Wpc 10, kysyttävää ja kokemuksia

[Nakke vaan]

Olinkin jo tuon sähkömittari keskustelun lukenut mutta se oli vähän vanha eikä siinä selkeesti pompannut esiin mittareiden ykköstä niin siksipä koitin kysellä suosituksia.

Stiebel on speksannut ohjekirjaan käppyrän maximi dt arvot. Se näyttää tilanteessa 0/35 3.2 astetta, ja 0/50 tilanteessa 2.7 astetta, kyseessä siis max. arvo. Suomalaisen ohjekirjan sivu 37.

[fraatti]

Olinkin jo tuon sähkömittari keskustelun lukenut mutta se oli vähän vanha eikä siinä selkeesti pompannut esiin mittareiden ykköstä niin siksipä koitin kysellä suosituksia.

Stiebel on speksannut ohjekirjaan käppyrän maximi dt arvot. Se näyttää tilanteessa 0/35 3.2 astetta, ja 0/50 tilanteessa 2.7 astetta, kyseessä siis max. arvo. Suomalaisen ohjekirjan sivu 37.

Kyllähän asian varmasti hoitaa moni mittari hyvin. Itse halusin että siinä on myös tehon näyttö ja että se on standardin mukaan testattu näyttämään oikein. Kodeissakin on monenlaisia etäluettavia mittareita ja ne hoitavat kaikki hommansa hyvin?

Ei oo just linkkiä suomalaiseen ohjekirjaan mutta tässä näkyy nimellisvirtaus. Ei minimivirtaus.


Tuo nimellisvirtaus on jotakuinkin mahdoton saavuttaa millään järkevällä pumppausteholla 200m kaivossa jossa on 400m 2,4x40mm putkea keräimenä.

[k113635]

Yksi seikka mikä noissa kokonaiskulutuslaskelmissa ja arvioissa muutoksista on hyvä pitää mielessä että kaikki riippuu kaikesta.
Esim. jos saat keruupuolen deltaa pienemmäksi ja otat kaivosta enemmän lämpöä suuremmalla teholla niin keruuliuoksen lämpötila laskee.
Tämä tosin saattaa tulla helpommin esille invertteripumpulla ja todella pitkillä käyntijaksoilla, mutta ilmiö näkyy selkeästi käyristä.
Tein aikoinaan kokeita eri suuruisilla keruun ja lauhdutinkierron deltoilla ja lopputuloksena oli että järjestelmä tasapainoittui hämmentävän
lähelle samaa lopputulosta eli toisen hyöty kompensoitui toisen häviönä. Tämä siis silla oletuksella ettei mitään kiveen hakattuja säätöarvoja
esim. minimivirtauksia rikottu.

[fraatti]

Pumppujen hyötysuhde lyhyesti ja karkesti. Mahdollisimman paljon virtausta ja mahdollisimman vähän nostokorkeutta takaa parhaan hyötysuhteen.
En löytänyt noista ko pumpuista tälläistä mutta tästä voi johdatella kyllä että 25/1-7 ja 25/1-11 paras hyötysuhde on tuolla 3-4 m3/h nurkilla. 25/1-8 ja 25/1-12 7-8m3 nurkilla.

[fraatti]

Yksi seikka mikä noissa kokonaiskulutuslaskelmissa ja arvioissa muutoksista on hyvä pitää mielessä että kaikki riippuu kaikesta.
Esim. jos saat keruupuolen deltaa pienemmäksi ja otat kaivosta enemmän lämpöä suuremmalla teholla niin keruuliuoksen lämpötila laskee.
Tämä tosin saattaa tulla helpommin esille invertteripumpulla ja todella pitkillä käyntijaksoilla, mutta ilmiö näkyy selkeästi käyristä.
Tein aikoinaan kokeita eri suuruisilla keruun ja lauhdutinkierron deltoilla ja lopputuloksena oli että järjestelmä tasapainoittui hämmentävän
lähelle samaa lopputulosta eli toisen hyöty kompensoitui toisen häviönä. Tämä siis silla oletuksella ettei mitään kiveen hakattuja säätöarvoja
esim. minimivirtauksia rikottu.

Se on ainakin varmaa että jossain kohtaa kasvanut pumppausteho kumoaa hyödyn joka saadaan kylmäainepuolelta kasvaneena virtauksena. Tuo kohta on joka järjestelmässä hiukan eri paikassa. Mitä jyrkemmin painehäviö nousee niin sen nopeammin tuo piste saavutetaan.

Kaivosta taas yleensä puhutaan että mitä suurempi virtaus siellä vallitsee niin sen paremmin lämmönsiirto siellä toimii.

[k113635]

Kaivosta taas yleensä puhutaan että mitä suurempi virtaus siellä vallitsee niin sen paremmin lämmönsiirto siellä toimii.

Lepotauolla kaivo lataantuu ja käyntijakson aluksi on mahdollista saada hyvinkin lämmintä wiinaa, mutta käyntijakson pidetessä
saavutetaan tasapainotila jolloin keruunesteen lämpötila riippuu suoraan ja yllättävän pienellä viiveellä kaivosta otetusta tehosta.

