Kiertovesipumppu meno vai paluupuolelle?

[--Make--]

Täytyis tehdä pikku muutoksia putkimiesten jäljiltä mm. putkittaa paisuntasäiliö suoraan varaajaan, kun laittoivat sen aikoinaan paluupuolelle, oheinen kuva selventää
Minusta paisari pitäisi olla suorassa yhteydessä vesitilaan..

Asutaan 3 kerroksisessa patteritalossa ja kuulin useita väittämiä, että kiertopumppu olisi parempi laittaa menopuolelle? Ilmeisesti kannattais samaan hässäkkään vaihtaa se sinne?



Uploaded with ImageShack.us

[seppaant]

Ennenvanhaan hyvään aikaan laitettiin kiertovesipumppu kylmempään eli paluulinjaan, koska kuumassa menolinjassa saattoi korkea lämpötila lyhentää pumpun elinikää.
Nykyisissä lämpöpumppujärjestelmissä ovat sekä meno että paluu "kylmiä", joten lämpötila ei rajoita sijoitusta ja ei ole muutakaan prosessiteknistä syytä miksi sitä ei voi asentaa kumpaan tahansa linjaan.

Missä sinulla on varoventtiili ja painemittari?

Voihan paisunta-astia tuossakin paikassa olla, kunhan varmistaa että sitä ei vahingossa eroteta venttiileillä. Ota niistä venttiileistä kahvat pois, joilla paisunta-astian voi erottaa lämpöpumpusta, varaajasta ja varoventtiilistä!

ATS

[sam68]

Pitäis tosiaan toimia noinkin. Onko toiminnassa jotain ongelmaa? Paisunnan vastapaine saattaa olla pielessä jos paineissa ongelmaa. Siellä pitäis olla 0,8bar jos pidät 1,5baria painetta verkostossa.

[--Make--]

Paisarin paineen olen säätänyt jo aikaa sitten kohdalleen.
Ilmaaminen vie useamman päivän, ja ennen vanhaan, kun kiertopumppu oli menopuolella ja paisari kattilassa kiinni (ö-lämmitys) toimi patterit tässä talossa kunnolla. Siinäkin oli menovesi shuntattu automaattisesti ja melkolailla samoilla lämpötiloilla.

[--Make--]

Kiertopumppu, kun on kytketty kuvan mukaisesti onko mahdollista, että se sekoittaa/viilentää varaajan aloasan lämmöt sekaisin, kun olen jo pitkään ihmetellyt, että miksi alaosan lämpö tippuu alkuun tasaisesti ja sitten yhtäkkiä romahtaa nopeasti, kunnes pumppu käynnistyy.
Pumpun käynnistyessä alaosan lämpö nousee ~4 astetta hetkessä eli reservissä olisikin vielä lämpöä minkä ilmeisesti kompressorin latauspumppu saa sekoittumaan anturille.

[Matias]

Ilmaaminen vie useamman päivän, ja ennen vanhaan, kun kiertopumppu oli menopuolella ja paisari kattilassa kiinni (ö-lämmitys) toimi patterit tässä talossa kunnolla

Kyllä ilmaaminen on helpompaa tai jopa tarpeetonta kun kiertopumppu on menopuolella.Aurinkokerääjiä laitellessa jouduin kääntämään pumpun virtaussuunnan just tämän takia kun muuten sai jatkuvasti ilmata.Siinä kiersi varaajan vesi sellaisenaan katonlappeella olevissa levypattereissa.

Kiertopumppu, kun on kytketty kuvan mukaisesti onko mahdollista, että se sekoittaa/viilentää varaajan aloasan lämmöt sekaisin, kun olen jo pitkään ihmetellyt, että miksi alaosan lämpö tippuu alkuun tasaisesti ja sitten yhtäkkiä romahtaa nopeasti, kunnes pumppu käynnistyy.

Kyllä tämä on normaalia varaajan kerrostumista,alkaa jäähtymään alhaalta ylös.

Pumpun käynnistyessä alaosan lämpö nousee ~4 astetta hetkessä eli reservissä olisikin vielä lämpöä minkä ilmeisesti kompressorin latauspumppu saa sekoittumaan anturille.

Joo,näin meilläkin,alaosan lämpö hieman nousee ja yläosan laskee,eli varaajan sekoittuu hetkessä tasalämpöiseksi kun lauhdutinpumppu tekee suht kovan virtauksen.Meillä virtaus on n 1300l/h ja varaaja 1250l.Patteriverkon kiertovesipumpun virtaus meillä n400l/h

[--Make--]

alhaalta ylös.

