Wpc 10, kysyttävää ja kokemuksia

[Kimmo_L]

Minkä painearvon pitäisi nousta käyttöveden teon aikana niin ylös, että kävisi ruikkimaan sieltä?
Vai näkeekö kyseisiä bareja mistään?
Ymmärtääkseni se laskee 3 barissa yli, jos en nyt ihan väärin muista?

Siis käyttöveden teon aikana vettä voi tulla käyttöveden varoventtiilistä - ei lämmitysveden. Käyttövesi laajenee sitä lämmitettäessä ja kun kaikki hanat ovat kiinni - eikä käyttöveden puolella ole yleensä paisunta-astiaa - paine nousee veden laajetessa.

Tuo uudemman WPC:n sisällä oleva varo lienee lämmitysveden (vai onko?). Lämmitysveden varoventtiilistä ei pitäisi oikein mitoitetussa järjestelmässä normaalissa toiminnassa tulla vettä.

Käyttöveden varoventtiili on yleensä syöttöryhmän yhteydessä siinä, mistä kylmä vesi tulee sisään lämpöpumppuun (pumpun kotelon ulkopuolella). Nykyään ei taideta yleensä laittaa painemittaria käyttöveden puolelle. Tosin syöttöryhmissä on useimmiten yhde, mihin painemittarin voisi laittaa (tai jälkikäteenkin lisätä, jos on alunperin tulpattuna). Käyttöveden varoventtiilin avautumispaine on yleensä 10 bar. Lämpenevä vesi varaajassa laajenee sen verran, että paine nousee tuohon 10 bariin ja varoventtiili alkaa päästää tippoja pitääkseen paineen rajan alla.

[OilToSoil]

Siis käyttöveden teon aikana vettä voi tulla käyttöveden varoventtiilistä - ei lämmitysveden. Käyttövesi laajenee sitä lämmitettäessä ja kun kaikki hanat ovat kiinni - eikä käyttöveden puolella ole yleensä paisunta-astiaa - paine nousee veden laajetessa.

Tuo uudemman WPC:n sisällä oleva varo lienee lämmitysveden (vai onko?). Lämmitysveden varoventtiilistä ei pitäisi oikein mitoitetussa järjestelmässä normaalissa toiminnassa tulla vettä.

Käyttöveden varoventtiili on yleensä syöttöryhmän yhteydessä siinä, mistä kylmä vesi tulee sisään lämpöpumppuun (pumpun kotelon ulkopuolella). Nykyään ei taideta yleensä laittaa painemittaria käyttöveden puolelle. Tosin syöttöryhmissä on useimmiten yhde, mihin painemittarin voisi laittaa (tai jälkikäteenkin lisätä, jos on alunperin tulpattuna). Käyttöveden varoventtiilin avautumispaine on yleensä 10 bar. Lämpenevä vesi varaajassa laajenee sen verran, että paine nousee tuohon 10 bariin ja varoventtiili alkaa päästää tippoja pitääkseen paineen rajan alla.

Lämmitysveden suhteen itselläni on liian pieni paisari ja ulkoinen varoventtiili käy ruikkimaan talvella, kun paineet nousee.

En tiedä sisäisestä, voi ollakin pelkästään lämmitystä varten.
Sain muuten äsken kaivettua sen ylivuotoletkun esiin koneen takaa. Piti käyttää kaukalopallomailaa ja muovikeppi/henkarinkoukku -yhdistelmää. 

Tuota käyttöveden varoa oon vain miettinyt, koska mitään ulkoista meillä ei ole ja muistaakseni manuaalissakin lukee jotain siihen viittaavaa. Tai pitäisi olla joku paineen alennin tms. varoventtiilisysteemi.

Pitäisikö tässä nyt sitten oikeasti asentaa käyttövedelle varoventtiili?
Onko näitä muilla käytössä?

Joskus esim. suihku on saattanut laskea muutamat tipat lattialle. Onko tämä siis seurausta siitä, että kun käyttövettä lämmitetään, niin paine purkautuu sitä kautta ulos? Ja aina kun käyttövettä tehdään, niin paineen vaihtelu tuntuu hanoissa, kun niitä avaa.

[WPF]

Käyttöveden varo ei liity lämpöpumppuun vaan se on ulkoinen asia, joka liittyy käyttövesijärjestelmään...

