Tyhmiä kysymyksiä

[peki]

Viides päivä.
Lisäsin tuohon aikaan puolituntisen joka vuorokautta on jäljellä.
Käyntiaika lämmityskäytössä 11h 24min.
Varaan siis laattaan puolitoista astetta yli normipyynnin klo21-06 välisen ajan.
Ihan hyvältä näyttää. Pysyisi vaan ulkolämmöt tasaisena.
Järkevintä varmaan olisi rajoittaa aikaa johonkin klo 3-6 välille, mutta mennään toistaiseksi näin.

[peki]

Kuudes päivä.
Käyntiaika 12h15min.
Yöllä pakkasta noin -6C.
Tauko yöllisen tahkoamisen jälkeen jäi 4h 20min.
Pumppu kävi yhtäjaksoisesti yli 7h, klo21-04.
Pumppu meinasi pilllastua jo vastuksille kun tuo olohuoneen termari oli huomaamatta sulkeutunut
ja näin ollen paluulitkun lämpötila jopa laski kun termari viimein aukesi. Harmi kun ei sitten ollut ottanutkaan
vastuksia apuun niin olisi näynyt senkin ihmeen.
Näköjään sen minkä eilen voitti sen tänään häviää
Muutama näkemys.
Tuo 7kw:n kone on vielä tarpeeksi tehokas varaushommiin yli nollakeleillä.
Nollan alapuolella harkitsisin asiaa etenkin jos kaivo ei ole huippuhyvä.
Suuremmalla pumpputeholla asia tietysti on ehkä toisin.
Pumppu vei kokonaisuudessaan sähköä viikon bediodilla  117kwh. Tosin tuo energy vaihtaa viikon lauantai-sunnuntai yonä joten Sunnuntain kova kulutus näkyy vasta tällä viikolla.
Viimeksi pääsin pienempään kulutukseen viikolla 46.
Säädän pumpun nyt maltillisempaan varaavuusaikaan klo 3-6 välille.

[peki]

Kyllä tämä vaikeaksi menee.
Asetin korotuksen klo3-6 välille ja tauko jäi reiluun 2,5 tuntiin.
Nyt kumminkin pumppu on vedellyt 13h 15 min lämmitysajoo vaikka ulkolämmöt on aika samat kuin eilen.
Eli kunnon varaamisella olisi säästänyt tunnin käyntiajasta
Melkein tulee mieleen Anttilan vanha mainos. Mitä enemmän ostat sitä enemmän säästät

[peki]

Mietintää.
Hetivalmis kiuas tai tavallinen kertalämmitteinen?
Paljon saunova ehkä säästää jos on tuo varaava malli.
Tämäkin tavallaan ylilämmitetään ja pidetään muun saunan lämpötilan yläpuolella.
Laatta lattiassa voisi ehkä toimia samoin. parketti eristää sekä pahassa että hyvässä.
Tähänkö tuo varaavuuden positiivinen idea ylilämmittämisestä perustuu?

Ehkä kannattaisi pitää laatta mahdollisimman tasalämpöisenä, pieni dt ja sitten yöllä tempasta
reunat käppyrälle.
No katsotaan miten ideani toimii.
Laatan dt 3 entisen 4,8 tilalle ja varaus 1,5C yli tarpeen kolmen tunnin ajaksi. Nythän tuo lähtee käyntiin
joka tapauksessa.

[fraatti]

Hetivalmis kiuas tai tavallinen kertalämmitteinen?
Paljon saunova ehkä säästää jos on tuo varaava malli.

Missää muussa ei säästä kuin siinä kauanko menee menee että lauteilta saa hyvät löylyt. Jos kiuas pihisee itsekseen 2000kWh lämpönä maailmalle niin silti sillä ei ole otettu vielä ainoatakaan löylyä. 10kW kivikasaakin lämmitää tuolla energimäärällä 200h. Eli vaikka hiukan vajaan 1h jakson 4krt viikossa.

[fraatti]

Tähänkö tuo varaavuuden positiivinen idea ylilämmittämisestä perustuu?

Ehkä kannattaisi pitää laatta mahdollisimman tasalämpöisenä, pieni dt ja sitten yöllä tempasta
reunat käppyrälle.
No katsotaan miten ideani toimii.
Laatan dt 3 entisen 4,8 tilalle ja varaus 1,5C yli tarpeen kolmen tunnin ajaksi. Nythän tuo lähtee käyntiin
joka tapauksessa.

Jos sulla ei oo pörssisähköä niin et sää voi noilla kokeiluillasi säästää yhtään mitään. Sitten voi säästää jos alat tinkimään sisälämpötilasta vaikka pudottamalla yöksi lämpötilaa asteella.

Jos ulkolämpötila ja sisälämpötila on sama niin talo kuluttaa aina saman verran energiaa jotta se pysyy lämpöisenä. Oli se sitten tehty yhden 12h jakson aikana tai 5min päällä 5min pois tavalla.

Ainut mitä häviät on hyötysuhde koska menoveden lämpötila on korkeampi kuin tarvisi sekä kaivosta voi tulla keskimäärin hiukan kylmempää nestettä.

