Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: leskiha - 09.12.13 - klo:17:29
-
Hei,
Kuka voisi/osaisi tulkita tallentamaani dataa? Mittausjakso oli n. 22 tuntia.
Liitteenä data.
Terveisin,
Hans
-
Onko jokin ongelma ?
Tanakat pakkaset siellä ja Bruno taulukon mukaan kone käy melkein koko ajan.
Excel - kuvaaja perusteella täysillä mennään, kun menolämpötila on alle pyynnin.
Vastukset taitaa olla myös kytketty pois käytöstä.
-
Hei,
Kiitos vastauksesta. Ongelmia ei ole (en ainakaan tiedosta). Vastukset on kytketty pois käytöstä. Sitä tässä olen miettinyt, että pitäisikö sallia niiden käyttö? Ei kai noista pitkistä käyntiajoista mitään haittaakaan ole.
Tuleeko mieleen mitä voisin tehdä, jotta NIBE:n suosittelemat deltta-arvot täyttyisi?
T. Hans
-
Jos tuvassa säilyy asialliset lämmöt, niin turha lienee vastuksia ottaa mukaan.
Mukavuuskysymys, tuskin kone pitkiin käyntijaksoihin uupuu.
Eikös nuo arvot ole kutakuinkin "haarukassa".
-
Tervehdys!
Olen aloitteleva maalämpöpumpun säätätä! Kyseessä siis nibe f1245 8kw ja kaivon syvyys 165m! Viittisikö joku kertoa mitkä asetukset ovat retuperällä! Kiitoksia jo etukäteen!
-
Negatiiviset arvot tuloksissa viittaa siihen, että Bruno - taulukon sarakkeiden määrä ja sinun koneen tuottamien sarakkeiden määrä ei ole sama.
Minäkin lisäsin omaani yhden sarakkeen.
Tsekkaa ja tee uusi analyysi.
-
Viitsiikö joku kertoa mikä sarake mättää
-
Sinulla ei ole sisälämpötilan mittausta BT50, joten asian voi tehdä seuraavasti
(muitakin tapoja lienee, mutta vaatii Bruno taulukon käsittelyä ja sitä en osaa).
1. Lue oma lokisi vaikka Notepadin kautta Exceliin ja lisää siellä sarakkeen M oikealle puolelle tyhjä sarake.
2. Avaa Bruno taulukko.
3. Poista Bruno - taulukosta sisältö DATA - väliehdeltä (hiiren kakkonen + Tyhjennä sisältö)
4. Kopio arvoalue leikepöydälle kohdan 1 taulukosta
5. Liitä sisältö Bruno - taulukon DATA -välilehdelle
-
Jos huonelämmön mittaus ei ole käytössä, Bruno taulukkopohjan modaus onnistuu suunnilleen seuraavasti:
Välilehti Data
- poista sivun suojaus (Review-Unprotect Sheet)
- poista sarake AD
- poista sarake N
Välilehti Lämpökäyrät
- poista käyrä Huonelämpö
Välilehti Tilastotietoa
- poista rivi 21
-
Tervehdys! Voisiko joku kertoa mitkä asetukset ovat pielessä?
-
Itse säätäisin liuoskierron-, lämmityksen- ja käyttövedenpumpun kierrosnopeuden NIBEN suositusten tasolle. Lisäksi pudottaisin käyttöveden lämpötilaa,- riippuu suihkussa kävijöistä. Kannattaa kokeilulla hakea oikea taso.
Ohjeet löydät huoltokirjasta ja itse toimituksen voit tehdä huoltovalikossa.
-
Millä nopeudella pumput nyt käyvät ?
Keskimääräinen käyntiaika on melko lyhyt.
Kuinka usein tehdään käyttövettä ? (relays base = 15)
Asteminuutit jossa kone käynnistyy ?
Lattialämpö lienee kyseessä.
Käyttöveden lämpötila lienee tosiaan talouskohtainen, mulla on "hallituksen pyynnöstä" vielä korkeampi.
-
Morjes!
Juu eli lattilämmitys talo kyseessä! ja uudisrakennus vm.2012
Elikkä asteminuutit:-120
Lämpökäyrä 4+3
Lk-pumppu 65%
Pumput: käyttövesi 50%
lämmitys 50%
allas 70 %
säästö 70%
Miten toi allas? koska ei ole mitään allasta vaikuttaako toi mitään?
Mikä toi Relays base on?
-
Minun mielestä voisit tiputtaa sekä lämmitysvesi-, että käyttövesipumpun nopeutta.
Esim käyttövesipumppu 25% ja lämmitysvesipumppu 30%.
Liuospumpun nopeutta voisit nostaa myös esim 90%.
. Hans
-
Lämmitysnopeus: Minä en tiputtaisi lämmityksen nopeutta, kun se jo nyt on deltan ylärajoilla.
Käyttövesi: Jos kyseessä on kierukallinen Nibe varaaja, niin en laskisi 40%:n alle, jos manttelivaraaja niin sitten tähtäisin esim. deltaan 8. Tätä aihetta on toisessa ketjussa pohdittu.
Keruu: Nostaisin myös 90-100%:iin.
Allas: Jos sulla ei ole allasta, niin ei haittaa mitään.
Asteminuutit: Tästä johtuu sun lyhyet käyttöjaksot. Muistelen että lattialämmityksessä Nibe ohjearvo -180. Tämä on toki talokohtainen parametri. Nostaisin sitä esim. 30% vuorokaudessa ja kun lämpötilan vaihtelun huomaa tuvassa niin palauttaisin edelliseen arvoon. Lattialämmittäjät voisivat kertoa millä arvolla ajavat.
Varoitus: Jos säädät arvon alle -200, niin nosta myös lisävastusten starttirajaa. Se voisi olla ainakin 200 isompi kuin startin asteminuutit, jottei vastukset turhaan mene päälle.
Relays Base: Se on loki-tiedoston viimeinen sarake. Se ilmoittaa missä käyttötilassa kone kulloinkin on. Bruno:lla on yhteenveto näiden arvoista.
-
Mistä tuo mahtaa johtua että käyttövesi arvot eivät osu oikeean haarukkaan brunon taulukossa!?
-
Mistä tuo mahtaa johtua että käyttövesi arvot eivät osu oikeean haarukkaan brunon taulukossa!?
Kierrätyspumpun nopeus käyttövesimoodissa on liian suuri - laske aluksi puoleen nykyisestä ja seuraa tilannetta.
-
Hei.
Voisiko joku vilkaista minun dataa ja kertoa onko jotain parannetavaa. Olen lukenut täältä vanhoja viestejä ja sen mukaan yrittänyt säätää pumppua. Ja talo on 130 neliötä ja lattialämmityksellä. Pumppu on Nibe 1245 8kw. Kaivo on 200m, teräs putkea 5m, mutta en tiedä kuinka syvällä vesi on.
Tämän hetken säädöt ovat:
Lämpökäyrä 2
Asteminuutit -180
Lisäys -700
LK-pumpun nopeus 95%
Käyttövesi pumppu 27%
Lämmitysvesi pumppu 43%
Säästö pumppu 33%
Käyttöveden käynnistys 42C
käyttöveden pysäytys 56C
-
Kimmo83:lle :
Hienosti käy sun kone ja tehoakin näyttää olevan riittävästi.
LK-pumpun nopeuden voisi nostaa 100%:iin.
-
Moi,
Vasta tutustumassa/oppimassa maalämpöpumpun käyttöä ja asetuksia, joten voisiko joku vilkaista minun dataa ja kertoa mitä pitäisi muuttaa.
Talo on 190 neliötä ja pumppu on niben 1245-8kW. Kaivo on 160 metriä.
Tämän hetken säätöjä:
Lämpökäyrä 3+3
Asteminuutit -120
Lisäys -400
LK-pumpun nopeus 75%
Käyttövesi pumppu 45%
Lämmitysvesi pumppu 70%
Säästö pumppu 70%
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Voisit nosta liuospumpun nopeuden esim 90% ja laskea käyttövesipumpun 25%.
Mitkä sinulla on liuksen meno/paluu asteet?
-
Lämmönkeruuliuos sisään 0,3- -1,7 asteen välillä ja lämmönkeruuliuos ulos 0,4- -4,9 asteen välissä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Keruun nopeutta voisi nostaa.
Minä en laskisi käyttöveden nopeutta kuin 5%.
Aihetta on käsitelty ketjussa:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5089.msg59367#msg59367
-
Moro!
Edelleen jotain mätää! osaako joku neuvoa
-
Lämmitysvesipumpun nopeutta voi lisätä ja käyttöveden vähentää.
-
Toistan itseäni ;
Aikaisemman lokisi mukaan käyttöveden teon katkaisee korkea paluu, max 5% pienentäisin sitä.
Bruno taulukon (alunperin Niben) suositus on minusta huonoon tulokseen johtava.
-
Hei.
Nyt on maalämmittää käyttäjän ohjeiden mukaan lk-pumpun nopeus nostettu 100%. olisko vielä jotain muutettavaa vain annanko mennä näillä säädöillä nyt? Mites toi käyttöpriorisointi, kannattaako sitä muuttaa vain antaa olla 20min/20min?
-
Hienosti näyttää kone käyvän ja reserviäkin on jäljellä runsaasti. Pitäisin asetukset noin.
Jos lämmin käyttövesi joskus loppuu, niin sitten vasta muuttaisin käyttöpriorisointia reilusti sen suuntaan (esim.20/80%).
Lattialaatassa on paljon lämpöä varastoituna, niin se ei juuri hievahdakaan vaikka tunnin kaksi tekisi pelkkää käyttövettä.
Hieno tilanne sinulla !
-
Heipparallaa
Nyt vihdoin ja viimein sain dataa ulos pumpusta, ja tällästä pukkas, oisko mitään muutoksia tehtävissä vai annetaanko mennä tälläsenaan? tuntuu vain että käy niin paljon päivän aikana.
Erittäin amatööri vielä säätämisen kanssa mutta tämmöstä
-
Nibe f1245 6kw
kaivo 125m joista 18m teräsputkea.
talo 155 m3
Mitäs viisaammat ovat mieltä...?
-
zenomite ja jonde: Hyvin näyttää koneenne käyvän.
-
Tässä omaa käppyrää 03-alueelta. Tammikuun kylmin jakso ehti loppua, mutta aika viileää oli silti. Pitäisikö jotain säätää?
-
Jos tulkitsen oikein niin lämmönkeruun delta on yli 4 astetta,jostain olen saannut sen käsityksen että "paras" delta olisi 3astetta?
Onkohan omassa käsityksessäni mitään perää?
Eli mikä olisi optimaalinen lämmönkerunesteen erotus Paluun/Menon välillä?
-
zeniitille : Komppaan 3C delta- tavoitetta keruuseen.
Oletan lämmitysveden lämpötilasta, että kysessä on lattialämmitys.
Melko pitkät lämmitysjaksot sulla, mikä on asteminuutit koneen käynnistykselle ?
Vai onko iso puskuri ?
-
On muuten seuraavassa Niben firmware päivityksessä ominaisuus että kone säätelee automaattiseti kiertovesipumppuja jotta saavutetaan optimaaliset delta arvot!
Eli sitä odotellessa ;D
-
Onko mitään hajua milloin ao. firmis on laskeutumassa?
-
zeniitille : Komppaan 3C delta- tavoitetta keruuseen.
Oletan lämmitysveden lämpötilasta, että kysessä on lattialämmitys.
Melko pitkät lämmitysjaksot sulla, mikä on asteminuutit koneen käynnistykselle ?
Vai onko iso puskuri ?
Lattialämmitys molemmissa: 162m2 taloa (22-23 astetta) ja 40m2 tallia/varastoa (15-18 astetta).
Asteminuutit taisi olla -160 eikä ole erillistä varaajaa. Kiertovesipumppujen nopeuksia en muista, mutta ei pitäisi olla täysillä.
-
Onko mitään hajua milloin ao. firmis on laskeutumassa?
Meidän Nibe edustaja sai firmiksen eilen maahantuojalta eli eiköhän se kohta löydy Niben sivuiltakin toivottavasti.
-
On muuten seuraavassa Niben firmware päivityksessä ominaisuus että kone säätelee automaattiseti kiertovesipumppuja jotta saavutetaan optimaaliset delta arvot!
Eli sitä odotellessa ;D
Nykyisellään tuon kiinteästi asetettavan kiertovesipumpun nopeuden ansiosta dT kertoo aika hyvin jos pumpun toiminta muuttuu jollakin tavalla. Jos/kun dT pysyy jatkossa tilanteesta riippumatta, pitää muistaa mitkä kiertovesipumppujen nopeudet on/oli käytössä uutena, jotta pystyy havaitsemaan pumpun tehon menetyksen/hyötysuhteen heikkenemisen.
-
Hei,
Eli nyt on lämmitelty kaivoa reilun kuukauden ajan. Käynnistyksiä tulee reilusti/vrk.
-
Tässä vielä 1 vrk data jos joku haluaa pureutua syvemmälle ja kertoa mikä voisi olla pielessä :-)
-
Siististi kone käy.
Käynnistyksiä on kyllä runsaasti (n. 24/vrk). Asiallisia käyntipituuksia ovat kuitenkin.
Jos haluat viilailla, niin niitä saa pikkasen vähenttyä laskemalla käynnistymisasteminuutteja esim. 20% kerrallaan -100:sta.
Jos lämpötila tuvassa alkaa "huojua" niin silloin heti askel takaisin.
Käyttöveden tekokin näyttää olevan tehokasta ja kulutuskaan ei ole suuri, vain 3 lämmitystä/vrk.
-
Kiitos vastauksesta. Syynä korkeisiin käynnistys määriin on se, että keruuliuoksen lämpötilat oli joulukuussa ja tammikuun alussa meno -6,2 ja paluu -3. Nyt arvot on hiukan paremmat.
-
Ok, harkittu teko siis ;)
-
zeniitille : Komppaan 3C delta- tavoitetta keruuseen.
Oletan lämmitysveden lämpötilasta, että kysessä on lattialämmitys.
Melko pitkät lämmitysjaksot sulla, mikä on asteminuutit koneen käynnistykselle ?
Vai onko iso puskuri ?
Lattialämmitys molemmissa: 162m2 taloa (22-23 astetta) ja 40m2 tallia/varastoa (15-18 astetta).
Asteminuutit taisi olla -160 eikä ole erillistä varaajaa. Kiertovesipumppujen nopeuksia en muista, mutta ei pitäisi olla täysillä.
Tässä uudempaa logia.
(http://i.imgur.com/Xf1zz4Z.png)
käyttövesi: 60%
lämmitys: 70%
säästö: 70%
Meillä on käytössä säästömoodi käyttöveden puolella. Tuohon mittausjaksoon kuului yksi saunominen (2+2natiasta). Miten saisi tuota käyttöveden delttaa paremmaksi? Vai johtuiko se nyt sitten saunomisesta...
-
Käyttöveden lämmitystä ja Bruno - taulukon suositusdeltaa (on tuota Niben manuaalissakin) on pohdittu toisessa ketjussa:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5089.0
-
Tervehdys kaikille!
Tässä uuden maalämmittäjän logitietoja jos joku katsoisi näitä ja laittaisi vaikka käyriä näkyviin tänne. En saanut avattua itse kun minulla on Exel 2003 vuodelta ja open officellakaan ei onnistunut...
Foorumin ohjeiden mukaan olen säädellyt konetta (Nibe F1245 10kw 600m maapiirillä) ja se on ollut käytössä reilut puoli vuotta uudessa talossa. Taitaa minulla tuo lämpimän käyttöveden kierto syödä aika paljon energiaa ja lisätä käynnistyksiä vaikka on nyt ajastettuna 15min päällä 15min pois ja yöllä kokonaan pois. Käynnistysraja on nyt 37 ja pysäytys 48 astetta, olen testaillut aika paljon erilaisia säätöjä. Asteminuutteja on -280 enkä ole huomannut lämpötilan huojuntaa. Kovilla pakkasilla ei ole tästä vielä kokemusta kun oli aikaisemmin -220.
-
Hyvin näyttää kone käyvän.
Bruno yhteenveto ohessa.
Ja eipä käyttöveden lämmityksiäkään kovin montaa tule vuorokaudessa (korkeat pylväät).
Ei mukavuus paljon maksa!
Tästä saa muut lattialämmittäjät referenssiarvon asteminuuteille.
Näyttäisi käyttöveden rajat olevan 37C ja 48C. Nostaisin ylärajaa 3-4 astetta, niin vesi tehdään joka kerta niin kuumaksi kuin suinkin.
Tämä vähentää käynnistyksiä ainakin kesällä ja jonkin verran muuna vähän lämmitystarpeen aikana.
-
Kiitoksia tästä. Ei näköjään ollutkaan tuo käyttöveden lämmitys kovin suuri näillä säädöillä. Välillä se on ollut jopa 3h päivässä, mutta sillon taisi olla jatkuva kierto päällä päiväsaikaan ja kuristettuna sulkuventtiilillä virtaus mahdollisimman pieneksi. Tällä hetkellä on tuo ajastus ja virtauksen kuristus käytössä
Tuon ylärajanko uskaltaa nostaa vielä ylemmäs? Sehän vähentää kyllä käynnistyskertoja, mutta nouseeko kuumakaasu liian korkeaksi. Näillä asetuksilla olen havainnut kuumakaasun olevan korkeimmillaan n.95 astetta.
-
En minä mitään "takuuta" suositukselle anna eli omalla vastuula teet ;), mutta itse teen käyttöveden "tappiin asti".
Käytännössä tämä tarkoittaa että kone pysäyttää vuorotellen joko korkeasta menosta tai korkeasta paluusta.
Mun koneessa tuo ero on 5,3C ja siihen säädän virtauksen.
Loki vaan exceliin (käy vanhempikin) ja katsomaan.
Muistelen että nyt käyttövesivirtaus on nyt 37%:lla ja kesällä oli 45%.
Pelkkää hifistelyähän tämä on :)
-
Säädin tuon ylärajan pari astetta ylemmäs ja nyt menee 20min ilmeisesti täyteen joka on asetettu priorisoinnissa 20/20min ja tämä katkaisee kv teon ennen asetettua ylärajaa. Katson näillä asetuksilla jonkin aikaa miten käyttäytyy, mutta en saanut toimimaan tuota taulukkoa. Liitteenä pari kuvaa miten Exel käyttäytyy. Mitähän tuolle pitää tehdä että saisin toimimaan? Paljonko on muiden F1245:ssä kuumakaasu korkeimmillaan käyttövettä tehdessä?
-
Kun sekä lämmitykselle että käyttöveden teolle on tarvetta, niin silloin priorisointi ohjaa. Normitilanne.
Käytän vanhempaa Bruno taulukkoa, eli nou comments.
Hyvä kysymys... mulla kuumakaasu oli max 101,3C.
-
Tapahtui virhe lähettäessäni viestiä 1. kerran!
Siis:
Kysyin aikaisemmin pumpum käyntiajasta.
Talo on siis 150m2, noin 500m3. laattalämmitys.
Laiten Nibe F1245, ei puskurivaraajaa, laite ollut toiminnassa noin puoli vuotta.
Nyt olen kerännyt tietoa huoltonäytöltä ja tehnyt joitakin muutoksia asetuksiin, joten laitan nämä tiedot tähän ketjuun:
- menolämpö 34,6C
- paluulämpö 25,5
- laskettu meno 28
- huonelämpö 19,6
- huonelämmön pyynti 20C
Kuumakaasu 60,2
nestejohto 26,4
imukaasu 2.9
lämmönkeruu ulos -3,1, lämmönkeruu paluu +1,0
lauhduttimeen meno 33,9
Kokeilua varten asteminuutit lisäsin aina -190, maakierron nopeutta lisäsisn aina 85%, laskennallisen menojohdon lämmön alensin aina 28C
Sisälämpötila aleni seurauksena 0.7-0,9C. Kuumakaasu aleni 66,6 C:sta tuohon 60,2C
Kokeilun aika 20 tuntia, siinä ajassa oli käynnistyksiä 12 kertaa, kompressori kävi 7 tuntia, josta 1 tunti käyttöveden lämmitykseen (pyöristetty arvo).
Mitä asiantuntijat sanovat laitteeni toiminnasta?
Korjaus:
asteminuutteja siis alensin arvosta -120 arvoon -190.
Maakeruuputkea on 475m, yksi henkilö.
Nibe F1245, 8 kw
-
Hetkellisistä arvoista voisi päätellä, että:
* keruun nopeutta voi edelleen nostaa (tavoite 3C lämpötilaero)
* kiertovesipumpun nopeutta nostaa (meno-paluu ero on nyt n. 9C ja tavoite 7C)
Hetkellisten arvojen perusteella ei kuitenkaan kannata säätää.
Paremman kuvan koneen toiminnasta saat, kun laitat muistitikun koneeseen ja annat lokittaa tietoja (1 min välein) vaikka vuorokauden.
Ja sitten viet tiedot Bruno taulukkoon, joka kertoo yhteenvedon tilanteesta.
Koneen toiminnassa ei näiden tietojen valossa ole mitään kummallista, varsinkin jos tuvassa piisaa lämmintä.
Kuinka kylmä ulkona oli mittausjaksolla ?
HAVAINTO: Minulla on lauhdutin menolämpötila suurempi kuin menolämpö, sulla päinvastoin.
Ero mahtunee ilmeisesti anturien mittaustarkkuuden sisälle.
-
Kiitos arviosta!
Tupa ruesi jäähtymään hitaasti, joten lisäsin asteminuutteja.
Tuo maakierron DT ja lämmitysveden DT ovat melko sitkeitä muuttumaan noihin tavoitearvoihin. Kokeilen kierrosten lisäämistä, - niissä on vielä reserviä.
Opiskelin uudestaan lämpökäyrää ja sen yhteyttä niihin tausta-asetuksiin, jotka vaikuttavat lämpökäyrään.
Hakusessa ovat vielä nuo perusmuuttujiin asetettavissa olevat muutokset, jotka vaikuttavat lämmitystulokseen.
Nämä asentajan ja käyttäjän manuaalit ovat valitettavan niukkoja selittämään syy-seuraus yhteyksiä puhumattakaan laitteen odotettavasta dynamiikasta, kun jotain muuttaa toivottua tavoitellakseen.
Pumpun reagointi asetettuihin muutoksiin lienee nopea mutta se näkyy muissa muuttjissa/tekijöissä/huonelämpötilassa hitaasti. Onneksi ja ärsyttävästi.
Pelkään, että joudun lämpöpumpun tuntemattomiin syövereihin ja rupean näkemään pahoja unia, joissa olen purkanut pumpun, koonnut sen enkä tiedä mitä teen ylimmääräisillä osilla.
Onneksi kevät on aikaisessa ja pitkä lämmin(?) kausi tulossa!
Ja on mlp-foorumi, - last resort!
Ja sitten vielä kallis asentaja ja hänen jälkeensä asianajaja, joka selvittää sotkut ja sotkee selvät.
Pidän itseäni kehityskelpoisena.
-
Suosittelen, että pidät kirjaa muutoksista ja syistä/tavoitteista joiden vuoksi teet muutoksia.
Ja tee miellellään yksi muutos kerrallaan, koska "kaikki vaikuttaa vähän kaikkeen" ja mihin tässä on kiire valmiissa maailmassa.
Kuten totesit, niin kone reagoi varsin nopeasti, mutta kokonaisuus hiiiitaaaammin.
Vähintään vuorokausi on hyvä seurata muutoksen vaikutusta.
Minäkin luulin että MLP on vain lämpömylly teknisessä tilassa ja ei tarvitse / kiinnosta koskea.
VÄÄRIN MENI... No nyt pari vuotta hissuksiin perehdytty ja varmaan ymmärrän prosessin toiminnan ja ohjausjärjestelmää.
Kun perussäädöt on paikallaan (keruun & luovutuksen deltat, lämpökäyrä ja asteminuutit), niin loppu on enemmän ja vähemmän hifistelyä, tosin mukavaa sellaista.
Veikkaan että hifistelyllä on energiatalouteen enää yksittäisten prosenttien vaikutus.
-
lisäsin pumppujen kierrosnopeuksia ja muutin lämpökäyrää ja yön yli sisälämpötila stabiloitui 20,0 C, pyyntilämpö 20C, ulkolämpö +2C.
Lämmönkeruun DT liikahti 3.6 C:een ja lammitusveden DT 7,2C:een, lauhduttimeen meno 34,1 C.
Kysyn vielä kysymyksen lattialämmityksen jakotukilla olevien menoveden venttiilien asetuksista.
Näiden venttiileissä, yläpuolella, on läpinäkyvässä asteikossa veden virtausnopeudet - litraa/min ao. kiertopiireissä. Venttiiliä kiertämällä virtausnopeus muuttuu jossakin välissä 0 - 6 l/min, muistaakseni.
Säätämällä venttiiliä saa lattiapiirien kiertonopeuksia muutettua ja toisia huoneita (esim mh) viileämmiksi ja oloh + sauna, ph, lämpimämmiksi.
Miten näihin säätömahdollisuuksiin pitäisi suhtautua?
Pitäisikö nämä säädöt jotenkin suhteuttaa lämmitysveden kiertopumpum nopeuksiin, - esim saadakseen sen DT:n siihen arvoon 7?
Lisäksi:
Onko tuo lauhduttimeen menoveden tavoiteltava arvo 35C - tai mieluummin alle - sama kaikille mlp:lle? Ja miksi juuri 35C tai alle? (Jossakin ketjussa joku muistaakseni mainitsi arvon 35C)
-
Hyvään suuntaa mennään. Pientä viilaamista vielä ja se on siinä.
Ymmärrän samoin, että jakotukilla säädetään virtaukset sopiviksi eri tilojen lämpötarpeiden mukaan.
DT mlp:n yli on merkittävä, ei yksittäisten piirien.
Lauhduttimen menon lämpötila vaihtelee, mitä alemmalla lämpökäyrällä tulee toimeen, sitä paremmalla COP:lla kone toimii.
-
Tervehdys jälleen!
Nyt käyrät näyttää tältä!
Ja Lämpökäyrä 4+3
Asteminuutti -190
Käyttövesi Käynnis:38
Pysäytys:46
Lk-pumppu ajoittainen
lk-pumppu nopeus 90%
Lämpöjohtopumppu jatkuva
Kiertovesipumppu: Käyttövesi 38
lämmitys: 41
Allas 70
Säästö 40
Siis allasta ei käytössä!
Miltä logi näyttää! mitä muutettava tai säädettävä?
-
Lämmitysnopeus on hiukan alhainen, nosta kunnes delta on n. 7C tai ainakin kunnolla alle 10C:n.
Tämä siksi, että kaikki lämpö ehtii kunnolla siirtyä lämmitysveteen.
Keruun deltakin voisi olla pienempi, eli rohkeasti pumppu 100%iin.
Hyvä arvo on 3C, mutta jos ei sitä saavuta niin 100% saa riittää ;)
-
Hienoja logeja ihmisillä. Itsekkin sain logia ulos koneelta pienen tappelun jälkeen :).
Liuos pumppu pyörii vielä vuorokauden jatkuvasti 99% teholla. Huomenna tulee siis 10 päivää täyteen ja ajattelin antaa pumpun pysähtyä kompuran taukojen ajaksi. Ilmaa kyllä vielä pihisee jokakerta ulos ilmausventtiileistä kun niitä raottelee :/
Logista pari kyssäriä. Miten saisin tuon käyttöveden vaihtelemaan suuremmalla alueella? Nyt asetus oli 55 - 45 astetta, ja silti käyttöveden lämpö ei tipu lähellekään 45 astetta. Minun puolestani tuo käyttövesi voisi liikkua vaikka 40 - 55 astetta.
Toinen juttu on pattereiden ajoittainen naksuminen. Kun käyttövettä tehdään niin anturin meno näyttää hetkellisesti yli 60 astetta. Liikahtaako tuo 60 asteinen vesi samalla myös pattereihin, joka voisi tuottaa naksumisen aina kun käyttövettä tehdään?
-
Kaikki ilmat kannattaa pihistellä ulos. Siitä ei ole kuin haittaa.
Mulla putkimies sanoi, että ottaa noin 7 vuotta kunnes kaikki ilma on liuennut veteen.
No, tuo taisi olla teoreettista, mutta olen vielä pari vuotta asennuksen jälkeen saanut ilmata.
Kuvaajassasi käyttöveden lämpötila tulee ylämittauksesta (BT7) ja lämmitysrajaa ohjaa BT6.
Käyttöveden lämpötila nousee vain muutaman asteen per kerta ja sen taitaa aiheuttaa varaajan lyhyt kierukka.
Ei ehdi kaikki lämpö siirtyä käyttöveteen ja toiminnan katkaisee korkea menolämpötila (tai paluulämpötila).
Hienosti näyttää koneesi toimivan.
UKV:n pitäisi "syödä pois" käyttöveden teosta aiheutuva n. 60C lämpöpulssi.
Minulla putkisto naksuu joka lämmityskerta. Jokin putki on kiinni "rungossa" ja hiukan liikahtelee.
Mutta kun talossa on putkia ristiin rastiin, jopa vapaan kierron aikakaudelta (n. 5-6 cm halkaisijaista) niin tällä on elettävä.
Jos se kuitenkin on patteri kun naksuu, niin minä laittaisin jotain naksuvan kannakkeen ja patterin väliin.
Öljylämmitysaikakaudella putkistossa virtasi tasalämpöisempi vesi. Nyt se vaihtelee 12-13C.
-
lisää logia pukkaisi..
Ei minullakaan patterit itsessään pidä ääntä, vaan isot ja vanhat putket jotka kulkevat talon rakenteissa liian pienistä läpivienneistä.
Tuossa taas pari käppyrää säätöjen jälkeen. Auringon vaikutus näkyy jo selvästi päivällä. Kohta saa patterikierron laittaa kokonaan kiinni ja lämmitellä vain käyttövettä sekä märkätilojen lattiaa (30m2) :).
Käyttäveden teko tosiaan alkaa kun BT6 on säädetyssä 37 asteessa. Kuvaajassa näkyy vain BT7:n arvo joka on ensimmäisen käyttöveden teon alkaessa 48 ja toisen alkaessa 51 astetta.
Lämmönkeruuta saanee isontaa 90%:sta varmaan aluksi 95%?
Milläs tuota käyttöveden deltaa saa pienemmäksi?
ps. tämä kaikki pähkäily olisi helpompaa kun muistaisi/selvittäisi missä nuo lämpöanturit oikein sijaitsee? Niben manuaalissa on hienosti vain anturien paikat mutta niille ei ole annettu nimiä. Niben manuaali on muutenkin mallia "for dummies", josta ei saa irti kuin pintaraapaisun koneen toiminnasta
-
Uusi ohjelmistoversio säätää keruun ja luovutuksen deltat paikalleen automaattisesti. Lisäksi se kalibroi mittaukset.
Tsekkaa Firmware - ketjusta mikä kaikki siinä muuttuu (se julkaistiin helmikuun lopulla).
Minä vaihdoin uuteen ja ei ole kaduttanut.
Ei tarvitse itse enää säädellä kierroslukuja, kun on Nibeläiset "oikeat" arvon käytössä ;)
Uusi versio on nyt 5539R8 ja siitä vastaava manuaalikin löytyy Niben sivuilta.
-
Uusi R8 softa näyttää ihan pätevältä vuorokauden logituksen perusteella. Ainoa ristiriitainen asia mielestäni on tuon käyttöveden teko lämmityksen perään. Kompressorin käyntiaika piteni kyllä 20 minuutista 35 minuuttiin, mutta kuumakaasun lämpötila nousi myös aina "pitkän" ajon päätteeksi melko ylös. Alkuun kaivosta tuli hienosti noin 4 asteista tavaraa, mutta loppua kohti tulolämpö tippui sinne kahteen asteeseen. Tästä seurasi se että liuospumpun kierroksen laski (dt ei riittävä) ja kuumakaasun lämpötila alkoi nousta. Ensimmäiset 20 minuuttia kuumakaasu pysyi nätisti 60 astessa mutta 35minuutin kohdalla lähenteli jo 100 astetta. Herää kysymys että olisikin sittenkin parempi että käyttövesi tehtäisiin vähän levänneestä kaivosta eikä suoraan lämmityksen päälle??
-
Eikös tuo johdu siitä että koneen kannalta on ihan eri tilanne tehdä 35C lämmitysvettä tai 60C käyttövettä.
Kuuman teossa sen hyötysuhde (COP) on merkittävästi huonompi ja silloin kuumakaasun lämpötila nousee "väistämättä".
Tsekkaa asia vaikka aiemmista lokeistasi.
Kone ei pysty ottamaa kaivosta energiaa ja siksi liuospumpun kierrosluku laskee (pyrkii ilmeisesti pitämään sitä 3C:ssä).
Ajatuksesi levänneestä kaivosta on oikea, mutta lyhyiden käyttöjaksojen kääntöpuolena on runsas käynnistysten määrä ja se taas ei ole hyvästä koneen kestämiselle.
Aina jotain tyhmiä kompromissejä ;)
Käyttöveden "lisälämmitysrajaa" ohjaa uudessa softassa asetus "Pros.ero.kompr" (tai jotain siinnepäin), niin laitoin sen maximiin (4C). Nyt kone lisälämmittelee käyttövedet noin joka 2-3 lämmitysjaksolla näillä välikeleillä. Oletusarvo oli 1C ja sillä se lämmitteli käyttövedet melkein jokaisen lämmitysjakson lopuksi, hyvä tuokin, mutta meille riittää tämä.
Käyttövesi pysyy nyt noin 2C lämpimämpänä kuin vanhalla softalla.
-
Uusi R8 softa näyttää ihan pätevältä vuorokauden logituksen perusteella. Ainoa ristiriitainen asia mielestäni on tuon käyttöveden teko lämmityksen perään. Kompressorin käyntiaika piteni kyllä 20 minuutista 35 minuuttiin, mutta kuumakaasun lämpötila nousi myös aina "pitkän" ajon päätteeksi melko ylös. Alkuun kaivosta tuli hienosti noin 4 asteista tavaraa, mutta loppua kohti tulolämpö tippui sinne kahteen asteeseen. Tästä seurasi se että liuospumpun kierroksen laski (dt ei riittävä) ja kuumakaasun lämpötila alkoi nousta. Ensimmäiset 20 minuuttia kuumakaasu pysyi nätisti 60 astessa mutta 35minuutin kohdalla lähenteli jo 100 astetta. Herää kysymys että olisikin sittenkin parempi että käyttövesi tehtäisiin vähän levänneestä kaivosta eikä suoraan lämmityksen päälle??
Tuossa lämmitysjakson päätteeksi tehtävässä lämmitysjaksossa on sekin etu ettei kompuran tarvitse ensin lämmittää
itseänsä vaan lauhduttimelta tulee heti kuumaa vettä joka taas hyödyntyy juuri tuossa kv-ajossa parhaiten.
EDIT: lainaus korjattu /zeniitti
-
Taas pari logia. Kolme päivää samalle sivulle, joten voi olla vähän pientä pränttiä. Millähän tuon lämmityksen paluun saisi nostettua ylemmäksi suhteessa pyyntiin? Nyt tuntuu että pattereihin menee turhan kauan kylmempää vettä kuin pyynti on. Se voisi myös vähentää kompressorin käynnistyksiä, kun odotettaisiin paluupuolenkin lämmöt reippaasti yli pyyntilämmön ennen kompuran sammumista.
Asteminuutit -100
kopr max ero 10 astetta
Kiertovesipumpun nopeus on auto-säädöllä. Muistelen aikaisemmin kun se säätö oli manuaalilla 100% lämmityksen aikana niin tuo paluulämpö olisi noussut hieman korkeammalle pyyntiin nähden..
Lisäksi tuo käyttöveden deltaan ei taida pystyä vaikuttamaan, kun käyttövesi ei kierrä mihinkään jos sitä ei hanasta laske? Niben suositus deltasta 8-10 ei ole minulla toteutunut kertaakaan
-
Ihan siististi näyttää koneesi käyvän.
Keruun delta on melko suuri. Johtuukohan tuo mittausten epätarkkuudesta ?
Oletko kalibroinut mittaukset ?
Kone tekee kalibroinnin uudella softalla käynnistyksen yhteydessä, mutta epäilen että softa käyttää kalibroinnin tulosta vain sisiäsesti ja lokille menee lämpötilat korjaamattomina.
Aihetta "Käyttöveden suositusdelta" on käsitelty toisessa ketjussa:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5089.msg59367#msg59367
Käsittääksen Nibe sisäisellä varaajalla vastaa VPB - varaa.
-
Taas pari logia. Kolme päivää samalle sivulle, joten voi olla vähän pientä pränttiä. Millähän tuon lämmityksen paluun saisi nostettua ylemmäksi suhteessa pyyntiin? Nyt tuntuu että pattereihin menee turhan kauan kylmempää vettä kuin pyynti on. Se voisi myös vähentää kompressorin käynnistyksiä, kun odotettaisiin paluupuolenkin lämmöt reippaasti yli pyyntilämmön ennen kompuran sammumista.
Asteminuutit -100
kopr max ero 10 astetta
Kiertovesipumpun nopeus on auto-säädöllä. Muistelen aikaisemmin kun se säätö oli manuaalilla 100% lämmityksen aikana niin tuo paluulämpö olisi noussut hieman korkeammalle pyyntiin nähden..
Lisäksi tuo käyttöveden deltaan ei taida pystyä vaikuttamaan, kun käyttövesi ei kierrä mihinkään jos sitä ei hanasta laske? Niben suositus deltasta 8-10 ei ole minulla toteutunut kertaakaan
Minulla on sama ongelma käyttöveden tuotannon kohdalla. Tilanne hieman parani, kun pienensin käyttöveden tuotannon ajaksi kiestovesipumpun nopeuden 50% ( käsisäädöllä oli 40%) maksimista. Alemmaksi ei ylä nopeutta pystynyt säätämään. Nyt deltan keskiarvo on 7,4. En tiedä, onko sillä kompuran ja cop:n suhteen mitään isoa merkitystä,- eipähän kompura käy ainakaan niin kuumana, kuin ohjearvot saavuttaneena tekisi. Ammatti-ihmiset osaavat tähän vastata paremmin.
-
En ole tehnyt manuaalisesti antureiden kalibrointia. Kone kyllä käynnisti itsensä uudestaan kun olin ajanut R8 softan sisälle. Liuospumppu käy 100% melkein koko ajan kun lämpöä tuotetaan. Käyttöveden lämmityksen loppuvaiheilla liuospumppu tiputtaa kierroksia 94% paikkeille..
-
Ok, suosituksen rajoissa ollaankuitenkin, se riittää.
Sinulla on tuo kaivo melko syvä, se ottaa tehoa että saa veden virtaamaan.
-
Pumppu saatu paikalleen ja laatta kuivumaan.
Liuos delta on ollut 4K (3-4 paluu ja -1 - 0 meno). Liuospumppu on täysillä, en tiedä sitten onko hyvä vai huono juttu...?
Vuorokaudessa mennyt 10kWh sähköä ja kaivostakin siis revitty jonkin verran.
Asteminuutit nostin -120 ja nyt lämmittää laattaa noin 30min ja 1h tauko.
Pari juttua asetuksista. Laatankuivaustoiminto päällä ja nyt lämpöpyyntinä 15'C. Asteminuuteissa kuitenkin käytetään tilatiedoissakin näkyvää pienintä menolämpötilaa 20'C, mistähän johtuu? Menovesi on noin 24'C ja laatta on sen verran lämmennyt, että meno-paluu tasoittuu levon aikana 18'C:seen.
Johtuneeko laatankuivaustoiminnosta vai mistä, mutta lämpökäyrä on suorana viivana 20'C:ssa, enkä jyrkkyyttä muuttamalla saa sitä taittamaan? Vai aiheuttaako Valikko 5.1.2 - suurin menojohdon lämpötila käyrän suoruuden? Olen suurimmaksi lämmöksi asettanut 38'C.
-
Keruupumput lienee mitoitettu melko alas, josta johtuen ne käy helposti täysillä syvillä kaivoilla.
4C delta on kuitenkin rajoissa.
Epäilen että lattian kuivausohjelman päällä olo aiheuttaa sen etteivät normaalilämmityksen asetukset ole "järjissään".
Ks. http://www.nibe.fi/nibedocuments/9542/231679-2.pdf sivu 61.
-
Siitä varmasti johtuu.
Näkeekö Nibessä mitenkään arviota tuotetusta energiamäärästä?
-
Ei ole Nibessä mittausta tuotetulle energiamaarälle.
Käyttötunnit x teho antaa noin arvon.
-
Brunon excel, 5539 antaa jotain runtime -erroria Pivot välilehdellä eikä täten piirrä kuvia tai tilastotietoa.
Onko kokemuksia? Käytössä uusin firmis.
-
Brunon excel, 5539 antaa jotain runtime -erroria Pivot välilehdellä eikä täten piirrä kuvia tai tilastotietoa.
Onko kokemuksia? Käytössä uusin firmis.
5539-pohjaa on viritelty ja uusin versio vaatii toimiakseen 2013 Ekselin.
Vanhemmalla Ekselillä toimivan tiedostopohjan saat vaikkapa mun mittausdatasta 04-2014.
-
Uutta versiota olen testannut uusimmalla Excelillä (onko se jo 2014 -nimellä...?).
Vanhalla pohjallakaan ei toimi, debuggia tulee...
-
Uutta versiota olen testannut uusimmalla Excelillä (onko se jo 2014 -nimellä...?).
Vanhalla pohjallakaan ei toimi, debuggia tulee...
Pistä pätkä mittausdataa tulemaan niin voin vilasta.
-
Tässä on kaikki. En tiedä vaikuttaako sitten lattiakuivaustoiminto...? Se laskee minuutit menolämpötilan suhteen.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/15009232/kaikki.log
-
Tässä on kaikki. En tiedä vaikuttaako sitten lattiakuivaustoiminto...? Se laskee minuutit menolämpötilan suhteen.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/15009232/kaikki.log
Sulla ei ole sisälämpötila-anturi (BT50) kytkettynä, minkä vuoksi mun taulukko laskee ja näyttää väärin.
Seuraavasti saat homman toimimaan:
- Kopsaa mittausdatasi tyhjään ekseliin ja lisää siellä uusi tyhjä sarake N (sarakkeiden EB100-EP14-BT17 ja Tot.Int.Add väliin)
- Kopsaa tietoalue edellisestä ekselistä taulukon Nibe pivot 5539 (Excel 2013) välilehdelle Data
-
Jep, hienosti toimii nyt :)
-
Millä muuten saatte katkeamattomasti koko kuukauden datan talteen?
Vai käyttekö kuun vaihteessa keskiyöllä kopioimassa tikulta tiedot ja annatte logittamisen jatkua? :)
-
Lokitiedostojen nimet on VVKKPP... tyyppiä, niin yhdelle tikulle menee vaikka vuoden lokit.
Ei tartte siis herätyskelloa ;)
-
... niin ja eri vuorokausien lokit saa peräkkäin DOS komennolla, tyyliin "copy 1406*.log 2014-06.txt".
Bruno taulukko on fiksu ja ei välitä lokin alussa olevista otsikkotiedoista.
-
Hoitaako Bruno tikkua vaihtamalla kk-rapsat vai onko sivistyneempää laitteistoa.
Raspi olisi odottamassa itsellä, kun ehtisi sitä vain tutkia.
-
Hoitaako Bruno tikkua vaihtamalla kk-rapsat vai onko sivistyneempää laitteistoa.
Raspi olisi odottamassa itsellä, kun ehtisi sitä vain tutkia.
Bruno lataa tiedot tikulle, siirto läppärille kerran kuussa datan käsittelyä varten.
-
Voimistelin Excel 2013 taulukkopohjan sellaiseksi, että se ei enää herjaa esim. kanavien BT25 tai BT50 olemassaolosta tai puuttumisesta vaan ne tulee mukaan grafiikkaan mikäli ovat saatavilla.
https://drive.google.com/uc?export=download&id=0B_P1XcLwQTp6VV8zN0c5OEpqREk (https://drive.google.com/uc?export=download&id=0B_P1XcLwQTp6VV8zN0c5OEpqREk)
Ei toimi vanhemmilla Exceleillä.
-
Linkistä
https://drive.google.com/folderview?id=0B_P1XcLwQTp6NmE3eE9ZeDcwbjA&usp=sharing
löytyy tietoa miten voit esikäsitellä mittausdataa komentojonon avulla ja noutaa datan edelleen exceliin.
Laskentataulukko.xlsm vaatii toimiakseen Excel 2013 version.
Aloita käyttö tutustumalla tiedostoon Ohje.txt
-
Voisko joku katsoa nuo asetukset. Itselläni ei ole Excel 2013:sta. Pumppu on 8kw ja kaivo 180m. Patteri lämmitys talo ja 100ukv puskuri.
-
Liitteissä olevan tiedon mukaan muuten ok, mutta lämmityskierron käyntijaksot ovat aika lyhyitä.
Mikäli sisälämpötila ei lähde pumppaamaan, suosittelen pienentämään asteminuutteja esim. tuplaan nykyisestä.
-
Asiallisesti kone näyttää käyvän.
Kannattaa tsekata tilanne uudelleen, kun alkaa varsinainen lämmityskausi.
Mullakin on käyntijaksot vielä melko lyhyitä.
Keruun delta on melko iso, n. 5C.
Käykö sulla pumput automaattinopeudella vai onko kiinteä nopeus ?
Toki tuo voi johtua antureiden epätarkkuudesta, jonka kone kompensoi.
-
Voisko joku katsoa miten minun pumppu toimii. En ole vielä hankkinut excel2013 ja vanhalla ei oikein toimi tuo taulukko. Nyt kun nämä kelit vaihtelee -4C +10C välillä niin olisi kiva tietää että pitääkö jotain asetusta muuttaa vain annetaanko vain olla.
-
Laitappa loki zippaamatta, niin katsotaan....
-
Tässä olisi yksi päivä, jos tarvitsee niin laitan sitten useamman päivän logit tulemaan.
-
Hyvin näyttää käyvän.
Keruu näyttäisi menevän täysillä, olisiko pitkä keruupiiri?
-
Hyvin näyttää käyvän.
Keruu näyttäisi menevän täysillä, olisiko pitkä keruupiiri?
200m kaivo
-
Minkä tehoinen Nibe ?
-
Moron
Täälläkin vain vanha excel eli voisko joku ystävällisesti kattoo kuinka tuo mun pumppu käy?
Nibe 1245 8kw kaivo 157m
Menolämpö min. 25 sillä laattalattiat siedettävät.
-
Minkä tehoinen Nibe ?
1245 8kw ja uusimmalla ohjelmistoversiolla.
Katsoin tuossa sähkönkulutusta ja 24.9 on ollut erikoisen korkea sähkönkulutus koko talossa, joten jos viitsit katsoa tuon päivän login (liitteenä) että onko siinä ollut jotain erikoista, vai onko vain sattunut monta sähköä kuluttavaa asiaa samalle päivälle.
-
Minkä tehoinen Nibe ?
1245 8kw .....
Toisessa ketjussa on ollut pohdintaa kuinka pienemmät (alle 10kW) Nibet pärjää syvien kaivojen kanssa.
Tässä tapaus jossa homma toimii riittävän hyvin.
-
Katsoin tuossa sähkönkulutusta ja 24.9 on ollut erikoisen korkea sähkönkulutus koko talossa, joten jos viitsit katsoa tuon päivän login (liitteenä) ........
Käyttövettä on tehty tässä enemmän kuin aiemmassa....
mutta tuo selittää ehkä 3-5 kWh, ei enempää.
-
Moron
Täälläkin vain vanha excel eli voisko joku ystävällisesti kattoo kuinka tuo mun pumppu käy?
Nibe 1245 8kw kaivo 157m
Menolämpö min. 25 sillä laattalattiat siedettävät.
Tässä tulokset .... (vanhalla Excel versiolla ja sille sopivalla "Bruno - taulukolla").
Hyvin näyttäisi kone käyvän.
-
Joo kiitosta vaan. Käyttöveden delta aika pieni, taitaa olla uudella ohjelmistopäivityksellä yleinen! Jostain siitä luinkin.
Mikä brunon taulukko toimii vanhalla excelillä ja uudella ohjelmistopäivityksellä?
-
Terve,
Puoli vuotta uudessa omakotitalossa asuttu ja lämmityskausi lähestyy. Nibe F1145-8 uusin 5539R8 firmis sisällä ja kaikki asetukset Auto.
Ongelmana on kylmä kellari, vaikka olen nostanut 1.9.3 kohdassa pienin menolämpötila +26c ja 4.9.2 lämmityksen pysäytys +30c.
Vesikiertoista lattialämmitystä vahtii Warmian termostaatit, jotka olen vääntänyt max 26c.
Onko mitään muuta keinoa saada kellaria lämpimämmäksi kuin lämpökäyrän nosto? Nykyinen asetus 3+3.
Kokeilin isommilla arvoilla, mutta silloin saa keski ja yläkerrassa ottaa kalsaritkin pois ja avata ikkunat. ;o)
Terveisin,
Mika
Nibe F1145-8 + VPB300-R / 160m kaivo / Vallox 200SE
-
Joo kiitosta vaan. Käyttöveden delta aika pieni, taitaa olla uudella ohjelmistopäivityksellä yleinen! Jostain siitä luinkin.
Mikä brunon taulukko toimii vanhalla excelillä ja uudella ohjelmistopäivityksellä?
Käyttöveden delta on ihan hyvä. Ohjeessa on virhe ja se periytynyt taulukkoon.
Suoraan ei vanha toimi, mutta pienillä toimenpiteillä sekin toimii.
Jos haluat taulukon, niin laita yksityisviestissä sähköpostiosoitteesi.
-
Katsoin tuossa sähkönkulutusta ja 24.9 on ollut erikoisen korkea sähkönkulutus koko talossa, joten jos viitsit katsoa tuon päivän login (liitteenä) ........
Käyttövettä on tehty tässä enemmän kuin aiemmassa....
mutta tuo selittää ehkä 3-5 kWh, ei enempää.
Joo kiitoksia. Uskoisin että on vain sattunut sauna päivä ja sitten jotain muuta sähköä kuluttavaa kun 10kWh pomppasi vrk kulutus koko talossa.
Ja sitten tuohon kaivon syvyyteen ja niben toimivuuteen, niin minulla on vielä 2-putkin keräin, en tiedä sitten kuinka paljon olisi 3 tai 4 putkisena parempi.
Mutta näillä mennään, ja tyytyväinen olen. Näyttäisi että sähkönkulutus tippuu noin 7500kWh vuodessa ja polttopuita ei mene enään juuri mitään. Tulin vähän laiskaksi lämmitämään puilla kun tuli maalämpö :)
-
Ongelmana on kylmä kellari, vaikka olen nostanut 1.9.3 kohdassa pienin menolämpötila +26c ja 4.9.2 lämmityksen pysäytys +30c.
Vesikiertoista lattialämmitystä vahtii Warmian termostaatit, jotka olen vääntänyt max 26c.
Onko mitään muuta keinoa saada kellaria lämpimämmäksi kuin lämpökäyrän nosto? Nykyinen asetus 3+3.
Kokeilin isommilla arvoilla, mutta silloin saa keski ja yläkerrassa ottaa kalsaritkin pois ja avata ikkunat. ;o)
Lämmöllä on "taipumus" nousta ylöspäin ;)
Saakos niitä ylä- ja keskikerroksen termareita pienemmälle tai virtausta siellä pienemmälle ?
-
Joo kiitosta vaan. Käyttöveden delta aika pieni, taitaa olla uudella ohjelmistopäivityksellä yleinen! Jostain siitä luinkin.
Mikä brunon taulukko toimii vanhalla excelillä ja uudella ohjelmistopäivityksellä?
Käyttöveden delta on ihan hyvä. Ohjeessa on virhe ja se periytynyt taulukkoon.
Löytyykö jostakin oikeat delta-käyttövesi -arvot jos Niben käyttöohjeessa on virhe?
-
Terve,
Puoli vuotta uudessa omakotitalossa asuttu ja lämmityskausi lähestyy. Nibe F1145-8 uusin 5539R8 firmis sisällä ja kaikki asetukset Auto.
Ongelmana on kylmä kellari, vaikka olen nostanut 1.9.3 kohdassa pienin menolämpötila +26c ja 4.9.2 lämmityksen pysäytys +30c.
Vesikiertoista lattialämmitystä vahtii Warmian termostaatit, jotka olen vääntänyt max 26c.
Onko mitään muuta keinoa saada kellaria lämpimämmäksi kuin lämpökäyrän nosto? Nykyinen asetus 3+3.
Kokeilin isommilla arvoilla, mutta silloin saa keski ja yläkerrassa ottaa kalsaritkin pois ja avata ikkunat. ;o)
Terveisin,
Mika
Nibe F1145-8 + VPB300-R / 160m kaivo / Vallox 200SE
Eli lattia on kylmä kellarissa? Siis kierto on epätasapainossa. Jos kellarissa termarit on auki ja esisäädöt on suunnitelmien mukaiset niin on kuristettava ylemmistä kerroksista kiertoo juuri niin kun maalämmittää kertoi. Näätkö jakotukeilta lämpötiloja tai virtausta?
-
Mitähän teen vääriin uuden laskentataulukon kanssa, kun harvemmin Pivot-välilehti toimii... Siinä on vain kesä-heinäkuun tulokset (pohjalla olevat). Edit-välilehdessä on kyllä oikeat logit, mutta Pivot ei niitä jostain syystä nouda.
-
Mitähän teen vääriin uuden laskentataulukon kanssa, kun harvemmin Pivot-välilehti toimii... Siinä on vain kesä-heinäkuun tulokset (pohjalla olevat). Edit-välilehdessä on kyllä oikeat logit, mutta Pivot ei niitä jostain syystä nouda.
Pivot-taulukon tieto ei päivity automaattisesti. Helpoiten päivitys tapahtuu kun painat jompaa kumpaa makroikonia Pivot-sivun ylälaidassa.
Toinen mahdollinen vika on, että Pivotin lähdetietoalueen määritys on korruptoitunut - tarkasta tämä määritys.
-
Bruno, voisitko laittaa vanhan laskentapohjan saataville, kun näyttää monilla olevan vielä vanhoja exceleitä.
-
Bruno, voisitko laittaa vanhan laskentapohjan saataville, kun näyttää monilla olevan vielä vanhoja exceleitä.
Vanhat laskentataulukot ovat saatavilla alla olevan Mittausdata-linkin takana hakemistossa "Nibe 1245 yleistä" ja vielä vanhempia pohjia löytyy sen alla olevasta hakemistosta "Vanhat laskentataulukot".
Uusin taulukko (Excel 2013) löytyy hakemistosta "Komentojono".
-
Ongelmana on kylmä kellari, vaikka olen nostanut 1.9.3 kohdassa pienin menolämpötila +26c ja 4.9.2 lämmityksen pysäytys +30c.
Vesikiertoista lattialämmitystä vahtii Warmian termostaatit, jotka olen vääntänyt max 26c.
Onko mitään muuta keinoa saada kellaria lämpimämmäksi kuin lämpökäyrän nosto? Nykyinen asetus 3+3.
Kokeilin isommilla arvoilla, mutta silloin saa keski ja yläkerrassa ottaa kalsaritkin pois ja avata ikkunat. ;o)
Lämmöllä on "taipumus" nousta ylöspäin ;)
Saakos niitä ylä- ja keskikerroksen termareita pienemmälle tai virtausta siellä pienemmälle ?
kiitos vastauksista. Jeps, olen keski ja yläkerrassa jättänyt termostaatit about 21c, mutta muutamassa huoneessa (mm. vaatehuone, KHH ja WC) ei ole omaa termostaattia, eli niiden osalta täytyy jakotukilta ruuvata kiinnipäin. Nostin edelleen pienin menolämpötila asetusta +30c ja katsotaan mitä se vaikuttaa. Ainakin alkoi välittömästi esim. kellarin jakotukin putket lämpiämään.
-Mika
-
Mitähän teen vääriin uuden laskentataulukon kanssa, kun harvemmin Pivot-välilehti toimii... Siinä on vain kesä-heinäkuun tulokset (pohjalla olevat). Edit-välilehdessä on kyllä oikeat logit, mutta Pivot ei niitä jostain syystä nouda.
Pivot-taulukon tieto ei päivity automaattisesti. Helpoiten päivitys tapahtuu kun painat jompaa kumpaa makroikonia Pivot-sivun ylälaidassa.
Toinen mahdollinen vika on, että Pivotin lähdetietoalueen määritys on korruptoitunut - tarkasta tämä määritys.
Juu, juurikin noita on tullut painettua mutta taulukko ei päivity oikein. Kellottaa kyllä, mutta heinäkuun arvot tulevat.
-
Mitähän teen vääriin uuden laskentataulukon kanssa, kun harvemmin Pivot-välilehti toimii... Siinä on vain kesä-heinäkuun tulokset (pohjalla olevat). Edit-välilehdessä on kyllä oikeat logit, mutta Pivot ei niitä jostain syystä nouda.
Pivot-taulukon tieto ei päivity automaattisesti. Helpoiten päivitys tapahtuu kun painat jompaa kumpaa makroikonia Pivot-sivun ylälaidassa.
Toinen mahdollinen vika on, että Pivotin lähdetietoalueen määritys on korruptoitunut - tarkasta tämä määritys.
Juu, juurikin noita on tullut painettua mutta taulukko ei päivity oikein. Kellottaa kyllä, mutta heinäkuun arvot tulevat.
Laskentataulukon viimeisimmässä versiossa (hakemistossa komentojono, päivitetty eilen) laskenta tapahtuu siten, että tietoalue katkaistaan ensimmäiseen syöttödatasta löytyvään otsikkoriviin. Mikäli syöttötiedossasi on datan seassa otsikkorivejä, poista ne ja aja laskentataulukko uudelleen.
Lataa siis uusin laskentataulukko ja aja uudet syöttötiedot sisään mieluiten komentojonon avulla jolloin nämä otsikkorivit hoituvat automaattisesti tiedoston loppuun.
Jos ei auta, pistä syöttötiedot ja laskentataulukko tulemaan spostilla niin voin kurkata.
-
Jep, nyt toimii uudella versiolla.
-
Mikähän tässä on, saan tuolla Brunon uudella taulukolla vaan koko ajan oheisen herjan vaikka makrot sun muut enabloitu..?
Sama virhe tulee sekä tuolla tiedoston oletusdatalla, että omalla datalla.
Virhe siis tulee Pivot välilehdellä kun valitsee Valitse lämmöt tai Valitse lämpöerot, tämän jälkeen excel työstää dataa jonkin aikaa, mutta lopuksi heittaa tuon oheisen virheen ja homma päättyy siihen...
-
Mikähän tässä on, saan tuolla Brunon uudella taulukolla vaan koko ajan oheisen herjan vaikka makrot sun muut enabloitu..?
Sama virhe tulee sekä tuolla tiedoston oletusdatalla, että omalla datalla.
Virhe siis tulee Pivot välilehdellä kun valitsee Valitse lämmöt tai Valitse lämpöerot, tämän jälkeen excel työstää dataa jonkin aikaa, mutta lopuksi heittaa tuon oheisen virheen ja homma päättyy siihen...
Vaikea sanoa näillä tiedoilla, mutta onhan sinulla käytössä Excel 2013 (uuden laskentataulukon makrot eivät toimi vanhemmilla Exceleillä)?
-
Tulipa testattua tätä. Ok-talo, 149m2, 500m3, pumppu 1245-10kw, reikä 200m.
Mites tuo vastusta on jo lyönny tämän mukaan päälle? Miltäs muut arvot näyttää, asiantuntioiden mielestä?
-
Melko lyhyitä on käyttöjaksot, kannattaisi varmaan asteminuutteja kasvattaa kunhan ei ala tuvan lämpö huojumaan.
Lisäsähkö on luultavasti mennyt legionellatalkoisiin.
Keruun delta on ylärajoilla, syvä kaivo aiheuttanee. Mittaukset voi myös näyttää väärin.
Käykö keruupumppu 100%:lla ?
-
Muistaakseni ei keruu käy ihan 100%:lla, pitää tarkistaa. Kannattaako nostaa? Kannataisiko myös käyttöveden lämpöjä hieman nostaa? Auttaako legionellatalkoisiin?
-
Jos sulla ei vielä ole uusin ohjelmaversio 55** - koneessa, niin suosittelen.
Se laittaa pumput käymään tavoitearvoihin.
Keruun optimidelta on 3C, niin kannattaa nostaa.
Käyttöveden lämpötila kannattaa pitää niin alhaisena kuin mahdollista, silloin sen tekeminen on tehokkaampaa (ei tällä kuitenkaan isoa vaikutusta ole).
Tässä käyttäjät ja käyttötottumukset ohjaa (= vaimo ;)).
Mulla (=meillä) pidetään käyttövesi varsin lämpimänä käyttötottumussyistä.
Legionellatalkoissa kompressori tekee veden niin kuumaksi kuin pystyy ja sitten vastuksilla lämmitellään loput.
Oletusarvo legionellatalkoissa on 2 viikon välein ja mulla näyttää tuo kestävän 20 minuttia, niin sillä ei ole merkittävää vaikutustakaan kulutukseen.
-
Terve
Mulla tulee ens kuussa vuosi täyteen maalämmitystä Jämä star rst 6kw koneella.
Paljon olen palstaa lukenut ja koittanut ottaa oppia viisaammilta koneen asetuksista ja säädöistä.
Voisko joku katsoa, näyttääkö kone toimivan asiallisesti ja antaa kommenttia..?
-Jansson
-
Kaikki raja-arvoissa ja hyvin näyttää toimivan.
Ja jos tuvassakin piisaa lämpöä, niin voi keskittyä elämän muihin mukaviin osaalueisiin ;)
On tämä hieno tämä Brunon taulukko!
Arvot sisään ja yhdellä ruudulla kaikki keskeiset arvot näkyvissä, wau.
-
Kiitoksia! Näin olin tulkinnutkin, mutta kiva saada varmistusta täältä.
Tuvassa riittää lämpöä vähän liikaakin, kun puolivuotiaalle pidetään lattioita mukavan lämpösenä.
Brunon taulukko on joo tosi hieno, mutta yhtä hienoa on tämä foorumi ja sen jäsenet, jotka neuvoo ja auttaa ihmisiä joilla ongelmia laitteiden kanssa..!
-Jansson
-
hei,
Napapiirillä alkaa kelit kylmenemään. Tuossa edellisen päivän käppyröitä. Näillä asetuksilla näyttäisi tulevan todella monta käynnistystä vuorokaudessa? Asteminuutit -120 patteritalossa on aika paljon? Märkätilat on vain lattilämmöllä (20 neliöö). Osaisko joku neuvoa mitä kannattaa yrittää säätää että käynnistyskerrat pitenisi ja määrä vähenisi? Asteminuutteja en haluaisi ihan hirveästi nostaa. Lisäksi minulla häiritsee tuon pattereiden paluuveden lämpö, koska se ei ikinä ehdi saavuttaa pyyntilämpötilaa ennenkuin kompressori sammuu?
-
Ihan asiallisestihan koneesi näyttää käyvän, mitäs tuohon puuttumaan.
Taitaa olla kaksi vaihtoehtoa käyntijaksojen pidentämiseksi, lisätä lämmitysjärjestelmän vesitilavuutta (=isompi puskurivaraaja) tai lisätä asteminutteja (kuitenkin niin ettei asumismukavuus kärsi lämpötilan vaihtelusta).
Paluuvedestä....
Mikäs tuossa häiritsee ? Eikö ole oleellista että säätö toimii ja tuvassa piisaa lämmintä ;)
Paluuvesi ei ole osallinen Niben säädöissä.
-
Kyllähän tässä lämmintä on piisannu. Ajattelin vain hioa vielä noita säätöjä kun foorumi on ammattilaisia pullollaan. Tuon paluuveden nostaminen yli pyydetyn lämmön auttaisi käyntijakoissa ja kompressorin käynnistysten määrässä. Minulle sopisi mainiosti että paluuvesikin olisi yli pyydetyn menonvedenlämpötilan, en vain tiedä mistä sitä voisi säätää.. eli mikä tuossa minulla voisi olla se kriteeri joka pysäyttää lämmityksen (ehkä asteminuutit?). Voiko jostain valita että lämpöä tehtäisiin sinne 100-asteminuuteille saakka? Säädin kompr. ero arvon 12 arvoon 8 ihan kokeilumielessä, mutta hankala verrata muutosta mihinkään kun ei ole samanlaisia nämä vuorokauden sääoloiltaan.
-
OK.
Käyntijakson pidentämiskeinot taitaa olla jo mainittu aiemmin.
Pumppu sammuu kun asteminuutit saavuttaa nollan, ei säädettävissä.
Maks. ero kompr. - parametri pysäyttää koneen, jos menolämpötila ylittää lasketun annetulla määrällä.
Eli ei taida auttaa, saattaa huonontaa.
-
aivan! Kiitos.. voisinpa kokeilla laittaa maks ero kompr. vähän isommaksi. Jos se tosiaan vertaa menolämpötilaa laskettuun menoon.. silloinhan se ei ainakaan pysäytä lämmitystä vaan asteminuutit ehtii saada pysäytyskriteerin ensin. Toinen mikä pitää kokeilla on tuo kiertovesipumpun säätö lämmitysvaiheessa 100% hiukan alemmas ja katsoa miten käppyrät muuttuu. Miksei samalla kokeilisi lepotilassa olevan kiertovesipumpun nopeuttakin säätää. Nyt taitaa olla 30% kun kompressori ei ole päällä.
-
Kannattaa myös harkita uuden ohjelmaversion käyttöönottoa, siinä on nopeusautomatiikka pumpuille.
Firmware-ketjussa lisätietoa.
-
Minulla on kyllä uusin ohjelma. Nerokas idea säätää pumppuja halutun Dt:n saavuttamiseksi. Yllättävän kauan Niben pumputkin oli kiinteänopeuksisia. Brunon log ei taida ottaa dataa pumppujen nopeuksista, joten pitänee käydä katselemassa kiertovesipumpun nopeutta kun lämmitysjakso on käynnissä. Liuospumppu kyllä osaa hienosti säätää itseään lennosta :)
-
Pystyykö tuota Bruno-taulukkoa hyödyntämään uplinkin kautta ladatulle csv-datalle? Uplinkistä, kun ei löydy keskiarvokäyntijaksoja ja muita sellaisia hyödyllisiä tietoja.
-
Pystyykö tuota Bruno-taulukkoa hyödyntämään uplinkin kautta ladatulle csv-datalle? Uplinkistä, kun ei löydy keskiarvokäyntijaksoja ja muita sellaisia hyödyllisiä tietoja.
Vertaa loki- ja csv- tiedostoja niin asia selviää.
Jos sarakkeet on erit, eri järjesteyksessä, tai formaatti tai jokun muu eroaa.... niin on työtä on sovittaa, koska B-taulukko on tehty loki-outputille.
-
Itse olen huomannut, että manuaali säädöillä pumpulta saa paremmat arvot kuin tällä automaagilla.
Kiva ajatuksena, mutta ei toimi ainakaan minulla jos ajatellaan delta-arvoja.
-
Moi!
Voisiko joku viisaampi tulkita tuota pumpun logia? Käyttöveden delta näyttäisi olevan punaisella. Mitä pitäisi tehdä?
-
Ellu8t2: Onko nämä logit otettu Uplinkin kautta vai usb-tikulla?
-
Tikulla on otettu.
-
Käyttövesidelta on ok Virhe on Nibe manuaalissa josta juontunut erinomaiseen Bruno taulukkoon.
Melko taajaan kone käy, ei tosin ihan tavatonta lattialämmityskohteissa.
EDIT: Tuo olikin kolmen vuorokauden loki... ihan OOKOO.
Mikä on käynnistävä asteminuuttiarvo ?
Onko puskurivaraaja ?
-
Asteminuutit -120 ja UKV100. Puoli taloa lämpiää lattiasta ja puolet pattereista.
-
Varsin pienellä menolämpötilalla patteritkin tulee toimeen. Hyvä talo ja patterit.
Minusta tuolle ei tartte/pidä tehdä mitään.
-
OKT 2005 147m2 Varsinais-Suomessa, sisälämmöt n. 21, käyrä 3 + 1, Asteminuutit -170, 120m ylivuotava kaivo, pumppuna Jämä 6kw (nibe 1245) + 100l puskuri josta lattiaan kahdella eri kiertovesipumpulla. Märkätilojenpiiri kiertää myös ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin läpi. Kuivapiiri kiertää itsesäätyvällä 25-60 grundfos alpha2, termarit käytössä osassa kuivista tiloista. Testattu myös termarit auki ja sisälämmöt melko samoissa lukemissa. Lämmityssyklit hieman pidempiä puskurista johtuen joten kylmentää kaivoa. Lähinnä ulkoisten kiertovesipumppujen nopeudet ja puskurin varaavuus mietityttää. Uusin softa toi paljon helpotusta itse MLP:n pumppujen osalta kun säätyvät automaattisesti, mutta käyntiajat pitenivät entisestään ja kaivon piikkiin mennään. Käynnistysten määrä on kuitenkin mielestäni suurehko per vrk. Mielipiteitä kaivataan!
-
Jaahas
Tuntuu vähän tyhmältä kysyä mut mistä löytyy noi Brunon exel taulukot? versi saa olla vanha, taitaa olla 2010 versio mulla...
Anteeksi etukäteen....
ps liittenä 1vrk logitus jos joku selventäis mulle, onko kaikki päin prinkkalaa ???
-
Ei täällä anteeksi tartte pyydellä, apuja haetaa ja jos hyvin käy niin saadaan. ;)
Ei kaikki pielessä ole, kun kone käy ja tuottaa tupaan riittävästi lämmintä.
Havaintoja :
Käynnistyksiä on melko paljon (23 / vrk). Onko lattia- vai patterilämmitys?
Deltat näyttää olevan hehtaarilla.
Minkälainen kokoonpano (kone + lisälaitteet + keruu jne...) on kyseessä ?
Ohjelmaversio on vanha. Uudella (F1X45) saa erilliset käyttävesikäynnistykset jäämään suurelta osin pois.
Onnea taulukoiden metsästykselle !
-
Jops
Lattiaa ja patteria, lattia säätyy oumanilla. (kellari lattialämmitys, 2muuta kerrosta vanhat patterit).
f1245 12kw 100 puskuri. reikää 240m.
3krs 250neliöö talon koko. :)
mittee muuta tarviis tietee :-[
Joo pitää päivittää toi ohjelmaversio...
-
12kW kone.... niissä on ollut jotain ongelmia uuden softan kanssa. Katso firmaware ketjusta tarkemmin.
Kannattaa ainakin varmistaa paluumahdollisuus vanhaan versioon.
Puskurivaraajasi on melko pieni 12kW koneelle, 20l/kW lienee nyt suositus..... No tällä mennään ja seuraus on että käyntijaksot on lyhyempiä.
Asteminuutteja voisi rauhallisesti kasvattaa (vaikka 50% lisäysportailla), kuitenkin niin ettei lämmöt tuvassa ala huojua.
Keruupumpun nopeutta voi lisätä, jos mahdollista.
-
No höh, onpa jännä ettei suositellut isompaa puskuria.... olisi ollut helppo myydä, olisin ottanut :D
keruupumppu muistaakseni pyörii täysillä 100% kierto pumppu oliko 30-40%
on aikas jännä etteivät päivitä valmiiksi, kone jököttänyt kohta viikon vasta talossa.. ::)
-
Sanos muuta, voisiko asian ottaa vielä "puheeksi"..
Voi olla, että tietävät tehtaalla nuo versio-ongelmat ja siksi eivät laita tuon tehoisiin uutta versiota.
Kannattaa kysyä toimittajalta / Nibeltä ennen omia yrityksiä.
-
Ok kysäisen eka toimittajalta.
Kiitos jo näistä! :)
-
No höh, onpa jännä ettei suositellut isompaa puskuria....
Tuosta puskurin tarpeellisuudesta ja suositeltavasta koosta on monenlaista näkemystä...
Ehkä "ruotsalainen näkemys" on, että tiukasti "ruotsalaisittain" mitoitettua kaivoa ei kannata kuormittaa pitkillä vedoilla ja sen takia ruotsipumppujen kauppiaat ei suosi isoja puskurivaraajia (olipa kaivo minkälainen tahansa).
Sinulla on kuitenkin aika paljon pattereita (ja putkea) sekä 70-80m2(?) lattialämmitystä, joten ei pitäisi olla mitään syytä huoleen vaikka puskuri onkin vain 100L. Mahdollisimman monta patteritermostaattia vain varaston hyllylle ja lattialämmitys pelkästään käyrän mukaan niin pitäisi tulla ihan hyvät käyntijaksot.
-
Raksaaja selvästi tuntee kohteen ja neuvot on hyviä. Termarit auki vaan.
Nyt käyttöjaksot ovat varsin lyhyitä.
-
yksi vika ainaskin löyty, liekkö maakierrossa ilmaa kun paineet hävinneet.
tänään tulee lisäämään kossua kiertoon katotaan auttaako se ollenkaan.... ???
-
Moi,
Uutena maalämpöpumpun käyttäjänä pitää kysyä neuvoa.
Eli nyt pumppu on käynyt ensimmäisen vuorokauden, kokoonpanona F1245-10R, 200L puskurivaraaja, 300L lisälämminvesivaraaja, 180m. hyötysyvyys kaivossa, Patteriverkko, -43 rak.talo, n.150m2. Pirkanmaalla.
Mistä löydän sellaisen linkin millä saan Nibeuplinkin antamat arvot näyttämään tuollaiselta, mitä täällä suurinosa datoista näyttää olevan. Esim. mistä tuo Bruno löytyy ? Ilmeisesti sillä voi muokata tuota Nibeltä tulevia käyriä niin että saa samalle taululle kaikki käyrät. Ja sitten kiinnostaa tuo käyttömäärä ympyrä löytyykö se suoraan Nibelinkin takaa jostain ?
Käynnistyksiä tuli jo ensimmäisen vuorokauden aikana mielestäni paljon eli 20 kpl. josta 3 kertaa käyttövedelle. Toki kun lähti kylmästä lämmittään vesiä, niin seuraava vuorokausi jo voi olla parempi.
-
Taulukot löytyy tämän sivun ylimmästä kommentista.
Bruno nimimerkin alta näppärät maapallon näköistä pompulaa ???
-
Ja onha tuol oma topicci missä linkki ::)
-
Moi,
Uutena maalämpöpumpun käyttäjänä pitää kysyä neuvoa.
Eli nyt pumppu on käynyt ensimmäisen vuorokauden, kokoonpanona F1245-10R, 200L puskurivaraaja, 300L lisälämminvesivaraaja, 180m. hyötysyvyys kaivossa, Patteriverkko, -43 rak.talo, n.150m2. Pirkanmaalla.
Mistä löydän sellaisen linkin millä saan Nibeuplinkin antamat arvot näyttämään tuollaiselta, mitä täällä suurinosa datoista näyttää olevan. Esim. mistä tuo Bruno löytyy ? Ilmeisesti sillä voi muokata tuota Nibeltä tulevia käyriä niin että saa samalle taululle kaikki käyrät. Ja sitten kiinnostaa tuo käyttömäärä ympyrä löytyykö se suoraan Nibelinkin takaa jostain ?
Käynnistyksiä tuli jo ensimmäisen vuorokauden aikana mielestäni paljon eli 20 kpl. josta 3 kertaa käyttövedelle. Toki kun lähti kylmästä lämmittään vesiä, niin seuraava vuorokausi jo voi olla parempi.
Ja taitaa tosiaan vaatia tuo taulukko loggauksen suoraan pumpulta USB-tikulle, siihenkin löytynee ohjeita foorumilta, ja on tuo pumpun valikkokin aika "itseohjaava". Oletuskirjausväliä kannattanee kasvattaa hieman tuosta 5 sekunnista, niin taulukosta tulee maltillisemman kokoinen, 30-60sek lienee riittävä.
-
Minuutilla aikas monet vissii logannu ???
-
Uutenakäyttäjänä heti en yhdistänyt Bruno nim.merkkiä ja täällä kehuttua "ohjelmaa" toisiinsa.
Vuorokauden loggasin muistaakseni 30sek. Mut login aukaiseminen ei onnistunut Exceliä, en ole ikinä käyttänyt koko exceliä, eikä tuota 2013 versioo itseltäni löydy. Näin ei Brunon ohjeestakaan ollut apua login järkevään muotoon saamisessa.
Nibeuplinkin kautta oon nyt saanut jotain tolkkua yleensäkään koko laitteen säätöön. Sieltä sen puolikkaan version ostin niin näkee käyrät, mut kompuran käynti/lepoaika selviää huonosti silläkin.
Koitan lukea noita muita neuvoja, kun löyty palsta tyhmillekin kysymyksille, vielä kun olis tyhmille kysyjillekin niin voisin jatkaa sielä :-[
-
Minuutilla aikas monet vissii logannu ???
Aina tarkempaa laskentatulosta saa mitä tiheämpää mittausväliä käyttää, mutta huomioi, että yhden minuutin mittausvälillä koko kuukausi ei mahdu yhteen taulukkoon.
Brunon taulukoissa on otettu käyttöön vain 30.000 laskentariviä. Kahden minuutin mittausvälillä 31-päiväiselle kuukaudelle tulee käytettyä reilut 22.000 laskentariviä.
-
Näyttääkö pumpussani olevan kaikki hyvin? entä mitä voisi tehdä? Onko muilla f1245-8kw kanssa ollut ongelmia? Mulla nyt viimeisen puolen vuoden aikana kolme kertaa lisätty nestettä maapiiriin ja kone pulputtaa jälleen!! :( Putkimies on jälleen tulossa katsomaan!
-
Kurjaa tuollaiset pulputus ongelmat. Mulla ei edes saa lisättyä vettä kaivoon. Vähän epäilyttää että onko sitä maapiiriä saatu koskaan ilmattua kunnolla?
Tuo kaivon ilmaus ei ollut amatööriltäkään vaikea juttu kun vaan eka luki ja kuunteli ohjeet. Paineet on pysynyt kaivossa jotain 1.5 bar. Täytetty ja ilmattu 700W kastelupumpulla ja 30% naturetillä. Kuulemma kaivon ja putket saa täytettyä vaikka kastelukannulla, mutta maapiirin on pakko ilmata kunnolla että se toimii. Niin ja tässä siis kalvopaisunta kun muovipönttöä ei pystynyt hyödyntämään. Paisuntasäiliö oli halpa (pieni) että ei ole hinnastakaan kiinni.
-
Laitatko footteriin kokonpanosi, niin perustiedot löytyy "aina".
Käyntijaksot on lyhyehköjä mutta onneksi huilijaksot vastaavasti pitkiä ;)
Ihan normaalilta näyttää.
-
-25C pakasta ensimmäistä kertaa tällä kokoonpanolla :). Mitoitus näyttäisi sietävän ainakin nämä kelit.. tammikuussa seuraavaksi tulevat -35C on vielä kysymysmerkki. Näillä keleillä piti lämpökäyrää vähän nostaa (6+1), jotta lämmöt pysyy pirtissä vähän yli +20. Pumppuhan oli asennettu 10.4 tänä vuonna.
Ihmettelin aikaisemmin pattereihin menevän meno ja paluuveden lämpötiloja. Paluuvesi ei päässyt lähellekään pyydettyä menon lämpötilaa. "Vika" johtuu tietenkin lattiapiiristä viileän paluuveden yhdistymisestä pattereiden lämpimämpään paluuveteen. Pattereista lämmitysjakson aikana tulee paluupuolelta jotain +40 asteista ja lattiapiiristä +21 asteista.. nämä kun sekoittuu niin paluu on ~+30C. Käytin lattiapiiriä kiinni niin johan rupes paluulämmöt näyttämään järkeviltä.
Jos joku osaa heittää vinkkiä vielä säätöjen suhteen niin olen kuulossa? Asteminuutit -120. Pattereilla 160m2 ja lattialämmmitys 80m2. Lattia valettu pari kuukautta sitten, mutta en ole vielä uskaltanut laittaa kuin 20 asteista vettä betoniin tässä vaiheessa? Minkälaisia lämpöjä muut ovat käyttäneet valun kuivattamiseksi ja kuinka pian olette lämpöjä nostaneet haluttuun arvoon?
-
Nyt rupes pakkasilla Nibe 1245-8kw ryttyileen. Ilmoittaa korkeaa lauhduttimen menolämpötilaa (162). Häiriö kun tulee niin menee sähkölle ja vaikuttaa siltä että ei tajua ilman virran pois käyttöä lähteä normaalisti käyntiin. Sähkön kulutuksesta huomaa että vika päällä. Alla mittausdataa jos joku viittis vähän vilkasta ja kertoa mitä asetusta lähteä muuttamaan. Vai mikä tässä hommassa rupes nyt tökkiin?
-
Olisiko jotain vikaa/häiriötä lämmön jaossa ?
Pummpu seis, rikki tai jotain muuta.
Delta on yli 10C, jos sattuu käymään.
Ilmaukset OK?
Kylmänesteet vuotaneet ?
Merkillistä!
-
Kylmänesteet on ollu heinäkuusta asti samassa tasossa. Talossa 8kpl pattereita joista yksi on "täysillä". Hyvin on tähän asti toiminut. Laskin tänään käyrää matalemmalle. Sen jälkeen taas pelannu normaalisti. Toki ilmakin lauhtunut pari astetta.
-
Kaikki patterit täysille vaan ja käyrää alemmas, niin alkaa konekin käymään kunnolla.
-
Vähän oudosti rupesi pumppu käymään pakkasilla. Pumppu 1245-10 + ukv100, ulkoinen kiertovesipumppu kakkos asennossa. Käyrä 5+3. Patterit kahdessa kerroksessa, kellarissa lattialämpö. Uusin firmis asennettuna. Ihmeellinen pätkäkäynti. Aseteminuutti -60 tarttee koitella nostaa ylemmäksi.
edit. Tuossa kaaviossa joku ei pidä paikkaansa. Liitin vielä login jos joku viitsii tarkistaa saako samoja lukemia kuin minä :)
-
Pakkaset tulee ja lämpöä kuluu enemmän ;)
Huilijaksot lyhenee... ei kai tuossa mitään kummaa ole kun on yli 20 on pakkasta.
Sulla ei näytä olevan UKV:n jälkeinen mittaus (BT25) käytössä.
Mikä sinusta ei ole oikein ?
Onko tuvassa lämmintä ?
Sun puskuri ei paljoa puskuroi... minkälainen kytkentä ?
-
... jatkoa
Asteminuutit seilaa siististi...
-
... ja vielä yksi kuva
Pumppujen nopeutta lisäisin, kun M-P delta menee yli 10C:n
-
Nuo käynnistykset vähän ihmetytti, tuvassa lämpö riittää. Viimevuonna kävi tuollaisilla pakkasilla koko ajan. Ei ole BT25 käytössä ja kolmi kytkentä ukv:ssä, lataus + pattereilta paluu alas ja ylhäältä lähtö pattereille. Pumput tällä hetkellä automaatilla.
-
edit. Tuossa kaaviossa joku ei pidä paikkaansa. Liitin vielä login jos joku viitsii tarkistaa saako samoja lukemia kuin minä :)
Onko tuo screenshotti tehty varmasti tuosta logista? Itse näen melko isoja heittoja mutta se ei nyt tässä kohtaa kyllä kerro yhtään missä vika voisi olla.. isoin heitto oli kompuran käynnistyksissä, löysin logistasi 32 käynnistystä mutta kuvakaappauksessa näkyy vain 24. Myös mittausaika näyttää täällä 1 vrk mutta kuvassasi 0,753. Väärä logi/kuva -pari?
-
edit. Tuossa kaaviossa joku ei pidä paikkaansa. Liitin vielä login jos joku viitsii tarkistaa saako samoja lukemia kuin minä :)
Onko tuo screenshotti tehty varmasti tuosta logista? Itse näen melko isoja heittoja mutta se ei nyt tässä kohtaa kyllä kerro yhtään missä vika voisi olla.. isoin heitto oli kompuran käynnistyksissä, löysin logistasi 32 käynnistystä mutta kuvakaappauksessa näkyy vain 24. Myös mittausaika näyttää täällä 1 vrk mutta kuvassasi 0,753. Väärä logi/kuva -pari?
Joo en tiedä mitä olin häröillyt kuvan kanssa, otin sen pois ja yritin laittaa uutta mutta herjaa kokoa liian isoksi vaikka onkin tarpeeksi pieni.
edit. no tämän alle se ainakin mahtu :)
-
Nuo käynnistykset vähän ihmetytti, tuvassa lämpö riittää. Viimevuonna kävi tuollaisilla pakkasilla koko ajan. Ei ole BT25 käytössä ja kolmi kytkentä ukv:ssä, lataus + pattereilta paluu alas ja ylhäältä lähtö pattereille. Pumput tällä hetkellä automaatilla.
Tuolla kytkennällä NIBE saa heti lämmitysjakson loputtua "kylmää" paluuvettä mittaukseen ja asteminuutit "romahtaa".
Edit. Jos käytössä olisi BT25, niin luultavasti se vähentäisi käynnistyksiä.
-
Asentaisin BT25:sen, jotta mittaus tulee oikeasta paikasta.
Mutta ennenkuin se on paikalla lisäisin asteminuutteja (esim. 50% lisää / päivä) ja kun tuvassa alkaa lämpötila huojumaan niin hiukan takaisin.
Mikäli nostat asteminuutteje runsaasti, niin huomio myös raja jossa lisälämpö tulee avuksi, jottei turhaan tule osasähkölämmitteinen talo.
Mikä sulla on MUT lämpötila ?
-
Asentaisin BT25:sen, jotta mittaus tulee oikeasta paikasta.
Mutta ennenkuin se on paikalla lisäisin asteminuutteja (esim. 50% lisää / päivä) ja kun tuvassa alkaa lämpötila huojumaan niin hiukan takaisin.
Mikäli nostat asteminuutteje runsaasti, niin huomio myös raja jossa lisälämpö tulee avuksi, jottei turhaan tule osasähkölämmitteinen talo.
Mikä sulla on MUT lämpötila ?
Tarttee asennuttaa BT25. Tällä hetkellä MUT-29 asun Valkeakoskella. Nostelin asteminuutteja -120. Lisälämpö 530, nostelen tänään lisää kunhan kotiudun töistä :)
-
Asentaisin BT25:sen, jotta mittaus tulee oikeasta paikasta.
Mutta ennenkuin se on paikalla lisäisin asteminuutteja (esim. 50% lisää / päivä) ja kun tuvassa alkaa lämpötila huojumaan niin hiukan takaisin.
Mikäli nostat asteminuutteje runsaasti, niin huomio myös raja jossa lisälämpö tulee avuksi, jottei turhaan tule osasähkölämmitteinen talo.
Mikä sulla on MUT lämpötila ?
Multa puuttuu myös BT25 anturi Jäspi 100 bufferista joka kytketty niin että pumpulta tuleva sekä kierrosta palaava vesi samassa liitännässä puskurin ylös ja puskurin alhaalta lähtee kaksi lähtöä omin kiertovesipumpuin eri piireihin lattiaan. Säädöt olleet melko vaikeita kunnes tuli tämä viimeisin firmware kun MLP huolehtii itse sisäisten pumppujen kierroksista. Märkäpiirin kiertovesipumppu Grundfos 25-40 on ollut kakkosella ja kesän ykkösellä, joka kiertää myös ilton jälkilämmityspatterin läpi ja tämän termostaatti täysin auki. Kuivapiiri on automaattisäätöisellä 25-60 joka on nyt täysillä ja lämpimillä keleillä n. puoliteholla tai automatiikalla. Tuntuu että kaivo on ollut nyt kylmempi tämän uuden firmwaren myötä ja voiko olla että MLP jauhaisi nyt pidempään ja tehottomammin? Myös puskurin varaavuus on jotenkin tuntunut myös melko vähäiseltä.
Jos asennan itsekin BT25 anturin niin laitanko sen bufferin 10mm anturireikään vai mihin?
-
Jos asennan itsekin BT25 anturin niin laitanko sen bufferin 10mm anturireikään vai mihin?
Minulla tuo on asennettu putken päälle pumpun jälkeen.
Mustaa "eristettä" päällä.
-
Make_K:n lokista näkyy mukavasti, kuinka Nibe säätää Meno-Paluu deltaa ulkolämpötilan mukaan.
-
No nyt näyttää paremmalta asteminuutti -300. Vähän joutuu ottamaan takasinpäin sisälämmön vaellellessa :) Ensiviikolla kyselemään asentajaa BT25:lle.
-
Tuohan on jo hyvässä mallissa.
Vertailuarvona, mun +3 kelillä n. 14 käynnistystä / vrk.
-
Hei,
Hienoa, että on näin akitiivinen forumi käsittelemässä näinkin yksityiskohtaisia maalämpöasioita.
En saanut itse Bruno excelin Pivot makroja toimimaan Macin excelissä, en vanhaa Bruno taulukkoa enkä uutta. Tilastotiedot toimivat.
Onko joku saanut nuo makrot toimimaan, käytössä excel for mac 2011.
Vaihtoehtoisesti ehtisikö joku laittaa oheisen datan taulukkoon ja laittaa tänne pivot graafin.
https://www.dropbox.com/s/dhw1icz397ilxfl/Nibe_logdata_20141229_20150102.xlsx?dl=0
Kiitän,
-P
-
..
-
En saanut itse Bruno excelin Pivot makroja toimimaan Macin excelissä, en vanhaa Bruno taulukkoa enkä uutta. Tilastotiedot toimivat.
Onko joku saanut nuo makrot toimimaan, käytössä excel for mac 2011.
Jos Macissäsi on Java, voi tämä kilkutin olla myös vaihtoehto: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5132.msg60379#msg60379 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5132.msg60379#msg60379)
-
..
Kiitokset tuosta. Itselläni toimii kyllä tuo Bruno excelin Tilastotietoa välilehti, mutta ei Pivot välilehti. Kun painan jompaa kumpaa "nappia" ("Valitse lämmöt" tai Valitse lämpöerot"), karahtaa makrot kiville.
-P
-
Sorry, luin huolimattomasti sun tekstin...
tässä default lämpökäyrät
-
.. ja tässä deltat
-
Monta vuotta tässä on jo lämpöä pumppailtu, mutta niin laiska olen ollut etten ole logituksia ennen talletellut. Tässä kuitenkin vertailun vuoksi omasta torpasta logia.
Talo pirkanmaalla 148 huoneistoneliötä, 167 kerrosneliötä 393m3 lämmintä tilavuutta. Asukkaita 2+2. Valmistumisvuosi 2010, energialuokka B (ET159), MLP F1245 6kW + 400m maapiiriä savimaassa, Enervent Pingvin ECO, vesikiertoinen lattialämmitys. Asteminuuttiasetus -150, käyrä 3+1. Uusin firmware ja pumppujen nopeudet automatiikan ohjaamina.
-
Tässä olisi ketjun viisaammille analysoitavaksi Niben loggaus dataa. Talo on 1.5 krs,160 neliötä, pari vuotta vanha, ilmanvaihtokoneena 440 ilto premium vesipatterilla. Kaivo n. 185 m syvä, poraaminen päättyi vesisuoneen osumiseen ja tehot ei riittäneet poraamisen jatkamiseen. Vedenpinta n. puolentoista metrin päässä, ei tulvi yli, mutta 1,3 kW puutarhapumpulla ei vesi lopu kaivosta jos on kastelutarvetta.
Tuossa loggausdataa katsoessa noita käynnistyksiä voisi harventaa mutta mitä muuttamalla se tapahtuu, asteminuutit jo aika suuret?
-
Tässä olisi .............
Onko tilastojen ja kuvaajien tiedot syyskuulta? Yksi ainakin oli...
Asteminuutteja voi nostaa, kunhan lämmöt tuvassa ei ala huojua.
Samalla kannattaa myös muuttaa "käynnistysero lisälämpö" arvoa, jottei vastukset turhaan mene päälle.
Ero voi olla vaikka 300-400GM "käynnistä kompressori" - arvoon.
Onnea vaan hyvästä kaivosta !
-
Tiedot oli joulukuulta, olisiko tässä exel 2010 joku bugi?
Myöskään tuo pivot taulukkoa ei pysty muuttamaan, perusnäyttö vain toimii.
Pitäisikö tuota käyttöveden lämpötilaa muuttaa jollain lailla jotta pääsisi tuohon haarukoinnin sisään?
nyt käyttöveden lämmöt on 38 / 44.
taulukon mukaan tuo menolämmön huiput käy +65 asteessa.
Eikö se ole turhan korkealla?
-
.. käyrän alla on päiväys 13.9.2014,, siitä vaan päättelin....
Käyttöveden delta on joissain ohjeissa tuo taulukossa mainittu (tämä on kenties manttelivaraaja ajoilta peräisin oleva suositus), minusta softan automaatti hoitaa asia hyvin.
Muuttaisin asetusta "porrasero kompr" isommaksi (1->2....4C). Nyt kone lisälämmittää käyttövedet melko usein ja se jakso on varsin lyhyt (5-6 min kerrallaan)
Säästää vaihtoventtiiliä ;)
Menolämmön huiput näyttäisi olevan "vain" 56-57C ja tuo on normaalia käyttöveden teossa.... Mulla menee 63C:een.
-
muutetaanpa parametreja ja loggausta kehiin. Kelit muuttui plussaksi mutta kyllä se pumppu siitä huolimatta töitä tekee.
Tuosta Brunon taulukosta, käyttääkö muut office/exel 2010? -ja on toiminut siinä ok? tuo pvm on ainakin yksi ihmettelyn aihe. Ja pivot taulukko, sitä "valinta taulukkoa" ei tule ruudun oikeaan reunaan.
Vai pitääkö exelissä ruksailla jotain toimintoa päälle kenties?
-
Moro.
Voisiko joku kertoa tuosta minun taulukosta miten tuo pumppu toimii. Olen aika uusi näissä asioissa joten iso KIITOS jo etu käteen teille!
Pumppu on siis nibe 1245-6 talo vuosimallia 2012, 1,5 krs, noin 135 neliötä. pumppu autotallissa josta tulee noin 30m kanaalia taloon, vesikiertoinen lattialämmitys molemmisssa kerroksissa sekä autotallissa.
-
Melko paljon kone käy lähes nollakeleillä, enää vain 15% varaa.
Saattaa ottaa vastuksia avuksi pienilläkin pakkasilla.
Keruu melko kylmä.
Kannattaisiko analysoida toinenkin vuorokauden loki.
-
tere, mulla jämä star rst 8, otin vuorokauden mittaisen login, niin osaako joku tämän muuttaa selkeämmäksi ?
-
Pumppu on siis nibe 1245-6 talo vuosimallia 2012, 1,5 krs, noin 135 neliötä. pumppu autotallissa josta tulee noin 30m kanaalia taloon, vesikiertoinen lattialämmitys molemmisssa kerroksissa sekä autotallissa.
