Wpc 10, kysyttävää ja kokemuksia

[WPF]

Konehan on aivan ensi koneita (2014 marraskuu) mitä on toimitettu ja niihin pitäisi käsittääkseni olla kaikkiin toimitettu uusi vaihtoventtiilli.

Pahoittelut kun asia meinaa mennä saman toistamiseksi mutta kun Stiebelin asentanut firma ei tee asialle mitään eikä maahantuoja halunnut edes keskustella asiasta. Maahantuoja korosti olevansa vain maahantuoja, kahteen kertaan, eikä halunnut edes kuulla mikä ehkä on vikana.

Soititko varmasti suoraan maahantuojalle ja kysyit asiaa?
Varmasti vaihtavat, koska kyse on epedimiavirheestä (Oiltosoil muistaakseni kirjoitti). Täällä on ainakin kaksi erikseen todennut kuinka erinomaisesti maahantuoja asiat klaaraa. Varsinkin koska epedemiavirheen ollessa kyseessä normaalisti tytäryhtiö laskuttaa kaikista kuluista suoraan emoyhtiötä.

15 kuukautta tuollainen pöhissyt pannuhuoneessa rahaa säästämässä, kaikki on toiminut varmaan aika hyvin. En ole juuri käynyt katsomassa mutta nyt olisi vähän kysyttävää. Alla tietoja.


Muuten yleisenä toteamuksena että onhan tuo huikea kone. Öljyä meni keskiarvolla 4500 litraa vuosi yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja tuo vie reilut 800 euroa vuodessa. Suorastaan uskomatonta.

Sitten säästöihin:

Ennen 12.000kWh - 16.000kWh + öljyä 4500L (hyötysuhde 85% = 38500kWh) = Yhteensä 50500 - 54500
Nyt 21.000 Kwh

Säästö 29500 - 33500 eli öljynä 85% hyötysuhteella n. 3500 - 3900 litraa.

Ennen eli lämmityksen kulutuksen lasku noin 77-86% -> COP +5

Onnittelen, ei paha!

[Nakke vaan]

Juu, kännykän tiedot näyttää että soitin 31.3 klo 10.28 numeroon 0207209988 ja kun siellä vastattiin Stiebel eltron niin kai se oikeeseen paikkaan meni. Yllätys oli kun esittelin itseni ja kysyin että saisinko vähän neuvoja wpc kymppiin niin heppu sanoi että ei, ollaan vaan maahantuoja, ota yhteys asentajaan.
Sanoin että he kävivät ja mutta jäi epäselvää josta nyt haluaisin keskustella niin ei, ollaan vaan maahantuoja, ota yhteys asentajaan tai toisen kaupungin asentajaan. Kyllä mulle jäi vähän omituinen kuva tuosta kun omaa asiaa ei saanut edes esittää, luulisi edes viran puolesta kiinnostavan  vaikka palvella ei haluakaan.


Mutta säästö on hyvä ja talo aina lämmin eikä kertaakaan ole ollut vesi haaleeta, vaikka saunojiakin on välillä vähän liikaakin, sehän se on tärkeintä. 

[WPF]

Juu, kännykän tiedot näyttää että soitin 31.3 klo 10.28 numeroon 0207209988 ja kun siellä vastattiin Stiebel eltron niin kai se oikeeseen paikkaan meni. Yllätys oli kun esittelin itseni ja kysyin että saisinko vähän neuvoja wpc kymppiin niin heppu sanoi että ei, ollaan vaan maahantuoja, ota yhteys asentajaan.
Sanoin että he kävivät ja mutta jäi epäselvää josta nyt haluaisin keskustella niin ei, ollaan vaan maahantuoja, ota yhteys asentajaan tai toisen kaupungin asentajaan. Kyllä mulle jäi vähän omituinen kuva tuosta kun omaa asiaa ei saanut edes esittää, luulisi edes viran puolesta kiinnostavan  vaikka palvella ei haluakaan.


Mutta säästö on hyvä ja talo aina lämmin eikä kertaakaan ole ollut vesi haaleeta, vaikka saunojiakin on välillä vähän liikaakin, sehän se on tärkeintä. 

