Tyhmiä kysymyksiä

[peki]

Voihan asuntoa lämmittää vaikka pitämällä saunan ovea auki ja kiuasta päällä.
Saunomisen seurauksena sinne jäänyt ylilämpö johtuu osittain pois sieltä naapuritiloihin ja osittain sen vie iv mennessään ja osa palautuu takaisin asuntoon. Eristeiden pois jättäminen vain nopeuttaa tätä ja on yhtä järkevää touhua kuin säkillä valon tuominen...

Ajattelin että toimisi hyvinkin. Hetivalmiilla kiukaalla on tulos vieläkin parempi.
Mitä suuruusluiokkaa tälläinen hetivalmis vuotaa, eli vie normivalmiudessa?
Ovea auki pitämällä karkaa käsittääkseni lämmöt ja kosteus pitkin kämppää

[fraatti]

Ajattelin että toimisi hyvinkin. Hetivalmiilla kiukaalla on tulos vieläkin parempi.
Mitä suuruusluiokkaa tälläinen hetivalmis vuotaa, eli vie normivalmiudessa?
Ovea auki pitämällä karkaa käsittääkseni lämmöt ja kosteus pitkin kämppää

No sittenhän sen sähkökiukaan voi vaikka ympäröidä kuparikierukalla ja laittaa sinne vaikka lattialämmityksen veden kiertämään niin saadaan lämpö talteen....

Hetivalmis kius taitaa sisältää 250W ylläpitovastuksen.

[peki]

No sittenhän sen sähkökiukaan voi vaikka ympäröidä kuparikierukalla ja laittaa sinne vaikka lattialämmityksen veden kiertämään niin saadaan lämpö talteen....

Hetivalmis kius taitaa sisältää 250W ylläpitovastuksen.

Tuo kierukka on vaan vähän hankalahko toteuttaa ainakin jo olemassa olevaan  saunaan.
Itsellä palaa noin 25kwh viikossa talviaikana  kiukaaseen, ja ajattelin että siirtämällä edes osan tuosta
lämmityspuolelle, vaikkakin huonolla copilla. Huono cop on parempi kuin ei ollenkaan.
Tämä saunan lämmitys se vasta hölmöläisen hommaa on jos oikein ajattelee.
Villat veks

[fraatti]

Tuo kierukka on vaan vähän hankalahko toteuttaa ainakin jo olemassa olevaan  saunaan.
Itsellä palaa noin 25kwh viikossa talviaikana  kiukaaseen, ja ajattelin että siirtämällä edes osan tuosta
lämmityspuolelle, vaikkakin huonolla copilla. Huono cop on parempi kuin ei ollenkaan.
Tämä saunan lämmitys se vasta hölmöläisen hommaa on jos oikein ajattelee.
Villat veks

Jos siirrät kiukaaseen menevän lämmön johonkin muualle niin lopputuloksena sulla on kylmä kiuas. Yksinkertaista. Talon lämmittäminen kiukaan lämmöllä on yhtä viisasta kun pitää sähköpattereita päällä. Ylijäämälämpö(saunomisen jälkeen) on sitten asia erikseen.

Jos haluat säästää hetivalmiin kiukaan sähkönkulutusta niin sitten paras tapa lienee laittaa se kokonaan pois päältä ja vain tarvittaessa lämmittää.

[peki]

Jos siirrät kiukaaseen menevän lämmön johonkin muualle niin lopputuloksena sulla on kylmä kiuas. Yksinkertaista. Talon lämmittäminen kiukaan lämmöllä on yhtä viisasta kun pitää sähköpattereita päällä. Ylijäämälämpö(saunomisen jälkeen) on sitten asia erikseen.

Jos haluat säästää hetivalmiin kiukaan sähkönkulutusta niin sitten paras tapa lienee laittaa se kokonaan pois päältä ja vain tarvittaessa lämmittää.

Joo, hukkalämpöjä minäkin yritän hyödyntää. Ei ole tarkoitusta laittaa saunaa päälle vaan lämmityksen vuoksi
Vaikka joku ehkä asian niin ymmärsi.
Otetaan esimerkiksi tämä ilta. Sauna päälle klo19.00. Tunnin lämmitys. Saunassa meillä menee noin tunti jos telkkarista
ei tule jotain vaimokkeelle tärkeetä kuten Emmendale  tai joku muu laatusarja
Tämän ajan kiuas oli päällä. Sitten alkaa tämä hukkalämmöllä lämmittäminen. Saunan ovi on kiinni ja seurailen illan mittaan kauanko tuosta jälkilämpöä riittäisi.
Tunti jälkilämmöillä ja inframittarilla paneliseinästä 60C.
Kaksi tuntii jälkilämmöillä ja 37,5C. Pitäsköhön tuohon kattoon suunnitella räppänää

[peki]

Joo, hukkalämpöjä minäkin yritän hyödyntää. Ei ole tarkoitusta laittaa saunaa päälle vaan lämmityksen vuoksi
Vaikka joku ehkä asian niin ymmärsi.
Otetaan esimerkiksi tämä ilta. Sauna päälle klo19.00. Tunnin lämmitys. Saunassa meillä menee noin tunti jos telkkarista
ei tule jotain vaimokkeelle tärkeetä kuten Emmendale  tai joku muu laatusarja
Tämän ajan kiuas oli päällä. Sitten alkaa tämä hukkalämmöllä lämmittäminen. Saunan ovi on kiinni ja seurailen illan mittaan kauanko tuosta jälkilämpöä riittäisi.
Tunti jälkilämmöillä ja inframittarilla paneliseinästä 60C.
Kaksi tuntii jälkilämmöillä ja 37,5C. Pitäsköhön tuohon kattoon suunnitella räppänää

Perskules unohtu tuo parveke suoraan saunan päällä, mutta nyt on suihkutteluhuoneeseen saunasta ovi auki ja lämpö leviää tätä kautta kiertoon.

Lisäys.
Satatuhatta lukukertaa tuli eilen täyteen. Monta ajatusta ja jopa hienoa keskustelua ainakin omasta mielestä tämäkin
ketju sisältää. Kiitos.

[peki]

Tämmönen.
Miksi näissä pumpuissa käyttövesi tehdään yleensä lämmitysajon päätteeksi?
Luulisi että pumpun hyötysuhde paranisi kun tuo raskas ajo tehtäisi lämpöisellä kaivolla eikä
siinä vaiheessa kun kaivo on imetty tyhjiin

[fraatti]

Tämmönen.
Miksi näissä pumpuissa käyttövesi tehdään yleensä lämmitysajon päätteeksi?
Luulisi että pumpun hyötysuhde paranisi kun tuo raskas ajo tehtäisi lämpöisellä kaivolla eikä
siinä vaiheessa kun kaivo on imetty tyhjiin

Vähemmän käynnistyksiä kompressorille. Käyttövesi ei muutenkaan kuormita kaivoa yhtä paljoa koska cop on huonompi...

[peki]

Kiitos Fraatille.
Lueskelin tuossa vanhaa TM rakennusmaailmaa 2/15.
Siinä olleessa ilmasta veteen olevan pumpputestin erikoisuus onHitachi  Yutaki 580, jossa on kaksi kompurayksikköä.
Toisessa on kylmiksenä R134A, ja toisessa käsittääkseni R410A. Pumpulla pääsee näillä eväillä jopa 80asteen tulistuslämpöihin. Hinta 13000€ asennettuna.
Miksi tälläistä kompinaatiota ei voisi käyttää mlp- vehkeissä, kun tuntuu että mlpllä aina rajataan nuo huiput johonkin 65 asteeseen?
Ainakin pohjoissuomeen myytävissä vehkeissä voisi olla eri  kalut sisällä kuin tänne etelään toimitettavissa.

[k113635]

Onko olemassa mitään nyrkkisääntöä siitä kuinka lähelle huoneen lämpötilaa voi/kannattaa/saa päästää tuplaspiraalille kiedotussa putkessa kiertävän lattialämmitysveden paluun lämpötilan?

