Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Tyhmiä kysymyksiä  (Luettu 1118649 kertaa)

Poissa luokyio

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1320 : 28.02.16 - klo:08:43 »
Heitetään yksi tyhmä kysymys ilmoille: muuten sisälämpö on mukavan tasainen kun termostaatit on täysillä, mutta wc:ssä (turhan iso patteri pieneen tilaan) on muutaman asteen liian lämmin, ja lisäksi varastohuoneessa on normaali huonelämpötila vaikka siellä sinänsä voisi olla joku +15. Käsittääkseni termostaattien pienentäminen yleensä ottaen maalämmön kanssa on huono juttu, mutta toisaalta liian lämpimät tilat hukkaavat lämpöenergiaa... Eli kumpi pienempi paha sähkönkulutuksen kannalta, liian lämpimät yksittäiset tilat (ei kuitenkaan mukavuutta tms häiritse) vai termarilla kuristetut pari patteria?

Paikalla maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 443
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1321 : 28.02.16 - klo:09:20 »
Pistä siihen puskurin kylkeen joku halppis lämpötilan mittari ja toinen lämmityksen menoputkeen.
Pumpun käydessä on sitten helpohko päätellä tapahtuuko latausta vaiko ei.

Näitä olen käyttänyt.
http://www.ebay.com/itm/Mini-Digital-LCD-Display-Indoor-Temperature-Meter-Thermometer-Temp-Sensor-Probe-/191587680545?hash=item2c9b840121:g:hCgAAOSwpDdVYp28

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (yht. 22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattia sähköllä

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1322 : 28.02.16 - klo:09:29 »
Näitä olen käyttänyt.
http://www.ebay.com/itm/Mini-Digital-LCD-Display-Indoor-Temperature-Meter-Thermometer-Temp-Sensor-Probe-/191587680545?hash=item2c9b840121:g:hCgAAOSwpDdVYp28

No eipä oo hinnalla pilattu. :)
Tollasia joku 15 kpl pannuhuoneeseen, niin johan lähtee!

Jos noita tilaa useamman, niin toivottavasti näyttävät samaa lukemaa...
Kävin nimittäin niin, että ostin kerran two-packin digitaalisia sisälämpömittareita, niin näyttivätkin eri lukemaa. Ero oli alle asteen luokkaa, mutta kyllähän tuo nyt häiritsee ja pitäishän ne nyt näyttää tasan samaa lukua!
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Paikalla maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 443
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1323 : 28.02.16 - klo:09:50 »
No eipä oo hinnalla pilattu. :)
Tollasia joku 15 kpl pannuhuoneeseen, niin johan lähtee!

Jos noita tilaa useamman, niin toivottavasti näyttävät samaa lukemaa...
Kävin nimittäin niin, että ostin kerran two-packin digitaalisia sisälämpömittareita, niin näyttivätkin eri lukemaa. Ero oli alle asteen luokkaa, mutta kyllähän tuo nyt häiritsee ja pitäishän ne nyt näyttää tasan samaa lukua!

Kaikessa mittauksessa on virhettä, se kannatta muistaa.

Tilasin taannoin 3 ja yksi oli näytöstään rikki, mutta ne kaksi ne näytti (muistaakseni) 0,5C sisällä samaa.
Tilasin just muutaman lisää ja katsotaan mitä ne näyttää ....  kiinan kamaa, se pitää muistaa ;)
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (yht. 22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattia sähköllä

Poissa JPN

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 281
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1324 : 28.02.16 - klo:19:35 »
Heitetään yksi tyhmä kysymys ilmoille: muuten sisälämpö on mukavan tasainen kun termostaatit on täysillä, mutta wc:ssä (turhan iso patteri pieneen tilaan) on muutaman asteen liian lämmin, ja lisäksi varastohuoneessa on normaali huonelämpötila vaikka siellä sinänsä voisi olla joku +15. Käsittääkseni termostaattien pienentäminen yleensä ottaen maalämmön kanssa on huono juttu, mutta toisaalta liian lämpimät tilat hukkaavat lämpöenergiaa... Eli kumpi pienempi paha sähkönkulutuksen kannalta, liian lämpimät yksittäiset tilat (ei kuitenkaan mukavuutta tms häiritse) vai termarilla kuristetut pari patteria?
Termostaateja vierastetaan maalämmössä ettei kiertovettä pidetä turhan kuumana. Sinälläänhän termostaatti tekee tismalleen samaa, kuin kiertopiirien säätö, jotta eritiloihin saadaan halutut lämpötilat. WC:n ja varaston perussäätöjä tulisi kuristaa, siten että tiloissa on suurin piirtein haluttu l-tila.