Heh.
Kuullostaa ostopuhelinkeskus palvelulta, jonne on ilmoitettu, että säätö ja neuvonta asiat kuuluu asennusliikkeelle.
Laita maahantuojan infoon tiedustelu, se ohittanee keskuksen. Pääset keskustelemaan asiasta.
www.stiebel-eltron.fi/uusiutuvat-energiat/yhteydet/suora-yhteys/

 

[Nakke vaan]

Helpottaako tuo viinan kierto jotenkin kun kelit lämpenee? Tänään seurailin yhden lattialämmityskäynnin ja kaivon tulo ei suostunut tippumaan kun 5.3 asteeseen ja meno jäi plussalle 0.9 astetta. Eli dt vain 4.4 kun se pakkasilla oli kuutosen suuruusluokkaa.
Hyötysuhde on nyt varmaan kohdallaan kun kiertoon lähtee n 26-27 asteinen vesi ja kaivo on palautunut talvesta, Stiebelin laskurit näyttää jo melkein seitsemän coppia. Mutta siis, mikä selittää pienentyneen eli parantuneen dt arvon viinapiirissä?

Edit vielä, kone tuntuu käyvänkin tosi pehmeän oloisesti, tai sitten kuvittelen vain.

[euroshopperi]

Mulla on vastaava kokemus tuon tulon noustessa lähelle +5 , niin alkaa käynti olemaan selvästi pehmeämpää ja samalla koneen teho nousee.

[Nakke vaan]

Putkimieskaveri, joka asentaa nibeä, kävi eilen ihmettelemässä tuota pienentynyttä dt arvoa viinapiirissä.
Mutta ei hänellä oikein ollut varmaa sanottavaa siihen, lähinnä vaan hyvä että arvo on nyt siedettävissä lukemissa ja että ehkä kone vaan puristaa nyt vähempi sitä lämpöö siitä viinasta kun on pienempi tarve ja lämpöisempi tulo. Virtaama kuulemma varmaan sama kuin aikaisemmin.

Samalla mietittiin autotallin piirien pakkokierrätystä. Siellä siis asennettiin putket hyvin lähelle ovea jotta ovi ei jäädy alahuulestaan maahan kiinni. Minulla on toisessa kiinteistössä tuo oven jäätymisvaiva kun siellä vastukset on melkein metrin päässä joten tämä putkitettiin tarkoituksella melkein oveen asti. Kuvitelmissani oli että lattiapiirit pyörii jatkuvasti, jolloin putken jäätymisriskiä ei olisi, mutta piirithän ei pyöri käyttöveden teon aikaan.
Putkari kuitenkin sanoi että ei laiteta toista kiertopumppua, ratkaistaan putken jäätymisriski tekemällä kylmäkatko nosto-oven alahuulen kohdalle. Timantilla 30mm levee ura laatan alla olevaan uretaaniin asti ja huonommin lämpöä johtavaa tavaraa tilalle. Tähän tarkoitukseen käytetään kuulemma katepal k36 massaa joka sulatetaan ja kaadetaan sitten rako täyteen. Massa on kosteusteknisesti loistavaa kun se tekee uran täysin vesitiiviiksi ja onhan se myös ilmeisen tyylikäs verrattuna johonkin lautaviritelmään. Lämmöneristävyys arvoista putkari ei sen kummemmin tiennyt mutta vakuutti että on just aine sopiva tuohon tarkoitukseen, lupasi tulla roilottamaan ja laittamaan uudet putket jos ikinä jäätyy tuon jälkeen. Tämä ratkaisu sopii minulle oikein hyvin, pysyy homma yksinkertaisena ja vähemmän hajoavia osia.

[Kimmo_L]

Minulla on toisessa kiinteistössä tuo oven jäätymisvaiva kun siellä vastukset on melkein metrin päässä joten tämä putkitettiin tarkoituksella melkein oveen asti. Kuvitelmissani oli että lattiapiirit pyörii jatkuvasti, jolloin putken jäätymisriskiä ei olisi, mutta piirithän ei pyöri käyttöveden teon aikaan.

Tuo kylmäkatko voi olla ihan hyvä ratkaisu.

Kommentoin nyt yleisesti vaan tuota periaatetta, että ei minkään systeemin jäätymisriski ja vaurioituminen saa olla noin katkeamattoman sähköllä toimivan asian varassa, että esimerkiksi käyttöveden tekemisen pituiset katkot aiheuttaisivat ongelmia.

