Tyhmiä kysymyksiä

[Kimmo_L]

"Vastuslämmitys tulee pääosin kaivon tilalle, ei sen lisäksi". Juuri tuota haen.
kilowatti lauhduttimen jälkeen vastuksella antaa tasan kilowatin lisää.

Kyllä, näin on (sillä edellytyksellä, että lämpö siirtyy lämmönjaossa tehokkaasti ja lauhtumislämpö ei kovin paljon nouse).

Luulisi kumminkin hyötysuhteen olevan parempi tuolla kilowatilla höyrystimen kautta kuin
että suoraan lämmitykseen?

Miksi?

Maalämpöpumppu on nimensä mukaisesti pumppu, joka siirtää lämpöä keruupiiristä lämmönjakoon. Lämpöenergia vain siirretään puolelta toiselle; ei se siinä mitenkään monistu.  Kun höyrystimen puolelle syötetään vastuksella yksi kWh energiaa, lämpöpumppu siirtää sen kWh:n lämmönjaon puolelle. Koska sen syöttäminen höyrystimen puolelle kuitenkin nostaa keruunesteen lämpötilaa, se aiheuttaa, että kaivosta siirtyy vähemmän energiaa keruunesteeseen.

Mitä olen seuraillut keskusteluja niin pääosin kaivon mitoitus on mennyt pieleen, eikä niinkään muu järjestelmä.
Kaivo siis kyykkää enemmän  yleensä varsinkin pitkillä pakkasjaksoilla kuin lämmitysjärjestelmä.

Näinhän se on. Siksi haluankin varoittaa tilaamasta lyhintä kaivoa tarjonneelta, vaikka se houkuttelevan edulliselta vaikuttaisi. Kannattaa aina ottaa kaivon mitoitus varman päälle ja porata kaivo vähintään eri tarjousten/mitoitusten keskiarvon mukaan ja mieluummin vielä vähän lisää.

Kuten toisessa ketjussa täällä todettiin, lyhyttä kaivoa voi jälkikäteen paikata tekemällä vaakakeruulenkki maahan sen lisäksi sarjaan kaivon kanssa, jos pihassa on sopivaa tilaa. Hankalahkoa ja suhteellisen kallista sekin on, joten kannattaa porata kaivo heti kerralla kunnolliseksi.

Jos sitten käy huono tuuri esimerkiksi maaperän kalliotyypin kanssa, vaikka metrejä onkin yritetty laittaa tarpeeksi, niin silloin voi harkita vaakalenkkiä lisäksi.

[peki]

Voiko joku oikeasti väittää että pumpun antama teho laskee kolme prossaa
jokaisella keruun viileämmällä asteella?
Eli saisimme nolla kaivolla esim 5,3kw ja -10 keruulla 4.8kw?
Sitten kun lisätään tähän kompuran noussut ottoteho verkosta niin kolme prosenttia on todella kaukana oikeasta.

[seppaant]

Voiko joku oikeasti väittää että pumpun antama teho laskee kolme prossaa
jokaisella keruun viileämmällä asteella?
Minä en ainakaan ole näin väittänyt.
Esko Kaappolan mukaan hyötysuhde (COP), ei teho, laskee n. 3% keruulta tulevan liuoksen jäähtyessä yhden asteen, Dt:n pysyessä samana.

Eli saisimme nolla kaivolla esim 5,3kw ja -10 keruulla 4.8kw?
Sitten kun lisätään tähän kompuran noussut ottoteho verkosta niin kolme prosenttia on todella kaukana oikeasta.
Minkälaisella rosenttilaskulla on tähän tulokseen päästy?
Laitahan laskuesimerkki tai todelliseen mittausdataan perustuva laskelma.

ATS

[sailor]

Ruotsin maalämpöpumpputestin mittaustuloksista tuon pystyy aika hyvin kalkuloimaan.

[peki]

Voiko joku oikeasti väittää että pumpun antama teho laskee kolme prossaa
jokaisella keruun viileämmällä asteella?
Minä en ainakaan ole näin väittänyt.
Esko Kaappolan mukaan hyötysuhde (COP), ei teho, laskee n. 3% keruulta tulevan liuoksen jäähtyessä yhden asteen, Dt:n pysyessä samana.

Eli saisimme nolla kaivolla esim 5,3kw ja -10 keruulla 4.8kw?
Sitten kun lisätään tähän kompuran noussut ottoteho verkosta niin kolme prosenttia on todella kaukana oikeasta.
Minkälaisella rosenttilaskulla on tähän tulokseen päästy?
Laitahan laskuesimerkki tai todelliseen mittausdataan perustuva laskelma.

ATS

Laskin että kaivo antaisi 1% vähemmän tehoa jokaisella asteella kun kaivo viilenee.
Näin ollen 10 asteen tiputus keruulta tekisi noin 500w jos nollakaivolla tulisi tuo reilu viisi kilowattia.
Tämähän ei voi pitää paikkansa koska tehomenetys on huomattavasti suurempi jopa yli nollakeruulla.
Hyötysuhdetta en osaa laskea.
Mikä tuo Sailorin mainitsema testi on, linkki olis kiva?