Vaikuttaa siltä, että talossasi on jotain ylimääräisen suurta lämmitystarvetta.
Millainen on tuo siirtokanaali, voisiko se vuotaa lämpöä liikaa.
Hukkaako ilmanvaihto jotenkin lämpöä. Joku ei oikein nyt täsmää.
Pumppu vetää kyllä hyvin tehoa maasta ja kone käy jo melkein 100%, eikä ole edes kunnon talvi.
Mielestäni koneessa ei ole vikaa, lämpöä karkaa jonnekin!
-
tilastot jkh
-
tilastot jkh
Kiitos!, millä laskentataulukolla sait oikeat lukemat, en löytänyt itse sopivaa ?
-
Moi. Kanaali on sitä uponorin neliputkistä kanaalia jos eristeet sisällä. Pitänee ottaa toinen päivä vielä ja tutkia tuota ilmanvaihtoakin vielä, koneena toimii ilto r120. Ja termostaatit ovat täysinauki talossa.
-
tilastot jkh
Kiitos!, millä laskentataulukolla sait oikeat lukemat, en löytänyt itse sopivaa ?
Mulla on Excel 2007 ja joku vanha versio mainiosta Bruno - taulukosta.
Peruslukemat otan sillä ja detaljianalysoinnin suoraan excelin graafeilla.
Taulukoiden sarakemäärissä on koneissa eroa johtuen mittausten määristä.
Lisäksi copy-paste hommissa pitää rajata lähdettä hiukan kun lokiin on tullut uusia sarakkeita, näin siis itse teen ;)
-
Moi. Kanaali on sitä uponorin neliputkistä kanaalia jos eristeet sisällä. Pitänee ottaa toinen päivä vielä ja tutkia tuota ilmanvaihtoakin vielä, koneena toimii ilto r120. Ja termostaatit ovat täysinauki talossa.
Onko sinulla lämpökaivo vai maapiiri? Kaivon syvyys/maapiirin pituus? Autotallin koko? Ajetaanko autotalliin joka päivä auto/autot sisälle yöksi sulamaan? Jos porakaivo niin oliko porausraportissa mainintaa kuinka korkealle vesi kaivossa nousi?
Onkohan kukaan koskaan miettinyt/laskenut/tutkinut paljonko energiaa kuluu hukkaan jos auton ajaa vaikka 3kk talvessa talliin sisälle yöksi? ::) Olisikohan tuo otettava huomioon keruun mitoituksessa? Että onko tuo energiamäärä niin suuri? Toisekseen tuon 1000 - 2000kg rautamöhkäleen lämmittämisen lisäksi harakoille menee paljon lumen ja jään sulamisen takia sekä lisääntyneen ilmanvaihdon tarpeen takia energiaa. Lämmin moottori vastaavasti tuo lämpöä. Kun olisi pitkään tasalämpöistä keliä niin voisi testata käytännössä mitä säilyttäminen vaikuttaa energian kulutukseen..
Jään sulamiseen vaaditaan sama energia kuin jos sitä lämmitetään 0-80 asteeseen. Jäänsulaminen vaatii 0,09kWh/kg. Eniten kuitenkin syö veden hyörystyminen ilmaan joka syö energiaa 0,6kWh/kg vettä.
-
Moi. Kaivo on siis 140m muistaakseni, autotallin koko 55 neliötä ja sisälämpö 8. Autot seisovat ulkona kunnes silloin tällöin sulatellaan. Tuollaista raporttia en kyllä muista nähneeni.
-
Täällä mentiin joulukuu liitteen mukaisesti. Nätisti mielestäni käy, vaikkakin hitusen ylimitoitettu pumppu.
Käyttöveden maksimia tulen tiputtamaan ja käyrää samoin pitää vielä loiventaa.
Kommentteja? :)
-
Pitänee ottaa toinen päivä vielä ja tutkia tuota ilmanvaihtoakin vielä, koneena toimii ilto r120.
Oletko katsonut jäteilman lämpötilaa pakkasilla ja että lämmönsiirrin ylipäätään pyörii?
-
Moi. Tämmöistä nyt sit taas...voi voi.. ilmanvaihdon lämpötila lukuja katsoin koneesta ja ilmeisesti tälläiset: ulko 11 poisto 20 tulo 22 jäte 19??? Sitten SA-limit valikossa olivat: min. supply 11 ja set point diff. 3
Sitten tuli sellainen asia mieleeni että onko tuolla ulkoisella kiertovesipumpulla joka on kytketty käyttövesipuolelle niin jotain vaikutusta tähän asiaan?
-
Tuossa vielä tuokin.
-
Sitten tuli sellainen asia mieleeni että onko tuolla ulkoisella kiertovesipumpulla joka on kytketty käyttövesipuolelle niin jotain vaikutusta tähän asiaan?
Tuo selittää varsin suuren lämpimän veden kulutuksen.
Taitaa monilla olla KV - kierto erillisen ajastuksen perässä.
-
Mitenkähän tuo ajastus tehdään?
-
Moi. Tämmöistä nyt sit taas...voi voi.. ilmanvaihdon lämpötila lukuja katsoin koneesta ja ilmeisesti tälläiset: ulko 11 poisto 20 tulo 22 jäte 19??? Sitten SA-limit valikossa olivat: min. supply 11 ja set point diff. 3
Sitten tuli sellainen asia mieleeni että onko tuolla ulkoisella kiertovesipumpulla joka on kytketty käyttövesipuolelle niin jotain vaikutusta tähän asiaan?
Varsin erikoisen kuuloisia lukemia. Jäteilman lämpötila 19 astetta vaikuttaa siltä että ilma asunnosta lähtisi oikestaan ilman lämmöntalteenottoa harakoille. Tosin tuo tulo 11 ei vaikuta oikein järkevälle sekään. Käypä kirjoittamassa tänne http://lampopumput.info/foorumi/index.php?board=60.0 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?board=60.0) höpinää niin keksitään sitten että jos/kun koneessa on jotain mätää. Kirjoita myös koneen malli tuonne. Tosin voisit nyt katsoa että koneessa sisällä oleva lämmönsiirrin pyörii eikä sen hihna ole poikki. Jätetään tää ketju noita logeja varten vaikka sitten.
Katsoin tuota jakaumaa että kuinka koneesi on käynyt niin ehkä käyttöveteen menee hiukan normaalia enemmän kompressori aikaa. Jo käyttöveden kiertopumppu on kytketty suoraan maalämpöpumppuun niiin nuo tarvittavat ajastukset pystyy todennäköisesti tekemään sitten mlp koneen valikoista. Jos tuota ei ole kytketty mlp perään niin sitten tuohon voi laittaa ajastimen väliin. Joillain tuo pumppu on ollut vain pistorasiaan kytkettynä ja ovat laittaneet autolohkolämmitintä vastaavan ajastimen tuohon väliin.
-
Mitenkähän tuo ajastus tehdään?
Kiertovesipumppu on yleensä pistotulpalla, niin ajastin väliin.
-
ouzonelle:
Viimeisessä lokissa oli legionellan poisto, tuo aiheutti normaalia suuremman KV - ajan (n. 1h).
Lisäksi siinä oli runsasta KV kulutusta.... mutta ihan normaalia
Mikä on käyttöveden käynnistys ja pysäytys raja-arvot ? (Näyttäisi ero olevan iso, ohjeissa yleensä 5C.)
Sulla on vanha softa koneessa, uusi tekee käyttövesiä fiksummin.
Harkitse uuden käyttöönottoa. Aiheeseen on oma ketju.
Käyttöveden kierrätys ehkä tuplaa lämmön kulumisen, ei sen enempää.
Ja lämmityskaudella siitä ei ole suurta haittaa, kun tupaan se yleensä jää.
Tuo lämpö tehdään vaan huonommalla COP:lla.
Ei toki kannata tuhlata, mutta mukavuus on myös tärkeää.
Koneesi riittävyys pakkasilla selviää tulevina päivinä, kun pakkanen kiristyy.
Pidä loggaus päällä, niin nähdään mitä tapahtuu.
-
Eli hieman lukemia koneesta. Käyttövesi pysäytys 50 käynnistys 40, lk-pumpun nopeus 75, käyttövesi 40, lämmitys 50, käyttöpriorisointi käyttövesi 20 lämmitus 20, asteminuutit käynnistä kompressori -110 lisäys -680 lisälämm. Portaiden ero 100. kompressoritiedot käynnistysten määrä 9493 kokonaiskäyttöaika 7802 josta käyttövesi 2598. Miltä vaikuttaa?
-
Käynnistysten määrä on OK lattialämmitystaloon.
Käyttötunnit OK.
Käyttöveden lämmitykseen menee melko paljon 33%.
Osan selittää kierrätys.
Kuinka paljon lisäystä on ollut ?
Käyttöveden start-stop ero on nyt 10C, muuttaisin 5C:ksi.... alentaisin pysäytystä.
-
Suosittelen että pidät kirjaa muutoksista, kun muutaman viikon kuluttua ei muista mitä muutti miksikin ja mitä tavoitteli sillä. ;)
-
Sitten tuli sellainen asia mieleeni että onko tuolla ulkoisella kiertovesipumpulla joka on kytketty käyttövesipuolelle niin jotain vaikutusta tähän asiaan?
Tuo selittää varsin suuren lämpimän veden kulutuksen.
Taitaa monilla olla KV - kierto erillisen ajastuksen perässä.
Kannattaa todellakin lopettaa se jatkuva kierrätys ja laittaa ajastin.
Itse testasin taas joululomilla tuon jatkuvan kierrätyksen vaikutusta käyttövesivaraajan lämpötilan laskuun. Neljässä tunnissa lämpötila laski 59/57 (ylä/ala) => 42/41 ilman että hanasta laskettiin tippaakaan lämmintä vettä. Meillä siis jatkuva kierto kasvattaisi käyttäveden lämmitystarvetta yli 100%.
Lasketaanpas hieman suuruusluokkaa tuolle kierrätyksen lämpöhäviölle.
- 1 kuution vesimäärän lämmittäminen 1 asteella ottaa 1,16 kWh
- 180 litran varaajan kohdalla siis 0,209 kWh / asteen lämpötilanmuutos
- 16 astetta * 0,209 kWh = 3,34 kWh
Kun tuo varaajan n. 16 asteen lämpötilanmuutos joka vaatii 3,34 kWh tapahtui 4 tunnissa niin jatkuva kv-kierto siis aiheutti n. 840 W keskimääräisen lämpöhäviön testin aikana.
Eihän tuo lämpö toki lämmityskaudella täysin hukkaan mene toisin kuin kesäaikaan. Mutta käyttöveden lämmitys tapahtuu kuitenkin huonommalla hyötysuhteella kuin lämmityspiirissä.
-
Nyt on alkanut ilmat hieman kylmetä. Tässä hieman dataa mitä kone on puuhannut. Ilmanvaihtokone asia alkaa olemaan kondiksessa.
Muutokset:
Käyttövesipumpulle laitettu ajastin jolloin pumppu on pois pelistä 22.00-6.30.
Käyttövesi pyyntöä laskettu 50 ---> 45 ja minimi on 40
-
Paremmalta näyttää :)
Kuinka paljon lisäystä on ollut ?
-
asteminuutit käynnistä kompressori -110 lisäys -680 lisälämm. Portaiden ero 100. Miltä vaikuttaa?
Lisälämmityksen asteminuutit ehkä vähän isolla, tuon mukaan 790 kun ensimmäinen vastus kytkeytyy peliin. Voi alkaa tulla viileä. Ellei siis ollut tarkoituksella, mutta saahan tuon lisäyksen selkeämminkin pois jos se oli tarkoitus.
-
Tässä muutamalta päivältä tietoa. Mitä tuossa kannattaisi lähteä muuttamaan?
-
Oletko harkinnut uuden softaversion asentamista ?
Sillä menee pumppujen nopeudet automaattisesti paikalleen.
Et ole vastannut paljonko kone on käyttänyt vastusta.... Info - valikko ja Lisäyksen tiedot.
-
Siellä lukee: lisäyksen tiedot pois ja aikakerroin 113.5
-
Ja mstä tuon päivityksen saa ladattua? Pysyykö siellä omat asetukst muistissa vai palautuuko tehdas asetuksiin? Jos palautuu niin saako ne joten muistiin sieltä ja sitten uudestaa uuteen ohjelmaan?
-
Siellä lukee: lisäyksen tiedot pois ja aikakerroin 113.5
Ok, ei hälyyttävää.
Lisäys ei siis juuri nyt ole päällä ja aikojen alusta on lisäystä käytetty 113,5 * 6 kWh eli n. 700kWh.
-
Ja mstä tuon päivityksen saa ladattua? Pysyykö siellä omat asetukst muistissa vai palautuuko tehdas asetuksiin? Jos palautuu niin saako ne joten muistiin sieltä ja sitten uudestaa uuteen ohjelmaan?
Nibe sivuilla linkki, josta pääsee rekisteröitymään koneen sarjanumerolla ja ladattua ohjelman PC:lle.
Muistaakseni asennus otti automaattikäytöt oletuksena päälle, mutta säilytti aiemmat "manuaaliarvot".
-
Tuo linkki nibe sivuilla ei toimi?
-
Tuo linkki nibe sivuilla ei toimi?
Sinuna laittaisin s-postia Nibelle ( info@nibe.fi ) ;)
-
Missähän minulla voisi olla vika, kun Brunon laskentataulukko antaa virhettä dataa hakiessa. Virhe paikallistuu makrossa ilmeisesti solukommenttien poistoon?
<CODE>
ActiveWorkbook.Names("DateA").Comment = ""
ActiveWorkbook.Names("DateZ").Comment = ""
ActiveWorkbook.Names("DataNurkka1").Comment = ""
</CODE>
Kommentoin kyseiset rivit pois ja nyt datan lataus menee läpi, mutta lieneekö juhtuu tuosta tai jostain muusta kädettömyydestäni, tilastotiedoista puuttuu käyttöveden lämpö. Raakadatasta näyttää puuttuvan kokonaan arvot BT7, BT25 ja BT50, joita näytettäisiin kaipailtavan edit välilehdellä.. BT50 lienee huoneanturien arvo, joka puuttuu luonnollisesti antureiden puuttuessa, mutta mitenkäs nuo kaksi muuta? Onko asennuskehvelit jättäneet aikoinaan antureita laittamatta ja huomaan puutteen vasta nyt :(
Käytössä MS Excel 2013 (15.0.4675.1001)
-
Missähän minulla voisi olla vika, kun Brunon laskentataulukko antaa virhettä dataa hakiessa. Virhe paikallistuu makrossa ilmeisesti solukommenttien poistoon?
<CODE>
ActiveWorkbook.Names("DateA").Comment = ""
ActiveWorkbook.Names("DateZ").Comment = ""
ActiveWorkbook.Names("DataNurkka1").Comment = ""
</CODE>
Käytössä MS Excel 2013 (15.0.4675.1001)
DateA on ensimmäisen otsikkorivin merkki ja DateZ merkkaa ensimmäisen tyhjän sarakkeen otsikkorivillä.
Mittausdatan päivityksen yhteydessä vanhat merkit poistetaan ja merkitään uuteen paikkaan uutta dataa vastaavasti.
Onhan sinulla varmasti mittausdatassa sarakkeiden otsikkotiedot matkassa ja data järjestetty komentojonon avulla (otsikkorivi lopussa)? Muuten ei varmasti toimi.
-
Täältä saa ladattue ohjelmiston: https://www.nibeuplink.com/
Rekisteröidy ja hae pumpulle uusin ohjelmisto kohdasta Ohjelmisto: https://www.nibeuplink.com/Software/Search/
Rekisteröintiin ei tarvitse pumpun sarjanumeroa. Sitä tarvitsee vasta, kun etsitään se uusin ohjelmisto.
-
Pitääkö BT25 anturin asennuksen jälkeen jotain asetuksia muutella laitteesta? Asteminuutteja varmaankin lisää ja lisäystä myös pidemmälle.
-
Asteminuutteja voi säätää isommaksi (esim. 50% kerrallaan) ja sitten kun alkaa huojunta tuntua tuvassa niin hiukan takaisin.
Lisäys voi olla vaikka 300-400 enemmän kuin startti.
-
Nyt on joku asia pielessä, mistä johtuu että brunon taulukko näyttää kuin kompura ei kävisi ollenkaan? Vieressä olen seisoskellut ja pitkiä käyntejä tulee. Asennettiin se BT25 anturi niin sekoittaako se nyt asiaa jotenkin?
-
Olisi helpompi seurata näitä Niben logituksia, jos tietäisi mitä mikäkin mittaustunnus on selkokielellä.
Löytyisikö joltakulta taulukkoa?
Vastaako eri pumpputyyppien mittaustunnukset toisiaan?
ATS
-
Nyt on joku asia pielessä, mistä johtuu että brunon taulukko näyttää kuin kompura ei kävisi ollenkaan? Vieressä olen seisoskellut ja pitkiä käyntejä tulee. Asennettiin se BT25 anturi niin sekoittaako se nyt asiaa jotenkin?
Kyllä, tuo BT25 sotkee tuon taulukon (ainakin jos käyttää sitä vanhempaa brunoa).
Itse olen siirtänyt logit ensin excelliin ja poistanut N-sarakkeen (muistaakseni) ja siirtänyt sen jälkeen vasta brunon taulukkoon.
Näin on minulla toiminut hyvin.
Voi olla joku helpompikin tapa, ehkä?
-
Ainakin vanhasta Bruno - taulukosta BT25 puuttui ja uudessa ohjelmaversiossa on vielä se "prio" sarake.
Minä lisäsin aikanaan BT25:n taulukkoon ja jätän nykyisin prio-sarakkeen kopioimatta Brunoon.
Tosin melko harvoin käytän sitä enää, kun on nopeusohjatut pumput.
-
Tässä Talonomistajan tiedot em. tavoin laitettuna Brunoon.
Jos et saa toimimaan, niin laita YV:ssä postiosoite niin lähetän mun taulukon.
-
Olisi helpompi seurata näitä Niben logituksia, jos tietäisi mitä mikäkin mittaustunnus on selkokielellä.
ATS
BT1 Ulkolämpötila
BT2 Meno lämmitykseen (L)
EB100-EP14-BT3 Paluu lämmityksestä (L)
BT6 Käyttövesi ala (start) (KV)
BT7 Käyttövesi ylä (KV)
EB100-EP14-BT10 Keruulta sisään
EB100-EP14-BT11 Keruulle
EB100-EP14-BT12 Lauhdutin out (L)
EB100-EP14-BT14 Kylmäaine out (R407)
EB100-EP14-BT17 Kuumakaasu (R407)
BT25 Puskurivaraajan jälkeinen meno (L)
BT50 Huonelämpötila
Tot.Int.Add Lisäysvastuksen määrä
Alarm number Hälytyskoodi
Calc. Supply Laskettu menolämpötila
Degree Minutes Asteminuuttiarvo
BT1 Average Ulkolämpötilan keskiarvo
Relays PCA-Base Pumppujen, vaihtoventtiilin ja kompuran tila
Prio Uusi arvo, indikoi koneen käyttötilaa (lienee isompia koneita varten)
-
Kiitos! Näyttäisi BT25 anturin ansiosta käynnin muuttuneen melko paljon kun aiemmin on ollut n. 13 käynnistystä / vrk. Nostin toki samalla asteminuutteja -200 ja aiemmin ollut -160. Kaivo menee kyllä nyt entistä kylmemmälle syklin lopulla, mutta eipä se taida suuresti vaikuttaa kunhan ei jäähän vedä. Pitää seurata tilannetta kun tulisi taas kylmempiä kelejä.
-
Nyt pakkasella voisi ne asteminuutit olla vähän lyhyemmätkin. Täällä olen huomannut että 45-50 minuutin käyntiaikakin on ihan ok. Kaivosta saa vielä hyvät lukemat tulemaan kun ei käy pidempään. Jos on vähänkin kaivo kylmänä niin en riskeeraisi isoilla asteminuuteilla.
Kompressorin lepoajaksi riittäisi vaikkapa 60 minuuttia.
-
DateA on ensimmäisen otsikkorivin merkki ja DateZ merkkaa ensimmäisen tyhjän sarakkeen otsikkorivillä.
Mittausdatan päivityksen yhteydessä vanhat merkit poistetaan ja merkitään uuteen paikkaan uutta dataa vastaavasti.
Onhan sinulla varmasti mittausdatassa sarakkeiden otsikkotiedot matkassa ja data järjestetty komentojonon avulla (otsikkorivi lopussa)? Muuten ei varmasti toimi.
Hep.. Kiitos vinkeistä Bruno, mutta solujen nimet näyttävät noista tyhjän asetus rivien kommentoinneista huolimatta asettuvan juurikin kuten kerrot.. mikä lie sitten syy että muilla koodi toimii noinkin kirjoitettuna (äkkiä googlettamalla en löytänyt yhtään esimerkkiä, jossa kommentti asetettaisiin noin suoralla sijoituksella)..
Mittausdata on ihan suoraan Niben antamassa muodossa ja komentojono.batilla käsitelty, ilman näkyviä ongelmia siinä vaiheessa.. ja tilastotietokin näyttää kohtalaisen järkevältä kun nyt se sinne lopulta päätyy, eli voinen mennä omalta osaltani tuolla vähän muokatulla makrolla.
Sitten vielä tuosta käyttövedestä, minä kun en näistä mitään ymmärrä (ainakaan vielä).. tuolla tiedolla tilastossa ei ole suurtakaan merkitystä, mutta taulukko käyttää oletuksena anturia BT7, joka on laitteen kertomana käyttöveden ylälämpö? Minulla tuota tietoa ei kone saa.. ilmeisesti anturin asennuksen puutteesta, mutta kone antaa käyttöveden alalämmön anturilla BT6 (jonka mukaan myös lämmitys tarvetta ilmeisesti arvioidaan). Miten tuo ylä- ja alalämpö käytännössä eroaa toisistaan?
-
Miten tuo ylä- ja alalämpö käytännössä eroaa toisistaan?
Vesi kerrostuu varaajassa, ylälämmön ollessa joitakin asteita enemmän kuin alalämpö. Se ylälämpö on lähinnä sitä mitä suihkuun päin lähtee (ilman mitään säätäjiä). Alalämpö kertoo koneelle milloin aletaan tekemään lisää käyttövettä.
-
Aikas lailla muutui kääynti bt25 ansiosta. Asteminuutti -120, käyrä 5+3.
-
No niin uusi päivitys asennettu koneeseen ja logia ulos otettu.
-
..
-
Moi.
Ensimmäinen postaus. Mielenkiinnolla olen tutkinut näitä viestejä ja ajattelin kysyä viisaampien mielipidettä datasta. Perustietona omakotitalo Nurmijärvellä, 178m2, yhdessä kerroksessa. Nibe 1245 8kW ja vieressä 300 ltr sähköinen vesivaraaja jolle vesi tulee suoraan maalämpöpumpulta ns valmiiksi lämmitettynä. Taloon muuttolupa saatu kesällä 2014.
-
Jäsen Niemij:llä data näyttää erinomaiselta.
Oikeastaan lämmityksen osuus on käsittämättömän pieni. Oliko talossa lämmitetty takkaa tämän jakson aikana tai joku muu toinen lämmönlähde? Vai onko talon eristeet ja ilmanvaihto erityisen energiatehokkaat?
-
Kiitos vastauksesta ;D.Kimmo_L
Talossa on tosiaan varaava tiilitakka sekä sauna oli eilen illalla käytössä (puulämmitteinen). Talossa on Vallox 150 Effect SE MLV VKL ilmanvaihtokone. Eristykseen on panostettu niin että maanvaraisen laatan alla on maapohjasta ylöstultaessa 100mm SPU levyä kahtena 50mm kerroksena sekä 100mm lattia styroksia myös kahdessa 50mm kerroksena. Katossa on sisäpuolella kauttaaltaan 50mm SPU levyä ja sen päällä 500mm ekovillaa. Seinät ovat villaa eristyspaksuudella 285mm. Lattialämmitystalo siis kyseessä. Odotan josko tulisi joku kovemman pakkasen ajanjakso taass eteläänkin niin pääsisi katsomaan logia sen aikana. Tämä oli ensimmäinen datan keruu eiliseltä ja ajattelin vain onko jotain pielessä kun muilla näyttää olevan enemmän käynnistyksiä kuin meillä. Toi käyttöveden delta tuntuu kaikilla olevan Niben suositusten alapuolella. Mistä se johtuu ja onko sillä edes väliä?
-
Takan ja saunan käyttö selittänee tuota pientä lämmitystä. Laita uudestaan arvot sitten, kun olisi kovat pakkaset (ja mielellään sellaisena päivänä, kun ei olisi takkaa tai saunaa käytetty).
Tämä oli ensimmäinen datan keruu eiliseltä ja ajattelin vain onko jotain pielessä kun muilla näyttää olevan enemmän käynnistyksiä kuin meillä. Toi käyttöveden delta tuntuu kaikilla olevan Niben suositusten alapuolella. Mistä se johtuu ja onko sillä edes väliä?
Ole vaan tyytyväinen pienestä käynnistysten määrästä :) Johtunee tällä kertaa tosin pääasiassa takan ja saunan käytöstä.
Käyttöveden deltasta Nibessä en oikein osaa sanoa. Minulla Stiebelissä on huomattavasti suurempi delta käyttöveden lämmityksessä. Perusrakenne Nibe 1245:ssä pitäisi olla samankaltainen kuin minun Stiebel WPC:ssä, mutta voihan niissä olla eroa kiertopumpun tehossa ja painehäviössä varaajakierukassa ja lämmönvaihtimessa.
Ei sinun tuostakaan huolissasi kannata olla; ihan mallikkaasti homma tuntuu toimivan sinun pumpussasi.
Ymmärsinkö oikein, että sinulla on 300 litran sähkövaraaja käyttövedelle tuon Niben 180 litraisen perässä? Olet sitten hyvin varautunut isompaankin kylpemiseen.
Minulla on vain Stiebelin sisäinen 175 litraa ja sekin on nelihenkisessä perheessä riittänyt ihan hyvin. (Myönnän, että on tullut todistettua sen loppuminenkin, kun kahdesta suihkusta on riittävän pitkään laskettu suihku täysillä. Normaalikäytössä riittää kyllä hyvin, myös isommalla vierasporukalla saunoessa, kun ei tarkoituksella tuhlaa mielettömästi vettä.)
Onko sinulla mitään mittaussysteemiä, että saisit mitattua tuon erillisen varaajan kuluttaman sähkön?
-
Hauskaahan tässä on se ettei meillä ole edes ammetta. Tuntuu että kaiken suhteen olen vähän ylimitoittanut niin kakkakaivossa, ilmanvaihdossa kuin lämpivän vedenkin suhteen.
Vasta hankin Fortumin kotinäytön seuratakseni sähkön kulutusta. Se ei tosin ihan vastaa tarvetta. Ajattelin hankkia pari langatonta mittaria Clas Ohlsonilta tai jostain juurikin kattilalle ja jollekkin vaihtelevalle laitteelle. Päivittäinen sähkönkulutus on heitellyt 28 ja 40 kWh:n välillä. Kuukausikulutus on kutakuinkin 1100 kWh. Sisältää kaiken käytön. Niinä päivinä kun vaimo pyykkää niin ollaan siellä yläpäässä.
-
Käyttöveden deltasta Nibessä en oikein osaa sanoa. Minulla Stiebelissä on huomattavasti suurempi delta käyttöveden lämmityksessä. Perusrakenne Nibe 1245:ssä pitäisi olla samankaltainen kuin minun Stiebel WPC:ssä, mutta voihan niissä olla eroa kiertopumpun tehossa ja painehäviössä varaajakierukassa ja lämmönvaihtimessa.
Ei sinun tuostakaan huolissasi kannata olla; ihan mallikkaasti homma tuntuu toimivan sinun pumpussasi.
Nibessä on oma säätönsä sekä käyttöveden teon aikaiselle kiertopumpun nopeudelle että lämmityksen aikaiselle kiertopumpun nopeudelle. Ja olisiko "säästö" sitten sellaisiin hetkiin, kun kompura ei käy jos pumpun tilaksi on valittu jatkuva. Niitä roplaamalla tuota deltaa saa halutessaan muutettua, mutta tuosta "optimaalisimmasta" on taidettu täällä käydä keskusteluakin ja olisiko niin, että joidenkin mittausten perusteella kannattaisi mennä tuolla pienemmällä deltalla..?
EDIT: Ja tietysti uusimmalla firmiksellä säätää niitä itsestään. Pitääkös Nibe automaattisäädölläkin tuon käyttövesideltan "suositusten" alapuolella, vai nostaako lähemmäs kymmentä?
-
Täällä ainakin käyttövesi delta on pienempi kuin Niben suositus, jos käyttää automaattisäätöä.
Tiedä sitten mikä on paras ajomalli, automaatti vai manuaali?????
typo edit.
-
Niben suositus KV-deltaksi on ns. manttelivaraaja - aikakaudelta ja tuo tieto on periytynyt Bruno taulukkoon.
Automaatti antaa hyvän lämmitystehon.
-
Kiitos kannanotoista. Taidanpa jättää säätämiset sikseen. Tosin tuon sähkövaraajan termostaattia voisin säätää vähän alemmaksi jotta saan paremman hyödyn maalämmöstä. Mitä mieltä olette?
Koneessa on uusin firmis ja tuo vuorokauden data jonka postasin aikaisemmin on uudella firmiksellä otettu (jos en väärin muista) ja automaattiasetuksella on tuo 5.5 käyttövesi delta.
-
Kiitos kannanotoista. Taidanpa jättää säätämiset sikseen. Tosin tuon sähkövaraajan termostaattia voisin säätää vähän alemmaksi jotta saan paremman hyödyn maalämmöstä. Mitä mieltä olette?
Kaikki käyttövesi tulee kuitenkin ensin maalämpövaraajan läpi, missä se lämpenee 5 --> 50-55 asteeseen? Ei tuolla juurikaan taida olla merkitystä kulutuksen kannalta lämpeneekö se vielä sähkövaraajassa muutaman asteen lisää vai ei, varsinkin jos sitten lähtevässä vedessä on vielä syöttösekoitusventtiili joka rajoittaa menevän lämmön esim 57 asteeseen. Itse pitäisin tuon sähkövaraajan "legionellaturvallisessa" lämmössä, eli noin 55-60 asteessa jatkuvasti. Toki jos oikein euroja haluaa säästää, niin voisihan varmaankin sähkövaraajan termostaatin laskea esim n. 50 asteeseen, jolloin sitä tarvittaisiin vain poikkeavan suuren kulutuksen aikana ns. apulämmityksenä. Onko käyttöveden kierto?
Meillä on rivitalokiinteistössä tuollainen sähkövaraaja pumpun kv-varaakan jälkeen käyttövesikierron hävikkiä ja "tulistusta" varten. Se on säädetty niin, että syöttöön tulisi jatkuvasti vähintään 57-asteista vettä. Sähkövaraajasta lähtee noin 62-63-asteinen vesi sekoitusventtiiliin. En ole huomannut merkittävää nousua tai laskua sähkölaskussa (7 asunnon vesikulutus) vaikka tuota sähkövaraajan termostaattia veivaisi 4-5 astetta suuntaan tai toiseen, puhutaan muutamista kilowattitunneista/vrk. Mutta testaamalla tuo selvinnee, toisaalta pumppua taas säästää kun sillä ei ihan tappiin aja noita käyttöveden lämpöjä vaan tekee "tulistuksen" sitten suoralla sähköllä. COP:n verran siinä häviää, mitä sähkövaraajalla vettä lämmittää.
-
Ei ole käyttöveden kiertoa laitettu. Taidanpa jättää moiset hienosäädöt tekemättä. Hyvinhän noi tuntuu rokkaavan noinkin.
-
Hei vaan kaikille.
Otin tuon Brunon excel tiedoston ja koitin katsella logi tietoja, jotkut arvot olivat aika hirvittäviä että toimiiko tuo excel tiedosto 2010 versiossa vai päivitänkö 2013 versioon.
Suurin kysymys merkki oli kun porattiin kaivo niin sieltä ei noussut yhtään vettä.
BT50 asennan keväällä eli nyt se ei ole käytössä.
Tässä vielä pumpun tietoja
1245-8, 170m porakaivo, ukv200.
Pumppu kerää logia kokoajan tikulle että seuraan nyt tarkemmin sitä.
-
Otin tuon Brunon excel tiedoston ja koitin katsella logi tietoja, jotkut arvot olivat aika hirvittäviä että toimiiko tuo excel tiedosto 2010 versiossa vai päivitänkö 2013 versioon.
Brunon Laskentataulukko.xlsm -tiedosto hakemistossa Komentojono (Excel 2013) toimii ainoastaan Excel 2013 sovelluksella.
Tiedosto ja komentojono löytyvät alla olevan Mittausdata-linkin takaa.
-
Hei vaan kaikille.
1245-8, 170m porakaivo, ukv200.
Pumppu kerää logia kokoajan tikulle että seuraan nyt tarkemmin sitä.
Asiallisesti kone käy ks. graafi.
Huilijaksot ovat jo -5C pakkasilla melko lyhyitä, eli kone ottanee pakkasilla vastuksia herkästi avuksi. Vastaako mitoitussuunnitelmaa ?
Käynnistyksiä on n. 22 / vrk ...tuo on lattialämmitystalon luokka, mutta lämmityspyynnin (43-44C) perustella on kysessä patterikohde.
Keruun delta oiva 3C ja lämmityksen delta n.7C.
-
Hei.
Liitteenä mitoitus laskelta, muistaakseni mitoitettiin 80%, päivitin officen 2013 versioon ja saan tuommoisen ihme herjan.
Talossa tosiaan pattereilla lämmönjako joka on tarkoitus uusia nyt keväällä, uudet linjat + radiaattorit.
Joko kaivo ei toimi tai sitten on muka liian pieni pumppu meidän tarkoitukseen jos se näyttää että kone käy jo pienillä pakkasilla turhan usein.
Onko jotain vinkkejä mitä voisin katsoa ja koittaa, suurin ongelma vaasassa on nyt ku ei meinaa olla pakkasia niin näkisi kunnolla miten se toimii -20 asteen pakkasila.
-
Liitteenä mitoitus laskelta, muistaakseni mitoitettiin 80%, päivitin officen 2013 versioon ja saan tuommoisen ihme herjan.
... pattereilla lämmönjako joka on tarkoitus uusia nyt keväällä, uudet linjat + radiaattorit.
... Joko kaivo ei toimi tai sitten on muka liian pieni pumppu meidän tarkoitukseen jos se näyttää että kone käy jo pienillä pakkasilla turhan usein.
Mitä tarkoitat mitoitettiin 80% ?
Mihin perustuu laskelman sähkönkulutus ?
Kulutukseen perustuva koneen mitoitus näyttäisi olevan täysitehoinen (4,6kW ja 8kW antaa 6+kW vielä kovilla lämmöillä).
Kerrotko kohteen perustiedot, niin saadaan yleiskuva.
Kun kone lämmittää, niin millä nopeudella keruupumppu käy ?
EXCEL: Missä tilanteessa saat tuon herjan?
-
Minkä verran suunnilleen täystehomitoitetun pitäisi sitten käydä tuommoisessa noin -7 asteen pakkasessa? Kun kuitenkin tuossa on vielä 25% lepoaikaa, niin ei taida ihan tapissaan vielä olla?
Onko puskuri tässä miten kytketty? Asteminuutteja muuttamalla saa lepojaksot (ja käyntijaksot) hieman pidemmiksi. Asteminuutit kuitenkin nousee ja laskee hieman nopeammin ilman tuota ulkoista menoanturia, kun puskurin tasaus käyntijakson alussa ja lataus käyntijakson jälkeen puuttuu välistä. Keruu ei kuitenkaan juurikaan enää jäähdy tuon ensimmäisen 10min jälkeen tulevan pudotuksen jälkeen, niin kaivo kestänee pidemmätkin käyntijaksot.
-
Minkä verran suunnilleen täystehomitoitetun pitäisi sitten käydä tuommoisessa noin -7 asteen pakkasessa? Kun kuitenkin tuossa on vielä 25% lepoaikaa, niin ei taida ihan tapissaan vielä olla?
Laskennallisesti noin 52-55% ajasta.
Lukemaan vaikuttavat mm. sijainti Suomen kartalla, asumislämpötila ja käyttöveden kulutus.
Nimimerkillä "vsaisolahti" on ilmeisesti jonkin verran vajaatehoinen lämmityslaite ja porakaivo hiukan alimittainen.
Niben sivujen mukaan (http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1245/) : F1245-8 Antoteho (B 0 /W 50) ** = 6,9 kW.
Nimimerkin tapauksessa tuo antoteho riittänee noin -15 C lämpötilaan saakka täystehoisena.
Tuossa lämpötilassa pumppu alkaa käymään jatkuvasti (100%) ja tätäkin kovemmilla pakkasilla tarvitaan jotain apulämpöä, jotta tuvan lämpötila ei ala laskemaan.
Jos yläpohjan päälle on mahdollista laittaa vaikkapa puhallusvilla noin 30 - 40 cm, saattaisi tuo pakkasraja nousta noin 2 - 3 astetta.
Vaasassa ei onneksi ole kovinkaan usein -20C pakkasia.
...
Jahas. Olinhan ymmärtänyt ihan väärin. Varmaankin lukihäiriö. Luulin tuon NIBE F1245 olevan jo käytössä.
Pyydän anteeksi mokaani!
-
Hei.
Tässä vanhasta postauksesta tiedot, tomppelin laskentaa en valitettavasti koneelta löytänyt.
"Tervehdys.
Tarvitsisin apua suunnittelussa, tarkoitus suorittaa lämmitysjärjestelmän uusiminen.
Nykyinen lämmitysjärjestelmä on varaavayösähkö, kokonaisvastusteho 27kW, varaajan tilavuus on 4m3 joten varaaja alkaa olemaan vaihtokunnossa
Talo on yksikerroksinen ja huoneistoala on 120 m2, lisäksi autotalli + lämminvarasto 45m2.
Talossa vesikiertoiset patterit, osa 2 kennoisia osa 1, tarkotus uusia ensivuonna verkosto + patterit.
Sijanti: Vaasa.
Rakennusvuosi 1974
Tilavuus: noin 540m3. (papereiden mukaan)
Sähkökokonaiskulutus 21 - 23 000 kWh joka sisältää 5 - 6500 kWh käyttösähköä.
Ilmanvaihto: huippari jota käytettään tarpeen mukaan,
Eli suuruusluokkaa porakaivolle ja pumpun koko?
Tällä hetkellä 2 tarjousta joissa molemmissa 7kW pumppu mutta porakaivon pituudessa 50m ero, eli toinen tarjoaa 120m(Bosh 5000 LW/M) ja toinen 170m(IVT greenline HE C7), lisäksi 100l puskuri / työsäilö.
Tarvittaessa voin liitteeksi laittaa pohpiirustuksen.
Kiitoksia vastauksista jo nyt."
Keväällä kun porattiin(suoraan kallioon) niin porauksen loputtua vettä ei tullut kaivosta, todennäköisesti vesi virtaa alempana koska talo on ns mäenpäällä.
Tuon lämmitykseen tarvittavan energian määrä oli vähän hakusessa koska hankittaessa olimme asuneet vasta vähän aikaa, sain suuntaa antavia viitteitä sähköyhtiöstä millaisia kulutuksia vanhoilla omistajilla on ollut.
Herja tulee kun painan tuota "Nouda uusi data tiedostosta", tosiaan 2013 office paketin ostin koska Bruno kertoi että se toimii vain 2013 versiolla.
-
Sijanti: Vaasa.
Rakennusvuosi 1974
Tilavuus: noin 540m3. (papereiden mukaan)
Sähkökokonaiskulutus 21 - 23 000 kWh joka sisältää 5 - 6500 kWh käyttösähköä.
Ilmanvaihto: huippari jota käytettään tarpeen mukaan,
Eli suuruusluokkaa porakaivolle ja pumpun koko?
Tein nyt kokonaan uuden laskelman antamiesi rakennustietojen pohjalta ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Tuo lämmityssähkön kulutus tuntuu epätodellisen pieneltä.
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava.
Minulla ei ole riittäviä tietoja rakennuksesta, jotta voisin väittää laskelman olevan oikein.
-
Hei.
Päivitin tuossa sähkönkulutus tietoja omaan excel taulukkoon, liitteenä kulutustaulukko.
Soitin tuossa asennuksesta vastaavalle firmalle ja katsotaan tässä mitä tehdään.
Ei auta kun odotella pakkasia jolloin näkisi toiminnan paremmin.
Mukaus: Käyttäjä laski vuosikulutukseen vuosi luvut, korjattu.
-
Minkä verran suunnilleen täystehomitoitetun pitäisi sitten käydä tuommoisessa noin -7 asteen pakkasessa? Kun kuitenkin tuossa on vielä 25% lepoaikaa, niin ei taida ihan tapissaan vielä olla?
Laskennallisesti noin 52-55% ajasta.
Lukemaan vaikuttavat mm. sijainti Suomen kartalla, asumislämpötila ja käyttöveden kulutus.
Nimimerkillä "vsaisolahti" on ilmeisesti jonkin verran vajaatehoinen lämmityslaite ja porakaivo hiukan alimittainen.
Niben sivujen mukaan (http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1245/) : F1245-8 Antoteho (B 0 /W 50) ** = 6,9 kW.
Nimimerkin tapauksessa tuo antoteho riittänee noin -15 C lämpötilaan saakka täystehoisena.
Tuossa lämpötilassa pumppu alkaa käymään jatkuvasti (100%) ja tätäkin kovemmilla pakkasilla tarvitaan jotain apulämpöä, jotta tuvan lämpötila ei ala laskemaan.
Jos yläpohjan päälle on mahdollista laittaa vaikkapa puhallusvilla noin 30 - 40 cm, saattaisi tuo pakkasraja nousta noin 2 - 3 astetta.
Vaasassa ei onneksi ole kovinkaan usein -20C pakkasia.
...
Jahas. Olinhan ymmärtänyt ihan väärin. Varmaankin lukihäiriö. Luulin tuon NIBE F1245 olevan jo käytössä.
Pyydän anteeksi mokaani!
Pumppu on käytössä, olen laittanut liitteeksi yhden logi tiedoston.
-
Sinulla ei ole asennettu käyttöön BT25. Se mittaisi menovedenlämpötilan puskurivaraajan jälkeen.
Anturi pitäisi tulla puskurivaraajan mukana.
Tämä selittää käynnistysten runsaan määrään.
Jollain toisella oli sama tilanne ja aiheesta oli jokin aika sitten kirjoittelua tällä foorumilla.
Muistaakseni siinä isonnettiin ensin asteminuutteja reilusti ja myöhemmn asennettiin BT25. Lopputulos on sama, mutta mittaus on aina mittaus.
Onko sisälämpötila sama kuin ennen maalämpöä, eli onko kulutus suurentunut?
Kulutustaulukon mukaan maalämpö on pudottanut talvikuukausien energiankulutustasi n. 60% (minulla samaa suuruusluokkaa).
Kuinka paljon kone on käyttänyt tähän mennessä lisävastuksia ?
Mitoituslaskelman (NIBE) mukaan koneesi pitäisi olla täysitehoinen.
Laskelma perustuu mitattuun energian kulutukseen ja ei voi olla ihan pielessä.
2013 oli n. 10% lämpimämpi kuin keskiarvovuosi.
EXCEL: Käytän vanhempaa versiota (2007) ja tuon lokin tiedot siihen Notepadin ja toisen excel-taulukon kautta "copy-paste menetelmällä".
Laita yv, jos haluat taulukkoni.
-
Terve vaan tasapuolisesti. Kone hyräytetty käyntiin ja hieman dataa laitettu logiin.
Sen verran konetta säädellyt että asteminuutit on -200 ja lisäys -600 ja käyttövesi asennossa säästö.
Exeliä ei taida edes koneesta löytyä joten jeesiä pyydettäis taulukointiin jne
Rinnetalo vm 1995 lattialämmitys ja betoni laatta molemmissa kerroksissa. Kellari betonielementeistä ylä osa tiilivuoraus puurunko.
Nibe 1145 8 kw ja vpb300 varaaja. Kaivon kokonaissyvyys 180 m maaporausta 3 m
-
Terve vaan tasapuolisesti. Kone hyräytetty käyntiin ja hieman dataa laitettu logiin.
Laitahan lokia näytille, niin katsellaan sitä porukalla....
-
Terve vaan tasapuolisesti. Kone hyräytetty käyntiin ja hieman dataa laitettu logiin.
Asiallisesti käy
-
Miltäs muuten vaikuttaa riittääkö tehot kun alkaa pakkasta tulemaan. Kannattaako muuten muuttaa asteminuutteja kun aika pitkät nuo kompuran käyttöajat?
Sitten piti vielä kysästä että onko ihan normaalia että lämmityksessä menevä lämpö on laskennallista lämpötilaa suurempi.
Eli lähtevä noin 31 astetta ja laskettu menolämpötila 27 astetta
-
Miltäs muuten vaikuttaa riittääkö tehot kun alkaa pakkasta tulemaan.
Kannattaako muuten muuttaa asteminuutteja kun aika pitkät nuo kompuran käyttöajat?
Sitten piti vielä kysästä että onko ihan normaalia että lämmityksessä menevä lämpö on laskennallista lämpötilaa suurempi.
Eli lähtevä noin 31 astetta ja laskettu menolämpötila 27 astetta
Tehot... Nyt, vajaa -10C pakkasilla, sulla kone huilaa yli 50%, niin hyvältä näyttää tehon riittävyys.
Asteminuutit ... Jos lämpötila tuvassa ei huoju, niin en pienentäisi.
Menoveden lämpötilan vaihtelu .... On ihan normaalia.
Nibe F1145 kaltainen on/off pumppu säätää menoveden lämpötilan keskimäärin oikeaksi.
Eli se kyllä tietää joka hetki minkä lämpötilaista vettä tupa tarvitsee (käyrän, ulkolämpötilan ja sisälämpötilan perusteella), mutta sillä ei ole portaatonta säätömahdollisuutta teholle, niin se katkoo käyntiä ja pitää menoveden siis keskimäärin oikeana.
Liitteenä olevasta kuvasta näet kuinka menovesi välillä ylittää ja välillä alittaa lasketun arvon.
Jos pienentäisit asteminuuttilukua, niin menoveden ja Calc Supplyn ero pienenisi. Tällöin kone myös alkaisi käynnistymään useammin ja koska käynnistykset kuluttavat konetta enemmän kuin käyminen niin kone kuluu nopeammin.... siis jonkinlaista optimointia koneen keston suhteen.
-
Eli se kyllä tietää joka hetki minkä lämpötilaista vettä tupa tarvitsee (käyrän, ulkolämpötilan ja sisälämpötilan perusteella)
Korjataan sen verran tätä, että sisälämpötilalla ei ole mitään merkitystä, jos ei ole otettu erikseen käyttöön ohjausta sisälämpötila-anturin mukaan. Defaultisti ohjaukseen käytetään ainoastaan ulkolämpötilaa, josta lasketaan käyrän ja korjauksen (kämpökäyrän muutos) mukaan laskettu menolämpötila.
-
Korjataan sen verran tätä, että sisälämpötilalla ei ole mitään merkitystä, jos ei ole otettu erikseen käyttöön ohjausta sisälämpötila-anturin mukaan. Defaultisti ohjaukseen käytetään ainoastaan ulkolämpötilaa, josta lasketaan käyrän ja korjauksen (kämpökäyrän muutos) mukaan laskettu menolämpötila.
Asialla jota ei mitata on vaikea säätää ;)
Kysyjällä ja monella muulla on sisälämmön mittaus ja sen tarkoitus on hienosäätää.
Jos joltain tuo mittaus puuttuu, niin en pitäisi sitä mitenkään oletusarvoratkaisuna, pikemminkin karvalakkiversiona ;)
-
Asialla jota ei mitata on vaikea säätää ;)
Kysyjällä ja monella muulla on sisälämmön mittaus ja sen tarkoitus on hienosäätää.
Jos joltain tuo mittaus puuttuu, niin en pitäisi sitä mitenkään oletusarvoratkaisuna, pikemminkin karvalakkiversiona ;)
Siis täh? Sisälämmön mittaus ja sen käyttäminen lämmityksen säätämiseen on kaksi eri asiaa. Kyllä varmasti useimmilla on sisäanturi kytkettynä ja sisälämmön tieto tulee pumpulle, mutta sitä ei mitenkään käytetä lämmityksen säätämiseen jos ei niin erikseen ole päätetty. Eikä sitä suositellakkaan edes käytettäväksi lattialämmityksen kanssa.
-
Ensimmäinen logitus pumpulta, voisiko joku katsoa mitä siellä tapahtuu? Pitää perehtyä Brunoon kun ehdin. Lisätietoa lämmityskohteesta löytyy täältä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5660.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5660.0)
-
Ensimmäinen logitus pumpulta, voisiko joku katsoa mitä siellä tapahtuu? Pitää perehtyä Brunoon kun ehdin. Lisätietoa lämmityskohteesta löytyy täältä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5660.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5660.0)
Asiallisesti käy.
Asteminuutteja voinee lisätä, kunhan asumismukavuus ala kärsiä... vähentää käynnistyksiä.
Keruun delta on suurehko, jos kone on automaatilla (kohteessa onkin syvä kaivo, eli pumppu taitaa ajaa 100%).
Keruu antaa melkein 5C käyntijakson lopullakin, hyvä asia.
-
Tuli mieleen tuosta jallan talosta että kun minimi menolämpötila on asetettu 28 astetta niin kompura taitaa käynnistyä vaikka asteminuutit ei ole vielä käynnistysrajassa -120? Eli vaikka asteminuutteja isontaisi ei käyntiaika pitenisi? Kompressorin käyntiaika on kumminkin vain 27 minuuttia.
Lämmitysveden pyyntö minimi 29.2 astetta on hyvin lähellä sitä alinta menolämpötilaa 28 astetta. En ole oikein perillä kuinka tuo niben ohjelmisto sitten tässä tapauksessa toimii.
-
Näyttäisi asteminuutit ohjaavan ainakin tässä lokissa käyntiä, mutta huomio silti asiallinen.
Menolämpötila laskee 26,2C.
EDIT : Olisko se vaan niin, että kone ei käytä alempaa CalcSupply arvoa kuin 28C.
Jala:lla on hyvä/syvä kaivo, saa hyvät lämmöt.
Automaattisesti nopeuttaan säätävät pumput on vähentänyt lokien seuraamista ja Bruno - taulukoiden kanssa puljaamista.
Mutta kyllä niilläkin on omat arvonsa koneen toiminnan ja parempien käyntiarvojen ymmärtämisessä.
-
Näyttäisi asteminuutit ohjaavan ainakin tässä lokissa käyntiä, mutta huomio silti asiallinen.
Menolämpötila laskee 26,2C.
EDIT : Olisko se vaan niin, että kone ei käytä alempaa CalcSupply arvoa kuin 28C.
Menee juuri noin, eli asteminuutteja laskee tuon menolämmön perusteella, mutta laskettu meno ei koskaan laske alle tuon 28 vaikka ulkona olisi kuinka lämmin. Tuo vaatii jo jonkinkokoisen puskurivaraajan jos meinaa lämpöisemmillä keleillä selvitä ilman pätkäkäyntiä, tai sitten vaihtoehtoisesti täytyy muistaa käynnistysrajaa laskea reippaasti enemmän pakkaselle.
-
Kiitos kommenteista, automaatilla tosiaan ajellaan. Laitetaan tähän nykyiset asetukset mitkä oli tuolla toisessa langassa:
-Lämpötila -1
-Lämpökäyrä 4, 0 asteen kohdalla nostettu pykälä
-Menoveden lämmön minimi nyt 29
-Asteminuutit -120
Hyvä huomata että kaivo toimii, onneksi tuli lueskeltua foorumia ja otettua vinkit tosissaan, ei tullut alimitoitettu kaivo, kiitos vaan kaikille. Voisin koittaa lisätä asteminuutteja, lämmöt eivät ainakaan nyt seilaa yhtään. Olisiko sopiva kokeilu -140 vai enemmän?
-
Kokeilin Bruno taulukkoa samalla logilla, ei täsmänneet arvot noihin mitä nimim maalämmittää postasi. Osa arvoista on vähän sinne päin, mutta esim käynnistysten määrä on 185 vrt 19? Excel 2013 on käytössä.
Kokeilin myös javapohjaista sovellusta, käynnistyy mutta kun logitiedosto pitäisi valita ja valittuna on all files, niin ainuttakaan tiedostoa ei näy.
Nostin asteminuutit -170:n ja logitus on päällä, on sopivasti vielä vähän pakkasta niin näkee onko vaikutusta.
-
Tarkasta että sulla on samat sarakkeet lokissa ja Bruno - taulukossa.
-
Kokeilin Bruno taulukkoa samalla logilla, ei täsmänneet arvot noihin mitä nimim maalämmittää postasi. Osa arvoista on vähän sinne päin, mutta esim käynnistysten määrä on 185 vrt 19? Excel 2013 on käytössä.
Jos olet yrittänyt ajaa tiedostoa Laskentataulukko.xlsm saattaa ongelmana olla myös Microsoftin joulukuun 2014 Win-päivitys, joka oli buginen ja sai mm. makrot sekaisin.
Uudemmat päivitykset ovat korjanneet asian. Kannattaa siten varmistaa, että Win on ajan tasalla.
-
Kokeilin Bruno taulukkoa samalla logilla, ei täsmänneet arvot noihin mitä nimim maalämmittää postasi. Osa arvoista on vähän sinne päin, mutta esim käynnistysten määrä on 185 vrt 19? Excel 2013 on käytössä.
Kokeilin myös javapohjaista sovellusta, käynnistyy mutta kun logitiedosto pitäisi valita ja valittuna on all files, niin ainuttakaan tiedostoa ei näy.
Nostin asteminuutit -170:n ja logitus on päällä, on sopivasti vielä vähän pakkasta niin näkee onko vaikutusta.
Javakilkkeessä valitaan hakemisto jossa logitiedostoja, siksi ei yksittäistä tiedostoa näy. Vähän hämäävä.. myönnän ::)
-
Moi....mitenkä tuo mittausdatasivu jossa on tuo ympyrägrafiikka saadaan esim. mun näyttöön tai tänne analyysiin? Riittääkö vaan tikku koneen etupaneeliin muutamaksi päiväksi ja sitten koneen usbiin, vai pitääkö asennella jotakin ohjelmistoja jostakin, kiitos. Voisin yrittää oman koneen tietoja urkkia kans..
-
Tarvitaan Excel-ohjelma ja Bruno - taulukko (linkki löytyy tältä sivustolta).
Tikku koneeseen ja keruu 1 minuutin välein on hyvä.
Tikulle syntyy 1 loki per vuorokausi.
Loki "excel-koneeseen" ja siirto Bruno - taulukkoon.
Toki jonkin verran excel kokemusta on hyödyksi, mutta kaiken tuon kyllä oppii.
Bruno taulukoita on eri versioita ja kannattaa sen suhteen tarkkana.
Koneesi lokissa ja Bruno - taulukossa on oltava sama määrä sarakkeita.
-
Windowsissa (Win 7) uusimmat päivitykset ja muutenkin pitäisi kaikki olla ajan tasalla, ei vaan onnistu taulukon teko, työkoneella kyllä sain arvot oikein. Javapohjaisella koitin myös valita hakemiston jossa logit on, logit kyllä haetaan ilmoituksen mukaan mutta dataa ei tule näkyviin. Liitteenä uusin logit -170 asteminuuteilla, jos taas joku viitsisi vilkaista, yritän saada systeemit pelaamaan niin että onnistuu itsekin katselu. Eilisen logi oli 130kb joten sitä en saa liitettyä.
-
Windowsissa (Win 7) uusimmat päivitykset ja muutenkin pitäisi kaikki olla ajan tasalla, ei vaan onnistu taulukon teko, työkoneella kyllä sain arvot oikein. Javapohjaisella koitin myös valita hakemiston jossa logit on, logit kyllä haetaan ilmoituksen mukaan mutta dataa ei tule näkyviin. Liitteenä uusin logit -170 asteminuuteilla, jos taas joku viitsisi vilkaista, yritän saada systeemit pelaamaan niin että onnistuu itsekin katselu. Eilisen logi oli 130kb joten sitä en saa liitettyä.
Missä menee vikaan kotikoneella?
Liitteen loki on liian lyhyt. Sitä ei ole mieltä analysoida.
-
Toimiiko Bruno ja mittausdatan analysointi OpenOfficella (ei ole exceliä kotikoneilla)?
Pitänee laittaa kirjattuja tietoja ja koneen säätöjä tänne jokupäivä kunhan kerkeen. On siellä ainakin valikkotietoja joihin tartteis selvennyksiä kokeneemmilta
käyttäjiltä. Kiitos tiedoista.
-
https://www.dropbox.com/s/btzbhb5fmsq9das/150215-1.LOG?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/btzbhb5fmsq9das/150215-1.LOG?dl=0) tuolla olisi isompi file.
Pieleen menee siinä, kun yritän noutaa uutta dataa tiedostosta, tulee runtime error 1004. Tällä päivittyi työkoneella arvot oikein.
-
https://www.dropbox.com/s/btzbhb5fmsq9das/150215-1.LOG?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/btzbhb5fmsq9das/150215-1.LOG?dl=0) tuolla olisi isompi file.
Pieleen menee siinä, kun yritän noutaa uutta dataa tiedostosta, tulee runtime error 1004. Tällä päivittyi työkoneella arvot oikein.
Oletko yrittänyt kopioida tiedot toisesta excel-taulukosta ?
Minä teen näin pysyvästi.
-
.... tuolla olisi isompi file.
Hiukan on käynti muuttunut
-
Kiitos taas, vieläkin voisi pudottaa asteminuutteja, mukavuus ei ole ainakaan vielä kärsinyt. Yritin kopioida tiedot toisesta taulukosta, vieläkin oli joku riviheitto. Eiköhän tämä kohta onnistu...
-
Kiitos taas, vieläkin voisi pudottaa asteminuutteja, mukavuus ei ole ainakaan vielä kärsinyt. Yritin kopioida tiedot toisesta taulukosta, vieläkin oli joku riviheitto. Eiköhän tämä kohta onnistu...
Voisi pudottaa, mutta mukavuudesta ei kannata tinkiä.
Tsemppiä opetteluun ;)
-
Pieleen menee siinä, kun yritän noutaa uutta dataa tiedostosta, tulee runtime error 1004. Tällä päivittyi työkoneella arvot oikein.
Sama runtime error tulee työkoneella mutta taulukkoon tulee oikeat arvot. Töissä Excel 2010.
-
Mulla tulee toi sama runtime herja.. hätäpäissäni korjasin kommentoimalla makrosta nuo mun järjestelmälle virheelliset kommentin tyhjäksiasetukset kokonaan pois. Ajatus oli tutkia tilanteeseen parempikin korjaus, mutta tuolla olen päässyt tähän asti.
-
Kohtalaisen pieni vaikutus vaikka on -50 asteminuuttia lisätty. Käyntiaika on pidentynyt 3 minuuttia 10 sekunttia. Paljon isompi ero on tullut tuohon lepoaikaan 21 minuuttia lisää. Ulkolämpötilassa ei kovin suurta eroa 1.3 astetta.
Käynnistysten määrä on alentunut kuitenkin reilu 10%.
-
Mitenkäs tämän brunotaulukon muodostus onnistuu?
Ei ole huoneanturia käytössä?
https://www.dropbox.com/s/dtzf1d2vdr22761/150216-1.LOG?dl=0
-
Mitenkäs tämän brunotaulukon muodostus onnistuu?
Tältä näyttää.
Viisi lämmitysjaksoa vuorokaudessa, iso varaaja tekee tehtävänsä.
Kolme käynnistystä käyttövedelle.
Minuutin välein loggaus riittää normaaliin analysointiin, nyt 5 sek välein.
Laita YV:ssä sähköpostiosoitteesi niin lähetän sulle Bruno taulukon, jotta voi itse katsella.
-
Mitenkäs tämän brunotaulukon muodostus onnistuu?
Asteminuuttilaskenta törmää säännöllisesti ylärajaan (100GM).
Ison varaaja "ilo".
Kannattanee pohtia olisiko käynnistysrajaa hyvä muuttaa nykyisestä 60GM:stä pienemmäksi.
Etuja voisi olla : GM laskenta toimisi ja käynnistykset tuskin lisääntyy, koska käyttövedet tulisi tehtyä lämmitysjaksoilla.
Nyt pelkkää käyttövettä tehtiin 10 minuutin erillispörähdyksellä.
-
Täällä lämmittää käyttövettä jokaisen lämmitysjakson lopuksi. Asetus on ollut 38-40 -> 44. Lämmittää jotain pari minuuttia.
Käyttöveden "lisälämmitysrajaa" ohjaa asetus "Pros.ero.kompr" (tai jotain siinnepäin).
Sen oletusarvo on 1C, meillä nyt maximi 4C ja kone lisälämmittelee käyttövedet noin joka 2-3 lämmitysjaksolla näillä välikeleillä.
Oletusarvolla se lämmitteli käyttövedet melkein jokaisen lämmitysjakson lopuksi, hyvä tuokin, mutta meille riittää max-arvo.
-
Windowsissa (Win 7) uusimmat päivitykset ja muutenkin pitäisi kaikki olla ajan tasalla, ei vaan onnistu taulukon teko, työkoneella kyllä sain arvot oikein. Javapohjaisella koitin myös valita hakemiston jossa logit on, logit kyllä haetaan ilmoituksen mukaan mutta dataa ei tule näkyviin. Liitteenä uusin logit -170 asteminuuteilla, jos taas joku viitsisi vilkaista, yritän saada systeemit pelaamaan niin että onnistuu itsekin katselu. Eilisen logi oli 130kb joten sitä en saa liitettyä.
Ilmeisesti otat USB tikun vain pois Nibestä ilman logituksen lopettamista. Lopeta loggaus hallitusti USB valikosta ottamalla täppä pois kohdasta "kirjaus/aktivoitu" ennen tikun irrottamista. Siten logit ovat täysmittaisia ja rivit ehjiä. Laitoin uudempaan javakilkutinversioon tarkistuksen tuosta vajaasta rivistä.
-
Ilmeisesti otat USB tikun vain pois Nibestä ilman logituksen lopettamista. Lopeta loggaus hallitusti USB valikosta ottamalla täppä pois kohdasta "kirjaus/aktivoitu" ennen tikun irrottamista. Siten logit ovat täysmittaisia ja rivit ehjiä. Laitoin uudempaan javakilkutinversioon tarkistuksen tuosta vajaasta rivistä.
Hyvä huomio, olin napannut tikun lennossa irti. Ei vaan auttanut vieläkään, samat kuviot edelleen. Mutta nyt tällä logilla vaikuttaisi javasysteemi toimivan, voisiko joku varmistaa että tuli oikeat arvot?
https://www.dropbox.com/s/fixol402ejzt33v/17.2.2015.jpg?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/fixol402ejzt33v/17.2.2015.jpg?dl=0)
https://www.dropbox.com/s/frax5n4z1zkl501/150217-1.LOG?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/frax5n4z1zkl501/150217-1.LOG?dl=0)
-
.. voisiko joku varmistaa että tuli oikeat arvot?
Tältä näyttää Brunolla
-
Kiitoksia, näyttää täsmäävän. Mites tuo käyttöveden delta, pitääkö asialle tehdä jotakin?
-
Kiitoksia, näyttää täsmäävän. Mites tuo käyttöveden delta, pitääkö asialle tehdä jotakin?
Niinpä näyttää.
KV delta suositus lienee jostain manttelivaraaja aikakaudelta.
En koskisi tuohon.
-
Hei,
apua arvostettaisiin. :o
Nyt kun maalämpö (Nibe 1245-10 / 200m kaivo) on rullannut meillä vuoden, aloin tarkistelemaan sähkönkulutusta. Järkytyksekseni kulutus viime vuodelta oli 25 MWh, josta lämmityksen osaksi arvioisin 2/3 tai 16 MWh. Muunmoassa viime tammikuussa kun oli kylmää niin taisi sähköä mennä 5 MWh jo yksistään. Kokeilinpa siis tökätä tikun koneeseen ja hakea dataa ulos jos siitä vaikka näkisi onko kone väärin säädetty vai onko meillä vain järjetön lämmöntarve.
Koitin ajaa uusimmalla Brunon xls ja komentojonolla tiedoston kasaan, mutta minusta tuo koneeni ei tallenna mm. käynnistyksiä joten en saa siitä irti kaikkea. Ohessa kuitenkin osa datasta (se tuli kahdessa filussa), jos vaikka joku suoraan näkisi onko minulle joku säätö vialla. Olisin laittanut tuon kuvaajankin minkä sain brunosta irti, mutta koko oli liian suuri.
-
Nyt kun maalämpö (Nibe 1245-10 / 200m kaivo) on rullannut meillä vuoden, aloin tarkistelemaan sähkönkulutusta. Järkytyksekseni kulutus viime vuodelta oli 25 MWh, josta lämmityksen osaksi arvioisin 2/3 tai 16 MWh. Muunmoassa viime tammikuussa kun oli kylmää niin taisi sähköä mennä 5 MWh jo yksistään. Kokeilinpa siis tökätä tikun koneeseen ja hakea dataa ulos jos siitä vaikka näkisi onko kone väärin säädetty vai onko meillä vain järjetön lämmöntarve.
Vaikuttaisi siltä, että pumpun teho ei riitä ja kone ilmeisesti ottaa sähkövastukset käyttöön.
Vastuskäytöstä johtuu suuri sähkön kulutus.
Ulkolämpötilalla noin +/- 0 C pitäisi pumpun käydä noin 40 % ajasta. Nyt käy ilmeisesti enemmän.
-
Hei,
apua arvostettaisiin. :o
Bruno tilastot on tällaiset... näin aluksi.
Kerro vähän kohteesta lisää.
Ohjelma kannattanee päivittää, niin menee pumppujen nopeudet "automaattisesti" paikalleen.
Melko paljon kone käy nollakeleillä.
EDIT : Katso koneesta käynnistykset ja tunnit sekä lisäyksen tiedot ja laita näytille.
EDIT2: Kyllä loki on ihan kelvollinen.
EDIT3: Onko tropiikkilämpötilat tuvassa ?
EDIT4: Keruun delta on suurehko, mutta sulla on syvä kaivo niin tuohon tyytyminen.
EDIT5 ja OLETUS: Sulla ei ole ulkoista pumppua eikä puskurivaraajaa, jos näin on niin lämmönjakopummpu pysähtyy kompuran kanssa ja asteminuuttilaskenta ei saa oikeaa tietoa tupaan menevän veden lämpötilasta. ... Selittää varsin suurta käynnistysten määrää.
EDIT6: Millä nopeudella pumput on säädetty?
-
Hei,
apua arvostettaisiin. :o
Nyt kun maalämpö (Nibe 1245-10 / 200m kaivo) on rullannut meillä vuoden, aloin tarkistelemaan sähkönkulutusta. Järkytyksekseni kulutus viime vuodelta oli 25 MWh, josta lämmityksen osaksi arvioisin 2/3 tai 16 MWh. Muunmoassa viime tammikuussa kun oli kylmää niin taisi sähköä mennä 5 MWh jo yksistään. Kokeilinpa siis tökätä tikun koneeseen ja hakea dataa ulos jos siitä vaikka näkisi onko kone väärin säädetty vai onko meillä vain järjetön lämmöntarve.
Koitin ajaa uusimmalla Brunon xls ja komentojonolla tiedoston kasaan, mutta minusta tuo koneeni ei tallenna mm. käynnistyksiä joten en saa siitä irti kaikkea. Ohessa kuitenkin osa datasta (se tuli kahdessa filussa), jos vaikka joku suoraan näkisi onko minulle joku säätö vialla. Olisin laittanut tuon kuvaajankin minkä sain brunosta irti, mutta koko oli liian suuri.
Pumppusi olisi tuolla 16 MWh:n kulutuksella käynyt yli 17h vuorokaudessa vuoden JOKAISENA päivänä, mikä ei ole mahdollista pelkällä kompressorilla. Sähkövastukset tullevat siis liian helposti mukaan. Ota nyt ne ainakin ihan ekaksi pois ja sitten vasta päälle jos kämpässä ei tarkene. Käyttösähköäkin menee aika paljon. Kannattaa laittaa joku energiakulutusmittari talon pääsyöttöön esim: http://www.clasohlson.com/fi/Langaton-sähkönkulutusmittari-Efergy-e2/36-4500 (http://www.clasohlson.com/fi/Langaton-sähkönkulutusmittari-Efergy-e2/36-4500) ja vähän tutkailla mitä mikin kuluttaa.
-
Bruno tilastot on tällaiset... näin aluksi.
Kiitos maalämmittää! Vaikka en ihan tumpelo olekaan excelin kanssa niin en saanut tuota yhteenveto sivua tulostumaan, kun minulle tuli vain #REF virheitä taulukkoon. Kuten kirjoitin, käytin tuota uusinta komontojonollista (.bat) tiedostopohjaa. Millä xls versiolla sinä sait tuosta datasta irti nuo käyntiajat yms irti? Minusta tuossa raaka-datassa ei ole esim. noita käynnistyksiä ollenkaan?
Kerro vähän kohteesta lisää.
- Rakennusvuosi 1953, sijaintipaikka Tampere.
- Rakenne puurakenteinen, purueristetty ja ulkopuolelta tuulensuojalevyillä lisäeristetty. Ikkunat ovat uudet 3-kerros lasit korvausilmaventtiileillä ja uudet ulko-ovet.
Talossa 3 kerrosta; kellari (60 kerros.m2 / 107 rakennus.m2) osittain maanalla, 1 krs. (100/107m2) ja 2 krs. (60/107m2). Kerros ja rakennus.m2 eroavat, koska kellarissa on mm. lämmittämätön autotalli ja yläkerrassa lapetiloja. - Lämmitettävä kerrosala on noin 220 m2 ja tilavuus noin 500 m3. Koko ala lämmitetään vesikiertoisella lattialämmityksellä!
- Talossa on lisäksi uusi varaava takka, viime vuonna poltimme vain noin 1 i-m3, sekä lisäksi huippuimuri ilmanvaihtoon ilman LTO
- MLPn käynnistykset/käyntiaika/jostakv ja lisäykset 1.8.13 - 19.2.15 (7834/6632/687 ja 539) ja 18.1.15 - 19.2.15 (410/636/43 ja 26)
- Lattialämmityksessä on ulkoinen kiertovesipumppu (Wilo) joka käy koko ajan, mutta ei puskurivaraajaa.
- pumput on säädetty nestekierto 75%, kiertovesipumppu käyttövesi 50% lämmitys 90 % säästö 80%
Ei meillä täällä mitään tropiikkilämpöjä ole, tuollainen 20+C lämpö että takkaa ei tarvitse poltella kuin -10 pakkasasteen jälkeen, kun halutaan reippaasti lämpöä. Mutta minustakin tuo kone käy aika paljon näin nollakelillä, en tiedä onko minulla joku asetus liian vinksallaan vai onko pumppu liian pieni kuten tomppeli arveli? Mitä tarkoitit tuolla päivittämisellä? Laitaisin tuolta Nibeltä uusimman softan ja antaisin koneen päivittää itsensä? Voisiko se jo parantaa tilannetta?
Vaikuttaisi siltä, että pumpun teho ei riitä ja kone ilmeisesti ottaa sähkövastukset käyttöön.
Vastuskäytöstä johtuu suuri sähkön kulutus.
Ulkolämpötilalla noin +/- 0 C pitäisi pumpun käydä noin 40 % ajasta. Nyt käy ilmeisesti enemmän.
Tomppeli, sinä autoit ystävällisesti kun pohdin pumpun mitoitusta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4779.msg55147#msg55147). Tuolta threadista puuttuu nuo laskelmasi, mutta lähtökohdat olivat samat kuin laitekauppiaallakin, eli lämmöntarve 35 MWh/a. Sinä laskit tehontarpeeksi (MLP koko) 12 kW ja 220 m kaivo. Tuo asennettu 10 kW laite saattoi olla virhe meiltä, mutta ajatus oli tuolloin että osatehomitoitetaan laite. Suuren osan vuodesta lämpötila on kuitenkin >0C, jolloin 10 kW pitäisi hyvin riittää. Mitä olen seuraillut niin lämpötilan laskiessa tuonne -10C tuntumaan pumppu ottaa ensimmäisen 3 kW vastuksen käyttöön ja -30C laite huutaa jo halleluujaa kaikilla tehoillaan.
Mitä olen sähkönkulutusta seuraillut, niin lämpötilan vaihtuessa 0C -> -10C tuplaantuu sähkönkulutus. Toki meillä on muutama sähköpatteri eteisessä yms. jotka tuovat tuohon lisänsä, mutta es. tammikuussa kun olimme poissa kotoa ja kaikki patterit olivat pois kytkettynä vei talo 0C 45 kWh/päivä ja -12C 120 kWh/päivä. Tuo 75 kWh pitää tässä tilanteessa tulla MLPn sähkövastuksista (3 kW). Minua ei haittaa käyttää vastuksia kun lämpötila laskee alle -10C vaikka 30 vrk. vuodessa (tuo olisi vasta 2250 kWh) mutta männä vuonna tuo 5 MWh tammikuussa kun oli -30 pitkään oli aika paljon.
Suurimpana kysymysmerkkinä minulla onkin: kun pumppua suunnitellessa lähdettiin 8-10 MWh vuosikulutuksesta (sähkö) lämmitykseen, menee sitä nyt lähes 100 % enemmän. Onko syynä huonot asetukset, liiallinen lämmönkulutus, vai?? Ei kai pumppukaan pysty rajojaan enemmän sähköä kuluttamaan (2 kW kompura 100% käynnillä olisi tuon 17 MWh)?
Käyttösähköäkin menee aika paljon. Kannattaa laittaa joku energiakulutusmittari talon pääsyöttöön
Olet varmasti oikeassa Sailor, jos tuohon saa useamman syötön niin voisi seurata muutamaa pistorasiapiiriä ainakin lisäksi niin saisi kunnolla tietoon käyttösähkön määrä ja kulutuspisteet.
-
Olisiko jarnon talo tuossa?
On, siinähän se. Ja kyllä, ilmavuotoja taloon on monista kohdista erityisesti keskikerroksessa.
Sen pumpun onjelmiston voisi päivittää. Olisiko 100l puskuri ja asteminuutit -60? Eikä ole sitä ulkoista dt25 lämpöantiria pattereiden menoputkessa? Voi johtua noista seikoisa nuo käynnistysmäärät. Onko pattereiden termostaatteja koitettu avata? Voi olla että maalämpöpumppu on vähän liian pienitehoinen.
Lämmitysveden pyyntö ei ole kyllä kauhean iso. Mutta käyntiaika on iso.
Pitää perehtyä pumpun päivitykseen. Puskurin koosta en tiedä, ulkoista ei ole ainakaan, mutta asteminuutit on -60 (ja liäsykselle -400 ja 100). Pattereita ei ole, vaan vesikieroinen lattialämmitys jossa ei kyllä ole mitään erillistä lämpöanturia minusta kytkettynä.
-
Kiitos maalämmittää! Vaikka en ihan tumpelo olekaan excelin kanssa niin en saanut tuota yhteenveto sivua tulostumaan...
Excel 2007.
-
* MLPn käynnistykset/käyntiaika/jostakv ja lisäykset 1.8.13 - 19.2.15 (7834/6632/687 ja 539) ja 18.1.15 - 19.2.15 (410/636/43 ja 26)
Käyttötuntien perusteella kompressori on kuluttanut n. 6632*2,5 = 16500kWh ja vastuskäyttö 539*6= 3200kWh.
Eli noin 20000kWh 1,5 vuodessa.
Katson huomenna tarkemmin, mutta epäilen että mulla käy kone vastaavassa ajassa n.5000h (sulla 6600h).
-
Tomppeli, sinä autoit ystävällisesti kun pohdin pumpun mitoitusta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4779.msg55147#msg55147). Tuolta threadista puuttuu nuo laskelmasi, mutta lähtökohdat olivat samat kuin laitekauppiaallakin, eli lämmöntarve 35 MWh/a. Sinä laskit tehontarpeeksi (MLP koko) 12 kW ja 220 m kaivo. Tuo asennettu 10 kW laite saattoi olla virhe meiltä, mutta ajatus oli tuolloin että osatehomitoitetaan laite. Suuren osan vuodesta lämpötila on kuitenkin >0C, jolloin 10 kW pitäisi hyvin riittää. Mitä olen seuraillut niin lämpötilan laskiessa tuonne -10C tuntumaan pumppu ottaa ensimmäisen 3 kW vastuksen käyttöön ja -30C laite huutaa jo halleluujaa kaikilla tehoillaan.
Palautin tuon mitoituslaskelman takaisin tähän viestiin liitteeksi. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.msg75369#msg75369)
Vaikuttaa kertomasi perusteella siltä, että 12 kW -tehoinenkin laite olisi liian pieni.
On ilmeistä, että talossasi on liikaa ilmavuotoja, tai tuuletusta yleensä. Lämmön talteenottoa ei kuitenkaan ole.
Olisiko nyt aluksi syytä kokeilla ilmanvaihtoventtiilien sulkemista.
Vanhemmissa rakennuksissa on ilmavuotoja ilman noita venttiilejäkin aika paljon.
Rakenteet vuotavat ilmaa yleensä aika reippaasti.
Mitoituslaskelman tekeminen näin "etätyönä", rakennusta näkemättä on melkoisesti arvaamista.
Parempaan tulokseen pääse paikallinen suunnittelija. Hän pääsee tutkimaan rakennusta ja saa tarkempaa lähtötietoutta kohteesta.
Silloin päästään tarkempaan mitoittamiseen.
-
- Lattialämmityksessä on ulkoinen kiertovesipumppu (Wilo) joka käy koko ajan, mutta ei puskurivaraajaa.
- pumput on säädetty nestekierto 75%, kiertovesipumppu käyttövesi 50% lämmitys 90 % säästö 80%
Ei meillä täällä mitään tropiikkilämpöjä ole, tuollainen 20+C lämpö ...
Mitä tarkoitit tuolla päivittämisellä? Laitaisin tuolta Nibeltä uusimman softan ja antaisin koneen päivittää itsensä? Voisiko se jo parantaa tilannetta?
Mitä olen sähkönkulutusta seuraillut, niin lämpötilan vaihtuessa 0C -> -10C tuplaantuu sähkönkulutus. Toki meillä on muutama sähköpatteri eteisessä yms. jotka tuovat tuohon lisänsä, mutta es. tammikuussa kun olimme poissa kotoa ja kaikki patterit olivat pois kytkettynä vei talo 0C 45 kWh/päivä ja -12C 120 kWh/päivä. Tuo 75 kWh pitää tässä tilanteessa tulla MLPn sähkövastuksista (3 kW). Minua ei haittaa käyttää vastuksia kun lämpötila laskee alle -10C vaikka 30 vrk. vuodessa (tuo olisi vasta 2250 kWh) mutta männä vuonna tuo 5 MWh tammikuussa kun oli -30 pitkään oli aika paljon.
Suurimpana kysymysmerkkinä minulla onkin: kun pumppua suunnitellessa lähdettiin 8-10 MWh vuosikulutuksesta (sähkö) lämmitykseen, menee sitä nyt lähes 100 % enemmän. Onko syynä huonot asetukset, liiallinen lämmönkulutus, vai?? Ei kai pumppukaan pysty rajojaan enemmän sähköä kuluttamaan (2 kW kompura 100% käynnillä olisi tuon 17 MWh)?
Jos ei ole puskurivaraajaa, niin mistä Wilo vettä kierrättää ?
Lokin mukaan kone sammuttaa kiertopumpun kun kompura pysähtyy, nopeuden ja tämän kanssa on ristiriita !
Ohjelman päivitys ei tässä ole nyt tärkeintä.
Käsinkin asetukset saa riittävästi paikalleen.
Nostaisin keruupumpun nopeutta 90-100%:iin, niin pääsee lähemmäs optimi deltaa 3C.
EDIT: Ja laskisin kiertovesipumpun nopeutta lämmitys ja säästö 70%-60%... tässä tavoitteena delta 6C.
Lämmöt tuvassa siis normaalit, piti varmuuden vuoksi kysyä ;)
Mulla menee 0-keleillä 45-55 kWh/vrk ja -15 pakkasilla ehkä 80kWh. Osatehoinen kone mullakin.
Lokitus kannattaa pitää päällä koko ajan.
-
??? Aikas isoja kulutuslukemia .... meillä samanlainen talo, samaa ikää, samassa kaupungissa ja nyt Helmikuussa mennyt sähköä kaikkeen kulutukseen yhteensä keskimäärin 25kWh vuorokaudessa. 2 aikuista, sisälämmöt 21,3 astetta.
-
Epäilen että Wilo kierrättää siinä muuten vaan? Voisi sammuttaa tuon wilon ja laittaa niben asetuksista kiertovesipumppu jatkuvalle käytölle niinkuin se kuuluisi olla.
Täällä on 200m kaivolla pumppu täysillä delta 4C, sen perusteella saisi olla 100% jos ei pumpun tehoissa satu olemaan suurta eroa.
Pitäisin Wilon päällä, mutta juuri noin että Nibe käyttötila lämpöjohtopumppu JATKUVAKSI.
Tuo selittää em. asteminuuttilaskennan / koneen tilan huilivaiheessa.
-
- Talossa on lisäksi uusi varaava takka, viime vuonna poltimme vain noin 1 i-m3, sekä lisäksi huippuimuri ilmanvaihtoon ilman LTO
Sammuttaisin tuon huipparin talveksi....tai ainakin säätäisin nopeuden ihan minimiin.
Ikkunaventtiilit kiinni niistä huoneisto joissa ei nukuta. Luulisi vanhassa purutalossa ilmanvaihtuvan vähemmälläkin.
Ootko tutkinut paljon on purut seinässä painunut? Ettei olisi kovin paljon tyhjää seinän yläosassa...
-
* MLPn käynnistykset/käyntiaika/jostakv ja lisäykset 1.8.13 - 19.2.15 (7834/6632/687 ja 539) ja 18.1.15 - 19.2.15 (410/636/43 ja 26)
Käyttötuntien perusteella kompressori on kuluttanut n. 6632*2,5 = 16500kWh ja vastuskäyttö 539*6= 3200kWh.
Eli noin 20000kWh 1,5 vuodessa.
Katson huomenna tarkemmin, mutta epäilen että mulla käy kone vastaavassa ajassa n.5000h (sulla 6600h).
Case Laitiseen tiedoksi verrokkiarvoja..
Täällä vastaavassa ajassa käynnistyksiä 5400, käyttötunteja 4900h josta käyttövettä 640h. Lisäystä 30 eli 180kWh.
-
* MLPn käynnistykset/käyntiaika/jostakv ja lisäykset 1.8.13 - 19.2.15 (7834/6632/687 ja 539) ja 18.1.15 - 19.2.15 (410/636/43 ja 26)
KORJAUS : Käyttötuntien perusteella kompressori on kuluttanut n. 6632*2,1 2,5 = 13927 kWh 16500kWh ja vastuskäyttö 539*6= 3200kWh.
Eli noin 17000 kWh 20000kWh 1,5 vuodessa.
Muistin tehon väärin. Suuruusluokka ei muuttunut, mutta reilu ero kuitenkin.
-
Kiitos tosiaan vielä tomppeli tuosta aiemmasta mitoituslaskelmasta ja kommenteista nytkin (unohtamatta maalämmittää, jm82, raksaaja ja keybsu).
Olen hieman säädellyt pumppua ja kammannut asetuksia läpi kommenttejenne pohjalta. Lisäksi selvittelin hieman tuota ylimääräistä kiertovesipumppua (Wilo). Sen logiikka on toimittajan mukaan toimia lisäpumppuna isoissa lattialämmityspiireissä jotta virtaama riittää varmasti koko piiriin. Ihan ymmärrettävää sinänsä, mutta mitä testailin tuossa niin kyllä tuo Nibe jaksaa nostaa tuonne 3krs itsekseenkin.
Tehtyjä muutoksia:
- Nostin asteminuutteja -100. Lattialämmitys on kellarissa betonissa ja muissa kerroksissa lämmönluovutuslevyissä harvalaudoituksessa. Hirveästu tuo ei siis varaa muuta kuin vesimassaan.
- Säädin keruupumpun nopeutta 90 %, koitan seurata kaivon lämpöjä ja deltaa. Tuo kaivopumppu on ajoittaisella kierrolla.
- Säädin kiertovesipumpun nopeutta 70 % ja laitoin kierron jatkuvalle. Myös Wilo on päällä.
- Huipparin olen sulkenutkin kun pakkaset on kovia, mutta muuten se on päällä. Painovoimainen IV on tukittu ja minusta kosteus täytyy purkaa ulos.
- EDIT1: muutin vielä lämpökäyrän 5(0) eilen illalla (ennen 7(-2). En ole tuotakaan säädellyt, on vain ollut "riittävällä".
Lämpöä teillä muilla tuntuu menevän 25-50% vähemmän, mikä on aika paljon ja sitä luokkaa mitä minäkin oletin että voisi mennä. Toki talo on vanha ja vuotaa kuin seula.
Onko tuon sisälämpötilamittarin asentamisesta muuta iloa kuin saada logattua tuota sisälämpötilaa?
Unohdinko jotain ehdotuksia säädöiksi? Koitan nyt logata hieman tuota dataa ja palaan aiheeseen parin päivän päästä.
EDIT 2: Laitoin liitteeksi tähän viestiin parin päivän mittausdatan vrt. ylläolevat asetukset. Aiempi tilanne löytyy Maalämmittää postauksesta muutama rivi aiemmin.
-
Tehtyjä muutoksia:
- Huipparin olen sulkenutkin kun pakkaset on kovia, mutta muuten se on päällä. Painovoimainen IV on tukittu ja minusta kosteus täytyy purkaa ulos.
Sitä huippuimuria edelleenkin pidän isona lämmitystarpeen lisääjänä.
Ilmanvaihto tarvitaan, mutta voisiko huippuimurille laittaa nopeudensäätimen (http://www.taloon.com/tyristorisaadin-0-1-1-0a-ree1/LVI-8083081/dp), jolla sen tehoa voisi portaattomasti vähentää.
Vanhemmissa taloissa on luonnostaan ulkovaipan rakenteiden huonon tiiviyden takia melkoisesti ilmavuotoa.
Tuo vuotoilma on myöskin osana ilmanvaihtoa.
-
Ilmanvaihto tarvitaan, mutta voisiko huippuimurille laittaa nopeudensäätimen (http://www.taloon.com/tyristorisaadin-0-1-1-0a-ree1/LVI-8083081/dp), jolla sen tehoa voisi portaattomasti vähentää.
Minulla on tosiaan katolla Vilpe P120 (nimellisvirta 0,26A) huippuimuri jota ohjaan 0,1-1,0 A tyristorisäätimellä. Minulla on tuo tyristori pienimmällä säädöllä, joka järjen mukaan vastaa lähelle puolta tuosta nimellisvirrasta?!? Hyvin tuo ainankin poistaa tuolla asetuksella. Kesällähän tuo ei ole ongelma, kun saa hyvää ilmaa sisään - ja talvella taas... Virtauksia ja tlaon kuutioita arvioiden huipparia pitäisi ajaa lähes täysillä että saisi ilmanvaihtuvuuden tuota kautta nykypäivän suosituksiin - toki talo hönkii muutenkin, joten siksi ajelen pienimmällä teholla minkä saan.. Toki tuota voisi pienentää, mutta tyristorilla tuo ei onnistu.
-
Täällä on myös tuo vanha kiertovesipumppu paikallaan mutta pois päältä. Maalämpöpumpun omalla kiertovesipumpulla jaksaa hyvin kierrättää. Ehkä wilo pumppua ei tarvitsisi pitää päällä jos maalämpöpumpusta saa hyvän nopeuden valittua käyttöön.
Minun pitää hieman kokeilla tuota. Eilen kun pidin tuota Wiloa pois päältä niin yläkerrassa tosiaan riitti virtaus hyvin mutta illalla huomasin että kellarissa oli lattia jäähtynyt. Toki olin säätänyt asteminuutteja, mutta siellä virtaus on aina ollut heikompaa (putket kellarissa 17 mm muissa kerroksissa 21 mm)
Onko muuten mitään termostaatteja jolla säädellään lämpöä? Sisälämpötilamittarin kun asentaa sopivalle paikkaa niin sillä saa pidettyä tarkemmin oikean sisälämpötilan. Pystyy sitä mittausta tosiaan muuhunkin käyttämään kun pelkkään lukemaan.
Minulla on tuo pumpun oma sisälämpömittari, jota ei ole kytketty. Taidan vetää sen kellarin OH kiinni, pääsen helpoimmalla kaapeloinnilla ja saan ihan hyvän osviitan. Yläkertaan pitänee laittaa naamamittarit.
Täällä oli yläpohjassa alunperin 12.5 cm villaa. Nyt on jotain 40 cm puhallusvillaa päällä. Ei vuoda enää yläpöhjasta. Alkuperäiset ikkunat että niistä varmaankin vuotaa jonkin verran.
Se hyvä ilmanvaihto vie tosiaan reilusti lämpöä. Hankala sitä on rajoittaa, ehkä kokeilemalla ja makuuhuoneissa saa ilma vaihtuakin hyvin. Jos seinät ja vaikka yläpohja on hyvin harva ja ilmanvaihto vielä hyvä niin arvioisin että puolet enemmän kuluu energiaa.
Ongelmaksi ilmanvaihdossa olen huomannut talon kolmikerroksisuuden. Painetasot ovat aivan erilaiset eri kerroksissa, eli kellari ja 1 kerros imee ilmaa ulkoa ja kaikki työntyy yläkertaan. Eli kun yläkerrassa on yläpaine ja makuuhuoneet, ei ilmanvaihto toimi siellä korvausilmaventtiileistä läheskään yhtä hyvin. Olen ajatellut kokeilla tehostaa huipparilla ilmanvaihtoa kellarissa, jos se tasapainoittaisi muita kerroksia. Ja yläpohja. Minulla on 30 cm purua ja katto nopeasti lumeton =(
huoneessa.
En nyt jarnon kohteeseen kunnon neuvoja osaa sanoa. Sen pumpun ohjelmiston on mahdollista päivittää jos haluaa. Ei taida juuri apua olla. Kiertovesipumput saa uudella versiolla automaatille. Ainakin kaivon pumpun voisi laittaa automaatti tilaan. Tuosta talon kiertovesipumpusta voi olla että manuaali on parempi.
Miten tuo automaatti/manuaali eroavat toisistaan?
-
Täällä on myös tuo vanha kiertovesipumppu paikallaan mutta pois päältä. Maalämpöpumpun omalla kiertovesipumpulla jaksaa hyvin kierrättää. Ehkä wilo pumppua ei tarvitsisi pitää päällä jos maalämpöpumpusta saa hyvän nopeuden valittua käyttöön.
Onko teillä nuo pumput rinnan vai sarjaa kytketty?
Eli meneekö virtaus pysäytetyn pumpun läpi?
-
Miten tuo automaatti/manuaali eroavat toisistaan?
Automaatti pyrkii keruussa deltaan 3C ja lämmönjaossa 0-keleillä 6C.
Lämmön jaon delta kasvaa automaattisesti ilmojen kylmetessä ja päätyy mitoittavassa lämpötilassa (esim. -18) 10C:hen.
Automaatin etu on, että se kalibroi mittaukset.
-
Onko tuon sisälämpötilamittarin asentamisesta muuta iloa kuin saada logattua tuota sisälämpötilaa?
Saat sille viimeisen silauksen lämpökäyrään eli sisälämpömittarilla voi käskyttää lämpökäyrän muutosta tietyllä säädettävissä olevalla suhdeluvulla.
Eli siis reagoi sisälämpötilan muutoksiin valitulla määrällä.
Toimii mielestäni aivan loistavasti. Asenna sinne tilaan missä eniten oleskellaan tai on muutoin keskeinen paikka jonka lämpötilan haluat olevan mahdollisimman tasainen.
-
Morjesta taas. Aikaisemmin tuolla neuvoja kyselin pumpun suhteen ja nyt tässä itsekseni säädellyt sitä hieman koko ajan melkein;)
Tehtyjä muutoksia
asteminuutit nostettu -180
Käyttövedenkierto ajastettu: 23.00-07.00 pois päältä.
Nämä nyt ainakin tulevat mieleeni.
Käyrää vielä voisi säädellä. Minkälaista käyrää muut käyttävät?
Liitteenä vielä logitus parilta viime päivältä.
-
Nyt on sitten mittailtu pari päivää muutosten jälkeen. Taistelin itse brunolla (!!) yhteenvedon ja laitoin sen liitteeksi aiempaan postaukseeni jossa kerroin mitä muutoksia tein. Eilen jaksoin vihdoin yhdistää nuo lattialämmityksen langattomat huonetermostaatit jakopiireihin jotta sain ne ohjaamaan huonekohtaista lämpötilaa.
Yhteenvetona. Vaikuttaisi että kaikki nuo muutokset MLP:n asetusarvoihin, lämpökäyrän laskeminen ja huonetermostaattien kytkentä (jotka mm. sulkivat YK:n MH:sta piirit kokonaan) on johtanut noin -1h kompressorin käyntiaikaan ja -2 käynnistystä. Talossa on selkeästi kylmempi ja laatat (KPH yms) viileämpiä. Kummallista että nuo delta arvot eivät ole pahemmin parantuneet kaikkien säätöjen seurauksena, jotenkin tuntuu tuo -1h muutokselta joka voisi johtua tuosta lämpökäyrän laskusta ja termostaateista.
Nyt on tarkkoja arvoja talon lämmöstäkin termostaattien kautta. 1 krs 19-21 tilasta rriippuen ja 2 krs 20-21 tilasta riippuen, 0 krs veikkaisin samaa 19-21 kuin 1 krs.
Vieläkö jolloin tulee mieleen hyviä ideoita mitä kokeilla konfiguraatiossa?
-
Nyt on sitten mittailtu pari päivää muutosten jälkeen. Taistelin itse brunolla (!!) yhteenvedon ja laitoin sen liitteeksi aiempaan postaukseeni jossa kerroin mitä muutoksia tein. Eilen jaksoin vihdoin yhdistää nuo lattialämmityksen langattomat huonetermostaatit jakopiireihin jotta sain ne ohjaamaan huonekohtaista lämpötilaa.
Yhteenvetona. Vaikuttaisi että kaikki nuo muutokset MLP:n asetusarvoihin, lämpökäyrän laskeminen ja huonetermostaattien kytkentä (jotka mm. sulkivat YK:n MH:sta piirit kokonaan) on johtanut noin -1h kompressorin käyntiaikaan ja -2 käynnistystä. Talossa on selkeästi kylmempi ja laatat (KPH yms) viileämpiä. Kummallista että nuo delta arvot eivät ole pahemmin parantuneet kaikkien säätöjen seurauksena, jotenkin tuntuu tuo -1h muutokselta joka voisi johtua tuosta lämpökäyrän laskusta ja termostaateista.