[peki]

Jos sulla ei oo pörssisähköä niin et sää voi noilla kokeiluillasi säästää yhtään mitään. Sitten voi säästää jos alat tinkimään sisälämpötilasta vaikka pudottamalla yöksi lämpötilaa asteella.

Jos ulkolämpötila ja sisälämpötila on sama niin talo kuluttaa aina saman verran energiaa jotta se pysyy lämpöisenä. Oli se sitten tehty yhden 12h jakson aikana tai 5min päällä 5min pois tavalla.

Ainut mitä häviät on hyötysuhde koska menoveden lämpötila on korkeampi kuin tarvisi sekä kaivosta voi tulla keskimäärin hiukan kylmempää nestettä.

Ehkä näin, mutta täytyy ainakin käydä vielä läpi nuo käyntiaikasuhteet.
Eli paljonko tuo pumppu kävi varaavuuden ohjaamana ja mitä jäi lämmitystarpeeksi oletetun kalliin sähkön aikaan.
Tuosta 3c dt ajosta ei mitään vastaavaa hyötyä ole. Taisi pariin tuntiin venyä tauko.

[peki]

Taisi mennä niin että 60% korotetulla latauksella ja loput sitten kuviteltuun kalliinpaan aikaan.
Heilui tuo ulkolämpötila aika tavalla, mutta varaavuudella voi kyllä ohjata lämmityskuluja vuorokausitasolla jonkin verran
ja ihan kohtuu kustannuksin.
Nyt pistin 00.00-06.00 väliseksi ajaksi pumpun neljän asteen korotukseen niin käy pakosta koko ajan.
Tässä on oltava sitten hyvä kaivo jos tälläistä harrastaa

[peki]

Varaustesti.
Elikkä kone oli kaatunut yöllisen lämmittämisen johdosta ja tiedot näin ollen vajavaiset.
Kämppä on ollut pitkin päivää lievästi sanottuna lämmin vaikka ulkona on pakastanut lisää.
Laskin lämpökäyrää hiukan.
Energyn mukaan kuitenkin pumpun viemä virta on jakautunut nyt niin että yli puolet olisi ottanut yön tunteina (6h) ja
loput 30-35% nyt päivällä ja tähän sisältyy käyttövesi. Kyllä tuolla voisi leikiten  käyttää hyväksi tuota spotsähköä.
Täytyy vaan toivoa että tuo logikone pysyisi pystyssä.
Kuristin khh:n kiertoa, on meinaan vieläkin aika lämmin. Ikkunat on onneksi keksitty.

[peki]

Alkaa valjeta.
Laatta 10kuutiota betonia noin 4000 litraa vettä.
Lämmittelen sitä 170 litralla vettä joka kiertää tuolla betonissa.
Ajan sinne tuon varausveden mukana 70kw(h) energiat pitkin vuorokautta.
Sanotaan että seitsemässä osassa.
Eihän tämä laatta oikeasti mitään varaakkaan, vaan jäähtyminen on melkein yhtäaikaista.
Eli laatta ei oikeasti hyödynnä varaavuuttaan vaan on pelkkä luovutin.
Sitten pumppaankin sinne vähän yli tuon luovutuksen, jota olen koko ajan oikeastaan tehnytkin, iso dt paluussa.
Väitän että tuo kierrossa oleva litku ei ehdi eikä pysty lämmittämään kuin jonkin osan tuosta laatasta ennenkuin pistetään
oikeasti lämpimämpää tavaraa kiertoon. Suurin osa energiasta meneekin muun laatan lämmitämiseen. Muutaman asteen lämpötilan nousu aiheuttaa sen että laatta alkaa oikeasti lämmetä ja näin ollen tuo pieni määrä kiertovettä jakaa vain suurimman osan laatan lämmöstä muualle.

Tomppeli laski minun pumpun COPiksi 3,5. Tuota taustaa vasten minun talo pysyy lämpöisenä noin 11200kwh kulutuksella. Kuitenkin pitäisi mennä yli 20000 kwh näillä energialaskureilla. Mistä tuo erotus tulee?
No siitä varaavuudesta tietenkin
Toisin sanoen en lämmitä taloa vaan laattaa, siellä ne coppelot syntyy eikä siitä energiamittarista pumpulla tai putkessa.
EDIT.
kello neljältä kaikki piirit auki ja tulolämpö ei ole noussut kuin yhden asteen yli pyydetyn.
Lataa siis oikeesti laattaa eikä vaan kiertovettä.

