Nibe 1245 logi dataa

[tomppeli]

Graafista näkee..

2011 marraskuussa porattu.

Kahtena ensimmäisenä kesänä ei ollut lämmitystarvetta ja lukemat on KV - jaksoilta, siksi lämpötilat on korkeampia kuin myöhemmät kylmät kesät.

Mielenkiintoinen graafi. Lainaan kuvaasi.:



Toivoisin, että laittaisit tämän uudelleen foorumille vaikkapa runsaan puolen vuoden kuluttua.
Silloin nähtäisiin, kuinka tämä kylmästi alkanut vuosi on kuormittanut kaivoa.

[maalämmittää]

Toivoisin, että laittaisit tämän uudelleen foorumille vaikkapa runsaan puolen vuoden kuluttua.
Silloin nähtäisiin, kuinka tämä kylmästi alkanut vuosi on kuormittanut kaivoa.

Näin tehdään.

[maalämmittää]

.....
Kahtena ensimmäisenä kesänä ei ollut lämmitystarvetta ja lukemat on KV - jaksoilta, siksi lämpötilat on korkeampia kuin myöhemmät kylmät kesät.

Täytyy harkita josko "korjaisi" graafia siten, että ottaa KV-jaksojen tilalle paluun lukemaksi kevään viimeisen ja syyskauden ensimmäisen lämmitysjakson. Vertailuarvoja kaivon kylmyydelle tässä kuitenkin haetaan, eikä tieteellistä tarkkuutta.

[maalämmittää]

Täytyy harkita josko "korjaisi" graafia siten, että ottaa KV-jaksojen tilalle paluun lukemaksi kevään viimeisen ja syyskauden ensimmäisen lämmitysjakson. Vertailuarvoja kaivon kylmyydelle tässä kuitenkin haetaan, eikä tieteellistä tarkkuutta.

Tässä yllä kuvatusti korjattu "kylmäkaivograafi".
On paremmin vertailukelpoinen vuosien suhteen.

[fraatti]

Tässä yllä kuvatusti korjattu "kylmäkaivograafi".
On paremmin vertailukelpoinen vuosien suhteen.

Saisiko graafeihin käytetyn datan xls filuna?

[joro]

Taas yks uus säätäjä kyselee.

viittiskö joku kattoo kuinka pumppu käy ja mihin suuntaas kannattais säätää?

[tomppeli]

Tässä yllä kuvatusti korjattu "kylmäkaivograafi".
On paremmin vertailukelpoinen vuosien suhteen.

Eniten kiinnostaa se, kuinka kaivo viilenee vuosien kuluessa.

Yleensä pitäisi olla niin, että kevyesti kuormitettu kaivo viilenee vain mutamana ensimmäisenä vuonna ja
löytää sitten tasapainon kulutuksen ja elpymisen välille.

Raskaammin kuormitettu kaivo pitäisi viiletä kauemmin,
kunnes lopulta löytyy tasapaino kuormituksen ja elpymisen kesken.

Tasapainotilaa toki järkyttää vuosien erilaisuus. Ne vuodet kun eivät aina olekaan veljeksiä.

[maalämmittää]

Saisiko graafeihin käytetyn datan xls filuna?

Tässäpä tämä

[pohjanpoika001]

Sulla on nyt asetuksena sisälämpö 29 astetta ja pummpu yrittää saavuttaa tuon 29 astetta mutta kun termostaatit kuristaa lämpöä asuintiloissa niin siksi jauhaa ns maksimi lämpöä kokoajan.  Se huonetermostaatti pitäis olla siellä pesutiloissa niin sillon toimis toi säätö. Voisit koittaa ottaa huonetermostaatin vaikutuksen pois valikosta 1.9.4 - huoneanturiasetukset
järjestelmäkerroin 0. Silloin säätö toimii käyrän ohjaamana ulkolämmön mukaan. Vaatii varmaan useamman päivän säädön että saa käyrän kohdalleen.
Toimii tietysti nykyisilläkin asetuksilla mutta hyötysuhde kärsii kun ajaa ns liian kuumaa vettä kokoajan.
Mikä on pesutilojen nykyinen lämpö?

Nyt on laskettu asetuksena lämmöntulovesi 26 astetta ja käyrän 2. Nyt on tippunut lämmitysveden pyyntö ka. 36 -> 29,6
huonetiloissa on kyllä ok lämmöt mutta kylpyhuoneeseen pitäisi saada mielestäni muutama aste lämpimämmäksi ilmanvaihdon vuoksi että
pysyisi lämpimämpänä.
Kylpyhuoneeseen on kierrolle oma pyöritettävä säädin joka on avattu täysille eli eikö pitäisi mennä täydellä kierrolla nyt sinne?

asteminuutit -120
käyntejä ollut 12 kpl ja kesto yli tunnin
käyttövesi asetuksena normaali 40 ja 51, mutta silti pitää noin ylhäällä lämmöt?
käyttöveden kv pumppua pienensin vielä 30-> 25 asteeseen. laskelmalla olisi ilmeisesti pitänyt tiputtaa 21 asteeseen

uutta dataa liitteenä

näyttääkö miltä?

