Tyhmiä kysymyksiä

[peki]

Otetaanpa uudestaan.
Jos laittaisikin kontaktorin kautta tuon muuntajan. Tarviiko oman vai voiko orjuuttaa?

[euroshopperi]

Otin wirsbosta virrat pois ja tukit sulkeutu. Toimii siis toisinpäin.
Kerrankin on ajateltu suunnittelussa vahingossa oikein.
Tuo kytkentäkin on ihan helppo, kun jäi vanha kaapilta ulkoselle pumpulle tuleva
kaapeli virattomaksi kun kytkin ulkosen suoraan pumpun ohjaukseen joku vuosi sitten.
Tätä täytyy tuumata hetki. Jos on ideoita niin tänne vaan.

Miten tuon nyt ottaa sitten. Mulla jos hajoaa muuntaja tuolta ohjauksesta, tai muuntajan sulake palaa, niin lämmöt pysyy päällä, eikä pääse pakkanen tuhoamaan sitten enempiä. Ja jos haluaa ottaa toimilaitteet pois käytöstä, nii  vetää töpselin irti ja kaikki aukee. Lisäksi ohjauskeskuksessa on 1 rele joka toimii silloin, kun kaikki toimilaitteet on kiinni. Eli sillä voisi ohjata kiertopumppuakin suoraan, tai lisäreleellä, jos on pitkä veto, tai haluaa käyttää suojajännitetasoja.

[peki]

Miten tuon nyt ottaa sitten. Mulla jos hajoaa muuntaja tuolta ohjauksesta, tai sulake palaa, niin lämmöt pysyy päällä, eikä pääse pakkanen tuhoamaan sitten enempiä. Ja jos haluaa ottaa toimilaitteet pois käytöstä, nii  vetää töpselin irti ja kaikki aukee. Lisäksi ohjauskeskuksessa on 1 rele joka toimii silloin, kun kaikki toimilaitteet on kiinni. Eli sillä voisi ohjata kiertopumppuakin suoraan, tai lisäreleellä, jos on pitkä veto, tai haluaa käyttää suojajännitetasoja.

Puolensa ja puolensa.
Wirsbossa muuntajan hajoamisen huomaa nopeammin. Toisaalta onko väliä termareiden asennolla
jos pumpullekkaan ei tule virtaa. Omassa tapauksessa tuo toiminta on halutunlainen.
Olisi aika vaikea toteuttaa jos termarit ei sulkeutuisi.

[fraatti]

Puolensa ja puolensa.
Wirsbossa muuntajan hajoamisen huomaa nopeammin. Toisaalta onko väliä termareiden asennolla
jos pumpullekkaan ei tule virtaa. Omassa tapauksessa tuo toiminta on halutunlainen.
Olisi aika vaikea toteuttaa jos termarit ei sulkeutuisi.

Mielestäni NO-tyyppinen on järkevämpi(normally open). Tällöin ilman sähköä vesi liikkuu siellä missä pitääkin, eikä tietysti kuluta sähköä edes sitä minimaalista määrää. Toisiessa tyypissä sähköä poltetaan turhaan vaikka pääsääntöisesti termostaatti on aina auki....

[peki]

No niin nyt on kytkentä tehty, täytyy vielä odottaa että pumppu käynnistys.
Eli nyt kun pumppu käynnistyy niin yläkerran jakotukille tulee virta ja piirit pitäs avautua.
Yksi kauneusvirhe tässä kyllä on. Nimittäin jos pumppu tekee pelkästään käyttövettä, niin
tässä kohtaa lirahtaa yläkertaankin jotain.

[k113635]

No niin nyt on kytkentä tehty, täytyy vielä odottaa että pumppu käynnistys.
Eli nyt kun pumppu käynnistyy niin yläkerran jakotukille tulee virta ja piirit pitäs avautua.
Yksi kauneusvirhe tässä kyllä on. Nimittäin jos pumppu tekee pelkästään käyttövettä, niin
tässä kohtaa lirahtaa yläkertaankin jotain.

Ihan pakko kysyä, mitä moisella kytkennällä voi saavuttaa? Siis sen yläkerran kierron lopetuksen lisäksi kun pumppu huilaa.
Vai onko kyseessä ovela tapa vähentää ulkoisen kiertovesipumpun kulutusta lepotauoilla? Aika hauska idea.

