Tyhmiä kysymyksiä

[OilToSoil]

Laskin paineen mukaan, koska paine on se minkä mukaan näitä lasketaan.
Koska lämpötila ja paine kulkevat kutakuinkin käsi kädessä voidaan käyttää myös lämpötilaa. Lämpötila pitää kuitenkin muuttaa laskuja varten paineeksi ja tässä tulee laskelmiin epätarkkuutta.
Jos käytetään lämpötilaa niin heti lauhduttimen jälkeen.

Löytyisikö sitten jotain arvoja, jotka ovat arvojen 26,4bar_43.2/84,4C alapuolella?

ATS

Ei oo just nyt. Voin illalla ottaa.
Nythän on ulkonakin plussaa niin onnistunee.

[euroshopperi]

Hei nyt stop the press. Olen aikaisemmin käsittänyt tuo 400 L on käyttövesi pönttö ja siellä oleva kierukka ei muka pysty parempaan. Nyt pitää pakittaa tuossa kuumanveden teossa ja se wpc:n oma yhdistelmä varaaja ei pysty kyllä täyskiertoon kuumanveden teossa. Lämmitykselle saisi kyllä olla täyskierto taas. Eli pitäisi olla itsesäätyvä kiertovesi pumppu. Itseasiassa Fraatti taisi juurikin puhua oman yhdistelmän vedenlataus huonoudesta verrattuna esim tuohon mun 390 L pönttöön, jossa on varsin hyvin suunniteltu ja tehokas kierikka. Eli tässäkin olisi siis yksi yhdistelmän pienoinen ongelmakohta kyseessä, eikä kaasukiertojen vika ollenkaan.

[OilToSoil]

Hei nyt stop the press. Olen aikaisemmin käsittänyt tuo 400 L on käyttövesi pönttö ja siellä oleva kierukka ei muka pysty parempaan. Nyt pitää pakittaa tuossa kuumanveden teossa ja se wpc:n oma yhdistelmä varaaja ei pysty kyllä täyskiertoon kuumanveden teossa. Lämmitykselle saisi kyllä olla täyskierto taas. Eli pitäisi olla itsesäätyvä kiertovesi pumppu. Itseasiassa Fraatti taisi juurikin puhua oman yhdistelmän vedenlataus huonoudesta verrattuna esim tuohon mun 390 L pönttöön, jossa on varsin hyvin suunniteltu ja tehokas kierikka. Eli tässäkin olisi siis yksi yhdistelmän pienoinen ongelmakohta kyseessä, eikä kaasukiertojen vika ollenkaan.

Eli siitä meikäläisen CAD-piirustuksesta ei sitten kuitenkaan saanut tarpeeksi hyvin selvää? 

Nyt en ihan pysynyt perässä, mitä oikein hait...
Mielestäni käyttövesi latautuu ihan ok laitteen sisäisessä pöntössä kierukan avulla ja päästäänkiin korkeampiin lämpöihin.

Mutta kun noita lämmityksen ulkoisia pumppuja ei voi huudattaa kumpaakin täysillä, koska puskurin lataukseen pitää ymmärtääkseni saada suurempi virtaus. Tai ainakaan suoraan piiriä ei voi huudattaa liaan kovalla. Josko sen shunttaus sitten toisi hieman lisää puhtia järjestelmään...?

[OilToSoil]

Uusia lukuja, lämmityksen alkuvaiheesta:

Korkeapaine = 24,4
Alapaine = 6,9
Kuumakaasu = 72,0

Lauhdutin meno = 39,3 (tai 39,5)
Lauhdutin paluu = 33,5
Virtaus = 22,16 l/min

Kaivoon paluu = -2,0
Kaivosta (arvio) = +0,8

[peki]

Kuka osaa laskea että kuinka paljon menee energiaa yhden vesilitran höyrystämiseen?
Jossain oli viime talvena tämä käyty läpi, mutta nyt kun tarvitsisin tietoa niin ei löydy mistään.
Tomppelilla muistaakseni oli tästä kaavakin.

[seppaant]

Kuka osaa laskea että kuinka paljon menee energiaa yhden vesilitran höyrystämiseen?
Jossain oli viime talvena tämä käyty läpi, mutta nyt kun tarvitsisin tietoa niin ei löydy mistään.
Tomppelilla muistaakseni oli tästä kaavakin.

Taulukkotietoa:
100C vesi -> 100C höyry = 2257 kJ = 0,63 kWh
20C vesi ->100C höyry =2592 kJ = 0,72 kWh

ATS

[tomppeli]

1 kilo vettä muuttuessaan normaali paineessa 100 asteisesta vedestä 100 asteiseksi höyryksi,
tarvitsee noin 2260 kJ (kiloJoulea) lämpöenergiaa.
Se vastaa noin 0,628 kWh energiaa.

