Tyhmiä kysymyksiä

[peki]

Missä lämpötiloissa kuuluu kuumakaasujen olla eri menovesien lämpötiloissa? Onko 50°C menoveden 105°C kuumakaasu normaali?

Ei ole. Meillä 89C kuumakaasut ja lauhduttimelta lähtö 56C. Onko siinä tarkkailulasia kylmisputkessa?

[seppaant]

Missä lämpötiloissa kuuluu kuumakaasujen olla eri menovesien lämpötiloissa? Onko 50°C menoveden 105°C kuumakaasu normaali?

On liian korkea.
Vaihtoventtiilikoneessa R407C kylmäaineella pitäisi 50C menoveden lämpötilalla kuumakaasun olla n. 80C

ATS

[Mettis]

Missä lämpötiloissa kuuluu kuumakaasujen olla eri menovesien lämpötiloissa? Onko 50°C menoveden 105°C kuumakaasu normaali?

Meillähän on samanlaiset pumput.
Koitin trendejä katella ja ei meillä ainakaan ole kuumakaasun lämpö noin korkea. Kyllä se siellä reilussa 80 asteessa on täällä noilla menoveden lämmöillä.

[naur1s]

Kiitos nopeista vastauksista. Oisko Mettiksellä vaikka antaa kuumakaasujen lämpöjä eri lämmitysvesien lämpötiloilla?

En ole kertaakaan tota etupaneelia irrottanut, sen takana varmaan on tarkistuslasi jos on. Mitä oireita ilma viinan seassa aiheuttaisi?

Edit. Nyt tekee käyttövettä ja kuumakaasut 108 asteisia lämmitysvesi meno 57.3 ja tulo 48. Kaivosta tulee 1.8 ja menee -0.6.

Edit2. Kuumakaasu 118, meno 58
Kuumakaasu 88, meno 41.3.

[Mettis]

Kiitos nopeista vastauksista. Oisko Mettiksellä vaikka antaa kuumakaasujen lämpöjä eri lämmitysvesien lämpötiloilla?

En ole kertaakaan tota etupaneelia irrottanut, sen takana varmaan on tarkistuslasi jos on. Mitä oireita ilma viinan seassa aiheuttaisi?

Edit. Nyt tekee käyttövettä ja kuumakaasut 108 asteisia lämmitysvesi meno 57.3 ja tulo 48. Kaivosta tulee 1.8 ja menee -0.6.

Minäpä koitan ehtiä kerätä dataa nyt vlopun aikana.

Tai jos haluat niin voit itsekin käydä seuraamassa mun lämmityksen lukemia husdatan sivuilta. Mun nimimerkki on Mettis siellä listassa. Sieltä voit katsoa noita käppyröitä itekin.

[seppaant]

Scrollin isentrooppinen (puristustyön) hyötysuhde on 0,65 -0,70
Naur1s:n lämpötilat käyttäytyvät loogisesti mutta antavat hyötysuhteeksi vain n. 0,50
Tähän voi olla syynä:
- Kompressori on väljä
- Vajausta kylmäaineesta
- Paisuntaventtiili jumittaa
Kaksi jälkimmäistä todennäköisempiä.

[naur1s]

Scrollin isentrooppinen (puristustyön) hyötysuhde on 0,65 -0,70
Naur1s:n lämpötilat käyttäytyvät loogisesti mutta antavat hyötysuhteeksi vain n. 0,50
Tähän voi olla syynä:
- Kompressori on väljä
- Vajausta kylmäaineesta
- Paisuntaventtiili jumittaa
Kaksi jälkimmäistä todennäköisempiä.

Hmm. Saisko hieman suomennosta? Tarkoittaako hyötysuhde 0.65-0.7 käytännössä mitä? Ja pumpulla tuli joulukuussa vuosi täyteen.

[Mettis]

Kiitos nopeista vastauksista. Oisko Mettiksellä vaikka antaa kuumakaasujen lämpöjä eri lämmitysvesien lämpötiloilla?

En ole kertaakaan tota etupaneelia irrottanut, sen takana varmaan on tarkistuslasi jos on. Mitä oireita ilma viinan seassa aiheuttaisi?

