Tyhmiä kysymyksiä

[OilToSoil]

Jos sulla on se lämmityksen mutasihti tukossa. Mulla ainakin kertyy lieraa sinne toistuvasti. Mä laitoin jo sellaisen kunnon patruunasudattimenkin ja 3 patruunaa vaihtelin aluksi. Nyt on taas aloitettava uudestaan, kun tuntuu lieraa olevan. Mulla on siinä lierapatruunassa oma pienempi grundfossin alpha ja sillä menee varaajan kierrot täysin sekaisin, eikä pysty käyttämään lämmityskaudella ollenkaan. Laatikollinen on vielä patruunoita varastossa. Oliskohan 10" patukoita ja aika karkeassa liejussa ne sieltä vaihtelin ensimmäisilla kerroilla. Ja mulla on siis lämmityksen Dt sen 6 asteen päälle täyskierrolla, mutta myös lämminvesi on samaa luokkaa Dt.

Ei löydy sihtiä koko laitoksesta.
Eli ei voi olla tukossa! 
Liekö kaikki sakka sitten tällä hetkellä puskurivaraajan pohjalla...?

Lattialämmitys Dt on jotain parin asteen luokkaa ja jos ottaisin termarit pois patteripiiristä, niin senkin Dt olisi ehkä 4 - 4,5 astetta.

[Tele]

Tämä lienee osastoa "tyhmät kysymykset". Naapurilla on käyttöveden asetuslämpötila 58 C eikä vastuksia käytetä tuntien mukaan ollenkaan (en muista pumpun merkkiä). Meillä taas en ole kokeillut 50 astetta kuumempaa, koska mlp-myyjä oli sitä mieltä, että tuo on maksimi. Myyjä myös väitti, että pumppu tekee legionellan tapot automaattisesti, mutta tähän en usko, koska nyt ovat vastukset olleet kuukauden pois pelistä (siis valikosta täppä pois "käyttövesi vastuksilla", koska käyttöveden kierrätys sotki asian niin, että vastuksia käyteltiin lähes jatkuvasti) eikä niille ole tullut yhtään tuntia lisää käyttöä. Enkä ole kertaakaan bongannut varaajassa mitään muuta lämpötilaa kuin 50 C tai alempi.

Eli ilmeisesti tämä Viessmann ei siis tee legionellantappoja automaattisesti ja myyjä puhuu puppua? Tuskin se kompurallakaan sinne 60 asteeseen pääsee, mutta ihmetyttää miten naapurilla 58 astetta tuntuu onnistuvan?

[seppaant]

Piirtelin R410A kylmäaineen ominaisuuksia Scroll-kompressorinin isentrooppisella hyötysuhteella 0,675.
Kuvassa on lauhdutinpaineen funktiona lauhtumislämpötila ja kuumakaasun lämpötila.

Lisäsin kuvaan Oil'in ja euro'n koneiden kuumakaasun lämpötiloja.
Euro'lla menee loogisesti optimitilanteen suuntaisesti. Pieni ero voi johtua esim jostakin mittausvirheestä.
Mutta kuitenkin kaipaisin vielä pari pistettä 30-35 bar/90-100C alueelle.

Oil'lla sitä vastoin matalilla paineilla OK mutta korkeilla paineilla kuumakaasu nousee liian korkealle.

ATS

[euroshopperi]

Ei löydy sihtiä koko laitoksesta.
Eli ei voi olla tukossa! 
Liekö kaikki sakka sitten tällä hetkellä puskurivaraajan pohjalla...?

Lattialämmitys Dt on jotain parin asteen luokkaa ja jos ottaisin termarit pois patteripiiristä, niin senkin Dt olisi ehkä 4 - 4,5 astetta.

Se sihtihän on yleensä hieman salakavalasti piilossa tuollaisen mutterin takana, mutta todella helppo putsata, kun sulku kiinni ja suodatin ulos. Monet ei edes tiedä, että niillä on rst verkkosihti tuossa sulkuventtiilissä. Periaatteessa se pitäisi kyllä kaikilla olla suojaamassa lauhdutinta.

http://www.kodinrakennus.com/products/LVI65/LV3710/LV371011/L3998042

[OilToSoil]

Piirtelin R410A kylmäaineen ominaisuuksia Scroll-kompressorinin isentrooppisella hyötysuhteella 0,675.
Kuvassa on lauhdutinpaineen funktiona lauhtumislämpötila ja kuumakaasun lämpötila.

Lisäsin kuvaan Oil'in ja euro'n koneiden kuumakaasun lämpötiloja.
Euro'lla menee loogisesti optimitilanteen suuntaisesti. Pieni ero voi johtua esim jostakin mittausvirheestä.
Mutta kuitenkin kaipaisin vielä pari pistettä 30-35 bar/90-100C alueelle.

Oil'lla sitä vastoin matalilla paineilla OK mutta korkeilla paineilla kuumakaasu nousee liian korkealle.

ATS

Ja kiitokset taas!

Laitoin tossa juuri viestiä maahantuojalle, että josko voisivat lukemiani vilkaista...
Katsotaan, milloin saan vastauksia.

[jm82]

Tämä lienee osastoa "tyhmät kysymykset". Naapurilla on käyttöveden asetuslämpötila 58 C eikä vastuksia käytetä tuntien mukaan ollenkaan (en muista pumpun merkkiä). Meillä taas en ole kokeillut 50 astetta kuumempaa, koska mlp-myyjä oli sitä mieltä, että tuo on maksimi. Myyjä myös väitti, että pumppu tekee legionellan tapot automaattisesti, mutta tähän en usko, koska nyt ovat vastukset olleet kuukauden pois pelistä (siis valikosta täppä pois "käyttövesi vastuksilla", koska käyttöveden kierrätys sotki asian niin, että vastuksia käyteltiin lähes jatkuvasti) eikä niille ole tullut yhtään tuntia lisää käyttöä. Enkä ole kertaakaan bongannut varaajassa mitään muuta lämpötilaa kuin 50 C tai alempi.