Ainakin omassa kaivossani tuo viive on vain tunnin luokkaa.


edit. siniset piikit ovat kv-syklejä, joiden alussa ja lopussa on tehonmittaus aina hieman lepikossa.

[euroshopperi]

Joku juttu nyt mättää noissa Stiebelin virtaamissa.

Laitetaan nyt vaikka tänne tuolta Wiessmanin minimivirtauksia. Erehdyin jossain aikaisemmin noita virtaamia kattomaan jostain vesi/vesi pumpuista, mutta siis tässä nyt ne oikeat arvot. Mullahan siis näyttää pyörivän ihan rehvakkaasti tuota litkua, kun melkein 1000 L/h on yli minimin. Ja fraatillahan onkin tuo minimi vaatimus vain 1470 L/h, eikä se 2m³/h vajaa, mitä väitin.

5,8 kW= 860 L/h
7,7 kW= 1160 L/h
9,7 kW= 1470 L/h
13  kW= 1880 L/h
17  kW= 2490 L/h

Tuosta voi sitten vertailla sieltä fraatin käyrästöstä kaivojen syvyyksiä

Vai onko nämä Viessmanin asennusohjeista otetut sitten vääriä.

Tuo stiebelin 2,61 kuution virtaama saattaisi vastata 10 kW koneella hyvinkin water/water kiertoa ja tuo ehdoton Dt 3 viittaisi samaan hommaan. Eli oliskohan tuo manuaalin käännös otettu väärästä laitteesta? Tuolla on Viessmanin vastaavat laitteet.

http://www.viessmann.com/http-svc/web/england/tdis.nsf/0/2054369EA8DE56F8C1257E0500414F35/%24FILE/5822541%20Vitocal%20Tech%20Guide%205.8%20to%20117.8kW%202014.pdf

[tomppeli]

Lepotauolla kaivo lataantuu ja käyntijakson aluksi on mahdollista saada hyvinkin lämmintä wiinaa, mutta käyntijakson pidetessä
saavutetaan tasapainotila jolloin keruunesteen lämpötila riippuu suoraan ja yllättävän pienellä viiveellä kaivosta otetusta tehosta.

Ainakin omassa kaivossani tuo viive on vain tunnin luokkaa.

Kaivo elpyy nopeasti porareiän ympärillä olevasta kivimassasta.
Kaivon ympäristön kivimassa jäähtyy vuosien kuluessa ja sen elpyminen myöskin tapahtuu vasta vuosien kuluttua..
Kaivo viilenee vähitellen.
Viileneminen on sitä suurempaa, mitä kovempi on kaivon kuormitusaste.
Tekemällä mahdollisimman lyhyen kaivon, aiheutamme kaivolle kovan kuormitusasteen.
Kohtuullinen jatkuva lämpökuorma kaivolle on enintään noin 1,7 W/m/K. Tämä arvo on ns. kuivalle kaivolle.
Arvo voi olla suurempi, jos kaivon läpi tapahtuu pohjaveden virtausta.

Tämän arvon (1,7 W/m/K) saat omalle energiakaivollesi jakamalla kaivosta vuodessa otetun lämpöenergian määrä kaivon syvyydellä ja kaivon keskilämpötilalla.

Esimerkki.
Keski-Suomessa sijaitsevan lattialämmitystalon vuotuinen lämpöenergian tarve on 20.000 kWh.
Lämpökaivon syvyys on 180 metriä.
Kaivon kuiva osuus on 6 metriä, joten aktiivisyvyyttä on noin 174 metriä.
Kallioperän keskilämpö kaivossa on noin 6 C.

Lämpöpumpun vuotuinen hyötysuhde, SCOP on 4,0.
Tällöin kaivosta otetaan 20.000 kWh - (20.000 / 4,0) = 15.000 kWh.
Kaivosta otettava jatkuva kuorma = 1000 * 15.000 kWh / (365 * 24) = 1712 Wattia.
(Jatkuva kuorma saadaan jakamalla vuotuinen lämpökuorma vuoden tuntimäärällä.
Kilowattitunnit [kWh], muutettiin wateiksi [=Wattitunti, Wh] kertomalla kilowattitunnit luvulla 1000.)

Kuormitus on 1712 Wattia / 174 metriä / 6 C astetta = 1,64 W/m/K.
Talon energiakaivo on ilmeisesti varsin kohtuullisesti kuormitettu.

[seppaant]

Tuohon omaan höyrystimen Dt tutkimukseen viitaten seuraava laskelma.

Lisätään virtausta 0,20 -> 0,42 l/s eli n. kaksinkertaiseksi.