Edit. Nyt tekee käyttövettä ja kuumakaasut 108 asteisia lämmitysvesi meno 57.3 ja tulo 48. Kaivosta tulee 1.8 ja menee -0.6.

Edit2. Kuumakaasu 118, meno 58
Kuumakaasu 88, meno 41.3.

Äsken kävin vilkaseen niin lauhduttimelta meno 40,6 astetta ja kuumakaasu 76,9 astetta.

[seppaant]

Hmm. Saisko hieman suomennosta? Tarkoittaako hyötysuhde 0.65-0.7 käytännössä mitä? Ja pumpulla tuli joulukuussa vuosi täyteen

0,65 -0,7 tarkoittaa 65% - 70 %
Ideaalikoneella hyötysuhde on 1 eli 100% mutta ideaalikonettahan ei ole olemassakaan joten oikeilla koneilla hyötysuhde on aina alle 100%.
Kylmäaineprosessin hyötysuhde on pudonnut 15 -20 %-yksikköä.
Koska lämpötilat käyttäytyvät loogisesti, mittaukset todennäköisesti näyttävät oikein.

Tämän vähäisen tiedon perusteella näyttäisi että koneessa ei kaikki ole kohdallaan, joten tilaa ammattitaitoinen kylmäkalle tarkistamaan laite (takuuseen)

ATS

[OilToSoil]

Oliko jossain kuvaa, jossa näkyi R407C ja R410A kylmäaineiden käyrät vierekkäin?
Eli miten kummallakin kylmäaineella käyttäytyy kuumakaasut suhteessa paineeseen tai lauhduttimen lämpöön?

[seppaant]

Oliko jossain kuvaa, jossa näkyi R407C ja R410A kylmäaineiden käyrät vierekkäin?
Eli miten kummallakin kylmäaineella käyttäytyy kuumakaasut suhteessa paineeseen tai lauhduttimen lämpöön?

Oheisessa kuvassa on p-h kaavioista katsottuna normaali käyntiolosuhteissa vaihtoventtiilikoneen R410A ja R407C kuumakaasun lämpötilat lauhduttimen lämpötilan funktiona.
Lisäksi kuvassa on naur1s:ksen lämpötilat.

ATS

[OilToSoil]

Oheisessa kuvassa on p-h kaavioista katsottuna normaali käyntiolosuhteissa vaihtoventtiilikoneen R410A ja R407C kuumakaasun lämpötilat lauhduttimen lämpötilan funktiona.
Lisäksi kuvassa on naur1s:ksen lämpötilat.

ATS

Kiitokset!

Onko normaaliolosuhteet siis, että kaivon tulolämpö on nolla astetta?
Vai mitä kaikkea tarkoittaa?

[seppaant]

Onko normaaliolosuhteet siis, että kaivon tulolämpö on nolla astetta?
Vai mitä kaikkea tarkoittaa?

Sitähän se tarkoittaa.
Siksi sanottu näin ympäripyöreästi, koska kuumakaasun lämpötilaan vaikuttaa moni asia.

OilToSoil mihin sinulla osuu kuumakaasun lämpötilat?

ATS

[Mettis]

Oheisessa kuvassa on p-h kaavioista katsottuna normaali käyntiolosuhteissa vaihtoventtiilikoneen R410A ja R407C kuumakaasun lämpötilat lauhduttimen lämpötilan funktiona.
Lisäksi kuvassa on naur1s:ksen lämpötilat.

ATS

Meillä menee kyllä pumpun kuumakaasukäyrä melkein juurikin noin. Kylmäaine on siis tuo 410.

[naur1s]

Nyt kun pumppu käy oli lämmöt kk 90°C ja meno 47°C. Ja hetken myöhemmin kk 95.5°C ja meno 49.5°C. Delta 7K. Lotinaa kuuluu pumpun käydessä pumpun lähellä. Aikaisemmin kokeilin kierrättää viinapumppua kun kone oli tauolla niin sieltä viinapiiristä se lotina kuuluu.