Eli ilmeisesti tämä Viessmann ei siis tee legionellantappoja automaattisesti ja myyjä puhuu puppua? Tuskin se kompurallakaan sinne 60 asteeseen pääsee, mutta ihmetyttää miten naapurilla 58 astetta tuntuu onnistuvan?

Tuo käyttöveden maksimilämpö saattaa riippua myös vähän kaivolta tulevasta lämötilasta. Voi mennä vähän yli 50C lämpötilaankin, mutta sitten pitäisi aste kerrallaan nostaa lämpöä ja kokeilla. Lämmityksen aloituslämpökin saisi olla mahdollisimman alhaalla.

Esim täällä on 160/45L kaksoisvaippavaraaja. Tuossa ei ole erikseen lämpömittaria käyttövedelle, vaan lämpömittari on tuossa 45L vesitilassa ja alaosassa. Testattu vain 55C asti eli käyttövesi voisi yläosastaan olla maksimissaan 55C ja alaosastaan kylmempää ja tuo ulkovaippa kokonaan 55C. Pitäisi lämmetä ainakin 58C tai aika maksimissaan 62C, mutta tästä ei ole mitään varmuutta. Joku esite lupailee 65C max menoa, mutta jos ei niin korkealle pääse niin käyttöpaineen säädin katkaisee lämmityksen sitä ennen. 70C on maksimi mitä saa asetuksista laitettua max menosksi, se taitaa olla samalla max meno sähkövastuksen kanssa. Max paluun saa valittua myös käyttöpaineen säätimelle, eli paluulle ei ole lämpörajaa, mutta paineraja on.
Eli pumpussa ilmeisesti on kaksi paineanturia. Käyttöpaineen säädin ja sitten toinen anturi jos paine vielä kasvaa, silloin kone menee jo tilttiin.

On siinä ehkä se mahdollisuus että tekee legionellatapon mutta ei käytä siihen yhtään sähkövastuksia. Täälläkin pitäisi olla legionellatappo muistaakseni 24 päivän välein mutta yhtään tuntia ei ole tullut sähkövastuksiin lisää. Mutta saattaa olla että asetukset on jostain syystä väärin eikä tee ollenkaan legionella ajoa, hankala sanoa varmaksi jos olisi joskus vaikka lämmennytkin enemmän. 65C oli se legionella lämpö koneessa. Yksi mahdollisuus että tekisi kompuralla max rajaan asti ja jättää sähkövastuksen käyttämättä, taitaa olla sähkövastus pois päältä asetuksista.

[jm82]

Ei löydy sihtiä koko laitoksesta.
Eli ei voi olla tukossa! 
Liekö kaikki sakka sitten tällä hetkellä puskurivaraajan pohjalla...?

Lattialämmitys Dt on jotain parin asteen luokkaa ja jos ottaisin termarit pois patteripiiristä, niin senkin Dt olisi ehkä 4 - 4,5 astetta.

Pitäisi olla sihti puskurivaraajasta maalämpöpumpuun menevässä putkessa. Samoin keruussa kaivosta koneeseen. Varsinkin vanhoista pattereista ja patteriputkista lähtee kaiken näköistä roskaa. Jos ei ole sihtiä niin sinne koneeseen ne roskat taitaa imeytyä.

[papi]

Ja tässä lämmintä vettä.

Tulo maasta 1,4°      1,8
Paluu maa -2,0°       -2,1

Toisio tulo 48,3°       54,9
Toisio  meno 54,2°    60,2

Kaasun lämpö 97,2°  99,7
Paine 7,1/34 bara      7,1/36,8

Satuin juuri ajamaan auton talliin, kun lämpimän veden jakso päättyi. Vertailuna Euroshopperiin, niin meillä taitaa olla samanmerkkiset koneet .
Omani siis lainauksessa punaisella.

[jm82]

Voikohan nuo omat lukemat pitää yhtään paikkaansa? Pekillä oli myös mäntäkompura, mutta muilla scrolli.

Lauhduttimelta 55C, lauhduttimelle 54C. Täyskierto 60-pumpussa, 160/45 kaksoisvaippa. Kuumakaasu mittarin mukaan 86C. Kaivolta kaivolle +4/+1.
Mäntäkompura r407C.

Nyt sain vaihdettua erilaisen lämpöanturin.
Vesi 54C kompura 84C. Kaivo +4/+1.
Maalämpöpumpun paluu anturi näyttää nyt kompuran kaasun lämpöä.

Keskeytyi testi tältäerää kun pumppu rupesikin lämmittämään taloa.
55C ja 86C lukemiin taisi jäädä.
http://aijaa.com/Ku9OLu

[euroshopperi]

Satuin juuri ajamaan auton talliin, kun lämpimän veden jakso päättyi. Vertailuna Euroshopperiin, niin meillä taitaa olla samanmerkkiset koneet .
Omani siis lainauksessa punaisella.

Mullakin on noussut nyt tulolämpö takasin +2 asteeseen. Täytyisi saadaa just samasta pisteestä kaappaus, niin saisi verrokkia. Äläkä paljon ilku täällä noista yber arvoista. Seppaantti ja Fraatti vie sulta kohta virtaamat ja lämmöt, eikä sulle jää käteen muuta, kuin jotenkuten toimiva arkipäiväinen, harmaa kone.

[OilToSoil]

Pitäisi olla sihti puskurivaraajasta maalämpöpumpuun menevässä putkessa. Samoin keruussa kaivosta koneeseen. Varsinkin vanhoista pattereista ja patteriputkista lähtee kaiken näköistä roskaa. Jos ei ole sihtiä niin sinne koneeseen ne roskat taitaa imeytyä.

Tästä puheen ollen: mihin ne roskat / epäpuhtaudet sitten kertyvät, jos koneeseen asti pääsevät?
Miten näkyy koneen toiminnassa?

