wattson

[peki]

No niin viime yönä sitten pimensin koko talon lukuunottamatta pumppua ja lattian kiertoa. (Sähkömies oli näköjään kytkenyt termostaatit samaan releeseen kierron kanssa) ja mittasin pumpun todellisen kulutuksen.
Vilkulta mitaten 100 sykäystä 178sekuntia.
3.6 jaettuna 1.78= 2.022kwh.
Wattson 2,76kwh.
 Onko kaava oikein?
Mittaus tapahtui laatan lämmöillä 25-28.5c kolmeen kertaan.


Wattsonin mittauksesta puuttuu vielä lämmönjaon ja termareiden tarvitsema virta about 50w, joka vilkulla on mukana kulutuksessa.
Ei taida olla tarvetta mihinkään inventteriin vähään aikaan jos tämä lämmitys näin halpaa on.
Tarkka kerrroin voisi olla 0.72 kun Wattsonin lukuja muuntaa oikeaksi kulutukseksi.
IVT c7 toimii pienimmällä ottoteholla laatan lämpöjen ollessa 33c asteen paikkeilla. Lämpimämpää vettä tehdessä ottoteho kasvaa 2.41kwh:iin.
Täytyy tehdä vielä sellainen ajo, jossa pyörittäisi pelkkää kompuraa.

[seppaant]

Vilkulta mitaten 100 sykäystä 178sekuntia.
3.6 jaettuna 1.78= 2.022kwh.
Wattson 2,76kwh.
Onko kaava oikein?

Kaava on oikein

Miten luet Wattsoilta tehon?

Minulla on Wattson nopeimmalla (3,6 s) keruusyklillä ja luen näytöltä 5 s välein minuutin ajalta lukemat yhteensä 13 kpl, joista lasken keskiarvon.

ATS

[peki]

Ajoitin mittauksen yöhön. Wattson antaa tietonsa Holmesille klo 02.00.
Katsoin Holmesin piirtämältä käyrältä kulutuksen. Sekin kai laskee keskiarvoa mittausnäytteiltä ja piirtää käyrää sen mukaan.
Pitää vielä laskea luvuista, mutta tulos on mielestäni käyrästä lukien vertailukelpoinen.

[peki]

Vielä, jos aletaan pilkulleen tekemään niin pitäisi jotenkin erottaa Wattsonin mittaamat kiertopumput, jotka se ymmärtääkseni mittaa oikein.
Puhdas kompura-ajo molemmilla mittautavoilla olisi ehkä paras tapa.

[Matias]

Puhdas kompura-ajo molemmilla mittautavoilla olisi ehkä paras tapa.

Jos pystyy laittamaan Wattsonin klipsit kompuran vaihejohtoihin niin sillä onnistuisi.
On syytä katkaista sähkö lämpöpumpusta klipsien asentamisen ja irroittamisen ajaksi.
Moottorisuojankytkimen alapuolella(liittimet 2-4-6) lähtevät johdot.

[peki]

Kytkin anturit johonkin mötikkään, mutta ei antanut tehoksi kuin 217w.
Siinä oli yläpuolella 1-3-5 numerot ja alapuolella 2-4-6
Laitan valokuvan tuosta kun jälkikasvu tulee kotiin kun itellä on hieman vajavaiset kyvyt siirrellä esim. valokuvia minnekkään.
Siinä on toinenkin mötikkä alpuolella, mutta luulen että ne on vastusten releet.
Onkohan Seppaant onnistunut saamaan kompuralta oman ajon?

[peki]

http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/

Onko kellään tietoa mikä tuo keltainen pieni pyöreä säädin on pääkatkaisimen vieressä?

[Matias]

mikä tuo keltainen pieni pyöreä säädin on pääkatkaisimen vieressä?

