Tyhmiä kysymyksiä

[Nakke vaan]

Nyt kun sähkön pörssihinnat on korkeat niin tuli mieleen että onnistuisiko semmoinen koplaus että vetäisi naapuriin 3vaihe roikan ja syöttäisi siitä valtakunnan verkkoon sähköö? Eli ikäänkuin aurinkokennot olisi heränneet ja tuottoa olisi tarjolla. Tietty tarvittavat himmelit hankkisi jos kennojen invertteri tm ei kelpaisi. Onnistuuko teknisesti ja onko laillista? Oletus tietty että itse tai naapuri on pörssisähkössä ja toisella on järkevä soppari.

[luu5]

Nyt kun sähkön pörssihinnat on korkeat niin tuli mieleen että onnistuisiko semmoinen koplaus että vetäisi naapuriin 3vaihe roikan ja syöttäisi siitä valtakunnan verkkoon sähköö? Eli ikäänkuin aurinkokennot olisi heränneet ja tuottoa olisi tarjolla. Tietty tarvittavat himmelit hankkisi jos kennojen invertteri tm ei kelpaisi. Onnistuuko teknisesti ja onko laillista? Oletus tietty että itse tai naapuri on pörssisähkössä ja toisella on järkevä soppari.

Että muuttaisi ostosähkön 700V(?) DC:ksi ja ajaisi sen invertterin läpi takaisin valtakunnan verkkoon naapurin liittymästä?

[Nakke vaan]

Niin en tiedä volteista enkä teknisistä yksityiskohdista mitään mutta juu, naapurin liittymästä syöttö valtakunnan verkkoon. En nyt sano että itse tämmöistä tekisin mutta jos tuo on mahdollista niin joku varmasti tekee.

[Lappanen]

Riippuu varmaan mitä siinä oman tuotannon myyntisopparissa verkkoon päin lukee, eli onko eroteltu mitenkään että mistä lähteestä tuo "tuotanto" tulee ja onko muita rajoituksia esim kWh-määrässä? Periaatteessa tuo olisi aika hyvä rahasampo, jos ostosähkö olisi halpa senttisoppari ja "tuotannon" myynnistä saisi sitten ~kymmenkertaisen hinnan. Varmaan siinä taitaa huuli mennä pyöreäksi siellä verkon toisessa päässä, kun yötä päivää tulee tasaista "tuotantoa" 

[Nakke vaan]

Periaatteessa tuota sähköä voisi tehdä vaikka aggrekaatilla jos hinta pomppaa uhattuun 4€/kwh. Joku maatilan traktorin perässä oleva agre pääsisi hyvälle tuotolle kun polttoainekin on verovähennyskelpoista. Tai voisihan sitä tähänkin taloon hankkia nestejäähdytteisen dieseli agren ja pyörittää jäähdytysvettä lattiassa sekä myydä ylimääräisen sähkön. Nuo nestejäähyset lienee isohkoja joten sähköä jäisi myytäväksi.

Mutta tuohon naapurien väliseen siirtoon vielä niin huomaiskos sähköyhtiö sähkönlaadusta sitä? Jos ihmettelisivät jatkuvaa tuloa niin voisihan sitä sanoa että aggrella tehdään yötä päivää. Periaatteessa yhtiöllehän ei ole väliä mistä se sähkönsä ostaa, saahan se omansa pois kun myy pörssisähköhintaan plus marginaali sen sitten pois.
Tekninen puoli tässä minua kiinnostaa että onko tuo mahdollista, ostaa 5c ja myydä 4€, jos on niin varmasti jossain on ”verkot vesillä”

[Quento]

Kysymys energiankulutuksesta pattereilla vs. vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Jos lämmitykseen menee patterilämmitysratkaisulla tällä hetkellä 35 000kwh vuodessa, onko oikein olettaa että vesikiertoisella lattialämmityksellä energian tarve olisi suunnilleen sama 35 000kwh?

Ja siitä johdettuna, jos siirryn maalämpöön, voinko laskea maalämmön sähköntarpeen jakamalla 35 000kwh neljällä, n.8750kwh? 

