Tyhmiä kysymyksiä

[peki]

Käyttänet Open/Libre Officen Draw'ta tjms piirto-ohjelmaa. 10p siitä. Sun pitää exportata/viedä kuva ulos vaikka PNG:ksi tai PDF:ksi ja sitten liittää tänne foorumiin niin se näyttää esikatselukuvan. Tuo ODG (open document graphics) näkyy vain niille kellä on sovellus joka noita osaa avata tai näyttää.

Libre käytössä.
Ai noi pienet kirjaimet onkin eriparia tuon auenneen kuvan kanssa. Täytynee käyttää tuota PDF fää.
Miksi tuo kuva ei aukee vaikka vaihdoin pdf tiedostoksi?

[peki]

Uusi kysymys.
Voiko pumpun ohjauyksikön päivittää uudempaan versioon.
Pumppu itsessään ei päivitystä tarvitse ainakaan muutamaan vuoteen, mutta
tekisi mieli saada uusi ohjainkortti.
Nibellä voi hienosti ajaa uudet ajurit, mutta entä muut merkit?

[noble]

Liuospuolen takaisku rämisee, on rämissyt uudesta asti. Saako lautasta ja jousta kiristettyä, jos sen ensi kesänä purkaisi? Kuvittelisi sillä tokenevan.

Itsellä ei ole tasoastiaa vaan paisarin kanssa mennään, ilmaa ei pitäisi olla.

[euroshopperi]

Yritä mielummin laittaa sinne löysempi jousi.

[Timo Karhu]

Miksi tuo kuva ei aukee vaikka vaihdoin pdf tiedostoksi?

Katoppa joo. Lienee forumin palvelimen mime asetuksista kiinni tjms. Laita png tai jpg sitten, ne nyt ainakin on todistettavasti toimineet. Mistä näistä vetkuttimista tietää. Koko netti pitäisi räjäyttää.

[tomppeli]

Libre käytössä.
Ai noi pienet kirjaimet onkin eriparia tuon auenneen kuvan kanssa. Täytynee käyttää tuota PDF fää.
Miksi tuo kuva ei aukee vaikka vaihdoin pdf tiedostoksi?

Kyllä saan tämän auki koneessani Firefox -selaimella.
Aukeaa myöskin koneessani olevalla Googlen Chrome -selaimella.!

[peki]

Ongelma on että miksi ei näy suoraan nuo kuvat. Välillä aukee viestin yhteydessä tuo esikatselukuva ja välillä taas ei.
Samalla tavalla kuitenkin yritän siirtää liitetiedoston viestin yhteyteen.  Siis yritän

[peki]

Pähkäilyä tuosta jälkilämmityspatterista.
Ajelen pumpulla DT 4C ja ajatuksissa on tuloilman lämpötilan vaihtelu.
Aika suuri piikki tulee jos tuloilman lämpötila vaihtelee tuon 4 astetta. Vai tuleeko?
Laatta ei sinänsä viilene tai jäähdy mihinkään tuolla hystereesillä, mutta sama litku
joka lämmittää laattaa jäähtyy oikeasti tuossa patterissa tuon neljä astetta.
 Onko kokemuksia?

Voi erse, jos patterin meno on menotukilta niin tuo hystereesihän on sama kuin lauduttimen eli noin 8C
Pitäisi saada paluupuolelta koko kierto, vai mitä?

[peki]

Ideaa pukkaa vaikka selvinpäin
Tuosta kylppärin laatan lämmittämisestä tuli sellainen ajatus että ajelisi kesäkelillä lauhdutin ykkösnopeudella.
Tosi lämmintä litkuu hitaalla kierrolla ja suurella hystereesillä. Täytyy testailla.

[eksile]

mm veab tekee noita. Niiden patteri taitaa olla noin 500€. Saksasta saa huomattavasti halvemmalla sellaisen jonka saa mulkattua tuollaiseen käyttöön. Haulla voi löytyä foorumilta linkki.

