Tyhmiä kysymyksiä

[jyri]

Minkäs merkkinen tuo niben käyttämä mäntäkompressori on?

[jm82]

Ilmeisesti valmistaja on Bristol.
http://www.bristolcompressors.com/

[jyri]

Ilmeisesti valmistaja on Bristol.
http://www.bristolcompressors.com/

Kävin mielenkiinnosta katselemassa noita kompressoreja ja ihmettelin kun kompressorikatalogissa COP arvot olivat luokkaa 3, kun taas niben koko systeemi on aivan eri tasolla. Mistähän tuo johtuu?

https://www.bristolcompressors.com/files/9213/5921/5932/Bristol20Compressors20Catalog202012.pdf

[bergvärme]

Kompressori Copeland 12kW, eiköhän mäntä
koneessani Jämä star 1245 12kW (ja Nibe vastaavassa varmaan)

[jyri]

Nuo Niben kompressorit on 10kW asti mäntä ja siitä ylöspäin scroll (ilmeisesti juuri Copelandeja)

[fraatti]

Valmistajien antamien tietojen perusteella scrolli pärjää hiukan paremmin kuuman veden kanssa...

Testien perusteella scrollin COP laskee jyrkemmin mitä kuumempaa tehdään, joten paremmuus riippuu siitä mitä kukakin arvostaa.
Olisiko tuon takia Nibe pysytellyt mäntäkompurassa...

Tiedä sitten.. Tuossa ylempänä ruåttin mlp testissä patteritalossa
nibellä energian säästö 18600kWh
Säästö 77%
cop 4,3
käyttövesi cop 2,4

viessmann energian säästö 18800kWh
säästö 78%
cop 4,5
käyttövesi cop 2,7

Joten ainakaan tuossa mikään ei puhu sen puolesta että nibe olisi omimmillaan lämpöisen kanssa...  Erot tosin melko marginaalisia...

[justus01]

Valmistajien antamien tietojen perusteella scrolli pärjää hiukan paremmin kuuman veden kanssa...

Testien perusteella scrollin COP laskee jyrkemmin mitä kuumempaa tehdään, joten paremmuus riippuu siitä mitä kukakin arvostaa.
Olisiko tuon takia Nibe pysytellyt mäntäkompurassa...

Tiedä sitten.. Tuossa ylempänä ruåttin mlp testissä patteritalossa
nibellä energian säästö 18600kWh
Säästö 77%
cop 4,3
käyttövesi cop 2,4

viessmann energian säästö 18800kWh
säästö 78%
cop 4,5
käyttövesi cop 2,7

Joten ainakaan tuossa mikään ei puhu sen puolesta että nibe olisi omimmillaan lämpöisen kanssa...  Erot tosin melko marginaalisia...

Ei kannata verrata käyttövesi COP:ia. Siihen vaikuttaa noissa testeissä moni muukin asia kuin pelkkä kompressori ja kylmäaine.

Itse tarkoitin tätä:
Viesmann lattiaan 78% ja patteriin 71% => Erotus 7%
Nibe lattiaan 77% ja patteriin 73% => Erotus 4%

Tuon suuntaisia eroja on ollut havaittavissa muissakin testeissä.
Samansuuntainen on ero ollut Niben eri mallienkin välillä.

Ihan merkityksetön ero minusta, mutta noin päin se yleensä vaikuttaa yleensä olevan scrollin ja mäntäkompuran välillä. Eipä sillä tehonkaan tippumisella ole merkitystä, jos tehoa on tarpeeksi.

[ego]

[/quote]
Kävin mielenkiinnosta katselemassa noita kompressoreja ja ihmettelin kun kompressorikatalogissa COP arvot olivat luokkaa 3, kun taas niben koko systeemi on aivan eri tasolla. Mistähän tuo johtuu?

https://www.bristolcompressors.com/files/9213/5921/5932/Bristol20Compressors20Catalog202012.pdf
[/quote]

USA:ssa on omat stadardit ja lämpötilatkin Farenhaiteissa. Lisäksi kompuran ilmoitettu toimintakerroin on kylmäkerroin. Lämpökerroin jota Euroopassa usein nimitetään COP:ksi on 1 verran isompi kuin kylmäkerroin eli hiukan yli 4.

Kompressorin kertoimet ilmoitetaan kylmäaineen lämpötiloissa ja paineissa kun taas lämpöpumpun vastaavat saadaan standardin mukaisilla maaliuoksen ja veden lämpötiloilla.

