Tyhmiä kysymyksiä

[seppaant]

Näin tuossa esitteessä.
K10 COP 4,56
K5   COP  4,17.
Nämä samat luvut on samat kuin ilmoitettu antoteho,kw. Tai on siinä vievä erikseen annettu
antotehotkin, mutta miksi COP on ilmoitettu kilowatteina?
Pumppuna tuon listan viimeinen on/off kone.
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1226-6-new/LVI-5361629/dp?openGroup=1293

Nämä arvot on määritetty eri standardien mukaan.
K10 ->EN255 (on vanhentunut ja poistettu käytöstä, ei saisi käyttää enää)
K5  -> EN14511

ATS

[seppaant]

Näinhän sitä voisi luulla, mutta ainakin itellä pienempi Dt lauhduttimella alentaa myös
lähtevän litkun lämpötilaa ja näin ollen esimerkkisi on virheellinen.

Nämähän oli määritetty tilanteessa 0/35
Eli lähtölämpötila on pidetty vakiona.

ATS

[peki]

Nämä arvot on määritetty eri standardien mukaan.
K10 ->EN255 (on vanhentunut ja poistettu käytöstä, ei saisi käyttää enää)
K5  -> EN14511

ATS

Jaa, mitä eroa näillä on? Ite olisin poistanut käytöstä tuon EN14511 version kun
antaa noin huonoja coppeloita.

[peki]

Nämähän oli määritetty tilanteessa 0/35
Eli lähtölämpötila on pidetty vakiona.

ATS

Harmi kun itsellä tuo pumppu ei taivu noin pieneen lämpötilaeroon, niin näkisi miten asia on.
Mutta kyssäriä pukkaa.
Voiko kylmäaine sekoittua veteen? Kompuran öljyyn sitä käsittääkseni voi imeytyä, mutta
voiko sekoittuminen tapahtua keruupiirin nesteiden kanssa?

[peki]

Pieni arvaus näin viikonlopun päätteeksi.
Kuka tai missä tuo uudempi  standardi on laadittu?
Oma arvaus on että keskieuroopassa

[euroshopperi]

Harmi kun itsellä tuo pumppu ei taivu noin pieneen lämpötilaeroon, niin näkisi miten asia on.
Mutta kyssäriä pukkaa.
Voiko kylmäaine sekoittua veteen? Kompuran öljyyn sitä käsittääkseni voi imeytyä, mutta
voiko sekoittuminen tapahtua keruupiirin nesteiden kanssa?

Kyllä kai sun pumppu taipuu vaikka kuinka pieneen lämpötilaeroon. Laitat vain toisiin kierron sen verta kovalle, että tulo ja meno ero lähentelee jo 0-astetta. Tällöin saat suurimman tehon ulos koneesta, kun voit laskea menolämpötilaa.

[Mettis]

Tuossa meidän Ivt pumpussa tehosäätö asetus, jossa on nyt asetuksena 10kw.
Mitä tapahtuu, jos säädän sen kesäajaksi vaikka esim 8kw? Meneekö pumppu jotenki sekaisin jos tuota säätelee?
Miksi tuollainen asetus edes on?

[burmanm]

Pieni arvaus näin viikonlopun päätteeksi.
Kuka tai missä tuo uudempi  standardi on laadittu?
Oma arvaus on että keskieuroopassa

EN14511 on Euroopassa laadittu, toki. Mutta se on huomattavasti järkevämpi standardi kuin mitä edellinen EN255 (1 & 2), nimittäin se sisältää eri lämpötila-alueet ja ottaa huomioon laskiessa myös muut lämmitykseen liittyvät komponentit.

Tässä tapauksessa maalämmölle on saatavissa B0W35, B-5W35 (eli neste olisi -5C kun tulisi maasta) ja toki löytyy vielä B5W35. Nibe ilmoittanee tuon keskimmäisen mukaan. Vesi-ilmalämpöpumuille löytyy sitten vielä A-15W35 asti noita, eli kyllä siellä on ajateltu myös hieman kylmempiä kelejä (maalämpöpumpullehan vain keruunesteellähän toki on merkitystä).

Tuohon EN14511 lasketaan nykyisin mukaan myös ilmavehkeille sulatusten vaikutus ja kaikille vesivehkeille myös kiertopumpun vaikutusta (oli sellainen laitteessa mukana tai ei - tällä yritetään saada kaikki samalle viivalle), sekä tuulettimet ilmavehkeissä.