[seppaant]

Laskin että kaivo antaisi 1% vähemmän tehoa jokaisella asteella kun kaivo viilenee.
Näin ollen 10 asteen tiputus keruulta tekisi noin 500w jos nollakaivolla tulisi tuo reilu viisi kilowattia.
Tämähän ei voi pitää paikkansa koska tehomenetys on huomattavasti suurempi jopa yli nollakeruulla

Onko sinulla faktaa näiden väittämien tueksi?

Eihän se kaivosta otettava teho mihinkään putoa, jos Dt pysyy smana.

ATS

[peki]

Onko sinulla faktaa näiden väittämien tueksi?

Eihän se kaivosta otettava teho mihinkään putoa, jos Dt pysyy smana.

ATS

Pakkohan tehon on tipahtaa jos kaivo viilenee vaikka DT pysyisikin samana.
96
Yleistä / Vs: Höpinää kompressoreista, niiden eroista sekä kylmäainepuolesta ylipäätään
« : 27.02.16 - klo:16:27 »
Ottamatta sen enempää kantaa kuvan oikeellisuudesta, niin tuostakin näkee hyvin kuinka
käy kun ensiöpiiri viilenee.

[seppaant]

Pakkohan tehon on tipahtaa jos kaivo viilenee vaikka DT pysyisikin samana.
96
Yleistä / Vs: Höpinää kompressoreista, niiden eroista sekä kylmäainepuolesta ylipäätään
« : 27.02.16 - klo:16:27 »
Ottamatta sen enempää kantaa kuvan oikeellisuudesta, niin tuostakin näkee hyvin kuinka
käy kun ensiöpiiri viilenee

Nestevirtauksen (esim energiakaivon keruu) lämpöteho lasketaan kaavalla:
P=F*Dt*c  (Teho = virtaus*lämpötilaero*ominaislämpö)
Tässä tehon laskentakaavassa ei esiinny lainkaan nesteen lämpötilaa.
Keruunesteen lämpötila kylläkin vaikuttaa moniin maalämpöpumpun suoritusarvoihin.

Yleistä / Vs: Höpinää kompressoreista, niiden eroista sekä kylmäainepuolesta ylipäätään
« : 27.02.16 - klo:16:27 »

Tämän viittauksen kuvalla ja kaivosta otettavalla teholla ei ole mitään tekemistä keskenään.

ATS

[peki]

Nestevirtauksen (esim energiakaivon keruu) lämpöteho lasketaan kaavalla:
P=F*Dt*c  (Teho = virtaus*lämpötilaero*ominaislämpö)
Tässä tehon laskentakaavassa ei esiinny lainkaan nesteen lämpötilaa.
Keruunesteen lämpötila kylläkin vaikuttaa moniin maalämpöpumpun suoritusarvoihin.
Tämän viittauksen kuvalla ja kaivosta otettavalla teholla ei ole mitään tekemistä keskenään.

ATS

No eipä ole, mutta ymmärsin tuosta että pumpun "kuumapää" romahtaa kun keruu viilenee liikaa.
Täytyy laittaa tuon oman pumpun tehon lasku lauhduttimelta laskien kun keruu viilenee.

[peki]

No niin, laatan tai paluulitkun  kytkentäerotus 5C. Startti oli 27.5 ja pysäytys 32,5C.

DT lauhduttimelta     Tulo keruulta, dt pysyy samana.
8,9                          4,3
8,7                          3,8
8,3                          2,9
8,2                          2,7
8,0                          2,4
7,9                          2,3
7,9                          2,1
7,9                          2,0
7,8                          2.0
7,7                          1,9

Tässä vähän laskenta-apua tarvittaisi. Oletetaan että lauhduttimen virtaama on 0,2l/s
Paljonko siis pumpun teho laskee kun keruu laskee?
Toki viiden asteen nousu lauhduttimelta merkitsee jotain, mutta aika vähän.

Pumppu kävi reilu kaksi tuntia ja alusta ja lopusta jäi muutama kymmenys pois laskuista.
Olisi mukava nähdä sakupumpuilla ja eri kylmiksillä tehty ajo.
Itellä en pääse alle 1,5C asteen tulolämmöillä keruulta koskaan, mutta jossain on raja
oltava että höyrystintä on järkevämpää alkaa lämmittämään vastuksella kuin pelkkää lämmitysjärjestelää.
Toisinsanoen huono keruu hyydyttää pumpun coppelot enempi kuin korkeampi meno lämmitysjärjestelmässä.

[Kimmo_L]

Tässä vähän laskenta-apua tarvittaisi. Oletetaan että lauhduttimen virtaama on 0,2l/s
Paljonko siis pumpun teho laskee kun keruu laskee?
Toki viiden asteen nousu lauhduttimelta merkitsee jotain, mutta aika vähän.

Pumppu kävi reilu kaksi tuntia ja alusta ja lopusta jäi muutama kymmenys pois laskuista.
Olisi mukava nähdä sakupumpuilla ja eri kylmiksillä tehty ajo.
Itellä en pääse alle 1,5C asteen tulolämmöillä keruulta koskaan, mutta jossain on raja
oltava että höyrystintä on järkevämpää alkaa lämmittämään vastuksella kuin pelkkää lämmitysjärjestelää.
Toisinsanoen huono keruu hyydyttää pumpun coppelot enempi kuin korkeampi meno lämmitysjärjestelmässä.

