Tyhmiä kysymyksiä

[peki]

Kuinkakohan lähellä äsken käytiin R407C ja Niben rajoja?

Tein hieman muutoksia varaajan kytkentään (terveisiä Roorille, nostin keskimmäisen latauksen laipion päälle) jonka johdosta tyhjensin ja täytin varaanin alle 4-asteisella kunnan vedellä. Niben ruvettua lämmittämään tuota täysin kylmää latausta tuli kaivosta tunnin lepotauon johdosta 5-asteista viinaa eli lämpöisempää mitä  lauhduttimelle tuli varaajasta.

Nätisti tuo rupesi silti lämmittämään ja oli ainakin COPpi kohdallaan. Seinäsähköä pumppu otti aluksi 137W ja lämpöä tuotti yli 1.5kW (+-10%). 

Suuri lämpötilaero lauhduttimella nostaa COPin taivaisiin 
Tuon hullunkierron ansiosta tulee ikäänkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Lauhduttimella dt 8-8.5C ja laatassa dt on vain 4.3C.
Äkkiä ajatellen tuo tallin alempi lämpötila kivasti jäähdyttää tulolitkuu lauhduttimelle ja näin ollen
pollycomit näyttää mitä sattuu
Tuli vaan mieleen että voiko ylipäätänsä esim 10kw kone olla oikeesti kympin kone?
Lauhduttimen dt esim 5C niin virtauksen pitäisi olla jotain yli 0.4l/s joka taas sadan litran lämmityslitkulla tekisi
kierron nopeudeksi noin 4 min. Aika hyvä imutus pitää laatassa olla jos lämpö ehtii siirtymään putkesta betoniin

[euroshopperi]

Niin.. Entäs siitten kun onki, otettu se osatehoinen, eikä haluttaisikaan maksaa seurauksia ja kämppä senkin kylmenee ja paluu laskee jatkuvalla syötöllä. No tietysti sittenhän pitää laskea kiertoa, jotta saadaan enemmän tehoa, kun lähtevä lämpö nousee.

[peki]

Niin.. Entäs siitten kun onki, otettu se osatehoinen, eikä haluttaisikaan maksaa seurauksia ja kämppä senkin kylmenee ja paluu laskee jatkuvalla syötöllä. No tietysti sittenhän pitää laskea kiertoa, jotta saadaan enemmän tehoa, kun lähtevä lämpö nousee.

Minä vaan ynnäilen omia.
Omassa järjestelmässä kiertää noin 200 litraa vettä, josta noin 120 litraa betonissa. Peltihässäkät ei viilennä litkuu kuin 0.5C. Tuo hullunkierto on mahdollisimman hitaalla ja dt 4.3C. Eli minulla isompi kone ei ainakaan olisi muutakuin harmi ja suuri sellainen.

[k113635]

Suuri lämpötilaero lauhduttimella nostaa COPin taivaisiin 
Tuon hullunkierron ansiosta tulee ikäänkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Lauhduttimella dt 8-8.5C ja laatassa dt on vain 4.3C.
Äkkiä ajatellen tuo tallin alempi lämpötila kivasti jäähdyttää tulolitkuu lauhduttimelle ja näin ollen
pollycomit näyttää mitä sattuu
Tuli vaan mieleen että voiko ylipäätänsä esim 10kw kone olla oikeesti kympin kone?
Lauhduttimen dt esim 5C niin virtauksen pitäisi olla jotain yli 0.4l/s joka taas sadan litran lämmityslitkulla tekisi
kierron nopeudeksi noin 4 min. Aika hyvä imutus pitää laatassa olla jos lämpö ehtii siirtymään putkesta betoniin

Pidin lattialämmityksessä kierron kiinni ja lämmittelin pelkkää varaajaa kunnes siellä nousi lämpö yli 15-asteeseen, pääsi samalla kuulosteleen miltä pikkunibe kuulostaa kierrokset tapissa.
Taajuus nousi vain 118Hz:iin, max 120Hz jäi kokematta.

Lauhduttimen deltan kone piti auto-asetukselle vakaana 4-5 asteen välillä kunnes jossain 90-110Hz välillä nousi latauspumpun nopeus tappiin ja delta kipus lopulta 6.5 asteeseen.

[euroshopperi]

Minä vaan ynnäilen omia.
Omassa järjestelmässä kiertää noin 200 litraa vettä, josta noin 120 litraa betonissa. Peltihässäkät ei viilennä litkuu kuin 0.5C. Tuo hullunkierto on mahdollisimman hitaalla ja dt 4.3C. Eli minulla isompi kone ei ainakaan olisi muutakuin harmi ja suuri sellainen.

Tarkoitin, että kieltäydyt näppärästi hyväksymästä sen, että se lattian massa on vastaavuudeltaan helposti useamman kuution vesivaraaja köntti, jota pitää estää jäähtymästä. Ei se paljon auta, jos sinne yrittää siirtää vaikka 100° vettä , mutta vain muutama desi. Pakkasella tuota hidasta könttiä sitten pitäisi vielä entisestään hieman ehkä lämmittämää, joka lisä on taas riippuvainen suoraan sisä tilojen ja ulkoilman Dt vaikutuksesta, eli eristävyyden tehosta. Eikä tuon betonin lämmitystä oikein edes pysty mieltämään samalla tavoin, kuin varaajan kohdalla. 2° ero 10 kuution betonissa sisältää jo hieman enemmän energiaa, kuin 200 litran ämpäri, jota jostain syystä ymmärretään myös varaajaksi, vaikka se on tarkoitettu varaamaan vain lämpöpumpun syöksy teho. Lattialämmityksellä se on kauppiaalta ihan sellainen " pölyimurikauppias" lisä loppulaskuun.

