Tyhmiä kysymyksiä

[k113635]

Noissa aurinkohommeleissa tuntuis olevan vielä dekadin liikaa hintoja jotta ne oikeasti kannattaisivat (taloudellisesti).

Mun tekis ihan hillittömästi mieli aurinkolämpöä, koska varaajassa olis aurinkokierukka jouten ja olishan se ajatuksena
hauska tehdä lämmin vesi aurinkoisilla keleillä 'ilmaiseksi'.

Viime elo- ja syyskuun seurannan perusteella näyttäis että mlp-pumpun kokonaissähkönkulutus on huhti-syyskuun välillä keskiarvoltaan alle 4kWh/vrk.
Ja vaikka kuinka tulis aurinkoinen kesä, niin ehkä puolet kaikesta energiantarpeesta voisi saada auringosta?
Huhti-Syyskuu -> 6kk * 4kWh/vrk * 0,11€/kWh * 50% = ~40€ olisi säästöpotentiaali. (jossa ei ole vielä mukana pumppaus- tai varaajahäviöitä)

Tuon saavuttamiseen tarttis joko 4-5 tasokeräintä tai 2x30 tyhjiöputkea, joita ei taida edes itse asentamalla saada kaikkine kilkkeineen alle 1500€.

En keksi perustetta millä saisin tuollaisen läpi vaimon budjettikehysriihestä.

Ehkä järkevimmältä näyttäisi pieni parin paneelin PV viritys, mutta pitkäksi menee silläkin takaisinmaksuaika. Meinasin odotella muutaman vuoden
nyt ihan rauhassa jotta näkee mihin suuntaan aurinkotekniikka kehittyy.

[Roori]

Noissa aurinkohommeleissa tuntuis olevan vielä dekadin liikaa hintoja jotta ne oikeasti kannattaisivat (taloudellisesti).

Mun tekis ihan hillittömästi mieli aurinkolämpöä, koska varaajassa olis aurinkokierukka jouten ja olishan se ajatuksena
hauska tehdä lämmin vesi aurinkoisilla keleillä 'ilmaiseksi'.

Viime elo- ja syyskuun seurannan perusteella näyttäis että mlp-pumpun kokonaissähkönkulutus on huhti-syyskuun välillä keskiarvoltaan alle 4kWh/vrk.
Ja vaikka kuinka tulis aurinkoinen kesä, niin ehkä puolet kaikesta energiantarpeesta voisi saada auringosta?
Huhti-Syyskuu -> 6kk * 4kWh/vrk * 0,11€/kWh * 50% = ~40€ olisi säästöpotentiaali. (jossa ei ole vielä mukana pumppaus- tai varaajahäviöitä)

Tuon saavuttamiseen tarttis joko 4-5 tasokeräintä tai 2x30 tyhjiöputkea, joita ei taida edes itse asentamalla saada kaikkine kilkkeineen alle 1500€.

En keksi perustetta millä saisin tuollaisen läpi vaimon budjettikehysriihestä.

Ehkä järkevimmältä näyttäisi pieni parin paneelin PV viritys, mutta pitkäksi menee silläkin takaisinmaksuaika. Meinasin odotella muutaman vuoden
nyt ihan rauhassa jotta näkee mihin suuntaan aurinkotekniikka kehittyy.

Oooon se reippaasti enemmän se säästö, ainakin 75% enemmän lämpökeräimillä mitä arvioit  ....mutta sittenkään ei se rahallisesti kannata, 10v ja 700€ arvo sillä auringolla 

Paneelit maalämmön kanssa on paremmat...mutta ei nekään kannata.

Toisaalta on paljon muutakin mikä ei kannata  :
taitaitai

[k113635]

Toisaalta on paljon muutakin mikä ei kannata  :

Kannattavuus liittyy aika oleellisesti siihen mitä tapahtuu 30.6 jälkeen kun nykyinen työsoppari loppuu. Kaikki on suhteellista,
paitsi se että mopohommissa ei kannattavuuksia lasketa, ne on priceless 

Voishan tuota ajatella toisinkin, käyttäen entisen ministerin logiikkaa. Ensimmäisen vuoden säästö maalämmölla on jo enemmän
kuin tuo 1500€ joten "Hei, me tienataan tällä" alkaa heti aurinkovärkkien asennuksen jälkeen. Oikeastaan itellä ihan rehellisesti myöntäen
ovat tärkeimmät perustelut lämpökeräimien hankkimiseen ne että pystyis itse asentaan kaiken ja se kaikkein tärkein: olis taas naapureilla ihmettelemistä
+ ja sais mlp:n kompuran käynnistysmäärän jäämään alle 500kpl/vuosi, jostain keksin tuollaisen tavoitteen invertteripumpulle.

[fraatti]

Edit: hah,  arvioitu vuotuinen tuotanto 1260kWh. Kustannukset kotitalousvähennyksen jälkeen lähes 3k€. Kuoletusaika=pitkä.

Ja vielä pidempi jos oma kulutuksesi on pienempi tuolloin kun paneelit on kytkettynä ja kaikkea sähköä ei saa omaan käyttöön.

[Roori]

Kannattavuus liittyy aika oleellisesti siihen mitä tapahtuu 30.6 jälkeen kun nykyinen työsoppari loppuu. Kaikki on suhteellista,
paitsi se että mopohommissa ei kannattavuuksia lasketa, ne on priceless 

Voishan tuota ajatella toisinkin, käyttäen entisen ministerin logiikkaa. Ensimmäisen vuoden säästö maalämmölla on jo enemmän
kuin tuo 1500€ joten "Hei, me tienataan tällä" alkaa heti aurinkovärkkien asennuksen jälkeen. Oikeastaan itellä ihan rehellisesti myöntäen
ovat tärkeimmät perustelut lämpökeräimien hankkimiseen ne että pystyis itse asentaan kaiken ja se kaikkein tärkein: olis taas naapureilla ihmettelemistä
+ ja sais mlp:n kompuran käynnistysmäärän jäämään alle 500kpl/vuosi, jostain keksin tuollaisen tavoitteen invertteripumpulle.