Jos yhtälö ei toimi näin, mikä asiaan vaikuttaa?

[Jormakainen]

Hei,

Uusi foorumilla ja hakemalla en ainakaan löytänyt aiheeseen sopivaa ketjua joten mlp-ummikkona tajunnanvirtaa:

Omakotitalo avaimet käteen periaatteella valmistumassa ja talo olisi kenties joulukuussa muuttovalmis, mutta kaivon poraus menee ainakin tammikuulle. Ei varmaankaan ole kovin kustannustehokasta lämmittää n, 130m2 asuinpinta-alaltaan olevaa 1.krs taloa pelkillä mlp:n sähkövastuksilla, mutta ei tekisi mieli asua enää sijaisasunnossakaan yhtään ylimääräistä. Halpa sähkösopimus voimassa vielä ensivuoden loppupuolelle joten sen puolesta ei huoleta vaan lähinnä pelkkien vastuksien riittävyys kovilla pakkasilla ja kuinka pumppu suhtautuu/kestää jos jostain syystä joudutaan vaikkapa 2-3kk toimimaan näin? Pumppu on Viessmannin. Lisäilen pumpun tarkemman mallin kun löydän sen paperien joukosta, jos sillä on merkitystä.

Edit: Saattoi tulla vähän väärälle alueelle ja tyhmille kysymyksillekin olisi ollut näemmä oma ketju, mutta modet antakoot anteeksi ja siirtäköön parhaaksi katsomaansa paikkaan.

[CLTtalo]

Rakennusvaiheessa itse tein näin.

Jäspi Apuwatti on pienikokoinen sähkökattila väliaikaiseen sähkölämmitykseen esim. talonrakennusvaiheessa.
Apuwatit ovat siirrettäviä sähköllä toimivia väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja apulämmönlähteitä joilla saa veden kiertämään vesikiertoisessa lattialämmityksessä kätevästi.
Apuwatin tuottaman veden lämpötila säädetään laitteeseen kiinnitetyllä termostaatilla.
Lämpötila voidaan valita väliltä 15-65°C.

Random kuva netistä:

[jmaja]

Käyttöönhän ne vastukset on tehty, joten ei ne siitä miksikään mene. Suorasähköä tuo on siinä missä joku irtopatteri, rakennuspuhallin tms., joilla voi paikata mahdollista tehovajetta. Ilmeisesti mikään lämpöpumppu ei ole vaihtoehto?

[Lappanen]

No periaatteessa noin, mutta jos ajattelit pelkän lämmityksen hoitaa maalämmöllä niin kyllä tuon voi jakaa vitosellakin. Esim mulla vuosicoppi pyörinyt reilussa neljässä ja tuossa on mukana myös lämmin käyttövesi joka laskee coppia.

[jmaja]

Jos lämmitykseen menee patterilämmitysratkaisulla tällä hetkellä 35 000kwh vuodessa, onko oikein olettaa että vesikiertoisella lattialämmityksellä energian tarve olisi suunnilleen sama 35 000kwh?

Ei se ihan noin mene. Lattialämmityksellä alapohja kuumenee merkittävästi ja alapohja on yleensä talon huoneiten eristetty vaipan osa poislukien ikkunat ja massiivipuuseinät.

Miten paljon tuo sitten vaikuttaa riippuu alapohjan eristyksestä, tarvittavasta menolämmöstä ja alapohjan osuudesta pinta-alassa.

Suurin ero tulee huonosti eristetty alapohja, paksu puu pintamateriaalina ja 1-tasoinen talo.

[Quento]

Kiitos Lappanen ja jmaja vastauksista. Tosiaan ideana on lämmittää myös käyttövesi maalämmöllä.

Asunto on kahdessa kerroksessa. Alekerran pohja on tarkoitus uusia vanhasta puukoolatusta nykyaikaiseksi (finnfoamit jne.). Yläkertaan ajatuksena 17mm floore-eristelevyt lattian alle.

