Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Tyhmiä kysymyksiä  (Luettu 1003414 kertaa)

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1800 : 13.02.17 - klo:21:49 »
Tyhmä kysymys. Onko missään tilastoitu paljonko täällä suomenmaassa on pimeää aikaa keskimäärin?
Huvikseni laskeskelisin pihavalojen kulukkia, 171 wattia on päällä tyyliin 24/7/365 paitsi että hämärätunnistin sammuttaa ne valoisaksi ajaksi. Ensi talveksi on tarkoitus tuplata valaistus jos vaan löytyy tekijä kun tuntuvat nuo sähkärit niin kiireisiltä.
Jollei ole tarvetta valaistukselle koko yöksi niin voin varauksetta suositella Steinel NM 3000 oppivaa hämäräkytkintä.
Tuo korvasi vanhan hämäräkytkin/kellokytkin parin jolle tuli tunnit täyteen, mutta nyt ei tartte koko vuonna koskea
säätöihin vaan ulkovalaistus sammuu automaagisesti yön ns. turhina tunteina, mutta on aina päällä muulloin kun
on tarpeeksi hämärää. On toiminut yllättävän hyvin, eikä ollut kallis kapistus, reilu 30 egee.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 236
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1801 : 14.02.17 - klo:16:48 »
Olihan minulla kello tuossa kaverina vielä toissa vuonna sammuttamassa valot yöksi muutamaksi tunniksi.
Nyt vaan tämä ennen niin rauhallinen tienoo on muuttunut rosvojen mielipaikaksi niin pakko pitää valot päällä läpi yön. Metkaa muuten että edellinen paikallisten muistama varkaus tapahtui 60-luvulla ja nyt kun fiksut päättäjät keksivät sammuttaa katuvalot yöksi niin ainakin kuusi taloa putsattiin viime syksynä tässä 300m säteellä.
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1802 : 14.02.17 - klo:17:01 »
Menee aiheesta sivuun: Liiketunnistimella varustetut LED -valonheittimet ovat aika hyvä pelote.
Voi havahduttaa myöskin asukkaat ja naapurit tarkkailemaan kuljeskelijoita.

Poissa lehtihen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 71
  • Maalämpöfoorumi
    • Kuvia projektista
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1803 : 14.02.17 - klo:21:37 »
Itse rakentelin systeemin jossa kaikki ulkovalot (led polttimoilla) ovat yhden 1-10V himmentimen takana, max teho 600W.
Himmennintä ohjataan kellokytkimellä, ovien magneettikoskettimilla, hämäräkytkimellä ja liiketunnistimilla.
Iltaisin valoilla on kaksi kirkkaustasoa, joita ajetaan liiketunnistimilla ja ovikoskettimilla.
Öisin valot ovat juuri ja juuri päällä mutta kirkastuvat jos havaitaan liikettä.
Päivisin hämäräkytkin sammuttaa valot.
Kehitttävänä olisi vielä joku systeemi, jolla voisi havaita lumen tai sen puutteen, sillä vaikuttaa tarvittavaan valotehoon merkittävästi.
Toki ohjaukseen on sotkettu myös saunan lämpötila, ettei valot turhaan kirkastu kun saunasta mennään jäähylle tähtitaivasta katselemaan 8)



L-Ässä Esi 11, 250m
GEO Solar 1000
Vallox 110MV
Talo lat.läm. 1976 | 135/190m² | 320/445m³
Varasto puh.konv. 2kpl 1996 | 40+47m² 15°C | 35m² kylmä
Kaarina
2017: 2450h 3250kpl 9235kWh
2018: 2584h 3320kpl 10381kWh