[peki]

Ihan pakko kysyä, mitä moisella kytkennällä voi saavuttaa? Siis sen yläkerran kierron lopetuksen lisäksi kun pumppu huilaa.
Vai onko kyseessä ovela tapa vähentää ulkoisen kiertovesipumpun kulutusta lepotauoilla? Aika hauska idea.

Eiku pumppu kyllä pyörii koko ajan. Idea on että laatasta ei siirtyisi yläkertaan yhtään lämpöä kun pumppu huilaa. Tämä on ns. tieteellinen koe.
Eli pumpun käyntiajat pitäisi pysyä samana kun kaikki piirit on lämmityksen piirissä..
Kuitenkin yläkerrassa on turhaa lämpöä jos näin on. Tietysti piirejä säätämällä, virtausta,
saisi ehkä saman lopputuloksen, mutta kokeillaan nyt näin.
Lisäksi kiinnostaa tuon lattialitkun ylimääräinen viileneminen kun tämä litku palaa lauhduttimelle.

Yksi asia kyllä askarruttaa. Mitenkähän tuon muuntajan elinikä?

[peki]

Eka startti eikä savua missään. Toimii kuin junan vessa tähän asti. Hienosti aukas yläkerran lattiapiirit.
Tuleehan tuosta muuntajan lepuutuksestakin jotain säästöä.
Yksi pointti oli tuo betonin lämpötilan sahaus, tai siis litkun liian nopea jäähtyminen.
Käsittääkseni nyt voi ajella paljon pienemmällä laatan DTllä kun ylimääräistä lämpöhukkaa ei ole.
Kokeile itse tehdä lämpöä 7kw teholla siihen omaan laattaan ilman autotallii

[peki]

Tämähän toimii paremmin kuin odotin.
Kummasti painaa tuota lauhduttimen lämpöä alemmaksi.
Kv-ajo pilasi käynnissä olevan ensimmäisen syklin, mutta mietinnässä olleet näkökulmat
tähän mennessä on ylittyneet.
Tässä on vielä huomioitava sekin että huonetermareilla suljettuna olevat piirit
pysyvät kiinni lämmityskäynnin aikana vaikka koko yläkerta olisi pimeenä huiliajalla.

[peki]

Edelleen toimii. Harmi kun lämpeni ulkona, mutta hyvin pysyy lämmöt yläkerrassakin, joissa kierto oli sallittu. Täytyy mittailla myöhemmin enempi. Kyläreissu kutsuu, mutta logitus pelaa.

[peki]

No niin kyläilty on ja asiaan.
Huomasin jo eilen kotona ollessa että tuo kv- ajo sinkkuna sotkee hieman.
Nimittäin jos paluulitkun lämmöt on vielä reilusti starttirajan yläpuolella, niin yläkerran viilennyt
vesi päästessään pumpun startatessa kiertoon pumppu aloittaa kv- ajon jälkeen tästä syystä lämmityskäynnin
En kumminkaan luovuta vielä.
Kotiin tullessa huomasi selvästi että missä piireissä oli yläkerran termarit olleet auki.
Lämpö varastoituu näköjään tuohon rossiinkin jossain määrin vaikka apuja alakerrasta ei tule.
Lisäys.
Ulkolämmöt oli tipahtanu melkein 7C vuorokauden aikana ja pumppu kuitenkin tehnyt töitä vain
 9h57min.
Tämähän saataa toimia.

[peki]

Sen verran hyvältä näyttää että täytyy tämä talvi kokeilla.
Vertailin käyntiaikasuhteita ja näyttäisi siltä että 10-20% voisi säästää.
Tosin virhemarginaali on vielä iso, mutta eipä tuo ainakaan huonontunut.
Tuo ylimääräinen kv-ajon jälkeinen lämmityskäynti kuittautuu parin seuraavan
normivedon aikana. Pumppu käy näin vieläkin vähemmän pätkää, kun ylimääräiset kv-ajot hävisi kokonaan.
Taidan ruuvailla alakerran termaritkin takaisin jakotukkiin, koska käsikäytöllä olevat piirit
kyllä tuo tarvittavan infon pumpulle.
Modet voisi tehdä tästä oman osion johonkin kun kysymyksiä eikä kyllä vastauksiakaan vielä ole.
Jos saisi vielä ruinattua Seppaantilta tuoreita astepäivälukuja niin helpottaisi kovasti.

[OilToSoil]

Miten kuumaksi ihmiset saatte lämmitettyä pelkällä kompuralla vedet?
Sanotaan nyt vaikka käyttöveden puolella, ettei lämmönjako vaikuta asioihin.