Tuo ei ole pääkatkaisin vaikka vipu on vähän samantapainen.Se on kompressorin moottorinsuojakytkin ja kun musta vipu on pystyasennossa niin se on päällä ja kun vipu on vaaka asennossa niin silloin kompressori on pois päältä.
Keltainen pyöreä säädin on moottorisuojan laukaisuvirran asetus,sitä ei saa muuttaa.
Jos esim 1 sulake palaa ja kompressori jää käymään 2:lla vaiheella niin moottorisuojakytkin avautuu automaattiseesti jos laukaisuvirta on oikein säädettyy.
Pääkytkin on jossain muualla sinun lämpöpumpussa.
Kompressorin tehomittauksen aikana kompressorin pitää käydä.

Kytkin anturit johonkin mötikkään, mutta ei antanut tehoksi kuin 217w.

Wattsonin klipsit pitäisi laittaa noihin moottorisuojan alapuolella olevien johtojen ympärille siten että 1 klpsi liittimestä 2 lähtevän johdon päälle,toinen klipsi liitin 4 lähtevän johdon päälle ja 3:s klipsi liittimestä 6 lähtevän johdon päälle.
Jos varsinaista pääkytkintä ei ole tai ei löydy niin käännä moottorisuojan vipukytkin vaakasuoraan klipsien asennuksen ja irroituksen ajaksi.
Moottorisuojakytkimen alapuolella oleva komponetti on automaattisulake ja voi hyvinkin olla vastuksien sulake. Huomaa että moottorisuojakytkin ei katkaise tuon alapuolella olevan automaattisulakeen sähköä.
Jos moottorisuojakytkimen alapuolelta lähtevissä johdoissa ei ole tarpeeksi "löysää" että mittaklipsit saa johtojen päälle niin sitten ei tuosta kohdasta mittaus onnistu.

[peki]

Kiitos kattavasta ja helposti ymmärrettävästä selonteostasi.
Mittaus onnistui todella kivuttomasti ja ilman mainittavia sähköiskuja

Lämmityskäynnissä pumppu vie Wattsonin mukaan 15 mittausluvun keskiarvolla 2527,2w (kaksi mittausjaksoa)
Käyttövedellä jakson alussa 2635, ja ajon lopussa2684w.
Tuolla omalla kertoimella 0.72 kompura veisi 1819w lämmitysk ja
käyttövettä tehdessä 1932w.
Ilmoitettu nimellinen ottoteho 1.9kw on täten ainakin mulla ihan kohdillaan.
Seppaant voi varmaan kommentoida omalta osaltaan tuota käyttämääni kerrointa.

[peki]

Tässä vielä alakierron ja kaivon pumppujen kulutukset
Kaivo 155w
alakierto 67w

[Matias]

Mittaus onnistui todella kivuttomasti ja ilman mainittavia sähköiskuja

Nykyisten sähköturvallisuus määräysten mukaan sähkökojeistot on rakennettava siten että jännitteisten osien koskettaminen vahingossa sormella (IP20) ei ole mahdollista.
Käytännössä esim moottorisuojissa ja autom.sulakkeissa liitinruuvit on niin syvällä kojeessa  ja meisselin reikä on niin pieni ettei siitä sormi mahdu.Sama on kaikissa muissa liittimissä.Tämä sen takia kun "maallikot" kuitenkin joutuu kuittaamaan lauenneen suojan tai automaattisulakkeen.
Tämä on kuitenkin vain määräys ja eikä mikään turvallisuuden takaaja.Sen vuoksi pitää aina katkaista sähkö pääkytkimestä jos kojeissa joutuu jotain operoimaan.
Sellaiset työt missä tarvitaan työkaluja on sähkökojeistoissa maallikoilta ehdottomasti kielletty oman ja muiden turvallisuuden takia.
 

[peki]

Joo joo, mitä saitte Wattsonin heitoksi? Mulla on muuten kolme sähkömieheksi lukenutta poikaa jotka eivät suostu osallistumaan meikäläisen mittauksiin millään tavalla. Miksiköhän?

[Roori]

Joo joo, mitä saitte Wattsonin heitoksi? Mulla on muuten kolme sähkömieheksi lukenutta poikaa jotka eivät suostu osallistumaan meikäläisen mittauksiin millään tavalla. Miksiköhän?

