Tyhmiä kysymyksiä

[Roori]

... Näillä nollan keleillä on pikkuinvertterin kuumakaasun keskilämpötila alle 50-astetta lämmitystilassa,
joten ihan kauheasti ei siitä voi varastaa ylimääräistä lämpöä käyttöveteen. Olisi kiva saada foorumille joku Thermian invertteripumpun omistaja,
sillä kiinnostaisi tietää miten heidän HGW ratkaisunsa toimii muuttuvatehoisessa pumpussa matalammilla lämpötiloilla.
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_DI_DDI_datablad_FIN24082016.pdf

Niinpä...ei siinä mitään niistettävää tulistukseen ole tarjolla matalilla kuumakaasuilla, kai se on tuolla Thermialla ettei se pienillä tehoilla lattiaan paljon mitään tulistele sinne käyttöveteen sillä HGW:llä...sam68 sen varmaan osaa kertoa...

[Roori]

Tulistuskoneessa on ulkolämpötilan perusteella vaihtuva ylävaraajan lämpötila.
Leudolla säällä pyritään 50 - 55 C lämpötilaan ylävaraajassa.
Muulloin on käytössä korkeampi lämpötila.
Tämä tekstin yläpuolella olevan viestin jätän kommentoimatta.

meneekö se noin kaikkilla tulistuskoneilla tiedä häntä, saattaa mennäkin koska kuumaavettä pitää jollain konstilla taata saatavaksi hanoista...tuosta seuraa se että ala-osaan on pakko tehdä ylikuumaa tuotosta lämmitykseen (varsinkin lattialämmityksen kanssa) jotta taataan käyttöveden saanti...ja COP kärsii. Näkyy selkeesti tulistuskoneen trendeistä.

[tomppeli]

meneekö se noin kaikkilla tulistuskoneilla tiedä häntä, saattaa mennäkin koska kuumaavettä pitää jollain konstilla taata saatavaksi hanoista...tuosta seuraa se että ala-osaan on pakko tehdä ylikuumaa tuotosta lämmitykseen (varsinkin lattialämmityksen kanssa) jotta taataan käyttöveden saanti...ja COP kärsii. Näkyy selkeesti tulistuskoneen trendeistä.

Kesällä, kun ei ole lämmitystarvetta ollenkaan, tekevät sekä tulistuskone, että vaihtoventtiilikone pelkkää kuumaa käyttövettä.
Tulistusvaraajan yläosaan tulee silloinkin hiukan tulistusta ja ylävaraajan lämpötila on noin 10 astetta korkeampi, kuin alavaraajan.
Tässäkin tilanteessa on tulistumisesta hyötyä.
Vaihtoventtiilikoneessa sitä ei hyödynnetä.

[MLP_kauppias]

Kesällä, kun ei ole lämmitystarvetta ollenkaan, tekevät sekä tulistuskone, että vaihtoventtiilikone pelkkää kuumaa käyttövettä.
Tulistusvaraajan yläosaan tulee silloinkin hiukan tulistusta ja ylävaraajan lämpötila on noin 10 astetta korkeampi, kuin alavaraajan.
Tässäkin tilanteessa on tulistumisesta hyötyä.
Vaihtoventtiilikoneessa sitä ei hyödynnetä.

Jos asiaa tarkistelee vain yhdestä kapeasta persvektiivistä unohtaen kokonaisuuden, niin tulistuksesta on joo tossa casessa "hyötyä"...

Jos asiaa katsoo kokonaisuutena, niin tässäkin tapauksessa tulistustekniikasta on hyötysuhteen kannalta haittaa: alavaraajaa joutuu pitämään lämpöisempänä kuin mikä on pyyntilämpötila lämmönjakoon. Tämä näkyy huonompana hyötysuhteena ja pienempinä säästöinä. Näytäppä yksikin tulispumppu jossa yläosa on kesällä 55 C ja alaosa 23 C (23 C = kosteidentilojen mukavuuslämpö)

Vaihtoventtiili koneilla lämmönjakoon voidaan tuottaa suunnilleen sitä lämpötilaa, mitä siellä tarvitaan. Käyttövesi tehdään erillisenä prosessina 100% teholla. Tällä tekniikalla päästään parempaan hyötysuhteseen. Lämmityspiiriin aina suosittelen erillistä riittävän suurta puskurivaraajaa ja myös käyttöveden esilämmityksen voi halutessaan toteuttaa kierukallisesta puskurivaraajasta.

Ei ole loppukäyttäjän etujen mukaista suositella tulistuslämpöpumppua omakotitaloon!

