Eikö varaajan vuodot jää nollaan jos varaaja sijaitsee sisällä?
En kyllä vieläkään tajua että COP voi olla 4,43 jos sähkön kulutus tipahtaa tuntikohtaisesti vajaasta kuudesta reiluun kahteen.
Mikä tuon sähkövaraajan COP on jos mennään neljännesvuorokausi nollakuluksella?
68 Hz näin maallikkona ymmärtää että mennään ostosähkön osalta jo negatiiviselle puolelle.
Eli jos 50Hz ja ilmoitettu ottoteho,esim 1,3kwh, niin ottotehon on oltava suurempi.
Esimerkissä pumppu on käynyt varmaan tauotta 24h/vrk ja ottoteho kumminkin 1kwh?
Melkein 200m kaivoa ei tuolla ottoteholla voi kylmetä 1,6 asteiseksi, vai voiko?
Tiedän toki että pieni ottoteho kuormittaa keruuta enemmän, mutta että noin paljon.
Tässä omassa talossa vm 2003 rakennusmääräysten mukaisesti tehdyssä 3kw vastus ei riitä
pitämään kämppää lämpöisenä edes 0C ulkolämpötilassa.
On siis vaikea uskoa että hieman neliöiltään pienempi talo pysyisi -17C lämpimänä 4,5kw teholla, jos mitään muuta lämmitysmuotoa ei ole?
Ennen oli suotta teknisessä tilassa talvellakin lähemmäs +30C josta yhden tason talossa lämpö suurelta osin valui hukkaan.
Lattialämmityksen kanssa yksi vuorokausi on aivan liian lyhyt aika tehdä tarkempia vertailuja, koska edellisten vuorokausien ulkolämpötila ja
varsinkin sen vaihtelut vaikuttavat ihan liikaa. Jos ulkona äkkiä viilenee esim. nollasta tuonne -17C niin paksun laatan lämmittämiseen
tarvitaan huomattavasti enemmän hetkellistä tehoa kuin jos ulkona on monta päivää tasaiseen sama -17C. Meillä näyttäis nollassa nykyisin
tarvittavan hitusen alle 2kW, -10:ssä 3kW, -20:ssä 4kW ja -30 on kysymysmerkki. Tuo on pelkkä pumpun tuottama lämpö, sen päälle tulee
hupisähkö joka esim. tammikuussa on meillä keskimäärin yli 0.7kW.
Jos kurkkaa asiaa kuukausitasolla niin näyttää tältä:
Sähköaikaan:
kuukausi, koko talouden sähkönkulutus, LTL
Tammikuu 2013, 3279.2kWh, 719
Tammikuu 2014, 3705.1kWh, 822
Tammikuu 2015, 2911.7kWh, 632
Nuo jos keskiarvoistaa ja normeeraa Tampereen pitkän ajan LTL keskiarvoon 724 saa tammikuun
vertailukulutukseksi 3300,3kWh.
MLP:
kuukausi, koko talouden sähkönkulutus, LTL, Niben kulutus, muu kulutus
Tammikuu 2016, 1154.4kWh, 884, 598kWh, 556.4kWh
Tammikuu 2017, 967.6kWh, 639, 388kWh, 579.6kWh
-> MLP normeerattu tammikuun kulutus 1020.9kWh
Mutta noiden perusteella ei voida laskea suoraan COP arvioita, sillä hupisähköä on MLP
aikana melkein puolet ja sen COP on aika tarkkaan yksi, koska ulkovaloja lukuunottamatta
kaikki muu jää talon sisälle.
Jos käytetään mlp ajalta mitattujen "muu kulutus" keskiarvoa 568kWh pohjana ja lisätään
siihen vanhan valloxin kulutuksen kasvu niin sähköaikaan hupisähkö olis voinut olla
568kWh + ( 31 * 2kWh) = 630kWh
Ja nyt voidaan ruveta arvioimaan lämmitysjärjestelmän COP suuruusluokkia:
(3300.3kWh - 630kWh) / ( 1020.9kWh - 568kWh) -> 5.9
joka on liian suuri. Loogisin selitys liian suurelle hyötysuhteelle on että uuden valloxin lämmöntalteenoton
parantuminen on vähentänyt lämmitysenergian tarvetta. Tai sitten on saunottu, takkailtu, matkusteltu eri tavoin,
sinällään asukkaat ja asuintottumukset ovat pysyneet kohtuu samoina, mitä nyt lapset hieman kasvaneet.