Tyhmiä kysymyksiä

[peki]

Tälläinen lämmöntarve täällä.


Se noissa tietysti täytyy muistaa että kaikki talon käyttösähkö päätyy pääasiassa lämmittämään taloa ja joskus lämmönlähteet saattavat olla varsin merkittäviäkin... esim pelipc tai serveri saattaa jo pelkästään olla satoja watteja.

Ja sinulla sentään vähän uudempaa mallia

[k113635]

Ja sinulla sentään vähän uudempaa mallia

Meillä on niin paljon pienempi torppa, vaikka vähän vanhempi onkin, kerrosala on vain 169m^2.

Viime talvena kylmin ulkolämpötilan viikkokeskiarvo oli viikolla 1 -19.4C, silloin meni lämmitysvaraajaan pikkuisen päälle 4.8kW keskiteholla lämpöä.
Siitä arvioin että mitoituslämpötilassa -29C olisi tehontarve yli 6kW, mutta alle 7kW. Vielä ei Nibe ole nähnyt sellaisia pakkasia, jotta tulisi varmuus spekulaatioille.

[kWh]

Ymmärtääkseni esim. Niben f1255 sarjan pienimmässä on ainakin tasasähkökompressori. Miksi näitä kutsutaan invertteripumpuiksi, ja mitä ne 20-120Hz taajuudet käytännössä tässä yhteydessä tarkoittaa? Invertterillä kai tarkoitetaan joko DC:n muuttamista AC, tai AC muuttamista eri taajuiseksi AC. Vai muokataanko ensin AC jotenkin sopivammaksi tasasuunnattavaksi kompuran tarpeisiin? Vai tuleeko nimi jostain historiasta?

[Matias]

Invertterillä kai tarkoitetaan joko DC:n muuttamista AC, tai AC muuttamista eri taajuiseksi AC

Taipuu jokaiseen käyttötarpeeseen,invertteri on suomeksi vaihtosuuntaaja mutta sitä nimitystä käytetään nykyisin vähemmän.
Tuossa Wikipedian sivulla toimintaperiaatteesta melko hyvä kuvaus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkuritehol%C3%A4hde

 

[k113635]

Taajuudet ovat suoraan kompressorin pyörimistaajuuksianopeuksia ainakin esite puhuu rps yksiköistä:


DC ohjaus tapahtuu 78-400 Voltin jännitteellä.

Jos jollain meinaa tarttua rusina kurkkuun tuosta noinkin alhaisesta ilmoitetusta COP lukemasta kuin 3.02, niin se saavutetaan kohtalaisen tiukoissa olosuhteissa: höyrystymislämmössä -7.2C ja lauhduttimella +50C.

[kWh]

Jos myös hakkuria voi kutsua invertteriksi ja luulemani Hz-yksiköt onkin rps, ei tuossa sitten hämmästeltävää jää. Hertseinä eivät oikein sopineet hakkuritaajuuksiksi. Kiitos selvennyksistä.

[k113635]

Voitaisi vertailla vaikka seuraaavaksi nollakeleillä. Eli viiden asteen välein niin tulisi aika kattava otanta.

Nyt päästiin pikkuisen nollan alle ja tilanne rupeaa stabiloitumaan. Tänään 06:00-09:00 oli kolmen tunnin
tauko KV-syklien välillä ja otin vähän lukemia ylös ihan lämmitysjakson lopusta:
Ulkona -1.3C
Nibe antoteho: 2348-2463W Pollucom Q1.5
Nibe ottoteho: 419-431W Enermet/Efergy josta arvioituna
-LK-pumppu n. 25W
-LJ-pumppu n. 22W

Keruulta 4.2C, keruulle 0.8C (Arvioitu kaivon kuormitus n. 10W/m, pumppu käy 24/7)

Kasvanut teho selkeästi näkyy hyötysuhteessa. Kaivolta tulee enää n. 4-asteista ja lauhduttimen lähtö on
noussut yli 29-asteen. Entisen noin kuuden hyötysuhde on laskenut jonnekin 5.45-5.88 välimaastoon,
joka asettuu aika hyvin odotettuun haarukkaan, koska keruu on laskenut n. asteen, lauhduttimen lähtö
noussut n. asteen, deltat ovat pysyneet samoina. (COP6 -3% -3%) -> COP5.6

Tältä näyttää lokituksissa kun ulkolämpötila laskee n. +1:stä -1:een.
ylempi kuvaaja:
tajuuskäyrällä vain Niben lämmitystilan taajuudeet selvyyden vuoksi.
alempi kuvaaja:
Yritin arvioiden Lattialämmitykseen lähtevän tehon määrää ja tuossa kuvaajassa näkyvä erotus Niben antotehon
ja lattiaan lähtevän välillä menee siis varaajaan jemmaan KV-syklejä ja KV-esilämmitystä varten.


edit. Multa unohtui ulkoisen kiertovesipumpun 21W ylemmistä lukemista kokonaan, sori siitä.