Mutta laitetaan nyt tälläinen enerventin vastaus aiheeseen... Ennenkuin likaa innostut... 
Jos kyseessä on vesilämmityspatteri kanavaan, niin siihen on ehdottomasti rakennettava automatiikka joka pitää patterin paluuveden lämpötilan kaikissa olosuhteissa tietyn lämpötilan yläpuolella. Yleensä paluuveden minimilämpötilana käytetään +5°C - +8°C. Myös sähkökatkon varalta on raitisilma ja jäteilmakanava varustettava automattisesti sulkeutuvilla sulkupelleilla, jolla estetään kylmän ulkoilman virtaaminen patterin läpi sähkökatkon aikana esim takkaa poltettaessa.
Jos iv-koneen lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila jää alle +5° yli kymmeneksi minuutiksi tulopuhallin sammutetaan ja poistopuhallin jää pyörimään miniminopeudelle kunnes lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila taas nousee yli +5°C.

Mulla IV-koneena Enerventin Pelican jälkilämmitysvesipatterilla. 2005 rakennellessani en halunnut mitään lisähienouksia kyseiseen myllyyn, eli se on ns. karvalakkimalli muuten mutta sisältää tuon patterin. Patterissa kiertää 2-piirin vesi jota taas ohjaa pumpun suntti.
Vaikka laitteen kenno toimiikin oivallisesti samoin kuin Ekowellin 2-piirin suntti, huomasin aika pian että tuloilman lämpötila vaihteli helposti 2-3 astetta, etenkin jos ulkolämpötila oli muuttumassa suuntaan tai toiseen ja Ekowell "ennakoi" tulevaa kuten lämmityksessä on syytäkin.

Paikallisesta LVI-liikkeestä mukaan tarttui ihan tavallinen termostaattinen patteriventtiili jossa ulkopuolinen anturi jauheputken päässä. Termostaatti patterin kanavaan paluupuolelle ja tuloilmakanavaan heti Pelicanin jälkeen pieni reikä. Reikään muoviputken (ohut, ehkä 6-8 mm) pätkä joka yltää kanavan keskelle ja termostaatin anturi putkeen niin että anturin pää kurkkii putkesta.
Pari päivää hakuammuntaa säätöasteikolla ja lopputuloksena tämä lisäanturointi ehkäisee ulkolämpötilan muutoksesta aiemmin aiheutuneet heitot ja pitää tuloilman 19-19,5 asteen välillä niin hyvin että nostaisin hattua jos sellaisen omistaisin.

Huomioitava on että Enerventin pyörivä kenno ei jäädy missään oloissa, joten vesipatterin jäätyminen on epätodennäköistä myös sähkökatkon aikana: Puhaltimet vaikenevat tuossa tilanteessa myös joten ilmankierto hidastuu/pysähtyy. Perinteisillä staattisilla kennoilla mahdollisuus jäätymiseen on huomioitava.

[fraatti]

Mulla IV-koneena Enerventin Pelican jälkilämmitysvesipatterilla. 2005 rakennellessani en halunnut mitään lisähienouksia kyseiseen myllyyn, eli se on ns. karvalakkimalli muuten mutta sisältää tuon patterin. Patterissa kiertää 2-piirin vesi jota taas ohjaa pumpun suntti.
Vaikka laitteen kenno toimiikin oivallisesti samoin kuin Ekowellin 2-piirin suntti, huomasin aika pian että tuloilman lämpötila vaihteli helposti 2-3 astetta, etenkin jos ulkolämpötila oli muuttumassa suuntaan tai toiseen ja Ekowell "ennakoi" tulevaa kuten lämmityksessä on syytäkin.

Paikallisesta LVI-liikkeestä mukaan tarttui ihan tavallinen termostaattinen patteriventtiili jossa ulkopuolinen anturi jauheputken päässä. Termostaatti patterin kanavaan paluupuolelle ja tuloilmakanavaan heti Pelicanin jälkeen pieni reikä. Reikään muoviputken (ohut, ehkä 6-8 mm) pätkä joka yltää kanavan keskelle ja termostaatin anturi putkeen niin että anturin pää kurkkii putkesta.
Pari päivää hakuammuntaa säätöasteikolla ja lopputuloksena tämä lisäanturointi ehkäisee ulkolämpötilan muutoksesta aiemmin aiheutuneet heitot ja pitää tuloilman 19-19,5 asteen välillä niin hyvin että nostaisin hattua jos sellaisen omistaisin.