[OilToSoil]

Käyttöveden varo ei liity lämpöpumppuun vaan se on ulkoinen asia, joka liittyy käyttövesijärjestelmään...

Liittyi se mihin tahansa, niin pitäiskö sellainen olla olemassa?
Onko sinulla?

[WPF]

Liittyi se mihin tahansa, niin pitäiskö sellainen olla olemassa?
Onko sinulla?

Pitäisi olla. On.

[jm82]

Syöttösekoitusventtiilissä tulee varoventtiili mukana:

http://www.taloon.com/syottosekoitusventtiili-oras-dn20-18-420018/LVI-4012520/dp

Täällä jäi tuo syöttösekoitusventtiili asentamatta, mutta käyttövedelle on varoventtiili, ehkä 10 bar? Ja lämmitykselle on varoventtiili joka on ehkä 1.5 bar. Keruupiirin varo 3 bar.

Toiminnot: sulkuventtiili, tarkistusruuvi, yksisuuntaventtiili, varoventtiili, painemittarin haara, lämminvesikehittimen lähtö ja tulo (tyhjöventtiili, tyhjennyshana, LVK-yhde).

[OilToSoil]

Syöttösekoitusventtiilissä tulee varoventtiili mukana:

http://www.taloon.com/syottosekoitusventtiili-oras-dn20-18-420018/LVI-4012520/dp

Täällä jäi tuo syöttösekoitusventtiili asentamatta, mutta käyttövedelle on varoventtiili, ehkä 10 bar? Ja lämmitykselle on varoventtiili joka on ehkä 1.5 bar. Keruupiirin varo 3 bar.

Ja ei kun ostoksille!

[Kimmo_L]

Liittyi se mihin tahansa, niin pitäiskö sellainen olla olemassa?
Onko sinulla?

Käyttöveden varoventtiili on ehdottomasti oltava! Systeemi voi olla jopa hengenvaarallinen ilman sitä, jos tulisi vaikka vikatilanne lämmityksen ohjaukseen ja lämmitys jäisi päälle lämmittämään pyynnön yläpuolelle.

Kun vettä lämmitetään, se laajenee. Jos lämmitys tapahtuu suljetussa tilassa, missä ei ole tilaa laajeta, paine nousee - helposti yli 10 barin. Suuressa paineessa heikoin kohta pettää - parhaassa tapauksessa suihkuhanan tiiviste tai huonoimmassa kv-varaajan räjähdys, kuten Myytinmurtajat testasivat.

Yleensä on joko aiemmin mainittu syöttösekoitusventtiili tai tämä yksinkertaisempi syöttöventtiili:

http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4140

Syöttöventtiili ei sekoita kylmää lämpimän mukaan. Maalämpöpumpuissa kylmän sekoittaminen ei ole yleensä tarpeen, kun lämmin vesi ei kuitenkaan ole hirveän kuumaa.

Jos ei tarvitse tuota koko pakettia, niin erillinen varoventtiili sitten, joka asennetaan kylmän veden puolelle takaiskuventtiilin ja lämpöpumpun väliin. Jos takaiskukin puuttuu tällä hetkellä, suosittelen tuollaista syöttöventtiiliä.

Syöttöventtiilin kyljessä on yhde, johon voi halutessaan laittaa painemittarinkin.

[OilToSoil]

Käyttöveden varoventtiili on ehdottomasti oltava! Systeemi voi olla jopa hengenvaarallinen ilman sitä, jos tulisi vaikka vikatilanne lämmityksen ohjaukseen ja lämmitys jäisi päälle lämmittämään pyynnön yläpuolelle.

Kun vettä lämmitetään, se laajenee. Jos lämmitys tapahtuu suljetussa tilassa, missä ei ole tilaa laajeta, paine nousee - helposti yli 10 barin. Suuressa paineessa heikoin kohta pettää - parhaassa tapauksessa suihkuhanan tiiviste tai huonoimmassa kv-varaajan räjähdys, kuten Myytinmurtajat testasivat.

