Tyhmiä kysymyksiä

[fraatti]

Lattialämmitys ei selitä suurta kulutusta.

Eikös tuo lattialämmitys ollut pois päältä vain yhdestä paikasta? Ja muualla vielä päällä?

Kyllä noita nyt yhden täyden vuorokauden raaskii pois päältäkin pitää. Vuorokaudessa ehtii jo näkemään siirtoyhtiön nettipalvelusta tuntikohtaisista lukemista onko muutosta tapahtunut.

Ja niin kysytään nyt sitten että eihän perheessä satu oleen 24/7 päällä olevaa tehokasta tietokonetta? Nykyään tehokkaimmat näytönohjaimet vievät niin paljon sähköä että jopa 1kW virtalähteitä on noissa härveleissä olemassa...

[Timo Karhu]

Eikös tuo lattialämmitys ollut pois päältä vain yhdestä paikasta? Ja muualla vielä päällä?

Kyllä noita nyt yhden täyden vuorokauden raaskii pois päältäkin pitää. Vuorokaudessa ehtii jo näkemään siirtoyhtiön nettipalvelusta tuntikohtaisista lukemista onko muutosta tapahtunut.

Ja niin kysytään nyt sitten että eihän perheessä satu oleen 24/7 päällä olevaa tehokasta tietokonetta? Nykyään tehokkaimmat näytönohjaimet vievät niin paljon sähköä että jopa 1kW virtalähteitä on noissa härveleissä olemassa...

Juu, olet oikeassa, päällä olivat suihkutilan ja pukutilan lattialämmitykset. En ottanut niitä pois seuraavista syistä:

• sain jo palautteen "kauheen kylmää - mitä sä oikeen taas teet?" tuosta elintasosiivestä
• ne ovat tasan olleet läpi vuoden päällä 2013 ja 2014 eli ei selittäisi 1,1MWh/a:a
• jos niiden (pesuh. ja pukuh.) termarit olisivat rikki energianlisäysmielessä, pitäisi lattioiden olla huomattavasti lämpimämpiä. Nyt ne ovat olleet jopa hieman viileämpiä lämpimien kelien vuoksi (älä kysy miksi, näin vaan on!).

Tietsikoita talossa on kyllä vaikka muille jakaa, mutta nekin olleet samat 2013 ja 2014, ja kaikki läppäreitä eli kohtuullisilla virroilla mennään ja käyttö samaa. Kaiken kaikkiaan, jos haluan selityksen 1,1MWh/a:lle, pitää se löytyä jostain sellaisesta koneesta joka joko on tullut lisää tai sitten alkanut käyttäytyä väärin 2014 aikana.

[seppaant]

Kaiken kaikkiaan, jos haluan selityksen 1,1MWh/a:lle, pitää se löytyä jostain sellaisesta koneesta joka joko on tullut lisää tai sitten alkanut käyttäytyä väärin 2014 aikana.

Voipihan se sähkömittarikin näyttää väärin.
Minun sähköyhtiöstä (Kymenlaakson sähkö) saa yhdelle Excell-taulukolle päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilat siitä asti kun etäluettava mittari tuli.
Miten sinulla? Jos saa niin laita tänne.

ATS

[Timo Karhu]

Oletko kirjannut muistiin lämpöpumpun käyntiaikoja?
Lue lukemat esim viikon ajalta päivittäin illalla samaan aikaan, niin siitä pääsee kiinni lämpöpumpun kulutukseen.

ATS

Viikosta 6 löytyy melkein koko pätkä. Yhteenveto liitteenä.

pvm	lämm/kv/käynti	ulkolt.
2015-02-01	5:48/1:30/7:18	0,4C
2015-02-02	6:09/1:14/7:24	0,3C
2015-02-03	6:40/1:06/7:46	-2,2C
2015-02-04	7:58/1:19/9:17	-1,9C
2015-02-05	8:19/2:16/10:36	-2,0C
2015-02-06	6:48/1:21/8:09	-0,7C

Tuossa vuorokausi vaihtuu aamuisin 10:52. 4. ja 5. päivä vaikuttaa melko isoilta käyntiajoilta. 5. pv oli Mummu hoitamassa lapsia mikä selittää käyttöveden lotrauksen, lämmitystä ei.
Oudon iso hyppäys varsinkin kun 3. päivä näytti olleen pakkasta myös. Hmm.. mikäs tämän selittää?