[peki]

Nyt päästiin pikkuisen nollan alle ja tilanne rupeaa stabiloitumaan. Tänään 06:00-09:00 oli kolmen tunnin
tauko KV-syklien välillä ja otin vähän lukemia ylös ihan lämmitysjakson lopusta:
Ulkona -1.3C
Nibe antoteho: 2348-2463W Pollucom Q1.5
Nibe ottoteho: 419-431W Enermet/Efergy josta arvioituna
-LK-pumppu n. 25W
-LJ-pumppu n. 22W

Keruulta 4.2C, keruulle 0.8C (Arvioitu kaivon kuormitus n. 10W/m, pumppu käy 24/7)

Kasvanut teho selkeästi näkyy hyötysuhteessa. Kaivolta tulee enää n. 4-asteista ja lauhduttimen lähtö on
noussut yli 29-asteen. Entisen noin kuuden hyötysuhde on laskenut jonnekin 5.45-5.88 välimaastoon,
joka asettuu aika hyvin odotettuun haarukkaan, koska keruu on laskenut n. asteen, lauhduttimen lähtö
noussut n. asteen, deltat ovat pysyneet samoina. (COP6 -3% -3%) -> COP5.6

Tältä näyttää lokituksissa kun ulkolämpötila laskee n. +1:stä -1:een.
ylempi kuvaaja:
tajuuskäyrällä vain Niben lämmitystilan taajuudeet selvyyden vuoksi.
alempi kuvaaja:
Yritin arvioiden Lattialämmitykseen lähtevän tehon määrää ja tuossa kuvaajassa näkyvä erotus Niben antotehon
ja lattiaan lähtevän välillä menee siis varaajaan jemmaan KV-syklejä ja KV-esilämmitystä varten.

Eipä toimi vieläkään Husdatan valokuvan otanta, mutta tässä lokitiedostosta viime yöltä virtuaalista
 käppyrää
Aika 23-06.
kolme otantaa, eli lämmitys ja huilijaksoo.
käy 48min lepää 49
käy 46min lepää 46
käy 46min lepää 46min.
Eli aika tarkasti puoliteholla. Ulkona -2C.
Sisällä 23C.
Ulkoisen pumpun ottoteho 63w
Lauduttimen 32w, (ykköselle olin näennä pistänyt vahingossa)
Keruu 148w. Nämä yhteensä tekee 243w.
Pumpun ottoteho kokonaisuudessaan 2040w, ei nyt mitattu, perustuu entisiin mittauksiin.
 Kompuralle jää 1,8kwh josta puolet 900w on tämän kämpän "inventterikulutus"
Ainiin, kaivo alussa 4,7 ja käynnin lopulla 2,7C tulopuolelta mitattuna.
Minulla lauhduttimen lähtö pikkasen päälle 40C koska aika hitaalla mentiin
Täytyypä ajaa vielä laudutin kolmosella kun manttelin varauksella ei ole niin välii kun latailee pätkäkäynnillä muutenkin liiaksi.
Joka tapauksessa pataan tuli 5-10, mutta en luovuta.
Minulla on sama mittari mittaamassa ottotehoa.
Onko k113536 tarkistanut mittarin näyttämän inventteripumpulla? Mittari valehtelee aika tavalla
ainakin näissä kolmivaihemoottoreissa.

[k113635]

Joka tapauksessa pataan tuli 5-10, mutta en luovuta.

Minulla on sama mittari mittaamassa ottotehoa.
Onko k113536 tarkistanut mittarin näyttämän inventteripumpulla? Mittari valehtelee aika tavalla
ainakin näissä kolmivaihemoottoreissa.

Keruun lämpötilat lähenee toisiaan, mutta lauhdutinpuolella on invertterillä vielä aikamoinen etumatka, kokeillaan taas uusi kierros jossain -5 nurkilla.

Mulla oli ensimmäinen efergy niillä virtapihdeillä, mutta se näytti ihan hevon hömppää. Tää uusi efergy lukee enermetin ledipulssia, luotan tämän yhdistelmän tarkkuuteen, koska enermet on kuitenkin sähkölaitoksen laskutuskäytössä ollut mittari ja siinä oli vasta 6746kWh lukema kun hain sen.

[peki]

Keruun lämpötilat lähenee toisiaan, mutta lauhdutinpuolella on invertterillä vielä aikamoinen etumatka, kokeillaan taas uusi kierros jossain -5 nurkilla.