Olen hieman hakemassa oman järjestelmäni lämmönsiirtokyvyn rajoja, koska shunttaamattomassa varaajan 3-putkikytkennässä jouduin kierrättämään isolla Alpha2 25-60:llä vettä (CP3) 1.0m^3/h jotta lämmityspuolen virtaus olisi pysynyt maalämpöpumpun virtausta suurempana myös suuremmilla lämmitystehoilla. (invertteri MLP = muuttuva teho + muuttuva lauhdutinpuolen virtaus).

Nyt pistin shuntin toimintaan lämmityspuolelle (ouman EH800) ja vaihdoin pienemmän Alpha2 25-40 pumpun niin vaikka sen AA asennossa on virtausta Grundfosin oman mittarin mukaan vain 0.3m^3/h ja paluu on laskenut alle 23:n (huonelämpö n. 22) niin silti kämpässä riittää lämpöä tasaiseen ja riittävästi, mutta nyt on vasta kelit nollassa.

Ennen seuraavia pakkasia olisi kiva kuulla mitä järjestelmän parametrejä kannattaisi seurata jotta löytäisi optimivirtaus, yllä olevien rajojen ollessa ovat virtauksen minimi ja maksimi? Kyseinen lämmitysjärjestelmä on 119^m2 / 600m 14mmx1.8mm Nereus + pari vuotta sitten lisätty 18m^2 autotalli 20mm putkella, kaikki 100mm betonilaatassa.

Ihan sähkönkulutuksen kannaltakin tämä on mielenkiintoinen pulma, sillä eroa 25-60:sen CP3 ja 25-40 AA:n välillä on melkoisesti 30W vs. 5W, mutta oleellisempaa on luonnollisesti että saisi lämmön siirrettyä vedestä lattiaan ja huoneilmaan mahdollisimman tehokkaasti.

(Ollapa oma lämpökamera..)

[peki]

Onko olemassa mitään nyrkkisääntöä siitä kuinka lähelle huoneen lämpötilaa voi/kannattaa/saa päästää tuplaspiraalille kiedotussa putkessa kiertävän lattialämmitysveden paluun lämpötilan?

Olen hieman hakemassa oman järjestelmäni lämmönsiirtokyvyn rajoja, koska shunttaamattomassa varaajan 3-putkikytkennässä jouduin kierrättämään isolla Alpha2 25-60:llä vettä (CP3) 1.0m^3/h jotta lämmityspuolen virtaus olisi pysynyt maalämpöpumpun virtausta suurempana myös suuremmilla lämmitystehoilla. (invertteri MLP = muuttuva teho + muuttuva lauhdutinpuolen virtaus).

Nyt pistin shuntin toimintaan lämmityspuolelle (ouman EH800) ja vaihdoin pienemmän Alpha2 25-40 pumpun niin vaikka sen AA asennossa on virtausta Grundfosin oman mittarin mukaan vain 0.3m^3/h ja paluu on laskenut alle 23:n (huonelämpö n. 22) niin silti kämpässä riittää lämpöä tasaiseen ja riittävästi, mutta nyt on vasta kelit nollassa.

Ennen seuraavia pakkasia olisi kiva kuulla mitä järjestelmän parametrejä kannattaisi seurata jotta löytäisi optimivirtaus, yllä olevien rajojen ollessa ovat virtauksen minimi ja maksimi? Kyseinen lämmitysjärjestelmä on 119^m2 / 600m 14mmx1.8mm Nereus + pari vuotta sitten lisätty 18m^2 autotalli 20mm putkella, kaikki 100mm betonilaatassa.

Ihan sähkönkulutuksen kannaltakin tämä on mielenkiintoinen pulma, sillä eroa 25-60:sen CP3 ja 25-40 AA:n välillä on melkoisesti 30W vs. 5W, mutta oleellisempaa on luonnollisesti että saisi lämmön siirrettyä vedestä lattiaan ja huoneilmaan mahdollisimman tehokkaasti.

(Ollapa oma lämpökamera..)

En tiedä muusta, mutta talosi on todella hyvin eristetty jos sisälämpö ja paluuvesi on asteen sisällä
Itsellä laatasta palaavan litkun lämpö on noin 4C korkeampi kun ulkona on lämmintä noin 5C.
Toisaalta mitä haittaa vaikka lauhduttimen virtaus on suurempi kuin lämmityskierron jos ei ole ns hullukiertoa kuten
itsellä?
Täällä tosin suositaan enempi turbulenttistä virtausta myös lämmityspuolella

[k113635]

En tiedä muusta, mutta talosi on todella hyvin eristetty jos sisälämpö ja paluuvesi on asteen sisällä
Itsellä laatasta palaavan litkun lämpö on noin 4C korkeampi kun ulkona on lämmintä noin 5C.

Edellisen viiden vuoden kokonaissähkönkulutuksen keskiarvo (veteen) varaavalla sähkölämmityksellä oli +25000kWh/vuosi, joka näin pienessä talossa ei oikein tue tuota hyvin eristetyn teoriaa. 
Tavoitteena maalämmön kanssa olis päästä kymppikerhoon.

Päästään takas siihen alkuperäiseen kysymykseeni, kertooko tuo paluun ja sisälämmön delta muusta kuin kiertävässä nesteessä jäljellä olevasta lämmösta jota ei ole saatu siirrettyä ?
Mittaustuloksista näyttäisi nyt että vaikka virtaus pieneni kolmasosaan niin lämmityspiirin delta vain noin kaksinkertaistui, lattiaan siirtyneen energian määrän on täytynyt pysyä suurinpiirtein samana sillä muut asukkaat eivät ole tuota muutosta huomanneet.

Perstuntuma tähän tilanteeseen on sama kuin ajaisi autolla (kiertovesipumppu) tasaiselle tiellä suht tasaista nopeutta. Ei ole oikeastaan väliä ajaako ykkösellä (1.0m^3/h) tai vitosella (0.3m^3/h), paitsi ehkä pieni kulutusero, mutta mitä tapahtuu kun tulee iso ylämäki (lämpötila laskee 0 -> -20 nopeasti)?

Toisaalta mitä haittaa vaikka lauhduttimen virtaus on suurempi kuin lämmityskierron jos ei ole ns hullukiertoa kuten itsellä?

Tuossa shunttaamattomassa kytkennässä siitä seurasi että varaaja lämpesi ylhäältä alas ja alkoi nostamaan mlp:n paluuta korkeammaksi kuin lattian paluun. Estää käytännössä invertteri mlp:n jatkuvan käynnin vaikka tehojen puolesta oltaisiin jo 'alueella'. Se on sitten toinen aihe että kannattaako invertteriä ajaa jatkuvana vai katkoen...

Täällä tosin suositaan enempi turbulenttistä virtausta myös lämmityspuolella

Onko heittää hyvää laskuri miten tuon määrittelee lattialämmitysputkelle? Tuotahan voisi käyttää yhtenä keinona 'hyvän' virtauksen etsimiseen ja samalla kokeilla tuon virtausrajan ylä- ja alapuolella että tukeeko käytöntö teoriaa.

[seppaant]

Päästään takas siihen alkuperäiseen kysymykseeni, kertooko tuo paluun ja sisälämmön delta muusta kuin kiertävässä nesteessä jäljellä olevasta lämmösta jota ei ole saatu siirrettyä ?
Mittaustuloksista näyttäisi nyt että vaikka virtaus pieneni kolmasosaan niin lämmityspiirin delta vain noin kaksinkertaistui, lattiaan siirtyneen energian määrän on täytynyt pysyä suurinpiirtein samana sillä muut asukkaat eivät ole tuota muutosta huomanneet.