EN16147 taas laskee käyttöveden tuottoa varten noita (korvaa EN255-3:n).

Eli kyllä nämä uudet standardit on suunniteltu paremmin kuin nuo vanhat, vaikka se ei ehkä omistajaa miellytäkään. Täydellisiä eivät tietysti ole.

[naur1s]

Tuossa meidän Ivt pumpussa tehosäätö asetus, jossa on nyt asetuksena 10kw.
Mitä tapahtuu, jos säädän sen kesäajaksi vaikka esim 8kw? Meneekö pumppu jotenki sekaisin jos tuota säätelee?
Miksi tuollainen asetus edes on?

Olisko niin, että tuo ei ole tehonsäätö vaan sillä asetuksella kerrotaan ohjaukselle minkätehoista pumppua ohjataan? Mietin ite joskus samaa kun valikoita kävin läpi.

[rsaarela]

Isot kerrostalot, joissa oleskelutilat, olohuone yms. etelän puolella.
Ulko-ovi ja WC, pesuhuone pohjoisen puolella. Talo siis itä-länsi suunnassa tasan.
Anturi maalämmölle pohjois-seinällä, kuten kuuluukin.
Pohjois puolelle ei siis paista _KOSKAAN_ aurinko.

Näin keväällä aurinko alkaa lämmittää etelänpuolen isoja ikkunoita rankasti,
ja huoneistojen lämpötila nousee vaan tuonne 27 ast. tienoille,
keskikesällähän se sisälämpö kiipeää helposti 28 asteeseen...
Niben ulkolämpöanturi siis käskee lisää lämpöä, kun pohjoispuolella on kylmää.
Patteritermarit on aivan liian hitaita, ja ne on kaikkialla AUKI asentoon säädettyjä muutenkin, pumpun takia.

Lämpökäyrästähän ei apuja saa, koska se on oikein, talvella !

Jos laittaisi TOISEN ulkoanturin eteläseinään?
Mitä mieltä asiantuntijat olisi tästä.

Sähköteknisesti helppoa, 2 anturia sarjaan etälä ja 2 pohjoisseinälle.
Näiden johdot rinnan koneella, kone näkisi saman vastusmäärän, kuin ennenkin.
Reagointi vain olisi kiukkuisempaa auringon takia.

[WPF]

Niben ulkolämpöanturi siis käskee lisää lämpöä, kun pohjoispuolella on kylmää.
Patteritermarit on aivan liian hitaita, ja ne on kaikkialla AUKI asentoon säädettyjä muutenkin, pumpun takia.

Miksi patteritermarit on hitaita???

Jos sinulla on puskuri niin termarit voi hyvin olla. Varsinkin jos säätökäyrä on säädetty, kuin termareita ei olisi.

[rsaarela]

Miksi patteritermarit on hitaita???

Jos sinulla on puskuri niin termarit voi hyvin olla. Varsinkin jos säätökäyrä on säädetty, kuin termareita ei olisi.

Ei näin isoissa kerrostaloissa ole puskureita.....ne olisi tuhansia litroja, jotta niistä olisi jotainkin hyötyä.
Kun aurinko porottaa täydellä voimalla etelän puolen isoihin ikkunoihin, ei siinä mitkään termarit kerkiä mitään tehdä.
Siinä tilanteessahan Nibe on "talvessa" siellä pohjoispuolella..

Säätökäyrä on säädetty, kuin termareita ei olisi.

[peki]

Kyllä kai sun pumppu taipuu vaikka kuinka pieneen lämpötilaeroon. Laitat vain toisiin kierron sen verta kovalle, että tulo ja meno ero lähentelee jo 0-astetta. Tällöin saat suurimman tehon ulos koneesta, kun voit laskea menolämpötilaa.

Jos toision kierto on kolmosella niin meillä Dt lauhduttimella 6.5-7.4K.
Jos tuota nostaisi lähelle nollaa niin koneesta tulisi pätkäkone kun
horoputkisto laatassa ja vielä horompi runkolinja ei ehtisi luovuttaa lämpöjään.
Ainakin itse saan parhaan tuloksen kun annan laatan kierron olla pienellä että ehtii vähän luovutellakin.
Eli paluulitku on mahdollisimman kauan mahdollisimman matala.