Muunnetaan 2260 kJ --> kilowateiksi, kW = 2260 / (60 *60) = 0,627777...

Vastaavasti, kun 100 asteinen höyry tiivistyy  takaisin vedeksi,
luovuttaa se tapahtuma tuon saman määrän lämpöenergiaa.

Hah, tulikin 2 vastausta samaan aikaan ..

[peki]

Kiitos molemmille.
Töissä on aika mielenkiintoinen tila jossa on iso ilman kostutinlaitteisto.
Säilytettävän tavaran on pakko olla noin 50% suhteellisessa kosteudessa ja
kuukaudessa on mennyt vettä noin 30kuutiota. Arvottiin että paljonko voisi hakea palautusta
vesilaitokselta kun tuo jätevesi jää vähemmälle.
Tarkkaa tietoa ei tietenkään ole että paljonko jäähdytykseen on mennyt tuosta vesimäärästä, mutta
jonkinlaisen laskelman voisi esittää.
Taitaa olla kyllä loppupeleissä aika marginaalinen tuo mahdollinen hyvitys.
Kuutio vettä päivässä veisi siis sähköä 720kwh
Onpa halpaa.
 Hetkinen, tarvitseeko tuo koko prosessi siis 0,628+0,72kwh tehon että tulee höyryä?

[k113635]

Uusi tyhmä kysymys, ei löytynyt foorumin haulla yhtään edellistä keskustelua aiheesta:

Onko kukaan korvannut yhtä NTC anturia useammalla NTC:llä ja keskiarvoistalla kytkennällä?

Omassa järjestelmässäni ulkoiselle Niben menovesianturille BT25 ei oikein ole löytynyt optimaalista paikkaa jossa sekä lämmönsäätö
että varaajan varautuminen toimisi halutusti kaikissa ulkolämpötiloissa. (ulkoinen menoputki vs. jollain korkeudella varaajassa)

Nibe käyttää anturinaan NTC10k:ta joita kytkemällä kaksi rinnankytkettyä sarjaan saisi näppärästi neljän anturin keskiarvoistavan kytkennän
tai vaihtoehtoisesti voisi tehdä esim. kaksi painotettua anturia 1:3 suhteella, vaihtoehtoja olis useita. (jee, lisää säädettävää)

Tuntuisi vaan vähän liiankin yksinkertaiselta ja tätähän voisi soveltaa moneen muuhunkin kohteeseen jossa haluttais vähän jakaa mitattavaa kohtaa pidemmäksi,
mutta silti saada vain yksi lopputulos. Onko tässä jotain miksei tuo toimisi pl. kokonaisvirheen pieni kasvu johtuen anturien lukumäärän kasvusta?

[seppaant]

Kuutio vettä päivässä veisi siis sähköä 720kwh
Onpa halpaa.
 Hetkinen, tarvitseeko tuo koko prosessi siis 0,628+0,72kwh tehon että tulee höyryä?

Jos 5C vedestä tehdään 20C höyryä kuluu energiaa 0,70 kWh/ litra.
Kuinka tuo vesi höyrystetään?

ATS

[OilToSoil]

Uusia lukuja, lämmityksen alkuvaiheesta:

Korkeapaine = 24,4
Alapaine = 6,9
Kuumakaasu = 72,0

Lauhdutin meno = 39,3 (tai 39,5)
Lauhdutin paluu = 33,5
Virtaus = 22,16 l/min

Kaivoon paluu = -2,0
Kaivosta (arvio) = +0,8

Ehditkö seppaant näitä vielä katsomaan, onko linjassa?
Onko tuo kuumakaasu suhteettoman korkealla suhteessa lauhduttimen menoon?

[seppaant]

Ehditkö seppaant näitä vielä katsomaan, onko linjassa?
Onko tuo kuumakaasu suhteettoman korkealla suhteessa lauhduttimen menoon?

Kuuma kaasu on jo mieluummin liian matala, koska tällä tulee jo liian hyvä sisäinen hyötysuhde, saisi olla 5C korkeampi.
Saatko millään tempulla n.35C menolämpötilaa aikaiseksi?

ATS

[euroshopperi]

Sain tuolla aikaisemmin linkkaamalla laskurilla 39,5 asteiselle menovedelle kaasupaineeksi 23,1 bar. Olisiko tuo lähellä sitä, mitä pitäisi olla.

Tuo laskuri antaa 35 asteen menolle 20,565 bar. Onko tuo oikein?