No voi voi, olis siis mahdollisuus joka vaiheelle oma watt-son ...

[peki]

Tosta tulis hyvä firman nimi.
Watt-son, laskutamme liikaa.

[peki]

No niin tarkistin nyt aamulla mitä tuo Holmes oli mittaillu käyrilleen tuosta kompressorin ajosta.

Ero oli 216w ilman kiertopumppuja koneen sisällä ja mitattu kulutus Wattsonilla noille pumpuille 222w.
Mittaustarkkuus näin ollen ihan ok.
Tuota pelkkää kompura ajoa vilkulta ei pysty varmaan kukaan tekemään.

[peki]

Hei.
Ehkä asian vierestä, mutta mistä johtuu kun lauhduttimen yli menevän veden ero on kasvanut n 10c asteeseen? Kaivolta normitulo neljän molemmin puolin.
Alakierto on koko ajan ollut "kypällä".

[seppaant]

Alakierto on koko ajan ollut "kypällä".

:-?

Jokin kuristaa virtausta.
- Onko termostaatit käytössä? Jos käytössä nyt ilmojen lämmittyä kuristaa virtausta.
- Mutasihti menossa tukkoon?

ATS

[peki]

Mutasihdin ja lämmitysputkiston suodattimen putsasin joskus joulun aikaan ja kaikki ok. Mielestäni  lauhduttimen lämmöt on kyllä pysyneet ainakin talvella suositus 6c:ssa.
Tämä mun pumpun sielunelämään opiskelu alkoi vasta Marraskuussa, joten ei ole mitään vertailupohjaa asiaan.
Tällä palstalla olen törmännyt jonkin kerran "vaihtuvalaudutteinen" termiin. Mitä tuo tarkalleen ottaen tarkoittaa?
Pitäisikö laatan kierto nostaa kakkoselle? Vähän epästabiili tilanne?
Sekoaakohan nuo säädöt kun laatan pyynti on vain 24.6c? (startti)

[peki]

Tuohon Wattsoniin Pinserin mukaan voisi liittää esim. ulkolämmön seurannan. Onko kellään hajuakaan miten tuon tekisi helposti?
Hussdatan sivuilla muuten osassa pumpuissa on lauduttimen ero myöskin noin 10c ja osalla n.6c. Saisitko Seppaant sieltä mitään selkoa tuolle lämpötilan eroille lauduttimella.

[peki]

Toimiikohan tuo Wattson paremmin inventterivehkeissä? Tuo mittari sopisi tuollaiseen pumppuun kuin nenä päähän.

[seppaant]

Saisitko Seppaant sieltä mitään selkoa tuolle lämpötilan eroille lauduttimella.

Tätä en erityisesti seurannut, tutkin lähinnä kuumakaasujen lämpötiloja

ATS

[peki]

Tein uuden ajon kellon/paperin kanssa ja ihan ok tuo toimii. Taitaa hirttää lauhdutin hieman kv käynnin jälkeen kiinni.
Käyttövettä tehdessä meno lauhduttimelta lämmöt nousee yli 50c ja pumpun palatessa lämmityskäyntiin lauhdutin jää noin kymmenen asteen eroon.

[Matias]

Käyttövettä tehdessä meno lauhduttimelta lämmöt nousee yli 50c ja pumpun palatessa lämmityskäyntiin lauhdutin jää noin kymmenen asteen eroon.

Tuossa saattaa olla tulla sellainen tilanne että lämmityskierto on poikki kun pumppu tekee käyttövettä niin lattiapiirin vesi jäähtyy kun sitä ei lämmitetä.Kun käyttövesisykli on valmis ja vaihtoventtiili kääntää kierron lattiapiiriin niin sieltä tulee jonkinaikaa kylmempää vettä kuin normaalissa lämmityskäytössä.Lauhduttimen lämpötilaero (dt) kasvaa myös silloin jos lauhduttimelle tuleva vesi kylmempää ja lauhduttimelta lähtevä on normaalilämmintä.Jos koneessa on valmiina lämpötilamittaukset lämmityksen meno- ja paluuvedelle niin sieltä saattaisi näkyä miten paluuveden lämpötila on

Toimiikohan tuo Wattson paremmin inventterivehkeissä?