Mulla oli ensimmäinen efergy niillä virtapihdeillä, mutta se näytti ihan hevon hömppää. Tää uusi efergy lukee enermetin ledipulssia, luotan tämän yhdistelmän tarkkuuteen, koska enermet on kuitenkin sähkölaitoksen laskutuskäytössä ollut mittari ja siinä oli vasta 6746kWh lukema kun hain sen.

Ok. Mulla on juuri sellainen pihtimittari viritelmä. Näyttää ainakin nuo kiertopumppujen kulutukset riittävällä tarkkuudella..
Mittailen vielä tuon lauhuttimen kolmosnopeudella jos saisi kurottuu etumatkaasi edes vähän
Toisaalta jos tämä oma luomus pysyy lämpimänä vajaan kilowatin teholla pikkupakkasella niin
hopea ei ole häpeä.
On sinulla kyllä aika hemmetin matalat nuo lattialämmöt. Itsellä pumppu pysähtyi kun paluulitku oli
31.6C ja startti kolme astetta matalammalla.
Lisäys
Voipi olla että tälläisessä talossa jossa yläkerran lattia on varaavaton, ei kannata ajaa pumpulla
lyhyttä ajoo koska laatta ei ehdi kunnolla lämmetä kun yläkerta syö watit laatasta.
Täytynee palata entiseen pitkiin ajoihin ja katsoa miten käy huolimatta siitä että höyrystyspuoli kärsii.
Tässä vielä koko vuorokauden aika 10h 25min ulkona -0,9- -2.2C.

[k113635]

Nyt on uusi tyhmä kysymys:

Näettekö mitään perustavanlaatuista virhettä siinä että yritän arvioida MLP:n toimintatilaa keskiarvoistamalla joko yhden käyntijakson (on/off kone) tai riittävän pitkällä aikavälillä (2h? invertteri) höyrystimen ja lauhduttimen keskilämpötilat ja skaalaamalla niistä EN14nnn standardeissa käytettävät keruu dT3 ja lauhdutin dT5 suhdeluvun Bn/Wn?

Esimerkki:
höyrystimen keskilämpö (tulo + paluu)/2.0 -> (5.1 + 1.9)/2.0 = 3.5C
lauhduttimen keskilämpö (meno + paluu)/2.0 -> (28.4 + 24.4)/2.0 = 26.4C

Näistä skaalaus standardin deltoihin:
höyrystin t ka + dT/2.0 -> 3.5C + 3.0C/2.0 = 5.0C
lauhdutin t ka + dT/2.0 -> 26.4C + 5.0C/2.0 = 28.9C

-> vertailuluku B5/W29

Tällä tavoin laskettuna lukema ei sisällä tulistusta, joten sen käyttäminen eri pumppujen väliseen vertailuun on hieman ongelmallista, mutta en näe yhtään syytä miksen voisi olettaa että aina kun keruu B(rine) on isompi kuin standardin 0 JA lämmitysneste W(ater) on alle 35 niin pumpun hyötysuhteen on oltava korkeampi kuin standardin mukaan mitattu ja valmistajan ilmoittama arvo. Ainakin tähän asti ovat mittaukset vahvistaneet tämän olettaman. Itse asiassa käyttämällä 2% muutosta per asteen ero sekä höyrystin että lauhdutin luvuissa päästään hämmentävän lähelle mittaustuloksiani.

Niben lokeista on tuollaisen tiedon louhiminen kohtalaisen yksinkertaista: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166.0
Itse olen käyttänyt tuota esim. vertailemaan eri KV rajojen vaikutusta kokonaisuuteen.
Voisin kuvitella että on/off koneella tuolla saisi jonkunlaisen arvion erilaisten käyntiaikojen vaikutuksesta tms.
Jollei logiikassani ole jotain täysin metsässä, mikä ei olis eka kerta.

edit. Heti löytyi yksi aukko logiikasta: kiertovesipumppujen tehonkulutus ei ole lineaarisesti riippuvainen virtauksesta. Esim. oma Nibe yrittää pitää lauhdutindeltan alle neljässä, josta seuraa se että LJ pumpun tehonkulutus nousee niin paljon suuremmaksi kuin standardin deltalla 5, että tämä vaikuttaa jo hyösysuhteen laskentaan. Tämä tuli vastaan kun Nibe vihdoin pakkasten alettua alkoi lämmittää 50Hz:illä, joka sattuu olemaan EN14511 standardin mittaustulosten saavuttamiseen käytetty kompuran nopeus.
Niben viralliset luvut ovat 50Hz:illä:
0/35 ottoteho 0,67kW antoteho 3,15kW
10/35 ottoteho 0,66kW antoteho 4,30kW

Mittasin "B3/W31" arvioidussa tilassa omalta pumpultani ottotehoksi 696W ja antotehoksi pollucom näytti 3,46-3,66kW, joka lineaariapproksimoimalla näyttäisi olevan suhteessa huonompi kuin Niben omat lukemat. Ero ottotehossa on hyvinkin tarkkaan LJ-pumpun kasvanut kulutus jotta se saa pidettyä lauhdutindeltan 3,85:ssä tuolla mittausvälillä. Kasvatin pumpun asetuksista hieman lauhduttimen deltaa ja odotan mielenkiinnolla kunnes seuraavan kerran päästään 50Hz:iin.

ps. Mua ei heilauta COPpien sadasosat mihinkään suuntaan, olen vain äärettömän utelias näkemään miten eri asetukset vaikuttavat eri asioihin, harrastushan tää vaan on.