Lauhduttimen virtauksen pysyessä vakiona, lauhduttimen teho laskee prosentuaalisesti saman verran kuin dT muuttuu prosentuaalisesti.

1 - (7,7 / 8,9) = 0,135  eli lauhduttimen teho laskee 13,5 % tuossa.

Jos oletetaan tuo 0,2 l/s virtaus, niin 8,9 K dT:llä teho on 8,9 K * 0,2 kg/s *4,182 kJ/K*kg = 7,44 kW ja vastaavasti 7,7 K dT:llä 6,44 kW (ja tehon pudotus siis se 13,5 %).

Tähän laskelmaan ei vaikuta se lauhduttimen viiden asteen lämpötilan nousu.

Pumppu kävi reilu kaksi tuntia ja alusta ja lopusta jäi muutama kymmenys pois laskuista.
Olisi mukava nähdä sakupumpuilla ja eri kylmiksillä tehty ajo.
Itellä en pääse alle 1,5C asteen tulolämmöillä keruulta koskaan, mutta jossain on raja
oltava että höyrystintä on järkevämpää alkaa lämmittämään vastuksella kuin pelkkää lämmitysjärjestelää.
Toisinsanoen huono keruu hyydyttää pumpun coppelot enempi kuin korkeampi meno lämmitysjärjestelmässä.

Tuosta lahduttimen tehon laskelmasta EI pysty sanomaan noilla mittauksilla mitään COP:ista, koska myös kompressorin sähkön ottoteho ja keruun dT muuttuu tuossa ja niitä ei ole mitattu.

Harkintaa höyrystimen lämmittämisestä vastuksella en ymmärrä lainkaan. Tietysti huono keruu hyydyttää pumpun, mutta lisälämpö kannattaa silti tarjoilla suoraan sinne lämmönjakoon.

[euroshopperi]

No tuosta näkeekin jo hyvin tehon jyrkän laskemisen noinkin alhaisilla menoveden lämmöillä. 5 asteen ero, niin tehon pudotus on jo 1 kW. Lisää toision pyyntiin, niin teho putoaa sitä mukaa. Ja mitä lämpimämpää vaaditaan, sen vähemmän kiertää kylmäainetta piirissä ja sen vähemmän otetaan kaivosta. Eli kompuran tehovaatimus kasvaa ja COP huononee.

[seppaant]

Kimmo_L

Tuosta lahduttimen tehon laskelmasta EI pysty sanomaan noilla mittauksilla mitään COP:ista, koska myös kompressorin sähkön ottoteho ja keruun dT muuttuu tuossa ja niitä ei ole mitattu.

Harkintaa höyrystimen lämmittämisestä vastuksella en ymmärrä lainkaan. Tietysti huono keruu hyydyttää pumpun, mutta lisälämpö kannattaa silti tarjoilla suoraan sinne lämmönjakoon.

Just näin

Tietysti huono keruu hyydyttää pumpun

Ei se huono keruu niinkään pumppua hyydytä vaan kaivon se hyydyttää. Eikä se kaivonkaan hyytyminen läheskään aina aiheuta ongelmia.

Lauhduttimelta lähtevän LJ-veden lämpötilan nousu huonontaa COP:a  2,7%/C
Keruulta tulevan liuoksen lämpötilan lasku huonontaa COP:a 3,0%/C
Eli kumpikin suurinpiirtein yhtä paljon.
Eli oleellisin asia COP:n kannalta on lauhduttimelta lähtevän ja keruulta tulevan lämpötilan ero (Dt   LJ_meno - keruulta_tulo)

ATS

[peki]

Lauhduttimen virtauksen pysyessä vakiona, lauhduttimen teho laskee prosentuaalisesti saman verran kuin dT muuttuu prosentuaalisesti.

1 - (7,7 / 8,9) = 0,135  eli lauhduttimen teho laskee 13,5 % tuossa.

Jos oletetaan tuo 0,2 l/s virtaus, niin 8,9 K dT:llä teho on 8,9 K * 0,2 kg/s *4,182 kJ/K*kg = 7,44 kW ja vastaavasti 7,7 K dT:llä 6,44 kW (ja tehon pudotus siis se 13,5 %).

Tähän laskelmaan ei vaikuta se lauhduttimen viiden asteen lämpötilan nousu.

Tuosta lahduttimen tehon laskelmasta EI pysty sanomaan noilla mittauksilla mitään COP:ista, koska myös kompressorin sähkön ottoteho ja keruun dT muuttuu tuossa ja niitä ei ole mitattu.

Harkintaa höyrystimen lämmittämisestä vastuksella en ymmärrä lainkaan. Tietysti huono keruu hyydyttää pumpun, mutta lisälämpö kannattaa silti tarjoilla suoraan sinne lämmönjakoon.

ottotehot on mitattu kuule aika moneen kertaan ja ne ei nouse eikä kyll laskekkaan paljoo käynnin aikana.
Kaivon dt pysyy tasan tarkkaan samana. Sen verran täälläkin on tuota husdatan käppyraa eri viestiketjuissa etten ala erikseen todistamaan tätäkään.