Itse testasin tossa yksi päivä ja näytti menevän lauhduttimen lämmöt 60 asteeseen ja sitten katkesi lämmitys, kun korkeapaine oli 40 bar.
Tällöin oli varaajan alaosa 53 asteessa, josta se vielä kipusi 55 asteeseen käynnin loputtua.

[WPF]

Miten kuumaksi ihmiset saatte lämmitettyä pelkällä kompuralla vedet?
Sanotaan nyt vaikka käyttöveden puolella, ettei lämmönjako vaikuta asioihin.

Itse testasin tossa yksi päivä ja näytti menevän lauhduttimen lämmöt 60 asteeseen ja sitten katkesi lämmitys, kun korkeapaine oli 40 bar.
Tällöin oli varaajan alaosa 53 asteessa, josta se vielä kipusi 55 asteeseen käynnin loputtua.

Korkeapaineen voi itse säätää muistaakseni 44 bar:iin, jolloin irtonee vielä lisää lämpötilaa, jos sitä nyt joku tarvii. Jos alaosa oli 55, niin yläosa lähellä tuota 60C.

Minä vinkuttanut vanhaan malliin parhaimillaan lauhduttimelle jotain 61-62... kompuran päällä tiristelee jo makkaraa 

[OilToSoil]

Korkeapaineen voi itse säätää muistaakseni 44 bar:iin, jolloin irtonee vielä lisää lämpötilaa, jos sitä nyt joku tarvii. Jos alaosa oli 55, niin yläosa lähellä tuota 60C.

Minä vinkuttanut vanhaan malliin parhaimillaan lauhduttimelle jotain 61-62... kompuran päällä tiristelee jo makkaraa 

Joo, ei oikeaa tarvetta noin kuumalle, kunhan testailin.
Mietin vain joitain maalämpömainoksia, että "Pystyy maksimissaan 60-65 asteiseen menoveden lämpötilaan" tms.
Ei ole kyllä lämmityspuolella mahdollista, väittäisin. Antaa vähän väärää kuvaa...
Eipä siinä kyllä järkeä olekaan, jos noin lämmintä pitää tehdä.
Voi heittää COP:eille hyvästit!
Oma pumppu alkaa piiputtamaan jossain vähän alle 50 asteisella menoveden lämmöllä lämmityspuolella. Mutta tämä nyt liittynee enemmän lämmönjaon toimivuuteen.
Kunhan nyt ajattelin ääneen.

[Arzenic]

Miten kuumaksi ihmiset saatte lämmitettyä pelkällä kompuralla vedet?
Sanotaan nyt vaikka käyttöveden puolella, ettei lämmönjako vaikuta asioihin.

Viikonloppuna huvikseni testasin ja asetin käyttöveden lämpötilaksi 58C. Mittaus on integroidun varaajan keskellä. Kyllä tuo AIT teki lopussa asetetun maksimin mukaisesti 64C vettä.
Tuo 58C on tehdasasetuksilla maksimi asetus käyttövedelle.

[peki]

Manttelilla lauhduttimelta 57C ja manttelin alaosasta 52C

[OilToSoil]

Vielä muita havaintoja ja ihmetyksiä tähän liittyen.
Kun vedin käyttövedet kompuralla tappiin, niin kaivolle palaava neste olikin enää -0,3 asteista.
Taloa lämmitettäessä ne on olleet viime aikoina -2 tai -2,6 astettakin.
Aika raa'asti taisi sähköllä tuo vesi lämmetä.

Ja jännästi tuo kv-lämmitys pysähtyi pakotetusti yläpaineen takia.
Kun mitä tuota talon lämmitystä on seurannut, kun lähestytään jatkuvan käynnin rajaa, niin siinä taas tuppaa paineet pysymään sallituissa rajoissa ja kuumakaasun lämmöt ne vaan nousee ylös. Ja välillä jopa liian ylös.

[Nakke vaan]

Miten kuumaksi ihmiset saatte lämmitettyä pelkällä kompuralla vedet?
Sanotaan nyt vaikka käyttöveden puolella, ettei lämmönjako vaikuta asioihin.

Itse testasin tossa yksi päivä ja näytti menevän lauhduttimen lämmöt 60 asteeseen ja sitten katkesi lämmitys, kun korkeapaine oli 40 bar.
Tällöin oli varaajan alaosa 53 asteessa, josta se vielä kipusi 55 asteeseen käynnin loputtua.