[WPF]

Ei näin isoissa kerrostaloissa ole puskureita.....ne olisi tuhansia litroja, jotta niistä olisi jotainkin hyötyä.
Kun aurinko porottaa täydellä voimalla etelän puolen isoihin ikkunoihin, ei siinä mitkään termarit kerkiä mitään tehdä.
Siinä tilanteessahan Nibe on "talvessa" siellä pohjoispuolella..

Säätökäyrä on säädetty, kuin termareita ei olisi.

No jos nibeä uskoo niin muistaakseni 10kW on 100 litraa? Mites iso kohde on kyseessä (kw)?

No kuitenkin. Teidän termarit on rikki jos ne ei reagoi, vaan antaa huonelämmön nousta 27 asteeseen. Jos patterit paahtaa pohjoispuolen pyynnön mukaan on tilanne täysin hallitsematon.

[peki]

No jos nibeä uskoo niin muistaakseni 10kW on 100 litraa? Mites iso kohde on kyseessä (kw)?

No kuitenkin. Teidän termarit on rikki jos ne ei reagoi, vaan antaa huonelämmön nousta 27 asteeseen. Jos patterit paahtaa pohjoispuolen pyynnön mukaan on tilanne täysin hallitsematon.

Kyllä minulla Tampereen kohteessa termarit reagoi todella hienosti. Tosin linjan ensimmäinen asunto.
Viimeiset kämpät voipi mennäkin ehkä niin ettei termarit ehdi reagoida kun paluu pysäyttää pumpun?
Noinhan sen varmaan pitäisikin olla säädetty?

[peki]

EN14511 on Euroopassa laadittu, toki. Mutta se on huomattavasti järkevämpi standardi kuin mitä edellinen EN255 (1 & 2), nimittäin se sisältää eri lämpötila-alueet ja ottaa huomioon laskiessa myös muut lämmitykseen liittyvät komponentit.

Tässä tapauksessa maalämmölle on saatavissa B0W35, B-5W35 (eli neste olisi -5C kun tulisi maasta) ja toki löytyy vielä B5W35. Nibe ilmoittanee tuon keskimmäisen mukaan. Vesi-ilmalämpöpumuille löytyy sitten vielä A-15W35 asti noita, eli kyllä siellä on ajateltu myös hieman kylmempiä kelejä (maalämpöpumpullehan vain keruunesteellähän toki on merkitystä).

Tuohon EN14511 lasketaan nykyisin mukaan myös ilmavehkeille sulatusten vaikutus ja kaikille vesivehkeille myös kiertopumpun vaikutusta (oli sellainen laitteessa mukana tai ei - tällä yritetään saada kaikki samalle viivalle), sekä tuulettimet ilmavehkeissä.

EN16147 taas laskee käyttöveden tuottoa varten noita (korvaa EN255-3:n).

Eli kyllä nämä uudet standardit on suunniteltu paremmin kuin nuo vanhat, vaikka se ei ehkä omistajaa miellytäkään. Täydellisiä eivät tietysti ole.

Varmaan noin, mutta ei ymmärrä mitä nämä EN jutut vaikuttaa pumpun antotehoihin?
Eli jos pumppu antaa 6kw tehoa niin eikö näihin pitäisi laskea mahdollisesti vain esim- kiertopumput mukaan? Jos noissa aletaan arpomaan jotain vastuksen sulatteluja niin metsään menee.

[WPF]

Varmaan noin, mutta ei ymmärrä mitä nämä EN jutut vaikuttaa pumpun antotehoihin?
Eli jos pumppu antaa 6kw tehoa niin eikö näihin pitäisi laskea mahdollisesti vain esim- kiertopumput mukaan? Jos noissa aletaan arpomaan jotain vastuksen sulatteluja niin metsään menee.

Kyseessä lienee höyrystimen sulatus ja UIVLP, ei MLP.

[heinaaho]

No jos nibeä uskoo niin muistaakseni 10kW on 100 litraa? Mites iso kohde on kyseessä (kw)?

Niben suositus sopivan epämääräinen 10-20l/kw

[fraatti]

Olisko niin, että tuo ei ole tehonsäätö vaan sillä asetuksella kerrotaan ohjaukselle minkätehoista pumppua ohjataan? Mietin ite joskus samaa kun valikoita kävin läpi.