Huomioitava on että Enerventin pyörivä kenno ei jäädy missään oloissa, joten vesipatterin jäätyminen on epätodennäköistä myös sähkökatkon aikana: Puhaltimet vaikenevat tuossa tilanteessa myös joten ilmankierto hidastuu/pysähtyy. Perinteisillä staattisilla kennoilla mahdollisuus jäätymiseen on huomioitava.

Hieno oivallus.

 Itse jätin kenno haaveilut suoraan koska totesin että kustannukset eivät aivan heti (koskaan?)maksa itseään takaisin ja omassa tapauksessa teoreettinen säästö olisi 20e luokkaa vuodessa. Huonomman hyötysuhteen koneissa(ei pyöriväkennoinen) tai pohjoisemmassa noilla on säästöä saatavilla sitten enemmänkin.

Aiheesta on keskustelua ja laskentaa täällä: www.lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.5

Tuo jäätymisasia oli vain enerventin asiantuntijan mielipide asiaan jossa hän toi esille sen että mahdollisuus patterin jäätymiseen on olemassa mikäli on sähkökatko ja esim takkaa poltetaan ilman tuloilmakanavan sulkupeltiä... jostainhan se ilma asuntoon kuitenkin tulee...

[peki]

Hieno oivallus.

 Itse jätin kenno haaveilut suoraan koska totesin että kustannukset eivät aivan heti (koskaan?)maksa itseään takaisin ja omassa tapauksessa teoreettinen säästö olisi 20e luokkaa vuodessa. Huonomman hyötysuhteen koneissa(ei pyöriväkennoinen) tai pohjoisemmassa noilla on säästöä saatavilla sitten enemmänkin.

Aiheesta on keskustelua ja laskentaa täällä: www.lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.5

Tuo jäätymisasia oli vain enerventin asiantuntijan mielipide asiaan jossa hän toi esille sen että mahdollisuus patterin jäätymiseen on olemassa mikäli on sähkökatko ja esim takkaa poltetaan ilman tuloilmakanavan sulkupeltiä... jostainhan se ilma asuntoon kuitenkin tulee...

Miten niin 20 euron luokkaan? Itsellä ei tuosta jälkkäripatterista tule euronkaan hyötyä jos noin ajattelisi. Tosin lähtökohdat vähän eri, mutta jos huonelämmön haluaa olevan 22C niin on aivan sama tuleeko se laatasta vai ilman mukana. Jotenkin tuntuu että ilma on halvempaa lämmittää tuohon lämpötilaan ilman kautta kuin laattasta.

[fraatti]

Miten niin 20 euron luokkaan? Itsellä ei tuosta jälkkäripatterista tule euronkaan hyötyä jos noin ajattelisi. Tosin lähtökohdat vähän eri, mutta jos huonelämmön haluaa olevan 22C niin on aivan sama tuleeko se laatasta vai ilman mukana. Jotenkin tuntuu että ilma on halvempaa lämmittää tuohon lämpötilaan ilman kautta kuin laattasta.

En tiedä luitko tuota ketjua. Jokatapauksessa säästöpotentiaali on ainoistaan sähköisen jälkilämmitys patterin kuluttama sähkö. Käytin enerventin laskuria tuon selvittämiseen.

Tarkistin asian tuosta manuaalista ja siellä näyttäisi olevan tulolämpötilavaihtoehdot 17,19,21,23. Laitoin tuloilmaksi 17 astetta ja näinollen jyskylässä jälkilämmitysen energian tarve putosi 411kWh ja Helsingin tasolla 171kWh, puolet (tre) 290kWh -> 36€.

Sitten täytyy olettaa että jos tuo lämmitetään jollain patterilla niin sitten lämmitys otetaan kaivosta ja esim 4,5 copilla jolloin sähköverkosta täytyy samanlämpömäärän tuottamiseksi ottaa 69kWh.

290-70=220kWh. -> 27,5€ olettaen että tuon laskurin arvot pitävät paikkansa. Tosin pyöriväkennoisten koneiden käyttäjiltä löytyy myös kokemuksia että koko jälkilämmityspatteria ei ole tarvittu ollenkaan...