Yleensä on joko aiemmin mainittu syöttösekoitusventtiili tai tämä yksinkertaisempi syöttöventtiili:

http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4140

Syöttöventtiili ei sekoita kylmää lämpimän mukaan. Maalämpöpumpuissa kylmän sekoittaminen ei ole yleensä tarpeen, kun lämmin vesi ei kuitenkaan ole hirveän kuumaa.

Jos ei tarvitse tuota koko pakettia, niin erillinen varoventtiili sitten, joka asennetaan kylmän veden puolelle takaiskuventtiilin ja lämpöpumpun väliin. Jos takaiskukin puuttuu tällä hetkellä, suosittelen tuollaista syöttöventtiiliä.

Syöttöventtiilin kyljessä on yhde, johon voi halutessaan laittaa painemittarinkin.

Hyvä, että tämä tuli ilmi!
Eihän tässä oo kuin 2,5 vuotta siitä, kun vermeet asennettiin...
Mietin vain edelleen, että mitä se koneen sisäinen ylivuotoputki sitten tekee, pitänee lukaista vielä manuaalista, jos siellä jotain lukisi.

En kyllä muista, että öljylämmityksen aikaankaan olisi tuollaista ollut.
Muistaakseni silloin oli joku termostaatti tai vastaava, jolla sai säädettyä hanoille menevän veden kuumuutta.

[fraatti]

Hyvä, että tämä tuli ilmi!
Eihän tässä oo kuin 2,5 vuotta siitä, kun vermeet asennettiin...
Mietin vain edelleen, että mitä se koneen sisäinen ylivuotoputki sitten tekee, pitänee lukaista vielä manuaalista, jos siellä jotain lukisi.

En kyllä muista, että öljylämmityksen aikaankaan olisi tuollaista ollut.
Muistaakseni silloin oli joku termostaatti tai vastaava, jolla sai säädettyä hanoille menevän veden kuumuutta.

Jos talon vesimittaria ennen oleva takaisku ei toimi tai sitä ei ole ollenkaan niin tällöin veden lämpenemisestä johtuva paineen nousu voi päästä purkautumaan kaupungin verkkoon....

[OilToSoil]

Jos talon vesimittaria ennen oleva takaisku ei toimi tai sitä ei ole ollenkaan niin tällöin veden lämpenemisestä johtuva paineen nousu voi päästä purkautumaan kaupungin verkkoon....

No enpä taas tuostakaan tiedä, mitä autotallista löytyy ennen vesimittaria.
Vesimittari on jokunen vuosi sitten vaihdettu, sen muistan.

Mutta otin jo asentajaan yhteyttä, että tulis joku päivä asentamaan takaiskut ja varoventtiilit käyttövettä varten.
Sais asennukset sitten määräysten mukaiselle tasolle.
Mietin, että kannattaako siihen samalla laitattaa mitään paineenalennusventtiiliä, vai onko ne ihan turhia?

Ja sitäkin mietin, että pitäisikö asennuttaa vielä joku mutasihti tuonne lämmityspuolelle.
Taitaa vain olla vähän turhaa enää tässä vaiheessa, kun tosiaan jokusen vuoden on vedet kiertänyt jo putkissa ja maalämpöpumpussa / puskurissa?

[Kimmo_L]

Hyvä, että tämä tuli ilmi!
Eihän tässä oo kuin 2,5 vuotta siitä, kun vermeet asennettiin...
Mietin vain edelleen, että mitä se koneen sisäinen ylivuotoputki sitten tekee, pitänee lukaista vielä manuaalista, jos siellä jotain lukisi.

Yritin katsoa sitä manuaalista eilen. Ainakin siitä varoventtiilistä puhutaan lämmityspiirin asentamista koskevan kappaleen alla, joten sen perusteella arvaisin, että kyse on lämmityspiirin varoventtiilistä. Saksan- ja englanninkielisissä manuaaleissa ei kummassakaan mitenkään sanallisesti kerrottu asiaa.

Mietin, että kannattaako siihen samalla laitattaa mitään paineenalennusventtiiliä, vai onko ne ihan turhia?

Riippuu täysin siitä, millainen paine vesilaitoksen vesijohtoverkossa teillä on. Jos paine on yli 5 bar, paineenalennusventtiili on paikallaan. Useimmiten paine ei ole niin kova.