[Roori]

Jos asiaa katsoo kokonaisuutena, niin tässäkin tapauksessa tulistustekniikasta on hyötysuhteen kannalta haittaa: alavaraajaa joutuu pitämään lämpöisempänä kuin mikä on pyyntilämpötila lämmönjakoon. Tämä näkyy huonompana hyötysuhteena ja pienempinä säästöinä. Näytäppä yksikin tulispumppu jossa yläosa on kesällä 55 C ja alaosa 23 C (23 C = kosteidentilojen mukavuuslämpö)

meneekö se noin kaikkilla tulistuskoneilla tiedä häntä, saattaa mennäkin koska kuumaavettä pitää jollain konstilla taata saatavaksi hanoista...tuosta seuraa se että ala-osaan on pakko tehdä ylikuumaa tuotosta lämmitykseen (varsinkin lattialämmityksen kanssa) jotta taataan käyttöveden saanti...ja COP kärsii. Näkyy selkeesti tulistuskoneen trendeistä.

Jäi tuosta omastakin kirjoituksesta mainitsematta että tulistuskoneella omakotitalossa yleensä suurin osa ajotunneista on juuri tommosta 'epäedullista' ajoa jossa alaosaa pitää pitää liika kuumana ja tiedossa on noin suurinpiirtein että tilojen lämmittäminen on ~75-80% lämmöntarpeesta ja käyttövesi loput, eli suurin lämmöntarve 'enemmistö' pitää ajaa 'epäedullisesti' jotta 'vähemmistö' on tyytyväinen 

[seppaant]

Ei "mutua" vaan:
Numeroita, laskelmia ja koeajoja olkaa hyvät.

ATS

[Roori]

Ei "mutua" vaan:
Numeroita, laskelmia ja koeajoja olkaa hyvät.

ATS

ei taida löytyä keltään samasta taloudesta eri tyyppisiä masiinoita.
jos jollain riittää tuohta ja intoa, niin....

[k113635]

Varsinaiseen aiheeseen, tykkääkö joku muukin nähdä talolokitusten seassa värejä pelkkien numeroiden tai kuvaajien lisänä?
Innostuin kikkaileen kokeeksi köyhän miehen lämpökameranäkymän tuohon Jäspin varaajan sisältöön käyttäen 5 eri korkeudella
olevaa lämpöanturia ja yksinkertaista kolmen värin koodausta lisättynä kevyellä liu'ulla.:
punainen - lämpötila on yli Niben pyynnin
oranssi - lämpötila on Niben pyynnin ja lattian paluun välissä
sininen - lämpötila on alle lattian paluun.

Lopputulema osoittautui yllättävän selkeäksi, enää ei tartte tihrustaa numeroita puhelimen pieneltä ruudulta vaan
näkee aikasten lailla välittömästi mikä on tilanne varaajassa.

Esimerkkinä tämän iltainen saunareissu.
20:35 varaaja täynnä piri pintaan. Tuota toiseksi alinta anturia käytetään latauksen lopetukseen eli lataus rupeaa loppumaan
kun tämä anturi saavuttaa lattian paluuveden lämpötilan.
21:20 viimeinenkin vesipeto lopettaa suihkuttelun ja varaaja on täysin tyhjä.  Huomatkaa varaajan alaosan lämpötila, jos
lauhduttimelle ottais tuolta isommin, niin hyötysuhde ehkä tykkäisi, mutta Niben tarttis pyöräyttää melkein koko varaaja ympäri jotta
menovesi nousisi pyyntiin 27.5 asti n. 4-asteen deltalla. Sen sijaan varaajan alaosasta otetaan vain alle 100l/h ja loput
lattian paluusta, jolloin lauhduttimen lähtö pysyy lähellä pyyntiä, eikä invertteri lähde kiihdyttelemään hallitsemattomasti.
23:30 tilanne rupeaa stabiloitumaan ja Jäspi on välilevyynsä asti täynnä lauhduttimelta tulevaa lämmintä vettä.

[jm82]

Pakko häpeäkseni tunnustaa, että olen myös myynyt tulistuskoneita

Merkkejä on halua hyvässä enkä pahassa mainita. Mainitse pois vaan.

Sanoisin myös niiden kestävyyden olevan heikompi.
-------------

alavaraajaa joutuu pitämään lämpöisempänä kuin mikä on pyyntilämpötila lämmönjakoon.

on/off vaihtovena: Käyttövesi tehdään erillisenä prosessina 100% teholla.