[fraatti]

Tässäpä tämä

Vuotuiset keskiarvot lämpötiloista

[alspe]

Ehkä hieman asian sivusta, mutta kuuluuko ulkoisen menovesianturin kytkentä mielestänne urakoitsijan normiasennukseen? Meiltä se jäi pois, en muista enää mitä asiasta puhuttiin. Aattelin, että jos kilauttaisi niille että asentavatko sen vielä. Helppo se varmaan on itsekin laittaa mutta kuoria pitää purkaa?

[maalämmittää]

Ehkä hieman asian sivusta, mutta kuuluuko ulkoisen menovesianturin kytkentä mielestänne urakoitsijan normiasennukseen? Meiltä se jäi pois, en muista enää mitä asiasta puhuttiin. Aattelin, että jos kilauttaisi niille että asentavatko sen vielä. Helppo se varmaan on itsekin laittaa mutta kuoria pitää purkaa?

Lienee "harmaalla alueella", kun toimiihan tuo ilmankin.
Kilauttamalla asia selviää ja niinkuin sanoit, ei ole iso askartelu itseltäkään.

BT25:n kanssa kone pystyy laskemaan asteminuutteja KV-jaksonkin aikana, ei ISO juttu mutta plussa.

[ouzone]

Moi. Onko tuo normaalia tuollainen sahalaita kuvio? ennen ei ole käyrässä tuollaista sahalaitaa näkynyt. Mikä tälläisen voisi aiheuttaa?

[maalämmittää]

Moi. Onko tuo normaalia tuollainen sahalaita kuvio? ennen ei ole käyrässä tuollaista sahalaitaa näkynyt. Mikä tälläisen voisi aiheuttaa?

Epäilen keruupumpun automatiikan "huojunnan" aiheuttamaksi.

Ei liene vaarallista.

[Timo Karhu]

Mikä tälläisen voisi aiheuttaa?

Lyhyt loggausjakso --> käyrän näkyvässä osassa näkyy heilunnat helpommin. Ota 1vrk login niin veikkaanpa etteivät enää näy.

[exc350]

Tervehdys!
 
Olisiko mahdollista saada kommentteja liitteenä olevista lokitiedoista. Kohteen / rakennuksen tiedot:
   - Nibe F1245-6
   - ml-kaivo 129 metriä
   - vesikiertoinen lattialämmitys
   - kaksikerroksinen OK-talo, valmistunut 2015 syksyllä
   - rakennuksen sisätilavuus 718 kuutiota
   - lämmitettäviä neliöitä 152
   - Espoossa
 
Kovimmilla pakkasilla (-24 kieppeillä) korkea olohuonetila oli jopa kylmä ja lattiassa lämpöä pahimmillaan 18 astetta. Säädin jakotukkeja ja ymmärtääkseni maalämpökoneesta laitettiin manuaalisesti (= automaatti nopeussäätö pois päältä) kiertovesipumppu käymään nopeammin. Tai siis itse laitoin puhelintuen avustuksella. Tällä tavoiteltiin kaiketi nopeampaa kiertoa oh:een lattialämmitysputkissa. Olimme jo vähän huolissamme, mutta päivä päivältä tilanne parani ja nyt tila on lämmennyt ihan normaaliksi. MLP:n automaattisäätö kiertovesipumppuun palautettiin ja tilanne säilyi hyvänä. Muualta talo on ollut ihan kiitettävän lämmin. Olettaisin, että kyse ei ole niinkään maalämpöpumppuun liittyvästä asiasta kuin enemmänkin lattialämmityksen säädöstä, koska lämpöä tuntuu kyllä muualla riittävän.
 
No, mutta olisi tosiaan mukava saada kommentit noiden lokitietojen perusteella, näyttäisikö muuten nuo pumpun säädöt olevan kohdallaan ja eihän tuolla näy mitään huolestuttavaa sähkönkulutuksen osalta.
 