Ja logitkin matkaan jos jotakuta kiinnostaa katsella käyriä itse. (pahoittelen 7-zippiä mutta muuten ei olisi logit mahtuneet - foorumin rajoitus!)

[peki]

Ei tuo viides päivä mikään outo ole lämmityksen osalta. Ulkolämmön ei tarvii paljookaan tippuu niin käyntiajoissa näkyy
aika äkkiä.
Lähetä vaimo ja lapset anoppilaan joku viikonloppu niin saat asioihin selvyyden.

[tk-]

Toimisiko tuossa paremmin vähän lyhyemmät käyntijaksot? Tuo keruu jäähtyy loppua kohden jo aika merkittävästi alkuun nähden ja siinä ollaan kuitenkin tilanteessa kun kylmemmästä keruusta tehdään aina lämpöisempää menovettä. Vai onko tuolla kuinka merkitystä hyötysuhteen kannalta vielä, toki pysyy selkeästi kuitenkin plussan puolella? Ja toki sitten samalla lepojaksotkin lyhenisi ja alussa tulo olisi ehkä vähän alempana.. Vai meneekö pätkäkäynniksi lämpöisemmällä jos tuota kovasti lähtee lyhentämään?

[Timo Karhu]

Voipihan se sähkömittarikin näyttää väärin.
Minun sähköyhtiöstä (Kymenlaakson sähkö) saa yhdelle Excell-taulukolle päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilat siitä asti kun etäluettava mittari tuli.
Miten sinulla? Jos saa niin laita tänne.

ATS

Carunasta olisi saanut vuoden tunnit kerralla, mutta en löytänyt sille ulkolämpöä. Kuukausi päivinä ja ulkolämpötilalla löytyi ja hieman kliksuttelua..

[peki]

http://www.clasohlson.com/fi/Langaton-s%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari,-jossa-optinen-anturi-Efergy-e2-Opto/Pr365041000

Tuosta mittari johtoon kiinni. Joko sulaketaululla tai termarin alta.

[Timo Karhu]

Toimisiko tuossa paremmin vähän lyhyemmät käyntijaksot? Tuo keruu jäähtyy loppua kohden jo aika merkittävästi alkuun nähden ja siinä ollaan kuitenkin tilanteessa kun kylmemmästä keruusta tehdään aina lämpöisempää menovettä. Vai onko tuolla kuinka merkitystä hyötysuhteen kannalta vielä, toki pysyy selkeästi kuitenkin plussan puolella? Ja toki sitten samalla lepojaksotkin lyhenisi ja alussa tulo olisi ehkä vähän alempana.. Vai meneekö pätkäkäynniksi lämpöisemmällä jos tuota kovasti lähtee lyhentämään?

Viisaat ovat mielestäni antaneet ymmärtää että ei auta. Pätkissä tai pitkissä niin sama tarvittava energiahan sieltä kaivosta revitään. Koneen toiminnassa tai lämmityskyvyssä ei ole ollut moitteen sijaa.

[seppaant]

Tässä taas pyörittelin noita Karhun kulutuslukemia.
Taloussähkön laskin vähentämällä kokonaiskulutuksesta Niben arvioidun kulutuksen.
Oletuksena, että Niben lämmityskulutus on suoraan verrannollinen lämmitystarvelukuun ja että käyttövesikulutus on vakio.

Kuvista nähdään, että vuosien 2012 (toukokuusta alkaen) ja 2013 kuukausikulutus menee käsi kädessä.
Heti vuoden 2014 alussa tapahtuu muutos. Tammikuu -  huhtikuu sekä marras- ja joulukuu kulutus on selvästi vuosia 2012 ja 2013 korkeammat samoin vuoden 2015 tammikuu.