Maalämmöllä pumpun säätökäyrä säädetään termostaatit auki, jotta kiertovesi on mahd. viileää. Tämän jälkeen termareita on ihan hyvin käyttää, leikkaamaan mm. auringon, takan tai säätökäyrän puutteiden aiheuttamia lämpöhuippuja.
LÄ V10.5/203, Enervent LTR-6 eco, maaviileällä

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1325 : 02.03.16 - klo:23:05 »
Termostaateja vierastetaan maalämmössä ettei kiertovettä pidetä turhan kuumana. Sinälläänhän termostaatti tekee tismalleen samaa, kuin kiertopiirien säätö, jotta eritiloihin saadaan halutut lämpötilat. WC:n ja varaston perussäätöjä tulisi kuristaa, siten että tiloissa on suurin piirtein haluttu l-tila.

Maalämmöllä pumpun säätökäyrä säädetään termostaatit auki, jotta kiertovesi on mahd. viileää. Tämän jälkeen termareita on ihan hyvin käyttää, leikkaamaan mm. auringon, takan tai säätökäyrän puutteiden aiheuttamia lämpöhuippuja.
Termareitakin on erilaisia. Tuossa toisessa kohteessani vaihtoivat jotkut satasen maksaneet ja
hyvin leikkaa lämpöä kun huone lämpeää liikaa. Suosittelen jos on paljon pattereita samassa linjassa.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1326 : 04.03.16 - klo:23:42 »
Kysymys.
Kuka on foorumin paras valehtelija?

Poissa Juffe

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 26
  • CTC Ecoheat 5.0 vm. 2004
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1327 : 05.03.16 - klo:00:44 »
Kysymys.
Kuka on foorumin paras valehtelija?
Minä! (valehtelin)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1328 : 05.03.16 - klo:00:47 »
Minä! (valehtelin)
Eniten valehtevaa etsitään ;)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1329 : 05.03.16 - klo:01:26 »
 Goetheborilaisittain. ( Lainaus.)
Mitä tämä sana tarkoittaa tällä foorumilla?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1330 : 05.03.16 - klo:09:56 »
Ohessa ote Heli Saksin diploomityöstä
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1331 : 05.03.16 - klo:22:57 »
Ohessa ote Heli Saksin diploomityöstä
No eipä auennut, mutta hieno diplomityö kaikenkaikkiaan.
Tuossa mainittiin että R410A on käytössä esim. ilmastointikoneissa ja ilmalämpöpumpuissa.
R407C suurin haitta on lämpöliukuma.
Tätä en ymmärrä, että miksi liukuma on haitallinen?
Paremmat Coppelot tuntuisi käytännössä tulevan alhaisilla keruun litkuilla.

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1332 : 09.03.16 - klo:09:36 »
Nyt pukkaa taas tyhmää kysymystä.

Automaatti-ilmaus kyseessä.
Minulla on koneen päällä kahdessa putkessa (puskurille meno ja paluu) automaatti-ilmausventtiilit sekä puskurin päällä omansa.
Kytkentäkaaviosta en noita kahta ensimmäistä löytänyt, vaan mielestäni siinä oli ainoastaan se puskurin katolla oleva ilmaus.

Ja se tyhmä kysymys: mitä haittaa tai hyötyä noista kahdesta sitten on?
Ovathan ne kaksi putkissa olevaa ilmausta toki korkeammalla kuin puskurin päällä oleva, mutta miksi noin moneen kohtaan laitettu?
Eihän niistä nyt mitään paineita karkaile turhan päiten tms.?
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1333 : 09.03.16 - klo:09:57 »
Automaatti-ilmaus kyseessä.
Minulla on koneen päällä kahdessa putkessa (puskurille meno ja paluu) automaatti-ilmausventtiilit sekä puskurin päällä omansa.
Kytkentäkaaviosta en noita kahta ensimmäistä löytänyt, vaan mielestäni siinä oli ainoastaan se puskurin katolla oleva ilmaus.

Ja se tyhmä kysymys: mitä haittaa tai hyötyä noista kahdesta sitten on?
Ovathan ne kaksi putkissa olevaa ilmausta toki korkeammalla kuin puskurin päällä oleva, mutta miksi noin moneen kohtaan laitettu?
Eihän niistä nyt mitään paineita karkaile turhan päiten tms.?

Ei niistä yleensä haittaa ole ja korkeimpaan kohtaan ne kannattaa asentaa. Siksi kai ne on sinulle laitettu.

Ne saattavat jossain vaiheessa vikaantua ja päästää vettä ulos. Tällöin paineet putoavat, mutta tämä tilanne pitäisi olla huomattavissa.