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 236
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1804 : 15.02.17 - klo:20:00 »
Minulla ei riitä taito kovinkaan kummoisiin rakennelmiin ja muutenkin olen yksinkertaisuuden kannalla.
No, katuvaloyhtiössä (kunta siis yhtiöittänyt  :'( )  sanoivat että paikalliset katuvalot palaisivat noin 3500 tuntia vuodessa jos eivät sammuttaisi yöksi. Itsellä hämäräkytkin on säädetty niin herkäksi kuin voi ja se sytyttää valot noin puoli tunti aikaisemmin ja sammuttaa tietenkin myös puoli tunti myöhemmin kuin katuvalot. Eli alle 4000 tuntia vuodessa palavat joten eipä tuo 171wattia paljoo vie, alle 700kwh vuodessa eli rahassa 70 egee. Kyllä vaan nuo ledit on hienoja keksintöjä, kesällä täytyy koittaa saada tuplattua tuo valaisimien määrä niin on koko tontti valaistu ja rosvot voi pyöriä muiden nurkissa edelleen.
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1805 : 15.02.17 - klo:21:10 »
Itellä on joku K-raudasta ostettu hämäräkytkin ja valot jopa pilvisellä säällä.
Säädettävyys on sanoisinko epäonnistunut tuossa vehkeessä.
Tosin takapihan lamput on liiketunnistimien takana ja vuotuinen vahinko ei ole suuri.
Liian herkkä säädin aiheuttaisi tosin sen että valojen syttyessä kytkin voisi reagoida
ja sammuttaisi valot. Asennuspaikka on valittava huolella.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1806 : 18.02.17 - klo:00:33 »
Luin tuota maalämmön mitoitus osiota ja heräsi tälläinen kysymys Tomppelille-
Otatko huomioon näissä keruun mitoituksissa nykyaikaiset ilmanvaihtokoneet?
Meillä ainakin iv-puoli noin sähkön kulutuksen puolesta on todella iso tekijä.
Ihmettelen kyllä muutenkin jos -20 pakkasilla puhallellaan 200m3/h ilmaa sisälle
ilman esilämmityksiä.
Elikkä näissä laskelmissa täytyisi huomioida enemmän ilmanvaihdon osuus tai
ilmoittaa että millä vaihtuvuudella keruu on mitoitettu.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1807 : 18.02.17 - klo:09:14 »
Otatko huomioon näissä keruun mitoituksissa nykyaikaiset ilmanvaihtokoneet?

Otan huomioon niiden lämmöntalteenoton.
Lämmön talteenoton vuotuinen hyötysuhde vaihtelee iv koneen hankinta-ajankohdan mukaan alueella noin 0,50 - 0,75.
En ota huomioon niiden kuluttamaa käyttösähköä, joka voi sisältää sähkölämmitystäkin.
Tämä siksi, että minulla ei ole tietoa millainen iv kone on kyseessä.

Vanhojen talojen ilmanvaihto on yleensä painovoimainen ja melko pieni,
useinkin melkein vain liesituulettimen varassa, tai jopa ilman sitäkin ihan vain ilmavuotojen varassa.
Vanhojen puutalojen ilmavuodot saattavat olla melkoisen suuria.
Suuri ilmavuoto ilmenee tuvan melkoisena jäähtymisenä tuulisella säällä.
Harvan talon lämmitystarpeesta ilmavuodot voivat muodostaa 1/3 -osan.!

Nuo laskelmat, joita teen, eivät voi olla ehdottoman tarkkoja, koska teen niitä useinkin varsin puutteellisten tietojen varassa.
Nekin laskelmat, jotka suunnittelija tekee, eivät nekään ole 100 % tarkkoja.
Ihmisten elintavat eivät ole mitään vakioita ja siitä aiheutuu eroavuuksia suunnittelijan laskemiin arvoihin.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1808 : 20.02.17 - klo:20:59 »
OK.
Tällänen kysymys.
Paljonko tuollainen 45kw:n öljypoltin tarvitsee sähköä toimiakseen?

Poissa Large

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1809 : 20.02.17 - klo:22:06 »
Esim. Oilon Junior Pro2 LJ45 36-57kW ottoteho on 140W

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1810 : 20.02.17 - klo:22:19 »
Esim. Oilon Junior Pro2 LJ45 36-57kW ottoteho on 140W
Kiitos. Osaatko vielä arvioida kuinka monta tuntia tuollainen poltin palaa
10000 litran polttamiseksi?

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 236
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1811 : 24.02.17 - klo:15:58 »
Minä arvioin että 1700-2700 tuntia noilla tehoilla.