Pieni virtaus ja suuri Dt, vain osa lämmitysputken pituudesta osallistuu lämmön luovutukseen -> korkea menoveden lämpötila.
Suuri virtaus ja pieni Dt, koko lämmitysputken mitta osallistuu lämmön luovutukseen -> matala menoveden lämpötila -> tästä lämpöpumppu ja COP tykkää.

Onko heittää hyvää laskuri miten tuon määrittelee lattialämmitysputkelle? Tuotahan voisi käyttää yhtenä keinona 'hyvän' virtauksen etsimiseen ja samalla kokeilla tuon virtausrajan ylä- ja alapuolella että tukeeko käytöntö teoriaa.

Rajavirtaus on n. 0,019 l/s, 0,22m/s

ATS

[k113635]

Pieni virtaus ja suuri Dt, vain osa lämmitysputken pituudesta osallistuu lämmön luovutukseen -> korkea menoveden lämpötila.
Suuri virtaus ja pieni Dt, koko lämmitysputken mitta osallistuu lämmön luovutukseen -> matala menoveden lämpötila -> tästä lämpöpumppu ja COP tykkää.Rajavirtaus on n. 0,019 l/s, 0,22m/s

ATS

Eikös nuo oleta sen että kaikki lämpö saadaan siirrettyä? Omat ongelmani (liian) suuren virtauksen kanssa johtuivat siitä ettei kaikki lämpö jäänyt lattiaan jolloin paluun nousu käytännössä mitätöi pienen deltan. Nyt on hakusessa raja-arvot: Milloin virtausta on tarpeeksi ja minkä virtauksen yli ei 'kannata' mennä, optimi lienee noiden välimaastossa? Täytyy vähän räknätä ja kokeilla antamiasi arvoja, kiitos niistä.

Onko kenelläkään tietoa miten Grundfos Alpha2:sen AA:n algoritmit toimii? Huomasin vaan että lämmityspiirin virtaus oli AA-asetuksella pienentynyt yön lämpenemisen/menoveden laskun myötä. Tosin pumppu saattaa vielä olla oppimistilassa joten muutos saattoi johtua siitäkin. Grundofsin kaverit on varmaan näitä virtausjuttuja ja lämmitysjärjestelmiä tutkineet vähän enemmänkin 

Tästä päästään joustavasti seuraavaan tyhmään kysymykseen jota pohdin äsken teknisessä tilassa säätäessäni oumannin käyrää kohdilleen pollucomin kanssa.
(Tässä oletetaan että shuntataan varaajasta ja jätetään lämmöntuotto hetkeksi sivuun ja mietitään lämmönsiirtoa.)

Miksei lämmönsäätöjärjestelmät toimi pelkästään hetkellisen tehon/siirretyn energian perusteella. Esim. Muuttaessani kv-pumpun virtausta muutan samalla menolämpötilan siten että pollucom näyttää samaa siirrettävää tehoa. Olen kerännyt talon järjestelmästä sen verran jo tietoa että voin aika hyvin olettaa lämpötilan ja lämmitystehon riippuvuuden. Tuntuisi aika kivikautiselta iskeä kokeeksi joku 'käyrä' ja odotella sitten muutama päivä että miten käy? Tuota kun pohtii pidemmälle niin uä-virtausanturin ja meno/paluu lämpötilojen mittausten avulla voisi toteuttaa älykkään moottorishuntin ohjauksen kohtalaisen helposti, joka tarpeeksi lähtötietoja saatuaan voisi oppia aika kätevästi tarvittavat kompensaatiot eri käyttötiloissa. Tämän tapaista älyä odotan itse nykyiseltä "Smart Home" boomilta. Mua ei jotkut vikaantuvat verhojen heiluttelut tai valojen välkytys nappaa sitten yhtään.

[seppaant]

Eikös nuo oleta sen että kaikki lämpö saadaan siirrettyä? Omat ongelmani (liian) suuren virtauksen kanssa johtuivat siitä ettei kaikki lämpö jäänyt lattiaan jolloin paluun nousu käytännössä mitätöi pienen deltan. Nyt on hakusessa raja-arvot: Milloin virtausta on tarpeeksi ja minkä virtauksen yli ei 'kannata' mennä, optimi lienee noiden välimaastossa? Täytyy vähän räknätä ja kokeilla antamiasi arvoja, kiitos niistä.

Ensiksi pitää täsmentää mitä tarkoittaa termi "kaikki lämpö"
Minusta se on se teho mikä lämmönjaon virtauksesta maksimissaan voidaan saada siirrettyä huonetilaan.
Teho P = m*c*Dt, jossa
P=kW
m=massavirtaus kg/s
c=veden lämpökapasiteetti 4,2 kJ/kg
Dt=menoveden ja huoneilman välinen lämpötilaero.
Eli kaikki lämpö siirtyy lattiaan silloin kun paluulämpötila on tasan sama kuin huoneilman lämpötila.
Tähän päästään silloin kun virtaus on erittäin pieni, mutta yllä olevasta tehon kaavasta nähdään myös että tällöin tehokin on erittäin pieni.
Jos lämmitysteho on pieni, niin silloin huone jäähtyy.
Eli kaiken lämmön siirtyminen lattiaan ei ole tavoiteltava tilanne.
Tavoiteltava tilanne on se että koko putki on täynnä lämmintä vettä silloin se luovuttaa energiaa koko pituudellaan.
Tähän päästään mahdollisimman suurella virtauksella.
Lämmönluovutus huonetilaan säädetään sopivaksi säätämällä menoveden ja huonelämpötilan lämpötilaeroa.

ATS

[k113635]

Ensiksi pitää täsmentää mitä tarkoittaa termi "kaikki lämpö"
Minusta se on se teho mikä lämmönjaon virtauksesta maksimissaan voidaan saada siirrettyä huonetilaan.

Teho P = m*c*Dt, jossa
P=kW
m=massavirtaus kg/s
c=veden lämpökapasiteetti 4,2 kJ/kg
Dt=menoveden ja huoneilman välinen lämpötilaero.
...
Lämmönluovutus huonetilaan säädetään sopivaksi säätämällä menoveden ja huonelämpötilan lämpötilaeroa.

ATS

Miksi vain Dt olisi muuttuva, mutta m ei? Jos käytössä on Grundfos Alpha2 niin AA-asennossa käytännössähän myös m muuttuu lämmitystarpeen mukaan. Samoin tapahtuu jos lämmitysjärjestelmän virtaus muuttuu lämmöntuottajan tehon mukaan.

Käytännön esimerkki:
Ulkona on nyt 10-astetta lämmintä ja sisälämmön vakaana pitämiseen 22:ssa tarvitaan meidän talossa noin 800W lämmitystehoa.
Tämän tuottamiseen mlp:n keskimääräinen ottoteho on 800/6 = 133W. Jos saan riittävän lämpötehon siirrettyä 5W kiertopumppailuilla, niin miksi haluaisin päästä varmasti turbulenttiseen virtaukseen joka tässä tilanteessa vaatisi n. 30W pumppailua? (133+5)W vs (133+30)W on jo prosentteina paljon, vaikka rahana ollaan vielä senteissä. Lukemat ovat vähän provosoivasti valittu, mutta pointti on mielestäni validi, lämmitysjärjestelmät nykyaikana Suomessa viettävät suuren osan ajastaan näillä ns. välikeleillä.

[seppaant]

http://www.pipeflowcalculations.com/pressuredrop/
Tässä yksi ohjelma, jolla voi laskea virtausvastuksia yms.

Miksi vain Dt olisi muuttuva, mutta m ei? Jos käytössä on Grundfos Alpha2 niin AA-asennossa käytännössähän myös m muuttuu lämmitystarpeen mukaan. Samoin tapahtuu jos lämmitysjärjestelmän virtaus muuttuu lämmöntuottajan tehon mukaan.

Tottahan toki virtauskin voi muuttua.

ATS

[k113635]

...
Suuri virtaus ja pieni Dt, koko lämmitysputken mitta osallistuu lämmön luovutukseen -> matala menoveden lämpötila -> tästä lämpöpumppu ja COP tykkää.Rajavirtaus on n. 0,019 l/s, 0,22m/s
...