Joo ja sillä tekemisen ilolle ei tietty voi laskea hintaa...

Tuo kanssa itseä huolestuttaa kun tuo MLP menee niin pienillä käynistyskerroilla aurinkolämmön kanssa että sitä ei tarvi koskaan vaihtaa 
Toisaalta kun MLP pääsee pitkässä juoksussa niin helpolla niin sitä voi tykimmin ajaa kun semmonen tarve.

[peki]

Hauska taulukko Varmaan väärin  tuo viimeinen sarake?
Latauspumppu puolella teholla DT 11C yhdeksän kw vastuksella?
Pumppu pyörii ns. tyhjää.
Laita kokeeksi hullunkierto, ei maksa paljoo ja pumpun tehot menee oikeesti lattialämmityksen litkuun, eikä jäähdyttämään konetta.

Kuinka kauan käy tuollainen 10kw sakumylly näin kevätkeleillä, siis käynnin pituus?

[fraatti]

Kuinka kauan käy tuollainen 10kw sakumylly näin kevätkeleillä, siis käynnin pituus?

Keskikäynnin pituus viimekuussa oli ollut muistaakseni 42min. Tässä on mukana myös käyttövesi. Käynnistyshystereesi on 1,0 vai 1,1 astetta.

[peki]

Keskikäynnin pituus viimekuussa oli ollut muistaakseni 42min. Tässä on mukana myös käyttövesi. Käynnistyshystereesi on 1,0 vai 1,1 astetta.

Kiitos.
Kirjoitit Helmikuun alussa että kävisi 45min. Käsittääkseni pumppu toimii niin että käyntiaika ei niinkään muutu vaan tauot ja litkun lämmöt muuttuu.
Minulla vaikuttaa tuohon käyntiaikaan ilman lämpeäminen. Tosin tauotkin kasvaa pitkiksi varsinkin päivällä.
Edelleen tuo oma pukkaa jotain 38C vettä käynnin lopulla vaikka käyntiaika ei kovin pitkä olekkaan.
Laatan litkun dt on oikeasti vain jotain 3,7C. Hullunkierrossa on lämmityksessä pienempi DT ja
Suurempi sitten lauhduttimella.
Ainakin IVT:llä on lauhduttimen litkun nimellinen virtaama 123l/h/pumpun kilowatti.
Saksalaispumpuissa (jos oiltosoilin pumppun virtaamat oli nimelliset) 133l/h pumpun jokaiselle tuotetulle kilowatille.
Mietin vaan että kumpiko parempi
Itse ajan 102l/h/kw kun tuntuu että suuremmalla virtaamalla paluu nousee liian äkkiä.

[tomppeli]

Ainakin IVT:llä on lauhduttimen litkun nimellinen virtaama 123l/h/pumpun kilowatti.
Saksalaispumpuissa (jos oiltosoilin pumppun virtaamat oli nimelliset) 133l/h pumpun jokaiselle tuotetulle kilowatille.[

Jos lauhduttimelta otetaan lämpöä 1,0 kW -teholla ja lauhduttimen dt = 7,0 K, on virtaaman oltava 123 l/h.
Jos virtaama onkin 133 l/h ja teho lauhduttimelta on 1,0 kW, on dt lauhduttimen yli oltava 6,5 K.

[peki]

Jos lauhduttimelta otetaan lämpöä 1,0 kW -teholla ja lauhduttimen dt = 7,0 K, on virtaaman oltava 123 l/h.
Jos virtaama onkin 133 l/h ja teho lauhduttimelta on 1,0 kW, on dt lauhduttimen yli oltava 6,5 K.

Juuri näin. Mietin vaan että jos omassa masiinassa olisi COP mittaus niin näyttäisi jotain 2,8 ja
vastaavassa Saksalaisessa pumpussa jossa kyseinen COP mittaus on niin näyttää 6-7 COPiksi
Elikkä pumppujen nämä hienot mittauslaitteet on mielestäni pelkkiä pöllycomeja, asennettu vain pumpun sisälle. Ei mittaa kuin virtausta ja  ja mitä suurempi virtaus niin sen parempi hyötysuhde
Itelläkin nousis coppelot kun laittaisi tuplatehoisen lauhduttimen pumpun ja purkaisi tuon hullunkierron ja ulkoisen pumpun pois.
Itse vetäisin pumpun valmistajan oikeuteen jos vastusmittaus ja pumpun ilmoittama
ns hyötysuhde poikkeaisi helevetisti toisistaan.
No, ehkä joku keksisi että vastuksenkin hyöytuhde kasvaa tarpeeksi kovalla kierolla kuten Fraatti esittikin että vastuksen teho muuttuu eri lämpötilassa.

[k113635]

Taso- vs. kalvopaisunnoista keruupiirissä on täälläkin ollut paljon puhetta, mutta onkos kellään tullut lopulta kahta kalvopaisaria keruuseen?

Ongelma: Putkari pisti alunperin keruupiirin siirtoputkista ylempänä kulkevaan putkeen kalvopaisunta-astian. Paikka on hyvä
ilmauksen kannalta, mutta tuo putki sattuu olemaan kiertopumpun painepuolella ja varona oli vain 1.5 barin venttiili.

Piirissä on ollut n. 0.7 baria painetta paisarin oksan mittarin mukaan (joka on n. 2m korkeammalla
kuin kiertopumppu), mutta Nibe vaatisi asennusohjeensa mukaan vähintään 0.5 bar paineen pumpun imupuolelle. (25-85 pumppu)
Seppaantin loistavien kuvausten perusteella en oikein tullut vakuuttuneeksi miten tuon vähimmäispainevaatimuksen saisi tällä kytkennällä
ja noin isolla pumpulla täytettyä, koska piirin alkupainetta ei kai oikein noin pienen varoventtiilin kanssa uskalla paljoa nostaa??

Ilmaushaasteiden takia en oikein halunnut siirtää liitosta alempana olevaan tuloputkeen.