Mutta on minulla tyhmä kysymyskin. Onko tuolla viinapumpun kiertosuunnaalla väliä?
Eikö tuo viinapumppu muuta käyttämänsä sähkön aika kovallakin prosentilla lämmöksi?
Tuntuu pähkähullulta pumpata sitä kohti kaivoa vaikka 3000 tuntia vuodessa 200 watin teholla.
Diplomitöistä lähtien tuo pumppaussuunta on usein noinpäin. Vai onko taas jotain mitä en tajua?
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1812 : 24.02.17 - klo:18:25 »
Pumppu kuuluu paisunta-astian haaran ja höyrystimen väliin virtaussuunta höyrystimeen päin.

Toinen syy sijaintiin tuloputkessa on korkeampi toimintalämpötila. Vaara sähkömoottorin kastumiselle on hieman pienempi.
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1813 : 24.02.17 - klo:18:41 »
Lainaus
Mutta on minulla tyhmä kysymyskin. Onko tuolla viinapumpun kiertosuunnaalla väliä?
Eikö tuo viinapumppu muuta käyttämänsä sähkön aika kovallakin prosentilla lämmöksi?
Tuntuu pähkähullulta pumpata sitä kohti kaivoa vaikka 3000 tuntia vuodessa 200 watin teholla.
Diplomitöistä lähtien tuo pumppaussuunta on usein noinpäin. Vai onko taas jotain mitä en tajua?
Tämä pumpun paikka on varmaankin jäänyt tähän paikkaan vanhasta muistista, eli ajalta kun keskuslämmitysjärjestelmissä oli korkeat lämpötilat. Pumpun kestävyyden kannalta oli edullista asentaa pumppu kylmempään paluulinjaan.
Juju on siinä että kaivoon syötetty teho tulee hyödyksi COP:n kautta. Tästä asiasta on täällä aiemminkin väännetty kättä.
Kiertopumpun teho muuttuu lähes kaikki lämmöksi ja tämä lämpö siirtyy suurimmaksi osaksi lämmittämään keruunestettä.
Oletetaan että kaikki 200W lämmittää keruunestettä ja vielä suoraan höyrystintä.
Virtauksella esim. 0,6 l/s lämpiää neste 0,08 C.
Yhden asteen nousu höyrystimen lämpötilassa nostaa COP:a n. 3%
0,08 C nousu nostaa COP:a 0,25%
Esim COP 4,00 kasvaa -> 4,01
Talon energiankulutuksen ollessa 20 000 kWh/v laskee ottoenergia 12,5 kWh vuodessa eli säästöä tulee n. 1,5€/v
Pumpun paikalla ei ole taloudellista merkitystä eikä prosessiteknisestikään ole väliä kummassa paikassa pumppu on.
Nykyisessäkin paikassa pumppu lämmittää yhtälailla keruunestettä ja höyrystintä joten paikan vaihdolla ei saavuteta edes tuota 1,5 €/v säästöä.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 594
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1814 : 24.02.17 - klo:20:55 »
Jollei ole tarvetta valaistukselle koko yöksi niin voin varauksetta suositella Steinel NM 3000 oppivaa hämäräkytkintä.

Minä suosittelen varauksetta Orbis Astro Nova -astronomista kelloa. Siihen ohjelmoidaan paikkakunta ja sen jälkeen se osaa laskea auringon nousu- ja laskuajat itsestään. Ei tarvita hämäräkytkimiä tai muuta ylimääräistä - yksi tuollainen sähkötaulun DIN-kiskossa riittää.

Jos haluaa, siihen voi ohjelmoida erilaisia aikaohjelmia lisäksi, esimerkiksi valojen sammutus joidenkin yön tuntien ajaksi.