Pitää varautua myös sähkökatkoihin, jotka voi tulla kovien pakkasten aikaan ja kestää kauankin.

Jopa viikon mittaiset katkot tai pidemmätkin on ihan täysin mahdollisia, kun joku saa koko valtakunnan sähköverkon kaadettua. Moni ei ole tällaisiin varautunut, mutta ei sentään tunnin kestävä käyttöveden teko saa aiheuttaa ongelmia missään.

Yksi ratkaisuhan tuohon on levylämmönvaihdin, glykoli nesteeksi autotallin piiriin ja erillinen kiertopumppu, jos tuo kylmäkatkos ei riittäisi.

[Nakke vaan]

No niin. Kaksi vuotta tuli täyteen. Stiebelin mittari näyttää 14068kwh/3969h kompuralle josta vastuksen osuus on 515kwh. Näyttäis että Stiebeli laskee nuo vastuskulutukset tuohon kokonaiskulutukseen mikä tietysti on ainut oikea tapa. Tuossa siis sekä lämmitys (22.2 astetta) että vesi, ja talossa ei ole ainuttakaan tulisijaa. Vastukset lienee menee legionellalle aika pitkälti, ehkä jopa kaikki?? Arvelisin noin kun tunteja ei ole ihan jätisti. Erillinen carlo cavazzi näyttää noin 1.5% isompia kulutuslukemia joten aika hyvinhän tuo Stiebeli osaa tuon kulutuksen mitata. Kulutus olisi pienempikin jos en pyörittäisi lattiapiirejä 100% teholla läpi vuoden.

Ei paha vuotta kohden, reilut 7000kwh. Öljyä en halua enää muistella, varsinkaan sitä hajua ja vaivaa, kulutuslukemat löytyy ekasta viestistä. Tuntuu edelleen uskomattomalta.

[Nakke vaan]

Mikäs on pahin mahdollinen skenaario kun minulla on tuo lämmönjaon ylipaineventtiili tulpattu messinkikorkilla jo laitetta asentaessa? Asentaja sanoi että se tulpataan kun niistä ei saa kuin ongelmia itselleen. Paineenvaihtelua lämmönjaossa  ei ole kuin kymmenys jos sitäkään. Mutta mitenkäs jos esim. lauhdutin hajoaa kompuran käydessä niin voiko nostaa paineet lämmönjakoon?

[seppaant]

Mikäs on pahin mahdollinen skenaario kun minulla on tuo lämmönjaon ylipaineventtiili tulpattu messinkikorkilla jo laitetta asentaessa? Asentaja sanoi että se tulpataan kun niistä ei saa kuin ongelmia itselleen.

Tämä on lähinnä rikollinen teko

ATS

[Nakke vaan]

Mutta onko mahdollista että pumppu jotenkin pystyy tuon lämmönjaon paineistaan sanotaan vaikka yli 5 barin paineeseen?

[euroshopperi]

No jos tuolla vaikka vastuksien kontaktori hitsautuu kiinni ja sitä kautta tuonne lämmitykseen nousee paine vaikkapa 10 bar, niin se saattaa hajottaa kaikkea mahdollista. Jos samaan aikaan vielä on paisuntasäiliö rikki, niin se pannu tai joku muu paikka pettää. Jos ei mikään muu petä, niin silloin tapahtuu räjähdys ja riippuen paineesta on vapautuva höyryn lämpö todennäköisesti tappavalla tasolla, olisko 10 bar jo lähellä 200 °C. Eli putkarin kommentti ainakin on rikollista, jos ei muu sitten.

[WPF]

No eipäs nyt liikaa innostuta 200C lämpötiloilla jne.
Käsitääkseni vastuksen kuivakiehumissuoja laukeaa 90C paikkeilla.

Onko kyseessä laiitteen sisäinen varoventtiilli vai ulkoinen vai molemmat? Ulkoista ei tarvita ja jos sisäistä on räpelöity, niin takuu kyllä luultavasti hälvenee....

[Nakke vaan]

Ulkoinen varoventtiili kyseessä. Sielläkö olisi sisällä toinen? Sittenhän tuo ulkoinen saa olla tulpattu, kumma ettei asentaja viitsinyt selvästi sanoa että tämä toinen on tarpeeton kun sisällä on jo yksi.