[euroshopperi]

Ja kiitokset taas!

Laitoin tossa juuri viestiä maahantuojalle, että josko voisivat lukemiani vilkaista...
Katsotaan, milloin saan vastauksia.

Kysy samalla, että miksei ole asennettu tuollaista sihdillä varustettua sulkua sinne. Tuntuu vaan oudolta, ettei olisi mitään mitään siepparia kierrossa leijuville sotkuille koko järjestelmässä. Tuo sulkuhan siis sulkee veden kierron kaikkiin suuntiin samalla ja voi avata tuon mutterin, eikä ilmaakaan mene, kuin muutama mikrokupla kiertoon.

[jm82]

Tästä puheen ollen: mihin ne roskat / epäpuhtaudet sitten kertyvät, jos koneeseen asti pääsevät?
Miten näkyy koneen toiminnassa?

Itse epäilen että ne roskat menisi lauhduttimeen ja höyrystimeen. Täällä oleva pumppu on tehty 2008 ja tuli alkuperäiset roskasihditkin mukana, sihdit näytti vaan käyttämättömiltä.
Epäilys siis että kaivo puolelta olisi roskaa irronnut lauhduttimelta ja roskat olisi kulkeutuneet nyt tuohon uuteen täyttöryhmän roskasihtiin. Sellaista ruosteen näköistä töhnää oli jo 4kk käytön jälkeen. Patteriputkista ja pattereista taas irtoili ainakin alussa sellaisia isohkoja mustia "levyjä". Ne ainakin tukkii maalämpöpumppua jos ei ole sihtiä välissä.

[OilToSoil]

Itse epäilen että ne roskat menisi lauhduttimeen ja höyrystimeen. Täällä oleva pumppu on tehty 2008 ja tuli alkuperäiset roskasihditkin mukana, sihdit näytti vaan käyttämättömiltä.
Epäilys siis että kaivo puolelta olisi roskaa irronnut lauhduttimelta ja roskat olisi kulkeutuneet nyt tuohon uuteen täyttöryhmän roskasihtiin. Sellaista ruosteen näköistä töhnää oli jo 4kk käytön jälkeen. Patteriputkista ja pattereista taas irtoili ainakin alussa sellaisia isohkoja mustia "levyjä". Ne ainakin tukkii maalämpöpumppua jos ei ole sihtiä välissä.

Niin siis on täälläkin keruupuolella sihti ja kerran jopa putsattukin.

[papi]

Mullakin on noussut nyt tulolämpö takasin +2 asteeseen. Täytyisi saadaa just samasta pisteestä kaappaus, niin saisi verrokkia. Äläkä paljon ilku täällä noista yber arvoista. Seppaantti ja Fraatti vie sulta kohta virtaamat ja lämmöt, eikä sulle jää käteen muuta, kuin jotenkuten toimiva arkipäiväinen, harmaa kone.

Ei, älä ymmärrä väärin. Enhän minä nyt sukulaissielulle hevostele. Jos minun käyrän lisäisi Seppaantin piirrokseen, olisi se lähes identtinen sinun käyräsi kanssa. Siitä päätellen meillä on samanmerkkiset koneet.

[jm82]

Niin siis on täälläkin keruupuolella sihti ja kerran jopa putsattukin.

Onkohan se asennusporukka ajatellut että roskat jäisivät puskurivaraajan pohjalle. Tai sitten roskasihti olisi ennen puskurivaraajaa? Eli patteri/lattialämmitys paluussa.
Jossain se sihti kumminkin kuuluisi olla että saisi roskat kerättyä pois.
Ohjeissa myös oli että vanhat putket kuuluisi huuhdella, se unohtui tehdä. Eli olisi jonkinlainen täyttöryhmä myös pattereille että saisi roskat huuhdottua pois.

[OilToSoil]

Onkohan se asennusporukka ajatellut että roskat jäisivät puskurivaraajan pohjalle. Tai sitten roskasihti olisi ennen puskurivaraajaa? Eli patteri/lattialämmitys paluussa.
Jossain se sihti kumminkin kuuluisi olla että saisi roskat kerättyä pois.
Ohjeissa myös oli että vanhat putket kuuluisi huuhdella, se unohtui tehdä. Eli olisi jonkinlainen täyttöryhmä myös pattereille että saisi roskat huuhdottua pois.

Ei oo sihtiä ei.
Patteripiiri kyllä tyhjennettiin, kun yläkerran kaikki patteritkin lähti pois.
Ja muistaakseni se jouduttiin tyhjentämään vielä toistamiseen, syytä en nyt vain muista.
Eli onhan se nyt sitten auttavasti 'huuhdottu' pariin otteeseen.

[peki]

Voikohan nuo omat lukemat pitää yhtään paikkaansa? Pekillä oli myös mäntäkompura, mutta muilla scrolli.

Lauhduttimelta 55C, lauhduttimelle 54C. Täyskierto 60-pumpussa, 160/45 kaksoisvaippa. Kuumakaasu mittarin mukaan 86C. Kaivolta kaivolle +4/+1.
Mäntäkompura r407C.

Jotenki tuntuu että mämäntävehkeet ja 407 toimisivat paremmin ylälämmöissä ja sitten esim. Wiesmann tietyssä pisteessä.
Tai sitten JM82 ja mulla on markkinoiden paras varaaja 
Noin niinku kokonaisuutena.

[papi]

Satuin taas käymään tallissa. Sain pari pistettä alapäästä ja kun laitoin ne ATS:n tekemään taulukkoon, oli Viessmannit lähes identtiset.

Tulo maasta        1,8            0,8          2,4
Paluu maa         -2,1        -3,3         -2,6

Toisio tulo           54,9          35,0        32,0
Toisio  meno       60,2          40,1        37,2

Kaasun lämpö     99,7         67,2         60,4
Paineet             7,1/36,8   6,8/23,2   7,0/21,7

Huomionarvoista on, että kun tehdään lämmitysvettä kaivo joutuu kovemmalle kuin tehdessä lämmintä käyttövettä. Molemmissa tapauksissa jakso loppui juuri.