Veden kulutusta voi vähentää paineenalennusventtiilillä, kun sen seurauksena suihkusta ei tule niin paljon, vaikka hanan vääntää kokonaan auki. Jos vesijohtoverkon paine on noin välillä 3,5 - 5 bar, sen voi säästösyistä asentaa halutessaan.

Ilman painemittaria voi olla vaikea tietää painetta, mutta sitä voi arvioida sen perusteella, kuinka kovaa suihkusta tulee vettä. Jos suihkuhana puolilleen avattuna vettä tulee jo aivan liikaa suihkusta, paine todennäköisesti on turhan korkea.

[OilToSoil]

Yritin katsoa sitä manuaalista eilen. Ainakin siitä varoventtiilistä puhutaan lämmityspiirin asentamista koskevan kappaleen alla, joten sen perusteella arvaisin, että kyse on lämmityspiirin varoventtiilistä. Saksan- ja englanninkielisissä manuaaleissa ei kummassakaan mitenkään sanallisesti kerrottu asiaa.

Riippuu täysin siitä, millainen paine vesilaitoksen vesijohtoverkossa teillä on. Jos paine on yli 5 bar, paineenalennusventtiili on paikallaan. Useimmiten paine ei ole niin kova.

Veden kulutusta voi vähentää paineenalennusventtiilillä, kun sen seurauksena suihkusta ei tule niin paljon, vaikka hanan vääntää kokonaan auki. Jos vesijohtoverkon paine on noin välillä 3,5 - 5 bar, sen voi säästösyistä asentaa halutessaan.

Ilman painemittaria voi olla vaikea tietää painetta, mutta sitä voi arvioida sen perusteella, kuinka kovaa suihkusta tulee vettä. Jos suihkuhana puolilleen avattuna vettä tulee jo aivan liikaa suihkusta, paine todennäköisesti on turhan korkea.

Ei tuu suihkusta niin kovaa, että puoliteholla oikein paineet riittäis.

No, pitänee nyt kuitenkin hommata varoventtiilit ja takaiskut käyttövesilinjaan.

[Nakke vaan]

Tuossa mainitsit tuon virtausnopeuden, siis lämmityspiirien. Minkälaisella tasolla se muilla stiebelin omistajilla on, miksei muidenkin pumppujen, itsellä näyttää reilut 34 l/min? Pumppu 100% teholla. Mietin vaan kun tuota lattiapiiriä on noin 2000 metriä ja piirejä oliko nyt 20 vai 21, eli varmaan tuplaten normaaleihin taloihin verrattuna.

Tämä vielä kiinnostaa, onko tuo 34 l/min paljon vai vähän? Viinapiirihän pyörii laiskasti kun pumppu ei riitä mutta tämä lienee riittävä?

[tomppeli]

Tämä vielä kiinnostaa, onko tuo 34 l/min paljon vai vähän?

Jos on 10 kW -tehoinen lämpöpumppu ja lämmönjaon kiertonopeus 34 litraa/min = ,57 litraa/sek,
on lämmönjaon menon ja paluun lämpötilojen erotus oltava noin 4,15 K.

Jos on 10 kW tehoinen lämpöpumppu ja halutaan, että lämmönjaon menon ja paluun erotus on 7 K,
on lämmönjaon kiertonopeuden oltava noin 0,34 litraa/sek = 20,3 litraa/min.

[peki]

Jos on 10 kW -tehoinen lämpöpumppu ja lämmönjaon kiertonopeus 34 litraa/min = ,57 litraa/sek,
on lämmönjaon menon ja paluun lämpötilojen erotus oltava noin 4,15 K.

Jos on 10 kW tehoinen lämpöpumppu ja halutaan, että lämmönjaon menon ja paluun erotus on 7 K,
on lämmönjaon kiertonopeuden oltava noin 0,34 litraa/sek = 20,3 litraa/min.

Ja vielä että lämmönjaossa olevan litkun määrä ei saisi alittaa 20l/ pumpun tuottama kw.
10kw pumpun litkun määrä siis vähintään 200l.
Tähän tietysti tulee kommenttia..

[OilToSoil]

Jos on 10 kW -tehoinen lämpöpumppu ja lämmönjaon kiertonopeus 34 litraa/min = ,57 litraa/sek,
on lämmönjaon menon ja paluun lämpötilojen erotus oltava noin 4,15 K.