Kylminä kuukausina on taloussähkön kulutus kasvanut.

ATS

[Timo Karhu]

Tässä taas pyörittelin noita Karhun kulutuslukemia.
Taloussähkön laskin vähentämällä kokonaiskulutuksesta Niben arvioidun kulutuksen.
Oletuksena, että Niben lämmityskulutus on suoraan verrannollinen lämmitystarvelukuun ja että käyttövesikulutus on vakio.

Kuvista nähdään, että vuosien 2012 (toukokuusta alkaen) ja 2013 kuukausikulutus menee käsi kädessä.
Heti vuoden 2014 alussa tapahtuu muutos. Tammikuu -  huhtikuu sekä marras- ja joulukuu kulutus on selvästi vuosia 2012 ja 2013 korkeammat samoin vuoden 2015 tammikuu.

Kylminä kuukausina on taloussähkön kulutus kasvanut.

ATS

Kiitos ATS. Edelleenkään ei voi kuin kiitollisena ihmetellä tätä foorumia!
Täytyy pitää tarkempaa kirjaa kuukausikulutuksista ja palata aiheeseen uudelleen 2016 tai jos jokin selkeä tekijä löytyisi.

[tk-]

Tuossahan on ajallinen yhteys uuteen firmikseen automaattisäätöisine kierrosnopeuksineen. Mutta onkos sinulla käytössä tuo automaattiasetus, ja voisiko se edes saada tuota pumppua toimimaan noin paljon huonommalla hyötysuhteella? Toki käyttöveden teko aina käyntijakson loppuun jonkin verran heikentää jo aiemminkin huonoa käyttöveden COP:a.

[Timo Karhu]

Tuossahan on ajallinen yhteys uuteen firmikseen automaattisäätöisine kierrosnopeuksineen.

Kävi mielessä jo heti alussa. Heitin ajatuksen pois kun se ilmestyi vasta joskus maaliskuussa (tai asensin sen) ja pois otin automaagin marraskuun huitteilla. Taitaa olla toistepäin - kova kulutus ilman autoa!

[peki]

Seppaantin käppyröistä huomaa että tuntikohtainen nousu on noin 250w. Ei tarvii paljonkaan lattialämmityksen termarin
säätöpyörä liikahtaa niin tuo menee lisää. Vaimoko?
Tai jos termari mittaa muualta kuin laatasta lämpöä niin riittää että joku väliovi on suljettu ja ilmavirtaus muuttuu
termarin kohdalla.
Meillä kävi näin kun tuo kuopus muutti pois. Vaatehuoneesta lähti tavaraa aika tavalla hänen mukaansa ja
lattia alkoi ikäänkuin näkyä Lämmöt nousi vaatehuoneessa melkein kaksi astetta.
Tosin tilassa ei termostaattia ole vaan putkitus on samaa piiriä viereisen kylppärin kanssa ja
kierto on esteetön.
Suosittelisin kyllä hommaamaan erillisen energiamittarin tuohon vastukseen. Siitä on aika paljon
iloa muuallakin.

[peki]

Mietin mihin tämänkin pistäis, mutta kokeillaan täällä.
Toin töistä jälkilämmityspatterin. Mittaa noin metri ja lähdöt 160mm.
Sisällä kiertää kupariputki spiraalimuodossa koko kanavan matkalla.
Hökötys sopisi suoraan äänenvaimentimen tilalle.
Mutta arvelluttaa tuo kupariputken pienuus, 10MM.
Kysymys, onko tuollaisesta mitään hyötyä jos kytkisin sen yläkerran lämmönjakotukkiin?
Tarviiko erillistä kiertovesipumppua, vai riittääkö piirin normi virtaus?
Tukille kytkentä ei mikään iso juttu olisi kun matkaa asennuspaikkaan on molemmilta tukeilta noin 2m.
Tässä koodi kyljestä BDED 3-031- Netistä en löytänyt.
Perk kuva on liian iso, yritän pienentää.