Lämmön siirtymiseen tarvitaan lämpötila-ero ja lisäksi paisuntaventtiilin tulistuksen säätöön hukkuu 2-4 K (tai Celsiuksen) lämpö jolloin pelkällä kompuralla on samoissa toimintalämpötiloissa hiukan parempi COP kuin lämpöpumpulla.

[peki]

Mikä maksimi tuloveden lämpötila on esim Viesmannissa? Voi olla tietysti merkkikohtaista, mutta ainakin mun mäntä ivt:ssä presso katkoo
jos paluu lauduttimelle on suurempi kuin 46C.  Pumppu siis tekisi paljon kuumempaakin käyttövettä, mutta tuo pressostaatti ei anna.
Johtuneeko mäntäkompurasta vai ivt;n omista suojauksista.

[bergvärme]

lainaus bergvärme:
Kompressori Copeland 12kW, eiköhän mäntä
koneessani Jämä star 1245 12kW (ja Nibe vastaavassa varmaan) ; lainaus loppu

Tämä sitten osoittaa kylmäteknisten laitteiden tuntemustani 
koneeni nimi on muuten Jämä Star RST 12kW. (ja Nibe 1245 vastaava)

ajattelin vaan ilman työkalupakkitouhuja että siinä olisi mäntäkompressoria, kerran sen papereista ei puhuta scrollista mitään. Sen siijaan puhutaan nykyään scrolleista aina missä ne on.
Voihan se olla mahdollista että kompressori on sitä ja tätä mutta voidaan ohjata eri tavalla, esim scrollina...?

Jännä juttu sekin että "Grand New" F1226 12kW scroll oli tonnin halvempi kuin "Not so New" F1245 tuossa listahinnassa. Että käykö se useammin ja kulutus-/jälkihuoltomarkkinat on paremmin taattu? 

P.s Oheinen kommentti ei kannata ottaa tosissaan!

[jm82]

Täällä nibe f1217 ohjekirjassa oli jotain mainintaa. 5-10kW kompurat on päällisin puolin saman näköisiä. 12kW kompuran halkaisia on vähän pienempi ja kompura on pyöreämpi. Itse koneestahan sitä ei näy kun pellit vaimentaa äänen ja on edessä. Lisäksi on erillinen kohta: Pyörimissuunnan tarkistus Fighter 1217-12kW. Lämpöpumpun kompressori on scroll-tyyppinen. Se toimii vain yhteen pyörimissuuntaan. Käyttö väärään pyörimissuuntaan voi vaurioittaa kompressoria. Pyörimissuunta tarkistetaan seuraavasti... Vaihejohtimet kun kääntää niin pyörii oikein päin.

[justus01]

Mikä maksimi tuloveden lämpötila on esim Viesmannissa? Voi olla tietysti merkkikohtaista, mutta ainakin mun mäntä ivt:ssä presso katkoo
jos paluu lauduttimelle on suurempi kuin 46C.  Pumppu siis tekisi paljon kuumempaakin käyttövettä, mutta tuo pressostaatti ei anna.
Johtuneeko mäntäkompurasta vai ivt;n omista suojauksista.

Ei ole maksimia tullut kokeiltua Niben mäntäkompuralla, milloin presso puuttuisi peliin...
+56c asteeseen on tullut varaaja lämmitettyä pelkällä kompuralla ja tuolloin lauhduttimelta lähti +58c vesi.

[peki]

Mikä maksimi tuloveden lämpötila on esim Viesmannissa? Voi olla tietysti merkkikohtaista, mutta ainakin mun mäntä ivt:ssä presso katkoo
jos paluu lauduttimelle on suurempi kuin 46C.  Pumppu siis tekisi paljon kuumempaakin käyttövettä, mutta tuo pressostaatti ei anna.
Johtuneeko mäntäkompurasta vai ivt;n omista suojauksista.

Ei ole maksimia tullut kokeiltua Niben mäntäkompuralla, milloin presso puuttuisi peliin...
+56c asteeseen on tullut varaaja lämmitettyä pelkällä kompuralla ja tuolloin lauhduttimelta lähti +58c vesi.

Eikö Nibessä litku kierrä eri suuntaan lauduttimella kuin muissa?
Egon kysymykseen ehkä tuossa jotain apuja.

[peki]

Uusi kysymys.
Mikä oli ensimmäinen tulistinpumppu?

[ego]

Ekopak elikkäs Ekowell toimitti minun tietääkseni ensimmäiset tulistuslämmön talteenotolla varustetut maalämpökoneet Saukkolasta,
 kunnia Matti Karppselle ja Heimo Haapalaiselle.