Jos on 10 kW tehoinen lämpöpumppu ja halutaan, että lämmönjaon menon ja paluun erotus on 7 K,
on lämmönjaon kiertonopeuden oltava noin 0,34 litraa/sek = 20,3 litraa/min.

Jep.
Manuaalissa WPC 10 -pumpulle nimellisvirtaus on 21 l/min.
Tämä siis tilanteessa B0/W35, 7 asteen meno-paluun erotuksella.
Suunnilleen tässä asennossa minulla on nyt puskurin latauspumppu, 50 % teholla.
Kovilla pakkasilla on ollut pakko laittaa 100 % teholle (n. 38 l/min), ei muuten tapahdu systeemissä mitään jostain syystä.
Ja sitten taas välillä on asennossa 68 % teho, eli aika vaihtelevasti on eri nopeudet käytössä.

[Nakke vaan]

Ja vielä että lämmönjaossa olevan litkun määrä ei saisi alittaa 20l/ pumpun tuottama kw.
10kw pumpun litkun määrä siis vähintään 200l.
Tähän tietysti tulee kommenttia..

Miksi, mitä sillä on väliä jos putket kerkee luovuttamaan lämmön lattiaan? Eikö siellä voi olla vaikka vain pelkästään kymmenen litraa jos se kerkee lämmön luovuttaan?

[fraatti]

Miksi, mitä sillä on väliä jos putket kerkee luovuttamaan lämmön lattiaan? Eikö siellä voi olla vaikka vain pelkästään kymmenen litraa jos se kerkee lämmön luovuttaan?

Juuri näin. Ei siellä kv teossakaan kovin suuri vesimäärä kierrä...

Taitaa enemmänkin olla joku nyrkkisääntö patteritaloihin

[Nakke vaan]

Pakkasta nyt 18 astetta. Pumppu huilaa 20min ja käy sitten 70 min. Eli huilia 22%.
Kysymys, kuinka kylmään riittää eväät ilman vastusta?

[tomppeli]

Pakkasta nyt 18 astetta. Pumppu huilaa 20min ja käy sitten 70 min. Eli huilia 22%.
Kysymys, kuinka kylmään riittää eväät ilman vastusta?

Näyttäisi riittävän noin -28 .. -29 C ulkolämpötilaan saakka.
On sitten eri asia, kuinka kaivon mahdollinen viileneminen kovan kuormituksen takia vaikuttaa pumpun lämmitystehoon.

[Nakke vaan]

Eli sallittakoon vastuksien tulla mukaan niinkuin tähänkin asti -19 asteesta lähtien. Kaivon tulo kyykkäsi jo tuossa lopussa 2.9 asteeseen ja nythän ne pakkaset vasta alkaa.

[WPF]

Eli sallittakoon vastuksien tulla mukaan niinkuin tähänkin asti -19 asteesta lähtien. Kaivon tulo kyykkäsi jo tuossa lopussa 2.9 asteeseen ja nythän ne pakkaset vasta alkaa.

No eihän tuo vielä kyykkämistä ole. Tuntuu olevan hyvä kaivo.
Mutta ei ne muutamat sähkötunnitkaan missään näy.
Kokonaisuus muuten tuntuisi olevan täystehoinen.

[korkki71]

Maalämpö hankinnassa ja yritän etsiä pumppujen Mersua. Stiebel, Alpha Innotec ja Nibe päässeet loppusuoralle. Todennäköisesti joka pumppuun tulee jossain vaiheessa huoltamista. Onko Stiebelin käyttäjillä kokemusta huolloista, osien vaihdosta, kompressorin vaihdosta. Nibessä ja Alpha Innotecissä kompressori helahoitoineen lähtee moduulina kätevästi irti muutaman putken irrotuksen jälkeen. Stiebelissä vermeet ovat yläpäässä. Olenko ymmärtänyt oikein, että huonolla säkällä koko tornin joutuu irrottamaan ulospäin lähtevistä putkista, jotta pumpun sielunelämään pääsee käsiksi...

Kun ei näistä isoja eroja muuten löydä, niin onhan tuo huoltoystävällisyyskin yks kriteeri valinnalle. Alpha Innotec olisi se toinen Saksalainen laatumerkki ja siinä rakenne on Niben kaltainen. Vaan myyjiä ei löydy lähettyviltä.