Luulisin että ennen invertteriä mittaus toimii samalla tarkkuudella kuin normaalissa tehomittauksessa.
Sensijaan invertterin ja kompressorin välistä mitatessa ei Wattsson taida pystyä seuraamaan oikein jännite ja taajuusmuutoksia.Kun invertteri käynnistää moottottorin
 niin se ei nosta heti jännitettä täysille vaan siinä nousee asettelun mukaan jännite ja taajuus.Moottori käynnistyy pehmeästi ja kiihtyy asetellulla "rampilla" ajan kanssa normaakierroksille tai ylikin.Kun Wattson mittaa ainoastaan virtaa ja siinä jännite on oletettu aina samaksi niin kyllä mittaus menee käynnistyksen aikana melkoisesti pieleen.
Myös yli 50Hz kierroksilla invertteri saattaa syöttää moottorille korkeampaa jännitettä
ja silloin Watsson näyttää liian pientä tehoa.
Muttta eipä inverttereissä oikeastaan Watssonia tarvitakkaan kun niissä on jo aika paljon älyä niin ne osaa itse kertoa paljonko jännite,virta,taajuus ja teho on,ainakin reaaliaikaisesti.

[peki]

Paluuveden lämpötila ei mielestäni ehdi laskea paljoakaan.
Pressot eivät ehkä vain osaa toimia niin tarkasti lauhduttimen lämpöjen laskiessa kuin normaalissa ajossa. Eipä tuolla taida olla suurtakaan merkitystä, riittää kun laskee suositellulle tasolle 6-10c.

Samaa mieltä kanssasi, alkaa olemaan noissa uusissa pumpuissa todella paljon informaatiota tarjolla omasta takaa, ettei tuollaiselle kulumittarille ole tarvetta.
Taidan siirtää Wattsonin kyttäämään ton vaimokkeen toimia
On sitten riitatilanteessa esittää käyrää......

[peki]

Laskeskelin ajankuluksi kolmen päivän Wattsonin mittaukset ja koneelta käyttötunnit.

Maanantai-Keskiviikko  Wattson 69.8kwh#0.72=50.256kwh
Pumppu käynnissä 25h.
Mitattu hehon otto noin 2kw/h.
Onko Seppaant saanu käyriä ulos?

[peki]

http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/
Tuossa kuva Holmesin mittauksista Perjantailta 25.3 kun oli pätkäkäyntitesti päällä.
Laatan hystereesi taisi olla2.8c
Oli avannut varmaan vierashuoneen termarin kun yksi pitkä käynti näkyy sopivasti.

[seppaant]

Onko Seppaant saanu käyriä ulos?

Taidan heittää koko härvelin kaivoon, kun näyttää eniten väärin siinä tilanteessa missä sitä eniten tarvitsisin.
Ja toisekseen kun yritin saada käyriä tietokoneelta ulos kaatoi koko koneen vedoten johonkin vakavaan virheeseen. Toista kertaa en edes yrittänyt, kerta riitti.

ATS

[peki]

Mulla pelittää ihan hyvin. 26-28.3 ja 1.4 vuorokausien tiedot jäi kyllä saamatta. Täytyy vielä kokeilla vuorokausi numero 56 (parin viikon päästä), jos sitten hyytyy niin täytyy palauttaa.
Holmesin ohjelmistoversio 1.05 toimii ainakin mulla melkein oikein.
Tuntuu kyllä ettei tuo taaskaan tyhjennä muistiaan, mutta aika näyttää.