[justus01]

Ekopak elikkäs Ekowell toimitti minun tietääkseni ensimmäiset tulistuslämmön talteenotolla varustetut maalämpökoneet Saukkolasta,
 kunnia Matti Karppselle ja Heimo Haapalaiselle.

Oliko 70-luvun lopulla?

[seppaant]

Peruskaava on:
P=F*c*Dt       
Teho (kW) = virtaus (kg/s)*ominaislämpö (kJ/(kg*C))*lämpötilaero (C)
Kun näistä neljästä suureesta kolme tunnetaan, voidaan neljäs ratkaista.
Esim. F=P/(c*Dt)
ATS

Sutii vieläkin tyhjää. Mistä ton ominaislämmön saa?
Nämä laskurit tekee ihmisen todella taukiksi jos ei sitä ole jo perimässä

Vastaan täällä jotta tuo alkuperäinen viestiketju ei ajautuisi sivuraiteelle.
Ei tämäkään mikään tyhmä kysymys ole vaan mieluummin hyvä kysymys.

Ominaislämmöt ovat taulukkotietoa, jotka nykyään löytää parhaiten Netin syövereistä.
Edes ainekohtaiset ominaislämmöt eivät ole vakioita vaan enemmän tai vähemmän riippuvaisia lämpötilasta ja paineesta.

Maalämpöjärjestelmien lämpötila-alueella voidaan käyttää ilman oleellista virhettä:
c vesi = 4,2 kJ/(kg*C) tai kJ/(litra*C)
c 28 p-% vesi-etanoli 4,2 kJ/(kg*C) tai 4,1 kJ/(litra*C)

ATS

[peki]

Peruskaava on:
P=F*c*Dt       
Teho (kW) = virtaus (kg/s)*ominaislämpö (kJ/(kg*C))*lämpötilaero (C)
Kun näistä neljästä suureesta kolme tunnetaan, voidaan neljäs ratkaista.
Esim. F=P/(c*Dt)
ATS

Sutii vieläkin tyhjää. Mistä ton ominaislämmön saa?
Nämä laskurit tekee ihmisen todella taukiksi jos ei sitä ole jo perimässä

Vastaan täällä jotta tuo alkuperäinen viestiketju ei ajautuisi sivuraiteelle.
Ei tämäkään mikään tyhmä kysymys ole vaan mieluummin hyvä kysymys.

Ominaislämmöt ovat taulukkotietoa, jotka nykyään löytää parhaiten Netin syövereistä.
Edes ainekohtaiset ominaislämmöt eivät ole vakioita vaan enemmän tai vähemmän riippuvaisia lämpötilasta ja paineesta.

Maalämpöjärjestelmien lämpötila-alueella voidaan käyttää ilman oleellista virhettä:
c vesi = 4,2 kJ/(kg*C) tai kJ/(litra*C)
c 28 p-% vesi-etanoli 4,2 kJ/(kg*C) tai 4,1 kJ/(litra*C)

ATS

Kiva kun siirsit. Välillä olen ihan tarpeettomasti, tosin tahattomasti syyllistynyt hyvän ketjun väärille raiteille ohjailusta
Näitä kaavoja on ihan mahdoton osata kansakoulun päästötodistuksen KA:na 6,7 ja siinäkin puu- ja metallityöt nosti keskiarvoa
todella paljon. Toisaalta eipä huono todistus ihan hirveesti ole haitannut oikeassa elämässä. Hyvä kun on jotain aina osannut tehdä.

[Matias]

Näitä kaavoja on ihan mahdoton osata kansakoulun päästötodistuksen KA:na 6,7 ja siinäkin puu- ja metallityöt nosti keskiarvoa todella paljon.

Osaahan Excel  laskea,tuossa liitteenä hiukan muokattu Foorumin kaava http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0

Ominaislämpökapasiteetit seppaantin postauksesta

Noihin vihreisiin kohtiin kun laittaa mitatut arvot niin keltaisesta näkee tehon

Jos tuon tallettaa omalle koneelle niin ei tartte etsiä sitten kun tarvii käyttää

edit:Pystyisköhän noihin veden ja liuoksen lämpötila/teho kaavoihin lisäämään kylmäainekierron asioita?
Esim jos/kun tiedetään lauhduttimen veden dt ja virtaus niin mitähän lauhduttimessa on  lauhtumispaine ja paljonko sähkötehoa ko paineen aikaansaamiseksi tarvitaan?