Pumpun käynnistyessä alaosan lämpö nousee ~4 astetta hetkessä eli reservissä olisikin vielä lämpöä minkä ilmeisesti kompressorin latauspumppu saa sekoittumaan anturille.

Joo,näin meilläkin,alaosan lämpö hieman nousee ja yläosan laskee,eli varaajan sekoittuu hetkessä tasalämpöiseksi kun lauhdutinpumppu tekee suht kovan virtauksen.Meillä virtaus on n 1300l/h ja varaaja 1250l.Patteriverkon kiertovesipumpun virtaus meillä n400l/h
[/quote]


mutta, kun täällä varaajan yläosan lämpötila vaan nousee, ei notkahtele, jos ei käyttövettä kuluteta.
500l varaaja, jonka yläosa tulistuu vapaalla kierrolla ja latauspumppu imee alaosasta vaihtimen kautta keskiosaan. Mittaus varaajassa on ~20cm latauspumpulta tulevan putken alapuolella. Oliskohan mittaus hieman liian alhaalla.. ?

[Matias]

Jos lämpöpumpun anturia nostaa ylemmäs niin hyötyä tulisi siitä kun varaajan kapasiteetti tulisi tarkemmin käytettyä.
Haittapuolena tuosta anturin korottamista ylemmäs varaajassa saattaisi tulla patteriverkkoon lähtevän menoveden lämpötilan notkahdus kun mlp käynnistyy.Tai sitten ei.
Kannattaahan tuo kokeilla.
Onko tuo varaaja?

[--Make--]

Kyllä ja poikkeuksena siinä on kolmas kierukka ihan alhaalla esim. aurinkolämpöä varten. Harmittaa, kun ei ole anturille tehty muita taskuja eli testailu varsin hankalaa.Varaajan kuva löytyy täältä:  
www.pohjolanmaalampo.fi/ladattavat/team/k-mallin6-15_asennus_ja_kayttoohje.pdf

[Matias]

Johnson Control manuaalista,onko sama teillä?

Asetus L1 mukaan: Käytetään yleensä patterilämmityksen
yhteydessä. Valikossa on mahdollista valita varaajan asetusarvoksi
joko kiinteä arvo (kohdassa Varaajan asetusarvo) tai
arvo joka muuttuu valikossa L1 lämmitys asetellun
lämmityskäyrän mukaisesti. Asetusarvo on kuitenkin noin 6
asetetta korkeampi kuin L1 pyyntilämpötila. Minimissään
varaajan asetusarvo on noin 38 astetta. Mikäli halutaan
asetusarvon seuraavan L1 käyrää, täytyy asetus vaihtaa ON
asentoon. Asetus vaihdetaan painamalla ”OK” painiketta,
jonka jälkeen asetus vilkkuu. Vaihda nuolinäppäimillä
näyttöön teksti ON ja paina ”OK” painiketta. Tehdasasetus
OFF / ___ oma-asetus.

Jos toiminta on sama teillä niin varaaja anturin astusarvoa voisi siirtää lähemmäksi L1 pyyntilämpötilaa.Jos se on muutettavissa.
Jos ei niin sitä saattais onnistua "narraamaan" lisävastuksella siten että varaajan veden lämpö olisi muutaman asteen pienempi kuin tuo 6 astetta.Tätä voisit kysyä Karhun huollosta ,myös tällä foorumilla on kavereita jotka tuntee nuo niksit.
Toinen vaihtoehto näyttäis olevan L1 menovesi anturin tasku,taitaisi olla sopivalla korkeudella.Jos laittais varaaja anturin sinne ja L1 anturille uuden anturitaskun varaajasta lähtevään putkeen.On olemassa putkimuhvin näköisiä anturitaskuja joilla anturin saa joko suoraan putkeen tai kulmaan.Eli muhvissa on päissä 1" putkikierre ja keskella anturia varten tasku.Olikohan n 80-100mm pitkä toi muhvi ja 1" kierteet päissä.Laitoin itse joku viikko sitten sellaisen niin siitä tiedän

[--Make--]

Johnson Control logiikalla on.
Ei taida olla huoltoa, kun tekivät konkurssin..
L1 seurannalla olen ajellut ja kokeillut myös kiinteää arvoa ilman tulosta. Menovedetkin maltilliset ulko 0/meno 30, ulko -30/meno 38
Mitatut lämpötilat: ulko -13 meno 31.8 paluu 29 astetta
L1 seurannalla se siis lisää sen 6 astetta L1 pyydettyyn käyrään ja lataa varaajan siihen lämpötilaan.
Huoltovalikossa on kohta, jossa pääsee muuttamaan sitä 6 asteen korotusta. Olisko sulla laittaa kuvaa siitä muhvista/anturitaskusta? Mistä ostit?