[Lappanen]

Kyllä tuo nelosella jakaminen sitten varmaan hehtaarille osuu, riippuu tietty käyttövesitarpeesta ja kvn sekä lämmitysveden lämpötiloista. Ainakin nykyistä kulutusta on helppo pitää pohjana mistä lähteä sitten tarkemmin laskemaan tulevaa kulutusta remontin jälkeen.

[tomppeli]

Alapohjan lämpöhukkaan vaikuttaa myöskin merkittävästi lämmitysputkien yläpuolella olevan lattiarakenteen lämmönjohtavuuskyky.
Kivilattia (esimerkiksi klinkkerilaatta) on hyvä johtamaan lämpöä ja lämmönjakoputken lämpötila siirtyy hyvin lattian pintaan, joten lattiassa kiertävän lämmitysveden lämpötila saa olla hyvin matala.
Jos lämmitysputkien päällä olevat lattian pintakerrokset ovat huonosti lämpöä johtavat, kuten on esimerkiksi puuparketti askeläänierityskerroksineen, tai varsinkin lautalattia, nousee lämmönjakoputkissa kiertävän veden lämpötila jopa +50 asteeseen. Tällöin lattian kautta tapahtuva lämpöhukka voi olla yli kaksinkertainen patterilämmitykseen verrattuna.
Kaiken lisäksi maalämpökoneen COP laskee kovasti kiertoveden korkean lämpötilan takia.

[euroshopperi]

Kiitos Lappanen ja jmaja vastauksista. Tosiaan ideana on lämmittää myös käyttövesi maalämmöllä.

Asunto on kahdessa kerroksessa. Alekerran pohja on tarkoitus uusia vanhasta puukoolatusta nykyaikaiseksi (finnfoamit jne.). Yläkertaan ajatuksena 17mm floore-eristelevyt lattian alle.

Meillä tuli yläkerta samalla matalalla systeemillä, mutta hylkäsin kaikki muut, sen takia, että muut paitsi LK systems EPS olivat alumiinifolioilla toteutettu. LK systems on 0,5 mm alumiinipellillä päällystetty, jota mm myydään erikseenkin lämmönluovutus levyinä. En silloin löytänyt miltään muulta vastaavaa, vaan järjestään olivat folioita. LK EPS16 levyt piti leikata rakennussurkkelillä, eikä onnistunut millään mattoveitsellä vetely, kuten muissa asennusvideoissa. Pellin lämmön levityskyky on ihan toista, kuin folion. Lämpösäteilyn estäminen alaspäin lienee noissa folioissa ideana, eikä niinkään sen putken lämmön levittäminen laajemmalle alalle. Omalla kohdalla ainakin toimii loistavasti nuo peltiset alumiinit.
Täältä saa esim noita 0,5 mm lämmönluovutuslevyjä.

https://golvvarmebutiken.fi/fi-FI/produkt/varmefordelningsplat-gvb-16mm-30pack/

[JiiJii]

Jaa, laitetaas tänne tämä kysymys, kun ei oikein istunut muihin ryhmiin:

Eli olen muuttanut uudiskohteeseen (rivitalo), missä on Thermian maalämpöpumppu, vesikiertoinen lattialämmitys ja huonekohtaiset Enerline termostaatit.
Lämmitys tuntuu näin äkkiseltään toimivan ihan hyvin, mutta ongelmana on nämä säädettävät termostaatit.

Termostaatit naksuvat tasaiseen tahtiin muutaman minuutin välein ja tämä kyllä jo hieman ärsyttää. Onko ainoana vaihtoehtona siis ottaa nämä termostaatit pois vai onko asetuksissa vikaa ?
Vai onko tämä Enerlinen "ominaisuus" ?

[lomppi]

Todennäköisesti kategoriassa tyhmät kysymykset, mutta olen asettanut käyttöveden starttirajaksi 38c. Minulla on Danfossin pumpussa kiinni ThermIQ sovellus, jonka mukaan tätä 38 asteen rajaa ei käytännössä koskaan saavuteta vaan vettä ruvetaan lämmittämään jo viimeistään 42c kohdalla, miksihän näin?

[anarasanen]

Uusi maalämpölaite (Bosch Compress 5000) antaa vikakoodiksi "Suuri lämpötilaero, lämmitysvesi" eli "Varoitus aktivoituu, kun lämpöjohdon paluu- ja menolämpötilan ero on liian suuri".