Siitä seuraa että
Antoteho 6,70 -> 7,03 kW
Ottoteho 2,30-> 2,34 kW
Keruun Dt 6,0 -> 3,0 C

Oletetaan että kohteen energian kulutus on 10 000 kWh
Tästä seuraa että
Käyntiaika 1492,5 -> 1422,5 h
Ottoenergia 3432,7 -> 3328,6 kWh

Keruun Dt:n pudottaminen puoleen 6,0 -> 3,0 pudottaa ostoenergian määrää kokonaista 104 kWh arvoltaan n. 12€

ATS

[k113635]

Kaivo elpyy nopeasti porareiän ympärillä olevasta kivimassasta.
Kaivon ympäristön kivimassa jäähtyy vuosien kuluessa ja sen elpyminen myöskin tapahtuu vasta vuosien kuluttua..
Kaivo viilenee vähitellen.
Viileneminen on sitä suurempaa, mitä kovempi on kaivon kuormitusaste.

Keruun Dt:n pudottaminen puoleen 6,0 -> 3,0 pudottaa ostoenergian määrää kokonaista 104 kWh arvoltaan n. 12€

12€ toteutuis jos mikään muu ei muuttuisi, mutta kun kaikki riippuu kaikesta. Kymmenen euron kysymys taustalla
onkin että missä saavutaan tilanteeseen jossa keruun deltan pudottamisen pumppaustehon kasvu vielä kompensoituu
parempana kokonaishyötusuhteen ja pienempänä kokonaiskulutuksena.

Teoriassahan olisi mahdollista että kaivon kohonnut kylmeneminen enemmän kuin syö nuo säästöt pitkällä aikavälillä.
En tiedä käykö näin käytännössä, mutta aihe on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä.
Tuo tomppelin lämpökuormakerroin lienee erittäin hyvä indikaattori ongelman potentiaaliseen olemassaoloon.

Alkuperäinen motiivi sekaantua tähän keskusteluun oli havaitsemani ilmiö käydessäni vanhoja lokea läpi.
Eräänä päivänä oli ulkolämpötila ollut tunteja lähes vakio ja invertteripumppu oli löytänyt tasapainotilan jolloin melkein kaikki
säätyvät parametrit pysyivät vakioina pidemmän aikaa. (keruu- ja lämmönjohtopumppujen nopeudet ja kompressorin taajuus).
Sitten eräs perheenjäsen meni suihkuun jolloin kv-esilämmityksesä johtuen mlp:n lauhduttimelle menevä lämmitysvesi
laski n. 0.5-astetta. Tästä seurasi ihan selkeä hyötysuhteen parannus joka näkyi mlp:n ottotehon laskuna ja toisaalta antotehon
nousuna (muutokset eivät olleet suuria, mutta ilmiö oli ihan selvästi mittaustuloksista/käyristä nähtävissä). Hetkeä myöhemmin,
johtuen juurikin kaivon suuremmasta kuormituksesta, laski kaivolta tuleva keruuneste ja melkein mitätöi edellä nähdyt hyötysuhteen
parantumiset. Nyt mentiin kaksi askelta eteen ja vain yksi taakse. Lyhyellä aikavälillä tarkastellessa etenemisnopeus olisi kaksi
askelta/aikayksikkö, mutta pidempi havainnointiväli paljastaa todellisen etenemän.

Tästä tuli se ajatus mieleen, että sekä käynti/lepoaikoja muutettaessa tai keruun/lauhduttimen deltoja säädellessä ei oikeastaan
voi tuijottaa vain yhtä parametriä ja olettaa että muu järjestelmä pysyy muuttumattomana, koska näin ei koskaan tosielämässä tapahdu.

Mitä enemmän Niben toimintaa tutkii sitä selkeämmäksi tulee käsitys siitä että kokemus on valttia näissä mlp-säätämisissä.
Esim. näin lauhoilla keleillä kone saattaa käyttää ajoittain ns. ei-optimaalista keruun deltaa, (riippuu sekä kompuran taajuudesta
että kaivolta tulevan nesteen lämpötilasta, välillä 3-astetta välillä 4) mutta kun olen käsin kokeillut eri keruupumpun nopeuksia
olenkin joutunut huomaamaan että niben auto arvot itse asiassa ovat kokonaiskulutuksen kannalta parhaat.

[seppaant]

12€ toteutuis jos mikään muu ei muuttuisi, mutta kun kaikki riippuu kaikesta. Kymmenen euron kysymys taustalla
onkin että missä saavutaan tilanteeseen jossa keruun deltan pudottamisen pumppaustehon kasvu vielä kompensoituu
parempana kokonaishyötusuhteen ja pienempänä kokonaiskulutuksena.

Juuri näin.
Kun yhtä asiaa muuttaa niin kaikki muuttuu ja prosessi hakee uuden tasapainotilan.
Tuo minun koesarja osoittaa kuitenkin sen että keruun Dt:lla ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suurta vaikutusta kokonaisuuteen.

ATS

[euroshopperi]

Juuri tuo sama on ollut ittelläkin mielessä. Loppupeleissä tulee esiin tuo kaivon todellinen teho. Mulla saattaisi vielä ehkä onnistua tuo tulolämmön nosto kiertoa hidastamalla, mutta Dt on jo nyt yli 4asteen. Silloin kun vielä oli pattereota mukana, niin Dt pysyi aika tarkkaan 3 asteessa ja kokeilinkin sitä pudotusta. Tuolloin vielä tulo nousi hieman enemmän, kuin meno laski. Eli kierto vaikutti liian vilkkaalta täyskierrolla jo. Ja tuon kaivojen tehon sweetpointti näkyy vaihtelevan reilusti, kun nyt alkaa tulo olla 3 asteen korvilla ja pahimmillaan on kunnon pakkasilla 0 asteen luokkaa. Auto säätöä tässä kyllä ittekkin kovasti kaipailisi.