Lopulta sain putkarilta toisen oksan säiliöineen ja väkertelin äsken sen kiinni tuloputkeen tehtyyn ilmaiskylmän varausliitokseen,
samalla vaihdoin varoventtiilit 3.0 baarisiin. 1.0bar esipaineella paisareissa tussautin vesiautomaatilla naturettia piiriin siten
että peruspaine on n. 1.85bar. Nyt kun keruun pumppu hörähtää käyntiin laskee paine tuloputkessa hetkeksi n. 1.5baariin
ja vastaavasti menoputkessa n. 2.1 bariin, joten omasta mielestäni nyt täytyy kaikki Niben tekniset vaatimukset,
poislukien asennuksen estetiikka sekä "olikohan tuo nyt ihan välttämätöntä"-kriteeri.  ? Missasinkohan jotain?

Oheisessa kuvassa Nibe hiipii tyhjäkäynnillä (20Hz) ja keruun pumppu on minimissään (1%, tulo 5.1C/ paluu 1.8C, dT 3.3).
Vasemman puoleinen oksa on pumpun imupuolella (1.8bar) ja oikea painepuolella (1.9bar).


edit. Juu, hukkaputket puuttuu. Isommissa varoventtiileissä olikin tuuman kierreliitos, eikä mulla ollut hollilla liittimiä moiseen...

[jm82]

Nyt on riittävästi painetta kun on oikea 3 barin varoventtiili

Täällä aika vastaavasti. Paisuntasäiliö roikkuu aivan katossa kiinni ja kellarin korkeus on 1.95cm. Aivan siinä täytön alkuvaiheessa paine muistaakseni oli 1.65bar ja nyt kun katsoin niin oli vähän yli 1.3bar. Pumppu oli sammuksissa.

Täällä myös hukkaputki puuttuu, paine ei pitäisi koskaan nousta yli 3 bar. Lisäksi varoventtiili on imupuolella. Täällä on esipainetta paisarissa 0.5bar.

[Kimmo_L]

Lopulta sain putkarilta toisen oksan säiliöineen ja väkertelin äsken sen kiinni tuloputkeen tehtyyn ilmaiskylmän varausliitokseen,
samalla vaihdoin varoventtiilit 3.0 baarisiin. 1.0bar esipaineella paisareissa tussautin vesiautomaatilla naturettia piiriin siten
että peruspaine on n. 1.85bar. Nyt kun keruun pumppu hörähtää käyntiin laskee paine tuloputkessa hetkeksi n. 1.5baariin
ja vastaavasti menoputkessa n. 2.1 bariin, joten omasta mielestäni nyt täytyy kaikki Niben tekniset vaatimukset,
poislukien asennuksen estetiikka sekä "olikohan tuo nyt ihan välttämätöntä"-kriteeri.  ? Missasinkohan jotain?

Eiköhän tuo ihan toimiva ratkaisu ole.

Perusongelma sinulla oli käsittääkseni, että alkuperäinen paisari oli pumpun painepuolella, kun sen kannattaisi olla imupuolella. Luultavasti systeemisi toimisi pelkällä sillä uudella paisarilla, mutta ei kai se toinenkaan haittaa.

Varoventtiileistä tulee mieleen vain, että ne mitoitetaan yleensä sen mukaan, mikä muiden komponenttien paineenkesto on. Jos systeemissä oli alunperin 1,5 barin varoventtiili, niin toivottavasti se ei ollut sen takia, että jokin osuus ei kestäisi isompaa 3,0 barin painetta.

Minun Stiebelin pumpun mukana tuli 3 barin varoventtiilit sekä keruu että lämmityspuolelle, joten oletettavasti ainakin siinä komponentit kestävät 3 barin paineen. Varmaan ne Nibessäkin kestävät, mutta ehkä olisi hyvä tietää varmasti.

[jm82]

Nibessä tuli mukana 3 bar varoventtiili lämmönkeruupiiriin. Lämmitys puolelle piti ilmeisesi itse hankkia joku sopiva varoventtiili.
Vanhassa ohjekirjassa lukee että paineistus kork. 3 bar. Tuo oli siitä lämmönkeruujärjestelmän puolelta katsottu.

Lämmönjako: Täytetään vedellä vaadittuun paineeseen ja ilmataan.

[k113635]

F1255-6 Nibenkin mukana olisi kuulunut tulla 3.0bar varo keruupuolelle, mutta itse en ko. venttiiliä koskaan nähnyt, se katosi asentajan 'miljoonalaatikkoon'.
Asentavat varmaankin tuota 1.5bar oksaa oletuksena ihan vanhasta muistista, varsinkin jos vanhemmissa koneissa on tosiaan ollut 3.0bar maksimina
järjestelmäpaineelle.

Niben asennusohje antaa molemmilla invertteripumpuille (1.5-6 ja 4-16) järjestelmäpaineiden minimiksi ja maksimiksi sekä lämmönkeruu- että
lämmönjakopuolelle 0.5bar/4.5bar.

On/off koneiden samainen ohje (f1245 5-12kW) antaa edelleen vain suurimman järjestelmäpaineen keruupuolelle 3.0bar, mutta ei sano mitään minimipaineesta?

Minkäköhän takia invertterikoneisiin haluttaisiin näin selvästi paineistettu lämmönkeruu? Olisin olettanut toisinpäin, sillä invertteri käynnistyy harvemmin ja
hitaasti muuttuvan tehon myötä lämpötilanvaihtelut ovat ehkä usein hitaampia keruupiirissä kuin on/off koneilla. (riippuen tietenkin järjestelmistä ja säädöistä).

[jm82]

Aika isonkin paineen kestää 1.5-6 ja 4-16 koneet, 4.5 bar.
Vanha ohjekirjakaan ei sen kummemmin sano maksimia, mutta koska varoventtiili on 3 bar, niin 3 bar oli maksimi täyttöraja. Ehkä se on myös koneen maksimi, mutta joku varmuusvara siinä tietysti vielä on.

