-alueella, niin pumpun tehoa saa muuttaa melko paljon että sillä olisi oleellista vaikutusta virtaukseen.

ATS

Lauhdutinpumpusta.

Lähdin tutkimaan syytä jatkuvalle ilmoitukselle "lauhduttimen minimi erotus rajasta"
Kokeilin nostaa erotusta sallimalla lauhdutinpumpun hidastua 50% -> 30% mutta sillä ei ole juuri vaikutusta tuohon erotukseen.
Lopulta ilmoitus poistui kun laskin erotuksen tavoiteasetusta 7 asteesta 5 asteeseen. Laidutinpumpun minun on nyt 40%
Ainakin erotuksen anturiarvo on edelleen sama noin 4,0-4,5 astetta.

Syy sinänsä ei ole selvillä, mutta ilmoitus poistui, eikä lämpötilaero muuttunut miksikään niin olkoon noin toistaiseksi.

[Heikki75]

Nyt on ajettu 72 tuntia tuolla muutetulla lauhdutieron asetuksella "7 -> 5astetta"

Lauhdutineron anturiarvo on edelleen se 4,5 mutta jotenkin tuntuu, että kone vetää nyt hiukan pidempää jaksoa harvemmin?

Laskin käyntiaikasuhdetta, niin se vaikuttaa olevan 1,3 tuntia ajoa ja 1,65 tuntia taukoa. Tässä oli ensimmäinen vuorokausi -20 asteen ulkolämpöttilaa, seuraava lämpimämpi ja nyt viimeinen 0 tuntumassa

Ainakaan tuota lauhdutineron minimi rajaa ei enää näy lokissa..

Kai tuon voi antaa ajaa nyt pidemmän tarkkailujakson tuolla asetuksella?

[ishiba]

Tuo säätöjen muuttaminen ei nyt varmaankaan mitään akuuttia uhkaa aiheuta. Voihan siellä toki joku juttu olla, mutta siitä voi olla hankala saada selvää. Jos sattuu sellaisia päiviä, että ulkolämpötila pysyy tasaisena, niin voihan siitä ottaa vuorokauden käyntiajan ylös. Siis jos se pumppu on  ns. täystehoinen, eli ei tarvi kovillakaan pakkasilla vastuksia apuun, niin 0-kelillä sen pitäisi käydä karkeasti arvioituna 30-40 % päivästä, jos kaikki tehot on tallella. Kovilla pakkasillahan se selviää, onko siellä kaikki hevosvoimat tallessa.

Jos se anturien näyttämä askarrarruttaa, puuhasteluinspiraatio iskee ja siellä on kupariputkia näkösällä, niin niistä lämmönjaon lämpötiloista voi yrittää tehdä omia mittauksia. Ihan normi digi-ulkolämpömittarilla saattaisi onnistua. Näyttämän voi tarkistaa kädenlämpöisessä vedessä kuumemittaria vastaan. Viilailee anturista ylimääräiset muovit, että saa sen metalliosan nippusiteellä tiukasti putken pintaan. Sitten vaan tuhdisti jotain vaahtokumia tms. eristeeksi.

IR-mittarillakin saattaisi jonkinlainen mittaus onnistua kupariputken pinnasta. Voi kokeilla laittaa vaikka palasen maalarinteippiä putken pintaan ja mitata siitä.

[Matias]

Lauhdutinpumpusta.

Lähdin tutkimaan syytä jatkuvalle ilmoitukselle "lauhduttimen minimi erotus rajasta"
Kokeilin nostaa erotusta sallimalla lauhdutinpumpun hidastua 50% -> 30% mutta sillä ei ole juuri vaikutusta tuohon erotukseen.
Lopulta ilmoitus poistui kun laskin erotuksen tavoiteasetusta 7 asteesta 5 asteeseen. Laidutinpumpun minun on nyt 40%
Ainakin erotuksen anturiarvo on edelleen sama noin 4,0-4,5 astetta.

Syy sinänsä ei ole selvillä, mutta ilmoitus poistui, eikä lämpötilaero muuttunut miksikään niin olkoon noin toistaiseksi.