[Kimmo_L]

ottotehot on mitattu kuule aika moneen kertaan ja ne ei nouse eikä kyll laskekkaan paljoo käynnin aikana.
Kaivon dt pysyy tasan tarkkaan samana. Sen verran täälläkin on tuota husdatan käppyraa eri viestiketjuissa etten ala erikseen todistamaan tätäkään.

Minun edellisen viestin laskelmat perustuivat vain niihin lähtötietoihin, mitä olit antanut omassa edellisessä viestissäsi. En ole seurannut sinun pumpun lukemia muista viestiketjuista.

Pysyykö myös virtaus keruupiirissä samana vai onko kiertopumppu automaattisesti säätyvä?

[Roori]

Minun edellisen viestin laskelmat perustuivat vain niihin lähtötietoihin, mitä olit antanut omassa edellisessä viestissäsi. En ole seurannut sinun pumpun lukemia muista viestiketjuista.

Juu ei voi olettaa että kaikkien yksittäisten jäsenten koko viestihistoria on kaikilla muilla jäsenillä tiedossa 
Kyllä asiat on juurikin aina perusteltava/viitattava siinä kyseisessä ketjussa (tai kohtaa) missä jostakin keskustellaan, joku voi liittyä vaikka uutena jäsenenä sivusta keskuteluun ja 'naru tulee vetävän käteen' melko pian ...tuommonen oletus että 'kaikki tietää kaiken kun on kerran yhdelle sanottu' on kyllä toisaalta monella aika yleistä, työelämässäkin.

[seppaant]

Dt Lauhd   LJ_meno   LJ_paluu   F   P_anto   P_otto   COP      P_kaivo   Keruulta   Dt   F
8,9          36,4          27,5          0,2   7,476   2,136   3,50      5,340   4,3          3,26   0,4
8,7          36,8          28,1          0,2   7,308   2,141   3,41      5,167   3,8          3,15   0,4
8,3          36,9          28,6          0,2   6,972   2,110   3,30      4,862   2,9          2,96   0,4
8,2          37,4          29,2          0,2   6,888   2,125   3,24      4,763   2,7          2,90   0,4
8,0          37,7          29,7          0,2   6,720   2,116   3,18      4,604   2,4          2,81   0,4
7,9          38,2          30,3          0,2   6,636   2,126   3,12      4,510   2,3          2,75   0,4
7,9          38,7          30,8          0,2   6,636   2,177   3,05      4,459   2,1          2,72   0,4
7,9          39,3          31,4          0,2   6,636   2,223   2,99      4,413   2,0          2,69   0,4
7,8          39,7          31,9          0,2   6,552   2,227   2,94      4,325   2,0          2,64   0,4
7,7          40,2          32,5          0,2   6,468   2,239   2,89      4,229   1,9          2,58   0,4
                                 
Laskin ja osittain arvasin, että näin sen olisi pitänyt mennä

ATS

[Kimmo_L]

Laskin ja osittain arvasin, että näin sen olisi pitänyt mennä.

Näinhän se menee. Keruun dT kaikkea muuta kuin pysyy tasan tarkkaan samana.

[peki]

Dt Lauhd   LJ_meno   LJ_paluu   F   P_anto   P_otto   COP      P_kaivo   Keruulta   Dt   F
8,9          36,4          27,5          0,2   7,476   2,136   3,50      5,340   4,3          3,26   0,4
8,7          36,8          28,1          0,2   7,308   2,141   3,41      5,167   3,8          3,15   0,4
8,3          36,9          28,6          0,2   6,972   2,110   3,30      4,862   2,9          2,96   0,4
8,2          37,4          29,2          0,2   6,888   2,125   3,24      4,763   2,7          2,90   0,4
8,0          37,7          29,7          0,2   6,720   2,116   3,18      4,604   2,4          2,81   0,4
7,9          38,2          30,3          0,2   6,636   2,126   3,12      4,510   2,3          2,75   0,4
7,9          38,7          30,8          0,2   6,636   2,177   3,05      4,459   2,1          2,72   0,4
7,9          39,3          31,4          0,2   6,636   2,223   2,99      4,413   2,0          2,69   0,4
7,8          39,7          31,9          0,2   6,552   2,227   2,94      4,325   2,0          2,64   0,4
7,7          40,2          32,5          0,2   6,468   2,239   2,89      4,229   1,9          2,58   0,4

















                                 
Laskin ja osittain arvasin, että näin sen olisi pitänyt mennä

ATS

Kiitos. Jahkapääsen kotiin niin korjaan nuo arvaukset.