[peki]

No joo nyt meni vertailu uusiksi. Nimittäin tuon ilmanvaihtokoneen näyttö
näytti tuloilmaksi 3C. Ensin luulin että anturi on hajalla, mutta pelti todella oli
kesäasennossa vasten kuutiota ja näin ollen aika raakana pukkaa tuloilmaa sisään.
Onneksi vaimo/ke ihmetteli ääneen että onko täällä jossain ovi auki kun paikkapaikoin
tuntuu vedon ja kylmän tunne.
Samalla selvisi että miksi Lokakuussa tuli 70h ylimääräistä pumpun käyntiaikoihin verrattuna
aikaisempiin vuosiin
Anteeksi tämä yllättävä käänne, mutta ilman tuota lto:n mukana oloa tulee pataan
enemmän mitä kylmempää on ja vertailun tulos on vääristynyt.

[k113635]

Ensimmäinen konkreettinen hyöty näistä meidän mittailuista, hyvä että huomasit kesäpellin nyt etkä vasta maaliskuussa. 

Mä päivitin pumppuun tuliterän softan ja sen seurauksena on kone maksellut asteminuuttivelkojansa hieman isommilla tajuuksilla. Äsken käytiin yli 70Hz:in ja antoteho pollussa vilkkui 4.8-5.3kW ja ottoteho 1078-1091W eli ollaan tultu hyötysuhteessa jo kauas kesän ennätyksistä. Keruulta tulee vielä 2.8-asteista ja lauhduttimelta lähtee vain 31-asteista, joten rupeaako pikkuinvertterin lämmonvaihtimet tai joku muu paikka jo ahdistaan ja nyt on vasta marraskuu. Vertailustahan voi tulla vielä mielenkiintoista, vielä kun sullakin on nyt LTO päällä.

[peki]

Ensimmäinen konkreettinen hyöty näistä meidän mittailuista, hyvä että huomasit kesäpellin nyt etkä vasta maaliskuussa. 

Mä päivitin pumppuun tuliterän softan ja sen seurauksena on kone maksellut asteminuuttivelkojansa hieman isommilla tajuuksilla. Äsken käytiin yli 70Hz:in ja antoteho pollussa vilkkui 4.8-5.3kW ja ottoteho 1078-1091W eli ollaan tultu hyötysuhteessa jo kauas kesän ennätyksistä. Keruulta tulee vielä 2.8-asteista ja lauhduttimelta lähtee vain 31-asteista, joten rupeaako pikkuinvertterin lämmonvaihtimet tai joku muu paikka jo ahdistaan ja nyt on vasta marraskuu. Vertailustahan voi tulla vielä mielenkiintoista, vielä kun sullakin on nyt LTO päällä.

Näinpä. Toivottavasti alkaa ahdistaa
Kuuluisi tuohon toiseen ketjuun, mutta miksi tuo pellin asento muutu vaikka aktivoin jälkkärivastuksen?

[peki]

Ensimmäinen konkreettinen hyöty näistä meidän mittailuista, hyvä että huomasit kesäpellin nyt etkä vasta maaliskuussa. 

Mä päivitin pumppuun tuliterän softan ja sen seurauksena on kone maksellut asteminuuttivelkojansa hieman isommilla tajuuksilla. Äsken käytiin yli 70Hz:in ja antoteho pollussa vilkkui 4.8-5.3kW ja ottoteho 1078-1091W eli ollaan tultu hyötysuhteessa jo kauas kesän ennätyksistä. Keruulta tulee vielä 2.8-asteista ja lauhduttimelta lähtee vain 31-asteista, joten rupeaako pikkuinvertterin lämmonvaihtimet tai joku muu paikka jo ahdistaan ja nyt on vasta marraskuu. Vertailustahan voi tulla vielä mielenkiintoista, vielä kun sullakin on nyt LTO päällä.

Aika äkkiä tyhjentää kaivon tuo inventteri? Aika sekavaa on kun hertzit 20 keruun raritus nolla?

[k113635]

Aika äkkiä tyhjentää kaivon tuo inventteri? Aika sekavaa on kun hertzit 20 keruun raritus nolla?