Itsellä tuo kestävyys oli yksi pääkriteereistä ja hinta. Sekä ehkä helppo korjattavuus ja helppokäyttöisyys. Tulistin vehkeet oli niin monimutkaisia, että ei niistä ottanut mitään selkoa maallikko, sekä ei niitä kukaan edes tarjonnut. Lisäksi ovat isompia kooltaa, eli ei olisi edes mahtunut tai olisi ollut hankalampi laittaa kellariin. Itsellä kanssa mielikuva että tulistimen kompura hajoaa herkemmin ennen aikojaan. Ilmeisen herkkiä ovat säädöille, tai sitten siihen on joku muu rakenteellinen syy? Johon en keksi sanoa että mikä. On/off pumpussa vesi pääsee virtaamaan vapaasti, eli ei ole mitään shuntteja välissä. Eli ei tarvitse esim opation modata maalämpöpumppua, koska ei ole mitään modattavaa. 2017 alkaa 9 vuosi nibe "vanhukselle", kaivon kaksi lämpöanturia on mennyt useampi vuosi sitten vaihtoon, mutta ei mitään sen isompaa.

[tomppeli]

Patterikohteessa tehdään kuumempaa kiertovettä, kuin lattialämmityskohteessa.
Korkeamman lämpötilan takia kompressorin vastapaine on korkeampi.
Kompressori kuormittuu enemmän patterilämmitteisessä ja siitä syystä sen normaali kuluminen on suurempaa.
Tämä pätee sekä vaihtoventtiilikoneille, että tulistuskoneille, eikä siinä ole mukana mitään mystiikkaa.

[jm82]

En myt muista kuka täällä kertoi että rikkoontumisia olisi suurin piirtein saman verran patterilämmitteisessä ja lattialämmitteisessä. Ja eniten rikkoontumisia taisi olla lattialämmitteisissä jossa oli iso, noin 12 kW kompressori. Joku fiksumpi ja osaavampi foorumilainen se kumminkin muistaakseni oli.

Täällä ainakin on olleet paineet tai kuumakaasu aika matalalla, vaikka onkin pattereilla lämpeävä. Joillakin on kompura kestänyt erittäin kauan patteritalossakin ja itse ainakin toivon että sama juttu olisi. Eli kuumempi lämmitysvesi ei pääsisi mitenkään rikkomaan kompressoria. Onhan siinä kumminkin moottorisuoja ja presostaatti jos menee tarpeettoman kuumaksi jostain syystä. Täällä sai korkeintaan 59-60 C paluuveden ja sitten meni kone tilttiin, eli suojat ainakin toimii vielä. Kone on kait säädetty että 55 C olisi maksimi paluu.

Toki on/off pumpulle kannattaa myös laittaa ison puskurivaraajan jos haluaa maksimoida kompressorin keston (patterilämmitys)? Esim 10kW koneelle 300 L läpivirtaava puskuri ja mittaus puskurin jälkeen, niin kompuran elinaika pitäisi olla suht hyvä? Kompura ei pääse menemään kylmäksikään koska kompressorin lämmitin lämmittää jatkuvasti tai ainakin joskus sitä kompuran öljyä tai mitä siellä sisällä mahtaa ollakaan.

[peki]

Eipä tuo onnistuisi ilman varaajaa, laatasta ei tarvitse varastaa mitään vaan tehdään varaajaan
kv-esilämmityksen kulutuksen verran enemmän lämmintä vettä. Tuotetun lämmitysveden lämpötilaan
tuo ei vaikuta vaan ainakin invertterin tapauksessa lauhduttimen keskilämpötila pysyy samana.
(Tai itse asiassa laskee hetkittäin suuren käyttöveden kulutuksen aikana, mutta menee liian yksityiskohtaiseksi)
On/off koneella tulisi vuorokautisia käyntitunteja lämmitystilassa vastaavasti enemmän, tarkempi käyttäytyminen
riippuisi säätöjärjestelmästä ts. pääseekö varaaja pyörähtämään niin sanotusti ympäri. Itse lopetan varaajan
lataamisen samalla hetkellä kun varaajan pohjalla on samanlämpöistä vettä mitä tulee lattian paluusta eli
lauhduttimelle ei missään tilanteessa pääse lattian paluuta lämpöisempää vettä. Tämän toiminnan saavuttaminen
yhdessä invertteripumpun tehonsäädön haasteiden kanssa on ollut mielenkiintoista. Mutta lataamalla varaajaa
tarpeeksi hiljaa on mahdollista säilyttää lämpökerrostumat koskemattomina, joka mahdollistaa tuon edelläkuvatun
toiminnallisuuden.

Nappailin numeroita omista lokituksista ja näin tarkasteltuna esilämmityksen tehovaatimukset näyttävät hurjilta.