[peki]

On aika arvausten
No ei kun totuuden.
Testi alko 21,40, otannat noin kymmenen minuutin välein.
Lauhdutin.                            Kaivo                                   Ottoteho.
36/26,8 dt9,2                    5,8/2,6 dt 3,2                        2092w.
klo 21.50
37,7/28,6 dt 9.1                4.7/1.8 dt 3.1                        2175W.
Klo 22.00
38,0/29,3 dt 8,7                4,1/1.4 dt 2,7                        2178W.
klo 22.15
38,5/29.8 dt 8,7                3,5/0,9 dt 2,6                        2171W
Klo 22.30
38,6/30.2 dt 8,4                3,1/0,6 dt 2,5                        2144w.
Klo 22,45
38,7/30.6 dt 8,1                2,7/0.3  dt 2,4                       2148w.
klo 23,00
38,9/30,9 dt 8.0                2,4/0,2 dt 2,2                        2126w.
Klo 23,15
39.0/31.1 dt 7.9                2,2/0,1 dt 2,1                        2149w.
Klo 23.30
39.2/31,3 dt 7,9                2,1/0,0 dt 2,1                        2168w
Klo 23,45
39,4/31.5 dt 7,9                2,1/-0,1 dt 2,2                      2130w.
Klo 00.00
39.6/31.7dt 7.9                 2.0/-0.1 dt 2.1                      2143w
Klo 00.15
39,8/31,9 dt 7,9                2.0/-0,1 dt 2,1                      2123w
00.32.
39.8/32   dt 7.8                 2,0/-0.1 dt 2,1                     2163w.

Tässäpä viimeinen tämän talven testi.
On varmaan huomiotava että keruun menolitkun lämpötila-anturi valehtelee noin 0.9C.
Seppaantin arvaukset osuivat aika tarkalleen oikeaan
Mitä tuo F tarkottaa?
Tuosta COP arvosta voisi varmaan vääntää maailman tappiin, mutta sovitaan niin että
pumppuni tekee alle kolmen COPin
Pakko investoida uuteen inventteriin kun lupaavat Coppelonkin  olevan lähempänä kuutta.
Oma lämmityslaskuni ostosähkön osalta putoaisi 1700kwh:iin vuodessa
Tämä tarkoittaisi että menisi alle 5kwh vuorokaudessa ostosähköä entisen vajaan kýmmenen
kilowatin sijaan keskiarvolla
Täytyy sanoa että eristeet, 200mm seinissä ja 350mm katolla ja 15mm solukumi laatan
ja harkon välillä on ainakin asennettu huolellisesti
Askan jauhannan lisäksi voisi tehdä oikeankin arvion.

2,3C kaivolalta alkaa tulla sen verran kylmää litkuu että pumppu alkaa toimimaan oikein.
DT lauhduttimella ja höyrystemillä ei enää tipu. Miksi ei?
Coppelot kumminkin laskee, vai laskeeko. Edes ottoteho ei nouse.
Tässä lienee ruotsipumppujen ja sakupumppujen se marginaalinen ero kun näitä A-luokituksia
jaetaan. Mittaukset on tehty mikä-mikä maassa ja syötetään sitten uusille markkinoille hyvin toimivivat A-luokitellut värkit.
Veikkaan että esim- Nakella ei valehtele COP mittari pumpulla yhtään jossain kympin tulolitkulla,
vaan kun ne ei tajua jos mennään lähelle nolla keruuta jolloin pumpun teho alkaa oikeasti tippumaan kuten omankin pumpun kanssa käy.

[seppaant]

Konehan toimii kuin junan vessa.
Oheisessa Exellissä olen laskenut mittaustietojen perusteella pumpun suoritusarvoja ja ne käyttäytyvät aivan loogisesti.
COP putoaa 2,8% lauhduttimelta lähtevän ja kaivosta tulevan lämpötilaeron astetta kohti, juuri niin kuin pitääkin.
Mitään merkkejäkään suoritusarvojen romahtamisesta ei ole.
Kaivosta tuleva stabiloituu vakioarvoon n. puolentoista tunnin käynnin jälkeen.

ATS

[peki]

Konehan toimii kuin junan vessa.
Oheisessa Exellissä olen laskenut mittaustietojen perusteella pumpun suoritusarvoja ja ne käyttäytyvät aivan loogisesti.
COP putoaa 2,8% lauhduttimelta lähtevän ja kaivosta tulevan lämpötilaeron astetta kohti, juuri niin kuin pitääkin.
Mitään merkkejäkään suoritusarvojen romahtamisesta ei ole.
Kaivosta tuleva stabiloituu vakioarvoon n. puolentoista tunnin käynnin jälkeen.

ATS

Kiitos hienoista taulukosta.
Täytynee vetää vielä vastusajo niin saisi tuon lauhduttimen virtaamankin oikein.

[peki]

Kiitos hienoista taulukosta.
Täytynee vetää vielä vastusajo niin saisi tuon lauhduttimen virtaamankin oikein.

No niin laitoin myllyn vastukselle ja 6kw teholla DT 7,1C.
Voi se tietysti hieman suurempikin ollla  olla kun ei tiedä tarkalleen mikä tuon 6kw vastuksen teho on.
Pitäsi taas pimentää kämppä ja hallitus oli eri mieltä tästä toteutuksen ajankohdasta
Vastuksen teho kuitenkin heittää korkeintaan 200w, mikäli oikein muistan aikaisempia mittauksia.

[seppaant]

No niin laitoin myllyn vastukselle ja 6kw teholla DT 7,1C.

Tämä antaa virtaukseksi 0,20 l/s, mikä on sama arvo jota käytin aiemmassa Exell-laskelmassa.

ATS

[peki]

Tämä antaa virtaukseksi 0,20 l/s, mikä on sama arvo jota käytin aiemmassa Exell-laskelmassa.

