Kerrotaan sen verran havaintoja omasta pumpusta vaikka käynnislogiikka onkin hiukan erilainen mutta noissa saattaa olla myös jotain yhteistä auttaa ymmärtämään mikä pumpun käytöksen taustalla on.
Pumppu siis toimii paluuveden ohjaamana mutta käyrässä on kuitenkin näkyvillä laskennallinen menoveden lämpötila. Laskennassa oletetaan että menovesi on 5 astetta kuumempaa kuin paluuvesi. Eli jos käyrässä on pyynnissä 35 astetta niin kone ajattelee tämän paluuveden 30 asteena. Lisäksi käytössä on käynnistys- ja katkaisuraja. Käynnistysraja on vakiona 2K mutta omassa tapauksessa se on 0,5K. Tällöin kone alkaa lämmitämään kun veden lämpötila on laskenut alle 29,5 asteen. Pysäytysraja on myös vakiona 2K, minulla se on 0,5K. Tällöin pumppu pysähtyy kun lämpötila on 30,5 astetta.
Käynnistysrajaa käytetään myös vastusten ja kaikkien muiden lisälämpöä tuottavien laitteiden käynnistämiseen kuten vaikkapa öljypolttimen. Tällöin lisälämmitys käynnistyy kun lämpötila putoaa vielä lisää 0,5K alle käynnitysrajan. Toinen +0,5K ja käynnistyy seuraava lisälämpötaso jne.
Tämän lisäksi lisätehon käynnistämiseen käytetään vielä asteminuutti/integraali laskentaa. Tämä tarkoittaa sitä että mikäli lämpötila ei nouse tietyn ajanjakson aikana tarpeeksi vaan jää junnaamaan paikalleen integraali putoaa alle käynnitysrajan jolloin kytketään lisälämpöä päälle. Mikäli integraali jatkaa vieläkin kasvamistaan ja se saavuittaa integraalin arvon x2 niin tällöin kytketään lisää tehoa käyttöön.
Viessmannin tapauksessa jokainen lisätehon kytkeminen aiheuttaa myös sisäiselle kiertovesipumpulle +20% lisää tehoa mikäli se ei ole jo 100%.
Saattaa olla että stiebelissä on taustalla jotain vastaavaa ohjausta...
Eikö sieltä huoltotasolta löydy lisää parametrejä? Muistaakseni salasanalla "0000" pääsi säätämään vielä jotain lisää, tuosta on tosin muutama vuosi aikaa ja en muista mitä tuon takaa sitten löytyi...
Mutta eikö pidempi käynti johda sinullakin pidempiin lepoaikoihin ja huonelämpötilan pitäisi ainakin teoriassa pysyä samana kuin nyt? Toki jos nyt homma pelaa, niin turha siihen on puuttua.
Itse pidän tuota käynnitys/pysäytyseroa juuri sellaisena millä saavutan sopivan käyntijakson pituuden. Massiivisen laatan takia sen tekee 1K jolla saavutetaan noin 45min käyntijakso. 3K arvolla se olisi melko tarkasti 2h 15min.
Mitä pienempää eroa käyttää niin sen tarkemmin laatan lämpötila seuraa käyrää ja ulkolämpötilaa eikä suuria viiveitä ulkolämpötilaan nähden pääse syntymään...