[peki]

Alkaa taas olemaan niin paljon askapuhetta foorumilla että valaisempa tässä vähän vaikkapa tuosta hullunkierrosta.
Siis kyseessä on yhdysputki lämmönjaossa.
Putken tarkoitus on kierrättää lämmitysvesi suoraan paluuputkesta menoputkeen silloin kun mlp huilaa.
Tällöin pumpun oma laudutinpumppu on stopissa.
Tähän hullunkiertoon on asennetava ulkoinen kiertopumppu että litku kiertäisi.
Päällekkäistä käyntiä tulee  vain silloin kun pumppu käy. Esim minun tapauksessa tämä tarkoittaa rahassa
vuositasolla 17 euroa. Uudempi malli säästäisi jotain, mutta kestän tämän.
Asensin meno- ja paluuputkeen lämpötila-anturit jotka mittaavat pelkästään tätä laatan kierrossa olevaa
lämpötilaeroa kun pumppu käy.
Minulla tuo dt on 3,6C.
Eli tuo ohitusputki aiheuttaa sen että koko järjestelmässä oleva litku on melkein tasalämpöinen, ja
näin ollen koko vesimäärä, 170 litraa vettä lämmittää tupaa aika tasalämpöisesti. Voisin lisätä tuota kiertoa, mutta antaa olla.
Laudutin toimii tavallaan omana yksikkönään ja hörppii siitä sivusta vettä lauhduttimelle lämpeämään.
Lauhduttimen dt mulla on noin 6-9C astetta riippuen lauhduttimen pumpun nopeudesta tai kaivon lämmöistä.
Väitän että lauhdutinpummu 40w ja ulkonen 61w kierrättää systeemin nesteitä huomattavasti paremmin kuin
pelkkä lahduttimen pumppu. Hyötysuhde lämmityksessä että lauhduttimella kasvaa.
Jos ilmanvaihdossa on esim. vesikiertoinen esi- tai jälkilämmityspatteri, tai joku muu systeemi tälläinen ratkaisu on
ehdoton.
Lisäksi ohitusputki jonkun foorumilaisen mielestä auttaa esim IVT pumpun manttelin varaavuutta
Itse en ole kylläkään keksinyt että miten.

Kopioin tähän tuon kyseisen kirjoituksen.

Ei tuollaisesta yhdysputkesta paljoa iloa ole jos piiriin pusketaan lämpöä vaikka 8kW teholla. Yhdessä hetkessä vesi on tuli kuumaa...

Itse en ole järkevää käyttöä tuolle putkelle keksinyt vielä eikä kukaan ole sen tarpeellisuutta pystynyt perustelemaan aukottomasti. Joissain kuten ivtn tapauksessa sillä pystytään paikkaamaan pumpun muita ongelmia kuten manttelivaraajan huonoa lämmönsiirtymistä....

Tuosta aikaisemmasta viestistäni käy selville aika kivasti miten tarpeeton hullunkierto on
Lisäys.
Olen varmaan aika monen ajatuksia sekoittanut ja perustellutkin ne selitykset aika hyvin.
Totuus on kuitenkin että laatan lämmöt reunoilla minulla on asteen koholla muuhun verrattuna.
Tämä ei kuitenkaan johdu kierron hitaudesta vaan kun siellä on enemmän putkea joka lämmittää.
Anteeksi.

[fraatti]

Tuosta aikaisemmasta viestistäni käy selville aika kivasti miten tarpeeton hullunkierto on

Yhdysputki aiheuttaa sen että jos ulkoisen pumpun aiheuttama virtaus on pienempi kuin sisäisen pumpun niin osa lämpöisestä vedestä palaa suoraan takaisin lauhduttimen menoon. Tämä tietysti nostaa menoveden lämpötilaa ja laskee coppia.

Jos virtaukset on toisinpäin eli ulkoisen pumpun nopeus on suurempi kuin sisäisen tällöin kaikki lämpö lähteen pumpun käydessä suoraan lattiaan. Jos kyseessä on tehokkaampi mlp saattaa olla hankala saada tarpeeksi suurta virtausta lattiaan verrattuna mitä se pitäisi olla kun kone käy vaikka 5 asteen deltalla.

[fraatti]

Tässä havainnoillistettuna piirtämällä virtaukset kuvaan. Suurempi nuoli = suurempi virtaus. Lisätään vielä sen verran että jos sisäinen pumppu on pienemmällä tällöin lämmönjaon pumppu saattaa sekoittaa paluuvettä menoveteen koneen käydessä.


Saattaa olla että olen funtsinut jotain väärinkin mutta funtsikaa nyt joku muukin...
Mikä on se perustelu miksi tuollainen putki kannattaa asentaa?

[peki]

Varaustesti.
Elikkä pakkanen tuli ja meikä paino laattaan lämmintä urakalla.

Klo 00-06.00 pumppu kävi koko ajan ja normipyyntien yli mentiin 1,8C..
Eli varausta tuli noin parin tunnin tarpeisiin. korjaus, tauko 3h 16min.
Oikeesti täytys jurnuttaa varmaan 12h jos tästä mitään irtoaisi.
Käyntiajat.
Aamupäivä. 7h 40 min. Eli otti vielä tuon reilu puolitoistatuntisen lisäksi.
Iltapäivä.
6h 50min. ulkolämmöt kyllä laski -5,8- -8,6C asteeseen eli oli paukkuja laatassa kumminkin.
Tosin lämmmöt torpassa laski vähän, ehkä 0,7C.
Sisälämmöt nousi keskipäivällä ehkä puoli astetta, mutta tähän sitten varaavuus jäikin.
Yhteislämmitysaika 14h 30 min.
Täytyy vielä tahkota tuo 12 tunnin setti parin asteen korotuksella.