[OilToSoil]

Sitähän se tarkoittaa.
Siksi sanottu näin ympäripyöreästi, koska kuumakaasun lämpötilaan vaikuttaa moni asia.

OilToSoil mihin sinulla osuu kuumakaasun lämpötilat?

ATS

Koitan piirustella omia lukuja tuohon kunhan ehdin. Ensi silmäyksellä aika kohdille osuisi.

EDIT: Lisäsin liitteeksi omat käppyrät kuvana ja excelinä. Siinä on lämmitystä ja käyttövettä kumpaakin, excelistä selviää missä kohdin. Jonkinlainen vaikutus näyttää olevan myös kaivon lämmöllä.
Kyllä tuon oman käppyrän kulmakerroin mietityttää edelleen...
Onko tuossa jotain mätää? Vai meneekö nämä mittaustekniikan piikkiin nämä poikkeamat?
Olis kyllä parempi, jos nuo kaikki pisteet olisivat samoilla kaivon lämmöillä. Ei tulisi noin paljon heiluntaa.

[WPF]

Koitan piirustella omia lukuja tuohon kunhan ehdin. Ensi silmäyksellä aika kohdille osuisi.

EDIT: Lisäsin liitteeksi omat käppyrät kuvana ja excelinä. Siinä on lämmitystä ja käyttövettä kumpaakin, excelistä selviää missä kohdin. Jonkinlainen vaikutus näyttää olevan myös kaivon lämmöllä.
Kyllä tuon oman käppyrän kulmakerroin mietityttää edelleen...
Onko tuossa jotain mätää? Vai meneekö nämä mittaustekniikan piikkiin nämä poikkeamat?
Olis kyllä parempi, jos nuo kaikki pisteet olisivat samoilla kaivon lämmöillä. Ei tulisi noin paljon heiluntaa.

Veikkaan, että kotimittaustekniikka aiheuttaa haasteita.

[peki]

Oheisessa kuvassa on p-h kaavioista katsottuna normaali käyntiolosuhteissa vaihtoventtiilikoneen R410A ja R407C kuumakaasun lämpötilat lauhduttimen lämpötilan funktiona.
Lisäksi kuvassa on naur1s:ksen lämpötilat.

ATS

Sen verran korjausta tuohon R407 että ainakin omassa koneessa kuumakaasun lämmöt on aika tarkalleen puolta suuremmat kuin lauhduttimen lähtölämpötila.
Esim lauhduttimelta 35C niin kuumakaasut 70C.
Seppaantin punainen  käyrä on mielestäni hieman liian jyrkkä.

[OilToSoil]

Ja onko tuo R410A:n käyräkin liian jyrkkä?
Laitan verrokiksi tuon seppaantin tekemän vanhan kuvan, jossa lukee, että lauhduttimelta lähtevä vesi on pari astetta viileämpää kuin alin käyrä.

Katsoin tänä aamuna yhdet lukemat vielä huvikseen: Kuumakaasu oli 87,2, korkeapaine 27,3 ja lauhduttimelta lähtevä vesi 44,4 astetta.
Tämähän osuu ihan kohdilleen tähän vanhempaan kuvaan verratessa, eikö?
Noilla lukemilla ollaan lauhduttimen käyrällä 46 asteessa, mutta mikä käyrä se sitten on?
Lauhduttimelta lähtee tuon taulukon tekstin mukaan pari astetta kylmempää, kuten minulla juuri tuossa havainnossa oli.
Kaivon tulo oli 0,2 astetta ja meno -2,6.
Alapaine oli 6,8 bar.

[seppaant]

Noilla lukemilla ollaan lauhduttimen käyrällä 46 asteessa, mutta mikä käyrä se sitten on?

Se on kylmäaineen lämpötila lauhtumispaineen funktiona.

ATS

[OilToSoil]

Se on kylmäaineen lämpötila lauhtumispaineen funktiona.

ATS

Ok.
Onko se lauhduttimelta lähtevä tosiaan sitten pari astetta kylmempi?
Kuten tuossa otoksessani.
No, ainakin minun koneessa on.