[Nakke vaan]

No niin, yhteenvetona tuohon minun korkeaan dt arvoon todetaan kaikkien käppyröiden ja laskelmien jälkeen että olkoon mikä on. Viinapumpun vaihdon hyöty on todettu täällä niin marginaaliseksi että tyydyn tuohon alkuperäiseen, en vaihdata sitä mihinkään.

Palataan vaihtoventtiiliin, tänään seurailin pumpun toimintaan ihan vieressä istuskelemalla. Kun pumppu tekee käyttövettä niin lattialämmityksen kiertopumppu sammuu. Siitä huolimati lämpömittari joka on asennettu noin metrin päähän koneesta, lattialämmityksen lähtöputkeen, näyttää että lämpö kohoaa noin viitisen astetta24->29. Eikö tuo tarkoita että se vaihtoventtiili todellakin vuotaa, vai onko normaali ilmiö?
Stiebelin asentajahan täällä kävi mutta venttiili jäi vaihtamati, ilmeisesti vuotamisesta ei oltu varmoja.

Ja tuohon lattialämmityksen sammumiseen käyttöveden lämmityksen yhteydessä, voiko sitä estää?
Asennutin nimittäin autotallin lattialämmitysputket noin 10cm päähän kynnyksestä, vastoin määräyksiä ja ohjeita, jotta nosto-ovi ei jäätyisi alahuulestaan kiinni pakkasella. Tuossa on jäätymisen riski kun tuo kierto sammuilee pakkasella. Laitetta ostaessa kysyin että pyöriihän lattiapiiri aina, vastaus oli että pyörii, no ei näköjään kuitenkaan pyöri.

Sitten tuolla joku aiemmin kysyi noita pumpun käyntiaikoja, näillä keleillä -4, pumppu käy reilut 23min ja sitten huilii noin 70 min. Mutta tässä vain kolmen käynnin ja kahden tauon otanta, ei tuolla pannuhuoneessa viitsi koko päivää istuskella.

[jm82]

Laitetta ostaessa kysyin että pyöriihän lattiapiiri aina, vastaus oli että pyörii, no ei näköjään kuitenkaan pyöri.

Ei tosiaan pyöri kun lämmittää käyttövettä. Pitäisi olla puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu.

[Nakke vaan]

Onnistuiskohan jos sähkäri kytkisi tuon laitteen sisällä olevan lattiakierron pumpun pyörimään jatkuvasti?
Voishan siihen katkaisijan laittaa. Siis lähinnä ettei herjaa mitään vikakoodeja tai aiheuta muuta käyntiongelmaa.

[WPF]

Onnistuiskohan jos sähkäri kytkisi tuon laitteen sisällä olevan lattiakierron pumpun pyörimään jatkuvasti?
Voishan siihen katkaisijan laittaa. Siis lähinnä ettei herjaa mitään vikakoodeja tai aiheuta muuta käyntiongelmaa.

Jos sulla ei ole puskuria, niin koneen sisällä on vai yksi pumppu joka pyörii kokoajan.

Vaihtoventtiili ohjaa virtauksen tuon pumpun jälkeen lämminvesivaraajaan tai lattiaputkille.

Mulla myös autotallin lattia tehty väärin kun ite tein. Ei ole vielä jäätynyt vaikka on ihan suoraan oven alla laitimmainen putki.

[Nakke vaan]

Sittenhän tuo mahdollisesti vuotava vaihtoventtiili on kuin suunniteltu minun lämmitysjärjestelmään.
Onko tuosta vaihtoventtiilin vuodosta mitään haittaa, esim koneen kestävyydelle?

[WPF]

Sittenhän tuo mahdollisesti vuotava vaihtoventtiili on kuin suunniteltu minun lämmitysjärjestelmään.
Onko tuosta vaihtoventtiilin vuodosta mitään haittaa, esim koneen kestävyydelle?

Ei kai siitä mitään haittaa ole, mut kyl se pitää toimia niinkuin aiottu.

Mutta sehän on tarkastettu ja toimii.

[Nakke vaan]

Ei sitä mitenkään tarkastettu, ja näkyy tuo lattiaan lähtevä putki lämpenevän kun laite tekee käyttövettä joten olettaisin venttiilin kyllä vuotavan. Tänään kun laitetta seurailin niin tulo ja menovesi oli levossa luokkaa 23 astetta paitsi kun kone teki käyttövettä niin lähtevä vesi nousi 28 asteeseen, siis vaikka kiertoa ei pitäisi olla. Palaavan veden lämpö ei noussut eli lieneekö kierto niin pientä ettei tule lämpimänä takaisin. Virtausmittarit jakotukkien piireissä näytti kyllä nollaa.