Ja siis pointtina on edelleen, että pumpun tehon ollessa rajaalla ja lämmitysjärjestelmän kylmätehon ylittäessä pumpun lämpötehon, saadaan maksimi määrä lämpöä pumpusta siirrettyä  ulos laittamalla sinne toisiolle maksimi kierto. Tällöin saadaan kaasua jäähdytettyä enemmän, eli otettua lämpöä ulos loppuviimeiseksi kaivosta, kun kiertokulkua jatketaan. Dt lauhduttimella voisi olla vaikka nolla, jos ohjaus perustuisi aikapulsseihin huonelämpötilan ohjaamana. Jos unohdetaan pois tuo COP, niin maksimi teho saadaan kun myös kaivo pyörii mahdollisimman pienellä Dt arvolla. Tästä tietysti alkaa seurata jo monta rajatekijää mukaan, mutta jos pysytää edelleen vain siinä maksimi tehossa. Ensin tulee lämmitysjärjestelmän kylmäteho, joka on pääsääntöisesti tehty jonkun laskelmien pohjalta ja harmittavasti on usein ihan liian kintaalla tehty. Lasketaan tehon tarve ja lyödään vastaus lukkoon, vaikka se voisi olla vaikka 3 kertainen yhtähyvin, mutta ei ole. Toinen pää on sitten se kaivo, joka näyttää olevan lähes poikkeuksetta täysin ylivoimainen nieltävä maalämmön laittajalle, eli yritetään keinolla millä hyvänsä saada 100m riittämään ja toinen jostain käsittämättömästä syystä ymmärtää laittaa 190 m kaivon 6 kW koneelle. Lattioihin jätetään joka toinen lämpöpelti laittamatta jne. Huono kaivo, tai huono lämmitysjärjestelmä siis ei tietysti mahdollista Dt alentamista, vaan alentaa saatavaa tehoa. Mulla on nyt tuon alumiinilattian takia Dt täyskierrolla noussutlähelle 7 astetta hieman vajaasta 6:sta, joten täällä ainakin lämmityksen kylmäteho ylittää reilusti tuon 17 kW pumpun max tehot. Varaajaa ajetaan ylilämmöille, jotta shuntilla saa pidennettyä käyntiaikoja. Eli mulla ei enää riitä alakerran betonille tuo yläkerran alhainen lämmöntarve, vaan lattialämmityksestä pitää shuntata vielä tuo yläkerran lattialämmitys nyt, kun termarit on auki. Mulla on 15 cm jaolla putkia lattiassa ja alumiini peittää käytännössä koko lattian pinta-alan. Laatat on remonttilaastilla suoraan kiinni alumiinipellissä. Ja noissa lämmityspiireissäkin litkut pyörii täyskierrolla, eikä yhtään piiriä ole kuristettuna edes tukeilla. Muutamaa huonetta joutuu termostaatilla rajoittamaan kyllä. Alakerran lattialämmitykset harmittaa, kun on liian korkealle lämmölle öljyaikaan laskettu ja saisi kylmäteho olla vaikka 3 kertainen nykyiseen verrattuna. Eli vanha betoni köntti vaatii korkeampaa lämpöä liian pienen mitoituksen takia nyt, kun lämpöjä pitäisi saada laskettua mahdollisimman alas ja lisätä kiertävää vesimäärää tehoa vastaavaksi.

[euroshopperi]

Niin, kyseessä oli lämmitysveden teon aikaiset lukemat kovien pakkasten aikaan.
Kiertoa oli muistaakseni ihan riittävästi silloin. Ei jaksa muistaa enää...

Se kyllä on käynyt tammikuun jälkeen, että kaivoon palaa joka jaksolla -2,6 asteista vettä, eli ilmeisesti kaivo otti hiukan kylmää itseensä.
Vaikka paljon mentiinkin vastuksilla ja tällöin saattoi paluu olla -1,4 astetta.
Tulo kaivosta on ehkä juuri ja juuri nollan huitteilla. Käyntijakson jälkeen kun pumppua pyörittää, niin nousee se johonkin 0,8 asteeseen.
Mutta kun en näe mistään käynnin aikaista tuloa, niin ei voi varmasti tietää.

Harhauduinko jo pahasti ohi aiheen?

Nyt kun siis on tämä oikea topiikki, niin täytyy vielä kysyä, että miten sulla tuo yläkerran lattialämmitys pyörii? Eli onko siellä nyt se kierto täysillä ja onko kaikki termarit auki ja onko virtauksen säädöt laitettu maksimiin, eli täysi, auki? Nimittäin tuo shunttipiiri toimii parhaiten, kun siellä lattioissa pyörii vesi täyskierrolla. Liian kuumat huoneet vain sitten kuristetaan, tai käytetään termostaattia. Shunttipiiri siis pyrkii pysymään tasalämpöisenä ja sinä säädät sen lämpötilan ja shuntti sitten ottaa lisälämpöjä sieltä kuumemmasta piiristä. Homma siis toimii parhaiten mahdollisimman suurella vesikierrolla piirissä. Tällä saa laskettua lämpöä tuolla kiertävällä vesimassalla mahdollisimman alas. Sama homma toimii sen patteripiirin suhteen. Shuntti siihen piiriin ja pattereista termarit selälleen. Tällöin pitäisi alkaa varaajan toimimaan oikein ja ylilämpö pysyy varaajan sisällä. Molemmat shunttikierrot siis saa rauhassa pyöriä omilla kiertopumpuillaan täysillä ja kiertävät litkut saisi olla meno/paluulämmöiltään vaikka samat. Shuntti sitten ottaa kyllä lisää lämmintä, jos tarvii ja paluu alkaa kiihtyvällä tahdilla kylmentämään varaajaa. Saat tuolla systeemillä laskettua sen tarvittavan latauslämmön mahdollisimman alas. Eli kysymys siis kuului, että onko näin jo tehty?

[peki]

Tarkoitin, että kieltäydyt näppärästi hyväksymästä sen, että se lattian massa on vastaavuudeltaan helposti useamman kuution vesivaraaja köntti, jota pitää estää jäähtymästä. Ei se paljon auta, jos sinne yrittää siirtää vaikka 100° vettä , mutta vain muutama desi. Pakkasella tuota hidasta könttiä sitten pitäisi vielä entisestään hieman ehkä lämmittämää, joka lisä on taas riippuvainen suoraan sisä tilojen ja ulkoilman Dt vaikutuksesta, eli eristävyyden tehosta. Eikä tuon betonin lämmitystä oikein edes pysty mieltämään samalla tavoin, kuin varaajan kohdalla. 2° ero 10 kuution betonissa sisältää jo hieman enemmän energiaa, kuin 200 litran ämpäri, jota jostain syystä ymmärretään myös varaajaksi, vaikka se on tarkoitettu varaamaan vain lämpöpumpun syöksy teho. Lattialämmityksellä se on kauppiaalta ihan sellainen " pölyimurikauppias" lisä loppulaskuun.