[peki]

Tässä havainnoillistettuna piirtämällä virtaukset kuvaan. Suurempi nuoli = suurempi virtaus. Lisätään vielä sen verran että jos sisäinen pumppu on pienemmällä tällöin lämmönjaon pumppu saattaa sekoittaa paluuvettä menoveteen koneen käydessä.


Saattaa olla että olen funtsinut jotain väärinkin mutta funtsikaa nyt joku muukin...

Lauhduttimella on tuo vastus ehkä kovempi kuin laatan kierrossa.
Näissä on yleensä tuo ulkoinen ainakin wattien mukaan porrasta tehokkaampi.
Tuo ulkoinen on menoputkessa hullunkierron jälkeen, ei siis voi oikaista takas lauduttimelle.

[fraatti]

Lauhduttimella on tuo vastus ehkä kovempi kuin laatan kierrossa.

Itseasiassa taitaa toisinpäin taitaa olla normaalisti(tietysti riippuu millainen lattialämmityskin on kyseessä mm halkaisijat yms). Ja pumppujen nopeuksiahan voi säätää mielensä mukaan.

[peki]

Itseasiassa taitaa toisinpäin taitaa olla normaalisti(tietysti riippuu millainen lattialämmityskin on kyseessä mm halkaisijat yms). Ja pumppujen nopeuksiahan voi säätää mielensä mukaan.

Kun en tiedä, mutta edes ulkonen ykkösellä ja laudutin kolmosella ei aiheuta tuota oikasuu väärään suuntaan vaikka teoriassa tuo mahdollisuus olisikin.
Täällä oli  taannoin joku jolla oli väärin mitoitetut pumput ja kiertokin oli sitten väärinpäin.
Tämän takia tuo hullunkierto on kai tehtävä 90 asteen kulmilla molemmissa liitoksissa ettei käy hullusti.
Tässä on vielä sekin pointti että jos tuo lauhduttimen pumppu sanoo poks niin millä sitten kierrätät?
Vastus on näissä kaikissa ihan väärässä paikassa jos oikein ajatellaan.

[fraatti]

Kun en tiedä, mutta edes ulkonen ykkösellä ja laudutin kolmosella ei aiheuta tuota oikasuu väärään suuntaan vaikka teoriassa tuo mahdollisuus olisikin.
Täällä oli  taannoin joku jolla oli väärin mitoitetut pumput ja kiertokin oli sitten väärinpäin.
Tämän takia tuo hullunkierto on kai tehtävä 90 asteen kulmilla molemmissa liitoksissa ettei käy hullusti.
Tässä on vielä sekin pointti että jos tuo lauhduttimen pumppu sanoo poks niin millä sitten kierrätät?
Vastus on näissä kaikissa ihan väärässä paikassa jos oikein ajatellaan.

Tuosta väliputken lämpötilasta pystynee päättelemään kumpaan suuntaan kierto on? Jos se tuntuu enemmän saman lämpöseltä kuin menovesi, kierto lienee menosta koneen tuloon ja jos lämpötila tuntuu taas enemmän siltä mitä paluuvesi on silloin kierto saattaa olla enemmän paluusta kiertoon päin?

Jos vastus olisi muualla silloin esim kylmäainepuolen vikaantuessa ei saataisi käyttövettä ollenkaan.

[peki]

Tuosta väliputken lämpötilasta pystynee päättelemään kumpaan suuntaan kierto on? Jos se tuntuu enemmän saman lämpöseltä kuin menovesi, kierto lienee menosta koneen tuloon ja jos lämpötila tuntuu taas enemmän siltä mitä paluuvesi on silloin kierto saattaa olla enemmän paluusta kiertoon päin?

Jos vastus olisi muualla silloin esim kylmäainepuolen vikaantuessa ei saataisi käyttövettä ollenkaan.

Juuri näin, ohitusputki on samanlämpöinen kuin paluuputki niin homma pelaa.
Tuosta vastuspatruunasta oli vaan sellainen ajatuksen tynkä. Tuo käyttöveden lämmitys on pullonkaulana

[seppaant]

"Peki"

Tämän takia tuo hullunkierto on kai tehtävä 90 asteen kulmilla molemmissa liitoksissa ettei käy hullusti.

Tämä ei oikein aukea minulle?

ATS

[fraatti]

Juuri näin, ohitusputki on samanlämpöinen kuin paluuputki niin homma pelaa.

Jos lämmityspuolella on käytössä termostaatteja saattaa virtaus kääntyä toiseen suuntaan.... ? 

[peki]

"Peki"Tämä ei oikein aukea minulle?

ATS

Näin sanoi asentaja kun viritteli tuon pumpun käyttökuntoon. Harmikseni en muista perusteluja kun tuosta ajankohdasta
on jonkin aikaa.
Voipi liittyä ohjekirjan lauseeseen jossa lukee että kaikkien haara-osien on oltava vähintään 10kertaa putken halkaisijan pituisia.
Eli kun meno ja tuloputki on suhteellisen lähellä toisiaan niin tuo ehto ei täyty kuin tekemällä kierto kulmilla.
Mikähän idea tässä sitten on?