[Kimmo_L]

Ei siellä sisällä toista ole. Ainoa yleensä asennetaan koneen päälle ulkopuolelle ja se tulee koneen toimituksessa mukana (ryhmä, jossa automaatti-ilmaus, painemittari ja varoventtiili).

[jm82]

Mikäs on pahin mahdollinen skenaario kun minulla on tuo lämmönjaon ylipaineventtiili tulpattu messinkikorkilla jo laitetta asentaessa? Asentaja sanoi että se tulpataan kun niistä ei saa kuin ongelmia itselleen. Paineenvaihtelua lämmönjaossa  ei ole kuin kymmenys jos sitäkään. Mutta mitenkäs jos esim. lauhdutin hajoaa kompuran käydessä niin voiko nostaa paineet lämmönjakoon?

Varoventtiileitä tulee olla 3 kappaletta. Mutta ylimääräisiä ei tarvita. Eikä tarvita myöskään tulpattuja varoventtiileitä, koska eihän ne mitään varoventtiileitä enää ole.

Kannattaa ottaa se laippa pois siitä varoventtiilistä. Tai parempi varmaan että se asentaja tulee sen poistamaan joka sen siihen laittomasti on ruuvaillutkin. Varoventtiilistä sitten putki tai letku viemäriin, niin pääsee vedet oikeaan paikkaan vuotamaan.

Eli jos nyt ei väärin mene, niin lämmityskelle, käyttövedelle ja keruupiirille. Laitteen sisällä ei pitäisi mitään varoventtiileitä olla koska silloinhan vedet vuotaisi vain maalämpöpumpun sisälle ja pumppu kastuisi.

Sisällä on kyllä tyhjennysnippa ja tyhjennysjana ja kaivon ilmaus. Ei varmaan mitään muuta. No käyttöveden ilmaus voi olla sitten vielä kolmas. Niistä ei kumminkaan pääse painetta ulos kun kaikki kolme on hanoja.


Skenaario voisi olla että joku vesiputkista hajoaa tai käyttövesivaraaja hajoaa. Eli skenaarion mukaan tulee vesivahinko, koska varoventtiiliä ei ole olemassa. Eli yleensä käyttövesiputkiston tai käyttövesivaraajan heikoin kohta hajoaa kun paine nousee liian suureksi. Takaisku estää veden pääsyn takaisin kunnalliseen vesijohtoon päin. Toki kun täällä on 1972 vuoden takaisku, niin takaisku ei enää toimi. Harmi, mutta eipä tuo ole päässyt vielä haittaamaan.

[jm82]

Mutta onko mahdollista että pumppu jotenkin pystyy tuon lämmönjaon paineistaan sanotaan vaikka yli 5 barin paineeseen?

Paljonkohan kylmässä vedessä on painetta? Täällä menee vesijohtoverkoston päälinja tuosta aivan vierestä. Eli kylmän veden paine on kova. Maalämpöpumppu kuumentaa esim +4C kylmän veden +60 asteiseksi. Tästä seuraa paineen nousua koska vesi kuumenee käyttövesivaraajassa.

Täällä testailin veden painetta niin kellarin vessanpönttö paukahti rikki ja rupesi vuotamaan. Pönttö oli vuodelta 1982. Eli aina nuo ei kestä. Toki vuoti vain sisäänpäin sinne vesisäiliöön ja sieltä viemäriin, eli hajoamisesta ei ollut mitään haittaa. Pönttö lähti vain kaatopaikalle.
Käyttövedelle on toki ylipaine, mutta ei siitä mitään silloin vuotanut ulos.


Myytinmurtajathan testailivat rähjätävää käyttövesiboileria joskus. Eli ylipaineventtiili oli tulpattu ja sitten kai jollain konstilla nostettiin painetta. Ihan hyvä raketti siitä säiliöstä tuli ja huonosti käy jos siinä vieressä joutuisi olemaan räjähdyshetkellä.

Yksi skenaario:
https://youtu.be/rGWmONHipVo

[OilToSoil]

Keruupiirin varoa en oikein ymmärrä.
Miten siellä voisi paineet ikinä nousta?
Eikä omassa systeemissä edes ole sellaista.

[jm82]

Käsitääkseni vastuksen kuivakiehumissuoja laukeaa 90C paikkeilla.

