Wpc 10, kysyttävää ja kokemuksia

[Nakke vaan]

15 kuukautta tuollainen pöhissyt pannuhuoneessa rahaa säästämässä, kaikki on toiminut varmaan aika hyvin. En ole juuri käynyt katsomassa mutta nyt olisi vähän kysyttävää. Alla tietoja.

Tässä kuluneen 15 kk toteutuneet kulut. Eli käytännössä kaksi talvea ja yksi kesä.

Lämmitys otto 4383Mwh
Lämmitys anto 25177Mwh, cop 5,744

Veden lämmitys otto 4806Mwh
Veden lämmitys anto 14692Mwh, cop 3.06

Otto yhteensä 9189 Mwh
Anto yhteensä 39869 Mwh, kokonais cop 4.34

Nhz lämmitys 0.377 Mwh
Nhz vedenlämmitys 0.576 Mwh

Lämmitystä 2412h
Vedenlämmitystä 354h
Nhz1 39h
Nhz2 11h
Nhz1/2 25h

Tästä kysyisin miltä näyttää? Vedenlämmitykseenkö menee enempi kun talon lämmitykseen? Onko vedenlämmityksen cop normaali? Käyttötunteja yhteensä reilut 2700 ja sähköö mennyt 9189 Mwh, onko koneen ottoteho 2kiloWatin sijaan yli 3 ??
Perheessä 2 aikuista ja kaksi teiniä. Sauna joka päivä, plus pari extra suihkua kun urheillaan.

Toinen kysymys, lämpökäyrä 0.20 eli pienin mitä koneesta löytyy. Silti sisälämpö nousee pakkasten kiristyessä noin kolme astetta. 22->25 kun pakkanen kirii nollasta 25 asteeseen. Kommentteja, jotain vikaa?

Kolmas kysymys, onko sähkövastusten käyttö järkevällä tasolla suhteessa kaikkeen muuhun, ostin koneen viittä vaille täysitehoisena?

Neljäs kysymys, uskaltaako sähkövastuksen kytkeytymisrajaa nostaa? Nyt se on -19 astetta?

Korostan että kulutustiedot ovat 15 kuukauden tietoja tästä aina marraskuulle 2014.

Muuten yleisenä toteamuksena että onhan tuo huikea kone. Öljyä meni keskiarvolla 4500 litraa vuosi yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja tuo vie reilut 800 euroa vuodessa. Suorastaan uskomatonta.

[Kimmo_L]

Tästä kysyisin miltä näyttää? Vedenlämmitykseenkö menee enempi kun talon lämmitykseen? Onko vedenlämmityksen cop normaali? Käyttötunteja yhteensä reilut 2700 ja sähköö mennyt 9189 Mwh, onko koneen ottoteho 2kiloWatin sijaan yli 3 ??
Perheessä 2 aikuista ja kaksi teiniä. Sauna joka päivä, plus pari extra suihkua kun urheillaan.

Näyttää erittäin hyvältä.

Veden lämmitykseen menee tosiaan enemmän kuin talon lämmitykseen. Sinulla on hyvin eristetty ja tiivis talo.

Toinen kysymys, lämpökäyrä 0.20 eli pienin mitä koneesta löytyy. Silti sisälämpö nousee pakkasten kiristyessä noin kolme astetta. 22->25 kun pakkanen kirii nollasta 25 asteeseen. Kommentteja, jotain vikaa?

No, tämä on seurausta siitä, että sinulla on paremmin eristetty ja tiiviimpi talo, kuin saksalainen insinööri on osannut kuvitella.

Minulla on itsellä lievässä määrin samaa ongelmaa ja olen siitä maahantuojalle raportoinut. Mitään korjausta asiaan ei taida olla vieläkään...

Se on hölmöä, että käyrän kaltevuus on rajoitettu 0.20:aan. Hyvin eristetyt ja tiiviit talot voisivat tarvita alempiakin (tuskin kovin paljon, mutta vaikka 0,19 olisi tarpeellinen).

Kolmas kysymys, onko sähkövastusten käyttö järkevällä tasolla suhteessa kaikkeen muuhun, ostin koneen viittä vaille täysitehoisena?

Neljäs kysymys, uskaltaako sähkövastuksen kytkeytymisrajaa nostaa? Nyt se on -19 astetta?

Vastusten käyttö on hyvin vähäistä ja ihan järkevällä tasolla. Voisit laskea kytkeytymisrajaa vaikkapa -22 asteeseen. Isoa merkitystä sillä tuskin olisi, kun vastusten käyttö on hyvin alhaista muutenkin.

Muuten yleisenä toteamuksena että onhan tuo huikea kone. Öljyä meni keskiarvolla 4500 litraa vuosi yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja tuo vie reilut 800 euroa vuodessa. Suorastaan uskomatonta.

Olen samaa mieltä.

Itse asiassa olen hämmästynyt, jos talosi on vanha talo, että energian kulutus on noin vähäistä. Ennen kuin luin tätä loppua viestistäsi, kuvittelin että puhutaan uudesta nykyiseen tapaan tiiviiksi rakennetusta talosta.

Saavuttamasi lämmityksen COP:n perusteella päättelisin, että puhutaan lattialämmitystalosta. Vai oletko päässyt noin hyvään COP:iin jollain muulla lämmönjaolla?  (EDIT: kirjoittajan viestin signaturessahan asia todetaan: lattialämmitystä laatoitetulla lattialla - seurauksena erittäin tehokas lämmönjako ja hyvä COP.)

Onko taloosi tehty jotain eristeiden parannusremonttia?

[Nakke vaan]

Vuosien saatossa on tehty pikku lisäeristyksiä, mutta ilmeisesti suurinpiirtein samaa vauhtia kun öljylaitteet rapistui. Koskaa ei nimittäin selkeästi huomannut vähennystä öljynkulutuksessa. Ja talossani on vielä savupiippu öljylämmityksen kannalta typerästi talon kyljessä ulokkeena, siinä karkasi varmasti aika monta litraa öljylämpöä verrattuna että piippu olisi talon sisällä. No nyt ei ole enää sitäkään vaivaa. Talossa ei muuten ole minkäänlaista tulisijaa ikinä ollutkaan, eli kulutuslukemat todellisia.

[Nakke vaan]

Nimimerkki wpf, onnistuin hävittämään viestisi yrittäessäni vastata siihen, sorry.
Mutta käskit laskemaan huonelämpötilaa kun käyrä ei riitä. Teinkin niin pakkasella mutta heti kun lauhtui niin jouduin nostamaan pyynnin takaisin 22.2 asteeseen. Ja koska pannuhuone on vähän työläässä paikassa omalla ulko-ovellaan niin joku parempi ratkaisu pitäisi keksiä. Koitin pitää ilmanvaihtokonetta (vallox) isolla ilman sähkövastusta, mutta sekään ei auttanut. Voisiko koneessa kuitenkin olla jotain häikkiä??