[fraatti]

Ei sitä mitenkään tarkastettu, ja näkyy tuo lattiaan lähtevä putki lämpenevän kun laite tekee käyttövettä joten olettaisin venttiilin kyllä vuotavan. Tänään kun laitetta seurailin niin tulo ja menovesi oli levossa luokkaa 23 astetta paitsi kun kone teki käyttövettä niin lähtevä vesi nousi 28 asteeseen, siis vaikka kiertoa ei pitäisi olla. Palaavan veden lämpö ei noussut eli lieneekö kierto niin pientä ettei tule lämpimänä takaisin. Virtausmittarit jakotukkien piireissä näytti kyllä nollaa.

Varmistan että tiedät kuinka vaihtoventtiilikone toimii. Tässä on video siitä. Eli se tekee joko käyttövettä tai sitten pelkästään lattialämmitysvettä. Sisäinen pumppu kierrättää vettä vain toisessa piirissä kerrallaan.
https://www.youtube.com/watch?v=DRbJGL69VqA

Itsellä ll-putket on 1m päässä 5,2*2,7m tallinovesta ja siitä huolimatta ei ole ollut ongelmia että tiiviste jäätyisi lattiaan. No tuolle ei jokatapauksessa ole enää tässävaiheessa mitään tehtävissä.

Kun puhuit ulkoisesta pumpusta niin onko järjestelmään asennettu ulkoinen kiertovesipumppu koneen oma pumpun lisäksi? Onko tallin ja talon kierrot yhdessä niin että ne ovat tavallaan samaa piiriä ja koneen sisäinen ja mahdollinen ulkoinen pumppu pyörittää molempia piirejä samaan aikaan? Vai onko ulkoinen pumppu vain toiselle piirille?

Yleensä jos halutaan kierto myös tällöin kun kone tekee käyttövettä niin se vaatii sitten puskurivaraajan ja ulkoisen kiertovesipumpun. Mietin että mahtaisiko tuon saada toimimaan niin että tuonne asentaisi yhden ulkoisen vaihtoventtiilin joka kääntäisi koneen ulkoisen kiertovesipumpun pyörittämään vettä vain koneen ulkopuolella? Tämä sitten toimisi samaan aikaan kun koneen sisäinen vaihtoventtiili.

[Nakke vaan]

Ei ole muita pumppuja kun Stiebelin sisällä olevat alkuperäiset. Talossa on kaksi jakotukkia, yläkerrassa ja alakerrassa omansa. Alakerran tukilta lähtee autotalliin kaksi piiriä ja kahdeksan muualle. Tukki on mallia 8+3, eli kahdesta tukista tehty yhteensä 11 paikkainen. Autotallin piirit lähtee tuosta jatkopätkästä, jonka voisi helposti ruuvata irti ja laittaa väliin pikkupumpun joka voisi siinä hurista vaikka aina. Toimisiko noin vai häiritseekö maalämpöpumpun toimintaa?
 Tai voisiko tuohon maalämpöpumpusta lähtevään päälinjaan laittaa ison pumpun joka pyörittäisi koko talon lattia piirejä silloin kun maalämpö tekee käyttövettä? Tai vaikka kokoajan kaverina, pääseekö lattiapiirin vesi stiebelin läpi vapaasti kun käyttövettä tehdään? Tästä olisi se etu että kesällä kun ei lämmitetä niin lattia ehkä pysyisi tasalämpöisenä, viime kesänä alakerran lattia tuntui niin kylmältä että oli pakko lämmittää koko kesä alalattiaa. Ylhäällä taas lattia tuntui juuri ja juuri siedettävältä niin ehkäpä tuollainen pakkopyöritys voisi toimia lämpötilan tasaajana, ellei sitten yläkertakin muutu ikävän kylmäksi. Tuo laattalattia ei ole kaikkein mukava kylmänä. Toisaalta tuntuu hölmöltä kesällä lämmittääkää.

[fraatti]

Ei ole muita pumppuja kun Stiebelin sisällä olevat alkuperäiset. Talossa on kaksi jakotukkia, yläkerrassa ja alakerrassa omansa. Alakerran tukilta lähtee autotalliin kaksi piiriä ja kahdeksan muualle. Tukki on mallia 8+3, eli kahdesta tukista tehty yhteensä 11 paikkainen. Autotallin piirit lähtee tuosta jatkopätkästä, jonka voisi helposti ruuvata irti ja laittaa väliin pikkupumpun joka voisi siinä hurista vaikka aina. Toimisiko noin vai häiritseekö maalämpöpumpun toimintaa?
 Tai voisiko tuohon maalämpöpumpusta lähtevään päälinjaan laittaa ison pumpun joka pyörittäisi koko talon lattia piirejä silloin kun maalämpö tekee käyttövettä? Tai vaikka kokoajan kaverina, pääseekö lattiapiirin vesi stiebelin läpi vapaasti kun käyttövettä tehdään? Tästä olisi se etu että kesällä kun ei lämmitetä niin lattia ehkä pysyisi tasalämpöisenä, viime kesänä alakerran lattia tuntui niin kylmältä että oli pakko lämmittää koko kesä alalattiaa. Ylhäällä taas lattia tuntui juuri ja juuri siedettävältä niin ehkäpä tuollainen pakkopyöritys voisi toimia lämpötilan tasaajana, ellei sitten yläkertakin muutu ikävän kylmäksi. Tuo laattalattia ei ole kaikkein mukava kylmänä. Toisaalta tuntuu hölmöltä kesällä lämmittääkää.