Kaikki lukemat ovat watteina ja vuorokautisia keskiarvoja, mittausjärjestelmän epätarkkuuksista johtuen saatavat sisältää min +-5% virhettä,
tulivat ihan suotta kuvaan noin monella merkitsevällä numerolla.
Oranssilla on merkitty talon lämmitykseen tarvittu keskiteho eli tällä teholla on lämmitetty laattaa.
Sinisellä on merkitty keskimääräinen teho millä Nibe on lämmittänyt (lämmitysveden) varaajaa.
Harmaalla näytetään noiden kahden ylläolevan erotus, eli näin paljon suuremmalla teholla on lämmitystä tarvinnut tehdä
jotta kv-esilämmityksen kulutus ei vaikuttaisi lattian lämmitykseen.
(Tuossa harmaassa palkissa on mukana myös varaajan häviöt! Teknisessä tilassa on n. +20C ja lämmitysvesi on alle 30-asteista,
joten voisikohan olettaa että häviöt ovat alle 100W?)

Keskiarvo tuolle yliteholle on tällä viikolla 445W eli +25% isommalla teholla on täytynyt tehdä lämmitystä kuin ilman kv-esilämmitystä,
yllätyin hieman lukemien suuruudesta, kWh:eina katseltuna erotus on tuntunut pienemmältä. Lukemista on mahdollista nähdä suuren
käyttöveden kulutuksen merkitys esim. jouluaattona pitkät saunottelut nostivat ylitehon melkein 700Wattiin ja taas tänään kun ei kukaan
ole käynyt suihkussa on yliteho vain 234W.

Tässä päästäänkin kiinni sellaiseen seikkaan, ettei kv-esilämmitys ihan ilman miinuksia olekaan mahdollista.
-lämpöpumpun ja keruun mitoituksessa on huomioitava suurempi tehontarve ja energianotto keruusta
-suurempi tehontarve lämmitystilassa heikentää väistämättä hyötysuhdetta, mutta tarkasteltaessa
lämmitysjärjestelmää kokonaisuutena ml. käyttöveden tuotto pitäisi hyötysuhteen kasvaa.
Optimipisteen löytäminen järjestelmätasolla ympäri vuoden ei vaan ole ihan yksinkertaista.

Teillä meni 25.12 2347w esilämmityksen kanssa lämmitykseen ja meillä 43kw pumpun tuottamana, eli
1800w ilman esilämmitykierukoita.
Niinpä mitä säästöä esilämmitykset tuovat
No varaaja auttaa tietysti pitämään kompuran käynnissä, mutta ei tuolla oikeata säästöä tehdä
LTL- arvot kiinnostaisi myöskin kyseisenä ajankohtana.

[peki]

TYhmä kysyy. Mikä on ihanteellinen lämpötila tälläisellä maalämpökoneissa käytetyille
mäntäkompressoreille?
Ihan vaan vertailun vuoksi auton moottori toimii parhaiten jossain 70C tietämissä.

[euroshopperi]

Laita tuohon auton moottoriin nyt 35 astetta lisää, niin öljyn lämpö estää veden tiivistymisen öljyn sekaan. Vesikiertonakin lämpö on n. 90 asteen korvilla, joka on siis jäähdytysjärjestelmän lämpö, eikä moottorin lämpö.

[peki]

Laita tuohon auton moottoriin nyt 35 astetta lisää, niin öljyn lämpö estää veden tiivistymisen öljyn sekaan. Vesikiertonakin lämpö on n. 90 asteen korvilla, joka on siis jäähdytysjärjestelmän lämpö, eikä moottorin lämpö.

Niinpä, kesätermarit ennenaikaan aukes 87C muistaakseni. Mutta jostain luin että auton moottorin
optimaalinen lämpötila olisi 70C

[fraatti]

Niinpä, kesätermarit ennenaikaan aukes 87C muistaakseni. Mutta jostain luin että auton moottorin
optimaalinen lämpötila olisi 70C

Jatkuvasti kun päästöjä halutaan alemmaksi niin moottorinkäyntilämpötiloja on nostettu. Yli 100 astetta ei ole harvinaisuus. Öljyille toki tulee lisää vaatimuksia...

[jm82]

Laita tuohon auton moottoriin nyt 35 astetta lisää, niin öljyn lämpö estää veden tiivistymisen öljyn sekaan. Vesikiertonakin lämpö on n. 90 asteen korvilla, joka on siis jäähdytysjärjestelmän lämpö, eikä moottorin lämpö.

Juu.
Ilmeisesti kun moottoriöljy on riittävän lämmintä, niin siihen moottoriöljyyn "sekoittunut" vesi haihtuu pois, eli öljy puhdistuu. Siksi olisi hyvä että termostaatti on kunnossa ja käyttää moottorin riittävän lämpöiseksi ja riittävän kauan aikaa.