Ne pystyy yleensä vääntämään kiinni päällä olevasta muovisesta ruuvista, jos on varma, että systeemissä ei ole enää ilmaa. Tämä mahdollisesti vähentää riskiä vikaantumisesta.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1334 : 09.03.16 - klo:10:13 »
Ei niistä yleensä haittaa ole ja korkeimpaan kohtaan ne kannattaa asentaa. Siksi kai ne on sinulle laitettu.

Ne saattavat jossain vaiheessa vikaantua ja päästää vettä ulos. Tällöin paineet putoavat, mutta tämä tilanne pitäisi olla huomattavissa.

Ne pystyy yleensä vääntämään kiinni päällä olevasta muovisesta ruuvista, jos on varma, että systeemissä ei ole enää ilmaa. Tämä mahdollisesti vähentää riskiä vikaantumisesta.

Ok.

Niiden jokaisen alla on kyllä ihan metallinen kahva, eli sulku, joten saan ne kyllä kiinnikin.
Jos vaikka laittaisinkin sitten kiinni, kun ei tuota vettä oo tarvinnu vähään aikaan järjestelmään lisätä.
Kovien pakkasten jälkeen piti pikkaisen laittaa lisää vettä, kun pakkasillahan kävi niin, että kun veden lämpöä nostettiin huomattavasti vastustenkin avulla, niin muutamana päivänä oli ylivuotoputkesta tullut vettä pannuhuoneen lattialle. Ja sitten kun kelit lauhtui, niin verkoston paine luonnollisesti laski.

Mietin vain noita ilmauksia, kun koneessa oleva itsessään oleva paineen lukema näyttää aina vähän pienempää lukemaa kuin ulkoinen painemittari.
Voi tietysti johtua siitä, että mittaus on eri kohdassa järjestelmää?
Jostain vain luin juurikin tuon, että voisi olla hyvä laittaa jossain vaiheessa sulut ilmauksista kiinni.

Ja toinen seikka on se, että eilenkin kun seurasin koneen käyntiä, niin yläpaineet olivat aluksi 25,6 bar ja kohta 25,3 ja 25,2, nousten taas pian takaisin 25,6 bariin. Kuumakaasu ei laskenut samaan aikaan mihinkään.
Tosin nämähän taitavat olla kompuran paineita ja noilla lämmitysjärjestelmän ilmauksilla ei taida olla mitään yhteyttä mihinkään yläpaineeseen?
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1335 : 09.03.16 - klo:13:18 »
Niiden jokaisen alla on kyllä ihan metallinen kahva, eli sulku, joten saan ne kyllä kiinnikin.
Jos vaikka laittaisinkin sitten kiinni, kun ei tuota vettä oo tarvinnu vähään aikaan järjestelmään lisätä.
Kovien pakkasten jälkeen piti pikkaisen laittaa lisää vettä, kun pakkasillahan kävi niin, että kun veden lämpöä nostettiin huomattavasti vastustenkin avulla, niin muutamana päivänä oli ylivuotoputkesta tullut vettä pannuhuoneen lattialle. Ja sitten kun kelit lauhtui, niin verkoston paine luonnollisesti laski.

Ahaa, sinulla on hyvin asennettu, kun on sulutkin. Minulle ei asentaja suonut tätä luksusta...

Laita vaan sulut kiinni.

Sen sijaan tuo varoventtiilin päästäminen ei välttämättä ole ihan normaalia, edes kovilla pakkasilla. Toimiikohan sinun paisunta-astia oikein? Ilmeisesti kalvopaisunta-astia laitettu sinullakin.

Mietin vain noita ilmauksia, kun koneessa oleva itsessään oleva paineen lukema näyttää aina vähän pienempää lukemaa kuin ulkoinen painemittari.
Voi tietysti johtua siitä, että mittaus on eri kohdassa järjestelmää?
Jostain vain luin juurikin tuon, että voisi olla hyvä laittaa jossain vaiheessa sulut ilmauksista kiinni.

Ja toinen seikka on se, että eilenkin kun seurasin koneen käyntiä, niin yläpaineet olivat aluksi 25,6 bar ja kohta 25,3 ja 25,2, nousten taas pian takaisin 25,6 bariin. Kuumakaasu ei laskenut samaan aikaan mihinkään.
Tosin nämähän taitavat olla kompuran paineita ja noilla lämmitysjärjestelmän ilmauksilla ei taida olla mitään yhteyttä mihinkään yläpaineeseen?

Luetko noita lämmitysverkon paineita kiertopumpun ollessa käynnissä vai seis?
Käynnissä ollessa paineissa on virtausvastuksen aiheuttaman paine-eron verran eroa. Kiertopumpun ollessa pysähdyksissä eroa ei pitäisi olla, paitsi mittareiden korkeusasemasta tulevan eron verran. Missä kohdissa korkeussuunnassa mittarit on?