[euroshopperi]

Jos meillä on sitten molemmilla yhtä vialliset pumput. Mulla tosin huomaa hieman tuosta lämpimän veden pöntöstä, että sen koko on kyllä ihan alaraja 17 kW koneelle. Kierto on täysillä, eikä se jaksa pitää kovimmilla lämmöillä Dt:tä kovin paljoa yli 4:n. Saisi olla korkeampi ja tilavampi pönttö. Kierukka sinänsä vaikuttaa mainiosti toimivalta ja mulla on pyyntikin siihen keskianturalle se 50°. Tuota liuoskiertoa pitää vielä jossain vaiheessa rukata, kun on sellainen tunne, että tuo 3600 L/h olisi jo hieman liikaa kaivon kykyihin nähden. Tai siis putkien ja veden eristävyydet ja aktiiviset metrit mukaan lukien.

[seppaant]

Papi

Satuin taas käymään tallissa. Sain pari pistettä alapäästä ja kun laitoin ne ATS:n tekemään taulukkoon, oli Viessmannit lähes identtiset.

Euroshopperi

Satuin taas käymään tallissa. Sain pari pistettä alapäästä ja kun laitoin ne ATS:n tekemään taulukkoon, oli Viessmannit lähes identtiset.

Kyllä euro'n ja Papin Viessmannien kompressorit toimii niin kuin pitääkin.

ATS

[OilToSoil]

No niin...
Sain vastauksen, että koneeni toimii niin kuin kuuluukin...
Paineet ok ja kaasut ok...

Lisää analyysia:
Kone näyttää kahdessa eri kohtaa lauhduttimen menolämmöt.
On lauhdutin meno ja lauhdutin meno vastusten jälkeen, eri kahdessa eri kohtaa on koneen sisässä lämpötila-anturit.
Kirjasin liitteeseen nyt ne lämmöt, jotka se vastuksen jälkeen oleva anturi näyttää ja vaikka lämpötilaan tuli nousi desimaalin tai muutaman, niin vaikutti kyllä ulos saataviin tehoihin jonkin verran. Alkaa ehkä olemaan sillä tasolla missä pitääkin.
Paitsi, että jos 48,2 asteisella vedellä tehot on 8,16 kW, niin se on kyllä jo aika kaukana luvatuista tehoista. Tässä pisteessä ei ollutkaan enää eroa kahden lauhduttimen menoarvon välillä. Liekö siinä sitten juuri ollut vastus mittausta ennen päällä tai jotain sellaista, joka sotkee mittausta.

Onko tämä kaikki nyt sitten kuitenkin loppupeleissä lämmönjaon toimivuudesta kiinni?
Kun katsoo esim. omia arvoja käyttövettä tehdessä, niin nehän ovat vähän paremmat kuin lämmitysvettä tehtäessä.

Lisäksi kun ampuilin taas ir-mittarilla puskurille menevää putkea sekä sieltä palaavaa, niin sain vielä 0,5-1 astetta suurempia lukuja, mitä nuo lauhduttimen menot ja vastuksen jälkeen on.
Eli jos anturit heittää vielä asteen verran, niin tilanne korjaantuu entisestään.

Ainut mikä jää vielä arvailujen varaan on se, että näyttääkö tuo masiina sitten nuo paineet ja kaasujen lämmötkään ihan kohdilleen...?

Kommentteja?

[OilToSoil]

Niin ja kehtaisiko joku muu Stiipelin omistaja ottaa verrokkiarvoja omasta myllystä?
Olis tosi hyvä nähdä sellaiset.

[Kimmo_L]

Niin ja kehtaisiko joku muu Stiipelin omistaja ottaa verrokkiarvoja omasta myllystä?

Tässä on logeista kaivettuna minun Stiebel WPC 7:n arvoja.

Piirsin ne tuohon ATS:n diagrammiin punaisina merkkeinä. Minulla näyttäisi seuraavan aika tarkkaan tuota punaista kuumakaasun teoreettista käyrää.

Talon ominaisuuksista johtuen, minulla ei käytännössä esiinny lauhtumispaineita 20-30 bar välillä. Lattialämmitystä lämmitettäessä paineet on 18...20 ja käyttövettä tehtäessä mennään 30...41.

Minun pumppu on pienempitehoinen kuin OilToSoilin, mutta sen ei tietysti pitäisi näissä vaikuttaa.

Esiintyykö nuo korkeammat lämpötilat säännönmukaisesti sinulla OilToSoil aina?

[OilToSoil]

Tässä on logeista kaivettuna minun Stiebel WPC 7:n arvoja.

Piirsin ne tuohon ATS:n diagrammiin punaisina merkkeinä. Minulla näyttäisi seuraavan aika tarkkaan tuota punaista kuumakaasun teoreettista käyrää.

Talon ominaisuuksista johtuen, minulla ei käytännössä esiinny lauhtumispaineita 20-30 bar välillä. Lattialämmitystä lämmitettäessä paineet on 18...20 ja käyttövettä tehtäessä mennään 30...41.

Minun pumppu on pienempitehoinen kuin OilToSoilin, mutta sen ei tietysti pitäisi näissä vaikuttaa.

Esiintyykö nuo korkeammat lämpötilat säännönmukaisesti sinulla OilToSoil aina?

Kiitokset referensseistä!

Tuota... kyllä ne taitaa tuota luokkaa olla aina.

Oon tässä vain miettiny, että alkaako nuo kaasut ja paineet nousemaan huonon lämmönjakoverkoston takia?
Eli mitä enemmän on pakkasta ja lämmönjakoverkosto ei pysy enää perässä ja tilanne huononee sitä mukaa?
Miltäs sinulla näyttää käyttöveden teon aikaiset arvot / lämmöt, vai oliko niitä jo tuossa? Eli paljon on kv-teon aikana lauhduttimen meno suhteessa kaasun lämpöön?
Pitää vielä vilkaista tuota graafia.