ATS

Kiitos.
Keräsin tähän muutaman Oiltosoilin pumpun arvoja.
Testi yhdellä lämmityspiirillä-
Lauhdutin
44,4/37,6 DT 6,8 teho 10,22kw, virtaus 0,37l/s
Testi kahdella lämmityspiirillä.
43/37,7 DT 5,7 teho 8,82kw, virtaus 0,37l/s
Miksi tai mihin teho häviää?
Tarkemmin ajatellen mittaammeko näissä lauhduttimelta tehoja laskuissa oikeasti lämmitysjärjestelmän tehoa

[OilToSoil]

Kiitos.
Keräsin tähän muutaman Oiltosoilin pumpun arvoja.
Testi yhdellä lämmityspiirillä-
Lauhdutin
44,4/37,6 DT 6,8 teho 10,22kw, virtaus 0,37l/s
Testi kahdella lämmityspiirillä.
43/37,7 DT 5,7 teho 8,82kw, virtaus 0,37l/s
Miksi tai mihin teho häviää?
Tarkemmin ajatellen mittaammeko näissä lauhduttimelta tehoja laskuissa oikeasti lämmitysjärjestelmän tehoa

Tätäpä oon itekkii pohtinu....
En ymmärrä sitä, kun testasin, että miksi tehot näytti olevan paremmalla tasolla kun ajoin pelkkää shuntattua piiriä. Toki puskuri siinä välissä oli silloinkin.
Jos ajoin pelkkää suoraa piiriä puskurista, niin tulokset oli aivan yhtä 'huonoja' kuin ajettaessa kahta lämmityspiiriä.

En oo ehtiny vieläkään ottamaan arvoja ylös lämmityksen ajalta, kuten seppaant ehdotti.
Pitää yrittää jossain vaiheessa.

Noissa omissa aiemmissa testeissä, mihin Peki viittaa, ei kannata tuota ekaa tehoa tuijottaa.
Se oli aivan lämmityssyklin alusta ja antaa ehkä liian positiivisen kuvan tehoista...
Ja tuota toista mittausta en enää löydäkään omista taulukoista.

[peki]

Tätäpä oon itekkii pohtinu....
En ymmärrä sitä, kun testasin, että miksi tehot näytti olevan paremmalla tasolla kun ajoin pelkkää shuntattua piiriä. Toki puskuri siinä välissä oli silloinkin.
Jos ajoin pelkkää suoraa piiriä puskurista, niin tulokset oli aivan yhtä 'huonoja' kuin ajettaessa kahta lämmityspiiriä.

En oo ehtiny vieläkään ottamaan arvoja ylös lämmityksen ajalta, kuten seppaant ehdotti.
Pitää yrittää jossain vaiheessa.

Noissa omissa aiemmissa testeissä, mihin Peki viittaa, ei kannata tuota ekaa tehoa tuijottaa.
Se oli aivan lämmityssyklin alusta ja antaa ehkä liian positiivisen kuvan tehoista...
Ja tuota toista mittausta en enää löydäkään omista taulukoista.

vastaus 1181 tai1191,.

[OilToSoil]

vastaus 1181 tai1191,.

Joo, se on varmaan siis 37,3 se paluu.
Mut kuitenkin, näitä samoja olen edelleen pienessä päässäni pyöritellyt, että miten tämä homma nyt oikein toimii.
Tällä hetkellä olen laittanut ulkoisen suoran piirin pumpun 2/6 teholle, eli pitäisi olla aika pieni virtaus puskurista ulos.
Mutta silti en saa paineita ja kaasuja samalle tasolle kuin ne olivat pelkkää shuntattua piiriä lämmitettäessä...

[peki]

Joo, se on varmaan siis 37,3 se paluu.
Mut kuitenkin, näitä samoja olen edelleen pienessä päässäni pyöritellyt, että miten tämä homma nyt oikein toimii.
Tällä hetkellä olen laittanut ulkoisen suoran piirin pumpun 2/6 teholle, eli pitäisi olla aika pieni virtaus puskurista ulos.
Mutta silti en saa paineita ja kaasuja samalle tasolle kuin ne olivat pelkkää shuntattua piiriä lämmitettäessä...

Ajelin itse illan eri piirejä sulkien, ei tapahtunut mitään muutosta lauhduttimen DT:ssä.
Toki käyntiajat tippuivat.
Täytynee vielä Sunnuntaina ajaa parivertailu vastus vastaan kompura niin näkee
oikean eron kun laattakin on mukana.
9kw vastustakin yritin tarjota, mutta kun paluulitkun lämmöt nousee, niin eipä ota käyttöön.
Olisi vaan ollut kiva tietää dt myös täydellä sähköteholla.
Olisiko Oiltosoililla tuon tehoeron takana yksinkertaisesti se että yhtä piiriä lämmittämällä
käyntiaika on vaan niin paljon lyhyempi ettei paineet ehdi nousta?