[Matias]

Mitatut lämpötilat: ulko -13 meno 31.8 paluu 29 astetta

Melkoisen kova kierto patteriverkossa kun dT noin vähän,meillä dT n +6C kun kierto on 400l/h.Liian kova kierto vaikuttaa varaajan vesikerrostumien sekoittumiseen.
edit2:Oletko suurentanut pattereita vai miten noin alhaisella menoveden lämpötilalla pärjää?  

Olisko sulla laittaa kuvaa siitä muhvista/anturitaskusta? Mistä ostit?

Noita on kaikissa putkiliikeissä "nippelihyllyssä".Hintaa oli jotain 2e/osa.Pitempiä anturitaskuja on myös ,ne pitää laittaa T-haaran kulmaan.Tuollaisen (pitemmän) saa myös varaajaan supistuksella jos on vapaa isompi yhde sopivalla kohdalla.
edit:Putkiosissa on sitten ainakin kahta toisiinsa sopimatonta kierrejärjestelmää joten kannattaa olla tarkkana."Kokemusta on"

[--Make--]

Mitatut lämpötilat: ulko -13 meno 31.8 paluu 29 astetta

Melkoisen kova kierto patteriverkossa kun dT noin vähän,meillä dT n +6C kun kierto on 400l/h.Liian kova kierto vaikuttaa varaajan vesikerrostumien sekoittumiseen.

Olen testaillut verkoston kiertopumppua nopeuksilla 1-3 saavuttamatta hyötyä varaajan lämpötilan nopeaan romahdukseen.

edit2:Oletko suurentanut pattereita vai miten noin alhaisella menoveden lämpötilalla pärjää?  

Bauhausista 2-rivisiä 600x1200 pattereita on yläkerrassa ja keskikerroksessa, kellariin tulee vielä pari, kun ehdin laittaa..

Olisko sulla laittaa kuvaa siitä muhvista/anturitaskusta? Mistä ostit?

Noita on kaikissa putkiliikeissä "nippelihyllyssä".Hintaa oli jotain 2e/osa.Pitempiä anturitaskuja on myös ,ne pitää laittaa T-haaran kulmaan.Tuollaisen (pitemmän) saa myös varaajaan supistuksella jos on vapaa isompi yhde sopivalla kohdalla.
edit:Putkiosissa on sitten ainakin kahta toisiinsa sopimatonta kierrejärjestelmää joten kannattaa olla tarkkana."Kokemusta on"

[--Make--]

No niin..  pudotin L1 seurannan korotuksen 4 asteeseen ja menoveden kiertopumpun ykköselle.. vaikutusta ei hirveemmin ollut  :-/


Täältä löytyy mittaukset:  http://make78.0fees.net/

[3xJ]

Täytyis tehdä pikku muutoksia putkimiesten jäljiltä mm. putkittaa paisuntasäiliö suoraan varaajaan, kun laittoivat sen aikoinaan paluupuolelle, oheinen kuva selventää
Minusta paisari pitäisi olla suorassa yhteydessä vesitilaan..

Jos palataan alkuperäiseen aiheeseen, onko etuja jos pumppu menopuolella? Meillä on myös paluussa, mutta olisi suhteellisen helppo vaihtaa.

[--Make--]

Oli kanssa helppo vaihtaa ja tuli myös kokeiltua saavuttamatta ihmeempiä..
Nyt olis Saksasta tulossa energiapihi Wilo Stratos Pico 25/1-4  jolla korvataan Grundfos 25-40

[3xJ]

Summa summarum, eli kannattaako nähdä vaihtaa menopuolelle?

Eikös kiertovesipumpun vaihdolla saavutettava säästö ole kuitenkin aika pientä? Ainakin meillä pyörii teho 15-25W, jos kyljessä olevaan näyttöön on luottamista?