Ja vielä kun tarkemmin katsoin tuota graafia, niin minullahan näyttää sattuvan juurikin tuolle punaiselle käyrälle omat kv-teon aikaiset paineet ja kaasujen lämmöt, kun kaasut on 100 asteen luokkaa...

EDIT: Tulipa mieleen, että taidanpa kokeilla lämmitystä siten, että suljen esim. lämmityspiirin 1 (patterit) ja katson muuttuuko nuo kaasut ja paineet ja lämmöt miten. Sillähän tämä lämmönjaon vaikutus selviää!

[Kimmo_L]

Miltäs sinulla näyttää käyttöveden teon aikaiset arvot / lämmöt, vai oliko niitä jo tuossa? Eli paljon on kv-teon aikana lauhduttimen meno suhteessa kaasun lämpöön?

Diagrammin oikean puolen pisteet ovat käyttöveden teosta.

Tässä vielä taulukkomuodossa yksi logeista kaivettu käyttöveden tekojakso, mistä näkyy myös lauhduttimen virtauksen lämpötilat. Mittauspisteet ovat minuutin välein.
(Olisi varmaan järkevämpi jakaa koneellisesti luettava taulukko, mutta tällä foorumilla kuvat on helpommin katsottavia...)

[OilToSoil]

Diagrammin oikean puolen pisteet ovat käyttöveden teosta.

Tässä vielä taulukkomuodossa yksi logeista kaivettu käyttöveden tekojakso, mistä näkyy myös lauhduttimen virtauksen lämpötilat. Mittauspisteet ovat minuutin välein.
(Olisi varmaan järkevämpi jakaa koneellisesti luettava taulukko, mutta tällä foorumilla kuvat on helpommin katsottavia...)

No nuohan menee alkupäästä ihan linjassa omien arvojen kanssa.
Paitsi sitten kun minulla on kuumakaasu 121,5, niin siinä tulee eroa. Minulla ei ole kuin 58,5 lauhduttimen lähtölämmöt.

Oletko muuten huomannut, että antaako sinulla eri arvoja koneen ilmoittamat kaksi lauhduttimen menoa?
Minulla on ainakin vähän lämpimämpi se mittaus, joka ilmoitetaan vastuksen jälkeen. Joku "Menovirtaus tosilampotila lisal" nimeltään. Ilmeisesti antureissa heittoa keskenään, vaikka vastuksia ei olisikaan käytössä.

Ja kuulin tuosta kv-teon aikaisesta lauhduttimen paluusta, että kone ei osaa mitata sitä.
Lauhduttimen paluu tiedetään oikeasti ainostaan silloin, kun tehdään lämmitysvettä.

[euroshopperi]

Mulla on siis lämmönluovutus noissa shuntatuissa piireissä järjestetty niin, että pyritään maksimaaliseen luovutustehoon. Eli molemmat kiertovesipumput pyörii täysillä ja kaikki piirien kuristukset pöytäkirjojen mukaan on poistettu. Eli suht vapaalla kierrolla menee koko yläkerta. Tällä tavoin saadaan yläkerran lämmöt kiertovedelle mahdollisimman alas. Ja vaikka shuntti menee kiinni, niin se kierto jatkuu edelleen täysvirtaamalla. Parissa huoneessa on termostaatti hieman katkomassa tehoja, mutta vakiopaine täysillä tuo Alpha pystyy määräämään tarvittavan tehon hienosti. Alakerran täyskierto betonissa ei ole lähelläkään niin helppo säätää ja se pyöriikin vakioteho 3:lla jatkuvasti ja tietysti kaikki hanat levällään. Jakotukit ei kohise oikeestaan missään, kun on hanat selällään. Tällä systeemillä saa kiertoveden lämmöt siis mahdollisimman alas ja samalla mlp:ltä maksimi tehon ulos lauhduttimelta. Lauhdutin kierto siis myös täysillä, niin saa alhaisemman ulosvirtauslämmön, mutta lämpömäärä lisääntyy silti.

[Kimmo_L]

Oletko muuten huomannut, että antaako sinulla eri arvoja koneen ilmoittamat kaksi lauhduttimen menoa?
Minulla on ainakin vähän lämpimämpi se mittaus, joka ilmoitetaan vastuksen jälkeen. Joku "Menovirtaus tosilampotila lisal" nimeltään. Ilmeisesti antureissa heittoa keskenään, vaikka vastuksia ei olisikaan käytössä.

Koska tuo sinun pumppu on hankittu?  Sinulla lienee "nykyinen/uusi" malli ja minulla on "vanha" malli (2011 hankittu).

Minun koneessa ei taida olla tuollaista toista anturia.

Ja kuulin tuosta kv-teon aikaisesta lauhduttimen paluusta, että kone ei osaa mitata sitä.
Lauhduttimen paluu tiedetään oikeasti ainostaan silloin, kun tehdään lämmitysvettä.

En tiedä, onko tässäkin sitten eroa vuosimallien välillä. Olisin melko varma, että minun paluulämpötilan anturi on sellaisessa paikassa, että se näyttää oikean lauhduttimelle menevän veden lämpötilan myös käyttöveden teon aikana.

Pitää tutkia tuo tässä joskus, kun ehdin raottamaan laitteen kantta.