Minimiä ei mainittu, mutta ilmeisesti muovitechin keräimessä on 0.5 bar minimi ja käskettiin laittamaan kalvopaisuntasäiliöä. Syynä oli että ei pääse rikkoontumaan ja pysyy takuu voimassa. Porausraportissa lukee tuo 0.5 bar minimi.

Painettahan siinä on hyvä olla. Ei pattereissakaan kierrä vesi kunnolla jos ei ole painetta tai on ilmaa.

Invertteristä tulee ainakin sellainen juttu mieleen, että keruupumppu pyörii niin hiljaa (minimiteho), voi alkaa keräämään ilmaa pumpun kohdalle ja pian ei liuos enää kierrä ollenkaan. 0.5 bar minimipaine auttaisi tähän ongelmaan.

Porauksen suunnittelusta se heppu pelotteli että sieltä kaivosta voi tulla iso "ilmakupla" ja se sitten rikkoo ilmeisesti höyrystimen. Isossa kiertovesipumpussa kyllä riittää teho ilmakuplan siirtämiseen. Siksi paineistettu järjestelmä.

Poraus/kaivon suunnittelu oli ks geoenergistä. Ne ei mitään maalämpöpumppuja myy. Mutta ohjeet kumminkin oli.

[k113635]

Invertteristä tulee ainakin sellainen juttu mieleen, että keruupumppu pyörii niin hiljaa (minimiteho), voi alkaa keräämään ilmaa pumpun kohdalle ja pian ei liuos enää kierrä ollenkaan. 0.5 bar minimipaine auttaisi tähän ongelmaan.

Tuo on hyvä pointti, katselin lokeista että näillä keleillä saattaa keruupumpun nopeus olla minimillään eli 1%:ssa yli 7h vuorokaudessa. Syvähkö kaivo korostanee tätä käytöstä.

[peki]

Tuo on hyvä pointti, katselin lokeista että näillä keleillä saattaa keruupumpun nopeus olla minimillään eli 1%:ssa yli 7h vuorokaudessa. Syvähkö kaivo korostanee tätä käytöstä.

Tarkenna, onko tuo 7h pumpun nopeus lepotilassa prossan vai minimitaajuuksilla?

[k113635]

Tarkenna, onko tuo 7h pumpun nopeus lepotilassa prossan vai minimitaajuuksilla?

Nappasin tietokannasta päiväkohtaiset ajat kauanko keruun pumppu oli ollut 1% nopeudella ja 19.4 päivälle näytti 8.1h,
sattui olemaan sama päivä jolloin tein paisarimuutoksen.

Tässä koko päivä kuvana:

07:15-11:45 kompura minimikierroksilla (20Hz) ja keruupumppu värisee 1-2% nopeuksien välillä
12:00-14:00 kotiputkari kytkee toisen paisarin ja lisää keruupiiriin wiinaa, avustin ilmausta pumppailemalla keruupumpulla hetkittäin täysillä.
19:00-21:15 kompura taas minimissään, mutta nyt keruupumppu pysyy nätisti 1%:ssa. Auttoiko paineen lisäys?

[peki]

Nappasin tietokannasta päiväkohtaiset ajat kauanko keruun pumppu oli ollut 1% nopeudella ja 19.4 päivälle näytti 8.1h,
sattui olemaan sama päivä jolloin tein paisarimuutoksen.

Tässä koko päivä kuvana:

07:15-11:45 kompura minimikierroksilla (20Hz) ja keruupumppu värisee 1-2% nopeuksien välillä
12:00-14:00 kotiputkari kytkee toisen paisarin ja lisää keruupiiriin wiinaa, avustin ilmausta pumppailemalla keruupumpulla hetkittäin täysillä.
19:00-21:15 kompura taas minimissään, mutta nyt keruupumppu pysyy nätisti 1%:ssa. Auttoiko paineen lisäys?

Kiitos.
Auttoihan tuo paineistus jotain, ei muutu yhtään kierrokset keruussa. Lisäksi kv-ajossa jää aika alas
kierrokset jos entiseen vertaa
Aika uskomatonta kyllä että noin pienellä virtaamalla keruulla vielä ylipäätänsä antaa kumminkin tehoa.
Itsellä tipahtaa tehot pumpussa noin 5% jos yhtään pienentää keruun kiertoa, saati jos ihan nollilla pystyisi ajamaan. Mikä pumpun COP on kun pienimmät taajuudet on käytössä?
Harmi kun mittausjakso on noin lyhyt.
Pakko pistää tyhmää väliin. Miksi ei tuota kalvopaisuntaa tarvitse eristää?

[k113635]

Mikä pumpun COP on kun pienimmät taajuudet on käytössä?

Vehje käy näillä keleillä ns. yhden pysähdyksen taktiikalla (jollei tule päivällä kv-vetoja) ja äsken se hörähti käyntiin 6h levon jälkeen n. 19:30.
Siitä mentiin minimikierroksilla (20Hz) puoleen yöhän asti. Jos kannasta vetäsee pari parameteriä aikavälillä 20:00-23:30 niin ne näyttäis tältä:
nimi: min/keskiarvo/max
Kaivosta tulo: 5,1 / 5,4 / 5,7 C
Kaivoon paluu: 1,8 / 2,0 / 2,5 C
keruun delta: 3,1 / 3,3 / 3,5

Lauhdutin tulo: 22,2 / 22,5 / 23,1 C
Lauhdutin lähtö: 26,3 / 26,7 / 27,3 C
Lauhdutin delta: 4,4 / 4,6 / 4,9

Mlp:n ottoteho omasta mittaristaan: 229,7 / 234,2 / 239,6 W

Mulla on lauhduttimen lähdössä virtausmittari, mutta en oikein luota sen absoluuttiseen tarkkuuteen. Mutta jos yli 5-asteen keruulla tehdään 27-asteista
vettä niin COP lienee jotain kuuden pintaan? Ja tuolla samalla hyötysuhteella tulee samalla tehtyä kv-esilämmityksen avulla puolet käyttöveden lämmistystarpeesta.
(Kunnan vesi 4.5-astetta, joka lämpenee n. 25-asteiseksi esilämmityskierukoissa). Ei voi valittaa.