Mistä voisi johtua? Vesikiertoisten patterien termostaatit ovat auki kolmosella ja kiertovesipumppukin käy isoimmalla asetuksellaan. Talosta löytyy varaava takka, jota lämmitän 1-2 kertaa päivässä.

[seppaant]

Vesikiertoisten patterien termostaatit ovat auki kolmosella

Onko tuo kolmonen sellainen asento että se vastaa n. 20 C huonelämpötilaa?
Nyt on ilmeisesti sellainen tilanne että takkaa lämmitettäessä termostaatit rajoittavat virtausta niin paljon että dt kasvaaa hälytysrajalle asti.

Avaa aluksi kaikki termostaatit täysin auki jotta nähdään oliko syynä termostaattien rajoittama virtaus.
Jos oli, niin sitten pitää miettiä mitenkä takan lämmitys, termostaatit ja lämmityskäyrä sovitetaan toimimaan yhdessä

ATS

[anarasanen]

Kolmonen vastaa kai noin 21 astetta. Kiitos neuvosta.

[anarasanen]

Minulla ei ole sisätila-anturia. Mitä olette mieltä sellaisen asentamisesta, kun on varaava takka?

[Jounie]

Mulla sama tilanne. Olen laittanut termostaatit ihan auki niistä huoneista missä lämpötila saa olla tavoite tasolla. Tuo lämmön taso on pikkuisen alle mukavuuslämmön niin tulee lämmitettyä tuota takkaa. Elikkä takkaa tulee käytettyä kun tuntuu pikkuisen viileältä.
Miettinyt kanssa joskus tuota sisätila-anturia kun ei sitä ole. Sen sijainti vaan mietityttää jos se on lähellä takkaa niin muut huoneet voivat jäädä kylmäksi ja jos vie kauemmaksi niin tuleeko takan vaikutus alue liian lämpimäksi?
Oilonissa olisi ollut tai voi olla vieläkin mahdollisuus kapulaan missä olis kaukosäätö ja tuo lämpötila anturi samassa paketissa eli voisi viedä sen mihin haluaa.
Se vaan kun tuntee sen kaverin joka tuota takkaa lämmittää niin jääkö se lämmittäminen pois jos termarista olisi helppo lämpötilan säätö 

[Lappanen]

Huoneanturi toimi mulla todella hyvin, se oli takasta noin 5 metrin päässä, takka keskellä kämppää ja avoin tila.

Jouduin sen ohjauksen kuitenkin poistamaan käytöstä kun pörssisähköönnsiirryin, ei siinä toiminut hyvin kun lämmitys oli katkonaista ja vaikea säätää käyrö kohdalleen huoneanturin säädön kanssa.

Mutta "tavallisessa" jatkuvassa lämmityskäytössä siis aivan toimiva lattialämmityksen kanssa, kun leikkaa niin takan, auringon, ruuanlaiton ja suuren väkimäärän tuomaa lämpökuormaa ja huonelämpö pysyi alle asteen sisällä halutusta.

[Jormakainen]

Kysymys 1. Katsoin pahisuttani Viessmann Vitocal 333-G pumppumme kompuran käynnistyskertoja ja käyttötunteja: käynnistyksiä 1442 ja käyttötunnit 445h. Eli siis pumppu on tuore ja jauhoi pelkällä vastuksella lämpöä joulukuusta aina helmikuuhun asti kunnes kaivo vihdoin saatiin porattua eli noin 6 viikkoa on menty vasta maalämmöllä. Seurailen nyt  tarkemmin noiden käynnistysten ja käyttötuntien suhdetta, mutta tuntuu aika isoltä määrältä käynnistyksiä alle puolen vuoden käytöllä? lämmitettävää Huonealaa n. 130m2 (lattialämmitys).