[OilToSoil]

Onko seppaantilla vielä mitään näkemystä noihin kuumakaasuihin ja muihin lukemiin?
Olikohan se uudempi taulukko nimenomaan tehty kuumakaasu vrt. lauhtumislämpötila, eli jos siitä haluaa tulkata lauhduttimelta lähtevän nesteen lämpötilan, niin pitää napata pari astetta pois?

Ja miten se menee: Jos kone on vaikka tahkonnut monta tuntia putkeen, eikä saa lauhduttimelta lähtevän veden lämpöjä enää nostettua, niin eikös silloin kuumakaasu kuitenkin nouse vähitellen ylemmäs ja ylemmäs?
Eli jos ollaan koneen tehojen rajoilla, niin käyrän kulmakerroin jyrkkenee?

Tuolla toisessa ketjussa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7284.0) oli verrokkina Stiebelin lukemia, kuumakaasut oli siinäkin aika korkealla verrattuna paineisiin. Jäsen Sötkö kertoi koneestaan lukemia = "Pysähtyessä yläpaine oli 29bar, alapaine 8bar ja kuumakaasun lämpötila 103 astetta".
Onko tämä nyt vain sitten kyseiselle pumppumerkille ominaista, että luvut ovat tällaisia?

Toki ymmärrän, että taulukkojen käyrät ovat aina ideaalitilanteesta ja laskennallisia, mutta toisaalta en sitten ymmärrä tätä kuviota täysin...

[peki]

Kysymys-
Kumpi parempi, kaksi 250m reikää, vai kolme 200m syvää?

[tomppeli]

Kysymys-
Kumpi parempi, kaksi 250m reikää, vai kolme 200m syvää?

Tampereella saadaan:
- 2 x 250 aktiivimetrin kaivosta noin 46.200 kWh/a ja
- 3 x 200 aktiivimetrin kaivosta noin 52.500 kWh/a

[peki]

Tampereella saadaan:
- 2 x 250 aktiivimetrin kaivosta noin 46.200 kWh/a ja
- 3 x 200 aktiivimetrin kaivosta noin 52.500 kWh/a

Kiitos.
Tuolla Tampereella on pumppu ottanut kaivoista 43263kw ( 3933h/11kw) vajaan vuoden ajalla.
Kaivojen mitoitus osui siis nappiin, 3*200m.
Hämmästyttävän hienosti toimii foorumin mitoituslaskija

[OilToSoil]

Asiasta toiseen ja tyhmä kysymys. Tai ehkä viihtyvyyskysymys:
Mikä on mukava kylppärin huonelämpötila?
Ite oon tykänny, että jos laskee alle 24 niin sitten alkaa olee liian viilee mennä tai poistua suihkusta.
Miten muilla on?
Tähän kait vähän vaikuttaa, onko lattiassa lämpöä vai tuleeko esim. patterien kautta.

[peki]

Pientä purtavaa.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4132.80
Tuossa vanha otanta kun pimensin taloni.
Viime viikkoisen tulos oli 2160w.
Kusetetaanko uudella mittarilla?
Vastaus 80.

[peki]

Eipä ole syy selvinnyt. Täytyy odottaa samaa ajankohtaa niin todentaa
tuonkin että kolme astetta laatassa ja hieman kylmempi kaivo nostaa
kompuran kulutusta noinkin paljon.
Ihmettelen kyllä kun kv-ajokaan ei nosta ottotehoa kuin 50-100w.

[peki]

Kannattaako lämmittää 90m2 betonilaattaa 29 asteiseksi vai 120m2 27asteiseksi?

[peki]

Eipä ole syy selvinnyt. Täytyy odottaa samaa ajankohtaa niin todentaa
tuonkin että kolme astetta laatassa ja hieman kylmempi kaivo nostaa
kompuran kulutusta noinkin paljon.
Ihmettelen kyllä kun kv-ajokaan ei nosta ottotehoa kuin 50-100w.