Itsellä tuo asennettiin rakennusaikana kuutisen vuotta sitten. Sen jälkeen siihen ei ole tarvinnut koskea kertaakaan ja ulkovalot syttyvät ja sammuvat aina sopivaan aikaan.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 236
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1815 : 25.02.17 - klo:13:48 »
Tämä pumpun paikka on varmaankin jäänyt tähän paikkaan vanhasta muistista, eli ajalta kun keskuslämmitysjärjestelmissä oli korkeat lämpötilat. Pumpun kestävyyden kannalta oli edullista asentaa pumppu kylmempään paluulinjaan.
Juju on siinä että kaivoon syötetty teho tulee hyödyksi COP:n kautta. Tästä asiasta on täällä aiemminkin väännetty kättä.
Kiertopumpun teho muuttuu lähes kaikki lämmöksi ja tämä lämpö siirtyy suurimmaksi osaksi lämmittämään keruunestettä.
Oletetaan että kaikki 200W lämmittää keruunestettä ja vielä suoraan höyrystintä.
Virtauksella esim. 0,6 l/s lämpiää neste 0,08 C.
Yhden asteen nousu höyrystimen lämpötilassa nostaa COP:a n. 3%
0,08 C nousu nostaa COP:a 0,25%
Esim COP 4,00 kasvaa -> 4,01
Talon energiankulutuksen ollessa 20 000 kWh/v laskee ottoenergia 12,5 kWh vuodessa eli säästöä tulee n. 1,5€/v
Pumpun paikalla ei ole taloudellista merkitystä eikä prosessiteknisestikään ole väliä kummassa paikassa pumppu on.
Nykyisessäkin paikassa pumppu lämmittää yhtälailla keruunestettä ja höyrystintä joten paikan vaihdolla ei saavuteta edes tuota 1,5 €/v säästöä.

ATS

Aika huimalta tuntuu jos esimerkin 600kwh/vuosi upottaa kaivoon niin että saisi sen melkein täysimääräisenä takaisin. Luulisi että kaivon virtaukset veisi ainakin osan mennessään. Mitenköhän muuten vesistössä oleva putkisto, sieltä tuskin tulee yhtään takaisin? Tai maapiiri?
Voi tietysti olla että viinapumput on noinpäin vain joissain kuvissa ja elävässä elämässä kaikki pumppaavat kohti höyrystintä?
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1816 : 25.02.17 - klo:22:17 »
Tein vertailua tuosta sähkön kulutuksesta lähinnä takan ja termareiden käyttöönoton johdosta.
Tosin takkaa polttelin viime vuonnakin, mutta tänä talvena joka päivä.
Viime vuonna Helmikuussa en päässyt kuin yhtenä päivänä alle 30kwh päiväkulukseen ja
lämmöt oli koko kuukauden nollan tuntumassa. 1121kwh.
Nyt Helmikuussa Käppyrän mukaan on ollut kylmempää, varsinkin yöt, niin
30kwh päiväkulutus on ylittynyt 9 kertaa. 755kwh perjantaihin 24pv saakka.
Helmikuu vuosi 16 38,65kwh vrk, ja tänä vuonna 32,8.
Helmikuu viime vuonna 11,4h pumpun tunnit vuorokaudessa
Tänä vuonna 10,2h tähän mennessä. (Korjattu)
Sähkön kulutus verrokki Helmikuissa on noin 200kwh ero.
Eli meillä näyttäisi menevän takan lämpö asteen lämpimämpään sisäilmaan ja
tätä kautta LTO vastuksen viilentämiseen.
Tyhmä kysymys.
Miten paljon pitäisi puukuution maksaa että sitä kannattaisi ylipäätään polttaa?
Ei puumettällä mitään palkkaa saa vaikka kuinka täällä muuta väitetäänkin.
Toinen kyssäri.
Onko kenenkään sähköyhtiöllä LTL- luvun huomioon ottava mittaus?
Menee vähän hukkaan aikaa kun täytyy sieltä täältä kerätä sinänsä oleellisia tietoja.
Tuosta sähköstä vielä.
Jos kumminkin  kuukausittainen säästö on tätä luokkaa niin meillä menisi noin 8000kwh koko
 vuotena ja minä olisin onnellinen :)
Toisaalta jos rahassa mitataan niin olisin yhtä onnellinen jos jättäisi yhden ulkona käynnin väliin  ;)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1817 : 26.02.17 - klo:09:21 »
Miten paljon pitäisi puukuution maksaa että sitä kannattaisi ylipäätään polttaa?