90 taitaa olla se normaali lämpö ja viisari pystyssä. 100C on vielä normaali lämpö myös. Punainen saattaa olla jossain 120C. Moottoripyörässä alaa propelli pyöria 100C kohdalla ja nousee vielä johonkin 120C jos ajaa vähän liian hiljaa tai on kovin kuuma.

Jos termostaatti on kunnossa, niin sisällä on lämmintä ja kulutuskin pitäisi olla pieni. Mulla Alfassa joskus pyöri flekti kun termari ei ollut vielä avautunut. Ainakin lämpöä riitti hyvin koppiin.
edit:
Nopeasti googletin ja jossain pökötissä sähköinen termostaatti avautuisi vasta 105 asteessa.

"90 Astetta on likimain normaali. Flekti lähtee hitaalle nopeudelle n.95 asteessa. Mittarivirhettä voi olla suuntaan/toiseen hiukan."
"EW-moottorien termostaateista (sähköiselle termostaatille ilmoitetaan arvoksi 105 astetta, mekaaniselle 89 astetta):"

[Seagear]

Jatkuvasti kun päästöjä halutaan alemmaksi niin moottorinkäyntilämpötiloja on nostettu. Yli 100 astetta ei ole harvinaisuus. Öljyille toki tulee lisää vaatimuksia...

Suzukin (ja Yamahan?) 4T-perämoottorin vakiotermostaatti aukeaa 50-asteessa. 60- ja 72-asteen termarikin löytyy lisävarusteena.
http://www.boats.net/parts/search/Suzuki/Outboard/2007/DF60/THERMOSTAT/parts.html

Tuo liian kylmänä käyvä kone yhdistettynä kylmiin vesiin ja vetouisteluun tyhjäkäynnillä saattaa aiheuttaa sen, että moottoriöljyn sekaan päätyy palamatonta bensaa. Öljyn määrä kasvaa moottorissa ja voiteluominaisuudet heikkenevät kun öljyä ohennetaan bensalla. Ainakin Yamahan peräprutkut ovat tästä kuuluisia. Muistan kyllä kuulleeni että samaa tapahtuu tietyillä automerkeillä jos ajetaan pelkkää nurkka-ajoa kaupungissa.

[peki]

02.12  OEK lämmitys 1,83 ja kv-mukana 2.01
03.12  OEK lämmitys 1,86 ja kv-mukana 2.03
04.12  OEK lämmitys 1.64  kv mukana 1,76 ?
05.12  OEK lämm      1,99      sis kv     2.22.
06.12  oek  lämm      1,71      sis kv     1.91
07.12  oek  lämm      1,59      sis kv     1.87  Korjattu arvot. (9.25/1.22*2/550/18.3)Pakkanen lauhtui
ja varmaan mentiin edellisen päivän latauksella.
08,12   OEK lämm     1.98       kv         2.30 Pieleen mennyt säätö tod näk.
09.12   OEK lämm     2,25       kv         2,45 Joo, niin näyttäisi olevan. Palautin edelliset asetukset.
10.12   OEK              1.89      KV sis     2.16 Eipä paljoo sauna vaikuttanutkaan?
11.12   OEK              1.68      KV sis     1.83 Kummasti kun pakastuu niin pumppukin toimii paremmin.
12.12   OEK              1.82      KV sis     1.99 Ilma lämpes vähän.
13.12   OEK              2.31     KV           2,56. Panin kaikki piirit sepposen selälleen illalla. Tosin oma mh on vieläkin kylmänä. Sauna.
14.12   OEK             2,04      KV sis       2,29. Tänään töistä tullessa kämppä oli ihan pimeenä.
Vaihdoin sähköyhtiötä ja tässä oli tullut joku sekaannus ja olivat katkaisseet sähköt.
Kämppä oli viilennyt 8 tunnin aikana  vajaan asteen. Laitoin yläkerran termareilla ohjaukseen ja
ulkosen kakkoselle kun ikävästi alkaa COP laskemaan.
16.12   OEK   1,85  SIS KV  2.13.   
17.12   OEK   1,75   SIS KV 1.97.
18.12   OEK   1,74  SIS KV  2.03.
19.12   OEK   1,69 KV 2,15. Suurivetinen kotona.
20.12   OEK   2,10 KV  2,55
21.12   OEK   1,83  KV 2,26
22.12   OEK   1,87  KV 2,42 Seuraavat vuorokaudet ajan lattian kierto ykkösellä.
23.12   OEK   2,09. käyttövettä meni omiin tarpeisiin ihan riittävästi...
24.12   OEK   1.71  KV sis 2,24.
25.12   OEK   1,62  KV SIS 2,22 Pumppu kävi 370min lämmitysajoo. LTL 13.8
26.12  OEK    1,93  KV SIS 2,52 Pumppu kävi 426min lämmitysajoo. LTL 12,7
27.12 OEK     1,89  KV SIS  2.14  Pumppu kävi 500min lämmitysajoo LTL 16
28.12 OEK     1,85  KV SIS  2,17  Pumppu kävi 519min lämmitysajoo LTL 17,5
29,12  OEK    1,75 KV SIS   2,01  Pumppu kävi 400min lämmitysajoo LTL 15.1
30.12  OEK    1,70  KV SIS  2,02  Pumppu kävi 361min lämmitysajoo LTL 12,8
 Käytän Malmin mittausasemaa laskelmissa.
Muokkaa viestiä
« Viimeksi muokattu: 31.12.16 - klo:01:08 kirjoittanut peki »
Ilmoita valvojille   88.113.36.53