Nyt on tarkkoja arvoja talon lämmöstäkin termostaattien kautta. 1 krs 19-21 tilasta rriippuen ja 2 krs 20-21 tilasta riippuen, 0 krs veikkaisin samaa 19-21 kuin 1 krs.
Vieläkö jolloin tulee mieleen hyviä ideoita mitä kokeilla konfiguraatiossa?
Käyrän muuttaminen noin paljon aiheuttaa tuon lämpötilan alenemisen.
Asumismukavuudesta ei kannata tinkiä.
Ei kannata montaa asiaa muuttaa kerrallaan, hiljaa hyvä tulee ja tietää mitä mikin säätö teki.
Keruun delta on nyt parempi.
Laitatko lokin näkyville, niin kattellaan.
-
Täällä 7 ja pelkät patterit.
-
Mikä Nibellä on kierros prossat lauhduttimen pumpulla tuolla uudella softalla?
Elääkö kelien mukaan vai onko joku vakionopeus kumminkin?
-
Täällä on ollut ainakin toistaiseksi vakio 75%.
-
Mikä Nibellä on kierros prossat lauhduttimen pumpulla tuolla uudella softalla?
Elääkö kelien mukaan vai onko joku vakionopeus kumminkin?
Noin 40-45% nollakeleillä ja lyhyiden kokeiluiden perusteella automaatti näyttäsi deltaa nostavan kylmillä keleillä.
Käytän vakionopeutta (25%) patterikohinan vuoksi ja delta on lämmityksen alussa 7C ja lopussa 6C.
-
Omaa mittauskanavakokoonpanoa LOG.SET käyttävä tiedostosetti on lisätty polkuun Mittausdata > Nibe > LOG.SET.
Laskentataulukossa ei ole tällä kertaa käytetty makroja ja siellä on näkyvissä myös kierrätyspumppujen pyörimisnopeudet.
Saa käyttää ja apinoida vapaasti omaan käyttöön (omalle kanavasetille) omalla vastuulla.
-
Miltäs näyttää brunossa nämä parin päivän logit kun oma kone on maailmansodan ajoilta ettei pyöri kuin se java-ohjelma, millä ainakin huomasin että kompuralle tulee vuorokaudessa aika paljon käynnistyksiä.
Pumpulle ei ole asentamisen jälkeen tehty oikeastaan mitään muuta kuin päivitetty firmware ja nämä logit on nyt uusimmalla firmwarella.
Kone on nibe 1245 10kw, 2x 350m keruupiirit järvessä. Hirsinen päärakennus sekä erillinen pieni pihamökki (pinta-alaa en tarkkaa tiedä mutta yhteensä vajaa 150 neliötä), molemmissa lattialämmitys sekä lämpimän käyttöveden kierto mikä tosin on pihamökistä pois päältä.
https://www.dropbox.com/s/u0akye2jaigueaa/150306-1.LOG?dl=0
https://www.dropbox.com/s/zd6mpdw42qy4qvg/150307-1.LOG?dl=0
-
Miltäs näyttää brunossa nämä parin päivän logit ...
.
Pumpulle ei ole asentamisen jälkeen tehty oikeastaan mitään muuta kuin päivitetty firmware ja nämä logit on nyt uusimmalla firmwarella.
Kone on nibe 1245 10kw, 2x 350m keruupiirit järvessä. Hirsinen päärakennus sekä erillinen pieni pihamökki (pinta-alaa en tarkkaa tiedä mutta yhteensä vajaa 150 neliötä), molemmissa lattialämmitys sekä lämpimän käyttöveden kierto mikä tosin on pihamökistä pois päältä.
Käynnistyksiä tulee reippaasti kuten arvelitkin.
Ei taida olla puskurivaraajaa ?
Jos on lattialämmitys, niin käynnistyksen asteminuutit voisi olla -120 tai vaikka -200. Nyt se on -60, joka on tarkoitettu patteritaloihin.
Tuo jo pidentää käyntijaksoa ja vähentää käynnistyksiä.
Missä arvossa "pros. ero komp" on ? Oletan että 1C, suosittelen 4C.
Oletusarvolla Nibe tekee käyttövesiä melkein jokaisen lämmityskerran lopuksi ... vaihtoventtiili kuluu ;)
HAVAINTO : Lokissa oli virhetilanne 900 päällä (6.3.2015 klo 15:00) jonkin aikaa.
-
Miltäs näyttää brunossa nämä parin päivän logit ...
Jotain outoa sun koneessa, kun aina käyttöveden lämmityksen jälkeen asteminuutit ampuu "yli".
Ei panikkia, koska tuvassa riittää lämpöä... mutta eikös asteminuuttilaskennan pitäisi pysähtyä kun tehdään käyttövettä.
-
Korkeahko lämpöpyyntö nollakeleille lattialämmitystaloksi. Onko termostaatit rajoittamassa kiertoa vai onko talo muuten vaan "hutera"? Ja jotain vikaa tuossa asteminuuttilaskennassa on, kun käyttövedenkin teon aikana lisää asteminuutteja koneen menolämmön mukaan.
-
Käynnistyksiä tulee reippaasti kuten arvelitkin.
Ei taida olla puskurivaraajaa ?
Jos on lattialämmitys, niin käynnistyksen asteminuutit voisi olla -120 tai vaikka -200. Nyt se on -60, joka on tarkoitettu patteritaloihin.
Tuo jo pidentää käyntijaksoa ja vähentää käynnistyksiä.
Missä arvossa "pros. ero komp" on ? Oletan että 1C, suosittelen 4C.
Oletusarvolla Nibe tekee käyttövesiä melkein jokaisen lämmityskerran lopuksi ... vaihtoventtiili kuluu ;)
HAVAINTO : Lokissa oli virhetilanne 900 päällä (6.3.2015 klo 15:00) jonkin aikaa.
Ei ole puskuria, virhetilanne 900 taisi johtua maavalinnasta mitä en tehnyt firmware päivityksen jälkeen ja huomasin sen vasta myöhemmin.
Vaihdoin asteminuutit nyt suoraan tuohon -200 ja katson miten käy.
Huomasin myös huoltovalikosta kun selasin kaikki valikot läpi että sieltä löytyi joku kohta, missä oli valittuna patterilämmitys? vaihtoehtoina oli patteri, lattialämmitys, patteri+lattialämmitys. Vaihdoin senkin lattialämmitykseen jos sillä on jotain vaikutusta.
Erillisen pihamökin käyttövedenkierrätykseen on oma pumppu mutta siitäkin haarautuu pari ylimääräistä putkea jonnekin enkä tiedä minne eikä talon omistajakaan (vanha isäni). Osaako nibe pyörittää käyttövettä päärakennuksessa vai onkohan sekin tuossa ulkoisessa pumpussa?
Talo on vasta noin viisi vuotta vanha eikä putkityöt tehnyt liike ole antanut minkäänlaista opastusta laitteistoon. Olen itse vasta nyt innostunut säätämään tätä kun selvästi on parantamisen varaa säädöissä sekä säästöissä. Talon isännällä ei ole mitään hajua mistään miten mikäkin toimii että on saanu itse opiskella ja seurata putkia.
Lattialämmitykselle on termostaatit. Hutera talo ei ole mutta nytkin on sisällä lämmintä mukavat +25 astetta ja se pysyy siinä ilman lisävastuksia -30 asteen pakkasillakin eli koneen mitoitus on kai ihan sopiva.
Ainoa mihin lämpöä ehkä hukkuu turhaa on tuo erillinen pihamökki mikä ei ole asumiskäytössä kuin muutaman kuukauden vuodesta ja silti siellä on täyslämpö päällä jatkuvasti mutta eristys on vähän heikompi kuin tässä päärakennuksessa.
Mistäs kohtaa valikkoja löytyy tuo pros. ero komp? se ei vielä sattunut silmään
-
Lattialämmitykselle on termostaatit. Hutera talo ei ole mutta nytkin on sisällä lämmintä mukavat +25 astetta ja se pysyy siinä ilman lisävastuksia -30 asteen pakkasillakin eli koneen mitoitus on kai ihan sopiva.
Ainoa mihin lämpöä ehkä hukkuu turhaa on tuo erillinen pihamökki mikä ei ole asumiskäytössä kuin muutaman kuukauden vuodesta ja silti siellä on täyslämpö päällä jatkuvasti mutta eristys on vähän heikompi kuin tässä päärakennuksessa.
Ok, jos tuo +25 on tavoite niin sitten tuo pyynti on ymmärrettävä. Meillä riittää 2014 valmistuneessa rivitalossa käyrä 3 ja muistaakseni siirtymä on +2. Sillä tuo vaan pisti silmään. :)
-
Tuon maalämmittää laittaman alemman kuvan mukaan käyttöveden lämmitysvettä menisi käyttöveden lämmityksen aikana vähän lattialämmitykseenkin. Ja se seuraava lepojakso olisi sen takia muita lepojaksoja pidempi. Saisikohan sitä vaihtoventtiiliä mitenkään tutkittua jos vaihtoventtiili ei käänny kunnolla käyttövesiasentoon? Näyttää silti toimivan vielä ihan ok.
Epäilen että nyt on kyse muusta.... en vaan tiedä mistä.... VV:n toiminta on silti hyvä tarkastaa.
Kun ei ole BT25 (ulkoinen mittari puskurivaraajan jälkeen), niin lämpötiloista eri tarkkaan erota mitä tapahtuu.
Paluuvesi on normaalilla tasolla KV jakson jälkeen... ks kuva piikkien jälkeen siis,
Seuraava lepojakso on pidempi, koska asteminuutit on "ampunut kattoon".
-
Epäilen että nyt on kyse muusta.... en vaan tiedä mistä.... VV:n toiminta on silti hyvä tarkastaa.
Kun ei ole BT25 (ulkoinen mittari puskurivaraajan jälkeen), niin lämpötiloista eri tarkkaan erota mitä tapahtuu.
Paluuvesi on normaalilla tasolla KV jakson jälkeen... ks kuva piikkien jälkeen siis,
Seuraava lepojakso on pidempi, koska asteminuutit on "ampunut kattoon".
Jonkinlainen softa/anturibugi? Ulkoisella menoanturilla tuo ainakin olisi korjattavissa, joskin tarpeetonhan se muuten on tuollaisessa varaajattomassa kokoonpanossa. Kyllä tuo vaihtoventtiili tosiaan lämpötilojen/käyttöveden lämpenemisnopeuden perusteella vaikuttaisi toimivan oikein. Tuo menolämmön anturi BT2 kuitenkin on ohjekirjan kaaviokuvan mukaan ennen vaihtoventtiiliä, eli sen perusteella lämpöä mittaa oikein. Mutta asteminuutteja ei pitäisi laskea tuolla tavoin käyttöveden teon aikana.
Tunnistaakos kone /yrittääkö tunnistaa vaihtoventtiilin asennon? Jos tunnistaa/yrittää, niin se voisi olla pielessä ja sen takia asteminuutteja lasketaan kokoajan arvellen, että kaikki tuo menovesi menisi lämmityskiertoon?
Ja tosiaan tuo asetus, missä valitaan onko lattialämmitys, patterikierto yms, se taitaa vaikuttaa tuohon automaatti-kiertopumppuasetuksen lämpöeroon, voisin kuvitella lattialämmityksen hakevan hieman pienempää deltaa, eli suurempaa pumpun nopeutta.
-
Ulkoisella menoanturilla tuo ainakin olisi korjattavissa, joskin tarpeetonhan se muuten on tuollaisessa varaajattomassa kokoonpanossa.
Tuo menolämmön anturi BT2 kuitenkin on ohjekirjan kaaviokuvan mukaan ennen vaihtoventtiiliä, eli sen perusteella lämpöä mittaa oikein.
Mutta asteminuutteja ei pitäisi laskea tuolla tavoin käyttöveden teon aikana.
Tunnistaakos kone /yrittääkö tunnistaa vaihtoventtiilin asennon?
Jos tunnistaa/yrittää, niin se voisi olla pielessä ja sen takia asteminuutteja lasketaan kokoajan arvellen, että kaikki tuo menovesi menisi lämmityskiertoon?
Ehkei ulkoinen menovesianturi korjaa tilannetta, mutta sen avulla näkee lattiaan menevän lämpötilan erikseen.
Lokin perusteella Reletilat muuttuu oikein.
Tunnistaako Nibe aidosti VV:n asennon on sitten toinen juttu, luultavasti se vaan komentaa sen asennosta toiseen ja olettaa että "käsky pätee".
"Vikahan" ei ole vakava, voisi sanoa että esteettinen mutta olisi hyvä selvittää ja saada toimimaan normaalisti.
Hyvä asia on, että tuvassa on lämmöt kunnossa ja käyntien pituuteen tulee varmasti korjausta asteminuuttien korjauksen kautta.
Lämpökäyrää voi joutua myös hienosäätämään.
EHDOTUKSIA TOIMENPITEIKSI:
1. Buuttaa kone, sähköt pois. ---> jos ei muutu, niin
2. Asenna edellinen softaversio ----> jos ei muutu, niin asenna sitä edellinen
YLEISTÄ: Suosittelen aina että kirjataan kaikki muutokset ja mitä tavoiteltiin.
Ei ole hyvä tehdä montaa muutosta kerraallaan, kun sitten ei tiedä mikä oli se joka vaikutti.
Myös koneen statiikat käynnistykset, lisäykset,tuntimäärät on hyvä silloin tällöin kirjata, jotta tietää milloin kone on toiminut mitenkin.
Pros.ero.komp on huolto-valikossa.... en muista tarkemmin.
Perus Exceli ilman bruno taulukoita toimii ihan hyvin kun analysoidaan tilannetta.
Datat vaan rohkeasti sisään ja käyriä piirtämään. Itse vien lokit Notepadin kautta copy-paste - menetelmällä exceliin.
Käyttöveden kierrätys näyttäsi olevan talossa päällä, KV-lämpötilojen perusteella.
Kun käyttöveden kierrätys (mukavuusseikka) on päällä, niin voi olla ettei KV tekojen määrä paljoa putoa nykyisestä vaikka "vika" saisi korjattua.
Tuo kuluttaa lämpöä, mutta toki kaikki menee tupaan.
Jotkut käyttävät vuorokausiajastusta käyttöveden kierrätyksessä, kai niin ettei vettä kierrätetä yöllä "turhaan".
-
Nyt ei ole muutettu muuta kuin asteminuutit ja huoltovalikosta tuo lämmitysasetus patteritalosta lattialämmitystaloon.
Edellinen softaversio oli 3105 ja sen ajan logeissa asteminuuttien käyrä ei huilaa kuin -60 ja -5 välillä, mutta minulla oli aivan naurettava 30 minuutin aikaväli logituksessa tuolloin niin kovin tarkkaa data ei ole.
Pitää tutkia lisää kun saan tarpeeksi mittausdataa näillä asetuksilla..
-
Pitäiskö tuon Brunon excel taulukon toimia uudella 6629 firmiksellä? Mulla ainakin tulee runtime error kun yrittää hakea mittausdatan tiedostosta.
::)
-
Mistäs kohtaa valikkoja löytyy tuo pros. ero komp? se ei vielä sattunut silmään
Muistin väärin nimen .....se on valikossa 5.1.1
käynnistysero kompressorit
Säätöalue: 0,5 - 4,0 °C
Tehdasasetus: 1 °C
-
Pitäiskö tuon Brunon excel taulukon toimia uudella 6629 firmiksellä? Mulla ainakin tulee runtime error kun yrittää hakea mittausdatan tiedostosta.
Tarkasta että lokissa ja Brunossa Data-välilehdellä on sama määrä sarakkeita.... tälläiseen pulmaan oon joskus törmännyt.
-
Mitä se tarkoittaa käytännössä kun asteminuutit menee positiiviseksi?
Katselin väliaikatietoja niin nyt ne heiluu tuossa +10 ja -200 hujakoilla eikä ammu avaruuteen asti kuten firmiksen päivityksen jälkeen.
Muutama käynnistys vähemmän tullut ja käyntijaksot pitempiä.
Täytyy jatkaa harjoituksia tai lähinnä tiedonkeruuta vielä tässä vaiheessa.
-
Mitä se tarkoittaa käytännössä kun asteminuutit menee positiiviseksi?
Katselin väliaikatietoja niin nyt ne heiluu tuossa +10 ja -200 hujakoilla eikä ammu avaruuteen asti kuten firmiksen päivityksen jälkeen.
Muutama käynnistys vähemmän tullut ja käyntijaksot pitempiä.
Täytyy jatkaa harjoituksia tai lähinnä tiedonkeruuta vielä tässä vaiheessa.
Sitä, että lämmitykseen menee pyyntiä lämpimempää vettä... normaalia.
Paremmalta näyttää.
-
Mitä se tarkoittaa käytännössä kun asteminuutit menee positiiviseksi?
Se vain kertoo että lämmönjaossa on enemmän energiaa kuin mitä talo kuluttaa. Täällä patteritalo ja puskuri ja asteminuutit piirtää melko tasaista siniaaltoa +100 ja -200 välillä. Ihmettelinkin miksei sinulla pääse juuri ollenkaan asteminuutit nousemaan reilusti plussan puolelle.
[edit] hups, enpä huomannutkaan että oli jo vastattu..
-
Täällä patteritalo, pumpun käynnistys -60GM ja nollakelillä asteminuutit käyräilee n. -110 .... +40.
Kokonaistilavuus noin 300l.
-
Lisäsin asteminuutteja, ovat nyt -310, olivat -250. Logit liitteenä, itse en saa niitä Brunolla katsottua, mutta logitutkijalla sain kuvan mukaista dataa.
https://www.dropbox.com/s/63v9b6d7nixyach/14.3.2015.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/b7hhqyzhm4lgsh4/150312-1.LOG?dl=0
https://www.dropbox.com/s/90kqvfbup3s8eoo/150313-1.LOG?dl=0
https://www.dropbox.com/s/9taj1xt1voj742g/150311-1.LOG?dl=0
-
Hyvin näyttää käyvän.
Lämpötila tuvassa ei huoju (BT50).
Käynnistyksen asteminuutteja olet nostanut, niin oletko lisäyksen rajaa myös nostanut?
Ero saisi olla ainakin 300, jottei vastukset mene turhaan päälle.
-
Onneksi kaivosta tuli toimiva, sitä on jälkikäteen aika vaikea korjata. Lisäyksen raja on 600, asennusfirma tämän laittoi heti aluksi, varmaankin vielä riittävä? Asteminuuttejakin voisi vielä nostaa, taidan kuitenkin odotella kunnon pakkasia että näkee miten systeemi silloin pelaa.
-
Hei miltäs logi näytää. Asteminuutit -260 ja uusin firmis myös asennettu
Onko käyntiajat olleet jo turhan pitkiä kun tulon minimi ollu 0.5 astetta.
Tän login aikana ei ole taidettu suihkussa käydä.
Mutta muutaman päivän päästä kaitan pidemmän login.
-
Oletko harkinnut uuden softaversion asentamista ?
Sillä menee pumppujen nopeudet automaattisesti paikalleen.
Et ole vastannut paljonko kone on käyttänyt vastusta.... Info - valikko ja Lisäyksen tiedot.
Tästä softaversion muutoksesta olisin kysynyt kokemuksia. Lähinnä kiinnostaa patteritalot ja niiden käyttäjien kokemukset pumpun toiminnasta. Näkyykö version muutos kompuran käynti/huili jaksoissa, lämmönkeruun optimoinnissa yms. Yksi varteen otettava vaihtoehto olisi tämä 8kw malli.
-
Tästä softaversion muutoksesta olisin kysynyt kokemuksia. Lähinnä kiinnostaa patteritalot ja niiden käyttäjien kokemukset pumpun toiminnasta. Näkyykö version muutos kompuran käynti/huili jaksoissa, lämmönkeruun optimoinnissa yms. Yksi varteen otettava vaihtoehto olisi tämä 8kw malli.
EDIT Taisi tulla väärään ketjuun, löysin firmvareketjun hieman myöhään... :-[
-
Niben ohjeessa oleva käyttövesituotannon ohjedelta (8-10C) on taannoin keskusteluttanut.
Toista aihetta excelöidessä tuli katsottua lämpötilaeroa MLP:lle palaavasta vedestä ja käyttövesivaraajan alamittauksesta.
Ja lopputulos on noin 10C. Katso kuva. Ajettu automaatilla.
Olisikohan niin, että Nibe tarkoittaa lämpötilaeroa varaajassa käyttöveden ja lämmittävän veden suhteen?
-
Hei
Pari viikkoa 1245-10 ollut käytössä, reikä 210m syvä josta kalliota 193m.
En ole brunon vielä ehtinyt perehtyä mutta ensimmäisen login olen ottanut, jaksaisiko joku laittaa login brunon ja kertoa miltä näyttää?
Toimiiko Bruno vain tuossa exel2013 vai onnistuuko exel2010 tai open officessa?
...
Tomppeli: Tässä liitteenä logi avattuna "Timo Karhu" :n ohjelmalla..
Poistin tulosteen, oli ilmeisesti väärästä logi -tiedostosta.. Mokasin..!
-
Hei
Pari viikkoa 1245-10 ollut käytössä, reikä 210m syvä josta kalliota 193m.
En ole brunon vielä ehtinyt perehtyä mutta ensimmäisen login olen ottanut, jaksaisiko joku laittaa login brunon ja kertoa miltä näyttää?
Toimiiko Bruno vain tuossa exel2013 vai onnistuuko exel2010 tai open officessa?
Liitteenä Bruno - tuloste.
Asiallisesti näyttää kone käyvän, keruun delta yläreunalla mutta tuo on normaalia syvillä kaivoilla.
Ollaan Niben pumpun suorituskyvyn ylärajoilla.
Käytän vanhaa Excelin 2007 versiota. Tekee tehtävänsä.
-
Asteminuutit taitaa tällähetkellä olla -200, ensimmäiset päivät taisi olla -60 mutta käynnistyksiä oli silloin yli 20/vrk niin olen tota vähän säätänyt.
-
Hei
Pari viikkoa 1245-10 ollut käytössä, reikä 210m syvä josta kalliota 193m.
En ole brunon vielä ehtinyt perehtyä mutta ensimmäisen login olen ottanut, jaksaisiko joku laittaa login brunon ja kertoa miltä näyttää?
Toimiiko Bruno vain tuossa exel2013 vai onnistuuko exel2010 tai open officessa?
...
Tomppeli: Tässä liitteenä logi avattuna "Timo Karhu" :n ohjelmalla..
Firmis kannattaa päivittää uusimpaan niin lähtee muutama käynnistys vielä vuorokaudesta pois ja saa vähän lisää noihin käyntijaksoihin käyttöveden teosta. Ja automaattisäätöiset kiertopumpun nopeudet myös.
-
Näyttää olevan jo 5* versio käytössä, jossa tuli mainitut piirteet.
-
Näyttää olevan jo 5* versio käytössä, jossa tuli mainitut piirteet.
No näköjään.. Onkos tuo tomppelin liittämä käyrä sitten muusta melkein samanlaisesta logista? Se ei kyllä tuota brunolla tehtyä täysin vastaa muutenkaan. Pakko kyllä näin jälkiviisaana sanoa, että vähän tuota ulkolämpöä ihmettelinkin.. ;D
-
Tässä lokista käyrät.
Onko kohteena patteritalo, jossa verkoston vesitilavuus ei ole kovin suuri ?
-
Jepp. 84 rakennettu talo, kylpyhuoneessa lattialämmitys muissa huoneissa patterit.
-
Jepp. 84 rakennettu talo, kylpyhuoneessa lattialämmitys muissa huoneissa patterit.
Termostaatit poistettu kaikki pattereista?
-
Kaikki täysillä auki paitsi autotallin patteri ja kaksi muuts pientä patteria.
-
Jos patteriverkoston tilavuus on pieni, niin asteminuutteja lisäämällä ei kovin paljoa käyntiaikaa ei voi lisätä.
Täällä myös 10kW kone ja reilu 300l tilavuutta, niin noin +7 keleillä käyntiaika on 40min 60GM:llä.
-
Kattokaapas tietäjät pitäisikö tämän perusteella huolestua mistään...
Huuhollissa asuttu pari kuukautta ja vesi kiertää lattiassa.
EDIT: Lisätty vielä pätkä logia
-
Jos tuvassa piisaa lämpöä ja lämmintä käyttövettä, niin en huolestuisi mistään. Vaan nauttisin kesästä ;)
4 lämmitysjaksoa yöllä, varsin lyhyitä mutta lämmön tarve on myös pientä.
Asteminuutteja voisi maltillisesti lisätä, kuitenkin niin ettei asumismukavuus kärsi.
Katsoisin tilannetta uudelleen kun lämmityskausi alkaa.
Laitahan kohteen tiedot footteriin.
-
Tässä olisi logia arvioitavaksi kun lämpöiset kelit saapuivat.
https://www.dropbox.com/s/i6et5m22czdzj7c/150629-1.LOG?dl=0
https://www.dropbox.com/s/w2hwdceyv58wj4f/150630-1.LOG?dl=0
-
Siististi käy...
Ilmeisesti kosteiden tilojen lämmitystarvetta ainostaan.
-
Juu, pelkät kosteat tilat lämmitetään, n.20-25m2 betonilaattaa. Puskurivaraaja on ollut mietinnässä, arvioita kannattaako hankkia? Hyötyähän siitä tottakai on, mutta on miten kriittinen hankinta?
-
Tuon kuvan perusteella näyttäisi toimivan hyvin ilman puskuriakin.
-
35 minuuttia näyttää olevan lämmitysjakso ja niitä on n. 5 / vrk.
Asteminuutit näyttää oleva -310GM ja se ohjaa siististi lämmitystä.
Näiden lukujen valossa puskurivaraajalle ei olisi tarvetta.
-
Eli mennään ilman puskuria puskuria toistaiseksi.
-
Mulla ei ole vieläkään otettuna logidataa, mutta kyselen yleisesti että vaikuttaako olevan kohdillaan.
19.4.-27.9. Jämä RST-8 (F1245-8) on vienyt 1261kWh -50 rintamamiestalossa jossa 3 kerrosta. Talossa koneellinen IV joka lisännee lämmitystarvetta vs. painovoimainen. Eristämättömään kellariin olen ajanut lämpöä joskaan en keskellä kesää jolloin käytin vain ilmankuivainta siellä. Alkuun käynnistyksen jälkeen oli lämmityskautta hetki ja nyt on termareita availtu asuinkerroksissa sekä noin 1kk ajan lämpöä kellariin. Perhe on 2+2, suihkussa käydään lähes jokapäivä mutta ei kaikki. Saunapäiviä 2krt/vko.
Kesäksi laitoin astetunnit -200 ja nyt kun lämmitystä hiljalleen alkaa tarvitsemaan niin astetunnit isommalle ja minimimenovedeksi olen laittanut 28C jolla saa pienen höngän kellarin patterista.
ensimmäinen puoli vuotta taitaa mennä noin 1500kWh kulutuksella joten talvelle jää varoja siihen että joku 8000 täyttyisi ?? :)
Ollaanko metsässä vai tiellä? Mitä logittaisin jotta näkisitte gurut, että onko kaikki OK.
-
Tuo 28 minimilämpö aiheuttanee pätkäkäyntiä, ainakin kesällä.
Laita tikku sisään vuorokaudeksi oletuslogituksella ja kopsaa tänne. Oletan että Jämän ohjelmisto suht sama Niben kanssa.
-
ensimmäinen puoli vuotta taitaa mennä noin 1500kWh kulutuksella .....
Tällä vanhassa talossa (2 henkeä) on kone käynyt touko-syyskuussa 472h ja siitä tullee noin 1100kWh.
Eli samassa suuruusluokassa ollaan.
200 l puskurivaraaja on luultavasti tehokas pätkäkäynnin estäjä.
-
Tällä vanhassa talossa (2 henkeä) on kone käynyt touko-syyskuussa 472h ja siitä tullee noin 1100kWh.
Eli samassa suuruusluokassa ollaan.
200 l puskurivaraaja on luultavasti tehokas pätkäkäynnin estäjä.
Keskikesällä kun oli lämmitys estetty ja vain käyttövesi osittain säästötilassa sekin niin aika tarkkaan 20kWh meni viikossa. :) Vähän paremmin eristetty kellariton talo menisi varmaan puoli vuotta 20kWh/vko eli noin 500kWh puolessa vuodessa.
-
Tuo 28 minimilämpö aiheuttanee pätkäkäyntiä, ainakin kesällä.
Laita tikku sisään vuorokaudeksi oletuslogituksella ja kopsaa tänne. Oletan että Jämän ohjelmisto suht sama Niben kanssa.
Ajattelin sen niin, että kun mulla on kellarissa suuri Purmon C22 patteri niin se haukkaa lämmöt yhtä nopeaan vaikka menovesi olisi esim. 35C. Ja sitä myötä kulutus nousisi eikä käynti ehkä lyhentyisi? Eikös asteminuutit estä jatkuvaa käynnistymistä? Huoltovalikosta katselin niin monesti oli meno- ja paluuvesi 23-24 astetta vaikka pyynti olisi 28C kun asteminuutit oli -200 muistaakseni.
Joo pitää logittaa nyt kun vielä on osittaista lämmitystä, että miten pumppu toimii. Mikä on sopiva asteminuuttiasetus? Riippuuko se lämmön tarpeen "kriittisyydestä"?
-
Mikä on sopiva asteminuuttiasetus? Riippuuko se lämmön tarpeen "kriittisyydestä"?
Tuo sopiva asetus pitää hakea tapauskohtaisesti. Itse pidän kylmimpään aikaan -60, välikeleillä -120 ja lämpöisellä -180. Toistaiseksi mennään vielä-180:llä.
Liian suurella asteminuuttiarvolla sisälämpötila saattaa alkaa heilumaan liikaa ja käyntijaksoista tulee pitkiä jolloin käyntijakson lopun lämpötilat nousevat turhan korkeiksi.
Kaksi - kolme keskikesän kuukautta pumppu on meilllä vain käyttövesikäytöllä kun lämmitystä ei tarvita
-
Huoltovalikosta katselin niin monesti oli meno- ja paluuvesi 23-24 astetta vaikka pyynti olisi 28C kun asteminuutit oli -200 muistaakseni.
Joo pitää logittaa nyt kun vielä on osittaista lämmitystä, että miten pumppu toimii. Mikä on sopiva asteminuuttiasetus? Riippuuko se lämmön tarpeen "kriittisyydestä"?
Aivan oikein, minun aivopieru! 28C on siis pienin laskettu meno, eikä pienin meno kuten väärin järkeilin. Sori!
Loggaaminen kuitenkin kannattaa niin näkee miten homma pyörii.
-
Loggaaminen kannattaa aina, silloin näkee FAKTAA konee toiminnasta.
Pidän koneessa pienikokoista (fyysinen koko) muistia koko ajan, esim.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/15496/djbmx/Kingston-DataTraveler-micro-32-GB-USB-muisti
Itsellä on pienempikapasiteettinen, mutta en heti löytänyt linkkiä siihen niin käyköön tämä esimerkiksi. .. Idea tullee esille.
Tällainen mahtuu koneeseen niin, että saa kannen ja oven siististi kiinni.
Normiseurantaan riittävällä 1 min loggauksella 10 vuoden lokit mahtuu pienimpäänkin muistiin.
-
Moro,
Kesällä asennettu pumppu (Jämä Rst 8 kw) uudiskohteeseen 180 m2. Ensimmäinen logitus on suoritettu mutta taulukon kanssa vielä hieman vaikeuksia. Tähän mennessä ongelmia ei ole ollut. Ainoa muutos jonka olen itse tehnyt on asteminuutit joita muutin -120 -> -180, lämpötila on ollut sisällä tasainen. Muuten asetukset on putkimiehen teoksia. Osaisiko joku tulkita amatöörille tuota minun liitettä?
-
Mitäs tuosta nyt sanois...
- 1 min välein olisi hyvä lokittaa (nou big diil)
- kannattaa laittaa lokitiedosto tänne näkyviin, säilyy otsikot
- laita footteriin kohteen tiedot, yleiskuvan vuoksi
- uusimman softan laittaisin, sillä automatiikka ajaa deltat "optimiin" ja vähenee pelkät KV käynnistykset
- 10 kertaa vuorokaudessa käynnistynyt... ok
- pikkupakkasia vielä, niin melko lyhyet huilijaksot ks. kuva
-
Ok, lisätään tietoja, Nyt sain jotenkin tuon taulukon räplättyä kuntoon? Miten nuo käyntiajat, voiko ne olla liian pitkiä?
-
Maalämmittää laittoikin hyviä ohjeita. Kompressorin käyntiaika 1 tunti, se varmaan on aika hyvä. Täällä saattaa olla vähän lyhyempi, ehkä 50 minuuttia. Asteminuutit -150 voisi lyhentää käyntiaikaa aavistuksen. Tuosta taitaa näkyä että lämmönkeruu sisään olisi -0.4 ja ulos -4.4.
-
Kiitos tähänastisista ohjeista. jm82, aloitelijan täytyy kysyä mihin viittaat noilla lämmönkeruun asteilla?
-
Lämmön keruu sisään -0,4 ja ulos -4,4 viittaisivat siihen, että lämmönkeruu olisi riittämätön.
Joko liian lyhyt maalenkki tai liian matala porakaivo.
Jos on uusi talo, sen kuivattaminen saattaa ottaa kovasti tehoa ja se voisi osin selittää nuo matalat maakiertonesteen arvot.
Kompressorin käyntiaikasuhde on kuitenkin alle 60 %.
Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi porakaivo olisi turhan matala.
Tai sitten, nuo mittaustiedot ovat vääriä, siis mittaus ei toimi oikein.
-
Joo, talo on uusi. Toivottavasti kaivosta ei tullut liian matalaa...Niben laskemien mukaan kaivon syvyys olisi ollut 163 m, porarin suosituksesta porattin hiukan syvemmälle.
Laitoin liitteksi nuo tikulta tulleet datat. Saisiko joku noista koostettua varmuudella oikeat mittaustulokset?
-
Joo, talo on uusi.
Missä päin Suomea tämä kohde on?
Onko hirsitalo, vai elementtirakenteinen?
-
Kun kaivo lähenee 200m, niin Niben keruupumput ei jaksa kierrättää nestettä optimiin 3C deltaan.
Onneksi haarukka on 2-5C.
Jos mittaukset näyttää oikein, niin pieni ero sulla optimiin jää, mutta ei liene hätää.
5* ja 6* ohjelmaversio osaa myös kalbroida mittaukset, joten sekin on peruste päivittää.
-
Kiitos tähänastisista ohjeista. jm82, aloitelijan täytyy kysyä mihin viittaat noilla lämmönkeruun asteilla?
Tuossa siis näkyy lämmönkeruuliuos sisään -0.4 ja lämmönkeruuliuos ulos -4.4. Nuo taitaa olla jotain minimi lukemia eli voi olla käyttöveden ja talon lämmitys tehty peräkkäin, niin lukemat laskee vähän alemmaksi. Kaivo on kumminkin aika syvä kun on 190 metriä. Lämmönkeruupiirin delta näyttää olevan tuo 4 astetta (min 1.8 ja max 5). Voihan olla että lukemat ei ihan tarkkoja ole.
-
Missä päin Suomea tämä kohde on?
Onko hirsitalo, vai elementtirakenteinen?
Talo on Kempeleessä. Puurunkoinen talo, energialuokka B.
-
Joo, talo on uusi. Toivottavasti kaivosta ei tullut liian matalaa...Niben laskemien mukaan kaivon syvyys olisi ollut 163 m, porarin suosituksesta porattin hiukan syvemmälle.
Laitoin liitteksi nuo tikulta tulleet datat. Saisiko joku noista koostettua varmuudella oikeat mittaustulokset?
Mielenkiintoinen lämmityksen menolämmön muoto. Miten se on noin tasainen 34C koneen käydessä? Johtuuko tämä kuivuvasta betonilaatasta?
Käyttöveden lämpötila laskee kuin lehmän häntä, eikä ole kovinkaan korkea missään kohtaa. Onko käyttöveden kiertoa? Vuotaako jossain lämpimän veden hana? Onko varaajassa eristeitä?
-
Joo, hyviä kysymyksiä, joihin ei ole yhtäkkiä vastauksia. Käyttöveden kierto on. Pumppu on siis Jämä, joka ymmärtääkseni on sama kuin Nibe. Varaajan sisään en ole katsonut, olen ymmärtänyt että varaaja on eristetty. Lämpimän veden vuotoja ei pitäisi olla.
-
Kierto varmaan vastaa käyttöveden jäähtymiseen eli ok, mutta tuohon melkein viivoittimella piirrettyyn menolämpöön voisi joku asiaan vihkiytynyt antaa osviittaa. Menolämpö nousee oudon nopeasti tuohon ~34C ja pysyy siinä koko käynnin.
Varmaan helppo vastaus kun sen oivaltaa!
-
Olisikohan suht pieni 8kW pumppu ja lattialämmitys haukkaa sitten noin paljon lämpöä. Paluulämpö nousee hyvin hyvin hitaasti.
-
Talo on Kempeleessä. Puurunkoinen talo, energialuokka B.
Koetin tehdä laskelman ja näyttää siltä, että lämpökaivo olisi riittävän syvä.
Tämä laskelma antoi kaivon aktiivisyvyydeksi 189 metriä.
Käytössäni olevat talon tiedot ovat toki hyvinkin vajavaiset ja kovasti arvauspohjalla, joten laskelma voi olla väärin.
Jos kuitenkin talo on kuvittelemani mukainen, näyttäsi siltä, että kohteessa voisi olla jotain ylimääräistä lisäkulutusta,
tai kaivon maanesteen lämpömittaukset ovat virheellisiä.
Hiukan ihmetyttää korkeahko lämpöpumpun käyttöaikasuhde jo näinkin leudolla säällä.
8 kW -tehoinen pumppu käy lähes 45 % ajasta.?
Laskelman talossa tähän aikaan vuodessa 8 kW -tehoinen pumppu pitäisi käydä vain noin 35 % ajasta.
Poistuukohan ilmanvaihdon mukana rakenteiden kostetutta, joka vie mennessään lämpöä ulos?
Edit.:
Muutin kompressorin käyttöaikasuhdelukeman viimeisen tiedon mukaiseksi.
Olin aikaisemmin laittanut tänne väärän tiedon.
Nuo alhaiset maakiertonesteen lämpötilat vähän ihmetyttävät.
-
Kiitos edelleen kommenteista. Talossa on runsaasti ikkunapinta-alaa, ja lvi-suunnitelijan suosituksen vuoksi päädyttiin 8 kw koneeseen. Tarjouksia pyytäessä meille tarjoiltiin Niben laskelmien pohjalta myös 6 kw konetta.
Tein nyt paniikinomaisen ratkaisun palasin lähtöruutuun asteeminuuttien kanssa, eli muutin -120. Logitusta lienee syytä jatkaa niin näkee miten homma alkaa pelata. Ymmärsinkö väärin tuon minun taulukon kun tuossa vihjaillaan että kompressori kävisi 42,7% ja lepäisi 57,4% ( niin, onko tuo minun postaama taulukko oikein...)
-
Saisiko joku noista koostettua varmuudella oikeat mittaustulokset?
Tässä tilastot.
Jotain vikaa sun taulukoissa, kun käynnistyksiä oli 60 / vrk.
Suosittelen Timo Karhun lokitutkijaa, se on epäherkempi lokin sarakkeiden (=mittausten) määrän suhteen.
-
Ok, kiitos, käynnistykset ja käyntiaika lienee ok? Jatkan logitusta ja koitan perehtyä noihin taulukoihin.
Millaisin askelin asteminuutteja kannataa lähteä muuttamaan? Nyt minulla on se -120 ja olkoon ainakin seuraavaan tikun irtiottoon...
-
Talossa on runsaasti ikkunapinta-alaa, ja lvi-suunnitelijan suosituksen vuoksi päädyttiin 8 kw koneeseen. Tarjouksia pyytäessä meille tarjoiltiin Niben laskelmien pohjalta myös 6 kw konetta.
Tein nyt paniikinomaisen ratkaisun palasin lähtöruutuun asteeminuuttien kanssa, eli muutin -120. Logitusta lienee syytä jatkaa niin näkee miten homma alkaa pelata.
Ymmärsinkö väärin tuon minun taulukon kun tuossa vihjaillaan että kompressori kävisi 42,7% ja lepäisi 57,4% ( niin, onko tuo minun postaama taulukko oikein...)
Viisas ratkaisu tuo isomman koneen valinta.
Käynnistysten määrää asteminuttien muuttaminen hiukan kasvattaa, mutta -120GM on kelpo arvo.
Talon sisälämpötilan mittausta ei ole kytketty, onko sisälämpötila paljon suurempi kuin laskelman 21C ?
Käyntiaikasuhde on tuota luokkaa, ks. edellinen viesti.
Yöllä kone huilaa enää alle 45% (n. -5C).
Ja loggaaminen kannattaa aina !
-
Siistiä lokitusta ;)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.msg80527#msg80527
-
Käynnistysten määrää asteminuttien muuttaminen hiukan kasvattaa, mutta -120GM on kelpo arvo.
Talon sisälämpötilan mittausta ei ole kytketty, onko sisälämpötila paljon suurempi kuin laskelman 21C ?
Käyntiaikasuhde on tuota luokkaa, ks. edellinen viesti.
Yöllä kone huilaa enää alle 45% (n. -5C).
Tulkitsenko oikein jos en vielä huomenna hauku putkimiestä?
Sisälämpötila on Rouvan määräyksestä noin 22,5, kolmesta eri mittarista ja eri paikasta mitattuna. Kyllä tarkenee toistaiseksi :)
Antaapa asteminuuttien toistaiseksi olla -120.
-
Tulkitsenko oikein jos en vielä huomenna hauku putkimiestä?
Sisälämpötila on Rouvan määräyksestä noin 22,5...
Ei liene syytä haukkua
Viisasta totella ;)
-
Minulla käyttäytyy lattia aivan samalla tavalla. 16mm lattialömmitysputken kautta kaikki lämpö häviää suoraan lattiaan. Onko tässä kohteessa myös 16mm putki?
45min käynnin aikana paluuvesi nousee 1.2 astetta omassa systeemissä... 240m2 alalla betonia ja 10kw kone...
-
Minulla käyttäytyy lattia aivan samalla tavalla. 16mm lattialömmitysputken kautta kaikki lämpö häviää suoraan lattiaan. Onko tässä kohteessa myös 16mm putki?
Kyllä, myös täällä 16 mm putki
-
Kyllä, myös täällä 16 mm putki
Meillä tuollasen vedenlämmön kanssa sisällä olisi 25 astetta lämmintä. Mitä materiaalia lattianpinnoite on pääasiassa? Parketti?
-
Parketti, kosteat tilat ja khh laattaa. Mittari näyttää sisälämpöä 22,9 :'(
Pitää pikkuhiljaa, huomaamattomasti alkaa laskemaan sisälämpöjä :)
-
Lämmön keruu sisään -0,4 ja ulos -4,4 viittaisivat siihen, että lämmönkeruu olisi riittämätön.
Joko liian lyhyt maalenkki tai liian matala porakaivo.
Onhan lämpökaivossa vettä?
-
Parketti, kosteat tilat ja khh laattaa. Mittari näyttää sisälämpöä 22,9 :'(
Pitää pikkuhiljaa, huomaamattomasti alkaa laskemaan sisälämpöjä :)
Mukava nähdä että jollain muullakin on tälläinen massiivinen varaava laatta jonne energiaa saa hukutettua melkoisen mukavasti... :)
Ihan vertailun vuoksi oma paluuvedenlämpötila eri ulkolämpötiloilla. Tuossa näkyy myös koska lämmitys alkaa ja loppuu sekä keskilämpötila. Meillä lattiat ovat laattaa miltei jokapaikassa joka laskee tarvittavan veden lämpötilaa. Parketti taasen toimii eristeenä.
(http://i.imgur.com/5m12jSa.png)
Tuollaisella veden lämmöllä sisällä on 22+-0.5 astetta miltei aina jollei aurinko tee tepposia....
-
Onhan lämpökaivossa vettä?
Melko varmasti on. On mitattu deltaT eli maksimi ja minimi erotus eikä ollenkaan absoluuttista arvoja. Piirin lämpötiloja voi olla "mitä vaan".
Skickat från min SM-T550 via Tapatalk
-
Onhan Jepeillä ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto päällä? Onko iv-koneessa esilämmitys keruusta?
-
Lto on päällä. Kone Vallox 145 ja jälkilämmitys sähköllä.
-
Melko varmasti on. On mitattu deltaT eli maksimi ja minimi erotus eikä ollenkaan absoluuttista arvoja. Piirin lämpötiloja voi olla "mitä vaan".
Mitä tarkoitat?
Aika kylmä kaivo kyseessä eli kyllä tuo huoli kaivon tilasta on ihan perusteltu. Tai sitten kulutus on jostain syystä todella iso. Tai kummatkin yhdessä.
-
Eihän Jepellä voisi olla tilattu tai toimitettu keruu liian lyhyenä? Tai ei ole vain uponnut kaivoon ja putket poikki? Timon graafista katsellen ensiön kiertoaika taitaa olla noin 17 minuuttia. Mikähän on virtaus ja putken koko, onko tuo kiertoaika osimoilleen?
-
Mitä tarkoitat?
Aika kylmä kaivo kyseessä eli kyllä tuo huoli kaivon tilasta on ihan perusteltu. Tai sitten kulutus on jostain syystä todella iso. Tai kummatkin yhdessä.
Olen ymmärtänyt että deltalämmityspiiri min ja maks tarkoittaa erotusta sisään ja ulos menevän nesteen lämpötiloja.
Ehkä olen ymmärtänyt väärin tai sitten ehkä puhutaan eri asioista. En ollut nähty toi sun kuva aikaisemmin, eli todennäköisesti minä olin ymmärtänyt sinua väärin, anteeksi.
Skickat från min SM-T550 via Tapatalk
-
tai sitten ehkä puhutaan eri asioista.
Tosiaan aiemmin ylempänä puhuttiinkin -0,4C ja -4,4C keruun sisään ja ulosmenolämpöinä.. siellä mennyt ilmeisesti sekaisin. En lukenut aiempia kommentteja tarkkaan, sori!
Mun 180m + 3m (177m akt) kiertää läpi tasan 10min pumppu automaatilla, joten Jepen 15-17min kierto kuulostaa ihan OKlta. Itsellä kanssa kylmähkö kaivo ja tarkistin tältä tammikuulta 2h lämmityksen (pakkasta -17C) ja käyttöveden teon jälkeen 0C sisään ja -3,1C ulos.
Oliskohan Jepellä kuitenkin vain "normaalin" kylmähkö kaivo ja se lisättynä kuivuvaan energiaa syövään laattaan? Taitaa olla paras tarkkailla kaivoa ja kulutusta talven yli.
Jeppe, paljonko porausraportissasi sanottiin kaivon aktiivimetreiksi eli veden peittämäksi osuudeksi kaivon kokonaissyvyydestä?
[edit] Kun katsoo useamman käyntijakson Jepeltä niin veikkaisinpa että kaivon kiertoaika on aika lähellä 10-12min.
-
Oliskohan Jepellä kuitenkin vain "normaalin" kylmähkö kaivo ja se lisättynä kuivuvaan energiaa syövään laattaan? Taitaa olla paras tarkkailla kaivoa ja kulutusta talven yli.
Jeppe, paljonko porausraportissasi sanottiin kaivon aktiivimetreiksi eli veden peittämäksi osuudeksi kaivon kokonaissyvyydestä?
Porausraporttia kaivelin jo eilen itku kurkussa...No nyt se löytyi ja kertoo seuraavaa: " Kallioporausta 177 m, kokonaissyvyys 190 m. Pohjaveden korkeus maanpinnasta 2 m."
Samalla kaivelin Niben laskelmia esille, niissä mainitaan että aktiivisyvyyttä tarvitaan 163m.
Energiatodistuksen laskelmien mukaan pumppu kuluttaisi vuodessa lämmitykseen ja käyttöveteen 9349 kwh, tähän kai omaa kulutusta vertaan?
Jatkan logitusta ja taidanpa antaa tikun olla kiinni pumpussa jatkuvasti.
Kävin tuossa myös kaivoa pällistelemässä, pitääkö se eristää? Putkien ympärillä on kaivon rengas valurautakannella. Vaakaputke on eristetty mutta kaivon päältä maanpinnalle ei ole eristystä?
-
Koska tuo mlp on käynnistetty? Itsellä kun oma järjestelmä käynnistettiin se kävi alkuun todella paljon kun rakenteista alkaa poistumaan kosteutta. Ja tietysti siihen menee oma aikansa että rakenteiden kosteus ja lämpötasapaino löytyy.. tuskis tuossa lienee sen kummemmasta kyse...
Toimiihan lto eikä kesäpelti yms ole väärässä asennossa?
-
... " Kallioporausta 177 m, kokonaissyvyys 190 m. Pohjaveden korkeus maanpinnasta 2 m."
Samalla kaivelin Niben laskelmia esille, niissä mainitaan että aktiivisyvyyttä tarvitaan 163m.
Energiatodistuksen laskelmien mukaan pumppu kuluttaisi vuodessa lämmitykseen ja käyttöveteen 9349 kwh, tähän kai omaa kulutusta vertaan?
Onko enegitodistuksessa laskerttu lämpöpumpun sähkön kulutukseksi 9349 kWh/vuosi
Se tarkoittaisi:
- pumpun COP -arvolla 4,0 noin 37000 kWh/vuosi lämpöenergian tarvetta, tai
- pumpun COP -arvolla 3,0 noin 28000 kWh/vuosi lämpöenergian tarvetta
Laskelma, jonka tein perustui 22700 kWh/vuosi lämpöenergian tarpeeseen.
- 37000 kWh/a edellyttäisi noin 286 aktiivimetrin lämpökaivoa ja
- 28000 kWh/a edellyttäisi noin 227 aktiivimetrin lämpökaivoa.
Herättää kysymyksiä.
Nimimerkille "Jeppe" haluaisin sanoa, kuin Mauno Koivisto aikoinaan: "Kyllä se siitä."
Älä huolestu, mutta kannattaa selvittää, olisiko asiassa jotain korjaamisen tarvetta.
Jos näyttäisi siltä, että lämpökaivo ei olisikaan riittävä,
voi aina tehdä olemassa olevan lähistölle toisen kaivon antamaan lisää lämpöä taloosi.
Mitään ei ole menetetty!
-
Koska tuo mlp on käynnistetty? Itsellä kun oma järjestelmä käynnistettiin se kävi alkuun todella paljon kun rakenteista alkaa poistumaan kosteutta. Ja tietysti siihen menee oma aikansa että rakenteiden kosteus ja lämpötasapaino löytyy.. tuskis tuossa lienee sen kummemmasta kyse...
Toimiihan lto eikä kesäpelti yms ole väärässä asennossa?
Pumppu on käynnistetty toukokuussa. Iv koneen kesäpelti on ohjeen mukaan automaattinen, lämpötilojen mukaan säätyvä. Lto tulee mukaan kun ulkolämpötila on alle 12 astetta, tuloilmaksi olen asettanut 15. Pikkupakkasilla (-5) tuloilma on iv koneen mittarin mukaan 20 astetta, jälkilämmityspatterille ei ole ollut vielä tarvetta.
-
Onko enegitodistuksessa laskerttu lämpöpumpun sähkön kulutukseksi 9349 kWh/vuosi
Se tarkoittaisi:
- pumpun COP -arvolla 4,0 noin 37000 kWh/vuosi lämpöenergian tarvetta, tai
- pumpun COP -arvolla 3,0 noin 28000 kWh/vuosi lämpöenergian tarvetta
Laskelma, jonka tein perustui 22700 kWh/vuosi lämpöenergian tarpeeseen.
- 37000 kWh/a edellyttäisi noin 286 aktiivimetrin lämpökaivoa ja
- 28000 kWh/a edellyttäisi noin 227 aktiivimetrin lämpökaivoa.
Herättää kysymyksiä.
Pitää tutkia illalla tarkemmin energiatodistuksia, selvityksiä ja mitä kaikkea siellä joukossa olikaan, no numeroita oli paljon :o
Voiko kaivon käyttäytymiseen vaikuttaa naapuriin porattava kaivo?
Niin, ja kyllä se siitä, olen samaa mieltä :)
Pitää käyttää tikkua välillä läppärissä ja jatkaa ihmettelyä :-[
-
Voiko kaivon käyttäytymiseen vaikuttaa naapuriin porattava kaivo?
Kyllä voi, riippuu kaivojen keskinäisestä etäisyydestä.
Tässä kuva, joka hiukan kertoo siitä, kuinka lämpökaivo vaikuttaa ympäristönsä kallioperän lämpötilaan:
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/ground_temp.jpg)
Tämä vaikutusalue on noin 50 - 200 metrin syvyydessä.
Noin 50 metrin etäisyydellä kaivosta ei ole enään mainittavaa vaikutusta.
-
Tuosta kaivon tarkkailusta vielä kysymys, onko näin että lämmönkeruulios sisään arvo kertoo minulle kuinka huonossa hapessa kaivo on? Ja kuinka paljon se kestää miinukselle mennä?
-
Laskeskelin, että keruupiirin virtaus on n. 0,40 l/s
Kaivosta otetaan pumpun käydessä n. 6,6 kW teho
Käyntiaika 44%
Ja tämänhetkinen kaivon keskimääräinen kuormitus on 15 W/m
Eikös nämä arvot ole hyvin linjassa keskenään.
Lämmönkulutus talossa taitaa olla suurehko.
Uusi talo, onko jo täysin valmis? Kaikki eristeet paikoillaan?
Rakenteiden kuivuminen menossa?
ATS
-
Ja tämänhetkinen kaivon keskimääräinen kuormitus on 15 W/m
Energiakaivon kohtuullinen keskikuormitus kysyjän asuinalueella on noin 11 W/m.
-
Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoista!
Vetäydyn odottelemaan pakkasia ja palaan tänne kun riittävästi pakkasdataa :)
-
Jos tähän saa samat firmikset kuin Nibeen, niin kannattaa se vielä päivittää. Tuo 3105 on aika antiikkinen versio. 6-sarjainen hakee nuo lämpöerot keruussa ja lämmönjaossa paremmin automaattisesti, eli kohdilleen. Saa niitä toki manuaalisestikin huoltovalikosta, ainakin keruupuolella olisi varaa hieman kiertoa nostaakin jos ei sitä tehdasasetuksesta (muistaakseni 70%) ole nostettu.
-
Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoista!
Vetäydyn odottelemaan pakkasia ja palaan tänne kun riittävästi pakkasdataa :)
Hyvä ajatus.
Vasta tammi - helmikuun pitkät pakkasjaksot kertovat totuuden lämmitysjärjestelmän riittävyyden ja toimivuuden.
Sitä ennen ei kannata tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.
Ja, vieläkin korostan sitä, että mitään ei ole menetetty, vaikka lämpökaivo olisikin vähän alimittainen.
Talven kokemukset selvittävät sen asian.
Jos kaivo menee liian kylmäksi, eli kaivosta alkaa tulla -4 C lämpöistä nestettä pumpulle,
on syytä ottaa vastuslämmitys avuksi, jotta kaivo ei mene jäähän.
Jos osoittautuu, että kaivo ei riitä, voi tulevana kesänä porata 20 - 25 metrin etäisyydelle nykyisestä kaivosta toisen kaivon.
Nämä yhdessä sitten ainakin riittävät.
-
Tuosta kaivon tarkkailusta vielä kysymys, onko näin että lämmönkeruulios sisään arvo kertoo minulle kuinka huonossa hapessa kaivo on? Ja kuinka paljon se kestää miinukselle mennä?
Kaivon veden lämpötilan saa helposti selville kun laittaa(pelkästään) keruuliuoksen kiertopumpun pyörimään n 1h ajaksi.Siis kompressori on tässä testissä seis koko ajan.
Siinä vaiheessa kun kaivosta tuleva ja kaivoon palaava keruuliuos on tarkoin samanlämpöistä on se myös kaivon veden lämpötila.
Toinen tapa testata kaivon veden lämpötilaa on laittaa keruuliuoksen kiertopumppu jatkuvasti käymään ja seurata kompressorin taukojakson lopussa keruuliuoksen lämpötilaa.
Näin testatessa pitäisi taukojakson olla ainakin tunnin pituinen.
Jos kaivosta tulevan ja palaavan liuoksen lämpötilaero jää suuremmaksi kuin 0,5C testin lopussa niin silloin keruuliuoksen lämpötilaa mittaavissa antureissa on jotain pielessä,huono kiinnitys,viallinen/väärä anturi tms.
Yleensä kaivon veden lämpötila on 4-5 astetta korkeampi kuin keruuliuoksen silloin kun kompressori käy.
Tämä lämpötilaero on tarpeen että kaivon vedestä voi siirtyä keruuliuokseen lämpötehoa.
Kun kaivon veden lämpötila sitten jossain vaiheessa laskee niin ympäröivästä kalliosta alkaa siirtyä lämpöä kaivon veteen ja siten kaivon lämpötila palautuu normaaliksi. ;)
-
Jatketaanpa tätä ketjua vaikka kyse F1145 Nibestä...
Pumppu ollut nyt n. vuoden käytössä ja viime talven aikana en kovin paljoa vielä kerinnyt säätöihin tutustumaan ja nyt ajattelin että jospa pistäisi tänä talvena säädöt kohdalleen.
Otin viikon nyt alustavasti viikon lokin, arvostan jos joku jaksaa aikaansa uhrata niiden kommentointiin. Tietty nyt ei vielä kovin kylmiä kelejä ole ollut joten tämä lienee järkevää tarkistaa vielä sitten -10 - -20 pakkasilla myös?
Pari screenshottia tuohon mukaan "Logintutkijasta" oletusasetuksilla. Sekä zippinä viikon lokit.
(ei oikein mikää tuntunut mahtuvan postauksen liitteeksi, joten kaikki linkkeinä)
Miltä näyttää koneen käynti? Käyttöveden lämpötilaa itse ihmettelen kun olen mielestäni laittanut sen raja-arvoiksi 40c-55c, mutta se tuntuu pyörivän koko ajan tuossa 50c-55c, miksiköhän se ei anna lämpötilan laskea enempää...
Linkit:
Yhteenveto: http://aijaa.com/GgWdjV (http://aijaa.com/GgWdjV)
Käyrä: http://aijaa.com/NVhM7r (http://aijaa.com/NVhM7r)
Lokit (zip): http://aijaa.com/6NuF21 (http://aijaa.com/6NuF21)
-
Asteminuutteja voisi jonkun verran lisätä, kun käyntiajaksi näyttää nyt 31 minuuttia. Jos käynti olisi vaikka 40-45 minuuttia niin kompressorin käynnistyksiä tulisi vähemmän.
En osaa tuohon käyttövesijuttuun sanoa ohjetta.
-
Käyttöveden lämpötilaa itse ihmettelen kun olen mielestäni laittanut sen raja-arvoiksi 40c-55c, mutta se tuntuu pyörivän koko ajan tuossa 50c-55c, miksiköhän se ei anna lämpötilan laskea enempää...
Oliskos On tuon uudemman firmiksen ominaisuus tuoda KV:n lämpötila katkaisutasolle aina jos kompura on käynnissä jo lämmityksen vuoksi. Eli vähentää käynnistyksiä.
-
Asteminuutteja voisi jonkun verran lisätä, kun käyntiajaksi näyttää nyt 31 minuuttia. Jos käynti olisi vaikka 40-45 minuuttia niin kompressorin käynnistyksiä tulisi vähemmän.
En osaa tuohon käyttövesijuttuun sanoa ohjetta.
Joo, siinä muistaakseni onkin vielä vähän nostovaraa; taitaa nykyisellään olla 120, niin jos nostaa vaikka 140 tai 160. Talossa on ~100mm betonilaatta jokapuolella, lieneekin suositus jotain tuon 120-160 väliltä.
-
Oliskos On tuon uudemman firmiksen ominaisuus tuoda KV:n lämpötila katkaisutasolle aina jos kompura on käynnissä jo lämmityksen vuoksi. Eli vähentää käynnistyksiä.
Jahas, no sehän selittääkin tuon ja kuulostaa jopa hyvin fiksulta ettei pahimmillaan muutaman minuutin päästä lämmityksen pysähdyttyä pistetä taas kompura käyntiin kun veden lämpö saavuttaa alarajan.
-
Miltä näyttää koneen käynti? Käyttöveden lämpötilaa itse ihmettelen kun olen mielestäni laittanut sen raja-arvoiksi 40c-55c, mutta se tuntuu pyörivän koko ajan tuossa 50c-55c, miksiköhän se ei anna lämpötilan laskea enempää...
Linkit:
Yhteenveto: http://aijaa.com/GgWdjV (http://aijaa.com/GgWdjV)
Käyrä: http://aijaa.com/NVhM7r (http://aijaa.com/NVhM7r)
Lokit (zip): http://aijaa.com/6NuF21 (http://aijaa.com/6NuF21)
Raja-arvon voisi muuttaa 40c-50c jos tuntuu että vesi on liiankin kuumaa?
Joo, siinä muistaakseni onkin vielä vähän nostovaraa; taitaa nykyisellään olla 120, niin jos nostaa vaikka 140 tai 160. Talossa on ~100mm betonilaatta jokapuolella, lieneekin suositus jotain tuon 120-160 väliltä.
-160 voisi pidentää aika sopivasti.
-
Miltä näyttää koneen käynti? Käyttöveden lämpötilaa itse ihmettelen kun olen mielestäni laittanut sen raja-arvoiksi 40c-55c, mutta se tuntuu pyörivän koko ajan tuossa 50c-55c, miksiköhän se ei anna lämpötilan laskea enempää...
Nibe ohjautuu käyttöveden teossa BT6:n mukaan ja se näyttää vaihtelevan 47-50C välillä.
"KV lisälämmitysrajaa" lämmitysjakson jälkeen voi hiukan säätää parametrilla
Valikko 5.1.1 - käyttövesiasetukset
käynnistysero kompressorit
Säätöalue: 0,5 - 4,0 °C
Tehdasasetus: 1 °C
Aihetta on jossain viestissä/ketjussa jo käsitelty.
Täällä arvona on 4C.
-
Uutena foorumilaisena kiinnostaa asiantuntijoiden kommentit.
Mittaus tehty reilun viikon ajalta lauhahkoissa loka-marraskuun keleissä. Talo 2015 valmistunut 1-kerroksinen 127.5 puutalo Oulussa, pumppuna NIBE F1245-6KW ja lattialämmityksellä. Logituksen aikana asteminuutit olivat -180 ja MUT -25 (korjasin tämän energialaskelmassa käytettyyn -32 asteen hiljattain). Käytössä myös Smart price adaptation perusasetuksilla eli vaikutus lämmitykseen kertoimella 5 ja käyttöveden tekoon kertoimella 2.
Pumpussa on uusin ohjelmisto.
(http://i5.aijaa.com/t/00232/14014883.t.jpg) (http://aijaa.com/QcEi5M)
(http://i5.aijaa.com/t/00261/14014884.t.jpg) (http://aijaa.com/prC4h4)
-
Kunnon pakkasethan vasta paljastaa "totuuden", mutta siististi tuo nyt käy.
Laitatko footteriin kohteen perustiedot vastaisen varalle.
-
Lämmönkeruun tulo on käyntijakson lopussa 0C ja meno n. -3C, olen miettinyt että ovatko matalia lämpötiloja lauhaan keliin nähden? Mitä muilla 6KW pumppujen omistajilla ovat olleet lämmöt käyntijakson lopussa?
Uusi ohjelmistoversio tuntuu pidentävän käyntijaksoa pienemmälläkin asteminuuttiasetuksella, kun jauhaa käyttövettä lopuksi eli kaivoa kuormitetaan enemmän kerralla.
Laitoin toisen 8vrk logituksen käyntiin kun muutin ihan mielenkiinnosta asteminuutit takaisin -120:een, lähinnä kiinnostaa, että miten vaikuttaa liuoslämpötiloihin.
-
Sinulla on reippaan mittaisia käyntijaksoja, niin siinä neste ehtii kiertämään 2-3 kertaa kaivossa ja 0/-3C lukemat lienee OK.
Täällä patteritalo ja keruu n. 0,5/-2,5 käyntijakson lopussa.
-
Kuvaajasta näkee kuinka täällä keruun lämpötilat vaihtelee.
Julmilla pakkasilla keruun tulo menee alle -2,5C, mutta senkin kanssa voi elää.
-
Totta, tuossa -3.8 asteen lämmönkeruuliuoksen "menoennätyksessä" ensin on tahkotty käyttövettä 29 min., joka on keskeytynyt asteminuuttien tullessa täyteen (-180) joka on johtanut heti perään 28 min. lämmityskäyntiin. Lämmitys on puolestaan keskeytynyt (priorisointi?) 9 min. ajaksi käyttöveden tekoon, ja asteminuutit laitetaan nollille 4 min vedolla lopuksi. Eli koko hiihtokilpailulle tuli mittaa 1t 10 min.
-
Totta, tuossa -3.8 asteen lämmönkeruuliuoksen "menoennätyksessä" ...
Laskentaohjelma antaa talollesi 164 aktiivimetrin syvyisen lämpökaivon.
Toivotaan, että kallioperä on lämmönjohtavuus ominaisuuksiltaan hyvä.
Totuuden näkee vasta kunnon pakkasjakson lopulla.
Tätä foorumia lueskeleville, maalämpöä suunnitteleville,
me maalämpöfoorumin "vanhat" suositamme aina satsaamaan riittävän lämpökaivon tekemiseen.
-
Totta, tuossa -3.8 asteen lämmönkeruuliuoksen "menoennätyksessä" ensin on tahkotty käyttövettä 29 min., joka on keskeytynyt asteminuuttien tullessa täyteen (-180) joka on johtanut heti perään 28 min. lämmityskäyntiin. Lämmitys on puolestaan keskeytynyt (priorisointi?) 9 min. ajaksi käyttöveden tekoon, ja asteminuutit laitetaan nollille 4 min vedolla lopuksi. Eli koko hiihtokilpailulle tuli mittaa 1t 10 min.
Täällä on ollut alimmat lukemat vähän pitemmässä käyntijaksossa 3/-1 ja viime talvena taisi olla alimmat lukemat 2/-2.
Eli tuon perusteella voisi arvata että talvella menisi johonkin -2/-5 talvella eli 1 aste tulisi vielä laskua. Mutta saattaahan se vähän enemmänkin laskea jos tulee oikein pitkä pakkasjakso. Täällä kompura taitaa käydä noin 45 min ja silloin on vielä lukemat 4/0. Alussa 6/1. Patterilämmitys. Jotain virtausta mahtaa olla kaivossa kun täällä nuo lukemat taitaa olla kohtalaisen hyvät. Kesällä kaivosta tuli aluksi 7 asteista.
Hyvin näyttää noiden kuvien perusteella toimivan.
-
Moro,
Tietäjäjille kysymystä onko käynnistysien määrä ja käyntiaika ok, tai saako näiden allaolevien tietojen perusteella tietoa mahdollisesta säädön tarpeesta? Lämmintä on piisannut hyvin, talvi tosin oli normaalia leudompi, sähkönkulutus ei tippunut edelliseen lämmitysmuotoon "kuin" noin 35% kulutussäästön odotin olevan hieman isompi.
Talo rak. -43 peruskorjattu -84, patterilämmitys, 200L puskurivaraaja, nibe F 1245 lämpöpumpun, lisäksi 300L käyttövesivaraaja.
Tuossa on siis tiedot 11kk käytöajalta huoltotiedot nibe ublinkistä.
Huoltotiedot
tila
Otsikko Arvo
asteminuuttia -29
keskiulkolämpötila BT1 3.6°C
käyttöveden täyttö BT6 47.1°C
käyttövesi yläosa BT7 52.7°C
ulkolämpötila BT1 5.0°C
kompressorimoduuli
Otsikko Arvo
estetty ei
imukaasu EB100-EP14-BT17 26.0°C
kiertovesipumpun nopeus EP14 20%
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 1950
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 1533h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 235h
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 29.7°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 29.0°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 14.8°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 13.4°C
lämmönkeruupumpun nopeus EP14 0.0%
menolämpötila BT2 28.8°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 24.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 28.7°C
lämmitysjärjestelmä 1
Otsikko Arvo
huonelämpötila BT50 23.5°C
laskettu menolämpötila S1 32.8°C
lattiankuivaustoiminto pois
menolämpötila BT2 28.8°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 28.7°C
ulkoinen menoanturi BT25 28.5°C
ulkoinen säätö S1 ei
lisäys
Otsikko Arvo
aikakerroin 0.9h
estetty ei
maks.sääd.sähköteho 0.0kW
teho sähkölisälämpö 0.0kW
-
Moro,
Tietäjäjille kysymystä onko käynnistysien määrä ja käyntiaika ok, tai saako näiden allaolevien tietojen perusteella tietoa mahdollisesta säädön tarpeesta? Lämmintä on piisannut hyvin, talvi tosin oli normaalia leudompi, sähkönkulutus ei tippunut edelliseen lämmitysmuotoon "kuin" noin 35% kulutussäästön odotin olevan hieman isompi.
Talo rak. -43 peruskorjattu -84, patterilämmitys, 200L puskurivaraaja, nibe F 1245 lämpöpumpun, lisäksi 300L käyttövesivaraaja.
Tuossa on siis tiedot 11kk käytöajalta huoltotiedot nibe ublinkistä.
Huoltotiedot
tila
Otsikko Arvo
asteminuuttia -29
keskiulkolämpötila BT1 3.6°C
käyttöveden täyttö BT6 47.1°C
käyttövesi yläosa BT7 52.7°C
ulkolämpötila BT1 5.0°C
kompressorimoduuli
Otsikko Arvo
estetty ei
imukaasu EB100-EP14-BT17 26.0°C
kiertovesipumpun nopeus EP14 20%
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 1950
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 1533h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 235h
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 29.7°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 29.0°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 14.8°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 13.4°C
lämmönkeruupumpun nopeus EP14 0.0%
menolämpötila BT2 28.8°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 24.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 28.7°C
lämmitysjärjestelmä 1
Otsikko Arvo
huonelämpötila BT50 23.5°C
laskettu menolämpötila S1 32.8°C
lattiankuivaustoiminto pois
menolämpötila BT2 28.8°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 28.7°C
ulkoinen menoanturi BT25 28.5°C
ulkoinen säätö S1 ei
lisäys
Otsikko Arvo
aikakerroin 0.9h
estetty ei
maks.sääd.sähköteho 0.0kW
teho sähkölisälämpö 0.0kW
Tuossahan suurin osa on hetkellistä dataa. Käynnistysten ja käyntiajan perusteella ei nyt ainakaan kovin suurta pätkäkäyntiä. Kannattaa laittaa USB-tikku logittamaan koneeseen (ohjeita tässä ketjussa/muissa ketjuissa), kerätä dataa muutama vuorokausi ja analysoida ne sitten Timo Karhun logintutkijan avulla (löytyy tiedonkeruualueelta). Niiden jälkeen kannattaa kysellä lisävinkkejä tarvittaessa.
Uusin firmis kannattanee laittaa pumppuun sisään jos ei jo ole, uplinkin kautta saa ladattua ja USB-tikulla vietyä pumppuun.
-
Joo, totta, että tuossa näkyi vain pitkältä ajalta käynnistykset ja käynti, muu vain sen hetkinen tila. Uusin päivitys pitäisi olla käytössä. Pitää kokeilla tuolla logintutkijan avulla, jos sillä saisin parempaa infoa käyntiajoista ja toimivuudesta muutenkin.
-
Tein vertailevaa logitusta, eli kaksi n. viikon jaksoa.
Logit zip tiedostona: http://aijaa.com/f1aGUo (http://aijaa.com/f1aGUo).
Ensimmäisellä asteminuutit -180 ja MUT -25 (hakemisto 1 zip:ssä):
(http://s20.postimg.org/nlh4ge8o9/N_ytt_kuva_2015_11_11_kello_14_35_23.png) (http://postimg.org/image/nlh4ge8o9/)
Sisälämpötila + viinan meno/paluu:
(http://s20.postimg.org/b793bkvop/N_ytt_kuva_2015_11_11_kello_14_46_30.jpg) (http://postimg.org/image/b793bkvop/)
Toisessa muutin asteminuutit -120 ja MUT arvon korjasin -32 asteeseen (hakemisto 2 zip:issä):
(http://s20.postimg.org/sy5yuiwkp/N_ytt_kuva_2015_11_11_kello_14_36_08.png) (http://postimg.org/image/sy5yuiwkp/)
Sisälämpötila + viinan meno/paluu:
(http://s20.postimg.org/l73zrh6y1/N_ytt_kuva_2015_11_11_kello_14_49_09.jpg) (http://postimg.org/image/l73zrh6y1/)
-
Tein vertailevaa logitusta, eli kaksi n. viikon jaksoa.
Sisälämpötilasi heiluu melko merkittävästi, missä anturi sijaitsee?
PS. voisi olla helpompaa jos tänne liitettäisiin itse logitiedostot kuvakaappausten sijaan. Ainakin pitkissä logeissa koko ajan kattava kuva ei ole ihan havainnollisimmasta päästä
-
Lisäsin logit viestiin yllä.
Huoneanturi on 175 cm korkeudella aika lähellä takkaa, joka näkyy noissa käppyröissä.
-180: käyntiaika 55 min, lepoaika 84 min, käynnistyksiä 10 kpl/vrk.
-120: käyntiaika 39 min, lepoaika 64 min, käynnistyksiä 14 kpl/vrk.
Eli kun käyntiaika on pidempi, niin keskimääräinen lepo pitenee.
Näkeekö kokeneempi näistä mitään muuta merkittävää eroa?
-
Mielipide...
Käyttäisin -120GM, silloin kaivo antaa n. 1,5C paremman lämmön käyntijakson lopussa.
Eikä ole pätkäkäynnistä tietoakaan ja käynnistyksiä on maltillisesti.
-
Lisäsin logit viestiin yllä.
Huoneanturi on 175 cm korkeudella aika lähellä takkaa, joka näkyy noissa käppyröissä.
En sano, mutta mainostan tuota kertoimen käyttöä sisälämpötilan yhteydessä. Tämä siis jos haluat, että MLP väistää (pyynti alenee mitä lämpimämpää sisällä on) takan käyttöäsi. Nyt pyynti kasvaa tasaisesti ulkolämpötilan suhteen eikä huomioi takan lämmitystä.
Valikko 1.9.4 - huoneanturiasetukset. Manuaali sanoo että oletus on 2, mutta logista päätellen Nibesi ei ole reagoinut takkaan yhtään. Itselläni tuo kerroin on 4 ja täällä toimii todella hyvin keväisin kun aurinko alkaa lämmittämään pakkasella, sisälämpö pysyy tosi hyvin aisoissa kunnes auringosta tulee enemmän kuin talo vie ja pumppu ei käy enää ollenkaan. Mutta siis mainokseksi vaan jos et ole huomannut tuota säätöä.
Muuten koneesi nakuttaa kuin Singeri. Kuulut kylmähkökaivoisten klaaniin kuten allekirjoittanutkin, lohdutukseksi voin sanoa että toimii sekin ihan passelisti.
[edit] kuvatus "väistötapahtumasta" kun sunnuntaina oli uuni niin paljon päällä että kämppä lämpeni yli asetetun
-
Mielipide...
Käyttäisin -120GM, silloin kaivo antaa n. 1,5C paremman lämmön käyntijakson lopussa.
Eikä ole pätkäkäynnistä tietoakaan ja käynnistyksiä on maltillisesti.
Tällä mennään talvea kohti.
Pitänee harkita tuota sisäanturin käyttöönottoa, se on tosiaan kytketty mutta ei aktiivisena.
Kaivosta - jos "aktiivisella poraussyvyydellä" tarkoitetaan kallion osuuden vesipatsaan korkeutta, niin se on 125 m kalliota + 3 m kallioon upotettua teräsputkea = 128 m. MLP valmistajan energialaskelmassa on 139 m aktiivisyvyyttä.
Tämän takia seuraankin tilannetta aika huolella, ensimmäinen talvi vasta tulossa.
-
Jämällä tehty .LOG tiedosto ei mene Logintutkija v1.0.3 versioon. Ei annat valita sitä tiedostoa.
-
Jämällä tehty .LOG tiedosto ei mene Logintutkija v1.0.3 versioon. Ei annat valita sitä tiedostoa.
Käy lataamassa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5932.msg73593#msg73593) uudempi versio ja katsotaan sitten jos se tökkii niin korjataan!
-
Teinpäs pikalinkin http://51.fi/loki joka vie tuohon Timo Karhun viestiin. Siitä pääsee kätevästi nappaamaan uusimman lokittajan.
-
Käy lataamassa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5932.msg73593#msg73593) uudempi versio ja katsotaan sitten jos se tökkii niin korjataan!
Joo kiitos, lähti pelittämään uusimmalla.
Laitoin illalla lokin tallennukseen. Postaan illalla niin olisi kiva saa kommentit koneen toiminnasta.
-
Saako tästä jotain selkoa? Lisään login vielä jos tarvitsee.
-
zzz
-
zzz
-
Saako tästä jotain selkoa?
Eikös tuo ihan siististi käy.
Kunnon pakkaset antaa sitten oman/uuden "kuvan" asiasta.
-
Käyttöveden teon COP ka. on vain 2.5. Oliko siellä siis pumppu erikseen käyttöveden kierrolle?
Ulkoinen patteriverkon pumppu mulla on kesän jälkeen vissiin melko pienellä koska verkon dT on kohtuullisen mukava 6,6K.
Aiemmin kun oli vielä öljy ja vanha KV-pumppu niin dT oli monesti vain 1K. ilmeisesti pumppu vatkasi vanhan talon isoisssa putkissa vähän turhan kovaa.
----
Imukaasun tulistuskin näyttäisi olevan turvallisella tasolla. Jos keruuseen menee käynnin aikana noin 0C ja imukaasu on +5C niin oletettavasti tulistus on noin 8-10K?
-
Käyttöveden teon COP ka. on vain 2.5. Oliko siellä siis pumppu erikseen käyttöveden kierrolle?
COP käyttöveden teossa on tuota suuruusluokkaa.
Pumpussa on vain yksi lämpöjohtopumppu, jota käytetään sekä patteriveden että käyttövesivaraajan lämmittämisessä.
Vaihtoventiilillä ohjataan kumpaa tehdään.
-
COP käyttöveden teossa on tuota suuruusluokkaa.
Joo niinhän sen pitää olla kun korkealla lauhtumisella paahdetaan menemään. Olin vaan katselevani, että jonkun toisen logissa oli yli 3:n COPia käyttövedelle.
-
Nibe 10kW testistä (Arthur Weber) tehoja ja COPPEJA.
Luvut eivät ole ihan samoja kuin Niben manuaaleissa, mutta erot varsin pieniä.
-
Tässä yksi graafi COP :n ja antolämpötilan suhteesta:
(https://lh6.googleusercontent.com/-PjwShuP5Kf4/UEFvmCLc2_I/AAAAAAAADcw/gbKGAfOP-bg/s500/COP%25252520v%25252520Temp%2525252C%252525202%25252520plot.jpg) (http://www.ata.org.au/forums/topic/4384)
ja tässä toinen tapaus:
(https://elkement.files.wordpress.com/2015/04/heat-pump-performance-datasheet.png) (https://elkement.wordpress.com/tag/heat-pump/)
-
Meni tietokone uusiksi. Eikä ole vielä Exceliä. Voisiko joku ystävällisesti muutella tuota bruunolla??
Tattista etu käteen
-
Meni tietokone uusiksi. Eikä ole vielä Exceliä. Voisiko joku ystävällisesti muutella tuota bruunolla??
Tattista etu käteen
Kovin vaikuttaa keruupiiri kylmältä.
Pumppukin käy jo lähes 70 % ajasta.
-
Näimmä. Ideoita?? asteminuutit nyt -180
-
Hyvin näyttää toimivan ja hyvä hyötysuhde. Tosiaan vähän kylmähköltä keruupiiri näyttää, kun käyntiaikaa alkaa jo olla tuo noin 1h 20min. Täälläkin kävi nyt pakkasilla jo +2/-1, kun viime talven alimmat oli kai +2/-2. Tänä talvena pitäisi jo mennä tuon alle.
Talven pakkaset varmaan näyttää millaisia lukemia sieltä kaivosta tulee?
Asteminuutit saattaisi olla aika sopivat? Ei oikein taida olla mitään tehtävissä kun käynti on tuo 1:17 ja lepoaika taas vähän lyhyempi 0:37. Ehkä voi vähän keventää kaivon kuormaa jos laittaa asteminuutit normaaliksi -120.
-
Ookoo. Tarvis mennä varmaan johkiin nibe kursseille että alkais tajuamaan näistä hieman enemmän;)
-
Ookoo. Tarvis mennä varmaan johkiin nibe kursseille että alkais tajuamaan näistä hieman enemmän;)
Lueskele näitä tämän foorumin juttuja.
Täällä oppii kaiken aikaa lisää maalämmöstä.
Tuskin muuta kurssia tarvitsee.
-
lähinnä noita arvoja mitkä on hyviä ja mitkä huonoja. käyntiajoista jne. mutta lueskellaan iltaisin foorumia niin eiköhän se siitä:D
-
lähinnä noita arvoja mitkä on hyviä ja mitkä huonoja. käyntiajoista jne. mutta lueskellaan iltaisin foorumia niin eiköhän se siitä:D
Ei siinä montaa vahdattavaa arvoa ole, Niben manuaalista:
- kompressorin käynti enemmän kuin 20min ---> OK
- lämmitysveden menon ja tulon erotus haarukassa 5C - 10C ---> OK
- käyttöveden menon ja tulon erotus haarukassa 8C - 10C ---> OK
- lämmönkeruupiirin tulon ja menon erotus haarukassa -2C - -5C ---> OK
- kaivon sisään tulevan litkun minimilämpötila 0C tai enemmän ---> OK
Muut hifistelytason harrastusjutut luet foorumilta ja innostut itsekin!
-
Mistä tuommoinen suuri käyntiaste voi johtua muutakuin alimitoituksesta? COP on joo hyvä koska ilmeisesti on lattialämmitystä kun 28C vesi riittää -5C keleillä.
Mulla vanhassa talossa ed. sivulla COP samaa luokkaa, käyttöveden COP huonompi koska korkeampi lämpötila mutta yksi hailee, käyttö niin pientä. +4,7C kelissä käyntiaste lämmitykseeni 28%. No, onhan siinä tosiaan 10K eroa ulkolämpötilassa. Tulisi nyt Tampereelle se -5C niin saisi logittaa lisää.
-
Mistä tuommoinen suuri käyntiaste voi johtua muutakuin alimitoituksesta? COP on joo hyvä koska ilmeisesti on lattialämmitystä kun 28C vesi riittää -5C keleillä.
Mulla vanhassa talossa ed. sivulla COP samaa luokkaa, käyttöveden COP huonompi koska korkeampi lämpötila mutta yksi hailee, käyttö niin pientä. +4,7C kelissä käyntiaste lämmitykseeni 28%. No, onhan siinä tosiaan 10K eroa ulkolämpötilassa. Tulisi nyt Tampereelle se -5C niin saisi logittaa lisää.
ouzonella cop 5.4. Lämmitysveden pyyntö 27,7-29 ka 28.4. Käyttövesi 48C.
alspella cop 5.2. Pyyntö 29. Käyttövesi 52,8C.
Voisi varmaan sanoa että toimivat aivan yhtä hyvin.
Katsoin muuten niben sivuja ja 1245 10kW oli ainut pumppu jossa oli Energialuokka, järjestelmä 35°/55° A+++/A+++. Tai oli sielä toisena myös 1255.
6kW, 8kW ja 10kW malleilla ei oikein ollut eroa hyötysuhteessa.
Ehkä tuo 6kW on vähän osatehoinen ja kaivo on aika kovilla.
-
Miltä näyttäs tämän pumpun pörinä asiaanperehtyneiden mielestä? Logituksen aikana pumpun asteminuutit oli 220 ja ajattelin toisen login pyöräyttää 160 minuutilla jos se korottaisi merkittävästi kaivosta tulevan litkun lämpötilaa. Mitä mieltä olette suunnitelmasta, tuleeko siitä mitään hyötyä COP lukemaan?
-
Itse en oikein osaa arvella että vaikuttaako cop lukemaan.
-220 näyttää olevan aika hyvä. Käyntiaika 42 minuuttia ja 10 käynnistystä päivässä. Kaivokaan ei ole kovin kylmä kun max tulo 3.6C ja min 0.1C. Lepoaika nyt 69.5%.
Täällä taisi olla vähän pidempi käyntiaika, jotain 48 min keskimääräinen.
-
Miten logintutkija laskee COPin? Olettaa jotenkin sähkönkulutuksen tietyillä lämmönpyynneillä ja maaliuoksen lämpötiloilla ja sisään asetelluilla häviöillä yms?
Tietääkö joku kuinka todellisia ne on verrattuna "aitoon" sähkökulutusmittaukseen ja lämpömääränmittaukseen vesipuolelta?
-
Miten logintutkija laskee COPin? Olettaa jotenkin sähkönkulutuksen tietyillä lämmönpyynneillä ja maaliuoksen lämpötiloilla ja sisään asetelluilla häviöillä yms?
COPpelon laskenta perustuu Lämpöpumppujen energialaskentaoppaan menetelmään. Fraatti oli aikoinaan löytänyt viitteitä että menetelmän laskennallinen heitto olisi luokkaa 10%. Tuo COP ei tällä hetkellä sisällä lisäenergian käyttöä vaan ainoastaan laskee COP:a saatavista käyntiarvoista ja valmistajan ilmoittamista EN14511 mukaisista arvoista.
Tuolla keskustelua sen laskemisesta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5932.msg78089#msg78089 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5932.msg78089#msg78089)
-
Hitton, 58% käyntiaste näin nollakelissä, siitä 14% käyttövettä. Kuulostaa melko paljolta?
-
Hitton, 58% käyntiaste näin nollakelissä, siitä 14% käyttövettä. Kuulostaa melko paljolta?
Täällä astetta isompi masiina ja kohtuullisesti eristetty rintsikka. Viikon pätkältä (0C keskiulkolt): lämmitys 27% ja lämmin vesi: 6%.
En osaa kommentoida onko sinulla kulutus paljon vai vähän, mutta jotenkin linjassa näyttäisi olevan.
-
Täällä astetta isompi masiina ja kohtuullisesti eristetty rintsikka. Viikon pätkältä (0C keskiulkolt): lämmitys 27% ja lämmin vesi: 6%.
En osaa kommentoida on sinulla kulutus paljon vai vähän, mutta jotenkin linjassa näyttäisi olevan.
Mulla oli vain 12h pätkä tosin, talo kanssa suht tiivis, koneellinen LTO. Aiemmin noin +5c käyntiaste oli yli 20% yks. pienempi.
-
Mulla oli vain 12h pätkä tosin, talo kanssa suht tiivis, koneellinen LTO. Aiemmin noin +5c käyntiaste oli yli 20% yks. pienempi.
No jaa, sitten ollaan aika samoissa. Voiko 8kW/10kW tehdä noin ison eron? Mikä käyrä sulla on? Täällä 3(+2) eli melkein lattialämmitystontilla, mutta kun se riittää niin hyvä niin..
-
No jaa, sitten ollaan aika samoissa. Voiko 8kW/10kW tehdä noin ison eron? Mikä käyrä sulla on? Täällä 3(+2) eli melkein lattialämmitystontilla, mutta kun se riittää niin hyvä niin..
Mulla on käyrä 9,-4 joka vastaa parhaiten viime talvena tekemiäni mittauksia öljyn kanssa.
Mulla on kellari eristämätön ja siellä on yksi mörkö C22 ilman termostaattia. Pitäisköhän sitä vähän rajoittaa...
-
Hitton, 58% käyntiaste näin nollakelissä, siitä 14% käyttövettä. Kuulostaa melko paljolta?
Nyt käyntiaste oli yöllä 73% josta 3% käyttövettä. Ulkona keskimäärin -9,5C. Vaikuttaakohan tuo, että olisi pitänyt ottaa 10kW kone? Kaivosta tulee vieläkin yli nollan liuosta pahimmillaankin.
Kellarissa mulla on aika monta pattereita joista yksi on järeä, pitäisikö sen luovutusta jotenkin hillitä?
-
Mulla on kellari eristämätön ja siellä on yksi mörkö C22 ilman termostaattia. Pitäisköhän sitä vähän rajoittaa...
Kellarissa mulla on aika monta pattereita joista yksi on järeä, pitäisikö sen luovutusta jotenkin hillitä?
Tuo on "pohjaton kaivo" jos eristeitä ei ole ollenkaan...
Jos nuo tilat ei ole asumiskäytössä niin eikait se haittaa vaikkei siellä 22 astetta olekaan.... ?
-
Tuo on "pohjaton kaivo" jos eristeitä ei ole ollenkaan...
Jos nuo tilat ei ole asumiskäytössä niin eikait se haittaa vaikkei siellä 22 astetta olekaan.... ?
Sitähän se osittain on, tosin vastainen ulkolämpötila on se mitä maassa on vuosien jälkeen. Eristettä ei tietääkseni ole, vain betoni ja patolevytys. Sisäpuolella oli eristystä, mutta ne on poistettu kun ne on riski kun ulkopuolella ei ole kosteuskatkoja ja lämpöeristyksiä. Toisaalta kovin pienellä kulutuksella talo on mennyt leudolla kelillä vaikka eli en usko että kellari kaikkea imee. Selvästi käyntiaste on noussut kun ulkona meni +5c ---> -9c. Tuolla välillä käynti nousi jopa 35% yksikköä.
Lämpötila siellä on vaihtelevasti noin 16-19C, verstas, varasto, suihku/sauna ja pesukonetila.
-
Kellaritilan lämpöhukkaa vähentää kovasti juuri tuo seinämän takana oleva maakerros.
Lattian alla olevan maan lämpötila on luonnostaan noin +6 C.
Seinien takana alaosa on sama, kuin lattian alla ja ylempänä tulee kylmempää.
Keskimääräinen lämpötilaero on kuitenkin vain noin 15 astetta.
Kellarin katto jopa lämmittää kellaria, kun kellarin yläpuolella on yleensä lämpimät tilat.
Suurimmaksi osaksi maanalainen ja huonosti eristetty 2,2 metrin korkuinen 60 m2 kellari
tarvitse lämpöenergiaa noin 5000 - 6000 kWh/ vuosi pysyäkseen noin + 16 C lämpötilassa.
Jos lämpö tuotetaan maalämpöpumpulla, COP noin 3, menee sähköä sen lämmittämiseen maalämpöpumpulla vajaa 2000 kWh/a.
-
Kyllä sinne kellariin varmasti lämpöä menee, mutta kellarin lämmityksessä ehkä selviäisi pienemmälläkin lämmöllä kuin käyrä ysillä. Täällä selvisi vielä 38C pyynnillä, mutta suurimmillaan taitaa 43C mennä pattereille silti. +2 oli alin jota kaivosta tuli. Ja paluu kaivoon -1.
Kellari on siis kahdelta sivulta kokonaan maan alla. Yhdellä pitkällä sivulla kolme matalaa ikkunaa ja ovi joka on "maakuopassa". Pientä tiivistystä saisi tehdä ovelle, mutta ei kai paljon vuoda jos ei paljon alle 17 asteen laskisi.
Niin siis 43C riittää jos ulkona -30C?
Mulla se käyrä 9, korjaus -5 nyt vaan tuntuis olevan sitä mitä asuinkerrokset vaatii.
0C/+32C, -10C/+42C, -24/+52C
Esim. 4-5 käyrän nousu on liian loiva, patteni liian pieniä ja koneellinen IV jäähdyttänee?
-
Piti ruveta tietävämmiltä pyytämään tulkinta apua pumpun logien osalta (logitutkijan kuva alla).. Eli haluisin tietää, että mille pumpun toiminta teidän mielestä näyttää ja mitä kohtaa olisi hyvä parantaa ja millä tapaa tätä parannusta voisi koettaa saada aikaiseksi..?
(http://i.imgur.com/HNatkUY.jpg)
-
Miten tolla logintutkijalla pitäisi logittaa kun en mä saa siihen laitettua montaa .logia samalla kertaa ja pumppu pätkii tiedosto aina vuorokauden välein tai yöllä? Onko 10sek mittausväli hyvä vai riittäisikö esim. 60sek?
-
Kellaritilan lämpöhukkaa vähentää kovasti juuri tuo seinämän takana oleva maakerros.
Lattian alla olevan maan lämpötila on luonnostaan noin +6 C.
Seinien takana alaosa on sama, kuin lattian alla ja ylempänä tulee kylmempää.
Keskimääräinen lämpötilaero on kuitenkin vain noin 15 astetta.
Kellarin katto jopa lämmittää kellaria, kun kellarin yläpuolella on yleensä lämpimät tilat.
Suurimmaksi osaksi maanalainen ja huonosti eristetty 2,2 metrin korkuinen 60 m2 kellari
tarvitse lämpöenergiaa noin 5000 - 6000 kWh/ vuosi pysyäkseen noin + 16 C lämpötilassa.
Jos lämpö tuotetaan maalämpöpumpulla, COP noin 3, menee sähköä sen lämmittämiseen maalämpöpumpulla vajaa 2000 kWh/a.
Onko sitä tutkittu kuinka paljon, että paljonko maaperä talon alla on kun tönö on 60 vuotta ollut siinä lämmittämässä? Jos on kovin tiivis ja kuiva massa talon alla niin kai se jotain muuta on kuin maaperä ilman taloa?
Meillä ei itseasiassa alkuperäinen betonilaatta tunnu edes hullun kylmältä, subjektiivisesti kokeiltuna seinät ovat kylmempiä alaosistaan.
-
Miten tolla logintutkijalla pitäisi logittaa kun en mä saa siihen laitettua montaa .logia samalla kertaa ja pumppu pätkii tiedosto aina vuorokauden välein tai yöllä? Onko 10sek mittausväli hyvä vai riittäisikö esim. 60sek?
60sek ok väli. Laita kaikki pätkityt tiedostot yhteen hakemistoon koneellasi ja avaa logintutkijalla se hakemisto, tällöin lukee kaikki hakemiston sisällä olevat tiedostot yhteen pötköön.
-
Nyt käyntiaste oli yöllä 73% josta 3% käyttövettä. Ulkona keskimäärin -9,5C. Vaikuttaakohan tuo, että olisi pitänyt ottaa 10kW kone? Kaivosta tulee vieläkin yli nollan liuosta pahimmillaankin.
Kellarissa mulla on aika monta pattereita joista yksi on järeä, pitäisikö sen luovutusta jotenkin hillitä?