[peki]

Vehje käy näillä keleillä ns. yhden pysähdyksen taktiikalla (jollei tule päivällä kv-vetoja) ja äsken se hörähti käyntiin 6h levon jälkeen n. 19:30.
Siitä mentiin minimikierroksilla (20Hz) puoleen yöhän asti. Jos kannasta vetäsee pari parameteriä aikavälillä 20:00-23:30 niin ne näyttäis tältä:
nimi: min/keskiarvo/max
Kaivosta tulo: 5,1 / 5,4 / 5,7 C
Kaivoon paluu: 1,8 / 2,0 / 2,5 C
keruun delta: 3,1 / 3,3 / 3,5

Lauhdutin tulo: 22,2 / 22,5 / 23,1 C
Lauhdutin lähtö: 26,3 / 26,7 / 27,3 C
Lauhdutin delta: 4,4 / 4,6 / 4,9

Mlp:n ottoteho omasta mittaristaan: 229,7 / 234,2 / 239,6 W

Mulla on lauhduttimen lähdössä virtausmittari, mutta en oikein luota sen absoluuttiseen tarkkuuteen. Mutta jos yli 5-asteen keruulla tehdään 27-asteista
vettä niin COP lienee jotain kuuden pintaan? Ja tuolla samalla hyötysuhteella tulee samalla tehtyä kv-esilämmityksen avulla puolet käyttöveden lämmistystarpeesta.
(Kunnan vesi 4.5-astetta, joka lämpenee n. 25-asteiseksi esilämmityskierukoissa). Ei voi valittaa.

Tultiin klo 23 Tampereelta ja näytti ulkona olevan lähtiessä sieltä jotain neljä plussaa ulkona.
Jos itse ajelisin tuonne laattaan 27 asteista litkuu noilla lämmöillä niin ei menisi läpi ainakaan vaimolle.
Inventeri tosin ei varastoi yhtään, vaan massa on varmaan tasalämpöinen.
Itsellä täällä vähän etelämpänä meni 19.4 pumpulle noin 16,8kwh. COP noin 2,8
Tässä yhteenveto edelliselle.
0 Ulkona laatassa 25C vesi.
Ottoteho 240w.
Keruun kierto käytännössä nollassa.
Minäkin haluaisin tuollaisen

[k113635]

Tultiin klo 23 Tampereelta ja näytti ulkona olevan lähtiessä sieltä jotain neljä plussaa ulkona.
Jos itse ajelisin tuonne laattaan 27 asteista litkuu noilla lämmöillä niin ei menisi läpi ainakaan vaimolle.
Inventeri tosin ei varastoi yhtään, vaan massa on varmaan tasalämpöinen.
Itsellä täällä vähän etelämpänä meni 19.4 pumpulle noin 16,8kwh. COP noin 2,8

Taikasana on juuri tuo tasaisuus, iso laatta ja varaaja auttavat siihen ettei tartte lämmittää liikaa vaan
pumppu tekee pitkiä vetoja matalalla lauhdutinlämmöllä ja lämpimällä keruulla. KV-esilämmitys puolestaan
auttaa siihen että lauhduttimelle saadaan viileämpää vettä kuin mitä ll-piiristä palaa.

Tästä hetkestä taaksepäin 24h keskiarvot: ulkolämpötila 4.04C, sisälämpötila 22.67C ja pumpun sähkönkulutus 7.46kWh.
Muuta sähköä meni n. 14kWh eli vuorokausikulutus on reilut 20kWh näin huhtikuussa. Sähköaikaan oli samoissa
olosuhteissa kokonaiskulutus 80-90kWh/vrk. COP lienee riittävä.

Ja liittyen yhteen toiseen aiheeseen, ei en ole polttanut tänä aikana takassa yhtään pesällistä ja saunaankin mennään vasta illalla. 

[euroshopperi]

Juurikin koko lämmitys on parhaimmillaan, kun tarkoituksena on estää liika jäähtyminen, eikä varsinainem lämmittäminen. Nimimerkillä varaajalla tasalämpöä täyskierrolla ja shunteilla.

[peki]

Taikasana on juuri tuo tasaisuus, iso laatta ja varaaja auttavat siihen ettei tartte lämmittää liikaa vaan
pumppu tekee pitkiä vetoja matalalla lauhdutinlämmöllä ja lämpimällä keruulla. KV-esilämmitys puolestaan
auttaa siihen että lauhduttimelle saadaan viileämpää vettä kuin mitä ll-piiristä palaa.

Tästä hetkestä taaksepäin 24h keskiarvot: ulkolämpötila 4.04C, sisälämpötila 22.67C ja pumpun sähkönkulutus 7.46kWh.
Muuta sähköä meni n. 14kWh eli vuorokausikulutus on reilut 20kWh näin huhtikuussa. Sähköaikaan oli samoissa
olosuhteissa kokonaiskulutus 80-90kWh/vrk. COP lienee riittävä.

Ja liittyen yhteen toiseen aiheeseen, ei en ole polttanut tänä aikana takassa yhtään pesällistä ja saunaankin mennään vasta illalla. 

Vähän myöhässä kommentointi.
Minulla meni Huhtikuussa noin 25kwh vrk, josta pumpun osuus oli 12,8kwh. Päivää kohti-.
En nyt hirveästi näe parannusta reilussa kymmenessä vuodessa tapahtuneen vaikka olisi minkälainen inventteri varaalla ja esilämmityksillä. Tosin on myönnettävä että käyttämäni 5 asteen kytkentäerotus laatassa on aivan liian iso. Tulee hieman liikaa sahaamista laatan litkujen lämpöihin. Tosin pumppu
startasi vain noin 5 kertaa vuorokauteen.
OEK- luku on kuutioista laskettuna 2,55.