Tuossapa laatan kierron vaikutuksia. Ulkonen ykkösellä laatan delta on 4,2C.
Eli käyrän pyynti esim. 30C niin pumppu tekee 3,6C hystereesillä 31,8+4,2=36 asteista kiertoon aivan lopussa. Tämä siis ohitusputken jälkeen mitattuna. Lauhduttimelta lähtee 38C.
Eli säästäisin noissa litkujen lämmöissä noin 2C jos ajaisin kaikki lauhduttimen kautta?
Mikähän mahtaisi olla laatan dt tällöin??

[alspe]

Taas kyttäisin Nibea, että koska tarvitsee lisäystä avuksi. Aika tarkkaan -18-19C alkaa pumppu huutamaan 100% ja asteminuutit valumaan kohti lisäystä.
Kun lisäys menee päälle niin menovesi lauhduttimelta alkaa tippua. Ilmeisesti sisäinen kiertovesipumppu nostaa kierroksia. Ja asteminuutit vaan laskee.
Onko idea laskea lauhduttimen lämpötilaa jotta siitä saada pikkaisen enemmän tehoa?

Onko toi logiikka varmasti kunnossa vai olisko uusissa firmiksissä jotain parempaa?

[alspe]

Neliputkikytkennällä mulla menovesi käyrän mukaan noin 50c kun ulkona -19c. Paluuvesi noin 40c sekä koneen mittauksesta ja infrapunamittarilla paluuputkesta mitattuna.
Menoputkesta verkostoon menee noin 43c inframittarilla mitattuna.
Eli vähän käyrä hämää että talo vaatisi 50c vettä jotta sisällä 20,5c.??

[jm82]

Epäilen että se niben sisäinen pumppu pyörisi vähän liian hiljaa? Jos nibe tekee 50C vettä ja pattereille meneekin vain 43C vesi? Paluuvesi 40C eli 10C ero.

Ero voisi olla laitettu asetuksista pienemmäksikin. Joku 6 tai 7 C voisi olla parempi?
Pattereille pitäisi saada menemään yhtä kuumaa vettä kuin mitä nibestäkin tulee. Eli nibestä vaikka 44C vesi ja pattereille 44C vesi, tuo olisi parempi kuin nykyinen 43C.

Kun Nibeen pistetään MUT +20 astC saadaan lämmitysveden dt pidettyä vakiona ulkolämpötilasta riippumatta. Tällä huijataan Niben ohjausta ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisen MUT:n kanssa.

[alspe]

Epäilen että se niben sisäinen pumppu pyörisi vähän liian hiljaa? Jos nibe tekee 50C vettä ja pattereille meneekin vain 43C vesi? Paluuvesi 40C eli 10C ero.

Ero voisi olla laitettu asetuksista pienemmäksikin. Joku 6 tai 7 C voisi olla parempi?
Pattereille pitäisi saada menemään yhtä kuumaa vettä kuin mitä nibestäkin tulee. Eli nibestä vaikka 44C vesi ja pattereille 44C vesi, tuo olisi parempi kuin nykyinen 43C.

Oikeastaan dT ero lauhduttimella oli noin 8C kun lisäystä ei ollut käytössä. Sitten tuli lisäys niin meno lauhduttimelta laski rankasti (sisäinen pumppu nosti kierroksia?). Puskurivaraajaahan menovesi lataa joten ei verkkoon saada samaa kuin lauhduttimelta? Eikö neliputkikytkennässä paluu tule lauhduttimelle ja puskurille, ulkoinen kiertopumppu imee paluuta puskuriinkin joten se viilenee eikä ole sitä mitä lauhdutin antaa?

EDIT: Jos ulkoinen kiertopumppu on liian kovalla niin se sekoittaa puskurin? Se tarvisi laittaa mahdollisimman pienelle, mutta kumminkin kierto pitäisi olla iso jotta patterit tasalämpöiset?