Kysymys 2. Pumpun asetuksista huonelämpötilan säätö 20 asteessa. Termareihin säädin 22 astetta kaikkiin huoneisiin paitsi märkätiloihin kun muutimme. Rouva valitteli, että aavistuksen viileä ja ajattelin, että nostan termareista pyynnin 23 asteeseen. Nyt tuntuu, että kämpässä on kuuma. Mitenhän tuota nyt kannattaisi alkaa säätäämään?

Ensimmäistä kertaa aloin vasta perehtymään koko pumpun tai oikeastaan koko maalämmön sielunelämään niin perusasiatkin hakusessa.

Jotain lukemia pumpulta joista en ymmärrä juuri mitään (vielä) jos merkitystä.
HSPF lämmitys 4.9
HSPF lämmin vesi 3.3
HSPF yht. 4.7

[peki]

Huoneanturi toimi mulla todella hyvin, se oli takasta noin 5 metrin päässä, takka keskellä kämppää ja avoin tila.

Jouduin sen ohjauksen kuitenkin poistamaan käytöstä kun pörssisähköönnsiirryin, ei siinä toiminut hyvin kun lämmitys oli katkonaista ja vaikea säätää käyrö kohdalleen huoneanturin säädön kanssa.

Mutta "tavallisessa" jatkuvassa lämmityskäytössä siis aivan toimiva lattialämmityksen kanssa, kun leikkaa niin takan, auringon, ruuanlaiton ja suuren väkimäärän tuomaa lämpökuormaa ja huonelämpö pysyi alle asteen sisällä halutusta.

oikeesti. Lattialämmitys betonissa elää omaa elämäänsä. Meillä ilman termareita takalla, noin 50c ulkokuori pikkutarkka 1500kg. Takka leikkaa noin 25% kompuran käyttöajasta on off koneella. Jos mä jotain perunoita keitän ja lämpö kämpässä nousee niin joku on tukossa IV puolella.

[peki]

Asensin uuden https://product-selection.grundfos.com/fi/products/alpha/alpha1?tab=models hullunkiertoon. Tietysti täysille kun ei vie kuin 35w.  Nyt on talvi tahkottu. Tunteja kesäkuusta 1650.
Pumppu tekee edelleen lauhduttimella dt 7C omalla sisäisellä kierrolla. Laatan tuloo ja menoo ei voi mitata kun ovat lähes samat.
20% sähkölasku pienempi, miksi,?

[seppaant]

20% sähkölasku pienempi, miksi,?

Sähkön hinta on laskenut 

ATS

[peki]

Sähkön hinta on laskenut 

ATS

Vanha soppari.
Esimerkit.
Tammik 22 1162kwh
Tammik 23  910 kWh

Helmi 22 963kwh
Helmi 23 789kwh

Maalis 22 786kwh
Maalis 23 710 kWh.
Paneelit antoivat vuosi sitten Maaliskuu 220kwh, myyntiä 85kwh.
Tänä vuonna 147kwh, myyntiä 54kwh.
Uudet kylmä kalusteet kyllä hommattiin jouluna, mutta muuten sama kulutus. Maaliskuu etenkin oli vielä huomattavasti kylmempi kuin viime vuonna. En mä muuta keksi tuohon romahdukseen kuin laatan kierron noston.
 Katsoin vielä Joulukuut 21/22. Ero oli 298kwh juoden 22 eduksi.

[seppaant]

Korjasin vuoden 2022 kulutuslukemat lämmitystarveluvuilla vastaamaan vuoden 2023 kulutuksia. (Tosin kaikki kulutus ei ole lämpötilariippuvaista)
Lisäksi otin huomioon aurinkopaneleiden tuoton.
Sain että vuoden 2023 kulutukset ovat pienempiä kuin 2022 kulutukset
- Tammikuu -159 kWh = 15%
- Helmikuu  -183 kWh = 19%
- Maaliskuu -199 kWh = 19%

Huomataan että kaikkien kuukausien kulutukset ovat laskeneet n. yhtä paljon verrattuna vuoden takaiseen
Kulutuksena tekee tämä n. 6 kWh/vrk
Mikä vastaa keskimääräisenä tehona n. 250 W

Mitä muutoksia olet tehnyt lattialämmityksen käyttöön?