Kaivolta tulon lämpötila seuraa muutaman liuoskierron verran perässä kaivosta revityn lämmön määrää.

Tyhjäkäynnillä 20Hz:issä kaivon kuormitus on n. 6 Wattia per kaivon aktiivimetri, eilen kuormitus nousi yli 20W/m:iin.

Tältä tuo näyttää graafina, 20:00-00:00 kiihdyttelyn jälkeen kävi tulo 2.6:ssa, mutta nousi sielä aika äkkiä neljään kuormituksen laskiessa.

13-15 näkyy pumpun paussi softapäivityksen yhteydessä, siinä kaivo saa hetken hengähtää ilman kuormaa.

[peki]

Kaivolta tulon lämpötila seuraa muutaman liuoskierron verran perässä kaivosta revityn lämmön määrää.

Tyhjäkäynnillä 20Hz:issä kaivon kuormitus on n. 6 Wattia per kaivon aktiivimetri, eilen kuormitus nousi yli 20W/m:iin.

Tältä tuo näyttää graafina, 20:00-00:00 kiihdyttelyn jälkeen kävi tulo 2.6:ssa, mutta nousi sielä aika äkkiä neljään kuormituksen laskiessa.

13-15 näkyy pumpun paussi softapäivityksen yhteydessä, siinä kaivo saa hetken hengähtää ilman kuormaa.

No niin nyt alkoi pumppu pelittämään niinkuin se on yleensäkin toiminut.
Säädin tuon LTO koneen siten että tulee 17C sisälle. Ilman jälkkärivastusta antaa noin 14asteista, mutta
sähkön kulutus on todella pientä. asennan vielä mittarin tuohon niin saa tarkemmin selkoa.
Itse vertailuun.
Kone lämmittää nyt noin tunnin ja huilaa 1,5h. Tosin pakkanen kiristyy ja tämä aiheuttaa
hieman tihentyneisyyttä käyntiin.
Kaivo kumma kyllä elpyy jokaisen huilijakson jälkeen noin 0,2c. Eli jokaisen lämmitysjakson lopulla
kaivo on tuon kaksi kymmenystä lämpimämpi. Nykyinen kytkentäero on 3.4C

[peki]

No niin, testiä -5C ulkoilmalla.
LTO pelaa ja tulo 16C. Vastus muuten vie 110w tehoa ja 17C tuloilmalla 140w.
Laitan tähän kellonajat suoraan logista.
23,11 käyntiin
00,17 stop. Käyntiaika  66min.
01,24 käyntiin lepoaika 67min.
02,25 stop käyntiaika    61min.
03,19käynt.  lepoaika    54min.
04,22 stop.  käyntiaika  63min
05,18 käyntiin lepoaika 56min
Tässä kohtaa ulkona kylmeni asteella.
06.38 stop käyntiaika    80min.
07,33 käyntiin lepoaika  55min.
08.57 stop  käyntiaika    90min.
Tästä kun ynnäillään niin 2kwh ottoteholla pumppuni vie -5 asteen ulkolämpötilassa 1050w tehoa.
Tämä taas tekee 1,9w/m3. ja lto vastus 0,2w/m3
Kaivo oli aamulla kylmennyt eikä käynnin lopulla tullut enää kuin 2,2C. litkuu ylös

[k113635]

Miten tuo tilavuutesi on määritetty? Täällä oli alkuperäisissä piirrustuksissa 460m^3, mutta silloin oli vielä autokatos.
Katos autotalliksi muutettuna on sisäseinistä mitattuna lämmitettäviä kuutioita nyt 390m^3.

Oli muuten hauskasti kaksi yötä peräkkäin, ensimmäisen keskilämpötila ulkona n. -5C ja tämän viimeisimmän -10C.

4.11. 23:11 - 5.11. 8:57 keskiarvot: (ottotehossa mukana mahdolliset KV-syklit)
keruulta 3.6C, ottoteho 543W, ulkolämpötila -3.9C, sisälämpötila 23.1C
5.11. 23:11 - 6.11. 8:57
keruulta 2.9C, ottoteho 742W, ulkolämpötila -9.9C, sisälämpötila 23.2C

Onko sulla mahdollista arvioida keruulta tulon keskiarvoa, joko ollaan tasoissa?

Täällä isokuutio vallox vie 43W, vastuslämmitystä se ei ole vielä tähän päivään mennessä tarvinnut.