Kyllähän se nyt alkoi saada lisäyksellä paluuta nousemaan, mutta kummastuttaa se että asteminuutit kyykkää hetkessä -200 -> -400 kun lisäys tuli peliin!

[peki]

Pikkasen päivitystä tuohon laatan kierron katkaisemiseen pumpun huilatessa.
OEK- luku pysynyt ihan siedettävänä, 1,6-2,1.
Harmittaa tosin välillä kun pumpun tehdessä käyttövettä niin piirit yläkerrasta aukeaa turhaan ja
tällöin pumppu alkaa lämmittämään myöskin taloa.
Ennen meni niin että pumppu lopetti aina kv-ajoon, mutta nyt huonolla tuurilla se myöskin aloittaa..

Toinen asia mitä olenkin oikeastaan toivonut koko tämän mlp-ajan viimein toteutui viime yönä.
Pakkasta -19 pumppu teki vielä pienen pysähdyksen ja käyntiin lähtiessä napsahti 3kw vastus avuksi,
koska paluun lämmöt pumpulle niiaa aika tavalla startissa pumppu reagoi viimein.

17min oli pumppuni 10kw kone. DT lauhduttimella 9-10C. ja runnoi litkut puolen asteen päähän pysäytyslämmöistä ja tämän jälkeen vastus taas pimeeksi.
Jatkoi tästä kuin ikinä ei olisi vastusta tarvinnutkaan..
No tulipahan ainakin se selväksi että ylitehoisella pumpulla ei tee mitään lattialämmitystalossa jos
isoa varaajaa ei ole.

[peki]

Tälläinen.
Paljonko teillä muilla on yleensä muu talon kulutus jos otetaan mlp,kiertopumput ja ilmanvaihto pois
kokonaiskulutuksesta?
Ei nyt tarvii ihan tarkkaan alkaa erottelemaan, mutta noin arvotkin olisi ihan kiva.

[OilToSoil]

N. 5000 kWh vuodessa.

[peki]

N. 5000 kWh vuodessa.

Olisiko kuukausitasolla jotain erotteluu?

[OilToSoil]

Olisiko kuukausitasolla jotain erotteluu?

Liitteessä näkyy, mutta siinä on siis nyt kaikki yhteensä. Minulla ei ole erillistä mittaria mlp-pumpulle.
Maalämpö asennettiin kesällä 2014 ja kulutukset alkoi nousemaan joskus elokuun huitteilla.
Helmikuussa 2014 taitaa näkyä pieni piikki, koska öljyt loppui taas kerran silloin ja yhdessä päivässä vetäisi vastuksilla 127 kWh.

Kone ilmoitti, että olisi vienyt energiaa vuonna 2015 = 9426 kWh ja 2016 = 10002 kWh.
Tosta jäis erotukseksi taloussähkölle 2015 = 4572 kWh ja 2016 = 5490.
Kesällä 2016 tuli kuivausrumpu talouteen, se varmaan nosti kulutusta 1000 kWh! 

[euroshopperi]

Muut sähköt on n. 20 000 kWh vuodessa. Maalämpöön menee lisäksi 8 200 kWh 3 vuoden keskiarvona. Aina sitä miettii, että mihin ihmeeseen sitä häviää. Ainiaanvalmis kiuas varmaan syö jonkun watin ylimääräistä. Pyykkiä pestään arviolta 1,5 kertaa päivässä ja kuivataan myös.

[Nakke vaan]

 .........2015                    2016
1.          2963                    2547
2.           2306.                   1663
3.           2283.                    1626
4.           1901.                     1314
5.           1427.                     1083
6.          1214.                      971
7.          844.                       932
8.          1345.                    1121
9.          1391.                    1212
10.        1639.                   1634
11.         1703.                   1720
12.        1879.                   1734
Kaikki.  20895.                  17557
Tuossa minun kaikki, siis koko talo. Väitän ehdottomasti että heti valmis kiuas säästää kovalla saunojalla paljonkin. Omani asennettiin 9/2015 ja se kuukausi huudatettiin pesutilassa rakennuskuivainta joten tuota kuukautta ei kannata verrata. Mutta minusta näyttää että kuukaudet 1-8 osoittaa että hetivalmiilla säästää, en ainakaan keksi mikä muu aiheuttaa tuota pudotusta? Pumppu tuli jo 2014, ja kahden vuoden keskiarvo 7000kwh

[k113635]

2 lasta + 2 aikuista, joten kyllä meilläkin aika paljon lämmitetään suoralla sähköllä, pihavaloja lukuunottamatta
melkein kaikki muu sähkönkulutus tapahtuu sisätiloissa. (pesukoneet ja kuivausrumpu laulaa päivittäin)