[peki]

Pistetään toinen kun ajatukset on näissä mlp asioissa.
Mikä on toimittajan  vastuu jos pumppu ja luonnollisesti  kaivo on alimitoitettu?
Asiakas on ilmoittanut talon kulutukseksi  että öljyä mennyt  2500 litraa.
MLP toimittajan arvio oli tässä tapauksessa 6kw pumppu ja 130 m kaivo.
Talo vm66 pattereilla 200m2.

[tomppeli]

Tässä, toivottavasti kuvitteellisessa tapauksessa, vika on ilmeisesti tarjouksen pyytäjän / lämmitysöljyn kulutuksen ilmoittajan.
Todellisuudessa tarvittava lämmitysöljyn kulutus on kaksinkertainen, samoin, kuin pumpun lämmitysteho ja lämpökaivon syvyys.

Tarjouksen antajallekin pitäisi syntyä epäilys siitä, että kulutustieto on väärä.
Toisaalta, eihän tarjouksen laatijalla ei luultavasti ole tietoa siitä, onko kohteessa tehty perusteellinen energiaremontti,
joten, kun muutakaan faktaa ei ole tarjolla, on mitoitus tehtävä annettujen tietojen pohjalta.
Jos tapaus menisi oikeuteen, vastuu luultavasti jäisi tarjouksen pyytäjälle omaksi vahingoksi.

Tarjouksen pyytäjällä on vastuunsa. Ei ole syytä antaa liian optimistisia tietoja kohteesta!

[Roori]

Pistetään toinen kun ajatukset on näissä mlp asioissa.
Mikä on toimittajan  vastuu jos pumppu ja luonnollisesti  kaivo on alimitoitettu?
Asiakas on ilmoittanut talon kulutukseksi  että öljyä mennyt  2500 litraa.
MLP toimittajan arvio oli tässä tapauksessa 6kw pumppu ja 130 m kaivo.
Talo vm66 pattereilla 200m2.

Onko tuossa jotain vikaa?
Näin 8v jälkiseurannalla tuo olisi ainakin täällä ollut 'häränsilmä' mitoitus omassa talossani samalla lähtökulutuksella.

Jos tuossa on jotain onkelmaa, niin sitten joku arvo ei ole oikein tai talo esim myyty ja seuraava kuluttaakin enemmän...

[k113635]

Minulla meni Huhtikuussa noin 25kwh vrk, josta pumpun osuus oli 12,8kwh. Päivää kohti-.
En nyt hirveästi näe parannusta reilussa kymmenessä vuodessa tapahtuneen vaikka olisi minkälainen inventteri varaalla ja esilämmityksillä. Tosin on myönnettävä että käyttämäni 5 asteen kytkentäerotus laatassa on aivan liian iso. Tulee hieman liikaa sahaamista laatan litkujen lämpöihin. Tosin pumppu startasi vain noin 5 kertaa vuorokauteen.

Täällä huhtikuussa 1.9 käynnistystä/vrk ja kytkentäerotukset/asteminuutit näkyy vain varaajassa, ei laatan litkuissa.
Kyllä mä tuossa jonkunlaisen eron näen, mutta se että onko tuo kuinka merkityksellistä on väiteltävissä.

OEK- luku on kuutioista laskettuna 2,55.

Tämä oli loistava vihje. Löysin haulla seppaantin OEK vinkit ja laskin vähän omiani:
energiankulutus = kaikki lämmityssähkö sis. mlp+IV+ulk.kiertopumppu+ILP+30l tulistusvaraaja
lätl = FMI/tampere
kuutiot = asuinkuutiot sellaisenaan ja talli/varasto kuutioista puolet:

2016
tammi, helmi, maalis,huhti
2.29, 2.31, 1.71, 2.20

Tuossa näkyy hyvin maaliskuun lomareissu kun lämmöt oli useamman päivän poissa.

Vertailuksi laskettu vastaavat OEK 2010-2015 keskiarvoilla kun käytössa oli yösähkö 1200l varaajaan:
12.03, 11.30, 11.53, 12.34

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä toukokuun OEK, koska mlp lämittää vain pesutiloja ja tekee käyttövettä,
kaiken muun lämmittää ILP. Johtuen yksinkertaisesti siitä että lattialämmitys on liian hidas reagoimaan nopeisiin
ulkolämpötilan muutoksiin. Yritin parantaa tuota reagointikykyä käyttämällä säätiedoitukseen perustuvaa ennakointia,
mutta järjestelmästä tuli liian monimutkainen ja virheet ennusteissa aiheutti heilahteluja sisälämpötilassa.
ILPpi pitää sisälämmöt mukavan tasaisina ja ulkoilman ollessa kaivoa lämpöisempi uskoisin että energiankulutuskin
on samoilla hehtaareilla.

[peki]

Onko tuossa jotain vikaa?
Näin 8v jälkiseurannalla tuo olisi ainakin täällä ollut 'häränsilmä' mitoitus omassa talossani samalla lähtökulutuksella.

Jos tuossa on jotain onkelmaa, niin sitten joku arvo ei ole oikein tai talo esim myyty ja seuraava kuluttaakin enemmän...

Joo, laittoivat maalämmön pian talon oston jälkeen, eikä omaa elämisen jälkeä kohteessa vielä oikein ollut.
Taisi olla ongelmaa kun pakkasella teini suihkussa saa kämpän kylmäksi. Asia kai korjautui osittain huoltomiehen käynnin jälkeen?
Laitoin asian esille että suunnitellessa lämmitysmuodon vaihtoa ei kaikki menisi pieleen.

[peki]

Taikasana on juuri tuo tasaisuus, iso laatta ja varaaja auttavat siihen ettei tartte lämmittää liikaa vaan
pumppu tekee pitkiä vetoja matalalla lauhdutinlämmöllä ja lämpimällä keruulla. KV-esilämmitys puolestaan
auttaa siihen että lauhduttimelle saadaan viileämpää vettä kuin mitä ll-piiristä palaa.