En ole testannut maximia mutta testasin eilen ilman vastuksia, eli sulakkeet off, jaksaako miten tuohon 55 asteeseen mikä on minun käyttövesipyyntinä. Ja kyllähän se aika nopsastikin veti, jotain 15-20 minutissa lämmöt ylös. Hämmentävää oli että stiebelin mittari näytti 58.1 astetta sammuessaan, siis reilusti yli pyynnin. Onkohan siellä eri mittari näytölle ja ohjainyksikölle?

[OilToSoil]

En ole testannut maximia mutta testasin eilen ilman vastuksia, eli sulakkeet off, jaksaako miten tuohon 55 asteeseen mikä on minun käyttövesipyyntinä. Ja kyllähän se aika nopsastikin veti, jotain 15-20 minutissa lämmöt ylös. Hämmentävää oli että stiebelin mittari näytti 58.1 astetta sammuessaan, siis reilusti yli pyynnin. Onkohan siellä eri mittari näytölle ja ohjainyksikölle?

Joo, ilman vastuksia minäkin tuota testailin, pelkällä kompuralla.

Nyt pitää kysyä, että mikä mittari näytti 58,1?
Eli jos pyynti on pöntön alaosassa 55 astetta, niin käynnin loputtua tuokin lämpö nousee muutamalla asteella.
Ja vastaavasti lauhduttimen lämmöt ovat käynnin lopussa olleet varmaan jossain 60 asteen hujakoilla?

[Nakke vaan]

Stiebelin omassa näytössä, valmiustilassa on joku kv lukema, se näytti 58.1 kun laite sammui.
En katsonut nousiko sen jälkeen. Anturin paikasta ei tietoa, eikä lauhduttimen lämmöstä, näkeekö sen mistä valikosta?  Kaivo on vielä hyvä, käynnin lopussa tulo 4.7 astetta. Ja kiertopumput on aina täysillä, virtaa reilut 34litraa minuutissa.
Tulee tuolla pannuhuoneessakin enempi käytyä kun sai nuo palo-ovet sieltä pois ja öljysäiliöhuoneen tilalle pienen askartelutilan.
Millainen kaivo sinulla, syvyys ja sijainti kartalla noin suurinpiirtein?

[OilToSoil]

Stiebelin omassa näytössä, valmiustilassa on joku kv lukema, se näytti 58.1 kun laite sammui.
En katsonut nousiko sen jälkeen. Anturin paikasta ei tietoa, eikä lauhduttimen lämmöstä, näkeekö sen mistä valikosta?  Kaivo on vielä hyvä, käynnin lopussa tulo 4.7 astetta. Ja kiertopumput on aina täysillä, virtaa reilut 34litraa minuutissa.
Tulee tuolla pannuhuoneessakin enempi käytyä kun sai nuo palo-ovet sieltä pois ja öljysäiliöhuoneen tilalle pienen askartelutilan.
Millainen kaivo sinulla, syvyys ja sijainti kartalla noin suurinpiirtein?

Lauhduttimen lämmöt näkee sieltä Info/Lämmitys -valikon alta, eli samasta paikkaa, jossa virtauskin näkyy.
Eli kun käyttövettä tehdään, niin pitää kuitenkin katsoa nuo lämmöt lämmityksen puolelta, jos osasin selittää.
Siinä etupaneelin näytössä näkyy se lämpö, paljonko käyttövesi sillä hetkellä on.
Sama lämpötila löytyy valikoista infon takaa käyttöveden puolelta.

Meillä on 230 m syvä (kuiva)kaivo, josta maaosuutta oli n. 25 m.
Kartalla ollaan jotakuinkin Etelä-Karjalassa.

[peki]

Sen verran hyvältä näyttää että täytyy tämä talvi kokeilla.
Vertailin käyntiaikasuhteita ja näyttäisi siltä että 10-20% voisi säästää.
Tosin virhemarginaali on vielä iso, mutta eipä tuo ainakaan huonontunut.
Tuo ylimääräinen kv-ajon jälkeinen lämmityskäynti kuittautuu parin seuraavan
normivedon aikana. Pumppu käy näin vieläkin vähemmän pätkää, kun ylimääräiset kv-ajot hävisi kokonaan.
Taidan ruuvailla alakerran termaritkin takaisin jakotukkiin, koska käsikäytöllä olevat piirit
kyllä tuo tarvittavan infon pumpulle.
Modet voisi tehdä tästä oman osion johonkin kun kysymyksiä eikä kyllä vastauksiakaan vielä ole.
Jos saisi vielä ruinattua Seppaantilta tuoreita astepäivälukuja niin helpottaisi kovasti.