[fraatti]

Edellisten ja nykyisten kulutuslukemien valossa entinen öljykattila on ollut todella huonossa kunnossa hyötysuhteen puolesta. Oliko se myös noin 30v ikäinen? 4500l öljyä 80% hyötysuhteella on noin 36000kWh/vuosi.

Itsellä on myös hiukan samaa murhetta lattilämmityksen kanssa että lämmöt karkaavat pakkasella liian korkealle.
Tässä olen pohtinut yhtä syytä tuohon:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6829.msg88821#msg88821
sekä täällä
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6638.0


Onko talossa painovoimainen ilmanvaihto? Kulutuslukemat vaikuttavat varsin matalilta tuon ikäiseen taloon. Onko talo kauttaaltaa yhtä lämmin?

Stiebelin lämmityskäyrän säätö taitaa olla myös varsin onneton. Jos ymmärrän oikein niin tässä neuvotaan muuttamaan käyrää kun kelit kylmenevät. Myös Viessmanin lämmityskäyrän säätö ei ole paras mahdollinen. Siinä pitäisi olla mahdollisuus korjata käyrää itse eri lämpötiloissa jotta siitä saa varmasti halutunlaisen. Ajattelin itse ratkaista ongelman asentamalla sisälämpötila-anturin jos ei ei mikään muu auta. Sen säätöjen kanssa pitää vaan olla tarkka ettei sekoita koko järjestelmää totaalisesti. Tyypillisesti lattialämmityksen kanssa tuo ei ole parhaimmillaan koska lattialämmitys on niin hidas reagoimaan.

[OilToSoil]

Mitäs jos rajoittaa koneesta max menoveden tai paluuveden lämpötilaa lämmityskäytön osalta?
Silloin kovilla pakkasilla kone stoppaa pakotetusti ja sais lämmöt pysymään kuosissa?

Hyvän merkkinen kone sinulla! 

[Nakke vaan]

Edellisten ja nykyisten kulutuslukemien valossa entinen öljykattila on ollut todella huonossa kunnossa hyötysuhteen puolesta. Oliko se myös noin 30v ikäinen? 4500l öljyä 80% hyötysuhteella on noin 36000kWh/vuosi.

Itsellä on myös hiukan samaa murhetta lattilämmityksen kanssa että lämmöt karkaavat pakkasella liian korkealle.
Tässä olen pohtinut yhtä syytä tuohon:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6829.msg88821#msg88821
sekä täällä
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6638.0


Onko talossa painovoimainen ilmanvaihto? Kulutuslukemat vaikuttavat varsin matalilta tuon ikäiseen taloon. Onko talo kauttaaltaa yhtä lämmin?

Stiebelin lämmityskäyrän säätö taitaa olla myös varsin onneton. Jos ymmärrän oikein niin tässä neuvotaan muuttamaan käyrää kun kelit kylmenevät. Myös Viessmanin lämmityskäyrän säätö ei ole paras mahdollinen. Siinä pitäisi olla mahdollisuus korjata käyrää itse eri lämpötiloissa jotta siitä saa varmasti halutunlaisen. Ajattelin itse ratkaista ongelman asentamalla sisälämpötila-anturin jos ei ei mikään muu auta. Sen säätöjen kanssa pitää vaan olla tarkka ettei sekoita koko järjestelmää totaalisesti. Tyypillisesti lattialämmityksen kanssa tuo ei ole parhaimmillaan koska lattialämmitys on niin hidas reagoimaan.

Öljylaitteet oli alkuperäiset, jämät. Ne olivat kyllä ihan loppu, yritin niitä myydäkin mutta pari ostajaa kävi katsomassa ja sanoivat että on niin paksussa piessä että ikinä ei saa puhtaaksi. Poltin toki uusittiin joskus 90-luvun alkupuolella. Minä luulen että tuolla piipun sijainnilla talon ulkopuolella oli aika iso rooli öljynkulutukseen.
Talo on aikoinaan hyvin tehty, alakerta 10cm betoni-10cm villa- 12cm kahitiili. Yläkerta 20 cm villa kahitiili verhouksella. Välikatolla oli 40cm villaa. Ikkunat on valtavia, mutta kolminkertaisia lämpölaseja. Ulko-ovia viisi ja autotallin ovi lisäksi.
Vuosien mittaan on pantu 5cm uretaani yläkerran sisäseiniin ja 20cm puhallusvillaa katolle. Lisäksi kaikki ovet vain yksi ovi on alkuperäinen, muut on luokkaa u=1 ja autotallin ovi 45mm uretaaninosto-ovi.
Ikkunat on edelleen alkuperäiset enkä niitä uusikaan ehkä ikinä.
Talo on kauttaaltaan yli 22astetta lämmin, autotallikin. Ja semmoinen unohtui sanoa että maalämmön tullessa koko taloon laitettiin lattialämmitys, ja putkessa ei säästelty, sitä meni noin 2000m.
Koko putkisto valettiin viiden sentin betoniin plus sitten laattoitus päälle koko taloon. Alakerran betonin paksuus on nyt 17cm ja välinen laatta on 32cm paksu.
Ja meneehän tuota energiaa edelleen ihan reilusti, 39869kwh/15kk.
Talossa on jälkeenpäin asennettu ilmanvaihtokone, vallox digi se2 lienee tyypiltään, ja se on aina viitoisella. Siinä on vastukset, mutta en pidä niitä päällä. Haluan senkin energian tulevan lattian kautta koska laattalattia tuntuu lämpimältä vasta joskus kymmenen pakkasasteen kylmemmällämpuolella. Toki vanha patteriverkon aikainen lattia tuntui vielä paljon kylmemmältä.

Minä luulen että Stiebelissä on jotain omituista noissa lukemissa, esim vedenlämmitysaika on 354 tuntia ja käytetty energia 4806 Kwh. Tuohan tarkoittaa yli kymmenen kilowatin ottotehoa, vai enkö nyt ymmärrä jotain?

[Nakke vaan]

Mitäs jos rajoittaa koneesta max menoveden tai paluuveden lämpötilaa lämmityskäytön osalta?
Silloin kovilla pakkasilla kone stoppaa pakotetusti ja sais lämmöt pysymään kuosissa?

Hyvän merkkinen kone sinulla! 

Tuohan voisi olla käyttökelpoinen idea jos se on mahdollista, täytyy tutustua valikoihin tarkemmin.
Noiden energiatietojenkin etsiminen kesti aikansa ja olisi itseasiassa jäänyt katsomati jos kaveri ei olisi soitellut ja kysellyt kokemuksia kun meinaa myös hankkia maalämmön. Ja kyllähän noi mun kulutuslukemat hänetkin vakuutti maalämmöstä.