Katselin sähkön kulutustietoja ja nyt tammikuussa, kun oli kova pakkasjakso, kulutus oli 2000 kWh. Tosin, koska olemme aloittelevia ok-talorakentajia, hoksasimme vasta kovilla pakkasilla kytkeä IV-koneen sulatustoiminnan päälle. Ja oletettavasti tuo mlp on myös käyttänyt lisänä sähköä. Tosin se ei varmasti näy tuossa lokitiedoissa, koska mittausperiodi oli sen verran lauhaa. Nämä varmaan toimivat selityksenä tuolle tammikuun kovalle kulutukselle.
 
exc 350

[Timo Karhu]

Kovimmilla pakkasilla (-24 kieppeillä) korkea olohuonetila oli jopa kylmä ja lattiassa lämpöä pahimmillaan 18 astetta. Säädin jakotukkeja ja ymmärtääkseni maalämpökoneesta laitettiin manuaalisesti (= automaatti nopeussäätö pois päältä) kiertovesipumppu käymään nopeammin. Tai siis itse laitoin puhelintuen avustuksella. Tällä tavoiteltiin kaiketi nopeampaa kiertoa oh:een lattialämmitysputkissa. Olimme jo vähän huolissamme, mutta päivä päivältä tilanne parani ja nyt tila on lämmennyt ihan normaaliksi. MLP:n automaattisäätö kiertovesipumppuun palautettiin ja tilanne säilyi hyvänä. Muualta talo on ollut ihan kiitettävän lämmin. Olettaisin, että kyse ei ole niinkään maalämpöpumppuun liittyvästä asiasta kuin enemmänkin lattialämmityksen säädöstä, koska lämpöä tuntuu kyllä muualla riittävän.

Veikkaanpa että syypää oli kiertovesipumpun automaattiasetus. Mitä kylmempää ulkona sen hitaampi kierto sisällä. Miksi? Tämä saattaa olla virheajatus Niben tuotekehityksessä, mitä puolustaa puhelintuenkin toiminta. Ehkä ovat lukeneet maalämpöfoorumia  Laita takaisin se manuaaliasetus ettet palele seuraavilla pakkasilla!

[maalämmittää]

Tervehdys!
 
Olisiko mahdollista saada kommentteja liitteenä olevista lokitiedoista.

Laitahan koneesta otettu originaaliloki näytille.
Vuorokauden loki on hyvä.

Lokintutkijalla voit myös itse tutkailla tilannetta, jos haluat.
Helppo asentaa ja käyttää.

[tomppeli]

Olisiko mahdollista saada kommentteja liitteenä olevista lokitiedoista. Kohteen / rakennuksen tiedot:
   - Nibe F1245-6
   - ml-kaivo 129 metriä
   - vesikiertoinen lattialämmitys
   - kaksikerroksinen OK-talo, valmistunut 2015 syksyllä
   - rakennuksen sisätilavuus 718 kuutiota
   - lämmitettäviä neliöitä 152
   - Espoossa

Ajattelin tehdä tästä laskelman, mutta ihmettelin lämmitettävien neliöiden ja kuutioiden suhdetta.
Jos neliöitä on 2 -kerroksisessa yhteensä 152, on yhden kerroksen lämmin ala silloin korkeintaan noin 80 m2.
Rakennuksen sisäkorkeus = 718 m3 / 80 m2 = 8,97 m.
Ei liene noin korkea.
Jätin laskematta. Olen varmaankin ymmärtänyt kohteen tiedot väärin!

[Pasber]

Itsekkin laskin huonekorkeuden kuutioiden mukaan. Aika monella on hakusessa oman talon oikeat lämpimät kuutiot.

[fraatti]

Kuutiot menee sekaisin rakennustilavuuden mukaan...

[exc350]

Tervehdys!

Olette oikeassa. Amatöörinä hieman kompuroin noissa tilavuuksissa. Eli rakennustilavuus 718 kuutiota. Ja olisiko tuo energiatodistuksesta löytynyt ilmatilavuus 510 kuutiota sitten lämmitettävän tilan tilavuus. Ei tosiaankaan ole 8 metrin korkuista olohuonetta meillä.    Ainoastaan puolet siitä.

Olen nyt yrittänut logintutkijalla purkaa vuorokauden lokitiedot tuohon liitteeseen, jos saisin ne jotenkin siihen mahtumaan. Olisi hienoa, jos joku vielä voisi vilkaista noita arvoja, jos niistä jotakin sanottavaa olisi.

exc350

Ps. Ja respektiä kaikille teille, jotka omaa vaivaanne säästämättä kommentoitte amatöörien maalämpösekoiluja.

[Pasber]

Ainakin yksi juttu pisti silmään. Yhden asteen pakkasella kone on hyrskyttelee himpun yli 20h vuorokaudesta, melko paljon. Kaivokin on aika viileäksi mennyt, sitä arvioikoon joku viisaampi.

[peki]

Tervehdys!