Lisää ihmettelyy.
1.2 kämpän koko kulutus oli sähköyhtiön mukaan 28.09kwh.
Pumppuni kävi 9h35min josta käyttövettä 1h38min.
Mittausteni mukaan pumppuni vei 21kwh jos laskee 2,2kwh kulutuksella. Lämmityskäyttö vie
saman tietolähteen mukaan 2160w ja tuo 40w tulee kv-lisäyksestä.
Nämä seuraavat on ns- varmaa kulutusta.
Kiertopumppu 0.95kwh pumpun lepoajat.
Iv-kone 1,6kwh
ulkovalaistus 0,8kwh
Läppärit 1,2kwh
Telkkarit 2,5kwh..
Nämä yhteensä tekee tuon 28kwh vuorokautisen kulutuksen.
Sähköyhtiöni ei siis laskuta mitään valaistuksesta, kahvinkeittimestä, jääkaapista, pakastimesta
liesituulettimesta ja muusta pienemmästä.
Kuitenkin samalla sivulla alin kulutus yöllä tuntikohtaisesti on 0,31kwh.
Tämä jo tekisi vuorokaudessa 7,5kwh.
Omana päätelmänä on ettei mittari itseasiassa valehtele vaan se näyttää väärin

Miksi tuo ns. pohjakulus, 0.31kwh pumpun huilatessa on joka yö jolloin mitään kulutusta lukuunottamatta ulkovaloja, ilmanvaihtoo, kylmälaitteita, ulkosta kiertopumppua yms ei ole,   on vakio?

[peki]

Hämmennetään hieman lisää.
Kyseisenä yönä, 1.2 pumppuni vei sähköyhtiön mukaan 1,46kwh tehoa tuon peruskulutuksen 0,31kwh
kanssa, käyntiajan ollessa 45min.
Oma johtopäätös tästä on että sähköyhtiöllä on spot mittaus kuluttajan mittarista, mutta koska laskutus
on vakiohinnoiteltu niin mittarilla kilowatit kertyy kulutuksesta riippumatta kalliiseen aikaan ja yöllä
sitten kompensoivat tämän ylihinnoittelun takaisin.
Eli mittaus olisi pitänyt tehdä yöllä niin COP olisi ollut parempi
Mitä mieltä Matias?

[peki]

Lisää mittauksia.
Katselin oikein suurennuslasilla näitä ajoaikoja ja Sävelestä saatuja kulutuksia.
Ajoajat on oikeammin pumpun logista.
Eli pumppuni oikea ottoteho neljän eri mittausjakson keskiarvona on 2,03kwh.
Joku jääkaappi tai pakastin on saattanut olla päällä juuri testituntien aikana, mutta
näillä mennään.
Eli kolmen asteen ero lämmitysvedessä nostaa pumppuni ottotehoa 10w jos
vertaa tuohon Wattsonin otantaan

[Nakke vaan]

Nämä seuraavat on ns- varmaa kulutusta.
Kiertopumppu 0.95kwh pumpun lepoajat.
Iv-kone 1,6kwh
ulkovalaistus 0,8kwh
Läppärit 1,2kwh
Telkkarit 2,5kwh..

Minkälaisella mittarilla mittailet noiden kulutuksia?

[peki]

Minkälaisella mittarilla mittailet noiden kulutuksia?

Osassa on pistorasiamittari, jolla olen käynyt läpi lähes kaikki nuo värkit mitä on ja sitten
kunkin tuntiarviolla kertonut wattimäärän. Pientä heittoo voipi olla, mutta ei paljoo.
IV-kone, ulkonen kiertopumppu yms on sinänsä helppoja kun ne on päällä koko ajan.
Heittoa tulee lähinnä tv-katselusta. Meillä on vielä tuo 48tuumainen plasma, joka itsessään vie
330w ja tunteja tulee illassa sille noin 4h.
Ihmeen pienellä kyllä menee tuo hupisähkön osuus.
Esim. eilen koko sähkö 27,61kwh josta pumppun osuus 8h51min/18kwh.
Eli noin 10kwh jää kaikelle muulle.
Suoraan sanoen vieläkin epäilen tuota pumpun kulutusta, mutta minkäs teet kun tulos on tämä.
Tuohon 10kwh sisältyy tosiaan kaikki sähkövempaimet mitä huushollissa käytetään päivittäin.
Toki pyykkäys, astiapesu ja sauna ei olleet käytössä verrokkipäivänä.
Keskuspölynimurilla tosin imuroin noin puoli tuntia illalla.
Jääkaappi ja pakastin on 13 vuotta vanhoja. Niiden vuosikulutus on noin 180kwh molemmissa, eli nämä
vie noin 10% muusta sähkön käytöstä.
Eniten hämää tuo yöllinen kulutus, 0,3kwh kun päällä on läppäri, iv-kone, ulkovalot ja ulkonen kiertopumppu. Toki vehkeet valmiustilassakin vie jotain.
 0.3kwh*24h=7.2kwh. Eli hereillä oloaikana meillä menee 2,8kwh vuorokaudessa viihteeseen ja ruuan laittoon