[euroshopperi]

Tuolla aikaisemmin oli jotain kaasun lämpöjä jo 53 asteen menon tienoilla, jolloin kaasun lämmöt oli 117 astetta.. Mulla on 107 astetta ja 58,6 menovesi. Tässä kohtaa on jotain pielessä oiltosoililla. Pystyisiköhän tuo höyrystimen virtaus olemaan liian suurella siellä kaivossa ja kaasut käyttäytyy omituisesti. Itte joskus kokeilin kierron laskemista ja sillä sai nostettua tulolientä saman verran, kuin menoliemi laski. Kokeile huviksesi ottaa yksi pykälä pois kaivon kierrosta. Saat ainakin höyrystimelle kaasun tulopäähän enemmän lämpöä. Kannattaa vain huolehtia, ettei Dt nouse yli 6:n. Mulla rupesi kaasun lämmöt pomppimaan jostain syystä tuolla Dt 6,5 paikkeilla ja palautin täyskierrolle.

[peki]

Jos 5C vedestä tehdään 20C höyryä kuluu energiaa 0,70 kWh/ litra.
Kuinka tuo vesi höyrystetään?

ATS

Kävin äkkiä lähtiessä katsomassa, Kompuralla taitaa tehdä. 39kw laudutin ja 29kw höyrystin.
Sitten joku 16kw pienempi laitos josta kai menee putkia sinne tänne.
Kuivaajalla varustettu ilmankostutin, tais joku sanoa
Muutenhan siellä on joka paikassa näitä vesiseinä kostuttimia. Siis vesi valuu vapaasti tuloilmakoneen ilmavirrassa, ja sitten on joku pisaroinnin poistolamellisto. Outo kapine ainakin itelle.
Tai no kapine on noin 10m2 kokoinen patterin edessä oleva valumakennosto.

[seppaant]

Sain tuolla aikaisemmin linkkaamalla laskurilla 39,5 asteiselle menovedelle kaasupaineeksi 23,1 bar. Olisiko tuo lähellä sitä, mitä pitäisi olla.
Tuo laskuri antaa 35 asteen menolle 20,565 bar. Onko tuo oikein?

Saattaa se näinkin olla, jos lauhdutin osaa hyödyntää tulistetun kaasun korkeampaa lämpötilaa.
Mikä oli kuumakaasun lämpötila?

Mulla on 107 astetta ja 58,6 menovesi. Tässä kohtaa on jotain pielessä oiltosoililla

Tämä on OK

Tuolla aikaisemmin oli jotain kaasun lämpöjä jo 53 asteen menon tienoilla, jolloin kaasun lämmöt oli 117 astetta..

Tässä on jotakin pielessä

ATS

[OilToSoil]

Back in business...

Laitoin lämmöt alas ja kone huilasi varmaan pari tuntia.

Kuumakaasu = 65,2
Yläpaine = 22,1 bar
Alapaine = 6,9 bar

Lauhdutin meno = 35,4
Lauhdutin paluu = 29,4
Virtaus = 21,64 l/min

Kaivolle paluu = -2,0
Kaivolta = (arvio) +0,8
Lähteen paine = 0,68 bar


Ja niitä aiempia kovia lämpöjä:

Kuumakaasu = 115,9
Yläpaine = 33,3 bar
Alapaine = 7,1 bar
Lauhdutin meno = 53,1
Lauhdutin paluu = 49,9

Tässä muistaakseni kone oli jauhanut ja jauhanut eikä saanut puskuria millään aivan siihen pyyntilämpötilaan.
Jos kone käy koko ajan eikä saavuta haluttua lämpöä, niin kohoaako silloin vain nuo kaasut, eikä lämmöt enää nouse?

Laitetaas vielä yhdet:

Kuumakaasu = 100,7
Yläpaine = 29,4 bar
Alapaine = 6,9 bar
Lauhdutin meno = 48,2
Lauhdutin paluu = 42,8

Näistä ei ole otosta paljonko kaivon lämmöt oli...

Mitä näistä nyt voi päätellä?

[euroshopperi]

Jostain syystä, kun lyön tähän laskuriin oman lauhduttimelta lähtevän lämmön, niin saan aika lähelle tuon laskurin näyttämän paineen. Liekö tuota voisi joku ymmärtävä tekstistä suomentaa, että mikä mahtaa olla käyttökohde koko laskurille. R22 paineet lienee ihan eri luokkaa, vaikka käyrä muutoin seuraisikin tuota R430a:tä.

http://www.csgnetwork.com/r410apresstempconv.html

[OilToSoil]

Tuolla aikaisemmin oli jotain kaasun lämpöjä jo 53 asteen menon tienoilla, jolloin kaasun lämmöt oli 117 astetta.. Mulla on 107 astetta ja 58,6 menovesi. Tässä kohtaa on jotain pielessä oiltosoililla. Pystyisiköhän tuo höyrystimen virtaus olemaan liian suurella siellä kaivossa ja kaasut käyttäytyy omituisesti. Itte joskus kokeilin kierron laskemista ja sillä sai nostettua tulolientä saman verran, kuin menoliemi laski. Kokeile huviksesi ottaa yksi pykälä pois kaivon kierrosta. Saat ainakin höyrystimelle kaasun tulopäähän enemmän lämpöä. Kannattaa vain huolehtia, ettei Dt nouse yli 6:n. Mulla rupesi kaasun lämmöt pomppimaan jostain syystä tuolla Dt 6,5 paikkeilla ja palautin täyskierrolle.