Ja siis pointtina on edelleen, että pumpun tehon ollessa rajaalla ja lämmitysjärjestelmän kylmätehon ylittäessä pumpun lämpötehon, saadaan maksimi määrä lämpöä pumpusta siirrettyä  ulos laittamalla sinne toisiolle maksimi kierto. Tällöin saadaan kaasua jäähdytettyä enemmän, eli otettua lämpöä ulos loppuviimeiseksi kaivosta, kun kiertokulkua jatketaan. Dt lauhduttimella voisi olla vaikka nolla, jos ohjaus perustuisi aikapulsseihin huonelämpötilan ohjaamana. Jos unohdetaan pois tuo COP, niin maksimi teho saadaan kun myös kaivo pyörii mahdollisimman pienellä Dt arvolla. Tästä tietysti alkaa seurata jo monta rajatekijää mukaan, mutta jos pysytää edelleen vain siinä maksimi tehossa. Ensin tulee lämmitysjärjestelmän kylmäteho, joka on pääsääntöisesti tehty jonkun laskelmien pohjalta ja harmittavasti on usein ihan liian kintaalla tehty. Lasketaan tehon tarve ja lyödään vastaus lukkoon, vaikka se voisi olla vaikka 3 kertainen yhtähyvin, mutta ei ole. Toinen pää on sitten se kaivo, joka näyttää olevan lähes poikkeuksetta täysin ylivoimainen nieltävä maalämmön laittajalle, eli yritetään keinolla millä hyvänsä saada 100m riittämään ja toinen jostain käsittämättömästä syystä ymmärtää laittaa 190 m kaivon 6 kW koneelle. Lattioihin jätetään joka toinen lämpöpelti laittamatta jne. Huono kaivo, tai huono lämmitysjärjestelmä siis ei tietysti mahdollista Dt alentamista, vaan alentaa saatavaa tehoa. Mulla on nyt tuon alumiinilattian takia Dt täyskierrolla noussutlähelle 7 astetta hieman vajaasta 6:sta, joten täällä ainakin lämmityksen kylmäteho ylittää reilusti tuon 17 kW pumpun max tehot. Varaajaa ajetaan ylilämmöille, jotta shuntilla saa pidennettyä käyntiaikoja. Eli mulla ei enää riitä alakerran betonille tuo yläkerran alhainen lämmöntarve, vaan lattialämmityksestä pitää shuntata vielä tuo yläkerran lattialämmitys nyt, kun termarit on auki. Mulla on 15 cm jaolla putkia lattiassa ja alumiini peittää käytännössä koko lattian pinta-alan. Laatat on remonttilaastilla suoraan kiinni alumiinipellissä. Ja noissa lämmityspiireissäkin litkut pyörii täyskierrolla, eikä yhtään piiriä ole kuristettuna edes tukeilla. Muutamaa huonetta joutuu termostaatilla rajoittamaan kyllä. Alakerran lattialämmitykset harmittaa, kun on liian korkealle lämmölle öljyaikaan laskettu ja saisi kylmäteho olla vaikka 3 kertainen nykyiseen verrattuna. Eli vanha betoni köntti vaatii korkeampaa lämpöä liian pienen mitoituksen takia nyt, kun lämpöjä pitäisi saada laskettua mahdollisimman alas ja lisätä kiertävää vesimäärää tehoa vastaavaksi.

Ai että näppärästi Juu, mulla on noin 4000litraa vedeksi muutettuna tuota betonia, enkä ole muuta ikinä väittänytkään. Mutta kun betoni on hieman eri olomuodossa kuin vesi.
Vettä voi ja varmaan on hyväkin ajaa siitä lauhduttimen läpi mahdollisimman tehokkaasti, mutta tuo betoni ei virtaa kovinkaan hyvin ainakaan kovin kauaa.
Jäljelle jää lämmittää sitä suhteellisen pienellä litkumäärällä, mulla 5% koko näinnäisestä määrästä.
Täytyy kyllä ihmetellä että on joillekkin vaikeeta tajuta että 37asteinen vesi lämmittää paremmin kuin 32
asteinen.
Sopperin kanssa olen samaa mieltä siitä että putkitusta ei laatassa voi koskaan ainakaan liikaa olla.
Olisin voinut itsekkin muutaman kiepin lisätä tällä tietämyksellä, vaikka tuo oma systeemi on aika harmooninen näinkin lämmityslaitteen kanssa.

[euroshopperi]

Ei ole tuosta asteista sinänsä, vaan siitä, että pienentämällä kiertoa saadaan tietysti menolämpö nousemaan, mutta tuolloin teho ei kyllä nouse, vaan laskee pumpulla. Huonon lämmitysjärjestelmän mitoituksen tunnusmerkkinä tuo lisääntynyt vaadittava lämpö sen sijaan käy hyvin. Tämän kun sattumalta tiedän ihan omakohtaisena kokemuksena. Ylimääräinen kiertovesipumppu pitää varmaan vielä laittaa, jotta saan kierron kovemmalle, ettei tarvi lämpöjä pitää niin korkealla turhaan.

[OilToSoil]

Nyt kun siis on tämä oikea topiikki, niin täytyy vielä kysyä, että miten sulla tuo yläkerran lattialämmitys pyörii? Eli onko siellä nyt se kierto täysillä ja onko kaikki termarit auki ja onko virtauksen säädöt laitettu maksimiin, eli täysi, auki? Nimittäin tuo shunttipiiri toimii parhaiten, kun siellä lattioissa pyörii vesi täyskierrolla. Liian kuumat huoneet vain sitten kuristetaan, tai käytetään termostaattia. Shunttipiiri siis pyrkii pysymään tasalämpöisenä ja sinä säädät sen lämpötilan ja shuntti sitten ottaa lisälämpöjä sieltä kuumemmasta piiristä. Homma siis toimii parhaiten mahdollisimman suurella vesikierrolla piirissä. Tällä saa laskettua lämpöä tuolla kiertävällä vesimassalla mahdollisimman alas. Sama homma toimii sen patteripiirin suhteen. Shuntti siihen piiriin ja pattereista termarit selälleen. Tällöin pitäisi alkaa varaajan toimimaan oikein ja ylilämpö pysyy varaajan sisällä. Molemmat shunttikierrot siis saa rauhassa pyöriä omilla kiertopumpuillaan täysillä ja kiertävät litkut saisi olla meno/paluulämmöiltään vaikka samat. Shuntti sitten ottaa kyllä lisää lämmintä, jos tarvii ja paluu alkaa kiihtyvällä tahdilla kylmentämään varaajaa. Saat tuolla systeemillä laskettua sen tarvittavan latauslämmön mahdollisimman alas. Eli kysymys siis kuului, että onko näin jo tehty?

No on ja ei oo.
Eli yläkerran lattialämmitys pyörii kyllä täysillä. Menon ja paluun ero on 2-3 asteen luokkaa.
Piirien säädöt on suunnitelman mukaisissa arvoissa ja termareita ei ole.
Paria piiriä olen avannut hiukan enemmän ja yhtä taas hiukan kuristanut. En usko, että olisi enää balanssissa, jos vetäisin kaikki levälleen.

Mutta sitten suora piiri 1, alakerran patterit. Sehän ei ole shuntattu mitenkään. Nyt oon laittanut taas termostaatit kaikkiin pattereihin takas sillä ajatuksella, että koneen tehot ylipäätään riittäisivät tarpeeksi pitkälle, eikä vastuksia tarvittaisi niin aikaisin. Eli alakerta ottaisi puskurista vain sen verran lämpöä kuin tarvitsee.
Sellainen aistinvarainen havainto näin ensimmäisiltä päiviltä, että joo, taitaa puskuri lämmetä vähän nopeammin, koska termarit rajoittavat suoran piirin kiertoa. Ja ehkä tehotkin saattaisi riittää himpun kovemmille pakkasille. Siis ehkä...
Mutta eihän tämän tämän termarien käytön toisaalta pitäisi vaikuttaa mihinkään käyntiaikasuhteisiin: jos tauot on lyhyempiä, niin kaipa ne latauksetkin on?