Tällä ei ole mitään kummempaa merkitystä mihinkään. Myös kuivakiehumissuoja saattaa olla rikki samoin kuin varoventtiilikin. Varsinkin jos varoventtiiliin on menty laittamaan joku sokea laippa.

[jm82]

Keruupiirin varoa en oikein ymmärrä.
Miten siellä voisi paineet ikinä nousta?
Eikä omassa systeemissä edes ole sellaista.

Ainakin keruupiiriä täytetäessä voi paine nousta vahingossa liian suureksi. Suojaa siis lauhdutinta liian suurelta paineelta. Siksi siinä tulee olla myös 3 bar varo.

Samoin kun lämmityksessäkin on varo. Jos lämmitykseen lisää liikaa vettä, niin alkaa varoventtiilistä vuotaa ylimääräiset ulos.

Käyttöveteen tarvitaan varo, koska käyttöveden lämmitys saattaa nostaa paineen liian suureksi. Ei toki välttämättä nosta liian suureksi. Tai jos jostain syystä vesiputkessa olisi liian suuri paine, niin varo tulee olla jo ihan sen takia?

Toki jos laitteessa sattuu joku totaali hajoaminen, niin silloin varmaan keruupiirin varosta voisi olla jotain hyötyä ehkä?

Niben mukana tuli 3 bar varo keruupiiriin.

Tarkistin vielä ohjekirjasta. Putkiasennukset asentajalle ja kuvaan on piirretty kolme varoventtiiliä. Mukana tulee vain yksi ja se on keruupiirille.

[OilToSoil]

Ainakin keruupiiriä täytetäessä voi paine nousta vahingossa liian suureksi. Suojaa siis lauhdutinta liian suurelta paineelta. Siksi siinä tulee olla myös 3 bar varo.

Samoin kun lämmityksessäkin on varo. Jos lämmitykseen lisää liikaa vettä, niin alkaa varoventtiilistä vuotaa ylimääräiset ulos.

Käyttöveteen tarvitaan varo, koska käyttöveden lämmitys saattaa nostaa paineen liian suureksi. Ei toki välttämättä nosta liian suureksi. Tai jos jostain syystä vesiputkessa olisi liian suuri paine, niin varo tulee olla jo ihan sen takia?

Toki jos laitteessa sattuu joku totaali hajoaminen, niin silloin varmaan keruupiirin varosta voisi olla jotain hyötyä ehkä?

Niben mukana tuli 3 bar varo keruupiiriin.

No joo, enpä mene taas vannomaan, mitä koneen sisältä löytyy, mutta ainakaan ulkoista varoa ei minulla keruussa ole.

[kWh]

Keruupiirin varoa en oikein ymmärrä.
Miten siellä voisi paineet ikinä nousta?
Eikä omassa systeemissä edes ole sellaista.

Kaivon jäätyminen ja keruuputken puristuminen tulisi mieleen.

[jm82]

Joo. Kaivon oikein paha jäätyminen voisi puristaa niin paljon keruuputkia että paine kasvaa?

Luin tuota ohjekirjaa ja vikalistaa niin yksi kohta: Lämmönkiertojärjestelmän kierto heikko jään muodostaman tulpan vuoksi (jos näin on lämmönkeruupumppu kuumenee).

Varoventtiili on paluupuopella (tulo kaivolta maalämpöpumppuun), eli kun pumppu käynnistyy, niin paine saattaa vain vähän laskea?

[Kimmo_L]

No joo, enpä mene taas vannomaan, mitä koneen sisältä löytyy, mutta ainakaan ulkoista varoa ei minulla keruussa ole.

Eikö sinulla ole keruussa sitä sarjaa, missä on automaatti-ilmaus, painemittari ja varoventtiili?

Kuvassa ryhmä, joka Stiebelin mukana on tullut sekä keruupuolelle että lämmönjakoon. Tällaisia pitäisi löytyä kaksi kappaletta koneen ulkopuolelta.  En tiedä, onko ne nykyisin myytävissä pumpuissa ihan saman näköiset, mutta joku vastaava pitäisi olla.



(Pahoittelen huonolaatuista kuvaa. Kaivoin vanhan dokumentointitarkoituksessa otetun kuvan ja leikkasin siitä pienen alueen.)