Näinköhän tätä kierron hidastamista uskaltaisi kokeilla...
Nopeesti ajateltuna vie hommaa vain huonompaan suuntaan?
Onhan tuossa keruun puolella aika iso pumppu, Stratos Para 12, kun normaalisti siellä on Stratos Para 8.
Mutta eikös kaivokin mene sitten kylmemmäksi jos paluu vielä tuosta laskee?

[euroshopperi]

Tuli vain mieleen tuo, kun itte olin huomaavinani, että hidastamalla olisi ollut hieman keskilämpötilaa nostava vaikutus, eli litku ikäänkuin kiertäisi liian vauhdikkaasti täyskierrolla ja jäisi siellä kaivossa lämpenemättä. Höyrystimen mitoitus tietysti on myös tuon Dt pienentämisen ehkä jotenkin tekemisissä. Oliskohan sielläkin joku Sweetpointti olemassa. Epäilisin, että sama juttu on lauhduttimen mitoituksen kanssa.

[OilToSoil]

Back in business...

Laitoin lämmöt alas ja kone huilasi varmaan pari tuntia.

Kuumakaasu = 65,2
Yläpaine = 22,1 bar
Alapaine = 6,9 bar

Lauhdutin meno = 35,4
Lauhdutin paluu = 29,4
Virtaus = 21,64 l/min

Kaivolle paluu = -2,0
Kaivolta = (arvio) +0,8
Lähteen paine = 0,68 bar


Ja niitä aiempia kovia lämpöjä:

Kuumakaasu = 115,9
Yläpaine = 33,3 bar
Alapaine = 7,1 bar
Lauhdutin meno = 53,1
Lauhdutin paluu = 49,9

Tässä muistaakseni kone oli jauhanut ja jauhanut eikä saanut puskuria millään aivan siihen pyyntilämpötilaan.
Jos kone käy koko ajan eikä saavuta haluttua lämpöä, niin kohoaako silloin vain nuo kaasut, eikä lämmöt enää nouse?

Laitetaas vielä yhdet:

Kuumakaasu = 100,7
Yläpaine = 29,4 bar
Alapaine = 6,9 bar
Lauhdutin meno = 48,2
Lauhdutin paluu = 42,8

Näistä ei ole otosta paljonko kaivon lämmöt oli...

Mitä näistä nyt voi päätellä?

Laitetaas tähän vielä pari tulosta käyttöveden teon ajalta, ettei lopu data kesken! 

Kuumakaasu = 99,4
Yläpaine = 32,6 bar
Alapaine = 7,0 bar
Lauhdutin meno = 49,6
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!

Ja toinen:

Kuumakaasu = 121,5
Yläpaine = 38,2 bar
Alapaine = 7,2 bar
Lauhdutin meno = 57,2
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!

[peki]

Uusi tyhmä kysymys, ei löytynyt foorumin haulla yhtään edellistä keskustelua aiheesta:

Onko kukaan korvannut yhtä NTC anturia useammalla NTC:llä ja keskiarvoistalla kytkennällä?

Omassa järjestelmässäni ulkoiselle Niben menovesianturille BT25 ei oikein ole löytynyt optimaalista paikkaa jossa sekä lämmönsäätö
että varaajan varautuminen toimisi halutusti kaikissa ulkolämpötiloissa. (ulkoinen menoputki vs. jollain korkeudella varaajassa)

Nibe käyttää anturinaan NTC10k:ta joita kytkemällä kaksi rinnankytkettyä sarjaan saisi näppärästi neljän anturin keskiarvoistavan kytkennän
tai vaihtoehtoisesti voisi tehdä esim. kaksi painotettua anturia 1:3 suhteella, vaihtoehtoja olis useita. (jee, lisää säädettävää)

Tuntuisi vaan vähän liiankin yksinkertaiselta ja tätähän voisi soveltaa moneen muuhunkin kohteeseen jossa haluttais vähän jakaa mitattavaa kohtaa pidemmäksi,
mutta silti saada vain yksi lopputulos. Onko tässä jotain miksei tuo toimisi pl. kokonaisvirheen pieni kasvu johtuen anturien lukumäärän kasvusta?

Auttaako tuo antureiden lisääminen?
Ei kai sellaista pumppua ole vielä keksittykkään joka aivan optimisti pystyisi varaajan kerrostumia seuraamaan.
Muuttujia on liikaa. Esim. kv-ajossa tulee väkisin vaje varaajaan, joku piiri aukee yms.
Toki jos mielenkiintoa riittää niin aina yrittää voi   Omissa mittauksissa ainakin on monta yritystä ja ainakin yhtä
monta lopputulosta

[peki]

Laitetaas tähän vielä pari tulosta käyttöveden teon ajalta, ettei lopu data kesken! 