[--Make--]

pienistähän se kokonaisuus tuleekin..
Grundfos vie 25W vähintään eikä säädy, kuin käsin nopeammalle..
Wilo Stratos Pico vie 3-20W ja säätyy itsestään.
Katsotaan mitä muuta hyötyä tulee mukana..

[Matias]

Kiertopumppu, kun on kytketty kuvan mukaisesti onko mahdollista, että se sekoittaa/viilentää varaajan aloasan lämmöt sekaisin, kun olen jo pitkään ihmetellyt, että miksi alaosan lämpö tippuu alkuun tasaisesti ja sitten yhtäkkiä romahtaa nopeasti, kunnes pumppu käynnistyy.
Pumpun käynnistyessä alaosan lämpö nousee ~4 astetta hetkessä eli reservissä olisikin vielä lämpöä minkä ilmeisesti kompressorin latauspumppu saa sekoittumaan anturille.

Tarkistappa kumpaan suuntaan shuntin ja paluuputken välisessä yhdysputkessa virtaus menee?Jos on vaihtehto A niin silloin kannattaa hieman syventyä tuohon,voi olla shuntissa jotain pielessä.
Kun shuntti on osittain auki niin osa LJ1 virtauksesta menee shuntin ohitusputken kautta varaajan alaosaan.Virtaussuunnan pystynee päättelemään putkien lämpötiloista

Jos virtaukset on vaihtoehto B:n mukaan niin sitten on niinkuin pitääkin.Tässä virtaukset jakaantuu kiertopumpun jälkeen paluuputken ja shuntin ohitusputken välille shuntin asennon suhteessa

Kuva on muokattu tuosta pohjasta
http://www.pohjolanmaalampo.fi/ladattavat/team/k-mallin6-15_asennus_ja_kayttoohje.pdf

[--Make--]

hmm..  pitänee mittailla lämpötilat..
Tässä vielä selvennykseksi kuva kytkennästä:



Uploaded with ImageShack.us

[seppaant]

Kiertopumppu, kun on kytketty kuvan mukaisesti onko mahdollista, että se sekoittaa/viilentää varaajan aloasan lämmöt sekaisin, kun olen jo pitkään ihmetellyt, että miksi alaosan lämpö tippuu alkuun tasaisesti ja sitten yhtäkkiä romahtaa nopeasti, kunnes pumppu käynnistyy.

Varaajan pitää käyttäytykin näin.
Kiertovesipumpun sijoituksella ei ole vaikutusta.

Lämpöpumpun käydessä sekottuu alavaraaja lähes tasalämpöiseksi.
Ylhäältä vähän lämpimämpi kuin alhaalta.
Pumpun seistessä varaajan alaosaan tulee pattereilta kylmää vettä. Tällöin varaajaan jäänyt hieman kerrostunut vesi nousee lämpömittauksen ohi = hidas jäähtyminen.
Kun pattereilta tulleen kylmän veden ja ylempänä olevan lämpimän veden rajapinta saavuttaa lämpömittarin, tulee nopea lämpötilanlasku.
Pumpun käynnistyessä ja varaajan yläosaan syötettäessä lämmintä vettä lähtee tämä rajapinta liikkeelle alaspäin.
rajapinnan ohittaessa lämpömittarin tulee nopea lämpötilan nousu.

Kuvan vaihtoehto A on mahdoton, jos näin olisi olisit keksinyt ikiliikkujan

ATS

[Matias]

Kuvan vaihtoehto A on mahdoton, jos näin olisi olisit keksinyt ikiliikkujan

Ajatellaas tilannetta että shuntti on 100% auki niin kaikki vesi kiertää varaajan kautta.
Jos asennusvirheen tms takia shuntin pyörimissuunta tai virtauksen ohjausluisti on väärin niin on mahdollista että kun shuntti alkaa pienentämään niin ohjausluisti sulkeekin  patteriverkon menovesi virtausta ja samalla avaa  ohitusputkea niin virtaus saattaa mennä kuvan A mukaan.Tähän riittäisi jos shuntin moottorin pyörimissunta on väärin.
En tosin tunne Maken shuntin rakennetta ja onko tuollaiset edes mahdollisia mutta esim OumanEH80 shuntissa onnistuu helposti.Pyörimissuunta vaihtuu dippikytkimestä ja liustin saa mihin kohtaan tahansa toimimoottorin akselille.