Ihan ilmaseksi näköjään saa päiväkohtaiset
No, ruuvasin alakerran jakotukkiin nuo termarit takas ja ihan hyvin toimii kun info toimii khh:n kautta.
Jonnin verran kyseisessä tilassa lämmöt laski, mutta toisaalta olikin vähän ylilämmintä.
Mitään ramaattista astepäivälukujen valossa ei näyttäs tapahtuneen.
Suurin muutos on kun muija meni johonkin jöötteporiin, niin pumppu ei tee enää ylimääräisiä
kv-ajoja
Tosin tulee jännä kuoppa käppyrään kun litkun lämmöt romahtaa pumpun käynnistyessä ja tahkoo sitten
tätä puoli tuntii kiinni. Ei vaikuta kyllä hyötysuhteeseen mitään. Tauot vastaavasti pitenee.

[peki]

Täytyykö tuohon Greendayn lämmöntarvelaskuriin vaihtaa etusivulla näkyvään laatikkoon 17C,
vai voiko käyttää oletuksena olevaa 15,5C?
Joskus oli jotain höpinää että näyttäisi tarkemmin suuremmalla luvulla, mutta en muista.

[seppaant]

Täytyykö tuohon Greendayn lämmöntarvelaskuriin vaihtaa etusivulla näkyvään laatikkoon 17C,
vai voiko käyttää oletuksena olevaa 15,5C?
Joskus oli jotain höpinää että näyttäisi tarkemmin suuremmalla luvulla, mutta en muista.

Pitää vaihtaa 17C.
Suomen "viralliset" lämmitystarveluvut lasketaan 17C mukaan

ATS

[peki]

Pitää vaihtaa 17C.
Suomen "viralliset" lämmitystarveluvut lasketaan 17C mukaan

ATS

Kiitos. Oma OEK tippui hieman, nyt näyttäisi olevan 2,15.
Tosin mittauspisteitä ei tullut viikonloppuna lisää kun keskityin poikamiehenä oloon.

Tuo Husdata nollaa laskurit aina puolenyön aikaan ja tarkkana täytyy olla että muistaa ottaa
tunnit ylös.
Lisäys. Laskinpa huvikseni lokitiedostosta tunnit ja tulos oli seuraava.
02.12  OEK lämmitys 1,83 ja kv-mukana 2.01
03.12  OEK lämmitys 1,86 ja kv-mukana 2.03
04.12  OEK lämmitys 1.64  kv mukana 1,76 ?
05.12  OEK lämm      1,99      sis kv     2.22.
06.12  oek  lämm      1,71      sis kv     1.91 
07.12  oek  lämm      1,59      sis kv     1.87  Korjattu arvot. (9.25/1.22*2/550/18.3)Pakkanen lauhtui
ja varmaan mentiin edellisen päivän latauksella.
08,12   OEK lämm     1.98       kv         2.30 Pieleen mennyt säätö tod näk.
09.12   OEK lämm     2,25       kv         2,45 Joo, niin näyttäisi olevan. Palautin edelliset asetukset.
10.12   OEK              1.89      KV sis     2.16 Eipä paljoo sauna vaikuttanutkaan?
11.12   OEK              1.68      KV sis     1.83 Kummasti kun pakastuu niin pumppukin toimii paremmin.
12.12   OEK              1.82      KV sis     1.99 Ilma lämpes vähän.
13.12   OEK              2.31     KV           2,56. Panin kaikki piirit sepposen selälleen illalla. Tosin oma mh on vieläkin kylmänä. Sauna.
14.12   OEK             2,04      KV sis       2,29. Tänään töistä tullessa kämppä oli ihan pimeenä.
Vaihdoin sähköyhtiötä ja tässä oli tullut joku sekaannus ja olivat katkaisseet sähköt.
Kämppä oli viilennyt 8 tunnin aikana  vajaan asteen. Laitoin yläkerran termareilla ohjaukseen ja
ulkosen kakkoselle kun ikävästi alkaa COP laskemaan.
16.12   OEK   1,85  SIS KV  2.13.   
17.12   OEK   1,75   SIS KV 1.97.
18.12   OEK   1,74  SIS KV  2.03.
19.12   OEK   1,69 KV 2,15. Suurivetinen kotona.
20.12   OEK   2,10 KV  2,55
21.12   OEK   1,83  KV 2,26
22.12   OEK   1,87  KV 2,42 Seuraavat vuorokaudet ajan lattian kierto ykkösellä.
23.12   OEK   2,09. käyttövettä meni omiin tarpeisiin ihan riittävästi...
24.12   OEK   1.71  KV sis 2,24.
25.12   OEK   1,62  KV SIS 2,22 Pumppu kävi 370min lämmitysajoo. LTL 13.8
26.12  OEK    1,93  KV SIS 2,52 Pumppu kävi 426min lämmitysajoo. LTL 12,7
27.12 OEK     1,89  KV SIS  2.14  Pumppu kävi 500min lämmitysajoo LTL 16
28.12 OEK     1,85  KV SIS  2,17  Pumppu kävi 519min lämmitysajoo LTL 17,5
29,12  OEK    1,75 KV SIS   2,01  Pumppu kävi 400min lämmitysajoo LTL 15.1
30.12  OEK    1,70  KV SIS  2,02  Pumppu kävi 361min lämmitysajoo LTL 12,8
 Käytän Malmin mittausasemaa laskelmissa.