Nyt kun termarit rajoittavat kiertoa, niin paluuvesi varaajan suuntaan pysyy suht viileänä koko ajan ja näin ollen koneen tauot ovat maksimissaan sen 20 minuuttia, joka on minimitaukoaika. Tästähän on muutkin saman pumppumerkin omistajat kirjoitelleet, että käy vähän pätkissä. Tosin itse nyt olen olevinani selvittänyt mistä tämä omalla kohdalla johtuu.

Parantaisikohan sitten tätä koko systeemiä se, jos tuo suora piirikin olisi shuntattu?
Saisiko sillä viriteltyä lisää tehoa masiinaan ja vähän taukoaikojakin paremmaksi?
Ainakin uskon, että antaisi lisää säätövaraa.

[peki]

Ei ole tuosta asteista sinänsä, vaan siitä, että pienentämällä kiertoa saadaan tietysti menolämpö nousemaan, mutta tuolloin teho ei kyllä nouse, vaan laskee pumpulla. Huonon lämmitysjärjestelmän mitoituksen tunnusmerkkinä tuo lisääntynyt vaadittava lämpö sen sijaan käy hyvin. Tämän kun sattumalta tiedän ihan omakohtaisena kokemuksena. Ylimääräinen kiertovesipumppu pitää varmaan vielä laittaa, jotta saan kierron kovemmalle, ettei tarvi lämpöjä pitää niin korkealla turhaan.

Niin no jos pumppuni haukkaa vuodessa 3500kwh lämmitykseen niin on vaikea väittää etteikö järjestelmä ja ajatukseni näistä olisi oikean suuntaiset.
Alapohjassa on styroksit keskellä 100mm ja reinoilla 150mm ja solukumi 10mm sokkelin ja laatan välissä. Eli tuo laatta vähän vuotanee enemmän kuin nykyisillä rakennusmääräyksillä.
 Itsellä on horoksi rakennettu tuo lämmitysjärjestelmä ja täytynee senkin takia vähän rajoittaa virtauksia.
Sinulla on aika moniongelmainen tapaus.
Yläkerta liiankin aktiivinen.
Alakerta hidas.
Liian iso pumppu.
Pistä siihen hullunkierto.

[euroshopperi]

Mä olen huomannut täyskierron hyväksi joka paikassa. Eikä sulla tuon yläkerran Dt tarvii olla edes 1 asteen yli, vaan voi olla vaikka 0. Se shuntti toimii sulla käytännössä termarina, joka hörppii lisää lämmintä ja shuntti kiinni pyrkii täyskierto vain pitämään joka paikan samalla lämmöllä, jolloin johonkin paikkaan sitten menee liikaa energiaa ja vain se vaatii kuristusta. Mulla on yläkerta niin nopea reagoimaan, että siellä pystyy käyttämään termareitakin halutessa. Jakotukilta kyllä ruuvasin kaikki auki ja laskin ensin käyrää, kun tuppasi hieman lämpöä taloon. Eli lisäämällä kierron maksimiin, laskin lämmöt minimiin. Energian määrä ei muuttunut, mutta lattiat on tasalämpöisiä, eikä lämpöpumppausta tule. Kannattaa vaikka kokeilla joskus, että liippasee ne säädöt kaikki levälleen ja ottaa termarit pois käytöstä ja odottaa lämpövaikutusta. Jos joku huone kuumenee, niin sen kiertomäärää pitää vähentää hieman. Ja kohta olet jo laskemassa lämpökäyrääkin alemmas. Sama homma patterien kanssa. Maksimi kierto ja lämpökäyrän haku. Pattereilla vielä jyrkkyyden hakukin vaatii hieman enemmän tarkkuutta. Ja patterithan vaatii sullakin jatkuvan kierron, eikä pelkkä latauksen aikainen pumppaus. 1-putki patterijärjestelmä on äärimmäisen huono ratkaisu maalämmöllä ja todellinen säätäjän haaste. Omaa kokemusta on tuokin.

Edut: 1-putki patterijärjestelmä

[OilToSoil]

Mä olen huomannut täyskierron hyväksi joka paikassa. Eikä sulla tuon yläkerran Dt tarvii olla edes 1 asteen yli, vaan voi olla vaikka 0. Se shuntti toimii sulla käytännössä termarina, joka hörppii lisää lämmintä ja shuntti kiinni pyrkii täyskierto vain pitämään joka paikan samalla lämmöllä, jolloin johonkin paikkaan sitten menee liikaa energiaa ja vain se vaatii kuristusta. Mulla on yläkerta niin nopea reagoimaan, että siellä pystyy käyttämään termareitakin halutessa. Jakotukilta kyllä ruuvasin kaikki auki ja laskin ensin käyrää, kun tuppasi hieman lämpöä taloon. Eli lisäämällä kierron maksimiin, laskin lämmöt minimiin. Energian määrä ei muuttunut, mutta lattiat on tasalämpöisiä, eikä lämpöpumppausta tule. Kannattaa vaikka kokeilla joskus, että liippasee ne säädöt kaikki levälleen ja ottaa termarit pois käytöstä ja odottaa lämpövaikutusta. Jos joku huone kuumenee, niin sen kiertomäärää pitää vähentää hieman. Ja kohta olet jo laskemassa lämpökäyrääkin alemmas. Sama homma patterien kanssa. Maksimi kierto ja lämpökäyrän haku. Pattereilla vielä jyrkkyyden hakukin vaatii hieman enemmän tarkkuutta. Ja patterithan vaatii sullakin jatkuvan kierron, eikä pelkkä latauksen aikainen pumppaus. 1-putki järjestelmä on äärimmäisen huono ratkaisu maalämmöllä ja todellinen säätäjän haaste. Omaa kokemusta on tuokin.

Mutta kun tässä omassa systeemissä oli juurikin se haaste, että en saa rajoitettua patteriverkoston lämpötilaa alemmas tietyn pisteen jälkeen millään säädöillä. Yläkerran lattian pyynti jos on vaikka 38 astetta, niin se on silloin myös alakerran pattereiden paluun / puskurin pyynti samalla. Ainut vaihtoehto rajoittaa alakerran lämpöjä on termarit tai sitten asennuttaa se shunttaus.
Voishan sitä tietysti investoida yläkertaan uusiin ikkunoihin ja katolle puhallusvillaa, jne. ja näin saisi yläkerran pyyntiä alemmas ja alakerran pyyntiä myös.