[peki]

Jos lämmityspuolella on käytössä termostaatteja saattaa virtaus kääntyä toiseen suuntaan.... ? 

Ei saata, kokeiltu on. Ei kääntynyt vaikka ulkoinen oli seis. Se YKSI kuva olisi taas kertonut kaiken


Tuossa kuva sitten on. Sain tuon vanhan koneen hetkeksi nettiin ja kuvan sitten tänne.
Erityis kiitos Matiakselle.
Eli noin klo 01.50 tuo ulkoinen meni jumiin ja tästä syystä kierto lauhduttimella heikkeni voimakkaasti.
Kone pukkas 62C vettä kiertoon mutta kuten kuvasta näkee paluu litku ei noussut normaalia enempää, eli ohitusputki
ei päästä litkua oikaisemaan.
Täytyy kyllä sanoa että nykyiset käppyrät on vähän eri näkösiä.

[peki]

Vastustesti.
Kokonaiskäytiaika lämmitykselle 13,09h
Aamupäivä 7h 25min
iltapäivä 5h 44min.
Alkaako tuo varaavuus oikeasti purra?
Kämpässä ei eilisen kaltaista lämmön sahaamista tapahtunut.
Ulkolämmötkin pysyivät -9 molemmin puolin.
Jännästi nakuttaa vielä tuon noin 1,5h ajon tuohon aamupäivään

[fraatti]

Ei saata, kokeiltu on. Ei kääntynyt vaikka ulkoinen oli seis. Se YKSI kuva olisi taas kertonut kaiken


Tuossa kuva sitten on. Sain tuon vanhan koneen hetkeksi nettiin ja kuvan sitten tänne.
Erityis kiitos Matiakselle.
Eli noin klo 01.50 tuo ulkoinen meni jumiin ja tästä syystä kierto lauhduttimella heikkeni voimakkaasti.
Kone pukkas 62C vettä kiertoon mutta kuten kuvasta näkee paluu litku ei noussut normaalia enempää, eli ohitusputki
ei päästä litkua oikaisemaan.
Täytyy kyllä sanoa että nykyiset käppyrät on vähän eri näkösiä.

Kumma juttu jos kyseisen kuvan mukaisesti punaista reittiä pitkin yhtään vettä ei kierrä takaisin paluu puolelle jos ulkoinen pumppu on topissa vaan kiertää kymmeniä metrejä pitkiä ll-piirin putkien kautta. Eihän välissä ole takaiskuventtiiliä? Missä GT9 on tuosta graafista ? Aikaisemmassa kuvassasi joskus se on ollut näkyvissä... Kuumakaasu jatkaa nousemistaan vaikka menoveden lämpötila on jässähtänyt 62 asteeseen. Mahtaako nousta edes tuosta ylemmäksi kun piirtää suoraa viivaa? Eikai kone pysähtynyt korkea pressostaattiin koska graafista on havaittavissa koneen pysähdys?

Jos kone tuottaa 6,5kW lämpöä ja menoveden lämpötila olisi 62 ja paluuveden 28 astetta tällöin virtaus GT1 - GT8 anturin välissä on 160 l/h. Valmistaja ilmoittaa minimi virtaamaksi 650 l/h. Pelkästään tuon lattiapiirin virtauksen avulla kone ei käynnissä loputtomiin pysy....

Oli miten oli mutta ei nyt kannata tälläisten joutavien asioiden takia hajottaa sitä konetta. 

[fraatti]

Ei saata, kokeiltu on. Ei kääntynyt vaikka ulkoinen oli seis. Se YKSI kuva olisi taas kertonut kaiken

[peki]

Kumma juttu jos kyseisen kuvan mukaisesti punaista reittiä pitkin yhtään vettä ei kierrä takaisin paluu puolelle jos ulkoinen pumppu on topissa vaan kiertää kymmeniä metrejä pitkiä ll-piirin putkien kautta. Eihän välissä ole takaiskuventtiiliä? Missä GT9 on tuosta graafista ? Aikaisemmassa kuvassasi joskus se on ollut näkyvissä... Kuumakaasu jatkaa nousemistaan vaikka menoveden lämpötila on jässähtänyt 62 asteeseen. Mahtaako nousta edes tuosta ylemmäksi kun piirtää suoraa viivaa? Eikai kone pysähtynyt korkea pressostaattiin koska graafista on havaittavissa koneen pysähdys?

Jos kone tuottaa 6,5kW lämpöä ja menoveden lämpötila olisi 62 ja paluuveden 28 astetta tällöin virtaus GT1 - GT8 anturin välissä on 160 l/h. Valmistaja ilmoittaa minimi virtaamaksi 650 l/h. Pelkästään tuon lattiapiirin virtauksen avulla kone ei käynnissä loputtomiin pysy....

Oli miten oli mutta ei nyt kannata tälläisten joutavien asioiden takia hajottaa sitä konetta. 