Kylmäaineen paineella ei ole mitään yhteyttä lämmityspiirin paineisiin (tosin kylmäaineen painetta ja tulistumista voidaan ihmetellä erikseen, pienemmällä prioriteetilla).
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1336 : 09.03.16 - klo:13:29 »
Ahaa, sinulla on hyvin asennettu, kun on sulutkin. Minulle ei asentaja suonut tätä luksusta...

Laita vaan sulut kiinni.

Sen sijaan tuo varoventtiilin päästäminen ei välttämättä ole ihan normaalia, edes kovilla pakkasilla. Toimiikohan sinun paisunta-astia oikein? Ilmeisesti kalvopaisunta-astia laitettu sinullakin.

Luetko noita lämmitysverkon paineita kiertopumpun ollessa käynnissä vai seis?
Käynnissä ollessa paineissa on virtausvastuksen aiheuttaman paine-eron verran eroa. Kiertopumpun ollessa pysähdyksissä eroa ei pitäisi olla, paitsi mittareiden korkeusasemasta tulevan eron verran. Missä kohdissa korkeussuunnassa mittarit on?

Kylmäaineen paineella ei ole mitään yhteyttä lämmityspiirin paineisiin (tosin kylmäaineen painetta ja tulistumista voidaan ihmetellä erikseen, pienemmällä prioriteetilla).

Mutta eikös se varoventtiilin ruikkiminen ole sinänsä normaalia, kun veden lämpö nousee vaikka jostain 40 asteesta 55 asteeseen, niin kasvaahan siinä paine samalla?
Vai pitäisikö kalvopaisarin kumota tuo efekti kokonaan?
Eli kun näillä keleillä paine on n. 1 bar, niin kovemmilla pakkasilla verkoston paine nousee 1,5 bariin ja tämän jälkeen laskee vettä pihalle.

Minulla ei ole mitään käryä, missä kohdin koneen sisällä on paineen mittaus. Kaikesta päätellen se on jossain koneen yläosan lähettyvillä, kun siellä ne kaikki kilkkeet muutenkin on.
Kalvopaisari taas on suunnilleen koneen yläreunan tasalla, eli korkeuseroa ei pitäisi juurikaan olla.
Ja arvoja olen katsonut koneen käydessä, en muista tarkalleen onko eroa silloin, kun kone lepää. Muistaakseni silloinkin on...
Mutta sama juttu kaivon paineiden kanssa, kone ilmoittaa hieman vähemmän, mitä ulkopuolinen mittari.
Eilen taisi koneen ilmoituksen mukaan olla kaivossa painetta 0,67 bar koneen käydessä.

Ja onhan noita kylmäaineen tulistumisia ja paineita ihmetelty aiemmin jo jonkin verran, tässä samassa ketjussa.  :)
Ihmettelin vain sitäkin, miksi paineet heilui edes takaisin muutaman kymmenyksen verran.
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1337 : 09.03.16 - klo:13:38 »
Mutta eikös se varoventtiilin ruikkiminen ole sinänsä normaalia, kun veden lämpö nousee vaikka jostain 40 asteesta 55 asteeseen, niin kasvaahan siinä paine samalla?
Vai pitäisikö kalvopaisarin kumota tuo efekti kokonaan?

Minun mielestäni oikein suunnitellussa ja mitoitetussa järjestelmässä paisarin pitäisi kumota tuo. Tai siis ei välttämättä ihan kokonaan kumota, mutta niin paljon ettei varoventtiilin normaalioloissa tarvitse toimia.

Minkä kokoinen paisunta-astia sinulla on? Oletko tarkistanut sen esipainetta? Tai sitä, että kalvo on ehjä? (Paisarin kaasupuolen venttiilistä jos hieman painaa, niin ulos ei saa tulla vettä. Ei pidä painaa liian pitkään, ettei esipaine muutu liikaa.)
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1338 : 09.03.16 - klo:13:42 »
Minun mielestäni oikein suunnitellussa ja mitoitetussa järjestelmässä paisarin pitäisi kumota tuo. Tai siis ei välttämättä ihan kokonaan kumota, mutta niin paljon ettei varoventtiilin normaalioloissa tarvitse toimia.

Minkä kokoinen paisunta-astia sinulla on? Oletko tarkistanut sen esipainetta? Tai sitä, että kalvo on ehjä? (Paisarin kaasupuolen venttiilistä jos hieman painaa, niin ulos ei saa tulla vettä. Ei pidä painaa liian pitkään, ettei esipaine muutu liikaa.)