[fraatti]

Mietin mihin tämänkin pistäis, mutta kokeillaan täällä.
Toin töistä jälkilämmityspatterin. Mittaa noin metri ja lähdöt 160mm.
Sisällä kiertää kupariputki spiraalimuodossa koko kanavan matkalla.
Hökötys sopisi suoraan äänenvaimentimen tilalle.
Mutta arvelluttaa tuo kupariputken pienuus, 10MM.
Kysymys, onko tuollaisesta mitään hyötyä jos kytkisin sen yläkerran lämmönjakotukkiin?
Tarviiko erillistä kiertovesipumppua, vai riittääkö piirin normi virtaus?
Tukille kytkentä ei mikään iso juttu olisi kun matkaa asennuspaikkaan on molemmilta tukeilta noin 2m.
Tässä koodi kyljestä BDED 3-031- Netistä en löytänyt.
Perk kuva on liian iso, yritän pienentää.

Älä ny hyvä mies vaan iv-koneen äänenvaimentimia ota pois.

Tuollaisten kanssa tulee myös jäätymisriski mikä pitää ottaa huomioon.

Oikeanlainen patteri on tälläinen

[bergvärme]

Samaa mieltä fraatin kanssa.
Sitten ne patterit vielä mitoitetaan k.o teholle ja virtauksille ilma ja neste.

Korjaus: Ja sitten katsotaan että puhallin jaksaa puskea samat ilmat läpi.

[peki]

Juu, tuollaisia tuli tilalle. Tossa vanhassa mallissa on äv kanavan keskellä ja reikäpellin takana nuo kuparit.
Perskule kun kuva ei mahdu. Täytyy ottaa uusiksi.
Pönttö on 315mm ulko halkaisijaltaan ja äv  160mm. Aika tukkoseltahan tuo kyllä näyttää

Lisäys.
Tuossa kuva komeudesta

[fraatti]

Uskoisin että tuollainen oikeasti lämmittäisi jotain niin silloin siellä tarvisi kiertää todella kuuma neste.

[peki]

Uskoisin että tuollainen oikeasti lämmittäisi jotain niin silloin siellä tarvisi kiertää todella kuuma neste.

Joo, taitaa kuulua romulavalle.  Mitä tuollainen nykyaikainen patteri maksaisi?

[fraatti]

Joo, taitaa kuulua romulavalle.  Mitä tuollainen nykyaikainen patteri maksaisi?

mm veab tekee noita. Niiden patteri taitaa olla noin 500€. Saksasta saa huomattavasti halvemmalla sellaisen jonka saa mulkattua tuollaiseen käyttöön. Haulla voi löytyä foorumilta linkki.

Mutta laitetaan nyt tälläinen enerventin vastaus aiheeseen... Ennenkuin likaa innostut... 

Jos kyseessä on vesilämmityspatteri kanavaan, niin siihen on ehdottomasti rakennettava automatiikka joka pitää patterin paluuveden lämpötilan kaikissa olosuhteissa tietyn lämpötilan yläpuolella. Yleensä paluuveden minimilämpötilana käytetään +5°C - +8°C. Myös sähkökatkon varalta on raitisilma ja jäteilmakanava varustettava automattisesti sulkeutuvilla sulkupelleilla, jolla estetään kylmän ulkoilman virtaaminen patterin läpi sähkökatkon aikana esim takkaa poltettaessa.
Jos iv-koneen lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila jää alle +5° yli kymmeneksi minuutiksi tulopuhallin sammutetaan ja poistopuhallin jää pyörimään miniminopeudelle kunnes lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila taas nousee yli +5°C.

[peki]

mm veab tekee noita. Niiden patteri taitaa olla noin 500€. Saksasta saa huomattavasti halvemmalla sellaisen jonka saa mulkattua tuollaiseen käyttöön. Haulla voi löytyä foorumilta linkki.

Mutta laitetaan nyt tälläinen enerventin vastaus aiheeseen... Ennenkuin likaa innostut... 