Koetin laskea yhden esimerkkitapauksen:
Olisi talo, jonka vuotuinen lämmitystarve on 25.000 kWh.
Sen lämpömäärä saadaan noin 19 pinokuutiometrillä koivuhalkoja.

Jos talon on patterilämmitteinen, maksaisi pumpun sähkö vuodessa noin 830 euroa.
; 830 € / 19 m3 = 43,70 € /m3

Jos talon on lattialämmitteinen, maksaisi pumpun sähkö vuodessa noin 606 euroa.
; 606 € / 19 m3 = 31,90 € /m3

Näistä on sitten jätetty kaikki muut kulut huomioimatta; on vain puun hinta.
Ei edes kiertovesipumpun käyttämää sähköä ole huomioitu.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1818 : 26.02.17 - klo:11:43 »
Koetin laskea yhden esimerkkitapauksen:
Olisi talo, jonka vuotuinen lämmitystarve on 25.000 kWh.
Sen lämpömäärä saadaan noin 19 pinokuutiometrillä koivuhalkoja.

Jos talon on patterilämmitteinen, maksaisi pumpun sähkö vuodessa noin 830 euroa.
; 830 € / 19 m3 = 43,70 € /m3

Jos talon on lattialämmitteinen, maksaisi pumpun sähkö vuodessa noin 606 euroa.
; 606 € / 19 m3 = 31,90 € /m3

Näistä on sitten jätetty kaikki muut kulut huomioimatta; on vain puun hinta.
Ei edes kiertovesipumpun käyttämää sähköä ole huomioitu.
Kiitos.
19m3 pinokuution paino lienee 10000kg.
Eli jos pelkällä puulla mentäisi niin 27kg pitäisi päivässä polttaa puuta noin keskimäärin.
Pakkasella varmaan 60-80kg. Millä valmistajalla on tälläinen tulipesä johon tuollaisen määrän
puuta saisi tungettua? Oman takan pesään mahtuu ehkä kolme kiloa kerrallaan, eli vähintään 20 pesällistä pitäisi meikäläisen ladata päivittäin että voisi hyödyntää takkaa täysimääräisesti.

Poissa Large

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1819 : 26.02.17 - klo:12:14 »


Pakkasella varmaan 60-80kg. Millä valmistajalla on tälläinen tulipesä johon tuollaisen määrän
puuta saisi tungettua?

Jos pelkällä puulla lämmitetään niin silloin rakennuksesta löytyy yleensä vesikiertoinen lämmitys puukattilalla ja isolla energiavaraajalla. Ei tuollaista puumäärää pysty takassa polttamaan jos pitäisi töissäkin käydä.  :)

Poissa Juhanisto

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1820 : 26.02.17 - klo:12:49 »
Oman sähkönhinnan mukaan maalämpö vs puulämpö.. pm3 saa maksaa 48€ niin ollaan samassa energianhinnassa. Ja tämä on koivulla laskettu. Tuolla hinnalla ainakaan täältä ei tahdo saada kun heittomotin eli n. 0.6pm3. Itse raahaan puut omasta metsästä pesään.

Täällä palaa vrk käänteispalossa 130l puita noin niinku keskimäärin. Tuo määrä lataa varaajan (1300l) täyteen ja pitää talon lämpöisenä nippa nappa -20 asti. Siis niin ettei sisälämpö laske astetta enempää. Paloaika tuolla pesällisellä n. 4 tuntia. Sitten kylmemmällä aamulla pitää lykätä toista pesällistä. Lämmönjako pattereilla. Puita menee n. 14-16pm3... 18pm3 on ennätys minulla. Poltan käytännössä vaan koivua, siinä paras tilavuus/energiasuhde. Männyllä ja kuusella huomattavasti huonompi, ihan käytännössä koettu juttu. Kuutioita lämmitettävänä n. 380. Ollut viimeaikoina hyviä puulämmitystalvia  ;)