...
Tavoiteltava tilanne on se että koko putki on täynnä lämmintä vettä silloin se luovuttaa energiaa koko pituudellaan.
...
ATS

Kiitos, taisit ratkaista pähkinän joka on vaivannut meillä yli 10 vuotta. Eteisessä on yksi kohta lattiassa kylmempi kuin muut, olen aina olettanut että siinä kohtaa puuttuu putkitusta, mutta sehän on voinut johtua liian pienestä virtauksesta. Hyvä esimerkki siitä kuinka monta muuttujaa tässä sinänsä yksinkertaisessa virtauskysymyksessä on. Lämpöä on aina riittänyt, mutta tuo lämmönjaon tasaisuus tulee hyvänä kakkosena käyttömukavuutta vertailtaessa.

Mulla on kaikissa lattiapiirien paluuputkissa (12kpl) 1wire anturit, joiden tarkoitus oli helpottaa piirien tasapainoitusta, koska jakotukit vaihtuivat saneerauksessa uusiin. Oletin naiivisti antureita laittaessa että noiden anturien lukemista voisi päätellä jotain myös huoneiden lämpötilasta. Paremmin niistä näkeekin virtauksen riittävyyden kun seuraa että huonelämmön ja paluun välissä on joku turvaväli. Lämpötilojen ja -tehojen seurantaan tarttis tietää virtaukset.

Voinko olettaa että jos pistän kiertovesipumpun vakiopainesäädölle (esim. CP2), mittaan yksittäin jokaisen piirin virtaaman (pollucom menoputkessa) että kaikkien piirien ollessa auki virtausten suhde toisiinsa seuraisi jollain tarkkuudella säädettyjen virtaamien suhteita?

[peki]

Kiitos, taisit ratkaista pähkinän joka on vaivannut meillä yli 10 vuotta. Eteisessä on yksi kohta lattiassa kylmempi kuin muut, olen aina olettanut että siinä kohtaa puuttuu putkitusta, mutta sehän on voinut johtua liian pienestä virtauksesta. Hyvä esimerkki siitä kuinka monta muuttujaa tässä sinänsä yksinkertaisessa virtauskysymyksessä on. Lämpöä on aina riittänyt, mutta tuo lämmönjaon tasaisuus tulee hyvänä kakkosena käyttömukavuutta vertailtaessa.

Mulla on kaikissa lattiapiirien paluuputkissa (12kpl) 1wire anturit, joiden tarkoitus oli helpottaa piirien tasapainoitusta, koska jakotukit vaihtuivat saneerauksessa uusiin. Oletin naiivisti antureita laittaessa että noiden anturien lukemista voisi päätellä jotain myös huoneiden lämpötilasta. Paremmin niistä näkeekin virtauksen riittävyyden kun seuraa että huonelämmön ja paluun välissä on joku turvaväli. Lämpötilojen ja -tehojen seurantaan tarttis tietää virtaukset.

Voinko olettaa että jos pistän kiertovesipumpun vakiopainesäädölle (esim. CP2), mittaan yksittäin jokaisen piirin virtaaman (pollucom menoputkessa) että kaikkien piirien ollessa auki virtausten suhde toisiinsa seuraisi jollain tarkkuudella säädettyjen virtaamien suhteita?

Virtausmittarit olisivat hyvä apu tukeilla jos haluaa oikein optimoida eri piirit.
Minä painotan laatan lämmityksessä reunoja. Lattia on siis noin asteen lämpöisempi ulkoseinillä kuin keskellä.
Sieltähän se kylmäkin taloon tulee.
Mielestäni tällä saa tuon paluun lauhduttimelle hieman alemmaksi keskiarvona kuin että huudattaisi ulkoista täysillä.
Meillä menee lämmitykseen noin 3500kwh vuodessa ostosähköä 11 vuoden keskiarvona.

(Pikkasen tämä kone tekee poistoja ihan ite näihin kirjoituksiin )

[k113635]

Virtausmittarit olisivat hyvä apu tukeilla jos haluaa oikein optimoida eri piirit.

Tuo oli yksi syy miksi vaihdoin jakotukit, halusin piirikohtaiset virtausmittarit. Mutta tarkkuus noissa Wehofloor/Schutz tukin mekaanisissa mittareissa on ihan mitä sattuu. Ainut mihin niistä on apua on se että näkee virtauksen muuttuvan säätöruuvia pyöritettäessä, mittarien "lukemat" heittaa kymmeniä prosentteja piirien välillä. Piiri kerrallaan sujui tasapainoitus hienosti kun pollucomista katsoi virtauksen tarkasti(tarkemmin). Mutta siitä en olekaan enää ihan varma, että pysyyko tasapaino samana jos kokonaisvirtaus muuttuukin radikaalisti. Ainakin hyvin pienellä virtauksella saattaa jäädä eniten ahdistavat piirit kokonaan virtaamatta? No tämmöisten nopeisiin varmistuksiin ne tukin omat mittarit on ihan jees.

[fraatti]

Tuo oli yksi syy miksi vaihdoin jakotukit, halusin piirikohtaiset virtausmittarit. Mutta tarkkuus noissa Wehofloor/Schutz tukin mekaanisissa mittareissa on ihan mitä sattuu. Ainut mihin niistä on apua on se että näkee virtauksen muuttuvan säätöruuvia pyöritettäessä, mittarien "lukemat" heittaa kymmeniä prosentteja piirien välillä. Piiri kerrallaan sujui tasapainoitus hienosti kun pollucomista katsoi virtauksen tarkasti(tarkemmin). Mutta siitä en olekaan enää ihan varma, että pysyyko tasapaino samana jos kokonaisvirtaus muuttuukin radikaalisti. Ainakin hyvin pienellä virtauksella saattaa jäädä eniten ahdistavat piirit kokonaan virtaamatta? No tämmöisten nopeisiin varmistuksiin ne tukin omat mittarit on ihan jees.

Mulla on tuollaiset jakotukit itsellä:


Joskus laskin noiden mittarien lukeman yhteen ja se vastasi varsin hyvin sitä lukemaa mitä sain toisella tavalla laskemalla virtauksen. Jos lasket itse lukemat yhteen niin kuinka paljon se heittää? Tarkkuudesta en osaa sanoa mutta kyllä noilla ainakin riittävällä tarkkuudella huonelämpötilan ja virtauksen saa kohdalleen. Itsellä joka piirissä on suurempi virtaus kuin mitä suunnitelmassa on. Kaikki on kuitenkin tyyliin 1,5x suunnitelmassa oleva virtaus eli suhde on piireissä toisiinsa nähden oikea. Ajatusmaailma oli tässä sellainen että piiri missä on laskennallisesti suurin painehäviö on kokonaan auki ja muita sitten vain kuristetaan sen verran mitä on pakko. Ajatuksen saavuttaa mahdollisimman pieni painehäviö tuolla suurimmalla mahdollisella virtauksella. Eihän kuristuksia vasten oo mitään järkeä ajaa vettä? Tosin nuokin pitäisi vielä käydä uudestaan läpi koska nuo tuli raksa-aikoina pikapikaa säädettyä ja saattaa olla jäänyt vähän sinnepäin...

En tiedä sitten kuinka tarkka noiden pumppujen vakiopainetila mahtaa oikein olla. Painemittausta niissä ei ainakaan ole kun purkasin hetki sitten yhden älywilon. Jotenkin ne päättelevät sen pyörimänopeudesta sekä käytetystä tehosta varmaan. Jos olet säätänyt tukit niin että olet pitänyt aina vakiopainetilaa niin myös tukeille menevien siirtoputkien häviöt kasvavat virtauksen kasvaessa ainakin jossain määrin. Tällöin itse piirille jää periaatteessa enää hiukan vähemmän painetta käytettäväksi. Kun olet pitänyt vakiopainetilaa käytössä ja avannut lisää piirejä niin onko edellisien piirienvirtausmittari pysynyt samassa paikassa? Muistelin että kun ropasin itse noita tukkeja niin yhden piirin ruuvaaminen vaikutti yllättävän paljon muihinkin. Pumppu ei tosin ollut "vakiopaine" tilassa....