edit 2:unohtui virtauksista että patteriverkon kiertopumppu tuskin saa aikaiseksi tuollaista kuva A:n virtausta mutta patteriverkon paluuputki ei mene suoraan varaajalle vaan varaajalta lauhduttimelle menevään putkeen.Kun lauhdutinpumppu käy niin kaikki virtaus patteriverkosta menee lauhduttimen läpi varaajan yläosaan ja uskoisin että tässä tulee sellaiset paineolosuhteet että kuvan A "vikavirtaus" on mahdollinen.On kyllä aika monta jossia mutta helppo tuo on tarkistaa noista putkien lämpötiloista miten siellä kierto menee

Manuaali lehti 13 http://www.pohjolanmaalampo.fi/ladattavat/johnson/K6-15%20Asennusohje%20JC.pdf

– Lämmityksen 3-tie venttiilien shunttimoottoreiden suunnan
tarkistus. Moottorin suunnan voi vaihtaa kytkemällä johdot 2&4
ristiin shunttimoottorilla.(sähkökuva).

edit:kuva

[--Make--]

Kyllä Matiaksen ajatus väärästä kytkennästä on ihan oikea.
Esimerkki (kyseinen shuntti käytössä myös minulla):

Valitaan shuntiksi: Automix Termomix DS tai CS malli
http://www.automix.fi/data/File/OHJE_Pysty_A4_V2.pdf

sitten asentaja asentaa kätisyyden/shuntin, moottorin päin per..ttä niin lopputulos on jotain tuollaista..

[Matias]

Maken trendissä varaajan veden lämpötila käyrä on jotenkin merkillinen,lataus- ja purkuajat on aina yhtäsuuret riippumatta lämmöntarpeesta.
Kun varaajassa yleensä latausjakso riippuu varaajan tilavuudesta ja pumpun tehosta.
Purkujakson pituus taas pitäisi olla jossain suhteessa lämmöntarpeeseen.Eli lauhempaan aikaann pitempi ja pakkasilla lyhyempi.Ei tuollaista oikein muuten voi tapahtua kuin kierrättämällä varaajan vettä yläosasta alaosaan jatkuvasti.Jos shuntin kiertosuunta on väärä niin siihen voisi tulla sopivat paine-ero olosuhteet kun lauhduttimen kiertopumppu käy.Lisäksi shuntin varsinainen säätö toimii suht samoin (tilanne A tai B),sulkee se sitten pattereille menevää tai varaajasta tulevaa linjaa.Jos se sulkee pattereille menevää linjaa niin varaajasta tuleva virtaus saattaa jäädä päälle lauhdutiinpumpun pysähtymisen jälkeen.
Lisäksi käyntijakson alussa varaajan anturin kohdalla lämpö nousee välittömästi useita asteita,tämä voisi johtua alavaraajan yläosan veden virheellisestä kierrosta patteriverkon shuntin kautta lauhduttimelle ja takaisin varaajaan yläosaan.Lämpöjohtoverkkoon lähtevä putki on jonkin verran ylempänä kuin lauhduttimelta tuleva putki niin käyntijakson alussa nopea veden lämpeneminen voisi johtua tämän kerroksen kiertämisestä lauhduttimen kautta.
Nämä nyt on teorioita mutta tuo pitäisi olla putkien lämpötiloista tarkistettavissa,teorioilla kun ei ole fysiologisia riippuvuuksia niinkuin käytännössä toimivilla laitteilla.

[--Make--]

Sammutin verkoston kiertopumpun ja havaitsin, että lataukselta varaajalle menevä putki lämpesi samaan lämpötilaan, kuin varaajan mittaus näytti.
Laitoin kiertopumpun takaisin päälle jolloin lataukselta varaajalle menevä putki kylmeni heti.
Vesi siis kiertää vaihtimen kautta mittauksen yläpuolelle..
Pitänee kokeilla siirtaa verkoston paluuputki suoraan varaajan alaosaan, jolloin varaajan latausputki saisi olla omansa.



Uploaded with ImageShack.us

[seppaant]

Kuvan vaihtoehto A on mahdoton, jos näin olisi olisit keksinyt ikiliikkujan

ATS

Luhdutinpumpun käydessä vaihtoehto "A" on mahdollinen.
Kiertovesipumpun käydessä yksinään vaihtoehto "A" on mahdoton

Vaikka luin tämän ketjun läpi niin minulle ei oikein selvinnyt, että mikä se Maken ongelma oikein on.