Sikakallista. Eipä taida kannattaa. Sitä vaan näkee töissä kaikenlaista purkuosaa ja ideahan syntyy välittömästi

Lisäys. Onko joku muokannut näitä lainausosioita kun tuntuu toimivan vähemmälläkin älyllä?

[tomppeli]

Sisäkkäisten lainausten määrä on vähennetty nyt 1 -lainaukseen foorumilaisten toivomuksesta..

[justus01]

Joo, taitaa kuulua romulavalle.  Mitä tuollainen nykyaikainen patteri maksaisi?

351€ näkyy maksavan lattialämmitysvedelle tarkoitetty 160mm jälkilämmityspatteri.
http://www.taloon.com/pingvin-vesilammitin-kanavaan-160-mm-35-25-c-veab-cww-160-3-2-5-/EN-K930040007/dp?openGroup=267

[peki]

Kiitos vinkeistä. Olisiko järkevää laittaa tuollainen jälkkäripatteri vähän etäämmälle koneesta?
Jäätymisvaara varmaan pienenisi huomattavasti. Putket ja kone on lämpimällä puolella.
Lisäsin kuvan tuosta pöntöstä aiempaan viestiini.

[peki]

Seuraava vaihe
 Tuloilma pelkällä kennolla oli 15.5C koneen mittarilta. Venalta 19C.  Vastuksella avitettuna tuloilma koneelta 26 ja venalla 23C.
Alkaa toimimaan rakenteet viilentävästi, toisin kuin tuloilman ollessa kylmää.
Tarkoitus olisi selvittää mitä hyötyä tuosta mahdollisesta jälkilämmityspatterista
on. Litku sisään kennolle esim 37C. Mitä ilman lämpötila mahdollisesti olisi venttiilillä-?

[bergvärme]

Peki

Tuloilma pelkällä kennolla oli 15.5C koneen mittarilta. Venalta 19C.  Vastuksella avitettuna tuloilma koneelta 26 ja venalla 23C.
Alkaa toimimaan rakenteet viilentävästi, toisin kuin tuloilman ollessa kylmää.

Jos ei tarvitse lisälämpöä ilmanvaihdon kautta niin miksi tuollaiset lisälaitteet?
Minusta +19 venttiilistä on aivan hyvä (jos venttiilit kohtuullisen hyvät).

Äkkiä jos laitat tuloilman lämpimämmäksi niin se saattaa esim kerätä kondenssivettä kanavan ulkopintaan niissä paikoissa joissa kanava-eristyksessä on jäänyt kylmäsiltoja.
Eikös siellä nyt jo esimerkkisi mukaan tapahdu lämmönsiirtymistä rakenteista? tulo ilmaan.

Minusta ilmanvaihto on parasta käyttää ilmanvaihtona eikä lämmityksenä- lämmin ilma pyrkii vain pysymään katonrajassa ja tulee siis tehottomammaksi/ sähkötyöllä liikuteltu litramäärä.
Talon sitä varten suunnitelluilla lämmityslaitteilla hoidetaan sitten lämmitys.

[peki]

Peki
Jos ei tarvitse lisälämpöä ilmanvaihdon kautta niin miksi tuollaiset lisälaitteet?
Minusta +19 venttiilistä on aivan hyvä (jos venttiilit kohtuullisen hyvät).

Äkkiä jos laitat tuloilman lämpimämmäksi niin se saattaa esim kerätä kondenssivettä kanavan ulkopintaan niissä paikoissa joissa kanava-eristyksessä on jäänyt kylmäsiltoja.
Eikös siellä nyt jo esimerkkisi mukaan tapahdu lämmönsiirtymistä rakenteista? tulo ilmaan.

Minusta ilmanvaihto on parasta käyttää ilmanvaihtona eikä lämmityksenä- lämmin ilma pyrkii vain pysymään katonrajassa ja tulee siis tehottomammaksi/ sähkötyöllä liikuteltu litramäärä.
Talon sitä varten suunnitelluilla lämmityslaitteilla hoidetaan sitten lämmitys.