[sundanic]

Paljonko tuolle myllylle tulee COP
uima-altaan lämmityksessä?.
Lähtötilanne on  vesi +20,2   määrä 22500 litraa
Loppu lämpötila +25,5
Annoin mennä tarkoitukselliseti vastuksille koska tarkoituksena oli saada mahd nopeasti tuo allas lämpimäksi.
Koko aikaa tuo lämmitys ei ollut päällä kuten ajoista huomaa mutta muuta lämmitystä ei juurikaan ollu kuin käyttövettä hieman.
joten 95% kulunut energia menin altaa lämmitykseen.
Tässä mennyt aika ja kulutukset.

[peki]

Paljonko tuolle myllylle tulee COP
uima-altaan lämmityksessä?.
Lähtötilanne on  vesi +20,2   määrä 22500 litraa
Loppu lämpötila +25,5
Annoin mennä tarkoitukselliseti vastuksille koska tarkoituksena oli saada mahd nopeasti tuo allas lämpimäksi.
Koko aikaa tuo lämmitys ei ollut päällä kuten ajoista huomaa mutta muuta lämmitystä ei juurikaan ollu kuin käyttövettä hieman.
joten 95% kulunut energia menin altaa lämmitykseen.
Tässä mennyt aika ja kulutukset.

Moi.
Voisitko esim. ajaa lämmityskäynnin niin että vastukset ja muut ulkopuoliset kulutukset on pois?
Tunnin ajo vaikka pelkkää allasta ja nollaa alussa tuo husdata niin nähdään alku-ja loppulämmöt.
Varmaan muitakin keinoja on, mutta tuosta saisi aika hyvän kuvan.

[peki]

Laitan tänne tämän laatan varaustestin.
Elikkä nostin kämpän menolämpötilaa 1,5C klo 21-06.
Ulkona kylmenee, mutta tuo korotus on vakio riippumatta käyrästä.
Muut huonetermarit on juuri rajoilla katkomaan, mutta varmaan yön mittaan päästävät
jonkin verran ylilämmintä litkuu ohitse.
Laatassa on massaa 1,3m3, eli noin vedeksi muutettuna 520 litraa.
Korjatkaa jos jossain menee perseelleen.
Lisäksi vielä khh, sauna yms 2m3 lämpeää luonnollisesti tuon testilattian mukana.

Huomioita.
klo23.30 pumppu pysähtyi kun joku termareista sulkeutui. Tosin ulkona viileni, eli lämmitys sykli alkoi jo klo 20.
Kodinhoitohuoneessa on lämpöö varmaan 26C Herää kysymys että mitä joku ns. mukavuuslämmöillä tekee.
Itsellä ainakin alkaa ahdistus painaa päälle noissa lämmöissä.
Alkaa ainakin itsellä tulemaan mieleen että taitaa olla tämä halvan sähkön seuraaminen historiaa, mutta katsotaan
loppuun.
Toisena huomiona kaivoon paluu pysyi vieläkin plussalla vaikka kolme ja puoli tuntii imutti. Aika hyvä kaivo.
Lisää huomioita.
Pumpun käynnistyslämmöt ei näköjään muutu vaan korotuksella ohjataan vaan pysäytyslämpöjä.
KLO 02.00 starttasi taas. Termarit muualla kämpässä huutaa lämpöä.
Tosin khh on myös jäähtynyt ihan siedettäviin lämpöihin.
No niin puoli vuorokauttta ja aika avautua
Pumppu teki yhden lämmityksen yöllä, eli kahdesta neljään lämmitteli.
Sen jälkeen ei lämmitystä,  vaan huiliaika tulee venymään noin 10 tuntiin
Vieläkin on paluulitku melkein asteen starttirajaa ylempänä.
Tosin ulkona on 2,6C lämmennyt yöstä, mutta jos husdatan käppyröihin on uskominen niin nyt alkaa mennä mielenkiintoiseksi koska tuo varaavuus näyttäisi säästävän oikeasti jotain

[fraatti]

Paljonko tuolle myllylle tulee COP
uima-altaan lämmityksessä?.
Lähtötilanne on  vesi +20,2   määrä 22500 litraa
Loppu lämpötila +25,5
Annoin mennä tarkoitukselliseti vastuksille koska tarkoituksena oli saada mahd nopeasti tuo allas lämpimäksi.
Koko aikaa tuo lämmitys ei ollut päällä kuten ajoista huomaa mutta muuta lämmitystä ei juurikaan ollu kuin käyttövettä hieman.
joten 95% kulunut energia menin altaa lämmitykseen.
Tässä mennyt aika ja kulutukset.

25,5-20,2=5,3 astetta.

22500 * 4,182 * 5,3 / 3600 = 138kWh

Todennäköisesti lämpöä on myös lämmityksen aikana hävinnyt hiukan altaasta mm haihtumisen takia ja onko se muutenkaan pohjaan saakka tasalämpöinen. Myös altaan materiaalit saattavat lämmetä samalla(betonia?). No jokatapauksessa tuollainen määrä vaaditaan tuon määrän lämmittämiseen energiaa. Copin saat kun jaat tuon energiamäärän kaikella kulutetulla energialla.

(laskin pikaisesti 152,62kWh)

cop 138/152=0,9. Eli tulos ei ole realistinen jos/kun kompressorikin on käynyt. Jos nyt ylipäätään tarkoitit että jokainen päivä pitää laskea yhteen...

[peki]

25,5-20,2=5,3 astetta.

22500 * 4,182 * 5,3 / 3600 = 138kWh

Todennäköisesti lämpöä on myös lämmityksen aikana hävinnyt hiukan altaasta mm haihtumisen takia ja onko se muutenkaan pohjaan saakka tasalämpöinen. No jokatapauksessa tuollainen määrä vaaditaan tuon määrän lämmittämiseen energiaa. Copin saat kun jaat tuon energiamäärän kaikella kulutetulla energialla.

(laskin pikaisesti 152,62kWh)

cop 138/152=0,9. Eli tulos ei ole realistinen jos/kun kompressorikin on käynyt. Jos nyt ylipäätään tarkoitit että jokainen päivä pitää laskea yhteen...

Ei tuota voi laskea kun allas jäähtyy sitä mukaa kun se lämpee
Antaisi lauhduttimen tulo ja menolämmöt ja sisäisen pumpun virtaaman niin coppelot saisi selville.

[sundanic]

25,5-20,2=5,3 astetta.

22500 * 4,182 * 5,3 / 3600 = 138kWh

Todennäköisesti lämpöä on myös lämmityksen aikana hävinnyt hiukan altaasta mm haihtumisen takia Allas on peitetty solumuovilla  haihtumista ei tapahdu juurikaan .ja onko se muutenkaan pohjaan saakka tasalämpöinen. On lämpötila mitattu kierrosta Myös altaan materiaalit saattavat lämmetä samalla(betonia?)Tämä pitää paikkansa , lämpiää jonkin verran ja vie varmaan yhden 10%. No jokatapauksessa tuollainen määrä vaaditaan tuon määrän lämmittämiseen energiaa. Copin saat kun jaat tuon energiamäärän kaikella kulutetulla energialla.

(laskin pikaisesti 152,62kWh)

cop 138/152=0,9. Eli tulos ei ole realistinen jos/kun kompressorikin on käynyt. Jos nyt ylipäätään tarkoitit että jokainen päivä pitää laskea yhteen...

Katsotaan paljon tuon lämpötilan ylläpitäminen vie energiaa vaikka viikon päästä ku altaan muut materiaalit on lämmennyt.