Ilmeisesti kylmäaineen enthalpia kaavasta tms nuo näkisi jos osaisi siitä ne lukea mutta kun en osaa .

Ajattelin jotenkin tuollaista että kun tiedetään keruulta saatava lämpöteho ja lauhduttimelta lähtevä lämpöteho (lämpötila ja virtaus) niin jotenkin noiden erotus olisi kompressorin ottoteho sähköverkosta(?)

[Timo Karhu]

En kehtaa aloittaa vielä uutta ketjua niin kysäisen täällä. Kysymykseni on luokkaa nysväystä, mutta kiinnostaa kuitenkin.
Toisena täytenä maalämpövuonna 2014 energiaa meni 1,1MWh/a enemmän kuin ensimmäisenä. Häiritsee harrastajaa. Lompakkoa ei juurikaan eli periaatteellisten kysymysten äärellä ollaan.

v	kulutus	lämmitystarveluku	muutoksia
2013	14,7MWh/a	3798	-
2014	15,8MWh/a	3678	ilmanjäähdytin heinä -14

Onko 1,1MWh/a normiheittelyn piirissä? Pieniä säätöjä tehdään jatkuvasti mutta mitään isoa eroa en keksi. Kesällä -14 hankittiin hätäratkaisuna tuollainen pingviini-ilmastointikone joka nappaa sen kilowatin, mutta se ei ikipäivänä ehtinyt olla edes sataa tuntia päällä (iltaisin pahimman helteen ajan 2-3h päällä, ehkä 3 viikon ajan).
Lämmitystarveluku Vantaan (talo Järvenpäässä). Pointsina että 2014 jopa lämpimämpi kuin 2013.
Yhdessä huonosti eristetyssä huoneessa sähköinen lattialämmitys, joka asetettu niin, että lattia ei tunnu kylmältä. Muutoin lämmityksen huoneessa hoitaa patterit. Mun mielestä samoilla säädöillä 2013 ja  2014.
Voisiko kaivon jäähtyminen selittää tuollaisen käytöksen? Levossa sieltä nousee sellainen 3-5C litku ja kovan käynnin jälkeen menee 0C mutta ei juuri koskaan alle.
Ilmanvaihto on ollut koko ajan samoissa säädöissä, mitä nyt filttereitä vaihdeltu. Sen (pyörivä) kenno oli vähintään lähellä jumittumista ennen kuin rasvasin sen nahkaiset tiivistyspinnat silikonilla. En vain muista oliko tämä 2013 syksy vai 2014 kevät, ja en tiedä oliko se jumissa vai pitikö vain meteliä pyöriessään.
Töllöt, tietsikat, kodinkoneet ovat tasan samat kuin 2012 kun tähän kämppään tultiin.

Mitäs muita energiasyöppöjä voisi tulla mieleen vai ei mitään ja normivaihtelua vaan?

[tomppeli]

Kaivon lämpötilan laskusta varmasti johtuu ainakin osa tuosta kulutuksen noususta. Muitakin syitä voi olla.
Kaivon lämpötila laskee alkuvuosina selkeästi ja vähitellen se lähes asettuu johonkin tilaansa.
Jos lähistöllä on muitakin maalämmittäjiä, korostuu tuo jäähtyminen.

[jm82]

Täällä yritin joskus laskeskella että niben teho olisi aika tasan 10kW vaikka patterit onkin. Kaivosta tulee alussa 4 asteista hetken päästä alempaa kaivosta 5 asteista. Dt 4C. Lopussa normaalisti 2-3C kaivoon -1C. Nyt nollakelillä taitaa olla pyyntilämpötila 35C.

Onko Timo Karhulla pumpun käyttötunteja noilta eri vuosilta? Kun kaivo vähän kylmenee niin maalämpöpumpun teho aavistuksen pienenee ja käyttötunnit ja sähkönkulutus aavistuksen kasvaa. Niben teho (1217) 35 C vedelle 10kW ottoteho 2.2kW. 50 asteiselle vedelle 8.5kW ottoteho 2.5kW. Samoin se kaivon lämpötila vaikuttaa noihin tehoihin, mutta ei läheskään noin paljon.

Kaivosta savikkoa 13 metriä ja teräsputkitusta 21 metriä. Kallio siis alkoi 13 metristä.

Täällä ei lähinaapureilla ole maalämpöä. Myös joen vierustalla yhdellä naapurilla on mutta sinne on kilometri matkaa.