Takoissa ei hyödytä polttaa puuta liikaa. Puumäärä on sidottu takan massaan. Se kivikasa ei vaan varaa lämpöä määräänsä enempää. Jotain noin 500g puita 100kg kohti, eli kahden tonnin takka noin 10kg. Ja takkahan ei edes lämpene kunnolla ennen kun pellin laittaa kiinni.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1821 : 26.02.17 - klo:13:46 »
Takoissa ei hyödytä polttaa puuta liikaa. Puumäärä on sidottu takan massaan. Se kivikasa ei vaan varaa lämpöä määräänsä enempää. Jotain noin 500g puita 100kg kohti, eli kahden tonnin takka noin 10kg. Ja takkahan ei edes lämpene kunnolla ennen kun pellin laittaa kiinni.
Aika samaan lopputulokseen olen tullut yrityksen ja erehdyksen kautta. Omalle 2200kg Tiileri tiilikasalle on kantokopallinen kerrallaan maksimi mitä kannattaa polttaa. Tuosta tulee pari reilua pesällistä (a' 5-6kg) ja jälkimmäisen voi vielä polttaa pikkuisen reilummalla ilmamäärällä. Näitä täysi latauksia olen harrastanut lähinnä alle -20 pakkasissa. Normaalirytmi lämmityskaudella on pieni pesällinen viikolla takassa ja toinen samanlainen viikonloppuna saunakiukaassa.

Toinen seikka mikä yllätti tällaisen uusavuttoman takankäyttäjän on kuoritakan viive sytytyshetkestä siihen jolloin lämmönluovutus kunnolla alkaa. Tiilerin manuaalin 13h pitää yllättävän hyvin paikkansa. Alkuaikoina tein sen virheen että ennusteen luvatessa kylmää yötä poltin takkaa liian myöhään illalla, jolloin kävi käytännössä vain siten että seuraavana aamuna alkoi takan avitus. Ja jos samaan aikaan vielä kevätaurinko rupesi lämmittämään niin seurauksena oli aikamoista sisälämpötilan pumppausta.

Meillä on polttopuunkulutus vakiintunut kahteen motin säkilliseen vuodessa. Tuota varten kaadetut on koivua, mutta sekaan osuu yleensä tuulenkaatamia tai metsänhoidollisia kuusia ja mäntyjäkin. Pihkapuilla on mukavan helppo sytyttää pesällinen ja räiske tuo oman tunnelmansa.
Klapitalkoisiin pääsee joka toinen kevättalvi, neljän säkillisen kaato, pilkkominen ja kuivaus joka toinen vuosi ei vielä tunnu rasitteelta.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa Large

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1822 : 28.02.17 - klo:09:29 »
Onko merkitystä millä putkella keruupiiri liitetään pumppuun (kupari, teräs, jne.)?

Edit: Näkyi ainakin yhden valmistajan taulukossa olevan vahva suositus käyttää etanolilla vain kupariputkea.
« Viimeksi muokattu: 28.02.17 - klo:20:34 kirjoittanut Large »

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1823 : 01.03.17 - klo:00:24 »
Onko merkitystä millä putkella keruupiiri liitetään pumppuun (kupari, teräs, jne.)?

Edit: Näkyi ainakin yhden valmistajan taulukossa olevan vahva suositus käyttää etanolilla vain kupariputkea.

Sinkittyjen putkien epäiltiin eräässä tapauksessa pilanneen erään niben höyrystimen. Väärä paikka säästää...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1824 : 03.03.17 - klo:22:45 »
Tällänen-
Millä aineella on paras lämmönjohtavuus?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1825 : 04.03.17 - klo:09:57 »
Lainaus
Millä aineella on paras lämmönjohtavuus?