[peki]

Kyllä luin, kiitos mielenkiintoisesta vinkistä.
Tuosta säästöstä on sellainen mielikuva että 200kwh kk voisi olla realistinen säästö talvikuukausina.
Tuon verran jälkilämmitysvastus on vienyt päällä ollessaan. Tosin Helmikuu mentiin ilman sitä ja
eipä tuo sisälämpöihin paljoa vaikuttanut. Tosin talvi sanaa on vaikea yhdistää Helmikuuhun
Onko tuo realistinen säästötavoite?

[peki]

Gallup.
Otitteko huomioon laatan putkitusta suunnitellessa jää, ja pakastinkaapin paikat?
Itsellä ei tullut mieleenkään valuvaiheessa tuollaiset ja nyt sitten kiertää se kaikein kuumin
vesi juuri noiden kalusteiden alla

[peki]

Pohdintaa.
Alimitoitettu pumppu ottaa vastukset käyttöön esim -20c.
COP huononee todella paljon.
Miten kävisi jos tuo sama vastus lämmittäisikin kaivoa?
Eikö COP pysyisi samana ja se vastusavusteisuus muuttuisi keruussa suoraan tuohon pumpun
tuottamaan hyötyyn?
Tai inventteripumppu pistäisi osan tuotannosta keruupiirin lämmitykseen?

[Huvila]

Oot lukenut liikaa foorumia.

Pidä parin viikon tauko ja mieti onko helpompi lämmittää taloa vai maapalloa.

[peki]

Oot lukenut liikaa foorumia.

Pidä parin viikon tauko ja mieti onko helpompi lämmittää taloa vai maapalloa.

Joo, tauko lähestyy. Entä itse?  Ei ollu tarkoitus lämmittää maapalloo vaan keruulitkua.
Onko täällä ketään joka voisi laskea tuon mahdottomuuden`?
400 litraa litkua keruussa. Kaivo antaa 35w metrillä.

[tk-]

Oot lukenut liikaa foorumia.

Pidä parin viikon tauko ja mieti onko helpompi lämmittää taloa vai maapalloa.

Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta.. Mikä henkilö on tämä "Huvila"? Olen saanut sellaisen käsityksen, että anti tänne foorumille on lähinnä muiden haukkumista ja omien maailman parhaiden lämmitystapojen kehumista? Jos keskusteluun ei halua osallistua, niin voinee myös olla kommentoimatta? Suomi24 on myös em. kommentointitavalla hyvä vaihtoehto.

Oikeita tapoja lämmittää talo on varmasti yhtä paljon kuin käyttäjiä, on tyhmyyttä väittää esimerkiksi osatehomitoitetun lämpöpumpun sopivan kaikille, ja toki yhtälailla tyhmyyttä väittää täystehoisen olevan ehdottoman tarpeellinen taloon missä on esimerkiksi jo ilmalämpöpumppu, varaava leivinuuni ja takka sekä asukas, joka haluaa niiden kanssa pelailla. Jälleenmyyntiarvon kannalta on sitten taas jo toinen asia..

En minä mitään mistään oikeasti ymmärrä, mutta olen nykyajan vaivattomuutta vaativa henkilö, joka ei toivo kovien pakkasten yllätyslaskuja jos nyt sattuu huvittamaan suihkutella oikein pitkät lämpimät sessiot samaan aikaan kun tupa pitäisi saada 50 astetta ulkolämpöä kuumemmaksi.

Pahoittelut tästä viestistä, en vaan malta olla tuota nyt kirjoittamatta kun toisaalta itse olen saanut täältä erinomaista tietoa ja neuvoa, ja huomannut asiantuntemuksen mikä taustalla on.

[peki]

Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta.. Mikä henkilö on tämä "Huvila"? Olen saanut sellaisen käsityksen, että anti tänne foorumille on lähinnä muiden haukkumista ja omien maailman parhaiden lämmitystapojen kehumista? Jos keskusteluun ei halua osallistua, niin voinee myös olla kommentoimatta? Suomi24 on myös em. kommentointitavalla hyvä vaihtoehto.

Oikeita tapoja lämmittää talo on varmasti yhtä paljon kuin käyttäjiä, on tyhmyyttä väittää esimerkiksi osatehomitoitetun lämpöpumpun sopivan kaikille, ja toki yhtälailla tyhmyyttä väittää sen olevan tarpeellinen taloon missä on esimerkiksi jo ilmalämpöpumppu, varaava leivinuuni ja takka sekä asukas, joka haluaa niiden kanssa pelailla.