[peki]

http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/

Moi.
Mittari pelittää ihan hyvin. Sähkön kulutus on tipahtanu suorastaan pieneksi.
Palkit kertoo pumpun kulutuksen ja kun kerroin on 0.7 niin eipä paljoa maksettavaa jää.
Käynnistyksiä on noin 7-10 kpl vrk. Lämmittää vielä öisin pari kertaa mutta muuten käyttövettä.
Talon kokonaiskulutus 19-23kwh vuorokaudessa ei ole sekään iso.
Pätkää tuo kyllä käy kun lämmityssykli ei ole kuin noin 10-15 minuuttia.
Matias, pähkäilin sellaista että ottaisi yhden vaiheen pois Wattsonilta niin se näyttäisi aika oikein. Muuttuuko noissa eri vaiheissa paljonkin tuo ero eri vaiheiden välillä, vaiko onko ne stabiileja?

[Matias]

Matias, pähkäilin sellaista että ottaisi yhden vaiheen pois Wattsonilta niin se näyttäisi aika oikein. Muuttuuko noissa eri vaiheissa paljonkin tuo ero eri vaiheiden välillä, vaiko onko ne stabiileja?

Kannattaa käyttää valmistajan ilmoittamalla tavalla.Watson vaikuttaa melko kiikkerältä aparaatilta niin voi tulla ties mitä yllätyksiä jos 1 mittapiiri on auki.
3-vaihe moottorikuorma on symmetrinen eli kaikissa vaiheissa pitäis olla lähes sama virta ja kaikkien vaiheiden virrat muuttuu yhtäaikaa kuorman muuttuessa.
Siinä on varmaan pari yksivaihemoottoria lisäksi niin niiden ottama virta näkyy vain saman vaiheen mittauksessa.
Watsonin virhenäyttämää ilmeisesti suurentaa jos mittaa kuormaa jossa osa on 3-vaihe ja osa 1-vaihekuormaa.3-vaihekuorman jännite kun on 3X400V ja 1-vaihekuorman jännite on 230V.
Watson mittaa vain virtaa niin se ei osaa erottaa näitä jännite-eroja.

Edit:oliskohan Holmesissa jossain virheenkorjaus tms kerrointa jolla voisi korjata lukemavirhettä

[LPfreak]

Vuoden verran käyttänyt Watsonin talomittarina (pumpussa on oma)
Kohtullisesti/huonosti toimiva vehje.
Saa katsoa kulutusta tuolta: http://community.diykyoto.com/members/antrim
Tarkus on kyllä ilmoitettu manualissa ja ei kovin tarkkaa.
Sielläkin mainittu jossain cos efi ei otettu huomion induktivikuorman käytettäessä.
Noillä oletuksilla katseleen vain kehityssuuntaa.
Holmes on kyllä p..stä.
vie 100% tehoa prossulta kun käpistellaan käyrät
Ja verkossa on sitten laskennat jotenkin tuplana kWh:a...?
Aika vyohykke on omituisesti vain brittiläinen eikä päivity pc:n mukaan kun luvattu, hujamalla sain aikaleimat jotenkin kohdalle. (toisinsa ei minulla oikea ympäristöä sille w2k serveri, ja tarivtaan XPn, jos oikein muistan)
Holmsin uusin versio ei enä toimi konessani..
Muistista on mainittu että riittä vain 28 vrk:ksi jos otto kerran minutissa lähettimessä. Eli holmsin pitä ajaa kerran väh. 28 päivän välissä.
Kerran en kerinyt sitä tekemmään - ei ylivuotoa tapahtunut, vain sain vain 28 p viimeiset mittaukset, eli FIFO periatella, muttei kaatunut.

"propelliliitin" on sitä varteen jos tuuligeneraattori on käytössä, saa senkin huomioitu laskennoissa.  

Kaikkien hienoin ominaisuus - hyvää yölamppu yömoodissa, jos vessanpöntö näkee öisin

[peki]

Ei ole mitään virheenkorjausmoodia, mutta tuolla kertoimellakin pärjää.
Eri asia jos mittailee koko talon kulutusta.