Tästä hetkestä taaksepäin 24h keskiarvot: ulkolämpötila 4.04C, sisälämpötila 22.67C ja pumpun sähkönkulutus 7.46kWh.
Muuta sähköä meni n. 14kWh eli vuorokausikulutus on reilut 20kWh näin huhtikuussa. Sähköaikaan oli samoissa
olosuhteissa kokonaiskulutus 80-90kWh/vrk. COP lienee riittävä.

Ja liittyen yhteen toiseen aiheeseen, ei en ole polttanut tänä aikana takassa yhtään pesällistä ja saunaankin mennään vasta illalla. 

Selvyyden vuoksi kysyn että oliko ilppi tällöin päällä?
Tuota Seppaantin OEK- lukua voi käyttää niinkin että laskee pumpun tuntilaskurin avulla lukeman jos
ei pumpussa ole kwh-mittarii.

[k113635]

Selvyyden vuoksi kysyn että oliko ilppi tällöin päällä?
Tuota Seppaantin OEK- lukua voi käyttää niinkin että laskee pumpun tuntilaskurin avulla lukeman jos
ei pumpussa ole kwh-mittarii.

Ei ollut huhtikuussa ilppi päällä, lämmitysvesi kiersi koko talon lattioissa. Vappuna otin kokeeksi kaikkialta muualta paitsi pesutiloista
lattiapiirit kiinni ja siirryin ilp:piin. Ensimmäisen kahden viikon kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ilmalämmittämisestä,
aurinkoisina päivinä kylmät kivilattiat ovat olleet ihan miellyttävän tuntuiset.

Mun piti tammikuussa kokeilla ihan mielenkiinnosta pienillä pakkasilla että kuinka suuri ero sähkönkulutuksessa on mlp vastaan ilp,
mutta kokelu piti keskeyttää heti alkuunsa, kylmät kivilattiat pakkasilla ovat äärimmäisen epämiellyttävät ja suuremmilla lämmitystehoilla
ilpin puhina häiritsee asumista. Vaikka tuo olisi voinut excelissä näyttää jopa järkevältä (ilp + takka vs. mlp) niin käytännössä en moisissa
oloissa haluaisi vapaaehtoisesti asua. Mutta nyt kun lämmitystä tarvitaan vain ihan hitunen (ja ilppikin on luonnollisesti alas taipuva invertteri)
meinasin jättää asetukset tommoselleen jonnekin syyskuuhun asti. Nopean reagointinsa vuoksi ei aurinkoiset päivät nosta sisälämpöä ja
sisäyksikön pieni ilmanvire tasoittaa talon varjoisen ja aurinkoisen puolen lämpötilaeroja ihan huomattavasti joka osaltaan vähentää
kuumien päivien jäähdytyksen tarvetta auringon puolella.

Toukokuun kahden ensimmäisen viikon kulutus: mlp 3.5kWh/vrk (sis. KV + pesutilat) ja ilp 0,93kWh/vrk (muiden tilojen lämmitys/jäähdytys).

Tuolla OEK:lla tullee olemaan mielenkiintoista seurata esim. takan käyttöä ensi talvena tai mlp:n asetusten muutoksia, sen verran vakioina tuo OEK
näytti pysyvän lämmityskaudella ulkolämpötilasta riippumatta.

[peki]

Ei ollut huhtikuussa ilppi päällä, lämmitysvesi kiersi koko talon lattioissa. Vappuna otin kokeeksi kaikkialta muualta paitsi pesutiloista
lattiapiirit kiinni ja siirryin ilp:piin. Ensimmäisen kahden viikon kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ilmalämmittämisestä,
aurinkoisina päivinä kylmät kivilattiat ovat olleet ihan miellyttävän tuntuiset.

Mun piti tammikuussa kokeilla ihan mielenkiinnosta pienillä pakkasilla että kuinka suuri ero sähkönkulutuksessa on mlp vastaan ilp,
mutta kokelu piti keskeyttää heti alkuunsa, kylmät kivilattiat pakkasilla ovat äärimmäisen epämiellyttävät ja suuremmilla lämmitystehoilla
ilpin puhina häiritsee asumista. Vaikka tuo olisi voinut excelissä näyttää jopa järkevältä (ilp + takka vs. mlp) niin käytännössä en moisissa
oloissa haluaisi vapaaehtoisesti asua. Mutta nyt kun lämmitystä tarvitaan vain ihan hitunen (ja ilppikin on luonnollisesti alas taipuva invertteri)
meinasin jättää asetukset tommoselleen jonnekin syyskuuhun asti. Nopean reagointinsa vuoksi ei aurinkoiset päivät nosta sisälämpöä ja
sisäyksikön pieni ilmanvire tasoittaa talon varjoisen ja aurinkoisen puolen lämpötilaeroja ihan huomattavasti joka osaltaan vähentää
kuumien päivien jäähdytyksen tarvetta auringon puolella.

Toukokuun kahden ensimmäisen viikon kulutus: mlp 3.5kWh/vrk (sis. KV + pesutilat) ja ilp 0,93kWh/vrk (muiden tilojen lämmitys/jäähdytys).

Tuolla OEK:lla tullee olemaan mielenkiintoista seurata esim. takan käyttöä ensi talvena tai mlp:n asetusten muutoksia, sen verran vakioina tuo OEK
näytti pysyvän lämmityskaudella ulkolämpötilasta riippumatta.

Toimii varmaan mlp-inventterin kanssa, mutta oma kokemus ilppi kaverina päättyi siihen kun kulutus lisääntyi juuri saman verran kuin ilppi vei.. Laatta ei ime varmaan mitään huonetilasta näillä lämpötilaeroilla. Toisaalta testaus jäi lyhyeksi ja laiskuus iski
OEK-luku on tosi hyvä mittari. Tosin luku heittää enempi mitä enemmän kesää on
Meillä Toukokuun kulutus mlp osalta noin 6kwh vrk.