Kuumakaasu = 99,4
Yläpaine = 32,6 bar
Alapaine = 7,0 bar
Lauhdutin meno = 49,6
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!

Ja toinen:

Kuumakaasu = 121,5
Yläpaine = 38,2 bar
Alapaine = 7,2 bar
Lauhdutin meno = 57,2
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!

Aika jännästi jotenkin karkaa kuumakaasut ylös jos vertaa minun tai jm82 pumppuihin.
Loppuuko kylmiksestä liukumat?

[euroshopperi]

Liukuma on R410a:lla alle 0,17 astetta ja aikalailla pienempi, kuin tuolla 407:lla, joten sillä saa pidettyä pienempää eroa lauhduttimen ja höyrystimen välillä. Tuosta tietysti sitten seuraa, että Suomessa on helposti hieman ongelmaa, kun tulot tuppaa olemaan liian kintaalla, kun kaivot tehdään samalla minimi mitalla lähes poikkeuksetta. Pitäisi ittekkin varmaan hakea uudestaan se kaivon kierron oikea anti ja kokeilla vähentää kiertoa 10% kerrallaan. 20L/min vähennys liuoskierrossa oli joka tapauksessa jo liikaa.

[OilToSoil]

Pitipä laittaa nuo omat mittaustulokset ihan exceliin ylös, että säilyy muistissa.
Laitan ne vielä ihmeteltäväksi tänne.

[seppaant]

Jostain syystä, kun lyön tähän laskuriin oman lauhduttimelta lähtevän lämmön, niin saan aika lähelle tuon laskurin näyttämän paineen. Liekö tuota voisi joku ymmärtävä tekstistä suomentaa, että mikä mahtaa olla käyttökohde koko laskurille. R22 paineet lienee ihan eri luokkaa, vaikka käyrä muutoin seuraisikin tuota R430a:tä.
http://www.csgnetwork.com/r410apresstempconv.html

Tämä laskuri antaa paineet yksikössä Barg eli  bar ylipainetta.
Minä olen oppinut, että termodynamiikan laskuissa käytetään aina absoluuttipainetta.
Tämä ero aiheuttaa n. 1,6 C eron lämpötilassa.

Mitä Wiessmanin painemittaus näyttää yli- vai abs painetta??

ATS

[euroshopperi]

Laitetaas tähän vielä pari tulosta käyttöveden teon ajalta, ettei lopu data kesken! 

Kuumakaasu = 99,4
Yläpaine = 32,6 bar
Alapaine = 7,0 bar
Lauhdutin meno = 49,6
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!

Ja toinen:

Kuumakaasu = 121,5
Yläpaine = 38,2 bar
Alapaine = 7,2 bar
Lauhdutin meno = 57,2
Lauhdutin paluu = Ei tietoa, kone ei osaa näyttää tätä käyttövettä tehtäessä!

Jotenkin näyttää, että sulla on tuo paine 2-3 bar enemmän, kuin mulla vastaavilla lauhduttimen lämmöillä. Eikös tuossa Stiebelissäkin ole se elektroninen paisuntaventtiili? Sen idea on vissiin siinä, että se pystyy hyödyntämään tuon minimaalisen liukuman R410a:lla, eikä tarvitse niin suurta turvamarginaalia, kuin 407. Tuo 407:n 4 eri kaasun seos, jotka kiehuu eri pisteissä eron ollessa 5 asteen luokkaa. R410a on 2 kaasua, jotka kiehuu melkein täsmälleen samassa pisteessä, eikä tartte mitään liutteluja turvavaraksi. Tulee helposti mieleen tuon R410 kanssa, että lämpötila ikkuna sopii paremmin ilmalämpöpumppuihin, tai reilusti plussalla pyörivään kaivoon. Mulla kun tuli pitkään kaivosta yli 5 asteen lämpöjä, niin legionellakuumennus meni heittämällä kompuralla ja menovedet oli 63 asteen yli reippaasti. Enää ei mene, kun kaivot on kylmenny pari vuotta.