En minä mitään mistään oikeasti ymmärrä, mutta olen nykyajan vaivattomuutta vaativa henkilö, joka ei toivo kovien pakkasten yllätyslaskuja jos nyt sattuu huvittamaan suihkutella oikein pitkät lämpimät sessiot samaan aikaan kun tupa pitäisi saada 50 astetta ulkolämpöä kuumemmaksi. Takkaa ei ole, ja jos olisi niin en haluaisi olla koskaan "pakolla" sitä lämmittämässä. Silloin tarvittaneen täys/ylimitoitettu pumppu? Vai onko joku muu vaihtoehto?

Pahoittelut tästä viestistä, en vaan malta olla tuota nyt kirjoittamatta kun toisaalta itse olen saanut täältä erinomaista tietoa ja neuvoa, ja huomannut asiantuntemuksen mikä taustalla on.

Ihan noin. Huvilalta paskin viesti ikinä tähän ketjuun

[peki]

Pistetäänpä uudestaan kun tuntui olevan väärin ymmärrystä

Siis kaivo antaa normikäytöllä 7kw tehoa, niin mitä se antaisi jos vastuksella avittaisi esim.  6kwh teholla?

[tk-]

Pistetäänpä uudestaan kun tuntui olevan väärin ymmärrystä

Siis kaivo antaa normikäytöllä 7kw tehoa, niin mitä se antaisi jos vastuksella avittaisi esim.  6kwh teholla?

Luovaa pohdintaa: Tuo lämmitys kannattaisi, jos kannattaisi, olla tulopuolella ennen konetta, näin koneelle tarjottaisiin lämpöisempää litkua ja antoteho sekä cop paranisi? mutta paraneeko tuo merkittävästi? ja onko tuossa kuitenkin käytännössä se ongelma, että energia lähinnä varautuisi maaperään/kallioon eikä sieltä kuitenkaan saataisi riittävää huipputehoa?

[Huvila]

Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta.. Mikä henkilö on tämä "Huvila"? Olen saanut sellaisen käsityksen, että anti tänne foorumille on lähinnä muiden haukkumista ja omien maailman parhaiden lämmitystapojen kehumista? Jos keskusteluun ei halua osallistua, niin voinee myös olla kommentoimatta? Suomi24 on myös em. kommentointitavalla hyvä vaihtoehto.

Oikeita tapoja lämmittää talo on varmasti yhtä paljon kuin käyttäjiä, on tyhmyyttä väittää esimerkiksi osatehomitoitetun lämpöpumpun sopivan kaikille, ja toki yhtälailla tyhmyyttä väittää täystehoisen olevan ehdottoman tarpeellinen taloon missä on esimerkiksi jo ilmalämpöpumppu, varaava leivinuuni ja takka sekä asukas, joka haluaa niiden kanssa pelailla. Jälleenmyyntiarvon kannalta on sitten taas jo toinen asia..

En minä mitään mistään oikeasti ymmärrä, mutta olen nykyajan vaivattomuutta vaativa henkilö, joka ei toivo kovien pakkasten yllätyslaskuja jos nyt sattuu huvittamaan suihkutella oikein pitkät lämpimät sessiot samaan aikaan kun tupa pitäisi saada 50 astetta ulkolämpöä kuumemmaksi.

Pahoittelut tästä viestistä, en vaan malta olla tuota nyt kirjoittamatta kun toisaalta itse olen saanut täältä erinomaista tietoa ja neuvoa, ja huomannut asiantuntemuksen mikä taustalla on.

Mulle ihan sama jos haluatte vastauksella lämmitellä kaivojanne ?

24h sivustollaan välillä törmää pikkuisen Älykkäämpiin heittoihin...

[peki]

Mulle ihan sama jos haluatte vastauksella lämmitellä kaivojanne ?

24h sivustollaan välillä törmää pikkuisen Älykkäämpiin heittoihin...