Mullakaan ei aikavyöhyke natsaa vaan tunnin myöhässä tulee käyrälle tiedot. Kumma kun kesäaikaan siirtyminenkään ei auttanut.
Vika ei ole iso ja äkkiä sen sisäistää.

Olisikohan tuossa koneen tehossa se pullonkaula kun se ei tyhjennä muistia. Nimittäin poika tyhjensi koneeni turhasta tavarasta ja sen jälkeen on pelittänyt ihan ok.
Itellä vista home versio ja pyörii uusimmillakin ajureilla.
Manuaalissa ei kyllä ollut mitään merkintää koneen kapasiteettitarpeesta.

Tuo cos fii häviö ihmetyttää. Nimittäin mulla ainakin mittari näyttää kahdessa vaiheessa huomattavasti enemmän kulutusta kuin kolmannessa? Kv pumput ei niin isoa eroa tee että se selittäisi eron.
Laitoin mittarin yöpöydälle yövaloksi mutta muija ei tykkää muotoilusta tässä holmesissa.
LPfreak, oletko kokeillut kuinka suuri ero on pumpun omaan mittariin ja Holmesin näyttämään?
Vanhempiin pumppuihin, jossa ei kulumittaria ole tuo Wattson olisi ihan härkevä hankinta.

[258m2]

Sulla on peki kone homeessa. Pitäis silloin seiska vaihtaa

Ostin tuommoisen saksalaisen 3-vaihe KW-mittarin (30euro). Pääseköhän sillä samanlaiseen tyydytykseen kuin Watsonilla? Joissain malleissa oli tietokoneliitäntä, en ole omaa tutkaillut...

[peki]

Joo pitäisi päivittää seiskaan. Tämä vista on vissiin ollutkin susi jo alusta asti.
Saatko siitä saksalaisesta mittarista mitään infoo meille niin näkisimme miten pumppusi toimii?

[peki]

http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/

http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/06/kuva-2/

Moi taas.
Tossa olisi pumpun kulutuksia nyt kun on lämmitelly pelkkää käyttövettä.
Taloudessa on viisi henkilöä tällä hetkellä viikolla ja 1-3 viikonloppuisin.

Tätä voisi kutsua jo halvaksi tavaksi lämmittää taloaan ja käyttövettä.
Voi olla että mennään alle 10000 kw/ vuosi kokonaiskulutuksessa.
Wattson on toiminut ihan moitteetta ja antaa tiedotkin ulos ihan oikein.
Tosin näyttää vieläkin tuon kulutuksen yläkanttiin.
Kerroin on 0.7 noihin käyriin niin saa oikeat kulutukset.

[showman]

Olen mitannut eroja Wattson vs. Fluke 435 Power Quality Analyzer näyttämää. Fluke on tuhansia euroja maksava mittari TODELLISEEN virran kulutukseen. Seuranta tiedonkeruineen jatkuu vielä, mutta tässä meidän kombinaatiossa kerroin on 0,76 x Wattsonin näyttämä kulutus.

[peki]

Itse tein havaintoni kwh mittarin vilkulta sekuntikellon kanssa moneen kertaan. Mitä mittasit Wattsonilla?
Esim. kaivon pumpun ja mlp:n sisäisen kiertovesipumpun se mittaa oikein. Näitten kulutus ja kompura yhdessä antaa mulla kertoimeksi 0.7.
Sulla siis isommat kiertovesipumput niin kerroin on jotain muuta.
Jos mulla olisi täysillä kaikki pumput niin kerroin olisi 0.75:n luokkaa.
Ai niin, vielä se että mittaushetkeä en muista, mutta kompuran ottoteho muuttuu kaivon lämpöjen muuttuessa, noiden vakioiden pysyessä samana. Matias voi varmasti selittää paremmin.

[Matias]

Olen mitannut eroja Wattson vs. Fluke 435 Power Quality Analyzer näyttämää.