[peki]

Laitan tänne tämän laatan varaustestin.
Elikkä nostin kämpän menolämpötilaa 1,5C klo 21-06.
Ulkona kylmenee, mutta tuo korotus on vakio riippumatta käyrästä.
Muut huonetermarit on juuri rajoilla katkomaan, mutta varmaan yön mittaan päästävät
jonkin verran ylilämmintä litkuu ohitse.
Laatassa on massaa 1,3m3, eli noin vedeksi muutettuna 520 litraa.
Korjatkaa jos jossain menee perseelleen.
Lisäksi vielä khh, sauna yms 2m3 lämpeää luonnollisesti tuon testilattian mukana.

Huomioita.
klo23.30 pumppu pysähtyi kun joku termareista sulkeutui. Tosin ulkona viileni, eli lämmitys sykli alkoi jo klo 20.
Kodinhoitohuoneessa on lämpöö varmaan 26C Herää kysymys että mitä joku ns. mukavuuslämmöillä tekee.
Itsellä ainakin alkaa ahdistus painaa päälle noissa lämmöissä.
Alkaa ainakin itsellä tulemaan mieleen että taitaa olla tämä halvan sähkön seuraaminen historiaa, mutta katsotaan
loppuun.
Toisena huomiona kaivoon paluu pysyi vieläkin plussalla vaikka kolme ja puoli tuntii imutti. Aika hyvä kaivo.
Lisää huomioita.
Pumpun käynnistyslämmöt ei näköjään muutu vaan korotuksella ohjataan vaan pysäytyslämpöjä.
KLO 02.00 starttasi taas. Termarit muualla kämpässä huutaa lämpöä.
Tosin khh on myös jäähtynyt ihan siedettäviin lämpöihin.
No niin puoli vuorokauttta ja aika avautua
Pumppu teki yhden lämmityksen yöllä, eli kahdesta neljään lämmitteli.
Sen jälkeen ei lämmitystä,  vaan huiliaika tulee venymään noin 10 tuntiin
Vieläkin on paluulitku melkein asteen starttirajaa ylempänä.
Tosin ulkona on 2,6C lämmennyt yöstä, mutta jos husdatan käppyröihin on uskominen niin nyt alkaa mennä mielenkiintoiseksi koska tuo varaavuus näyttäisi säästävän oikeasti jotain

Jatkoa näin kinkun paistamisen lomassa.
Eli tuo huiliaika jäi 9 tuntiin.
Energyn mukaan säästö edelliseen vuorokauteen pumpun osalta noin 4kwh.
Mahdolliset syyt.
Tuo vierashuone johon varailen yöllä on kulmahuone parvekkeella ja näin ollen huone on ollut koko ajan hieman viilempi kuin muu asunto. Eli oma oletus on että litku lattiassa ei käynytkään siellä enää jäähyllä, vaan pakkosyötön
ansiosta laatan lämpö nousi hieman.
Lisäsin varaavuutta niin että lämmittelee pari astetta yli normin. Kaiken kaikkiaan hämmästyttävän tasalämpöisenä kämppä pysyy vaikka öisin varailisikin.

[peki]

Jatkoa näin kinkun paistamisen lomassa.
Eli tuo huiliaika jäi 9 tuntiin.
Energyn mukaan säästö edelliseen vuorokauteen pumpun osalta noin 4kwh.
Mahdolliset syyt.
Tuo vierashuone johon varailen yöllä on kulmahuone parvekkeella ja näin ollen huone on ollut koko ajan hieman viilempi kuin muu asunto. Eli oma oletus on että litku lattiassa ei käynytkään siellä enää jäähyllä, vaan pakkosyötön
ansiosta laatan lämpö nousi hieman.
Lisäsin varaavuutta niin että lämmittelee pari astetta yli normin. Kaiken kaikkiaan hämmästyttävän tasalämpöisenä kämppä pysyy vaikka öisin varailisikin.

Toisen vuorokauden yhteenveto.
Pumpun tunnit tippui aika tavalla. nyt käyntiaika jäi 5h 20minuuttiin. Tämä lämmitysajossa.
Pumppu tosin vetää startteja 10kpl entisen 5-6 sijaan. Pätkäkäynnistä ei voine puhua, mutta aika lyhyeksi öiset käyntiajat jää, noin 15-20min. Termareita availin vähän muualta niin jäänee tuo pätkäkäynti pois.
Nostin puoli astetta tuota ylilämpöä eli 2,5C lämmittelee yli normikäyrän klo 21-06.
Sikäli outoa että tuosta reilusta viidestä käyntiaika tunnista tulee melkein puolet klo 21-23.30. Elikkä pumppu käy lyhyttä pätkää muuten mutta sitten tuo pitkä käynti tulee kun lämpötilan kohotus astuu kuvaan.
Outoa tuosta tekee se että kumminkin laatasta on varausohjelmoinnin ulkopuolella noin puolet.

Edit.
Pumppu nostaa koko lämpökäyrää ylemmäksi, vaikka toisin tuossa aikaisemmin kirjoitin.
Tämä testaus kyllä tukee mielipidettäni että asteen korotus laatassa on parempi kuin asteen korotus lauhduttimen
lämmöissä kun hyötysuhde kärsii
Elikkä lämmittäkää sitä laattaa oikeesti lämpimäksi ja unohtakaa nämä sinänsä oikeat ohjeet hyötysuhteen parantamiseksi. Ei se energian lukumittari putkessa tiedä loppupeleissä mitään.
Tämä on vähän sama asia kun jos lihava ja laiha ihminen juoksee mäelle.

[peki]

Toisen vuorokauden yhteenveto.
Pumpun tunnit tippui aika tavalla. nyt käyntiaika jäi 5h 20minuuttiin. Tämä lämmitysajossa.
Pumppu tosin vetää startteja 10kpl entisen 5-6 sijaan. Pätkäkäynnistä ei voine puhua, mutta aika lyhyeksi öiset käyntiajat jää, noin 15-20min. Termareita availin vähän muualta niin jäänee tuo pätkäkäynti pois.
Nostin puoli astetta tuota ylilämpöä eli 2,5C lämmittelee yli normikäyrän klo 21-06.
Sikäli outoa että tuosta reilusta viidestä käyntiaika tunnista tulee melkein puolet klo 21-23.30. Elikkä pumppu käy lyhyttä pätkää muuten mutta sitten tuo pitkä käynti tulee kun lämpötilan kohotus astuu kuvaan.
Outoa tuosta tekee se että kumminkin laatasta on varausohjelmoinnin ulkopuolella noin puolet.

Edit.
Pumppu nostaa koko lämpökäyrää ylemmäksi, vaikka toisin tuossa aikaisemmin kirjoitin.
Tämä testaus kyllä tukee mielipidettäni että asteen korotus laatassa on parempi kuin asteen korotus lauhduttimen
lämmöissä kun hyötysuhde kärsii
Elikkä lämmittäkää sitä laattaa oikeesti lämpimäksi ja unohtakaa nämä sinänsä oikeat ohjeet hyötysuhteen parantamiseksi. Ei se energian lukumittari putkessa tiedä loppupeleissä mitään.
Tämä on vähän sama asia kun jos lihava ja laiha ihminen juoksee mäelle.

Tarina jatkuu. Kolmas vuorokausi.
Pumpun lämmitykseen käytetty käyntiaika todella tippui reilusta seitsemästä tunnista reiluun viiteen
Vertasin alkukuun käyntitunteihin.
Nyt kun  nosto oli 2,5C niin lepoaika nousi 9h 40 minuuttiin.
Pumppu kävi lämmityskäyntiä 5h 24min.
Laitoin korotuksen kolmeen asteeseen ja olohuoneen 36m2 näytti varautuvan samalla kun termari oli auki.
Tämä ns viimeinen todella varaava lämmitys klo 21 jälkeen kirjautuu näin ollen "väärälle" vuorokaudelle, mutta kokonaiskuvaan ei vaikutusta pitäisi olla kun kaikki on mitattu samalla tavalla.
Pumpun ottoteho ei juurikaan nouse, ollen noin 1,9kwh sisältäen ulkoisen pumpun.
Tämä viimeinen 3 asteen nousu ja olkkari mukana kesti 1h 53min.
Kaivo ainaski tykkää näistä pitkistä tauoista, alin paluu keruulle oli 0,6C tuon pitkän kaksituntisen ajon jälkeen.