[OilToSoil]

Jotenkin näyttää, että sulla on tuo paine 2-3 bar enemmän, kuin mulla vastaavilla lauhduttimen lämmöillä. Eikös tuossa Stiebelissäkin ole se elektroninen paisuntaventtiili? Sen idea on vissiin siinä, että se pystyy hyödyntämään tuon minimaalisen liukuman R410a:lla, eikä tarvitse niin suurta turvamarginaalia, kuin 407. Tuo 407:n 4 eri kaasun seos, jotka kiehuu eri pisteissä eron ollessa 5 asteen luokkaa. R410a on 2 kaasua, jotka kiehuu melkein täsmälleen samassa pisteessä, eikä tartte mitään liutteluja turvavaraksi. Tulee helposti mieleen tuon R410 kanssa, että lämpötila ikkuna sopii paremmin ilmalämpöpumppuihin, tai reilusti plussalla pyörivään kaivoon. Mulla kun tuli pitkään kaivosta yli 5 asteen lämpöjä, niin legionellakuumennus meni heittämällä kompuralla ja menovedet oli 63 asteen yli reippaasti. Enää ei mene, kun kaivot on kylmenny pari vuotta.

Enpäs tiedä minkälainen paisuntaventtiili tässä oikein on.

Noissa piirtämissäni käppyröissä näkee selvästi kuinka paineet ja kaasujen lämmöt kasvaa suhteessa enemmän verrattuna lauhduttimen menoon, mitä lämpimämpää vettä tarvitsee tehdä.
Onko tuo sitten normaalia vai ei...?

[seppaant]

Noissa piirtämissäni käppyröissä näkee selvästi kuinka paineet ja kaasujen lämmöt kasvaa suhteessa enemmän verrattuna lauhduttimen menoon, mitä lämpimämpää vettä tarvitsee tehdä.
Onko tuo sitten normaalia vai ei...?

Juuri näin sen pitää käyttäytyä.

"euroshopperi"
Laitahan tänne kootusti samanlaisia lämpötila/paine tilastoja kuin mitä "OilToSoil" laittoi niin vertaan niitä sitten keskenään.

ATS

[OilToSoil]

Juuri näin sen pitää käyttäytyä.

"euroshopperi"
Laitahan tänne kootusti samanlaisia lämpötila/paine tilastoja kuin mitä "OilToSoil" laittoi niin vertaan niitä sitten keskenään.

ATS

Pitää vielä tähän väliin kysyä, kun esim. tuossa käyttöveden teon loppuvaiheessa kuumakaasut huiteli 121 asteessa ja yläpaineetkin 38 barissa ja koneessa taitaa olla maksimit kaasuille 130 ja paineille 40, ennen kuin tekee pakotetun katkaisun. Niin taidetaan olla jo koneen suorituskyvyn äärirajoilla?
Millä näitä arvoja tai suorituskykyä voi parantaa?
Lämpimämpi kaivo tai sellainen lämmönjako, joka ei vaadi tarpeettoman lämmintä vettä? Siinäkö ne on?

Käytännössä siis omassa koneessa tuo maksimi lauhduttimelta saatava lämpö on jossain 53-55 asteen hujakoilla ja sitten pitää ottaa vastukset avuksi. Jos nyt oikein olen tämän ymmärtänyt.

[euroshopperi]

Juuri näin sen pitää käyttäytyä.

"euroshopperi"
Laitahan tänne kootusti samanlaisia lämpötila/paine tilastoja kuin mitä "OilToSoil" laittoi niin vertaan niitä sitten keskenään.

ATS

No ei ole nyt kyllä muuta laittaa, kuin nuo vanhat luvut.

No onkos nämä luvut sitten pielessä ja koneen toiminta vaatii puuttumista?

Tuossa oli lämmitysveden dataa.

Tulo maasta 2,4
Meno -1,4
Kiertomäärä ensiö 3600 L/h

Toision tulolämpö 28,6
Toision meno 35,8

Kaasun lämpö 67,4
Paine 7,0 / 22,5 bar

Ja tässä lämmintä vettä.

Tulo maasta 1,4
Paluu maa -1,4

Toisio tulo 48,3
Toisio  meno 54,2

Kaasun lämpö 97,2
Paine 7,1/34 bar
 
Ja siis tuossa lopputilanteessa oli

Kaasun lämpö 107 astetta
Toisio meno 58,6
Max paine lopussa 7,1/36,7 bar

Tulosta vedestä en älynnyt ottaa arvoja ylös

Ja oiltosoilille. Koitappa kuitenkin hieman laskea kaivon kiertoa, jos se nostaisi tulolämpöä hieman. Se voi jopa tasata kaivon lämmönantoa.

[OilToSoil]

Ja oiltosoilille. Koitappa kuitenkin hieman laskea kaivon kiertoa, jos se nostaisi tulolämpöä hieman. Se voi jopa tasata kaivon lämmönantoa.

Itse asiassa laitoin eilen illalla liuospumpun nopeuden 85 %, oli aiemmin 100 %.
En huomannut ainakaan vielä mitään muutoksia kaivon lämmöissä.
Paluu on edelleen -2,6 ja käynnin jälkeen kun pyörittelin liuospumppua hetkisen, niin näytti, että kaivosta tulee +0,2 asteista ylös. Kuten tähänkin asti.
Pitää nyt pitää tuo asetus jonkin aikaa ja katsoa miten käy.
En oo nyt ihan varma, mutta aivan kuin kaivo olisi pysynyt vähän lämpimämpänä käynnin alusta katsottuna...