Onko pumpussa jonkinsortin energianlaskentaa? Tuo saattaa myös vaikuttaa siihen. Vai oliko kyseessä invertteri?

[fraatti]

No jos nibeä uskoo niin muistaakseni 10kW on 100 litraa? Mites iso kohde on kyseessä (kw)?

Tais olla 40 ja 60kW koneet...

[rsaarela]

Tais olla 40 ja 60kW koneet...

Niin on. tuolla kaavalla sitten puskuriksi 1000ltr.
Mutta kun kiertopumppu siirtää 4600ltr/h, niin saattaapi puskurin vesi vaihtua 5-6 kertaa tunnissa, eli ei siinä paljoa puskuria taidakkaan vielä olla? Eli mahdotonta laittaa puskuria, josta olisi oikeasti hyötyä? Ja mitä se tähän ylilämmittämiseen auttaisi yleensäkään? Ylilämmitys kestäisi paljon kauemmin, kuin nyt?

[WPF]

Niin on. tuolla kaavalla sitten puskuriksi 1000ltr.
Mutta kun kiertopumppu siirtää 4600ltr/h, niin saattaapi puskurin vesi vaihtua 5-6 kertaa tunnissa, eli ei siinä paljoa puskuria taidakkaan vielä olla? Eli mahdotonta laittaa puskuria, josta olisi oikeasti hyötyä? Ja mitä se tähän ylilämmittämiseen auttaisi yleensäkään? Ylilämmitys kestäisi paljon kauemmin, kuin nyt?

Ostakaa uudet termarit. Danfoss on hyvä.

[naur1s]

Onko pumpussa jonkinsortin energianlaskentaa? Tuo saattaa myös vaikuttaa siihen. Vai oliko kyseessä invertteri?

Muistaakseni tuotetun lämmitysenergian määrä löytyy. Eli siihen varmaan käyttää sitä.

[rsaarela]

Ostakaa uudet termarit. Danfoss on hyvä.

Termarit on 2 vuotta vanhat, Danfossit.
Kun niitä on noin 350 kpl. ei niitä nyt ihan joka vuosi viitsi uusia......

[Täystiili]

Termareiden lisäksi kierron säätämiseen tarvitaan toimivat patteriventtiilit, joten homma taitaa nyt kiikastaa niistä .

[burmanm]

Varmaan noin, mutta ei ymmärrä mitä nämä EN jutut vaikuttaa pumpun antotehoihin?
Eli jos pumppu antaa 6kw tehoa niin eikö näihin pitäisi laskea mahdollisesti vain esim- kiertopumput mukaan? Jos noissa aletaan arpomaan jotain vastuksen sulatteluja niin metsään menee.

Nuo sulattelut koskettavat ulkoyksiköitä, eli VILP / ILP. Ei se pumppu välttämättä anna 6kW jokaisessa tilanteessa, vaan voi vaihdella reippaastikin riippuen kiertonesteen ja lämmityksen lämpötiloista. Veikkaan että Niben ilmoittamissa omissa lukemissa on leikitty tuon virtauksen kanssa niin että saadaan kiertovesi mahdollisimman kylmänä itse pumpulle (ja 35 on vain se ulos lähtevä lämpötila), jolloin saadaan enemmän tehoa irti kuin mitä standardin omainen (ns. vertailukelpoinen tulos) tilanne on. COPistahan puuttuu tosiaan myös kiertovesipumppu, senhän Nibe tosin mainitsee (mitään muuta heidän testitilanteestaan ei mainita, joten kyseessä on ihan varmasti täysin ideaalitilanne).

[euroshopperi]

Eikös se ole mahdotonta kikkailla millään virtaamilla, jos tarkoitus on saada toisiolta ulos tasan 6 kW teholla energiaa. Jos päätetään, että ulos tulee tasan 35 asteinen litku, niin ei siinä ole mitään mahdollisuuksia kikkailla virtauksen määrällä. Virtaus on täysin sama oli sitten kompura vaikka 100 kW tai se laskennallinen 6 kW. Toisessa tapauksessa jatkuvalla käynnillä päästään 6 kW tehoon ja toinen saa käydä tajutonta pätkää pysyäkseen 6 kW keskiarvotehossa.