Eli tässä on kuva millainen järjestelmä sinulla on nyt. (kuvassa olevia keltaisella ylivedettyjä osia ei ole)


Ja sitten se miten ehdotin kytketää muutettavaksi on sellainen missä nuo keltaisella ylivedetyt osat on asennettuna. Normaalisti kun koneen sisäinen vaihtoventtiili kääntyy niin se estää lämmityspiiriin lähtevän sekä palaavan veden liikennöinnin keskenään. Tässä kuvassa on asennettu yksi ylimääräinen vaihtoventtiili tuohon lämmityspiiristä palaavaan putkeen joka toimisi niin että koneen tehdessä käyttövettä se kääntyisi samaan aikaan kuin koneen sisäinen venttiili. Tämä mahdollistaisi veden kiertämisen lattialämmityspiirissä vaikka kone tekisi käyttövettä. Takaiskuventtiili estäisi sen ettei vesi pyri väärään suuntaan koska aina veihtoventtiilit eivät välttämättä ole täysin 100% tiiviitä ainakaan siinä tapauksessa että niiden toisella puolella on paine. Kuvassa on myös piirrettynä koneen sisäinen vaihtoventtiili.

[Nakke vaan]

Kyllä, juuri tuo on tilanne nyt, siis ilman keltaisia osia.

Mitäs jos laittaisi vaan tuon keltaisen pumpun tuonne "jakotukit" sanan päälle eikä mitään muuta?
Siis lattiapiirien ikäänkuin väliin. Ja ilman ohjausta ikuisesti pyöriin, no ehkä katkaisija.
Toisessa piirissä suunta kai hetkeksi aina kääntyisi kun Stiebeli tekee käyttövettä, mutta haittaiskohan mitään? Muuta ongelmaa? Olisi niin helppo laittaa että voisi itse tehdä.

[fraatti]

Kyllä, juuri tuo on tilanne nyt, siis ilman keltaisia osia.

Mitäs jos laittaisi vaan tuon keltaisen pumpun tuonne "jakotukit" sanan päälle eikä mitään muuta?
Siis lattiapiirien ikäänkuin väliin. Ja ilman ohjausta ikuisesti pyöriin, no ehkä katkaisija.
Toisessa piirissä suunta kai hetkeksi aina kääntyisi kun Stiebeli tekee käyttövettä, mutta haittaiskohan mitään? Muuta ongelmaa? Olisi niin helppo laittaa että voisi itse tehdä.

Äkkiseltään tulee mieleen lattialämmityksen tasapainotuksen mahdolliset ongelmat sekä se että kuinka tiivis tuo stiebelin vaihtoventtiili ylipäätään on. Ettei ala falskaa jostain... Tuleeko siihen tuollaisessa kytkennässä ylimääräsiä rasituksia? Eikait nuo paineet aivan samanlaisina taida pysyä.

Jos ll-piirissä on virtausmittarit niin ne ei taida toimia silloin jos virtaus on väärään suuntaan. Estävätkö virtausta?


Hullunkierto on myös eräänlainen kytkentätapa jossa pumpulta lähtevä ja tuleva putki yhdistetään toisiinsa heti kun ne lähtevät pumpusta ulos. Tällöin ulkoisen kiertovesipumpun nopeus on oltava suurempi kuin koneen sisäisen. mm ivt käyttää tälläistä kytkentää... Itse kyllä karsastan tätä vaikka saattaa ollakin että toimii ihan ok...

[sundanic]

Hullunkierto on myös eräänlainen kytkentätapa jossa pumpulta lähtevä ja tuleva putki yhdistetään toisiinsa heti kun ne lähtevät pumpusta ulos. Tällöin ulkoisen kiertovesipumpun nopeus on oltava suurempi kuin koneen sisäisen. mm ivt käyttää tälläistä kytkentää... Itse kyllä karsastan tätä vaikka saattaa ollakin että toimii ihan ok...

Voin vastata 12v kokemuksella että toimii.

[peki]

Kannattaa valita ulkonen pumppu pykälää suuremmaksi kuin sisäinen jos hullunkierron laittaa.