Olette oikeassa. Amatöörinä hieman kompuroin noissa tilavuuksissa. Eli rakennustilavuus 718 kuutiota. Ja olisiko tuo energiatodistuksesta löytynyt ilmatilavuus 510 kuutiota sitten lämmitettävän tilan tilavuus. Ei tosiaankaan ole 8 metrin korkuista olohuonetta meillä.    Ainoastaan puolet siitä.

Olen nyt yrittänut logintutkijalla purkaa vuorokauden lokitiedot tuohon liitteeseen, jos saisin ne jotenkin siihen mahtumaan. Olisi hienoa, jos joku vielä voisi vilkaista noita arvoja, jos niistä jotakin sanottavaa olisi.

exc350

Ps. Ja respektiä kaikille teille, jotka omaa vaivaanne säästämättä kommentoitte amatöörien maalämpösekoiluja.

Kuinka tuore valu on?

[exc350]

Valu on yli 1.5 vuotta sitten tehty.

[tomppeli]

Olisiko mahdollista saada kommentteja liitteenä olevista lokitiedoista. Kohteen / rakennuksen tiedot:
   - Nibe F1245-6
   - ml-kaivo 129 metriä
   - vesikiertoinen lattialämmitys
   - kaksikerroksinen OK-talo, valmistunut 2015 syksyllä
   - rakennuksen sisätilavuus 718 kuutiota
   - lämmitettäviä neliöitä 152
   - Espoossa
 
Kovimmilla pakkasilla (-24 kieppeillä) korkea olohuonetila oli jopa kylmä ja lattiassa lämpöä pahimmillaan 18 astetta. Säädin jakotukkeja ja ymmärtääkseni maalämpökoneesta laitettiin manuaalisesti (= automaatti nopeussäätö pois päältä) kiertovesipumppu käymään nopeammin. Tai siis itse laitoin puhelintuen avustuksella. Tällä tavoiteltiin kaiketi nopeampaa kiertoa oh:een lattialämmitysputkissa. Olimme jo vähän huolissamme, mutta päivä päivältä tilanne parani ja nyt tila on lämmennyt ihan normaaliksi. MLP:n automaattisäätö kiertovesipumppuun palautettiin ja tilanne säilyi hyvänä. Muualta talo on ollut ihan kiitettävän lämmin. Olettaisin, että kyse ei ole niinkään maalämpöpumppuun liittyvästä asiasta kuin enemmänkin lattialämmityksen säädöstä, koska lämpöä tuntuu kyllä muualla riittävän.
 
No, mutta olisi tosiaan mukava saada kommentit noiden lokitietojen perusteella, näyttäisikö muuten nuo pumpun säädöt olevan kohdallaan ja eihän tuolla näy mitään huolestuttavaa sähkönkulutuksen osalta.
 
Katselin sähkön kulutustietoja ja nyt tammikuussa, kun oli kova pakkasjakso, kulutus oli 2000 kWh. Tosin, koska olemme aloittelevia ok-talorakentajia, hoksasimme vasta kovilla pakkasilla kytkeä IV-koneen sulatustoiminnan päälle. Ja oletettavasti tuo mlp on myös käyttänyt lisänä sähköä. Tosin se ei varmasti näy tuossa lokitiedoissa, koska mittausperiodi oli sen verran lauhaa. Nämä varmaan toimivat selityksenä tuolle tammikuun kovalle kulutukselle.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Tarkista laskelman lähtötietojen oikeellisuus.
Jos on virheitä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Lämpöpumpun teho pitäisi laskelmani mukaan olla lähes riittävä.
Laskelman mukaan sen teho pitäisi riittää ainakin -20 C pakkasille asti.
Lämpökaivo on ilmeisesti vähän turhan matala.

Joutuu kyllä epäilemään, että jotain ei ole ihan oikein.
Voisiko pumppu jostain syystä antaa liian vähän lämpötehoa.
Eihän talossa ole käytössä lattialämmityksen termostaatteja?
Voiko pumppu olla rikki?

Kuinka on rakennuksen kanssa?
Onhan talon ilmanvaihto kunnossa.
Onhan iv -koneen kesäkäyttö otettu pois päältä ja laitettu talvikäyttö -tilaan?
Eihän rakennuksessa ole auki mitään ylimääräisiä ilmaa vuotavia aukkoja tai hormeja?

Kysymyksiä herää.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[peki]

Valu on yli 1.5 vuotta sitten tehty.

Tuo lämmityksen pyynti 35 ja risat on todella kova.
Kannattasiko pistää pumpusta ns. tehdasasetukset ja alkaa alusta.
Voisit myös pistää tänne valokuvan tai manuaalisesti kirjoittaa pumpun valikosta löytyvät
käynnissä mitatut arvot.