ATS

[peki]

Kiitos laskelmassa.
Meillä on aina ollut jakotukit laatassa auki. Purin pois termostaatit talvella, kun ei niillä mitään tehnyt. Yläkerrassa rossilattia alulevyillä. Huoneissa kierto pääosin kiinni, kylppäri käsisäädöllä. Mitään muutoksia noihin ei ole tehty. Yläkerrassa termostaatit edelleen. Huomasin että alakerran KHH laatta ei lämpene enää niin lämpimäksi kuin ennen. Piirejä ei ole koskaan tasapainotettu, koska lämpöä on riittänyt joka paikkaan. Alensin kyllä huonelämpötilaa talven mittaan muutamankin kertaan kun totuttauduttiin hieman viileämpään. Nyt lämmöt noin 21,5C. Pumpun tunneista on vuositasolla leikkautumassa pois noin 350h. Normi tunnit noin 2250v. Nyt menee  johonkin 1900h/V. Kyllä tuo tiputus johtuu mielestäni pelkästään lämmityksestä. Pumppuunkaan en ole koskenut muuta kuin lämpötilan säädön osalta.
6kwh vrk vastaa noin kolmen kompuratunnin kulutusta tuolla on off vehkeellä.  Hitto kun en ole ottanut ylös pumpun tunteja.... Monen vuoden ajan otin ne ylös.

[peki]

Kiitos laskelmassa.
Meillä on aina ollut jakotukit laatassa auki. Purin pois termostaatit talvella, kun ei niillä mitään tehnyt. Yläkerrassa rossilattia alulevyillä. Huoneissa kierto pääosin kiinni, kylppäri käsisäädöllä. Mitään muutoksia noihin ei ole tehty. Yläkerrassa termostaatit edelleen. Huomasin että alakerran KHH laatta ei lämpene enää niin lämpimäksi kuin ennen. Piirejä ei ole koskaan tasapainotettu, koska lämpöä on riittänyt joka paikkaan. Alensin kyllä huonelämpötilaa talven mittaan muutamankin kertaan kun totuttauduttiin hieman viileämpään. Nyt lämmöt noin 21,5C. Pumpun tunneista on vuositasolla leikkautumassa pois noin 350h. Normi tunnit noin 2250v. Nyt menee  johonkin 1900h/V. Kyllä tuo tiputus johtuu mielestäni pelkästään lämmityksestä. Pumppuunkaan en ole koskenut muuta kuin lämpötilan säädön osalta.
6kwh vrk vastaa noin kolmen kompuratunnin kulutusta tuolla on off vehkeellä.  Hitto kun en ole ottanut ylös pumpun tunteja.... Monen vuoden ajan otin ne ylös.

Viime vuosi, 6800kwh. Nyt liukumana 6300kwh. Käy kyllä yksiin tuon pumpputunteihin verrattaessa. Tavoite on että pääsisi kulutuksessa vitosella alkaviin lukuihin vuositasolla. Pumppu pelaa todella hyvin. Noilla tunneilla lämmitykseen ja lämpimään veteen menee noin 3500kwh/v. Huomioitava tietysti laatan kiertopumppu. Uusi vie noin 180 kWh vähemmän vuodessa.

[peki]

En vaan oo saituuttani huudattanu kiertoo tarpeeksi kovaa.lämmityksen DT? Oikeesti??
Nyt käynnistyy -4C kun laatan paluu on 25,6C, kämppä 22,4.

Ei oo vaan yhtään neliöö laatassa joka ei lämmittäisi?

[peki]

Näin se menee. On off kone, litku laatasta hullunkierrolla esim 26C
Pumppu käyntiin, laatan dt esim mulla ollu 3,5C.  Saa kone puskee jotain tunnin verran vähintään, enin käynnistyskerrat  noin 10 vrk. Hullunkierto? Lauhdutin tykkää just siitä mihin se on suunniteltu, nostamaan lämpöä. Mun kaivolla 0.24l/s tekee dt seiskapuolta, ihan niinku 7 kW kone pitääkin. Hullunkierto ei sotke värkin toimintaa, vaan antaa sen tehdä työnsä🤔

[peki]

Kivasti on keruu lämmennyt. Tulo 5.1, paluu ,1,9C.
Laatan paluu27.1,  meno34.6C käynnin lopulla. höyrystin ja  lauhdutin pelaa
Lämpö käyrä 1,1 korjaus 0,8. Kämpän lämmöt 21,8C.
Kysymys. Kantsisko pistää kämppä muuten pimeeks ja mittailla taas kerran ottotehot lediltä?