[OilToSoil]

Mulla on siis lämmönluovutus noissa shuntatuissa piireissä järjestetty niin, että pyritään maksimaaliseen luovutustehoon. Eli molemmat kiertovesipumput pyörii täysillä ja kaikki piirien kuristukset pöytäkirjojen mukaan on poistettu. Eli suht vapaalla kierrolla menee koko yläkerta. Tällä tavoin saadaan yläkerran lämmöt kiertovedelle mahdollisimman alas. Ja vaikka shuntti menee kiinni, niin se kierto jatkuu edelleen täysvirtaamalla. Parissa huoneessa on termostaatti hieman katkomassa tehoja, mutta vakiopaine täysillä tuo Alpha pystyy määräämään tarvittavan tehon hienosti. Alakerran täyskierto betonissa ei ole lähelläkään niin helppo säätää ja se pyöriikin vakioteho 3:lla jatkuvasti ja tietysti kaikki hanat levällään. Jakotukit ei kohise oikeestaan missään, kun on hanat selällään. Tällä systeemillä saa kiertoveden lämmöt siis mahdollisimman alas ja samalla mlp:ltä maksimi tehon ulos lauhduttimelta. Lauhdutin kierto siis myös täysillä, niin saa alhaisemman ulosvirtauslämmön, mutta lämpömäärä lisääntyy silti.

Miten saat huoneet balanssiin keskenään, jos tukilta on kaikki auki?
Vai tarkoitatko kuristuksilla siis sitä jakotukin yhtä isoa kuristusta, eli esisäätöä vai mikä sen nimi nyt olikaan...? Linjasäätöä?
Se on minullakin täysin auki, mutta piirit on esisäätöarvoissaan.

[OilToSoil]

Koska tuo sinun pumppu on hankittu?  Sinulla lienee "nykyinen/uusi" malli ja minulla on "vanha" malli (2011 hankittu).

Minun koneessa ei taida olla tuollaista toista anturia.

En tiedä, onko tässäkin sitten eroa vuosimallien välillä. Olisin melko varma, että minun paluulämpötilan anturi on sellaisessa paikassa, että se näyttää oikean lauhduttimelle menevän veden lämpötilan myös käyttöveden teon aikana.

Pitää tutkia tuo tässä joskus, kun ehdin raottamaan laitteen kantta.

Ai niin joo, vuosimallien välillä voi ollakin eroa.
Omani on vuodelta 2014.

[euroshopperi]

Siis ne on aika lähellä balanssissa jo sillä suunnitelmien metrimäärällä. Muutama huone on saanut hieman tehokkaamman lämpömaton ja niitä rajoitan termostaateilla. Nuo esisäädöt suorastaan pilasi koko lattialämmitys idean ja ne oli laskettu korkeammalla tulolämmöllä. Mulla kun on varaaja, niin tuon on nyt saanut pelaamaan loistavasti pukkaamalla kaikki auki ja shunttipiiri ohjaa lämpökäyrällä. Termarit hoitaa esisäätöjen tehtävää, kunhan huolehtii, että ne on pääsääntöisesti auki, eli kiertovesi pitää olla tarpeeksi alhaisella tasolla. Ylilämpö pysyy shuntin takana varaajassa, eikä tukissa ja kuristusten takana. Suosittelen vastaavaa, jos suinkin pystyy laittamaan ja haluaa välttää turhia korkeita lämpöjä.

Siis oiltosoilille vielä. Ruuvaa kaikki esikuristukset tukilta auki. Laita kiertovesi pumppu suurimmalle vakiopaine asetukselle ja odota, kunnes lämmöt alkaa nousta. Sen jälkeen pudotat käyrää alaspäin, kunnes pärjää joka paikassa. Kuumimpia huoneita voi kuristaa, tai laittaa ne termareilla, koska grundfossin alpha osaa vähentää tehoa, jos piirit vähenee. Termarit on helpoin ratkaisu. Mullakin on noissa avoimissa säätönä 26 astetta ja ne on koko ajan siis auki. 2 huonetta on normaali 22 asetuksella ja ne pätkii tarpeen mukaan. Lämpökäyrä -10 asteen ulkolämpötilalla 29 sateista kiertovettä. Tuolla shuntin sisäpuolella pyörivällä lämmöllä saa meno/ paluu Dt olla vaikka 0 astetta, ihan yks lysti. Varaajasta aina lirautetaan lisää, jos tulee Dttä. Miksei siis käyttäisi varaajaa, jos sellainen on. Pyrin tässä pikkuhiljaa saamaan tuon yläkerran 130 neliötä ikäänkuin yhdeksi suureksi patteriksi, joka säätyy ulkolämpötilan mukaan. Sen sijaan, että hajauttaisin jokaisen huoneen erilleen ja syöttämällä varoiksi ylilämpöä ja pumppaamaan piirejä on/off, tai suurella Dtllä ja pienellä virtaamalla.

[OilToSoil]

Siis ne on aika lähellä balanssissa jo sillä suunnitelmien metrimäärällä. Muutama huone on saanut hieman tehokkaamman lämpömaton ja niitä rajoitan termostaateilla. Nuo esisäädöt suorastaan pilasi koko lattialämmitys idean ja ne oli laskettu korkeammalla tulolämmöllä. Mulla kun on varaaja, niin tuon on nyt saanut pelaamaan loistavasti pukkaamalla kaikki auki ja shunttipiiri ohjaa lämpökäyrällä. Termarit hoitaa esisäätöjen tehtävää, kunhan huolehtii, että ne on pääsääntöisesti auki, eli kiertovesi pitää olla tarpeeksi alhaisella tasolla. Ylilämpö pysyy shuntin takana varaajassa, eikä tukissa ja kuristusten takana. Suosittelen vastaavaa, jos suinkin pystyy laittamaan ja haluaa välttää turhia korkeita lämpöjä.