Täytyy varmaan tehdä tämän havainnon perusteella kokeilu, että vedän parina yönä kellarin kaikki patterit venttiileistään/termareistaan kokonaan kiinni. Silloin näkee käyntiasteen muutoksen ja aamulla, että on yhdessä yössä tapahtunut muutoksia kellarin lämpötilassa jos ulkona on -10C.
-
Onko sitä tutkittu kuinka paljon, että paljonko maaperä talon alla on kun tönö on 60 vuotta ollut siinä lämmittämässä? Jos on kovin tiivis ja kuiva massa talon alla niin kai se jotain muuta on kuin maaperä ilman taloa?
Meillä ei itseasiassa alkuperäinen betonilaatta tunnu edes hullun kylmältä, subjektiivisesti kokeiltuna seinät ovat kylmempiä alaosistaan.
En tiedä, onko asiaa tutkittu.
Usein oletetaan, että betonilattian alla olisi maaperän häiriintymätön lämpötila + 1 aste sen päälle.
Tuo lattian alainen lämpötila riippuu lattian läpi tapahtuvasta lämpövuodosta.
Kellarin seinän lämpötila on pitkän pakkasjakson aikaan tosiaankin lämpimin alaosastaan. lattian rajassa seinän takana on lähes sama, kuin lattian alla.
Pakkanen tunkeutuu talven kuluessa maaperän saakka.
Ympäristöministeriö on mitannut routarajaa. (http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/fin/routa/routa.htm)
-
En tiedä, onko asiaa tutkittu.
Usein oletetaan, että betonilattian alla olisi maaperän häiriintymätön lämpötila + 1 aste sen päälle.
Tuo lattian alainen lämpötila riippuu lattian läpi tapahtuvasta lämpövuodosta.
Kellarin seinän lämpötila on pitkän pakkasjakson aikaan tosiaankin lämpimin alaosastaan. lattian rajassa seinän takana on lähes sama, kuin lattian alla.
Pakkanen tunkeutuu talven kuluessa maaperän saakka.
Ympäristöministeriö on mitannut routarajaa. (http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/fin/routa/routa.htm)
Onhan tuota tutkittu ja olen tuosta tukimuksiakin nähnyt. Esim vanhassa kaupunkiympäristössä jopa kallioperän lämpötila on noussut pinnasta asutuksen takia.
Tässä ensimmäisestä näkemästäni näytettä....
(http://i.imgur.com/AGrabA3.png)
Ja tuolta voi mennä jatkaamaan lukemista jos aihe kiinnostaa.... http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20771/leivo_%20rantala_maanvaraisten_alapohjarakenteiden.pdf?sequence=3&isAllowed=y (http://ttp://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20771/leivo_%20rantala_maanvaraisten_alapohjarakenteiden.pdf?sequence=3&isAllowed=y)
-
Tässä kun oli lämpökäyristä puhetta niin kysyn onko patteriventtiilien esisäädöissä jotain erikoista tietämistä miten tehdään? Erikoistyökaluja?
Pari päivää sitten laskin käyrän 8/-4:een ja tänä aamuna asuinkerroksen lämpötila mittarissa oli enää 19,2C niin piti käydä nostamassa 8/-2:een jottei hella rupea särisemään ;)
Vinttikerroksessa vaikuttaisi riittävän lämpöä eli pitänee katsoa alakerran esisäädöt ehkä tappiin. Jos sieltä saisi apuja käyrän laskuun, koska osa lämmöstä kumminkin pyrkii muutenkin ylös.
-
Tässä kun oli lämpökäyristä puhetta niin kysyn onko patteriventtiilien esisäädöissä jotain erikoista tietämistä miten tehdään? Erikoistyökaluja?
Pari päivää sitten laskin käyrän 8/-4:een ja tänä aamuna asuinkerroksen lämpötila mittarissa oli enää 19,2C niin piti käydä nostamassa 8/-2:een jottei hellä rupea särisemään ;)
Vinttikerroksessa vaikuttaisi riittävän lämpöä eli pitänee katsoa alakerran esisäädöt ehkä tappiin. Jos sieltä saisi apuja käyrän laskuun, koska osa lämmöstä kumminkin pyrkii muutenkin ylös.
Täällä jotain höpinää.
www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6501.0
Ja täällä lisää
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23249.0
-
Tässä kun oli lämpökäyristä puhetta niin kysyn onko patteriventtiilien esisäädöissä jotain erikoista tietämistä miten tehdään? Erikoistyökaluja?
Pari päivää sitten laskin käyrän 8/-4:een ja tänä aamuna asuinkerroksen lämpötila mittarissa oli enää 19,2C niin piti käydä nostamassa 8/-2:een jottei hella rupea särisemään ;)
Vinttikerroksessa vaikuttaisi riittävän lämpöä eli pitänee katsoa alakerran esisäädöt ehkä tappiin. Jos sieltä saisi apuja käyrän laskuun, koska osa lämmöstä kumminkin pyrkii muutenkin ylös.
Termostaatin alla voi olla sellainen esisäätörengas jossa on numerot 1-7. Tai jos ei ole niin tuolta fraattin laittamasta linkistä isäntäventtiiliä ruuvaamalla. Ei vaan saa avata liikaa auki, korkeintaan tasalle että kierre ei lopu kesken. Korkin siis saa vaikka jakoavaimella auki ja sitten näkyy että mihin asentoon säätö on säädetty. Jos on kovin syvällä, niin patteria on silloin aika paljon kuristettu.
-
60sek ok väli. Laita kaikki pätkityt tiedostot yhteen hakemistoon koneellasi ja avaa logintutkijalla se hakemisto, tällöin lukee kaikki hakemiston sisällä olevat tiedostot yhteen pötköön.
Onko muilla ongelmaa Macillä että logintutkijalla saa vain kerran analysoitua, sen jälkeen ei hae uutta tiedostoa vaan pyörii karttapallo? Uudelleenkäynnistyksen vaatii ja Javan on uusin.
-
Piti ruveta tietävämmiltä pyytämään tulkinta apua pumpun logien osalta (logitutkijan kuva alla).. Eli haluisin tietää, että mille pumpun toiminta teidän mielestä näyttää ja mitä kohtaa olisi hyvä parantaa ja millä tapaa tätä parannusta voisi koettaa saada aikaiseksi..?
Asiallisesti näyttää kone käyvän.
Käyntijakso on yli 30 minuuttia. OK.
Keruun delta on "reippaahko", mutta OK. Onko syvä kaivo ja pieni kone ?
Kone huilaa yli puolet ajasta, eli mitoituskin näyttää olevan OK.
Mikä softa koneessa ?
Laitatko kohteen perustiedot footteriin.
-
Nyt käyntiaste oli yöllä 73% josta 3% käyttövettä. Ulkona keskimäärin -9,5C. Vaikuttaakohan tuo, että olisi pitänyt ottaa 10kW kone? Kaivosta tulee vieläkin yli nollan liuosta pahimmillaankin.
Kellarissa mulla on aika monta pattereita joista yksi on järeä, pitäisikö sen luovutusta jotenkin hillitä?
Taas pientä päivitystä, otin kellarista parista patterista termarit kiinni, joskaan isoon patteriin en saanut termaria mistään.
Nyt näyttäisi -5C ulkolämpötilalla käyntiaikaa 52% jossa 7% käyttövettä eli ehkä vähän parempi kuin tuo aiempi yli 73% jossa ulkolämpötila oli -9,5C.
Käyntijaksoja oli vain 3kpl nopean testin takia joka tekisi 19,5 käynnistystä per vrk. Käyntijakso 38min ja lepojakso 35 min. Onko tässä järkeä rukata asteminuutteja mihinkään vai onko 38min/35min OK?
Lämmitys veden pyyntö vielä maltilliset 35C eli sen puolesta aika OK?
-
Taas pientä päivitystä, otin kellarista parista patterista termarit kiinni, joskaan isoon patteriin en saanut termaria mistään.
Nyt näyttäisi -5C ulkolämpötilalla käyntiaikaa 52% jossa 7% käyttövettä eli ehkä vähän parempi kuin tuo aiempi yli 73% jossa ulkolämpötila oli -9,5C.
Käyntijaksoja oli vain 3kpl nopean testin takia joka tekisi 19,5 käynnistystä per vrk. Käyntijakso 38min ja lepojakso 35 min. Onko tässä järkeä rukata asteminuutteja mihinkään vai onko 38min/35min OK?
Lämmitys veden pyyntö vielä maltilliset 35C eli sen puolesta aika OK?
Kokonaisuus on melko hidas muuttumaan, eli jottei tulisi hätiköityjä johtopäätöksiä katsoisin vuorokauden otoksen perusteella minne ja kuinka paljon muutokset vaikuttivat.
Jos kasvattaa asteminuutteja, niin lämmitysveden lämpötilakin alkaa vaihdella enemmän.
-
Kokonaisuus on melko hidas muuttumaan, eli jottei tulisi hätiköityjä johtopäätöksiä katsoisin vuorokauden otoksen perusteella minne ja kuinka paljon muutokset vaikuttivat.
Jos kasvattaa asteminuutteja, niin lämmitysveden lämpötilakin alkaa vaihdella enemmän.
Juu niin on, ihan turhaa tämä yhtäkkinen kouhotukseni mutta kun ottaa asioista selvää niin pakko oppia kaikki heti ja nopeasti ;-) Muuten voi mennä innostus ohi.
Lämmitysvesi toki alkaisi seilata, mutta uskoisin, että silloin kun sillä on väliä (päivällä), silloin on muutakin lämmitystukea eli TV, valot jne eli sen vaikutus ehkä ei kovin paha ole.
Asteminuutit on nyt -120.
-
Juu niin on, ihan turhaa tämä yhtäkkinen kouhotukseni mutta kun ottaa asioista selvää niin pakko oppia kaikki heti ja nopeasti ;-)
Lämmitysvesi toki alkaisi seilata, mutta uskoisin, että silloin kun sillä on väliä (päivällä), silloin on muutakin lämmitystukea eli TV, valot jne eli sen vaikutus ehkä ei kovin paha ole.
Parempi ottaa selvää, lykkyä opetteluun :)
-
Onko muilla ongelmaa Macillä että logintutkijalla saa vain kerran analysoitua, sen jälkeen ei hae uutta tiedostoa vaan pyörii karttapallo? Uudelleenkäynnistyksen vaatii ja Javan on uusin.
Nostan, onko muilla vastaavaa? Mulla Mac, El Capitan ja Javan uusin versio, Logintutkija 1.2.7.
Hienosti avaa yhden loggauksen, mutta kun sulkee sen ja koittaa vaikka katso vanhaa log-tiedostoa uudestaa niin ei anna hakea tiedostoa. Uudelleenkäynnistys auttaa ainoastaan.
EDIT: Jatkan oikeassa ketjussa, sorry.
-
Asiallisesti näyttää kone käyvän.
Käyntijakso on yli 30 minuuttia. OK.
Keruun delta on "reippaahko", mutta OK. Onko syvä kaivo ja pieni kone ?
Kone huilaa yli puolet ajasta, eli mitoituskin näyttää olevan OK.
Mikä softa koneessa ?
Laitatko kohteen perustiedot footteriin.
Kiitoksia näkemyksistä..
Perustiedot lisätty, koneessa on uusin Niben softa v7113R3..
-
Itse saattaisin vähän suurentaa asteminuutteja. Eli käyntiaika vähän pitenisi 32 minuutista ja lepoaika vähän kasvaisi 56 minuutista.
Täällä joskus yritin säädellä niin että käyntiaika olisi 45 minuutin luokkaa.
Kiitoksia näkemyksestä..
Tällä hetkellä asteminuutit ovat -120, niin olisiko sopiva kokeilu -150 vai millä lähtisitte itse kokeilemaan..?
-
Kiitoksia näkemyksestä..
Tällä hetkellä asteminuutit ovat -120, niin olisiko sopiva kokeilu -150 vai millä lähtisitte itse kokeilemaan..?
Aika pieni on tuollainen 30 asteminuutin muutos vielä, patteritalossa ainakin. Kokeile ensin vaikka -180:tä.
-
Nostan, onko muilla vastaavaa? Mulla Mac, El Capitan ja Javan uusin versio, Logintutkija 1.2.7.
Hienosti avaa yhden loggauksen, mutta kun sulkee sen ja koittaa vaikka katso vanhaa log-tiedostoa uudestaa niin ei anna hakea tiedostoa. Uudelleenkäynnistys auttaa ainoastaan.
Tähän en voi muuta sanoa kun ettei ole Mackiä millä testata ja kukaan ei ole käytöksestä raportoinut toistaiseksi. Logintutkijan vikoja kannattaa jatkossa raportoida tuonne sen ketjuun http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5932.120 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5932.120).
-
Pitkästä aikaa loggausdataa, tässä pitempi käyntijakso, talo oli suurimman osan aikaa tyhjillään.
Kun katselin yksittäisiä päiviä tuolla loggaajalla käyntikerrat olivat lähemmän 20 krt ja ulkolämpötilä melkein -20 vaikka -10 oli alin mitä koko pitemmän mittausjakson aikana oli.
Eli jokin ongelma oli jossain? Mutta tuo yli 8 vrk keskiarvo oli jo parempi.
Nyt uusi loggaus päällä ja samalla viimeisin softa laitettu pumppuun.
asteminuutit -230
-
Lämpöpumppu pyörinyt vajaa kaksi kuukautta ja nyt asuttu muutama viikko uudessa tuvassa. Keräsin ensimmäisen kerran dataa ja tällaisia mittaustuloksia tuli. Itseäni mietityttää käynti- ja lepoajan suhde (52%-48%), miltä se vaikuttaa? Pumppu on F1245- 8kW ja perässä on UKV100. Asteminuutit on -180 ja liuospumppu on jatkuvalla käytöllä 90%:lla. Alakerta on lämpöjen puolesta ok, mutta yläkerrassa (harvalaudoitus+heijastuspellit) ei meinaa lämpöä riittää joka makkariin. Kannattaako pumpun käyrää nostaa vai kannattaako ennemmin muuttaa virtauksia jakotukilta?
-
Lämpöpumppu pyörinyt vajaa kaksi kuukautta ja nyt asuttu muutama viikko uudessa tuvassa. Keräsin ensimmäisen kerran dataa ja tällaisia mittaustuloksia tuli. Itseäni mietityttää käynti- ja lepoajan suhde (52%-48%), miltä se vaikuttaa? Pumppu on F1245- 8kW ja perässä on UKV100. Asteminuutit on -180 ja liuospumppu on jatkuvalla käytöllä 90%:lla. Alakerta on lämpöjen puolesta ok, mutta yläkerrassa (harvalaudoitus+heijastuspellit) ei meinaa lämpöä riittää joka makkariin. Kannattaako pumpun käyrää nostaa vai kannattaako ennemmin muuttaa virtauksia jakotukilta?
Jos kyseessä olisi oma pumppu niin ehkä pudottaisin asteminuutteja hiukan niin että keskikäynti laskisi jonnekin 45min korville. Tämä vähentää myös huonelämpötilan vaihtelua.
Jos tarkoitat liuospumpulla juuri liuospumppua niin sitä ei tarvise pitää jatkuvalla käytöllä. Myöskään koneen sisäistä lämmityspiirin pumppua ei tarvitse pitää päällä jos puskurivaraaja on kytketty 3 tai 4 putkisella kytkennällä ja lämmityskiertoa hoitaa ulkoinen pumppu. Jos puskuri on 2-putki kytkennällä niin tällöin koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu pitää pyöriä kokoajan. Tuosta logista päätellen liuospuole dT ei ole aina vakio joten ehkä koneen softan voisi päivittää jolloin pumppuihin tulee automaattinen nopeudensäätö.
Jos kerrot hiukan lisää kuinka lattialämmitykset ja puskuri on kytketty niin ehkä sitten voi miettiä myös miten yläkertaa voisi saada lämpöisemmäksi... Näillä tiedoilla se on hiukan heikkoa.
-
Pitkästä aikaa loggausdataa, tässä pitempi käyntijakso, talo oli suurimman osan aikaa tyhjillään.
Kun katselin yksittäisiä päiviä tuolla loggaajalla käyntikerrat olivat lähemmän 20 krt ja ulkolämpötilä melkein -20 vaikka -10 oli alin mitä koko pitemmän mittausjakson aikana oli.
Eli jokin ongelma oli jossain? Mutta tuo yli 8 vrk keskiarvo oli jo parempi.
Nyt uusi loggaus päällä ja samalla viimeisin softa laitettu pumppuun.
asteminuutit -230
Tuossa ylemmässä kuvassa lämmitysveden pyyntö ka 25.3C. Tuossa alemmassa ka 31.4C. Maksimi pyyntö 33.1C -23.3 pakkasella. Mikä on maksimi menoveden lämpötila? Jos lämmitys sammuu maksimi menoveden takia niin se voisi selittää tuon että rupeaa käymään pätkäkäyntiä -20 tai yli pakkasilla?
Keskiarvo käynnistykset tosiaan 8.7kpl päivässä, mutta kovalla pakkasella tuleekin enemmän vaikka pitäisi tulla vähemmän, 19kpl päivässä.
Onko käyrä liian jyrkkä? Olisiko huonelämpö noussut samalla pakkaskelillä. Ylemmässä huonelämpö ka 22.1C. Alemmassa ka 24.5C. Samalla lämmitysveden pyyntö on noussut ka 6.1C.
Nuo tuli äkkiseltään mieleen.
-
Lämpöpumppu pyörinyt vajaa kaksi kuukautta ja nyt asuttu muutama viikko uudessa tuvassa. Keräsin ensimmäisen kerran dataa ja tällaisia mittaustuloksia tuli. Itseäni mietityttää käynti- ja lepoajan suhde (52%-48%), miltä se vaikuttaa? Pumppu on F1245- 8kW ja perässä on UKV100. Asteminuutit on -180 ja liuospumppu on jatkuvalla käytöllä 90%:lla. Alakerta on lämpöjen puolesta ok, mutta yläkerrassa (harvalaudoitus+heijastuspellit) ei meinaa lämpöä riittää joka makkariin. Kannattaako pumpun käyrää nostaa vai kannattaako ennemmin muuttaa virtauksia jakotukilta?
Itse en oikein varmaksi tiedä sanoa että miten kannattaa tehdä. Ehkä kylmempien makkareiden virtausta voisi parantaa ja toisaalta taas kuumien huonontaa. Voi joutua muuttamaan myös lämpökäyrää tai jos pitää saman lämpökäyrän, mutta säätää lämpöä suuremmaksi.
Säätöä voi tosiaan helpottaa jos asteminuutit laittaisi vaikkapa -120. En tiedä miten käyttäytyy 500 metrin maapiiri, mutta epäilen että ei paljon kaivosta poikkea.
Liuospumpun voi tosiaan laittaa automaattikäytölle ja taukoajalla sammuksiin. Nyt taitaa pyöriä liiankin nopeasti 2x250m lenkille. Täällä 400m lenkki ja 100%.
-
Lämpöpumppu pyörinyt vajaa kaksi kuukautta ja nyt asuttu muutama viikko uudessa tuvassa. Keräsin ensimmäisen kerran dataa ja tällaisia mittaustuloksia tuli. Itseäni mietityttää käynti- ja lepoajan suhde (52%-48%), miltä se vaikuttaa? Pumppu on F1245- 8kW ja perässä on UKV100. Asteminuutit on -180 ja liuospumppu on jatkuvalla käytöllä 90%:lla. Alakerta on lämpöjen puolesta ok, mutta yläkerrassa (harvalaudoitus+heijastuspellit) ei meinaa lämpöä riittää joka makkariin. Kannattaako pumpun käyrää nostaa vai kannattaako ennemmin muuttaa virtauksia jakotukilta?
Jos yläkerran virtausta on mahdollista lisätä, niin se lienee paras vaihtoehto.
Jos ei voi lisätä, niin käyrää ylemmäs ja alakerran kiertoa tukilta pienemmälle.
Asteminuuttien muutoksella tuskin on suurta merkitystä, mutta jos intoa on niin kokeile vaikka -90.
Se on patteri ja lattialämmityksen "yleissuosituksen" puolesta välistä.
Pumput kannattaa laittaa automaatille.
Jos ei ole ulkoista pumppua, niin pitäisin lämpöpuolen pumpun käynnissä huilijaksollakin (esim. puolet lämmöntuottonopeudesta), jotta vesi virtaa ja lämpö luopuu.
Kun lämpö ei tuvassa ole hyvin, niin käyntisuhde on ehkä toisarvoinen seikka.
Ja 50/50 on ihan ok.
Taitaa olla myös rakennuksen kuivumisvaihe menossa ja se vaatii energiaa.
-
Tuosta logista päätellen liuospuole dT ei ole aina vakio joten ehkä koneen softan voisi päivittää jolloin pumppuihin tulee automaattinen nopeudensäätö.
Rupesin miettimään, että mitenkä on uuden Niben softan v7113R3 osalta, että onko siinä oletuksena toi automaattinen nopeudensäätö otettu pois, kun itselläni tämän päivityksen myötä liuospumppu pyörii omasta mielestäni koko ajan 75% nopeudella, onko muilla samoja huomioita..? Vai voiko sen jostain laittaa takaisin päälle vai onko Nibellä joku syy, että maapiirin pumppu pyörii koko ajan samalla nopeudella vai olenko tulkinnut itse tilanteen väärin..?
-
Rupesin miettimään, että mitenkä on uuden Niben softan v7113R3 osalta, että onko siinä oletuksena toi automaattinen nopeudensäätö otettu pois, kun itselläni tämän päivityksen myötä liuospumppu pyörii omasta mielestäni koko ajan 75% nopeudella, onko muilla samoja huomioita..? Vai voiko sen jostain laittaa takaisin päälle vai onko Nibellä joku syy, että maapiirin pumppu pyörii koko ajan samalla nopeudella vai olenko tulkinnut itse tilanteen väärin..?
Katso rohkeasti huoltovalikosta miten asetuksesi on.
Ei muuten ole huono tapa pitää kirjaa mitä muutti, kuinka paljon ja mistä syystä.
Muutaman kuukauden/muutoksen päästä ei vanha erkkikään muista miksi mitäkin tuli tehtyä.
-
Katso rohkeasti huoltovalikosta miten asetuksesi on.
Ei muuten ole huono tapa pitää kirjaa mitä muutti, kuinka paljon ja mistä syystä.
Muutaman kuukauden/muutoksen päästä ei vanha erkkikään muista miksi mitäkin tuli tehtyä.
Mistä kohtaa huoltovalikkoa löytyy tämä kohta ja mikä siellä tulisi olla valittuna, että Nibe säätäisi pumpun nopeutta..? Jos se on itselläni vakio nopeudella, niin mikä voisi olla Niben tarkoitus, että on muuttanut sen vakio nopeuteen..?
-
Mistä kohtaa huoltovalikkoa löytyy tämä kohta ja mikä siellä tulisi olla valittuna, että Nibe säätäisi pumpun nopeutta..? Jos se on itselläni vakio nopeudella, niin mikä voisi olla Niben tarkoitus, että on muuttanut sen vakio nopeuteen..?
Suosittelen Googlaamaan "Nibe F1245 asentaja käsikirja" ja katsomaan perusteet sieltä.
-
Mistä kohtaa huoltovalikkoa löytyy tämä kohta ja mikä siellä tulisi olla valittuna, että Nibe säätäisi pumpun nopeutta..? Jos se on itselläni vakio nopeudella, niin mikä voisi olla Niben tarkoitus, että on muuttanut sen vakio nopeuteen..?
Sieltä ohjeista tosiaan varmaan löytyy oikeat valikkosäädöt, en itsekään yhtään tiedä. 400 metrin lenkki, niin ei varmaan kaukana ole jos pumpun laittaa 100% asetukselle. 400 metriä on maksimi pituus, niin sen takia ehkä pumppukin saisi olla täysillä.
-
Katso rohkeasti huoltovalikosta miten asetuksesi on.
Ei muuten ole huono tapa pitää kirjaa mitä muutti, kuinka paljon ja mistä syystä.
Muutaman kuukauden/muutoksen päästä ei vanha erkkikään muista miksi mitäkin tuli tehtyä.
Juu eilen valikoissa surffaillessa myöskin 75% merkitty, ja ei automaatilla (softa päivityksen jälkeen). Tuli vaihdettua automaatille.
-
Heipsan,
Jaksaako joku kommentoida pumppuni käyntiä, kyseessä 1145-6:
5,2c 6vrk:
(http://i5.aijaa.com/t/00970/14062096.t.jpg) (http://aijaa.com/UtKrjp)
-7,5c 3vrk:
(http://i1.aijaa.com/t/00992/14062097.t.jpg) (http://aijaa.com/BL9ebb)
Logidata:
http://aijaa.com/yNGBbb
Kiitos!
E: Ja sisälämpötilasta sen verran että anturi sijaitsee kodinhoitohuoneessa jossa n. 2-3 astetta oleskelutiloja lämpimämpi. Anturia ei käytetä ohjaukseen. Emme siis pidä 24-25 asteisena taloa :)
-
Asiallisesti näyttää käyvän.
-
Jos kyseessä olisi oma pumppu niin ehkä pudottaisin asteminuutteja hiukan niin että keskikäynti laskisi jonnekin 45min korville. Tämä vähentää myös huonelämpötilan vaihtelua.
Jos tarkoitat liuospumpulla juuri liuospumppua niin sitä ei tarvise pitää jatkuvalla käytöllä. Myöskään koneen sisäistä lämmityspiirin pumppua ei tarvitse pitää päällä jos puskurivaraaja on kytketty 3 tai 4 putkisella kytkennällä ja lämmityskiertoa hoitaa ulkoinen pumppu. Jos puskuri on 2-putki kytkennällä niin tällöin koneen sisäinen lämmityspiirin pumppu pitää pyöriä kokoajan. Tuosta logista päätellen liuospuole dT ei ole aina vakio joten ehkä koneen softan voisi päivittää jolloin pumppuihin tulee automaattinen nopeudensäätö.
Jos kerrot hiukan lisää kuinka lattialämmitykset ja puskuri on kytketty niin ehkä sitten voi miettiä myös miten yläkertaa voisi saada lämpöisemmäksi... Näillä tiedoilla se on hiukan heikkoa.
Näytti olevan maapiirin liuospumppu käsikäytöllä ja 90% jatkuvalla käynnillä, muutin sen automaatille. Puskurisäiliö on kytketty kolmella putkella: lämpöpumpun lämmittämä vesi tulee säiliön yläosaan ja toisesta yläosan yhteestä lähtee kierto lattilämmitykseen, johon on laitettu lt-anturi (BT25). Ulkoinen pumppu on kytketty paluukiertoon, minkä jälkeen on T-haara puskurisäiliöön ja lämpöpumpulle. Alakerrassa on 9 piiriä ja yläkerrassa 6 piiriä. Katsoin tuossa, että lämmityskierrossa ei ole takaiskuventtiiliä ollenkaan, pitäisikö sellainen olla esim. lämpöpumpulta puskurisäiliöön tulevassa putkessa ennen säiliötä?
-
Katsoin tuossa, että lämmityskierrossa ei ole takaiskuventtiiliä ollenkaan, pitäisikö sellainen olla esim. lämpöpumpulta puskurisäiliöön tulevassa putkessa ennen säiliötä?
Ei tarvitse olla, toimii hyvin tuolla kytkennällä. Perustelut löytyy tältä foorumilta muista ketjuista.
-
Onko muilla siten, että pumppu vaikuttaa tekevän lämmitysvettä ylitse lasketun pyynnön? Mulla nyt pyyntö on 43, pumppu tekee jotain 46,5C ja paluuvesi on noin 38-39C. Vesipumpun nopeus valikoissa näkyi olevan 13%, ilmeisesti hakee tuolla sen 7-8K deltaT:n lämmityksessä?
Reilu 20% on enää reserviä lisää kun ulkona oli nyt -13C. Ehkä sillä pääsee tonne -20C huitteille ja sitten alkaa piiputtaa ja ottaa vastusta peliin. :/
No, ehkä elämä ei tähän kaadu vaikka vähän alitehoinen onkin...
-
Onko muilla siten, että pumppu vaikuttaa tekevän lämmitysvettä ylitse lasketun pyynnön? Mulla nyt pyyntö on 43, pumppu tekee jotain 46,5C ja paluuvesi on noin 38-39C. Vesipumpun nopeus valikoissa näkyi olevan 13%, ilmeisesti hakee tuolla sen 7-8K deltaT:n lämmityksessä?
Reilu 20% on enää reserviä lisää kun ulkona oli nyt -13C. Ehkä sillä pääsee tonne -20C huitteille ja sitten alkaa piiputtaa ja ottaa vastusta peliin. :/
No, ehkä elämä ei tähän kaadu vaikka vähän alitehoinen onkin...
Juuri noin se toimii ... asteminuuttilaskennasta on foorumilla hyvä selitys, kannattaa "googlata".
Osatehoisellakin pärjää ja usein Nibet mitoitetaan toimittajien toimesta osatehoisiksi, eli viimeinen 2-5% energiasta tuotetaan suosiolla vastuksilla.
-
Juuri noin se toimii ... asteminuuttilaskennasta on foorumilla hyvä selitys, kannattaa "googlata".
Osatehoisellakin pärjää ja usein Nibet mitoitetaan toimittajien toimesta osatehoisiksi, eli viimeinen 2-5% energiasta tuotetaan suosiolla vastuksilla.
Niin, toki eihän pumppu saisi kerättyä asteminuutteja plussalle koskaan jos se tekisi aina tarkalleen pyydettyä vettä. Pidin kylläkin vähän isona sellaista monen asteen ylitystä tehdyssä vedessä.
Mulle olis ollut 10kW kone parempi, en tosiaan älynnyt ajatella tuota purettua kellariani.
Ei siinä, kai tuollaki pärjää. Sitä vaan funtsin, että jos menee 100% käynnille vaikka -18C ja kävisi pari kolme viikkoa yhtäpäätä niin mitä kompura tykkää :)
-
Niin, toki eihän pumppu saisi kerättyä asteminuutteja plussalle koskaan jos se tekisi aina tarkalleen pyydettyä vettä. Pidin kylläkin vähän isona sellaista monen asteen ylitystä tehdyssä vedessä.
Mulle olis ollut 10kW kone parempi, en tosiaan älynnyt ajatella tuota purettua kellariani.
Ei siinä, kai tuollaki pärjää. Sitä vaan funtsin, että jos menee 100% käynnille vaikka -18C ja kävisi pari kolme viikkoa yhtäpäätä niin mitä kompura tykkää :)
Näinpä, oloarvo pitää olla yli asetusarvon (pyynti) että "pakkasella" olevat asteminuutit menevät kohti nollaa. Nibe taitaa toimia aika samalla logiikalla kuin Danfoss, joka sammuttaa kompuran siinä vaiheessa kun oloarvo on 10 astetta yli asetusarvon.
Kompura ei sinänsä tykkää kyttyrää jatkuvasta käynnistä, käynnistykset sitä enemmän rasittavat. Mutta kaivo/maapiiri saattaa mennä liian kylmäksi. Ja kun keruun lämpötila laskee asteella niin COP laskee 3%.
-
Tuli heittyä pyynnit tappiin kokoeilun vuoksi. 41C pyynnistä suoraan 54c. Tällöin asteminuutit oli laskeneet -655 tasolle ja 2kW vastusta oli päällä. Tämä kai normaalia kun matalan paluun ja yhtäkkinäisen noston takia kompura ei saanut tehtyä pyydettyä? Vai tarkoittaako tuo että kone vaatii aina 2kW lisätehoa kun pyynti 54C jatkuvammassa tilassa?
-
Tuli heittyä pyynnit tappiin kokoeilun vuoksi. 41C pyynnistä suoraan 54c. Tällöin asteminuutit oli laskeneet -655 tasolle ja 2kW vastusta oli päällä. Tämä kai normaalia kun matalan paluun ja yhtäkkinäisen noston takia kompura ei saanut tehtyä pyydettyä? Vai tarkoittaako tuo että kone vaatii aina 2kW lisätehoa kun pyynti 54C jatkuvammassa tilassa?
Se lisävastus tulee peliin kun asteminuutit putoavat alle -600:n. Tai mikä nyt sitten onkaan asetuksissa laitettu lisälämmön raja-arvoksi. Jos kone ei pelkällä kompuralla pysty tuottamaan pyyntilämpötilaa niin silloin silloin vastukset ovat aina mukana. Meillä kompuran potku loppuu 51-asteessa (paitsi käyttövesipuolella, jossa max. lämpötila on 60 astetta). Jos oloarvon ja pyynnin ero on liian suuri, hyppäävät asteminuutit suoraan -600:aan.
-
Tuli heittyä pyynnit tappiin kokoeilun vuoksi. 41C pyynnistä suoraan 54c. Tällöin asteminuutit oli laskeneet -655 tasolle ja 2kW vastusta oli päällä. Tämä kai normaalia kun matalan paluun ja yhtäkkinäisen noston takia kompura ei saanut tehtyä pyydettyä? Vai tarkoittaako tuo että kone vaatii aina 2kW lisätehoa kun pyynti 54C jatkuvammassa tilassa?
Jos asteminuutit pysyivät tällöin "paikoillaan" niin tällöin kämppääsi meni/patterit luovuttivat tehoa kompressorin antaman tehon + 2kw teholla lisäksi. Kesällä tietysti jos ajat pattereihin 54 asteista vettä talo muuttuu pikkuhiljaa saunaksi ja näin ollen patterwiden lämmönluovutusteho laskee. Tällöin vastuksia ei enää tarvitakaan ja konekin saattaa alkaa käymään on off...
-
Se lisävastus tulee peliin kun asteminuutit putoavat alle -600:n. Tai mikä nyt sitten onkaan asetuksissa laitettu lisälämmön raja-arvoksi. Jos kone ei pelkällä kompuralla pysty tuottamaan pyyntilämpötilaa niin silloin silloin vastukset ovat aina mukana. Meillä kompuran potku loppuu 51-asteessa. Jos oloarvon ja pyynnin ero on liian suuri, hyppäävät asteminuutit suoraan -600:aan.
Juu toki, tarkoitin lähinnä sitä että oloarvo jää tietysti matalaksi verrattuna pyyntiin koska pyyntiin tein suuren kertamuutoksen. Oletettavasti oloarvo olisi jotain muutakuin ~44C jos paluu ei olisi 38C kuten se oli siltä jäljiltä mikä oli ennen suurta muutosta? Vai onko se nimenomaan niin, että koneen latauspumppu säätyy saavuttaakseen sen dT 7K? Mulla paluun ja pyynnin ero oli noin 17K tai jotain sinnepäin.
Yön logi näytti 65% käyntiä ja -10,5 C eli aika OK. Ehkä kestää sen -20C eli ~98% vuodesta..
-
Rupesin miettimään, että mitenkä on uuden Niben softan v7113R3 osalta, että onko siinä oletuksena toi automaattinen nopeudensäätö otettu pois, kun itselläni tämän päivityksen myötä liuospumppu pyörii omasta mielestäni koko ajan 75% nopeudella, onko muilla samoja huomioita..? Vai voiko sen jostain laittaa takaisin päälle vai onko Nibellä joku syy, että maapiirin pumppu pyörii koko ajan samalla nopeudella vai olenko tulkinnut itse tilanteen väärin..?
Itselläni oli sama kuvitelma että liospumppu käy koko ajan 75%. Satuin käymään asetus valikossa ja mulla oli epähuomiossa jäänyt autovalinnasta ruksi pois. Esiasetettu arvo oli 75%, mutta auto eikä käsiajo ollut kumpikaan valittuna. Katsotaan mikä on vaikutus käyntiin?! Tosin koneena 1255-16 , joten ei ehkä ihan tähän ketjuun kuulu ;)
-
Kuinka pitkiä aikoja teidän pumput käy näillä -20 asteen pakkasilla? Täällä pumppu käy lähes kokoajan ja useita tunteja putkeen. Asteminuutit ovat tippuneet yli -500 ja vastukset apuna. Talo on rakennettu 60-luvulla ja siinä vesikiertoiset patterit. Pumppuna on Nibe 1245-8 + ukv100. Kaivo 165m.
-
Kuinka pitkiä aikoja teidän pumput käy näillä -20 asteen pakkasilla? Täällä pumppu käy lähes kokoajan ja useita tunteja putkeen. Asteminuutit ovat tippuneet yli -500 ja vastukset apuna. Talo on rakennettu 60-luvulla ja siinä vesikiertoiset patterit. Pumppuna on Nibe 1245-8 + ukv100. Kaivo 165m.
Noin 60% ajasta (+ käyttövesi) ja melkein 1½h vedoilla ja 45min tauoilla n. 10 starttia vuorokaudessa. Pattereita paranneltu ja jonkun verran eristettä seinässä.
-
Kuinka pitkiä aikoja teidän pumput käy näillä -20 asteen pakkasilla? Täällä pumppu käy lähes kokoajan ja useita tunteja putkeen. Asteminuutit ovat tippuneet yli -500 ja vastukset apuna. Talo on rakennettu 60-luvulla ja siinä vesikiertoiset patterit. Pumppuna on Nibe 1245-8 + ukv100. Kaivo 165m.
Aika samalla tavalla. 90-100% käyntiä ja kun saunassa oltiin niin kyykkyyn veti koneen ja otti 1-3kW lisätehoa peliin. -22c ulkona lämpöpumpun mukaan. Käyrä 8/-3 eli noin 51c huutelee.
Kaivo mulla antaa onneksi +1C sisään vaikka jauhettu pari vrk täydellä kuormalla.
Kellaritiloihin mulla uppoaa paljon, putkia eristämättä ja tilat semmosia ettei viitsi kohmeeseen antaa mennä.
-
Nyt jauhaa nyt noin 2kW lisäteholla 100% käyntiä asteminuutit noin -650. Laskettu menovesi noin 52C, lämpötilat lauhduttimen yli ehkä 53C/46C. Tuolla logiikalla asteminuutit pitäisi keräytyä plussalle, mutta hyvin hitaasti.
Ilmeisesti on siis niin, että kone kyllä pystyy tekemään 65C/58C vettä, mutta vain jos kone lämmittää pientä taloa eli patterivirtaama on pieni. Mun talossa virtaama on niin suuri ettei vaan pysty?
Viinapuolen tulo sen kun kasvaa, nyt oli +1,3C. Sähkövastus ikäänkuin suojaa kaivoa. Liikaa?
Näillä keleillä jauhaa siis jopa 100kWh/vrk. -18C alittavaa keliä ei tarvisi liikaa olla, meillä se tosiaan tuplaa sähkön kulutuksen.
-
Nyt jauhaa nyt noin 2kW lisäteholla 100% käyntiä asteminuutit noin -650. Laskettu menovesi noin 52C, lämpötilat lauhduttimen yli ehkä 53C/46C. Tuolla logiikalla asteminuutit pitäisi keräytyä plussalle, mutta hyvin hitaasti.
Ilmeisesti on siis niin, että kone kyllä pystyy tekemään 65C/58C vettä, mutta vain jos kone lämmittää pientä taloa eli patterivirtaama on pieni. Mun talossa virtaama on niin suuri ettei vaan pysty?
Viinapuolen tulo sen kun kasvaa, nyt oli +1,3C. Sähkövastus ikäänkuin suojaa kaivoa. Liikaa?
Näillä keleillä jauhaa siis jopa 100kWh/vrk. -18C alittavaa keliä ei tarvisi liikaa olla, meillä se tosiaan tuplaa sähkön kulutuksen.
Täällä on myös kompura tapissaan ja on viimeisen vuorokauden käynyt käytännössä tauotta. Ulkona nyt -22 C, yön alin -22,5 C. Pyynti on 52 ja kompura tuuttaa kiertoon 50-51 asteista eli asteminuutit laskevat hiljakseen ja 3 kW vastus tulee välillä mukaan talkoisiin. Asteminuutit ovat seilanneet yön aikana välillä -520...-640 ja 3 kW vastus ollut päällä n. 5 h eilisillan jälkeen. Keruun dT supistunut 2 asteeseen (0/-2), meno-paluupuolen dT pysyy 4 asteessa kun ulkoinen kiertopumppu on III-nopeudella.
Se on juuri kuten sanoit että kompura tekee kyllä kuumempaakin jos lämmitetään esim varaajan "seisovaa vettä" tai virtaus on hyvin pieni (tai lämmityspiirin koko / lämmönluovutuskyky). Teho vaan ei riitä samaan kun lämmityspiirin pumppu kierrättää vettä vauhdikkaasti. Auton nopeusmittariin saa myös 240 km/h kun sudittaa paikallaan (joo, nähty on kun kaveri joskus jäällä testasi) mutta tiellä ei neula enää nousekaan kuin kahteensataan kun ilmanvastus tulee mukaan peliin.
Katsotaan mihin vuorokausikulutuslukemiin päästään täällä. Aiempi enkka on muistaakseni 78 kWh. Jokunen vanha patteri pitäisi vaihtaa paremmin lämpöä luovuttavaan jotta saisi pudotettua tuota pyyntilämpötilaa.
-
Mulla on alakerrassa patterit 1x C11, loput on H10-sarjalaisia mutta aika suuria muuten. Ehkä pyyntiä saisi joku 5 astetta laskettu jos kaikki olisi edes C11. Samalla vedellä menisi yläkerta lämpöiseksi koska nyt siellä saa olla termarit paikoillaan. Muuten menee yli +22C. Mutta maksaako itseään koskaan? Ainakin 1500€ menisi vaikka koppuloitsisi puoliksi itse.
Näyttääkö muille ulkoanturi kylmempää kuin muut lämpömittarit? Mulla näyttää jopa 2,5C enemmän pakkasta kuin kaksi muuta mittaria.
-
Voisko siitä olla mitään apua, että ottaa useamman kilowatin kerralla vastusta? Siihen, että pääsisi takaisin pumpun jauhannalle pelkästään.
-
Mulla on alakerrassa patterit 1x C11, loput on H10-sarjalaisia mutta aika suuria muuten. Ehkä pyyntiä saisi joku 5 astetta laskettu jos kaikki olisi edes C11. Samalla vedellä menisi yläkerta lämpöiseksi koska nyt siellä saa olla termarit paikoillaan. Muuten menee yli +22C. Mutta maksaako itseään koskaan? Ainakin 1500€ menisi vaikka koppuloitsisi puoliksi itse.
Näyttääkö muille ulkoanturi kylmempää kuin muut lämpömittarit? Mulla näyttää jopa 2,5C enemmän pakkasta kuin kaksi muuta mittaria.
No juu, ei maksa. Tällaisia päiviä, jolloin lisälämpöä on tarvittu on aika harvoin ainakaan täällä Espoossa. Pumpun mittari näyttää tällä tetkellä 36 h x 3 kW = 108 kWh ja 30 x 6 kWh = 180 kWh. Yhteensä siis alle 300 kWh kun pumpun asennuksesta tulee ensi viikolla kuluneeksi 50 kk. Viidettä talvea mennnään ja vastuskäytölle on tullut hintaa tähän mennessä 35 €. Ja noista 6 kW vastustunneistakin on varmaan 25 mennyt legionellakuumennukseen.
Meillä pumpun koteloitu ulkolämpömittari näyttää yleensi asteen-kaksi lämpimämpää kuin vieressä oleva halpis sisä-/ulkolämpömittari. Tai ainakin se reagoi rakenteensa puolesta hitaammin ulkolämpötilan muutoksiin kuin piuhan päässä roikkuva anturi.
-
Voisko siitä olla mitään apua, että ottaa useamman kilowatin kerralla vastusta? Siihen, että pääsisi takaisin pumpun jauhannalle pelkästään.
Tai sitte käyt asetuksista laittamassa asteminuutit kompuran käynnistys arvoon. Paljonko sulla on lämmitysveden erotus?
-
Voisko siitä olla mitään apua, että ottaa useamman kilowatin kerralla vastusta? Siihen, että pääsisi takaisin pumpun jauhannalle pelkästään.
Varmaankin, mutta kysymys kuuluu että miksi pitäisi?
Eikös 2 kW x 2 h = 4 kW x 1 h noin niinkuin kulutuksessa mitaten? Jotkuthan haluavat joskus antaa kaivon levätä käyttämällä pelkkiä vastuksia jos kaivo uhkaa mennä turhan kylmäksi mutta vastukset eivät sinällään mitään lepoa kaipaa.
-
Tai sitte käyt asetuksista laittamassa asteminuutit kompuran käynnistys arvoon. Paljonko sulla on lämmitysveden erotus?
Onhan siellä asteminuutit, -120 nyt käytössä.
Lämmitysverkon yli mulla ei ole mittareita ollenkaan. Kiertoa voisi tietysti koittaa lisätä, mutta pientä kohinaa on jo nyt ja esisäädöt auki asuinkerroksessa. Pitääköhän käydä pienentämässä esisäätöjä ylhäällä vaikka ne on linjojensa viimeisiä pattereita?
-
Varmaankin, mutta kysymys kuuluu että miksi pitäisi?
Eikös 2 kW x 2 h = 4 kW x 1 h noin niinkuin kulutuksessa mitaten? Jotkuthan haluavat joskus antaa kaivon levätä käyttämällä pelkkiä vastuksia jos kaivo uhkaa mennä turhan kylmäksi mutta vastukset eivät sinällään mitään lepoa kaipaa.
Juu toki on. Turhaa kikkailua taitaa olla koska parin päivän päästä lämpötila taas nousee sen verran, että pärjää hyvinkin pelkällä kompurateholla.
Lähinnä kaivon lämpötilasta tuli mieleen, miksi se nousee? Pudottaako vastukset keruupumpun tehoa liikaa ja sitä kautta maalämmön osuus pienenee turhaan? Ilmeisesti ei, määräävä lämpötehon tekee vain kerruliuos ja sitä kautta höyrystymislämpötila koska on on/off kone.
-
Viinapuolen tulo sen kun kasvaa, nyt oli +1,3C. Sähkövastus ikäänkuin suojaa kaivoa. Liikaa?
Copin laskiessa kaivosta otetaan vähemmän tehoa -> kaivon kyky lämmittää liuosta kasvaa.
-
Nyt jauhaa nyt noin 2kW lisäteholla 100% käyntiä asteminuutit noin -650. Laskettu menovesi noin 52C, lämpötilat lauhduttimen yli ehkä 53C/46C. Tuolla logiikalla asteminuutit pitäisi keräytyä plussalle, mutta hyvin hitaasti.
Ilmeisesti on siis niin, että kone kyllä pystyy tekemään 65C/58C vettä, mutta vain jos kone lämmittää pientä taloa eli patterivirtaama on pieni. Mun talossa virtaama on niin suuri ettei vaan pysty?
Viinapuolen tulo sen kun kasvaa, nyt oli +1,3C. Sähkövastus ikäänkuin suojaa kaivoa. Liikaa?
Näillä keleillä jauhaa siis jopa 100kWh/vrk. -18C alittavaa keliä ei tarvisi liikaa olla, meillä se tosiaan tuplaa sähkön kulutuksen.
Menovesi on siis juuri sopivaa. Menovesi 53C, laskettu menovesi 52C. Vaikka asteminuutit on -650, niin noilla asteminuuteilla ei oikeastaan ole mitään merkitystä että mitä ne on.
Pumppu pystyisi tekemään 65C vettä jos laitat pattereita kiinni :) Eli talo jäätyy ja se taas ei ole hyvä.
Viinapuolen tulo kasvaa koska maalämpöpumpun ottoteho kaivosta pienenee koska menovesi on 52C ja paluuvesi 46C. Sähkövastus nostaa sitten lämpöä vähän yli 52C 2kW teholla.
Kaivossa riittää varmasti tehot. 190m on aika syvä kaivo, luulisi että kaivo olisi riittänyt hyvin myös 10kW maalämpöpumpulle (1245 10kW). Nibe 1245 8kW antoteho 50C vedelle on 6.9kW. Antoteho 52C vedelle on vähän pienempi. Teho pattereille olisi siis noin 6.9kW + 2kW =8.9kW.
Juu toki on. Turhaa kikkailua taitaa olla koska parin päivän päästä lämpötila taas nousee sen verran, että pärjää hyvinkin pelkällä kompurateholla.
Lähinnä kaivon lämpötilasta tuli mieleen, miksi se nousee? Pudottaako vastukset keruupumpun tehoa liikaa ja sitä kautta maalämmön osuus pienenee turhaan? Ilmeisesti ei, määräävä lämpötehon tekee vain kerruliuos ja sitä kautta höyrystymislämpötila koska on on/off kone.
Kaivon antoteho "kasvaa" koska maalämpöpumpun ottoteho kaivosta pienenee.
Periaatteessa joo. Jos 2kW sähkövastukset olisi estettynä ja tilalla olisi vaikka 2kW sähköpattereita, ottaisi nibe kaivosta sen saman tehon, koska vastukset ei ole päällä. Vastuksethan nostaa meno ja paluuveden lämpötilaa pattereissa ja se taas huonontaa copia.
edit:
Täällä oli maalämpöpumpulla max menovesi pyynti 44C. Vähän niukka oli kun pakkanen kävi alimmillaan -27.5C. Mitoituslämpötila taisi olla -29C. Talo vähän koetuksella, kun ei ole yhtään lunta eristämässä perustuksia. Sisälämpö 19C, eli vähän niukaksi meni.
Nyt nousi 19.5C kun laitoin roskapuunpolttokattilan tulille. Lähti hyvin vetämään :) On niin pieni öljy/puu kattila että ei sillä kummosta lämpöä saa. Kattila 58C. Meno pattereille 51C, paluu 45.8C. Säädöt samat kuin maalämmöllä eli 90W kiertovesipumppu pyörittää. Puukattilassa 60W latauspumppu täysillä.
E2: Alkoi varaaja paremmin lämmetä. Pattereille meno 55C, paluu 48C. Puukattilan latauksen laitoinkin 30W I-teholle. Ulkona -25.5, sisällä 19.5.
E3: klo 15.50. Eka täysi pesä lautaa (montaa ei edes sovi). Kattila 67C, meno pattereille 61C, paluu 51C. sisälämpö 20.5C.
Nyt lisäsin puita ja puukattilan maksimi teho näyttää olevan aika lailla 60C/50C. Pakkasta -27. Ihan toimii vesitakan korvikkeena vm 1972 öljykattila :D
E4: klo 17.35 ylipaineventtiili rupes vähän tiputtamaan kun lämmöt 63/55C. Piti laskea pari litraa vettä pois. 22C sisällä. muutaman puun vielä hetin pesään. Ulkona -27.5 mutta ei onneks sisällä huomaa.
-
Vastuksethan nostaa meno ja paluuveden lämpötilaa pattereissa ja se taas huonontaa copia.
Periaatteessa sähköpuhaltimella/patterilla lisälämpönä pääsee piirun parempaan coppiin :D
-
Melko paljon käy täälläkin kone näillä pakkasilla. Softapäivitysten, pumpun asetusten muuttamisten sekä ilmanvaihtojärjestelmän säädön sekä lattiapiirien hienosäätöjen vuoksi taitaa käydä enemmän kuin ennen, tai siltä ainakin tuntuu... toisaalta sähkönkulutus on kuitenkin kohdallaan. Ihmetyttää tuo käyttöveden lämpötila, asetukset säästö 41-47, mutta kuvaajassa näyttää käyvän paljon korkeammalla. Myöskin kaivo on kylmennyt pidempien käyntien johdosta, mutta ei kuitenkaan jäässä ole. Kaivon delta on tainnut olla myös ennen suurempi, pitänee tarkistaa mutasihti.
-
Melko paljon käy täälläkin kone näillä pakkasilla. Softapäivitysten, pumpun asetusten muuttamisten sekä ilmanvaihtojärjestelmän säädön sekä lattiapiirien hienosäätöjen vuoksi taitaa käydä enemmän kuin ennen, tai siltä ainakin tuntuu... toisaalta sähkönkulutus on kuitenkin kohdallaan. Ihmetyttää tuo käyttöveden lämpötila, asetukset säästö 41-47, mutta kuvaajassa näyttää käyvän paljon korkeammalla. Myöskin kaivo on kylmennyt pidempien käyntien johdosta, mutta ei kuitenkaan jäässä ole. Kaivon delta on tainnut olla myös ennen suurempi, pitänee tarkistaa mutasihti.
Tuo logintutkijan kvlämpö taitaa olla varaajan yläanturista, eli varaajasta lähtevä vesi, lämmitystä ohjataan puolestaan ala-anturilla. Siitä tuo pyyntöä korkeampi lämpö. Login perusteella näyttäisi, että toimilaitteet pätkii joitain piirejä jo, kun tuollaista sahausta on tuon meno- ja paluulämmön kanssa. Eli teoriassa vielä pientä optimointia olisi mahdollista lämmönjaon kanssa tehdä, lieneekö sillä sitten mitään merkitystä..
-
Joo termareita on käytössä ja takkaakin on polteltu. Puskurivaraajan sekä kahden erillisen piirin ulkoisten kiertovesipumppujen ansiosta olen olettanut, että termareista ei olisi suurta haittaa. Vai pidentääkö tämä sahaaminen käyntiaikaa? Tällä menettelyllä saa kodinhoitohuoneen, vessan, suihkun ja saunan pidettyä paljaalle jalalle lämpöisempänä. Kyllä muissakin tiloissa osittain kiertää vapaasti ilman termareita. Ehkä suurin ero on että aiemmin olen olohuoneen ja keittiön osuuden avannut pienelle kierrolle ilman termaria talven ajaksi kun on osaksi laattaa, nyt tämäkin ala on termarin takana ollut tämän talven.
-
Myöskin kaivo on kylmennyt pidempien käyntien johdosta, mutta ei kuitenkaan jäässä ole.
kts. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6641.0
Jäätähän tuo jossain määrin varmasti kerää jo kaivon päähän. Tuossa on ohjeet kuinka katsoa mitä kivilaatua kallioperä on.
-
Kurkkasin eilen tarkistuskaivoon ja komeasti pulputti vettä hatun ylimääräisestä reiästä kuten kesälläkin. Tein sen kaivon salaojitusprojektin toissa vuonna josta hieman tänne kirjoitin, että valuvat ne ylivuotovedet pois tarkistuskaivosta. Vanha betonikaivonrengas oli täynnä vettä koko ajan ja silloin löi jäähän ainakin tarkistuskaivon. Nyt on salaojat, sepelit, finnfoam eristeet ja muovinen tarkistuskaivo. Viime talvi oli vaan niin leuto ettei vielä päässyt pakkasilla tarkistamaan toimintaa. Toivotaan ettei mene jäähän.
Piti vielä tarkistaa kallion laatu noiden ohjeiden avulla. Punaista aluetta näyttää olevan ja jos oikein tulkitsin niin mikrokliinigraniitti on kyseessä. Mahtaako johtua suojaputken ruosteesta vai kivilaadusta, että ylitse vuotava vesi on värjännyt punertavan ruskeaksi sepelin jonka päältä se valuu salaojaputkeen.
-
Copin laskiessa kaivosta otetaan vähemmän tehoa -> kaivon kyky lämmittää liuosta kasvaa.
No niinhän se tekee. Kyllä jo ymmärrän tuon, että 10kW koneella kaivo joutuu kovemmalle jos on maalämpö ja 10kW kulutus.
Mutta mikä kumman ajatusvirhe on se kun ajattelen, että jos lämmön tarve on 7kW johon kompura riittää ja kaivo on vaikka 0,5C. Sitten kun keli kiristyy ja kuvioon tulee mukaan vastus tai vaikka auton sisälämppäri pitämään huonelämpötilaa vakiona niin miten se kaivo yhtään helpommalla pääsee kun on/off kompura jauhaa silti täysillä? :D
Taitaa syy olla se, että pumppu ajetaan käyrän mukaan nousevasti. Jos ajettaisiin vakiolämpötilalla ja lopputehon tarve tehtäisiin ulkoisella sähkölämmityksellä niin silloin kaivo ei pääsisi helpommalla?
-
Tässä hiukan dataa kun pakkaset kohillaal.
Miltäs vaikuttaa ja mitä muutoksia pitäis tehdä. Asteminuutit -160 ja lämmityskäyrä 3 -1
Onko vaarana kaivon jäätyminen jos vielä pakkaset jatkuu
Sen verran vielä että sisälämpötila ollut siinä 22 astetta. Pumpun oma sisäanturi on tuolla teknisessä tilassa jossa ei ole lämmitystä ollenkaan siksi näyttää pientä sisälämpötilaa tuo logi
-
Ihmetyttää tuo käyttöveden lämpötila, asetukset säästö 41-47, mutta kuvaajassa näyttää käyvän paljon korkeammalla.
Sulla ei tuossa kuvaajassa ole valittuna käyttövettä (ylä eikä ala). Käyttövettä lämmittävän lämmönsiirtoveden tuleekin olla korkeampi kuin itse käyttövesi jotta lämpöä ylipäätään siirtyy.
Valitse logintutkijan kuvaajasta "kv alalämpö" niin sen pitäisi olla aikas lähellä tuota hakemaasi 41-47 haarukkaa. Logintutkijan yhteenveto näyttää ylälämmön jos se(BT7) logista löytyy. Taitaa yleensä tuo alalämpökin piirun verran nousta katkaisusta eli onkohan ala-anturi jossain alaosan ja keskivaiheen välissä, tjms?
-
nyt on kovilla...
-
näin
-
nyt on kovilla...
Kovilla on.!
Nyt on kaivon ja pumpun höyrystimen jäätymisvaara.
Mikä mahtanee olla Nibellä kaivoon menevän liuoksen alin sallittu lämpötila,
jossa pumppu tekee hätäkatkaisun ja antaa vikailmoituksen?
Jos kaivo jäätyy pahasti, alkaa puppuhuoneeseen tulla viinan hajuista liuosta maapiirin ylipaineventtiilistä.
Jos niin käy, olisi parasta pysäyttää kompressori muutamiksi tunneiksi ja hoitaa lämmitys pumpun sähköpatruunalla.
-
-8
-
Mitäpä tässä vois yrittää??
-
Kovilla on.!
Nyt on kaivon ja pumpun höyrystimen jäätymisvaara.
Mikä mahtanee olla Nibellä kaivoon menevän liuoksen alin sallittu lämpötila,
jossa pumppu tekee hätäkatkaisun ja antaa vikailmoituksen?
Kävin katsomassa niin minimiä sai säädettyä -2 -12 välillä. Kaivo oli +2/-1.
"Jos säätö on alimmassa arvossa, on minimiarvorajoitus ja hälytys kytketty irti."
"Tämän arvon saa muuttaa vain asentaja ja sitä käytetään minimirajan hälytykseen, esimerkiksi pohjavesi- tai poistoilmajärjestelmien jäätymisenestotoimintona."
Riippuu ilmeisesti että mitä lukemia sinne koneelle on laitettu. Täällä oli -8 valmiina. Saattaa olla vähän eroa uudemmassa 1245 mallissa.
Nyt paluu kaivoon -6.3 eli aika vähän varaa tuohon katkaisuun.
Mitäpä tässä vois yrittää??
Onneksi huomenna lauhtuu :) Ei taida olla mitään tehtävissä.
Ehkä käyttöveden asetukset voisi väliaikaisesti laittaa niin alas kuin pystyy. Kumminkin niin että vesi vielä jotenkin riittää.
Jostain syystä logissa näkyy yksi 20 min tauko.
-
Luojan kiitos. Olisiko lisävaraajasta apua?? entä kun putkimiesbon kytkenyt tuohon erillisen kiertopumpun käyttöpuolelle? olisiko kytkentä kuvista apua??
-
Mitäpä tässä vois yrittää??
Onhan tuossa vielä 1,7C Niben oletuskatkaisurajaan, siis jos positiivista tuosta hakee ;)
Löytyi siis vielä kylmempi kaivo kun tällä.
Pari vuotta sitten oli pitkähkö pakkaskausi ja kokeilin kuinka pitkälle pelkkä kompura riittää.
Silloin meni tulo -2,8C:hen ja sitten petti "hermot" (tai viileni tuvassa liikaa) ;)
-
...Pumppu on siis nibe 1245-6 talo vuosimallia 2012, 1,5 krs, noin 135 neliötä. Pumppu autotallissa josta tulee noin 30m kanaalia taloon, vesikiertoinen lattialämmitys molemmissa kerroksissa sekä autotallissa.
Moi. Kaivo on siis 140m muistaakseni, autotallin koko 55 neliötä ja sisälämpö 8. Autot seisovat ulkona kunnes silloin tällöin sulatellaan. Tuollaista raporttia en kyllä muista nähneeni.
Koetin tehdä noiden yllä olevien perusteella mitoituslaskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5126.0;attach=4471).
Laskelmassa voi olla virheellisiä lähtötietoja paikkakunnasta alkaen.
En tiedä onko tästä laskelmasta mitään hyötyä sinulle.
Voisit mielestäni ainakin koettaa kysyä lämmityslaitteen toimittaneelta yritykseltä,
mihin heidän mitoitussuunnitelmansa perustuu.
Jälleen haluan kysyä sitä kauppiaan moraalia.
Vaikka olisit itsekin tehnyt lämmityksen suunnittelun, pitäisi asentajayrityksen osata katsoa, onko suunnittelu oikein.
Kunnallinen rakennusvalvonta. Mitä se tekee?
"Rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten kunnassa tulee olla rakennustarkastaja." (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#a132-1999)
Kuinka kunnallisesta rakennusvalvonnasta voitaisiin kehittää elin,
joka toimisi rakentajaa ohjaavana, avustavana ja opastavana viranomaisena, alkuperäisen lakitekstin mukaisesti.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Näistä apua??
-
....
-
Nyt on ollut ihan tutun kylmä. Asteminuutit nyt -120 ja käyri 3 -1
Miltä logi näyttää ja onko syytä huoleen ?
-
Mulla aika tarkasti max ulkolämpö -20 astetta minkä jälkeen vastukset iskeytyvä päälle :)
-
Miltä logi näyttää ja onko syytä huoleen ?
Kaivon pitäisi olla riittävän syvä.
Silti kaivon lämpötilat ovat melko alhaiset.
Onko sinulla tietoa, millä korkeudella kaivossa on veden pinta.
Onko talo mäellä. Voisiko pohjaveden pinta olla syvällä ja siksi kaivon aktiivisyvyys pieni?
-
Silloin kun porattiin niin veden pinta oli 8m alaspäin. Talo kyllä rineessä ja suht korkealla
-
Se 8 metriä on pois aktiivisyvyydestä.
Silti vähän ihmettelen, sitä, kuinka kaivo on mennyt noinkin viileäksi.
Kallioperän kiviaineksen laatu vaikuttaa myöskin saantoon.
Kiviaineksen laatu ei ole tiedossa.
-
Onko se kaivon lämpö tpi bt 10 anturin tiedot.
Tuvassa ollut tasanen 22 astetta.
-
Saisko joku tämän datan vähän paremmin luettavaan muotoon? Ehkä jotain säätövinkkejä?
Ylivieskassa ollaan ja nyt ollut pakkaset kohillaan. Pumppu näyttäisi hyrskyttävän 4 tuntia ja puoli tuntia vielä huilaa että kestää vielä pakkasen nousta :)
-
Saisko joku tämän datan vähän paremmin luettavaan muotoon? Ehkä jotain säätövinkkejä?
Ylivieskassa ollaan ja nyt ollut pakkaset kohillaan. Pumppu näyttäisi hyrskyttävän 4 tuntia ja puoli tuntia vielä huilaa että kestää vielä pakkasen nousta :)
Moi, tuolta http://51.fi/loki (http://51.fi/loki) voit hakea tuon Logintutkijan niin saat itse katsottua.
Kaiken kaikkiaan voisi sanoa että täysillä pyörii, niin kuin aika monessa muussakin torpassa näillä keleillä!
Mikä sinulla on lämmönjako? Patterit, lattialämmitys, ilma? Onko termostaatteja? Mistäköhän tuo menoveden asteen lämpötilan vaihtelu lämmityksessä kesken vedon klo 16:57 (käyräkuva) voisi johtua?
-
Kiitoksia. jostain syystä ei anna kattoa tuota toista kuvaa. "Sinulla ei ole oikeuksia tälle alueelle"
Talossa (133n)on lattialämmitys alhaalla ja patterit ylhäällä joissa termarit auki. 20m kanaalin päässä talli 72neliöä pattereilla joissa ei termareita. Tallin lämpö laitettu pumpulla +5.
Alakerran lattialämmöt pidetty aika pienellä kun leivinuuni lämmittää aika hyvin koko alakerran. Näillä keleillä tulet kahdesti päivässä että pysyy pirtissä sen +25. Mukava köllötellä lämpimässä.
Yläkertaan tuo lämpö ei oikeen nouse missä myös anturi sijaitsee. Jännä muuten että tuo anturi näyttää asteen pari pienempää mitä todellinen lämpö on... Mutta tosiaan tuossa meinas tuntua makkarin lattia vähän vilposalta niin avasin kaikkia termareita pari pykälää siinä viiden aikaan että kattoo mitä tapahtuu. Pumppu taisi ilmeisesti hoksata mistä on kysymys :) Näkeekö tuosta datasta että miten vaikutti käyntijaksoihin? Ainakin hetkellisesti kun ison laatan lämpöä rupee nostaan...
-
Kiitoksia. jostain syystä ei anna kattoa tuota toista kuvaa. "Sinulla ei ole oikeuksia tälle alueelle"
Mutta tosiaan tuossa meinas tuntua makkarin lattia vähän vilposalta niin avasin kaikkia termareita pari pykälää siinä viiden aikaan että kattoo mitä tapahtuu. Pumppu taisi ilmeisesti hoksata mistä on kysymys :) Näkeekö tuosta datasta että miten vaikutti käyntijaksoihin? Ainakin hetkellisesti kun ison laatan lämpöä rupee nostaan...
Vaihdoin kuvan jossain kohtaa, ehkä mentiin päällekäin sörkkimään. Päivitä sivu ja yritä uudelleen?
No tuo termarin avaus selittänee tuon näkyvän pykälän mitä kysyin.
Pienellä tarkastelujaksolla ei oikein näe mitään. Viisaammat ovat neuvoneet: kirjaa ja tee 1 muutos, odota 1 vrk ja katso tulos ja vasta sitten tee seuraava muutos. Lienee viisas ohje.
-
osasiko joku kertoa tyhmellä miks tuo putkimiehen asentama käyttöveden kiertopumppu on kytketty tuolla tavoin? tuo valkoinen putki joka lähtee koneen päältä ja menee sitten kanaaliin ja taloon ja yhdistyy sitten taas talossa tuohon niben putkeen??? ymmärsikö joku
-
Onkohan kyseessä lämpimän käyttöveden kierto ::)
-
Joutu kompurakin nöyrtymään vastuksille 30 asteen pakkasilla..
Edit: Omituista sahaamista menolämmössä. Automaatilla kiertopumppu, käsiohjauksella tulee tasanen käyrä..
-
juu lämpimän käyttövedenkiertohan se on mutta onko se oikein että menee omalla putkella vai pitäisikö olla tuossa ihan tuossa kupariputkessa??
-
juu lämpimän käyttövedenkiertohan se on mutta onko se oikein että menee omalla putkella vai pitäisikö olla tuossa ihan tuossa kupariputkessa??
Käyttövesi kierto tarvii yhden ns ylimääräsen putken, ei muuten kierrä.
-
Okok. Entä sitten ku koneeseen on asetrttu käyttövesi pysäytys 45 ja käynnistys 40 niin kone näyttää nytkin että käyttövesi 57??
-
Okok. Entä sitten ku koneeseen on asetrttu käyttövesi pysäytys 45 ja käynnistys 40 niin kone näyttää nytkin että käyttövesi 57??
Koneessa lienee kaksi anturia BT6 varaajan keskivaiheilla ja BT7 varaajan yläosassa.
Olisiko noin ?
-
Kyllä on kaksi anturia. Logeja kun on katsellut niin pysynyt normaalisti max 52 käynyt käyttövedenlämpö nyt viime yönä oli ollut max 62 ja samalla keskiarvo noussut 46 ----> 52
-
Kyllä on kaksi anturia. Logeja kun on katsellut niin pysynyt normaalisti max 52 käynyt käyttövedenlämpö nyt viime yönä oli ollut max 62 ja samalla keskiarvo noussut 46 ----> 52
Olisiko osunut yölle legionellatalkoot ?
-
Maalämpö on ollut käytössä vuoden ja nyt tuli ensimmäiset kunnon pakkaset, mutta kun tässä välissä olen päivittänyt Windows kymppiin, niin eipä toimikkaan Logintutkija. Tai toimi tavallaan, tulee ilmoitus että logitiedostot on luettu mutta mitään dataa ei tule näkyviin. Haluaisiko joku tsekata linkin takaa löytyvät logit?
https://www.dropbox.com/sh/38x2dg48kepm41c/AADUZpTNg0PbvtHtk943BzKaa?dl=0
-
Eikö tuolla ole mutasihti?? Kertaakaan ei ole putsattu muutaman vuoden aikana.. Muttta kysymys kuuluukin että millä tuon puhdistat? Eikös tuossa kuuluisi olla sulkuhana päissä?
-
Eikö tuolla ole mutasihti?? Kertaakaan ei ole putsattu muutaman vuoden aikana.. Muttta kysymys kuuluukin että millä tuon puhdistat? Eikös tuossa kuuluisi olla sulkuhana päissä?
Itse ainakin olen siinä käsityksessä, että kyseessä on täyttöryhmä joka sisältää myös mutasihdin..? Puhdistuksen ohjeet pitäisi olla siinä mustassa laatikossa, joka tulee täyttöryhmän suojaksi.. Itseä vaan mietityttää tuon täyttöryhmän asento, kun jos sen avaa ja nesteet tulevat suodattimen paikan verran pois, niin aika varmasti jonkun verran ainakin menee järjestelmään ilmaa..? Mielestäni parempi olisi jos olisi vaakasuunassa jolloin sihti nousisi ylös päin ja nesteet jäisivät suodattimen paikkaan (myös avauksessa on käsittääkseni ilmaus tätä varten, joka myös toimisi paremmin jos paketti olisi toisessa asennossa)..
Viisaammat korjatkoon asian niin kuin oikeasti on, sillä nämä on vain omia mietiskelyjä..
-
Olisiko osunut yölle legionellatalkoot ?
Mulla oli myös legionellatalkoot toissa yönä, kun pakkasta oli 29. Sen jälkeen oli mennyt asteminuutit niin suurelle, että vastukset oli 1-2kW päällä 8 h, kun pakkanen kiristyi vielä 31 asteeseen.
-
Maalämpö on ollut käytössä vuoden ja nyt tuli ensimmäiset kunnon pakkaset, mutta kun tässä välissä olen päivittänyt Windows kymppiin, niin eipä toimikkaan Logintutkija. Tai toimi tavallaan, tulee ilmoitus että logitiedostot on luettu mutta mitään dataa ei tule näkyviin. Haluaisiko joku tsekata linkin takaa löytyvät logit?
https://www.dropbox.com/sh/38x2dg48kepm41c/AADUZpTNg0PbvtHtk943BzKaa?dl=0
Ei lue Linuxillakaan eli ei taida olla käyttöjärjestelmästä, eikä Javastakaan, eikä Logintutkijastakaan kiinni.
Sain viime keväänä omasta pumpusta sellaisen korruptoituneen merkin logiin, mitä Logintutkija ei millään pystynyt lukemaan, eikä edes huomaamaan jotta ne hypittäisiin ylitse. Sinulla on nyt 5 tiedostoa niitä!
Yli kahden viikon yhtäjaksoinen loggaus saa minun F1145:n sekoamaan niin, että kirjoittaa korruptoituneita merkkejä.
Päivitä firmis, ongelma saattoi olla näkyvämpi tuossa 6629R3:ssä. Tämän lisäksi en pysty ehdottamaan muuta kuin käynnistämään Nibesi uudelleen. Jos ei auta, formatoi tikku uudelleen. Muista aina lopettaa loggaus ohjelmallisesti eikä vain ottamalla tikku irti.
[edit] Löysin arkistoistani jonkin sinun vanhemman logisi ja niissä oli vajaita logirivejä melko paljon - luettavissa muuten kyllä. Tarkista miten käytät USB tikkua.
-
Logituksen olen lopettanut ohjelmallisesti täältä saadun vinkin jälkeen ja koneessa on uusin firmis. Täytyy formatoida tikku ja laittaa uudelleen logittamaan.
-
Eikö tuolla ole mutasihti?? Kertaakaan ei ole putsattu muutaman vuoden aikana.. Muttta kysymys kuuluukin että millä tuon puhdistat? Eikös tuossa kuuluisi olla sulkuhana päissä?
Kaiva ohjeet netistä, sihdin saa avattua kuvassa oikealla olevien "hanojen" avulla jotka sulkevat/siirtävät kierron vasemman puolen täyttöyhteysiin. Eli ei tarvitse olla sulkuja tuossa täyttöryhmässä. Lue ohje!
-
Logituksen olen lopettanut ohjelmallisesti täältä saadun vinkin jälkeen ja koneessa on uusin firmis.
Nuo jakamasi logit kertovat firmiksen olevan 6629R3 ja se ei ole uusin ainakaan F1145/1245 masiinoille, tarkista pahisuttasi vielä Nibe Uplinkistä onko 6629 koneellesi tosiaan uusin.
-
Pumpussa on 7113R3, olen sen muutama viikko sitten päivittänyt, kävin vielä varmistamassa näytöltä että näin tosiaan on. Mitäs hittoa... No, siellä on nyt formatoitu tikku kiinni, katsotaan parin päivän päästä mitä on tallentunut.
-
Pumpussa on 7113R3, olen sen muutama viikko sitten päivittänyt, kävin vielä varmistamassa näytöltä että näin tosiaan on. Mitäs hittoa... No, siellä on nyt formatoitu tikku kiinni, katsotaan parin päivän päästä mitä on tallentunut.
Mielenkiintoista! Tosi pahasti sekaisin tuo loggaus siinä tapauksessa sulla.
Käynnistä se kone uudelleen, tuo formatointi ei millään muuta kirjoitusta "6629" jos on 7113 koneessa. Laita vaikka se 7113 menemään uusiksi..
-
Hei,
Onkohan mulla kaikki asetukset ihan ok? Logi näyttää useimmiten legionellan lisäysajaksi 0,001 h, tms. Asetettu 45 vrk. sykliin.
Sähkövastuksien käyttö nyt 3,5 vuoden aikana yhteensä 34 h ja siitä suurin osa tuli käynnistyksen yhteydessä.
Lisäksi nyt paukkupakkasten aikana kv -lämmitys ei käynnistynyt lainkaan yhden vrk:n aikana, vaikka saunoimme lastenlasten kanssa. Otin login tuolta päivältä. Lämminvesi on säädetty säästöön, 40-45C. Lämmintä vettä on aina riittänyt, ei siinä mitään, mutta tuo seuranta ihmetyttää. Hoitaako kompura tuonkin jutun ilman sähkövastuksia ? Jos, hyvä näin !
Tänään meni keruun paluu miinukselle eka kertaa. http://www.maalampofoorumi.fi/Smileys/LightB/angry.gif
-
Mielenkiintoista! Tosi pahasti sekaisin tuo loggaus siinä tapauksessa sulla.
Käynnistä se kone uudelleen, tuo formatointi ei millään muuta kirjoitusta "6629" jos on 7113 koneessa. Laita vaikka se 7113 menemään uusiksi..
Jotain kummallista kyllä...
Dropboxissa oleva tiedosto 160102-1.LOG sisältö on päivältä 2015-12-02 eli noin kuukauden shiftaus
Lokin mukaan ohjelma on 6629 kuten Timo kirjoittaa.
Em. loki on lopusta katkennut, joko sähkökatko tai huonosti otettu pois koneesta.
-
Hei,
Onkohan mulla kaikki asetukset ihan ok? Logi näyttää useimmiten legionellan lisäysajaksi 0,001 h, tms. Asetettu 45 vrk. sykliin.
Sähkövastuksien käyttö nyt 3,5 vuoden aikana yhteensä 34 h ja siitä suurin osa tuli käynnistyksen yhteydessä.
Lisäksi nyt paukkupakkasten aikana kv -lämmitys ei käynnistynyt lainkaan yhden vrk:n aikana, vaikka saunoimme lastenlasten kanssa. Otin login tuolta päivältä. Lämminvesi on säädetty säästöön, 40-45C. Lämmintä vettä on aina riittänyt, ei siinä mitään, mutta tuo seuranta ihmetyttää. Hoitaako kompura tuonkin jutun ilman sähkövastuksia ? Jos, hyvä näin !
Tänään meni keruun paluu miinukselle eka kertaa.
Nyt kyllä lisätiedot olisi paikallaan. kuvaa tilanteesta, lokia, perustiedot footteriin
Hyvä mitoitus jos vastusta ei ole käytetty-
Jos koneen käyttöpriorisointi on 100% lämmitykselle ja se tekee sitä 100%, niin silloin käyttövettä ei lämmitetä lainkaan.
Mutta ennenpitkää tulee hanasta vain kylmää.
Miltä mainittu loki näytti lokintutkijassa ?
Yleensä (ja oletusasetuksilla) legionellatalkoisiin tarvitaan sähkövastusta.
-
Onkohan mulla kaikki asetukset ihan ok? Logi näyttää useimmiten legionellan lisäysajaksi 0,001 h, tms. Asetettu 45 vrk. sykliin.
Jaa itse se logitiedosto tänne, niin voidaan kommentoida. Yleisesti ottaen se legionella loppupriimaus ei kauaa vastusta vaadi pikkupöntössä eli kokoluokka on oikein.
-
Olipa parahiksi juuri viime yönä tehnyt legionellatalkoot.
Ensin kompuralla 12 min ja päälle vastuksilla 25 minuuttia.
Keskiteho oli n. 4kW ja kesto 0,42h -> energiaa kului siis 1,67kWh ja lisäyslaskuriin siitä 0,28... jos oikein laskin.
Parin viikon välein tuota tehdään, niin 43kWh menee vuodessa, joka on meillä n. 0,3% sähköstä.
Varsin vähän siis.
-
Tuossa tuli mittailtu putkien lämpötiloja niin jos lattialämmitykseen kompuralta meno on 32 ja paluu noin.22-23 niin onko normaali??
-
Tuossa tuli mittailtu putkien lämpötiloja niin jos lattialämmitykseen kompuralta meno on 32 ja paluu noin.22-23 niin onko normaali??
On raja-arvojen sisällä.
-
Tuossa tuli mittailtu putkien lämpötiloja niin jos lattialämmitykseen kompuralta meno on 32 ja paluu noin.22-23 niin onko normaali??
Tuleeko sisätiloihin lämpöä riittävästi ja jakautuuko se tasaisesti?
Ainoa riski noin lähellä sisälämpötilaa olevan paluun kanssa on että pisimmät lattiapiirit saattavat luovuttaa kaiken lämpönsä jo kesken kierroksen jolloin paluuputken kohdilla saattaa olla viileämpää.
Itse nostin lattialämmityskierron virtausta nyt pakkasilla (ensimmäinen mlp-lämmityskausi) siten että jakotukilla kaikkien piirien paluut pysyy selvästi lämmitettäviä tilojaan korkeammalla, nyt lämpö jakautuu tasaisesti. Bonuksena paremman luovutuksen kanssa tuli se että nyt riittää loivempi lämpökäyrä -> hyötysuhde/mlp:n antoteho paranee hiukan.
-
Siis virtauksia nostettu ja sisälämpötila huikeat 18 yläkerrassa ehkä karvan alle. Mä pärjään mut muija ei;);)
-
Aloittevana maalämmön pumppaajana olisi kysymys liittyen lämmityskierron puskurivaraajan (UKV100) ulkoiseen kiertovesipumppuun. Kiertovesipumppu on käsisäätöinen, jossa on portaaton nopeuden säätömahdollisuus. Olen kokeillut erilaisia nopeuksia ja nyt se on n. 75-80% maksimitehosta. Tällöin, kun maalämpöpumppu lämmittää lämmitysvesikiertoa, antureiden BT2, BT3 ja BT25 lämpötilat olivat äsken katsottuna seuraavat (lämmitysvaiheen lopussa asteminuutit -45):
BT2: 40,5 C; BT3 33,8C ja BT25 36,9C. Osaako joku sanoa, onko kietovesipumpun kierrokset ok vai pitäisikö olla hiljemmalla? Mietin tuota BT2:n ja BT25:n eroa 3,5 astetta pitäisikö olla pienempi ero?
-
Aloittevana maalämmön pumppaajana olisi kysymys liittyen lämmityskierron puskurivaraajan (UKV100) ulkoiseen kiertovesipumppuun. Kiertovesipumppu on käsisäätöinen, jossa on portaaton nopeuden säätömahdollisuus. Olen kokeillut erilaisia nopeuksia ja nyt se on n. 75-80% maksimitehosta. Tällöin, kun maalämpöpumppu lämmittää lämmitysvesikiertoa, antureiden BT2, BT3 ja BT25 lämpötilat olivat äsken katsottuna seuraavat (lämmitysvaiheen lopussa asteminuutit -45):
BT2: 40,5 C; BT3 33,8C ja BT25 36,9C. Osaako joku sanoa, onko kietovesipumpun kierrokset ok vai pitäisikö olla hiljemmalla? Mietin tuota BT2:n ja BT25:n eroa 3,5 astetta pitäisikö olla pienempi ero?
On kumminkin 196 neliötä lämmitettävää, että ehkä kiertovesipumppua ei kannattaisi laittaa pienemmälle. Latauspumppu näyttää pyörivän niin että lämpötilaero on 6.7C. Itse voisin laittaa tuota latauspumppua vähän suuremmalle, vaikka 6C ero. Täällä pyörittää tuolla noin 6C erolla ja se on varmaankin ollut aika sopiva.
-
BT2: 40,5 C; BT3 33,8C ja BT25 36,9C. Osaako joku sanoa, onko kietovesipumpun kierrokset ok vai pitäisikö olla hiljemmalla?
Mietin tuota BT2:n ja BT25:n eroa 3,5 astetta pitäisikö olla pienempi ero?
Asiallisia lukemia.
Tällä on BT2 ja BT25 ero suunnilleen saman verran.
Tuohan riippuu siitä miten UKV on kytketty, tällä Nibeltä meno on ylös ja patterille menee alhaalta.
Eli sekoittaa/tasoittaa jonkin verran, kuten on tarkoituskin.
-
Mietin tuota BT2:n ja BT25:n eroa 3,5 astetta pitäisikö olla pienempi ero?
Itse tein näin 4-putkikytkennässä:
(- patterikierto mahd. avoin + tasapainossa = kaikki patterit suht tasalämpöisiä)
- UKV100:n kiertopumppu niin kovalle että patterit eivät vielä kohise häiritsevästi (UPS25-40 II-asento täällä)
- Niben kiertopumppu 20%
- ota logi yhdestä täydestä lämmitysjaksosta, katso logintutkijalla tai näytöstä BT2-BT25 ero lopussa (ast.min. -30 tai enemmän)
- 25%.. katso logi
- 30%.. katso logi
- 35%.. katso logi
- kun BT2-BT25 ei enää lähene, palaa edelliseen Niben pumpun vauhtiin
Tuolla menetelmällä pääsin n. 1C eroon BT2-BT25 kanssa. BT25 kun on putken päällä niin mittavirhe lienee melkoinen.
-
Kiitos kommenteista. Pitää testata, kun ehtii.
-
Mitähän vialla??? Järki loppuu. Nibe F1245-10R ja lämmityksen piirissä talossa 108 neliötä (270 kuutiota) ja autotalli 90 neliötä (405 kuutiota).
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-11-16%20at%2009.35%20PM_zpsascrbprn.jpg) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-11-16%20at%2009.35%20PM_zpsascrbprn.jpg.html)
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-11-16%20at%2009.36%20PM_zpsadvxhgs0.jpg) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-11-16%20at%2009.36%20PM_zpsadvxhgs0.jpg.html)
-
Pumpussa on 7113R3, olen sen muutama viikko sitten päivittänyt, kävin vielä varmistamassa näytöltä että näin tosiaan on. Mitäs hittoa... No, siellä on nyt formatoitu tikku kiinni, katsotaan parin päivän päästä mitä on tallentunut.
Näytti tikun formatointi tai pumpun sammutus auttavan. Harmi kun ei ihan kireimmillä pakkasilla onnistunut pidempi logitus, mutta miltä tämä lyhyempi ja leudompi pätkä näyttää raadin mielestä?
https://www.dropbox.com/sh/38x2dg48kepm41c/AADUZpTNg0PbvtHtk943BzKaa?dl=0
(http://img.photobucket.com/albums/v225/jala1/Sekalaiset/Untitled_zpsxtkuurms.jpg) (http://smg.photobucket.com/user/jala1/media/Sekalaiset/Untitled_zpsxtkuurms.jpg.html)
-
Mitähän vialla??? Järki loppuu. Nibe F1245-10R ja lämmityksen piirissä talossa 108 neliötä (270 kuutiota) ja autotalli 90 neliötä (405 kuutiota).
Ei tuossa mitään ole vialla, kone vaan tekee kaikkensa ja kun se ei ihan riitä, niin ottaa lisäsähköä.
Kerroit tuolla toisessa ketjussa, että pumppua ei ole mitoitettu tuohon kokonaisuuteen.
Muistuttaisin, että pumppu on kuitenkin tehnyt n. 8,5kW teholla 24 h = 200 kWh energiaa tuon vuorokauden aikana.
Kompressori on kuluttanut n. 2,2*24=52kWh ja jos siihen on tarvinnut lisäksi laittaa 26kWh "raakaenergiaa" niin tuosta en ihan sikana riehaantuisi.
Vuositason kulutuksia kannattaisi katsoa.
Joskus voi osatehoinenkin olla ihan OK.
Jos paikkakunnan keskiarvovuosina joutuu paljon käyttämään vastusta, niin silloin on toki harkinnan paikka.
-
Kateellisena katselen noita teidän lämmityskiertoon meneviä lämpötiloja.
Itse en ole saanut yli 40 asteen lämpöjä patteriverkostoon. :'(
Kirjoittelin joskus aikaisemmin tuosta omasta UKV 100:sen kytkennästä ja kv-pumppujen paikoista,
jotka mielestäni eivät ole oikein.
Mlp:n pumput automaatti säädöllä ja Niben kv-pumppu pyörii 1% nopeudella, jolloin saadaan n. 40 asteinen vesi kiertoon (ei tuon lämpöisempää).
Millä nopudella muilla pyörii tuo pumppu automaatilla?
UKV on kytketty niin, että alas tulee mlp putki sekä t-haaran kautta paluu lämmityskierrosta, toinen haara menee mlp:lle.
UKV:n yläosaan on kytketty lähtö lämmityskiertoon ja toiseen yläyhteeseen paisuntasäiliö.
UKV:n lämmityskiertoon lähtevässä putkessa on heti pumppu, jonka jälkeen haara lattialämmityksen shunttaukseen (+pumppu lattiakiertoon) ja toinen haara patterilinjaan.
Laitan kuvaa myöhemmin kun ehdin.
Ongelma on tuo lämpötila joka ei nouse yli 40 asteen, sekä tuo UKV:n ja pumppujen kytkennät.
Sorry, taisi tulla väärään paikkaa tämä sepustus.
Mutta, kiinnosti nuo lämpötilat mitä muut pystyvät ajamaan kv-verkkoon sekä tuo pumpun nopeus.
-
Itse en ole saanut yli 40 asteen lämpöjä patteriverkostoon. :'(
Ongelma on tuo lämpötila joka ei nouse yli 40 asteen, sekä tuo UKV:n ja pumppujen kytkennät.
Katso -> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6678.0
Ja http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6679.0
Timo Karhulta tulikin aikasemmin jo hyvä selitys pumppujen nopeuksista.Mahtoiko olla tässä ketjussa?
-
Itse en ole saanut yli 40 asteen lämpöjä patteriverkostoon. :'(
Ongelma on tuo lämpötila joka ei nouse yli 40 asteen, sekä tuo UKV:n ja pumppujen kytkennät.
Olisiko niin, että sinun lattialämmitysosuus (jota lienee suurin osa) pudottaa "kokonaispaluuveden" lämpötilan niin paljo ettei yli 40C vaan synny?
Onko patteriosuuksien tilat tarpeeksi lämpimiä 40C:llä ?
Jos on, niin COPPI ja teho on parempi, kuten fraattin viestit kertoo.
-
Ei tuossa mitään ole vialla, kone vaan tekee kaikkensa ja kun se ei ihan riitä, niin ottaa lisäsähköä.
Kerroit tuolla toisessa ketjussa, että pumppua ei ole mitoitettu tuohon kokonaisuuteen.
Muistuttaisin, että pumppu on kuitenkin tehnyt n. 8,5kW teholla 24 h = 200 kWh energiaa tuon vuorokauden aikana.
Kompressori on kuluttanut n. 2,2*24=52kWh ja jos siihen on tarvinnut lisäksi laittaa 26kWh "raakaenergiaa" niin tuosta en ihan sikana riehaantuisi.
Luetaanko logintutkijaa niin, että kone on käyttänyt 76% ajasta lisäsähköä, yhteensä 26kWh eli noin 26kWh/18h= 1,44kW teholla keskimäärin? Piirakkadiagrammia yhtäkkiä katsomalla saa mielikuvan tuotetuista tai käytetyistä energiosta.
-
Siinä sitä nytten ollaan sitten vajaatehoisen kanssa naimisissa. :D
Kuva sisältää 7,5 vrk, koko tämän kovan pakkasjakson.
Kompressorin kanssa tehty noin 1224kWh lämpöä ja kulutettu 360kWh sähköä. (laskin 7,5 vrk * 24h ja kompuran ottoteho 2kW, antoteho 6,9kW kovilla keleillä)
Lisäksi 247kWh vastussähköä päälle.
-
Mutta mitä tämä kone nyt hinaa, -10C ja ei meinaa kerätä astetunteja nolliin vaan jauhaa tuolla vieläkin kuin heikkopäinen... Muistaakseni noin 65-70% käyttösuhde piti olla -10C kelillä ennen kuin tuli kova jakso. Vieläkin on keruu yli nollan tulo.
Alkaako kompura tilttaamaan kun on käynyt reilun viikon putkeen? :D
-
Luetaanko logintutkijaa niin, että kone on käyttänyt 76% ajasta lisäsähköä, yhteensä 26kWh eli noin 26kWh/18h= 1,44kW teholla keskimäärin? Piirakkadiagrammia yhtäkkiä katsomalla saa mielikuvan tuotetuista tai käytetyistä energiosta.
Tuossa kun katselin liittämääsi kuvaa ajattelin ihan samaa, saattaapi asiassa olla allekirjoittaneen virhe. Sen piti näyttää kokonaismittausajasta osuutta kuinka kauan on käytetty lisäenergiaa avuksi. Vähintään piirakassa virhe, koska sen pitäisi mennä lämmitysosuuden kanssa päällekkäin kun lämmitys + sähköavustus on enemmän kuin 100%.
Menen kellariin ja palaan kun olen ymmärtänyt mitä olen yrittänyt kertoa.
-
Mulla on nyt suht iso dT lauhduttimen ylitse.
Kiertoa olen koittanut nostaa mutta yksi patteri alkaa kohista pahasti. Mitä pitäisi tehdä?
-
Mulla on nyt suht iso dT lauhduttimen ylitse.
Kiertoa olen koittanut nostaa mutta yksi patteri alkaa kohista pahasti. Mitä pitäisi tehdä?
Muistaakseni täällä hiljeni ääntelevä patteri kun laittoi termostaatin paikalle, mutta täysille. Sitä voisi kokeilla jos sillä konstilla saisi muuten lisättyä kiertovesipumpun nopeutta.
Täällä ilmasin pari osittain kylmänä ollutta ja lorisevaa patteria. Näköjään kahteen korkeimpaan patteriin kertyi ilmat ja muihin ei. Laitoin vaan kiertovesipumpun ensin pois päältä, eli maalämpöpumpusta virrat pois.
Niin ja nyt on aika tuulista. Se voi lisätä lämmön kulutusta kovastikin. Nyt menee 44C pattereille ja pakkasta -12. Ilmatieteenlaitos näyttää että -13 tuntuisi kuin -21 näillä tuulilla. En tiedä miten se taloon vaikuttaa, mutta tähän taloon ainakin vaikuttaa :)
-
Tuossa kun katselin liittämääsi kuvaa ajattelin ihan samaa, saattaapi asiassa olla allekirjoittaneen virhe. Sen piti näyttää kokonaismittausajasta osuutta kuinka kauan on käytetty lisäenergiaa avuksi. Vähintään piirakassa virhe, koska sen pitäisi mennä lämmitysosuuden kanssa päällekkäin kun lämmitys + sähköavustus on enemmän kuin 100%.
Menen kellariin ja palaan kun olen ymmärtänyt mitä olen yrittänyt kertoa.
Tuu pois kellarista ;)
Mitä jos vain ottais sähkönkäytön pois piirakasta.
Tieto lisäenergiasta on varsin selvästi jo piirakan vieressä ilmoitettu.
-
Samaa mieltä.
Kiva lisä voisi olla käytetyn ja tuotetun energian piirakat vaikka ne kai olisivat viitteellisiä. Ehkä lineaarisovitteella saisi kohtuullisen lähelle todellista?
-
Muistaakseni täällä hiljeni ääntelevä patteri kun laittoi termostaatin paikalle, mutta täysille. Sitä voisi kokeilla jos sillä konstilla saisi muuten lisättyä kiertovesipumpun nopeutta.
Täällä ilmasin pari osittain kylmänä ollutta ja lorisevaa patteria. Näköjään kahteen korkeimpaan patteriin kertyi ilmat ja muihin ei. Laitoin vaan kiertovesipumpun ensin pois päältä, eli maalämpöpumpusta virrat pois.
Niin ja nyt on aika tuulista. Se voi lisätä lämmön kulutusta kovastikin. Nyt menee 44C pattereille ja pakkasta -12. Ilmatieteenlaitos näyttää että -13 tuntuisi kuin -21 näillä tuulilla. En tiedä miten se taloon vaikuttaa, mutta tähän taloon ainakin vaikuttaa :)
Ei hiljentynyt patteri termostaatilla. :( suhiseeko patterissa venttiili virtauksen takia vai mistähän se johtuu että yksi patteri pitää ääntä?
Se patteri on putkilinjassa viimeinen ja sitä ennen on kellarin yksi patteri. Pitää kokeilla muuttaa kellaripatterin virtausta mitä se tekisi.
-
Näytti tikun formatointi tai pumpun sammutus auttavan. Harmi kun ei ihan kireimmillä pakkasilla onnistunut pidempi logitus, mutta miltä tämä lyhyempi ja leudompi pätkä näyttää raadin mielestä?
https://www.dropbox.com/sh/38x2dg48kepm41c/AADUZpTNg0PbvtHtk943BzKaa?dl=0
(http://img.photobucket.com/albums/v225/jala1/Sekalaiset/Untitled_zpsxtkuurms.jpg) (http://smg.photobucket.com/user/jala1/media/Sekalaiset/Untitled_zpsxtkuurms.jpg.html)
Pahoittelut nostosta, mutta tämä saattoi jäädä paitsioon kun tuli viestejä aiheen vierestä jotka sitten siirrettiin eri ketjuun.