Eipä täällä mistään kondessi ongelmasta tai kylmäsilloista tarvi pelätä kun kaikki kanavat on lämpimällä puolella.
Tuo lämmönsiirtyminen tuloilmaan johtuu juuri kanaviston ollessa ulkopuolelta lämpimämpi kuin raaka tuloilma siellä kanavistossa.
Sitten vastuksella asia kääntyy toisinpäin, kanavisto lämpimämpi kuin sisäilma.
Ajatuksena vain on nähdä  mitä tuolla LTO lla säästää oikeasti.
Kiinnostaisi vain tietää mitä tuloilman lämpötila on venttiilillä jos jollain tuollainen kanavapatteri on asennettuna.
Siis lämmöt koneella, kanavapatterin litkun lämpötila ja venttiilin lämpötila. Ja tietysti ilmavirran määrä.

[bergvärme]

ok

Kerrankin kanavat laitettu fiksusti huoneen puolella, säästyy mm. noista tekemättömistä läpivientien tiivistyksistä.

Teknilliset tiedot (eri tehokäyrät, virtaukset, vastukset) patterille löytänet valmistajan sivuilta googlaamalla.

Tuloilman lämpötilan säädön (ja mahd. jäätymissuoja roottorin pysähtyessä) saat sitten hoitaa niinkuin parhaaksi näet.

[peki]

ok

Kerrankin kanavat laitettu fiksusti huoneen puolella, säästyy mm. noista tekemättömistä läpivientien tiivistyksistä.

Teknilliset tiedot (eri tehokäyrät, virtaukset, vastukset) patterille löytänet valmistajan sivuilta googlaamalla.

Tuloilman lämpötilan säädön (ja mahd. jäätymissuoja roottorin pysähtyessä) saat sitten hoitaa niinkuin parhaaksi näet.

Taloa suunnitellessani otin huomioon nuo kanavistot. Entisenä iv-asentajana ongelmat tuli ihan tarpeeksi hyvin
tuota kautta tiedostettua kun kanavia vedettiin yleensä ullakoille kylmiin tiloihin.
Yllättävän paljon aiheutti ongelmia saunan korvausilma putket jotka oli yleensä vedetty suoraan ulkoseinän läpi.
Venttiili toimi yleensä ainoana tuloilma kanavana koko kämpässä ja arvata saattaa miten käy
Tuohon jäätymissuojaan ajattelin käyttää murtohälyssä olevaa termaria.
Termari siis avaa silmukan jos lämpötila alittuu säätölämpötilassa.
Tuolla ohjauksella toimisi paremmin kuin että vetäisi luukut kiinni heti katkon tullessa.
Tuohon kun löytäisi sopivan toimilaitteen. Akkuhan tuossa on jo valmiiksi turvaamassa toiminnan sähkökatkon varalla..
Noista paine-yms. käppyröistä on hyötyä vain jos niitä osaa tulkita. Ei kuulu meikäläisen vahvimpiin puoliin

Lisäys.
Eikö tuossa koneessa jo valmiiksi ole ns. pelti kiinni pakkasella? Ainakaan kennon kautta ei tule raakana.
Sitten heräsi sellainen idea että rakentaisi ns perhospellit tuohon kanavaan kuten liesituulettimissa on.
Tosin hieman pystylinjaa täytyy olla tuloröörissä että tuo toimisi.

[fraatti]

Mikäs hyöty tässä nyt sitten on? Onko ongelmana liian kylmätuloilma? Eli sitä tarvii lämmittää vastuksella jotta siitä edes saa sen siedettävän lähelle 17 astetta?

Jos tuloilman lämpötilaa nostetaan sen ilmaa raikastava vaikutus laskee koska yhtälämmin/lämpöisempi ilma kuin itse huone ei laske enää tuloventtiililtä alas.

Jos tällähetkellä taloosi tulee 17 asteinen ilman niin se loppuosa tällähetkelläkin lämmitetään maalämmöllä. Se on ihan sama ainakin rahallisesti lämmitetäänkö tuo ilma kanavassa vai vasta huoneessa...