Mene sitten sinne

[Huvila]

Mitä olen saanut aikaan niin mainittakoon, että kaikki modernin Niben omistavat voivat säästää s-laskusta vähintään 20% jos näkee pientä vaivaa kaks kertaa vuodessa ohjelmointiin.  🇺🇸📈

[peki]

Luovaa pohdintaa: Tuo lämmitys kannattaisi, jos kannattaisi, olla tulopuolella ennen konetta, näin koneelle tarjottaisiin lämpöisempää litkua ja antoteho sekä cop paranisi? mutta paraneeko tuo merkittävästi? ja onko tuossa kuitenkin käytännössä se ongelma, että energia lähinnä varautuisi maaperään/kallioon eikä sieltä kuitenkaan saataisi riittävää huipputehoa?

Kalliota ei tietenkään kannata suoraan lämmitellä millään vastuksella, Huvilakin ymmärsi tämän, mutta keruun DT:n keinotekoinen nostaminen tilapäisesti
kiinnostaa. Tähän voisi liittää vaikka mitä kaivon elvyttämistä tukevia muotoja mutta tuo vastus olisi helpoin tapa.
Yksi jakopiiri lämmityksestä toinen, mutta teho on pieni.

[peki]

Miten olisi jos pumpussa olisi kaksi lahdutinta. Toinen normikäyttöinen, jossa kiertäisi lämmitysvesi ja
toinen jossa keruun litku. Pumppu lämmittäisi ensin talon ja sitten huiliajat kaivoa. Pätkäkäynti olisi historiaa
ja maailma pelastuisi Tai sitten tulistinpumpuppujen kanssa ylälämmöt ohjautuisi kaivoon eikä varaajan yläosaan.

[seppaant]

Pohdintaa.
Alimitoitettu pumppu ottaa vastukset käyttöön esim -20c.
COP huononee todella paljon.
Miten kävisi jos tuo sama vastus lämmittäisikin kaivoa?
Eikö COP pysyisi samana ja se vastusavusteisuus muuttuisi keruussa suoraan tuohon pumpun
tuottamaan hyötyyn?
Tai inventteripumppu pistäisi osan tuotannosta keruupiirin lämmitykseen?

Tätä samaa asiaa on pohdittu aiemminkin.
Tyly vastaus on: Ei kannata
Koska minulla on tapana perustella sanomiseni, niin seuraavassa pieni laskelma, joka perustuu vm.2007 L-Ässä V7.0 mittaustuloksiin.
COP muuttuu 3% keruulta tulevan lämpötilan astetta kohti (E. Kaappola)
Keruun virtaus 0,40 l/s
Keruun ominaislämpö 4,1 kJ/l
Keruun Dt 3,1 C
Keruun teho 0,40 l/s*4,1 kJ/lC*3,1C=5,08 kW
Ottoteho = 2,20 kW
Näistä laskettu
-Antoteho 7,28 kW
-COP = (5,08+2,20)/2,20 = 3,309

Nyt lämmitetään keruulta tulevaa maaviinaa esim 1,00 kW teholla ja lasketaan paljonko keruuneste lämpiää.
Dt=(1,00kJ/s)/(0,40 l/s * 4,1kJ/(lC) = 0,61C
Tästä lasketaan COP:n muutos
=0,61*3%=1,83%
Eli COP kasvaa 3,309 -> 3,369
Ottoteholla 2,20 kW kasvaa antoteho 7,28 -> 7,41kW

Lisätehoa saadaan 0,13kW yhden kW panostuksella -> joten kaupasta ostetulla sähköllä ei ainakaan kannata.
Menetelmän hyötysuhde on 13%

Minulla sähkö maksaa 12,21 c/kWh
Jos saisin energiaa alle 1,58 c/kWh, kannattaisi minun lämmittää tulevaa keruuliuosta.

ATS

[rsaarela]

Mitä olen saanut aikaan niin mainittakoon, että kaikki modernin Niben omistavat voivat säästää s-laskusta vähintään 20% jos näkee pientä vaivaa kaks kertaa vuodessa ohjelmointiin.  🇺🇸📈

Ja mikähän se sellainen ohjelmointi on?
Selitä tarkkaan.