[fraatti]

Ja meneehän tuota energiaa edelleen ihan reilusti, 39869kwh/15kk.

Minä luulen että Stiebelissä on jotain omituista noissa lukemissa, esim vedenlämmitysaika on 354 tuntia ja käytetty energia 4806 Kwh. Tuohan tarkoittaa yli kymmenen kilowatin ottotehoa, vai enkö nyt ymmärrä jotain?

Jos messissä on kaksi talvea niin lämmitystarvelukujen valossa joulu, tammi- ja helmikuu muodostaa tampereen korkeudella tyypillisesti 47% vuotuisesta energiankulutuksesta.... Tällä arviolla voi funtsia että että sulla on kasassa ~1,5v kulutus. 40MWh/1,5=26MWh/vuosi. Täällä allekirjoituksessa lukevassa yhdistelmässä on tuotettu vuodessa noin 23000kWh käyttöveteen sekä lämmitykseen(lv 20000kWh/kv 3000kWh).

Onko talossa käyttöveden kiertoa? Normaalisti lasketaan että käyttöveteen tarvitaan energiaa noin 4500kWh. Cop 3:lla tämä olisi noin 1500kWh.
Sinulla tuotettua energiaa on ainakin laskureiden mukaan miltei 10000kWh:ta ylimääräistä.

Näissähän on ollut noita vaihtoventtiilivikoja. Ettei kyse olisi sellaisesta? Venttiili vuotaa jatkuvasti hiljalleen varaajasta lämpöjä lattialämmityksen kiertoon? Jossain ketjussa on myös jotain höpinää siitä kun nuo mittarit on näyttäneet mitä sattuu...

[Nakke vaan]

Niin itsekin mietin että vuotuinen kulutus jää alle 30000Kwh, silloin sen vanhan öljylaitteiston hyötysuhde olisi kai ollut luokkaa 70%. Ei kai sekään mikään pohjattoman surkea esitys ole liki 40 vuotiaalta kattilalta?

Ei ole lämpimän kiertoa.

Tuo venttiilivikahan kuulostaa järkevältä. Varsinkin jos lämpö todellakin valuu lattialämmitykseen. Silloinhan se voisi kai selittää sekä noita lukemia että varmaan sisälämmön hallitsematonta kasvua pakkasella. Vai pitäisikö sisälämmön kohota nollakelilläkin, pahus kun en ymmärrä näistä laitteista ja tekniikasta mitään.
Takuuhan minulla vielä on, lienee parasta soitella asennusfirmaan jotta tuleva vilkaiseen tuota. Ainuthan tuossa mikä häiritsee on tuo lämmön nousu pakkasella, lukemat on aivan sama mitä näyttää kun vaan toimii kokonaistaloudellisesti.

[fraatti]

Niin itsekin mietin että vuotuinen kulutus jää alle 30000Kwh, silloin sen vanhan öljylaitteiston hyötysuhde olisi kai ollut luokkaa 70%. Ei kai sekään mikään pohjattoman surkea esitys ole liki 40 vuotiaalta kattilalta?

Ei ole lämpimän kiertoa.

Tuo venttiilivikahan kuulostaa järkevältä. Varsinkin jos lämpö todellakin valuu lattialämmitykseen. Silloinhan se voisi kai selittää sekä noita lukemia että varmaan sisälämmön hallitsematonta kasvua pakkasella. Vai pitäisikö sisälämmön kohota nollakelilläkin, pahus kun en ymmärrä näistä laitteista ja tekniikasta mitään.
Takuuhan minulla vielä on, lienee parasta soitella asennusfirmaan jotta tuleva vilkaiseen tuota. Ainuthan tuossa mikä häiritsee on tuo lämmön nousu pakkasella, lukemat on aivan sama mitä näyttää kun vaan toimii kokonaistaloudellisesti.

Jos mlp tekee huonolla copilla energiaa käyttöveteen verrattuna siihen että se tekisi lattiaan oikean lämpöistä niin muussa ei häviä muutakuin sähkölaskussa ja euroissa lompakossa. Ja se että pumppu jauhaa turhaan kuumaa ei ainakaan pidennä sen elinikää.

Jos et tiedä kuinka mlp toimiin niin vilkaise tämä video. Tästä selviää perusperiaate. Eli vaihtoventtiili valitsee että kiertääkö vesi käyttövesivaraajan kierukassa lämmittämässä käyttövettä vai kiertääkö se lattialämmityksessä. Jos venttiili jää hiukan raolleen niin tämä saattaa johtaa siihen että käyttövesivaraajasta energiaa siirtyy jatkuvasti lattialämmitykseen. Talon ylikuumenemiseen sen ei pitäisi sinällään vaikuttaa jollei venttiili jumitu niin että kone ei saa tehtyä käyttövettä loppuun vaan energia siirtyykin lattialämmitykseen. Tosin tällöin vian luulisi olevan päällä kokoajan.

Tässä on hakutuloksia tästä stiebel osista hakusanalla vaihtoventtiili:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6439.msg80810#msg80810
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6156.msg77033#msg77033
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6195.msg81586#msg81586
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5690.msg70024#msg70024
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5997.msg73894#msg73894
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2283.msg49451#msg49451
myös energialaskureista höpinää:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6585.msg83223#msg83223

[Kimmo_L]

Onko talossa käyttöveden kiertoa? Normaalisti lasketaan että käyttöveteen tarvitaan energiaa noin 4500kWh. Cop 3:lla tämä olisi noin 1500kWh.
Sinulla tuotettua energiaa on ainakin laskureiden mukaan miltei 10000kWh:ta ylimääräistä.

Toisaalta ketjun aloittaja kirjoitti ensimmäisessä viestissä:

Perheessä 2 aikuista ja kaksi teiniä. Sauna joka päivä, plus pari extra suihkua kun urheillaan.

Tuo kulutus ei taida olla ihan "normaali" keskimääräinen kulutuskaan.

En silti kiistä, ettei jonkinasteista vaihtoventtiilin vikaa voisi olla myös.

[peki]

Aloittajalla menee vaan yksinkertaisesti tarpeeksi lämmintä vettä lämmityskiertoon.
Vaihtovenan korjaus kyllä palauttaa COPin normiarvoihin

[fraatti]

Toisaalta ketjun aloittaja kirjoitti ensimmäisessä viestissä:

Tuo kulutus ei taida olla ihan "normaali" keskimääräinen kulutuskaan.

En silti kiistä, ettei jonkinasteista vaihtoventtiilin vikaa voisi olla myös.

Jep kulutus saattaa olla normaalia suurempi mutta silti 3x kulutus siihen nähden paljonko siihen normaalisti kulutetaan energiaa kuulostaa varsin kovalle. Usein on taidettu puhua että tyypillisesti lämmintä vettä on 40% ja 60% kylmää. Sitä en osaa näin hatusta heittämällä sanoa että paljonko tuon lämpöisen veden lämpötila tuolla tyypillisellä kulutuksella on. Olkoon nyt kuvitteellisesti vaikka 50 astetta. Tuleva vesi 5 astetta ja se lämmitetään 50 asteeseen jolloin lämpötilaero on 45 astetta.