[tk-]

Aika kova on tuo 35 asteen pyynti pikkupakkasilla. Meillä lattialämpötalossa tarvitaan tuollaista pyyntöä kun aletaan ylittää 15 pakkasastetta. Luulisi olevan jo talossa kuuma tai vaihtoehtoisesti ilmaa vaihtuu todella haipakkaa! Käyrä 3-4 0-3 asteen siirtymällä pitäisi lähtökohtaisesti olla lähellä totuutta.

[fraatti]

Valu on yli 1.5 vuotta sitten tehty.

Onko kyseessä kivitalo? Kosteuden poistuminen valusta saattaa ottaa todella paljon enegiaa alkuun...

[maalämmittää]

Loggaus 1 minuutin välein riittää normaalitilanteissa.
Silloin normaali vuorokauden loki mahtuu liitetiedostoksi viestiin. 
Suosittelen myös jatkuvaa loggausta.

Mikä on huonelämpötila ?

[Alijohtaja]

Lattiamateriaali voi estää lämmön siirtymisen. Useita tapauksia joissa menoveden pyynti on kova ja silti lattiat kylmät. Melkein aina syyllinen on laminaatti.

[exc350]

Tervehdys!

Kiitos tähän astisista spekuloinneista sekä erityisesti tomppelille noista laskelmista. Laitan sinulle yv:n. Otan mieluusti sen laskelmapohjan vastaan ja voin verrata noita tietoja. Energiatodistuksessahan noita speksejä taitaa ollakin, mistä pystyn niitä ainakin tarkastamaan. Muuten vielä pari kommenttia tähän:
- kyseessä on kivitalo; siporex -sellainen
- IV-koneena Enervent Pandion MDE; lämmitys kytketty päälle ja sulatuskin
- Nibe F 1245 - 6, lämpökäyrä näyttää olevan nro 4 ja kävin eilen pudottamassa sitä lämpötilasäätöä +3:een, koska nyt tuo olohuoneen lattialla oleva lämpömittari on alkanut nyt pysyä 23 kieppeillä
- aloittelijoita kun ollaan, meille on tullut tässä pari kämmiä, eli IV-koneen lämmitys kytkettiin päälle vasta tammikuun alussa ja samoin siihen saakka maalämpökoneessa ei ollut vastusta päällä. Aikajaksoon sisältyi se kova pakkanen ja mlp ilmeisesti yritti kerätä kaivosta tuskassa lämpöä saamatta apuja vastuksesta. Aistinvaraisesti tuo olohuone oli tosiaan silloin viileä ja osasyynä vielä se, että IV-kone toimi vain lämmön talteenotolla ilman lisäsähköä, lattialämpö 18 astetta. Ja korjautuminen kesti monta päivää.
- tosin tuo olohuoneen lattialämmityspiiri tuntui olevan lähes kylmä, mutta muualla yläkerrassa piirit olivat aistinvaraisesti aivan lämpimät, siihen saumaan säädeltiin sitten yläkerran jakotukkia (avattiin oh:n piiri täysille ja säädettiin jakotukkien välistä säätöä). Nyt tilanne on tosiaan korjaantunut.
- meillä on huonetermostaatit (anturit eivät ole lattiassa) kaikki termarit täysin auki, ainoastaan makuuhuoneessa joudutaan hieman rajoittamaan
- alakerran tilat ovat olleet alusta asti erittäin lämpimät, myös silloin vaikka nuo sähkövastukset eivät olleet käytössä IV-koneessa ja mlp:ssa
- olohuoneessa on kamina tai kevyttakka, josta on piippu katolle. Takan peltipiippua ei taida saada ihan totaalisesti tukittua. Kaminan vieressä seinässä korvausilmaventtiili, jonka olemme nyt väliaikaisesti tukkineet.
- olohuoneen kanssa samassa tilassa keittiö, jossa alaslaskettu katto. Katossa vielä tarkastusluukun paikka auki ja se on totta, että luukun läpi kun laittaa käden, sisälle jäävä isohko ilmatila on viileä. Tämän yritän laittaa kuntoon lähipäivinä.
- tuo siporex-seinän kuivuminen saattaa olla tietysti yksi mahdollinen selitys. IV-koneen kosteusmittarin mukaan kosteudet ovat kyllä matalat. Nytkin 48 h keskiarvo 24 %. Tosin seinien kuivumista tapahtunee myös seinistä ulospäin. Ehkä.
- maalämpöpumppu on ollut päällä juuri nyt noin vuoden verran, tunteja on kertynyt siinä 3400 kieppeillä, joka osuu Tomppelin tekemän laskelman kanssa hyvin yksiin
- sähkön kulutus kuitenkin tuntuisi olevan esim. tammikuulla tuplat verrattuna tuohon laskelmaan
- aloitikin jo eilen uuden loggausjakson ja korjasin siinä tallennusvälin 1 minuuttiin; kiitos maalämmittää
- huonelämpö on nyt 22,5
- lattiamateriaalina Bauhaussin laatutavaraa.  Paradorin edullinen saarniparketti. Ennen hankintaa tarkastettiin, että pitäisi soveltua lattialämmitykselle. Osa yläkerran tiloista jätetty myös betonilattialle. Ja on totta, että betonilattia tuntuu miellyttävän lämpimältä verrattuna parkettiin. '