[euroshopperi]

Kaivon jäätyminen ja keruuputken puristuminen tulisi mieleen.

Tuohon vielä lisänä, että talvella täytetty piiri, josta paisunta puuttuu, lämpenee kesällä vaikkapa lähelle 20 astetta, niin alkaa paineet nousta. Eli maapiirejäkin laitetaan joskus.

[WPF]

@ Nakke Vaan.

Koneen sisällä on varoventtiili lämmityspiirille. Koneen takana on vakiona valmis putki josta vesi lentää tarpeen tullen.
Automatiikasta pystyy lukemaan lämmityspiirin paineen ja virtausnopeuden, joten ulkopuolinen painemittarikin on turha, tosin sitä on helppo lukema ohi mennessä.

Keruupirin täyttöryhmässä on varoventtiili, jos se on LK (Kimmo_L kuva) tai Stiebelin oma.

[Nakke vaan]

Kiitos tiedosta wpf, vaikutat tietävän stiebeleistä, uskon ja annan tuon ulkoisen korkin olla paikallaan.

Keruupiirissä on styroxiin paketoitu täyttöryhmä, valmistajaa en tiedä. Olen avannut sen vain kerran, vuoden käytön jälkeen poistin sihdin, kuten stiebelin asentaja ohjeisti. Tuommoista kimmo l tyylistä rakennelmaa ei ole, kone on Stiebel jälleenmyyjän asentama. Keruun ylipaineventtiili ei oikein mietitytäkään koska putket on kaivossa jossa on mukavasti lämmintä, ei tule jäätymään.

Tuossa mainitsit tuon virtausnopeuden, siis lämmityspiirien. Minkälaisella tasolla se muilla stiebelin omistajilla on, miksei muidenkin pumppujen, itsellä näyttää reilut 34 l/min? Pumppu 100% teholla. Mietin vaan kun tuota lattiapiiriä on noin 2000 metriä ja piirejä oliko nyt 20 vai 21, eli varmaan tuplaten normaaleihin taloihin verrattuna.

[Kimmo_L]

@ Nakke Vaan.

Koneen sisällä on varoventtiili lämmityspiirille. Koneen takana on vakiona valmis putki josta vesi lentää tarpeen tullen.
Automatiikasta pystyy lukemaan lämmityspiirin paineen ja virtausnopeuden, joten ulkopuolinen painemittarikin on turha, tosin sitä on helppo lukema ohi mennessä.

Keruupirin täyttöryhmässä on varoventtiili, jos se on LK (Kimmo_L kuva) tai Stiebelin oma.

Olet oikeassa, että nykyisessä WPC:ssä näköjään on varoventtiili sisällä ja purkuletku koneen takaa.

Vanhemmassa WPC:ssä oli ulkopuolella toinen kuvani mukainen ryhmä lämmityspiirille.

Eli riippuu koneen vuosimallista, onko varoventtiili sisällä vai ei. Uudemman mallin tunnistaa esimerkiksi ohjauspaneelista, jossa pyöritettävä säädin on näytön alla keskellä. Vanhemmassa pyöritettävä säädin on sivussa.

[OilToSoil]

Eikö sinulla ole keruussa sitä sarjaa, missä on automaatti-ilmaus, painemittari ja varoventtiili?

Kuvassa ryhmä, joka Stiebelin mukana on tullut sekä keruupuolelle että lämmönjakoon. Tällaisia pitäisi löytyä kaksi kappaletta koneen ulkopuolelta.  En tiedä, onko ne nykyisin myytävissä pumpuissa ihan saman näköiset, mutta joku vastaava pitäisi olla.

Ja siinähän se varoventtiili taitaa tönöttää, eikös se tuo punainen korkki ole?
Sori taas, en vaan muistanut ja kun ajattelin, että ei sieltä mitään juoksuputkea tule alas, niin ei siellä kai varoa ollut.
Ruikkii siis seinään päin, jos jotain tulee.

Lämmönjaossa ei kyllä tuollaista Stiebelin omaa versiota ole, siellä on kyllä paisari, mittari ja varoventtiili, josta putki kaivoa kohden.
Mutasihti puuttuu lämmöjaosta.

Mutta miten muilla Stiebelin omistajilla, tuleeko teillä ikinä käyttöveden teon yhteydessä ylivuotoputkesta mitään?