[Mettis]

Maalämpö hankinnassa ja yritän etsiä pumppujen Mersua. Stiebel, Alpha Innotec ja Nibe päässeet loppusuoralle. Todennäköisesti joka pumppuun tulee jossain vaiheessa huoltamista. Onko Stiebelin käyttäjillä kokemusta huolloista, osien vaihdosta, kompressorin vaihdosta. Nibessä ja Alpha Innotecissä kompressori helahoitoineen lähtee moduulina kätevästi irti muutaman putken irrotuksen jälkeen. Stiebelissä vermeet ovat yläpäässä. Olenko ymmärtänyt oikein, että huonolla säkällä koko tornin joutuu irrottamaan ulospäin lähtevistä putkista, jotta pumpun sielunelämään pääsee käsiksi...

Kun ei näistä isoja eroja muuten löydä, niin onhan tuo huoltoystävällisyyskin yks kriteeri valinnalle. Alpha Innotec olisi se toinen Saksalainen laatumerkki ja siinä rakenne on Niben kaltainen. Vaan myyjiä ei löydy lähettyviltä.

Pakko sen verran kommentoida, että silloin kun maalämpötarjouksia pyydettiin niin Stiebelin myyjä koitti viimeseen asti tuolla, että luota tähän meidän mersu laatuun
Mersuista ei ole kuin huonoja kokemuksia mutta varmasti hyvä pumppu on.

[Nakke vaan]

Testasin kuitenkin tuon eilisen pakkaspäivän ilman vastuksia, tai legionellassa vastukset oli mukana mutta muuten estettynä. Kyllähän tämä vanha lato energiaa tarvii kun pakkasta on luokkaa 24 astetta. Stiebeli näytti tehneen lämpöä 174.3kwh ja vettä 24.7 kwh. Verkosta otti lämmitykseen 31.1kwh ja veteen 7.3kwh. Noihin täytyy suhtautua varauksella kun ovat stiebelin omia lukemia, mutta näin pakkasella vaikuttavat aika järkeviltä ja ottomittauksellahan on nyt oma mittari joka näyttää melkein samat kun stiebeli. Ja kulutusta olisi ollut varmasti enempikin mutta oli kotipäivä ja valojakin oli toista kilovattia päällä koko päivän plus tv, uunilohi, ym ym härpäkkeet.
Kauimmaiselle jakotukille oli tallentanut tulovesimaximiksi 31.5 mikä on uusi kuumuusennätys ja kaivon tulo on käynyt 2.1 asteessa, mikä on uusi kylmyysennätys ja meno -3.3 asteessa.

Tämä tälläinen omaksi huviksi mittailtu tosi tieteellinen testi, nyt vastukset taas sallittu -19 alkaen pumpun ja kaivon elämää helpottamassa. Mut hei, päivän lämmitys 3.2 euroo, joskus muinoin kun öljy loppu pakkasella niin 20l jerrykannulla ei päässyt kun jotain puoli päivää.

[Tapio81L]

Minulla on stiebeli ja alpha innotec. Stiebeli on patteriverkostossa vanhassa talossa ja alpha on lattialämmityksenä (20cm betoni).

Stiebel
+ Kulutus ollut vähemmän kun laskettiin
+ Selkeä valikko
- Itä-Suomessa on todella vaikea saada huoltoa, joka ymmärtäisi laitteen sielunelämää. On kait erilainen kuin muut.

Alpha
+ Todella hiljainen
+ Pitkät käyntijaksot. (voi johtua myös paksusta laatasta)
- onneton valikko+käyttöohje

[Nakke vaan]

Laatassa on joka merkillä pitkät käynnit, ei tuo betoni hetkessä lämpeä.

Ääneen vaikuttaa aikapaljon tehdyn veden lämpötila, stiebeli on kuin traktori tehdessään 55 asteista käyttövettä ja kuin sähköpolkupyörä tehdessään 30 asteista lattialämmitysvettä. Sama varmaan muilla.

[Tapio81L]

Tuo alpha on oikeasti hiljainen. Se tuli mulla äänitysstudioon juuri tuosta syystä.