[peki]

Mikäs hyöty tässä nyt sitten on? Onko ongelmana liian kylmätuloilma? Eli sitä tarvii lämmittää vastuksella jotta siitä edes saa sen siedettävän lähelle 17 astetta?

Jos tuloilman lämpötilaa nostetaan sen ilmaa raikastava vaikutus laskee koska yhtälämmin/lämpöisempi ilma kuin itse huone ei laske enää tuloventtiililtä alas.

Jos tällähetkellä taloosi tulee 17 asteinen ilman niin se loppuosa tällähetkelläkin lämmitetään maalämmöllä. Se on ihan sama ainakin rahallisesti lämmitetäänkö tuo ilma kanavassa vai vasta huoneessa...

Idea on korvata koneen jälkilämmitysvastus. Tuloilma on ja pysyy ihan ok 17-19.5 asteessa näillä havannointi ulkolämmöillä -8-5C ilman vastustakin.
Tosin koneen oma mittari näyttää tulevan ilman lämmöksi tälläkin hetkellä 13C kun ulkona -5C. Oikea tuloilmalämpötila on 18,2C venttiililtä mitaten.
Huoli tulee jos ulkolämmöt tipahtaa todella kylmäksi niin luonnollisesti tuloilma koneella laskee huolestuttavan alas.
Mikä on oikeasti huolestuttavan alhainen lämpötila, en tiedä.

[seppaant]

Kiitos ATS. Edelleenkään ei voi kuin kiitollisena ihmetellä tätä foorumia!
Täytyy pitää tarkempaa kirjaa kuukausikulutuksista ja palata aiheeseen uudelleen 2016 tai jos jokin selkeä tekijä löytyisi.

Haluaisin vielä palata hieman tähän aiheeseen:
Nyt kun on ollut muutama kylmempi päivä, niin voisitko ottaa tämän kylmän jakson jälkeen päivittäiset
- käyntiajat (lämmitys ja kv)
- sähkönkulutukset
- lämpötilat

ATS

[peki]

Pistän tän väliin.
Voiko tuollainen jälkilämmityspatteri olla liian iso? Vaimokkeen mielestä koolla ei oo väliä
Töistä tulee purkuun todennäköisesti joku lamellipatteri 15mm kierukalla.
Halkaisijasta ei tarkempaa tietoa ole.
Tai sen verran että ly on 200mm ja patteri on ovaalin muotoinen päädystä katsoen.

[pade]

Ei voi oikeastaan olla liian iso, hankala toki hallita jos on ihan suhteettoman tehokas mutta muuten ei haittaa. Paljonko siihen sähköiseen jälkilämpöön kuluu?

Jos koneelta lähtevä ilma on liian kylmää, on kondenssivaara kanavien ulkopinnassa, vaikka matkalla lämpeäisikin eikä venttiilillä enää tulisi liian kylmää. Kesäisin tuo vaara tulee liiasta jäähdytyksestä, talvella esim. kennon ohituksesta, jäätymisestä tai kapasiteetin loppumisesta. Vaikka kanavat kulkisivat kylmässä, ilman lämmittäminen ei tee ikinä kondenssivaaraa, koska kastepiste on sama ennen ja jälkeen lämmityksen.

Jos haluat tietää mitä LTO oikeasti säästää, tarvitset ilmavirrat ja lämpötilat ennen/jälkeen. Laskemalla se selviää, kokeileminen ei oikein luotettavasti onnistu ilman suuria panostuksia.

[peki]

Ei voi oikeastaan olla liian iso, hankala toki hallita jos on ihan suhteettoman tehokas mutta muuten ei haittaa. Paljonko siihen sähköiseen jälkilämpöön kuluu?