14700/15*12=11760 ja tuosta varaaja häviöt 400kWh niin saadaan 11500kWh.
Jotta 1m3 lämmitetään 5 asteesta 50 asteeseen se vaatii 52,4kWh energiaa. Tuolla laskutoimituksella saamme tällöin 220m3 lämmintä vettä. Jos tuo on 40% vedenkulutuksesta niin tällöin kokonaisvedenkulutus voisi olla 220m3/40*100=550m3 vuodessa. Jos tässä nyt kiireellä ei tullut laskettua mitään väärin.... 

Siihen nähden että täällä kaksi henkilöä kulutti jotain päältä 100m3 vuodessa tuo kuulostaa varsin kovalle lukemalle.

Onko ketjun aloittajalla mitään käryä vuotuisesta vedenkulutuksesta?

[WPF]

Aloittajalla menee vaan yksinkertaisesti tarpeeksi lämmintä vettä lämmityskiertoon.
Vaihtovenan korjaus kyllä palauttaa COPin normiarvoihin

Kyllä! Kokonais COP paranee, kun käyttöveden osuus vähenee.

Siis jos se on rikki mitä epäilen, koska jos se vuotaa, niin lattia on todella kuuma ja nyt se ei taida sitä olla.

[WPF]

15 kuukautta tuollainen pöhissyt pannuhuoneessa rahaa säästämässä, kaikki on toiminut varmaan aika hyvin. En ole juuri käynyt katsomassa mutta nyt olisi vähän kysyttävää. Alla tietoja.

Tässä kuluneen 15 kk toteutuneet kulut. Eli käytännössä kaksi talvea ja yksi kesä.

Lämmitys otto 4383Mwh
Lämmitys anto 25177Mwh, cop 5,744

Veden lämmitys otto 4806Mwh
Veden lämmitys anto 14692Mwh, cop 3.06

Otto yhteensä 9189 Mwh
Anto yhteensä 39869 Mwh, kokonais cop 4.34

Nhz lämmitys 0.377 Mwh
Nhz vedenlämmitys 0.576 Mwh

Lämmitystä 2412h
Vedenlämmitystä 354h
Nhz1 39h
Nhz2 11h
Nhz1/2 25h

Tästä kysyisin miltä näyttää? Vedenlämmitykseenkö menee enempi kun talon lämmitykseen? Onko vedenlämmityksen cop normaali? Käyttötunteja yhteensä reilut 2700 ja sähköö mennyt 9189 Mwh, onko koneen ottoteho 2kiloWatin sijaan yli 3 ??
Perheessä 2 aikuista ja kaksi teiniä. Sauna joka päivä, plus pari extra suihkua kun urheillaan.

Toinen kysymys, lämpökäyrä 0.20 eli pienin mitä koneesta löytyy. Silti sisälämpö nousee pakkasten kiristyessä noin kolme astetta. 22->25 kun pakkanen kirii nollasta 25 asteeseen. Kommentteja, jotain vikaa?

Kolmas kysymys, onko sähkövastusten käyttö järkevällä tasolla suhteessa kaikkeen muuhun, ostin koneen viittä vaille täysitehoisena?

Neljäs kysymys, uskaltaako sähkövastuksen kytkeytymisrajaa nostaa? Nyt se on -19 astetta?

Korostan että kulutustiedot ovat 15 kuukauden tietoja tästä aina marraskuulle 2014.

Muuten yleisenä toteamuksena että onhan tuo huikea kone. Öljyä meni keskiarvolla 4500 litraa vuosi yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja tuo vie reilut 800 euroa vuodessa. Suorastaan uskomatonta.

Onnea! Ei taida olla öljyä ikävä 

Stiibeleissä on kuulemma ollut vaihtoventtiili ongelmia ensimmäisessä mallisarjassa, kuten niin monella muullakin.
Tehdas vaihtaa takuuseen ne mukisematta. Soita myyjällesi ja pyydä tarkastamaan. On tässä naapurustossa parikin tapausta.

[Nakke vaan]

Täälläpä on aktiivisesti tartuttu tuohon mahdolliseen ongelmaan, kiitos siitä.
Fraatin linkit luettu, tieto lisääntyi ja samalla heräsi uusia kysymyksiä, niistä myöhemmin kun saa tuon koneen toiminnasta varmuuden. Linkkiä videoon en löytänyt??

Vedenkulutus lienee meillä vähän yläkanttiin, uusi mittari tuli kolmisen vuotta sitten ja siitä paivälleen tarkasti laskettuna vettä on mennyt 284 kuutioo/vuosi. Mutta varmaan keskimääräistä enempi tulee käytettyä ulkohanaa, sadetin on ihan reilusti käytössä, joskus jopa yön ylikin.

Talon lämpötila pysyy nollakelillä erittäinkin tarkasti halutussa, parin kymmenyksen tarkkudella. Mutta heti kun kylmenee niin lämpötila alkaa kasvamaan, kahdenkympin pakkasella on sitten jo kolmisen astetta ylimääräistä. Käyrää huutais alaspäin jos olisi varaa. Öljyn ja patterien aikaan oumannissa käyrä oli noin puolivälissä.

Eikä tosiaan ole öljyä ikävä. Jo se että haju hävisi ja tilat lisääntyi pannuhuoneessa oli loistojuttu, mutta että tuo vie lisäsähköineen alle 10000Kwh/15kk on kyllä jotain uskomatonta. Vielä jos kulutus tuosta tippuu esim, sen venttiilin vaihdolla niin huhhuh. 

[WPF]

Täälläpä on aktiivisesti tartuttu tuohon mahdolliseen ongelmaan, kiitos siitä.
Fraatin linkit luettu, tieto lisääntyi ja samalla heräsi uusia kysymyksiä, niistä myöhemmin kun saa tuon koneen toiminnasta varmuuden. Linkkiä videoon en löytänyt??

Vedenkulutus lienee meillä vähän yläkanttiin, uusi mittari tuli kolmisen vuotta sitten ja siitä paivälleen tarkasti laskettuna vettä on mennyt 284 kuutioo/vuosi. Mutta varmaan keskimääräistä enempi tulee käytettyä ulkohanaa, sadetin on ihan reilusti käytössä, joskus jopa yön ylikin.

Talon lämpötila pysyy nollakelillä erittäinkin tarkasti halutussa, parin kymmenyksen tarkkudella. Mutta heti kun kylmenee niin lämpötila alkaa kasvamaan, kahdenkympin pakkasella on sitten jo kolmisen astetta ylimääräistä. Käyrää huutais alaspäin jos olisi varaa. Öljyn ja patterien aikaan oumannissa käyrä oli noin puolivälissä.