Oisko se sen 18 l...? Se normaali punainen pönttö, mikä tuntuu olevan aika yleinen.
Pitänee paneutua tuohon esipaineeseen. En oo uskaltanut ikinä sitä sorkkia.
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1339 : 09.03.16 - klo:13:52 »
Pitää vielä selvyyden vuoksi mainita, että on normaalia lämpimän käyttöveden varoventtiilistä tulla jonkin verran vettä käyttöveden lämmityssyklin aikana. Käyttövedelle ei yleensä Suomessa laiteta paisunta-astioita. (Itse haluaisin tosin tietää, että eikö se mahdollisesti rasita käyttövesiputkia, kun paine säännöllisesti nostetaan 10 bariin.)

Sen sijaan lämmitysverkon varoventtiilin toiminta on poikkeuksellista.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1340 : 09.03.16 - klo:13:57 »
Pitää vielä selvyyden vuoksi mainita, että on normaalia lämpimän käyttöveden varoventtiilistä tulla jonkin verran vettä käyttöveden lämmityssyklin aikana. Käyttövedelle ei yleensä Suomessa laiteta paisunta-astioita. (Itse haluaisin tosin tietää, että eikö se mahdollisesti rasita käyttövesiputkia, kun paine säännöllisesti nostetaan 10 bariin.)

Sen sijaan lämmitysverkon varoventtiilin toiminta on poikkeuksellista.

Tuosta tulikin mieleeni, että se käyttöveden ylivuotoputki taitaakin olla tällä hetkellä koneen ja seinän välissä näkymättömissä...
Sehän tulee jostain kohdin koneen takaapaneelista ymmärtääkseni ulos.
Enkä pääse koneen taakse millään, että saisin näkyviin.

Sitä meillä tapahtuu käyttöveden kanssa, että ainakin yläkerran hanoista purskahtaa välillä vettä, siis jos hanan laittaa auki ja laskee hetken aikaa.
Aivan kuin jotain ilmaa tai painetta kertyisi putkistoon. Pitäsköhän käyttövettä varten lisätä joku paineen tasaaja tms....?
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1341 : 09.03.16 - klo:17:05 »
Pitää vielä selvyyden vuoksi mainita, että on normaalia lämpimän käyttöveden varoventtiilistä tulla jonkin verran vettä käyttöveden lämmityssyklin aikana. Käyttövedelle ei yleensä Suomessa laiteta paisunta-astioita. (Itse haluaisin tosin tietää, että eikö se mahdollisesti rasita käyttövesiputkia, kun paine säännöllisesti nostetaan 10 bariin.)

Oon tuota asiaa ihmetellytkin täällä noin vuosi takaperin...

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6164.0
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1342 : 09.03.16 - klo:23:15 »
Noista paineista vielä...

Tuli tarkistettua, että koneen ollessa levossa näyttää keruun osalta kumpikin painemittari suht samaa.
Eli koneen sisäinen sekä ulkoinen mittari.

Mutta lämmityspiirin puolella on eroa niin lepotilassa kuin käynnin aikaisessa paineessa.
Levossa näytti koneen oma mittari 0,63 bar ja analoginen ulkoinen mittari 0,9 bar.
Ehkä toinen kaipaa pientä kalibrointia...
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1343 : 10.03.16 - klo:08:56 »
Lainaus
Mutta lämmityspiirin puolella on eroa niin lepotilassa kuin käynnin aikaisessa paineessa.
Levossa näytti koneen oma mittari 0,63 bar ja analoginen ulkoinen mittari 0,9 bar.
Ehkä toinen kaipaa pientä kalibrointia...
Sinullahan on kaikkiaan kolme kiertovesipumppua, Stiebelin oma, lattialämmityksen ja pattereiden.
Pysäytä ne kaikki ja vertaa sitten vasta painemittareita.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1344 : 10.03.16 - klo:09:07 »
Sinullahan on kaikkiaan kolme kiertovesipumppua, Stiebelin oma, lattialämmityksen ja pattereiden.
Pysäytä ne kaikki ja vertaa sitten vasta painemittareita.

ATS

Ai niin joo, totta tosiaan... Pyöriihän ne ulkoiset kokoajan...

Nyt kun oot siinä linjoilla, niin pakko kysyä vähän niihin vanhoihin mittauksiin liittyen.
Testasin vielä eilen kompuran paineita ja kaasun lämpöjä siten, että pysäytin shuntatun piirin kiertovesipumpun ja jätin suoran piirin toimintaan.
Tulokset eivät olleet niin hyviä kuin silloin kun pyöritin pelkkää shuntattua piiriä.
Silloinhan kaasut ja lämmöt näyttivät paljon paremmilta.