[euroshopperi]

Yläkerran pyynnin pitäisi juurikin laskea, kun poistetaan tukilta kaikki peruskuristukset, eli ruuvataan piirit täysin auki. Kohta pitäisi alkaa lämpöjen nousu ja joudut laskemaan käyrää. Ja tietysti yläkerran kiertopumppu lyödään täysille. Tällä pelillä saadaan kiertävän veden ja lattian lämpö mahdollisimman lähelle toisiaan, joten yläkerran eristystaso alkaa määrätä, että mikä lämpötaso vaaditaan koko lattian alalle. Mutta se onkin hienosti nyt melkein sama, kuin kiertävän veden lämpö. Sullahan on tuo patteripuolikin helppo shuntatakin. Mulla ei ole oikein muuta eroa tuohon sun aikaisempaan hienoon CADS dwg liitteeseen kuin, että mulla on nuo shunttipiirit liitettynä tuohon mlp lähtevään putkeen, ennen varaajaa. Jolloin ne imuroi shuntin ollessa auki ensin kaiken lämmön piiriin. Ja kun shuntit menee kiinni ylilämmön takia alkaa varaaja latautua, ja jatkaa sitten latautumista hystereesin verran yli. Tämä on tietysti huono juttu, että lämpöjä pyydetään myös yli tarpeen, mutta dumppausta tarvitaan, muuten alkaa pätkäkäynti. Mullakin tulee nyt yli 4000 käynnistystä vuodessa, eikä pumppu ehkä sen puolesta kestä, kuin 25 v. Saa nähdä kestääkö itte tuota. Eli mun systeemit pyörii nyt melkein sillä 0/35 ja Dt 5 tasolla, joka aina esitteissä mainitaan. Pientä ylilämpöä on nyt ollut varaajassa, kun se on vielä toistaiseksi ollut omana piirinään, vaikka yritänkin sitä lähentää tuohon alakerran lattian lämpöihin.

[peki]

Mutta kun tässä omassa systeemissä oli juurikin se haaste, että en saa rajoitettua patteriverkoston lämpötilaa alemmas tietyn pisteen jälkeen millään säädöillä. Yläkerran lattian pyynti jos on vaikka 38 astetta, niin se on silloin myös alakerran pattereiden paluun / puskurin pyynti samalla. Ainut vaihtoehto rajoittaa alakerran lämpöjä on termarit tai sitten asennuttaa se shunttaus.
Voishan sitä tietysti investoida yläkertaan uusiin ikkunoihin ja katolle puhallusvillaa, jne. ja näin saisi yläkerran pyyntiä alemmas ja alakerran pyyntiä myös.

Enemmän olisin huolissani aikaisemmin ilmenneistä lauhdutin/kuumakaasujen lämmöistä.

[OilToSoil]

Enemmän olisin huolissani aikaisemmin ilmenneistä lauhdutin/kuumakaasujen lämmöistä.

Mikäs niissä niin huolestuttaa?
Tuolla aiemminhan jäsen Seppaantin mukaan systeemi käyttäytyy juuri kuten R410 kylmäaineen mukaan kuuluukin käyttäytyä.
Korkeallahan ne lämmöt tietenkin on, mutta kai se on jo merkki siitä, että koneesta loppuu tehot? Ja siitä, että torpan lämmitykseen tarvitaan 'suht lämpimähköä' vettä.

[peki]

Tein pikku yhteenvedon näistä kompura/lauhduttimelta lähtevistä litkujen lämpötiloista.
Oma kone.
57,3/89.9C
Eurosopperi
58,6/107C.
Oiltosoil
53.1/117C
Tampereen Nibe f1345
57.7/97,4C
JM82 koneen arvot kiinnostaisi kovasti. Elikkä mitä on koneen lämmöt kun lauhduttimelta pukkaa liki kuuskyt asteinen ulos? Eikö siinä oikeesti ole mitään mittauspisteitä itse koneessa?

Aika paljon heittää linjasta tuo sun kone.

[OilToSoil]

Aika paljon heittää linjasta tuo sun kone.

No heittää joo, mutta eikö tähän vaikuta myös laitteen perässä oleva lämmönjako ja sen toimivuus?
Eli itellä oli tuossa vaiheessa muistaakseni kone jauhanut ja jauhanut ja mentiin äärirajoilla. Jos lämmönjako haukkaa enemmän kuin pumppu pystyy tuottamaan, niin eikö se aiheuta jo tuon kuumakaasun nousun?

[peki]

No heittää joo, mutta eikö tähän vaikuta myös laitteen perässä oleva lämmönjako ja sen toimivuus?
Eli itellä oli tuossa vaiheessa muistaakseni kone jauhanut ja jauhanut ja mentiin äärirajoilla. Jos lämmönjako haukkaa enemmän kuin pumppu pystyy tuottamaan, niin eikö se aiheuta jo tuon kuumakaasun nousun?

Kyllä kai näin käy, en tiedä. Normipumppu kyllä noissa lämmöissä antaisi ymmärtääkseni antaisi jonkinlaisen hälyn.
Mutta jos vastuksetkin on apuna niin todella tehokas tuo sinun lämmitysjärjestelmän luovutuskyky on.
12mm putket lattiassa ylhäällä ja patterit alhaalla ei sitä ole.

[peki]

Täällä on vähän eri tyylinen 1-putkijärjestelmä, tai 2-putkijärjestelmä paremminkin. Eli läpivirtaava puskuri. Se on kyllä hyvin helppo säätää koska ei oikein ole mitään säädettävää. Pummpu vaan sopivalle nopeudelle eli III-nopeudelle ja säädöt oli siinä. Lisäksi lämmön ohjaus puskurivaraajan yläosasta, niin pumppu lähtee käyntiin aina kun puskurivaraajasta on lämpö loppunut/loppumaisillaan. Möys pattereiden paluu lämpötilaa seuraamalla saisi ohjauksen, kun ei ole kovin suurta väliä toimiiko ohjaus menon vai paluun mukaan.

Euroshopperilla se varaajan kytkentä on vähän erilainen, niin siinä shunttaus on kyllä tosi näppärä.

Tampereella taitaa samanlainen systeemi. Tosin ohjaus taitaa olla alempana kun varaaja ajetaan tosi kylmäksi.
Täytyy tutustua tuohon paremmin seuraavalla kerralla.

[euroshopperi]

Tarkoitin kylläkin patterijärjestelmään, joka on kytketty 1-putki oppien mukaan. Eli menopaluu on yhtä putkea, josta riivitään ohivirtaavasta vedestä pattereille lämpö ja palautetaa aina osa samaan putkeen. Ihan omana kokemuksena sanoisin, että on erinomaisen haastavaa saada tuollaiset esim 4 patteria tuollaisessa 1 putken kierrossa maalämmöllä toimivaksi systeemiksi. Mä kyllä nään painajaisia koko patterijärjestelmästä yleensä nykyiseen lattialämmitykseen tottuneena.

[OilToSoil]

No nyt on uusia lukuja, näin lauhemmalla kelillä.