[Roori]

Ja mikähän se sellainen ohjelmointi on?
Selitä tarkkaan.

minun korvaan ohjelmointi on sitä oikean ohjelma koodin miettimistä/vääntämistä sitten kääntämistä ja ajamista jne...

tässä kyseisessä kohtaa taitaapi olla kyse pumpun asetusten naputtelusta , no kohta se varmaan kuullaan 

[Matias]

Pohdintaa.
Alimitoitettu pumppu ottaa vastukset käyttöön esim -20c.
COP huononee todella paljon.
Miten kävisi jos tuo sama vastus lämmittäisikin kaivoa?
Eikö COP pysyisi samana ja se vastusavusteisuus muuttuisi keruussa suoraan tuohon pumpun
tuottamaan hyötyyn?
Tai inventteripumppu pistäisi osan tuotannosta keruupiirin lämmitykseen?

Foorumin jäsen Xargo on toteuttanut ympärivuotisen lämpökaivon keruuliuoksen lisälämmityksen siirtämällä LTO:n jäteilmasta lämpöä keruuliuokseen ja hyvin näyttää toimivan.

Siinä kaiketi oleellisin pointti on siinä että LTO:n jäteilma, joka normaalisti puhalletaan ulos,niin levylämmönvaihtimella siirtää tuon hukkalämmön keruuliuokseen.

Xargon postauksista löytyy tarkempaa tietoa

[Huvila]

Ja mikähän se sellainen ohjelmointi on?
Selitä tarkkaan.

Nyt mennään jo tiedon ihan alkulähteelle. Katsoppa vaikka pumppusi käyttöhjeesta sivulta 11 ja 17.

http://www.nibe.fi/nibedocuments/8151/031834-1.pdf

[Roori]

Nyt mennään jo tiedon ihan alkulähteelle. Katsoppa vaikka pumppusi käyttöhjeesta sivulta 11 ja 17.

http://www.nibe.fi/nibedocuments/8151/031834-1.pdf

Näin ajattelinkin...vrk-kellon tai viikkokellon naputtelua, ohjelmoinniksi kutsutaan Niben manuaalissa...hyvältä näyttää tuo Niben dokumentointi äkkiseltään.

[peki]

Tätä samaa asiaa on pohdittu aiemminkin.
Tyly vastaus on: Ei kannata
Koska minulla on tapana perustella sanomiseni, niin seuraavassa pieni laskelma, joka perustuu vm.2007 L-Ässä V7.0 mittaustuloksiin.
COP muuttuu 3% keruulta tulevan lämpötilan astetta kohti (E. Kaappola)
Keruun virtaus 0,40 l/s
Keruun ominaislämpö 4,1 kJ/l
Keruun Dt 3,1 C
Keruun teho 0,40 l/s*4,1 kJ/lC*3,1C=5,08 kW
Ottoteho = 2,20 kW
Näistä laskettu
-Antoteho 7,28 kW
-COP = (5,08+2,20)/2,20 = 3,309

Nyt lämmitetään keruulta tulevaa maaviinaa esim 1,00 kW teholla ja lasketaan paljonko keruuneste lämpiää.
Dt=(1,00kJ/s)/(0,40 l/s * 4,1kJ/(lC) = 0,61C
Tästä lasketaan COP:n muutos
=0,61*3%=1,83%
Eli COP kasvaa 3,309 -> 3,369
Ottoteholla 2,20 kW kasvaa antoteho 7,28 -> 7,41kW

Lisätehoa saadaan 0,13kW yhden kW panostuksella -> joten kaupasta ostetulla sähköllä ei ainakaan kannata.
Menetelmän hyötysuhde on 13%

Minulla sähkö maksaa 12,21 c/kWh
Jos saisin energiaa alle 1,58 c/kWh, kannattaisi minun lämmittää tulevaa keruuliuosta.

ATS

Aika heikkoa on
Vaikken mikään fyysikko olekkaan niin luulisi että kilowatti kaivossa antaisi ainaski sen saman takaisin.
Löytypä ainakin selitys tuolle kuin kankkulan kaivoon

[Kimmo_L]

Vaikken mikään fyysikko olekkaan niin luulisi että kilowatti kaivossa antaisi ainaski sen saman takaisin.

Energia ei katoa mihinkään eikä sitä synny tyhjästä.

Jos keruuta lämmitetään, tulee se lämmityksen energia sieltä takaisin, mutta toisaalta kaivosta otetaan vähemmän energiaa. Tavoite olisi toisin päin, eli kuluttaa vähemmän maksullista sähköä ja saada kaivosta enemmän ilmaista energiaa ylös.