Asteminuutit ovat -250, lämpökäyrä 4, lämpötila -1 ja tuvassa tarkenee, viime talvena asteminuutit olivat -310 ja silloinkin tarkeni. Mietin mitä tässä voisi vielä tehdä säätöjen puolesta? 0 asteen kohdalla on käyrää nostettu pykälällä, tuntuu olevan pahin keli varsinkin kun tullaan lämpöisen puolelta kylmää kohti, mitä kylmempää ulkona sen paremmin tarkenee karkeasti sanottuna. Mietin jopa käyrän pudottamista 3:n ja nostaisi lämpötilan 0:n.
RMU-40 löytyy joten voisi sisälömpötilaakin käyttää säätöön, mutta Niben manuaalissa mainitaan:
"Jos huoneanturia käytetään huoneessa, jossa on lattialämmitys, siinä tulee olla vain näyttö-toiminto, ei huonelämpötilan ohjausta"
Koko talossa on lattialämmitys ja RMU sijaitsee pukuhuoneessa, lämpöä tulee välillä sauna- ja suihkutiloista joten tämäkin haittaa mittausta. Valitettavasti tämä on ainoa paikka mihin säätimen sai asennettua, tiiliseinät rajoittavat aika paljon läpivienneissä. Eli taitaa jäädä ulkoanturin ohjattavaksi lämmitys kun jompi kumpi pitää valita...
-
On myös Oma käyrä mahdollisuus.
-
0 asteen kohdalla on käyrää nostettu pykälällä, tuntuu olevan pahin keli varsinkin kun tullaan lämpöisen puolelta kylmää kohti, mitä kylmempää ulkona sen paremmin tarkenee karkeasti sanottuna. Mietin jopa käyrän pudottamista 3:n ja nostaisi lämpötilan 0:n.
Käyrä on liian jyrkkä jos pakastuessa lämpenee ja lauhtuessa kylmenee. Jos 0-kelillä on nyt hyvä, niin katso menoveden lämpö asetuksista nollakelillä nykyisellä käyrällä, vaihda käyrän jyrkkyys kolmoseen ja muuta siirtymää siten, että edelleen laskettu meno on 0-kelillä aiempaa vastaava. Voi olla, että vastaavan 0-kelin lämmön saa vasta esim asetuksella 3+1 tai 3+2, mutta silloin puolestaan lämpö ei nouse kylmempään mennessä niin kovasti. Lattialämmitys on niin hidas reagoimaan, että sen vuoksi tuota sisäohjausta ei vissiin suositella kuin patteritaloihin?
-
Täytyy koittaa hienosäätää tuolla tavalla, "vika" on äärettömän pieni ja haittana olematon mutta ainahan voi yrittää optimoida. Tuo reagoinnin hitaushan se syy varmaankin on miksei suositella sisäanturin käyttöä lattialämmityksen kanssa.
-
Tammikuun alun pakkasjakson sisältävä 30 päivän logi, linkki logitiedostoihin (zip) DropBoxissa: https://www.dropbox.com/s/8cxhqr71vzw8mfm/logs.zip?dl=0
Takkaa on poltettu käytännössä melkein joka päivä pahimpien pakkasten aikana.
-
Kaivosta - jos "aktiivisella poraussyvyydellä" tarkoitetaan kallion osuuden vesipatsaan korkeutta, niin se on 125 m kalliota + 3 m kallioon upotettua teräsputkea = 128 m. MLP valmistajan energialaskelmassa on 139 m aktiivisyvyyttä.
Kaivo vaikuttaa matalalta.
Laskentaohjelma ehdottaa 172 aktiivimetriä.
Kallionperän lämmönjohtavuus voi kuitenkin olla parempi, kuin laskennassa käyttämäni 3.0 [W/mK].
Jos kallioperässä on railoja, joissa virtaa pohjavettä kaivon läpi, paranee kaivon lämmöntuotto huimasti.
-
Kaivo vaikuttaa matalalta.
Laskentaohjelma ehdottaa 172 aktiivimetriä.
Kallionperän lämmönjohtavuus voi kuitenkin olla parempi, kuin laskennassa käyttämäni 3.0 [W/mK].
Jos kallioperässä on railoja, joissa virtaa pohjavettä kaivon läpi, paranee kaivon lämmöntuotto huimasti.
Tuon jälkeen selvisi että minulle ei ollutkaan käytössä uusinta laskelmaa jossa aktiivista syvyyttä oli lisätty hieman eli 142 metriin.
Tällä laskelmalla on saatu MLP-toimittajalta kannanotto:
Kaivossa on putkea 140 m. Vedenkorkeus maanpinnasta 3 m. 140 m – 3 m = 137 m aktiivisyvyys.
Mitoitus on 142 m. Eli 5 m pidempi. Ominaisenergianotto 113 ja tehon otto 33. (max 130 ja 38)
Aktiivinen poraussyvyys 142 m
Ominaisenergianotto 113 kWh/m
Ominaistehonotto 33 W/m
-
Tuon jälkeen selvisi että minulle ei ollutkaan käytössä uusinta laskelmaa jossa aktiivista syvyyttä oli lisätty hieman eli 142 metriin.
Tällä laskelmalla on saatu MLP-toimittajalta kannanotto:
Oliko tuo niben kannanotto että maksimi ominaistehon otto 38w/m
-
Oliko tuo niben kannanotto että maksimi ominaistehon otto 38w/m
Ei varmaankaan sillä tuota 38 W/m ei näy NIBEn laskelmassa.
-
Ei varmaankaan sillä tuota 38 W/m ei näy NIBEn laskelmassa.
Kyllä tuo laskemassa näkyy. Vakioasetuksilla tuo softa vilkuttaa punaista jos lämmönotto ylittää 48W/m. Asia mikä kiinnostaa itseä on se että mistä tuo 38 W/m raja on peräisin. Saisitko kysyttyä asiaa?
Esimerkki:
(http://i.imgur.com/0GhwUoB.png)
-
Tässä laskelman tiedot.
-
Tässä laskelman tiedot.
Mielenkiintoista. Tutkin hiukan millaisia parametreja mitoittaja on käyttänyt tehdessään mitoitusta sinulle ja kerron havainnot hetkenpäästä.
-
Tässä laskelman tiedot.
Jatkoin keskustelua täällä joka sopii aiheeseen paremmin:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6447.msg85770#msg85770
-
Tänään pyöritin liuospumppua 75% teholla käyntijakson perään suoraan, ja kaivosta tuleva/menevät asettui +0.3C asteeseen. Vertailun vuoksi 2015/12 "ennen pakkasia" tuli +3C/+3C.
-
Tänään pyöritin liuospumppua 75% teholla käyntijakson perään suoraan, ja kaivosta tuleva/menevät asettui +0.3C asteeseen. Vertailun vuoksi 2015/12 "ennen pakkasia" tuli +3C/+3C.
Mikäli haluat niin voit käydä tutkimassa maaperän kallionlaadun täältä löytyvillä ohjeilla: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6615.0
Tuo vaikuttaa myös energiakaivon syvyyteen.
Jos ei onnistu niin voin katsoa tuon jos laitat yksityisviestinä tiennimen missä talo sijaitsee.
-
Tänään pyöritin liuospumppua 75% teholla käyntijakson perään suoraan, ja kaivosta tuleva/menevät asettui +0.3C asteeseen. Vertailun vuoksi 2015/12 "ennen pakkasia" tuli +3C/+3C.
Jos kaivoa lepuuttaa vaikkapa tunnin ja pyörittää sitten liuosta uudelleen, niin saa vähän parempia lukemia.
Jos liuosta pyörittää heti lämmityksen jälkeen niin liuos on vielä kylmää, mutta kaivon vesi saattaa kumminkin olla vaikka 2 astetta lämpimämpää. Liuoksen ja kaivoveden lämpötilaero saattaisi olla 2 astetta. Keruuputki eristää siinä välissä. Tunnin kun odottelee, niin tuota parin asteen lämpötilaeroa ei pitäisi enää olla.
Joulukuussa on varmaan kaivokin saanut levätä paremmin. Aivan varma en silti ole että miten lämpötilat käyttäytyy :)
-
Moi vaan,
Voisikohan joku auttaa aloittelevaa säätäjää. Jotain olen jo säädellyt.
Ja en ole yhtään varma alkuperäisistä säädöistä kun semmonen vanha isäntä asenti koneen.
Vihdoin sain dataa koneelta ulos. Ja tarvis jeleppiä.
pumppu Nibe F1245-8, kaivo 200m tehty tulevan autotallin vuoksi syvempi
Kyseessä 142 m2 lattialämmityksellä oleva talo 2014 valmistunut talo.
Viisihenkinen perhe
Sähkövastus oli 1kw rajoituksella ja otin pois tänään. Kannattaako ottaa?
asteminuutit -120
lämmönkeruupumpun nopeudella 70% keruupiirin ero ollut n.3-3,5
käyttöpriorisointi kv 20 min, lämmitys 10 min
käyttövesiasetukset normaali käynnistys 40 ja pysäytys 51 (kun olen laskunut kv lämpötilan 55-> niin tekeekö sen legionellakäsittelyn automaattisesti?)
lämmönkeruupumpun nopeus 70%
kiertovesipumpunnopeus:
käyttövesi 70%
lämmitys 80%
säästö 60%
en saanut liitettyä logia taulukkoon kun on vain openoffice.
Voinko tehdä jotain?
Kiitos kaikille avusta jo etukäteen
t.pohjosen poeka
-
Moi vaan,
Voisikohan joku auttaa aloittelevaa säätäjää. Jotain olen jo säädellyt.
Ja en ole yhtään varma alkuperäisistä säädöistä kun semmonen vanha isäntä asenti koneen.
Vihdoin sain dataa koneelta ulos. Ja tarvis jeleppiä.
pumppu Nibe F1245-8, kaivo 200m tehty tulevan autotallin vuoksi syvempi
Kyseessä 142 m2 lattialämmityksellä oleva talo 2014 valmistunut talo.
Viisihenkinen perhe
Sähkövastus oli 1kw rajoituksella ja otin pois tänään. Kannattaako ottaa?
asteminuutit -120
lämmönkeruupumpun nopeudella 70% keruupiirin ero ollut n.3-3,5
käyttöpriorisointi kv 20 min, lämmitys 10 min
käyttövesiasetukset normaali käynnistys 40 ja pysäytys 51 (kun olen laskunut kv lämpötilan 55-> niin tekeekö sen legionellakäsittelyn automaattisesti?)
lämmönkeruupumpun nopeus 70%
kiertovesipumpunnopeus:
käyttövesi 70%
lämmitys 80%
säästö 60%
en saanut liitettyä logia taulukkoon kun on vain openoffice.
Voinko tehdä jotain?
Kiitos kaikille avusta jo etukäteen
t.pohjosen poeka
Mukavaa että tulit "säätäjien" joukkoon!
Laitatko kohteen perustiedot footteriin, kiitos.
Laittaisin uusimman ohjelman koneeseen ja siinä keruun & lämmönjaon automaattinopeudet käyttöön.
Sen jälkeen vuorokauden loki tutkintaan.
Säästönopeus voisi olla puolet lämmitysvaiheen nopeudesta.
"Tehtaalaiset" oletusarvot löydät käyttäjän ohjeesta ja asentaja ohjeesta... jos kiinnostaa.
Miksi rajoitat vastusta ?
NIBE:stä saatava 1 vrk loki 1 min resoluutiolla pitäisi mahtua liitetiedostoksi.
Ja sitten vielä..
- loggaus päälle koko ajaksi, pieneen muistitikkuun mahtuu 10 vuoden lokit ja tarvittaessa voi katsoa mitä tapahtui, jos jotain tapahtuu
- koneen käyntilukemat on hyvä kirjata muistiin "säännöllisesti", myös tämä auttaa "tilannekuvan" muodostamisessa
-
pumppu Nibe F1245-8, kaivo 200m tehty tulevan autotallin vuoksi syvempi
Kyseessä 142 m2 lattialämmityksellä oleva talo 2014 valmistunut talo.
Viisihenkinen perhe
Lämpökaivon nykyinenkin kuormitusaste on jo aika kova.
On mahdollista, että se ei oikein kunnolla kestä oikein paljon lisäkuormaa.
Kannattaa laittaa hyvin eristetty talli ja silti pitää sen sisälämpö kohtuullisen alhaalla.
Pohjoisemmassa Suomessa tarvitaan aina jonkin verran enemmän syvyyttä lämpökaivoon.
-
Lämpökaivon nykyinenkin kuormitusaste on jo aika kova.
On mahdollista, että se ei oikein kunnolla kestä oikein paljon lisäkuormaa.
Kannattaa laittaa hyvin eristetty talli ja silti pitää sen sisälämpö kohtuullisen alhaalla.
Pohjoisemmassa Suomessa tarvitaan aina jonkin verran enemmän syvyyttä lämpökaivoon.
Eikö maaperän lämpötila oleteta olevan noin vuoden keskilämpötila (+ jokunen aste)? Hyvin pohjoisessa siis jäähdytysvaraa ei välttämättä paljon ole, varsinkin kun lattialämmitys repii suurimman osan maasta.
Mulla ei ole mennyt tulo vielä kertaakaan alle +0,5C vaikka kone on käynyt nyt viikon lähes yhtä päätä (65-100%), ilman lisäystä.
-
Lämpökaivon nykyinenkin kuormitusaste on jo aika kova.
On mahdollista, että se ei oikein kunnolla kestä oikein paljon lisäkuormaa.
Kannattaa laittaa hyvin eristetty talli ja silti pitää sen sisälämpö kohtuullisen alhaalla.
Pohjoisemmassa Suomessa tarvitaan aina jonkin verran enemmän syvyyttä lämpökaivoon.
En peloottelisi ;) Tässä teille kylmää kaivoa tammikuulta 2016
-
Eikö maaperän lämpötila oleteta olevan noin vuoden keskilämpötila (+ jokunen aste)? Hyvin pohjoisessa siis jäähdytysvaraa ei välttämättä paljon ole, varsinkin kun lattialämmitys repii suurimman osan maasta.
Kyllä, näin on. Kuva GTK :n sivuilta kertoo siitä:
(http://www.gtk.fi/export/sites/fi/geologia/kuvat/geoenergia_1_286.jpg) (http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/)
GTK :n tutkija N. Leppäharju (http://www.gtk.fi/export/sites/fi/tutkimus/tutkimusohjelmat/energia/geoener/Kallio_01122010.pdf) on laatinut asiasta laskentakaavankin:
Paikkakunnan vuosittainen ilman keskilämpötila määrää maankamaran lämpötilan:
T (maa) ≈ 0,71 * T (ilma (a) ) + 2,93
-
En peloottelisi ;) Tässä teille kylmää kaivoa tammikuulta 2016
Onpahan kylmä. Onko tullut maaliuosta ulos maapiirin ylipaineventtiilistä?
En halunnut pelotella,
mutta on aina hyvä ennakoida mahdollinen ongelma siinä vaiheessa, kun asialle voi vielä tehdä jotain.
-
Moi vaan,
Voisikohan joku auttaa aloittelevaa säätäjää. Jotain olen jo säädellyt.
Ja en ole yhtään varma alkuperäisistä säädöistä kun semmonen vanha isäntä asenti koneen.
Vihdoin sain dataa koneelta ulos. Ja tarvis jeleppiä.
pumppu Nibe F1245-8, kaivo 200m tehty tulevan autotallin vuoksi syvempi
Kyseessä 142 m2 lattialämmityksellä oleva talo 2014 valmistunut talo.
Viisihenkinen perhe
Sähkövastus oli 1kw rajoituksella ja otin pois tänään. Kannattaako ottaa?
asteminuutit -120
lämmönkeruupumpun nopeudella 70% keruupiirin ero ollut n.3-3,5
käyttöpriorisointi kv 20 min, lämmitys 10 min
käyttövesiasetukset normaali käynnistys 40 ja pysäytys 51 (kun olen laskunut kv lämpötilan 55-> niin tekeekö sen legionellakäsittelyn automaattisesti?)
lämmönkeruupumpun nopeus 70%
kiertovesipumpunnopeus:
käyttövesi 70%
lämmitys 80%
säästö 60%
en saanut liitettyä logia taulukkoon kun on vain openoffice.
Voinko tehdä jotain?
Kiitos kaikille avusta jo etukäteen
t.pohjosen poeka
Miksi lämmitysveden pyynti on kokoajan 36c?
-
^käytössä joku käyrä ja maksimi asetettu +36C? Käyhän se tassulle kuumaksi jos tuosta yli menee?
-
^käytössä joku käyrä ja maksimi asetettu +36C? Käyhän se tassulle kuumaksi jos tuosta yli menee?
Juu ei varmaan tarvi kuumemmaksi mennä, lähinnä ajattelin et onko liian jyrkkä käyrä et tekee turhaan liian kuumaa ja coppi kärsii.. Ei ole kyllä tietoa että tarviiko noin uusi talo -20c pakkasilla noin kovaa pyyntiä..
Edit: Tosta käppyrästä katsottuna menovesi nousee 45c asteeseen. ::)
Ja käyttöveden lämmitys kiertoa vois pienentää. Erotus näytti nyt olevan 2,4c
-
Juu ei varmaan tarvi kuumemmaksi mennä, lähinnä ajattelin et onko liian jyrkkä käyrä et tekee turhaan liian kuumaa ja coppi kärsii.. Ei ole kyllä tietoa että tarviiko noin uusi talo -20c pakkasilla noin kovaa pyyntiä..
Edit: Tosta käppyrästä katsottuna menovesi nousee 45c asteeseen. ::)
Ja käyttöveden lämmitys kiertoa vois pienentää. Erotus näytti nyt olevan 2,4c
Tu med oli -25,5C. Jos sisälle halutaan +24-+25C niin kaippa sitä energiaa menee.
Pyynti ja koneen tekemä ei oikein natsaa.
-
Onpahan kylmä. Onko tullut maaliuosta ulos maapiirin ylipaineventtiilistä?
En halunnut pelotella,
mutta on aina hyvä ennakoida mahdollinen ongelma siinä vaiheessa, kun asialle voi vielä tehdä jotain.
Joo, ollaan kylmäkaivoisten klaania..
On paineistettu keruu.
Ohessa lämpötiloja kaivon käyttäytymisestä "maalämpöajan" alusta.
Otan noin kuunvaihteen tilanteen avainluvut (kulutukset, käynnit, jotain lämpötiloja) talteen, jotta näkee "isossa kuvassa" miten kone toimii ja minkälaista muutosta syntyy.
En tarkoituksellista pelottelua tarkoittanutkaan, mutta joku voi olla herkkä ja alkaa kaivon jäätymistä turhaan pelkäämään.
Koneissa on varsin hyvät suojaukset ja marginaalit tuolle nykyään.
-
Moi vaan,
Voisikohan joku auttaa aloittelevaa säätäjää. Jotain olen jo säädellyt.
Ja en ole yhtään varma alkuperäisistä säädöistä kun semmonen vanha isäntä asenti koneen.
Vihdoin sain dataa koneelta ulos. Ja tarvis jeleppiä.
pumppu Nibe F1245-8, kaivo 200m tehty tulevan autotallin vuoksi syvempi
Kyseessä 142 m2 lattialämmityksellä oleva talo 2014 valmistunut talo.
Viisihenkinen perhe
Sähkövastus oli 1kw rajoituksella ja otin pois tänään. Kannattaako ottaa?
asteminuutit -120
lämmönkeruupumpun nopeudella 70% keruupiirin ero ollut n.3-3,5
käyttöpriorisointi kv 20 min, lämmitys 10 min
käyttövesiasetukset normaali käynnistys 40 ja pysäytys 51 (kun olen laskunut kv lämpötilan 55-> niin tekeekö sen legionellakäsittelyn automaattisesti?)
lämmönkeruupumpun nopeus 70%
kiertovesipumpunnopeus:
käyttövesi 70%
lämmitys 80%
säästö 60%
en saanut liitettyä logia taulukkoon kun on vain openoffice.
Voinko tehdä jotain?
Kiitos kaikille avusta jo etukäteen
t.pohjosen poeka
Onko termostaatit auki, eli onkohan lämpökäyrä ja käyrän korjaus (lämpö) sopivat?
Melkein menee ilman tuota 1kW vastustakin. Jos sähkövastuksen asteminuutit laittaisi suuremmalle, niin voisi päästä kokonaan ilman sähkövastusta. Sähkövastus saa olla päällä, mutta asetukset niin että ei mene turhaan päälle.
Legionellan saa ajastettua jostain asetuksista.
Uusimman ohjelmiston voi päivittää ja pumput saa silloin automaattiselle nopeudelle.
-
Mukavaa että tulit "säätäjien" joukkoon!
Laitatko kohteen perustiedot footteriin, kiitos.
Laittaisin uusimman ohjelman koneeseen ja siinä keruun & lämmönjaon automaattinopeudet käyttöön.
Sen jälkeen vuorokauden loki tutkintaan.
Säästönopeus voisi olla puolet lämmitysvaiheen nopeudesta.
"Tehtaalaiset" oletusarvot löydät käyttäjän ohjeesta ja asentaja ohjeesta... jos kiinnostaa.
Miksi rajoitat vastusta ?
NIBE:stä saatava 1 vrk loki 1 min resoluutiolla pitäisi mahtua liitetiedostoksi.
Ja sitten vielä..
- loggaus päälle koko ajaksi, pieneen muistitikkuun mahtuu 10 vuoden lokit ja tarvittaessa voi katsoa mitä tapahtui, jos jotain tapahtuu
- koneen käyntilukemat on hyvä kirjata muistiin "säännöllisesti", myös tämä auttaa "tilannekuvan" muodostamisessa
Kiitos vaan.
Saisiko mistä ladattua sen uusimman ohjelmiston?
Ja mistä valikosta sieltä keruun & lämmönjaon automaattinopeudet käyttöön?
Vastusta rajoitettu ettei käyttäisi enempää sähköä (käyttääkö käyttöveteen heti jos alkaa loppua?) ja ottaisi mahdollisimman paljon maasta?
( onko vaikutusta vai kannattaako rajoittaa ollenkaan?)
Ja en tiedä miksi lämmitysveden pyynti on kokoajan 36c, ilmeisesti käy täysillä ja on rajoitettu? ( kun sitä oli kysytty toisessa kommentissa )
Se lämpötila käyrään asetettu (ilmeisesti lähtötaso?) on 29 astetta ja käyrä 3.
Varmaan saisi lähtötasoa laskea? ja käyrää laskea?
Sitten vielä unohtui että kylpyhuoneessa vapaa virtaus, ja sen takia korkeammalla ollut tuo lähtölämpötila.
Ja muita tiloja rajoitettu n. 20 asteeseen huonekohtaisilla termostaateilla. Käytin termostaatteja testin
vuoksi korkeammalla ja seuraavana aamuna oli yli 23 astetta lämmintä.
Miten tämä kannattaisi toteuttaa järkevästi? Kannattaako rajoittaa vai miten toimia?
Meneekö energiaa nyt hukkaan kun rajoitettu?
Ja miten nuo käyttövesi asetukset 40 ja 51 astetta ?
Käyttöveden lämmitys kiertoa pienennän varmaan nyt siitä 70% ->35%?
Kiitos ja anteeksi tietämättömyyteni :)
-
Kiitos vaan.
Saisiko mistä ladattua sen uusimman ohjelmiston?
Ja mistä valikosta sieltä keruun & lämmönjaon automaattinopeudet käyttöön?
Vastusta rajoitettu ettei käyttäisi enempää sähköä (käyttääkö käyttöveteen heti jos alkaa loppua?) ja ottaisi mahdollisimman paljon maasta?
( onko vaikutusta vai kannattaako rajoittaa ollenkaan?)
Ja en tiedä miksi lämmitysveden pyynti on kokoajan 36c, ilmeisesti käy täysillä ja on rajoitettu? ( kun sitä oli kysytty toisessa kommentissa )
Se lämpötila käyrään asetettu (ilmeisesti lähtötaso?) on 29 astetta ja käyrä 3.
Varmaan saisi lähtötasoa laskea? ja käyrää laskea?
Sitten vielä unohtui että kylpyhuoneessa vapaa virtaus, ja sen takia korkeammalla ollut tuo lähtölämpötila.
Ja muita tiloja rajoitettu n. 20 asteeseen huonekohtaisilla termostaateilla. Käytin termostaatteja testin
vuoksi korkeammalla ja seuraavana aamuna oli yli 23 astetta lämmintä.
Miten tämä kannattaisi toteuttaa järkevästi? Kannattaako rajoittaa vai miten toimia?
Meneekö energiaa nyt hukkaan kun rajoitettu?
Ja miten nuo käyttövesi asetukset 40 ja 51 astetta ?
Käyttöveden lämmitys kiertoa pienennän varmaan nyt siitä 70% ->35%?
Kiitos ja anteeksi tietämättömyyteni :)
Niben sivuilta pääsee lataamaan softan, pitää rekisteröityä ja tarttee muistaakseni koneen sarjanumeron.
Suosittelen käyttöohjeen ja vaikka asentajan ohjeeseen tutustumista, niin pääset jyvälle kokonaisuudesta.
Ei ole mikään ameriikanihme tuo Niben softa.
Näyttää siltä ettei sulle muutenkaan kone ota vastuksia (eli mitoitus on paikallaan) ja toisaalta ne on koneeseen laitettu myös asumismukavuuden vuoksi, niin miksi tinkiä siitä muutaman kilowattitunnin vuoksi.
Onko ulkolämmön mittaus käytössä ? Jos on, niin kannattanee antaa sen säätää veden lämpötilaa.
Toimii toki noinkin, mutta enegiataloudellisempaa lienee ajaa ulkolämpötilan mukaan.
Käyttövesiasetukset on OK, ehkä haarukka on iso 5-6 astetta riittää normikoneilla.
Mikä softaversio sulla on nyt koneessa ? Automatiikka hoitaa käyttöveden teon nopeudet ihan automaattisesti ;)
Ja uusimmilla versioilla käyttövedet tehdään yleensä lämmitysjaksojen lopuksi.
Kun tälle foorumille tulee, niin tietämättömyys karisee... älä huoli.
-
Se lämpötila käyrään asetettu (ilmeisesti lähtötaso?) on 29 astetta ja käyrä 3.
Varmaan saisi lähtötasoa laskea? ja käyrää laskea?
Sitten vielä unohtui että kylpyhuoneessa vapaa virtaus, ja sen takia korkeammalla ollut tuo lähtölämpötila.
Ja muita tiloja rajoitettu n. 20 asteeseen huonekohtaisilla termostaateilla. Käytin termostaatteja testin
vuoksi korkeammalla ja seuraavana aamuna oli yli 23 astetta lämmintä.
Miten tämä kannattaisi toteuttaa järkevästi? Kannattaako rajoittaa vai miten toimia?
Meneekö energiaa nyt hukkaan kun rajoitettu?
Ja miten nuo käyttövesi asetukset 40 ja 51 astetta ?
Käyttöveden lämmitys kiertoa pienennän varmaan nyt siitä 70% ->35%?
Kiitos ja anteeksi tietämättömyyteni :)
Sulla on nyt asetuksena sisälämpö 29 astetta ja pummpu yrittää saavuttaa tuon 29 astetta mutta kun termostaatit kuristaa lämpöä asuintiloissa niin siksi jauhaa ns maksimi lämpöä kokoajan. Se huonetermostaatti pitäis olla siellä pesutiloissa niin sillon toimis toi säätö. Voisit koittaa ottaa huonetermostaatin vaikutuksen pois valikosta 1.9.4 - huoneanturiasetukset
järjestelmäkerroin 0. Silloin säätö toimii käyrän ohjaamana ulkolämmön mukaan. Vaatii varmaan useamman päivän säädön että saa käyrän kohdalleen.
Toimii tietysti nykyisilläkin asetuksilla mutta hyötysuhde kärsii kun ajaa ns liian kuumaa vettä kokoajan.
Mikä on pesutilojen nykyinen lämpö?
-
Ohessa lämpötiloja kaivon käyttäytymisestä "maalämpöajan" alusta.
Laitapa kuvaan trendiviivat vielä lisäksi. Kokeile lineaarista ja eksponentiaalista ja katso kumpi sopii paremmin. Oliko tuo 2012 vuosi kun asensit pumpun vai oliko se pyörinyt jo pidempään?
Kaivoista ja niiden jäätymisistä kirjoitin joskus näin:
Problem
In systems where the borehole temperature is below freezing (0 C) the borehole groundwater will freeze to ice. This freezing occurs from the top and down into the borehole. This is normally not a problem and ia even an advantage because ice conduts heat more easily than water.
In certain unusual cases, about 1 borehole of 10000, the freezing will couse problems. In these cases the freezing causes a high pressure that deforms (flatten) the pipes in the borehole. In such cases some water is confined between two frozen parts (plugs) and when that water finally freezes the ocurring expansion pressure becomes high enough to deform the pipes.
Objective
There are a lot of different reasons how water can be confined by the ice. This article presents principal explanation of the problem and principal solutions to solve the problem.
Frozen boreholes
When the water in the borehole starts freezing and the water turns to ice it will expand with almost 10%, which is about 11 per meter borehole. To have enough space in the borehole the water that has not yet been frozen needs to leave the borehole, which it can do through the fissures in the rock.
The normal case is that the water freezes from the surface and down into the ground, but it can also start freezing deeper down in the hole. As long as the freezin goes gradually and the water has somewhere to go it will not be any pressure increase in the borehole. The ice that already has been frozen does not cause any pressure on the surroundings and cannot damage the pipe lines.
The pressure from the freezing will only appear if water gets shut in the borehole. This can for instance occur between tho plugs of ice if the borehole between these plugs is watertight. When water between these plugs of ice start freezing the expansion of the ice will cause an overpressure in the water. The pressure will be taken up by the most brittle thing namely the pipes, and deform them. This will reduce the flow of brine in the pipes and therefore reduce the function of the bedrock, this type of problem in most cases will appear in the vasing, i.e, in the steel pipe protecting the borehole through the overburden.
There are several reasons why the freezing unevenly along the borehole, for example a larger flow of groud-water in a section of the borehole will slow down the cooling of the rock. Inside the casing the water normally freezes from the top and down. If ice is also formed below the casing, water is trapped inside the casing.
It is normal that fissures in the rock drains the pressurized water and thus reduces the pressure and there is less change for the problem to occur in the borehole. However, in the cased part of the hole there are no fissures and the water has nowehere to go.
Löysin hiukan tekstiä tuosta porakaivon jäätymisestä kirjasta "Thermal Energy Storage for Sustainable Energy Consumption" ja skriivasin sen tuohon.
Tärkeimmät asiat. Vain yhdessä 10 000 porakaivosta jäätymisestä on haittaa. Päinvastoin se parantaa lämmönjohtavuutta. Yleensä jäätyminen tapahtuu ylhäältä alaspäin. Ongelmia saattaa aiheuttaa sen että porakaivoon tulee kaksi kaksi eri kohtaa mitkä jäätyvät kaivoon tulpiksi ja sitten noiden tulppienkin välien jäätyessä veden laajenemisesta syntyvä paine puristaa keruun putket kasaan. Normaalisti veden jäätyessä paine pääsee purkautumaan kallion halkeamien kautta pois.
Yleisimmät syyt jotka nostavat jäätymisen riskiä
1. rakennuksen energian kulutuksen laskeminen väärin ja mm talojen laajennokset
2. Väärin oletettu kallion lämmönjohtokyky
3. suurempi putkitettu osuus kuin oletettu
4. vedenpinnan taso oletettua alempi
muita syitä:
*pohjaveden epätasainen virtaama
*vesitiivis porareijän seinämä
*matala virtaus lämmönsiirtoputkistossa: matalemmalla keruunvirtauksella liuoksen lämpötilat ovat matalemmat ja riski jäätymiseen on suurempi
*vaihteleva lämmönjohtavuus kalliossa
*muut lämmönkeruun porareijät(jos reijät sijaitsevat alle 15-20m päässä toisistaan ne vaikuttavat toisiinsa)
-
En peloottelisi ;) Tässä teille kylmää kaivoa tammikuulta 2016
Palautuuko sulla kaivo kesällä millaisiin lämpötiloihin? Onko kuinka vanha reikä?
-
Palautuuko sulla kaivo kesällä millaisiin lämpötiloihin? Onko kuinka vanha reikä?
Graafista näkee..
2011 marraskuussa porattu.
Kahtena ensimmäisenä kesänä ei ollut lämmitystarvetta ja lukemat on KV - jaksoilta, siksi lämpötilat on korkeampia kuin myöhemmät kylmät kesät.
-
Graafista näkee..
Niinpä näkyy, en puhelimella selatessa huomannut ensin. Ihan hyvin palautuu siis.
-
Moro,
Ruutukaappaus viikon 01 logeista. Kommentoikaapa.
-
Tässä vielä loginpätkä kuluneelta vuorokaudelta, täysi vuorokausi 132kB, ei pysty liittämään tänne.
-
Moro,
Ruutukaappaus viikon 01 logeista. Kommentoikaapa.
Pumppuhan selviää n.20 pakkasilla ihan kunnialla, noin puolet vuorokaudessa menee lämmitykseen. Mitenkähän kaivossa riittää tulevan tallin (melko iso) kanssa lämpö. Nyt jo ollut jonkun verran pakkasella tuleva liuos.
-
Graafista näkee..
2011 marraskuussa porattu.
Kahtena ensimmäisenä kesänä ei ollut lämmitystarvetta ja lukemat on KV - jaksoilta, siksi lämpötilat on korkeampia kuin myöhemmät kylmät kesät.
Mielenkiintoinen graafi. Lainaan kuvaasi.:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5126.0;attach=4650;image)
Toivoisin, että laittaisit tämän uudelleen foorumille vaikkapa runsaan puolen vuoden kuluttua.
Silloin nähtäisiin, kuinka tämä kylmästi alkanut vuosi on kuormittanut kaivoa.
-
Toivoisin, että laittaisit tämän uudelleen foorumille vaikkapa runsaan puolen vuoden kuluttua.
Silloin nähtäisiin, kuinka tämä kylmästi alkanut vuosi on kuormittanut kaivoa.
Näin tehdään.
-
.....
Kahtena ensimmäisenä kesänä ei ollut lämmitystarvetta ja lukemat on KV - jaksoilta, siksi lämpötilat on korkeampia kuin myöhemmät kylmät kesät.
Täytyy harkita josko "korjaisi" graafia siten, että ottaa KV-jaksojen tilalle paluun lukemaksi kevään viimeisen ja syyskauden ensimmäisen lämmitysjakson. Vertailuarvoja kaivon kylmyydelle tässä kuitenkin haetaan, eikä tieteellistä tarkkuutta.
-
Täytyy harkita josko "korjaisi" graafia siten, että ottaa KV-jaksojen tilalle paluun lukemaksi kevään viimeisen ja syyskauden ensimmäisen lämmitysjakson. Vertailuarvoja kaivon kylmyydelle tässä kuitenkin haetaan, eikä tieteellistä tarkkuutta.
Tässä yllä kuvatusti korjattu "kylmäkaivograafi".
On paremmin vertailukelpoinen vuosien suhteen.
-
Tässä yllä kuvatusti korjattu "kylmäkaivograafi".
On paremmin vertailukelpoinen vuosien suhteen.
Saisiko graafeihin käytetyn datan xls filuna?
-
Taas yks uus säätäjä kyselee.
viittiskö joku kattoo kuinka pumppu käy ja mihin suuntaas kannattais säätää?
-
Tässä yllä kuvatusti korjattu "kylmäkaivograafi".
On paremmin vertailukelpoinen vuosien suhteen.
Eniten kiinnostaa se, kuinka kaivo viilenee vuosien kuluessa.
Yleensä pitäisi olla niin, että kevyesti kuormitettu kaivo viilenee vain mutamana ensimmäisenä vuonna ja
löytää sitten tasapainon kulutuksen ja elpymisen välille.
Raskaammin kuormitettu kaivo pitäisi viiletä kauemmin,
kunnes lopulta löytyy tasapaino kuormituksen ja elpymisen kesken.
Tasapainotilaa toki järkyttää vuosien erilaisuus. Ne vuodet kun eivät aina olekaan veljeksiä.
-
Saisiko graafeihin käytetyn datan xls filuna?
Tässäpä tämä
-
Sulla on nyt asetuksena sisälämpö 29 astetta ja pummpu yrittää saavuttaa tuon 29 astetta mutta kun termostaatit kuristaa lämpöä asuintiloissa niin siksi jauhaa ns maksimi lämpöä kokoajan. Se huonetermostaatti pitäis olla siellä pesutiloissa niin sillon toimis toi säätö. Voisit koittaa ottaa huonetermostaatin vaikutuksen pois valikosta 1.9.4 - huoneanturiasetukset
järjestelmäkerroin 0. Silloin säätö toimii käyrän ohjaamana ulkolämmön mukaan. Vaatii varmaan useamman päivän säädön että saa käyrän kohdalleen.
Toimii tietysti nykyisilläkin asetuksilla mutta hyötysuhde kärsii kun ajaa ns liian kuumaa vettä kokoajan.
Mikä on pesutilojen nykyinen lämpö?
Nyt on laskettu asetuksena lämmöntulovesi 26 astetta ja käyrän 2. Nyt on tippunut lämmitysveden pyyntö ka. 36 -> 29,6
huonetiloissa on kyllä ok lämmöt mutta kylpyhuoneeseen pitäisi saada mielestäni muutama aste lämpimämmäksi ilmanvaihdon vuoksi että
pysyisi lämpimämpänä.
Kylpyhuoneeseen on kierrolle oma pyöritettävä säädin joka on avattu täysille eli eikö pitäisi mennä täydellä kierrolla nyt sinne?
asteminuutit -120
käyntejä ollut 12 kpl ja kesto yli tunnin
käyttövesi asetuksena normaali 40 ja 51, mutta silti pitää noin ylhäällä lämmöt?
käyttöveden kv pumppua pienensin vielä 30-> 25 asteeseen. laskelmalla olisi ilmeisesti pitänyt tiputtaa 21 asteeseen
uutta dataa liitteenä
näyttääkö miltä?
-
Tässäpä tämä
Vuotuiset keskiarvot lämpötiloista
(http://i.imgur.com/DMd89Xd.png)
-
Ehkä hieman asian sivusta, mutta kuuluuko ulkoisen menovesianturin kytkentä mielestänne urakoitsijan normiasennukseen? Meiltä se jäi pois, en muista enää mitä asiasta puhuttiin. Aattelin, että jos kilauttaisi niille että asentavatko sen vielä. Helppo se varmaan on itsekin laittaa mutta kuoria pitää purkaa?
-
Ehkä hieman asian sivusta, mutta kuuluuko ulkoisen menovesianturin kytkentä mielestänne urakoitsijan normiasennukseen? Meiltä se jäi pois, en muista enää mitä asiasta puhuttiin. Aattelin, että jos kilauttaisi niille että asentavatko sen vielä. Helppo se varmaan on itsekin laittaa mutta kuoria pitää purkaa?
Lienee "harmaalla alueella", kun toimiihan tuo ilmankin.
Kilauttamalla asia selviää ja niinkuin sanoit, ei ole iso askartelu itseltäkään.
BT25:n kanssa kone pystyy laskemaan asteminuutteja KV-jaksonkin aikana, ei ISO juttu mutta plussa.
-
Moi. Onko tuo normaalia tuollainen sahalaita kuvio? ennen ei ole käyrässä tuollaista sahalaitaa näkynyt. Mikä tälläisen voisi aiheuttaa?
-
Moi. Onko tuo normaalia tuollainen sahalaita kuvio? ennen ei ole käyrässä tuollaista sahalaitaa näkynyt. Mikä tälläisen voisi aiheuttaa?
Epäilen keruupumpun automatiikan "huojunnan" aiheuttamaksi.
Ei liene vaarallista.
-
Mikä tälläisen voisi aiheuttaa?
Lyhyt loggausjakso --> käyrän näkyvässä osassa näkyy heilunnat helpommin. Ota 1vrk login niin veikkaanpa etteivät enää näy.
-
Tervehdys!
Olisiko mahdollista saada kommentteja liitteenä olevista lokitiedoista. Kohteen / rakennuksen tiedot:
- Nibe F1245-6
- ml-kaivo 129 metriä
- vesikiertoinen lattialämmitys
- kaksikerroksinen OK-talo, valmistunut 2015 syksyllä
- rakennuksen sisätilavuus 718 kuutiota
- lämmitettäviä neliöitä 152
- Espoossa
Kovimmilla pakkasilla (-24 kieppeillä) korkea olohuonetila oli jopa kylmä ja lattiassa lämpöä pahimmillaan 18 astetta. Säädin jakotukkeja ja ymmärtääkseni maalämpökoneesta laitettiin manuaalisesti (= automaatti nopeussäätö pois päältä) kiertovesipumppu käymään nopeammin. Tai siis itse laitoin puhelintuen avustuksella. ;) Tällä tavoiteltiin kaiketi nopeampaa kiertoa oh:een lattialämmitysputkissa. Olimme jo vähän huolissamme, mutta päivä päivältä tilanne parani ja nyt tila on lämmennyt ihan normaaliksi. MLP:n automaattisäätö kiertovesipumppuun palautettiin ja tilanne säilyi hyvänä. Muualta talo on ollut ihan kiitettävän lämmin. Olettaisin, että kyse ei ole niinkään maalämpöpumppuun liittyvästä asiasta kuin enemmänkin lattialämmityksen säädöstä, koska lämpöä tuntuu kyllä muualla riittävän.
No, mutta olisi tosiaan mukava saada kommentit noiden lokitietojen perusteella, näyttäisikö muuten nuo pumpun säädöt olevan kohdallaan ja eihän tuolla näy mitään huolestuttavaa sähkönkulutuksen osalta.
Katselin sähkön kulutustietoja ja nyt tammikuussa, kun oli kova pakkasjakso, kulutus oli 2000 kWh. Tosin, koska olemme aloittelevia ok-talorakentajia, hoksasimme vasta kovilla pakkasilla kytkeä IV-koneen sulatustoiminnan päälle. Ja oletettavasti tuo mlp on myös käyttänyt lisänä sähköä. Tosin se ei varmasti näy tuossa lokitiedoissa, koska mittausperiodi oli sen verran lauhaa. Nämä varmaan toimivat selityksenä tuolle tammikuun kovalle kulutukselle.
exc 350
-
Kovimmilla pakkasilla (-24 kieppeillä) korkea olohuonetila oli jopa kylmä ja lattiassa lämpöä pahimmillaan 18 astetta. Säädin jakotukkeja ja ymmärtääkseni maalämpökoneesta laitettiin manuaalisesti (= automaatti nopeussäätö pois päältä) kiertovesipumppu käymään nopeammin. Tai siis itse laitoin puhelintuen avustuksella. ;) Tällä tavoiteltiin kaiketi nopeampaa kiertoa oh:een lattialämmitysputkissa. Olimme jo vähän huolissamme, mutta päivä päivältä tilanne parani ja nyt tila on lämmennyt ihan normaaliksi. MLP:n automaattisäätö kiertovesipumppuun palautettiin ja tilanne säilyi hyvänä. Muualta talo on ollut ihan kiitettävän lämmin. Olettaisin, että kyse ei ole niinkään maalämpöpumppuun liittyvästä asiasta kuin enemmänkin lattialämmityksen säädöstä, koska lämpöä tuntuu kyllä muualla riittävän.
Veikkaanpa että syypää oli kiertovesipumpun automaattiasetus. Mitä kylmempää ulkona sen hitaampi kierto sisällä. Miksi? Tämä saattaa olla virheajatus Niben tuotekehityksessä, mitä puolustaa puhelintuenkin toiminta. Ehkä ovat lukeneet maalämpöfoorumia ;D Laita takaisin se manuaaliasetus ettet palele seuraavilla pakkasilla!
-
Tervehdys!
Olisiko mahdollista saada kommentteja liitteenä olevista lokitiedoista.
Laitahan koneesta otettu originaaliloki näytille.
Vuorokauden loki on hyvä.
Lokintutkijalla voit myös itse tutkailla tilannetta, jos haluat.
Helppo asentaa ja käyttää.
-
Olisiko mahdollista saada kommentteja liitteenä olevista lokitiedoista. Kohteen / rakennuksen tiedot:
- Nibe F1245-6
- ml-kaivo 129 metriä
- vesikiertoinen lattialämmitys
- kaksikerroksinen OK-talo, valmistunut 2015 syksyllä
- rakennuksen sisätilavuus 718 kuutiota
- lämmitettäviä neliöitä 152
- Espoossa
Ajattelin tehdä tästä laskelman, mutta ihmettelin lämmitettävien neliöiden ja kuutioiden suhdetta.
Jos neliöitä on 2 -kerroksisessa yhteensä 152, on yhden kerroksen lämmin ala silloin korkeintaan noin 80 m2.
Rakennuksen sisäkorkeus = 718 m3 / 80 m2 = 8,97 m.
Ei liene noin korkea.
Jätin laskematta. Olen varmaankin ymmärtänyt kohteen tiedot väärin!
-
Itsekkin laskin huonekorkeuden kuutioiden mukaan. Aika monella on hakusessa oman talon oikeat lämpimät kuutiot.
-
Kuutiot menee sekaisin rakennustilavuuden mukaan...
-
Tervehdys!
Olette oikeassa. Amatöörinä hieman kompuroin noissa tilavuuksissa. Eli rakennustilavuus 718 kuutiota. Ja olisiko tuo energiatodistuksesta löytynyt ilmatilavuus 510 kuutiota sitten lämmitettävän tilan tilavuus. Ei tosiaankaan ole 8 metrin korkuista olohuonetta meillä. :D Ainoastaan puolet siitä.
Olen nyt yrittänut logintutkijalla purkaa vuorokauden lokitiedot tuohon liitteeseen, jos saisin ne jotenkin siihen mahtumaan. Olisi hienoa, jos joku vielä voisi vilkaista noita arvoja, jos niistä jotakin sanottavaa olisi.
exc350
Ps. Ja respektiä kaikille teille, jotka omaa vaivaanne säästämättä kommentoitte amatöörien maalämpösekoiluja. ;)
-
Ainakin yksi juttu pisti silmään. Yhden asteen pakkasella kone on hyrskyttelee himpun yli 20h vuorokaudesta, melko paljon. Kaivokin on aika viileäksi mennyt, sitä arvioikoon joku viisaampi.
-
Tervehdys!
Olette oikeassa. Amatöörinä hieman kompuroin noissa tilavuuksissa. Eli rakennustilavuus 718 kuutiota. Ja olisiko tuo energiatodistuksesta löytynyt ilmatilavuus 510 kuutiota sitten lämmitettävän tilan tilavuus. Ei tosiaankaan ole 8 metrin korkuista olohuonetta meillä. :D Ainoastaan puolet siitä.
Olen nyt yrittänut logintutkijalla purkaa vuorokauden lokitiedot tuohon liitteeseen, jos saisin ne jotenkin siihen mahtumaan. Olisi hienoa, jos joku vielä voisi vilkaista noita arvoja, jos niistä jotakin sanottavaa olisi.
exc350
Ps. Ja respektiä kaikille teille, jotka omaa vaivaanne säästämättä kommentoitte amatöörien maalämpösekoiluja. ;)
Kuinka tuore valu on?
-
Valu on yli 1.5 vuotta sitten tehty.
-
Olisiko mahdollista saada kommentteja liitteenä olevista lokitiedoista. Kohteen / rakennuksen tiedot:
- Nibe F1245-6
- ml-kaivo 129 metriä
- vesikiertoinen lattialämmitys
- kaksikerroksinen OK-talo, valmistunut 2015 syksyllä
- rakennuksen sisätilavuus 718 kuutiota
- lämmitettäviä neliöitä 152
- Espoossa
Kovimmilla pakkasilla (-24 kieppeillä) korkea olohuonetila oli jopa kylmä ja lattiassa lämpöä pahimmillaan 18 astetta. Säädin jakotukkeja ja ymmärtääkseni maalämpökoneesta laitettiin manuaalisesti (= automaatti nopeussäätö pois päältä) kiertovesipumppu käymään nopeammin. Tai siis itse laitoin puhelintuen avustuksella. ;) Tällä tavoiteltiin kaiketi nopeampaa kiertoa oh:een lattialämmitysputkissa. Olimme jo vähän huolissamme, mutta päivä päivältä tilanne parani ja nyt tila on lämmennyt ihan normaaliksi. MLP:n automaattisäätö kiertovesipumppuun palautettiin ja tilanne säilyi hyvänä. Muualta talo on ollut ihan kiitettävän lämmin. Olettaisin, että kyse ei ole niinkään maalämpöpumppuun liittyvästä asiasta kuin enemmänkin lattialämmityksen säädöstä, koska lämpöä tuntuu kyllä muualla riittävän.
No, mutta olisi tosiaan mukava saada kommentit noiden lokitietojen perusteella, näyttäisikö muuten nuo pumpun säädöt olevan kohdallaan ja eihän tuolla näy mitään huolestuttavaa sähkönkulutuksen osalta.
Katselin sähkön kulutustietoja ja nyt tammikuussa, kun oli kova pakkasjakso, kulutus oli 2000 kWh. Tosin, koska olemme aloittelevia ok-talorakentajia, hoksasimme vasta kovilla pakkasilla kytkeä IV-koneen sulatustoiminnan päälle. Ja oletettavasti tuo mlp on myös käyttänyt lisänä sähköä. Tosin se ei varmasti näy tuossa lokitiedoissa, koska mittausperiodi oli sen verran lauhaa. Nämä varmaan toimivat selityksenä tuolle tammikuun kovalle kulutukselle.
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5126.0;attach=4975).
Tarkista laskelman lähtötietojen oikeellisuus.
Jos on virheitä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Lämpöpumpun teho pitäisi laskelmani mukaan olla lähes riittävä.
Laskelman mukaan sen teho pitäisi riittää ainakin -20 C pakkasille asti.
Lämpökaivo on ilmeisesti vähän turhan matala.
Joutuu kyllä epäilemään, että jotain ei ole ihan oikein.
Voisiko pumppu jostain syystä antaa liian vähän lämpötehoa.
Eihän talossa ole käytössä lattialämmityksen termostaatteja?
Voiko pumppu olla rikki?
Kuinka on rakennuksen kanssa?
Onhan talon ilmanvaihto kunnossa.
Onhan iv -koneen kesäkäyttö otettu pois päältä ja laitettu talvikäyttö -tilaan?
Eihän rakennuksessa ole auki mitään ylimääräisiä ilmaa vuotavia aukkoja tai hormeja?
Kysymyksiä herää.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Valu on yli 1.5 vuotta sitten tehty.
Tuo lämmityksen pyynti 35 ja risat on todella kova.
Kannattasiko pistää pumpusta ns. tehdasasetukset ja alkaa alusta.
Voisit myös pistää tänne valokuvan tai manuaalisesti kirjoittaa pumpun valikosta löytyvät
käynnissä mitatut arvot.
-
Aika kova on tuo 35 asteen pyynti pikkupakkasilla. Meillä lattialämpötalossa tarvitaan tuollaista pyyntöä kun aletaan ylittää 15 pakkasastetta. Luulisi olevan jo talossa kuuma tai vaihtoehtoisesti ilmaa vaihtuu todella haipakkaa! Käyrä 3-4 0-3 asteen siirtymällä pitäisi lähtökohtaisesti olla lähellä totuutta.
-
Valu on yli 1.5 vuotta sitten tehty.
Onko kyseessä kivitalo? Kosteuden poistuminen valusta saattaa ottaa todella paljon enegiaa alkuun...
-
Loggaus 1 minuutin välein riittää normaalitilanteissa.
Silloin normaali vuorokauden loki mahtuu liitetiedostoksi viestiin.
Suosittelen myös jatkuvaa loggausta.
Mikä on huonelämpötila ?
-
Lattiamateriaali voi estää lämmön siirtymisen. Useita tapauksia joissa menoveden pyynti on kova ja silti lattiat kylmät. Melkein aina syyllinen on laminaatti.
-
Tervehdys!
Kiitos tähän astisista spekuloinneista sekä erityisesti tomppelille noista laskelmista. Laitan sinulle yv:n. Otan mieluusti sen laskelmapohjan vastaan ja voin verrata noita tietoja. Energiatodistuksessahan noita speksejä taitaa ollakin, mistä pystyn niitä ainakin tarkastamaan. Muuten vielä pari kommenttia tähän:
- kyseessä on kivitalo; siporex -sellainen
- IV-koneena Enervent Pandion MDE; lämmitys kytketty päälle ja sulatuskin
- Nibe F 1245 - 6, lämpökäyrä näyttää olevan nro 4 ja kävin eilen pudottamassa sitä lämpötilasäätöä +3:een, koska nyt tuo olohuoneen lattialla oleva lämpömittari on alkanut nyt pysyä 23 kieppeillä
- aloittelijoita kun ollaan, meille on tullut tässä pari kämmiä, eli IV-koneen lämmitys kytkettiin päälle vasta tammikuun alussa ja samoin siihen saakka maalämpökoneessa ei ollut vastusta päällä. Aikajaksoon sisältyi se kova pakkanen ja mlp ilmeisesti yritti kerätä kaivosta tuskassa lämpöä saamatta apuja vastuksesta. Aistinvaraisesti tuo olohuone oli tosiaan silloin viileä ja osasyynä vielä se, että IV-kone toimi vain lämmön talteenotolla ilman lisäsähköä, lattialämpö 18 astetta. Ja korjautuminen kesti monta päivää.
- tosin tuo olohuoneen lattialämmityspiiri tuntui olevan lähes kylmä, mutta muualla yläkerrassa piirit olivat aistinvaraisesti aivan lämpimät, siihen saumaan säädeltiin sitten yläkerran jakotukkia (avattiin oh:n piiri täysille ja säädettiin jakotukkien välistä säätöä). Nyt tilanne on tosiaan korjaantunut.
- meillä on huonetermostaatit (anturit eivät ole lattiassa) kaikki termarit täysin auki, ainoastaan makuuhuoneessa joudutaan hieman rajoittamaan
- alakerran tilat ovat olleet alusta asti erittäin lämpimät, myös silloin vaikka nuo sähkövastukset eivät olleet käytössä IV-koneessa ja mlp:ssa
- olohuoneessa on kamina tai kevyttakka, josta on piippu katolle. Takan peltipiippua ei taida saada ihan totaalisesti tukittua. Kaminan vieressä seinässä korvausilmaventtiili, jonka olemme nyt väliaikaisesti tukkineet.
- olohuoneen kanssa samassa tilassa keittiö, jossa alaslaskettu katto. Katossa vielä tarkastusluukun paikka auki ja se on totta, että luukun läpi kun laittaa käden, sisälle jäävä isohko ilmatila on viileä. Tämän yritän laittaa kuntoon lähipäivinä.
- tuo siporex-seinän kuivuminen saattaa olla tietysti yksi mahdollinen selitys. IV-koneen kosteusmittarin mukaan kosteudet ovat kyllä matalat. Nytkin 48 h keskiarvo 24 %. Tosin seinien kuivumista tapahtunee myös seinistä ulospäin. Ehkä. ;)
- maalämpöpumppu on ollut päällä juuri nyt noin vuoden verran, tunteja on kertynyt siinä 3400 kieppeillä, joka osuu Tomppelin tekemän laskelman kanssa hyvin yksiin
- sähkön kulutus kuitenkin tuntuisi olevan esim. tammikuulla tuplat verrattuna tuohon laskelmaan
- aloitikin jo eilen uuden loggausjakson ja korjasin siinä tallennusvälin 1 minuuttiin; kiitos maalämmittää ;)
- huonelämpö on nyt 22,5
- lattiamateriaalina Bauhaussin laatutavaraa. :D Paradorin edullinen saarniparketti. Ennen hankintaa tarkastettiin, että pitäisi soveltua lattialämmitykselle. Osa yläkerran tiloista jätetty myös betonilattialle. Ja on totta, että betonilattia tuntuu miellyttävän lämpimältä verrattuna parkettiin. '
Lattialämmitys ja maalämpöasennukset tulivat yhdellä sopparilla samasta firmasta. Ajatuksena on, että otan firman yhteyshenkilöön yhteyttä ja käyn tuota asiaa vielä läpi. Tämän foorumin seuraaminen antaa minulle hyvät työkalut kysyä oikeat kysymykset.
Ystävällisin maalämpöterveisin ;D
exc350
-
Kiitos tähän astisista spekuloinneista sekä erityisesti tomppelille noista laskelmista. Laitan sinulle yv:n. Otan mieluusti sen laskelmapohjan vastaan ja voin verrata noita tietoja. Energiatodistuksessahan noita speksejä taitaa ollakin, mistä pystyn niitä ainakin tarkastamaan. Muuten vielä pari kommenttia tähän:
- kyseessä on kivitalo; siporex -sellainen
- IV-koneena Enervent Pandion MDE; lämmitys kytketty päälle ja sulatuskin
- Nibe F 1245 - 6, lämpökäyrä näyttää olevan nro 4 ja kävin eilen pudottamassa sitä lämpötilasäätöä +3:een, koska nyt tuo olohuoneen lattialla oleva lämpömittari on alkanut nyt pysyä 23 kieppeillä
- aloittelijoita kun ollaan, meille on tullut tässä pari kämmiä, eli IV-koneen lämmitys kytkettiin päälle vasta tammikuun alussa ja samoin siihen saakka maalämpökoneessa ei ollut vastusta päällä. Aikajaksoon sisältyi se kova pakkanen ja mlp ilmeisesti yritti kerätä kaivosta tuskassa lämpöä saamatta apuja vastuksesta. Aistinvaraisesti tuo olohuone oli tosiaan silloin viileä ja osasyynä vielä se, että IV-kone toimi vain lämmön talteenotolla ilman lisäsähköä, lattialämpö 18 astetta. Ja korjautuminen kesti monta päivää.
- tosin tuo olohuoneen lattialämmityspiiri tuntui olevan lähes kylmä, mutta muualla yläkerrassa piirit olivat aistinvaraisesti aivan lämpimät, siihen saumaan säädeltiin sitten yläkerran jakotukkia (avattiin oh:n piiri täysille ja säädettiin jakotukkien välistä säätöä). Nyt tilanne on tosiaan korjaantunut.
- meillä on huonetermostaatit (anturit eivät ole lattiassa) kaikki termarit täysin auki, ainoastaan makuuhuoneessa joudutaan hieman rajoittamaan
- alakerran tilat ovat olleet alusta asti erittäin lämpimät, myös silloin vaikka nuo sähkövastukset eivät olleet käytössä IV-koneessa ja mlp:ssa
- olohuoneessa on kamina tai kevyttakka, josta on piippu katolle. Takan peltipiippua ei taida saada ihan totaalisesti tukittua. Kaminan vieressä seinässä korvausilmaventtiili, jonka olemme nyt väliaikaisesti tukkineet.
- olohuoneen kanssa samassa tilassa keittiö, jossa alaslaskettu katto. Katossa vielä tarkastusluukun paikka auki ja se on totta, että luukun läpi kun laittaa käden, sisälle jäävä isohko ilmatila on viileä. Tämän yritän laittaa kuntoon lähipäivinä.
- tuo siporex-seinän kuivuminen saattaa olla tietysti yksi mahdollinen selitys. IV-koneen kosteusmittarin mukaan kosteudet ovat kyllä matalat. Nytkin 48 h keskiarvo 24 %. Tosin seinien kuivumista tapahtunee myös seinistä ulospäin. Ehkä. ;)
- maalämpöpumppu on ollut päällä juuri nyt noin vuoden verran, tunteja on kertynyt siinä 3400 kieppeillä, joka osuu Tomppelin tekemän laskelman kanssa hyvin yksiin
- sähkön kulutus kuitenkin tuntuisi olevan esim. tammikuulla tuplat verrattuna tuohon laskelmaan
- aloitikin jo eilen uuden loggausjakson ja korjasin siinä tallennusvälin 1 minuuttiin; kiitos maalämmittää ;)
- huonelämpö on nyt 22,5
- lattiamateriaalina Bauhaussin laatutavaraa. :D Paradorin edullinen saarniparketti. Ennen hankintaa tarkastettiin, että pitäisi soveltua lattialämmitykselle. Osa yläkerran tiloista jätetty myös betonilattialle. Ja on totta, että betonilattia tuntuu miellyttävän lämpimältä verrattuna parkettiin. '
Lattialämmitys ja maalämpöasennukset tulivat yhdellä sopparilla samasta firmasta. Ajatuksena on, että otan firman yhteyshenkilöön yhteyttä ja käyn tuota asiaa vielä läpi. Tämän foorumin seuraaminen antaa minulle hyvät työkalut kysyä oikeat kysymykset.
Ilmanvaihdon ja vuotoilmojen mukana menee yllättävä paljon lämpöä pihalle.
Normaalisti ne muodostavat noin 30 % asuinkiinteistön lämpöenergian kulutuksesta.
Tässä ei ole lämpimän käyttöveden kulutus mukana.
Jos arvioon otetaan mukaan käyttövesikin,
on ilmastoinnin ja ilmavuotojen osuus noin 25 % huushollin lämpöenergiankulutuksesta.
Nyt teillä oli pari ylimääräistä ilmanvaihtoaukkoa avoinna.
Pelkästään ne, plus iv -koneen kesäkäyttötila saattoivat aiheuttaa teille huolestuttavan tuntuisen tilanteen.
Jos iv -koneessa ei lämmitys ole päällä, saattaa kone olla kesäkäyttötilassa, ilman lämmön talteenottoa.
Noiden ilmavuotojen korjaamisen jälkeen riittää pumpun teho huomattavasti paremmin ja kaivokaan ei mene niin kylmäksi.
Tämän vuoden tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä.
Siitä kertoo esimerkiksi 2016 tammikuun lämmitystarveluku oli Vantaalla 847, kun se on keskimäärin 682.
Jo tästäkin syystä pumpun sähkönkulutus oli korkea.
Kulutusta lisäsi vielä sekin, että sähkövastukset menivät päälle.
-
Kuinka paljon kone on käyttänyt lisävastusta ?
-
Aikakerroinarvo oli 76,9. Suurin osa tuosta tuli vuosi sitten kun kone laitettiin päälle ja sillä ajettiin muistaakseni jotakin valun kuivatusohjelmaa tms. Eli nyt tammikuussa käyttöä ei varmaan ole kohtuuttomasti tullut.
-
Jos 6kW kone kävisi koko kuukauden, niin sieltä kuluu vajaa 1000 kWh.
Eli muuta kulutusta on toinen mokoma.
-
Minulla oli myös jonkin verran haasteita tasapainotella pumpun säätöjen ja lattialämmityksen jakotukkien kanssa että sai tilat sopivan lämpöisiksi. Haasteena itsellä oli se että tekninen tila ei ole ihanteellisessa paikassa, vaan hyvin lähellä talon toista päätyä. Talo on myöskin kahdessa tasossa, 1,2m korkoerolla ja siinä yhteydessä vino katto ja korkeimmillaan 3,8m. Tämä aiheuttaa vähän haasteita lämmityksen tasaamiselle kun se lämpö tuppaa nousemaan ylöspäin. Alatasolla on vielä suurimmaksi osaksi laminaattia joka toimii hyvänä (lue huonona) eristeenä lämmön siirtymiselle huoneilmaan.
Leudommilla keleillä (syksyllä) olin vielä ihan tyytyväinen huonelämpöihin kun jakotukeista oli kaikki esisäädöt täysin auki (ei termareita). Mutta kun oikeasti kylmät ilman saapuivat niin erot kasvoi, "alakerta" eli alemmalla tasolla olevat huoneet olivat kylmiä ja ylhäällä oli liian kuuma.
Käytännössä lähdin liikkeelle siitä että talon alaosaan pitää saada kuristamattomana vesi kiertoon ja yläosasta kuristetaan kaikkia muita jotta alaosaan menisi suhteessa enemmän vettä=lämpöä. Sama pätee tietysti vielä siihen että mitä pidemmällä huone on jakotukista/syötöstä niin sen vähemmän sinne menee vettä kiertoon koska vedelläkin käsittääkseni on "tahtotila" mennä sieltä mistä helpoiten pääsee = lyhintä reittiä.
LL-suunnittelmasta varmaan saa jotain viittauksia myös säädöille mutta minun kohdallani ne eivät kyllä olisi toimineet. Lähtökohtana kuitenkin kannattanee pitää sitä että LL-kierto olisi mahdollisimman "auki". Johon tietysti päästään sillä että ensin kaikki auki ja sitten aletaan kuristamaan.
Muista että kun kuristat yhtä niin se vaikuttaa kiertoa lisäävästi kaikkialle muualle.
Ja siis vuodenkaan säädön jälkeen en ole vielä ihan varma onko kohdallaan, yleensä vasta hieman pidemmät tasaiset olosuhteet kertoo totuuden. En ole pieniin "soraäänin" vielä reagoinut, mutta mikäli parempi puolisko on useamman päivän putkeen jaksanut mainita että on kylmä niin sitten on aina pitänyt vähän miettiä mistä se johtuu ;)
-
PumPumPum!
Ohessa dataa Ylöjärveltä v.2012-2013 rakennetusta Kannustalojen rauhalasta + tallirakennelma.
Mulla on ajossa pumppuna Jämän RST 8kw eli käytännössä tämä Nibe 1245:en.
Speksit lyhyesti:
- Talon lattia pinta-ala 209m2
- Tallin lattia pinta-ala 50m2
- Kaivon aktiivisyvyys 190m
- Vesikiertoinen lattialämmitys, samassa piirissä tallin kanssa ei erillistä shunttausta.
Pumpun päällimmäiset asetukset:
- Softa: 1768R2 (tarkoituksella ajettu manuaalisäädettävää softaa, mielestäni päässyt optimaalisempaan tulokseen... töitä vaatii vähä enempi ja varmaan joku bugi on korjaamatta)
- Liuospumpun nopeus 70% (tiputettu tarkoituksella, kun haettu kovempaa delttaa liuspiirille ja siten parempaa COP:ia)
- astekäyrä 3 + 0
- asteminuutit 200
- LV pumppu 40%
- KV pumppu 15%
- säästö 60%
- käyttövesi moodi on säästöllä ja sen raja-arvot 35/40, lisäksi erillinen pumppu käyttövesimukavuutta luomaan lämpimän veden osilta, joka ajastettu kellolla niihin aikoihin kun lämmintä vettä tarvitaan pääsääntöisesti. Turha pyörittää jatkuvasti... sekoittaa suotta varaajaa.
Jos joku oleellinen arvo uupui niin lisätään.
Pörssisähkön johdosta olen myös tappanut käyttöveden teon päiväsaikaan ja kalliimpina aikoina.
Liitteenä pari kuvaa paukkupakkasilta (tammikuu 17) ja nyt leudoilta keleiltä (helmikuu 10).
-
- Softa: 1768R2 (tarkoituksella ajettu manuaalisäädettävää softaa, mielestäni päässyt optimaalisempaan tulokseen... töitä vaatii vähä enempi ja varmaan joku bugi on korjaamatta)
Pörssisähkön johdosta olen myös tappanut käyttöveden teon päiväsaikaan ja kalliimpina aikoina.
Uusimmallakin softalla pystyy ajamaan manuaalina. Saat lisäksi SPA:n (smart price adaption) mikä säätää "automaattisesti" lämmitystä halvoille tunneille mikäli torpan varauskyky sen sallii.
-
Juu, se voisi ehkäpä kiehtoa mutta kun homma pelittää tälläkin.
Kalliit tunnithan arkena tietää hyvin ja lämmityksen kuten vedenteonkin voi ajastaa jo tässäkin softassa pois "kalliiden" tuntien ajaksi jos näin tykkää. Olen ajatellut että kaiketi lämmityksessä nyt täytyy antaa mennä siten kuinka talo sitä tarvii.... vedellä ny ei oo niin merkitystä vaikka kylymää kyytiä tuliskin joskus.
Talo oli muuten 1,5krs. Ylhäällä lattialämmitys myös luonnollisesti. Samoin yläkerran katossa on maakylmää hyödyntävä kattokonvektori, joka tuo lisää hjelppiä Enerventin Pandeonin kesäyön viilennyksille. Pusken viina katolle erillisellä pumpulla joka käytössä ainoastaan kesäisin. Enerventin pandeossa on perinteinen 800w sähköllä toimiva esilämmitin.
Enervetin esilämmityksen olen säätänyt pihinä miehenä +17c. Mittauksien mukaan myllyn pitää käydä 65% teholla (jotta IV-suunnitelma toteutuu), mutta kun talvikaudella kosteudet on mitä on niin ajelen sitä päivisin klo.9-15 35% teholla ja klo.15-9 => nosto 55%. Kosteudet hinaa talvikaudella sisällä 20%-34%, näillä tehoilla. Sillee että limakalvot on jatkuvasti sopivan kuivat!
Saa kommentoida ja ihmetellä :D
-
- Liuospumpun nopeus 70% (tiputettu tarkoituksella, kun haettu kovempaa delttaa liuspiirille ja siten parempaa COP:ia)
- KV pumppu 15%
Millä keruun deltalla saa paremman COP:in ?
Miten mittaukset kalibroitu ?
KV-ajossa 15%:lla käyttöveden tekeminen pysähtyy aina "korkeaan paluulämpötilaan".
Sanoisin, että on parempiakin tapoja ;)
Tuolla vanhalla ohjelmaversiolla kone ei osaa yhdistää käyttöveden tekoa ja lämmitystä viisaasti.
Uudemmalla osaa tarkastella, olisiko käyttäveden tekotarvetta ja tekee tarvittaessa.
Vähentää siis käynnistyksiä ja merkitystä varsinkin kun on käyttöveden kierto käytössä.
-
Moi. Onko tuo normaalia tuollainen sahalaita kuvio? ennen ei ole käyrässä tuollaista sahalaitaa näkynyt. Mikä tälläisen voisi aiheuttaa?
Mullakin on saman tyylistä "röpötystä" http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6802.0
Kumma ettei muilla vastaavia havaintoja.
Jatketaa aiheen käsittelyä tuossa toisessa ketjussa. (special case)
-
MLP logintutkija 1.2.12. Miten tuo mittausjakso-kohta oikein toimii? Jos ja kun mulla on muutamalta päivää dataa Niben pätkimänä (eri tiedostoja). Ja laitan ne tiedostot samaan kansioon. Sitten kai mun pitää valita ne yksi kerrallaan logintutkijaan? Ja sitten kun logintutkijan alaikkunassa on kaikki logien ajankohdat, niin miksi mulla näyttää mittausjaksoksi sen viimeiseksi valitun logitusajan? Eikö oisi hyvä jos se laskisi kaikkien tiedostojen ajat yhteen tuohon mittausjaksolle?
Vai enkö vaan osaa käyttää tuota ohjelmaa?
-
MLP logintutkija 1.2.12. Miten tuo mittausjakso-kohta oikein toimii? Jos ja kun mulla on muutamalta päivää dataa Niben pätkimänä (eri tiedostoja). Ja laitan ne tiedostot samaan kansioon. Sitten kai mun pitää valita ne yksi kerrallaan logintutkijaan? Ja sitten kun logintutkijan alaikkunassa on kaikki logien ajankohdat, niin miksi mulla näyttää mittausjaksoksi sen viimeiseksi valitun logitusajan? Eikö oisi hyvä jos se laskisi kaikkien tiedostojen ajat yhteen tuohon mittausjaksolle?
Vai enkö vaan osaa käyttää tuota ohjelmaa?
Siinä on vähän outo tuo valinta; Valitse se kansio, missä ne tiedostot on, niin toimii.
-
MLP logintutkija 1.2.12. Miten tuo mittausjakso-kohta oikein toimii? Jos ja kun mulla on muutamalta päivää dataa Niben pätkimänä (eri tiedostoja). Ja laitan ne tiedostot samaan kansioon. Sitten kai mun pitää valita ne yksi kerrallaan logintutkijaan? Ja sitten kun logintutkijan alaikkunassa on kaikki logien ajankohdat, niin miksi mulla näyttää mittausjaksoksi sen viimeiseksi valitun logitusajan? Eikö oisi hyvä jos se laskisi kaikkien tiedostojen ajat yhteen tuohon mittausjaksolle?
Vai enkö vaan osaa käyttää tuota ohjelmaa?
[edit]
OK - logintutkijassa onkin tuossa loggauksen ajankohdan suhteessa pieni bugi, pannaan korjauslistalle! Otan sanani takaisin, eihän siellä mitään bugia ole.
Logintutkijassa voit valita hakemiston, jolloin se lukee siellä olevat kaikki logit, tai yksittäisen tiedoston.
-
[edit]
OK - logintutkijassa onkin tuossa loggauksen ajankohdan suhteessa pieni bugi, pannaan korjauslistalle! Otan sanani takaisin, eihän siellä mitään bugia ole.
Logintutkijassa voit valita hakemiston, jolloin se lukee siellä olevat kaikki logit, tai yksittäisen tiedoston.
Kiitos Timo!
Tämähän olikin helppoa kun valitsee kansion kerralla. =)
Huomattavasti helpompaa kun se, että olen tähän asti valinnut aina kansion alta tiedoston kerrallaan. Aina oppii uutta. En siis ole tänäänkään herännyt turhaan... =)
-
Tuo kansio kerrallaan tarkastelu on kätevää.
Olen katsonut kuukautta kerrallaan yhdistämällä "loki-hakemistossa" olevat tiedostot dos-komennolla
tyyliin .... "copy 1601*.log 2016-01.txt".
Hitaammalla koneella pitää olla pientä kärsivällisyyttä, ainakin käyrissä, mutta toiminut on.
-
Päivää kaikille tasapuoleisesti ::)
Miltäs näyttää meikäläisen niben käynti?
-
Kaivo vaikuttaa alimittaiselta? Toisaalta mittausjaksolla on ollut pakkastakin jonkin verran? Kuinka syvä kaivo/talon koko? Ei pelkästä logista voi paljoakaan päätellä.
-
Kaivo vaikuttaa alimittaiselta? Toisaalta mittausjaksolla on ollut pakkastakin jonkin verran? Kuinka syvä kaivo/talon koko? Ei pelkästä logista voi paljoakaan päätellä.
Tiedot taitavat olla peräisin tammikuulta kun pakkasta on ollut jossain välissä karvaverran vajaa -30 astetta.
Käyntiaikasuhteen perusteella kone taitaa olla varsin reippaan tehoinen. Jos kaivo on mitoitettu vuotuisen energiakulutuksen mukaan niin tuollainen kone saattaa narauttaa kaivon melko viileäksi aina käyntijakson loppupuolella varsinkin mitä pidemmiksi käyntijaksot venyvät. Keskimääräisen käyntijakson pituus vaikuttaa melko lyhyelle sinänsä jos ajattelee ulkolämpötilaa... Tosin tuossa logissakin on -20 asteen heitto ulkolämpötilassa....
-
Reijän syvyys 142m
Kone on 8kwh
Tällä hetkellä lämmitetään pahisntiivistä 142m2 pohjapinta alaltaan olevaa taloa.
Lämmönjako on vesikiertoinen lattia lämpö.
Lisäksi on varauduttu siihen että pihaan tulee 50m2 ulkorakennus jota lämmitetään, lämpökanaalia 15m maassa.
Mitä ootte mieltä?
-
Onko kiertopumppu automaattiasetuksella? Aika iso on tuo lämmityspuolen delta lattialämmitykseksi. Jos on automaatilla, niin siinä tapauksessa MUT-asetus on pahasti pielessä. Varmaan noilla pakkasilla 5-7 astetta olisi hyvä meno- ja paluuero. Saisi käyntijaksoillekin pituutta paremmin.
-
Reijän syvyys 142m
Kone on 8kwh
Tällä hetkellä lämmitetään pahisntiivistä 142m2 pohjapinta alaltaan olevaa taloa.
Lämmönjako on vesikiertoinen lattia lämpö.
Lisäksi on varauduttu siihen että pihaan tulee 50m2 ulkorakennus jota lämmitetään, lämpökanaalia 15m maassa.
Mitä ootte mieltä?
Nyt kun ei ole vielä ulkorakennusta, niin asteminuutteja voisi isontaa niin että käyntiaika pitenisi tuosta 30 minuutista vaikka 40-45 minuuttiin. Mutta kun ulkorakennus tulee, niin asteminuutit saisi palauttaa noihin nykyisiin.
Ihan nyvin tuo näyttää käyvän. Kompressoritehoa ainakin riittää.
Asteminuuteilla saisi käynnistysten määrää vähän laskettua, mutta ei siitä oikein muuta hyötyä ole.
Toivotaan että kaivon syvyys riittää myös ulkorakennukselle.
edit: Tosiaan jotain häikkäähän tuossa näkyy. Onko kaikki termostaatit täysin auki? Oikea lämpökäyrä ja lämpö?
Lisäksi sitten vielä automaattiset kiertovesipumppujen asetukset, vaikka kiinteällä deltalla (ohjeet on jossain). Lämmitysvesi kuuluisi ilmeisesti olla 7C ja nyt se on 13.1C.
-
Nykyinen asteminuutit on 200 kuinka paljon kannattaisi lisätä?
Kaikki muut asetukset on ns tehdasasetukset.
Kaivon mitotuksen on tehnyt nibe, se meni vähän itseltäni ohitse kun talopaketin mukana tuli laitteisto.
Lisänä on maaviilennys, seinä mallisella konvektorilla.
Lämmityspiirejä ohjaa seinätermarit ja kosteissa tiloissa ns vapaakierrolla.
-
Ei kannata lisätä asteminuutteja ennenkuin kierto on kohdallaan. Katso huoltovalikosta lämmitysverkon pumpun asetus niin siitä pääsee jo vähän jyvälle mikä tuossa mättää. Termostaatit olisi hyvä laittaa noin 23 asteeseen ja virtauksilla sekä käyrällä tasata lämmöt haluamakseen.
-
Sen verta äkkiä kurkkasin:
Kiertovesipumpun nopeus lämmitys ja käyttö vesi autotilassa 30% odotusnopeus ja max 100%
Lämmönkeruupumpun nopeus käsinohjaus 75%
Virtausasetukset tehdasasetus,lattialämmitys -25.0 mut c
Käyrän jyrkkyys 4 ja käyrän muutos 2.
Näillä pysyy pesuhuoneen lattia kohtuu lämpöisenä.
Se on kun näitä asentaa ammattilaiset niin lyödään vaan tehdasasetukset ja hyvä on. :'(
Mutta on se hyvä että jostain saa apua näiden kanssa... :)
-
Varmaan lämpöä ihan riittää noilla asetuksilla. Käyrä 3 ja muutos vaikka 2 voisi olla aavistuksen parempi?
Täällä vanhassa patteritalossa taitaa olla nyt sama käyrä 4 ja muutos 4. Eli lähes samat lämpötilat.
Ilmeisesti lattialämmitystermostaatit rajoittaa tuota lämmitysveden kiertoa koska lämpötilaero on vaihdellut välillä 8.7C-21C. Keskimäärin 13.1C.
Onko pesitiloissa varmasti termostaatit aivan täysillä? Ja muissa tiloissakin saisi ehkä termostaatteja laittaa vähän suuremmalle. Pesutiloissa ei tainnut ollakaan termostaatteja. Saakohan pesutilojen jakotukkia säädettyä isommalle virtaukselle?
Lämmönkeruupumpunkin saisi laittaa myös auto asennolle.
Ei tosiaan kannatakaan muutella niitä asteminuutteja. Ne voi olosuhteisiin nähden olla ihan sopivat :)
-
Sitä kun ei tiedä onko ne pesutiloissa täysin auki, mutta epäilen kun pakkasella muiden tilojen lattia lämmöt noin pariastetta suurempi kuin pesutiloissa. Oon mittaillut sellaisella infrapuna mittarilla.
Kysyin asentaneelta putkimieheltä saisiko kiertoa lisää, vastasi vaan kiukkusena että laita lisää vaan käyrää niin lämpiää.... :o
Lattiatermarit asetettu johonkin noin 24 asteeseen.
Mitä haittaa tosta lämpötila eron suuruudesta on?
-
Mitä haittaa tosta lämpötila eron suuruudesta on?
Mitä haittaa... hmm.. pahimmillaan voisiko rikkoa kompressorin (jos sen suojaukset ei toimi) ... lievimmillään lämmityslaitos ei toimi energiatehokkaasti.
On melko luonnollista, että kompressorin tuottama lämpö siirretään tupaan, jos ei niin minne se menisi ?
Kun kone ei lämmitä, niin näyttääko BT2 ja BT3 suunnilleen samaa lukemaan ?
Virtaukset ja käyrät vaan kuntoon, niin eiköhän käyntiajatkin asetu paikalleen kun kaikki rakennukset on lämpöjen perässä.
-
On varmaan eri lattiamateriaali pesutiloissa kuin muissa tiloissa? Pesutiloissa on varmaan parempi ilmanvaihto joka vie lämpöä pois?
Jos vaan löytyy sellaisia tiloja joissa lattiatermostaatit saa olla täysillä, niin siitä olisi hyötyä. Esim vessa, tuulikaappi, kodinhoitohuone, sitten tietysti nuo pesuhuone ja sauna.
Jos lattiatermostaatit laittaisi johonkin 25 asteeseen ja jos mahdollista niin käyrää tai lämpöä edes himpun verran pienemmälle.
Käyttövesikin on aika kuumaa, alalämpö minimissään 48.6C ja maksimissaan 55C. Sitä käynnistyslämpöä olisi mahdollista laskea alemmaksi jos vesi muuten riittää. Täällä lähtee lämmittämään 34-36C kohdalla.
Käyrän muutos +2:lla käyrän jyrkkyys voisi kai olla 2 tai 3?
Kysyin asentaneelta putkimieheltä saisiko kiertoa lisää, vastasi vaan kiukkusena että laita lisää vaan käyrää niin lämpiää.... :o
Käyrä saisi olla mahdollisimman loiva. Onhan siinä vielä vaihtoehtoja 1 ja 0 ilmeisesti.
-
Laattaa on melki puolet huushollissa... Ja se vapaa kierto on aina viileämpi kuin termarin alla olevat laatta pinnat. Nyt väänsin seinätermarit 26 ja pudotin käyrän asentoon 2. Saa nähdä alkaako muija napiseen että on kylmä, ei parane puhua muutoksista.
menolämpötila BT2 26.4°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 26.1°C
Lisäksi nostin asteminuutit 250 kun näin lauhalla käy vähän turhan lyhyitä pyrähdyksiä.
Täytyy vielä pudotella käyttövesi alemmaksi. Kiitos vastaajille ;)
-
Ulkolämpötila on noussut sen verta että ollaan poistuttu invertteripumpun jatkuvan käynnin alueelta ja siirrytty yhden pysähdyksen (vuorokaudessa) taktiikkaan.
Halusin hieman kokeilla miltä tällainen käynti näyttää logintutkijassa ja vastaan tuli pieni epämääräisyys?
Näyttäisi että logintutkija laskee kompressorin sammumiset käynnistymisiksi?
(datat haetaan mysql kannasta, pumppuna f1255-6 ilman virtausmittaria).
Kompressori meni päiväunille 8.3. 13:20. Jos otan aikaväliksi 8.3. 13:22-10.3 13:50 niin käyntiaikalaskenta menee ihan ok:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/lokintutkija_080316_1322-100316_1350.png_zpsiebas3ty.png)
Mutta jos aikaväliin otetaan mukaan myös sammuminen: 8.3. 13:19-10.3 13:50 niin tuo sammumisen tulkinta käynnistymiseksi saa aikaan kohtalaisen ison virheen käyntiaikalaskennassa:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/lokintutkija_080316_1319-100316_1350_small_zpszayducsp.png)
Onko toiminta sama myös on/off pumppujen kanssa? Pidemmillä aikaväleilla tämä ei liene ongelma, mutta lyhyempiä lokeja tutkiessa saattaa virhe tulla merkittäväksi.
-
Ihmettelin aikoinaan NIBE 1245 logidatan mittausarvoja maasta sisääntulevan keruunesteen arvolle. Nyt se selvisi, kun laitoin kokeeksi liospumpun pyörimään myös huilijaksolla.
Perusasetuksilla liospumppu pysähtyy lämmitysjaksojen väliseksi ajaksi ja keruupiirin lämpötilan mittaukset seisovassa vedessä lähestyvät ympäristön lämpötilaa. Näyttävät siis lopulta NIBE:n sisällä vallitsevaa lämpötilaa.
Huiliajaksoksi asetellulla liuospumpun 10 % kierrolla mittaukset näyttävät ihan jotain muuta. Ohessa on liitteenä mittausjakso maapiirin lämpötiloista, jossa keruupiirin pumppu on atetettu kesken matkan ON/OFF tilasta ON/10 % tilaan.
-
Onko toiminta sama myös on/off pumppujen kanssa? Pidemmillä aikaväleilla tämä ei liene ongelma, mutta lyhyempiä lokeja tutkiessa saattaa virhe tulla merkittäväksi.
Minusta on.
-
Minusta on.
Eli logintutkija tulkitsee käynnissäolon käynnistykseksi eli jos logiotanta on alkanut koneen käydessä ==> 1. käynnistys. Olisiko tuosta johtuva? Alunperin halusin sen juuri noin kun koneen ollessa käynnissä näytteenoton (login) alkaessa sen on ollut käynnistyttävä jossain kohtaa. Voi olla että inverttereillä tuosta putoaa vähän pohja, mutta mielestäni se on edelleen oikea tulkinta. Vai kuinka?
[edit] k113635, kompressorisi taajuus näyttää 50Hz jatkuvasti, olisikohan tuossa kehityksen paikka? Onko sulla talologgerissa kompr. taajuus?
-
Eli logintutkija tulkitsee käynnissäolon käynnistykseksi eli jos logiotanta on alkanut koneen käydessä ==> 1. käynnistys. Olisiko tuosta johtuva? Alunperin halusin sen juuri noin kun koneen ollessa käynnissä näytteenoton (login) alkaessa sen on ollut käynnistyttävä jossain kohtaa. Voi olla että inverttereillä tuosta putoaa vähän pohja, mutta mielestäni se on edelleen oikea tulkinta. Vai kuinka?
En aiemmin oikein osannut ehdottaa että mikä olisi parempi tapa, siksi alunperin vain raportoin tilanteen ottamatta kantaa ratkaisuun :)
On tuossa sun nykyisessä tavassa sellainen huono puoli että siitä tulee yksi mystinen käynnistys lisää lokien aikavälillä mitä ei ole oikeasti tapahtunut.
Jos lepo- ja käyntiajat haluaa näyttää 'oikein' niin ainut tapa mitä mieleen tulee olisi skipata käynnistysaikalaskenta ensimmäiseen kompressorin oikeaan käynnistymiseen
asti ja lopettaa laskenta viimeisen sammumisen kohdalla. Näin laskenta perustuisi vain toteutuneisiin käynteihin/nukkumisiin.
Invertterin kanssa ei oikeastaan käynnin ja levon keskiarvoilla ole isommin merkitystä, mutta säätöjä hakiessa ovat molempien minimiajat erittäin merkityksellisiä.
Esim. Jos pumppu pysähtyy vuorokaudessa 5 kertaa ja keskiarvo näyttää lepoajoiksi 1h se voisi olla ok, mutta jos pysähdyksistä yksi onkin ollut 4h20min ja muut 10min niin
saattaa olla aihetta toimenpiteisiin, näitä ei keskiarvoistamalla saa kiinni. En tiedä kiinnostaako tällaiset on/off pumppailijoita?
[edit] k113635, kompressorisi taajuus näyttää 50Hz jatkuvasti, olisikohan tuossa kehityksen paikka? Onko sulla talologgerissa kompr. taajuus?
Mulla on kannassa taajuus juu, mutta lokintutkijasta näytti moisen lukeminen ainakin mysql toteutuksesta puuttuvan. Tein omaan käyttöön lokintutkijasta testiversion jossa
moinen luku on toteutettu ja meinasin lähettää sen sulle pätsinä, mutta en saanut sitä koskaan toimimaan täysin oikein. Lähdekoodi sisältää kohtalaisen paljon oletuksia
pumppujen tunnistuksen ja lokitettavien arvojen indeksien suhteen. Toimin erittäin mielelläni koeponnistajana jos sulla on mahdollisuus lähteä tätä toteuttamaan.
-
Eli logintutkija tulkitsee käynnissäolon käynnistykseksi eli jos logiotanta on alkanut koneen käydessä ==> 1. käynnistys. Olisiko tuosta johtuva? Alunperin halusin sen juuri noin kun koneen ollessa käynnissä näytteenoton (login) alkaessa sen on ollut käynnistyttävä jossain kohtaa. Voi olla että inverttereillä tuosta putoaa vähän pohja, mutta mielestäni se on edelleen oikea tulkinta. Vai kuinka?
Varmaan johtuu.... Pikaisesti pohtien ottaisin tuon tulkinnan pois, koska ko.käynnistys on tapahtunut edellisen lokin aikana.
Eikös käynti- ja huiliaikojen tulkinta mene nyt ihan oikein, jokainen rivi on jotain käynnin lajia.
-
Varmaan johtuu.... Pikaisesti pohtien ottaisin tuon tulkinnan pois, koska ko.käynnistys on tapahtunut edellisen lokin aikana.
Eikös käynti- ja huiliaikojen tulkinta mene nyt ihan oikein, jokainen rivi on jotain käynnin lajia.
OK - fundeerataan nyt vielä. Tämähän tapahtuu vain yhden kerran, ei muissa peräkkäisissä logitiedostoissa. Ehkä laitan asetuksiin valinnan jossain kohtaa jolla tuon käytöksen voi valita.
-
Jos loki vaihtuu kun kone käy, niin silloin tuo aiheuttaa pienen virheen.
Mulla käynti- ja huolijakso on noin tunti, niin keskimäärin puolessa lokeista on yksi ylimääräinen käynnistys tällä logiikalla.
11 - 13 käynnistystä per loki.
-
Helmikuun logi:
(https://j9clta-ch3302.files.1drv.com/y3mHIRpabVwiUr7kpIciLbx7MnEj70SUpWACLgYLt43e-ty9IUbwcuBZVs0Vi1yLvDBzdlhAhugAZcTTcqrKQMJSZcDI-BnEgJC1moXlrZI-DlRmRKbV1vHza7WMdfv3u1gt-ZxF5hcOaU0YLu4Ek_x2UNQsnO_RI7NxRTXp2bR52s?width=660&height=389&cropmode=none)
-
Kuis sait aikaan tuon koko kk login tulosteen. Itsellä ei defauttina sovelluksella onnistu kuin 1 vrk jaksot. Tumpuloin uunona Kari Karhun mainiolla sovelluksella.
-
Kuis sait aikaan tuon koko kk login tulosteen. Itsellä ei defauttina sovelluksella onnistu kuin 1 vrk jaksot. Tumpuloin uunona Kari Karhun mainiolla sovelluksella.
Esim. näin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.msg88566#msg88566
-
Kuis sait aikaan tuon koko kk login tulosteen. Itsellä ei defauttina sovelluksella onnistu kuin 1 vrk jaksot. Tumpuloin uunona Kari Karhun mainiolla sovelluksella.
Jos valitsee kansion mikä sisältää useampia kuin yhden login, niin ohjelma analysoi ne kaikki tuolla tavalla putkeen. Ei tarvitse yhdistää pitkäksi tekstitiedostoksi.
-
Helmikuun logi:
(https://j9clta-ch3302.files.1drv.com/y3mHIRpabVwiUr7kpIciLbx7MnEj70SUpWACLgYLt43e-ty9IUbwcuBZVs0Vi1yLvDBzdlhAhugAZcTTcqrKQMJSZcDI-BnEgJC1moXlrZI-DlRmRKbV1vHza7WMdfv3u1gt-ZxF5hcOaU0YLu4Ek_x2UNQsnO_RI7NxRTXp2bR52s?width=660&height=389&cropmode=none)
Miksi tuohon tulee kahden koneikon tiedot, vaikka kuljulla on 8kw kone?
-
Miksi tuohon tulee kahden koneikon tiedot, vaikka kuljulla on 8kw kone?
Tuoreempaa logintutkijaa (http://51.fi/loki) peliin niin varmaan tokenee tuommoinen käytös (tuo kytketyn lisäyksen valintalaatikko lähti melko kauan sitten pois).
-
Tuoreempaa logintutkijaa (http://51.fi/loki) peliin niin varmaan tokenee tuommoinen käytös (tuo kytketyn lisäyksen valintalaatikko lähti melko kauan sitten pois).
Yritin vaihtaa uudempaan, mutta tulee virhe :
Paikallinen tietokantavirhe: column 28 out of bounds [1,24]
-
Tuoreempaa logintutkijaa (http://51.fi/loki) peliin niin varmaan tokenee tuommoinen käytös (tuo kytketyn lisäyksen valintalaatikko lähti melko kauan sitten pois).
Tuo Logintutkijan sijaintipaikka täällä foorumilla pitäisi mielestäni olla joku hyvin helposti löytyvä?
Nyt on aina kamala laivaminen vanhoissa viesteissä, että mistähän se nyt sitten löytyikään se uusin....vai teenkä jotain väärin?
-
Yritin vaihtaa uudempaan, mutta tulee virhe :
Paikallinen tietokantavirhe: column 28 out of bounds [1,24]
Perhana! Totta turiset, jäi paikallinen kanta testaamatta. Pahoitteluni, korjaan.
[edit] Vaikka oli jääny testaamatta, niin enpä saanut toistettua. Paikallinen tietokantatallennus ja -luku pelasi kuin Buickki. Kaksi juttua:
- voisitko tallentaa yhden login paikalliseen kantaan versiolla 1.2.13? (tällöin kannan rakenne päivitetään jos uusia kenttiä lisätty)
- jos vieläkin saat virheen, lähetätkö yksityisviestiä niin annan sähköpostin johon voit lähettää logintutkija.db:n?
-
Perhana! Totta turiset, jäi paikallinen kanta testaamatta. Pahoitteluni, korjaan.
[edit] Vaikka oli jääny testaamatta, niin enpä saanut toistettua. Paikallinen tietokantatallennus ja -luku pelasi kuin Buickki. Kaksi juttua:
- voisitko tallentaa yhden login paikalliseen kantaan versiolla 1.2.13? (tällöin kannan rakenne päivitetään jos uusia kenttiä lisätty)
- jos vieläkin saat virheen, lähetätkö yksityisviestiä niin annan sähköpostin johon voit lähettää logintutkija.db:n?
Uuden lokin sisäänluku korjasi ongelman.
Mitä tarkoittaa uudessa versiossa ilmoitus: muuta asetuksista cop_3/45
Kiitos mahtavasta ohjelmasta.
-
Uuden lokin sisäänluku korjasi ongelman.