Ulkona = -7,8

Lämmitys:
Kuumakaasu = 84,2
Lauhdutin meno = 44,6

Käyttövesi:
Kuumakaasu = 100,2
Lauhdutin meno = 51,0

Mites nää sattuu linjaan?

[seppaant]

Mites nää sattuu linjaan?

Vähän terminologiasta "lauhdutin meno" onko se lauhduttimelle meno vai lauhduttimelta meno?
Kannattaisi käyttää termejä "lauhduttimelle", "lauhduttimelta", "keruulta", "keruulle", "höyrystimelle" ja "höyrystimeltä" nämä ovat yksiselitteisiä.

Jotta tuon linjan näkisi pitää tietää vähintään:
-Kylmäaine
-Lauhduttimelle
-Lauhduttimelta
-Keruulta
-Keruulle

ATS

[jm82]

Vähän terminologiasta "lauhdutin meno" onko se lauhduttimelle meno vai lauhduttimelta meno?
Kannattaisi käyttää termejä "lauhduttimelle", "lauhduttimelta", "keruulta", "keruulle", "höyrystimelle" ja "höyrystimeltä" nämä ovat yksiselitteisiä.

Jotta tuon linjan näkisi pitää tietää vähintään:
-Kylmäaine
-Lauhduttimelle
-Lauhduttimelta
-Keruulta
-Keruulle

ATS

Nuo onkin tosiaan hämääviä.

Lauhduttimelta olisi meno. Kuuma. Esim meno pattereille.
Lauhduttimelle olisi paluu. Kylmä. Esim paluu pattereilta.

Keruulta olisi tulo. Kuuma. Kaivolta maalämpöpumpulle tuleva putki.
Keruulle olisi paluu. Kylmä. Maalämpöpumpulta kaivolle palaava putki.

Pumpussa ne lukee: LJ-meno = lämmönjako meno = lauhduttimelta
LJ-paluu = lämmönjako paluu = lauhduttimelle

KeruuM = lämmönkeruu sisään = keruu maasta = keruulta = kaivolta = maapiiristä = järvestä
KeruuP = lämmönkeruu ulos = keruu paluu = keruulle = kaivolle  = maapiirille = järveen

Sain hetken raapia päätä ja katsoa ohjekirjasta että miten ne nyt taas menikään

Vaikeita nimiä nuo. Harva varmaan tietää että mikä on esim lauhdutin. Lauhduttimen toimintaa ei selitetä ohjekirjassa.

Komponentit eritellään näköjään kuvassa. Lauhdutin, paisuntaventtiili, höyrystin, kompressori. Katkoviivalla on näköjään eritelty tuo koko paketti ja sen nimenä lukee jäähdytysmoduuli. Noita komponentteja ei näy koska ne on siellä laatikon sisällä piilossa. Tuo jäähdytysmoduuli saattaa olla väärä nimitys?

edit: tomppeli ehtikin laittaa kuvan ensin.


e2:
Ilmeisesti jäähdytysmoduuli nimi ymmärretään.

09.05.2013 Onko jäähdytysmoduuli saatavana teidän kautta - hinta? KM
Vastaa
15.05.2013 Koko tuotevalikoimamme on esillä netissä, eikä meiltä löydy jäähdytysmoduulia ainakaan tällä hetkellä.

Tuossa yksi suht mielenkiintoinen kuva.

[tomppeli]

Tässä sitä maalämpöpumpun toimintaperiaatetta.
Höyrystin, kompressori ja lauhdutinkin löytyvät.

[OilToSoil]

Vähän terminologiasta "lauhdutin meno" onko se lauhduttimelle meno vai lauhduttimelta meno?
Kannattaisi käyttää termejä "lauhduttimelle", "lauhduttimelta", "keruulta", "keruulle", "höyrystimelle" ja "höyrystimeltä" nämä ovat yksiselitteisiä.

Jotta tuon linjan näkisi pitää tietää vähintään:
-Kylmäaine
-Lauhduttimelle
-Lauhduttimelta
-Keruulta
-Keruulle

ATS

No niin, uudet arvot haettu.
Ja ulkona -6,4 astetta.

Kylmäaine R410 A

Kuumakaasu = 84,4
Korkeapaine = 26,4
Alapaine = 6,9

Lauhduttimelta meno = 43,2
Lauhduttimelle paluu = 37,3 (tämän jos mittaa putken pinnasta, niin on n. yhden asteen alempi lukema)
Tilavuusvirta = 22,16 l/min (puskurin varaus)

Kaivolle = -2,6
Kaivolta = Arvio = +0,2 (tätä ei näe koneesta itsestään, vaan kun lämmitys loppuu, niin asettuu hetkisen kuluttua tuohon)

Mitään höyrystimen tai muita tietoja ei koneesta irti saa.

Eli kaivolta tulevan litkun tarkka lämpötila on vähän arvailujen varassa.
Ja ihmetyttää tuo paluu lauhduttimelle, jos vertaa ir-mittarin lukemaan. Meno lauhduttimelta antaa aika tarkkaan saman lukeman, mutta paluu voi olla asteen viileämpikin.

Saiko noista termeistä nyt selvää?

[seppaant]

Saiko noista termeistä nyt selvää?

Sai selvää
Höyrystimen ja lauhduttimen paineet ovat a ja o näissä laskelmissa.
Sain koneen isentrooppiseksi hyötysuhteeksi 0,69, mikä on hyvä arvo. Esko Kaappolan mukaan scrollin isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 - 0,70.
Hyötysuhde on aika herkkä höyrystimen jälkeisen imukaasun tulistukselle, arvasin 2C.

ATS

[OilToSoil]

Sai selvää
Höyrystimen ja lauhduttimen paineet ovat a ja o näissä laskelmissa.
Sain koneen isentrooppiseksi hyötysuhteeksi 0,69, mikä on hyvä arvo. Esko Kaappolan mukaan scrollin isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 - 0,70.
Hyötysuhde on aika herkkä höyrystimen jälkeisen imukaasun tulistukselle, arvasin 2C.

ATS

Kiitokset taas vaivannäöstäsi!

Eli kaikki pelaa sinänsä ok, alkaa vain sitten kovemmilla lämmöillä kyykkäämään.

Voitko avata, mitä nuo paineet tarkoittaa?
Tai ylipäätään, kuinka tuota hyötysuhdetta lasketaan?

Ja vaikuttaako laskentaan menon ja paluun ero, tai virtausnopeus?
Mikä merkitys taas sitten on sillä, kun en ole varma siitä, minkä lämpöistä litkua maasta tulee?

Mittasin muuten uudestaan sen lauhduttimelle palaavan veden lämpötilan ir-mittarilla siten, että laitoin uutta, mustaa teippiä putkeen ja nyt ollaan aika samoissa, mitä kone ilmoittaa.

[fraatti]

Yritin sijoittaa arvot tuohon coopack ohjelmaan. Cop on jäähdytykselle ilman ulkoisia pumppuja.


Seppaant oletko käyttänyt tuota ohjelmaa?