[peki]

Jatkoo............
Eilen Lauantaina meni ostosähköö 31kwh. Pumpun osuus 8,05h josta kv- ajoo 1.24 16,5kwh.
Pyykkipäivä, ruokaa kahdella levyllä ja normikulustus muuten,  14,5kwh ei ole paljoo.
Takka näköjään auttaa meillä 8kwh ostosähkössä. Onko hyöty iso vaiko pieni jääköön
kunkin harkittavaksi
Hyvä takkamyyjä voisi puhtaalla omalla tunnolla myydä tuotettaan esim. näin.
Säästät 30% lämmityskuluissa MLP talossa kun ostat meiltä takan

[euroshopperi]

Ja kun vielä lämmität sitä joka päivä ja maksat puut, niin korkeintaan tulee 30% kalliimaksi, kuin ilman takkaa.

[peki]

Ja kun vielä lämmität sitä joka päivä ja maksat puut, niin korkeintaan tulee 30% kalliimaksi, kuin ilman takkaa.

Näinpä. Eurolla ei paljoo klapeja saa
Kuutio puuta painaa noin 500kg, hinta 70€, 0,14€ kilo. Eli yhden takallisen puut maksaisi
1,40.
Tämän mukaan puilla maksaisi 0,4€ enemmän kuin puhtaasti maalämmöllä.

[peki]

Asiasta toiseen ja tyhmä kysymys. Tai ehkä viihtyvyyskysymys:
Mikä on mukava kylppärin huonelämpötila?
Ite oon tykänny, että jos laskee alle 24 niin sitten alkaa olee liian viilee mennä tai poistua suihkusta.
Miten muilla on?
Tähän kait vähän vaikuttaa, onko lattiassa lämpöä vai tuleeko esim. patterien kautta.

Paras ehkä olisi vesikierto, vastuslanka lattiassa ja vielä patteri seinällä
Meillä alkaa tuo laatta toimimaan suihkuhuoneessa kunnolla vasta 30C litkuilla.
Mukavan lämmintä kaikkialla.

[peki]

Lisää kokemuksia tuosta laatan kierron sulkemisesta pumpun huilatessa.
Toiminut  tosi hyvin.
Nyt kuitenkin kun kevät alkaa tulla ikkunoista sisään niin nuo termarit ei ehdi reagoida tarpeeksi
pian ja tästä seuraa lauhduttimelle palaavan litkun lämpötilan ennenaikainen nousu.
Pumppu käy noin 5min ja kv-ajo päälle. Tosin käyttövettäkin on aika paljon enemmän tarjolla kun
runnoo manttelin täyteen 12 kertaa vuorokaudessa
Täytynee palauttaa normitilanne viikonloppuna

[Nakke vaan]

Tyhmä kysymys. Onko missään tilastoitu paljonko täällä suomenmaassa on pimeää aikaa keskimäärin?
Huvikseni laskeskelisin pihavalojen kulukkia, 171 wattia on päällä tyyliin 24/7/365 paitsi että hämärätunnistin sammuttaa ne valoisaksi ajaksi. Ensi talveksi on tarkoitus tuplata valaistus jos vaan löytyy tekijä kun tuntuvat nuo sähkärit niin kiireisiltä.