[peki]

Moi.
 Rakennuspiirustuksesta olen nuo kuuutiot katsonut, 550m3. On korkeeta tilaa, olohuone 5,8m,  ja vastaavasti
yläkerta on sivuilta 1,60m ja keskeltä 3m korkeeta niin eipä näitä oikein voi
mitalla laskee.
Kaivon keskiarvo pitä päätellä koska lepojaksot nostaa husdatan ilmoittamaa keskiarvoa.
Alussa 4,7C pari kierrosta ja lopussa tuo 2,2C reilun tunnin ajolla. Olisiko noin 3C keskiavo
lähellä totuutta.
Ai niin, laskin eilen pari kymmenystä kämpän lämpöjä kun vedon tunne hävisi, meillä nyt 22,4C sisälämpötila alhaalla.
Vielä on pikkuinen ero inventterin hyväksi
Tiputin minäkin tuon jälkivastuksen pois pelistä ja tulo koneelta tipahti pari astetta. Eipä taida
vaikuttaa mitään pumpun toimintaan.

[k113635]

Eipä tuolla tarkalla tilavuudella merkitystä ole, koska lähinnähän tässä kiinnostaa eri pumpputyyppien skaalautuvuuksien
erot eri vaiheessa vuotta vai onko niitä edes olemassa?

Pöyhiskelin vähän tietokantojani ja sieltä saisi laskettua tällaisen vertailuluvun.

(kaikki lämmitykseen ja KV:hen mennyt sähkö=Nibe+Vallox+Jäspi VLK30+ILP+Grundfos) / toteutunut lämmitystarveluku / 390m^3

Eli toteutunut kulutus jaettuna toteutuneella lämmitystarveluvulla jaettuna lämmitettävillä kuutioilla.

Jos niistä piirtää kuvaajan niin hämmentävän vähän tuo lukema muuttuu kuukausien välillä.
Näyttäis olevan n. 2.02 jos takkaa ei käytä ja pikkuisen alle 2 meidän vähäisellä takan käytöllä.
Pistin referenssiksi kolme kuukautta sähkölämmitystä, laskettuna vertailukelpoisella tavalla.

Pikkuisen on matkaa VILP miehien varmaksi tietämään MLP:n hyötysuhteeseen talvikuukausina.

[kWh]

Täällä isokuutio vallox vie 43W, vastuslämmitystä se ei ole vielä tähän päivään mennessä tarvinnut.

Siis 43W mitattu teho mitoitusilmavirroilla koko ilmanvaihtolaitteella? Uskomattoman vähän jos todella pitää paikkansa, meillä 17 vuotta vanha enervent ac-puhaltimilla ottaa 210W mitoitusilmavirroilla ja 165W normaalisti käytetyllä nopeudella... yli 4kWh päivässä kuluu ilmanvaihtamiseen. Pitääkö tässä nyt alkaa iv-konetta vaihtamaan...

[Roori]

Kyllä se noin suuntasesti menee....nykyään kuluu 400kWh IV:hen...ennen koneen vaihtoa siihen meni >1000kWh

210W nykytehoilla ero lieneen vielä reilumpi...

[k113635]

Siis 43W mitattu teho mitoitusilmavirroilla koko ilmanvaihtolaitteella? Uskomattoman vähän jos todella pitää paikkansa, meillä 17 vuotta vanha enervent ac-puhaltimilla ottaa 210W mitoitusilmavirroilla ja 165W normaalisti käytetyllä nopeudella... yli 4kWh päivässä kuluu ilmanvaihtamiseen. Pitääkö tässä nyt alkaa iv-konetta vaihtamaan...

Tuo on mitattujen asuinkuutioiden perusteella 0.6-kertainen ilmanvaihto eli poistoa on 53l/s, Valloxin kuvaajan mukaan pitäisi kulua hiukan enemmän, mutta Bilteman töpselimittari valehtellee eron. Verrattuna edeltäjäänsä, pikku kuutio valloxiin ac puhaltimilla niin uusi kone kuluttaa aika tarkkaan kolmanneksen (324kWh vuodessa vs. 953kWh). Ei noilla eroilla ihan vielä takaisinmaksuaikoihin päästä. Meillä alkuperäinen kone oli väärin asennettu ja oli päässyt kondensoimaan rakenteisiin. Onneksi vahinko ei ollut levinnyt pidemmälle. Puhaltimien kulutuksen vähentymisen lisäksi näyttäisi valloxin hyötysuhdelaskuri pitävän kohtalaisen hyvin paikkaansa. Uuden koneen kanssa on lämmitysenergian tarve laskenut n. 2000kWh. Ainakin tuolla oletuksella selittyisi ensimmäisen maalämpövuoden 'liian' pieni sähkönkulutus. (Vallox vaihtui samassa rytäkässä kun Nibekin tuli tontille).

Edelleen tuo katkoo tuloa kovilla pakkasilla, eli ei Vallox SE 121 mikään ideaali LTO-kone ole, mutta noine puutteineen niin ihan hyvin toi on pelittänyt.