Siis oiltosoilille vielä. Ruuvaa kaikki esikuristukset tukilta auki. Laita kiertovesi pumppu suurimmalle vakiopaine asetukselle ja odota, kunnes lämmöt alkaa nousta. Sen jälkeen pudotat käyrää alaspäin, kunnes pärjää joka paikassa. Kuumimpia huoneita voi kuristaa, tai laittaa ne termareilla, koska grundfossin alpha osaa vähentää tehoa, jos piirit vähenee. Termarit on helpoin ratkaisu. Mullakin on noissa avoimissa säätönä 26 astetta ja ne on koko ajan siis auki. 2 huonetta on normaali 22 asetuksella ja ne pätkii tarpeen mukaan. Lämpökäyrä -10 asteen ulkolämpötilalla 29 sateista kiertovettä. Tuolla shuntin sisäpuolella pyörivällä lämmöllä saa meno/ paluu Dt olla vaikka 0 astetta, ihan yks lysti. Varaajasta aina lirautetaan lisää, jos tulee Dttä. Miksei siis käyttäisi varaajaa, jos sellainen on. Pyrin tässä pikkuhiljaa saamaan tuon yläkerran 130 neliötä ikäänkuin yhdeksi suureksi patteriksi, joka säätyy ulkolämpötilan mukaan. Sen sijaan, että hajauttaisin jokaisen huoneen erilleen ja syöttämällä varoiksi ylilämpöä ja pumppaamaan piirejä on/off, tai suurella Dtllä ja pienellä virtaamalla.

Uskaltaisko tuota kokeilla... 

Kun nyt on tällä hetkellä olkkarin yksi piiri täysin auki ja sitten taas lyhin piiri on muistaakseni vain 1,5 kierrosta esisäädöstä auki, arvon 6 ollessa maksimi auki. Miten en jaksa uskoa, että täällä tuo toimisi... Kokeilemallahan tuo tietysti selviäisi.
Delta taitaa olla näin nollakelillä n. kahden asteen luokkaa ja joissain yksittäisissä piireissä se on vielä vähemmän. Eli ei sieltä näin ajatellen enää hirveästi olisi tehoja saatavilla.
Samalla tavalla täälläkin shuntti toimii, eli vaikka olisi kokonaan kiinni, niin vesi pyörii edelleen maksimiteholla. Normaaliviritys siis.
Ei se kyllä koskaan ole kokonaan kiinni eikä auki, vaan siinä puolivälissä seilataan.

Sitä oon kyllä harkinnu, että mitä jos siirtäisi sen lämpötila-anturin paluuputkeen.
Nythän se on ohjeen mukaisesti menoputkessa. Veikkaan, että tällä saisi shuntin olemaan välillä kokonaan auki ja taas välillä kokonaan kiinni.

[euroshopperi]

No entäs se kiertovesipumppu siinä shunttipiirissä? Onko se täysillä jo? Suurin määrä lämpöä saadaan tietysti siirrettyä suurimmalla kiertovesimäärällä. Sen lämpötilaa sitten vaihdellaan ulkolämpötilan mukaan. Suunnitelmat on vain suunnitelmia, eikä niihin pidä fakkiutua. Parempaa toimivuutta on saatavilla, kun laitetaan laitteet töihin. Tämä nyt on vain omaa kokemusta ja lattiat on kyllä aika tasaisen lämpimät, enkä meinaa pakittaa niihin laskennallisiin 38 asteen suunnitelmiin missään nimessä. Joka tapauksesta koneelta ulos saatava teho lisääntyy kiertovesilämmön laskiessa ja joissain tapauksissa saattaa olla tuolle teholle jopa käyttöäkin. Mulla ei sen puoleen ole tarvetta, vaan pyrin nostamaan tuon COP arvon parhaalle tasolle ja kompurakin pääsee helpommalla. Huoneeseen kun on samat lämmöt kuitenkin tuloksena. Ideologisesti siis pyrin estämään lattioiden jäähtymistä, enkä harrasta lämmitystä ollenkaan.

[OilToSoil]

No entäs se kiertovesipumppu siinä shunttipiirissä? Onko se täysillä jo? Suurin määrä lämpöä saadaan tietysti siirrettyä suurimmalla kiertovesimäärällä. Sen lämpötilaa sitten vaihdellaan ulkolämpötilan mukaan. Suunnitelmat on vain suunnitelmia, eikä niihin pidä fakkiutua. Parempaa toimivuutta on saatavilla, kun laitetaan laitteet töihin. Tämä nyt on vain omaa kokemusta ja lattiat on kyllä aika tasaisen lämpimät, enkä meinaa pakittaa niihin laskennallisiin 38 asteen suunnitelmiin missään nimessä. Joka tapauksesta koneelta ulos saatava teho lisääntyy kiertovesilämmön laskiessa ja joissain tapauksissa saattaa olla tuolle teholle jopa käyttöäkin. Mulla ei sen puoleen ole tarvetta, vaan pyrin nostamaan tuon COP arvon parhaalle tasolle ja kompurakin pääsee helpommalla. Huoneeseen kun on samat lämmöt kuitenkin tuloksena. Ideologisesti siis pyrin estämään lattioiden jäähtymistä, enkä harrasta lämmitystä ollenkaan.

On se pumppu täysillä. Siihen kyseiseen piiriin vaihdettiin jo aikoinaan tehokkaampi pumppukin ja silti laulaa täysillä.

Laitan kohta illan tutkimustuloksia taas kunhan saan excelöityä.

[OilToSoil]

No niin.

Otin puskurista lähtevän suoran piirin nro 1 (patterit) pois pelistä ja jäljelle jäi ainoastaan piiri nro 2, eli lattialämmitys, n. 120 neliön alalle.
Miltä nyt näyttää? Omasta mielestä aika paljon paremmalta.
Liitteenä on yhden käyntijakson ajalta napsittuja otoksia.

Eli taitaa koko homma olla yhteyksissä pumpun tehoon ja/tai lämmönjaon toimivuuteen.

[seppaant]

Otin puskurista lähtevän suoran piirin nro 1 (patterit) pois pelistä ja jäljelle jäi ainoastaan piiri nro 2, eli lattialämmitys, n. 120 neliön alalle.
Miltä nyt näyttää? Omasta mielestä aika paljon paremmalta.
Liitteenä on yhden käyntijakson ajalta napsittuja otoksia.