Mitä tarkoittaa uudessa versiossa ilmoitus: muuta asetuksista cop_3/45
Kiitos mahtavasta ohjelmasta.
Ohjelman laskennallinen COP ekstrapoloidaan ilmoitetuista arvoista ja olen ohjelmaan laittanut oletukseksi F1x45-10 koneen arvot. Jos sinulla on esim. 8kW kone, muuta logintutkija.asetukset tiedostosta COP_045 ja COP_035 arvot. Löytyvät asentajan manuaalista teknisistä tiedoista. Nämä siis vaikuttavat tuohon laskennalliseen COPiin, ei muuhun.
[edit] lisäsin tähän manuaalin COP taulukon 3x400V koneille, poimi tuosta oma COPpelo ja gedit/notepad/textedit:llä vaihdat logintutkija.asetukset tiedostoon.
-
Kiinteistöveroa maksuun laittaessani pisti silmään erikoishyväksynnän vaatimat Carunan ja Oulun Energian (spot 5,5 snt/kWh) lasku ja varsinkin ennätyksellinen tammikuun 2338kWh kulutus. Heti tuli mieleen että monasti havaitsemani lisäenergiahan siellä luuraa, meillä käytössä lähes aina yhdistelmässä lapset suihkussa - kova pakkanen ulkona.
Mutta kyllä totuus on luuloa ihmeellisempää, naurettava 1% on lisäenergian osuus. Olisin veikannut isompaa kakkua sinänsä kylmästä tammikuusta.
(http://www.railers.fi/nalle/mlp/Tam_2016.png)
-
Mulla vähän erilainen tammikuun kakku :) Lisäenergiaa meni pikkusen. Kokonaisuudessaan kulutus 2008,97kWh :D
-
Täälläkin oli lisäystä jonkin verran.
Siihen pitää lisätä noin 80kWh, jotta on vertailukelpoinen.
Oli kokeilu käynnissä, kun kerrankin kunnon pakkasia.
Sisä ja ulkolämpötilat näyttää mulla mitä sattuu, kun anturit on sijoitettu mittauksen kannalta huonosti.
Tuvassa on 20-21C ja huippupakkanen oli -27C (kylmintä 25v asumishistoriassa).
Kokonaiskulutus oli tammikuussa 2280kWh.
Tammikuun lämmitystarveluku oli n. 20% keskiarvoa suurempi.
-
Kiva nähdä muidenkin lappuja. Tuli mieleen että jos meikän 2 huoneen sähkölattialämmitykset saisi lyötyä tuohon lisäys-osuuteen, näyttäisi varmaan melko samalta. Unohdan nuo aina 'sopivasti'..
-
Kelpaako 1255 loki referenssiksi?
Tammikuun kokokulutus 1154,8kWh, josta mlp:n osuus 598,0kWh.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/2016_01_logintutkija_zpssfgo89n5.png)
Hieman tuli alkukuussa turhaan käynnistyksiä, nykysäädöillä olis mennut koko tammikuu pysähtymättä.
edit. Ennen mlp:tä meni 2010-2015 tammikuussa keskimäärin 3500kWh ja nyt oli selkeästi keskimääräistä kylmempi kuukausi.
-
Kelpaako 1255 loki referenssiksi?
Tammikuun kokokulutus 1154,8kWh, josta mlp:n osuus 598,0kWh.
Hieno luku! Tuohon on turha nokittaa!
-
Ohjelman laskennallinen COP ekstrapoloidaan ilmoitetuista arvoista ja olen ohjelmaan laittanut oletukseksi F1x45-10 koneen arvot. Jos sinulla on esim. 8kW kone, muuta logintutkija.asetukset tiedostosta COP_045 ja COP_035 arvot. Löytyvät asentajan manuaalista teknisistä tiedoista. Nämä siis vaikuttavat tuohon laskennalliseen COPiin, ei muuhun.
[edit] lisäsin tähän manuaalin COP taulukon 3x400V koneille, poimi tuosta oma COPpelo ja gedit/notepad/textedit:llä vaihdat logintutkija.asetukset tiedostoon.
Kuis pääsen kiinni noihin asetteluihin, kun sovellus on jo asennettu. Pitääkö asentaa uudelleen?
-
Kuis pääsen kiinni noihin asetteluihin, kun sovellus on jo asennettu. Pitääkö asentaa uudelleen?
Asennuksen yhteydessä tulee tiedosto "logintutkijan asetukset"... sitä voi notepadillä (tms. ) editoida.
-
Toivoisin, että laittaisit tämän uudelleen foorumille vaikkapa runsaan puolen vuoden kuluttua.
Silloin nähtäisiin, kuinka tämä kylmästi alkanut vuosi on kuormittanut kaivoa.
Ohessa tuore graafi.
Ei juuri eroa aiemmista vuosista.
-
Ohessa tuore graafi.
Ei juuri eroa aiemmista vuosista.
Hieno graafi kaivon termisten ominaisuuksien kehityksestä.
Harvoin on saatavissa tällaisia seurantakäyriä. Toivottavasti jatkat seurantaa.
Voisiko käyriin lisätä vielä "Keruu tulolämpötila lopussa"?
Punaisen käyrän huiput alenevat ihan vähän, mutta kaivo toipuu talvesta varsin hyvin.
Kaivon pieni viileneminen näkyy huippujen lievänä alenemana, mutta kaivosta tuleva alin lämpötila ei muutu juuri lainkaan.
Käyrien välinen lämpötila ei ole kierron lämpötilojen erotus, kun sinisen käyrän arvot ovat käynnin alkulämpötiloja ja
punaiset ovat käyntijakson lopun lämpötiloja.
Keruulle paluun lämpötilalla on vielä varaa laskeakin jonkin verran.
Nyt ollut alimmillaan noin -4 C.
Mitä on ollut pumpun maakierron menon ja paluun erotus, Δt?
Yhdessä vanhassa LOGissa Δt:n keskiarvo oli vain 2,3 C. Se arvo lienee liian pieni.?
-
Hieno graafi kaivon termisten ominaisuuksien kehityksestä.
Harvoin on saatavissa tällaisia seurantakäyriä. Toivottavasti jatkat seurantaa.
Voisiko käyriin lisätä vielä "Keruu tulolämpötila lopussa"?
Punaisen käyrän huiput alenevat ihan vähän, mutta kaivo toipuu talvesta varsin hyvin.
Kaivon pieni viileneminen näkyy huippujen lievänä alenemana, mutta kaivosta tuleva alin lämpötila ei muutu juuri lainkaan.
Käyrien välinen lämpötila ei ole kierron lämpötilojen erotus, kun sinisen käyrän arvot ovat käynnin alkulämpötiloja ja
punaiset ovat käyntijakson lopun lämpötiloja.
Keruulle paluun lämpötilalla on vielä varaa laskeakin jonkin verran.
Nyt ollut alimmillaan noin -4 C.
Mitä on ollut pumpun maakierron menon ja paluun erotus, Δt?
Yhdessä vanhassa LOGissa Δt:n keskiarvo oli vain 2,3 C. Se arvo lienee liian pieni.?
Kiitos :)
Tarkoitus on jatkaa muutaman "avainarvon" keräämistä kuukausittain, jotta näkee kulutuksia ja on myös vertailuarvoa jos jotain häikkää tulee.
Keruun delta on ollut 3C, niin siitä voi laskea tulolämpötilan lopussa. Mittauksethan näyttää mitä näyttää.
Ajatus on, että aloituslämpötilasta näkisi kaivon "lepolämpötilan" ja lopetuslämpötilasta kaivon "kuormittuneisuuden".
Siis ihan itse määriteltyjä käytännön arvoja, ei tiedettä.
Keruulle paluu taisi pahimmillaan olla lähes -6C, kun oli talvella pitkä pakkaskausi, mutta siinä se "jökötti" eikä laskenut enempää, onneksi.
-
Keruulle paluu taisi pahimmillaan olla lähes -6C, kun oli talvella pitkä pakkaskausi, mutta siinä se "jökötti" eikä laskenut enempää, onneksi.
-9 C on ilmeisesti useinkin se raja, josta yleensä alkavat ongelmat.
Sinne on sinun systeemissäsi vielä aika pitkä matka. Ei taida tulla koskaan vastaan, ellei lämmitystarve kasva nykyisestä.
-
-9 C on ilmeisesti useinkin se raja, josta yleensä alkavat ongelmat.
Sinne on sinun systeemissäsi vielä aika pitkä matka. Ei taida tulla koskaan vastaan, ellei lämmitystarve kasva nykyisestä.
Toivottavasti.
Kone taitaa olla nyt ns. pullonkaula, eli hyvä juttu. Ja konettahan voi avittaa vastuksilla.
-
Onko kuvan mukainen käytös ihan normaalia? Eikös tuon mukaan pumppu tee tuollaisia pikaisia lämmityspyrähdyksiä, joista ei käytännössä ole muuta kuin kompuraa kuluttavaa vaikutusta?
-
Onko kuvan mukainen käytös ihan normaalia? Eikös tuon mukaan pumppu tee tuollaisia pikaisia lämmityspyrähdyksiä, joista ei käytännössä ole muuta kuin kompuraa kuluttavaa vaikutusta?
Vaikuttaa pienehkölle käynnistyksen asteminuuttirajalle. Kannattaa nostaa esimerkiksi puolet (eli laittaa enempi pakkaselle) ja katsoa miten käy. 20min saisi vähintään kestää käyntijakso, käytännössä kannattaa hakea pisin jakso millä lämpötila pysyy tasaisena ja keruu ei liikaa ehdi kylmetä.
Toki tuossa nyt ei aivan mahdottomasti vielä ole käynnistyksiä per vuorokausi.
-
Asteminuuteilla saa tosiaan käynnistysten määrää pienennettyä. Esimerkiksi -120 -> -240. Nyt noita lämmityskertoja ei ole sen takia vielä kovin paljoa vuorokaudessa koska päivällä on kompressori kokonaan pois päältä koska ei tarvitse lämmittää.
-
Ok, asteminuutit on nyt -160
Ihmettelin vain tuota että kovin tiheästi juuri yöaikaan se lämmittelee, 2h välein, kun taas päivällä on sitten huilannut paljon pidempään. Mutta lienee osasyy tämä vuodenaika kun yöllä ulkona 3-4c ja päivällä 12-16c...
-
Ok, asteminuutit on nyt -160
Ihmettelin vain tuota että kovin tiheästi juuri yöaikaan se lämmittelee, 2h välein, kun taas päivällä on sitten huilannut paljon pidempään. Mutta lienee osasyy tämä vuodenaika kun yöllä ulkona 3-4c ja päivällä 12-16c...
Tuosta käppyrästä kun laskee niin kumpanakin yönä on lämmittänyt lattiaa 5 kertaa. Tosiaan kun päivällä on noin lämmintä, niin riittää se yöllä lattiaan varattu lämpö päivän ajaksi.
Täällä lämpeää tällä hetkellä vain 3 patteria ja pieni lattialämmitys. Muistaakseni lämmittää 2-3 kertaa päivässä. Asteminuutit tuplattu -60 -> -120. edit: Näytti että 1-2 kertaa olisi vain lämmittänyt päivässä. Eli ehkä tunnin verran kompura käynnissä yhdellä kerralla.
Laskin huvikseen sähkömittarista kompuran käyttämän sähkön. Nibe 1217 vastaa 1245-10kW mallia mutta huonommat pumput. 245W liuospumppu ja 90W kiertovesipumppu joka on nyt II-nopeudella.
Piti laskea kaksi tuntia yhteen.
1,66 0,28 = 1,94 kWh
1.33 1.33 = 2,66
1,45 1,22 = 2,67
1.23 1.19 = 2,42
1,51 0,47 = 1,98
Aika oikean suuruisia jos vertaa ohjekirjan lukemiin. Jos käyntiaika sattuu olemaan noin tunti. Siitä ei tosin ole mitään varmuutta :)
Anto/ottoteho (vain kompressoriteho)
0/35 10.0/2.2kWh
0/50 8.5/2.5kWh
-
Onko kuvan mukainen käytös ihan normaalia? Eikös tuon mukaan pumppu tee tuollaisia pikaisia lämmityspyrähdyksiä, joista ei käytännössä ole muuta kuin kompuraa kuluttavaa vaikutusta?
Lyhyet käyntijaksot silloin kun lämmitystarve on pieni ovat ongelma, jota voidaan yrittää ratkaista lisäämällä lämmitysjärjestelmän tilavuutta varaajalla tai käyttämällä maalämpöpumppua joka pystyy muuttamaan antotehoaan. Tuo siis järjestelmän pystytysvaiheessa, olemassaolevaan järjestelmään muutokset tehdään Niben tapauksessa asteminuuttiasetuksilla.
Tässä esimerkkinä toinen ääripää, invertteripumppu 500l varaajan kanssa kun oli ensimmmäisiä viileitä öitä, kone jolkottaa lämpöä +15h kerralla ja huilaa loppupäivän, paitsi tuo pidempi KV-jakso kun useampi henkilö kävi suihkussa. Toinen huomionarvoinen seikka on pumpulta lähtevän lämmitysveden lämpötila, joka pysyy koko lämmitysjakson alle 28.5 asteessa. Teoriassa näin saavutetaan sekä pidempi elinikä kompuralle vähempien käynnistysten myötä että parempi hyötysuhde matalammalla menovedellä, mutta vasta tulevaisuus tulee näyttämään kuinka moiset lupaukset toteutuvat pitkässä juoksussa.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/Screen%20Shot%202016-09-22%20at%2017.42.28_zpsedswbrwm.png)
-
Lyhyet käyntijaksot silloin kun lämmitystarve on pieni ovat ongelma, jota voidaan yrittää ratkaista lisäämällä lämmitysjärjestelmän tilavuutta varaajalla tai käyttämällä maalämpöpumppua joka pystyy muuttamaan antotehoaan. Tuo siis järjestelmän pystytysvaiheessa, olemassaolevaan järjestelmään muutokset tehdään Niben tapauksessa asteminuuttiasetuksilla.
Tässä esimerkkinä toinen ääripää, invertteripumppu 500l varaajan kanssa kun oli ensimmmäisiä viileitä öitä, kone jolkottaa lämpöä +15h kerralla ja huilaa loppupäivän, paitsi tuo pidempi KV-jakso kun useampi henkilö kävi suihkussa. Toinen huomionarvoinen seikka on pumpulta lähtevän lämmitysveden lämpötila, joka pysyy koko lämmitysjakson alle 28.5 asteessa. Teoriassa näin saavutetaan sekä pidempi elinikä kompuralle vähempien käynnistysten myötä että parempi hyötysuhde matalammalla menovedellä, mutta vasta tulevaisuus tulee näyttämään kuinka moiset lupaukset toteutuvat pitkässä juoksussa.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/Screen%20Shot%202016-09-22%20at%2017.42.28_zpsedswbrwm.png)
Oliko tässä ilp apuna?
-
Oliko tässä ilp apuna?
Ei ollut, mutta hyvä pointti, näissä lokituksissa pitäis aina muistaa mainita kaikki lisälämmönlähteet, jotta edes jonkinlainen vertailu olis mahdollista.
Pistin ILP:in talviunille 15.9. Sitä ennen MLP lämmitti vain pesutilat ja hieman varaajaa KV-esilämmitystä varten. Aikamoisena hyppynä näkyy pumpun lämmityskäyntiajoissa (ei sisällä KV ajoja) kun mukaan tuli koko talon laatta lämmitettäväksi ml. AT+VAR jotka oli kesällä kokonaan ilman lämmitystä.
day | MLP lämmitys (h)
------------------------+------------------
2016-09-12 00:00:00+00 | 3.0
2016-09-13 00:00:00+00 | 5.0
2016-09-14 00:00:00+00 | 5.4
2016-09-15 00:00:00+00 | 6.7
2016-09-16 00:00:00+00 | 15.9
2016-09-17 00:00:00+00 | 14.2
2016-09-18 00:00:00+00 | 13.4
2016-09-19 00:00:00+00 | 12.2
2016-09-20 00:00:00+00 | 14.8
2016-09-21 00:00:00+00 | 13.2
2016-09-22 00:00:00+00 | 17.2
Kuten näkyy niin tunteja tulee jo nyt reilusti ja ei kestä kauaa kun ollaan 24/7 käynnin alueella.
Pumpulla on nyt ikää 14kk ja käyntitunteja läm+kv on yhteensä 5202h ja käynnistyksiä 1305.
-
Nyt ei nibe 1245-10 voi hyvin. Käynnistys kertoja vajaalle kuukaudelle yli 1000kpl, mistähän pitäis lähtiä etsimään että moiselle pomppimiselle tuli loppu? Patteritalous!
-
Nyt ei nibe 1245-10 voi hyvin. Käynnistys kertoja vajaalle kuukaudelle yli 1000kpl, mistähän pitäis lähtiä etsimään että moiselle pomppimiselle tuli loppu? Patteritalous!
Jaa-a. Onhan patteritermostaatit täysillä tai vaikka termostaatteja kokonaan irti? Asteminuutteja saisi varmaan laittaa selvästi isommalle? Jos nyt on -60 niin varmaan voisi laittaa heti -240 että käyntiaika pitenisi?
Nyt kompressori käy vain 6 minuuttia kun niben suositus on että 20 minuuttia tai pidemmästi.
-
Nyt on asteminuutit muutettu seurataan pari päivää ja informoidaan. Patteri termostaatit on ollut vintillä irti muualla täysillä
-
Laitatko lokin näkyville, niin voidaan porukalla katsella.
-
Asteminuutit on -240 mutta käynti kertoja kertyy ja kertyy koko ajan, 3 päivän logi, ei tullut kuin minuutti lisää kompressorin käynti aikaan :( mistä sitten lähetään säätämään
-
Asteminuutit on -240 mutta käynti kertoja kertyy ja kertyy koko ajan, 3 päivän logi, ei tullut kuin minuutti lisää kompressorin käynti aikaan :( mistä sitten lähetään säätämään
On vähän mystinen juttu että kuinka se noin käyttäytyy.
Mistä huoneesta tuo huonelämpötila mitataan ja säätääkö pumppu sen perusteella lämpöä? Mietin sitä että pitäisikö ottaa siitä huoneesta patteritermostaattia irti että saisi tarkemmin sen lämpötilasäädön?
-
Laitatko lokin näkyville, niin voidaan porukalla katsella.
Tarkoitan Niben lokia.... *.log - tiedostoa.
-
Asteminuutit on -240 mutta käynti kertoja kertyy ja kertyy koko ajan, 3 päivän logi, ei tullut kuin minuutti lisää kompressorin käynti aikaan :( mistä sitten lähetään säätämään
Minkälainen on kytkentä? Puskuri? Onko toiminta ollut aiemmin järkevämpää ja nyt uutena ilmiönä tuollainen?
-
Ei ole mitään puskuria ainoastaan pattereiden tilavuus 18kpl, voi olla että puskuri joutuu kohta hankkimaan kun talvi lähenee niin tuo nassattaa sitten koko ajan. aikaisemmin kävi noin 15 kertaa päivässä, mutta näin vuoden jälkeen tuplaantunut käyntimäärä, voisiko päivityksillä olla jotain tekemistä asian kanssa. Vois varmaan downgradeta johonkin aikaisempaan versioon jos se sillä hellittää. Mitä versioita muilla on 1245:sen pumpuissa?
-
Tarkoitan Niben lokia.... *.log - tiedostoa.
Tuossa nuo .txt logit kolmelta päivältä jos näitä tarkoitit
-
Ei ole mitään puskuria ainoastaan pattereiden tilavuus 18kpl, voi olla että puskuri joutuu kohta hankkimaan kun talvi lähenee niin tuo nassattaa sitten koko ajan. aikaisemmin kävi noin 15 kertaa päivässä, mutta näin vuoden jälkeen tuplaantunut käyntimäärä, voisiko päivityksillä olla jotain tekemistä asian kanssa. Vois varmaan downgradeta johonkin aikaisempaan versioon jos se sillä hellittää. Mitä versioita muilla on 1245:sen pumpuissa?
Se mikä on tullut päivitysten mukana on ainakin kiertopumpun automaattinen säätö. Se voi toki muuttaa toimintaa aiemmasta.
Mielestäni kannattaisi kokeilla ottaa kaikki termostaatit irti ja katsoa helpottaako tilanne. Tarvittaessa sitten lämpökäyrän siirtymää alemmas jos tuvassa alkaa olla turhan kuuma. Ja patterien linjasäädöillä huoneet tasapainoon (jos ei ole jo).
-
Tuossa nuo .txt logit kolmelta päivältä jos näitä tarkoitit
Tässä on lokistasi zoomattuna pari lämmityssykliä, eikä käynti selvästikään pysähdy asteminuuttien nollaantumiseen.
Pumpun tuottamaa lämpötehoa ei yksinkertaisesti saada johdettua lämmitysvedestä riittävän nopeasti pois jolloin paluuveden lämpötila nousee liian nopeasti ja lämmitys pysähtyy todennäköisesti 5.1.3 -maks. poikkeamamenolämp asetuksen toimesta.
Tähän voivat olla syynä:
-liian pieni LJ-pumpun virtaus = termostaatteja tai säätöventtiilejä kiinni
-liian suuri LJ-pumpun virtaus = patterit eivät ehdi luovuttaa lämpöä tarpeeksi. (LJ pumpun automaattisen säädön asetukset? dT liian pieni?)
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/Screen%20Shot%202016-09-29%20at%2020.31.58_zpscolbobxg.png)
-
Login mukaan lämmitysveden keskimääräinen dt olisi 6.6 C eli suht sopiva? Vaihteluväli 4.3-11.2C.
Tuon LJ-pumpun saa varmaan laitettua myös kiinteälle nopeudelle tauko ja lämmityskäytössä jos siitä sattuisi olemaan jotain hyötyä?
Tuota asetusta 5.1.3 maksimi poikkeamalämpö voisi ehkä vähän isontaa koska paluulämpö ei ylitä koskaan laskettua pyyntilämpötilaa? Eli lämmitysveden lämpötila romahtaa heti kun kompressori sammuu.
Ehkä termostaatteja joutuisi ottaa pois että lämpöä saisi pattereille asti?
Toisessa lämmitysjaksossa lämmitys katkeaa kun lämpötila nousee 39 asteeseen. Sitä olisi mahdollisuus nostaa esim 11 asteella jolloin menolämpötila maksimi olisi ollut 50C. Eli asetus 5.1.3.
Ulkolämpötila on ollut keskimäärin 11 C eli pattereiden luovutusteho noin lämpimällä säällä on aika olemattoman huono. Esim -20 pakkasella patterit "syö" lämpöä paljon tehokkaammin.
-
5.1.3 tehdasasetus on 10C, tuo kannattaa palauttaa ja katsoa miten sitten toimii. (edit...siis jos on muutettu)
Kuinka paljon sinulla on järjestelmän vesitilavuus ?
10kW koneella suositellaan >200l.
Lokitus voisi olla 1 min välein.
Ovatko kaikki patterit "pyrähdyksen" hetkellä lämpimiä?
Edit 2:
Pidätkö tarkoituksella lämmön keruupumppua koko ajan päällä?
Mikä on pumppujen nopeus?
Jos ovat automaatilla, niin millä nopeudella käyvä lämmitysvaiheessa?
-
No niin takaisin sorvin ääreen kohtasin pienen vesivuodon ja tässä on hieman lattioita revitty auki
Vesi tilavuus ei varmasti ole 200litraa, ainoastaan se mitä pattereissa kiertää 18 patteria. Lattialämmitys tulossa 2 huoneeseen kellarissa mutta ei huomattavia määriä lisää. Tarjouksia kysytty puskurista että asentamaan tulisivat mutta aika hiljaista ollut. Tässä vähän lisää logi dataa muutamalta päivältä muutokset tehty hieman parempi. ohessa uudet logit. 5.1.3 tehdasasetus muutti minulla sen 5 asteeseen en tiedä miksi mutta nostin sen 11 asteeseen
5.1.3 tehdasasetus on 10C, tuo kannattaa palauttaa ja katsoa miten sitten toimii. (edit...siis jos on muutettu)
Kuinka paljon sinulla on järjestelmän vesitilavuus ?
10kW koneella suositellaan >200l.
Lokitus voisi olla 1 min välein.
Ovatko kaikki patterit "pyrähdyksen" hetkellä lämpimiä?
Edit 2:
Pidätkö tarkoituksella lämmön keruupumppua koko ajan päällä?
Mikä on pumppujen nopeus?
Jos ovat automaatilla, niin millä nopeudella käyvä lämmitysvaiheessa?
Lämmönkeruupumppu on asetettu nyt jaksottaiseksi
pumput automaatilla lämmönkeruu 92, kiertovesi 80
Kaikki patterit eivät kerkeä edes lämmetä päähän asti täysin niin virtaus jo pysähtyy
-
Vesi tilavuus ei varmasti ole 200litraa, ainoastaan se mitä pattereissa kiertää 18 patteria.
Hurjan jyrkkä nousu. Tästä pari kysymystä:
- onhan patteriverkko 2-putkijärjestelmä eli jokaiselta patterilta tulee 2 putkea, sisään ja ulos? (vrt 1-putkijärjestelmän lenkki missä patterit hieman kuten sarjassa)
- eihän lämpöpumpun jälkeen ole mitään säätöä? Ei mitään shunttipiiriä mistä vesi pääsisi takaisin MLPlle ennen patteriverkostoa, siis? Vaan MLP meno menee pattereiden sisääntuloille ja MLP saa vedet takaisin pattereiden ulosmenoilta?
Jotenkin tuntuu että takaisinhan se lämmin vesi sieltä tulee MLPlle melko nopsaan, ei se muuten nousisi lämpö noin jyrkästi?
[edit] No jaa, ei se niin jyrkkä ollutkaan tuo nousu loppulogissasi. Mutta alussa oli. Avaa silti patteriverkoston rakennetta meille!
-
Kieltämättä aika hurjaa loikkimista tuolla meno- ja tulolämpötila tekevät, tässä taas pari sykliä näytille jollei kaikilla ole lokintutkijaa hollilla:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/2ed07542-e7c3-433e-ba76-6b16bd6eea54_zpsbwdfx3pm.png)
Käyntiaika on sentään noussut yli puoleen tuntiin, joten pahimmat pätkimiset johtuivat liian pienestä 5.1.3 asetuksesta.
Sanokaas patterimiehet, voisiko tuo nopea paluun nousu johtua (todella paljon) liian suuresta virtauksesta eli auttaisiko LJ-pumpun nopeuden pudotus? Vai onko kyseessä selkeästi tapaus jossa vesi oikaisee jostain takaisin lauhduttimelle niinkuin jäsen Karhu loogisesti epäilee.
Oman betonilattian kanssa yli 0,5 astetta tunnissa on hurja muutosnopeus, joten olen vähän jäävi ottamaan kantaa näihin patterijuttuihin.
-
2 putkijärjestelmä eikä mitään sunttia välissä kokeilen pudottaa nopeutta pumpulla jos auttaa
Veikkaan että nopea paluu voi johtua kellarin pattereista. Niistä se ekana tulee takaisin kuristan niitä hieman lisää ja uutta logia, vintillä kumminkin on kierrot täysillä jokaisessa. Että lämmin kerkeää sinnekin asti
-
Jos tuossa kiertopumppu on autolla, niin taitaa pyrkiä lattialämmityksen meno-paluueroon. En nyt muista ulkoa valikkoa, mutta "virtausasetus lämmitysjärjestelmä" tai suunnilleen siinepäin kannattaa tarkistaa, että on valittuna patterilämmitys. Toki manuaalinen nopeuden pudotus ajaa saman asian.
-
Patterilämmitys on valittuna. Lattialämmityspiiriä ei vielä ole se on vielä rakennuksen alla
-
Ok. Semmoista vielä mietin, että erikoinen ilmiö tuo, että menovesi on paluuta kuumempaa myös käyntijakson ulkopuolella. Sammuuko kiertopumppu?
-
Jaksottaisena se muistaakseni sammuu 20 sek kompuran jälkeen tai samaa aikaa
-
Jaksottaisena se muistaakseni sammuu 20 sek kompuran jälkeen tai samaa aikaa
Että asteminuuttien laskenta toimisi oikein niin taukotilassakin lämmityksen kiertovesipumpun pitäisi pyöriä vähintään 1% nopeudella? Jos nyt olen oikein ymmärtänyt.
Ehkä sitä 5.1.3 asetusta voisi vielä nostaa isommalle myös?
Ja ehkä lämmitykselle kiinteä delta 8-9C jos haluaisi kiertoveden kiertävän mahdollisimman hiljaa lämmityksen aikana? Jos vaan osaa sen asetuksen jotenkin säätää tuollatavoin. Liuospummpu saa tietysti olla vain jaksottaisella käytöllä.
Patterivesi ei nimittäin sekoitu jos kiertovesipumppu ei pyöri taukotilassa.
-
kannattaa muistaa että kiertovesi ei lämmitä jos ei se kierrä :D
eli suomeksi sanottuna teho laskee verkostossa jos nesteen nopeutta pienennetään alle tarvittavan/optimaalisen, eli suomeksi sanottuna jos vain patterin yläreuna on lämmin niin teho ei ole parhaimmillaan, eli suomeksi sanottuna patteri pitäis olla kauttaaltaan lämmin 8)
Samalla tuo johtaa siihen etttä veden menolämpötilaa voi pienentää kun teho siirtyy paremmin...loogista eikäs vaan. ???
-
Jos patterin tilavuus on keskim. 5 l ja niitä 18 kpl, niin kokonaistilavuus on n. 100l = pieni.
Tuolla tilavuudella ei saa pitkiä käyntiaikoja, fysikaalinen mahdottomuus.
Meillä on kokonaistilavuus n. 300l ja käyntijakso vajaa tunti.
Järjestelmän säätö pitäisi saada normaaliksi eli asteminuuteille (=taloudelliseksi), niin ehdotan:
Kompressorin käynnistys => 60GM.
LJ pumppu manuaalille ja lämmitysnopeus sekä "huilinopeus" 80%:iin.
(En nyt muista saako automaatilla huilinopeutta määrättyä, jos saa niin sillä sitten).
En nostaisi 5.1.3 asetusta, koska se on "erikoistilanneraja".
Kellarin patterien virtauksen kuristaminen on hyvä idea, jos ne ovat "talon kuumimmat" ja epäilys että sieltä "oikaisee".
Yleensä kannattaa tehdä vain yksi muutos kerrallaan ja katsoa sen vaikutus.
Hyvä olisi myös kirjata muutokset, jotta on selvää mitä on tehnyt ja milloin ja missä järjestyksessä.
-
Ihan hyviä ohjeita tuli.
Lämmönkeruupumppu on asetettu nyt jaksottaiseksi
pumput automaatilla lämmönkeruu 92, kiertovesi 80
Kaikki patterit eivät kerkeä edes lämmetä päähän asti täysin niin virtaus jo pysähtyy
Tuo tosiaan kuulostaa omituiselta. Virtaus ei saisi pysähtyä koskaan vaan pumppu tulee pyöriä automaatti säädöllä tai manuaali säädöllä kokoajan että patterit kerkeäisivät kaikki lämmetä tasaisesti ja talo lämpenisi ja lämmitys toimisi optimaalisesti. Ainut katkos tulee silloin kun pumppu lämmittää käyttövettä, mutta se taas ei haittaa mitään.
10 kW pumppu on tosi tehokas ja se vaatii niben ohjeen mukaan joko minimissään 100 L puskurivaraajan tai sitten 200 L olisi parempi. 12 kW kone vaatii minimissään 200 L puskurivaraajan.
Tosiaan kuuma vesi voi oikaista jostain "kuumasta" patterista suoraan ja palata suoraan maalämpöpumpulle. Tämä on tietenkin iso ongelma jos tosiaan patterit on "erilaisella" toimivuudella. Eli esim lyhyillä ja isoilla putkilla ja ilman säätöä kuristukset täysin auki, niin kaikki kuuma menisi tuon yhden patterin läpi suoraa oikaisten ja kaikki muut patterit pysyy kylminä. Eli eräänläinen "hullunkierto" lämmityspatterin läpi?
5.1.3 säädön normaaliasetukset on tehty 100 L puskurivaraajaa varten, eli itse nostaisin tuota säätöä vähän ylöspäin. Tuo säädön muuttaminen korvaa puskurivaraajan puutetta. Ja saa siis maalämpöpumpun käymään pidemmän aikaa. Tästä kompressori "tykkää" kun ei ole niin pahaa pätkäkäyntiä.
-
........ Tästä kompressori "tykkää" kun ei ole niin pahaa pätkäkäyntiä.
Lompakko ei tykkää, kun COPPI alenee ;) .. mutta sähkön myyjä kiittää
-
Lompakko ei tykkää, kun COPPI alenee ;) .. mutta sähkön myyjä kiittää
Niin on :) Toisaalta patterivesi pääsee jäähtymään kylmemmäksi eli alussa cop on parempi ja lopussa huonompi. Eli keskimäärin ei pitäisi tulla eroa.
Nyt ilmeisesti kiertovesipumppu on taukotilassa pois päältä. Tuo muuten voi olla pakkasella huono juttu koska vesi ei kierrä? Täällä tuossa nibessä saa kiertovesipumpun pois päältä, mutta pumppu lähtee automaattisesti pyörimään jos ulkolämpötila laskee -1 asteeseen. Eli putket ei pääse jäätymään kun vesi kiertää pakkasella.
-
Niin on :) Toisaalta patterivesi pääsee jäähtymään kylmemmäksi eli alussa cop on parempi ja lopussa huonompi. Eli keskimäärin ei pitäisi tulla eroa.
Jos kone kävisi asteminuuttien mukaan, niin noin.
Mutta nyt kone stoppaa koko ajan yläerikoistilanne rajalla, ja nollaa asteminuutit.
Sanoisin että kone käy kuumempana kuin olisi tarpeen.
-
Jos kone kävisi asteminuuttien mukaan, niin noin.
Mutta nyt kone stoppaa koko ajan yläerikoistilanne rajalla, ja nollaa asteminuutit.
Sanoisin että kone käy kuumempana kuin olisi tarpeen.
Ai niin joo. Aivan.
Toki se pitäisi säätää niin että ei koskaan stoppaa yläerikoistilanne rajaan (joka nollaa asteminuuttilaskennan).
Täällä vanhassa pumpussa ei taida olla koko rajaa olemassa. Joskus taisin sitä etsiskellä ja ei ole.
-
Morjens!
Täältä löytyisi aloitteleva Niben opiskelija.. Kone on hyrrännyt kohta 3 vuotta ja nyt olisi korkea-aika alkaa hieman optimoimaan sitä.
Osaisitteko antaa hieman vinkkejä säätöihin?
Alla 6vrk:n datat (28.10 - 3.11), muutin nyt tuon logituksen 1min välein.. oli jostain syystä vuoden puksuttanut 5s välein ::)
Käyrä on nyt 3+3, lattialämmitys käytössä.
Keruupumpun nopeus = auto
Kiertovesipumppu, lämmitys auto, odotus 70%
käyttövesi, auto, korkein nopeus 100%
Suurin menijohdon lämpö 42c
En oikeen noista vielä mitään tajua..
-
Morjens!
Täältä löytyisi aloitteleva Niben opiskelija.. Kone on hyrrännyt kohta 3 vuotta ja nyt olisi korkea-aika alkaa hieman optimoimaan sitä.
Osaisitteko antaa hieman vinkkejä säätöihin?
Alla 6vrk:n datat (28.10 - 3.11), muutin nyt tuon logituksen 1min välein.. oli jostain syystä vuoden puksuttanut 5s välein ::)
Käyrä on nyt 3+3, lattialämmitys käytössä.
Keruupumpun nopeus = auto
Kiertovesipumppu, lämmitys auto, odotus 70%
käyttövesi, auto, korkein nopeus 100%
Suurin menijohdon lämpö 42c
En oikeen noista vielä mitään tajua..
Onko lattialämmityksen termostaatit aikalailla täysillä? Jotain saisi tosiaan tehdä koska käynnistyksiä tulee noin paljon. Kompressori käy nyt 12 minuuttia, mutta pitäisi käydä vähintään 20 minuuttia. Ei haittaa vaikka kävisi aika reilusti pidempäänkin.
Onkohan asteminuutit nyt jotain -60 tai -120? Voisi muuttaa vaikkapa -240. En tiedä riittääkö sekään vielä mutta olisi varmaan parempi. Kompressori kävisi silloin pidemmän aikaa ja käynnistysten määrä pienenisi. Pumppuun voisi myös päivittää uusimman ohjelmiston.
-
Pumpun ohjelmistoa yritin etsiskellä, aikaisemmin sen melko helposti olen löytänyt mutta nyt en millään..
Asteminuutit oli -120, pumppu juuri pysähtyi ja näytti 10 sillä hetkellä.
Muutin nyt -240, kauan tuota logia olisi hyvä kerätä että on vertauskuvaa miten vaikuttaa?
-
Kaivo vaikuttaa vähän viileältä, vaikka ei vielä ole ihan talvipakkaset.
Alin tulo -1,2 C ja alin meno -4,3 C.
Olisi syytä seurata maakierron lämpötiloja kovan pakkasjakson aikana.
Kaivon on jo viilentynyt 3 vuotta.
Alkuvuosina kaivo viilenee nopeammin. Viileneminen jatkossa on hitaampaa.
-
Pumpun ohjelmistoa yritin etsiskellä, aikaisemmin sen melko helposti olen löytänyt mutta nyt en millään..
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1507.0 ja suoraan täältä: https://www.nibeuplink.com/Software/Search/
-
Asteminuutit oli -120, pumppu juuri pysähtyi ja näytti 10 sillä hetkellä.
Muutin nyt -240, kauan tuota logia olisi hyvä kerätä että on vertauskuvaa miten vaikuttaa?
Kun täällä puhellaan asteminuuteista, niin yleensä tarkoitetaan pumpun käynnistyksen asteminuuttirajaa.
Seuraavan vuorokauden loki antaa jo hyvän kuvan muutoksen vaikutuksesta.
Paljonko asteminuutit oli ennen muutosta?
-
Päivitin pumpun nyt uusimpaan versioon.
Vaihdoin samalla asteminuutit -120 -> -240
Nyt logintutkija ei näytä enään tietoja version päivityksen jälkeen, saatteko muut toimimaan tuon login?
Kyseessä siis muutoksista seuraava vuorokausi.
http://joronen.myqnapcloud.com:8080/share.cgi?ssid=00lMG8f
En saanut logia liitettyä kun oli liian iso mutta löytyy tuosta linkin takaa.
Jonkun käyrän saan pihalle mutta en tiedä onkohan sekään ihan oikein.
-
Asiallisesti kone nyt näyttää käyvän, yli 40 min jaksoja.
Tuntuu uskomattomalta, että asteminuuttirajan muutos 120GM -> 240GM vaikuttaa noin paljon.
Lokissa on epäjatkuvuuskohta (=kaksi mittausta samalle minuutille) rengastetussa kohdassa.
Epäilen että lokintutkija ei tuosta pidä.
Laitatko kohteen perustiedot footteriin, kiitos.
Lokissa on pumppujen nopeuksia kirjattuna ja siksi varmaan vrk-loki ei enää mahdu foorumille.
-
Lokissa puuttuu "tunti" tuossa kohtaa:
2016-11-05 01:27:01 7740 2 -65...
2016-11-05 00:28:01 7740 2 -65...
2016-11-05 01:29:01 7740 2 -65...
Kiertovesipumppujen lokitusten lisäksi olivat kenttien nimet lokifilun alussa muuttuneet, sisältävät nyt myös kentän modbus ID:n, tämä tekee jatkossa lokien parsimisesta helpompaa, mutta aiheuttanee hieman lisätöitä lokintutkijoihin lyhyellä aikavälillä.
Lisäsin parsimiset tuohon omaan experimental versioon v0.02: ( http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166.0) )
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/2016-11-05%205_zpshsbp3inj.png)
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/2016-11-05%206_zps8d9iu5lv.png)
Käyntiajat sinänsä näyttävät ihan hyviltä, mutta kylmäksi menee kaivo käyntijaksojen aikana, nyt jo on tulo pakkasella.
Toinen mikä pistää silmään on tuo sisälämpötilan ja pyynnin väliset muutokset? Onko sisäanturi sellaisella paikalla että iltainen takka/sauna(?) vaikuttaa siihen? Paljonko oli sisälämpötila teillä tänä aamuna noin suuren pyynnin pudotuksen jälkeen? Meillä ei sisäanturin kompensointi toimi lattialämmityksen kanssa vaan sisälämpötila jää värähtelemään ja tuollaisesta äkkinäisistä muutoksista seuraisi vain haittaa asumisviihtyvyyden kannalta.
-
Sisäanturi on tosiaan olohuoneessa mutta mahdollisimman kaukana takasta, tosin yksi iso tila kyseessä.
Takka on lämmitetty eilen 19 alkaen.
Sisälämmössä en ole huomannut mitään isoja muutoksia mutta tarkistanpa tuon vielä huomenna aamulla tai logeista illalla.
-
Sisälämmössä en ole huomannut mitään isoja muutoksia mutta tarkistanpa tuon vielä huomenna aamulla tai logeista illalla.
Jollei asukkaat huomaa mitään niin tuossapa se vastaus jo tulikin, sanoo anturidata mitä tahansa :)
Takka on siitä hankalampi kompensoitava kuin sauna että sen tuottama lämpö on niin pitkäkestoista. Meillä ei tosiaan huoneanturilla kompensointi
tuossa käytössä toiminut, koska se aiheutti heilahteluja sisälämpötilaan sekä suotta viilensi tiloja jotka eivät ole takan vaikutusalueella (varasto+talli).
Ratkaisin "takkaongelman" lämmittämällä sitä vain kun ulkona kylmenee alle -10C ja suurimmat lämpöpiikit katkaistaan huonetermostaatilla, mutta
tuossa on sitten taas omat haasteensa.
Jos teillä on nykyinen systeemi toiminut hyvin, mutta lokien mukaan huojunta on reilua niin voit kokeilla alkuun vaikka pienentää ihan hitusen Niben
sisäanturin korjauskerrointa. Mutta jollei kukaan ole huomannut tuota, niin kandee antaa olla. Tuohon säätämiseen säätämisen ilosta ratkeaa turhan usein..
-
Oikeastaan hyvä pointti tuo muut alueet.. meillä on kylmyys ongelmua ollut oikeastaan aina sisällä kahdessa viimeisessä lattiapiirissä (pesuhuone ja khh) siellä on aina kylmä ilma ja myös lattiat viileet. Termostaatti näyttää lämmitystä kokoajan mutta lämpöä on vaikea saada edes 20c.
-
Oikeastaan hyvä pointti tuo muut alueet.. meillä on kylmyys ongelmua ollut oikeastaan aina sisällä kahdessa viimeisessä lattiapiirissä (pesuhuone ja khh) siellä on aina kylmä ilma ja myös lattiat viileet. Termostaatti näyttää lämmitystä kokoajan mutta lämpöä on vaikea saada edes 20c.
Monessako piirissä teillä on termostaatit käytössä? Linkittämässäni kuvassa näkyy n. 23:00 loppuvan lämmitysjakson aikana paluulämpötila nousevan huomattavasti nopeammin kuin iltapäivällä ennen takan käyttöä. Menivätkö jotkut piirit kiinni?
Onko PH ja KHH kauimmat piirit jakotukilta? Täällä oli tuotakin ongelmaa, mutta se korjaantui nostamalla lämmitysveden virtausnopeutta jotta kauimmaistenkin piirien virtaus on riittävä jotta niihiin saadaan tarpeeksi lämpöä. Lokien mukaan Nibe näyttäis pitävän lämmönjohtopumpun nopeutta 60-70%:issa jolloin lauhduttimen delta on n. 7-astetta, joten manuaaliasetuksilla olisi mahdollista lisätä LJ-pumpun nopeutta jotta kauimmaisetkin piirit lämpiäis paremmin. Mutta nuo termostaatit lattiapiireissä saattavat aiheuttaa ongelmia, joten tuntematta järjestelmää enempää en uskalla manuaalinopeutta suositella.
-
11 piiriä on talossa ja kuudessa on termostaatti.
Tallissa on 3 piiriä mutta tallin kanssa on ylilämpö ongelmia enemmänkin.. en saa sitä niin matalaksi kuin haluaisin.. 15 olisi kiva mutta lämpöä ei ole missään vaiheessa saatu alle 16.
Toki sulkemassa jakotukista mutta sitten on tukkeumavaara jos liian pienelle laittaa.
Meillä on siis tekninen tila autotalli/varaston yhteydessä ja sieltä n.25m matka jakotukeille.
Lämpimän veden kierto on rajoitettu kellolla, eli ilta - aamu on kierto pois päältä.
Muuten vesi kiertää taloon sisääntulolle asti mutta ei talossa.
PH ja KHH on kauimmat piirit jakotukilta.
LK jakotukit ja langattomat LK termarit on käytössä.
Tuosta kaivon kylmyydestä en osaa oikeen kommentoida, viime talveta se tosiaan huiteli melkoisen kylmänä mutta asentaja sanoi että ei ole vielä ongelma, pahimmillaa siis -8.
-
Useat koneet pysäyttävät itsensä -9 C lukemassa tehdasasetuksen arvoilla.
Aika lähellä on.
-
Mikä käyrä käytössä? Näyttää aika jyrkälle tuo pyynnin vaihtelu jos kerran lattialämmitys koko talossa. Meillä lattialämmitys uudehkossa talossa, ja käyrä 3+2.
-
Käyrä on 3+3, talo 2014 valmistunut.. tai eihän tää varmaan koskaan ole valmis.. :D
-
Eli tuota pyyntiä säätää tuo sisäanturikin? Kokeilisin melkein ilman sitä, tuo muutos on aika suurta ja voisi juuri tehdä tuota kauimmaisten piirien kylmyyttä.
Eli sisäanturi pois säätöhommista ja takalliseen/muiden lämmönlähteiden tiloihin termostaatti leikkaamaan liikalämmöt? Tai ainakin vaikutusta pienemmälleen niinkuin aiemmin ehdotettiin, mutta lähtökohtaisesti lattialämmitys on liian hidas reagoimaan noihin muutoksiin.
-
Nyt tuli heti uutta asiaa.. täytyypä tutkia miten tuon sisälämpö anturin saa veke tuosta käytöstä
-
Eli tuota pyyntiä säätää tuo sisäanturikin? Kokeilisin melkein ilman sitä, tuo muutos on aika suurta ja voisi juuri tehdä tuota kauimmaisten piirien kylmyyttä.
Eli sisäanturi pois säätöhommista ja takalliseen/muiden lämmönlähteiden tiloihin termostaatti leikkaamaan liikalämmöt? Tai ainakin vaikutusta pienemmälleen niinkuin aiemmin ehdotettiin, mutta lähtökohtaisesti lattialämmitys on liian hidas reagoimaan noihin muutoksiin.
Korjaan vielä, eli ilmeisesti ei ole huoneanturia vaan RMU 40, eli etähallinta paneeli.
-
Korjaan vielä, eli ilmeisesti ei ole huoneanturia vaan RMU 40, eli etähallinta paneeli.
Sillä ei ole väliä onko pelkkä anturi vai tuo käyttöpaneelin anturi, samallalailla sen ohjauksen saa pois käytöstä. Ulkoa en kyllä muista mistä, siitä on täällä jossain keskustelussa aiemmin ollut puhetta, meillä ei toki mitään anturia rivitalossa edes ole.
-
Ainakin mlp:n omista valikoista:
Sisäilmasto->1.9 lisäasetukset -> 1.9.4 huoneanturiasetukset
En nyt pääse pumpulle, mutta tuossa näytössä on joku tapa poistaa aktivointi, sen jälkeen pyynti menee
pelkän käyrän mukaan.
Jos sulla on ollut koko ajan sekä huoneanturikompensointi että huonetermostaatit käytössä niin nyt voi tulla tarvetta pyyntikäyrän hienosäätämiseen.
Nyt olis loistavat kelit pistää kaikki termostaatit täysille ja säätää lämpökäyrä kohdalleen ilman takkaa. Vaatii vaan muutaman päivän odottelun että näkee mitä tapahtuu kun ei ole huoneanturia tai termostaatteja sekoittamassa kuvioita.
Sitten kun käyrä on ok, niin huonetermostaateilla onnistuu huomattavasti paremmin ylimääräisten lämpöjen leikkaaminen.
-
Jos sulla on ollut koko ajan sekä huoneanturikompensointi että huonetermostaatit käytössä niin nyt voi tulla tarvetta pyyntikäyrän hienosäätämiseen.
Nyt olis loistavat kelit pistää kaikki termostaatit täysille ja säätää lämpökäyrä kohdalleen ilman takkaa. Vaatii vaan muutaman päivän odottelun että näkee mitä tapahtuu kun ei ole huoneanturia tai termostaatteja sekoittamassa kuvioita.
Vinkkinä tuohon, että nollan tuntumassa kannattaa muuttaa lähinnä tuota käyrän siirtymää, ja sitten jos pakkasen kiristyessä lähemmäs -15 lämpenee tai kylmenee liikaa, niin sitten vasta muutetaan käyrän jyrkkyyttä. 3 on todennäköisesti hyvä uudehkolle lattialämmitystalolle.
-
Kävin nyt ottamassa tuon huoneanturin veke päältä.
Annoin käyrän olla 3+3, oisko tuota nyt syytä hieman säätää jo etukäteen? Tämänhän voi vaan kokemus oikeastaan sanoa..
Eli sitten vielä termareista maksimit ja katellaan mitä käy?
Koneesta tietysti pyynti 21 annetaan olla?
-
Kävin nyt ottamassa tuon huoneanturin veke päältä.
Annoin käyrän olla 3+3, oisko tuota nyt syytä hieman säätää jo etukäteen? Tämänhän voi vaan kokemus oikeastaan sanoa..
Eli sitten vielä termareista maksimit ja katellaan mitä käy?
Koneesta tietysti pyynti 21 annetaan olla?
Jos pyynti on ollut 21 niin lokisi mukaan sisälämpötila on melkein koko ajan ollut korkeampi, joten kompensointi on pudottanut pyyntiä käytännössä suurimman osan ajasta. Sitten vielä ne huonetermostaatit. Meillä toimii 3+0, joten 3:n käyrä lienee ok, mutta tuo 3:n korotus voi olla vähän liikaa, olisko alkuun vaikka tk-:llakin toimiva 3+2 hyvä? Saattaa riittää vähempikin.
Jos teidän takka on varaava niin sen vaikutus jatkunee vielä päiviä.
Silloin kun huoneanturi ei ole käytössä, niin sisälämpötilan pyynti muuttuu käytännössa käyrän korotukseksi. Joten nyt pitäisi RMU:lla näkyä asetuksena 3. Jos se siis toimii samoin kuin Uplink tai pumpun oma näyttö.
-
Jos pyynti on ollut 21 niin lokisi mukaan sisälämpötila on melkein koko ajan ollut korkeampi, joten kompensointi on pudottanut pyyntiä käytännössä suurimman osan ajasta. Sitten vielä ne huonetermostaatit. Meillä toimii 3+0, joten 3:n käyrä lienee ok, mutta tuo 3:n korotus voi olla vähän liikaa, olisko alkuun vaikka tk-:llakin toimiva 3+2 hyvä? Saattaa riittää vähempikin.
Jos teidän takka on varaava niin sen vaikutus jatkunee vielä päiviä.
Silloin kun huoneanturi ei ole käytössä, niin sisälämpötilan pyynti muuttuu käytännössa käyrän korotukseksi. Joten nyt pitäisi RMU:lla näkyä asetuksena 3. Jos se siis toimii samoin kuin Uplink tai pumpun oma näyttö.
Juuri näin, nyt näytössä oli tosiaan +3. Tiputin sen +1 ja lähden siitä kattelemaan eteenpäin.
Takka on varaava mutta ei kovin iso, hohkii ehkä sen 1,5 vrk.
Nämä tuskin vaikuttaa loppupeleissä noihin kylmiin piireihin? Näyttäisi että koneella on lämmityksen kierto automaatilla ja odotus 70%.
Lämminvesi on myös automaattinen.
Alapuolella maksimi 100%
Pakkanen tuntuu kiristyvät yöksi kun nyt jo -10. Niben oma usb tikku temppuilee niin logitus oli katkennut, vaihdoin samalla paremman tikun niin enkäpä se temppuilu loppuu.
-
Juuri näin, nyt näytössä oli tosiaan +3. Tiputin sen +1 ja lähden siitä kattelemaan eteenpäin.
Takka on varaava mutta ei kovin iso, hohkii ehkä sen 1,5 vrk.
Nämä tuskin vaikuttaa loppupeleissä noihin kylmiin piireihin? Näyttäisi että koneella on lämmityksen kierto automaatilla ja odotus 70%.
Lämminvesi on myös automaattinen.
Alapuolella maksimi 100%
Pakkanen tuntuu kiristyvät yöksi kun nyt jo -10. Niben oma usb tikku temppuilee niin logitus oli katkennut, vaihdoin samalla paremman tikun niin enkäpä se temppuilu loppuu.
Nuo piirit on varmaankin säädetty laskennallisiin asetuksiin, mutta nyt sitten jos huonelämmöt on epätasaisia, niin jakotukista sitten kuumien huoneiden virtaamaa hieman pienemmälle ja kylmien huoneiden virtaamaa suuremmalle.
Toki tuo kylmyysongelma voi osaltaan jo ratketa kun koko taloa ei enää säädetäkään tuon yksittäisen tilan perusteella, tuossahan on ilta-aikaan aika paljonkin vähennetty aina lämmitystä.
-
On joo suunnitelman mukaisesti säädetty, täytyy varmaan nyt tehdä silleen että seurailen tilannetta ensin näin ja otan logia koneesta kokoajan.
Täytyy sitten kattoa tarviiko minkälaista säätöä mistäkin.
-
Olisin katsonut tuota epäjatkuvuuskohtaa, mutta olit vaihtanut lokin Sharessa.
Sinällään ei ole uutta tai ihmeellistä että Nibe kirjaa aikoja lokiin "huolimattomasti".
-
Olisin katsonut tuota epäjatkuvuuskohtaa, mutta olit vaihtanut lokin Sharessa.
Sinällään ei ole uutta tai ihmeellistä että Nibe kirjaa aikoja lokiin "huolimattomasti".
Sattui olemaan tuo loki auki editorissa. Sillä rivillä on yhden bitin virhe, eli tuntien toinen numero on 0x30 kun pitäisi olla 0x31.
tuo hämy 0:28 rivi ei myöskään ole kopio oikeasta 0:28 rivistä:
...
2016-11-05 00:28:01 7740 2 -77 249 248 435 445 54 61 247 262 221 229 0 0 283 -1536 -35 2 70 0 10
...
2016-11-05 01:27:01 7740 2 -65 372 301 433 442 -4 -35 374 660 21 227 0 0 287 -265 -37 7 70 83 30
2016-11-05 00:28:01 7740 2 -65 373 302 433 442 -4 -35 374 663 21 228 0 0 287 -179 -37 7 70 83 30
2016-11-05 01:29:01 7740 2 -65 374 303 432 442 -4 -35 375 664 22 226 0 0 287 -93 -37 7 70 83 30
...
Toivottavasti virhe johtui yhteensopivuushaasteesta kyseisen USB-tikun kanssa, ikäviä tuollaiset katoilevat bitit.
-
Sattui olemaan tuo loki auki editorissa. Sillä rivillä on yhden bitin virhe, eli tuntien toinen numero on 0x30 kun pitäisi olla 0x31.
tuo hämy 0:28 rivi ei myöskään ole kopio oikeasta 0:28 rivistä:
Toivottavasti virhe johtui yhteensopivuushaasteesta kyseisen USB-tikun kanssa, ikäviä tuollaiset katoilevat bitit.
Toivottavasti...
-
Virheet oli tosiaan tuo yksi 01:xx rivi muodossa 00 ja sen lisäksi loggeri ei tykkää toisen rivin "otsikoiden" perässä olevista numeroista suluissa.
Ne kun poisti niin toimi normaalisti.
-
Otin nyt login pihalle, harmi että tuo tikku sekoili niin en saa nyt vielä pidempää mutta vähitellen.. :)
Takka siis lämmitetty eilen illalla ja nyt ei lämmitelläkkään vaan seuraillaan miten kehittyy.. KHH ja PH lämpö tällä hetkellä 18c..
Ehkä se tuosta lähtee nousemaan, muissa huoneissa 21-22c.
-
Nyt olisi taas logien perkuun paikka.
Takka on lämmitetty 5.11. viimeksi, kaikki termostaatit ovat edelleen täysillä.
Talossa on lämpö pysynyt ihan ok mutta edelleen viimeiset piirit ovat melkoisen kylmiä.
Tällä hetkellä KHH termostaatti näyttää 18,5 ja PH tuntuu vieläkin viileämmältä.
Sähköäkin tuntuu menevän jonkin verran enemmän kun aikaisemmin, toki takkaa normaalisti on tullu poltettua päivittäin.
-
Nyt olisi taas logien perkuun paikka.
Takka on lämmitetty 5.11. viimeksi, kaikki termostaatit ovat edelleen täysillä.
Talossa on lämpö pysynyt ihan ok mutta edelleen viimeiset piirit ovat melkoisen kylmiä.
Tällä hetkellä KHH termostaatti näyttää 18,5 ja PH tuntuu vieläkin viileämmältä.
Sähköäkin tuntuu menevän jonkin verran enemmän kun aikaisemmin, toki takkaa normaalisti on tullu poltettua päivittäin.
Kirjoittelinkin tuon ja vähän huonosti luin kun takkaa ei ollut lämmitetty. Hyvin taitaa toimia. Ainut tosiaan että khh on viileähkö ja muualla taitaisi olla aika sopiva. Ehkä sitten lämpöä täytyisi vähän nostaa ja muualle termostaatteja? Jotain säätöä kai täytyisi tehdä että saisi lämpötilaa tasattua.
Se huonelämpötila-anturi saa tosiaan olla pois päältä että KHH ei kylmenisi enää enempää. Ehkä noihin muutamiin kuumempiin huoneisiin saisi laittaa vähän termostaattia päälle? Ainakin jos polttaa takkaa niin niihin takan lähistöllä oleviin termostaatteihin säätö päälle? Muuten taitaa mennä aika lailla se takan lämmitys vain hukkaan jos lattia on jatkuvasti yhtä lämmin.
Vähän erikoisesti asteminuuteilla -120 kone kävi 12 minuuttia ja lepäsi 18 minuuttia (ulkona +0.9C)
Nyt asetuksella -240 käy 1:13:00 ja lepää 1:01:00 (ulkona -6.7C). Ehkä tuo -240 vielä menee, että ei tarvitsisi sitä vielä muuttaa -200 jos vaikka säätää ensin niitä termostaatteja? Jos termostaatteja laittaa siitä takan lähettyviltä kiinni/käyttöön niin käyntiaika varmaan lyhenee. Tuo 1h 13 min käyntiaika ei kumminkaan vielä ole aivan älyttömän pitkä, eli ihan ok. Ainakin käynnistyksiä tulee paljon vähemmän. Nyt 10.7 kpl päivässä. Kun ennen tuli 47.6 käynnistystä päivässä.
-
Nyt olisi taas logien perkuun paikka.
Takka on lämmitetty 5.11. viimeksi, kaikki termostaatit ovat edelleen täysillä.
Talossa on lämpö pysynyt ihan ok mutta edelleen viimeiset piirit ovat melkoisen kylmiä.
Tällä hetkellä KHH termostaatti näyttää 18,5 ja PH tuntuu vieläkin viileämmältä.
Sähköäkin tuntuu menevän jonkin verran enemmän kun aikaisemmin, toki takkaa normaalisti on tullu poltettua päivittäin.
Ettei vaan olisi ilmaa noissa kauimmaisissa piireissä kiertoa haittaamassa? Jos kerran ongelma on ollut alusta saakka. Jos laskennallisilla säädöillä on noin suuri lämpöero muihin huoneisiin, niin kovin on erikoista kyllä..
-
Ettei vaan olisi ilmaa noissa kauimmaisissa piireissä kiertoa haittaamassa? Jos kerran ongelma on ollut alusta saakka. Jos laskennallisilla säädöillä on noin suuri lämpöero muihin huoneisiin, niin kovin on erikoista kyllä..
Jos virtaus ei vaan riitä vaan pisimmät piirit luovuttavat kaiken lämpönsä liian aikaisin? Jakotukilta tuota voisi haarukoida mittaamalla 'kylmien' huoneiden paluuputkien pinnalta lämpötilat. (musta nauhaerkkarin pala putkessa
ja IR-mittari on aika lyömätön kombo.) Jos paluuputken lämpötila on alempi tai sama kuin jakotukin läheisyydessä lattian lämpötila niin silloin kaikki lämpö lämmitysvedestä on luovutettu. Jos taas paluuputken lämpötila on
reilusti lämpöisempi kuin ympäröivä lattia ja ehkä samaa suuruusluokka muiden paluuputkien kanssa niin sitten lämpöä ei saada syystä tai toisesta siirtymään kylmien tilojen lattioihin.
7.11. lokin mukaan LJ-pumpun nopeus lämmitystilassa pyörii jossain 60% tietämillä. Mitäs jos pistäis nopeuden manuaaliselle ja nostais sitä ihan reilusti vaikka 90%:iin, lauhduttimen delta on ollut seitsemän asteen luokkaa,
joten senkin puolesta nostovaraa on. Samalla voisi ehkä laskea lepotilan nopeutta, sillä 70% levossa tuntuu aika korkealta. Olisko on/off asiantuntevimmilla kommentteja ehdotuksesta ja ehdotuksia lepotilan nopeudesta?
-
Nyt pumppu käy tasasen 20 kertaa vrk asteminuutit 240, lämpökäyrä tiputin 7+2 koska alko pomppia mukava korkea painehälytys koko ajan päälle. Aukaisin kuristuksia keskikerroksesta hieman. Katsoo nyt mitä näyttää huomisen logi. Alkaa vintti vetää kohta kylmäks ja joutuu vetää lisää täkkiä päälle. Puskurivaraajista otettu tarjouksia ja näillä näkymin tulossa joko 200 litranen tai isompi aurinkokierukalla, onko aurinkokierukka kannattava onko kokemuksia ?
liitettä ei anna laittaa koska maks koko 128kb ja liite on 130kb .....
-
Jos virtaus ei vaan riitä vaan pisimmät piirit luovuttavat kaiken lämpönsä liian aikaisin? Jakotukilta tuota voisi haarukoida mittaamalla 'kylmien' huoneiden paluuputkien pinnalta lämpötilat. (musta nauhaerkkarin pala putkessa
ja IR-mittari on aika lyömätön kombo.) Jos paluuputken lämpötila on alempi tai sama kuin jakotukin läheisyydessä lattian lämpötila niin silloin kaikki lämpö lämmitysvedestä on luovutettu. Jos taas paluuputken lämpötila on
reilusti lämpöisempi kuin ympäröivä lattia ja ehkä samaa suuruusluokka muiden paluuputkien kanssa niin sitten lämpöä ei saada syystä tai toisesta siirtymään kylmien tilojen lattioihin.
7.11. lokin mukaan LJ-pumpun nopeus lämmitystilassa pyörii jossain 60% tietämillä. Mitäs jos pistäis nopeuden manuaaliselle ja nostais sitä ihan reilusti vaikka 90%:iin, lauhduttimen delta on ollut seitsemän asteen luokkaa,
joten senkin puolesta nostovaraa on. Samalla voisi ehkä laskea lepotilan nopeutta, sillä 70% levossa tuntuu aika korkealta. Olisko on/off asiantuntevimmilla kommentteja ehdotuksesta ja ehdotuksia lepotilan nopeudesta?
Hieman olen puhunut näköjään läpiä pääni.. tosiaan kaksi kylmää piiriä ovat keskellä jakotukkia ja nyt kun olen vähitellen lisäillyt niiden kiertoa niin alkaa paikat lämpenemään, ovat olleet suunnitelman mukaisissa asetuksissa.
Muita säätöjä: Asteet -200, Käyrä nyt 4+0 ja mini vedenlämpö 28c (oli 26c).
Nyt lämpö alkaa vähitellen nousemaan, PH:ssa jo 20,5c ja KHH nyt 20c.
Yksi asia oikeastaan nyt ihmetyttää, jakotukissa tulo ja meno puolen lämpöero. Tulopuolella n. 35c ja paluupuolella 25c, eli 10 asteen ero. Tuntuu ainakin omasta mielestä melkoisen isolta.
Kertokaa ihmeessä jos on kuten pitääkin. Mielestäni jos pyydän koneelta min. vedenlämpöä 28c niin eikös se juuri tuohon vaikuta?
-
Hieman olen puhunut näköjään läpiä pääni.. tosiaan kaksi kylmää piiriä ovat keskellä jakotukkia ja nyt kun olen vähitellen lisäillyt niiden kiertoa niin alkaa paikat lämpenemään, ovat olleet suunnitelman mukaisissa asetuksissa.
Muita säätöjä: Asteet -200, Käyrä nyt 4+0 ja mini vedenlämpö 28c (oli 26c).
Nyt lämpö alkaa vähitellen nousemaan, PH:ssa jo 20,5c ja KHH nyt 20c.
Yksi asia oikeastaan nyt ihmetyttää, jakotukissa tulo ja meno puolen lämpöero. Tulopuolella n. 35c ja paluupuolella 25c, eli 10 asteen ero. Tuntuu ainakin omasta mielestä melkoisen isolta.
Kertokaa ihmeessä jos on kuten pitääkin. Mielestäni jos pyydän koneelta min. vedenlämpöä 28c niin eikös se juuri tuohon vaikuta?
Onhan huoltovalikosta virtausaset.lämm.järjest. tjsp -valikosta (5.1.14) valittuna lattialämmitys? Vaikuttaisi noilla ulkolämmöillä vähän patteriverkon deltalle varsinkin kun kiertopumppukaan ei käy vielä läheskään täysillä.
Olikos systeemissä puskurivaraaja vai meneekö suoraan vain tukille? Jos on puskurivaraaja, niin ulkoista pumppua isommalle.
Tuo minimilämpö vaikuttaa vain laskennalliseen menoon, se kannattaa säätää niin, että lattiat on lämpöisellö kelillä riittävän lämpimät. Pakkasella menopyynti on jokatapauksessa yli 28. On-off -koneessa menolämpö vaihtelee sen mukaan onko kone päällä vai ei ja keskimäärin mennään pyynnin mukaan. Tuolla f1345 -ketjuss on kuvia meidän pumpun seurannasta mitkä havainnollistaa pumpun toimintaa.
-
menikin väärin. TK- laittoikin jo että taitaa olla nyt ne asetukset väärin (5.1.14)?
Se 28 C vaikuttaa tosiaan vasta sitten kesällä.
Tuo osa taisi kumminkin mennä jollain lailla oikein:
Tuo 28 C on taas lasketun menolämpötilan minimilämpötila. Eli tuo lukema vaikuttaa sitten vasta kesällä. Siihen paluulämpötilaan ei taas pysty maalämpöpumpulla vaikuttamaan oikeastaan mitenkään. Tai jos laittaa pumpulle reilusti asteminuutteja, niin hetkellisesti saa paluulämpötilankin nousemaan vähän korkeammaksi. Eli asetuksella -200 asteminuuttia paluulämpötila nousee vähän vähemmän kuin asetuksella -240 jolla kone taas käy aavistuksen pidemmän aikaa.
-
Haloo modet ! Onko liitteen kokorajoitusta mahdollista kasvattaa ?
-
Haloo modet ! Onko liitteen kokorajoitusta mahdollista kasvattaa ?
Onhan se mahdollista, mutta vaatii lisää levytilaa ja on talouskysymyskin.
Asiaa varmaankin voidaan pohtia. Taloudellisista resursseista en tiedä.
-
Taas olisi aika tarkistaa MLP-käynti, onko kommentteja? Tämä mennyt vielä vanhalla versiolla, ajattelin päivitellä tässä samalla.
Asteminuutit ollut nyt 200, mielestäni kohtuullisen tasainen lämpö sisällä vaikka ei voi sitä ihan vertaillakaan suoraan kun nyt on uutta takkaa polteltu ainakin jokatoinen päivä.
(http://i7.aijaa.com/t/00339/14284796.t.jpg) (http://aijaa.com/99DR8R)
(http://i8.aijaa.com/t/00740/14284797.t.jpg) (http://aijaa.com/kEGtal)
-
Onhan se mahdollista, mutta vaatii lisää levytilaa ja on talouskysymyskin.
Asiaa varmaankin voidaan pohtia. Taloudellisista resursseista en tiedä.
Liitteiden yhteiskokoa ei tarvitse kasvattaa, kunhan yksittäinen tiedosto voisi olla "yhteiskokorajoituksen" mukaan.
-
Ei ole nyt logitusta, mutta sähkönkulutusta.
4/2015 - 4/2016 kului noin 6040kWh. Sitten kesäaikana 6kk kului 1250kWh ja nyt kulunut 1kk ja 13pv kuluessa 1090kWh. Onko tuo normaalia kun lämmöt ovat olleet pyöreesti nollassa tai ehkä vähän ylikin? Muutamia pakkaspäiviä toki ollut Tampereella, mutta aika vähän. Päivää päälle tekee 25kWh. Eikai se ole muuta kuin normaalia?
-
Ei ole nyt logitusta, mutta sähkönkulutusta.
4/2015 - 4/2016 kului noin 6040kWh. Sitten kesäaikana 6kk kului 1250kWh ja nyt kulunut 1kk ja 13pv kuluessa 1090kWh. Onko tuo normaalia kun lämmöt ovat olleet pyöreesti nollassa tai ehkä vähän ylikin? Muutamia pakkaspäiviä toki ollut Tampereella, mutta aika vähän. Päivää päälle tekee 25kWh. Eikai se ole kuin normaalia?
Onko tuo pelkän maalämpöpumpun kulutus vai kaikki sähköt?
-
Onko tuo pelkän maalämpöpumpun kulutus vai kaikki sähköt?
Maalämpöpumpun kulutus.
-
Maalämpöpumpun kulutus.
Ok. En osaa arvioida paljonko eri kokoiset talot ja eri lämmitysjärjestelmät vaikuttavat, mutta täällä näyttäisi marraskuun keskikulutukseksi muodostuvan 11.6kWh/vrk
ja toisenakin lämmitysvuotena, jollei tule tosi kova talvi, jää kokonaiskulutus taas alle 3000kWh:in. Siinä jotain referenssiä.
-
Ei ole nyt logitusta, mutta sähkönkulutusta.
4/2015 - 4/2016 kului noin 6040kWh. Sitten kesäaikana 6kk kului 1250kWh ja nyt kulunut 1kk ja 13pv kuluessa 1090kWh. Onko tuo normaalia kun lämmöt ovat olleet pyöreesti nollassa tai ehkä vähän ylikin? Muutamia pakkaspäiviä toki ollut Tampereella, mutta aika vähän. Päivää päälle tekee 25kWh. Eikai se ole muuta kuin normaalia?
(http://i68.tinypic.com/dovpya.png)
Loggaus lokakuun jaksolta.
-
300 vrk logitus tältä vuodelta.
Käynnistyksiä kertyy vaan :(
(http://i68.tinypic.com/hv9f94.png)
-
300 vrk logitus tältä vuodelta.
Käynnistyksiä kertyy vaan :(
(http://i68.tinypic.com/hv9f94.png)
Asialliselta vaikuttaa ja käynnistykset kuuluu asiaan ;)
Pienellä menee.
-
300 vrk logitus tältä vuodelta.
Käynnistyksiä kertyy vaan
Aika hyvin taitaa olla nyt säädöt kohdallaan. Täällä on aivan samaa luokkaa käynti keskimäärin 00:59:46. Tuo on siis tästä hetkestä vuosi taaksepäin ajalle.
Kompura ainakin pitäisi kestää suht hyvin jos käy noin tunnin kerrallaan.
Täällä 37 345 käynnistystä, eli ei paljon, mutta ei nyt niin vähänkään.
-
Laitan tänne omasta pumpustakin (1255-6) dataa. Ekoja kylmiä on ollut ja olen ihmetellyt kun asteminuutit menevät helposti nollalle, kun teho laskee tosi hiljaa tarpeeseen nähden. Aiemmin oli asteminuutit pienempiä, mutta nyt olen pitänyt -200 astetta, mutta siltikin asteminuutit pääsevät aika usein nollalle. Onko kommentteja säätöihin? Kuvia tässä alla:
Uplinkin kuvassa näkyy eiliseltä kun teho laskee hitaasti ja asteminuutit pääsevät nollille, vaikka tehdään kv-jakso ennen sammutusta. Samaten 24. ja 25. välisenä yönä taajuus on laskenut 80->60 mutta asteminuutit pääsivät nousemaan nollille (ihmeellisen näköinen hyppy).
(https://dl.dropboxusercontent.com/u/19779124/foorumikuvia/uplink%2020161130.png)
Tässä logintutkijan dataa reilulta vuorokaudelta taaksepäin.
(https://dl.dropboxusercontent.com/u/19779124/foorumikuvia/Logintutkija%2020161130.PNG)
Kulutus sinänsä on ihan ok
(https://dl.dropboxusercontent.com/u/19779124/foorumikuvia/Kulutuslaskenta_11_30.jpeg)
-
Täällä tuli nyt vuosi täyteen uudessa talossa Nibe F1245:n kanssa. Kuun alussa keräsin marraskuun mittarilukemat ja vuoden lukemat oli seuraavat:
Lämpöpumpun sähkö: 4983 kWh
Kokonaissähkö: 11844 kWh
Lämpöpumpun käynnistykset: 3330 krt
Käyntiaika: 2074 h, josta käyttövesi 308 h
Veden kulutus: 112m3
Takkaa tuli poltettua viime talvena ja nyt alkutalvesta yhteensä 9 kertaa.
Hyvin on lämpö riittänyt ja tyytyväisiä on oltu. Alussa haasteena oli yläkerran putkissa ollut ilma, mutta naapurikylän putkimies kävi vuosi sitten ilmaamassa putket kannettavalla koneella ja lämpö on nyt tasaisemmin kaikissa yläkerran huoneissa. Säätämiseen meni hetken aikaa, että löysi käyrän, jolla on sopiva lämpö joka säällä. Ainoastaan nollan asteen tuntumassa on laitettava käyrä +1 -> +2:een, jotta on sopiva lämpö.
-
Miltäs raadin mielestä näyttää? parannus ehdotuksia otetaan vastaan.
-
Miltäs raadin mielestä näyttää? parannus ehdotuksia otetaan vastaan.
Eikos kone käy ihan hyvin, mitä tuota muuttamaan ;)
-
Kopioin tähän toiselta puolelta ihmettelyni vaikka eivät logitusta olekaan, kuuluu Nibeen ja asteminuutteihin ainakin.
-
Taas kyttäisin Nibea, että koska tarvitsee lisäystä avuksi. Aika tarkkaan -18-19C alkaa pumppu huutamaan 100% ja asteminuutit valumaan kohti lisäystä.
Kun lisäys menee päälle niin menovesi lauhduttimelta alkaa tippua. Ilmeisesti sisäinen kiertovesipumppu nostaa kierroksia. Ja asteminuutit vaan laskee.
Onko idea laskea lauhduttimen lämpötilaa jotta siitä saada pikkaisen enemmän tehoa?
Onko toi logiikka varmasti kunnossa vai olisko uusissa firmiksissä jotain parempaa?
-
Neliputkikytkennällä mulla menovesi käyrän mukaan noin 50c kun ulkona -19c. Paluuvesi noin 40c sekä koneen mittauksesta ja infrapunamittarilla paluuputkesta mitattuna.
Menoputkesta verkostoon menee noin 43c inframittarilla mitattuna.
Eli vähän käyrä hämää että talo vaatisi 50c vettä jotta sisällä 20,5c.??
-
Ylläolevat olivat parin päivän takaa viestejä.
---
Äsken mulla oli -315 asteminuutin, kompuran raja -80 ja lisäysten raja aina 100 asteminuutin välein sen päälle. 2kW oli vastusta päällä. Kokeilin nostaa lisäyksen rajan -25C jotta vastukset menee pois pelistä. Sitten se heitti asteminuutin -179 yhtäkkiä? Mikä logiikka tuo on?
-
Taas kyttäisin Nibea, että koska tarvitsee lisäystä avuksi. Aika tarkkaan -18-19C alkaa pumppu huutamaan 100% ja asteminuutit valumaan kohti lisäystä.
Kun lisäys menee päälle niin menovesi lauhduttimelta alkaa tippua. Ilmeisesti sisäinen kiertovesipumppu nostaa kierroksia. Ja asteminuutit vaan laskee.
Onko idea laskea lauhduttimen lämpötilaa jotta siitä saada pikkaisen enemmän tehoa?
Onko toi logiikka varmasti kunnossa vai olisko uusissa firmiksissä jotain parempaa?
Käytä lokitusta, älä kyttää ;)
-
Neliputkikytkennällä mulla menovesi käyrän mukaan noin 50c kun ulkona -19c. Paluuvesi noin 40c sekä koneen mittauksesta ja infrapunamittarilla paluuputkesta mitattuna.
Menoputkesta verkostoon menee noin 43c inframittarilla mitattuna.
Eli vähän käyrä hämää että talo vaatisi 50c vettä jotta sisällä 20,5c.??
Onko sulla vieläkään ulkoista menovesianturia BT25 käytössä, vanhojen viestien mukaan sitä ei ollut. Ilman ulkoista anturia Nibe joutuu lepotauolla arpomaan
järjestelmän lämpötilaa puskurin pohjan mukaan, eikä oikean pattereihin menevän veden. Tämä aiheuttaa virhettä asteminuuttien laskentaan ja voisi
selittää myös nuo lisäyksen kanssa tapahtuvat outoudet virtaussuhteiden muuttuessa.
Olen itsekin kantapään kautta joutunut huomaamaan, että maalämpöjärjestelmän säätäminen on yllättävän pitkälle virtausten hallintaa. Pumpulla ei kannata
tehdä kuumempaa vettä mitä lämmitysjärjestelmä tarvitsee, JOS tämä ei virtausten kannalta ole pakollista. Näin maallikkona ajattelisin teidän järjestelmää
siten, että ensin ulkoisella pumpulla virtaus pattereille sellaiseksi että lämpiävät tasaisesti joka puolelta ja sitten säädettäisiin Niben lauhdutinpumpun virtaus
hivenen suuremmaksi kuin ulkoisen järjestelmän. Näin puskuri varautuu käyntijaksolla hiljalleen ylhäältä päin ja pattereille lähtee yhtä lämmintä vettä
mitä lauhduttimelta tulee. Järkevän toiminnan kannalta olisi aika tärkeää saada BT25 mittaamaan pattereille menevää vettä, jolloin lepotauoillakaan ei
asteminuutit laskis turhaan. Lauhdutinpumpun kiinteä nopeus ei olis välttämättä huono ratkaisu teidän systeemissä?
ps. Ole onnellinen että Niben on/off pumpussa lauhduttimen virtaus muuttuu 'auto'-asetuksella vain pyyntilämpötilan/ulkolämpötilan mukana, invertterissä tulee vielä
yksi ulottuvuus lisää säätyvän tehon myötä -> virtausmittarit on ihan must jos meinaa saada pakan pysymaan jotenkin kasassa.
-
^ ei ole BT25:sta vieläkään kun homma on lauhalla kelillä toiminut kivasti ja kulutus on ollut pientä.
Pitää hakea anturi jostain ja asentaa jos ohjeet löydän.
Miten sisäinen pumppu sitten säädetään kun ulkoinen pumppu on kondiksessa? Nyt kovalla pakkasella ulkoinen kierto on sellainen että pattereiden pintalämpötilaerot on noin 2-4 astetta. Se riittänee mulle, kovemmalla pari patteria alkaa kohista.
Nykyisellään pumppu näyttää pudottavan lauhdutinpumpun kierrokset 1%:iin ainakin näin kylmällä.
-
^ ei ole BT25:sta vieläkään kun homma on lauhalla kelillä toiminut kivasti ja kulutus on ollut pientä.
Pitää hakea anturi jostain ja asentaa jos ohjeet löydän.
Miten sisäinen pumppu sitten säädetään kun ulkoinen pumppu on kondiksessa? Nyt kovalla pakkasella ulkoinen kierto on sellainen että pattereiden pintalämpötilaerot on noin 2-4 astetta. Se riittänee mulle, kovemmalla pari patteria alkaa kohista.
Nykyisellään pumppu näyttää pudottavan lauhdutinpumpun kierrokset 1%:iin ainakin näin kylmällä.
Maalämpöpumppujen huono puoli on se että huonoillakin säädöillä saattaa lämpö riittää ja kulutus tuntua vanhoihin
järjestelmiin verrattuna pieneltä, mutta kun säädöt viilaa kuntoon niin sitten tilanne säilyy koko vuoden samanlaisena,
eikä tule yllätyksiä esim. pakkasilla.
Lokituksista näkisi paremmin nykytoiminnan, nyt joutuu ähän arpomaan.
Nykyiset asetukset lämmönjakojärjestelmän pumpun nopeusasetuksissa?
Mitä sulla on nyt valikoissa 5.1.11 käyttötila, nopeudet ja miten 5.1.14 Virtausasetukset?
Jos 5.1.11 on 'auto' ja 5.1.14 'patteri', niin voisit kokeilla nostaa hieman lauhdutinpumpun nopeutta
vaihtamalla 5.1.14 asetuksen 'patteri' tilalle 'patteri+lattialämmitys', jolloin Niben automaattinen
lauhdttimen deltan säätöarvo laskisi 15:sta -> 12:sta. Tämän pitäis laskea lauhdittimen lähtölämpötilaa,
nostaa hivenen lämmitystehoa ja nostaa pattereille menevän veden lämpötilaa. Mutta kuten sanottua,
tämä on on/off pumppua ikinä edes nähneen maallikon ehdotus, viisaammat osannee neuvoa paremmin.
-
Maalämpöpumppujen huono puoli on se että huonoillakin säädöillä saattaa lämpö riittää ja kulutus tuntua vanhoihin
järjestelmiin verrattuna pieneltä, mutta kun säädöt viilaa kuntoon niin sitten tilanne säilyy koko vuoden samanlaisena,
eikä tule yllätyksiä esim. pakkasilla.
Lokituksista näkisi paremmin nykytoiminnan, nyt joutuu ähän arpomaan.
Nykyiset asetukset lämmönjakojärjestelmän pumpun nopeusasetuksissa?
Mitä sulla on nyt valikoissa 5.1.11 käyttötila, nopeudet ja miten 5.1.14 Virtausasetukset?
Jos 5.1.11 on 'auto' ja 5.1.14 'patteri', niin voisit kokeilla nostaa hieman lauhdutinpumpun nopeutta
vaihtamalla 5.1.14 asetuksen 'patteri' tilalle 'patteri+lattialämmitys', jolloin Niben automaattinen
lauhdttimen deltan säätöarvo laskisi 15:sta -> 12:sta. Tämän pitäis laskea lauhdittimen lähtölämpötilaa,
nostaa hivenen lämmitystehoa ja nostaa pattereille menevän veden lämpötilaa. Mutta kuten sanottua,
tämä on on/off pumppua ikinä edes nähneen maallikon ehdotus, viisaammat osannee neuvoa paremmin.
Logouts on koneessa päällä, voin laittaa illalla tähän kylmien kelien logeja. Mitä arvoja sieltä pitäisi käyriin laittaa?
---
En ole koskaan käynytkään noissa 5.1-valikoissa. Lauhduttimen dT on nyt ollut 8K kokoajan, pumppu koittanut tehdä käyrän mukaan 50-51 asteen vettä ja menovesi pattereillä inframittarin mukaan ollut noin 43-47 hujakoilla jolloin sisälämpötila aika sopiva. Menolämpötila vaihtelee ainakin sen mukaan missä välissä on käyttövesijakso ollut jolloin puskurivesi on kyykännyt.
-
Logouts on koneessa päällä, voin laittaa illalla tähän kylmien kelien logeja. Mitä arvoja sieltä pitäisi käyriin laittaa?
Oletuarvot ja minuutin välein on ihan hyvät, jos sulla on Nibessä uusin softa niin USB-tikun lokeihin tulee myös liuos-
ja lauhdutinpumppujen nopeudet mukaan. Käyrien lisäksi/sijaan meidän muiden olis helpompi tsekkailla mitä
tapahtuu jos liität koko lokitustiedoston (*.LOG) viestiin mukaan.
-
^ loggauksen olen muistaakseni laittanut 3min välein kun tikku on ollut kiinni joskus kuukausia.
Softa on joku vuosi sitten päivitetty.
5.1.14 laitoin patteri+lattialämmitykseen, pumpun ohjaus on AUTO.
Lauhdutinpumppu pyörii nyt 1% ja asteminuutit nököttää -179 kokoajan. Ei laske alemmaksi vaikka pitäisi?
-
^ loggauksen olen muistaakseni laittanut 3min välein kun tikku on ollut kiinni joskus kuukausia.
Softa on joku vuosi sitten päivitetty.
5.1.14 laitoin patteri+lattialämmitykseen, pumpun ohjaus on AUTO.
Lauhdutinpumppu pyörii nyt 1% ja asteminuutit nököttää -179 kokoajan. Ei laske alemmaksi vaikka pitäisi?
Kyllä noista 3 minuutin lokeista aika paljon selviäis.
Oliko kompressori käynnissä? Paljonko BT2/BT3/BT12/pyynti lukemat olivat tuolla 1% kiertopumpun nopeudella?
Voikohan tuossa käydä niin että 4-putkikytkennällä jo tuolla 1%:n nopeudella on lauhdutinvirtaus niin suuri että
varaajan kerrostumat menetetään ja siksi pattereille lähtee viileämpää vettä? Jos näin on, niin lj-pumppua
säätämällä ei tilannetta oikein pysty noilla lukemilla korjaamaan. Voitko lisätä virtausta pattereissa vai joko
rupeavat suhisemaan?
-
Kyllä noista 3 minuutin lokeista aika paljon selviäis.
Oliko kompressori käynnissä? Paljonko BT2/BT3/BT12/pyynti lukemat olivat tuolla 1% kiertopumpun nopeudella?
Voikohan tuossa käydä niin että 4-putkikytkennällä jo tuolla 1%:n nopeudella on lauhdutinvirtaus niin suuri että
varaajan kerrostumat menetetään ja siksi pattereille lähtee viileämpää vettä? Jos näin on, niin lj-pumppua
säätämällä ei tilannetta oikein pysty noilla lukemilla korjaamaan. Voitko lisätä virtausta pattereissa vai joko
rupeavat suhisemaan?
Pumppu on nyt käynyt tauotta ja kun lisäys on estetty niin arvot noin :
Pyynti 51C,
Lauhduttimelta 50C,
Paluu 42c
Meno vesi inframittarilla ~ 44-46c.
Minusta dT lauhduttimella on aina 7-8K ja lauhdutinpumppu pyörii aina 1% teholla.
-
Ei minulla ollutkaan loggausta päällä :( tikku oli koneessa kyllä. Nyt loggaus on päällä kun vielä on hetken kovaa pakkasta.
Otin tähän näytteeksi 11.12. jolloin oli noin -10C, 80% käyntiaikaa. Saako näistä mitään selkoa?
-
Käyrät
-
Käyrät
Onko sulla joku ajastus pyyntikäyrässä? Ainakin lattilämmityksen kanssa noista ajastuksista on enemmän haittaa kuin hyötyä,
koska kovilla pakkasilla, pumpun ollessa jo valmiiksi vastuksilla, on tuollaisen pyynnin äkillisen asteen noston kiinnikurominen aika turhaa.
Tuo voisi hyvin selittää hankaluudet asteminuuttien kanssa ulkoilman ollessa pumpun maksimitehon huonommalla puolen.
Muutoin käynti näyttää omaan harjaantumattomaan silmään olevan ihan ok, joku on/off expertti älähtänee jos bongaa jotain.
-
Onko sulla joku ajastus pyyntikäyrässä? Ainakin lattilämmityksen kanssa noista ajastuksista on enemmän haittaa kuin hyötyä,
koska kovilla pakkasilla, pumpun ollessa jo valmiiksi vastuksilla, on tuollaisen pyynnin äkillisen asteen noston kiinnikurominen aika turhaa.
Tuo voisi hyvin selittää hankaluudet asteminuuttien kanssa ulkoilman ollessa pumpun maksimitehon huonommalla puolen.
Muutoin käynti näyttää omaan harjaantumattomaan silmään olevan ihan ok, joku on/off expertti älähtänee jos bongaa jotain.
Ajatus on tietysti kokemusperäinen käyrä jolla alakerran lämpötila olisi on noin 21C. Sitä käyrää tutkin jo öljyaikana talvella 2014-2015. Jotakuinkin 0/32C, -10/42C, -20C/52C oli sopiva käyrä. Tietenkin sisälämpötilan heittelyyn vaikuttaa asteminuutit ja kovilla keleillä varsinkin käyttövesijakso. Jos huonelämpötila on laskenut vaikka 19,5-20C kohdille niin olen käyrää käynnyt rukkaamassa, joskus tietysti turhaankin. Mutta aika tarkkaan kyseisten lukujen tapaista käyrää olen ajellut.
-
Ajatus on tietysti kokemusperäinen käyrä jolla alakerran lämpötila olisi on noin 21C. Sitä käyrää tutkin jo öljyaikana talvella 2014-2015. Jotakuinkin 0/32C, -10/42C, -20C/52C oli sopiva käyrä. Tietenkin sisälämpötilan heittelyyn vaikuttaa asteminuutit ja kovilla keleillä varsinkin käyttövesijakso. Jos huonelämpötila on laskenut vaikka 19,5-20C kohdille niin olen käyrää käynnyt rukkaamassa, joskus tietysti turhaankin. Mutta aika tarkkaan kyseisten lukujen tapaista käyrää olen ajellut.
Mullakin oli sähköajoilta viimeiseen asti hiottu menolämpökäyrä tiedossa, mutta mlp:n kanssa joutuu lämmitysjärjestelmää ajamaan eri virtauksella, joten eipä vanhoista tiedoista hirveästi apuja ollut.
Sekin olis auttanut jos olis ollut vanhat paluulämmöt ylhäällä, jolloin olis voinut hieman haarukoida lämmityspiirien keskilämpötiloja.
Patterit ehkä reagoi nopeammin, mutta ainakin itse olen syyllistynyt liian usein sihen etten odota tarpeeksi kauan jonkun säädön vaikutusta. Mutta ymmärrän hyvin miten se ei onnistu sisälämpötilan laskiessa.
-
... Saako näistä mitään selkoa?
Hyvin tuo käy.
-
Nyt pumppu tauolla kun vähän lämpötila laskenut ja saanut kelattua asteminuutit nollille. Tauon aikana lauhdutinpumpun nopeus on asetuksissa 15%, mutta AINA se on käynnin aikana 1%. Jotain kummaa tässä on vaikka kulutus on pieni jne jne.
Olisiko heittää hihasta joku manuaaliarvo jonka asettaisin pumpun nopeudeksi ennen kuin saan BT25 asennettua? Käynnin aikana dT lauhduttimessa joku 5-7K? Nyt se on ollut käytännössä kahdeksan K. Onko niin, että jos lauhdutinpumppu käy noin hitaalla niin ulkoinen pumppu sekoittaa puskuria ja vetää paluuvettä turhaan menolinjaan?
-
Nyt pumppu tauolla kun vähän lämpötila laskenut ja saanut kelattua asteminuutit nollille. Tauon aikana lauhdutinpumpun nopeus on asetuksissa 15%, mutta AINA se on käynnin aikana 1%. Jotain kummaa tässä on vaikka kulutus on pieni jne jne.
Olisiko heittää hihasta joku manuaaliarvo jonka asettaisin pumpun nopeudeksi ennen kuin saan BT25 asennettua? Käynnin aikana dT lauhduttimessa joku 5-7K? Nyt se on ollut käytännössä kahdeksan K. Onko niin, että jos lauhdutinpumppu käy noin hitaalla niin ulkoinen pumppu sekoittaa puskuria ja vetää paluuvettä turhaan menolinjaan?
DT 6 lauhduttimella ja pumppu 1prossan teholla tulee kyllä ikävä etelän lämpöön :)
-
DT 6 lauhduttimella ja pumppu 1prossan teholla tulee kyllä ikävä etelän lämpöön :)
Kerro lisää, en hiffannut ideaa. Kämpässä kumminkin tarkenee eli tilanne ei ihan susi ollut, kummastuttaa vain se ainainen 1% pumpun pyöriminen.
Nostin nyt manuaalisesti 30% kun käynti on päällä. Nyt käynnissä dT lauhduttimen yli 5,5K. Asteminuutit tietysti nousee hitaammin koska meno lauhduttimelta laski, mutta haitanneeko tuo. Pitää tarkkailla mitä nyt käy sisälämpötilalle, joskin hetki on huono kun lämpötila ulkona nousee rankasti.
-
Kerro lisää, en hiffannut ideaa. Kämpässä kumminkin tarkenee eli tilanne ei ihan susi ollut, kummastuttaa vain se ainainen 1% pumpun pyöriminen.
Nostin nyt manuaalisesti 30% kun käynti on päällä. Nyt käynnissä dT lauhduttimen yli 5,5K. Asteminuutit tietysti nousee hitaammin koska meno lauhduttimelta laski, mutta haitanneeko tuo. Pitää tarkkailla mitä nyt käy sisälämpötilalle, joskin hetki on huono kun lämpötila ulkona nousee rankasti.
Olisiko ollut kv-ajo päällä kun lauduttimen pumppu on 1%?
Ei voi olla noin hitaalla jos lämmitysajoo tekee.
-
Olisiko ollut kv-ajo päällä kun lauduttimen pumppu on 1%?
Ei voi olla noin hitaalla jos lämmitysajoo tekee.
Kyllä on. Lähes aina näillä keleillä pumppu jauhaa lämmitystä ja kyllä sen katson aina ekana kumpi toiminta käynnissä.
Jostain syystä on tuutannut 1% teholla automoodissa.
-
Kyllä on. Lähes aina näillä keleillä pumppu jauhaa lämmitystä ja kyllä sen katson aina ekana kumpi toiminta käynnissä.
Jostain syystä on tuutannut 1% teholla automoodissa.
1%=dt 6
30%= dt 5.5?
-
1%=dt 6
30%= dt 5.5?
Juu, jotain tuossa laskennassa on pielessä. Softa?
dt 8K on ollut yleensä, ei 6.
-
Juu, jotain tuossa laskennassa on pielessä. Softa?
dt 8K on ollut yleensä, ei 6.
Minulla täydellä teholla, vaikkakin eri pumppu, lauhduttimen dt 6,5 virtaus 0.24l/s.
Suurinpiirtein samantehoinen pumppu ei voi kiertää noin hitaasti varsinkaan näillä keleillä.
Heräsi mielenkiinto, onko porukoilla COPelot parantuneet uuden softan myötä?