Miten pisteen 4 ja 5 vaaka-akselin kohta selvitetään jos arvot piirretään käsin? Siihen tarvitaan koneen tehoa ja  se lasketaan entalpian mukaan?

Arvot mitä käytin on tässä:

Isentrooppisen hyötysuhteen otin tuosta oma kompuran arvoista.

[seppaant]

Seppaant oletko käyttänyt tuota ohjelmaa?

Miten pisteen 4 ja 5 vaaka-akselin kohta selvitetään jos arvot piirretään käsin? Siihen tarvitaan koneen tehoa ja  se lasketaan entalpian mukaan?

En ole käyttänyt tuota ohjelmaa.
Pisteen 4 määrittämiseen pitää tietää lauhteen alijäähtyminen sekä lauhteen lämpökapasiteetti kJ/kgC

Eli kaikki pelaa sinänsä ok, alkaa vain sitten kovemmilla lämmöillä kyykkäämään.
Isentrooppinen hyötysuhde ilmoittaa pelkän kompressorin sisäisen eli puristushyötysuhteen COP:iin vaikuttaa sitten vielä moni muukin seikka.
Laitahan tänne noita kovemman lämmön arvoja niin katsotaan.
Voitko avata, mitä nuo paineet tarkoittaa?
Höyrystimen ja lauhduttimen paineet
Tai ylipäätään, kuinka tuota hyötysuhdetta lasketaan?
Ideaalikoneessa puristuksen aikana entropia ei muutu, todellisessa koneessa entropia aina kasvaa.
Hyötysuhde on ideaali- ja todellisen koneen entropioiden suhde.

Ja vaikuttaako laskentaan menon ja paluun ero, tai virtausnopeus?
Mikä merkitys taas sitten on sillä, kun en ole varma siitä, minkä lämpöistä litkua maasta tulee?
Näillä ei sinänsä ole vaikutusta isentrooppiseen hyötysuhteeseen mutta kylläkin COP:iin

ATS

[rayb]

Fraatti; onko tästä 3-osaisesta pikaluennosta mitään apua ? (jos linkki toimii)
https://www.youtube.com/playlist?list=PL8FN1A13XJw8YRbeYyuTdIJVDLaFFAuRQ

[OilToSoil]

Laitahan tänne noita kovemman lämmön arvoja niin katsotaan.

Tässä on yksi.
Vaikuttaako tulokseen se, että vastuskin on ollut käytössä?
Ulkona oli -25,2

Kuumakaasu = 100,2
Yläpaine = 30,1 bar
Alapaine = 7,0 bar

Lauhdutin meno = 49,4 (meno ilman vastusta = 48,1)
Lauhdutin paluu = 45
Virtaus = 37,39 l/min

Kaivolle = -2
Kaivolta = 0,8 <- Tää on puhdas arvaus. Mutta tuota luokkaa se jotakuinkin on. Vastus on kuitenkin auttanut ja siksi ei ole kylmemmät lämmöt kaivoon / kaivolta.

Miten desimaalin päälle tuloksiin vaikuttaa nuo lauhduttimen menot ja paluut?
Kun oma pumppu ilmoittaa lauhduttimen menon oikeastaan kahdessa kohtaa, eli lauhduttimen meno sekä lauhduttimen meno vastuksien jälkeen.
Siinä aiemmassa tämän päiväisessä mittauksessani laitoin lauhdutin menoksi sen vastuksien jälkeen mitatun arvon, koska on lähempänä putkesta mittaamaani arvoa. No, eihän eroa ole kuin muutama kymmenys ja vaikka vastukset eivät tänään olleetkaan käytössä, niin ihmettelen miksi ne näyttävät eri lukuja. Anturit hieman eri kohdissa, niin heittoa tulee?
Siinä aiemmassa oli lauhdutin meno 43,2, joka oli vastuksien jälkeen mitattu ja itse lauhdutin meno oli 43,0. Ei taida muutamasta desimaalista olla tulokset kiinni?

[peki]

Tässä on yksi.
Vaikuttaako tulokseen se, että vastuskin on ollut käytössä?
Ulkona oli -25,2

Kuumakaasu = 100,2
Yläpaine = 30,1 bar
Alapaine = 7,0 bar

Lauhdutin meno = 49,4 (meno ilman vastusta = 48,1)
Lauhdutin paluu = 45
Virtaus = 37,39 l/min

Kaivolle = -2
Kaivolta = 0,8 <- Tää on puhdas arvaus. Mutta tuota luokkaa se jotakuinkin on. Vastus on kuitenkin auttanut ja siksi ei ole kylmemmät lämmöt kaivoon / kaivolta.

Miten desimaalin päälle tuloksiin vaikuttaa nuo lauhduttimen menot ja paluut?
Kun oma pumppu ilmoittaa lauhduttimen menon oikeastaan kahdessa kohtaa, eli lauhduttimen meno sekä lauhduttimen meno vastuksien jälkeen.
Siinä aiemmassa tämän päiväisessä mittauksessani laitoin lauhdutin menoksi sen vastuksien jälkeen mitatun arvon, koska on lähempänä putkesta mittaamaani arvoa. No, eihän eroa ole kuin muutama kymmenys ja vaikka vastukset eivät tänään olleetkaan käytössä, niin ihmettelen miksi ne näyttävät eri lukuja. Anturit hieman eri kohdissa, niin heittoa tulee?
Siinä aiemmassa oli lauhdutin meno 43,2, joka oli vastuksien jälkeen mitattu ja itse lauhdutin meno oli 43,0. Ei taida muutamasta desimaalista olla tulokset kiinni?

Aika haipakkaa lauhduttimen virtaukset, 0,623l/s Millä tuo on mitattu?

[OilToSoil]

Aika haipakkaa lauhduttimen virtaukset, 0,623l/s Millä tuo on mitattu?

Siel on koneen sisässä oma mittaus.
Tuossa vaiheessa oli puskurin latauspumppu täysillä.
Se on joku Wilon 7,5 m nostokorkeudella oleva pumppu.
Nythän olen taas tiputtanut sen kierroksia.

[peki]

Siel on koneen sisässä oma mittaus.
Tuossa vaiheessa oli puskurin latauspumppu täysillä.
Se on joku Wilon 7,5 m nostokorkeudella oleva pumppu.
Nythän olen taas tiputtanut sen kierroksia.

Eikö pumpun oma lauhduttimen pumppu riittäisi puskurin lataukseen, vai ymmärsinkö väärin että tuossa on ulkoinen
lisänä?
Joka tapaukessa tuo 3 asteen tulon ja menon välillä on kyllä aika mitätön arvo. Pitäisi saada varaaja reilusti lämpimämmäksi kuin korkein pyynti lämmitysjärjestelmällä on.
Huiliajat pitenisi ja pumppu ehtisi tehdä välistä käyttövettäkin.
Pumpun vaihto eurosopperin kanssa olisi cool

[peki]

No niin, uudet arvot haettu.
Ja ulkona -6,4 astetta.