[Nakke vaan]

Meillä on tuossa 200 metrin päässä viessmanni ja sekin on mielestäni stiebeliä hiljaisempi. Parilla kaverilla on 7kw stiebeli ja mielestäni nekin ovat tuota omaani hiljaisempia, voiko olla?  Toisaalta omani on betonin ympäröimiä ja nuo muut puutaloissa. Itse en silti laittaisi mitään pumppua kodinhoitohuoneeseen enkä muihinkaan asuintiloihin, kyllä ne oman laitehuoneensa vaatii.

[WPF]

Meillä on tuossa 200 metrin päässä viessmanni ja sekin on mielestäni stiebeliä hiljaisempi. Parilla kaverilla on 7kw stiebeli ja mielestäni nekin ovat tuota omaani hiljaisempia, voiko olla?  Toisaalta omani on betonin ympäröimiä ja nuo muut puutaloissa. Itse en silti laittaisi mitään pumppua kodinhoitohuoneeseen enkä muihinkaan asuintiloihin, kyllä ne oman laitehuoneensa vaatii.

Betoni tietty kaiuttaa ja voimistaa ääntä ja toisaalta puu vaimentaa.

Yksi asia mikä oikeastaan jokaiselta tulee on se että käytännössä energiaa säästyy vielä enemmän kuin laskennallisesti. Eikö sinulla Nakke ollut aivan huikea energialaskun pudotus?

[fraatti]

Minulla on stiebeli ja alpha innotec. Stiebeli on patteriverkostossa vanhassa talossa ja alpha on lattialämmityksenä (20cm betoni).

Stiebel
+ Kulutus ollut vähemmän kun laskettiin
+ Selkeä valikko
- Itä-Suomessa on todella vaikea saada huoltoa, joka ymmärtäisi laitteen sielunelämää. On kait erilainen kuin muut.

Alpha
+ Todella hiljainen
+ Pitkät käyntijaksot. (voi johtua myös paksusta laatasta)
- onneton valikko+käyttöohje

Jos verrataan patteri ja lattialämmitystystä niin lattialämmityksen kanssa tulee aina huomattavasti pidemmät käyntiajat. Saiko alpha innotecissä säädettyä käynnistys/pysäytysrajaa ollenkaan?

Meillä on tuossa 200 metrin päässä viessmanni ja sekin on mielestäni stiebeliä hiljaisempi.

Viessmann 3xx oli jossainvaiheessa hiljaisin markkinoilla oleva pumppu. En tiedä mikä on asianlaita nykyään kun uusia pumppuja on tullut markkinoille.

[Nakke vaan]

Eikö sinulla Nakke ollut aivan huikea energialaskun pudotus?

No onhan tuo pudotus melkoinen. Ja kun ei ole tulisijaa niin mitään puunpoltto virhettäkään ei voi olla.
Öljyä meni viimeiset kymmenen vuotta 45060 litraa ja nyt meni startista kaksi ensimmäistä vuotta 14000kwh. Eli vuositasolla 4506 litraa vaihtui 7000kilowattitunniksi.
Mutta samalla tuli lattialämpö ja pannuhan oli alkuperäinen juoppo, vaikka poltinukko huolsi sen joka vuosi.

[fraatti]

No onhan tuo pudotus melkoinen. Ja kun ei ole tulisijaa niin mitään puunpoltto virhettäkään ei voi olla.
Öljyä meni viimeiset kymmenen vuotta 45060 litraa ja nyt meni startista kaksi ensimmäistä vuotta 14000kwh. Eli vuositasolla 4506 litraa vaihtui 7000kilowattitunniksi.
Mutta samalla tuli lattialämpö ja pannuhan oli alkuperäinen juoppo, vaikka poltinukko huolsi sen joka vuosi.

Lattialämpöhan ei sinällään laske kulutusta mutta parantaa tietysti mlp:n hyötysuhdetta... Laskitkos joskus öljykrematorion hyötysuhdetta?

[WPF]

No onhan tuo pudotus melkoinen. Ja kun ei ole tulisijaa niin mitään puunpoltto virhettäkään ei voi olla.
Öljyä meni viimeiset kymmenen vuotta 45060 litraa ja nyt meni startista kaksi ensimmäistä vuotta 14000kwh. Eli vuositasolla 4506 litraa vaihtui 7000kilowattitunniksi.
Mutta samalla tuli lattialämpö ja pannuhan oli alkuperäinen juoppo, vaikka poltinukko huolsi sen joka vuosi.