Eikä tosiaan ole öljyä ikävä. Jo se että haju hävisi ja tilat lisääntyi pannuhuoneessa oli loistojuttu, mutta että tuo vie lisäsähköineen alle 10000Kwh/15kk on kyllä jotain uskomatonta. Vielä jos kulutus tuosta tippuu esim, sen venttiilin vaihdolla niin huhhuh.

Säästö on kyllä kohdallaan.
Soita myyjälle ja pyydä katsomaan, onko vaihtoventtiili rikki. Nopeasti se vaihtuu vaikka varmuuden vuoksi. Epäilen kyllä ettei se ole, muuten lattiat on todella lämpöset, jos lattiaan virtaa käyttöveden lämpötilaa.

Onko sinulla termostaatteja, niillä hoidat lämpötilat. Minulla termarit käytössä makkareissa ja olkkarissa, muut tilat ilman ja homma toimii 100%.

[fraatti]

Linkkiä videoon en löytänyt??

Linkki vieraili jo leikepöydällä mutta maaginen näppäinyhdistelmä jäi näköjään painamatta 

Tuosta: https://www.youtube.com/watch?v=Yad6y_R6lwI&feature=related
kylmäaineprosessi: https://www.youtube.com/watch?v=blHfLF7SQHU&feature=player_embedded

[Nakke vaan]

Ei ole termostaatteja ainuttakaan, meinasin niitä hankkia silloin kun lattialämmitystä asennettiin mutta suunnittelija sanoi että ei kannata. Sanoi että termareiden sijaan koitetaan mitoittaan lattialämmitysputkien määrä erityisen tarkkaan, ja jos tarvetta ilmenee niin hankitaan sitten jälkeenpäin langaton termari/toimilaite kyseiselle piirille. Hyötysuhde on kuulemma parempi jos kaikki piirit virtaa täysillä, en tiedä pitääkö paikkansa. Talossa on 20 lattiapiiriä ja kaikissa on hanat täysin auki ja lämmönjako on 100% mieleinen. Eli suunnittelija maksoi itsensä, varsinkin kun oli ilmainen

Fraatin videolinkit katsottu, vaihtoventtiilin idea tuli nyt selville. Ehkä se on syyllinen ongelmaani, ehkä ei, siis käyrän riittämättömyyteen. Paljonkohan tuon käyrän pitäisi olla talossani jos kaikki toimisi kunnolla?

Täällä on hiihtoloma ensi viikolla ja ollaan silloin reissussa, mutta sen jälkeen täytyy tilailla huoltomiestä vilkaseen maalämpöpumppua.

[WPF]

Hyvinhän tuo näkyy toimivan. Jos talo on pari astetta liian lämmin kovilla pakkasilla, koska se on niin hyvin tehty, ongelma on positiivinen. Kysäise lattialämmitys suunnittelijalta voiko siihen vaikuttaa tukin säädöillä.

KimmoL voi myöskin jelpata. Yksi on tietekin huonelämpötilan lasku, mutta se pitää manuaalisesti nostaa takaisin keväällä.

[Nakke vaan]

Toimiihan se hyvin kun säästää rahaa. Talo ei kuitenkaan ole mikään erituisen energiapihi. Ikäisekseen ehkä ihan hyvä, mutta kyllähän nykyiset on paljon paremmin eristettyjä. Varsinkin alakerran seinät ja lattia on nykyisiin taloihin verrattuna melkoinen haaskaaja. Ja öljyllä käyrä tosiaan oli jossain noin puolessavälissä.
Suunnittelija on eläkkeellä oleva putkipuolen diplomi-inssi. Hän tunnusti heti ettei tiedä maalämmöstä mitään, arveli kuitenkin että jos tukeilta rajoittaa virtausta niin kone laittaa vaan lämpimämpää vettä matkaa ja lopputulema lämpötilojen kohoamisen suhteen on sama. Ja hyötysuhde huononee kun vesi kuumenee. Meneekö se noin?

Eli tuo huonekohtainen säätökään ei käy kun koko talo lämpeää jokapuolelta liikaa pakkasella.
Eikä minulla kyllä oikein ole halujakaan säädellä lämpöjä ilmojen lämpöjen mukaan, kyllä tuossa joku vika täytyy olla, riittäähän tuo käyrä ymmärtääkseni juuri ja juuri uudehkoissakin taloissa.

Laittakaa toki ideaoita jos tuon mahdollisen venttilivian lisäksi muuta tulee mieleen.

[WPF]

Toimiihan se hyvin kun säästää rahaa. Talo ei kuitenkaan ole mikään erituisen energiapihi. Ikäisekseen ehkä ihan hyvä, mutta kyllähän nykyiset on paljon paremmin eristettyjä. Varsinkin alakerran seinät ja lattia on nykyisiin taloihin verrattuna melkoinen haaskaaja. Ja öljyllä käyrä tosiaan oli jossain noin puolessavälissä.
Suunnittelija on eläkkeellä oleva putkipuolen diplomi-inssi. Hän tunnusti heti ettei tiedä maalämmöstä mitään, arveli kuitenkin että jos tukeilta rajoittaa virtausta niin kone laittaa vaan lämpimämpää vettä matkaa ja lopputulema lämpötilojen kohoamisen suhteen on sama. Ja hyötysuhde huononee kun vesi kuumenee. Meneekö se noin?

Eli tuo huonekohtainen säätökään ei käy kun koko talo lämpeää jokapuolelta liikaa pakkasella.
Eikä minulla kyllä oikein ole halujakaan säädellä lämpöjä ilmojen lämpöjen mukaan, kyllä tuossa joku vika täytyy olla, riittäähän tuo käyrä ymmärtääkseni juuri ja juuri uudehkoissakin taloissa.

Laittakaa toki ideaoita jos tuon mahdollisen venttilivian lisäksi muuta tulee mieleen.

Joo se 0,2 käyrä on jo tosi alhainen, hyvä kun energiaa edes siirtyy.
No ainahan on se venttiili juttu. Voipi olla et se vuotaa kun talokin on todella vanha jne..

[fraatti]

Eikä minulla kyllä oikein ole halujakaan säädellä lämpöjä ilmojen lämpöjen mukaan, kyllä tuossa joku vika täytyy olla, riittäähän tuo käyrä ymmärtääkseni juuri ja juuri uudehkoissakin taloissa.

Muuta keinoa ei taida olla kuin säätää käyrää ja huonelämpötilaa pakkasten alettua/loputtua tai sitten kokeilla saako hommaa kuriin sisä-/huoneanturin avulla.