Lattialämmitys ja maalämpöasennukset tulivat yhdellä sopparilla samasta firmasta. Ajatuksena on, että otan firman yhteyshenkilöön yhteyttä ja käyn tuota asiaa vielä läpi. Tämän foorumin seuraaminen antaa minulle hyvät työkalut kysyä oikeat kysymykset.

Ystävällisin maalämpöterveisin 

exc350

[tomppeli]

Kiitos tähän astisista spekuloinneista sekä erityisesti tomppelille noista laskelmista. Laitan sinulle yv:n. Otan mieluusti sen laskelmapohjan vastaan ja voin verrata noita tietoja. Energiatodistuksessahan noita speksejä taitaa ollakin, mistä pystyn niitä ainakin tarkastamaan. Muuten vielä pari kommenttia tähän:
- kyseessä on kivitalo; siporex -sellainen
- IV-koneena Enervent Pandion MDE; lämmitys kytketty päälle ja sulatuskin
- Nibe F 1245 - 6, lämpökäyrä näyttää olevan nro 4 ja kävin eilen pudottamassa sitä lämpötilasäätöä +3:een, koska nyt tuo olohuoneen lattialla oleva lämpömittari on alkanut nyt pysyä 23 kieppeillä
- aloittelijoita kun ollaan, meille on tullut tässä pari kämmiä, eli IV-koneen lämmitys kytkettiin päälle vasta tammikuun alussa ja samoin siihen saakka maalämpökoneessa ei ollut vastusta päällä. Aikajaksoon sisältyi se kova pakkanen ja mlp ilmeisesti yritti kerätä kaivosta tuskassa lämpöä saamatta apuja vastuksesta. Aistinvaraisesti tuo olohuone oli tosiaan silloin viileä ja osasyynä vielä se, että IV-kone toimi vain lämmön talteenotolla ilman lisäsähköä, lattialämpö 18 astetta. Ja korjautuminen kesti monta päivää.
- tosin tuo olohuoneen lattialämmityspiiri tuntui olevan lähes kylmä, mutta muualla yläkerrassa piirit olivat aistinvaraisesti aivan lämpimät, siihen saumaan säädeltiin sitten yläkerran jakotukkia (avattiin oh:n piiri täysille ja säädettiin jakotukkien välistä säätöä). Nyt tilanne on tosiaan korjaantunut.
- meillä on huonetermostaatit (anturit eivät ole lattiassa) kaikki termarit täysin auki, ainoastaan makuuhuoneessa joudutaan hieman rajoittamaan
- alakerran tilat ovat olleet alusta asti erittäin lämpimät, myös silloin vaikka nuo sähkövastukset eivät olleet käytössä IV-koneessa ja mlp:ssa
- olohuoneessa on kamina tai kevyttakka, josta on piippu katolle. Takan peltipiippua ei taida saada ihan totaalisesti tukittua. Kaminan vieressä seinässä korvausilmaventtiili, jonka olemme nyt väliaikaisesti tukkineet.
- olohuoneen kanssa samassa tilassa keittiö, jossa alaslaskettu katto. Katossa vielä tarkastusluukun paikka auki ja se on totta, että luukun läpi kun laittaa käden, sisälle jäävä isohko ilmatila on viileä. Tämän yritän laittaa kuntoon lähipäivinä.
- tuo siporex-seinän kuivuminen saattaa olla tietysti yksi mahdollinen selitys. IV-koneen kosteusmittarin mukaan kosteudet ovat kyllä matalat. Nytkin 48 h keskiarvo 24 %. Tosin seinien kuivumista tapahtunee myös seinistä ulospäin. Ehkä.
- maalämpöpumppu on ollut päällä juuri nyt noin vuoden verran, tunteja on kertynyt siinä 3400 kieppeillä, joka osuu Tomppelin tekemän laskelman kanssa hyvin yksiin
- sähkön kulutus kuitenkin tuntuisi olevan esim. tammikuulla tuplat verrattuna tuohon laskelmaan
- aloitikin jo eilen uuden loggausjakson ja korjasin siinä tallennusvälin 1 minuuttiin; kiitos maalämmittää
- huonelämpö on nyt 22,5
- lattiamateriaalina Bauhaussin laatutavaraa.  Paradorin edullinen saarniparketti. Ennen hankintaa tarkastettiin, että pitäisi soveltua lattialämmitykselle. Osa yläkerran tiloista jätetty myös betonilattialle. Ja on totta, että betonilattia tuntuu miellyttävän lämpimältä verrattuna parkettiin. '