[Nakke vaan]

Minulla tulee käyttöveden ylivuodosta paljonkin. Siellä oli hetken ämpäri joka täyttyi viikossa.
Mutta meillä on vedenkulutus aivan holtitonta.

[Kimmo_L]

Ja siinähän se varoventtiili taitaa tönöttää, eikös se tuo punainen korkki ole?
Sori taas, en vaan muistanut ja kun ajattelin, että ei sieltä mitään juoksuputkea tule alas, niin ei siellä kai varoa ollut.
Ruikkii siis seinään päin, jos jotain tulee.

Lämmönjaossa ei kyllä tuollaista Stiebelin omaa versiota ole, siellä on kyllä paisari, mittari ja varoventtiili, josta putki kaivoa kohden.
Mutasihti puuttuu lämmöjaosta.

Mutta miten muilla Stiebelin omistajilla, tuleeko teillä ikinä käyttöveden teon yhteydessä ylivuotoputkesta mitään?

On se tuo punainen hattu. Sinulla on näemmä Stiebelin oma versio. Minun lienee LK, vaikka onkin Stiebelin koneen mukana tullut suoraan tehtaalta. Kai nuo ovat eri vuosina vaihdelleet.

Lämmönjaon mutasihti on koneen sisällä, samoin kuin toinen mutasihti keruupiirille.

Tulee purkuputkesta käyttöveden teon yhteydessä vähän, mutta se on lähinnä tippoja.

[OilToSoil]

On se tuo punainen hattu. Sinulla on näemmä Stiebelin oma versio. Minun lienee LK, vaikka onkin Stiebelin koneen mukana tullut suoraan tehtaalta. Kai nuo ovat eri vuosina vaihdelleet.

Lämmönjaon mutasihti on koneen sisällä, samoin kuin toinen mutasihti keruupiirille.

Tulee purkuputkesta käyttöveden teon yhteydessä vähän, mutta se on lähinnä tippoja.

Jes, paitsi tässä uudemmassa mallissa ei sisäisiä sihtejä ole.
En tajunnut asennuksen yhteydessä sellaista vaatiakaan lämmityspiiriin ja ois ehkä ollu ihan järkevää 52 v. vanhojen patteriputkien kanssa.
Mutta kyllä tuo lämmityspuoli itse asiassa pariin kertaan täytettiinkin, eli piti joku välityhjennys tehdä asennuksen aikana. Kaipa sieltä suurimmat roskat on huuhtoutuneet pois.

Pitää koittaa kaivaa se koneen oma ylivuotoletku koneen takaa esille. Pääsi joskus luiskahtamaan sinne, enkä käsillä edes yletä siihen.
Minkä painearvon pitäisi nousta käyttöveden teon aikana niin ylös, että kävisi ruikkimaan sieltä?
Vai näkeekö kyseisiä bareja mistään?
Ymmärtääkseni se laskee 3 barissa yli, jos en nyt ihan väärin muista?

[OilToSoil]

Minulla tulee käyttöveden ylivuodosta paljonkin. Siellä oli hetken ämpäri joka täyttyi viikossa.
Mutta meillä on vedenkulutus aivan holtitonta.

Paljonko teillä on veden lämpö?
Siis kv pyynti?
Meillä on 47,5 astetta, eli kone vetäisee käytännössä 50 asteeseen pytyn alaosan.

[Nakke vaan]

55 on kv pyynti, anturin sijainnista ei tietoa.

[OilToSoil]

55 on kv pyynti, anturin sijainnista ei tietoa.

Näinköhän se sitten sen takia ruikkii enemmän yli, kun pyyntikin on korkeammalla.
Paineet nousee ylemmäs ja laskee siksi läpi.

Toki eipä sille minkään voi. Jos vettä kuluu, niin sitä kuluu ja pyyntilämmöt sen mukaan.

[Nakke vaan]

Jes, paitsi tässä uudemmassa mallissa ei sisäisiä sihtejä ole.
En tajunnut asennuksen yhteydessä sellaista vaatiakaan lämmityspiiriin ja ois ehkä ollu ihan järkevää 52 v. vanhojen patteriputkien kanssa.