Paikalla peki

    Konkari
    *****
    Viestejä: 1 318
    IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
        Profiili Yksityisviesti (paikalla)

Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #31 : 23.11.14 - klo:23:55 »

    Lainaus
    Muokkaa
    Poista

Lainaus käyttäjältä: peki - 18.02.13 - klo:17:33

    Käppyrää viime yöltä. Onneksi täytyy nousta välillä kuselle
    Yöllä siis heräsin ja alakertaan tullessa ihmettelin vähän pumpun käyntiääntä. No käppyrää sitten katselemaan ja lämmitysmeno näytti 61c.
    Siinä sitten kiroamaan ohjelmiston jotain bugii. Tuli sitten kumminkin otettua oikein kädellä kiinni menoputkesta ja kuumahan se oli kun grillimakkara kesällä.
    Seuraava johtopäätös oli että ei jumankauta sehän tekee legionella kuumennusta kun olin tehdasasetuksilla leikkinyt Sunnuntain. Tekee siis legionella-ajoo vaikka kv lämmitys on estetty yöllä.
    Valikkoja selaamaan ja ei päde mikään johtopäätös, kaikki säädöt ok.
    Vika paikallistui ulkoiseen kv pumppuun.
    Kävi nimittäin näin että vaihtovenaa vaihdettaessa Marras-Joulukuun vaihteessa pumpun tiivisteistä irtos vissiin joitain tonne lämmityskiertoon.
    Roskien äänen kuuli aluksi, mutta ajattelin että kyllä ne jauhautuu tomuksi tuolla kierrossa.
    Näin ei kuitenkaan ole käynyt vaan joku isompi pala tuolla täytyy vielä olla ja kyseinen tiivisteen pala pysäytti tuon ulkosen pumpun. Pumppu on pyörinyt ykkösnopeudella jo aika kauan ja nyt vaan sattu sitten jumittaa ton siipipyörän.
    Roska seilaa tuolla kierrossa edelleen ja ei sitten millään mene hullunkierron jälkeiseen suodattimeen.
    Suurin lämpö kilpistyi tuohon ulkoiseen pumppuun ja näin ollen lämmityskäyrästäkin tuli normaalin näköinen.
    Ihmettelen vaan kun ei alkanut puskee hullunkieroon väärään suuntaan ja siten pysäyttänyt pumppua liian kuuman paluun johdosta. Tässä "testissä" oli lauhdutin kakkosella.
    Tuli mieleen että voisihan tuota kökköö ottaa kiinni niin että ajelis käsikäytöllä lauhduttimen pumpulla ja pistäs pimeeksi ton ulkosen. Roska vaan ei tuu kierrosta mitenkään säännöllisesti vaan ihan miten sattuu.
    Onko muita ehdotuksia?

    [ylläpito on poistanut liitteen]
Tässä kuvan alkuperäinen teksti.
Lisäksi muistuttaisin että tuo kuva on Raitsan pumpusta. Oma hullunkierto on hieman monimutkaisempi kuin tuo suora putki.

Oma gt9 sijaitsee tuossa oranssin pumpun vieressä olevassa pystyputkessa kiiltävän teipin kohdalla.
Siihen ne on sen tehtaalla liimanneet.
Tuossa husdatan  kuvassa näkyvä katkaisu on tehty ihan käsin. Aika äkkiä lähti kyllä käyntiin ja teki lämmitysajon loppuun.

[fraatti]

Oma gt9 sijaitsee tuossa oranssin pumpun vieressä olevassa pystyputkessa kiiltävän teipin kohdalla.
Siihen ne on sen tehtaalla liimanneet.
Tuossa husdatan  kuvassa näkyvä katkaisu on tehty ihan käsin. Aika äkkiä lähti kyllä käyntiin ja teki lämmitysajon loppuun.

Eikö tuohon graafiin ole GT9 saatavilla?

[peki]

Eikö tuohon graafiin ole GT9 saatavilla?

Hyvä huomio. Jos löydän ton käppyrän tuosta husdatan ohjelmasta niin sitten siihen voi sen lisätä.
Tuohon kuvaan sitä ei enää saa. Täytyy ottaa siis uusi kuva. Kokeillaan.
Helppo homma. Tulee kohta.
No eipä sitten tuukkaan. En ymmärrämiksi tuo Husdatan kuvan otto ei toimi.
Kuva kyllä näkyy näytöllä, mutta ei suostu tallentumaan.
No otin valokuvan, laitan sen. Täytyy lähettää sähköpostiin.
En osaa pienentää tuota kuvaa että mahtuisi tänne.
Fraatti, laita mulle joku s-posti osoite niin lähetän tuon ja liitä sitten tänne.
Mulla ei hermo kestä tätä touhuu-
Että kesti, kuusi väärin yksi oikein, ihan kun lotossa.

[peki]

Varaustesti.
Latausaika 12h 0,8C korotus.
Ideana että yhden huilin ottaisi yöllä joka toteutuikin.
Aamupäivä 9h 3min.
iltapäivä 6h 15min.
Kokonaiskäytiaika 15h18min.
Tosin ulkolämmöt tippui -7- -14,3C päivän aikana.
Eli tosi hienosti tuo varaavuus toimii.
Spotsähkön kannalta siinä ja siinä.
Kaikkiaan 6 starttia.