[alspe]

En ole pannuhuoneessa käynyt juuri kertaakaan kovien pakkasten jälkeen. Mitä tuolla pumpulle pitikään tehdä esim. vuoden välein? Mitä kannattaa logittaa ja tutkia, että käy oikeilla arvoilla, siis siltä kantilta, että kone ei rasitu tai laitteissa ei ole vikaa?

[peki]

En ole pannuhuoneessa käynyt juuri kertaakaan kovien pakkasten jälkeen. Mitä tuolla pumpulle pitikään tehdä esim. vuoden välein? Mitä kannattaa logittaa ja tutkia, että käy oikeilla arvoilla, siis siltä kantilta, että kone ei rasitu tai laitteissa ei ole vikaa?
[/quote
Ei kai noissa paljoo ole huollettavaa.
Katso päällisinpuolin ettei vuotoja ole.
Tarkista vaihtovenan toiminta. (Osassa pumpuista on käsinajon mahdollisuus)
Jos pumpussa on ns tarkistuslasi, niin tsekkaa että toimii ohjeen mukaan.
Näillä olen itse pärjännyt
Meinasi unohtua, mutasihdit täytyisi varmaan tsekata ainakin uudemmissa asennuksissa.

[peki]

Mieli maassa ja viskii päässä
Maaottelu.
Ruotsi vie mlp tuotannossa meitä köniin jotain 11-1.
Eipä silti, olen omalta osaltani osallistunut tähän omissa pumppuvalinnoissanikin.
Näillä eväillä ei muutakaan voinut.
Valmistajilla on kuitenkin kaiken maailman tukirahaa käytettävissä,mutta mitään ei tapahdu.
Missä on ensimmäinen suomalainen inventteripumppu?
Koulutuksen taso on Suomessa maailman parasta?
Voi tietysti olla että ollaan jämähdetty johonkin ja muu maailma on mennyt ohi.
Esim. Opationin modaus pelkällä piuhan pätkällä sai jonkin lämpöässän toimimaan
niin kuin sen pitäisi. Haloo, missä nämä opationit ovat?
Oma järki ei ymmärrä tätä.
Jälkikasvu lukee jotain kolmatta astetta jossain ammattikorkeessa ja voisin väittää että jonkin asteinen päiväkoti on tämäkin.
Sakupumput hyökkäsivät tänne omilla eteläeurooppappalaisiin maihin tehtyinin sovillituksiin tehtyine
nordigmalleineen, ja mikä on tulos?
Suomivalmistaja pistää kätensä vielä enemmä pystyyn
Sanokaa kansalle minkä pumpun valitsisitte itse?

[peki]

Keruulta revityn tehon ei saisi ylittää 50w aktiivi metri?
Mitä keruun putkikoon muutos 50 milliin aiheuttaa kun keräin on huomattavasti tehokkaampi kuin
entinen 40mm?
Toinen suunnittelija sanoo että malallakin kaivolla pärjää ja toinen väittää että jäätyy nopeammin?
Mikä tämän oikea vaikutus on?

[tomppeli]

Keruulta revityn tehon ei saisi ylittää 50w aktiivi metri?
Mitä keruun putkikoon muutos 50 milliin aiheuttaa kun keräin on huomattavasti tehokkaampi kuin
entinen 40mm?

50 millinen keräin on tarpeen silloin, kun kaivosta tulee niin syvä, että 40 millisessä putkessa kiertävän nestemäärän virtausvastus nousee liian suureksi maakiertopumpulle. Keruun menon ja paluun erotuslämpötila kasvaa liian suureksi.

50 millinen keräin pystyy kuormittamaan kaivoa vähän enemmän.
Kaivo tulee kuitenkin aina mitoittaa kalliosta kerättävän energiamäärän mukaan. Muutoin kaivo menee liian kylmäksi.

Teoretisoiden voidaan kuitenkin sanoa, että alentamalla keräimen lämmönsiirtovastusta,
pienenee keruunesteen ja kaivon välinen lämpötilaero ja kaivoa voidaan käyttää hiukan alempaan lämpötilaan saakka.
Kaivo voisi siis olla ihan vähän matalampi, jos keräimen lämmönsiirtovastusta kaivon veteen saadaan pienennettyä.
Käytännössä kaivon syvyyttä voitaneen madaltaa vain muutamalla prosentilla paremman keräimen avulla.

[Täystiili]

Sähköisesti ohjattava talon vesijohdon sulkuventtiili?

Yritin pikaisesti etsiä foorumilta keskusteluja, jossa olisi kerrottu ratkaisuista talon vedentulon katkaisusta kotona/poissa tilatiedon perusteella esimerkiksi murtohälytysjärjestelmän ohjaamana, en pikaisella haulla onnistunut löytämään, muistan sellaisesta olleen joskus keskustelua.

Lähinnä kiinnostaa millaisia toimilaitteita on tarjolla esim ohjattuja moottoriventtiiileitä, magneettiventiileitä, käyttöjännitteet, ohjauspulssi/kesto vai vain jatkuvalla ohjauksella jne? Luonnollisesti paras olisi jonkinlaisella pulssilla tilasta toiseen ohjattava venttiilityyppi, valmistaja, malli, hinta jne.

[sundanic]

Sähköisesti ohjattava talon vesijohdon sulkuventtiili?

Yritin pikaisesti etsiä foorumilta keskusteluja, jossa olisi kerrottu ratkaisuista talon vedentulon katkaisusta kotona/poissa tilatiedon perusteella esimerkiksi murtohälytysjärjestelmän ohjaamana, en pikaisella haulla onnistunut löytämään, muistan sellaisesta olleen joskus keskustelua.

Lähinnä kiinnostaa millaisia toimilaitteita on tarjolla esim ohjattuja moottoriventtiiileitä, magneettiventiileitä, käyttöjännitteet, ohjauspulssi/kesto vai vain jatkuvalla ohjauksella jne? Luonnollisesti paras olisi jonkinlaisella pulssilla tilasta toiseen ohjattava venttiilityyppi, valmistaja, malli, hinta jne.

  Eikös tälläine 2-tie käy josta tulppaa toisen putken.