Aikaisemmin, kun olen tuota pumppua hidastanut, niin tuli välitön vaikutus kaivoon palaavan litkun lämpöön.
Jos esim. oli aluksi -2,0, niin kierroksia laskemalla putosi välittömästi -2,6 asteeseen, jos nyt oikein muistan.
Voisikohan tuo -2,6 olla sitten joku tietty piste, jonka alle ei helposti mene, ellei sitten laske dramaattisesti pumpun nopeutta?
Vai miksiköhän näin.

Ja onhan tässä nyt ainakin se säästö, että jos tuo liuospumppu ottaa täysillä käydessään muistaakseni 310 W tehoa, niin eikös siitä lähde nyt 15 % pois?

[OilToSoil]

Joo se pumppu kuluttaa nyt vähän vähemmän sähköä.
Ai teilläkin on noin julma 310W pumppu. Täällä on "vain" 245W mutta täysillä se on ollut koska lämpötilaero näyttää 4 astetta lähes aina.
Ehkä 85% olisi suht hyvä nopeus?

On joo, kun syvähkön kaivon takia on vaihdettu isompi pumppu keruuseen.
Saas nähä, onko tuo 85 % hyvä vai ei.
Toivotaan parasta!

[euroshopperi]

Mulla laski kaivoon paluu jo -3 alle reilusti. Mutta paluu nousi samalla yli +3 asteeseen. Tuolloin oli siis kierto 40 L/ min ja täyskierto on 60 L / min. Nyt taidan alkaa taas hakea sitä tulon suurennusta uudelleen, kunhan tuo ulkolämpötila taas laskee tästä +25 asteesta. Pitäisi kyllä saada tuo tulon tarkka lämpö oiltosoililla, niin pystyy järkeilemään sen höyrystimen tehon ja kaivon kyvyn välillä. Tuo paluu kaivolle saisi alkaa vaikka laskemaan aavistuksen, niin silloin ollaan siinä tehojen risteyksessä. Täytyy vain yrittää muistaa, ettei ylitehoista kaivoa ole varmaan kellään Suomessa ja tuo, että edes se Dt 3 ideaalina ei välttämättä pidä paikkaansa. Keskilämpötilan huomasin hieman nousevan menoa pienentämällä, mutta kaasun lämpö alkoi pomppia Dtn ylittäessä 6,5. Jostain syystä järkeilin, että se on huono, jos lämmöt heilaa -2 ja +3 asteen väliä jokaisella päivityssyklillä.

[OilToSoil]

Mulla laski kaivoon paluu jo -3 alle reilusti. Mutta paluu nousi samalla yli +3 asteeseen. Tuolloin oli siis kierto 40 L/ min ja täyskierto on 60 L / min. Nyt taidan alkaa taas hakea sitä tulon suurennusta uudelleen, kunhan tuo ulkolämpötila taas laskee tästä +25 asteesta. Pitäisi kyllä saada tuo tulon tarkka lämpö oiltosoililla, niin pystyy järkeilemään sen höyrystimen tehon ja kaivon kyvyn välillä. Tuo paluu kaivolle saisi alkaa vaikka laskemaan aavistuksen, niin silloin ollaan siinä tehojen risteyksessä. Täytyy vain yrittää muistaa, ettei ylitehoista kaivoa ole varmaan kellään Suomessa ja tuo, että edes se Dt 3 ideaalina ei välttämättä pidä paikkaansa. Keskilämpötilan huomasin hieman nousevan menoa pienentämällä, mutta kaasun lämpö alkoi pomppia Dtn ylittäessä 6,5. Jostain syystä järkeilin, että se on huono, jos lämmöt heilaa -2 ja +3 asteen väliä jokaisella päivityssyklillä.

Eikös se aika tarkka tulon lämpötila ole, kun lämmityssyklin päätyttyä pyöritän pari minuuttia keruun pumppua ja katson koneelta paljonko se anturi näyttää?
Silloinhan sen pitäisi olla juuri se tilanne, koska parin minuutin pyörityksellä kaivo ei ole taas ehtinyt lämmetä?

[euroshopperi]

Voihan se ollakin. Kierron laskua vain hieman, kunnes tuo paluu kaivoille alkaa laskea on joka tapauksessa pointtina, niin alkaa höyrystimen teholuokka selvitä. Tulo sitten toivottavasti nousee enemmän, kuin meno laskee ja alkaa Sweetpointti olla lähellä.

[Kimmo_L]

Eikös tuossa Stiebelissäkin ole se elektroninen paisuntaventtiili?