ATS

[seppaant]

Pitänee kokeilla siirtaa verkoston paluuputki suoraan varaajan alaosaan, jolloin varaajan latausputki saisi olla omansa.

Tämä on hyvä ajatus

ATS

[--Make--]

ATS

Vaikka luin tämän ketjun läpi niin minulle ei oikein selvinnyt, että mikä se Maken ongelma oikein on.

ATS

"varaajan veden lämpötila käyrä on jotenkin merkillinen,lataus- ja purkuajat on aina yhtäsuuret riippumatta lämmöntarpeesta"

jotain tähän suuntaan..  :-/

[seppaant]

"varaajan veden lämpötila käyrä on jotenkin merkillinen,lataus- ja purkuajat on aina yhtäsuuret riippumatta lämmöntarpeesta"

jotain tähän suuntaan..  

Ei tuo ainakaan viime yön käyntiaikojen mukaan näin ole.

Alkuyöstä
- lämpötila -2C ja käyntiaikasuhde 41%
Loppuyöstä
- Lämpötila -8C ja käyntiaikasuhde 50%

ATS

[--Make--]

Mikähän on ollut ajatuksena, kun kuvissa paluuputki pitäisi asentaa juuri tuohon lataukselle menevään putkeen:



Uploaded with ImageShack.us


Miksi ei suoraan varaajan alaosaan omana putkenaan:





voisiko ajatus olla, että pumppu saisi verkoston viileämpää vettä ladattavaksi.. ?

[Matias]

Mikähän on ollut ajatuksena, kun kuvissa paluuputki pitäisi asentaa juuri tuohon lataukselle menevään putkeen:

voisiko ajatus olla, että pumppu saisi verkoston viileämpää vettä ladattavaksi.. ?

Varmaan tuo ja lisäksi varaajan saisi tuolla putkikytkennällä alas asti kuumaksi kun verkoston paluuvesi menee suoraan lauhduttimelle.
Ilmeisesti lauhduttimen virtausvastus on  pienempi kuin varaajan kautta niin patteriverkon kiertopumpun paluuvirtaus "oikaisee" sieltä.
Onko muuten Maken trendin vihreä käyrä LJ1 paluu vai LJ2 meno?

Vaikka luin tämän ketjun läpi niin minulle ei oikein selvinnyt, että mikä se Maken ongelma oikein on

Eipä kai siinä varsinaisesti ongelmaa ole jos patteritalossa on tuollaiset lukemat.Tosin nuo johtunee onnistuneesta lisäeristyksistä ja uusien vesipatterien riittävästä tehosta kuin lämpöpumpusta.

Mitatut lämpötilat: ulko -13 meno 31.8 paluu 29 astetta

Lataus ja purkujaksojen pituudet tuossa ihmetytti,esim LÄ:n tai Ekowellin saman teholuokan pumpuilla näkyy trendeissä ulkolämpötilan vaikutus varaajan lataus- ja purkujakson kestoaikaan.Vaihtelee monikertaisesi Maken systeemiin verrattuna.

edit:Paluukierto meneekin sitten kaiketi noin.Shuntti toimii sitten aivan oikein.Varmaan kierto korjaantuu kun siirtää "vaihtoehtoiseen L-paluu" yhteeseen

[--Make--]

Mittaukset ovat LJ1 meno ja paluu.
Teen tänään pienen testin ja muutan paluuputken paikan "vaihtoehtoiseen" paluuseen.

[Matias]

Mittaukset ovat LJ1 meno ja paluu.

Jos sulla on tallessa eilinen trendikäyrä paluuvedestä niin siinä näkyy yhdessä kohtaa kun ulkolämpötila nousee niin myös paluuveden lämpötila nousi mutta menovesi pysyi suht saman lämpöisenä.
Siitä vaan tuli ajatus että shuntti voisi toimia väärin eli A-teorian mukaan.

Teen tänään pienen testin ja muutan paluuputken paikan "vaihtoehtoiseen" paluuseen.

Kannattaa kokeilla,pitäisi trendissä näkyä miten lataus-ja purkujaksot muuttuu.

[seppaant]

Lainaus:
Teen tänään pienen testin ja muutan paluuputken paikan "vaihtoehtoiseen" paluuseen.

Kannattaa kokeilla,pitäisi trendissä näkyä miten lataus-ja purkujaksot muuttuu.