[burmanm]

Eikös se ole mahdotonta kikkailla millään virtaamilla, jos tarkoitus on saada toisiolta ulos tasan 6 kW teholla energiaa. Jos päätetään, että ulos tulee tasan 35 asteinen litku, niin ei siinä ole mitään mahdollisuuksia kikkailla virtauksen määrällä. Virtaus on täysin sama oli sitten kompura vaikka 100 kW tai se laskennallinen 6 kW. Toisessa tapauksessa jatkuvalla käynnillä päästään 6 kW tehoon ja toinen saa käydä tajutonta pätkää pysyäkseen 6 kW keskiarvotehossa.

Ei näissä arvoissa ole tullut 6kW joka tapauksessa, vaan EN14511:ssä oli muistaakseni 5,46kW tuli ulos ja taas Niben omilla parametreilla saatiin 5,97kW tai vastaavaa. Tuohan saadaan jo sillä jos toisessa inlet temperature on vaikka 30C ja outlet on 35C (E14511), kun taas toisessa mennään inlet temperature 0C ja outlet 35C (ja virtaamaa vain pienennetään).

EN255:ssa on siis ollut ongelmana nimenomaan liian suuri DT kun valmistajat ovat voineet kikkailla sillä [1] .

[1] http://www.annex28.net/pdf/Annex28_N130.pdf

[rsaarela]

Termareiden lisäksi kierron säätämiseen tarvitaan toimivat patteriventtiilit, joten homma taitaa nyt kiikastaa niistä .

Vaihdettu siis samalla kun termaritkin.

Mutta alkuperäinen kysymys olikin etelänpuolelle sijoitettavasta ulkoanturista...?

[Matias]

Mutta alkuperäinen kysymys olikin etelänpuolelle sijoitettavasta ulkoanturista...?

Meillä on ulkolämpötilaa mittaavat anturit talon pohjois- ja eteläpuolella.
Etelänpuolen anturi on aina varjossa räystään alla,samoin pohjoispuolen anturi.
Näyttää siltä ettei lämpötilaeroja juurikaan ole tuollaisella anturien sijoituksella.
Aika samoissa lukemat pysyy aurinkoisina ja pilvisinä päivinä toisiinsa verraten

Trendissä ulkolämpötilat on sininen pohjoisen puoli ja vihreä etelän puolella taloa.
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg

Luulisin ettei patteriverkon menoveden lämpötilasäädöillä saada kuin lyhyehkön aikaa apua keväällä ja syksyllä kun varjonpuolella on pakkasta.
Kesäaikaan auringon puolen asunnoissa lämpötilat nousisi edelleen aurinkoisina päivinä jos mitään jäähdytystä ei ole.

Säätötoimenpiteenä kokeilisin jollain ohjauksella pysäyttää kokonaan auringon puolen sivun patteriverkon virtauksen (kiertopumput tms)  kun huonelämpötilat alkaa nousta liikaa.

[peki]

Ei näissä arvoissa ole tullut 6kW joka tapauksessa, vaan EN14511:ssä oli muistaakseni 5,46kW tuli ulos ja taas Niben omilla parametreilla saatiin 5,97kW tai vastaavaa. Tuohan saadaan jo sillä jos toisessa inlet temperature on vaikka 30C ja outlet on 35C (E14511), kun taas toisessa mennään inlet temperature 0C ja outlet 35C (ja virtaamaa vain pienennetään).

EN255:ssa on siis ollut ongelmana nimenomaan liian suuri DT kun valmistajat ovat voineet kikkailla sillä [1] .

[1] http://www.annex28.net/pdf/Annex28_N130.pdf

Juuri niin minäkin teen, kikkailen lämpötilaeroilla.
Näin keväällä esim. on aivan turha huudattaa laatan kiertoa.
Päinvastoin näyttäisi toimivan tosi hyvin että suljetaan koko kierto pumpun huilatessa

[peki]

Juuri niin minäkin teen, kikkailen lämpötilaeroilla.
Näin keväällä esim. on aivan turha huudattaa laatan kiertoa.
Päinvastoin näyttäisi toimivan tosi hyvin että suljetaan koko kierto pumpun huilatessa

Täytyy ehkä selventää että mitä ajan takaa.
Normi lämmityksessähän pumppu pysähtyy kun paluunlitkun arvo on toteutunut. Esim. 29c.
Lauhduttimelta lähtee noin36c litku.
Oman järkeilyn mukaan tavoitteeni on plokata tämä lämmin litku tuonne kiertoon pysäyttämällä kierto pumpun pysähtyessä.
Näin ollen laatta ehtinee imeyttää tässä kiertovedessä olevan energian täydellisemmin hyötykäyttöön.
Pumpulle ei siis palaa yhtään hyödyntämättä jäänyttä energiaa kuten normi ajattelulla toteutettu järjestelmä toimii.