[fraatti]

Hyvä huomio. Jos löydän ton käppyrän tuosta husdatan ohjelmasta niin sitten siihen voi sen lisätä.
Tuohon kuvaan sitä ei enää saa. Täytyy ottaa siis uusi kuva. Kokeillaan.
Helppo homma. Tulee kohta.
No eipä sitten tuukkaan. En ymmärrämiksi tuo Husdatan kuvan otto ei toimi.
Kuva kyllä näkyy näytöllä, mutta ei suostu tallentumaan.
No otin valokuvan, laitan sen. Täytyy lähettää sähköpostiin.
En osaa pienentää tuota kuvaa että mahtuisi tänne.
Fraatti, laita mulle joku s-posti osoite niin lähetän tuon ja liitä sitten tänne.
Mulla ei hermo kestä tätä touhuu-
Että kesti, kuusi väärin yksi oikein, ihan kun lotossa.

Kyllä tuosta selvän saa. Onko sulla kuvaa siitä yhdysputkesta?

Tein tänne ohjeen kuvan laittamisesta tänne sivuille. Sen avulla kuvaa ei tarvi pienentää itse.

Ohje on täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6570.0
Numerojärjestyksessä vain eteenpäin. Kirjoitan siihen nopeasti ohjeen...

[peki]

Kyllä tuosta selvän saa. Onko sulla kuvaa siitä yhdysputkesta?

Tein tänne ohjeen kuvan laittamisesta tänne sivuille. Sen avulla kuvaa ei tarvi pienentää itse.

Ohje on täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6570.0
Numerojärjestyksessä vain eteenpäin. Kirjoitan siihen nopeasti ohjeen...

Aika rasittava ilta Jatketaan huomenna, täytyy mennä töihin aamulla.
Pelottaa vähän jos joku alkaa virittämään omin nokkineen tuota ja joku menee perseelleen
No oma vika toisaalta.
Itsekkin kyllä suoraansanoen ihmettelen kun ei ala kiertää väärään suuntaan tuossa ohituksessa
Toinen asia on nämä mun lämmitys putket. 20mm laatassa ja 32mm runko. Vesitilavuus on ehkä suotuisa
tuolle järjestelmälle?

[seppaant]

Itsekkin kyllä suoraansanoen ihmettelen kun ei ala kiertää väärään suuntaan tuossa ohituksessa

Missä kohtaa putkistoa kiertopumput ovat?
- Sisäinen pumppu, ennen vai jälkeen lauhduttimen?
- Ulkoinen pumppu, meno vai paluuputkessa?

ATS

[peki]

Missä kohtaa putkistoa kiertopumput ovat?
- Sisäinen pumppu, ennen vai jälkeen lauhduttimen?
- Ulkoinen pumppu, meno vai paluuputkessa?

ATS

Sisäinen pumppu on ennen lauhdutinta.  Eli pumppu, lauhdutin ja sitten vastus.
Ulkoinen on menoputksessa tuon ohitusputken haaran jälkeen.
Laitan tuosta kuvan kunhan peli loppuu. Nämä tietokonehommat vaatii minulta hieman enemmän keskittymistä.

Jotain näköjään eilenkin opin
Tuo teippi ohitusputken ympärillä on lämpötila-anturin. Siis kolme kulmaa...

[fraatti]

Missä kohtaa putkistoa kiertopumput ovat?
- Sisäinen pumppu, ennen vai jälkeen lauhduttimen?
- Ulkoinen pumppu, meno vai paluuputkessa?

ATS

Jos keksit ratkaisun niin kerro minullekkin. Toiminta ei vaikuta mielestäni milläin määrin järkevältä. Jossain on oltava mätää.

Tosin virtaus on kokonaisuudessaan todella pieni ja vastus jää jokapaikassa todella pieneksi. Saisihan tuosta laskettua millainen painehäviö muutaman kymmenen metrin lattialämmitysputkelle tulee verrattuna tuohon mutkikkaaseen yhdysputkeen. Vaatinisi hiukan töitä vaan noiden kulmien kanssa kun en muistanut laittaa dokumenttia talteen missä oli selitetty paljonko mikäkin putkiosa "lisää" putken pituutta laskettaessa painehäviötä.

[peki]

Varaustesti.
-17 ulkona.
Pumppu kävi koko aamupäivän.
Iltapäivällä  kaksi taukoo
Kokonaisaika noin19h lämmityskäytössä.
Päätelmiä.
Iso hystereesi laatassa toimii johonkin -14C asti.
Varaavuus pikkupumpulla ajatellen pörssisähköä loppuu -5C. Tosin jos on paremmin imevä laatta ja suurempi pumppu
niin voisi  ehkä mennä alemmaksikin. Epäilen.
Korostan vielä että olen jo monta vuotta lämmittänyt tuolla pumpulla laattaa, en siis suoraan taloa.
Paksu parketti yms matot lattialla auttavat tässä.
Kaivon lämpöjen laskettua ottoteho taas tipahti noin 100w. En tiedä mistä tuo johtuu.
Nyt on otollinen tilaisuus tehdä vastusavusteinen koe, jossa annan pumpun mennä vastuksille ja
katsoa kuinka paljon kalliimmaksi tulee.
Tässä kokeilen puolen tunnin viiveellä kun vastuksen pitäisi mennä päälle. Eli jos paluulämpö ei nouse edes asteen kymmenystä tuossa viiveajassa niin vastus tulee auttamaan.