Minun veikkaus on , että ainoastaan lämpötilan nopean laskun ja nousun kohdat näkyvät trendissä entistä selvemmin.
Käynti- ja seisjaksoihin ei vaikutusta.

ATS

[--Make--]

Lainaus:
Teen tänään pienen testin ja muutan paluuputken paikan "vaihtoehtoiseen" paluuseen.

Kannattaa kokeilla,pitäisi trendissä näkyä miten lataus-ja purkujaksot muuttuu.

Minun veikkaus on , että ainoastaan lämpötilan nopean laskun ja nousun kohdat näkyvät trendissä entistä selvemmin.
Käynti- ja seisjaksoihin ei vaikutusta.

ATS

katsotaan, katsotaan..  

Paljastui myös outo ilmiö:

Varaajan ollessa kylmä ~6-7 asteinen, kun laitoin pumpun takaisin hyrräämään näkyi kylmäaineen nesteikkunassa pulputusta 30-40min kuluttua varaajan saavuttaessa ~20-25 astetta se lakkasi..

[Matias]

Varaajan ollessa kylmä ~6-7 asteinen, kun laitoin pumpun takaisin hyrräämään näkyi kylmäaineen nesteikkunassa pulputusta 30-40min kuluttua varaajan saavuttaessa ~20-25 astetta se lakkasi..

Useissa lämpöpumpun asennusohjeissa neuvotaan lämmittämään ensin vastuksella vesi ennenkuin pumpun saa käynnistää.Luultavasti kylmäaineen lauhtuminen nesteeksi ei onnistu liian alhaisella lauhdutinpiirin kiertovedellä ja siitä noi kuplat johtui.

[sailor]

Useissa lämpöpumpun asennusohjeissa neuvotaan lämmittämään ensin vastuksella vesi ennenkuin pumpun saa käynnistää.Luultavasti kylmäaineen lauhtuminen nesteeksi ei onnistu liian alhaisella lauhdutinpiirin kiertovedellä ja siitä noi kuplat johtui.

LÄ ei edes pysy käynnissä, ennen kuin jotain 15-20 astetta on säiliön lämpö.

[3xJ]

Sotken nyt taas palaamalla alkuperäiseen aiheeseen .

Nyt on kiertovesipumppu vaihdettu menopuolelle.

Samoilla grudforsin asetuksilla: PP2 ylin suhteellinen vakiopainekäyrä kyljessä pyörivät watit putosivat 25 -> 15. Kellään arvausta miksi näin kävi?

Laitoin pumpun nyt kuitenkin vakionopeudelle, koska tuntui että vesi jäähtyi patteristossa liiaksikin eikä lämpöä riittänyt talossa. Täytyy koittaa uudestaan kun saa talon kokeilun jäkeen taas kunnolla lämpimäksi.

Mikähän olisi optimaalinen lähtevän ja palaavan ero harvassa patteritalossa?

[seppaant]

Samoilla grudforsin asetuksilla: PP2 ylin suhteellinen vakiopainekäyrä kyljessä pyörivät watit putosivat 25 -> 15. Kellään arvausta miksi näin kävi?

Laitoin pumpun nyt kuitenkin vakionopeudelle, koska tuntui että vesi jäähtyi patteristossa liiaksikin eikä lämpöä riittänyt talossa. Täytyy koittaa uudestaan kun saa talon kokeilun jäkeen taas kunnolla lämpimäksi.

keskipakopumpun ottama teho pienee, jos virtausta kuristetaan
Ilmeisesti virtaus on syystä tai toisesta kuristunut pumpun paikan vaihdon yhteydessä. Tätähän tukee myös veden lisääntynyt jäähtyminen pattereissa.

Mieti asiaa tältä kantilta.

ATS

[3xJ]

[/quote]
keskipakopumpun ottama teho pienee, jos virtausta kuristetaan
Ilmeisesti virtaus on syystä tai toisesta kuristunut pumpun paikan vaihdon yhteydessä. Tätähän tukee myös veden lisääntynyt jäähtyminen pattereissa.

Mieti asiaa tältä kantilta.

ATS[/quote]

Samalla vaihdettiin kolmitiejakaja nelitiejakajaksi ja uusittiin putkitusta siinä hässäkän ympärillä, joten tuo on todennäköinen selitys. Vaikka ei sen shuntin reikä pitäisi niin paljon pienempi olla, mutta ilmat lämpeni vaihdon aikaan, joten ehkä shuntti on vaan eri asennossa, ja siitä tehon muutos??