Tässä oli stiebelin manuaalista eräs kuva jossa on selitetty sitä että käyrää tarvii muuttaa sekä laskea/huonelämpötilaa tarvittaessa... kuvan piti tulla jo johonkin aikaisempaan viestiin mutta oli näköjään jättänyt senkin pois.


Vuotava vv saattaa tehdä sen että energiaa siirtyy varaajasta talon lämmitykseen mutta kuitenkin niin vähän että se ei riitä kattamaan talon lämmitystarvetta. Tällöin käyttövesijaksoja tulee enemmän ja lämmitysjaksojen välit harvenevat sekä niitä tulee vähemmän. Jos vv on aivan rempallaan se saattaa aiheuttaa niin suuren vuodon että kone tekee miltei jatkuvasti käyttövettä ja vesi vuotaa lämmityspiireihin johtaen siihen että asunnossa tulee todella kuuma. Siitä tässä on tuskin kyse.

[Kimmo_L]

Hyvinhän tuo näkyy toimivan. Jos talo on pari astetta liian lämmin kovilla pakkasilla, koska se on niin hyvin tehty, ongelma on positiivinen. Kysäise lattialämmitys suunnittelijalta voiko siihen vaikuttaa tukin säädöillä.

KimmoL voi myöskin jelpata. Yksi on tietekin huonelämpötilan lasku, mutta se pitää manuaalisesti nostaa takaisin keväällä.

"Positiivinen ongelma" tämä on. Ongelmahan syntyy sen takia, että talo on energiataloudellinen ja lisäksi on yhtäaikaa hyvin tehokkaasti toimiva lattialämmitys, jolle riittää hyvin alhaiset lämpötilat. Ketjun aloittajan tapauksessa ymmärtääkseni on laatoitettu lattia, joka johtaa todella hyvin lämmön lattialaatasta huoneeseen.

Minulla on sisälämpötila-anturi ja se auttaa tuohon ainakin jonkin verran.

Stiebelissä pystyy itse määrittelemään "huonevaikutuksen" määrän, eli minkä verran sisälämpötila-anturi korjaa käyrän pyyntiarvoa.  Minulla se on säädetty aika lieväksi, mutta lieväkin auttaa, jos lämpötila meinaa useita asteita karata.

[Nakke vaan]

Muuta keinoa ei taida olla kuin säätää käyrää ja huonelämpötilaa pakkasten alettua/loputtua tai sitten kokeilla saako hommaa kuriin sisä-/huoneanturin avulla.

Tässä oli stiebelin manuaalista eräs kuva jossa on selitetty sitä että käyrää tarvii muuttaa sekä laskea/huonelämpötilaa tarvittaessa... kuvan piti tulla jo johonkin aikaisempaan viestiin mutta oli näköjään jättänyt senkin pois.


Vuotava vv saattaa tehdä sen että energiaa siirtyy varaajasta talon lämmitykseen mutta kuitenkin niin vähän että se ei riitä kattamaan talon lämmitystarvetta. Tällöin käyttövesijaksoja tulee enemmän ja lämmitysjaksojen välit harvenevat sekä niitä tulee vähemmän. Jos vv on aivan rempallaan se saattaa aiheuttaa niin suuren vuodon että kone tekee miltei jatkuvasti käyttövettä ja vesi vuotaa lämmityspiireihin johtaen siihen että asunnossa tulee todella kuuma. Siitä tässä on tuskin kyse.

Kiitos käyrän kuvasta, se herätti ajatuksen tutkia omaa 0.20 käyrää. Nyt on pakkasta noin kuusi astetta, lämmityspyynti 22.2(lämpömittari näyttää 22.5) ja käyrän mukaan lämmityspiiriin lähtevän veden pitäisi olla 25-26 astetta, se on 25.5. Steibelin näyttö näyttää käyrän vain -20 asteeseen ja silloin veden pitäisi olla ehkä noin 29 asteista, käyräähän on vähän vaikea katsoa tarkasti tuosta stiebelin näytöstä. Minulla on tuollainen halpakaupan digilämpömittarin johdonpää anturi mittaamassa jakotukissa tulevaa lämpötilaa, jumppapatja eristeeseen käärittynä. Se on ollut paikallaan koko 15 kuukautta ja korkein lukema sen muistissa on 30.4 astetta, sitähän en tiedä koska se on tullut mutta luultavasti kovimmilla pakkasilla. Muistaakseni kovimmat pakkaset tuon 15 kk aikana täällä on ollut jotain 25asteen luokkaa. Voi siis olla että käyrä ei vain todellakaan riitä, pitäisi olla 0.19 tai 0.18 vielä tarjolla, omituista vanhassa talossa.

Siltihän se on kai melko varmaa että vaihtoventtiili vuotaa kun kone laskee käyttövettä lämmitetyn enempi kun lämmitysvettä, vuotaako sitten vaan niin pikkuisen että lähtevät lämpötilat pysyy hallinnassa?

[Nakke vaan]

"Positiivinen ongelma" tämä on. Ongelmahan syntyy sen takia, että talo on energiataloudellinen ja lisäksi on yhtäaikaa hyvin tehokkaasti toimiva lattialämmitys, jolle riittää hyvin alhaiset lämpötilat. Ketjun aloittajan tapauksessa ymmärtääkseni on laatoitettu lattia, joka johtaa todella hyvin lämmön lattialaatasta huoneeseen.

Minulla on sisälämpötila-anturi ja se auttaa tuohon ainakin jonkin verran.

Stiebelissä pystyy itse määrittelemään "huonevaikutuksen" määrän, eli minkä verran sisälämpötila-anturi korjaa käyrän pyyntiarvoa.  Minulla se on säädetty aika lieväksi, mutta lieväkin auttaa, jos lämpötila meinaa useita asteita karata.

Onko sisälämpötila-anturi ihan johdon jatkeena oleva vai on tuohon langattomia malleja. Talossani johdon vienti on aika hankalaa kun on juuri laatoitettua betoniseinää kolmin kappalein tuolta pannuhuoneesta tultaessa?

[fraatti]

Kiitos käyrän kuvasta, se herätti ajatuksen tutkia omaa 0.20 käyrää. Nyt on pakkasta noin kuusi astetta, lämmityspyynti 22.2(lämpömittari näyttää 22.5) ja käyrän mukaan lämmityspiiriin lähtevän veden pitäisi olla 25-26 astetta, se on 25.5. Steibelin näyttö näyttää käyrän vain -20 asteeseen ja silloin veden pitäisi olla ehkä noin 29 asteista, käyräähän on vähän vaikea katsoa tarkasti tuosta stiebelin näytöstä. Minulla on tuollainen halpakaupan digilämpömittarin johdonpää anturi mittaamassa jakotukissa tulevaa lämpötilaa, jumppapatja eristeeseen käärittynä. Se on ollut paikallaan koko 15 kuukautta ja korkein lukema sen muistissa on 30.4 astetta, sitähän en tiedä koska se on tullut mutta luultavasti kovimmilla pakkasilla. Muistaakseni kovimmat pakkaset tuon 15 kk aikana täällä on ollut jotain 25asteen luokkaa. Voi siis olla että käyrä ei vain todellakaan riitä, pitäisi olla 0.19 tai 0.18 vielä tarjolla, omituista vanhassa talossa.