[seppaant]

Nyt jos kierto pysäytetään pumpun huilin ajaksi, niin mikä kriteeri käynnistää pumpun?

ATS

[euroshopperi]

Täytyy ehkä selventää että mitä ajan takaa.
Normi lämmityksessähän pumppu pysähtyy kun paluunlitkun arvo on toteutunut. Esim. 29c.
Lauhduttimelta lähtee noin36c litku.
Oman järkeilyn mukaan tavoitteeni on plokata tämä lämmin litku tuonne kiertoon pysäyttämällä kierto pumpun pysähtyessä.
Näin ollen laatta ehtinee imeyttää tässä kiertovedessä olevan energian täydellisemmin hyötykäyttöön.
Pumpulle ei siis palaa yhtään hyödyntämättä jäänyttä energiaa kuten normi ajattelulla toteutettu järjestelmä toimii.

Eikös sulla ole se mlp talon sisällä? Eihän siinä silloin häviä koskaan mitään, vaan se lämpö siirtyy ympäröivään tilaan ja samalla ehkäisee lattiaa jäähtymästä. Ennemmin kannattaisi pyytää usein vieraita käymään ja aina paljon kerralla. 1 vieras tuo taloon sisälle aina 50-100 W tehoa ilmatteeksi. Pyydät vain aina iltaa istumaan kadulta 40 iloista veikkoa ja kovilla pakkasilla sitten enemmän. Tulisivat totuttuaan jo ihan pyytämättäkin. Sähkölaskut pienenee silmissä.

[peki]

Eikös sulla ole se mlp talon sisällä? Eihän siinä silloin häviä koskaan mitään, vaan se lämpö siirtyy ympäröivään tilaan ja samalla ehkäisee lattiaa jäähtymästä. Ennemmin kannattaisi pyytää usein vieraita käymään ja aina paljon kerralla. 1 vieras tuo taloon sisälle aina 50-100 W tehoa ilmatteeksi. Pyydät vain aina iltaa istumaan kadulta 40 iloista veikkoa ja kovilla pakkasilla sitten enemmän. Tulisivat totuttuaan jo ihan pyytämättäkin. Sähkölaskut pienenee silmissä.

Meillä riitti 25 vierasta pitämään kämpän lämpösenä, mutta ajattelin että on halvempaa pitää tuo litku
laatassa myöskin mahdollisimman kauan lämpöisenä, on huomattavasti hiljaisempi vaihtoehto.

[peki]

Nyt jos kierto pysäytetään pumpun huilin ajaksi, niin mikä kriteeri käynnistää pumpun?

ATS

Tässä yksi piiri laatassa on ns käsisäätöinen joka taas juoruaa pumpulle että milloin mahdollisesti
tarvitsee lämpöä. Kierto pumpun ja laatan välillä on koko ajan päällä.
Tämä toimii siis siten että pumpun käynnistyessä termarit aukeaa, mutta vain jos kyseisessä huoneessa
on lämmitystarvetta. 
Aiemmin litkut pyöri sekoittuen koko laattaan ja näin ollen jäi hyödyntämättä huonommin tuo varaavuus.
Täytynee vielä miettiä että mikä piiri olisi otollisin ohjauksen hoidossa.
Nyt yläkerran  kylppäri varastaa koko ajan tuosta ohjauspiiristä ja kone käy välillä pätkää.
Mielestäni termostaatit toimii tällä tavalla paremmin kun huiliajan laattaa pitää lämpimänä kauemmin
lämpimämpi mutta seisova vesi.. Ehtii laatta lämpenemään ja näin ollen termaritkin ehtii mukaan.
Helmikuun osalta tulokset oli ihan rohkaisevat.