Mistähän tuo voi nyt johtua?
Selvästi alkaa haiskahtaa siltä, että suora piiri vähän jarruttaisi koneen toimintaa.
Ampuilin ir-mittarilla meno-paluun eroja. Kun lauhduttimella delta oli 5 astetta, niin melkein koko käynnin ajan oli suoran piirin delta alle 5 astetta.
4 - 4,5 astetta oli pitkään, aivan syklin lopussa lähestyi 5 astetta.
Voiko tuosta millään päätellä, että se suoran piirin pumppu olisi suhteessa liian kovalla verrattuna puskurin lataukseen?
Eihän tässä ole tietoa todellisesta virtauksesta.
Ei kai se auta kuin laittaa ulkoinen vaikka ykköselle ja sisäinen täysille ja katsoa miltä sitten näyttää.
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa noble

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 324
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1345 : 10.03.16 - klo:09:32 »
Paineistetun (~1,2bar) keruupiirin (kaivo 180m) kaivolle paluun takaiskun venttiili rämisee räpärrää liuospumpun käydessä.

Tarvisiko asialle tehdä jotain vai antaako ääntää? Jotain paine-eroa tapahtuu, mutta miksi?

Takaisku on asennettu heti pumpun päältä lähtevään putkeen 90 asteen mutkan jälkeen. Takaiskun jälkeen on T-haara, alas menee kaivolle ja ylhäältä tulee konvektorilta paluu linja (suljettu piiri kun konvektori ei ole käytössä)
Nibe 1245-8 / 180m kaivo

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1346 : 10.03.16 - klo:09:48 »
Paineistetun (~1,2bar) keruupiirin (kaivo 180m) kaivolle paluun takaiskun venttiili rämisee räpärrää liuospumpun käydessä.

Tarvisiko asialle tehdä jotain vai antaako ääntää? Jotain paine-eroa tapahtuu, mutta miksi?

Takaisku on asennettu heti pumpun päältä lähtevään putkeen 90 asteen mutkan jälkeen. Takaiskun jälkeen on T-haara, alas menee kaivolle ja ylhäältä tulee konvektorilta paluu linja (suljettu piiri kun konvektori ei ole käytössä)
Minulla oli sama ongelma.
Takaisku on Y-mallinen ja asennettu vaakaputkeen.
Otin vieterin pois, räplätys loppui ja toimii edelleen tehtävässään.

Riippuen takaiskun rakenteesta ja asennussuunnasta, voi kokeilla vieterin lyhentämistä tai kokonaan poistamista.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1347 : 10.03.16 - klo:09:54 »
Lainaus
Testasin vielä eilen kompuran paineita ja kaasun lämpöjä siten, että pysäytin shuntatun piirin kiertovesipumpun ja jätin suoran piirin toimintaan.
Tulokset eivät olleet niin hyviä kuin silloin kun pyöritin pelkkää shuntattua piiriä.
Silloinhan kaasut ja lämmöt näyttivät paljon paremmilta.

Mistähän tuo voi nyt johtua?
Selvästi alkaa haiskahtaa siltä, että suora piiri vähän jarruttaisi koneen toimintaa.
Ampuilin ir-mittarilla meno-paluun eroja. Kun lauhduttimella delta oli 5 astetta, niin melkein koko käynnin ajan oli suoran piirin delta alle 5 astetta.
4 - 4,5 astetta oli pitkään, aivan syklin lopussa lähestyi 5 astetta.
Voiko tuosta millään päätellä, että se suoran piirin pumppu olisi suhteessa liian kovalla verrattuna puskurin lataukseen?
Eihän tässä ole tietoa todellisesta virtauksesta.
Ei kai se auta kuin laittaa ulkoinen vaikka ykköselle ja sisäinen täysille ja katsoa miltä sitten näyttää.
Tästä on vaikea sanoa mitään ilman kunnollista mittaussysteemiä.
Kun olet näinkin kiinnostunut asiasta, hanki LogTemp ja 1-wire mittaussysteemi, niin pääset epätietoisuudesta.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1348 : 10.03.16 - klo:09:56 »
Tästä on vaikea sanoa mitään ilman kunnollista mittaussysteemiä.
Kun olet näinkin kiinnostunut asiasta, hanki LogTemp ja 1-wire mittaussysteemi, niin pääset epätietoisuudesta.

ATS

Pitää varmaan hankkia.
Kunhan tutustun ensin, että mikä se sellainen on...  :D
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1349 : 10.03.16 - klo:12:15 »
Pitää varmaan hankkia.
Kunhan tutustun ensin, että mikä se sellainen on...  :D
Shunttipiiristähän tulee kylmää varaajan pohjalle.
Jos se pattereiden pumppu on liian isolla, niin kuumaa tulee varaajan pohjalle. Jos pattereissa vaan teho riittää, niin voisi hidastaa sitä pattereiden pumpun nopeutta.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1350 : 11.03.16 - klo:22:31 »
Tyhmä kysymys.
Miksi ilmakompurat ovat yleensä mäntävehkeitä?
Eikö scrolleja voi käyttää tähän tarkoitukseen?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1351 : 13.03.16 - klo:09:50 »
OilToSoil
Lainaus
pakko kysyä vähän niihin vanhoihin mittauksiin liittyen.
Testasin vielä eilen kompuran paineita ja kaasun lämpöjä siten, että pysäytin shuntatun piirin kiertovesipumpun ja jätin suoran piirin toimintaan.
Tulokset eivät olleet niin hyviä kuin silloin kun pyöritin pelkkää shuntattua piiriä.
Silloinhan kaasut ja lämmöt näyttivät paljon paremmilta.