[peki]

Ymmärtääkö inventterikone oikeesti ynnäillä yhteen nuo keruun ja luovutuksen hyödyt laatassa?.
Meinaan vaan että kun tuo mun onoffi rykäsee kerralla jonku 7kw mällin puolellatoista kilowatilla tonne laattaan ilman mainittavia häviötä. Työtä tulee, mut huiliakin tulee. Ehtii luovuttaaanki jotain parketin läpi. Kaiken maailman Coppeja voi kyllä laskee ja ilmoitella, mutta kukaan pumppuvalmistaja ei edelleenkään kerro mitään😂.
Inventterillä jää kokonaan pois nuo varaavuuden hyödyt?  Kaivon elpymisen hyödyt?  Mun pumppu rykäsee vielä manttelilla  käynnin lopuksi käyttöveden. Niinpä, kuumakaasut valmiiksi 75, alkaa puskee mantteliin, 57 l, yhtääkkii Lauhduttimen DT 12C on😂 samalla Lauhduttimen virtaamalla. Ihan shit systeemi😂Ei siinä mitään inventtereitä tai kierukoita tarvita sillä samalla copilla😂. Pumpun Cop on jotain, mutta lattialämmityksen aina yksi🤔

[aksutre]

Tuollainen 20tn betonilaatta varaa melkoisesti lämpöä vesivaraajaan verrattuna. Kun oikeasti meinaa laattaan latailla lämpöä että olisi jotain hyötyä, tarvitaan huomattavasti suurempaa tehoa kuin talon peruskulutus. Esimerkki viime joulukuulta 27. päivä jolloin sähkö oli halpaa yön tunnit n. 2snt ja päivällä n.15 snt +siirtomaksu. 15 kWh:lla ladattu lattiaan reilu 60 kWh jolloin menty seuraavaan aamuun ilman lämmitystä n.22h jakso. Kaivo palautunut lämmitysjakson jälkeen 4h +2 -> +5 kun käyttövettä alettu tekemään klo 12.00.

Harmi vaan, eipä ollut viime talvena montaa päivää jolloin sähkön hinta-ero olisi ollut riittävän suuri +10snt yö/päivä jotta lataamisesta olisi oikeasti hyötyä. Aika paljon lämmitin ihan normaalisti, -5 asteeseen asti minimiteholla  n. 5kW jolloin kaivo ei jäähdy ja kaivon tulo pysyy koko lämmitysjakson  5 asteessa ja COP tuosta johtuen korkeana. COP heikkenee tehon kasvaessa ja kaivon tulon pudotessa joka kaventaa saatua hyötyä, jolloin muutaman sentin hinta-erolla ei kannata  kikkailla säästömielessä.

[Lappanen]

On jo maaviileä-osiossa, mutta oli ehkä niin tyhmä kysymys (tai minä malttamaton) että laitetaan tännekin jos olisi enemmän silmäpareja näkemässä:

Millä kaavalla saadaan laskettua tuloilmaviilennyksen teho? Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, esim ilmankosteus?

[seppaant]

Onko Mollier-diagrammi tuttu?

[Lappanen]

Onko Mollier-diagrammi tuttu?

Nimen olen juuri äsken lukenut edellisestä viestistä 

[kotte]

Nimen olen juuri äsken lukenut edellisestä viestistä 

Ohessa linkki laskuriin, jolla voi asettaa arvot ja käytetyt yksiköt sekä selostusta (englanniksi) siitä, millä periaatteella kukin laskelma tehdään (Mollierkin mainittu, mutta tuolla sivulla ei diagrammia käsitellä, kun on suoraan laskurit), https://www.engineeringtoolbox.com/air-heating-cooling-mixing-d_26.html.