[euroshopperi]

Kiertohan vain tasaa lämpöjä ympäri laattaa paremmin ja joku anturikin sitten toimii, joka laittaa taas pumpun päälle. Vai mistä tuon aiot laittaa haistelemaan käynnistys käskyä? Melkein kyllä vaikuttaisi jo, että turha keksintö koko juttu.

[peki]

Kiertohan vain tasaa lämpöjä ympäri laattaa paremmin ja joku anturikin sitten toimii, joka laittaa taas pumpun päälle. Vai mistä tuon aiot laittaa haistelemaan käynnistys käskyä? Melkein kyllä vaikuttaisi jo, että turha keksintö koko juttu.

Voipi olla, mutta tuleepahan tämäkin testattua.
Tuntilaskuri, sähkölaitos ja LTL kertoo sitten totuuden.
Tässä on juuri päinvastainen ajatus takana, laatta tasaa mahdollisimman vähän.
Ajattele vaikka neljä kuutiota A. B, C ja D.
Ennen mentiin näin.
Jos esim A viileni enemmän kuin B niin pumppu lämmitti näitä kaikkia.
Ajattelu avartaa

[euroshopperi]

Varmaan avartaa joo. Mun mielestä just A:lle ja vaikka C:lle voisi lainata B:ltä ja D:ltä, kunnes kaikki on yhtä aikaa samaa mieltä, että pyydetään siltä nihilistiltä lisää lämpöä. Ja sovitaan vaikka seuraavalla kerralla, että te muut saatte sitten vähemmän, kun ette näytä tarviivankaan niin paljon. Mä taidankin laittaa patentin vetämään sellaisesta huippukeksinnöstä, jolla säädetään virtauksia lämmityskierrossa. Mä kokeilen ensin ruuvipuristimilla laittaa joitakin putkia lyttyyn, niin silloinhan niissä ei virtaa niin paljon. Täytyy ruveta vielä pähkäilemään, että voisiko ne jotenkin automatisoida niin, ettei tarvii kovin usein ruuvata. Joku lämpötilaohjaus tai vastaava. No saa nähdä sitten. Sitten oon vielä miettinyt, että jos pystyisi vaikka säilömään jossain tynnyrissä vähän enemmänkin lämpimämpää vettä ja sitä vaikka sekoittaisi aina välillä toisen tynnyrin haaleaan veteen, niin voisi aina viedä ämpärillisen sille, joka tarvii. Yksi tarvii esim 2 ämpärillistä tunnissa ja toinen pyytää vaikka 4. Tuohon voisi palkata jo jonkun kantamaankin, niin sehän olisi vähän niinku terminen automaatti, kun se lämpöä jakaisi.

[peki]

Varmaan avartaa joo. Mun mielestä just A:lle ja vaikka C:lle voisi lainata B:ltä ja D:ltä, kunnes kaikki on yhtä aikaa samaa mieltä, että pyydetään siltä nihilistiltä lisää lämpöä. Ja sovitaan vaikka seuraavalla kerralla, että te muut saatte sitten vähemmän, kun ette näytä tarviivankaan niin paljon.

Mieluummin en lainaa keltään. Tässä tämä juju piileekin.
Vielä kerran.
A lle tulee kylmä, B,C ja D ovat lämpimiä. Nyt A ei saakkaan heti mitään kun pumppu ei reagoi.
Vasta sitten kun enemmistö, eli muutkin haluaa lämpöä pumppu käynnistyy ja samalla
pumppu ja nuo muut auttaa A:ta.
Ennen kiersi niin että B.C ja D sai lisää vaikkeivat haluunneetkaan
Ymmärrän kyllä ettei tämä toimi jos paluun ja eron litkun välinen ero lauhduttimella on pieni.
Meillä kumminkin tuo pumppu toimii hieman eri tavalla ja litra neliöllä nestettä luovuttaa kauemmin
kuin joku pilliputki.
Kun saisi tuon ulkosen vieläkin pienemmälle niin lataisi vielä paremmin.
Paha mennä sanomaan mistä johtuu, mutta jos sähköä on mennyt 10kwh vuorokaudessa, 800kwh  80 vuorokaudessa vähemmän
kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona niin jotain on tehty oikeinkin.
Taitaa näinä päivinä alittua 9000kwh vuosikulutus liukuvana.