Timo Karhu onko esimerkiksi maalämpöpumpun ohjelmistoa päivitetty tuona aikana? Sehän muuttelee niitä asetuksia.

[Timo Karhu]

Kaivon lämpötilan laskusta varmasti johtuu ainakin osa tuosta kulutuksen noususta. Muitakin syitä voi olla.
Kaivon lämpötila laskee alkuvuosina selkeästi ja vähitellen se lähes asettuu johonkin tilaansa.
Jos lähistöllä on muitakin maalämmittäjiä, korostuu tuo jäähtyminen.

OK, kiitos vastauksesta. Tien toisella puolella (ehkä ~50m kaivojen väli) on joku pumppaaja, mutta vierusnaapurit vetelevät sähköllä ja öljyllä. Täytyy hieman vaklailla vanhoista logeista mitä tuo kaivo on antanut jos vaikka löytäisi korrelaatiota.

[Timo Karhu]

Onko Timo Karhulla pumpun käyttötunteja noilta eri vuosilta?

Pahus kun en tyhmyyksissäni tajunnut ottaa käyttötunteja ylös. Sais Nibe laittaa tuommoisen jonnekin rekisteriinsä talteen!
Tuo olisi vastannut myös yhteen epäilyksen alaiseen tekijään minkä unohdin aiemmin mainita: talon tyttöjen tapa valuttaa energiaa viemäriin. Tämä on saattanut kanssa hieman kasvaa. Eli tämä + kaivo + normivaihtelu antaisi jo hyvän vastauksen.

[peki]

En kehtaa aloittaa vielä uutta ketjua niin kysäisen täällä. Kysymykseni on luokkaa nysväystä, mutta kiinnostaa kuitenkin.
Toisena täytenä maalämpövuonna 2014 energiaa meni 1,1MWh/a enemmän kuin ensimmäisenä. Häiritsee harrastajaa. Lompakkoa ei juurikaan eli periaatteellisten kysymysten äärellä ollaan.

v	kulutus	lämmitystarveluku	muutoksia
2013	14,7MWh/a	3798	-
2014	15,8MWh/a	3678	ilmanjäähdytin heinä -14

Onko 1,1MWh/a normiheittelyn piirissä? Pieniä säätöjä tehdään jatkuvasti mutta mitään isoa eroa en keksi. Kesällä -14 hankittiin hätäratkaisuna tuollainen pingviini-ilmastointikone joka nappaa sen kilowatin, mutta se ei ikipäivänä ehtinyt olla edes sataa tuntia päällä (iltaisin pahimman helteen ajan 2-3h päällä, ehkä 3 viikon ajan).
Lämmitystarveluku Vantaan (talo Järvenpäässä). Pointsina että 2014 jopa lämpimämpi kuin 2013.
Yhdessä huonosti eristetyssä huoneessa sähköinen lattialämmitys, joka asetettu niin, että lattia ei tunnu kylmältä. Muutoin lämmityksen huoneessa hoitaa patterit. Mun mielestä samoilla säädöillä 2013 ja  2014.
Voisiko kaivon jäähtyminen selittää tuollaisen käytöksen? Levossa sieltä nousee sellainen 3-5C litku ja kovan käynnin jälkeen menee 0C mutta ei juuri koskaan alle.
Ilmanvaihto on ollut koko ajan samoissa säädöissä, mitä nyt filttereitä vaihdeltu. Sen (pyörivä) kenno oli vähintään lähellä jumittumista ennen kuin rasvasin sen nahkaiset tiivistyspinnat silikonilla. En vain muista oliko tämä 2013 syksy vai 2014 kevät, ja en tiedä oliko se jumissa vai pitikö vain meteliä pyöriessään.
Töllöt, tietsikat, kodinkoneet ovat tasan samat kuin 2012 kun tähän kämppään tultiin.

Mitäs muita energiasyöppöjä voisi tulla mieleen vai ei mitään ja normivaihtelua vaan?

Mulla pumppu kävi ekana vuonna 1800h, josta sitten on vakiintunut tuohon 2200h. Talvi 10 oli todella paha ja pumppu taisi käydä 2700h.
Kuitenkin v13 ja 14 ovat täälläkin ollet lähes identtiset kesäkuuta lukuunottamatta.
Tuo reilu 3kwh vuorokaudessaa lisää tulee helposti esim.LTO koneen suodattimista. Kokeile ajaa hetki ilman suodattimia ja vertaa sitten lukuja suodattimilla.
Jos tuo lilääntynyt sähkön kulutus on mennyt pumpun läpi niin 500h vuodessa on aika paljon lisää tunteihin.
Kiitos Matiakselle avusta.