Lattialämmitys ja maalämpöasennukset tulivat yhdellä sopparilla samasta firmasta. Ajatuksena on, että otan firman yhteyshenkilöön yhteyttä ja käyn tuota asiaa vielä läpi. Tämän foorumin seuraaminen antaa minulle hyvät työkalut kysyä oikeat kysymykset.

Ilmanvaihdon ja vuotoilmojen mukana menee yllättävä paljon lämpöä pihalle.
Normaalisti ne muodostavat noin 30 % asuinkiinteistön lämpöenergian kulutuksesta.
Tässä ei ole lämpimän käyttöveden kulutus mukana.

Jos arvioon otetaan mukaan käyttövesikin,
on ilmastoinnin ja ilmavuotojen osuus noin 25 % huushollin lämpöenergiankulutuksesta.

Nyt teillä oli pari ylimääräistä ilmanvaihtoaukkoa avoinna.
Pelkästään ne, plus iv -koneen kesäkäyttötila saattoivat aiheuttaa teille huolestuttavan tuntuisen tilanteen.
Jos iv -koneessa ei lämmitys ole päällä, saattaa kone olla kesäkäyttötilassa, ilman lämmön talteenottoa.
Noiden ilmavuotojen korjaamisen jälkeen riittää pumpun teho huomattavasti paremmin ja kaivokaan ei mene niin kylmäksi.

Tämän vuoden tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä.
Siitä kertoo esimerkiksi 2016 tammikuun lämmitystarveluku oli Vantaalla 847, kun se on keskimäärin 682.
Jo tästäkin syystä pumpun sähkönkulutus oli korkea.
Kulutusta lisäsi vielä sekin, että sähkövastukset menivät päälle.

[maalämmittää]

Kuinka paljon kone on käyttänyt lisävastusta ?

[exc350]

Aikakerroinarvo oli 76,9. Suurin osa tuosta tuli vuosi sitten kun kone laitettiin päälle ja sillä ajettiin muistaakseni jotakin valun kuivatusohjelmaa tms. Eli nyt tammikuussa käyttöä ei varmaan ole kohtuuttomasti tullut.

[maalämmittää]

Jos 6kW kone kävisi koko kuukauden, niin sieltä kuluu vajaa 1000 kWh.
Eli muuta kulutusta on toinen mokoma.

[JiiTee]

Minulla oli myös jonkin verran haasteita tasapainotella pumpun säätöjen ja lattialämmityksen jakotukkien kanssa että sai tilat sopivan lämpöisiksi. Haasteena itsellä oli se että tekninen tila ei ole ihanteellisessa paikassa, vaan hyvin lähellä talon toista päätyä. Talo on myöskin kahdessa tasossa, 1,2m korkoerolla ja siinä yhteydessä vino katto ja korkeimmillaan 3,8m. Tämä aiheuttaa vähän haasteita lämmityksen tasaamiselle kun se lämpö tuppaa nousemaan ylöspäin. Alatasolla on vielä suurimmaksi osaksi laminaattia joka toimii hyvänä (lue huonona) eristeenä lämmön siirtymiselle huoneilmaan.

Leudommilla keleillä (syksyllä) olin vielä ihan tyytyväinen huonelämpöihin kun jakotukeista oli kaikki esisäädöt täysin auki (ei termareita). Mutta kun oikeasti kylmät ilman saapuivat niin erot kasvoi, "alakerta" eli alemmalla tasolla olevat huoneet olivat kylmiä ja ylhäällä oli liian kuuma.
Käytännössä lähdin liikkeelle siitä että talon alaosaan pitää saada kuristamattomana vesi kiertoon ja yläosasta kuristetaan kaikkia muita jotta alaosaan menisi suhteessa enemmän vettä=lämpöä. Sama pätee tietysti vielä siihen että mitä pidemmällä huone on jakotukista/syötöstä niin sen vähemmän sinne menee vettä kiertoon koska vedelläkin käsittääkseni on "tahtotila" mennä sieltä mistä helpoiten pääsee = lyhintä reittiä.