Jep tuo lattialämmitys auttaa lämpöpumppua alentamalla lämpötilatasoja ja nostaen coppia.

Mutta öljylämmitys ei huomaa millä lämpötilalla energia tehdään, joten luvut on täysin vertailukelpoisia

[Nakke vaan]

Lattialämpöhan ei sinällään laske kulutusta mutta parantaa tietysti mlp:n hyötysuhdetta... Laskitkos joskus öljykrematorion hyötysuhdetta?

Laskin mutta ihan maallikkopohjalta, oli muistaakseni aika tasan 70%

[WPF]

Laskin mutta ihan maallikkopohjalta, oli muistaakseni aika tasan 70%

Eli n. 32000 kWh muuttui 7000 kWh tunniksi.

No huh huh... COP +4,5.

Vielä huomioon ottaen että vaikka talo on muutettu lattialämmitystaloksi on se kuitenkin vanha ei uusi. Hyvin säästää. Onnea kokonaisremontille. Minäkin olen mökille haaveillut vaihtaa suorasta sähköstä maalämpöön, mutta lattialämmityksen teko mietityttää....

[Nakke vaan]

No se mun laskelma voi olla väärinkin, pitäisi olla fiksumpi laskija. Laskin sen noista litroista ja kilovateista arvaamalla. Mikä tahansa se oikea coppi onkaan niin tuo hillitön käyttöveden lotraus tiputtaa sitä. Eilenkin mylly näytti tehneen vettä 24 kilowattitunnin verran, tuntuu että se on aika paljon. Vaan kyllä täällä saunottiinkin pitkin päivää....

Lattialämmityksen tekohan on helppoa, lompakko auki vaan.  Mökille vielä helpompaa kun ei ole kiire, täällä piti valukin tehdä 5000 vetoniitillä että ei mene koko vuotta kuivumiseen kun piti laatoittaakin.


Minulla muuten tehtiin tuo lattialämmitys vähän erilailla kun yleensä. Suunnittelija kun oli vähän pioneerihenkinen niin laski tuota putkea jotain 50% yli normaalin. Nyt saa lasketella melkoisen viileällä vedellä ja lattiassa ei tunne minkäänlaista putken paikkaa. Putkea on noin 2000 metriä ja kun rapuissa ei ole putkia niin putkee on oikeesti 290-9 neliöö, yhteensä 281 neliöö. Eli vähän yli 7metriä/neliö keskimäärin. Ja piirien pituudet on 50-130 metriä, tuosta putkari sanoi että ei toimi mutta hyvin toimii. Lyhyin piiri on pesuhuone 6 neliöö ja 50 metriä, tiheessä on mutta on myös talon lämpimin paikka, lattia on käytännössä 1 asteen viileämpi kun pyyntilämpötila pumpun paluulla. Lisäksi laskelmat piti niin hyvin paikkansa että  molempien jakotukkien linjasäädöt ja jokaisen piirin esisäädöt ovat täysin auki. Eikä tietenkään termareita ole ainuttakaan.

[WPF]

Toi kylppäri homma on ihan huippu. Mulle laitettiin ihan vaan suihkun alle sykerölle ja on lämpösempi, mut olisi pitänyt laittaa koko suihkuhuone tiiviille,

[Seagear]

Laskin mutta ihan maallikkopohjalta, oli muistaakseni aika tasan 70%

En usko että edes noin paljoa. Meillä meni viidessä vuodessa 14500 litraa öljyä eli ka. 2900 L/a eli 29000 kWh. Tämä vaihtui lämpöpumpun n. 6700 kWh:iin. Jos pumpun SCOP on meillä vaikkapa 3,3, niin lämmitysenergiantarve on keskimäärin noin 22000 kWh.  22000/29000 = 0,759 eli 76%

Jos teillä on vuodessa mennyt 4500 litraa eli 45000 kWh ja nyt 7000 kWh niin vaikka SCOP olisi neljä eli talon energiankulutus 28000 kWh, tulisi tuosta öljykattilan hyötysuhteeksi 28000 / 45000 = 62 %