[peki]

Pakko pistää vielä yksi kysymys kun on tilanne päällä.
Kattelin tuota ilmapuntarii jossa on viisi tolppaa kertomassa paineen kehityksestä.
Yksi tolppa ennakoi kolmea seuraavaa tuntia jne.
Nyt on sellanen tolpasto että seuraavat 6h matalapaine syvenee ja sitten viimeinen tolppa on
ns tapissa ja kertoo että tulee äkkiä korkeapaine.
Mistä tuo mittari voi tietää tuon?

[Seagear]

En kehtaa aloittaa vielä uutta ketjua niin kysäisen täällä. Kysymykseni on luokkaa nysväystä, mutta kiinnostaa kuitenkin.
Toisena täytenä maalämpövuonna 2014 energiaa meni 1,1MWh/a enemmän kuin ensimmäisenä. Häiritsee harrastajaa. Lompakkoa ei juurikaan eli periaatteellisten kysymysten äärellä ollaan.

Onko 1,1MWh/a normiheittelyn piirissä? Pieniä säätöjä tehdään jatkuvasti mutta mitään isoa eroa en keksi. Kesällä -14 hankittiin hätäratkaisuna tuollainen pingviini-ilmastointikone joka nappaa sen kilowatin, mutta se ei ikipäivänä ehtinyt olla edes sataa tuntia päällä (iltaisin pahimman helteen ajan 2-3h päällä, ehkä 3 viikon ajan).
Lämmitystarveluku Vantaan (talo Järvenpäässä). Pointsina että 2014 jopa lämpimämpi kuin 2013.

Kaivon jäähtyminen tuskin selittää enempää kuin pari sataa kWh. Itse olen käyttänyt myös tuota Vantaan lämmitystarvelukua täällä Espoon pohjoisnurkalla ja aika yhteneväiset kulutuslukemat ovat olleet näinä kolmena ensimmäisenä vuotena.

2012 lämmitystarveluku 4059, pumpun kulutus 6880 kWh, kokonaiskulutus 11983 kWh
2013 lämmitystarveluku 3798, pumpun kulutus 6720 kWh, kokonaiskulutus 11907 kWh
2014 lämmitystarveluku 3678, pumpun kulutus 6711 kWh, kokonaiskulutus 12025 kWh

[tomppeli]

Kaivon jäähtyminen tuskin selittää enempää kuin pari sataa kWh. Itse olen käyttänyt myös tuota Vantaan lämmitystarvelukua täällä Espoon pohjoisnurkalla ja aika yhteneväiset kulutuslukemat ovat olleet näinä kolmena ensimmäisenä vuotena.

2012 lämmitystarveluku 4059, pumpun kulutus 6880 kWh, kokonaiskulutus 11983 kWh
2013 lämmitystarveluku 3798, pumpun kulutus 6720 kWh, kokonaiskulutus 11907 kWh
2014 lämmitystarveluku 3678, pumpun kulutus 6711 kWh, kokonaiskulutus 12025 kWh

Tässä saattaa olla se kaivon vaikutus näkyvissä,
jos perheen elämänmeno on muutoin pysynyt suunnilleen  "vakiona"..!

Vantaa ka.                    muutos Vuosi   Ap      kWh    Ap    korjattukWh   edelliseen 2012   4059   6880   4097   6 944            0 2013   3798   6720   4097   7 249            305 2014   3678   6711   4097   7 476            226

[seppaant]

Onko 1,1MWh/a normiheittelyn piirissä?

Ei ole, ellei sitten ole useamman samaan suuntaan vaikuttavan tekijän summa.

Lämmitystarveluvulla korjattuna kulutuksen lisäys onkin n. 1300 kWh/v = 3,6 kWh/vrk.
Tämä taas tarkoittaa jatkuvaa 150W sähkötehon kulutusta.

Jos COP on 3,0 kulutetaan ylimääräistä energiaa 10,8 kWh/vrk.
Jos ylimääräinen kulutus on lämpöpumpun kautta, olisi se jatkuvana lämpötehona 450W.

10,8 kWh:lla saadaan esim. 315 litraa suihkulämmintä vettä mikä taas vastaa puolen tunnin päivittäistä suihkua.
Eli pelkkään suihkuveteen kuluisi vuodessa 115 m3 vettä.