Siltihän se on kai melko varmaa että vaihtoventtiili vuotaa kun kone laskee käyttövettä lämmitetyn enempi kun lämmitysvettä, vuotaako sitten vaan niin pikkuisen että lähtevät lämpötilat pysyy hallinnassa?

vv-vuodolla meinaan juurikin tätä asiaa.

Ryssin kännykällä taas tekstit johonkin hukkaan mutta kokeillaan nyt läppärillä uudestaan.

Eli kuvassa näkyy kaksi käyrää joita joutuu vaihtamaan keväällä/kesällä. Käyrän korkeus käsittääkseni säätyy käsittääkseni huonelämpötilalla ja jyrkkyys erikseen. Esimerkissä on muutettu sekä jyrkkyyttä että huonelämpötilaa niin että ne leikkaavat tietyssä lämpötilassa.

Epäilen että tämä on ainut tapa saada käyrä jonkun muun malliseksi kuin suoraksi. Tämä tosin vaatii käyrän rukaamista 2x vuodessa.

Toinen mitä ehdotin ja mikä saattaa toimia on tuo sisä-/huonelämpötila anturi. Sitä ei vain usein suositella ll-kanssa sen hitaan reagoinnin takia ja osaamattomissa käsissä sillä saa järjestelmän totaalisen sekaisin.

Stiebelistä en tiedä mutta Viessmannin koneisiin saa langattoman huonelämpötila-anturin/ohjausyksikön.

[fraatti]

Jos tuon lähtevän veden saisi rajoitettua vaikka 29 asteeseen tai 29.5 asteeseen tai 30 asteeseen mutta suurimmasta ei taida tulla juuri apua. Ei sinne lattiaan tosiaan ole kuumaa vettä mennyt jos 30.4C on korkein

Ei tuosta mitään hyötyä ole. Kone pysähtyy vain kun menoveden lämpötila kohoaa tarpeeksi ja käynnistyy heti kun paluuveden lämpötila on tarpeeksi matala. Huonolla tuurilla ei edes saavuta käyrän pyyntiä ja alkaa käymään pätkiä pakkasella. Stibelissä pakotettu lepo tais olla 10min? Tällöinkäynniksi kovilla pakkasilla voisi muodostua esim 15+10min, 15+10min jne...

[fraatti]

Nimenomaan saavuttaisi käyrän pyynnin koska käyrästä olisi leikattu esim yli 29C lämpötila pois. Mutta tosiaan voi olla että ei löydy sellaista säätöä koneesta.

Kyllä tuolta varmaan maks menoveden lämpötila löytyy esim parketteja yms herkkiä matskuja varten.... Tai ainakin viessmanissa on joku vastaava maks veden lämpö. Sitä en tosin tiedä toimiiko menon vai paluun mukaan.

Jos kone on paluulämpötilan mukaan ohjattu niin kone voi pyytää paluulämpötilaksi vaikka 27 astetta. Lämmönjaon dT 5 jolloin menoveden lämpötila on tällöin 32 astetta. Jos menoveden rajoitus on 31 astetta niin paluulämpötila ei saavuta käyrän pyyntiä. Näin minä tämän ajattelin... Seuraavaksi kone hyrähtää käyntiin kun hystereesi millä kone käynnistyy alittuu paluuvedestä uudestaan.

[Nakke vaan]

Voisikohan tuolla ulkolämpötila-anturilla kikkailla jotenkin. Nyt Stiebel näyttää esim.-0.2 astetta kun kaikki muut mittarit nayttää -2--3 pakkasta, eli pari kolme astetta liian vähän. Sitten kun täällä oikeesti -20 pakkasta niin stiebel näyttää -22 tai vähän enempikin, eli pari kolme astetta liikaa. Tämän huomasin silloin kun kävin pakkasella tiputtaan huonelämpöpyyntiä. Jos nuo pysyisi linjassaa keskenään niin eikö se vähän jeesaisi.
Anturilla on noin 25metriä melko ohutta johto, mitenkähän johdon resistanssi käyttäytyy pakkasella? Onko merkityksetön vai voiko aiheuttaa mittausvirhettä? Vai onko Stiebelin softa ohjelmoitu vähän pieleen tuon lämpötilan mittauksen osalta? Voiko näitä jotenkin päivittää tai uudelleen ohjelmoida tuolta osin?

[fraatti]

Voisikohan tuolla ulkolämpötila-anturilla kikkailla jotenkin. Nyt Stiebel näyttää esim.-0.2 astetta kun kaikki muut mittarit nayttää -2--3 pakkasta, eli pari kolme astetta liian vähän. Sitten kun täällä oikeesti -20 pakkasta niin stiebel näyttää -22 tai vähän enempikin, eli pari kolme astetta liikaa. Tämän huomasin silloin kun kävin pakkasella tiputtaan huonelämpöpyyntiä. Jos nuo pysyisi linjassaa keskenään niin eikö se vähän jeesaisi.
Anturilla on noin 25metriä melko ohutta johto, mitenkähän johdon resistanssi käyttäytyy pakkasella? Onko merkityksetön vai voiko aiheuttaa mittausvirhettä? Vai onko Stiebelin softa ohjelmoitu vähän pieleen tuon lämpötilan mittauksen osalta? Voiko näitä jotenkin päivittää tai uudelleen ohjelmoida tuolta osin?

Taitaa olla tekemätön paikka kun heittoa on eri määrä eri lämpötiloissa. Normaalisti tuolla ei pitäisi olla mitään merkitystä koska käyrän jyrkkyydellä pitäisi pystyä "korjaamaan" häikkä. Lämpöanturia periaatteessa pystyisi huijaamaan jos sen sijoittaisi niin että joku asunnosta lämpöävuotava osa lämmittäisi anturia pakkasella hiukan. Esim ikkunan läheisyydessä saattaisi olla sopiva paikka. Tällöin lämpöisellä kelillä se ei juurikaan vaikuttaisi mitenkään. Sopivalla vastuksella voi lämpötilaa säätää jompaankumpaan suuntaan melkoyksinkertaisestikin kun tietää lämpötilanturin tyypin. Saattoi olla että stiebelin manuaalissa tuo oli mainittu...

Pelkästään käyrä ei kerro koko totuutta. Kun koneen käyntiaikasuhde nousee niin tällöin kiertoon tuupataan pidemmän aikaa kuumaa vettä joka tekee sen että käyrä on periaatteessa jyrkempi.

Oliko pumpussa huonelämpötilansäätö joka vaikuttaa käyrän tason korkeuteen?