[peki]

Jos keksit ratkaisun niin kerro minullekkin. Toiminta ei vaikuta mielestäni milläin määrin järkevältä. Jossain on oltava mätää.

Tosin virtaus on kokonaisuudessaan todella pieni ja vastus jää jokapaikassa todella pieneksi. Saisihan tuosta laskettua millainen painehäviö muutaman kymmenen metrin lattialämmitysputkelle tulee verrattuna tuohon mutkikkaaseen yhdysputkeen. Vaatinisi hiukan töitä vaan noiden kulmien kanssa kun en muistanut laittaa dokumenttia talteen missä oli selitetty paljonko mikäkin putkiosa "lisää" putken pituutta laskettaessa painehäviötä.

Kerro mullekin
Voin tehdä tuon vielä toisenkin kerran jos haluutte, mutta tuo valokuvan kaappaus on ensin saatava toimimaan.
Otetaanpa alusta.
Seppaant, paljonko sinulla on virtaus lauduttimen yli? DT.
Fraatilta kanssa samat arvot. Tosin on mennyt vähän usko kun  väität että virtaus on enemmän kuin nimellinen virtaus.

Toisaalta nuo kolme 90 kulmaa ja pieni nousu ja täysimitoitettu lauhdutin tekee aika paljon vastusta, tässä tapauksessa enemmän kuin tuo ulkoinen pumppu. Oli unohtua vielä tuo vaihtovena, joka on tuossa välissä.
JM 82 esim lämmittelee samainen grunforssi pimeenä kun virtaus on liian kova muutenkin. Tosin sillä pysyy nuo lähtölämmöt aisoissa.
Tosin eipä tässä tarvii kovin suuri Ainstein olla jos tajuaa tuon hullun kierron tarkoituksen.
Tuo pari vuotta sitten joutunut roska lämmönjakoon oikeastaan kertoo kaiken.

[Hondamies]

- Maapiirin pumppu nopeammalle ? - > mikä vaikutus ? mitä mahdollisia haittavaikutuksia ? ..jos vaikka imaisee kaivon kylmäksi eli jäähän ?
- lämpöpumpun kopan sisällä olevan patterikierron pumppu nopeammalle - > mikä vaikutus ?
- patterikierron ulkoinen pumppu nopeammalle - > mikä vaikutus ?

Kaikissa pumpuissa 3 eri nopeutta manuaalisesti säädettävissä. Lämpöpumpussa Wilon RS-25/8 pumput ja se ulkoinen on  Grunfoss UPS 25-40 180.

Laite on vaihtoventtiilikone .. sellainen Kiinalainen AHS 8kW.

Miten tulee huomioida patterikierron sisäisen ja ulkoisen pumpun keskinäinen suhde? Onko jotain peruasioita että jos noista toinen nopealla, niin toisen tulisi olla hitaalla, tmv.

[peki]

- Maapiirin pumppu nopeammalle ? - > mikä vaikutus ? mitä mahdollisia haittavaikutuksia ? ..jos vaikka imaisee kaivon kylmäksi eli jäähän ?
- lämpöpumpun kopan sisällä olevan patterikierron pumppu nopeammalle - > mikä vaikutus ?
- patterikierron ulkoinen pumppu nopeammalle - > mikä vaikutus ?

Kaikissa pumpuissa 3 eri nopeutta manuaalisesti säädettävissä. Lämpöpumpussa Wilon RS-25/8 pumput ja se ulkoinen on  Grunfoss UPS 25-40 180.

Laite on vaihtoventtiilikone .. sellainen Kiinalainen AHS 8kW.

Miten tulee huomioida patterikierron sisäisen ja ulkoisen pumpun keskinäinen suhde? Onko jotain peruasioita että jos noista toinen nopealla, niin toisen tulisi olla hitaalla, tmv.

Aika vaikee sanoa jos ei ole ohitusputkea. Itse kierrättäisin samalla teholla ulkoista ja sisäistä.
Keruun pumppu täysille.

[peki]

Vastustesti.
Näinpä sitten kävi ettei tuo pereleen vastus suostu avittaa vaikka mitä tekis.
Ohjeen mukaan ulkolämmöt ja paluun lämmöt yhdessä mittailee tuota vastuksen tarpeellisuutta
Olen tulkinnut tuon niin että jos lämmityksestä palaava litku on lämpökäyrän DTn sisällä niin
pumppu ei reagoi ja ottaisi tuon vastuksen avuksi.
Taitaa olla muissakin rakenne samansuuntainen.
Käyntiaika lämmitykselle tänään 19h 24min. Ulkona nyt -21.3 ja kovaa laskee.

Laitetaan tähän.
Mittasin äsken lattialämpöjä ja parketilla 23,2C ja vierestä maton alla 25,3C.
Tässä vastustaa kyllä vaimoke enemmän kuin terve järki