Jos koneelta lähtevä ilma on liian kylmää, on kondenssivaara kanavien ulkopinnassa, vaikka matkalla lämpeäisikin eikä venttiilillä enää tulisi liian kylmää. Kesäisin tuo vaara tulee liiasta jäähdytyksestä, talvella esim. kennon ohituksesta, jäätymisestä tai kapasiteetin loppumisesta. Vaikka kanavat kulkisivat kylmässä, ilman lämmittäminen ei tee ikinä kondenssivaaraa, koska kastepiste on sama ennen ja jälkeen lämmityksen.

Jos haluat tietää mitä LTO oikeasti säästää, tarvitset ilmavirrat ja lämpötilat ennen/jälkeen. Laskemalla se selviää, kokeileminen ei oikein luotettavasti onnistu ilman suuria panostuksia.

Kiitos neuvoista.
Tuo sähköinen jälkkäri vie toimivilla suodatattimilla 5-8kwh vuorokaudessa. Tosin jos pyyntilämpöä tiputtaisi alemmaksi niin tuosta leikkautuisi jotain pois,
mutta olisi tietysti käytännössä sama kuin ei patteri olisi päällä ollenkaan.
Ihmettelin sähkön kututuksen tippumista alkukuusta.
Pojan muutto osui juuri tuohon samaan saumaan ja enkä tajunnut että suurin osa säästöistä taisi tulla juuri tuosta jälkkärivastuksesta, eikä
jääkaapista ja tietokoneesta yms. Poistin tuon jälkilämmityksen käytöstä varmaan samanaikaisesti muuton kanssa.
Kokonaiskutus ei ole kertaakaan ylittänyt 40kwh/pv, vaikka lämmittäisi saunankin.
En meinaa tehdä mitään isoa investointia tuohon patteriin, mutta jos ilmaiseksi saa niin kytkentä kannattaa mielestäni ehdottomasti.

[Timo Karhu]

Haluaisin vielä palata hieman tähän aiheeseen:
Nyt kun on ollut muutama kylmempi päivä, niin voisitko ottaa tämän kylmän jakson jälkeen päivittäiset
- käyntiajat (lämmitys ja kv)
- sähkönkulutukset
- lämpötilat

ATS

Itsekin olin tekemässä testiä kaikki lattialämmitykset pois kun kävimme hiihtelöimässä pari päivää. Kaikki lattialämmitykset siis pois 13.2 klo 21 - 16.2 klo 16.
Logituksen päivän vaihtoaika on noin 13:30. KV:tä vähän kun ei käyttöä.

pvm	lämm	kv	käynti	ulkolt.
2015-02-13	7:13	1:16	8:29	0,8C
2015-02-14	9:40	0:23	10:03	-4,3C
2015-02-15	13:22	0:15	13:37	-10,6C
2015-02-16	10:50	1:18	12:08	-6,9C

Carunan kuvista näkee hyvin miten lattialämmitys näyttelee isoa osaa (mutta ei suoraan selitä vuosien 2013 ja 2014 1,1MWh/a eroa koska lattialämmitykset ovat päällä lämmityskauden - paitsi epäilyksenalainen 14m2 "elintasosiipi").

[peki]

Tuossa on patteri jonka aion käyttää.
Patterin koko 150*300mm.
Toimiikohan tuollainen?
Lähdöt on 160mm

[peki]

Avautuuko tuo muilla? Joku moka taas kun ei näy suoraan
Tuli ongelmaksi kun tukilla ei tietenkään ole varausta tuohon jälkkäripatteriin.
Ajattelin että otan kierron tukin päissä olevista ilmaushanoista.
Saisi samalla kätevästi käsisäädön. Toimiiko?

[Timo Karhu]

Avautuuko tuo muilla? Joku moka taas kun ei näy suoraan

Käyttänet Open/Libre Officen Draw'ta tjms piirto-ohjelmaa. 10p siitä. Sun pitää exportata/viedä kuva ulos vaikka PNG:ksi tai PDF:ksi ja sitten liittää tänne foorumiin niin se näyttää esikatselukuvan. Tuo ODG (open document graphics) näkyy vain niille kellä on sovellus joka noita osaa avata tai näyttää.