[peki]

Pari viikkoo on mennyt tuolla laatta onoff kytkennällä.
Oikeestaan mitään muutosta en ole tehnyt kuin että lisäsin alakerran termaritkin tuohon
onoff kytkentään. Pumppu siis käy normaalia viileimmillä litkuilla ekat puoli tuntii kun
ehtii enempi näköjään jäähtyä osa tavarasta.
Laatan peruslämpö, jos katselee litkun minimilämpöjä on 25.8C. Tämän lämpöistä tulee
koneelle käynnin alkuvaiheessa.
Yläkerta.
Välillä aamuisin termareiden ledit palaa, välillä ei vaikka pumppu käy. Toimii siis
näinkin. Jotenkin mututuntumalla sanoisin että yläkerran kylpyhuone, jossa käsisäätö, on
nykyisin lattialtaan lämpöisempi kuin aikaisemmin. Riittää näköjään alakerran khh-ssa
potkua lämmittämään tuon. Vähän ihmettelinkin aluksi että mihin khh-n ylimääräinen varaus purkautuu
taukojen aikana.
Tätä voisi varmaan hyödyntää muutenkin, vaikka jos joku huone on muita viileämpi, niin lämmitys toimisi ns. koko ajan kun ylilämpimät tilat toimivat puskurina.

[alspe]

Sopisiko tässä kysyä edes karkeasti teidän ajatuksia VILP-maailmasta (en muista olenko rekannut itseäni lämpöpumput-foorumille)?

Kaveri osti energian käytön suhteen mielenkiintoisen kohteen.

2002 rakennettu kivitalo, 3.krs yhteensä 315 m2, vesikiertoinen lattialämmitys koko talossa, IV-koneesta en tiedä. Alakerroksessa uima-allasosasto. Suoralla sähköllä tietysti ja kulutus vuodessa ollut 55 000kWh 
Rinnetontti joten maalämmön poraus ei ole vaihtoehto.

Näkemyksiä mistä kannattaa lähteä asiaa purkamaan? VILP + aurinkopaneelit? Urakoitsijaa Pirkanmaalla joka hoitaisi nämä avaimet käteen-tyylillä asiallisesti? Hintaa tuskin pitää viilata satasien päälle kun talo maksoi arvatenkin paljon. 
Kaukolämpöäkin luulisi olevan lähellä, järkevyys vs. VILP / VILP+aurinko?

[jm82]

Ilmeisesti rinteeseenkin saa porattua kaivon. Sitä tornia saa säädettyä ihan joka suuntaan, eli kaivon saa suoraan vaikka tontti olisikin rinteessä. Ehkä kaivon saisi piilotettua vaikka autojen parkkipaikan alle? Yksi 300 metriä syvä kaivo vaatisi sen yhden nelion tilaa. Mussa tapauksessa Vilp tai useampi vilp/ilp jos ei teho muuten riitä.

[alspe]

Kuinka korkealla rinteessä tuo tontti on?
Onko ylärinteen (mäen laen alue) alue laajakin?
Saattaisi tähänkin saada porakaivon???