LL-suunnittelmasta varmaan saa jotain viittauksia myös säädöille mutta minun kohdallani ne eivät kyllä olisi toimineet. Lähtökohtana kuitenkin kannattanee pitää sitä että LL-kierto olisi mahdollisimman "auki". Johon tietysti päästään sillä että ensin kaikki auki ja sitten aletaan kuristamaan.
Muista että kun kuristat yhtä niin se vaikuttaa kiertoa lisäävästi kaikkialle muualle.

Ja siis vuodenkaan säädön jälkeen en ole vielä ihan varma onko kohdallaan, yleensä vasta hieman pidemmät tasaiset olosuhteet kertoo totuuden. En ole pieniin "soraäänin" vielä reagoinut, mutta mikäli parempi puolisko on useamman päivän putkeen jaksanut mainita että on kylmä niin sitten on aina pitänyt vähän miettiä mistä se johtuu

[milzerx]

PumPumPum!

Ohessa dataa Ylöjärveltä v.2012-2013 rakennetusta Kannustalojen rauhalasta + tallirakennelma.

Mulla on ajossa pumppuna Jämän RST 8kw eli käytännössä tämä Nibe 1245:en.

Speksit lyhyesti:

- Talon lattia pinta-ala 209m2
- Tallin lattia pinta-ala 50m2
- Kaivon aktiivisyvyys 190m
- Vesikiertoinen lattialämmitys, samassa piirissä tallin kanssa ei erillistä shunttausta.

Pumpun päällimmäiset asetukset:
- Softa: 1768R2 (tarkoituksella ajettu manuaalisäädettävää softaa, mielestäni päässyt optimaalisempaan tulokseen... töitä vaatii vähä enempi ja varmaan joku bugi on korjaamatta)
- Liuospumpun nopeus 70% (tiputettu tarkoituksella, kun haettu kovempaa delttaa liuspiirille ja siten parempaa COP:ia)
- astekäyrä 3 + 0
- asteminuutit 200
- LV pumppu 40%
- KV pumppu 15%
- säästö 60%
- käyttövesi moodi on säästöllä ja sen raja-arvot 35/40, lisäksi erillinen pumppu käyttövesimukavuutta luomaan lämpimän veden osilta, joka ajastettu kellolla niihin aikoihin kun lämmintä vettä tarvitaan pääsääntöisesti. Turha pyörittää jatkuvasti... sekoittaa suotta varaajaa.

Jos joku oleellinen arvo uupui niin lisätään.

Pörssisähkön johdosta olen myös tappanut käyttöveden teon päiväsaikaan ja kalliimpina aikoina.

Liitteenä pari kuvaa paukkupakkasilta (tammikuu 17) ja nyt leudoilta keleiltä (helmikuu 10).

[tk-]

- Softa: 1768R2 (tarkoituksella ajettu manuaalisäädettävää softaa, mielestäni päässyt optimaalisempaan tulokseen... töitä vaatii vähä enempi ja varmaan joku bugi on korjaamatta)

Pörssisähkön johdosta olen myös tappanut käyttöveden teon päiväsaikaan ja kalliimpina aikoina.

Uusimmallakin softalla pystyy ajamaan manuaalina. Saat lisäksi SPA:n (smart price adaption) mikä säätää "automaattisesti" lämmitystä halvoille tunneille mikäli torpan varauskyky sen sallii.

[milzerx]

Juu, se voisi ehkäpä kiehtoa mutta kun homma pelittää tälläkin.

Kalliit tunnithan arkena tietää hyvin ja lämmityksen kuten vedenteonkin voi ajastaa jo tässäkin softassa pois "kalliiden" tuntien ajaksi jos näin tykkää. Olen ajatellut että kaiketi lämmityksessä nyt täytyy antaa mennä siten kuinka talo sitä tarvii.... vedellä ny ei oo niin merkitystä vaikka kylymää kyytiä tuliskin joskus.

Talo oli muuten 1,5krs. Ylhäällä lattialämmitys myös luonnollisesti. Samoin yläkerran katossa on maakylmää hyödyntävä kattokonvektori, joka tuo lisää hjelppiä Enerventin Pandeonin kesäyön viilennyksille. Pusken viina katolle erillisellä pumpulla joka käytössä ainoastaan kesäisin. Enerventin pandeossa on perinteinen 800w sähköllä toimiva esilämmitin.

Enervetin esilämmityksen olen säätänyt pihinä miehenä +17c. Mittauksien mukaan myllyn pitää käydä 65% teholla (jotta IV-suunnitelma toteutuu), mutta kun talvikaudella kosteudet on mitä on niin ajelen sitä päivisin klo.9-15 35% teholla ja klo.15-9 => nosto 55%. Kosteudet hinaa talvikaudella sisällä 20%-34%, näillä tehoilla. Sillee että limakalvot on jatkuvasti sopivan kuivat!

Saa kommentoida ja ihmetellä