Jos kaivo olisi jäähtynyt 1C, lisäisi tämä n. 200 kWh vuotuista kulutusta.

Näin etäluettavien sähkömittarien aikana on saatavissa sähköyhtiöltä yksityiskohtaisia kulutustietoja.
Kuukausittaiset kulutukset mahdollisimman pitkältä ajalta auttaisi ongelman ratkaisussa.

ATS

[tomppeli]

Kaivo jäähtyy ensimmäisenä vuonna eniten, esimerkiksi 1 K.
Toisena vuotena ehkä noin puolet ensimmäisen vuoden arvosta, ehkä noin 0,5 K ja
Kolmantena vuonna taasen noin puolet edellisen vuoden arvosta, eli noin 0,25 K.
Tämä on vain suunnilleen sen jäähtymisen tendenssi ja siihen vaikuttavat monet tekijät.
Jäähtymisen nopeuteen vaikuttaa
- kaivon kuormitusaste,
- kallioperän rakenne,
- kallioperän läpi (railot) tapahtuvat veden virtaamat,
- naapurikaivot jne..

[Seagear]

Tässä saattaa olla se kaivon vaikutus näkyvissä,
jos perheen elämänmeno on muutoin pysynyt suunnilleen  "vakiona"..!

Ei kulutus ole vähenemään päin, ainakaan lämpimän käyttöveden osalta. Teinityttö, jolla on "metri tukkaa" joka on myös pestävä päivittäin kuluttaa kyllä aika lailla vettä. Ja jos tyttö tulee ulkoa viluisena niin ellei sauna satu olemaan lämmin, myös suihkussa on kätevää lämmitellä. Mutta ei tuo lkv:n tekoon käytetty aika vielä ole paljoa noussut, n. 10% kolmen vuoden takaisesta. Kunhan tuo nuorempikin alkaa lotraamaan niin isäntä  ja vesilaitos 

[Timo Karhu]

Näin etäluettavien sähkömittarien aikana on saatavissa sähköyhtiöltä yksityiskohtaisia kulutustietoja.
Kuukausittaiset kulutukset mahdollisimman pitkältä ajalta auttaisi ongelman ratkaisussa.

ATS

Tässä Valppaasta napatut yhteenvedot. Ei siellä ainakaan 150W perusextraa taida olla kun 2014 heinä- ja elokuu menivät vähemmällä kuin 2013. 2014 tammikuu oli kyllä kova.

[edit]
lisätty Valppaasta taulukkomuodossa tavarat. Näyttäisi siltä että tammikuu, kesäkuu, marraskuu ja joulukuu olivat syypäitä. Ainakin ovat lämmityskuukausia kun tuo kesäkuu 2014kin oli kuin talvi...
Kaivon lämpötilasta en löytänyt kuin pari pistearvoa maaliskuulta 2012. Kaivosta alin +3,5C ja alin meno kaivoon -0.6C. Kone oli ollut 1kk toiminnassa.
2013 tammikuu pistearvo alin tulo -0.1C ja alin meno -3.2C.
2014 tammikuu pistearvo alin tulo -0.5C ja alin meno -3.4C.
2015 tammikuu pistearvo alin tulo +0.3C ja alin meno -3.3C. Eli on se kaivo laskenut vaikkei nuo ihan vertailukelpoisia olekaan. Toisaalta shokkialun jälkeen pysynyt melko samannäköisenä. 0C kaivosta.

[seppaant]

Sillä olettamuksella, että kesä-, heinä ja elokuussa lämpöpumppu tekee pääasiassa vain käyttövettä ja heinäkuussa on oltu lomareissulla, saan keskimääräiseksi taloussähkön vuorokausikulutukseksi n. 25 kWh/vrk.
Voiko pitää paikkaansa?
Jos pitää, niin siihen helposti hukkuu 3,6 kWh/vrk tai 150W jatkuva kulutus.

Keskimääräiset vuosikulutukset:
MLP 6300 kWh/v
Taloussähkö 8900 kWh/v

Mikä oli v. 2015 tammikuun kulutus?
Löytyykö kulutuslukemia ajalta ennen lämpöpumppua?
Mikä oli lämmitysmuoto ennen maalämpöä?

ATS

[Timo Karhu]

Sillä olettamuksella, että kesä-, heinä ja elokuussa lämpöpumppu tekee pääasiassa vain käyttövettä ja heinäkuussa on oltu lomareissulla, saan keskimääräiseksi taloussähkön vuorokausikulutukseksi n. 25 kWh/vrk.
Voiko pitää paikkaansa?