Mistähän tuo voi nyt johtua?
Selvästi alkaa haiskahtaa siltä, että suora piiri vähän jarruttaisi koneen toimintaa.
Ampuilin ir-mittarilla meno-paluun eroja. Kun lauhduttimella delta oli 5 astetta, niin melkein koko käynnin ajan oli suoran piirin delta alle 5 astetta.
4 - 4,5 astetta oli pitkään, aivan syklin lopussa lähestyi 5 astetta.
Voiko tuosta millään päätellä, että se suoran piirin pumppu olisi suhteessa liian kovalla verrattuna puskurin lataukseen?
Eihän tässä ole tietoa todellisesta virtauksesta.
Ei kai se auta kuin laittaa ulkoinen vaikka ykköselle ja sisäinen täysille ja katsoa miltä sitten näyttää.
Edelleen jäi mietityttään tämä sun systeemin toiminta.
Onhan putkistokaavio oheisen kuvan mukainen?
Jos on, niin mittaa lämpötilat pisteistä A - F normaalin käyntijakson alku-, keski- ja loppuvaiheessa.
Jos mahdollista niin kaikki mittaukset samanlaisista putkista ja mittauskohdissa samanlaiset tummat teipit.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 906
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1352 : 13.03.16 - klo:10:15 »
OilToSoilEdelleen jäi mietityttään tämä sun systeemin toiminta.
Onhan putkistokaavio oheisen kuvan mukainen?
Jos on, niin mittaa lämpötilat pisteistä A - F normaalin käyntijakson alku-, keski- ja loppuvaiheessa.
Jos mahdollista niin kaikki mittaukset samanlaisista putkista ja mittauskohdissa samanlaiset tummat teipit.

ATS

Se on juurikin tuon kuvan mukainen.

Ja suorassa lämmityspiirissä on vielä kuvioita sotkemassa se kylppärin lattialämmitys, mutta se ei tuohon kuvaan vaikuta mitenkään.
Sen lämpötilaa rajoitetaan paluulämpötilan mukaan, Oventrop RTL taisi olla nimeltään venttiili ja säätölaite.

Mittailen lämmöt jossain sopivassa välissä, eli joskus illalla.
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1353 : 13.03.16 - klo:23:08 »
Uusi pähkäily.
Tuli mieneen tälläinen.
Mitä jos upottaisi kaivoon vastuslangan sidottuna tuohon keruun putkeen.
Paneelit katolla syöttäisi sitten kaivoon tehostetusti auringon lämmön :-[
Tai voisihan joku tuulimyllykin toimia etenkin  talviolosuhteissa ihan hyvin.

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1354 : 14.03.16 - klo:00:22 »
Mitä jos upottaisi kaivoon vastuslangan sidottuna tuohon keruun putkeen.
Paneelit katolla syöttäisi sitten kaivoon tehostetusti auringon lämmön :-[
Tai voisihan joku tuulimyllykin toimia etenkin  talviolosuhteissa ihan hyvin.

Jos on paneelit katolla tai tuulimylly, niin laita ne vastukset lämmönjakoon / varaajaan ja lämmitä suoraan sitä. Tai jos virtaa tulee tarpeeksi, pyöritä MLP:n kompressoria sillä.

Miksi haluaisit kaivoa lämmittää?
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1355 : 14.03.16 - klo:09:59 »
Lainaus
Uusi pähkäily.
Tuli mieneen tälläinen.
Mitä jos upottaisi kaivoon vastuslangan sidottuna tuohon keruun putkeen.
Paneelit katolla syöttäisi sitten kaivoon tehostetusti auringon lämmön :-[
Tai voisihan joku tuulimyllykin toimia etenkin  talviolosuhteissa ihan hyvin.
Kaivoon syötetty energia nostaa keruuliuoksen lämpötilaa ja kohonneesta lämpötilasta johtuen on COP 3%/aste parempi.
Oletetaan 8 kW lämpöpumppu, jonka COP on 4,00
Kaivosta otetaan 6 kW ja sähköverkosta 2 kW tehoa.
Jos keruun Dt on 3,00 C saadaan virtaukseksi 0,488 l/s
Jos kaivosta tulevaa nestettä lämmitetään ulkopuolisella 1 kW:n teholla nousee keruuliuoksen lämpötila 0,50 C
COP kasvaa 3%/C*0,5C=1,5%, COP 4,00->4,06
Ottoteho laskee 2,000 kW-> 1,970 kW = 30W