Kuten Antti (seppaant) esimerkillään totesi, lämmityksen aiheuttama keruun lämpötilan nousu parantaa keruusta otettavan energian osuutta vain vähän, eli paljon vähemmän kuin lämmitykseen kuluu energiaa.

Keruun lämmittäminen maksullisella energialla ei siis kannata, mutta toisaalta, jos sitä pystyy ilmaisella energialla lämmittämään, niin se on kannattavaa. Yksi esimerkki tästä on jäsen Xargon jäteilman energian talteenotto (= poistoilmalämpöpumpun ja maalämpöpumpun hybridi).

[peki]

Energia ei katoa mihinkään eikä sitä synny tyhjästä.

Jos keruuta lämmitetään, tulee se lämmityksen energia sieltä takaisin, mutta toisaalta kaivosta otetaan vähemmän energiaa. Tavoite olisi toisin päin, eli kuluttaa vähemmän maksullista sähköä ja saada kaivosta enemmän ilmaista energiaa ylös.

Kuten Antti (seppaant) esimerkillään totesi, lämmityksen aiheuttama keruun lämpötilan nousu parantaa keruusta otettavan energian osuutta vain vähän, eli paljon vähemmän kuin lämmitykseen kuluu energiaa.

Keruun lämmittäminen maksullisella energialla ei siis kannata, mutta toisaalta, jos sitä pystyy ilmaisella energialla lämmittämään, niin se on kannattavaa. Yksi esimerkki tästä on jäsen Xargon jäteilman energian talteenotto (= poistoilmalämpöpumpun ja maalämpöpumpun hybridi).

Kiitokset Seppaantille ja Kimmolle todella hienosta selvityksestä.
Entä jos pumpussa on alijäähdytin? Kaivoon vai autotallin lattiaan kannattaisi panostaa tuo jäännösteho?

[peki]

Tähän väliin uusi kysymys.
Miksi esim. lämmityksessä ja keruussa suositaan aina ylipaineista järjestelmää?
Miksi näitä ei voisi rakentaa alipaineiseksi?

[Kimmo_L]

Entä jos pumpussa on alijäähdytin? Kaivoon vai autotallin lattiaan kannattaisi panostaa tuo jäännösteho?

Autotallin lattiaan, jos sellainen on. Kaivoa ei kannata lämmittää myöskään alijäähdyttimen lämmöllä. Alijäähdyttimen lämpökään ei ole ilmaista, vaikka se todella hyvällä COP:illa tuleekin (t.s. jos alijäädyttimellä lämmittää keruuta, sähköä kuluu kuitenkin enemmän kuin jos ei lämmitä).

Myöhempään kysymykseesi: piirit ovat paineistettuja, jotta nesteen seassa mahdollisesti oleva ilma tulee pois putkistosta. Jos ne olisivat alipaineisia, putkisto pyrkisi imemään ilmaa sisäänsä liitoksista tai diffuusiona putken läpi.

[rsaarela]

Tähän väliin uusi kysymys.
Miksi esim. lämmityksessä ja keruussa suositaan aina ylipaineista järjestelmää?
Miksi näitä ei voisi rakentaa alipaineiseksi?

Ylipaineiseen kun tulee reikä, se ruikkii vettä ulospäin, jolloin vuoto huomataan
Alipaineinen sitten imee ilmaa sisään ja hajoaa omaan mahdottomuuteensa.
Reikä sitten paikallistetaan YLIPAINEELLA, tietenkin, milläs muulla.
Riittikö syyksi ?

[Matias]

Tähän väliin uusi kysymys.
Miksi esim. lämmityksessä ja keruussa suositaan aina ylipaineista järjestelmää?
Miksi näitä ei voisi rakentaa alipaineiseksi?

Putkiliitokset tms tiivistepinnat taitaa olla sellaisia että ne on tiiviit vain toiseen suuntaan,esim patteriverkossa ei tartte kuin paine laskee riittävästi niin jostain menee ilmaa  verkostoon.Jos liitokset olisi tiiviit molempiin suuntiin niin eihän sinne itsestään ilmaa pääsisi.