-
Alspella sisäinen pumppu lataa vain varaajaa jolloin matkalla ei ole juurikaan vastusta ja tätä %-arvoa ei voi verrata sellaiseen järjestelmään jossa sama pumppu lykkää vettä suoraan pattereille tai lattialämmitykseen...
-
Äsken mulla oli -315 asteminuutin, kompuran raja -80 ja lisäysten raja aina 100 asteminuutin välein sen päälle. 2kW oli vastusta päällä. Kokeilin nostaa lisäyksen rajan -25C jotta vastukset menee pois pelistä. Sitten se heitti asteminuutin -179 yhtäkkiä? Mikä logiikka tuo on?
Saman tyylinen havainto täällä.
Kun vastukset on päällä ja meno ylittää 7C:llä pyynnin, niin vastukset menee pois päältä ja asteminuutit laskee alle lisäysrajan.
Automatiikka pyrkinee tällä huomioimaan esim. nopeasti nousevaa ulkolämpötilaa, tai käyttöveden teon aikaista asteminuuttien tilapäistä alenemaa. Veikkaus on, että pyrkii minimoimaan vastuksen käyttöä.
Sinun tapauksessa aiheutit tuon asetuksia muuttamalla ja minulla tuo tuli stabiilissa ajossa (6.1.2017 14:25:39).
-
Saman tyylinen havainto täällä.
Kun vastukset on päällä ja meno ylittää 7C:llä pyynnin, niin vastukset menee pois päältä ja asteminuutit laskee alle lisäysrajan.
Johtunee asetuksesta 5.1.3 maks.poikkeama menolämp.
Tuolla on kaksi asetettavaa arvoa
maks. ero kompr. tehdasoletus 10C
maks. ero lisäläm: tehdasoletus 7C
maks. ero kompr:
Jos todellinen menolämpötila poikkeaa asetusarvosta, lämpöpumppu pakotetaan pysähtymään riippumatta asteminuuttiluvusta.
Jos todellinen menolämpötila ylittää lasketun menolämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuuttilukemaksi 0.
Jos tarvitaan vain lämmitystä, lämpöpumpun kompressori pysähtyy.
maks. ero lisäläm.
Jos "lisäys” on valittu ja aktivoitu valikossa 4.2 ja todellinenmenolämpötila ylittää lasketun asetetulla arvolla, sähkövastus pysäytetään
-> tämä pysäytys tehdään käytännössä nostamalla asteminuutit alle lisäyksen rajan.
-
Juu, jotain tuossa laskennassa on pielessä. Softa?
dt 8K on ollut yleensä, ei 6.
Mistä mittaat tuon deltan, ettei lisäys olis sotkemassa lukemia.
BT12 - BT3 -> lauhduttimen delta
BT2 - BT12 -> lisäyksen delta
BT2 - BT3 = edellisten summa, eli mukana on sekä kompura=lauhdutin että lisäys
-
Johtunee asetuksesta 5.1.3 maks.poikkeama menolämp.
Tuolla on kaksi asetettavaa arvoa
maks. ero kompr. tehdasoletus 10C
maks. ero lisäläm: tehdasoletus 7C
maks. ero kompr:
Jos todellinen menolämpötila poikkeaa asetusarvosta, lämpöpumppu pakotetaan pysähtymään riippumatta asteminuuttiluvusta.
Jos todellinen menolämpötila ylittää lasketun menolämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuuttilukemaksi 0.
Jos tarvitaan vain lämmitystä, lämpöpumpun kompressori pysähtyy.
maks. ero lisäläm.
Jos "lisäys” on valittu ja aktivoitu valikossa 4.2 ja todellinenmenolämpötila ylittää lasketun asetetulla arvolla, sähkövastus pysäytetään
-> tämä pysäytys tehdään käytännössä nostamalla asteminuutit alle lisäyksen rajan.
Juuri noin. ... normisäätöä
Muistaakseni invertterikoneissa tuo lisäysraja on 3C.
Joskus pitänee kokeilla pienentää tuota esim. 5C:een.
-
Mistä mittaat tuon deltan, ettei lisäys olis sotkemassa lukemia....
komppaan fraattia ... alspella on luultavasti ulkoinen pumppu ja se käy niin reippaasti ettei sisäisen tarvitse kuin hengailla mukana, niin tarpeellinen delta syntyy.
-
komppaan fraattia ... alspella on luultavasti ulkoinen pumppu ja se käy niin reippaasti ettei sisäisen tarvitse kuin hengailla mukana, niin tarpeellinen delta syntyy.
Ulkoinen BT25 auttaisi paljon asian selvittämisessä, silloin näkisi lokeista missä järjestyksessä pattereihin meno ja lauhduttimen meno nousee ja saisi
4-putkikytkennässä niben lj-pumpun pois vatkaamasta UKV:n kerrostumia lepotaukojen ajaksi.
edit. siis sillä oletuksella että bt25 pistettäisiin mittaamaan patterikiertoon menon lämpötilaa.
-
komppaan fraattia ... alspella on luultavasti ulkoinen pumppu ja se käy niin reippaasti ettei sisäisen tarvitse kuin hengailla mukana, niin tarpeellinen delta syntyy.
Onhan mulla ulkoinen pumppu ja mainittu moneen kertaan.
Delta T on ihan sopiva 8 ollut mutta jos ulkoinen pumppu vatkaa puskurin sekaisin? Putket on tuumaisia rautaputkia eli näyttää siltä, että ulkoinen pumppu pumppaa lujaa vaikka on lähes minimillä.
-
Laitan tänne oman logitukseni ihmeteltäväksi, kun sain viimein logintutkijan toimimaan... Miltäs näyttää? Lämpökäyrä 6+0 ja ulkoisen lj-pumpun nopeus on ykkösellä.
(http://i.imgur.com/giRzr4y.jpg)
(http://i.imgur.com/3jFz2Rz.jpg)
-
Laitan tänne oman logitukseni ihmeteltäväksi, kun sain viimein logintutkijan toimimaan... Miltäs näyttää? Lämpökäyrä 6+0 ja ulkoisen lj-pumpun nopeus on ykkösellä.
Hyvältähän tuo näyttää.
-
Onhan mulla ulkoinen pumppu ja mainittu moneen kertaan.
Delta T on ihan sopiva 8 ollut mutta jos ulkoinen pumppu vatkaa puskurin sekaisin? Putket on tuumaisia rautaputkia eli näyttää siltä, että ulkoinen pumppu pumppaa lujaa vaikka on lähes minimillä.
Enpä katsellut aiempia kirjoituksiasi, nyt hiukan.
200 l puskuri on niin pieni, että se sekoituu helposti ... ei voi mitään, se ei ole varaaja toki volyymin lisääjä.
Oikeastaan dT ero lauhduttimella oli noin 8C kun lisäystä ei ollut käytössä. Sitten tuli lisäys niin meno lauhduttimelta laski rankasti (sisäinen pumppu nosti kierroksia?).
Nibe pyrkii automatiikalla tietyyn deltaan ja kun tuli lisää tehoa, niin delta laski ja jotta delta saavutetaan on virtausta nostettava.
Lauhdutinpumppu pyörii nyt 1% ja asteminuutit nököttää -179 kokoajan. Ei laske alemmaksi vaikka pitäisi?
Olisiko tuossa ollut tasapainotila koneen tehon ja talon kulutuksella?
Lokeista selviäisi.
Jotakuinkin 0/32C, -10/42C, -20C/52C oli sopiva käyrä. Tietenkin sisälämpötilan heittelyyn vaikuttaa asteminuutit ja kovilla keleillä varsinkin käyttövesijakso. Jos huonelämpötila on laskenut vaikka 19,5-20C kohdille niin olen käyrää käynnyt rukkaamassa, joskus tietysti turhaankin. Mutta aika tarkkaan kyseisten lukujen tapaista käyrää olen ajellut.
Voi tehdä ns. oman käyrän (0 muistaakseni) ja käyttää sitä.
Jotta pannuhuoneessa ei tarvitse rampata, niin olen yrittänyt saada asetukset niin, ettei niihin tarvitse koskea talviaikana.
Nyt enää pienennän ulkoisen pumpun kesäksi (II -> I) ja jos ollaan pidempiä aikoja pois kotoa, niin saatan laittaa käyttöveden säästö+ -tilaan.
Onko 4 asteen dT mielestänne liian suuri? Nostin hiukan kiertopumpun vauhtia, yhdessä patterissa alkaa kohina kuulua joten sitä pitäisi kai esisäätää. dT taisi pienetä pattereissa ehkä 3K:iin.
Onko tuolla niin väliä onko dT 2K vai 4K, kunhan se ei ole lähellä kymmentä?
Pyrin: Keruu dT 3C, lauhdutin dT 6C.
Patteriverkon virtaus reippaaksi, täällä rajoittaa patterien kohina. (Juuri nyt dT n. 4-5C)
Olisiko heittää hihasta joku manuaaliarvo jonka asettaisin pumpun nopeudeksi ennen kuin saan BT25 asennettua?
25-30% ... olitkin päätynyt samaan ;)
Saatoin vastata jo vastattuihin kysymyksiinkin... en kaikkea lukenut.
-
Pumppu (varmaankin?) täysin tehdas asetuksilla. Sisälämmöissä ei ole ollut mitään ongelmaa, mutta sanooko teille viisaammille mitä voisi tehdä tai säätää näiden perusteella.
Tuossa ihmettelin kun kuvasta puuttuu BT25 ja kokeilin laittaa päälle sen. Antoi suoraa viivaa eli anturi todennäköisesti puuttuu. Luin mitä tällä tehdään ja jopa asentajan oppaassa luki, että se on asennettava. Toimittaako Nibe kyseisen anturin valmiissa paketissa vai onko erikseen ostettava? Asentaja saa ileisesti tulla takaisin laitteen kimppuun.
(http://i8.aijaa.com/m/00811/14315744.jpg) (http://aijaa.com/tkRVnd)
(http://i8.aijaa.com/m/00347/14315745.jpg) (http://aijaa.com/IwEseh)
-
Pumppu (varmaankin?) täysin tehdas asetuksilla. Sisälämmöissä ei ole ollut mitään ongelmaa, mutta sanooko teille viisaammille mitä voisi tehdä tai säätää näiden perusteella.
Tuossa ihmettelin kun kuvasta puuttuu BT25 ja kokeilin laittaa päälle sen. Antoi suoraa viivaa eli anturi todennäköisesti puuttuu. Luin mitä tällä tehdään ja jopa asentajan oppaassa luki, että se on asennettava. Toimittaako Nibe kyseisen anturin valmiissa paketissa vai onko erikseen ostettava? Asentaja saa ileisesti tulla takaisin laitteen kimppuun.
Kyllä se BT25 anturi tulee pumpun mukana. Mutta jos mitään puskurivaraajaa ei ole, niin sitten tuota BT25 menolämpötila-anturia ei oikeastaan tarvitse.
Kompressorin käyntiaika on 25 minuuttia. Jos haluaa, niin tuota pystyy asteminuuteilla säätämään vähän isommaksi. Esim asteminuutit olisi nyt -120, niin se vaikka -200. Tällöin käynti ja lepoaika pitenee ja tulee vähän vähemmän kompressorin käynnistyksiä.
-
Kyllä se BT25 anturi tulee pumpun mukana. Mutta jos mitään puskurivaraajaa ei ole, niin sitten tuota BT25 menolämpötila-anturia ei oikeastaan tarvitse.
Kompressorin käyntiaika on 25 minuuttia. Jos haluaa, niin tuota pystyy asteminuuteilla säätämään vähän isommaksi. Esim asteminuutit olisi nyt -120, niin se vaikka -200. Tällöin käynti ja lepoaika pitenee ja tulee vähän vähemmän kompressorin käynnistyksiä.
Asteminuutit oli "vain" -60. laskin sen -120 ja uudet lokkaukset päälle. Näyttääkö toi muuten ok vai tuleeko jotain muuta vielä mieleen?
-
Suht rouhea mitoitus Monolla kun -1,5C kelissä lämmityksen käyntiaste 10%. ::)
Tai sitten mä en tajuakaan lattialämmityksen asioita.
-
Suht rouhea mitoitus Monolla kun -1,5C kelissä lämmityksen käyntiaste 10%. ::)
Tai sitten mä en tajuakaan lattialämmityksen asioita.
Mä en tajua. Siksi haenkin apua :D
Eli. AUTTAKAA :(
-
Ja meneekö käyttöveteen 15%. Onko Monokin innokas saunamies?
-
Ja meneekö käyttöveteen 15%. Onko Monokin innokas saunamies?
Kyllä meillä käydään 2-4krt/vko saunassa ja emäntä tykkää lotrata vedellä. Muistaakseni se käyttösuhde oli 50/50. Pitäiskö sille tehä jotain? Meillä toki vain MLP:n oma varaaja 180l.
-
Kyllä meillä käydään 2-4krt/vko saunassa ja emäntä tykkää lotrata vedellä. Muistaakseni se käyttösuhde oli 50/50. Pitäiskö sille tehä jotain? Meillä toki vain MLP:n oma varaaja 180l.
Ei sille mitään tarvitse tehdä. Olettaen, että käyttöveden käyntiaste pysyy vakiona 15% niin mitoitus riittää about -100C ulkolämpötilaan? :D
Onko käytössä takkoja tms.?
-
Mutta eikö 3h38min käyttöveteen ole nibelläkin aika paljon? Vai ymmärränkö väärin tuon?
-
Ei sille mitään tarvitse tehdä. Olettaen, että käyttöveden käyntiaste pysyy vakiona 15% niin mitoitus riittää about -100C ulkolämpötilaan? :D
Onko käytössä takkoja tms.?
Normi varaava takka käytössä. Sitä poltettu enemmän tai vähemmän. Tuon 1vrk aikana on ollu takka apuna.
-
Normi varaava takka käytössä. Sitä poltettu enemmän tai vähemmän. Tuon 1vrk aikana on ollu takka apuna.
OK. En tosiaan heti ajatellut, että maalämmittäjät polttaisivat puuta noinkin "ahkeraan". Sulla ei ole tuossa vuorokaudessa juurikaan lämmön tarvetta takan lisäksi. Tunnelmaa varmasti tuo, mutta rahallisesti/vaivallisesti taitaa olla jopa kalliimpaa kuin maalämpö sinun lattialämmityksellä.
-
OK. En tosiaan heti ajatellut, että maalämmittäjät polttaisivat puuta noinkin "ahkeraan". Sulla ei ole tuossa vuorokaudessa juurikaan lämmön tarvetta takan lisäksi. Tunnelmaa varmasti tuo, mutta rahallisesti/vaivallisesti taitaa olla jopa kalliimpaa kuin maalämpö sinun lattialämmityksellä.
Mikäs tässä polttaessa rakennusjäte puuta ja eipä tuota puuta muutenkaa tarvi ostaa. Ajankuluksi ja metsässä kun viivtyy niin joka vuosi muutama puu kaatuu takkaan. Ja pitäähän sitä metsää karsia, että kasvaa.
-
Muistaakseni se käyttösuhde oli 50/50. Pitäiskö sille tehä jotain?
20/20 on hyvä käyttösuhde.... varmaan sitä tarkoititkin.
-
20/20 on hyvä käyttösuhde.... varmaan sitä tarkoititkin.
Siitä missä on se "leivän" kuva niin muistaakseni siinä on 50/50. Eli paljoko käytetään lämmitykseen ja paljoko veteen. Nyt töissä koten tarkistus siirtyy iltaan asti.
-
Kyllä se BT25 anturi tulee pumpun mukana. Mutta jos mitään puskurivaraajaa ei ole, niin sitten tuota BT25 menolämpötila-anturia ei oikeastaan tarvitse.
Minulla ei tullu mukana bt25-anturia, vaikka sisälsi ukv:n. Jouduin itse tilaamaan sen nibeltä, joka kustansi 35€. Taitaa sielläkin olla eri käytäntöjä, koska tekninen myynti selvitti asiaa kahden jäpän voimin-kuuluuko toimitukseen vai ei
-
Dataa neljän vuorokauden ajalta. Nibe huusi hoosiannaa (sähkövastusten kera) kun oli päälle 20 asteen pakkaset. Nyt näyttää normaalimmalta, vai mitä arvon raati on mieltä? Päivitin uusimman softankin 2-3 pv sitten... Onko säädöissä jotain korjattavaa? Itseä ihmetyttää että sekoiliko pumppu kun ei pystynyt tuottamaan tarpeeksi kovilla pakkasilla? Ja mikä on tuo että asteminuutit hyppää aika ajoin tuonne -1000 tietämille?
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-09-17%20at%2009.33%20PM_zpsbqaxewgs.png) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-09-17%20at%2009.33%20PM_zpsbqaxewgs.png.html)
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-09-17%20at%2009.34%20PM%20001_zpsnarhjuio.png) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-09-17%20at%2009.34%20PM%20001_zpsnarhjuio.png.html)
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-09-17%20at%2009.34%20PM_zpsljjvlgcv.png) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/Screen%20Shot%2001-09-17%20at%2009.34%20PM_zpsljjvlgcv.png.html)
-
Dataa neljän vuorokauden ajalta. Nibe huusi hoosiannaa (sähkövastusten kera) kun oli päälle 20 asteen pakkaset. Nyt näyttää normaalimmalta, vai mitä arvon raati on mieltä? Päivitin uusimman softankin 2-3 pv sitten... Onko säädöissä jotain korjattavaa? Itseä ihmetyttää että sekoiliko pumppu kun ei pystynyt tuottamaan tarpeeksi kovilla pakkasilla? Ja mikä on tuo että asteminuutit hyppää aika ajoin tuonne -1000 tietämille?
Hyvin kone silti pakkasista on selvinnyt. Täällä käytettiin vastuksia suunnilleen saman verran.
Jossain kohtaa pumpun teho vaan loppuu.
Liittyisikö noihin asteminuuttien notkahduksiin käyttöveden tekoa?
Puolen yön nurkilla joka yö, olisko reippaamman iltapesut?
Laita loki raakana tänne niin tuumaillaan porukalla.
-
20/20 on hyvä käyttösuhde.... varmaan sitä tarkoititkin.
Juuri kävin tarkistamassa käyttöpriorisoinnin. Se oli 50/50 mutta prosentteina ja kuten sanoit niin se oli minuutteina 20/20.
-
Hyvin kone silti pakkasista on selvinnyt. Täällä käytettiin vastuksia suunnilleen saman verran.
Jossain kohtaa pumpun teho vaan loppuu.
Liittyisikö noihin asteminuuttien notkahduksiin käyttöveden tekoa?
Puolen yön nurkilla joka yö, olisko reippaamman iltapesut?
Laita loki raakana tänne niin tuumaillaan porukalla.
Kuinka siis laitan login raakana tänne? Nyt noita logintutkija-tekstitiedostoja on kahdeksan kpl.
-
Kun kirjoitat viestiä, klikkaa editointiruudun alapuolella olevaa
"Liitteet ja muut asetukset" tekstiä ja
seuraavaksi klikkaa sanan Liite:alapuolella olevaan ruutuun Selaa...
Se avaa oman tietokoneesi kansiot ja sieltä valitse
Nibesi xxx.LOG tiedosto.
Jos tiedostoja on useampia, tee sama uudelleen.
Yhteen viestiin saa vain 2 kpl liitetiedostoja.
Lisää saat liitettyä kirjoittamalla uuden viestin ja siihen taasen saa sitten 2 kpl liitteitä.
-
Kun kirjoitat viestiä, klikkaa editointiruudun alapuolella olevaa
"Liitteet ja muut asetukset" tekstiä ja
seuraavaksi klikkaa sanan Liite:alapuolella olevaan ruutuun Selaa...
Se avaa oman tietokoneesi kansiot ja sieltä valitse
Nibesi xxx.LOG tiedosto.
Jos tiedostoja on useampia, tee sama uudelleen.
Yhteen viestiin saa vain 2 kpl liitetiedostoja.
Lisää saat liitettyä kirjoittamalla uuden viestin ja siihen taasen saa sitten 2 kpl liitteitä.
Kiitos tiedosta. Harmi kun kahta logi-tiedostoa ei saa liitettyä tähän, kun niiden koko on 140-150 kt (ja yksittäisen liitteen max.koko on 128 kt, liitteiden yhteiskoko on max.192 kt). Onkohan muilla ollut samaa ongelmaa?
-
Koeta pakata liian iso tiedosto jollain tunnetulla tiedoston pakkausohjelmalla (zip), jolloin se pienenee ja koeta sitten uudelleen
-
Kiitos tiedosta. Harmi kun kahta logi-tiedostoa ei saa liitettyä tähän, kun niiden koko on 140-150 kt (ja yksittäisen liitteen max.koko on 128 kt, liitteiden yhteiskoko on max.192 kt). Onkohan muilla ollut samaa ongelmaa?
Tässä 8 kpl tiedostoja. Pakattu RAR (122 kt).
-
Tässä 8 kpl tiedostoja. Pakattu RAR (122 kt).
Ja tässä vielä pakattuna ZIP (127 kt). Toivottavasti saatte jomman kumman auki.
-
Pikaisen tutkimisen perusteella asteminuutit pudottaa käyttöveden teko ja yhtenä yönä legionellatalkoot.
Modet voisi muuttaa yksittäisen tiedoston max. kooksi saman kuin koko viestin liitteiden koko.
-
Pikaisen tutkimisen perusteella asteminuutit pudottaa käyttöveden teko ja yhtenä yönä legionellatalkoot.
Modet voisi muuttaa yksittäisen tiedoston max. kooksi saman kuin koko viestin liitteiden koko.
1. Mistä sen näki, että legeonelltalkoot on ollut käynnissä? Sen muistan etä mulla legionellatalkoot on säädettynä se 14 vrk:n välein ja puolilleöin. Katsoin että kv ylälämpö on ollut 63 astetta puoliltaöin 8 tamikuuta, onko se juuri tuo?
2. Vaikka taloudesa on van kaksi aikuista (ei suihkun alle jäädä yleensä asumaan), niin pumppuko vaan ei meinaa talvella riittää enää kahden ihmisen suihkussa käymiseen?
3. Seitsemän tammikuuta käppärät näyttää paremmalta. Onko tuo alkupään käppyrä ollut sekaisin, vai tekeekö kone tuommoista käppyrää kun tehot loppuu?
4. Mulla on tuossa 4-5 vuorokauden aikana Nibe käyttänyt logintutkijan mukaan 37,8 kWh, niin tarkoittaako se sitä että Nibe on käyttänyt yhteensä suoraa sähkö/rahaa 5,1€ (0,136x37,8)?
Eli että Nibe on joskus käyttänyt 1 kW per h ja joskus 4 kW per h, mutta kokonaiskulutus lisäsähkölle on tuona aikana ollut tuo mainittu 37,8kW´?
-
1. Mistä sen näki, että legeonelltalkoot on ollut käynnissä? Sen muistan etä mulla legionellatalkoot on säädettynä se 14 vrk:n välein ja puolilleöin. Katsoin että kv ylälämpö on ollut 63 astetta puoliltaöin 8 tamikuuta, onko se juuri tuo?
2. Vaikka taloudesa on van kaksi aikuista (ei suihkun alle jäädä yleensä asumaan), niin pumppuko vaan ei meinaa talvella riittää enää kahden ihmisen suihkussa käymiseen?
3. Seitsemän tammikuuta käppärät näyttää paremmalta. Onko tuo alkupään käppyrä ollut sekaisin, vai tekeekö kone tuommoista käppyrää kun tehot loppuu?
4. Mulla on tuossa 4-5 vuorokauden aikana Nibe käyttänyt logintutkijan mukaan 37,8 kWh, niin tarkoittaako se sitä että Nibe on käyttänyt yhteensä suoraa sähkö/rahaa 5,1€ (0,136x37,8)?
Eli että Nibe on joskus käyttänyt 1 kW per h ja joskus 4 kW per h, mutta kokonaiskulutus lisäsähkölle on tuona aikana ollut tuo mainittu 37,8kW´?
1. Juuri se. Katso lokintutkijalla pelkkiä käyttövesikäyriä.
2. Kun kone tekee käytövettä, niin se on pois lämmityksestä. "Ongelmaa" tuosta tulee vain kun on kylmää. Täälläkin saunapäivinä kone voi tehdä melkein tunnin vettä.
3. En nyt näe käyriä, mutta täälläkin kovilla pakkasilla tulee erilaista käyrää. Mitä käyrää muuten tarkoitat?
4. Niin minä tuon ymmärrän. Eli ei paljon mitään.
Teho ja energia menee helposti sekaisin ;)
-
1. Juuri se. Katso lokintutkijalla pelkkiä käyttövesikäyriä.
2. Kun kone tekee käytövettä, niin se on pois lämmityksestä. "Ongelmaa" tuosta tulee vain kun on kylmää. Täälläkin saunapäivinä kone voi tehdä melkein tunnin vettä.
3. En nyt näe käyriä, mutta täälläkin kovilla pakkasilla tulee erilaista käyrää. Mitä käyrää muuten tarkoitat?
4. Niin minä tuon ymmärrän. Eli ei paljon mitään.
Teho ja energia menee helposti sekaisin ;)
2. Mulla on siinä pyöreässä rinkulassa asetukset tasan käyttövedelle ja lämmitykselle, onko se ok? Eli kummassakin on 25min.
3. Katso mun toisiksi ylimmäinen kuva, siellä on käppyrät BT2, BT3, BT10 ja BT11 (tilanne loppuu 7 tammikuuta).
-
2. Mulla on siinä pyöreässä rinkulassa asetukset tasan käyttövedelle ja lämmitykselle, onko se ok? Eli kummassakin on 25min.
3. Katso mun toisiksi ylimmäinen kuva, siellä on käppyrät BT2, BT3, BT10 ja BT11 (tilanne loppuu 7 tammikuuta).
2. Ihan ok.
3. Näyttää kone jauhavan täysillä ja vastuksia tulee avuksi 1kW pykälissä. Minusta normaalia.
-
Sinulla on käytössä ohjelma 7113v3, joka "röpöttää" ainakin BT2 mittausta. PUHDAS ULKONÄKÖSEIKKA !
Versiossa 7113v.5 tuo korjaantui ainakin täällä.
-
Kiitoksia vastauksista. Eli jos ei tässä suurempaa hätää, niin seuraillaan tilannetta ja otetaan taas dataa muutaman päivän/viikon päästä. Sen verran vielä, että mulla kiertovesipumpun nopeus-valikossa kaikki ok (valikko 5.1.11). Mulla on valikossa seuraavat asetukset. Tarviiko asetuksia muuttaa?
lämmitys, auto --> kyllä
nop. odotustilassa --> 100%
käyttövesi, auto --> kyllä
korkein sallittu nopeus --> 100%
ps. niin ja mullahan on ulkoinen vesipumppu patterilinjassa, toinen autotallissa sekä kolmas on ECS40 pumpulla talon pesu ja kodinhoitohuoneessa.
-
Kiitoksia vastauksista. Eli jos ei tässä suurempaa hätää, niin seuraillaan tilannetta ja otetaan taas dataa muutaman päivän/viikon päästä. Sen verran vielä, että mulla kiertovesipumpun nopeus-valikossa kaikki ok (valikko 5.1.11). Mulla on valikossa seuraavat asetukset. Tarviiko asetuksia muuttaa?
lämmitys, auto --> kyllä
nop. odotustilassa --> 100%
käyttövesi, auto --> kyllä
korkein sallittu nopeus --> 100%
ps. niin ja mullahan on ulkoinen vesipumppu patterilinjassa, toinen autotallissa sekä kolmas on ECS40 pumpulla talon pesu ja kodinhoitohuoneessa.
Pumppuja siis piisaa ... Laittaisin odotustilan nopeuden 10%:iin, nyt tärvää energiaa hukkaan.
-
Pumppuja siis piisaa ... Laittaisin odotustilan nopeuden 10%:iin, nyt tärvää energiaa hukkaan.
Laitoin odotustilan 100% --> 10%. Ei mennyt aikaakaan kun Nibe juntturaan ja naamataulun valo punaiseksi.
Äkkiä säätämään odotustilan pumppuun 50%. Sen jälkeen koneesta virrat pois ja uudelleen päälle. Saas nähdä kuinka käy (toivottavasti ei mee vikatilaan). Miks ihmeessä kone noin sekosi?
(http://i38.photobucket.com/albums/e117/Buikki/Nibe%20F1245-10R/100117_zps7ewpy07n.jpg) (http://s38.photobucket.com/user/Buikki/media/Nibe%20F1245-10R/100117_zps7ewpy07n.jpg.html)
-
Laitoin odotustilan 100% --> 10%. Ei mennyt aikaakaan kun Nibe juntturaan ja naamataulun valo punaiseksi.
Äkkiä säätämään odotustilan pumppuun 50%. Sen jälkeen koneesta virrat pois ja uudelleen päälle. Saas nähdä kuinka käy (toivottavasti ei mee vikatilaan). Miks ihmeessä kone noin sekosi?
Ei sen noin pienestä pitäisi pillastua ;) Ja melkoisen litanian virheitäkin pukkasi.
Olisikohan vaan sattumasta kyse?
Sehän selviää kokeilemalla uudelleen.
Näytit vaihtaneen softaversionkin.
-
Haiskahtaa korttivialta tai lattakaapelin huonolta kontaktilta. Eikai kaikki anturit voisi yhtäaikaa mennä pimeäksi.
-
4. Mulla on tuossa 4-5 vuorokauden aikana Nibe käyttänyt logintutkijan mukaan 37,8 kWh, niin tarkoittaako se sitä että Nibe on käyttänyt yhteensä suoraa sähkö/rahaa 5,1€ (0,136x37,8)?
Eli että Nibe on joskus käyttänyt 1 kW per h ja joskus 4 kW per h, mutta kokonaiskulutus lisäsähkölle on tuona aikana ollut tuo mainittu 37,8kW´?
Tuo onkin hieman epäselvästi kuvattu, kyseessä on lisäyksen teho eli sen lisäsähkövastuksen. Mukana ei siis ole kompressorit, pumput, ja muu elektroniikka. Tarkempaan maalämpöpumpun energiankäyttöön lienee paras hommata ulkoinen kulutusmittari sähkönsyöttöön.
-
Terve
Täällä ollut muutamilla ongelmia kylmien huoneiden kanssa. Itselläkin kaksi kauimmaista makkaria nolla kelillä n.3 astetta viileämpiä kuin muut huoneet. Kovalla pakkasella ero vielä suurenee. Olen noita virtauksia seurannut ja mielestäni kv-pumppu automaatilla kierrättää liian hitailla nopeuksilla. Alkuun n.60% ja tiputtaa sitten n.40%:tiin. nyt kokeilussa kv-pumppu 65% lämmityksen aikana ja 30% huilissa. Kannattaisiko nostaa tuota huili nopeutta? Kun laitoin kv-pumpun 65%:tiin niin meno/tulo tippui n. 5,5 asteeseen. Automaatilla oli 7 astetta.Olen aika perilla miten jakotukeilta säädän virtauksia ja niissä on ne virtausmittarit niin suhteellisen helppoa säätää. Tietenkin lämpöä nostamalla ja pienentämällä muiden huoneiden lämpötilää tilanne varmaan muuttuisi. kaikki termarit on auki ja muualla lämpö nyt n. 22 astetta. Hyviä vinkkejä kaivataan!
-
Terve
Täällä ollut muutamilla ongelmia kylmien huoneiden kanssa. Itselläkin kaksi kauimmaista makkaria nolla kelillä n.3 astetta viileämpiä kuin muut huoneet. Kovalla pakkasella ero vielä suurenee. Olen noita virtauksia seurannut ja mielestäni kv-pumppu automaatilla kierrättää liian hitailla nopeuksilla. Alkuun n.60% ja tiputtaa sitten n.40%:tiin. nyt kokeilussa kv-pumppu 65% lämmityksen aikana ja 30% huilissa. Kannattaisiko nostaa tuota huili nopeutta? Kun laitoin kv-pumpun 65%:tiin niin meno/tulo tippui n. 5,5 asteeseen. Automaatilla oli 7 astetta.Olen aika perilla miten jakotukeilta säädän virtauksia ja niissä on ne virtausmittarit niin suhteellisen helppoa säätää. Tietenkin lämpöä nostamalla ja pienentämällä muiden huoneiden lämpötilää tilanne varmaan muuttuisi. kaikki termarit on auki ja muualla lämpö nyt n. 22 astetta. Hyviä vinkkejä kaivataan!
Mitenkään mahdollista laittaa lämmitysverkoston pumppu jatkuvaan käyntiin, esim 60%, siis ei automaattikäyntiin? (Itsellä tosiaan 700L:n varaajan kautta oma shunttipumppu, ottaa n.20W)
-
Kahden kauimmaisen makkarin virtausta voisi suurentaa, jos vain mahdollista.
Siihen kiertovesipumppuun voisi kokeilla sellaistakin että lämmitystilassa tuo n.60%-55% ja taukotilan nopeus voisi olla vaikkapa 100%. Luulisi lämpö sillä nopeudella menevän myös kauimmaiseen nurkkaan.
-
Kommenttia taannoiseen lauhdutinpumppuni kierrosnopeuteen,
olen nyt viikon? ajellut pumpun vakionopeudella 40% ja huonelämpötila on noussut melko selvästi. Tänä aamuna oli 22C mitarissa joka on ulkoseinän lähellä. Koskaan aiemmin ei ole ollut 22C tai yli talvella ilman auringon paistetta tai suurta vierasmäärää. Normaalisti mittarissa on ollut 20,5C.
Laskin ensin käyrän 8/-2 --> 8/-1 ja sitten 6/0 joka laskee menovettä -8C lämpötilassa noin kokonaisuudessaan 4 astetta. Saa nähdä mikä käyrä nyt pitää hakea sopivaksi. Joka tapauksessa aiemmin käytössä ollut 8/-2 ja myös 8/-1 nostivat selvästi lämpötilaa kun pumpun vauhtia olen rukannut ylöspäin.
-
Eikös patteriverkossa kannata ajaa niin kovalla kierrolla kun korva sallii, eli ettei kohise. Tällöinhän patterit ovat ylhäältä alas tasalämpöiset eli tehot maksimaaliset suhteessa veden lämpötilaan. Joskus lämpökameralla kuvaillut pattereitakin ja joissain vain ylin kymmenen senttiä on lämmin. Taitaa pumpunkin hyötysuhde parantua kun saa ajella vilpoisemmalla vedellä.
Eipä sillä, kyllä lattialämmityskin näyttää lämpökameralla epätasaisemmalta jos ajelee liian hiljaa.
-
Eikös patteriverkossa kannata ajaa niin kovalla kierrolla kun korva sallii, eli ettei kohise. Tällöinhän patterit ovat ylhäältä alas tasalämpöiset eli tehot maksimaaliset suhteessa veden lämpötilaan. Joskus lämpökameralla kuvaillut pattereitakin ja joissain vain ylin kymmenen senttiä on lämmin. Taitaa pumpunkin hyötysuhde parantua kun saa ajella vilpoisemmalla vedellä.
Eipä sillä, kyllä lattialämmityskin näyttää lämpökameralla epätasaisemmalta jos ajelee liian hiljaa.
Ei puhuttu nyt patteriverkon pumpusta vaan koneen sisäisestä pumpusta. Mulla 4-putkikytkentä ja lisäksi ulkoinen, muistaakseni Wilo, kiertovesipumppu. Aiemmin mulla oli pumpun automaatilla AINA sisäinen pumppu 1% teholla, haki dT 7-8K lauhduttimelle.
BT25 anturikin sain kaverilta, ei vielä asennettu.
-
Laskin ensin käyrän 8/-2 --> 8/-1 ja sitten 6/0 joka laskee menovettä -8C lämpötilassa noin kokonaisuudessaan 4 astetta. Saa nähdä mikä käyrä nyt pitää hakea sopivaksi. Joka tapauksessa aiemmin käytössä ollut 8/-2 ja myös 8/-1 nostivat selvästi lämpötilaa kun pumpun vauhtia olen rukannut ylöspäin.
Hyvä merkki että käyrää pystyy laskemaan alaspäin. Täällä patteritalossa taitaa olla 3/+7 tai 3/+6. Eli on siinä varaa muuttaa tarpeen mukaan.
bt25-anturin kun saa laitettua pattereiden menoputkeen, niin saa pysäyttää niben sisäisen pumpun kokonaan. 1% nopeus sotkee puskurivaraajan kerrostumat.
-
bt25-anturin kun saa laitettua pattereiden menoputkeen, niin saa pysäyttää niben sisäisen pumpun kokonaan. 1% nopeus sotkee puskurivaraajan kerrostumat.
Miksi? Eikö sisäinen pumppu joka tapauksessa ole pelissä kun se koittaa hakea sopivaa deltaa lauhduttimella?
-
Niin siis pois päältä vain taukotilassa. Lämmityksen aikana tietysti päällä. Koska ei sitä edes saa kokonaan pois päältä.
-
Niin siis pois päältä vain taukotilassa. Lämmityksen aikana tietysti päällä. Koska ei sitä edes saa kokonaan pois päältä.
Taukotilan nopeus kai pitäisi olla 1% tai pois? Ihmettelenkin miksi asetusarvo on tauolla 15%? Sehän vatkaa turhaan kerrostuman pois?
-
Taukotilan nopeus kai pitäisi olla 1% tai pois? Ihmettelenkin miksi asetusarvo on tauolla 15%? Sehän vatkaa turhaan kerrostuman pois?
Joo. Taukotilassa olisi hyvä olla kokonaan pois. Mutta täytyy olla ensin se bt25-menolämpötila-anturi kiinni. Muuten nibe ei saa mistään sitä tarvittavaa lämpötilatietoa (jos sisäinen pumppu on off-asennossa taukotilassa).
Täällä ei ole sitä ulkoista kiertovesipumppua ollenkaan. Eli läpivirtaava iso puskuri, bt25-anturi on. Sisäinen pumppu on täysillä III-nopeudella.
Vanhassa nibe 1217 pumpussa ei ole sitä bt25-anturi mahdollisuutta. Niin otin sen sisäisen anturin irti koneesta ja siirsin sen sinne puskurin jälkeen pattereille/lattialämmitykselle menevään putkeen. Käyttövedelle on oma mittaus, niin kone toimii. Paluu anturin siirsin taas mittaamaan kuumakaasun lämpötilaa. (A) asetus, niin saa kuumakaasut nousta korkealle ja kone toimii silti. Perus lämpömittarissa loppui asteikko kun kuumakaasu menee johonkin 85 C asti. Tuossa vanhassa 1217 pumpussa oli vain kuumakaasun lämpömittarin tyhjä anturitasku siinä kuumakaasun putkessa. Johto menee vain siitä kotelon tiivisteen välistä sinne "kompressorin laatikkoon" sisälle.
Niin se 1% nopeus voisi olla siksi huono kun kylmä vesi otetaan pohjalta ja siirretään ylös. Jos nopeus on isompi, niin koko puskurivaraajan vesi sekoittuu paremmin "kuumaksi". Tuollainen juttu ainakin tuli siitä pumpun nopeudesta mieleen. Eli periaatteessa puskurivaraajan tilavuus pienenee jos nopeus on taukotilassa 1%. Tiedä sitten menikö oikein vai ei :)
-
Kommenttia taannoiseen lauhdutinpumppuni kierrosnopeuteen,
olen nyt viikon? ajellut pumpun vakionopeudella 40% ja huonelämpötila on noussut melko selvästi. Tänä aamuna oli 22C mitarissa joka on ulkoseinän lähellä. Koskaan aiemmin ei ole ollut 22C tai yli talvella ilman auringon paistetta tai suurta vierasmäärää. Normaalisti mittarissa on ollut 20,5C.
Tuohon lämpötilan nousemiseen 1.5 asteella ei taida olla kuin yksi selitys? Eli 40% taukotilan nopeudella puskurivaraajasta meneekin pattereille kuumempaa vettä kun aiemmin 1% nopeudella? Toki se lämmitystilan 40% varmaan vaikuttaa myös osansa tuon taukotilan lisäksi.
Nyt asteminuuttien laskenta menee niben läpi. BT25-anturin kanssa asteminuutit lasketaan tarkemmin siitä oikeasta lämpötilasta joka menee pattereille tai lattiaan. Itsellä tuli ainakin selkeä parannus tuon bt25-anturin kanssa. Asteminuutit sai myös säätää eri lailla. Mulla oli niin että asteminuutteja sai vähän laittaa pienemmälle, kun laittoi tuon anturin. Mutta säätö selviää sitten kun saat anturin käyttöön. Taisin itse laittaa vähän piitahnaa, teippiä, lämpöeristettä ja sitten vielä tiiviisti teippiä päälle.
-
tossa alle vuorokauden data. Osaisko joku tulkita onko kaikki ok. Laitan vähän pitempää dataa kunhan saan kerättyä( ja jos onnistun saamaan tämänkin tänne ;). Tässä joutuu opettelemaan tietokoneenkin käytön samalla kun yrittää ymmärtää jotain tuosta maalämpöpumpusta!!
-
Tuohon lämpötilan nousemiseen 1.5 asteella ei taida olla kuin yksi selitys? Eli 40% taukotilan nopeudella puskurivaraajasta meneekin pattereille kuumempaa vettä kun aiemmin 1% nopeudella? Toki se lämmitystilan 40% varmaan vaikuttaa myös osansa tuon taukotilan lisäksi.
Eikun 40% on mulla nyt nopeus pumpun käydessä ja 15% tauolla. Aiemmin oli AUTO-asennossa käynnissä ja silloin sisäinen pumppu hiihteli aina käydessä 1% nopeudella.
Edit: taukonopeus onkin 5%
Nyt käyrä on jo 6/-1 eli -5C pyyntiä vähemmän kuin aiemmin ja silti sisällä lähes 22C. Aiemmin ihmettelin sitä miksi käyrän säätö on hyvin tunnoton nostamaan sisälämpötilaa edes pidemmällä odottelulla. Ehkä ulkoinen pumppu veti paluuta menolinjaa tai muuten sekoitti varaajan. Pattereille meni monesti 43-44C vesi vaikka kone hakkasi jotain 48-50C kovemmilla pakkasilla. Mittaus menolinjasta/pattereilta infrapunamittarilla.
-
tossa alle vuorokauden data. Osaisko joku tulkita onko kaikki ok. Laitan vähän pitempää dataa kunhan saan kerättyä( ja jos onnistun saamaan tämänkin tänne ;). Tässä joutuu opettelemaan tietokoneenkin käytön samalla kun yrittää ymmärtää jotain tuosta maalämpöpumpusta!!
Lattialämmitystalo. Lämmityksen ja keruun delta kohdallaan.
Käynnistyksiä pikkupakkasella noin 16 kpl / vuorokausi.
Pumpun teho tulee riittämään.
Keruun lämpötilat hyvät.
Oikein hyvältä näyttää.
-
Eikun 40% on mulla nyt nopeus pumpun käydessä ja 15% tauolla. Aiemmin oli AUTO-asennossa käynnissä ja silloin sisäinen pumppu hiihteli aina käydessä 1% nopeudella.
Nyt käyrä on jo 6/-1 eli -5C pyyntiä vähemmän kuin aiemmin ja silti sisällä lähes 22C. Aiemmin ihmettelin sitä miksi käyrän säätö on hyvin tunnoton nostamaan sisälämpötilaa edes pidemmällä odottelulla. Ehkä ulkoinen pumppu veti paluuta menolinjaa tai muuten sekoitti varaajan. Pattereille meni monesti 43-44C vesi vaikka kone hakkasi jotain 48-50C kovemmilla pakkasilla. Mittaus menolinjasta/pattereilta infrapunamittarilla.
Juu. Mulla menikin lukemat väärin. Kyllä se noin varmaan meni aiemmin, kun selitit. Eli kylmempää paluuta sekoittui pattereille menoon.
40% lämmitystilassa näyttää olevan hyvä. Taukotilaa voisi laskea 15% -> 1%. Silloin pumppu ei niin paljon sekoittaisi puskurissa olevaa kuumaa vettä.
-
Uuden softan laatamisen jälkeen. Tuli laitettua tikku kiinni koneeseen ensimmäistä kertaa ja otettua dataa näkyviin. Ja eihän tuo aivan säädöissä ilmeisesti ollut. Ja samalla tuli huomio, että bt25 anturi puuttuu ja lähti tilaukseen. Ilmeisesti kannattaa anturi laittaa ensin kiinni ja sen jälkee säätää konetta.
-
Uuden softan laatamisen jälkeen. Tuli laitettua tikku kiinni koneeseen ensimmäistä kertaa ja otettua dataa näkyviin. Ja eihän tuo aivan säädöissä ilmeisesti ollut. Ja samalla tuli huomio, että bt25 anturi puuttuu ja lähti tilaukseen. Ilmeisesti kannattaa anturi laittaa ensin kiinni ja sen jälkee säätää konetta.
Lämmitysveden delta ihan liian iso.
Onko kone automaatilla ?
Jos ei, niin mikä on pumpun nopeus?
Käyntijakson pituus todella pieni ollakseen noin iso talo, kun luultavasti vesitilavuutta järjestelmässä piisaa.
Mikä on käynnistyksen asteminuuttiarvo?
-
Lämmitysveden delta ihan liian iso.
Onko kone automaatilla ?
Jos ei, niin mikä on pumpun nopeus?
Käyntijakson pituus todella pieni ollakseen noin iso talo, kun luultavasti vesitilavuutta järjestelmässä piisaa.
Mikä on käynnistyksen asteminuuttiarvo?
Automaatilla oli testijaksolla max nopeus asetettu 60. Kun nostaa heti nopeuden 100 ja melkoinen kohina tuvassa.
Ennen puskurivaraajan asennusta sain deltan kohdilleen, mutta nyt ei millään. Voiko johtua tästä anturin puuttumisesta.
Asteminuutit oli 130 muutin sen nyt 180 asteeseen.
-
Automaatilla oli testijaksolla max nopeus asetettu 60. Kun nostaa heti nopeuden 100 ja melkoinen kohina tuvassa.
Ennen puskurivaraajan asennusta sain deltan kohdilleen, mutta nyt ei millään. Voiko johtua tästä anturin puuttumisesta.
Asteminuutit oli 130 muutin sen nyt 180 asteeseen.
Jostain siis "ahistaa" ja jos tilanne on ollut kunnossa ennen puskurivaraajan asennusta, niin katseet kohdistuu siihen ja sen kytkentään piirissä.
Piirrätkö kuvan asennuksesta, ettei tarvitse arvuutella.
EDIT: Sanallisellakin selityksellä voi aloittaa.
Asteminuutteja säätelemällä tätä tuskin saa kuntoon.
Koneenkaan mielestä tilanne ei ole kunnossa, kun pyrkii ajamaan sataa lj-pumpulla.
-
Jostain siis "ahistaa" ja jos tilanne on ollut kunnossa ennen puskurivaraajan asennusta, niin katseet kohdistuu siihen ja sen kytkentään piirissä.
Piirrätkö kuvan asennuksesta, ettei tarvitse arvuutella.
EDIT: Sanallisellakin selityksellä voi aloittaa.
Asteminuutteja säätelemällä tätä tuskin saa kuntoon.
Koneenkaan mielestä tilanne ei ole kunnossa, kun pyrkii ajamaan sataa lj-pumpulla.
Piirosta en saa tähän mutta.
Pumpulta patterin meno puskuri varaajan päälle ja puskurin alta jatkaa matkaa kiertoon.
-
Jos ennen asennusta on ollut kunnossa ja nyt kierrossa häikkää, niin onko jossain väärässä paikassa vaan ilmaa haittaamassa kiertoa? Jos vaikka puskurissa on huipulla ilmaa, niin voisiko tuolla kytkennällä haitata kiertoa?
-
... Voiko johtua tästä anturin puuttumisesta.
Ei johdu.
-
olen nyt viikon? ajellut pumpun vakionopeudella 40% ja huonelämpötila on noussut melko selvästi. Tänä aamuna oli 22C mitarissa joka on ulkoseinän lähellä. Koskaan aiemmin ei ole ollut 22C tai yli talvella ilman auringon paistetta tai suurta vierasmäärää. Normaalisti mittarissa on ollut 20,5C.
Laskin ensin käyrän 8/-2 --> 8/-1 ja sitten 6/0 joka laskee menovettä -8C lämpötilassa noin kokonaisuudessaan 4 astetta. Saa nähdä mikä käyrä nyt pitää hakea sopivaksi. Joka tapauksessa aiemmin käytössä ollut 8/-2 ja myös 8/-1 nostivat selvästi lämpötilaa kun pumpun vauhtia olen rukannut ylöspäin.
Laitan kommenttia omaan postaukseen sillä kokonaisuuden toiminta on noussut todella paljon ja hyväksi. Aiemmin on jostain syystä sisälämmöt seilanneet ja sisälämpö ollut tunnoton säätymään käyrästä riippumatta ylöspäin.
Nyt kun sisäinen pumppu käy 40% niin sisälämmöt on paljon korkeammat paljon pienemmällä käyrällä ja menovedellä. Sisälämmöt on aina yli 21C kun aiemmin ne droppaili 19,5C luokkaan riippuen käyttövesijaksoista ja asteminuuteista.
Saa nähdä miten tämä vaikuttaa lämpöpumpun toimintaan kun tulee rajahetket eli -20C kelit. Talon lämmönkulutushan ei muutu, mutta nyt verkostoon saadaan "helpommin" tarvittavat vesi. Käyrää on ehkä mahdollista laskea 5/0 tasolle vielä koska yli 22C sisälämpöä en halua edes.
Vinkkinä vaan muille jos on 4-putki kytkentä ja sisäinen pumppu automaatilla.
-
7740R4:a näyttäisi olevan bugi tai ajatusvirhe legionellalogiikassa. Tämä on käynyt aiemminkin, mutta silloin en saanut näin hyvää kuvaa asiasta. Tänään olemme saaneet nauttia vatsataudista joten tarkkailulle on jäänyt oivaa aikaa.
Lapsi meni suihkuun melko ajoissa, n. klo 18. Samalla oli legionellan käristyspäivä. 18:55 ylittyi 58C paluun raja ja käristystä jatkettiin pelkällä sähköllä. Kun legionellan häätöraja saavutettiin klo 19:19, lisäsähköt lyötiin pois ja jatkettiin talon lämmitystä kompuralla kunnes klo 19:56 toinen lapsi sai Niben tekemään käyttövettä mutta pelkällä sähköllä ilman mitään näkyvää syytä!
Talon lämmitystä sitten kyllä jatkettiin kompuralla taas klo 20:18 lähtien.
-
7740R4:a näyttäisi olevan bugi tai ajatusvirhe legionellalogiikassa.
Niinpä näyttäisi...
Johtuisikohan tuo ajatuksesta/vaatimuksesta, että häätölämmöt täytyy olla lämpötilarajan yli tietyn ajan (x h) ja jos sen lämpötilan aikaansaamiseksi on tarvittu sähkövastuksia, niin niillä sitten jatketaan. Eli turha vaivata kompuraa, kun sillä ei ole ennenkään puhti riittänyt loppuun asti ;)
-
Johtuisikohan tuo ajatuksesta/vaatimuksesta, että häätölämmöt täytyy olla lämpötilarajan yli tietyn ajan (x h) ja jos sen lämpötilan aikaansaamiseksi on tarvittu sähkövastuksia, niin niillä sitten jatketaan. Eli turha vaivata kompuraa, kun sillä ei ole ennenkään puhti riittänyt loppuun asti ;)
Tätä just mietin itsekin mutta unohtui kirjoitella. Eli suodatusaika esim 1h jonka sisällä legionellarajalle mennään uudelleen jos putoaa alle. Tätä vaan ei tue se seikka että kone lopetti KV:n teon 45C:ssa joka on normaali katkaisulämpötila, legionellan ollessa 55C.
Jos taasen häly 163:lla (korkea tulo) on pitkä suodatusaika, ei kaiketi legionellan jälkeinen lämmityskään olisi kompuraa herättänyt.
Luotetaan siihen että lukevat Nibellä tätä ketjua herkällä silmällä! :D
-
Tätä just mietin itsekin mutta unohtui kirjoitella. Eli suodatusaika esim 1h jonka sisällä legionellarajalle mennään uudelleen jos putoaa alle. Tätä vaan ei tue se seikka että kone lopetti KV:n teon 45C:ssa joka on normaali katkaisulämpötila, legionellan ollessa 55C.
Jos taasen häly 163:lla (korkea tulo) on pitkä suodatusaika, ei kaiketi legionellan jälkeinen lämmityskään olisi kompuraa herättänyt.
Luotetaan siihen että lukevat Nibellä tätä ketjua herkällä silmällä! :D
Toivotaan..
Jos bugi onkin, että ajan tuo huomioi mutta tavoitelämpötila menee mönkään ;)
-
Jostain siis "ahistaa" ja jos tilanne on ollut kunnossa ennen puskurivaraajan asennusta, niin katseet kohdistuu siihen ja sen kytkentään piirissä.
Piirrätkö kuvan asennuksesta, ettei tarvitse arvuutella.
EDIT: Sanallisellakin selityksellä voi aloittaa.
Asteminuutteja säätelemällä tätä tuskin saa kuntoon.
Koneenkaan mielestä tilanne ei ole kunnossa, kun pyrkii ajamaan sataa lj-pumpulla.
Jep, tullut kokeiltua pumpussa erilaisia asetuksia. Ja asennettua bt25 anturi kiinni.(Näyttää muutaman asteen eron bt2 verrattuna).
Vielä, kun keksisi mitä kokeilisi tuohon ettei kiertopumppu pyrkisi menemään 100% automaatilla. Tällä hetkellä rajoitettu 60%. Pysyy kohina kohtuullisena. Patterit kokeiltu ilmata ja neulat koputeltu. Patterit kyllä lämpenevät yläkerrassakin. Voiko olla, että pumpun oma kiertovesipumppu ei jaksaisi kierrättää vettä talossa? Eli pitäisikö olla ulkoinen kiertovesipumppu? Vai onko jossain vaan ilmaa vielä? Painetta kokeilin myös nostaa, mutta sillä ei merkitystä tähän.
-
Jep, tullut kokeiltua pumpussa erilaisia asetuksia. Ja asennettua bt25 anturi kiinni.(Näyttää muutaman asteen eron bt2 verrattuna).
Vielä, kun keksisi mitä kokeilisi tuohon ettei kiertopumppu pyrkisi menemään 100% automaatilla. Tällä hetkellä rajoitettu 60%. Pysyy kohina kohtuullisena. Patterit kokeiltu ilmata ja neulat koputeltu. Patterit kyllä lämpenevät yläkerrassakin. Voiko olla, että pumpun oma kiertovesipumppu ei jaksaisi kierrättää vettä talossa? Eli pitäisikö olla ulkoinen kiertovesipumppu? Vai onko jossain vaan ilmaa vielä? Painetta kokeilin myös nostaa, mutta sillä ei merkitystä tähän.
Täällä myös BT25 näytti aiemmin n. 3C eroa BT2:een.
Sitten laitoin anturin piitahnalla putkeen ja muutenkin parantelin alkuperäistä asennusta, niin ero pieneni alle 1C, joka minusta on riittävä.
Ja on normaalia että BT25 näyttää alle BT2:n ja nousee esim. 5 min. viiveellä.
Hyvinkin mahdollista, että Niben sisäinen pumppu ei riitä.
Täällä on ulkoinen pumppu, joka II:lla ja sisäisen pumpun nopeudella 30% tuottaa koneen yli deltan n. 7C. Näin kohina on siedettävä.
Otin kokeeksi ulkoisen pumpun "tepselin" irti ja konedelta nousi reilu 3C.
Mittaukset heittää aina jonkin verran, niin oletko mitannut putkista esim. ir - mittarilla vertailuarvot?
Tai oletko itse kalibroinut mittaukset ajamalla lj-pumppua 100%:lla kun kone ei käy.
Siitä näkee kuinka paljon mittaukset (BT2, BT3, BT12, BT25) keskenään heittää.
Lokinutkijan laskenta olettaa mittaukset virheettömiksi.
Laitatko uuden lokin tänne, niin katsellaan löytyykö siitä jotain.
-
Tervehdys,
Pumppu pyörinyt kohta viisi kuukautta uudessa talossa. Joulukuussa oli ongelmaa, mutta siitä selvittiin roskasihdin putsauksella. Sen jälkeen hyrissyt menemään ja lämpöäkin riittänyt.
Talossa reilut 20 astetta lämmintä, pumpun lisäksi takka/leivinuuni lämpenee suunnilleen kahden päivän välein ja puukiuas 2-4 kertaa viikossa. Makkareissa (4kpl) ja tuvassa (1kpl) termareita. Miettinyt et nuo vois ottaa melkein pois käytöstä(säätää täysille), mutta ei ole vielä uskaltanut lähteä värkkäämään..
Ohessa muutamia logeja pakattuina. Kommentteja? Ainakin kaivosta on vielä saatu lämmöt, ei edes loppiaisen pakkasilla -34 ottanut vastuksia käyttöön. Tosin pumppu hörisi suurimman osan ajasta..
Kylmänähän kaivo käy oikeastaan kokoajan, mutta sille ei taida tässä välissä mitään voida..
Yksi logi on helmikuun lämpimiltä keleiltä.
Niin ja miten voi tuolla logitutkijalla tutkia esim koko kuukauden arvot kerralla?
Tupi
-
Hyvin toimii.
Kaivo on vähän viileä, mutta ei vielä mitään hätää.
Seuraile rauhassa ja nauti maalämmöstä.
Hätäkatkaisuraja tulee vasta sitten, kun kaivoon lähtee -9C lämpöistä nestettä.
Siihen on vielä matkaa monta astetta.
-
Niin ja miten voi tuolla logitutkijalla tutkia esim koko kuukauden arvot kerralla?
Laitan kaikki lokit yhteen hakemistoon ja sieltä kopioin ne kk-tiedostoon, jonka sitten LOGINTUTKIJA lukee ja vie vaikka tietokantaankin.
Komento jota käytän ajojonosta on muotoa:
copy 1702*.log 2017-02.txt
Tuota voi käyttää Command Promptistakin suoraan.
Varmasti muitakin tapoja on, mutta tämän osaan ja toimii ;)
-
No nythän se koko kuukauden sieppaus onnistui..
Liitteenä tammi- ja helmikuun logitutkijan kuvakaappaus.
Niin ja pystyykös tuosta nyt jotenki laskee suunnilleen pumpun käyttämän sähkön? Ei ole erillistä mittaria mutta olisi kiva saada selkoa paljonko menee lämmitykseen sähköä..
-
Dt -lämmönkeruupiiri on turhan iso, keskiarvo 4,9 astetta.
Oletko puhdistanut keruupiirin roskasihdin?
Pienikin määrä roskaa saattaa aiheuttaa Dt :n nousua.
-
...Niin ja pystyykös tuosta nyt jotenki laskee suunnilleen pumpun käyttämän sähkön? Ei ole erillistä mittaria mutta olisi kiva saada selkoa paljonko menee lämmitykseen sähköä..
Täälläkään ei ole kulutusmittaria, mutta olen ottanut manuaalista "keskiottotehon" ja kertonut käyntituntimäärällä.
Menetelmä on riittänyt kotitarpeisiin ;)
Otan noin kerran kuussa käynti- ja käynnistysmäärät Niben laskureista.
Niistä lasken pidemmän ajan tunnusluvut.
Exceli osaa homman hyvin vaikka en muistaisi ihan kuun vaihteessa hakea lukemia.
-
Dt -lämmönkeruupiiri on turhan iso, keskiarvo 4,9 astetta.
Oletko puhdistanut keruupiirin roskasihdin?
Pienikin määrä roskaa saattaa aiheuttaa Dt :n nousua.
Tammikuun ja helmikuun keruudelta heittää 1C ... tuo on outoa.
Saattaa tuo syvä kaivo aiheuttaa tuon runsaahkon deltan.
Toki puhdistaminen on hyvä tehdä ja keruun kalibrointi (jos ei ole tehty).
-
Jeps. Aukaisin roskasihdin ja tukossahan tuo taas oli. Nyt putsattu.
Laitetaan liitteeksi kuva kunhan saan näprättyä puhelimella sen sopivaan kokoon..
-
Hyvä esimerkki siitä, että kannattaa silloin tällöin katsoa kuinka kone käy.
Varsinkin kun käytössä helpot ja hyvät työkalut (loggaus Nibessa + oivallinen LOGINTUTKIJA).
-
Tulipa tännekin tehtyä tunnus vaikka jo useamman vuoden täällä tullut luettua kaikenlaista. Tammi ja helmikuussa saatiin kokea muutamia kunnon pakkaspäiviä ja näin jälkikäteen näyttäsi, että keskilämpötilakin oli suhteellisen sama, 0,5C ero. Tammikuussa tuli poltettua muutama pesällinen puita kun oli kovimmat pakkaset, mutta muuten ei olleenkaan. Helmikuussa tuli poltettua joka toinen päivä ja halusin nähdä vaikutuksen maalämpöön. Helmikuun ollessa kylmempi vaikutti takan polttaminen vähentämällä käynnistys kertoja 1,6 kappaleella keskimäärin päivässä. Takan polttaminen vaikutti sähkönkulutukseen alentavasti noin 90-100kwh:lla helmikuussa(otettu huomioon 31 päivää vs 28) ei ole tarkka, koska ei ole omaa mittaria maalämmöllä. Kokeen ajoin firmware v7113R3 vaikka logintutkija näyttää uudempaa helmikuun osalta, mutta päivitin version uudempaan v7740R4 helmikuun viimeisenä päivänä. Takan polttaminen alentaa talvenaikana sähkönkulutusta varmaan sen 400-600kwh jos säännöllisesti lämmittäisi. Mutta jos vahingossa lämmität takan ja seuraavana päivänä on nollakeli huomaa sen heti lattian lämpötilassa ja asumismukavuudessa.
-
Jotkut varmaan huomasi, että tammikuussa jossain kohtaa käyttövesi alkanut loppumaan. Syy siihenkin ollu seitsemän ihmisen saunominen ja sit nibe alkanu keittää lattiaa. Ongelmasta varmaan pääsee eroon asentamalla prioriteetista että 40min vettä ja 20min lämmitystä? Oikeastaan ensimmäinen kerta kun näin on päässyt käymään, johtuen juuri talviajasta jolloin myös lämmitetään taloakin. Kesällä ei mitään ongelmia jos ihmisiä saunoo paljon. Tuntuu vaan tyhmältä jos laite ei huomaa itse, että esim kv alalämpö tippuu 25C astetta lyhyessä ajassa ja on varmaan vahva signaali siitä, että vettä kuluu paljon sillä hetkellä.. Laitetaan vielä kuva kuinka paljon täällä irtoaa maasta lämpöä. Harmi ettei dataa ole enempää.
-
Ohessa logidataa puolelta kuulta, tuon roskasihdin puhdistuksen jälkeen. Edelleen keruuDelta -4.2, mitähän tuolle voisi tehdä vai tartteeko tehä mittään? Eli pitäiskö olla huolissaan jostain? KAivohan on muutenkin kylmä (ja syvä), niin vaikuttaako se?
-
Itse en olisi huolissaan. Sulla näyttäisi olevan n.8 tuntia lämmitystä ja n.1 tunti käyttövettä vurokaudessa. Käyttövettä tehdään pienemmällä deltalla ja lattialämmityksessä on suuri deltta. 8:1 antaa jo väkisin suuremman deltan muhin kohteisiin nähden. Täällä suhde on suunnilleen 3:1 vuorokaudessa ja delta -3,5C. Kesällähän tuo delta nousee ainakin täällä väkisin yli viiden. Itse laittaisin käyrään maksimi arvon 35C jolloin max pyynti olisi tuo. Lattiaan kuitenkin menee tuollakin yli 40 asteista kovimmilla pakkasilla, mikä omasta mielestäni on vähän turhan korkea lattialämmityksessä.
-
... Ongelmasta varmaan pääsee eroon asentamalla prioriteetista että 40min vettä ja 20min lämmitystä? ...
Tai laittamalla KV-tilaksi "luxus" tällaisissa tilanteissa.
-
Ohessa logidataa puolelta kuulta, tuon roskasihdin puhdistuksen jälkeen. Edelleen keruuDelta -4.2, mitähän tuolle voisi tehdä vai tartteeko tehä mittään? Eli pitäiskö olla huolissaan jostain? KAivohan on muutenkin kylmä (ja syvä), niin vaikuttaako se?
Eikös tammikuussa ollut delta -3,9C, niin siihen luulisi pääsevän.
En tuosta kuitenkaan huolissani olisi.
-
Tämmöstä dataa edelliseltä 3kk:lta. Vantaa 135m2 Nibe 1245-8. 165m kaivo.
https://drive.google.com/file/d/0B7EwhtYRiDpAdUtQRWQ3VXc1SFk/view?usp=drivesdk
Onko mulla vähän kylmä kaivo? Muuta huomioitavaa?
Kiitos, jos jollakin riittää vielä into kommentoida.
-
Tämmöstä dataa edelliseltä 3kk:lta. Vantaa 135m2 Nibe 1245-8. 165m kaivo.
Onko mulla vähän kylmä kaivo? Muuta huomioitavaa?
Kiitos, jos jollakin riittää vielä into kommentoida.
Käyttöveden COP käsittämättömän hyvä. Liekö oikeinkaan?
Ilmeisesti patterikohde?
Eipä tuo mikään kuumakaivo ole, normaali lienee.
-
Patteritalo. Asetuksiin en ole mielestäni kajonnut... Asetuksiin tein ne muutokset jotka logintutkijan asetuksissa vaadittiin. Mistä tuo "väärä" cop voisi muutoin sitten johtua?
Kaipa tässä huolena on nuo pakkasella olevat lukemat... Mutta nyt kun availen muiden vastaavia, niin näyttäähän ne lähes kaikilla olevan saman suuntaisia. Ei se kaivo taida kuitenkaan jäätymässä olla.
Naapurilla on pienemmässä talossa 40 m syvempi kaivo ja sama kone... ja aina yli 4 astetta luoksen lämmöt... Miten on... Mahtaakohan hän koskaan saada takaisin lisämetreistä maksamaansa 1500 euroa (750 kun huomioidaan kotitalousvähennys) pienempänä sähkölaskuja... Eipä se rahallisesti minulle kuulu... Jälkiviisastelua omien ratkaisujen kanssahan tässä harrastetaan.
-
Naapurilla on pienemmässä talossa 40 m syvempi kaivo ja sama kone... ja aina yli 4 astetta luoksen lämmöt... Miten on... Mahtaakohan hän koskaan saada takaisin lisämetreistä maksamaansa 1500 euroa (750 kun huomioidaan kotitalousvähennys) pienempänä sähkölaskuja... Eipä se rahallisesti minulle kuulu... Jälkiviisastelua omien ratkaisujen kanssahan tässä harrastetaan.
Täälläkin tuli vähän extraa kaivoon mutta en ole harmitellut sitä kumminkaan. Käytetty maalämpöpumppu oli 3050€ ja 201 metriä kaivoa 3330€ (=kotitalousvähennyksen kanssa, 26e/m). Kaivon alin tulolämpötila kovilla pakkasilla +2C.
Voihan se olla että takaisinmaksuaika 750 eurolle on erittäin pitkä. Mutta summa nyt ei ole kauhean iso, eli vähän extraa voi maksaa "mielenrauhasta"? Tai puolet 375€ ja 20 metriä.
"Ongelma" tai haitta syvän kaivon kanssa voi joskus tulla siitä virtausvastuksesta. 45mm putki on toki hyvä silloin.
Teillä pumppu näyttäisi olevan ihan hyvissä säädöissä. Käyntiajan pituus on 54 minuuttia, eli taitaa olla juuri sopiva.
-
Patteritalo. Asetuksiin en ole mielestäni kajonnut... Asetuksiin tein ne muutokset jotka logintutkijan asetuksissa vaadittiin. Mistä tuo "väärä" cop voisi muutoin sitten johtua?
Kaipa tässä huolena on nuo pakkasella olevat lukemat... Mutta nyt kun availen muiden vastaavia, niin näyttäähän ne lähes kaikilla olevan saman suuntaisia. Ei se kaivo taida kuitenkaan jäätymässä olla.
Naapurilla on pienemmässä talossa 40 m syvempi kaivo ja sama kone... ja aina yli 4 astetta luoksen lämmöt... Miten on... Mahtaakohan hän koskaan saada takaisin lisämetreistä maksamaansa 1500 euroa (750 kun huomioidaan kotitalousvähennys) pienempänä sähkölaskuja... Eipä se rahallisesti minulle kuulu... Jälkiviisastelua omien ratkaisujen kanssahan tässä harrastetaan.
Tällä KV COP on n. 2,5 ja sinulla yli 4 ... kannattaisko vielä tsekata ne logintutkijan asetukset? ... molempien
Lämmityksenkin COP on epäuskottavan hyvä. Lämmityksen pyynti on n. 40C, niin COP pitäisi olla suuruusluokkaa 4,2.
KAIVOSTA : Täällä kovilla pakkasilla keruulta tuli -3C keruulle meni -6C litkua, mutta sen alemmaksi se ei laskenut.
En tiedä jäätyikö, mutta toimi kuitenkin.
Liitteenä vertailuarvoksi täkäläisen Niben ensimmäinen vuosineljännes.
-
Nyt on samalla datalla COP-arvot korjattu asetuksissa. Asetuksissa oli molemmilla lämpötiloilla pielessä asetus.
-
Naapurilla on pienemmässä talossa 40 m syvempi kaivo ja sama kone... ja aina yli 4 astetta luoksen lämmöt... Miten on... Mahtaakohan hän koskaan saada takaisin lisämetreistä maksamaansa 1500 euroa (750 kun huomioidaan kotitalousvähennys) pienempänä sähkölaskuja... Eipä se rahallisesti minulle kuulu... Jälkiviisastelua omien ratkaisujen kanssahan tässä harrastetaan.
No niin, nyt näyttää luvut uskottavilta.
... tuohon kaivon taloudellisuus kysymykseen....
Foorumilta on jäänyt mieleen nyrkkisääntö +1C keruun lämpötilanousu parantaa COPia 3%.
Päässälaskentaa suuruusluokasta: +2C keruussa aiheuttaa n. +6% COP, niin ostoenergian määrä putoaa n. 6% (esim. 700 -> 660€/v).
Kyllä se joskus itsensä maksaa.
Jos naapurilla on pienempi talo, niin se luultavasti kuluttaakin vähemmän, eli kuormittaa kaivoa vähemmän ja siksi antaa lämpeempää vettä.
Suoraan vertaamisessa on riskinsä.
-
5.1. - 1.4.2017 väliseltä ajalta dataa Etelä-Pohjanmaalta. Tiedot alatunnisteessa, eli siitä näkee mitä kaikkea 10kW Nibellä on perässään. Laitoin tuohon vielä graafin helmikuulta, kun en saanut kolmelta kuukaudelta graafia näkymään. En tiedä onko 1 kk maksimi mitä ohjelma pystyy näyttää?
-
Tiedot alatunnisteessa, eli siitä näkee mitä kaikkea 10kW Nibellä on perässään.
Onko talon neliöt ja kuutiot oikein? Aika matala vanhaksi pohjalaistaloksi.
-
Naapurilla on pienemmässä talossa 40 m syvempi kaivo ja sama kone... ja aina yli 4 astetta luoksen lämmöt... Miten on... Mahtaakohan hän koskaan saada takaisin lisämetreistä maksamaansa 1500 euroa (750 kun huomioidaan kotitalousvähennys) pienempänä sähkölaskuja... Eipä se rahallisesti minulle kuulu... Jälkiviisastelua omien ratkaisujen kanssahan tässä harrastetaan.
Ota myös huomioon että pitemmällä ajalla koneesi käy suuremmalla kuormalla, joka luultavasti johtaa aikaisempaan huoltoon verrattuna naapuriisi. Tässä kanssa ensimmäiset kolme kuukautta.
-
Onko talon neliöt ja kuutiot oikein? Aika matala vanhaksi pohjalaistaloksi.
Tiedot pitää paikkansa, laskettu on suunnittelijan toimesta (yläkerta tällä hetkellä kylmänä). Talo on remontoitu ja lisäeristetty.
-
Tervehdys,
Kuvassa logitutkija huhtikuun ajalta. Edelleen lämmönkeruupiirin delta huitelee yli kolmessa, mutta pumppu pelittää ihan hyvin.
Nyt on huomannu, kun parina päivänä oli jopa kevään merkkejä päivälämmön ollessa auringossa yli +10 ja yölläkään ei käyty pakkasella, että pumppu oli päivällä kahdeksan tuntia levossa. Hyvä vai huono?
-
.... Edelleen lämmönkeruupiirin delta huitelee yli kolmessa, mutta pumppu pelittää ihan hyvin.
... että pumppu oli päivällä kahdeksan tuntia levossa. Hyvä vai huono?
Yli viidessähän tuo hiuskii! Olisiko sihdin puhdistamisen aika?
Eikös tuo hyvä ole ;)
-
Kahdesti putsattu lokakuun asennuksen jälkeen.. Tosin kaivo itsessään ollu jo reilu puoltoista vuotta. Viimeisin putsaus puoltoista kuukautta sitten..
Voiko toi johtua jostain muusta?
-
Kahdesti putsattu lokakuun asennuksen jälkeen.. Tosin kaivo itsessään ollu jo reilu puoltoista vuotta. Viimeisin putsaus puoltoista kuukautta sitten..
Voiko toi johtua jostain muusta?
Vanhoista postauksistasi katsoen keruun delta on ollut:
Tammikuu -3.9
Helmikuu -4,9
Maaliskuu -4,2
Huhtikuu -5.4
Maaliskuussa puhdistit suodattimen ja se auttoi.
Kannattaa se ensin tsekata.
-
moi. vinkkiä kysyisin että mitä tarvis säätää kun illalla kämpässä on noin 22.2c lämpöä ja aamulla se on noin asteen vähemmän.
5.1.11 kiertovesipumpun asetukset on autolla ja odotusilassa 10%. ja 4-9.2 valikossa suodatusaika on 24h, aseteminuutit on200, voisko noista johtua?
liittenä viä parinviikon käyrät
-
tuli vähän pienenä
-
moi. vinkkiä kysyisin että mitä tarvis säätää kun illalla kämpässä on noin 22.2c lämpöä ja aamulla se on noin asteen vähemmän.
5.1.11 kiertovesipumpun asetukset on autolla ja odotusilassa 10%. ja 4-9.2 valikossa suodatusaika on 24h, aseteminuutit on200, voisko noista johtua?
Jos sisälämpötila huojuu koneen käyntien kanssa, niin asteminuutteja voisi vähentää.
Huoneanturin vaikutusta voisi koettaa kasvattaa.
Vain yksi muutos kannattaa tehdä kerrallaan ja seurata miten vaikuttaa.
-
Jos sisälämpötila huojuu koneen käyntien kanssa, niin asteminuutteja voisi vähentää.
Huoneanturin vaikutusta voisi koettaa kasvattaa.
Vain yksi muutos kannattaa tehdä kerrallaan ja seurata miten vaikuttaa.
Mites kun ohjekirja sanoo että lattialämmitystä ei ole käytännöllistä ohjata huoneanturilla?
Jos ohjaa huoneanturilla niin sehän reagoi hitaasti eli on aina jäljessä, tai ainakin näin olen ymmärtänyt.
Tarvii tiputtaa asteminuutteja ~160 kohdalle ja katsoa kuinka vaikuttaa.
-
Mites kun ohjekirja sanoo että lattialämmitystä ei ole käytännöllistä ohjata huoneanturilla?
Totta, parempi pitää poiskytkettynä.
-
Mites kun ohjekirja sanoo että lattialämmitystä ei ole käytännöllistä ohjata huoneanturilla?
Jos ohjaa huoneanturilla niin sehän reagoi hitaasti eli on aina jäljessä, tai ainakin näin olen ymmärtänyt.
Tarvii tiputtaa asteminuutteja ~160 kohdalle ja katsoa kuinka vaikuttaa.
Itse taas lisäisin asteminuutteja, koska keskimääräinen käyntiaika on 33 minuuttia.
Huoneanturi voisi olla yksi mahdollinen juttu silti, jota voisi kokeilla?
Toki voihan asteminuutteja myös kokeilla laskea ja seurata tilannetta?
Yön aikana aurinko ei lämmitä ja mitään muitakaan lämmönlähteitä ei ole käytössä. Eli siksi yöllä saattaisi olla kylmempää?`
"4-9.2 valikossa suodatusaika on 24h" Tuota asetusta en tiedä, että mikä se mahtaa olla.
-
Käyntiaika on kyllä kieltämättä aika lyhyt joten voisin ensimmäisenä nostaa asteminuutit ~280, ja katsoa muutaman päivän kuinka se vaikuttaa. Vai uskaltaisinko laittaa samalla myös huoneanturin päälle ja asettaa lämpötilan 21.5c ::) ?
Tuon suodatusajan on asentaja laittanut koneeseen, en tiedä sen tarkemmin mikä sen pointti oli, joten sitäkin voisi jossain kohtaa koittaa kuinka vaikuttaa kun laittaa nollaan.
-
Itse taas lisäisin asteminuutteja, koska keskimääräinen käyntiaika on 33 minuuttia.
Huoneanturi voisi olla yksi mahdollinen juttu silti, jota voisi kokeilla?
Toki voihan asteminuutteja myös kokeilla laskea ja seurata tilannetta?
Yön aikana aurinko ei lämmitä ja mitään muitakaan lämmönlähteitä ei ole käytössä. Eli siksi yöllä saattaisi olla kylmempää?`
"4-9.2 valikossa suodatusaika on 24h" Tuota asetusta en tiedä, että mikä se mahtaa olla.
Eli tuon mukaan lämmittäisi yöllä (kylmempää) sitten tarkoituksella vähän vähemmän?
Lämpötilan vaihtelu on aloittajan ongelma, jos sitä ratkotaan niin eikös lisääminen lisää huojuntaa ? ... mieluummin vähennetään.
Suodatusta käytetään (käsittääkseni) lämmityksen lopettamiseen kesällä, kun on ulkolämpötilaa.
-
Käyntiaika on kyllä kieltämättä aika lyhyt joten voisin ensimmäisenä nostaa asteminuutit ~280, ja katsoa muutaman päivän kuinka se vaikuttaa. Vai uskaltaisinko laittaa samalla myös huoneanturin päälle ja asettaa lämpötilan 21.5c ::) ?
Tuon suodatusajan on asentaja laittanut koneeseen, en tiedä sen tarkemmin mikä sen pointti oli, joten sitäkin voisi jossain kohtaa koittaa kuinka vaikuttaa kun laittaa nollaan.
Kannattaa tehdä yksi muutos kerrallaan, niin tietää mikä vaikutti.
24h on Niben oletusarvo. .... ks. edellinen viesti.
Kannattaa katsoa manuaalista ennen kokeilua ;)
-
Valikko 1.9.4 - huoneanturiasetukset järjestelmäkerroin
Säätöalue: 0,0 - 6,0
Tehdasasetus: 2,0
Tässä voit aktivoida huoneanturin huonelämpötilan ohjaukseen.
Tässä voit myös asettaa kertoimen, joka määrittää
kuinka paljon poikkeama halutun ja todellisen huonelämpötilan
välillä vaikuttaa menolämpötilaan. Suurempi
arvo antaa suuremman lämpökäyrän muutoksen.
Kuinka paljon on kerroin nyt?
-
Lämpötilan vaihtelu on aloittajan ongelma, jos sitä ratkotaan niin eikös lisääminen lisää huojuntaa ? ... mieluummin vähennetään.
Suodatusta käytetään (käsittääkseni) lämmityksen lopettamiseen kesällä, kun on ulkolämpötilaa.
Joo, mutta tämä huojunta tapahtuu vain öisin ja 33 min käynti ei ole ollenkaan liian pitkä (lattialämmitys)?
Epäilen että huoneanturilla ja oikealla kertoimella saattaisi saada huonelämpöä tasaisemmaksi? Pumppu siis saattaisi lämmittää yöllä vähän enemmän?
-
Joo, mutta tämä huojunta tapahtuu vain öisin ja 33 min käynti ei ole ollenkaan liian pitkä (lattialämmitys)?
Epäilen että huoneanturilla ja oikealla kertoimella saattaisi saada huonelämpöä tasaisemmaksi? Pumppu siis saattaisi lämmittää yöllä vähän enemmän?
No, me ei taideta tietää muuta kuin
" .... mitä tarvis säätää kun illalla kämpässä on noin 22.2c lämpöä ja aamulla se on noin asteen vähemmän."
eli aamulla asteen liian vähän, jos oikein ymmärsin.
-
Vai uskaltaisinko laittaa samalla myös huoneanturin päälle ja asettaa lämpötilan 21.5c ::) ?
Eikö se ole jo käytössä?
Vai mistä 22,2C tulee ?
Voihan tuon laittaa (jos ei ole) ja laittaa järjestelmäkertoimen 0-arvoon (epäilen että on jo näin).
-
Ei ole ollu huoneanturi käytössä. Toi 22.2c on ollut sisälämpötila päivällä ja illalla jo pidemmän aikaa mutta aamulla sisälämpö on ~1c vähemmän, tavoite olisi että sisälämpö olisi kokoajan 22c. Eilen illalla laitoin huoneanturi käyttöön ja kerrotoimeksi 0. Asteminuutit on nyt 160, katselen nyt jokusenpäivän kuinka vaikuttaa ja sitten kokeilen isommilla asteminuuteilla.
-
Ei ole ollu huoneanturi käytössä. Toi 22.2c on ollut sisälämpötila päivällä ja illalla jo pidemmän aikaa mutta aamulla sisälämpö on ~1c vähemmän, tavoite olisi että sisälämpö olisi kokoajan 22c. Eilen illalla laitoin huoneanturi käyttöön ja kerrotoimeksi 0. Asteminuutit on nyt 160, katselen nyt jokusenpäivän kuinka vaikuttaa ja sitten kokeilen isommilla asteminuuteilla.
Hyvä suunnitelma.
Käyrällä ja lämpötila-asetuksilla + niiden korjauksilla lämpötila tasaiseksi.
Ja sitten asteminuutit niin isoksi kuin liikaa huojumatta on mahdollista.
-
Moro,
Nyt taas putsattu, olipa vaan tukossa. (jostain syystä ei anna liittää kuvaa tällä hetkellä)
Onko muilla ollut vastaavaa ongelmaa, kun tuntuu oudolta että on joutunut putsaamaan sihdin jo kolmesti puolen vuoden käytön aikana. Kaivo talvehtinut ilman käyttöä vuoden siihen alle, voisiko sillä olla merkitystä?
Tupi
-
Tässä näkyy hyvin kuinka viileää keliä on ollut verrattuna viimevuoteeen.
-
Morjensta!
Tein Nibelle softapäivityksen (F1245_v8224.nibe). Tämän jälkeen logeja tutkiskeltuani huomasin, että lämmityspiirin vettä lämmitettäessä lisäteho*kW10 paukahtaa päälle aina kompressorin käynnistyessä. Vastaavaa ilmiötä ei ennen päivitystä tapahtunut. Liitteenä käyrät, joissa suht samankaltaiset päivät ennen ja jälkeen päivityksen:
Ennen päivitystä: https://imgur.com/a/Y3rF3
Päivityksen jälkeen: https://imgur.com/a/01r7B
Mistähän syy moiseen ilmiöön? Päivityksen jälkeen .LOG-filen sisältö ainakin oli hieman erilainen kuin ennen päivitystä. Päivityksen jälkeen sarakkeita oli muutama enemmän. Voisiko tuon päivityksen takia .LOG-filen tulkinta mennä jotenkin mönkään tuon lisätehon osalta?
-
..... Mistähän syy moiseen ilmiöön? Päivityksen jälkeen .LOG-filen sisältö ainakin oli hieman erilainen kuin ennen päivitystä. Päivityksen jälkeen sarakkeita oli muutama enemmän. Voisiko tuon päivityksen takia .LOG-filen tulkinta mennä jotenkin mönkään tuon lisätehon osalta?
Mielenkiintoista ;) Timo Karhu on tehnyt lokintutkijan hyvin "versiokestäväksi", mutta jos otsikoita NIBE muuttaa, niin riski piilee.
Laitappa lokit tänne nähtäväksi, niin katsellaan porukalla.
Firmis - ketjun mukaan on jotkut muutkin laittaneet tuon version tulille.
-
Mielenkiintoista ;)
Laitappa lokit tänne nähtäväksi, niin katsellaan porukalla.
Firmis - ketjun mukaan on jotkut muutkin laittaneet tuon version tulille.
Liitteenä logit ennen ja jälkeen päivityksen.
Tosiaan empä tullut hokanneeksi, että olisi firmisketjusta voinut katsella muiden kokemuksia ;D. Mutta kaippa se uusin päivitys on aina paras, toivottavasti ::)
-
Liitteenä logit ennen ja jälkeen päivityksen.
Tosiaan empä tullut hokanneeksi, että olisi firmisketjusta voinut katsella muiden kokemuksia ;D. Mutta kaippa se uusin päivitys on aina paras, toivottavasti ::)
Muistelen että, oikein vanhoihin ohjelmiin (esim. 1768) piti asentaa versio 3000 ennen uudempia.
Teitkö niin ?
Kone käy nyt 5-6 minuutin pätkää.
-
Muistelen että, oikein vanhoihin ohjelmiin (esim. 1768) piti asentaa versio 3000 ennen uudempia.
Teitkö niin ?
Kone käy nyt 5-6 minuutin pätkää.
Joo asensin tämän ennen uutta päivitystä: UPGRADE_v3000R3.nibe.
Tuo käyntiaikahan vaihtelee aika paljonkin. Kompressorin käyntiä tarkoitat siis?
Kävin katsomassa pumpun Info-valikosta lämmityksen aikana, niin kyllä se tosiaan lisätehoa näytti käyttävän. Onkohan tuo päivitys voinut vaikuttaa asetuksiin, kun käytös on noin muuttunut? Logintutkijassa ei siis ongelmaa!
-
Joo asensin tämän ennen uutta päivitystä: UPGRADE_v3000R3.nibe.
Tuo käyntiaikahan vaihtelee aika paljonkin. Kompressorin käyntiä tarkoitat siis?
Kävin katsomassa pumpun Info-valikosta lämmityksen aikana, niin kyllä se tosiaan lisätehoa näytti käyttävän. Onkohan tuo päivitys voinut vaikuttaa asetuksiin, kun käytös on noin muuttunut? Logintutkijassa ei siis ongelmaa!
Ok.
Joo, ennen käynti n. 20 min ja nyt 5-6 min ... ei loogista.
Tsekkaa mikä on lisäyksen aloittamis asteminuutit?
-
Ok.
Joo, ennen käynti n. 20 min ja nyt 5-6 min ... ei loogista.
Tsekkaa mikä on lisäyksen aloittamis asteminuutit?
Pidempään tosiaan näyttää keskimäärin käyvän. Katoin toiselta kokonaiselta päivältä päivityksen jälkeen, keskim. käyntiaika n. 9 min. Ennen päivitystä n. 14 min.
Lisäys alotetaan kyllä -60 asteminuutin kohdalla molemmissa, eli siinä ei näy olevan muutosta.
Omituista
-
Pidempään tosiaan näyttää keskimäärin käyvän. Katoin toiselta kokonaiselta päivältä päivityksen jälkeen, keskim. käyntiaika n. 9 min. Ennen päivitystä n. 14 min.
Lisäys alotetaan kyllä -60 asteminuutin kohdalla molemmissa, eli siinä ei näy olevan muutosta.
Omituista
Oletusarvot :
Kompressorin käynnistys -60
Lisäyksen aloitus -400
Kannattaa muuttaa ja katsoa kuinka käyttäytyy sitten.
-
Oletusarvot :
Kompressorin käynnistys -60
Lisäyksen aloitus -400
Kannattaa muuttaa ja katsoa kuinka käyttäytyy sitten.
Nyt taisi mysteeri ratketa!
Olin ottanut ennen päivitystä asetukset talteen, jotka sitten palautin koneeseen päivityksen jälkeen (varmistelin, etteivät asetukset muutu päivityksessä). Asteminuuttiasetuksissa "Käynnistyksen lisälämpö" oli mennyt tällöin arvoon 0, vaikka sen säätöalue pitäisi alkaa vasta 100GM ylöspäin. Tämän vuoksi lisälämpö käynnistyi siis ilmeisesti heti kompurankin käynnistyttyä.
Epäilen syyksi tuolle asetusten muuttumiselle sen, että vanhat asetukset olivat vanhemmalla versiolla tallennettuja (settings-filejen formaatti oli nimittäin erilainen vanhan ja uuden softan välillä).
Onneksi otin talteen myös settingsit päivityksen jälkeen, ennen kuin tuuttasin vanhan softan asetukset sisään. Laitoin ne nyt sisään, ja "Käynnistyksen lisälämpö" muutui 340GM. Toivottavasti nyt pelittää oikein ;D
Suurkiitokset avusta!
-
Nyt taisi mysteeri ratketa!
Olin ottanut ennen päivitystä asetukset talteen, jotka sitten palautin koneeseen päivityksen jälkeen (varmistelin, etteivät asetukset muutu päivityksessä). Asteminuuttiasetuksissa "Käynnistyksen lisälämpö" oli mennyt tällöin arvoon 0, vaikka sen säätöalue pitäisi alkaa vasta 100GM ylöspäin. Tämän vuoksi lisälämpö käynnistyi siis ilmeisesti heti kompurankin käynnistyttyä.
Epäilen syyksi tuolle asetusten muuttumiselle sen, että vanhat asetukset olivat vanhemmalla versiolla tallennettuja (settings-filejen formaatti oli nimittäin erilainen vanhan ja uuden softan välillä).
Onneksi otin talteen myös settingsit päivityksen jälkeen, ennen kuin tuuttasin vanhan softan asetukset sisään. Laitoin ne nyt sisään, ja "Käynnistyksen lisälämpö" muutui 340GM. Toivottavasti nyt pelittää oikein ;D
Suurkiitokset avusta!
Kiitos.
Hyvä havainto ja päättely, että asetukset ovat versiosidonnaisia.
-
Hei uusi foorumilainen ihmettelee niben käytöstä mutta ensin avata vähän taustoja...
pumppu ollut käytössä noin viisi vuotta. ihmeemin en ole sen toimintaa ihmetellyt muutako lämpökäyrää vähän rukannu ja maksellu sähkölaskua. Viime kesänä kuitenki ukkonen särki kaksi kertaa peruskortin elikkä ilmeiseti kierto ja lämmönkeruu pumpun ohjain kortin. korjauksen yhteydessä niben huolto mies päivitti softan ja myi ulkoisen menoanturin jonka asensin. tästä innostuin nyt sitte selaileen foorumia ja logitteleen.
nyt tarvis viisampien neuvoja näiden tulkintaan et miltä nuo säädöt näyttää... eniten ihmetyttää tuo käyttöveden lämmön putoaminen kerran vuorokaudessa ja samalla asteminuutit kyykkää. mistähän tuo mahtais johtua...
Mutta sitä ennen tarvis neuvoja et miten tuon logi tiedoston saa semmoseen muotoon että sen sais tänne liitettyä herjaa liian suurta kokoa... ::)
-
...Mutta sitä ennen tarvis neuvoja et miten tuon logi tiedoston saa semmoseen muotoon että sen sais tänne liitettyä herjaa liian suurta kokoa... ::)
Tervetuloa!
Tiedosto pitää pakata jollain ohjelmalla, netistä löytyy maksullisia ja freewarea.
Modet hoi !!! Foorumiohjelman asetuksia voisi muuttaa niin, että yksittäisen tiedoston koko voisi olla sama kuin viestin maximikoko.
-
Modet hoi !!! Foorumiohjelman asetuksia voisi muuttaa niin, että yksittäisen tiedoston koko voisi olla sama kuin viestin maximikoko.
Yhden viestin maksimikoko on nyt 8000 merkkiä,
joka tarkoittaa noin 2,3 konekirjoitusarkillista tekstiä 12 pisteen merkkikoolla ja datana se on noin 9 kB.
Yhden liitetiedoston maksimikoko on nyt 128 kB.
Suurempi liitetiedostokoko tarkoittaa suurenevaa levykokoa foorumille.
-
Hei uusi foorumilainen ihmettelee niben käytöstä mutta ensin avata vähän taustoja...
pumppu ollut käytössä noin viisi vuotta. ihmeemin en ole sen toimintaa ihmetellyt muutako lämpökäyrää vähän rukannu ja maksellu sähkölaskua. Viime kesänä kuitenki ukkonen särki kaksi kertaa peruskortin elikkä ilmeiseti kierto ja lämmönkeruu pumpun ohjain kortin. korjauksen yhteydessä niben huolto mies päivitti softan ja myi ulkoisen menoanturin jonka asensin. tästä innostuin nyt sitte selaileen foorumia ja logitteleen.
nyt tarvis viisampien neuvoja näiden tulkintaan et miltä nuo säädöt näyttää... eniten ihmetyttää tuo käyttöveden lämmön putoaminen kerran vuorokaudessa ja samalla asteminuutit kyykkää. mistähän tuo mahtais johtua...
Noniin nyt olis muutama logi liitteenä jos joku viittii vilkasta.. kiitos etukäteen :)
-
... nyt tarvis viisampien neuvoja näiden tulkintaan et miltä nuo säädöt näyttää... eniten ihmetyttää tuo käyttöveden lämmön putoaminen kerran vuorokaudessa ja samalla asteminuutit kyykkää. mistähän tuo mahtais johtua...
...
Ihan asiallisesti kone näyttää käyvän.
Olisiko tuo käyttöveden alalämmön putoaminen normaalia asumiskulutusta (suihkuttelua tms.).
Jos lämmitystarvetta ja käyttövesitarvetta on samanaikaisesti, niin silloin asteminuutit laskee.
Kannattaa ladata logintutkija koneelle.
-
Ihan asiallisesti kone näyttää käyvän.
Olisiko tuo käyttöveden alalämmön putoaminen normaalia asumiskulutusta (suihkuttelua tms.).
Jos lämmitystarvetta ja käyttövesitarvetta on samanaikaisesti, niin silloin asteminuutit laskee.
Kannattaa ladata logintutkija koneelle.
Logintutkijalla nuita oon hämmästellykki...
mitähän koko luokkaa näissä on tuo käyttövesi varaaja?
Aika äkkiä se kyllä suihkussa kyykkää jos se lämpö romahtaa alle 10min 43 asteesta 10 asteeseen ja se ylälämpö ei samalla aikavälillä heilahda ko 4 astetta ... Tai ainakin näin maallikon silmin.
-
Logintutkijalla nuita oon hämmästellykki...
mitähän koko luokkaa näissä on tuo käyttövesi varaaja?
Aika äkkiä se kyllä suihkussa kyykkää jos se lämpö romahtaa alle 10min 43 asteesta 10 asteeseen ja se ylälämpö ei samalla aikavälillä heilahda ko 4 astetta ... Tai ainakin näin maallikon silmin.