Eli taitaa koko homma olla yhteyksissä pumpun tehoon ja/tai lämmönjaon toimivuuteen.

Tätä pitää vielä pohtia?

Oheisessa kuvassa on esitetty R410A kylmäaine/Scroll kompressorin lauhtumispaineen funktiona
-Optimi kuumakaasun lämpötila
-Lauhtumislämpötila

Kuvaan on lisätty OilToSoil'n ja Kimmo_L'n Viesmsnien kuumakaasun ja lauhduttimelta lähteviä lämpötiloja.

Kuvasta voidaan todeta, että kummassakin koneessa on lauhduttimelta lähtevä lämpötila pari astetta kylmempi kuin lauhtumislämpötila. Toiminta on juuri niin kuin pitääkin.

Kimmo_L'n koneessa kuumakaasu seuraa varsin tarkkaan kuumakaasun optimi lämpötilaa.
OilToSoil'n koneessa kuumakaasu käyttäytyy kuin "haulikolla ammuttu". Mutta koska muut arvot näyttäisivät olevan loogisia, herää epäilys että kuumakaasun mittauksessa on vikaa.
Tarkasta kuumakaasun mittaus, kiristä kaikki liittimet.

Yllä olevassa tarkastellaan ainoastaan kompressorin ja lauhduttimen toimintaa.
Tarkastelu ei ota kantaa lämmönjaon toimintaan.

ATS

[OilToSoil]

Tätä pitää vielä pohtia?

Oheisessa kuvassa on esitetty R410A kylmäaine/Scroll kompressorin lauhtumispaineen funktiona
-Optimi kuumakaasun lämpötila
-Lauhtumislämpötila

Kuvaan on lisätty OilToSoil'n ja Kimmo_L'n Viesmsnien kuumakaasun ja lauhduttimelta lähteviä lämpötiloja.

Kuvasta voidaan todeta, että kummassakin koneessa on lauhduttimelta lähtevä lämpötila pari astetta kylmempi kuin lauhtumislämpötila. Toiminta on juuri niin kuin pitääkin.

Kimmo_L'n koneessa kuumakaasu seuraa varsin tarkkaan kuumakaasun optimi lämpötilaa.
OilToSoil'n koneessa kuumakaasu käyttäytyy kuin "haulikolla ammuttu". Mutta koska muut arvot näyttäisivät olevan loogisia, herää epäilys että kuumakaasun mittauksessa on vikaa.
Tarkasta kuumakaasun mittaus, kiristä kaikki liittimet.

Yllä olevassa tarkastellaan ainoastaan kompressorin ja lauhduttimen toimintaa.
Tarkastelu ei ota kantaa lämmönjaon toimintaan.

ATS

Joo, pitänee tarkistaa kiinnitys.
Paitsi en taida siihen itse pystyä tai en tiedä kykenenkö löytämään oikeat anturit koneesta...
Missähän tuo paineen mittaus tapahtuu, pitäisköhän sitäkin tarkistaa?

Eikös osa tuosta käyrän 'haulikolla ammuttu' -efektistä tule juurikin siitä, että kolme mittausta on käyttöveden teon ajalta?
Siellä kohdassa, jossa kaasut on sadan asteen luokkaa ja viimeinen, jossa on jo 121,5 astetta.

Käyrän keskivaiheilla menee mittaukset käyrällä, mutta alkupäässäkin eroaa... Tosin positiiviseen suuntaan?

Ja kun eilen laitoin vain toisen lämmityspiirin toimintaan, niin koneen toiminta lämmityskäytössä näytti paranevan kertaheitolla.
Taitaa vain tehot loppua kesken, kun kumpikin piiri on käytössä?

[seppaant]

Vain yksi käyttövesipisteistä on haulikolla ammuttu.
Lauhduttimelta lähtevät käyttövesipisteet on "linjassa" lämmityspisteiden kanssa

Virtausmittaus?
Kysymys kaikille Stiebelin omistajille
Onko mittaus todellinen virtausmittaus vai laskennollinen esim kiertovesipumpun pyörimisnopeudesta laskettu?

ATS

[OilToSoil]

Vain yksi käyttövesipisteistä on haulikolla ammuttu.
Lauhduttimelta lähtevät käyttövesipisteet on "linjassa" lämmityspisteiden kanssa

Virtausmittaus?
Kysymys kaikille Viessmanin omistajille
Onko mittaus todellinen virtausmittaus vai laskennollinen esim kiertovesipumpun pyörimisnopeudesta laskettu?

ATS

Niin se taitaa olla tuo viimeinen, joka on poissa linjasta?
Siinä alkaakin olla aika lähellä varmaan maksimit mitä koneesta saa ulos ja nouseekohan sen takia kaasutkin jo suhteettoman ylös?

Ja eikö sekin aiheuta havinaa noihin tuloksiin, että missä vaiheessa lämmitystä on arvot otettu?
Ainakin jos katsoo viimeisimpiä arvojani, niin lämmityksen alkuvaiheessa olevat lukemat poikkeavat jonkin verran linjasta.
Olen kyllä muutoin koittanut ottaa lukuja siten, etteivät olisi ainakaan alkuvaiheessa napattuja.

Mites kaasujen lämpöihin vaikuttaa vastukset?
Kun tuo yksi mittaus, jossa kaasut oli 115,9 astetta ja lauhduttimelta lähtevä vesi 53,1 astetta, niin sitä mittausta ennen oli ollut vastukset päällä.
Eli onko vastukset nostaneet kaasut ylös, mutta kun ovat pois päältä, niin lauhduttimen veden lämpö on jo laskenut?
Varmaan sama homma siinä kohdassa, kun kaasut on 100,7 ja lauhdutin 48,2.
Vähän vaan aikaisessa vaiheessa pitää vastukset tulla avuksi, jos 48 asteista ei saa ulos koneesta lämmitysverkkoon...