Yhden kilowatin panostuksella saadaan 30W tulos.
Tämän järjestelmän hyötysuhde on 3%

Kysymys ei ollut tyhmä, mutta joka tällaisen järjestelmän rakentaa on tyhmä.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1356 : 20.03.16 - klo:01:10 »
Kaivoon syötetty energia nostaa keruuliuoksen lämpötilaa ja kohonneesta lämpötilasta johtuen on COP 3%/aste parempi.
Oletetaan 8 kW lämpöpumppu, jonka COP on 4,00
Kaivosta otetaan 6 kW ja sähköverkosta 2 kW tehoa.
Jos keruun Dt on 3,00 C saadaan virtaukseksi 0,488 l/s
Jos kaivosta tulevaa nestettä lämmitetään ulkopuolisella 1 kW:n teholla nousee keruuliuoksen lämpötila 0,50 C
COP kasvaa 3%/C*0,5C=1,5%, COP 4,00->4,06
Ottoteho laskee 2,000 kW-> 1,970 kW = 30W

Yhden kilowatin panostuksella saadaan 30W tulos.
Tämän järjestelmän hyötysuhde on 3%

Kysymys ei ollut tyhmä, mutta joka tällaisen järjestelmän rakentaa on tyhmä.

ATS
Asia ymmärretty.
Vieläkään en kyllä ymmärrä että miten voi kaivolta tulevan litkun
keinotekoinen nostaminen esim. kilowatin teholla sähköllä ennen höyrystintä
antaa jotain kolmen prossan tuoton? Haloo
Eikö ole aivan sama miten tuo kaivon tulolitku lämmitetään?

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1357 : 20.03.16 - klo:10:10 »
Vieläkään en kyllä ymmärrä että miten voi kaivolta tulevan litkun
keinotekoinen nostaminen esim. kilowatin teholla sähköllä ennen höyrystintä
antaa jotain kolmen prossan tuoton? Haloo
Eikö ole aivan sama miten tuo kaivon tulolitku lämmitetään?

Koska kaivosta otetaan silloin vähemmän.

Vaikka vastuslämmitys on juuri ennen höyrystintä, höyrystimen dT ei merkittävästi muutu. Kaivoon siis palaa aiempaa lämpimämpää nestettä => se ei lämpene kaivossa yhtä paljon.

Vastuslämmitys siis tulee pääosin kaivon tehon tilalle, ei sen lisäksi.

Voihan vaikka koko kaivon korvata vastuksella. Tällöin tosin COP on 1 ja järjestelmä vähän turhan kallis, kun samaan pääsee EcoWatilla.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1358 : 20.03.16 - klo:12:29 »
Kimmo-L
Lainaus
Vastuslämmitys siis tulee pääosin kaivon tehon tilalle, ei sen lisäksi.
Tässä on kiteytetty oleellisin asia.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1359 : 20.03.16 - klo:21:45 »
"Vastuslämmitys tulee pääosin kaivon tilalle, ei sen lisäksi". Juuri tuota haen.
kilowatti lauhduttimen jälkeen vastuksella antaa tasan kilowatin lisää.
Luulisi kumminkin hyötysuhteen olevan parempi tuolla kilowatilla höyrystimen kautta kuin
että suoraan lämmitykseen?
Mitä olen seuraillut keskusteluja niin pääosin kaivon mitoitus on mennyt pieleen, eikä niinkään muu järjestelmä.
Kaivo siis kyykkää enemmän  yleensä varsinkin pitkillä pakkasjaksoilla kuin lämmitysjärjestelmä.
Mitä foorumilla olleita kylmiksien käppyröitä katsoessa tulee mieleen?
Kun mennään nollan alle viinan lämmöissä niin enää ei päde tuo 3% alenema höyrystimen tehossa, vaan
romahdus on paljon suurempi.
Pumpun antoteho johtuen väärin mitoitetuista levareista romahtaa (tai väärästä kylmäaineesta). Eli kolmen kw vastus ei nostakkaan pumpun tehoa tuota kolmea kilowattia, vaan ylläpitää (hädintuskin) ilmoitettua pumpun nimellistä tehoa.
Nyt kun kaivolta saataisiinkin kaivon oma tuotto ja sitten vastuksilla vaikka 2kw, niin viina olisi vielä
hyvinkin reilusti plussalla ja kylmäainepiirin toiminta ei romahtaisi.