En osaa sanoa vielä tarkemmin, talo on kaupunkialueella rinteessa ja taloja on "vieri vieressä". Voi olla, että kaupunki kieltää porauksen tällä alueella. Ainakin kaverini sanoi, ei saa porata.

[tomppeli]

Kuinka korkealla rinteessä tuo tontti on?
Onko ylärinteen (mäen laen alue) alue laajakin?
Saattaisi tähänkin saada porakaivon???

Mitoitus voisi näyttää tällaiselta:
”alspe”  - kaverin rinnetalo   TAMPERE
Lämmitettävää    315 m2   798 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( LATTIALÄMMITYS )   
- Kiinteistö   35 039 kWh
- Lämmin käyttövesi   9 000 kWh
- Yhteensä   44 039 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   16,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   16,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29,7 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,18 COP)   12,9 kW   33 665 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   10 363 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   11 kWh
Tarvitaan yksi 323 aktiivimetrin syvyinen porakaivo.

Uima-allas vaatii tavanomaista tehokkaamman ilmastoinnin ja lisää jonkin verran lämpöenergian kulutusta.

[peki]

En osaa sanoa vielä tarkemmin, talo on kaupunkialueella rinteessa ja taloja on "vieri vieressä". Voi olla, että kaupunki kieltää porauksen tällä alueella. Ainakin kaverini sanoi, ei saa porata.

Joskus oli juttua Tampereella paikallisen isännöitsijän kanssa ja hänenkin yhdessä kohteessa johon
oli tarkoitus laittaa mlp, harjun takia ei poraus onnistunutkaan toivotulla tavalla.
Kalevan lähellä tämä kohde. Tosin muisti pätkii, onko Kalevan lähellä ylipäätänsä harjua?

[alspe]

Joskus oli juttua Tampereella paikallisen isännöitsijän kanssa ja hänenkin yhdessä kohteessa johon
oli tarkoitus laittaa mlp, harjun takia ei poraus onnistunutkaan toivotulla tavalla.
Kalevan lähellä tämä kohde. Tosin muisti pätkii, onko Kalevan lähellä ylipäätänsä harjua?

Tarkoitetaanko Pispalan harjua? Ilmeisesti tuollaisella aluella ei ole edes pohjavettä, jos on kapea harjanne maaperässä?
http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_kt_arkkitehtuuri_pispala.html

EDIT Tosin on Kalevassakin sellainen jyrkänne, Kalevankankaan harju.

[peki]

Tarkoitetaanko Pispalan harjua? Ilmeisesti tuollaisella aluella ei ole edes pohjavettä, jos on kapea harjanne maaperässä?
http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_kt_arkkitehtuuri_pispala.html

EDIT Tosin on Kalevassakin sellainen jyrkänne, Kalevankankaan harju.

Kalevankankaan harjulla tässä tapauksessa on jotain onglmaa vaikka porauslupa tulisikin.

Kysymys tai toteamus .
Täällä on hehkutettu että laatan kierron pitäisi olla ns. täysillä. Väite pitäneekin paikkansa jos ei ole ulkoista pumpua, vaan lämmityksen kierto hoidetaan lauhduttimen pumpulla.
Näyttäisi siltä ainakin omassa systeemissä että lämmönjako täysillä kyllä pelaa, mutta jouduin nostamaan lämmityskäyrää pariinkin otteeseen kun kämppä viileni päivä päivältä. Ei tosin kuin muutaman asteen kymmenyksen vuorokaudessa, mutta johonkin kilowatit häviävät.
Pari päivää ulkonen kakkosella ja kämpän lämmöt nousseet takas 23C asteeseen.
Pumpun hyötysuhteessa ei tapahdu mitään muutosta koska hullunkierto toimii puskurina.

[OilToSoil]

Kalevankankaan harjulla tässä tapauksessa on jotain onglmaa vaikka porauslupa tulisikin.

Kysymys tai toteamus .
Täällä on hehkutettu että laatan kierron pitäisi olla ns. täysillä. Väite pitäneekin paikkansa jos ei ole ulkoista pumpua, vaan lämmityksen kierto hoidetaan lauhduttimen pumpulla.
Näyttäisi siltä ainakin omassa systeemissä että lämmönjako täysillä kyllä pelaa, mutta jouduin nostamaan lämmityskäyrää pariinkin otteeseen kun kämppä viileni päivä päivältä. Ei tosin kuin muutaman asteen kymmenyksen vuorokaudessa, mutta johonkin kilowatit häviävät.
Pari päivää ulkonen kakkosella ja kämpän lämmöt nousseet takas 23C asteeseen.
Pumpun hyötysuhteessa ei tapahdu mitään muutosta koska hullunkierto toimii puskurina.

