2. Onko jotain nyrkkisääntöä mikä olisi hyvä virtausten ero latauspiiri vs. lämmityspiiri?
Pistin niben lj-pumpun kiinteälle nopeudelle jolloin virtaus on pikkasen lämmityspiirin virtausta suurempi (800l/h vs. 760l/h, ero 5% valittu ihan arvalla) ja ainakin näin pakkasilla tuntuis toimivalta kombolta,
varaaja latautuu hiljalleen ylhäältä alas ja invertteri pysyy jatkuvalla käynnillä.
Ei tullut muita hihavakioita, mutta ensimmäisen vajaan vuorokauden perusteella tuo n. 5% suurempi lataus kuin purku tuntuis aika toimivalta.
(Siis tässä mun tapauksessa, että on invertteri ja kv-esilämmitys)
Nykyinen kytkentäni on tällainen, ihan vaan tarkennuksena että puhutaan kaikki samasta aiheesta.
(3-putkea ja ulkoinen Alpha2 kierrättää vettä ll-piirissä CP2:lla)

Varaajan toiminta pahimmassa mahdollisessa tilanteessa
-20:50- isäntä ja 2 isovetistä suihkussa, ilman saunan tuomia löylytaukoja eli melkein perätysten -> varaaja kylmenee -> asteminuutteja rupeaa napsuun -8/min
-ulkona pakkanen nousee samaan aikaan kun kone täyttää varaajatyhjiötään
-invertteripumppu, jossa "huono" tehonmuutoksiin reagointi

Nykyisellä kiinteällä latauspumpun nopeudella, ei tuo käytös omiin silmiin näytä pahalta:
+19:05 ns. normaali kv-syklin aikana ei meno/asteminuutit muutu, varaajan pohjasta napataan vähän lämpöä
+toipuminen tyhjästä varaajasta ja asteminuuttien romahtamisesta -330:een tapahtuu hallitusti
+pyynti/BT12/BT25 keskiarvot mukavan lähellä toisiaan
+varaajan kerrostumat pysyvät sekä latauksen että purun aikana
+latauksen tapahtuessa tarpeeksi hitaasti ehtii invertteripumppu laskemaan tehonsa sopivasti varaajan tultua täyteen
(03:00- bot1 -> bt3 nousee, mutta bt12 pysyy pyynnissä)
-kv-syklin jälkeinen "piikki" pääse lämmitysjärjestelmään
Tää postaus ja kuvat vois mennä sekä esilämmityskeskusteluun että varaajakeskusteluihin, mutta aloitetaan nyt täällä koska heti tulee mieleen lisää tyhmiä kysymyksiä.
Onko mitään muuta perustetta että lämmitypuolen virtauksen kannattaisi olisi suurempi kuin että se estäisi kuvassa näkyvien kv-syklien jälkeisien lämpöpiikkien menon lämmitysjärjestelmään?
Keksittekö kuvasta muuta mielenkiintoista, moitittavaa tai kehuttavaa? Itse olen eniten huolissani siitä että mitä nyt rupean harrastamaan jos pumpussa ei ole enää säätämistarvetta

Olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä vastaava toiminta erilaisella mlp:llä tai kytkennällä, jossa kuitenkin olis kv-esilämmitys käytössä.
edit. Unohtui mainita, mutta on aika oleellista: kunnan vesi on nykyisellään alle 4-asteista, siitä tuo iso romahdus suihkujen aikana. Pienellä juoksutuksella esilämmitetty vesi pysyy n. 30-asteisena, mutta tuollaisten suihkusessioiden aikana sekin romahtaa jopa alle 20-asteeseen. +typoja
edit2. tarkennus: 19:05- varaajan alaosa laskee alle paluun, koska APK ottaa lämmintä käyttövettä = syy miksi kv-sykliin jouduttiin.