Muutama pähkäily.
Laatta latautui viimeisessä ajossa 14kw teholla.
Normikäytössä kytkentäerotus 4,8C laatta luovuttaa noin 50kw tehoa asuntoon vrk ulkolämmöt 5-6C.
Nyt kun lataan liikaa kämpän tarvitsema energia on enää noin 36kw VRK.
Oman pähkäilyn tuloksena on että-
-Laskelma on väärä. Ei ole.
-Laatta on ollut koko ajan alilämpöinen, ei latautunut kunnolla. Mahdollista
-Pumppu toimii paremmin hieman lämpöisempänä. Ehkä
-Laatan varauskyky kasvaa suhteessa kun litku on lämpimämpää. Voiko olla?

Edit.
Pientä takapakkia taitaa tulla tänään kun pumppu oli näköjään lataillu laattaa oikein urakalla ja
käyntiaikaa kertyi yön aikana 4h 50min, noin 35kw. Tosin vaimoke kommentoi että khh n lattia on tosi  lämmin.
Pintamittarilla mitaten 27,7C, oikeassa oli.

[peki]

Tyhmä kysymys.
Kannattaako kärventää osa laatasta esim. kolme astetta lämpimämmäksi vai jos koko laatta puolitoista astetta?
Aamulla vaan  alkoi olla oikeesti tukalaa kun hikikarpalot nousi pelkästä kinkun  katselusta

[Kimmo_L]

En ihan tarkkaan ymmärrä, mitä haet tällä testillä, mutta tässä joitain kommentteja.

Itse olen ajanut vähän vastaavaa testiä tässä nyt joitain kuukausia, kun yritän pörssisähkön takia painottaa lämmitystä halvoille tunneille, jotka on lähinnä yöaikaan.

Laatassa on massaa 1,3m3, eli noin vedeksi muutettuna 520 litraa.

Tuo laatan tilavuus on pakko olla väärin ja oikea tilavuus on merkittävästi suurempi. Siten myös varauskapasiteetti on vesivaraajaan verrattuna merkittävästi suurempi.

Paljonko sinulla on pinta-alaa neliöinä ja mikä on laatan paksuus?

Esimerkiksi 100 m2 pinta-alalla ja 8 cm laatalla tilavuus olisi 8 m3.

Muutama pähkäily.
Laatta latautui viimeisessä ajossa 14kw teholla.
Normikäytössä kytkentäerotus 4,8C laatta luovuttaa noin 50kw tehoa asuntoon vrk ulkolämmöt 5-6C.
Nyt kun lataan liikaa kämpän tarvitsema energia on enää noin 36kw VRK.
Oman pähkäilyn tuloksena on että-
-Laskelma on väärä. Ei ole.
-Laatta on ollut koko ajan alilämpöinen, ei latautunut kunnolla. Mahdollista
-Pumppu toimii paremmin hieman lämpöisempänä. Ehkä
-Laatan varauskyky kasvaa suhteessa kun litku on lämpimämpää. Voiko olla?

Tuossa menee jotenkin hieman sekaisin tehon yksikkö (kW) ja energian yksikkö (kWh). Vai onko nuo kaikki lukemat energiaa kWh:na?

En osaa näillä taustatiedoilla kommentoida laskelmaa sen kummemmin, mutta mistä saat tuon normikäytön energiamäärän? Luulisin sinun tarkoittavan, että vuorokaudessa kuluu 50 kWh energiaa (mistä tiedät sen?). 50 kW jatkuva lämpöhäviö (teho) ei vaikuta järkevältä omakotitalolle.

Minun käsitys tällaisesta yövaraamisesta maalämpöpumpulla, mitä itsekin nyt pörssisähkön vuoksi harrastan, on, että pumpun hyötysuhde huononee "normaalikäyttöön" verrattuna. Se johtuu keruunesteen viilenemisestä pitkillä käyntijaksoilla ja toisaalta lämmönjaon korkeammasta tavoitelämpötilasta verrattuna tasaiseen ajoon vuorokauden ympäri.

Minä en usko, että itse talon lämpöhäviöt muuttuisivat merkittävästi - jos muuttuvat jonkin verran, se on huonompaan suuntaan, koska "normaalikäyttöä" lämpimämmäksi varatusta laatasta lämpöhäviö on suurempi.

Minun motiivi tähän on, että uskon säästön sähkön hinnassa pörssisähköllä olevan suurempi kuin pumpun hyötysuhteen heikennys.

[peki]

Neljäs päivä.
Pumppu lataili edellisen yön oikein urakalla laattaa ja sitten tämä harmillinen ulkolämpötilan jyrkkä lasku
5,6- - 2,7, noin 8,3 astetta tekivät sen että pumppu tahkosi 11h, 77kw tehot tuohon lattiaan.
Mukana ei ole tämän yön yöylennyksen nousua kun pumppu jauhaa vieläkin tuota 1,5 asteen varausta koko laattaan.
(Tiputin takaisin varaavuuden tuohon puoleentoista asteeseen ja koko laatalle)
Kokonaiskuva itsellä on että varaavuutta kannattaisi jakaa koko laatalle pienempänä annoksena, kuin että joku nurkka on tosi lämmin. Pumpun tauko oli aamupäivällä tasan 7h vaikka ulkolämmöt alkoi samanaikaisesti tippumaan.

[peki]

En ihan tarkkaan ymmärrä, mitä haet tällä testillä, mutta tässä joitain kommentteja.

Itse olen ajanut vähän vastaavaa testiä tässä nyt joitain kuukausia, kun yritän pörssisähkön takia painottaa lämmitystä halvoille tunneille, jotka on lähinnä yöaikaan.

Tuo laatan tilavuus on pakko olla väärin ja oikea tilavuus on merkittävästi suurempi. Siten myös varauskapasiteetti on vesivaraajaan verrattuna merkittävästi suurempi.

Paljonko sinulla on pinta-alaa neliöinä ja mikä on laatan paksuus?

Esimerkiksi 100 m2 pinta-alalla ja 8 cm laatalla tilavuus olisi 8 m3.

Tuossa menee jotenkin hieman sekaisin tehon yksikkö (kW) ja energian yksikkö (kWh). Vai onko nuo kaikki lukemat energiaa kWh:na?

En osaa näillä taustatiedoilla kommentoida laskelmaa sen kummemmin, mutta mistä saat tuon normikäytön energiamäärän? Luulisin sinun tarkoittavan, että vuorokaudessa kuluu 50 kWh energiaa (mistä tiedät sen?). 50 kW jatkuva lämpöhäviö (teho) ei vaikuta järkevältä omakotitalolle.

Minun käsitys tällaisesta yövaraamisesta maalämpöpumpulla, mitä itsekin nyt pörssisähkön vuoksi harrastan, on, että pumpun hyötysuhde huononee "normaalikäyttöön" verrattuna. Se johtuu keruunesteen viilenemisestä pitkillä käyntijaksoilla ja toisaalta lämmönjaon korkeammasta tavoitelämpötilasta verrattuna tasaiseen ajoon vuorokauden ympäri.

Minä en usko, että itse talon lämpöhäviöt muuttuisivat merkittävästi - jos muuttuvat jonkin verran, se on huonompaan suuntaan, koska "normaalikäyttöä" lämpimämmäksi varatusta laatasta lämpöhäviö on suurempi.