Kylmäaine R410 A

Kuumakaasu = 84,4
Korkeapaine = 26,4
Alapaine = 6,9

Lauhduttimelta meno = 43,2
Lauhduttimelle paluu = 37,3 (tämän jos mittaa putken pinnasta, niin on n. yhden asteen alempi lukema)
Tilavuusvirta = 22,16 l/min (puskurin varaus)

Kaivolle = -2,6
Kaivolta = Arvio = +0,2 (tätä ei näe koneesta itsestään, vaan kun lämmitys loppuu, niin asettuu hetkisen kuluttua tuohon)

Mitään höyrystimen tai muita tietoja ei koneesta irti saa.

Eli kaivolta tulevan litkun tarkka lämpötila on vähän arvailujen varassa.
Ja ihmetyttää tuo paluu lauhduttimelle, jos vertaa ir-mittarin lukemaan. Meno lauhduttimelta antaa aika tarkkaan saman lukeman, mutta paluu voi olla asteen viileämpikin.

Saiko noista termeistä nyt selvää?

Pienemmällä lauhduttimen virtauksella 0.36l/s varaajan dt kasvaa jo noin kuuteen asteeseen.
Onko näin että sakupumpuilla ei edes pääse alemmaksi?
Onko niin että tuo saksalaisten käyttämän kylmiksen teho loppuu kovimmilla lämmöillä?
Rivien välistä lukien niin tuntuisi käyvän myös höyrystyspuolella tai ensiöpiirssä, kuinka vain.

[OilToSoil]

Eikö pumpun oma lauhduttimen pumppu riittäisi puskurin lataukseen, vai ymmärsinkö väärin että tuossa on ulkoinen
lisänä?
Joka tapaukessa tuo 3 asteen tulon ja menon välillä on kyllä aika mitätön arvo. Pitäisi saada varaaja reilusti lämpimämmäksi kuin korkein pyynti lämmitysjärjestelmällä on.
Huiliajat pitenisi ja pumppu ehtisi tehdä välistä käyttövettäkin.
Pumpun vaihto eurosopperin kanssa olisi cool

Joo, ei tässä muita ulkoisia pumppuja ole kuin kahden lämmityspiirin pumput.
Pumpun sisäinen lataa siis puskuria.

Enkä saa puskuria aina haluamaani lämpötilaan. Piiri 1 kun on suora piiri, jota nyt jarrutan termareilla.
Kaksi patteria on ilman termareita sekä tietenkin samassa piirissä oleva kylppärin lattialämmitys, jossa paluupuolella rajoitin.
Tässähän oli vielä se hauskuus, että jos piirin 2 menoveden pyynti on suurempi kuin piirin 1 paluuveden, niin piirin 1, eli samalla puskurin pyynniksi tulee piiri 2:n pyynti.

Tuon piirin 1 shunttaus vois olla harkittavan arvoinen asia.

[OilToSoil]

Pienemmällä lauhduttimen virtauksella 0.36l/s varaajan dt kasvaa jo noin kuuteen asteeseen.
Onko näin että sakupumpuilla ei edes pääse alemmaksi?
Onko niin että tuo saksalaisten käyttämän kylmiksen teho loppuu kovimmilla lämmöillä?
Rivien välistä lukien niin tuntuisi käyvän myös höyrystyspuolella tai ensiöpiirssä, kuinka vain.

Pitäis päästä ainakini vähän alemmas. Jos virtaus on nyt 22 l/min ja minimivirtaus on muistaakseni n. 17 l/min.
Paljon ei enää pääse, mutta vähän.

Omalla kohdalla sellainen havainto kovemmilla pakkasilla, että mitä alhaisempi virtaus, sitä suurempi menoveden lämpö ja sitä aiemmin kone uuvahtaa ja ottaa vastukset avuksi.

[seppaant]

Kylmäaine R410 A
Kuumakaasu = 84,4
Korkeapaine = 26,4
Alapaine = 6,9
Lauhduttimelta meno = 43,2
Lauhduttimelle paluu = 37,3 (tämän jos mittaa putken pinnasta, niin on n. yhden asteen alempi lukema)
Tilavuusvirta = 22,16 l/min (puskurin varaus)
Kaivolle = -2,6
Kaivolta = Arvio = +0,2 (tätä ei näe koneesta itsestään, vaan kun lämmitys loppuu, niin asettuu hetkisen kuluttua tuohon)

Näillä arvoilla kompressorin sisäinen hyötysuhde on 0,69

Vaikuttaako tulokseen se, että vastuskin on ollut käytössä?
Ulkona oli -25,2
Kuumakaasu = 100,2
Yläpaine = 30,1 bar
Alapaine = 7,0 bar
Lauhdutin meno = 49,4 (meno ilman vastusta = 48,1)
Lauhdutin paluu = 45
Virtaus = 37,39 l/min
Kaivolle = -2
Kaivolta = 0,8 <- Tää on puhdas arvaus. Mutta tuota luokkaa se jotakuinkin on. Vastus on kuitenkin auttanut ja siksi ei ole kylmemmät lämmöt kaivoon / kaivolta.

Ja näillä arvoilla 0,63
On selvästi huonompi kuin matalammalla paineella ja lämpötilalla.

Löytyykö sinulta n. 20bar/ 30C arvoja?

ATS

[OilToSoil]

Näillä arvoilla kompressorin sisäinen hyötysuhde on 0,69Ja näillä arvoilla 0,63
On selvästi huonompi kuin matalammalla paineella ja lämpötilalla.

Löytyykö sinulta n. 20bar/ 30C arvoja?

ATS

Eipä taida löytyä.
Ei taida tässä torpassa selvitä edes kesällä 30 C arvoilla!

Kumman lauhduttimen lukeman mukaan nyt laskit tuon viimeisimmän, kun siinä oli vastus käytössä ja se nosti menoveden lämpöä sillä reilulla asteella?
Eli kumpaa siinä tutkitaan?

[seppaant]

Kumman lauhduttimen lukeman mukaan nyt laskit tuon viimeisimmän, kun siinä oli vastus käytössä ja se nosti menoveden lämpöä sillä reilulla asteella?
Eli kumpaa siinä tutkitaan?

Laskin paineen mukaan, koska paine on se minkä mukaan näitä lasketaan.
Koska lämpötila ja paine kulkevat kutakuinkin käsi kädessä voidaan käyttää myös lämpötilaa. Lämpötila pitää kuitenkin muuttaa laskuja varten paineeksi ja tässä tulee laskelmiin epätarkkuutta.
Jos käytetään lämpötilaa niin heti lauhduttimen jälkeen.

Löytyisikö sitten jotain arvoja, jotka ovat arvojen 26,4bar_43.2/84,4C alapuolella?

ATS