Hopealla, kulta ja kuparikin ovat aika hyviä

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 777
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1826 : 04.03.17 - klo:11:08 »
Hiili
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1827 : 06.03.17 - klo:22:42 »
Törmäsin ilmankostutin vertailua lukiessa ultraääni kostuttimiin.
Nerokas laite, pilkkoo vesipisarat äänellä ja sitten puhaltaa ne huoneeseen.
Tuotahan voisi käyttää maalämpökoneessakin.
Pilkkoisi viinan moneen pieneen osaan ja sitten höyrystin ottaisi talteen tämän sumun :-\
Mikä muuten on viinan molekyylin koko pilkkomatta?
Entä veden?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1828 : 07.03.17 - klo:08:53 »
Törmäsin ilmankostutin vertailua lukiessa ultraääni kostuttimiin.
Nerokas laite, pilkkoo vesipisarat äänellä ja sitten puhaltaa ne huoneeseen.
Tuotahan voisi käyttää maalämpökoneessakin.
Pilkkoisi viinan moneen pieneen osaan ja sitten höyrystin ottaisi talteen tämän sumun :-\
Mikä muuten on viinan molekyylin koko pilkkomatta?
Entä veden?
Korvaisiko tämä paisuntaventtiilin?
Nykyisin paisuntaventtiili tekee saman sekä vielä muutakin ja ilman ulkopuolista energiaa.


ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 777
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1829 : 08.03.17 - klo:19:41 »
Tuossahan peki puhui viinasta ja sen pilkkomisesta. Eihän tuo liuospiiri höyrysty, vaan se kiehuttaa kylmäainetta.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1830 : 08.03.17 - klo:20:16 »
Tuossahan peki puhui viinasta ja sen pilkkomisesta. Eihän tuo liuospiiri höyrysty, vaan se kiehuttaa kylmäainetta.
Ajatus on vähän hataralla pohjalla, kuten yleensä mutta ideana on että jos saisi tuolla
ultraäänellä lisää virtausta höyrystimeen. Molekyylit olisivat "hajalla" tuossa höyrystimessä ja
näin ollen tehoa lisää. Turbohöyrystin :)
Lähinnä kiinnostaisi että höyrystyykö viina paremmin kuin pelkkä vesi tuollaisella uä- vehkeellä?

Poissa masa87

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1831 : 08.03.17 - klo:23:48 »
auttasko joku pumpun valinnassa,invertteri vai mikä? lämmitettävä tila noin 110 neliöä hankittavan pumpunkoko on tiedossa 6 kw ja joko 2*250 m tai 2*300 m vaakakeruu piiriä. nibeä olen katellu mutta pumppuja niin monenlaisia, uudis rakennus ja lattiaan tulisi vesikierto, tarviiko mitään varaajaa lisäksi? tomppeli tehnyt jo laskelman mutta tuo pumpun valinta mietityttää vielä kun sen sais selviteltyä niin pääsisi laskemaan jonkunlaista kustannusarviota mutta näillänäkymin tulisi kuitenkin maalämpö koska puut ostossa niin ei järkevää ja tonttia kuitenkin on mihin vetää piiri
nibe 1245 6kw, 2*300m vaakekeruu piiriä, vesikierto lattialämmitys. 2018 valmistuva oktalo lämpimättilat 114 m2. pudasjärvi

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1832 : 09.03.17 - klo:08:59 »
... pumpunkoko on tiedossa 6 kw ja joko 2*250 m tai 2*300 m vaakakeruu piiriä...

Esimerkiksi NIBE F1245-6 pumpulle keruupiirin virtaus pitäisi olla vähintään 0,30 litraa /sekunti.
Sallittu maksimi keruupiirin painehäviö tälle pumpulle on valmistajan ilmoituksen mukaan 94 kPa.

Mitoituslaskelman mukaan kosteaan savimaahan tarvitaan noin 430 metriä keräinputkea 1,5 m syvyyteen (Pudasjärvi)
Jos keräimenä käytetään 1 x 500 metrin siniraita PEM 40x3,7 putkea, tulee sen painehäviöksi noin 40 kPa.
Siis F-1245-6 pumppu toimii tuolla keräimellä.

Joku voi kysyä, etteikö maksimi putkipituus ole 400 m.
Ei, keruupiirissä syntyvä painehäviö riippuu virtaamasta, litraa / sekunti.
Pienellä pumpputeholla riittää keruupiirin pienempi virtaama. Tässä tapauksessa riittää noin 0,30 litraa /s.
Pienestä virtaamasta aiheutuu pienempi virtausvastus putkessa.
Siksi 500 metrisessä keruuputkessa painehäviöksi muodostuu noin 40 kPa (=0,4 bar).