Minun motiivi tähän on, että uskon säästön sähkön hinnassa pörssisähköllä olevan suurempi kuin pumpun hyötysuhteen heikennys.

Alkuperäinen tarkoitus oli selvittää juuri tuota pörssisähkön kalliiden tuntien kiertomahdollisuutta.
Eli sitä miten kauan pumppu pystyisi huilaamaan jos vetäisi laattaan vähän ylimääräisiä kilowatteja, ei siis kwh tunteja.
Huomasin kuitenkin heti alkumetreillä että tämä varaavuus toimisi ihan muutenkin säästömielessä.
Minulla on 8cm laatta alakerrassa 118m2, ja yläkerta peltiluovutuslevyillä.
100 neliön laatassa minulla on 8 kuutiota betonia, eli noin 10 kuutiota kaikkiaan.
Tuo 1,3m3 tarkoitti sitä massaa jota käytin laskelmissani tuon vierashuoneen osalta.
Pumppu on 7kw kone ja siitä laskien esim- tänään 11h lämmitykseen vei 77kw. Ottotehot,kwh sitten erikseen jotka pumppu otti verkosta.
Korjatkaa ihmeessä jos nuo minun kilowatit on väärin.
Yksi kuutio betonia vastaa noin 400 litraa vettä, sama energiamäärä voidaan varata. Tääkin voi olla väärin tai oikein?
Kyllä minulla kuluu tuo 70kw vuorokaudessa tämän vuonna 2004 valmistuneen talon lämmitykseen nollakeleillä
Eli kilowattitunteja noin 20, karkeasti arvioiden.
Itellä ei ottotehot kasva edes kv-ajossa kuin jotain 100w, puhumattakaan jostain muutaman asteen noususta lauhduttimella. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta wattson ketjussa on jotain kuvia tästä.
Vanha peki jonka poistin kirjoitteli näin.
Tuolla betonin muuntamisella vedeksi litroissa ilmaisin sen että miten paljon puskurivaraajat pystyisi hyödyntämään tätä samaa kaavaa.

[tomppeli]

Kyllä minulla kuluu tuo 70kw vuorokaudessa tämän vuonna 2004 valmistuneen talon lämmitykseen nollakeleillä
Eli kilowattitunteja noin 20, karkeasti arvioiden.

Sekä sähköenergian, että lämpöenergian määrää mitataan kilowattitunteina (= kWh).
Tarkoitit varmaankin, että lämpöenergiaa (=lämpöä) kului 70 kWh/vuorokausi ja
ostosähköenergiaa jolla lämpöpumppu pyörii, kului noin 20 kWh/vuorokausi.
COP -arvoksi tulisi noilla noin 3,5.

[peki]

Sekä sähköenergian, että lämpöenergian määrää mitataan kilowattitunteina (= kWh).
Tarkoitit varmaankin, että lämpöenergiaa (=lämpöä) kului 70 kWh/vuorokausi ja
ostosähköenergiaa jolla lämpöpumppu pyörii, kului noin 20 kWh/vuorokausi.
COP -arvoksi tulisi noilla noin 3,5.

Kiitos. Ajattelin vaan kun pumpun tuottama teho ilmoitetaan ainoastaan kilowatteina, niin
tästä aasin silta tähän kw lyhenteeseen.
Testiin.
Yöllä oli pakastunut lisää -4,3C asteeseen ja varaavuuden hyötyä on vaikea arvioida. Kolme tuntia taitaa olla pisin tauko.
Tasan viisi tuntia pumppu jauhanut tänään, mielestäni erinomaiselta kumminkin  näyttää.

[Kimmo_L]

Pumppu on 7kw kone ja siitä laskien esim- tänään 11h lämmitykseen vei 77kw. Ottotehot,kwh sitten erikseen jotka pumppu otti verkosta.

Ei tuota antotehoa ja tuotettua lämpöenergiaa pysty noin päättelemään. Pumpulle ilmoitettu 7 kW on vain suuruusluokka, mitä se keskimäärin pystyy antamaan tehoa jossain olosuhteissa.

Pumpun varsinainen antoteho vaihtelee paljon olosuhteiden mukaan. Antotehoa ja siten tuotettua lämpöenergian määrää todellisissa olosuhteissa ei pysty ilman oikeita mittauksia selvittämään.

Jotain vertailua voi tietysti tehdä pumpun käyntiajan perusteella, jos mittaustilanteissa on vertailukelpoiset samanlaiset ulkolämpötilan olosuhteet (ja myös olosuhteet talon sisällä - esimerkiksi takan tai saunan käytön suhteen).

[peki]

Ei tuota antotehoa ja tuotettua lämpöenergiaa pysty noin päättelemään. Pumpulle ilmoitettu 7 kW on vain suuruusluokka, mitä se keskimäärin pystyy antamaan tehoa jossain olosuhteissa.

Pumpun varsinainen antoteho vaihtelee paljon olosuhteiden mukaan. Antotehoa ja siten tuotettua lämpöenergian määrää todellisissa olosuhteissa ei pysty ilman oikeita mittauksia selvittämään.

Jotain vertailua voi tietysti tehdä pumpun käyntiajan perusteella, jos mittaustilanteissa on vertailukelpoiset samanlaiset ulkolämpötilan olosuhteet (ja myös olosuhteet talon sisällä - esimerkiksi takan tai saunan käytön suhteen).

Kyllä kyllä, mutta sen verran kun minäkin olen mittaillut tuon värkin anto- ja ottotehoja niin aika tasasta tehoo antaa ja ottaa. Esim. lauhdutttimen tehot käynnin  aikana laskee kaivon jäähtymisen ansiosta, mutta vastaavasti ottotehokin laskee ja näinollen aika vakiona nämä pysyy. En tiedä miksi tuo ottoteho voi laskea, mutta mittari nyt kertoo näin.
Joskus jopa pistin kämpän pimeeksi pumppua lukuunottamatta ja lediltä mittasin tarkan kulutuksen.
Tuo kaivo on sikäli outo tapaus että yli 20h yhtämittaisen imutuksen jälkeenkin kovalla pakkasella keruulta neste on 1,5C plussalla. Oliko se nyt niin että asteen alenema kaivolla tiputtaa hyötysuhdetta 3?
Eli voin olettaa että tuo pumppu toimii aika tasan 7kw n teholla.
Näitä lukuja tai tehoja on pakko pyöristää että pää ei sekoaisi enempää
Selvin tapa itselle on selvittää nämä muutosten vaikutukset on pumpun käyntiajan seuraaminen
ja tuo sähkön kulutus.

[Kimmo_L]

Eli voin olettaa että tuo pumppu toimii aika tasan 7kw n teholla.
Näitä lukuja tai tehoja on pakko pyöristää että pää ei sekoaisi enempää

Minun oletus on, että muutokset ovat kuitenkin sen verran pieniä, että jos lähtötiedoissa on kovin paljon "pyöristystä", tapahtunut todellinen muutos hukkuu tehtyihin pyöristyksiin. Lopputuloksista on siten vaikea päätellä kovin paljon mitään.

[peki]

Minun oletus on, että muutokset ovat kuitenkin sen verran pieniä, että jos lähtötiedoissa on kovin paljon "pyöristystä", tapahtunut todellinen muutos hukkuu tehtyihin pyöristyksiin. Lopputuloksista on siten vaikea päätellä kovin paljon mitään.

Näinpä
Yksi asia on kumminkin selvillä, laatan varaavuutta voi hyvin käyttää tuon pörssisähkön kaverina.
Eli lovea ei lompakkoon tule vaikka hiukan varaavuutta lisäisi.
Toisaalta tuossa on vielä kokeilematta sellainenkin vaihtoehto että tiputtaisi laatan lämpötilaa kalliiden tuntien ajaksi.
Itellä on tuo kytkentäerotus muutenkin aika iso, 4,8C, jota voisi hyvin tiputtaa jos tästä ylilämmittämistä tulee
arkipäivää.