[k113635]

Kyllä se noin suuntasesti menee....nykyään kuluu 400kWh IV:hen...ennen koneen vaihtoa siihen meni >1000kWh

Aika hemmetin tarkkoja arvauksia arvioita vrt. meillä toteutunut kulutus

Vuosikulutusta tiputtaa meillä ehkä hiukan se ettei tuloritilöiden suuntauksen jälkeen ole tarvittu sähköistä tuloilman lämmitystä, edes kovimmilla pakkasilla.
Valloxin laskuri antaa noille ilmamäärille, sähköisen esilämmityksen kanssa vuosikulutukseksi +2700kWh, joka on vähän yläkanttiin. (vrt. toteutunut 324kWh)
Tulee mieleen että haluavat ehkä myydä esilämmityspattereita MLP-kavereille noilla laskureillaan?

[seppaant]

Pöyhiskelin vähän tietokantojani ja sieltä saisi laskettua tällaisen vertailuluvun.
(kaikki lämmitykseen ja KV:hen mennyt sähkö=Nibe+Vallox+Jäspi VLK30+ILP+Grundfos) / toteutunut lämmitystarveluku / 390m^3
Eli toteutunut kulutus jaettuna toteutuneella lämmitystarveluvulla jaettuna lämmitettävillä kuutioilla.

Olen käyttänyt samaa vertailulukua jo vuodesta 2008 lähtien ja olen nimennyt sen ominaisenerkiankulutukseksi (OEK)
Minulla tuo luku on n. 3,3  1975 valmistuneessa patteritalossa/L-Ässä V7.
Tuo on yksinkertainen ja helppo tapa seurata lämmitysjärjestelmän kuntoa ja verrata eri kohteiden kulutuksia.

ATS

[Roori]

Aika hemmetin tarkkoja arvauksia arvioita vrt. meillä toteutunut kulutus

Saman mittarin (=virheen) perässä tuo oli ennen ja jälkeen vaihdon...

Taisin joskus arvioida että kuolettaa itsensä elinikänsä aikana pienentyneenä energiakulutuksella ja välilllisesti parantuneena LTO:lla:
20v*500kWh*0.15c/kWh~1500€  + LTO säästö kasvu 50%>70% = 20v*1400kWh/cop3*0.15€/kWh =~1400€...yhteensä siis ~3000€.

[peki]

Eipä tuolla tarkalla tilavuudella merkitystä ole, koska lähinnähän tässä kiinnostaa eri pumpputyyppien skaalautuvuuksien
erot eri vaiheessa vuotta vai onko niitä edes olemassa?

Pöyhiskelin vähän tietokantojani ja sieltä saisi laskettua tällaisen vertailuluvun.

(kaikki lämmitykseen ja KV:hen mennyt sähkö=Nibe+Vallox+Jäspi VLK30+ILP+Grundfos) / toteutunut lämmitystarveluku / 390m^3

Eli toteutunut kulutus jaettuna toteutuneella lämmitystarveluvulla jaettuna lämmitettävillä kuutioilla.

Jos niistä piirtää kuvaajan niin hämmentävän vähän tuo lukema muuttuu kuukausien välillä.
Näyttäis olevan n. 2.02 jos takkaa ei käytä ja pikkuisen alle 2 meidän vähäisellä takan käytöllä.
Pistin referenssiksi kolme kuukautta sähkölämmitystä, laskettuna vertailukelpoisella tavalla.

Pikkuisen on matkaa VILP miehien varmaksi tietämään MLP:n hyötysuhteeseen talvikuukausina.

Linkissä kolme vuotta sitten otettu kuva.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4465.0;attach=436;image
Tuolloin oli vielä porukkaa kotona. Onko kukaan miettinyt että miten paljon vaikuttaa eläminen
isommalla perheellä kuin että on vain kaksi henkeä?
Kyseisenä ajanjaksona taisi olla kämpän OEK noin 1w/m3

[peki]

Tälläseen törmäsin kun tuli taas säädeltyä pumppua.
Manttelivaraajan toiminta.
Ensin oli säädöt siten että 12K hystereesi ja startti 40C ja stopit 52C.
Käyntiajat huiteli jossain kahden tunnin korvilla normipäivinä.
Sittten tiputin käynnistysrajaa 2K alemmaksi samalla hystereesillä.
Tänään esim. saunailta ja tuo pitkätukka kotona ja käyntiajat pumpulla
1h40min. lisäksi pumppu selvisi helposti saunasessiosta yhdellä latauksella.
Normipäivänä kv-ajot on jääneet noin tuntiin.
Kysymys.
Lataako tuo jotenkin paremmin säiliön miedommalla lämmöllä?
Ei äkkiä tulisi mieleen että parin asteen tiputus varaajan lämpötilassa tiputtaa
kulutusta puolella?
Tuli vaan mieleen että varaako tuo säiliö jotenkin vähemmän käyttövettä jos
lämpötilat on kovemmat?