Muille pumpuille pitäisi hakea vastaavat tiedot, kun pohditaan keruupiirin toteutusta.

Poissa masa87

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1833 : 09.03.17 - klo:20:51 »
nibe 1245 6kw, 2*300m vaakekeruu piiriä, vesikierto lattialämmitys. 2018 valmistuva oktalo lämpimättilat 114 m2. pudasjärvi

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1834 : 11.03.17 - klo:22:15 »
Selailin tuota Niben hinnastoa ja tuotetietoa.
35C menovedellä nolla keruulla ottoteho 1,27kwh 10K erolla
35C menovedellä nolla keruulla ottoteho 1,31kwh 5K erolla.
Eli foorumin jäsenten mahdollisimman pieni lauhduttimen Dt on askapuhetta.
Nämä arvot on ilmoitettu ilman kiertopumppuja.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1835 : 11.03.17 - klo:23:20 »
Entä antoteho ja COP
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 340
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1836 : 12.03.17 - klo:15:15 »
Selailin tuota Niben hinnastoa ja tuotetietoa.
35C menovedellä nolla keruulla ottoteho 1,27kwh 10K erolla
35C menovedellä nolla keruulla ottoteho 1,31kwh 5K erolla.
Eli foorumin jäsenten mahdollisimman pieni lauhduttimen Dt on askapuhetta.
Nämä arvot on ilmoitettu ilman kiertopumppuja.

Nuo kaksi tapausta on aivan eriasia lämmitysjärjestelmän kannalta. dT on 10K niin tällöin lattian tai pattereiden keskilämpötila on 30 astetta. Jos dT on 5K niin keskilämpötila on 32,5 astetta. Arvaa kumpi lämmittää taloa enemmän... Ja se että se lämmittää taloa enemmän johtaa siihen että menoveden lämpötilaa voi pudottaa alemmaksi jotta saavutetaan sama lämmitysteho...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa WPF

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 543
  • Säästöä pumpulla
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1837 : 12.03.17 - klo:17:29 »
Alijäähdytin ei lisää ottotehoa, vaan on kokonaan ilmaista energiaa. (Tosin kaivo pitää olla syvempi)
Muistaakseni teho on noin 5% nimellistehosta, mutta alhaisella, noin +10-15C tasolla.
Sopii esim autotallin tai terassin lämmitykseen.
Stiebel Eltron WPF 7 E + SBP 501 WP Sol

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1838 : 12.03.17 - klo:19:52 »
Entä antoteho ja COP
Näin tuossa esitteessä.
K10 COP 4,56. Antoteho 5,79kw.
K5   COP  4,17.  Antoteho 5,49.
Nämä samat luvut on samat kuin ilmoitettu antoteho,kw. Tai on siinä vievä erikseen annettu
antotehotkin, mutta miksi COP on ilmoitettu kilowatteina?
Pumppuna tuon listan viimeinen on/off kone.
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1226-6-new/LVI-5361629/dp?openGroup=1293
Molemmissa on huomioitu että mukana ei ole kiertopumppuja.
Herää kyllä väkisin kysymys että ketä näissä stantardeissa yritetään kusettaa.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1839 : 12.03.17 - klo:20:02 »
Nuo kaksi tapausta on aivan eriasia lämmitysjärjestelmän kannalta. dT on 10K niin tällöin lattian tai pattereiden keskilämpötila on 30 astetta. Jos dT on 5K niin keskilämpötila on 32,5 astetta. Arvaa kumpi lämmittää taloa enemmän... Ja se että se lämmittää taloa enemmän johtaa siihen että menoveden lämpötilaa voi pudottaa alemmaksi jotta saavutetaan sama lämmitysteho...
Näinhän sitä voisi luulla, mutta ainakin itellä pienempi Dt lauhduttimella alentaa myös
lähtevän litkun lämpötilaa ja näin ollen esimerkkisi on virheellinen.