Eli onko tuo kierto hullunkierron kanssa vähän niin kuin olisi shuntattu piiri?

[peki]

Eli onko tuo kierto hullunkierron kanssa vähän niin kuin olisi shuntattu piiri?

Tavallaan joo, ohjaa lämmönjaon suuremman virtauksen putkea pitkin lauhduttimen ohi.
Käsittääkseni lauhduttimen pumpun tehot ei riittäisi yksinään hoitamaan koko systeemiä.

[euroshopperi]

Onko tässä kyse siitä IVTn oikosulkuputkesta, jota ei ole missään muissa pumppumerkissä käsittääkseni olemassa? Jos on, niin se ei varmaan tottele samaa logiikka ja se ei siis vastaa shunttia mielestäni ollenkaan. Tai pitäisikö siinä olla takaiskuventtiili välissä jottei lataus pääse oikaisemaan, kun vastapaine nousee kiertopumpun ollessa täysillä ja latauspumppu voi jäädä alakynteen jotenkin. Riippuen kiertopumpun paikasta, eli onko imevä, vai puskeva saattaa virtaukset mennä sekaisin. Noh odotellaan nyt ensin tuota, että onko siinä se erikoinen oikosulkuputki vai ei. Mulla on ensimmäinen oikaisu mahdollisuus varaajan läpi ja molemmilla piireillä on omat erilliset moottorit.

[peki]

Onko tässä kyse siitä IVTn oikosulkuputkesta, jota ei ole missään muissa pumppumerkissä käsittääkseni olemassa? Jos on, niin se ei varmaan tottele samaa logiikka ja se ei siis vastaa shunttia mielestäni ollenkaan. Tai pitäisikö siinä olla takaiskuventtiili välissä jottei lataus pääse oikaisemaan, kun vastapaine nousee kiertopumpun ollessa täysillä ja latauspumppu voi jäädä alakynteen jotenkin. Riippuen kiertopumpun paikasta, eli onko imevä, vai puskeva saattaa virtaukset mennä sekaisin. Noh odotellaan nyt ensin tuota, että onko siinä se erikoinen oikosulkuputki vai ei. Mulla on ensimmäinen oikaisu mahdollisuus varaajan läpi ja molemmilla piireillä on omat erilliset moottorit.

IVT taitaa tosiaan olla ainoa joka käyttää tuota ohitusputkea, en tiedä. Oikea shunttihan toimii hieman
eri lailla, mutta ohitusputkikin kyllä sekoittaa lämmintä ja viileempää vettä keskenään.
Latauspumppu on aina alakynnessä verrattaessa ulkoista. Eli pumpun ulkopuolella on suurempi kierto kuin lauhduttimella. Muuten tuo oikaisu olisi mahdollinen, näin toteutettuna ei ole.
Käsittääkseni tälläiseen ratkaisuun ei voi mitään neliputki asennusta edes laittaa.
Tuon ulkosen pumpun on sijaittava ohitusputken jälkeen menoputkessa että tarvittava kierron oikeellisuus toteutuu. Tämän toimintaa voisi kuvailla numerolla 8. Ylemmässä renkaassa kiertää pumpun nesteet ja alemmassa renkaassa lämmönjaon. Sitten tuossa yhtymäkohdassa on tuo ohitus, jossa sekoittuminen tapahtuu. Kätevää.

[Kimmo_L]

Pumpun hyötysuhteessa ei tapahdu mitään muutosta koska hullunkierto toimii puskurina.

Mitä tämä puskurina toimiminen tarkoittaa?

Laatta toimii kyllä puskurina, mutta ei siihen hullunkiertoa tarvita.

Tietääkö joku jotain hyötyä mitä hullunkierrosta olisi, paitsi hyötysuhteen heikentäminen?

[peki]

Mitä tämä puskurina toimiminen tarkoittaa?

Laatta toimii kyllä puskurina, mutta ei siihen hullunkiertoa tarvita.

Tietääkö joku jotain hyötyä mitä hullunkierrosta olisi, paitsi hyötysuhteen heikentäminen?

Minäkin purkaisin pois tuon jos hyötysuhde paranisi