[Nakke vaan]

Vielä vaihtoventtiiliasiaa. Tänään mittailin vähän tarkemmin lämpöjä. Lattiaan lähtevän ja tulevan putken lämmöt oli tuntien ajan noin 22.5 asteisia, lämpöä ei siis tehty, vain kiertovesipumppu hurisi. Sitten kompura starttasi tekemään käyttövettä, ja heti alkoi lattiakiertoon menevä putkikin lämmetä. Parissa minutissa mittari näytti jo 25 lukemaa ja noin kymmenen minutin käynnin lopussa lukema oli 29.9 astetta, tämä noin metrin päässä koneesta. Yläkerran jakotukki joka on noin kymmenen metrin päässä lämpeni lukemaan 28.2 astetta. Voiko kyseessä mitenkään olla mikään muu kuin vaihtoventtiilivika?

Pahoittelut kun asia meinaa mennä saman toistamiseksi mutta kun Stiebelin asentanut firma ei tee asialle mitään eikä maahantuoja halunnut edes keskustella asiasta. Maahantuoja korosti olevansa vain maahantuoja, kahteen kertaan, eikä halunnut edes kuulla mikä ehkä on vikana. Tämä on minun kautta-aikojen ensimmäinen mersu missä on takavalotakuu

[seppaant]

Lattiaan lähtevän ja tulevan putken lämmöt oli tuntien ajan noin 22.5 asteisia, lämpöä ei siis tehty, vain kiertovesipumppu hurisi. Sitten kompura starttasi tekemään käyttövettä, ja heti alkoi lattiakiertoon menevä putkikin lämmetä. Parissa minutissa mittari näytti jo 25 lukemaa ja noin kymmenen minutin käynnin lopussa lukema oli 29.9 astetta, tämä noin metrin päässä koneesta. Yläkerran jakotukki joka on noin kymmenen metrin päässä lämpeni lukemaan 28.2 astetta. Voiko kyseessä mitenkään olla mikään muu kuin vaihtoventtiilivika?

Vaihtoventtiilivialtahan tuo näyttää.
Mittaa seuraavalla kerralla myös vaihtoventtiililtä varaajalle menevä putki sekä lämmönjaolta palaava putki.

ATS

[fraatti]

Käyttövettä tehdessään  vv-kone näköjään taipuu sekä käyttöveteen että lämmitykseen. Kätevää...

Eiköhän se syy ole tuossa miksi lämpökäyräkään ei piisaa... Jälleenmyyjälle puhelua vaan...

[Nakke vaan]

Varmaan täytyy itse vaihtaa tuo vaihtoventtiili, jälkimarkkinointi on lähempänä Lada kuin Mersu tasoa

Onko laittaa linkkiä mistä saisi tilata kunnollisen vaihtoventtiilin mikä menisi heittämällä tuo alkuperäisen tilalle?

[seppaant]

Mittaa seuraavalla kerralla myös vaihtoventtiililtä varaajalle menevä putki sekä lämmönjaolta palaava putki.

ATS

Siksi nämä mittaukset että voisi päätellä vuodon suuruutta.

Oletetaan että varaajalle menee 50C vettä niin saman lämpöistä on myös lämmönjakoon menevä vuotovesi.
Jos tämä jäähtyy metrin matkalla n. 20C, täytyy virtauksen (vuodon) olla tosi pieni.

ATS

[Nakke vaan]

Lämmönjaolta palaava putki ei lämmennyt tuona aikana. Mutta minulla on noin 2000 metriä lattiaputkea ja sitä ajetaan vain tuolla Stiebelin omalla kiertovesipumpulla joten virtaus ei päätä huimaa vv ollessa lattiakierto asennossakaan.  Lisäksi betonilattiat on erittäin paksut. Tuonne yläkerran tukille on tarkemmin mitattuna 12.5 metriä 32mm putkea ja siellä mittari siis näytti 28.2 eli lämpeni kuutisen astetta kymmenen minutin käynnin aikana. Muutenhan minulla ei mene noin kuumaa vettä lattiaan kuin vasta joskus parinkympin pakkasen aikaan.

Varaajalle menevä putki onkin haastavampi mitata, vasen kylki ei mahdu aukeamaan kun varoventtiili on asennettu eteen ja etuluukun takana oleva toinen luukku ei aukea paljoakaan kun johdot on liian kireällä.
Siksi en ole päässyt lämpökamerallakaan tutkimaan venttiiliä, mutta eiköhän tuohon joku keino löydy.

[seppaant]

Vielä parempi paikka olisi mitata lämmönjaosta ja varaajasta tulevat putket sekä näiden yhtymäkohdan jälkeinen putki.
IR-mittarilla mitattaessa kaikkiin mittauskohteisiin samanlainen tumma teippi.

ATS

[WPF]

Siksi nämä mittaukset että voisi päätellä vuodon suuruutta.

Oletetaan että varaajalle menee 50C vettä niin saman lämpöistä on myös lämmönjakoon menevä vuotovesi.
Jos tämä jäähtyy metrin matkalla n. 20C, täytyy virtauksen (vuodon) olla tosi pieni.

ATS

Jep. Tosiii pieni.

[jm82]

Laita vaan menemään takuuseen. On muissakin kai vastaavaa vuotoa ollut.