No miksei, mutta kysymyksenasettelusi kertoo että on siis iso?

Mikä oli v. 2015 tammikuun kulutus?

1909kWh!! Nyt kyllä vuotaa jossain ja pahasti. Koko tammikuussa ole ollut edes pakkasia ja mennään jo kakstonnisluokassa...
My name is Äimän Gägi. Oikeastaan jos näin katsoo niin marras - tammikuu on merkittävästi korkeampaa kulutusta kuin ennen.
[edit] no jaa, eipä tämä nyt niin paljoa olekaan että mitään johtopäätöksiä voi vetää.

Löytyykö kulutuslukemia ajalta ennen lämpöpumppua?
Mikä oli lämmitysmuoto ennen maalämpöä?
ATS

Myyjä antoi arvion 27MWh/a - muuta tietoa ei ole. 3000 l varaaja yösähkölämmityksellä.

[tomppeli]

Myyjä antoi arvion 27MWh/a - muuta tietoa ei ole. 3000 l varaaja yösähkölämmityksellä.

Kohtalaisen kylmä lämpökaivo kertoisi siitä, että lämpöenergiantarve olisi isompi, kuin 27 MWh/a.

[peki]

Pakko pistää vielä yksi kysymys kun on tilanne päällä.
Kattelin tuota ilmapuntarii jossa on viisi tolppaa kertomassa paineen kehityksestä.
Yksi tolppa ennakoi kolmea seuraavaa tuntia jne.
Nyt on sellanen tolpasto että seuraavat 6h matalapaine syvenee ja sitten viimeinen tolppa on
ns tapissa ja kertoo että tulee äkkiä korkeapaine.
Mistä tuo mittari voi tietää tuon?

Tähän väliin on todettava noista ennustavista säähavaintoasemista että
henkilökohtaisesti luottaisin enempi Metteen

[Timo Karhu]

Kohtalaisen kylmä lämpökaivo kertoisi siitä, että lämpöenergiantarve olisi isompi, kuin 27 MWh/a.

No hei, tässä on 2012 luvut. Tammikuu ja helmikuu mentiin tuolla 3000 litran yösähköllä. Se kertonee kämpän kulutuksesta. Maaliskuu oli puoliksi pumpulla ja puoliksi vastuksilla.

Ajankohta   Kulutus(kWh)
tammikuu 2012   3847,74
helmikuu 2012   4825
maaliskuu 2012   2716
huhtikuu 2012   1592
toukokuu 2012   1075
kesäkuu 2012   694
heinäkuu 2012   607
elokuu 2012   715
syyskuu 2012   914
lokakuu 2012   1321
marraskuu 2012   1500,26
joulukuu 2012   2015,72

[tomppeli]

Kohtalaisen kylmä lämpökaivo kertoisi siitä, että lämpöenergiantarve olisi isompi, kuin 27 MWh/a.

No hei, tässä on 2012 luvut. Tammikuu ja helmikuu mentiin tuolla 3000 litran yösähköllä. Se kertonee kämpän kulutuksesta. Maaliskuu oli puoliksi pumpulla ja puoliksi vastuksilla.

Ajankohta   Kulutus(kWh)
tammikuu 2012   3847,74
helmikuu 2012   4825

Näiden perusteella normaalivuoden lämmitystarpeeksi tulisi vain noin 25 053 kWh/a.

[seppaant]

Tammikuun kulutus on "linjassa" aiemman kulutuksen kanssa.
Jos taloussähkö on tosiaan n. 25 kWh/vrk on se mielestäni paljon, tasainen 1kw kulutus yötä päivää.
Meillä 2-h taloudessa kuluu n. 10 kWh/vrk
Osta "töpselimittari" ja mittaa kaikkien mahdollisten kohteiden kulutukset. Sieltä saattaa löytyä yllätyksiä.
Eikä sekään paljoa kustanna, jos hankkii lämpöpumppuun oman mittarin.

ATS

[peki]

Komppaan Seppaantia. Meillä muu kulutus noin 15kwh kolmella hengellä. Tammikuun kulutus oli 1285kwh, eli 41kwh vrk.
Tuosta 11h/pv pumpulle noin 25kwh. Sauna vie tuosta kokonaismäärästä noin 20kwh viikossa.
Karhulla näyttäisi olevan pitkin vuotta vähän koholla kulutus
Esim Elokuu yli 700kwh?
Onkohan Karhulla tuo lattia vastuksella? Ne on todella pahoja kuluttamaan.