Olisikohan tässä vain kieliopillista kikkailua ilmoituksen merkityksestä?

Tuosta ilmoituksesta "lauhduttimen minimi erotus raja" voisi ehkä ajatella että se tarkoittaisi pienintä sallittua lämpötilaeroa lauhduttimella ja jos tämä arvo alittuu niin tulee ilmoitus?

Eli jos lauhduttimen erotuksen arvo on 4,0-4,5 astetta ja minimierotus asetus on 7 astetta niin tulee ilmoitus mutta kun minimierotuksen arvon pienentää 5 asteeseen niin ilmoitusta ei tule.

Ehkä ohjelmassa on myös lauhduttimen maksimi lämpötilaero joka reagoi jos lauhduttimen lämpötilaero on liian suuri?

[Ziizel]

Hei! Ollaan suunnittelemassa ja mitoittamassa maalämpöä. Sisätilojen tilavuus teettää hieman... Laskeminen toki onnistuu pinta-ala kerrottuna huonekorkeudella, mutta miksi talon piirustuksissa on arvot:

H-ALA 134 htm²
K-ALA 192 kem²
TILAVUUS 625m³

Eihän tuollaista tilavuutta saa millään huonekorkeudella vai sisältääkö tuo myös yläpohjan tilavuuden? Itse laskin tuolla 134m² pinta-alalla tilavuudeksi noin 420m³ (46m² korotettu katto 2,85m, muuten 2,5m).

[tomppeli]

Hei! Ollaan suunnittelemassa ja mitoittamassa maalämpöä. Sisätilojen tilavuus teettää hieman... Laskeminen toki onnistuu pinta-ala kerrottuna huonekorkeudella, mutta miksi talon piirustuksissa on arvot:

H-ALA 134 htm²
K-ALA 192 kem²
TILAVUUS 625m³

Eihän tuollaista tilavuutta saa millään huonekorkeudella vai sisältääkö tuo myös yläpohjan tilavuuden? Itse laskin tuolla 134m² pinta-alalla tilavuudeksi noin 420m³ (46m² korotettu katto 2,85m, muuten 2,5m).

- Huoneisto ala on varsinainen asuinpinta-ala (seinien sisäpuolinen ala).
Kerrosalassa on mukana myös ulkoseinät. Rakennusluvassa oleva kerrosala on laskettu 25 cm paksuilla ulkseinillä.
- Todellisessa kerrosalassa on mukana myös yli 25 cm seinien paksuus ja se saa ylittää rakennusoikeuden.
- Rakennusluvassa oleva tilavuus tilavuus on rakennuksen ulkomittojen sisälle jäävä tilavuus.
- Ilmatilavuus on huoneala x huonekorkeus, sitä ei yleensä ole rakennusluvassa.

[Ziizel]

- Huoneisto ala on varsinainen asuinpinta-ala (seinien sisäpuolinen ala).
Kerrosalassa on mukana myös ulkoseinät. Rakennusluvassa oleva kerrosala on laskettu 25 cm paksuilla ulkseinillä.
- Todellisessa kerrosalassa on mukana myös yli 25 cm seinien paksuus ja se saa ylittää rakennusoikeuden.
- Rakennusluvassa oleva tilavuus tilavuus on rakennuksen ulkomittojen sisälle jäävä tilavuus.
- Ilmatilavuus on huoneala x huonekorkeus, sitä ei yleensä ole rakennusluvassa.

Kiitos nopeasta vastauksesta! Eli lämmitettävä kuutiomäärä meidän tapauksessa on:

2,5m*136,5m2 + 0,3m*46m2 + 2,5*28m2 = 425,05m3

136,5m2 = neliöt laskettuna pohjapiirroksesta (jostain syystä 2,5m2 enemmän kuin piirroksesta löytyvä kokonaisala, jätetäänkö tekninen tila pois laskuista niin alkaisi täsmätä)
46m2 = korotetun katon osuus keskimäärin 0,3m
28m2 = autotalli

Menikö nyt oikein?