[Nakke vaan]

Vuoto taita tosiaan olla aika pieni. Laitoin kaikki paitsi yhden lattiapiirin kiinni ja koneen tekemään käyttövettä. Avoimen lattiapiirin virtausmittari näytti vähän alle kahta litraa minutissa, kun lattia-ajolla virtaus on jotain luokkaa 33-34 litraa minutissa kaikki piirit auki niiden mittareista laskien. Ohivuotoo on siis noin kuusi prosenttia, tosiiii pieni, jep. Kannattaakohan tuota edes korjata kun ei ole niitä linkkejäkään ilmestynyt paremmista venttiileistä?



Sähköyhtiökin muisti kirjeellä, laskua siellä ei ollut mutta vuosikäppyrät viime vuodelta. Talon kokonaiskulutus oli 21100 kwh. Aikaisemmin on kulunut vuosista riippuen 12000-16000kwh+lisäksi öljy jota meni 4506L/ vuosi, viimeisen kymmenen vuoden keskiarvolla. Säästö on hyvä vaikka käyrä ei riitä, viinapumppu ei riitä, vaihtoventtiili vuotaa, energia- ja lämpömittari näyttää mitä sattuu ja takuutakaan ei tunnu olevan

[Kimmo_L]

takuutakaan ei tunnu olevan

En viitsi nyt kommentoida tähän muuta kuin:

- takuu on vapaaehtoinen sopimus. Tosin annetut takuuehdot ovat sitova sopimus, kun ne on menty antamaan.

- myyjän virhevastuu sen sijaan on lakisääteinen eikä sidottu mihinkään tiettyyn aikaan. Siitä vastaa myyjä, ei maahantuoja.

[peki]

Vuoto taita tosiaan olla aika pieni. Laitoin kaikki paitsi yhden lattiapiirin kiinni ja koneen tekemään käyttövettä. Avoimen lattiapiirin virtausmittari näytti vähän alle kahta litraa minutissa, kun lattia-ajolla virtaus on jotain luokkaa 33-34 litraa minutissa kaikki piirit auki niiden mittareista laskien. Ohivuotoo on siis noin kuusi prosenttia, tosiiii pieni, jep. Kannattaakohan tuota edes korjata kun ei ole niitä linkkejäkään ilmestynyt paremmista venttiileistä?



Sähköyhtiökin muisti kirjeellä, laskua siellä ei ollut mutta vuosikäppyrät viime vuodelta. Talon kokonaiskulutus oli 21100 kwh. Aikaisemmin on kulunut vuosista riippuen 12000-16000kwh+lisäksi öljy jota meni 4506L/ vuosi, viimeisen kymmenen vuoden keskiarvolla. Säästö on hyvä vaikka käyrä ei riitä, viinapumppu ei riitä, vaihtoventtiili vuotaa, energia- ja lämpömittari näyttää mitä sattuu ja takuutakaan ei tunnu olevan

Jos pumppu on vienyt vaikkapa 12000kwh tuosta kokonaismäärästä niin käyttötunteja on kertynyt
noin 5700h Ottotehon ei pitäisi päätä huimata lattialämmityvedellä.

[Nakke vaan]

Eikä kun lisäystä on tullut öljyvuosiin 5000-9000 kwh eli johonkin tuohon väliin tuo maalämmön kulutus osuu. Tuo käyttösähkön osuus on vaihdellut meillä aina aika paljon joten tuon tarkemmin ei vielä tiedä.
Sähkönkulutusmittari on jo sähkärillä mutta ei ole vielä kerennyt tulla asentamaan. Mutta kaikkiaan olen tyytyväinen Stiebeliin vaikka pientä huomautettavaa onkin ilmaantunut.

[fraatti]

Vuoto taita tosiaan olla aika pieni. Laitoin kaikki paitsi yhden lattiapiirin kiinni ja koneen tekemään käyttövettä. Avoimen lattiapiirin virtausmittari näytti vähän alle kahta litraa minutissa, kun lattia-ajolla virtaus on jotain luokkaa 33-34 litraa minutissa kaikki piirit auki niiden mittareista laskien. Ohivuotoo on siis noin kuusi prosenttia, tosiiii pieni, jep. Kannattaakohan tuota edes korjata kun ei ole niitä linkkejäkään ilmestynyt paremmista venttiileistä?

Painehäviö piirissä on pienempi kun useampi lattialämmityspiiri on auki. Tällöin vuoto saattaa olla suurempi. Vaatisin laittamaan kuntoon ehdottomasti. Paremmaksi tuo ei varmasti mene ajansaatossa ja mitään hyötyä tuosta ei ainakaan ole. Ketjun alussa tuota vuotoasiaa on puitu aikanaan enemmänkin...
Koneen mittauksillakaan ei tee mitään jos ne näyttää mitä sattuu kv/lv suhteeksi. Kokonaisergian määrä silti tosin saattaa olla oikea.

Koneen sisäinen virtaus on jotain muuta kuin tuo 33-34l/min. Painehäviö kierukassa on luultavasti pienempi kuin lattialämmityksessa ja luulisin että jos kone käyttää kiertovesipumppua samalla teholla niin tällöin kierto varaajan kierukassa on suurempi kuin lattialämmityksen tapauksessa.