[OilToSoil]

Ajelin itse illan eri piirejä sulkien, ei tapahtunut mitään muutosta lauhduttimen DT:ssä.
Toki käyntiajat tippuivat.
Täytynee vielä Sunnuntaina ajaa parivertailu vastus vastaan kompura niin näkee
oikean eron kun laattakin on mukana.
9kw vastustakin yritin tarjota, mutta kun paluulitkun lämmöt nousee, niin eipä ota käyttöön.
Olisi vaan ollut kiva tietää dt myös täydellä sähköteholla.
Olisiko Oiltosoililla tuon tehoeron takana yksinkertaisesti se että yhtä piiriä lämmittämällä
käyntiaika on vaan niin paljon lyhyempi ettei paineet ehdi nousta?

En tiiä miksei nouse paineet. Muuta kuin pääkopassa... 

Aika rivakasti lämmitys hoitui silloinkin, kun lämmitin vain shuntattua lattialämmitystä.
Tuota piiriä lämmitettäessä oli tosiaan yläpaineet paljon paremmalla tasolla verrattuna kuumakaasun lämpöön.
Voiko se olla, että shuntti ottaa niin pienen osan enää lämmintä vettä varaajasta, että toimii paljon tehokkaammin?

Sitten kun ajoin pelkkää suoraa piiriä, eli se joka menee alakerran pattereille, niin tulokset eivät olleet enää niin hyviä.
Tuossa piirissä on kahdeksan kpl:tta yksilehtisiä pattereita sekä samassa piirissä oleva kylppärin lattialämmitys.
Eli kovin isosta lämmityspiiristä ei edes ole kyse.

[seppaant]

Eihän se Stiebeli tiedä mitään 4-putkikytkentä varaajan takaisesta elämästä.
Se ymmärtää vain lauhduttimelle tulevan ja sieltä lähtevän lämpötilan sekä virtauksen.

ATS

[OilToSoil]

Eihän se Stiebeli tiedä mitään 4-putkikytkentä varaajan takaisesta elämästä.
Se ymmärtää vain lauhduttimelle tulevan ja sieltä lähtevän lämpötilan sekä virtauksen.

ATS

Joo, ei ymmärräkään.
Mutta ihmettelen edelleen, että miksi shuntatun piirin kanssa tilanne on parempi kuin suoran piirin lämmityksen kanssa...
Eli yläpaine ja samalla lämmitysliemi lämpenee helpommin.

Pitäis joskus saada nuo mittaukset tehtyä tuohon kuvaan, jotta saisi vähän enemmän tolkkua.

[seppaant]

Mutta ihmettelen edelleen, että miksi shuntatun piirin kanssa tilanne on parempi kuin suoran piirin lämmityksen kanssa...
Eli yläpaine ja samalla lämmitysliemi lämpenee helpommin.

Eiköhän tuo johdu varaajan sielunelämästä.
Varaaja toimii erilailla shuntatun ja suoran piirin kanssa ja vielä kolmannella tavalla kun molemmat ovat käytössä.

ATS

[OilToSoil]

Eiköhän tuo johdu varaajan sielunelämästä.
Varaaja toimii erilailla shuntatun ja suoran piirin kanssa ja vielä kolmannella tavalla kun molemmat ovat käytössä.

ATS

Eli: Pitääpä saada shunttaus myös tuohon suoraan piiriin, niin homma toimii kuin rasvattu sen jälkeen. 

[peki]

No niin, tässäpä vastusajoa normilämmitysajossa.
3kw aloittaa ja kulutus 0,57kwh.
6kw vastus jatkaa ja kulutus 9,28kwh.
Tästä yksi käyttövesiajo 17min,  1,7kwh.
Lämmityskäynti 8,15kwh.
Täytyy ajaa vielä toinen ajo.
Toinen ajo.
Nyt ei tehny välissä käyttövettä. Pumppu otti varaslähdön, 27,5 oli käynnistysraja mutta lämmitys alkoikin ja 28,1C. Tosin hinkkasi sitten asteen kymmenyksen yli pysäytysrajan.
3kw 0,58kwh  ja 6kw:n vastus 5,16kwh, eli kokonaisuudessaan meni 5,74kwh.
Arvot on otettu Husdatalla ja vastuksen kulutus on mitattu kulutettu energia/aika. Tämä antoi vastukselle 6.02kw tehon.
Husdata ei mittaa erikseen vastuksen tehoa livenä, vaan ohjelmaan syötetään itse mitä esim. 6kw vastus vie. Tuossa on oletuksena 6000w, johon en ole kajonnut.


Pari ajoo tämän jälkeen kompuralla......

Ensimmäinen ajo hiukan lämpimällä kaivolla kun vastusajot antoivat huiliaikaa keruulle.
Käyntiaika 24min. DT nousi kymmenyksellä kun ulkona viileni juuri sopivasti. (27,5/30.6)
Sähköä paloi 0,86kwh. COP olisi tämän mukaan 6,6
Käyttövesiajossa meni 12min, eli 2,4kw ottoteholla 0,48kwh, COP 3,54.
Tämä ei ole aivan varma vertaus, kun en tiedä laskiko vaimoke vettä tuon vastusajon aikana.
Toinen ajo.
Nyt pumppu kävi 27min, tosin ulkona viileni illan aikana ja lepoaika näiden kompura-ajojen välillä ei ole vertailukelpoinen.
Vastusajossa ei ole huomioitu ulkoisen eikä sisäisen pumpun viemää sähköä. Tosin nämä yhdessä tekee  aika tarkkaan 6kw kulutuksen.
 Koitan laittaa valokuvan liitteenä tähän.
Mahtuhan se. Kiitos.