[peki]

Hauskasti loppuu manttelissa lämpöjen tippuminen 40,1C kohdalla.
Mutta kysymys.
Voiko mistään saada päiväkohtaisia lämmöntarvelukuja?
Olisin valmis hieman maksamaankin.
Toinen kysymys.
Miksi osa nimittää ilmatieteen laitoksen sivuja FMI:si?

[fraatti]

Voiko mistään saada päiväkohtaisia lämmöntarvelukuja?
Olisin valmis hieman maksamaankin.
Toinen kysymys.
Miksi osa nimittää ilmatieteen laitoksen sivuja FMI:si?

Laske itse...

Tässä ohje: http://www.prssystems.fi/astepaivaluku-ja-lammitystarveluku/
Täältä keskilämpötilat: https://finnish.wunderground.com/history/
Fmi = finnish meteorological institute

[seppaant]

Täältä saa myös päiväkohtaisia lämmitystarvelukuja
http://www.degreedays.net/
Oheisessa liitteessä Helsinki-Vantaan luvut v 2015 alusta lähtien

ATS

[tomppeli]

Täältä saa myös päiväkohtaisia lämmitystarvelukuja
http://www.degreedays.net/

En ole saanut ihan samoja lukuja, kuin FMI -antaa.
Laskee ilmeisesti vähän eri tavalla, kuin on suomalainen laskentatapa.

[seppaant]

En ole saanut ihan samoja lukuja, kuin FMI -antaa.
Laskee ilmeisesti vähän eri tavalla, kuin on suomalainen laskentatapa.

Talviaikaan luvut ovat käytännössä samat.
Kesäaikaan FMI:n luvut ovat selvästi pienempiä.
Tämä saattaa johtua siitä, että FMI lopettaa keväällä laskennan kun keskilämpötila ylittää 12C ja aloittaa syksyllä kun lämpötila alittaa 10C. (Vai oliko se päinvastoin?)

ATS

[peki]

Täältä saa myös päiväkohtaisia lämmitystarvelukuja
http://www.degreedays.net/
Oheisessa liitteessä Helsinki-Vantaan luvut v 2015 alusta lähtien

ATS

Iso kiitos avusta kaikille.

[peki]

Tällänen tänään.
Olisi tarkoitus saada yläkerran jakotukki avautumaan ja sulkeutumaan pumpun käynnin tahtiin.
Ensimmäisenä tuli mieleen jostain syystä peltimoottori, mutta mistä ohjaus?
Sopivia moottoreita saa heikkovirralla tai normijännitteisinä.

[peki]

Tällänen idea.
Eihän tässä mitään moottoreita tarvita. Ajattelin että vetäisi pumpulle piuhan
joka olisi yhteydessä tukin muuntajaan.
Eli nyt kun plp starttaa niin muuntajaan tulisi virrat päälle ja kaikki piirit joissa on pyynti päällä, avautuisivat. Kätevää.
Täytyy vaan ottaa alakerran tukista pois nuo muutenkin turhat termarit kun ne on
muutenkin aina auki.
Miltä kuulostaa?
Täytyy vielä testata että nuo tukin hatut oikeesti painuu alas kun virrat katkee.
Kytköksen voisi tehdä ulkosen pumpun p1 nastoista.
lisäys.
Ei käy ulkosesta ottaa mitään kun sen ohjaus on kesäkytkennän takana.

[euroshopperi]

Mulla on ainakin nuo toimilaitteet virrattomina "on". Eli piirit auki, jos virrat poikki.

[peki]

Mulla on ainakin nuo toimilaitteet virrattomina "on". Eli piirit auki, jos virrat poikki.

Otin wirsbosta virrat pois ja tukit sulkeutu. Toimii siis toisinpäin.
Kerrankin on ajateltu suunnittelussa vahingossa oikein.
Tuo kytkentäkin on ihan helppo, kun jäi vanha kaapilta ulkoselle pumpulle tuleva
kaapeli virattomaksi kun kytkin ulkosen suoraan pumpun ohjaukseen joku vuosi sitten.
Tätä täytyy tuumata hetki. Jos on ideoita niin tänne vaan.

[peki]

Eli minun täytyy nyt irroittaa molemmat johdot, wirsbo ja ulkoisen pumpun johdot taulusta.
Kytkeä pumpulle menevä vaikka lauhduttimen pumppuun ja toinen pää Wirsbon syöttöön?
Entä sulake? Muuntajalla on oma pieni putkisulake sisään rakennettuna.
Harmillisesti pumpulle menevä johdin on noin 70cm liian lyhyt, mutta on sähkärin teippii.