Jos sulla on toi Fluke kiinni lämpöpumpussa niin voisitko katsoa ensimmäisen sekunnin ottotehon kun pumppu käynnistyy ?
Kiinnostaisi tietää millaiset voimat kompressoriin kohdistuu käynnistyshetkellä.

[peki]

Ihan vähän asian vierestä mutta vositko Matias selventää kun puhutaan hitaasta ja nopeasta sulakkeesta. Mitä eroa noilla on?
Ja onko reletaulussa enää eroa?

[Matias]

kun puhutaan hitaasta ja nopeasta sulakkeesta. Mitä eroa noilla on?

Jos puhutaan nykyaikaista varokeautomaateista niin noissa on aina  kaksi erillistä  laukaisumekanismia.
Välittömän(nopean) laukaisun aiheuttaa tarvittaessa ns magneettinen laukaisu,siinä sähkövirta menee automaatin sisällä olevan tukevan käämin läpi ja mitä suurempi virta niin sen suurempi magneettikenttä muodostuu tuon käämikelan päihin.Siinä käämikelan pään lähellä on jousivoimalla viritetty rautaläpyskä sijoitettu siten että se on magneettikentän tuntumassa,aika samanlainen kuin hiirenloukussa oleva levy johon syötti laitetaan.Jos magneettikentän voima ylittää jousivoiman niin rautalevy liikahtaa "liikaa" ja liipaisee päävirtakoskettimien kippimekanismin auki.

Toinen laukaisutapa on ns terminen(hidas) laukaisu.Siinä samainen automaatin läpi menevä sähkövirta menee pieniohmisen vastuksen läpi ja tuo vastuslanka on kierretty bi-metalli liuskan ympärille.Bi-matallilla on sellainen ominaisuus että lämmetessään se alkaa taipua,yleensä nuo on kylminä suht suoria mutta kun niitä lämmitetään niin taipuvat kaarelle.Tämä bi-metalli/vastus nippu sijoitettu samaisen liipaisumekanimin lähelle ja jos automaatin läpi menee liian suuri virta niin se menee myös bi-metallin ympärillä olevan vastuslangan läpi ja vastuslanka kuumenee "liikaa" jolloin bi-metalli taipuu niin paljon että sen toinen pää painaa kippimekanismia joka liipaisee päävirtakoskettimet auki.
Terminen laukaisu tulee aina jonkinlaisella viiveellä kun siinä pitää ensin vastuksen lämmetä ja sitten bi-metallin taipua ennenkuin varsinainen virrankatkaisu tapahtuu.
Nykyään ei oikeastaan ole vain hitaita ja nopeita sulakkeita vaan niitä on useita.Sulakkeen(automaatin) laukaisuherkkyys on merkitty automaatin virta-arvon viereen isolla kirjaimella.Nuo kirjaimet (A-B-C-D)tarkoittaa laukaisuherkkyyttä siten että A on kaikkein herkin ja normaalikäyttöön tarkoitetuista D on jäykin.Yleensä pientaloissa on käytössä joko B tai C käyrän sulakkeita.Jos sulakkeessa on merkintä
B10 niin se tarkoittaa 10A:n nopeaa sulaketta,jos taas merkintä on C10 niin se on 10A:n hidas sulake.Raskaammalle käynnistykselle(moottorit tms) kannattaa käyttää C käyrän sulakkeita.
Näitä varokeautomaatteja on 1- ja 3 vaiheisia.3-vaihe automaatissa joka vaiheelle oma laukaisumekanismi muuta ne on silleen yhdistetty mekaanisesti että yhden vaiheen laukaisu katkaisee kaikki 3 vaihetta.
Pientaloissa ei yleensä ole kuin 1-vaihe automaatteja kun ne on hieman halvempia kuin 3-vaiheautomaatit
Vanhoissa tulppasulakkeissa on usein sulakkeen kylkeen leimattu etanan kuva joka tarkoittaa hidasta laukaisua

Infoa valmistajalta
http://www.utupowel.fi/liitetiedosto.aspx?att=PDF/hager/tekniset_tiedot/6_johdonsuojat_t.pdf&s=2