Tuosta yksityiskohdasta: käsittääkseni Stiebelillä ei ole maalämpöpumpuissa elektronista paisuntaventtiiliä.

Omassa WPC:ssäni on ainakin tavallinen Honeywellin termostaattinen paisuntaventtiili. Tämä taitaa olla tilanne edelleen uusissakin malleissa.

[OilToSoil]

Voihan se ollakin. Kierron laskua vain hieman, kunnes tuo paluu kaivoille alkaa laskea on joka tapauksessa pointtina, niin alkaa höyrystimen teholuokka selvitä. Tulo sitten toivottavasti nousee enemmän, kuin meno laskee ja alkaa Sweetpointti olla lähellä.

Laskin äsken pumpun nopeuden 75 % ja välittömästi laski paluu kaivolle -3,1 asteeseen.
Pyöritin käyntijakson jälkeen taas pumppua minuutin pari, niin tämän jälkeen näytti lämpötilaksi -0,3.
Eli ei nyt ensivaikutelmana näytä enää tuo 75 % teho toimivan ja aika kummallisen vakiona näyttää delta olevan 2,8 astetta.

Stiebelin manuaalissa kehotetaan pitämään keruun menon ja paluun erotuksena maksimissaan 3,2 astetta, kun B0/W35 ja maksimissaan 2,7 astetta, kun B0/W50.
Itsellänihän tuo lauhduttimen meno on suurimman osan vuodesta uskoakseni yli 35 astetta, mutta alle 50 ja näin ollen tämän hetkinen ero 2,8 astetta on varmaan aika passeli.

Pitää nyt katsoa seuraava lämmityssykli läpi, että mihin laskee paluu kaivolle.

[euroshopperi]

Jotenkin tuntuisi, että nuo maksiksi sanotut luvut ei kuulosta ihan oikeilta. Sanoisin, että Dt 5 on varmaan moneen paikkaan vielä taatusti kelpuullinen. Pikemminkin järkeilisi, ettei noita lukuja kannata yrittää pienentää. Kannattaa sulla kokeilla esim 2 kk pumpun arvolla tuo 75%. Se kuulostaisi melkein hyvältä. 80% nostat sitten, jos ei ala tulo nousta. Vaikea on arvioida, kuinka sieltä pohjalta alkaisi saada parhaan luovutuksen liuokselle. Turbokollektori sulla varmaan on kuitenkin. Siinähän on ohuempi seinämä ja se hieman pakottaa litkua pyörteelle, vaikkei edes olisi varsinaisesta turbelenssista kyse. Vielä jäi tuo kaivon tämänhetkinen lämpö mietityttämään. Palkonka on lämpö, jos pyörittää liuosta 1/2 tuntia?

[OilToSoil]

Jotenkin tuntuisi, että nuo maksiksi sanotut luvut ei kuulosta ihan oikeilta. Sanoisin, että Dt 5 on varmaan moneen paikkaan vielä taatusti kelpuullinen. Pikemminkin järkeilisi, ettei noita lukuja kannata yrittää pienentää. Kannattaa sulla kokeilla esim 2 kk pumpun arvolla tuo 75%. Se kuulostaisi melkein hyvältä. 80% nostat sitten, jos ei ala tulo nousta. Vaikea on arvioida, kuinka sieltä pohjalta alkaisi saada parhaan luovutuksen liuokselle. Turbokollektori sulla varmaan on kuitenkin. Siinähän on ohuempi seinämä ja se hieman pakottaa litkua pyörteelle, vaikkei edes olisi varsinaisesta turbelenssista kyse. Vielä jäi tuo kaivon tämänhetkinen lämpö mietityttämään. Palkonka on lämpö, jos pyörittää liuosta 1/2 tuntia?

En tiedä paljonko litkun lämpö olisi, jos pyörittäisi kauemmin. Pitänee jossain vaiheessa tutkia.
Eikä oo turboo, eli normaaliputkella mennään.

Ja taas on pumpun nopeuskin 100 %, koska eilen suihkusession jälkeen meni kaivoon paluu -3,1 asteeseen, kun pumpun nopeus oli 85 %...
Ei uskaltanut jättää enää 85 % tehoja. Heti kun nostin nopeuden 100 %, niin kaivoon paluu alkoi nousemaan -2,6 asteeseen ja siihen asettui.

On ne kyllä manuaalin mukaan aika tiukat deltat. Mutta kyllä siellä lukee, että deltan tulee maksimissaan olla nuo yllä mainitut arvot.
Siellä puhutaan "Source inlet temperaturesta", niin tarkoittaako sitten käynnin aikaista tulon lämpöä vai kaivon lämpöä tauon jälkeen, eli jotain kaivon keskimääräistä lämpöä...?
Itsellä kun kone ei vaan pidä mitään pitkiä taukoja, niin se on ihan se ja sama.