Ok
200l varaaja ei ole kovin iso, mutta onneksi 12kW kone tuottaa nopeasti lämmöt takaisin.
Samansuuntaiset havainnot täällä.
Kerran laskin paljuun varaajan tyhjäksi, niin silti yläanturi näytti jotain lämmintä arvoa (30-40C muistaakseni).
Veikkaan että anturi on niin korkealla, että kerrostumat pitää sen kuumana.
-
Pitkästä aikaa käytin tikkua koneessa, liitteenä kuva mille näyttää muutaman päivän loppuvuoden logitus. Omaan silmään näyttäisi olevan ok. Tarkempaa tietoa kohteesta täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5660.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5660.0)
-
Hei,
tyhmänä kyselen että miten tuollaista dataa saa pumpusta ulos? ??? Nibe F-1245
-
Hei,
tyhmänä kyselen että miten tuollaista dataa saa pumpusta ulos? ??? Nibe F-1245
Koneeseen voi laittaa USB-muistitikun ja laittaa lokituksen päälle, niin sinne kertyy lokeja joita voi tutkia logintutkija-ohjelmalla tietsikassa.
-
Koneeseen voi laittaa USB-muistitikun ja laittaa lokituksen päälle, niin sinne kertyy lokeja joita voi tutkia logintutkija-ohjelmalla tietsikassa.
Okei, paikka löytyi tikulle. Eipä tuosta luukustakaan kukaan maininnut kun koneasennettiin ja saimme "käyttökoulutuksen".
Miten saan vuorokaudeksi tiedonkeruun päälle kun maksimi rullaa pyöritettäessä on 60min?
Pitääkö asetuksista käydä tallentaa vielä jotain?
-
Miten saan vuorokaudeksi tiedonkeruun päälle kun maksimi rullaa pyöritettäessä on 60min?
Taisit osua mittausväliin. Anna sen olla 1min. Kone tekee automaattisesti kerran vuorokaudessa uuden tiedoston tikulle.
Eli laita päälle ja anna olla seuraavaan päivään.
-
Täältä sivulta 60 löytyy ohjeet: https://www.nibe.fi/nibedocuments/19593/331492-2.pdf
-
Ehkä hieman asian sivusta, mutta kuuluuko ulkoisen menovesianturin kytkentä mielestänne urakoitsijan normiasennukseen? Meiltä se jäi pois, en muista enää mitä asiasta puhuttiin. Aattelin, että jos kilauttaisi niille että asentavatko sen vielä. Helppo se varmaan on itsekin laittaa mutta kuoria pitää purkaa?
Lienee "harmaalla alueella", kun toimiihan tuo ilmankin.
Kilauttamalla asia selviää ja niinkuin sanoit, ei ole iso askartelu itseltäkään.
BT25:n kanssa kone pystyy laskemaan asteminuutteja KV-jaksonkin aikana, ei ISO juttu mutta plussa.
Vieläkin ollut BT25 asentamatta, mutta voisin sen laittaa kun kaverilta anturin sain.
Aloin miettimään, että mitä tuossa oikein tapahtuu kun ulkoisen menovesianturin laitteeseen kytkee. KV-jakson aikana asteminuuttisumma ei sekoa, mutta myöskin siinä on sellainen ero että BT25:n kanssa asteminuuttilaskenta menee oikein ja oletettavasti asteminuutit menee miinukselle nopeammin kuin lauhduttimen yli laskennassa? Oletetaan vaikka että puskurin jälkeen on kaksi astetta kylmempää kuin meno lauhduttimelta pyttyyn.Vaikuttaako tuo jotenkin viiveellä kompressorin käyntiaikaan/-jaksoon vai lasketaanko lämmityskäyrää sellaiselle tasolle että asteminuuttien keruu olisi vastaavaa kuin aiemmin?
-
Vieläkin ollut BT25 asentamatta, mutta voisin sen laittaa kun kaverilta anturin sain.
Aloin miettimään, että mitä tuossa oikein tapahtuu kun ulkoisen menovesianturin laitteeseen kytkee. KV-jakson aikana asteminuuttisumma ei sekoa, mutta myöskin siinä on sellainen ero että BT25:n kanssa asteminuuttilaskenta menee oikein ja oletettavasti asteminuutit menee miinukselle nopeammin kuin lauhduttimen yli laskennassa? Oletetaan vaikka että puskurin jälkeen on kaksi astetta kylmempää kuin meno lauhduttimelta pyttyyn.Vaikuttaako tuo jotenkin viiveellä kompressorin käyntiaikaan/-jaksoon vai lasketaanko lämmityskäyrää sellaiselle tasolle että asteminuuttien keruu olisi vastaavaa kuin aiemmin?
Ihan oikein mietitty ;)
Kun BT25 ei ole käytössä niin KV-teon aikana ei lasketa asteminuutteja ja kun se on käytössä niin lasketaan koko ajan.
BT25:n avulla saa siis hiukan tarkemman tiedon tuvan lämmöntarpeesta.
Puskurivaraajasta lähtee lämmitykseen sekoitunutta vettä, joka on viileämpää kuin koneelta lähtiessään.
Lämmityskäyrää hienosäätäisin esimerkkisi mukaan -2, niin tuvassa pysyy samat lämmöt.
-
Mikä on pienin dT mitä olette saaneet kiertoon lähtemään sellaisissa systeemeissä jossa on ulkoinen kiertovesipumppu ja 4-putkikytkentä puskurivaraajassa?
Mulla on nyt sisäisen pumpun kierrokset 20% käynnin aikana, ulkoista pumppua säätelin ja mittailin menoputken pinnasta infrapunamittarilla. En meinaa saa alle dT 4 asteeseen millään BT2 ja "BT25" välille. Voisiko eron saada jopa yhden asteen tietämille? Vaatinee aika tarkan suhteen virtauksille, että meno kiertoon vetäisi suoraan sitä mikä koneelta tulee? No, lisää vaan käyrää koneesta.
Millä ihmeellä ulkoisen anturin johdon karvat saa liitinrimaan? En keksi miten sinne riviliittimeen saa painettu ohuen monisäie-kaapelin, eikä löydy kohtaa josta pikkumeisselillä kita aukeaisi.
Käsittääkseni BT-anturin paikka on liittimet 5 ja 6.
-
täällä uusi maalämpö käyttäjä ja huomenna ollut tikku kiinni 2 vuorokautta koneessa niin voisiko joku laittaa mahdollisimman yksinkertaiset ohjeet että miten saa tekstipohjaset logit muutettua helposti luevettavaksi käyräksi, kiitos vastauksista jo etukäteen. tuli otettua riski vaaka piireä kaivaessa ja toinen 300m piiri kaivettiin kaapelikauhalla noin 150-180cm putki välillä ja toinen 300m piiri 100cm kynsikauhalla putket molempiin laitoihin eli väli noin metri. kun oppisi seuraamaat tuota logia niin olisi mielenkiintoista sulkea toinen piiri ja tallentas logi. 1 vuorokaudelta ja sitten ajaa toista piiriä niin näkisi että onko suurta vaikutusta tuolla putkivälillä tulo lämpötilaan. siitä on niin montaa mielipidettä niin ajattelin ottaa riskin ja testata. lattiassa nyt virtaukset mahdollisimman isolla koska pumppu ollut vasta noin viikon käytössa, käyrä 2 valittuna kv ja keruupumppu auto asetuksilla ulkolämpö anturi asennettu pakkasta nyt -20 ja sisällä lämmöt pysyneet noin +20. keruulämpö pumpun käydessä käynyt vissiin alimmillaan +0,8 ja paluu -1,9.
kirjoitusvirheitä tulee paljon kun kirjoittaa puhelimella
-
täällä uusi maalämpö käyttäjä ja huomenna ollut tikku kiinni 2 vuorokautta koneessa niin voisiko joku laittaa mahdollisimman yksinkertaiset ohjeet että miten saa tekstipohjaset logit muutettua helposti luevettavaksi käyräksi, kiitos vastauksista jo etukäteen. ....
Asenna koneeseesi logintutkija, sen ohjeita seuraten.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0)
Ota USB muisti pois koneesta hallitusti.
Kopioi tiedotot tikulta koneen hakemistoon (ehdotus: "loki" - hakemisto).
Käynnistä logintutkija ja avaa äsken kopioimasi loki.
Etusivulle tulee koneen käymistiedot ja painikkeella "Käyrät" aukeaa käyrät.
Vie USB muisti Nibeen keräämään uusia lokeja.
-
tässä pari epämääräistä logia tutkittavaksi jos joku haluaa vilkaista, toisessa näkyy kun nostin tänäaamuna lämpökäyrän 3 asetukseen ja eilen muutin jossain välissä asteminuutteja niin pitää viedä nyt tikku kiinni ja ottaa huomen illalla pois, ilman asetusten muutosta niin olisi vähän selkeämpi. Jakotukeista virtaukset täysin auki ja pumpusta keruu ja kv oumppu auto asennossa. Kannattaisiko kiertovesipumppu muuttaa manuaali asetukselle ja säätää lattialämmityksen viraukset jakotukeista käsin sopiviksi. muutan illalla asteminuutit -130 ja käyrän jätän 3 tasolle niin katsotaaan mitä huomenna on jäänyt logiin. talos siis keskeneränen liesituulettimen poisto täysin auki, ilmastoinitia ei ole kytketty vielä toimintaan ja piipussa pelti auki että takka kuivaisi paremmin. sisälämmöt käyrä 3 pysyneet 20.5c. ohjeita je neuvoja otetaan vastaan kun täysin tietämätön näissä asioissa.
-
tässä pari epämääräistä logia tutkittavaksi jos joku haluaa vilkaista, toisessa näkyy kun nostin tänäaamuna lämpökäyrän 3 asetukseen ja eilen muutin jossain välissä asteminuutteja niin pitää viedä nyt tikku kiinni ja ottaa huomen illalla pois, ilman asetusten muutosta niin olisi vähän selkeämpi. Jakotukeista virtaukset täysin auki ja pumpusta keruu ja kv oumppu auto asennossa. Kannattaisiko kiertovesipumppu muuttaa manuaali asetukselle ja säätää lattialämmityksen viraukset jakotukeista käsin sopiviksi. muutan illalla asteminuutit -130 ja käyrän jätän 3 tasolle niin katsotaaan mitä huomenna on jäänyt logiin. talos siis keskeneränen liesituulettimen poisto täysin auki, ilmastoinitia ei ole kytketty vielä toimintaan ja piipussa pelti auki että takka kuivaisi paremmin. sisälämmöt käyrä 3 pysyneet 20.5c. ohjeita je neuvoja otetaan vastaan kun täysin tietämätön näissä asioissa.
Kannattaa asentaa logintutkija tietokoneeseen ja katsella lokeja sillä. Pikaisesti katsottuna lokeissa ei mitään kummallista.
Footteriin olisi hyvä laittaa kohteen tiedot.
Kiertovesipumpun pitäisin huilivaiheessa esim 20-30%:ssa, jotta vesi varmasti kiertää koko ajan.
Loggaus kannattaa pitää aina päällä, kun ei sitä koskaan tiedä milloin jokin mielenkiintoinen tapahtuma tulee.
Lämmin tupa on tärkein juttu.
-
Kannattaa asentaa logintutkija tietokoneeseen ja katsella lokeja sillä. Pikaisesti katsottuna lokeissa ei mitään kummallista.
Footteriin olisi hyvä laittaa kohteen tiedot.
Kiertovesipumpun pitäisin huilivaiheessa esim 20-30%:ssa, jotta vesi varmasti kiertää koko ajan.
Loggaus kannattaa pitää aina päällä, kun ei sitä koskaan tiedä milloin jokin mielenkiintoinen tapahtuma tulee.
Lämmin tupa on tärkein juttu.
Eikö kiertovesipumppu vatkaa puskuria sekaisin turhaan taukotilassa?
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Eikö kiertovesipumppu vatkaa puskuria sekaisin turhaan taukotilassa?
Oliko tässä puskuri?
-
Oliko tässä puskuri?
Ei ollut, sori pitikin jo laittaa se vastaukseeni. Ajattelin yleisesti ettei kaikki käyttäisi liian suurta nopeutta kiertovesipumppulla.
-
kannattaako tuo kv pumppu olla tuossa auto asennossa vai manuaalinen nopeus kompuran käydessä esim 70% ja lepotilassa vaikka 30% ja sitten sätäisi virtaukset jakotukeista sopiviksi. miten keruu pumppu?
-
kannattaako tuo kv pumppu olla tuossa auto asennossa vai manuaalinen nopeus kompuran käydessä esim 70% ja lepotilassa vaikka 30% ja sitten sätäisi virtaukset jakotukeista sopiviksi. miten keruu pumppu?
Suosin automaattia lämmön keruussa ja luovutuksessa.
-
Jaahas, pitkästä aikaa ajattelin laitella tännekin, kun on lueskellu muiden kylmistä kaivoista..
Liitteessä omat logit helmikuulta, keskilämpötila -14, keruupiirin meno pahimmillaan -5,2.
Lisäksi tästä on juteltu jo aiemmin, mutta mulla kerryttää tuohon kaivolta tulevan putken sihtiin tuommosta rypäleistä, valkoista tavaraa jatkuvasti.. Siis olen puhistanu sihdin jo tällekin vuodelle kahdesti.. Mistähän tuo vois johtua, tuosta kylmästä kaivosta?
Muutenhan tuo näyttäisi toimivan ilman ongelmia - jos ei tuota kylmyyttä pidä ongelmana...
-
.. mulla kerryttää tuohon kaivolta tulevan putken sihtiin tuommosta rypäleistä, valkoista tavaraa jatkuvasti..
Sulaako se huonelämmössä vai onko se sulaamatonta tavaraa?
-
Eipä ole tullut testattua. Aina huuhdellut raanan alla pois... mutta ei se jäältä vaikuta...
-
Tuommoisia arvoja puski nyt kun ollut kova pakkasjakso. Käytännössä tulo on painunut siihen -0,7 asteen pintaan eikä juuri siitä muutu vaikka pumppu käy tauotta. Vartin levon jälkeen tulee jo +0,3 asteista. Kylmältä tuo tietty tuntuu mutta neste ei ole noussut eikä laskenut pumpun 5 vuotisen käytön aikana ollenkaan. Mitäs raati on mieltä arvoista ?
-
Tuommoisia arvoja puski nyt kun ollut kova pakkasjakso....
Hyvin näyttää käyvän.
-
Sulaako se huonelämmössä vai onko se sulaamatonta tavaraa?
Muutama viikko menny ja päätin tsekata sihdin, kuvan mukaiselta näytti - eli osittain taas tukossa. Siis kaks viikkoa edellisestä!!
Tavara sulaa sormien väliin tai ainakin menee ihan jauheeks...
Mitä tuo vois olla?
-
kyselin tuolla toisella osastolla jo tästä mutta ei tullut vastauksia vielä, elikkä toimiiko tämä niben kanssa ---> http://www.top-messtechnik.com/jtlshop/index.php?a=476&lang=eng jos jollain olisi kokemusta niin olisi hyvä. ja jos joku halukas tilamaan samalla itselle niin saadaan toimituskulut puoliksi.
-
Muutama viikko menny ja päätin tsekata sihdin, kuvan mukaiselta näytti - eli osittain taas tukossa. Siis kaks viikkoa edellisestä!!
Tavara sulaa sormien väliin tai ainakin menee ihan jauheeks...
Mitä tuo vois olla?
Voipi olla kaukaa haettua mutta eihän keruun putkituksissa ole käytetty sinkittyä putkea?
-
Voipi olla kaukaa haettua mutta eihän keruun putkituksissa ole käytetty sinkittyä putkea?
Pitäisi olla turbocollectori putket, eli muovia.
Ei kai siellä sinkitystä ole sekoitettu?
-
Pitäisi olla turbocollectori putket, eli muovia.
Ei kai siellä sinkitystä ole sekoitettu?
Tarkoitin talon sisällä olevaan putkitusta, joskus on ollut sellaisiakin tapauksia että on käytetty sinkittyjä putkia kuparin sijasta.
-
Tarkoitin talon sisällä olevaan putkitusta, joskus on ollut sellaisiakin tapauksia että on käytetty sinkittyjä putkia kuparin sijasta.
Ehkä kaivon pohjassa paluuputkikäyrä ,jossa pohjapaino on kiinni,on galvanoitua putkea?
-
Tarkoitin talon sisällä olevaan putkitusta, joskus on ollut sellaisiakin tapauksia että on käytetty sinkittyjä putkia kuparin sijasta.
Kuparia nuo minun tajunnan mukaan on.
-
Ehkä kaivon pohjassa paluuputkikäyrä ,jossa pohjapaino on kiinni,on galvanoitua putkea?
Jaa, tuo pitää kysyä porausfirmalta. KMH-yhtiöt Mika Huttunen poras, jos jollakin täällä on jo valmiiksi tietoa.
-
Minulla oli myös alkuaikoina saman näköistä töhnää mutta ei enää vuosikausiin.
Aine oli jotenkin parafiinin tapaista, sormissa liukasta ja hävisi sormia hierottaessa olemattomiin.
Voisiko olla muoviputkien valmistusmenetelmässä jonkinlaisena voiteluaineena?
ATS
-
Muistaisin lukeneeni täältä joskus että tuo valkoinen mössö olisi jotain etanolista jollain periaatteella irtautuvaa sokeria. Oliko niin että syntyy paineettomassa järjestelmässä jossa on ilmaa jäljellä??
En nyt löytänyt vanhaa juttua kun kännykällä on niin työlästä etsiä.
-
Hei,
liitteenä on loggaajasta kuvat, asteminuutit -200 ja viimeisin softa ladattu pumppuun.
Lisäksi tässä on Ilton 440 vesipatteri malli. Ja jäähdytin yläkerrassa.
Talo 1.5 krs 165 neliötä ja autotalli/ varasto n 50 neliötä (kanavaa noin 28m talosta).
Onko pumpun käynnistyksissä jotain säätämisen varaa? Tarve vähentää käynnistyskertoja?
Muutin pumpun asteminuutit nyt -230 ja loggausta päälle.
-
Hei,
liitteenä on loggaajasta kuvat, ...
Onko pumpun käynnistyksissä jotain säätämisen varaa? Tarve vähentää käynnistyskertoja?
Muutin pumpun asteminuutit nyt -230 ja loggausta päälle.
Ihan asiallisesti tuo näyttää käyvän.
Käyttöveden delta on samaa suuruusluokkaa kuin täällä. Automaatti hoitaa sen.
Loggaus kannattaa pitää aina päällä.
-
Vähän hiljaista täällä, joten kysytäänpä neuvoa pumpun toiminnassa täältä, vaikka pumppu onkin F1226.
Periaatteessa kaikki tuntuu toimivan ihan ok. Kiinnostaisi kuitenkin, onko säädöissä jotain korjaamista esim. käynnistyskertojen harventamiseksi, energian kulutuksen laskemiseksi tai muuten toiminnan parantamiseksi.
Olen tässä yrittänyt laskea talon yleislämpötilaa asteella tai parilla, mutta en meinaa siinä onnistua, enkä oikein tiedä mikä asetus olisi fiksuin. Olisiko siihen jotain vinkkiä?
Toinen huomio on, että käyttövesi on melko kuumaa, sisällä hanasta noin 55 asteista. Sitä ihan hyvin voisi laskea vaikka viidelläkin asteella. Mistähän sitä mahdetaan säätää?
-
Vähän hiljaista täällä, joten kysytäänpä neuvoa pumpun toiminnassa täältä, vaikka pumppu onkin F1226.
Periaatteessa kaikki tuntuu toimivan ihan ok. Kiinnostaisi kuitenkin, onko säädöissä jotain korjaamista esim. käynnistyskertojen harventamiseksi, energian kulutuksen laskemiseksi tai muuten toiminnan parantamiseksi.
Olen tässä yrittänyt laskea talon yleislämpötilaa asteella tai parilla, mutta en meinaa siinä onnistua, enkä oikein tiedä mikä asetus olisi fiksuin. Olisiko siihen jotain vinkkiä?
Toinen huomio on, että käyttövesi on melko kuumaa, sisällä hanasta noin 55 asteista. Sitä ihan hyvin voisi laskea vaikka viidelläkin asteella. Mistähän sitä mahdetaan säätää?
Sattuu olemaan logit samalta päivältä ja meillä on suht. samankokoiset talot, eroa about 7 neliöä. Tosin täällä invertteri mutta koitin silti vähän kattella että mitä vois muutella. Joku on/off expertti voi sitten lisää avustaa :).
Kattelin käyrästä että sinulla on -60 asteminuuttia käynnistysraja. Sitä voisi aluksi muutella, hakea semmoista sopivaa kokeilemalla. Itsellä on -180. Tätä runkkaamalla saa käynnistyksiä vähennettyä. Käyrästä näkee et teillä se aiheuttaa tuota pätkäkäyntiä.
Mikä lämmityskäyrä teillä on? Sitä voisi koittaa laskea jolloin myös sisälämpötilä laskisi.
Mikä asetus on käyttövedessä. Siellähän on kolme eri eli säästö, normaali, luksus. Säästöllä pitää käyttövettä kylmempänä. Ekana koittaisin vaihtaa tuohon. Siellä on valikoisssa sitten tarkempiakin säätöjä.
Alla käyrät mistä näkee asteminuuttien vaikutuksen.
-
Lisänä vielä kuvat mistäpäin valikkoa ko. jutut pitäisi löytyä.
-
Kiitokset Nopostan paneutumisesta!
En vielä lähtenyt muuttamaan mitään asetuksia, mutta tässä vähän lisää tietoja nykyisestä konfiguraatiosta.
Mistä päättelet, että on "pätkäkäyntiä"? En osaa tulkita tuota raporttia?
Samoin nuo asteminuutit ovat vähän hepreaa. Voisiko joku selittää mitä nuo tarkoittavat tai linkata paikkaan, jossa tuo selitetään. Ohjekirja ei auttanut, vaikka sitä yritin tavata...
Käyrää olen yrittänyt vähän säätää, mutta en ole oikein nähnyt siinä vaikutusta (siis sisälämpötila ei mielestäni ole laskenut odotetusti)
Käyttövedessä on jo pidempään ollut Säästö päällä. Missähän noiden esiasetusten säätöjä pääsee näkemään?
Niin ja meillä on kylpyamme ja siksi tuo lisävaraaja. Missään vaiheessa ei ole ollut mitään merkkejä lämpimän veden loppumisesta.
-
Kun katsoo tuota käyrää niin näkee että kun asteminuutit menee -60 noin klo 00:30 pumppu lähtee päälle ja oisko noin 15minuuttia päällä kun asteminuutit on +20 ja kone sammuu. Sitten jälleen klo 1:30 asteminuutit -60 kone päälle ja noin 15minuutin päästä asteminuutit plussan puolella ja kone sammuu. Tämä kuvio toistuu aamuun asti. Katso käyrästä toi sininen viiva joka tekee sahausta ees taas. Mahtavilla paint skilleillä lisätty punainen viiva jossa kone lähtee käyntiin ja vihreä missä sammuu :P.
Kun laitat asteminuutteja vaikka -180 niin pumpulle tavallaan tulee enemmän lämmitysvelkaa ennenkuin lähtee päälle ja siten kestää kauemmin ennenkuin velka on kuitattu = vähemmän käynnistyksiä.
Tossa lämpökäyrässä mistä laitoit kuvan niin on 2 ja -2 joita voi säädellä, koita tasoittaa käyrää että olisi mahdollisimman tasainen , ei kuitenkaan suora viiva. 0 käyrä siinä missä nyt on 2 tarkoittaa että käytössä on oma käyrä jonka arvot syötetään erikseen. Ne on siellä kirjassa mihin laittaa. Lisätty paintilla tehty havainnekuva :P
Voi olla että tossa mallissa ei sitten ole tuohon kv lämpötilaan enää mitään muita säätöjä. Ainakaan ohjekirjassa en löytänyt. Voi olla että jos ohjelmiston päivittää niin ehkä siellä olisi?
-
Niin vasta nyt huomasin että teillähän onkin jäspin lisävaraaja. Siinä ilmeisesti vastukset ja ne päällä? Eli pitäisi sitten jäspin lämpöa laskea. Mitenhän noi on teillä laitettu? Kumpi tekee esilämmityksen? Villi veikkaus että nibe esilämmittää ja sitten jäspi nostaa sinne haluttuun loppulämpötilaan, ja hoitaa samalla legionella kuumennukset.
-
Kun katsoo tuota käyrää niin näkee että kun asteminuutit menee -60 noin klo 00:30 pumppu lähtee päälle ja oisko noin 15minuuttia päällä kun asteminuutit on +20 ja kone sammuu. Sitten jälleen klo 1:30 asteminuutit -60 kone päälle ja noin 15minuutin päästä asteminuutit plussan puolella ja kone sammuu. Tämä kuvio toistuu aamuun asti. Katso käyrästä toi sininen viiva joka tekee sahausta ees taas. Mahtavilla paint skilleillä lisätty punainen viiva jossa kone lähtee käyntiin ja vihreä missä sammuu :P.
Kun laitat asteminuutteja vaikka -180 niin pumpulle tavallaan tulee enemmän lämmitysvelkaa ennenkuin lähtee päälle ja siten kestää kauemmin ennenkuin velka on kuitattu = vähemmän käynnistyksiä.
Kiitos. Ymmärrän nyt logiikan.
Sitä kuitenkaan en, että miksi tuo asteminuuttiarvo vaihtelee vain joinakin öinä. Pääasiassahan se on tasaista viivaa satasessa. Enkä oikein sitäkään, että mikä tuo GM-yksikkö on.
Noh, vähitellen tässä kuitenkin pääsee paremmin sisään laitteeseen.
Joka tapauksessa muutin sen käynnistys-asteminuutin arvoon -180GM, kuten ehdotit.
Tossa lämpökäyrässä mistä laitoit kuvan niin on 2 ja -2 joita voi säädellä, koita tasoittaa käyrää että olisi mahdollisimman tasainen , ei kuitenkaan suora viiva. 0 käyrä siinä missä nyt on 2 tarkoittaa että käytössä on oma käyrä jonka arvot syötetään erikseen. Ne on siellä kirjassa mihin laittaa. Lisätty paintilla tehty havainnekuva :P
Käyrällä käsittääkseni säädetään lämmityksen ja ulkolämpötilan suhdetta. En lähde sitä nyt säätämään, ettei tule liian montaa muutosta kerralla.
Päivitin kuitenkin firmiksen. Se on nyt 7994R2 kun se aiemmin oli 5902R10.
Annan nyt olla ainakin jonkun päivän näissä asetuksissa. Katsotaan miten lähtee käyttäytymään.
Juu, Jäspin lisävaraaja on. Ei mitään käsitystä sen asetuksista. Olen kuvitellut sen olevan "tyhmä lisäsäiliö" pumpun perässä, mutta sielläkö on omat vastukset? No sehän sitten syö ihan mukavasti sitä säästöä mitä maalämmöstä on kuvitellut saavansa...
Pumpussa on legionellalämmitys asetettu 21 vuorokauteen, mutta siihenkään ei mitään varsinaisia asetuksia löydy.
-
Kiitos. Ymmärrän nyt logiikan.
Sitä kuitenkaan en, että miksi tuo asteminuuttiarvo vaihtelee vain joinakin öinä. Pääasiassahan se on tasaista viivaa satasessa. Enkä oikein sitäkään, että mikä tuo GM-yksikkö on.
Noh, vähitellen tässä kuitenkin pääsee paremmin sisään laitteeseen.
Joka tapauksessa muutin sen käynnistys-asteminuutin arvoon -180GM, kuten ehdotit.
Käyrällä käsittääkseni säädetään lämmityksen ja ulkolämpötilan suhdetta. En lähde sitä nyt säätämään, ettei tule liian montaa muutosta kerralla.
Päivitin kuitenkin firmiksen. Se on nyt 7994R2 kun se aiemmin oli 5902R10.
Annan nyt olla ainakin jonkun päivän näissä asetuksissa. Katsotaan miten lähtee käyttäytymään.
Juu, Jäspin lisävaraaja on. Ei mitään käsitystä sen asetuksista. Olen kuvitellut sen olevan "tyhmä lisäsäiliö" pumpun perässä, mutta sielläkö on omat vastukset? No sehän sitten syö ihan mukavasti sitä säästöä mitä maalämmöstä on kuvitellut saavansa...
Pumpussa on legionellalämmitys asetettu 21 vuorokauteen, mutta siihenkään ei mitään varsinaisia asetuksia löydy.
Kattelin noita käyriä ja kyllä se aina kun on -60 lähtee päälle. Jos asteminuutit on +puolella eli tuo sata (100) niin silloin lämpöä on riittävästi ja pumppu ei lämmitä, tekee vaan tarvittaessa käyttövettä.
Käyrällä säädetään että minkä lämpöistä vettä menee lattiaan tietyssä ulkolämpötilassa. Eli jos on liian kuuma niin sitten viileämpää vettä siinä ulkolämpötilassa lattiaan. Siina kuvassa X-akselilla on ulkolämpötila ja Y-akselilla lattiaan menevän veden lämpö.
Onko jäspi kytketty sähköverkkoon? Silloin siellä on varmaankin vastukset päällä, siinähän on joku portaaton lämpötilan säätö niin siitähän se pitäisi nähdä.
-
Vuorokaudessa noin 28 käynnistystä niin kyllä se aika pätkäkäyntiä on.
Lisäksi ihmettelin lämmityksen pysäytyslämpötilaa joka on 24 astetta. Ei teidän talo varmaan tarvitse lämmitystä kun vuorokauden keskilämpötila on 24 astetta? Joku 15...17 astetta riittää. Samoin lisäyksen pysäytys voisi olla 10 astetta alempi.
GM on sama kuin asteminuutit. Käyrä on kyllä aika loiva jo nyt joten sillä ei taloa enää paljoa viileämmäksi saa.
-
Tässä kuvat ja selvitystä. Eli vuorokauden aikana 3 käynnistystä, jotka kaikki ovat olleet Käyttövettä. Hyvin eristeet toimii.
ja asteminuutit on 100 kun ei ole tarvetta lämmittää
Sinällään nythän on vähän huono säätää kun ei ole kunnon pakkasia mutta tuo -180 asteminuutit vähentää vielä lisää noita lämmityskäyntejä.
Vihreällä merkitty.
PS. Siis tämä oli selvitys siihen edelliseen viestiini missä mietit sitä GM arvoa 100. Niinkuin v130882 sanoin niin lämmitystarvetta kun on niin aika pätkäkäynnillä menee.
-
Kävin kurkkaamassa lisävaraajan. Se on siis Jäspi VLM300S. Kyllä siellä on sähköt ja virrat päällä. Lämpötila oli säädetty n. 68 asteeseen. Pudotin sen tasan 60:en.
Onkohan nyt tosiaan niin, että se on omassa kierrossaan, eikä mitenkään sen Niben "perässä" tai ohjauksessa. Pitäisi tuota varmaan selvittää asentajan kautta.
Kiitos myös jäsen v130882 kommentista.
Pysäytyslämpötila ja lisäyksen pysäytys ovat nyt uusia termejä, enkä nyt ihan saa niistä kiinni. Pysäytyslämpötila tosin kyllä kuulostaa siltä, että voisi olla alempikin.
-
Sitä kuitenkaan en, että miksi tuo asteminuuttiarvo vaihtelee vain joinakin öinä. Pääasiassahan se on tasaista viivaa satasessa.
Näyttäisi käyrien perusteella siltä että teidän talo ei tarvitsisi lämmitystä kun ulkolämpötila nousee plussan puolelle? Ei taida olla mahdollista...
-
Pysäytyslämpötila ja lisäyksen pysäytys ovat nyt uusia termejä, enkä nyt ihan saa niistä kiinni. Pysäytyslämpötila tosin kyllä kuulostaa siltä, että voisi olla alempikin.
Pysäytyslämpötila = se keskilämpötila jonka yli mentäessä pumppu ei enää lämmitä ollenkaan
Lisäyksen pysäytys = sähkövastus ei mene päälle tämän lämpötilan yläpuolella
-
Näyttäisi käyrien perusteella siltä että teidän talo ei tarvitsisi lämmitystä kun ulkolämpötila nousee plussan puolelle? Ei taida olla mahdollista...
No ei tämä mikään passiivitalo varsinaisesti ole. Viime syksynä valmistunut normaali puutalo, että onhan nuo normit tietysti aika tiukat nykyään...
-
Pysäytyslämpötila = se keskilämpötila jonka yli mentäessä pumppu ei enää lämmitä ollenkaan
Lisäyksen pysäytys = sähkövastus ei mene päälle tämän lämpötilan yläpuolella
Nyt ymmärrän! Kiitos :)
-
No ei tämä mikään passiivitalo varsinaisesti ole. Viime syksynä valmistunut normaali puutalo, että onhan nuo normit tietysti aika tiukat nykyään...
Sitä juuri mietin että miten se Jäspi on kytketty...? Eli lämmitetäänkö taloa osaltaan suoralla sähköllä?
-
Sitä juuri mietin että miten se Jäspi on kytketty...? Eli lämmitetäänkö taloa osaltaan suoralla sähköllä?
Suora sähkö näyttäisi tekevän aika paljon käyttövedestä jos sinne lisävaraajaan ei kierrätetä Niben lämmittämää vettä. Ei aavistustakaan miten se on toteutettu.
-
Nyt ymmärrän! Kiitos :)
Nuo kannattaa lukea:
https://www.nibe.fi/nibedocuments/23680/231653-2.pdf
https://www.nibe.fi/nibedocuments/23697/231654-2.pdf
Varsinkin tuosta alemmasta asentajan käsikirjasta pääsee hyvin kärryille miten pumppu toimii ja mitä kytkentöjä/säätöjä siinä on.
-
Suora sähkö näyttäisi tekevän aika paljon käyttövedestä jos sinne lisävaraajaan ei kierrätetä Niben lämmittämää vettä. Ei aavistustakaan miten se on toteutettu.
Onko talon papereissa suunnitelmaa lämmityksestä? Eli miten pumppu yms. on kytketty. Laita tänne pdf:nä tai jpg:nä niin näkee miten niiden on suunniteltu toimivan.
-
Onko talon papereissa suunnitelmaa lämmityksestä? Eli miten pumppu yms. on kytketty. Laita tänne pdf:nä tai jpg:nä niin näkee miten niiden on suunniteltu toimivan.
Tällainen kuva löytyi. Vastaako tuo kysymykseen?
Tarvittaessa saanen talotoimittajalta tarkempiakin piirustuksia.
-
Miksei tuossa kuvassa tuota viimestä käyttövesi 'viilennystä' viimeselle 3-tielle oteta MLP:n jälkeen?? ???
Sillon saatais enemmän sen MLP:n kontolle tuota kuumanveden valmistusta, vai haetaanko tässä nimenomaan että halutaan sähköllä tekoa painottaa?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5126.0;attach=8409;image)
-
Tuosta selviää käyttöveden teko.
Oisiko piirrustusta mistä lattialämmitykseen menevä vesi selviää?
-
Tuli vaan mieleen että nyt kun tiedetään että mlp lataa jäspiä niin varmaan kannattaisi laittaa mlp tekemään mahdollisimman kuumaa vettä jotta vastuksille sitten jäspissä jää vähiten. Eli luksusta kehiin ja sitten jäspissä pidät sen 60 astetta niin jää vaan 5 asteen korotus. Luksus oli muistaakseni 55 astetta. Eikös?
-
Nuo kannattaa lukea:
https://www.nibe.fi/nibedocuments/23680/231653-2.pdf
https://www.nibe.fi/nibedocuments/23697/231654-2.pdf
Varsinkin tuosta alemmasta asentajan käsikirjasta pääsee hyvin kärryille miten pumppu toimii ja mitä kytkentöjä/säätöjä siinä on.
Tuo asentajan käsikirjahan se oli mistä löytyy ne käyttöveden asetukset. Siihen huoltovalikkoon pääset.
Mene päävalikkoon ja siirry huoltovalikkoon painamalla
Takaisin-painiketta 7 sekunnin ajan.
Tuolla pääsee muuttelemaan sitten ihan kaikkea.
-
Tällainen kuva löytyi. Vastaako tuo kysymykseen?
Tarvittaessa saanen talotoimittajalta tarkempiakin piirustuksia.
Tuosta selviää käyttöveden puoli niinkuin tuossa jo edellä sanottiin. Löytyykö vastaavaa lämmityspuolelta?
Tuli vaan mieleen että nyt kun tiedetään että mlp lataa jäspiä niin varmaan kannattaisi laittaa mlp tekemään mahdollisimman kuumaa vettä jotta vastuksille sitten jäspissä jää vähiten. Eli luksusta kehiin ja sitten jäspissä pidät sen 60 astetta niin jää vaan 5 asteen korotus. Luksus oli muistaakseni 55 astetta. Eikös?
54 tai 52 astetta riippuen onko kuparia vai ruostumatonta.
Tuo asentajan käsikirjahan se oli mistä löytyy ne käyttöveden asetukset. Siihen huoltovalikkoon pääset.
Mene päävalikkoon ja siirry huoltovalikkoon painamalla
Takaisin-painiketta 7 sekunnin ajan.
Tuolla pääsee muuttelemaan sitten ihan kaikkea.
Huoltovalikon kanssa kannattaa sitten olla tarkkana, kannattaa ensin selvittää mitä säätää ja miksi. Ja laittaa muistiin alkuperäiset arvot.
-
Tuosta selviää käyttöveden puoli niinkuin tuossa jo edellä sanottiin. Löytyykö vastaavaa lämmityspuolelta?
54 tai 52 astetta riippuen onko kuparia vai ruostumatonta.
Huoltovalikon kanssa kannattaa sitten olla tarkkana, kannattaa ensin selvittää mitä säätää ja miksi. Ja laittaa muistiin alkuperäiset arvot.
Lämmityspuolen kuvaa ei nyt tähän hätään meinaa löytyä. Täytyy soittaa talotoimittajalle siitä.
Eli onko analyysi nyt se, että Jäspi on MLP:n "perässä"?
Tuolloinhan se minun maalaisjärjen mukaan tarkoittaa sitä, että MLP lämmittää veden ensin, ja Jäspi sen jälkeen oman termostaattinsa mukaan.
Eikös tässä pääse nyt tuosta suorasta sähköstä eroon ihan vaan sillä, että sammuttaa Jäspin kokonaan tai vaihtoehtoisesti laittaa sen termostaatin pienemmälle kuin Niben, jolloin MLP vastaa koko järjestelmän lämmityksestä ja syöttää lämmintä vettä Jäspiin sitä mukaa kun sieltä sitä otetaan kiertoon? Olenko ymmärtänyt nyt jotain ihan persiilleen?
Vai onko tuossa esim. suurempi legionelleriski, eli nostaako MLP:n legionellalämmitys myös Jäspin veden lämmön yli 60 asteen?
Nuo kirjat on molemmat toki käytössä sekä sähköisinä, että paperiversioina.
Joo, huoltovalikkoon en nyt ihan pienestä mielijohteesta taida lähteä sorkkimaan.
-
Eli onko analyysi nyt se, että Jäspi on MLP:n "perässä"?
Tuolloinhan se minun maalaisjärjen mukaan tarkoittaa sitä, että MLP lämmittää veden ensin, ja Jäspi sen jälkeen oman termostaattinsa mukaan.
Eikös tässä pääse nyt tuosta suorasta sähköstä eroon ihan vaan sillä, että sammuttaa Jäspin kokonaan tai vaihtoehtoisesti laittaa sen termostaatin pienemmälle kuin Niben, jolloin MLP vastaa koko järjestelmän lämmityksestä ja syöttää lämmintä vettä Jäspiin sitä mukaa kun sieltä sitä otetaan kiertoon? Olenko ymmärtänyt nyt jotain ihan persiilleen?
Onko pumpussa sisäänrakennettu lämminvesivaraaja? Vai lämmittääkö pumppu suoraan Jäspin vettä?
E. Ja tuo selittää sen alkuperäisen kysymyksesi käyttöveden kuumuudesta jos kytkentä on laittamasi kuvan mukainen ja Jäspi säädetty 60 asteeseen tai yli. Silloin kuuma vesi on varmasti kuumaa.
-
Onko pumpussa sisäänrakennettu lämminvesivaraaja? Vai lämmittääkö pumppu suoraan Jäspin vettä?
E. Ja tuo selittää sen alkuperäisen kysymyksesi käyttöveden kuumuudesta jos kytkentä on laittamasi kuvan mukainen ja Jäspi säädetty 60 asteeseen tai yli. Silloin kuuma vesi on varmasti kuumaa.
F1226:ssa on sisäinen 180l varaaja.
Kyllä, tuo lisävaraaja juurikin selittää käyttöveden kuumuuden ja sen miksi MLP:n säästöasetuksella ei ole mitään merkitystä. Käytännössä se siis tässä tapauksessa on suorastaan haitallinen, koska MLP:n "Säästön" vuoksi Jäspi joutuu kuumentamaan vaan enemmän vettä suoralla sähköllä.
-
F1226:ssa on sisäinen 180l varaaja.
Kyllä, tuo lisävaraaja juurikin selittää käyttöveden kuumuuden ja sen miksi MLP:n säästöasetuksella ei ole mitään merkitystä. Käytännössä se siis tässä tapauksessa on suorastaan haitallinen, koska MLP:n "Säästön" vuoksi Jäspi joutuu kuumentamaan vaan enemmän vettä suoralla sähköllä.
Mikähän tuossa on ollut ideana kun maalämpöpumppu ja lämminvesivaraaja on sarjassa? Tai tietysti ehkä se että maalämmön kyykätessä lämmintä vettä tulee silti. Onko teillä kuinka paljon vedenkäyttäjiä?
-
Miksei tuossa kuvassa tuota viimestä käyttövesi 'viilennystä' viimeselle 3-tielle oteta MLP:n jälkeen?? ???
Sillon saatais enemmän sen MLP:n kontolle tuota kuumanveden valmistusta, vai haetaanko tässä nimenomaan että halutaan sähköllä tekoa painottaa?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5126.0;attach=8409;image)
Varsinkin tuolla kytkennällä ja yhdistettynä VLM asetus 68ºC palaa suoraa sähköä veden lämmitykseen...
Koska 68ºC lantrataan kylmään veteen ja kylmän veden osuus kasvaa suureksi koska tuo kuumuus 68ºC ja koska kylmän osuus kasvaa niin se tarkottaa että sitä pienempi osa on MLP:n lämmittämää.
Siksi tuota kytkentää ihmettelin, mutta kukaan ei ole nyt tuohon tarttunut...se lantrausvesi pitäisi ottaa MLP:n jälkeen niin sitten kaikki kuumavesi olisi maximaalisesti MLP:n tekemää...
-
Syöttösekoitusventtiilin tehtävä lienee rajoittaa lämpimän veden lämpötila tiettyyn maksimiin. Jos sähkövaraajan termostaatti hajoaa ja keittää vedet, ei mahda säätöalue riittää jos lämpöpumpun varaajalta olisi kytketty sekoitusventtiilin kylmävesiliitäntään.
Tuon suunnittelija ei ole perustellut kokonaisuutta lainkaan? On aika erikoinen kytkentä. Lämpöpumppu ei tässä voi pitää sähkövaraajaa lämpimänä, joten sähkövaraajasta ei voi ottaa lämmitystä pois.
-
Syöttösekoitusventtiilin tehtävä lienee rajoittaa lämpimän veden lämpötila tiettyyn maksimiin. Jos sähkövaraajan termostaatti hajoaa ja keittää vedet, ei mahda säätöalue riittää jos lämpöpumpun varaajalta olisi kytketty sekoitusventtiilin kylmävesiliitäntään.
Tuon suunnittelija ei ole perustellut kokonaisuutta lainkaan? On aika erikoinen kytkentä. Lämpöpumppu ei tässä voi pitää sähkövaraajaa lämpimänä, joten sähkövaraajasta ei voi ottaa lämmitystä pois.
Ei se termostaatti petä, ylilämpösuoja tarttuu asiaan jos meinaa kuumeta liikaa...
Miksei riitä säätöalue, jos LVV on tapissaan niin suurin osa otetaan kylmästä haarasta kuvan mukaan ja MLP tapauksessa lähes kaikki, tuo on vaan termostaattinen vena tuo viimeinen 3-tie...ne kyllä saattaa joskus jumittaa.
-
Ei tuolla sekoittajalla ole käsittääkseni muuta virkaa kuin rajoittaa lämpötilaa. Hanoista saa tulla max. 65C. Säätöalue oli jossain Oraksen mallissa 37-65. En tiedä osaako se ottaa kaiken kylmän puolelta. Ylilämpösuoja katkoo sähköt termostaatin maksimiarvon yläpuolella, termostaatin säätöalueen yläpää on tavallisesti jossain 80-90C.
-
Moi,
Liitteeksi Logia. Ei kai tuossa mitään ongelmia ole?
Tulon ja menon delta on oikeastaan koko kaksi vuotta ollu tuolla lähempänä 4 kuin kolmea, sen kanssa on vaan elettävä..
Asteminuutit on nyt -200, kannattaisiko talvea kohti tiputtaa, esim -160? jotta sais säästettyä kaivoa, joka tuppaa hieman viileä olemaan. Kokeilun vuoksi vaihdoin tuossa kuun loppupuolella käyrää 3-->2 ja lisäystä +2. Ei ainakaan vielä torppa ole liian kylmäksi mennyt..
-
Tervehdys foorumilaiset,
Elikkäs pumppuna on F1245 -10 ja vuosimalli on 2012, eli ilman uplinkkiä yms.(mites päivität softan, hehheh...) Pumppu lämmittää n.140m2 2-kerroksista vm 1940 taloa pattereilla ja kanaalin läpi vielä n.40m2 tallia lattialämmityksellä.
Liitteenä oleva logi on parin kuukauden takaa, mutta ajaa asiansa tässä tapauksessa (Eilen kävin laittamassa tikun kiinni ja nyt tuoreempaa dataa on tulossa).
Ongelmana on suuri sähkönkulutus (vuoden kesk. kuukausiarvio 15000kWh) suuri käynnistysten määrä. Osaako arvon raati login perusteella antaa mitään kommenttia miten kannattaisi lähteä säätelemään? Logintutkijalla en saanut graafeja toimimaan, koska ilmeisesti pumpun softa on liian vanha joten pyöräytin ne itse excelillä
Tällä hetkellä (ja muistaakseni tuolloin) lämpökäyränä oli 5 +2 astetta ja asteminuutit -90
Kiitoksia jo etukäteen kommenteista!
-Washball
-
Tervehdys foorumilaiset,
Elikkäs pumppuna on F1245 -10 ja vuosimalli on 2012, eli ilman uplinkkiä yms.(mites päivität softan, hehheh...) Pumppu lämmittää n.140m2 2-kerroksista vm 1940 taloa pattereilla ja kanaalin läpi vielä n.40m2 tallia lattialämmityksellä.
Liitteenä oleva logi on parin kuukauden takaa, mutta ajaa asiansa tässä tapauksessa (Eilen kävin laittamassa tikun kiinni ja nyt tuoreempaa dataa on tulossa).
Ongelmana on suuri sähkönkulutus (vuoden kesk. kuukausiarvio 15000kWh) suuri käynnistysten määrä. Osaako arvon raati login perusteella antaa mitään kommenttia miten kannattaisi lähteä säätelemään? Logintutkijalla en saanut graafeja toimimaan, koska ilmeisesti pumpun softa on liian vanha joten pyöräytin ne itse excelillä
Tällä hetkellä (ja muistaakseni tuolloin) lämpökäyränä oli 5 +2 astetta ja asteminuutit -90
Kiitoksia jo etukäteen kommenteista!
-Washball
Softan saa päivitettyä USB - tikulla.
Mitä näyttää koneen tilastotiedot (käyttöaika, käynnistysten määrä, lisäyksen määrä ... ) ?
Onko 15000kWh kuukausi- vai vuosikulutus?
-
Tervehdys foorumilaiset,
Elikkäs pumppuna on F1245 -10 ja vuosimalli on 2012, eli ilman uplinkkiä yms.(mites päivität softan, hehheh...) Pumppu lämmittää n.140m2 2-kerroksista vm 1940 taloa pattereilla ja kanaalin läpi vielä n.40m2 tallia lattialämmityksellä.
Liitteenä oleva logi on parin kuukauden takaa, mutta ajaa asiansa tässä tapauksessa (Eilen kävin laittamassa tikun kiinni ja nyt tuoreempaa dataa on tulossa).
Ongelmana on suuri sähkönkulutus (vuoden kesk. kuukausiarvio 15000kWh) suuri käynnistysten määrä. Osaako arvon raati login perusteella antaa mitään kommenttia miten kannattaisi lähteä säätelemään? Logintutkijalla en saanut graafeja toimimaan, koska ilmeisesti pumpun softa on liian vanha joten pyöräytin ne itse excelillä
Tällä hetkellä (ja muistaakseni tuolloin) lämpökäyränä oli 5 +2 astetta ja asteminuutit -90
Kiitoksia jo etukäteen kommenteista!
-Washball
Moi,
Totesin että liikaa dataa tuossa aiemmassa graafissa ja on vaikea tulkita. Karsin osan pois ja nyt käsittääkseni on relevanteimmat datat graafissa+logi tiedosto erikseen liitteenä.
Mikä itsellä tuossa pistää silmään on se, että dT BT2 ja BT3 välillä on sen ~6 astetta lämmityksen aikana, mutta kun lämmitys loppuu, niin dT tippuu käytännössä heti olemattomaksi ja patteri kierron vesi alkaa jäähtymään. Ikäänkuin varaajaa ei käytettäisi patteri kierrossa ollenkaan ja varaajassa on kuitenkin koko ajan sen +10 astetta lämpimämpää vettä tarjolla. Ei ymmärrä...
Jäi muuten myös aiemmasta viestistä mainitsematta, että pumpun jatkeena on (muistaakseni) lämminvesivaraaja Nibe VPB 200 ja UKV 100
-Washball
-
Softan saa päivitettyä USB - tikulla.
Mitä näyttää koneen tilastotiedot (käyttöaika, käynnistysten määrä, lisäyksen määrä ... ) ?
Onko 15000kWh kuukausi- vai vuosikulutus?
Moi,
Tosiaan siis arvio koko vuodelle 15000kWh. Näin Marraskuulle näyttäisi asettuvan 1600kWh tienoille. Tuohon tosiaan sisältyy lämmitys ja käyttösähkö eikä pumpulle ole omaa mittaria. Yöaikaisesta kulutuksesta päättelemällä kuitenkin voi todeta että lämmitykseen menee tuosta tämänkuun 1600kWh, noin 900-1000kWh.
Sen verran muistan, että pumppu on käynyt tiheästi ilmeisesti aina, sillä käynnistyskertojen määrä oli melko suuri jo kun taloon muutettiin (vuosi sitten) ja käynti myös meidän asumisen aikana vastaa aikalailla käyrällä olevaa dataa.
Voin tsekata nuo käyttötiedot illemmalla kun kotiudun reissusta.
Päivitys USB-tikulta onnistuu joo, mutta uusia softia ei saa Nibeltä ilman Uplink rekisteröitymistä. Eilen koitin kaivella josko noita softia löytyisi erikseen, mutta tunnin foorumeiden penkomisella en niitä löytänyt. Pitänee ottaa yhteyttä myyjään/asentajaan josko sitä kautta saisi softat.
-Washball
-
Moi,
Totesin että liikaa dataa tuossa aiemmassa graafissa ja on vaikea tulkita. Karsin osan pois ja nyt käsittääkseni on relevanteimmat datat graafissa+logi tiedosto erikseen liitteenä.
Mikä itsellä tuossa pistää silmään on se, että dT BT2 ja BT3 välillä on sen ~6 astetta lämmityksen aikana, mutta kun lämmitys loppuu, niin dT tippuu käytännössä heti olemattomaksi ja patteri kierron vesi alkaa jäähtymään. Ikäänkuin varaajaa ei käytettäisi patteri kierrossa ollenkaan ja varaajassa on kuitenkin koko ajan sen +10 astetta lämpimämpää vettä tarjolla. Ei ymmärrä...
Jäi muuten myös aiemmasta viestistä mainitsematta, että pumpun jatkeena on (muistaakseni) lämminvesivaraaja Nibe VPB 200 ja UKV 100
-Washball
dT putoaminen johtuu siitä ettei Nibe enää tuota lämpöä.
Jos sinulla olisi puskurivaraajan (UKV) jälkeinen mittaus (BT25), niin siitä näkisi kuinka lämmintä vettä pattereille menee.
-
Päivitys USB-tikulta onnistuu joo, mutta uusia softia ei saa Nibeltä ilman Uplink rekisteröitymistä. Eilen koitin kaivella josko noita softia löytyisi erikseen, mutta tunnin foorumeiden penkomisella en niitä löytänyt. Pitänee ottaa yhteyttä myyjään/asentajaan josko sitä kautta saisi softat.
-Washball
Sitten pitää jotenkin rekisteröityä.
Minulla ei ole Uplinkkiä ja olen muistaakseni rekisteröitynyt sarjanumerolla, ilman toimittajaa.
-
Moi,
Tosiaan siis arvio koko vuodelle 15000kWh. Näin Marraskuulle näyttäisi asettuvan 1600kWh tienoille. Tuohon tosiaan sisältyy lämmitys ja käyttösähkö eikä pumpulle ole omaa mittaria. Yöaikaisesta kulutuksesta päättelemällä kuitenkin voi todeta että lämmitykseen menee tuosta tämänkuun 1600kWh, noin 900-1000kWh.
Sen verran muistan, että pumppu on käynyt tiheästi ilmeisesti aina, sillä käynnistyskertojen määrä oli melko suuri jo kun taloon muutettiin (vuosi sitten) ja käynti myös meidän asumisen aikana vastaa aikalailla käyrällä olevaa dataa.
Voin tsekata nuo käyttötiedot illemmalla kun kotiudun reissusta.
Päivitys USB-tikulta onnistuu joo, mutta uusia softia ei saa Nibeltä ilman Uplink rekisteröitymistä. Eilen koitin kaivella josko noita softia löytyisi erikseen, mutta tunnin foorumeiden penkomisella en niitä löytänyt. Pitänee ottaa yhteyttä myyjään/asentajaan josko sitä kautta saisi softat.
-Washball
No mikäs siinä rekisteröitymisessä närästää ??
Niben sivuille rekisteröityy, sarjanumero löytyy pumpusta, todella helppoa.
Mikä on ongelma siis?
-
Terve vaan, ensimmäistä kertaa kirjoittelemassa, ja nostan tässä vanhaa ketjua.
Tutkin tässä tammikuun logeja, kun pääsi säätökärpänen puremaan tuossa syksyllä, ja ajattelin kysäistä mitä ajatuksia herättää?
Taloudessa asuu 5 henkilöä, ja vuotuinen sähkön kokonaiskulutus on pyörinyt 13500kwh haminoilla.
Tuon login jälkeen olen muuttanut paria juttua, otin huoneanturin pois ohjaamasta lämpötilaa, ja olen tässä hakenut sopivaa käyrää, 3+2 vaikuttaisi tähän asti toimivalta. Virtausasetuksista oli jostainsyystä jäänyt patteriasetus päälle joten vaihdoin sen lattialämmitykseksi. MUT -32. Asteminuutteja säädin -200->-240 eikä toistaiseksi ole huojumista havaittavissa. Logituksen aikaan yläkerran lämmönjaossa on reippaasti ilmaa, joten YK:n lämmityskierto oli todella heikkoa.
-
Maalämpökoneen lämmitysteho kyllä riittää.
Keruupiiri on vähän viileä.
Kuinka syvällä ovat keruupiirin putket pellossa?
-
100-120cm pitäisi enimmäkseen olla. Olen laittanut itsekin merkille että hieman viileää on, ja tuollainen se on aina ollut.
-
Keruupiirin pituus on kyllä ihan riittävä, mutta upotussyvyys olisi saanut olla vähän enemmän, kuin 1 metri.
Laskentaohjelma antaa esimerkiksi Haapavedelle upotussyvyydeksi vähintään 1,2 metriä.
Lämpöpumppu on melkein ylitehoinen. Noin pikaisesti laskien taloosi lämmittämiseen olisi riittänyt noin 6,5 kW maksimi lämmitysteho -32 C pakkasile saakka.
Tällaista laskelma näytti:
Lämmitystarve yhteensä 21 170 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -32 °C
▪ Maasta kerätään ( 4,4 COP) 5,2 kW 16 313 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 857 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 857 kWh
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 441 metriä = 2 x 250 m PEM40x3.7 SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
-
120cm "tulkki" meillä muistaakseni oli kaivannon pohjalla kun piirejä kaivettiin, siitä tietysti +- joitain senttejä. Yksi asia mikä voi (voiko?) vaikuttaa, on se että talo on loivassa rinteessä, ja piirin talonpuolipää jäi täyttömaan alle, ja on näin ollen huomattavasti syvemmällä siltäosin.. ehkä noin 20-30m matkalta. Pumpussa on reserviä mahdollisen tallin lämmitykseen, jota ei vielä(kään) tosiaankaan ole, että sikäli olet oikeassa että ylitehoisen puolelle lipsahtaa pelkästään asuinrakennuksen lämmittämiseen.
-
Mitä syvemmällä keruu, sitä parempi..
-
Yksi asia mikä voi (voiko?) vaikuttaa, on se että talo on loivassa rinteessä, ja piirin talonpuolipää jäi täyttömaan alle, ja on näin ollen huomattavasti syvemmällä siltäosin.. ehkä noin 20-30m matkalta.
Nibe F1245-8R 2x300m vaakapiiri
Kannattaisi jollain tavalla tutkia että keruuliuos kiertää molemmissa putkilenkeissä jos on korkeuseroa.
Jos maasta tulevat putket tulee sisälle niin lämpötilamittaus molemmista.
Jos kummassakin putkilenkissä on sulku niin testaa sulkemalla toisen putken virtaus vuorotellen ja mittaa että suht samat lämpötilat tulee molemmista putkilenkeistä
-
Jep, voishan nuo IR mittarilla vilkaista. Molemmissa piireissä on oma sulkunsa, ja menopuolella säätöventtiilit. En tuosta osaa sen kummemmin stressiä ottaa, kun onhan tuo kuitenkin talon pitänyt lämminnä jo kohta 7 vuotta ilman sen kummempia ongelmia. Häpeäkseni toki myönnän että suurempi mielenkiinto tuon laitteiston sielunelämään on herännyt vasta hiljattain.
-
Säätöventtiilit saa olla täysin auki, kun on kaksi samalaista keruulenkkiä.
-
Tämän tsekkasin ja ja auki ovat.
-
Kokemuksia siitä, että Nibe tunnistaa muistitikun, alkaa logittamaan kun aloittaa kirjaamisen, lopettaa logittamisen nätisti kun lopetta kirjaamisen, mutta kortille ei tule mitään tiedostoja.
-
Kokemuksia siitä, että Nibe tunnistaa muistitikun, alkaa logittamaan kun aloittaa kirjaamisen, lopettaa logittamisen nätisti kun lopetta kirjaamisen, mutta kortille ei tule mitään tiedostoja.
Onko muistitikku FAT(32) - formaatissa?
-
Onko muistitikku FAT(32) - formaatissa?
On joo, tikku on aiemmin toiminu. Pitää kokeille vielä toisella tikulla.
-
Kokemuksia siitä, että Nibe tunnistaa muistitikun, alkaa logittamaan kun aloittaa kirjaamisen, lopettaa logittamisen nätisti kun lopetta kirjaamisen, mutta kortille ei tule mitään tiedostoja.
Mulla teki tismalleen samaa vanhalla tikulla. Ostin uuden tikun ja sillä on toiminut.
-
Tikun formatointia kannattaa kokeilla.
-
Vanha tikku oli formatoitu, nyt kuitenkin toinen testissä, sekin formatoitu fat32. Edelleen legionella kuumennus jöi kesken, ei saavuttanut lämpötilaa. Pitää kokeilla kuumennusta vielä kerran ja tutkia sitten lokeja.
-
Tarkoitin uudelleen formatointia.
-
Terve,
Käytetään vanhaa ketjua.
Katselin ensimmäistä kertaa logidatoja 1245-10 nibestä ja pohdin että onko käynnistyksiä paljon laisesti?
Laitteessa on uusin softa ollut n. viikon verran ja pyörinyt n. 3 vuotta.
Smart price adaptation on päällä ja sehän taitaa välttää tuota iltakäyttöä. Onkohan siitä isoakaan hyötyä.. Ainakin haittana taitaa olla että vesi on vähän kylmää kun illalla mennään suihkuun. Vesi voi joskus harvoin loppua jos ei ole luksus ohjelmointi käytössä.
-
Terve,
Käytetään vanhaa ketjua.
Katselin ensimmäistä kertaa logidatoja 1245-10 nibestä ja pohdin että onko käynnistyksiä paljon laisesti?
Laitteessa on uusin softa ollut n. viikon verran ja pyörinyt n. 3 vuotta.
Smart price adaptation on päällä ja sehän taitaa välttää tuota iltakäyttöä. Onkohan siitä isoakaan hyötyä.. Ainakin haittana taitaa olla että vesi on vähän kylmää kun illalla mennään suihkuun. Vesi voi joskus harvoin loppua jos ei ole luksus ohjelmointi käytössä.
Käyntijakso on lyhyt, suositus > 20 min.
Laitatko vuorokauden lokin tänne, niin voi katsoa tarkemmin.
Jos asumismukavuus kärsii, niin se ei ole hyvä, tulee sanomista.
Footteriin voisit laittaa kohteen perustiedot.
-
Käyntijakso on lyhyt, suositus > 20 min.
Laitatko vuorokauden lokin tänne, niin voi katsoa tarkemmin.
Jos asumismukavuus kärsii, niin se ei ole hyvä, tulee sanomista.
Footteriin voisit laittaa kohteen perustiedot.
Tuossa lokia liitteenä, ainakin tarpeeksi tiuhaan otettuna..
Tyhmä kysymys mutta mitenkäs defaulttifootteria muokataan?
siihen saakka manuaalisesti:
FT1245-10, 190m kaivo, 2017 rak. 230m2 kivital, Pool40 tulossa ensi keväänä 5m3 ulkoaltaalle, 2+3hlö.
-
Tuossa lokia liitteenä, ainakin tarpeeksi tiuhaan otettuna..
Tyhmä kysymys mutta mitenkäs defaulttifootteria muokataan?
siihen saakka manuaalisesti:
FT1245-10, 190m kaivo, 2017 rak. 230m2 kivital, Pool40 tulossa ensi keväänä 5m3 ulkoaltaalle, 2+3hlö.
Minuutin välein loggaus riittää.
Footteri: Sivun ylälaidasta Profiili.
Kompressorin käynnistämisen asteminuutit näyttää olevan oletus -60GM, kannattaa ainakin tuplata kun vaikuttaa olevan lattialämmitystalo.
-
Kompressorin käynnistämisen asteminuutit näyttää olevan oletus -60GM, kannattaa ainakin tuplata kun vaikuttaa olevan lattialämmitystalo.
Meillä on 180 on/off koneessa. Kannattaa laittaa suoraan sinne niin saa näillä keleillä heti vähän pidemmät käyntiajat.
-
... Tyhmä kysymys mutta mitenkäs defaulttifootteria muokataan?...
- Valitse klikkaamalla kuvaruudun yläosassa oikealla painike [Profiili]
- Valitse sitten: Ollipee:n profiili
- Kirjoita kohtaan:
Allekirjoitus:
Allekirjoitus näkyy kaikkien lähettämiesi viestien alla. Voit käyttää BBC-koodia.
Haluamasi teksti, esimerkiksi:
"FT1245-10, 190m kaivo, 2017 rak. 230m2 kivitalo, Pool40 tulossa ensi keväänä 5m3 ulkoaltaalle, 2+3hlö"
- Klikkaa lopuksi kuvaruudun oikeassa alalaidassa olevaa [Muuta profiilia] painiketta.
Tämä tekstisi on sen jälkeen kaikissa kirjoittamiesi viestien footerissa.
-
Tässä logitusta omasta Niben F1245, miltä logit teistä näyttää? Käynti/lepo on karkeasti 50%/50%, asteminuutit -240, pitäisikö asteminuutteja nostaa esim. -300?
-
Lämmitysveden erotus on liian iso. Kiertovesipumppua nopeammalle. Kannattaa liittää niitä lokitiedostoja
-
Lämmitysveden erotus on liian iso. Kiertovesipumppua nopeammalle. ....
Sen voi laittaa myös automaatille.
-
Sen voi laittaa myös automaatille.
Niinhän se noissa porvarivehkeissä olikin ;D
-
Täällä delta on keskimäärin 5C automaatilla.
-
Jeesatkaas nyt tietämätöntä, eli tuo minun F1245 pumpun käyttöveden delta on liian isoa, kun on 8c => pitäisi olla lähempänä viittä? Ja mitä pumppua pitäisi ruuvata isommalle/automaatille, niben sisäistä pumppuako?
En tiedä vielä voiko tuota sotkea ns. hullunkierto, eli kun meillä on suihkut jne toisessa päässä taloa, niin tehtiin suihkujen jakotukille ns. hullunkierto. Tosin ei kierrä ihan koko aikaa, vaan minulla on tuossa välissä vielä laite, joka aistii tuon hullunkierron meno/tulo lämpöä & lykkää tarvittaessa tuon hullunkierron pikkkupumpun päälle.
-
Jeesatkaas nyt tietämätöntä, eli tuo minun F1245 pumpun käyttöveden delta on liian isoa, kun on 8c => pitäisi olla lähempänä viittä? Ja mitä pumppua pitäisi ruuvata isommalle/automaatille, niben sisäistä pumppuako?
En tiedä vielä voiko tuota sotkea ns. hullunkierto, eli kun meillä on suihkut jne toisessa päässä taloa, niin tehtiin suihkujen jakotukille ns. hullunkierto. Tosin ei kierrä ihan koko aikaa, vaan minulla on tuossa välissä vielä laite, joka aistii tuon hullunkierron meno/tulo lämpöä & lykkää tarvittaessa tuon hullunkierron pikkkupumpun päälle.
Niben sisäistä lämmönjakopumppua.
Automaatti hoitaa homman, ainakin täällä.
Käyttöveden kierto tuskin tuota sotkee, energian kulutusta lisää.
-
Voisiko joku ystävällinen kurkata näitä logeja ja antaa viisaampana mielipidettä onko käynti kunnossa?
Edit. Nyt liitteetkin toimii.
-
Voisiko joku ystävällinen kurkata näitä logeja ja antaa viisaampana mielipidettä onko käynti kunnossa?
Asiallisesti näyttää toimivan.
Lämpötila tuvassa huojuu hiukan (~0,5C). Tuskin tuo asumismukavuutta haittaa niin antaa olla.
Pientä värinää meno-tulo- lämpötiloissa, jossain termostaati tekee tehtäväänsä.
-
Pystyykö muut lukemaan tätä logi tiedostoa? Latasin tuon uusimman logintutkijan niin ei onnistu millään. Muiden tänne lataamia logeja kyllä näyttää heti vaan ei omia.
Ilmoittaa vaan että logiaineisto luettu ja mitään ei tapahdu :(
-
Pystyykö muut lukemaan tätä logi tiedostoa? Latasin tuon uusimman logintutkijan niin ei onnistu millään. Muiden tänne lataamia logeja kyllä näyttää heti vaan ei omia.
Ilmoittaa vaan että logiaineisto luettu ja mitään ei tapahdu :(
Täälläkään ei lue.
Koneen softa on versiota 3105, eli tosi vanha.
Luultavasti nykyinen logintutkija ei tue noin vanhoja.
-
No niin rupes toimiin. Eri versio vaan tuohon logintutkijaan.
Aika kylmänä käy keruupiiri. Meneeköhän tuo kaivo jäähän jos pitkään pitää pakkasia? Ei kyllä aiempina vuosina ole nuin kylmäksi mennyt vaikka ollut kovempiakin pakkasia
-
No niin rupes toimiin. Eri versio vaan tuohon logintutkijaan.
Aika kylmänä käy keruupiiri. Meneeköhän tuo kaivo jäähän jos pitkään pitää pakkasia? Ei kyllä aiempina vuosina ole nuin kylmäksi mennyt vaikka ollut kovempiakin pakkasia
Hyvä että toimii taas.
Täällä on vielä kylmempi kaivo ja on varmasti jäässä kaivon yläosasta, entä sitten ;)
jäsen kylmäkaivoisten klaanista
-
Asiallisesti näyttää toimivan.
Lämpötila tuvassa huojuu hiukan (~0,5C). Tuskin tuo asumismukavuutta haittaa niin antaa olla.
Pientä värinää meno-tulo- lämpötiloissa, jossain termostaati tekee tehtäväänsä.
Kiitos kun katsoit! Lämpömittari on teknisessä tilassa pumpun kanssa ja saattaa toki näyttää hieman eri lämpötilaa mitä sisällä asunnossa, mutta aika tasaista lämpö mielestäni on.
-
1245-8 logit. Miltäs nuo käppyrät näyttää koneen sielunelämää paremmin tuntevien mielestä?
-
Hyvinhän tuo näyttää käyvän.
-
Heps! Kokeillaan onko tämä keskustelu vielä elossa :)
Nyt ois 170 litranen puskuri kiinni 1245-10R perässä ja eka logi vähän rapsakkaampi keli kartanolla. Pumppu tuntuu soutavan aika runsaslukuisesti vai mitä raati on mieltä
puskurina toimii niben UKV 170 ja kytketty omalla kiertovesipumpulla.
Pumppu tuntuu lataavan sitä aivan omalla syklillänsä, välillä kiertovesipumppu pyörii 30% ja välillä vain 1% mistä moinen voi johtua?
Onko mitään säätämisen varaa vai mennäänkö tällä toistaiseksi, aikaisemminhan pumppu käynnistyi 30 kertaa päivässä ja startteja kertynyt jo 90000kpl ::)
-
Heps! Kokeillaan onko tämä keskustelu vielä elossa :)
Nyt ois 170 litranen puskuri kiinni 1245-10R perässä ja eka logi vähän rapsakkaampi keli kartanolla. Pumppu tuntuu soutavan aika runsaslukuisesti vai mitä raati on mieltä
puskurina toimii niben UKV 170 ja kytketty omalla kiertovesipumpulla.
Pumppu tuntuu lataavan sitä aivan omalla syklillänsä, välillä kiertovesipumppu pyörii 30% ja välillä vain 1% mistä moinen voi johtua?
Onko mitään säätämisen varaa vai mennäänkö tällä toistaiseksi, aikaisemminhan pumppu käynnistyi 30 kertaa päivässä ja startteja kertynyt jo 90000kpl ::)
Käynnistyksiä on nyt asiallisesti, toki pakkaset pidentävät nyt käyntiä.
Huonelämpötila vaihtelee n. 2,5C, jos se ei haittaa niin ok, mutta vaihtelua voi vähentää käynnistyksen asteminutteja pienentämällä.
Pienentäminen lisää käynnistyksiä, mutta verkoston tilavuus on riittävä ettei tule pätkäkäyntiä.
Lämmitysveden delta on korkeahko. Onko kiertovesipumpun nopeus automaatilla? Luultavasti se on kiinteä 30%.
Kun Nibe ei käy, niin kiertovesipumppu on minimikierroksilla = 1%.
Hiukan vastus on avittanut, mutta on ollut pakkasiakin.
-
Käynnistyksiä on nyt asiallisesti, toki pakkaset pidentävät nyt käyntiä.
Huonelämpötila vaihtelee n. 2,5C, jos se ei haittaa niin ok, mutta vaihtelua voi vähentää käynnistyksen asteminutteja pienentämällä.
Pienentäminen lisää käynnistyksiä, mutta verkoston tilavuus on riittävä ettei tule pätkäkäyntiä.
Lämmitysveden delta on korkeahko. Onko kiertovesipumpun nopeus automaatilla? Luultavasti se on kiinteä 30%.
Kun Nibe ei käy, niin kiertovesipumppu on minimikierroksilla = 1%.
Hiukan vastus on avittanut, mutta on ollut pakkasiakin.
Joo. lämpötila huopaa hieman, anturi on vintillä mutta ohjaus ei ole sen kautta ollenkaan. Vanha rintamamies talo niin yläpohja kaipais hieman paksumpaa eristettä niin sen takia niin railakka heitto, alakerran lämpötila seilaa sen n. 0,5c astetta.
laitoin tuon bt25 anturin tuohon menovesiputkeen kiertovesipumpun jälkeen ja laitoin "lämmönjohtopumpun käyttötilan" ajoittaiselle niin niben oma kiertovesipumppu tipahtaa pois samalla ku viinapumppu sammuu, mutta hullunkierto rallattaa. Kiertovesipumpun nopeus latauksessa on automaatilla ja nostin minimin rajaa 5%:tiin kun välillä lataa 1% teholla, jonka syytä en tiedä :-X
-
Luultavasti ulkoinen pumppu auttaa kierrossa niin ettei sisäisen tarvitse kuin minimillä rallatella.
-
Joo. lämpötila huopaa hieman, anturi on vintillä mutta ohjaus ei ole sen kautta ollenkaan. Vanha rintamamies talo niin yläpohja kaipais hieman paksumpaa eristettä niin sen takia niin railakka heitto, alakerran lämpötila seilaa sen n. 0,5c astetta.
laitoin tuon bt25 anturin tuohon menovesiputkeen kiertovesipumpun jälkeen ja laitoin "lämmönjohtopumpun käyttötilan" ajoittaiselle niin niben oma kiertovesipumppu tipahtaa pois samalla ku viinapumppu sammuu, mutta hullunkierto rallattaa. Kiertovesipumpun nopeus latauksessa on automaatilla ja nostin minimin rajaa 5%:tiin kun välillä lataa 1% teholla, jonka syytä en tiedä :-X
Mulla sama homma kiertovesipumpun tehossa. Ajelee 1% teholla kovilla pakkasillakin. Muutan talveksi kietovesipumpun minimin 20% niin ei käytä niin paljon lisävirtaa lämmitykseen kovilla pakkasilla. Tuolla 1% teholla pyörittelen kesällä kun kellaripiiri on ainoastaan käytössä :)
-
Mulla sama homma kiertovesipumpun tehossa. Ajelee 1% teholla kovilla pakkasillakin. Muutan talveksi kietovesipumpun minimin 20% niin ei käytä niin paljon lisävirtaa lämmitykseen kovilla pakkasilla. Tuolla 1% teholla pyörittelen kesällä kun kellaripiiri on ainoastaan käytössä :)
Pitääpä kokeilla nostella minimiä vähän korkiammalle jos se helpottaa :)
-
Heps
kesä saapuu ja pumppu "vihdoin" on saanut tarvittavat lisukkeet toimiakseen jollain määrin järkevällä hyötysuhteella.
Tästä pieni kuvatus ja logit, jostain syystä trendit näyttää melko eksoottiselta että puskuri varais aivan mitättömän vähän 180 litraseks tai sitte tupa vuotaa ku seula ja jäähtyy siksi nopeasti. On tuo käynti aika melko järkyttävä verrattuna ennen puskuria ja täydellistä omistautumista noille säädöille.
-
että puskuri varais aivan mitättömän vähän 180 litraseks
Sama kokemus vaikka onkin pieni pönttö. Puskuri ei näytä varaavan yhtikäs mitään kokonaisuuden kannata. Romahdus pieneni just ja just näkyvästi kun vaihtoi 4-putkikytkennästä 3 putkeen muutama vuosi sitten. Ehkäpä pitäisi olla luokkaa kuutio vettä, jotta olisi näkyvää varauskykyä?
-
Heps
kesä saapuu ja pumppu "vihdoin" on saanut tarvittavat lisukkeet toimiakseen jollain määrin järkevällä hyötysuhteella.
Tästä pieni kuvatus ja logit, jostain syystä trendit näyttää melko eksoottiselta että puskuri varais aivan mitättömän vähän 180 litraseks tai sitte tupa vuotaa ku seula ja jäähtyy siksi nopeasti. On tuo käynti aika melko järkyttävä verrattuna ennen puskuria ja täydellistä omistautumista noille säädöille.
En saanut tiedostoa "nibe logit.7z" auki missään järkevässä muodossa.
Voisitko tallentaa sen oheisen kuvan näköiseen formaattiin?
ATS
-
En saanut tiedostoa "nibe logit.7z" auki missään järkevässä muodossa.
Voisitko tallentaa sen oheisen kuvan näköiseen formaattiin?
ATS
Aukeaa oikeassa muodossa ok.
Pitää olla 7Zip niminen purkaja asennettuna, ja sillä purkaa....
-
Heps
kesä saapuu ja pumppu "vihdoin" on saanut tarvittavat lisukkeet toimiakseen jollain määrin järkevällä hyötysuhteella.
Tästä pieni kuvatus ja logit, jostain syystä trendit näyttää melko eksoottiselta että puskuri varais aivan mitättömän vähän 180 litraseks tai sitte tupa vuotaa ku seula ja jäähtyy siksi nopeasti. On tuo käynti aika melko järkyttävä verrattuna ennen puskuria ja täydellistä omistautumista noille säädöille.
Täällä on 100l puskuri ja tuo sinun 180l ainakin näyttää varaavan enemmän.
Lämmönjaon delta on isohko.
-
Täällä on 100l puskuri ja tuo sinun 180l ainakin näyttää varaavan enemmän.
Lämmönjaon delta on isohko.
Ois pitänyt laittaa heti kerralla isompi pönttö pumpun perään... mutta eipä sitä enää kannata murehtia. Selvisi lämmönjaon deltakin "ehkä" miksi niin korkea, asetuksissa oli muuttunut kiertovesipumpun minimikierrosluku takaisin 1%:iin ja kun pumppu latasi järjestelmää niin pyöri vain 4% teholla.
Tuossa vielä tuo .zip tiedosto joka aukeaa vähän jouhevammin ;)
-
Yritän vähän tarkistella pumpun toimintaa näin sähkönmyyjien luvattuna aikana talven varalle. Päivitin juuri firmwaren uusimpaan mutta lokit on vielä vanhalta versiolta, ajalta 2022/01 - 2022/03.
Kaivo on aina ollut kylmä, mutta vielä onneksi toimiva kovillakin pakkasilla. Maaviileän avulla kesällä parhaani mukaan "lämmitän" sitä :-[
Miltäs tämä tämä noin muuten näyttää mielestänne?
-
Minun mielestäni "normaali", tosin kaivon lämmöt viileät. Mutta niin on lattiaan(?) menolämmötkin.
-
Minun mielestäni "normaali", tosin kaivon lämmöt viileät. Mutta niin on lattiaan(?) menolämmötkin.
Juu, lattiakierto - suurin osa laattalattiaa, joka on hyvä kaveri lattialämmitykselle. Takka vielä kaverina niin ei kovin usein tule valitusta naisväeltä.
Tällä siis taidetaan lähteä kohti talven taistelua sähkölaskua vastaan - tosin sen firmiksen päivitin niin pitää sitten lämmityskauden käynnistyttyä vielä pitää silmällä että varmasti jatkaa samaan malliin.
-
moi. miltä tuo näyttää, jos joku saa tutkittua.Ei tuo käyttöveden teko ole oikein kunnossa? siinä vuorokauden loki 10-11.11.23
-
Onko käyttöveden kierto käytössä?
Näyttäisi Nibe tekevän vain hiukan lämmitystä ja pääosin käyttövettä.
Pieni lämmitysvelka hoidetaan käyttöveden teon yhteydessä pois.
Talossa on mittauksen mukaan lämmintä, onko muita lämmönlähteitä?
-
Ulkolämpö nousi viidellä asteella ja lämmitin vielä takan niin nousi vähän korkeaksi tuo sisälämpö. Lämmin vesi kiertää keittiön ja kauimman WC:n putkissa. Tuntuu vaan aika hullulta tuo, kun tekee 7-9 tuntia lämmintä vettä/vrk.
-
Ulkolämpö nousi viidellä asteella ja lämmitin vielä takan niin nousi vähän korkeaksi tuo sisälämpö. Lämmin vesi kiertää keittiön ja kauimman WC:n putkissa. Tuntuu vaan aika hullulta tuo, kun tekee 7-9 tuntia lämmintä vettä/vrk.
Käyttömukavuus maksaa ;)
Jotkut ovat laittaneet käyttöveden kierrätyspumppuun ajastimen.
-
Täytyy kokeilla tuota ajastinta kierrolle. Entäs jos käyttövsi valikosta (2.3) ohjelmoi esim. 23.00-06.00 ja 9.00-16.00 veden pois päältä kun ei ole käyttöä?
-
... Entäs jos käyttövsi valikosta (2.3) ohjelmoi esim. 23.00-06.00 ja 9.00-16.00 veden pois päältä kun ei ole käyttöä?
Eikös tuo tarkoittaisi viileää vettä, jos pesutarve olisi aikavälin loppupuolella. Huonoa käyttömukavuutta ;)
Valikossa 2.9.2 voi säätää käyttövesikiertoa (vaatii lisävarusteen ja luultavasti lisävarusteeseen sopivan pumpun).
-
Ollut nyt testissä pari päivää. Aamulla vesi vielä sopivan lämpöistä käsien pesuun n35 asteista,eikä ennen seitsemää muut vielä hereillä. En vielä saanut aikaiseksi laittaa sitä ajastinta ni kierto viilentää yöllä ja päivällä vielä vettä turhaan. Käyttömukavuudessa en ainakaan vielä ole huomannut eroa.laitoin tänään tikun koneeseen ni huomenna näkee onko minkälaista muutosta käyntiajoissa.
-
siinä uutta dataa,kun käyttöveden kierto ajastettu. (pois 24.00-5.00 ja 10-15) ja lämpöisen veden teko pumpulta pois 23.00-6.00 ja 9.30-16.00. noilla sain n. 3 tuntia kv:n ajasta pois. vaan vielä se tekee sitä n.5h/vrk. voihan se olla, että vaihtoventtiili myös vähän jumii?
-
siinä uutta dataa,kun käyttöveden kierto ajastettu. (pois 24.00-5.00 ja 10-15) ja lämpöisen veden teko pumpulta pois 23.00-6.00 ja 9.30-16.00. noilla sain n. 3 tuntia kv:n ajasta pois. vaan vielä se tekee sitä n.5h/vrk. voihan se olla, että vaihtoventtiili myös vähän jumii?
On 5h/vrk melko paljon, mutta voi lohduttautua että talviaikana "kv-häviöt" vähentää lämmityksen tarvetta.
Toki KV tehdään huonommalla hyötysuhteella.
Kierron ajastus on yksi vaihtoehto ja kierron lopettaminen toinen.
-
Moi!
Osaisiko joku sanoa että onko koneen data ok?
Talo lattialämmitys 10v vanha
220m2 lämmintä pinta-alaa
200m kaivo
Kone nibe 8kw
Rovaniemi
Liitteenä kuva
-
Tilannekuva näyttää normaalilta. Lepoaikaa enää 32% reservissä.
Paljonko käynnistyksiä, käyttötunteja ja lisäystä on kertynyt?
-
moikka kaikille. Vuosia teidän kirjotteluita seuranneena haluaisin myös oman koneeni logia vähän katsoa. En ole onnistunut saamaan tuota logintutkijaa toimimaan.
-
moikka kaikille. Vuosia teidän kirjotteluita seuranneena haluaisin myös oman koneeni logia vähän katsoa. En ole onnistunut saamaan tuota logintutkijaa toimimaan.
Oletko asennusohjeesta katsonut?
Kerro tausta- ja tilannetiedot.
-
En siis ole oikein hyvä näiden tietokoneiden kanssa. Latasin sen login tutkijan koneelle ja ohjeiden mukaan koitin toimia. Ihan sekavalla näyttää kun sitä tutkijaa koittaa avata. Toimiiko edes w10? Maalämpöhän on ollu jo 10v meillä ja ihan hyvin kyllä toimii. Mitta ainahan sitä vois tietty parantaa.
-
Käynnistyksiä 41499
Tunteja 31382
Käyttöveteen 6318
Lisävastus 230h
-
Talo 170m² talli 65m² 4henkeä. Nibe f1245-8 vaakaputkito ja oulunseudulla
-
En siis ole oikein hyvä näiden tietokoneiden kanssa. Latasin sen login tutkijan koneelle ja ohjeiden mukaan koitin toimia. Ihan sekavalla näyttää kun sitä tutkijaa koittaa avata. Toimiiko edes w10? Maalämpöhän on ollu jo 10v meillä ja ihan hyvin kyllä toimii. Mitta ainahan sitä vois tietty parantaa.
Ota kuvaruutukopio ongelmatilanteesta ja laita kuva tänne.
-
Talo 170m² talli 65m² 4henkeä. Nibe f1245-8 vaakaputkito ja oulunseudulla
Olisiko lämmitystarve jotain tämän suuntaista:
Talo + talli ”Janappa77” OULU (Pohjois-Pohjanmaa)
Yhteensä 235 m2 101 kWh/m2 4,4 SCOP 8,0 kW 23 790 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lähes täysteho ) 8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -26 °C
- Maasta kerätään ( 4,4 COP) 6,3 kW 18 433 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 357 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 54 kWh) 5 411 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 685 kWh
-
Olipas varsin mainuo laskelma. Tosiaan jossakin lähellä -30 alkaa ottamaan 1kw vastustehoa mukaan jos pidempi jakso noin kylmää. Viimevuoden kaikki kulutus 12700kwh ja viimevuonna tuli tunteta 2800h. Pyöriväkennoinen ei kyllä kovinkaan useasti sähköpatteria ole käyttänyt kun olen seurannut sitä tehon kulutusta mittarilla.
-
Tein laskelman oletuksella, että talo oli rakennettu noin vuonna 2010 ja käytin sen ajankohdan tyypillisiä rakentamisen U -arvoja.
Lähtötiedot olivat siis arvauspohjaisia ja toki aika epäluotettavia.
Liitin koko laskelman PDF -tulosteen omaan viestiisi. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5126.0;attach=19632)
-
Olipas varsin mainuo laskelma. Tosiaan jossakin lähellä -30 alkaa ottamaan 1kw vastustehoa mukaan jos pidempi jakso noin kylmää. Viimevuoden kaikki kulutus 12700kwh ja viimevuonna tuli tunteta 2800h. Pyöriväkennoinen ei kyllä kovinkaan useasti sähköpatteria ole käyttänyt kun olen seurannut sitä tehon kulutusta mittarilla.
sain login tutkijan nyt avautumaan. ihmetteen tuota coppia, mistä se laskee sen kun ei tuossa mun koneessa ole virtausmittaria. logi jostain reilun vuoden takaa
-
.... ihmetteen tuota coppia, mistä se laskee sen kun ei tuossa mun koneessa ole virtausmittaria. ....
Sinun ".ini" tiedostoon laittamista koneesi cop-arvoista eri menolämpötiloissa.
Muistaakseni ;)
-
tuollaista käyrää tulee
-
Kaunista käyrää
- Käyttöveden lämmitys OK
- Keruu Dt n. 3,3 C OK
- Lämmitys Dt n. 6 C OK
- Käy/lepää n. 40 / 40min OK
- Pakkasen kiristyessä -6 -> -12 C nousee sisälämpötila n. 0,5 C. Käyrää voisi ehkä hieman loiventaa.
ATS
-
Tilannekuva näyttää normaalilta. Lepoaikaa enää 32% reservissä.
Paljonko käynnistyksiä, käyttötunteja ja lisäystä on kertynyt?
47162
21331h
Lisäystä en nyt saanut.
-
47162
21331h
Lisäystä en nyt saanut.
Puskurivaraajaa ei liene, niin silloin nuo on tyypilliset lukemat.
27 minuutin käyntijakso keskimäärin.
-
Moi arvon foorumilaiset!
Nyt vuoden asunena uudessa talossa otin Nibeltä logia talteen mutta en löytänyt enää Brunon tekemää excel-pohjaa foorumilta joten osaisiko joku tulkita logia?
Talo vm. 2022, koneena Nibe 1226, lämmitettävä ala 137 neliötä, vesikiertoinen lattialämmitys ja kaivo 155m, asuinpaikkana Joensuu. Koneen asetuksista sen verran että käyrä on 3 ja lk-pumppu ja vesipumppu molemmat 100% nopeudella, asteminuutit 180, vesi säästöllä ja lisäys estetty. Huoneissa termarit ja pyyntönä 21C, lämpöä riittää mutta mietin että pyöriikö pumppu turhan tiuhaan.
Kiitokset etukäteen!
-
Timo Karhun tekemä logintutkija tekee samat ja on vielä enemmän ;)
Löytyy foorumilta.
-
Moi arvon foorumilaiset!
Nyt vuoden asunena uudessa talossa otin Nibeltä logia talteen mutta en löytänyt enää Brunon tekemää excel-pohjaa foorumilta joten osaisiko joku tulkita logia?
Talo vm. 2022, koneena Nibe 1226, lämmitettävä ala 137 neliötä, vesikiertoinen lattialämmitys ja kaivo 155m, asuinpaikkana Joensuu. Koneen asetuksista sen verran että käyrä on 3 ja lk-pumppu ja vesipumppu molemmat 100% nopeudella, asteminuutit 180, vesi säästöllä ja lisäys estetty. Huoneissa termarit ja pyyntönä 21C, lämpöä riittää mutta mietin että pyöriikö pumppu turhan tiuhaan.
Kiitokset etukäteen!
Tässä joutessani joulupukkia ootellessa katselin tuota logia
Pari havaintoa:
- Keruun Dt = n. 2,5 C vähän alakanttiin,keruupumpun nopeutta voisi vähän pienentää, tavoite n. 3 C
- Lauhduttimen Dt n. 4,3 C , vähän alakanttiin tavoite n. 6 C mutta tässä vaiheessa ei kannata tehdä mitään siitä tuonnenpana
- Loggauksen alkupätkä Klo 22 - 12 kone käy hyvin
- Loggauksen loppupätkä klo 12 - 21 kone käy pätkää, muutaman minuutin käyntijaksoja
Tilanne on seuraava "Kun menoveden lämpötila ylittää 10 C:lla lasketun menoveden lämpötilan, pysätetään kone."
Tämä johtuu siitä että virtaus on liian pieni
Ja tämä taas siitä että todennäköisesti termostaatit rajoittaa virtausta.
Säädön periaate on seuraavanlainen:
Kaikki termostaatit täysin auki ja käyrällä haetaan sellainen menoveden lämpötila että talossa on haluttu lämpötila.
Jos eri huoneisiin halutaan eri lämpötiloja tehdään tämä säätämällä lämmityspiirien virtauksia.
Oheisesta Excellistä näkee tarkemmin koneen sielunelämän
ATS
-
Pari kysymystä:
- Onko kaikissa tiloissa termostaatit?
- Vai onko jotkin tilat vapaalla kierrolla?
- Onko puskurisäiliö?
- Jos on niin, niin miten kytketty järjestelmään?
- Kaksi-, kolme- tai neliputkikytkentä, onko ulkoinen kiertovesipumppu?
ATS
-
Moi, kiitokset kommenteista ja excelistä!
- Kaikissa tiloissa on termostaatit lukuunottamatta märkätiloja jonne on säätölaitteet auki
- Puskurisäiliötä ei ole, ei myöskään ulkoista kiertovesipumppua, tarkemmin en osaa sanoa noista kytkennöistä muuta kuin että putkia on :D
Kokeilen siis seuraavaksi pienentää keruupumpun nopeutta ja avaan termarit joka huoneesta, sitten alkaa käyrällä säätö. Otan lokia uudestaan kun saan säädöt tehtyä. Onko suosituksia tuolle keruupumpun nopeudelle?
Hyvää uutta vuotta!
-
Hei,
huomasin tuossa noin puolitoista viikkoa sitten kovien pakkasten aikaan (-30) että nibe käynnistyi mutta kävi ja kävi eikä tullut lepohetkeä.
Kävin tutkailemassa näyttöä ja huomasin että kaivolle menevä neste oli -6 ja palaava -3 ja asteminuutit oli miinuksella useamman satasen.
Tutkailin konetta ja parametrejä enkä ymmärtänyt miksi näin, aiemmin pakkasilla on kuitenkin taukoja. Kokeilin vähentää kuormaa ja laittaa vastuksia avuksi, kone kuitenkin kävi jatkuvasti. Seuraavana päivänä tutkailin enemmän asteminuutteja ja käyrästöä, huomasin että käyrästössä oli nro 9 oikeassa reunassa, tarkoittaa ilmeisesti patteritaloa. Kun vaihdoin sen 3:en niin pumpun asteminuutti laskuri alkoi käyttäytymään loogisemmin.
-tämä asetus oli ilmeisesti jäänyt kun olin tehnyt aiemmin softan päivityksen ?
Yhtä kaikki nyt pumppu lepää, mutta haluaisin apuja oikeiden arvojen metsästykseen ja siihen jäätyikö kaivo jne.
loggauksen 6.1. tiedosto (+ loput)on jo tuolla lattialämmitystalon käyrä 3.
pumput ovat automaattiasetuksilla. Mielestäni uudemmat softat ovat vähentäneet valikoiden määriä, vai luulenko vain?
Speksit 10 kW nibe, 1.5 krs 165 neliötä + 50 neliötä tallia (kanaali n 30 m), vm 2010, lattialämmitys. Ilto 440 vesipatterilla.
Kaivo n 185 m (poraus jäi kesken kun vesisuoni teki vastapaineen poraajan mukaan, vedenpinta n 1,5 m maan pinnasta. Vesiautomaatilla kastellessa kaivoa ei saa kuivaksi.
Lisäksi näyttöpaneelin osoitin toimii epäloogisesti, se hyppii monesti vaihtoehtojen välillä, uusin softa ehkä hiukan hillitsi tuota käytöstä.
-
Mikä on raadin mielipide logista?Noin vuorokauden ja 1min välillä.Sen onnistuin hyvillä ohjeilla saamaan.Itselle vähän vieraita asioita vielä
-
Mikä on raadin mielipide logista?Noin vuorokauden ja 1min välillä.Sen onnistuin hyvillä ohjeilla saamaan.Itselle vähän vieraita asioita vielä
"Isossa kuvassa" Ok.
Kohteen tiedot vähäisiä ;)
Lämmönjaon deltassa pyrkisin 6C nurkille. Eli hiukan nopeutta lisää.
-
"Isossa kuvassa" Ok.
Kohteen tiedot vähäisiä ;)
Lämmönjaon deltassa pyrkisin 6C nurkille. Eli hiukan nopeutta lisää.
Joo eli tiili omakotitalo.vm80.Lämmitettävää pinta-alaa yht.129 neliötä.Patterilämmitys.3 henkilöä.
Miksi laitoin nyt tuon lokin on koska sähkönkulutus on talvella kova ja koko vuotena n.15500kwh.Että onko normaali
Kulutus maalämpötalossa?Muita isoja sähkösyöppöjä ei ole.
-
Vaikuttaa siltä että olisi hyvä avata oma ketju.
Tässä yleisketjussa tuppaa tapaukset sekottumaan.