Ohessa taulukko. Ensimmäisessä sarakkeessa viimeisen viiden sähkölämmitysvuoden kokonaiskulutuksen keskiarvo
ja vieressä ensimmäinen täysi kalenterivuosi maalämpöä. Ensimmäinen MLP sarake on sähkölaitokselta ja
seuraava kirjanipidoistani, sillä Nibelle menee sähköt oman mittarinsa kautta. Vuosilukemien erotuksen perusteella
Nibe vei 3055kWh, joten jossain tuolla taulukossa on hieman virhettä, koska kk lukemien summa on 3099.
(Konerikossa katosi vähän lokituksia viime keväältä.)

[Arzenic]

Väitän ehdottomasti että heti valmis kiuas säästää kovalla saunojalla paljonkin. Omani asennettiin 9/2015 ja se kuukausi huudatettiin pesutilassa rakennuskuivainta joten tuota kuukautta ei kannata verrata. Mutta minusta näyttää että kuukaudet 1-8 osoittaa että hetivalmiilla säästää, en ainakaan keksi mikä muu aiheuttaa tuota pudotusta?

Meillä on 6kW Harvia Forte. Kun saunomme 4krt/vko, vie heti valmis-kiuas n. 1500kWh sähköä enemmän vuodessa heti valmiina, kuin käytettäessä normaalin kiukaan tavoin eli sammutettuna aina väliajat. Toki kiuas on aina lähtötilanteessa noin 45 C sisältä. Näin omien kokemuksien mukaan verkkoyhtiön kokonaiskulutuksen seurannasta arvioituna.

[Nakke vaan]

Silti minun on pakko pysyä kannassani, omat lukemat tukee sitä niin selvästi. No heinäkuu ei, mutta silloin ollaankin pääsääntöisesti mökillä. Meillä saunotaan joka päivä, poika käy itsekseen, likka itsekseen ja vanhemmat yhdessä. Yleensä nämä vielä ajoittuu miten sattuu sillain että välissä on tunti tai kaksi. Sitten vielä treenien ja juoksulenkkien jälkeiset satunnaiset saunat niin käytännössä saunamiskertoja kertyy ainakin neljä päivässä->120 kuukaudessa.

[Arzenic]

Se voi olla, että teidän saunomismäärät ylittää tuon kriittisen pisteen, mutta meillä ei
Kun tuo 10 vuotta vanha kiuas heittää pyyhkeen kehään, niin ei ole tarkoitus enää vastaavaa hommata. Johan tuosta on tietysti tyyppiviat kertaalleen korjattu eli yksi helposti kärähtävä vastus piirikortilla vaihdettu sekä virtakytkin poistettu.

[Nakke vaan]

Minullakin on harvia forte, tosin 9kw, älä pelottele tyyppivioilla  ei aina jaksaisi kaikkea korjailla

[peki]

Täällä on ollut paljon puhetta kv-esilämmityksen hyödyistä.
Pari kieppii valuun käyttövesiputkee ajaisi varmaan saman asian.
Ei menisi sekaisin puskurissa kerrostumat ja säästäisi ihan mukavasti
perustamiskustannuksissa.
Saisi samalla kesällä pienen viilennyksen ihan ilmaiseksi.
Tätä ei kuitenkaan kannata varmaan toteuttaa kosteiden tilojen alalla jos tykkää lämpöisestä
laatasta.

[Roori]

Täällä on ollut paljon puhetta kv-esilämmityksen hyödyistä.
Pari kieppii valuun käyttövesiputkee ajaisi varmaan saman asian.
Ei menisi sekaisin puskurissa kerrostumat ja säästäisi ihan mukavasti
perustamiskustannuksissa.
Saisi samalla kesällä pienen viilennyksen ihan ilmaiseksi.
Tätä ei kuitenkaan kannata varmaan toteuttaa kosteiden tilojen alalla jos tykkää lämpöisestä
laatasta.
 

  Hymiö taisi unohtua 

[euroshopperi]

Ne rakennusmääräykset taisi taas unohtua tuosta pähkäilystä. Niitä käyttöveden putkia ei yksinkertaisesti saa työntää sinne valuun.

[peki]

Ne rakennusmääräykset taisi taas unohtua tuosta pähkäilystä. Niitä käyttöveden putkia ei yksinkertaisesti saa työntää sinne valuun.

Suojauksesta saa kai sentään?

[naur1s]

Missä lämpötiloissa kuuluu kuumakaasujen olla eri menovesien lämpötiloissa? Onko 50°C menoveden 105°C kuumakaasu normaali?