Minulla oli 35 patteria talossa, ne poistettiin puukkosahalla lattian tasosta vesiputket poikkaisemalla. Puolen tusinaa pattereista oli niin tukossa että niistä ei valunut vettä sahauksen tai ulos kantamisen aikana. Ulkona kun niitä heilutti ja kompuralla puhalsi niin semmoista mustaa sontakuravettä tuli pattereista pois. Eli varmaan tosiaan joku sihti olisi kannattanut vaatia.

[OilToSoil]

Minulla oli 35 patteria talossa, ne poistettiin puukkosahalla lattian tasosta vesiputket poikkaisemalla. Puolen tusinaa pattereista oli niin tukossa että niistä ei valunut vettä sahauksen tai ulos kantamisen aikana. Ulkona kun niitä heilutti ja kompuralla puhalsi niin semmoista mustaa sontakuravettä tuli pattereista pois. Eli varmaan tosiaan joku sihti olisi kannattanut vaatia.

Samalta se täällä näytti, yläkerrasta vedettiin kaikki patterit pois.
Mutta kun patterilinjastoa tyhjennettiin toista kertaa, oli vesi jo kirkasta siinä vaiheessa.
No, myöhästä se nyt enää on sihtejä laittaa! 

[jm82]

Minulla oli 35 patteria talossa, ne poistettiin puukkosahalla lattian tasosta vesiputket poikkaisemalla. Puolen tusinaa pattereista oli niin tukossa että niistä ei valunut vettä sahauksen tai ulos kantamisen aikana. Ulkona kun niitä heilutti ja kompuralla puhalsi niin semmoista mustaa sontakuravettä tuli pattereista pois. Eli varmaan tosiaan joku sihti olisi kannattanut vaatia.

Ihan sama juttu oli täällä yhdessä patterissa. Mustaa sontakuravettä oli niin paljon yhdessä patterissa että vesi ei kiertänyt siinä patterissa ollenkaan. Sai kumminkin korjattua kun laittoi kaikista pattereista termostaatit aivan kokonaan kiinni, eli että vesi ei kierrä silloin yhtään mihinkään. Varaaja 90 C lämpöön. 90W kierovesipumppu täysille tai ensin tuo vikapatteri ilman termostaatia ja täysille. Lähti se tukkeentuma sieltä liikkeelle ja patteri rupesi lämpiämään taas normaalisti. Roskasihtiin tuli alkuun sellaisia mustia levyjä. En nyt enää muista että mitä ainetta se musta on. Ei se ainakaan ruostetta ole vaan jotain muuta. Myös vähän hamppua ehkä tai jotain mitä on käytetty rautaputkien kierteissä.

Jos ei ole roskasihtiä muistettu laittaa, niin kannattaa se nyt kumminkin lisätä. Samoin kaivossa kuuluu olla myös roskasihti.

[OilToSoil]

Ihan sama juttu oli täällä yhdessä patterissa. Mustaa sontakuravettä oli niin paljon yhdessä patterissa että vesi ei kiertänyt siinä patterissa ollenkaan. Sai kumminkin korjattua kun laittoi kaikista pattereista termostaatit aivan kokonaan kiinni, eli että vesi ei kierrä silloin yhtään mihinkään. Varaaja 90 C lämpöön. 90W kierovesipumppu täysille tai ensin tuo vikapatteri ilman termostaatia ja täysille. Lähti se tukkeentuma sieltä liikkeelle ja patteri rupesi lämpiämään taas normaalisti. Roskasihtiin tuli alkuun sellaisia mustia levyjä. En nyt enää muista että mitä ainetta se musta on. Ei se ainakaan ruostetta ole vaan jotain muuta. Myös vähän hamppua ehkä tai jotain mitä on käytetty rautaputkien kierteissä.

Jos ei ole roskasihtiä muistettu laittaa, niin kannattaa se nyt kumminkin lisätä. Samoin kaivossa kuuluu olla myös roskasihti.

Kaivossa löytyy kyllä. Kaksi kertaa tarkistettu, toisella kerralla oli puhdas.

[jm82]

Täälläkin olen kerran tarkistanut ja pessyt kaivon mutasihdin. Seuraava tarkastus vasta sitten kun liuos ei enää kierrä Mutasihtiin ei pitäisi tulla mitään "roskaa", mutta ilmeisesti etanolista erkanee vähän glukoosia ja se sitten jää siihin sihtiin.