[OilToSoil]

Täällä on sama ongelma ulkolämpötila-anturin kanssa.
Näyttää -20 asteen pakkasilla pari astetta enemmän kuin muut mittarit tai energialaitoksen seuranta.
Nollakelissäkin himpun enemmän pakkasta.

Pelkästään käyrä ei kerro koko totuutta. Kun koneen käyntiaikasuhde nousee niin tällöin kiertoon tuupataan pidemmän aikaa kuumaa vettä joka tekee sen että käyrä on periaatteessa jyrkempi.

Oliko pumpussa huonelämpötilansäätö joka vaikuttaa käyrän tason korkeuteen?

On huoneen lämpötilasäätö. Se kertoo nimenomaan millä tasolla käyrä on. Käyrän säätö kertoo käyrän jyrkkyyden.

Mites se säädin dyn asetus? Onko se Nakella missä arvossa?
Jos käyntijaksot on nyt jo tarpeeksi pitkiä, niin tuota arvoa pienentämällä saisi käyntijaksoja lyhyemmäksi ja näin ollen ei vetäisi niin paljon yli pyynnin.
Toki tekee sen, että vastuksetkin lähtevät herkemmin päälle. Mutta jos vastukset estää menemästä päälle vaikka ennen -25 astetta, niin tällöin ei ole ongelma.

[Nakke vaan]

Säädin dyn arvo on 10. Käyntien pituuksia en kertakaikkiaan löydä???

Ja käsittääkseni huonelämpötila säätö ei vaikuta käyrään, no ehkä käyrä on vähän suorempi kun lämpötilaksi laittaa 15 mutta sitten taitaa tulla kylmä. Vai voisiko tuota hyödyntää jotenkin?

[OilToSoil]

Säädin dyn arvo on 10. Käyntien pituuksia en kertakaikkiaan löydä???

Ja käsittääkseni huonelämpötila säätö ei vaikuta käyrään, no ehkä käyrä on vähän suorempi kun lämpötilaksi laittaa 15 mutta sitten taitaa tulla kylmä. Vai voisiko tuota hyödyntää jotenkin?

Se säädin dyn -asetus vaikuttaa käyntijaksojen pituuteen. Mitä isompi, niin sitä enemmän kone vetäisee lämmöt yli pyyntilämpötilan.
10 taitaa olla tehdasasetus. En tiedä kannattaako sitä mennä sorkkimaan.
Onko käynti- ja taukojaksot minkä mittaisia, onko siitä mitään havaintoa?

Huonelämpötila-asetus vaikuttaa käyrän tasoon. Eli liikuttaa sitä käyrää ylös ja alas koko alueelta, mutta ei siis vaikuta käyrän jyrkkyyteen.
Miten tän nyt selittäisi...?
Jos sinulla olisi joka ulkolämpötilassa liian kuuma sisällä, niin laskisit tuota huonelämpötila-asetusta.
Mutta nyt jos sisällä on sopivan lämmin muutoin, paitsi kovalla pakkasella, niin käyrää pitäisi saada alas.

[Nakke vaan]

Käynneistä ja tauoista ei mitään tietoa.

Tuo käyrän ja lämpötilan säätö on kyllä ihan selvä juttu minulle, tai ainakin luulen niin.

Kyllä se huonelämpötila vähän vaikuttaa käyrään. Kun koittaa ääriasennosta toiseen niin käyrän eron huomaa. Plus viisi on pienin huonelämpötila mitä voi pyytää, silloin käyrässä on nousua kymmenen astetta.
Plus 30 on isoin mitä voi pyytää, silloin käyrässä on nousua vain viisi astetta. 22 kohdalla on noin 7 astetta. Noi stiebelin näytöstä katottuna, eihän siitä ihan just tarkalleen näe mutta suuruusluokka on toi. Eli jos laittais itselle 30 pyyntiä ja sitten löytyisi joku fiksu paikka koneessa olevalle lattiapiirin tulovedentermatille niin voisihan se olla että käyrä sitten riittäisi. Olisi se pari astetta kokonaisuudessaan tasaisempi.

Mutta nyt täytyy viikko hiihdellä ja sitten soitella huoltomies ja jos sen jälkeen jos on ongemia vielä niin sitten vasta täytyy jotain kehitellä. Eiköhän se ole selvä että kyllä tälläisessä vanhassa talossa käyrän täytyy riittää jos kaikki toimii kunnolla. Kai tuo kone osaa tuolla lattiapiirin virtauksellakin pelata käyrän lämpötilan lisäksi, vai onko kiertovesipumppu vakionopeuksinen?

[OilToSoil]

Kai tuo kone osaa tuolla lattiapiirin virtauksellakin pelata käyrän lämpötilan lisäksi, vai onko kiertovesipumppu vakionopeuksinen?

Kone ei säädä itse kiertovesipumpun nopeutta. Se on se, minkä nopeudeksi asetat.

[Nakke vaan]

Pystyisköhön noista ensimmäisen viestin energia ja tuntimääristä joku asiantuntivampi päätellä jotain noista käynti- ja taukoajoista jotain? En kyllä epäile pätkäkäyntiä noilla betoninpaksuuksilla ja parin kilometrin lattiaputkilla jotka saavat virratakin ilman kuristuksia.

[fraatti]

Pystyisköhön noista ensimmäisen viestin energia ja tuntimääristä joku asiantuntivampi päätellä jotain noista käynti- ja taukoajoista jotain? En kyllä epäile pätkäkäyntiä noilla betoninpaksuuksilla ja parin kilometrin lattiaputkilla jotka saavat virratakin ilman kuristuksia.

Eipä noista oikein voi päätellä mitään... Stiebelinkin ohjaus perustunee lämpötilaeroihin eli pyynti - X niin kone käynnistyy. Tällöin käyntijaksot ovat lauhemmilla keleillä melko vakiot. Jos koneessa ei ole käynnityslaskuria niin ainut keino taitaa olla se että sattuu olemaan paikalla kun kone käy. Jotkut ovat viritelleet kännyköitä yms kuvaamaan noita näyttöjä jolloin ei tarvi itse olla kyttäämässä tuossa ruudun edessä.

Epäilen että käyntijaksot ovat varmasti riittavän pitkiä. Millaista lattialämmitysputkea teille tuli? Tarkoitan halkaisijaa...

[Nakke vaan]

Näkeeköhän huoltomies enempi dataa tuolta koneesta? Tämä foorumin lueskelu jotenkin koukuttaa ja alkaa enempi kiinnostaa tuo tekniikka ja jonkinlainen optimointi, vaikka alunperin oli vain tarkoitus hankkia lämmityslaite ja unohtaa se tuonne pannuhuoneeseen.

Lattialämmitysputki on 16mm ulko ja 12mm sisähalkaisijaltaan.