Laatan kytkentäerotus on tiputettu kolmeen asteeseen tässä testissä.

[seppaant]

Vastusten tehosta:
Yksi tuttu on suunnittelijana eräässä suomalaisessa vastustehtaassa ja hän kertoi.
Standardin mukaan vastuksen teho saa poiketa nimellistehosta -10% -- +5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho pitää olla välillä 5,4 kW - 6,3 kW.
Pyrkimyksenä heillä on kuitenkin valmistaa vastukset siten että teho on toleranssialueen puolessa välissä eli teho poikkeaa nimellistehosta -2,5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho on todennäköisimmin 5,85 kW.

ATS

[peki]

Vastusten tehosta:
Yksi tuttu on suunnittelijana eräässä suomalaisessa vastustehtaassa ja hän kertoi.
Standardin mukaan vastuksen teho saa poiketa nimellistehosta -10% -- +5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho pitää olla välillä 5,4 kW - 6,3 kW.
Pyrkimyksenä heillä on kuitenkin valmistaa vastukset siten että teho on toleranssialueen puolessa välissä eli teho poikkeaa nimellistehosta -2,5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho on todennäköisimmin 5,85 kW.

ATS

Joo, ei ole ihan kuutta kilowattia, mielumminkin 5,8kw. Täten lauduttimelta mitaten pumppuni teho olisi vieläkin huonompi
Lisäilen tuohon edelliseen viestiin testiajon tulokset.

[fraatti]

Vastusten tehosta:
Yksi tuttu on suunnittelijana eräässä suomalaisessa vastustehtaassa ja hän kertoi.
Standardin mukaan vastuksen teho saa poiketa nimellistehosta -10% -- +5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho pitää olla välillä 5,4 kW - 6,3 kW.
Pyrkimyksenä heillä on kuitenkin valmistaa vastukset siten että teho on toleranssialueen puolessa välissä eli teho poikkeaa nimellistehosta -2,5%.
Eli 6 kW:n vastuksen teho on todennäköisimmin 5,85 kW.

ATS

Taidat olla oikeassa. Mukava nippelitieto. Joskus ihmettelinkin miksi 3kW nimellistehon vastusten teho on jotain muuta. Lisäksi mitä kuumempaa vettä vastuksella tehdään niin sen huonompi on sen teho. Vastuksen resistanssi muuttuu sen lämmetessä. Tuokin olisi helppo todeta että miten tuo muutos käyttäytyy esim tekemällä käyttövettä vastuksella.

Tälläsiä tehoja mittasin joskus itse. Tehossa on mukana kiertovesipumppu jonka nopeus % ja teho näkyy vasemmassa laidassa.

[peki]

Taidat olla oikeassa. Mukava nippelitieto. Joskus ihmettelinkin miksi 3kW nimellistehon vastusten teho on jotain muuta. Lisäksi mitä kuumempaa vettä vastuksella tehdään niin sen huonompi on sen teho. Vastuksen resistanssi muuttuu sen lämmetessä. Tuokin olisi helppo todeta että miten tuo muutos käyttäytyy esim tekemällä käyttövettä vastuksella.

Tälläsiä tehoja mittasin joskus itse. Tehossa on mukana kiertovesipumppu jonka nopeus % ja teho näkyy vasemmassa laidassa.

Hauska taulukko Varmaan väärin  tuo viimeinen sarake?
Latauspumppu puolella teholla DT 11C yhdeksän kw vastuksella?
Pumppu pyörii ns. tyhjää.
Laita kokeeksi hullunkierto, ei maksa paljoo ja pumpun tehot menee oikeesti lattialämmityksen litkuun, eikä jäähdyttämään konetta.
 

[naur1s]

Tällainen sähköposti tuli:

Nyt saat Fortum-aurinkopaneelit kaiken kattavana avaimet käteen -toimituksena mahtavalla 35 prosentin alennuksella.
Esimerkiksi 6 paneelin Aurinkopaketti asennettuna ja käyttövalmiina nyt vain alk. 2873 € (norm. 4420 €) tai 18 paneelin Aurinkopaketti alk. 6955 € (norm. alkaen 10 700 €). Fortum Aurinkopaketteja on saatavana kuuden aurinkopaneelin järjestelmästä aina 36 paneelin järjestelmään asti. Aurinkopaketti on avaimet käteen -palvelukokonaisuus, johon kuuluu mm. kotikäynti, paneelien toimitus, asennus ja käyttöönotto-opastus sekä neuvonta mahdollisissa lupa-asioissa. Tarjous on voimassa rajoitetun ajan sadalle ensimmäiselle ostajalle. Lue lisää tarjouksesta osoitteesta fortum.fi/aurinko

Maksaako tollanen koskaan itseään takaisin maalämpökohteessa?

Edit: hah,  arvioitu vuotuinen tuotanto 1260kWh. Kustannukset kotitalousvähennyksen jälkeen lähes 3k€. Kuoletusaika=pitkä.