Lyhyt johdatus erityyppisten varaajien toimintaan
Varaajia on kahta perustyyppiä
- Vesivaraaja, siinä käyttövesi on varastoitu kuumana säiliössä ja se lämmitetään joko säiliön sisällä olevalla kierukalla missä virtaa lämmitysvesi tai kaksoisvaippatyyppisessä varaajassa vesi lämmitetään ulkovaipassa kiertävällä lämmitysvedellä.
- Kierukkavaraaja, siinä ei varastoida kuumaa käyttövettä vaan se tehdään lennossa kierukassa, mitä lämmitetään säiliössä varastoidulla lämmitysvedellä.
Oheisessa kuvassa on esitetty, kuinka paljon saadaan näistä erityyppisistä varaajista 37 C suihkuvettä. Vesivaraaja on tyypillinen vaihtoventtiilikoneen varaaja ja kierukkavaraaja on tyypillinen tulistinkoneen (L-Ässä V-7.0 vm. 2007) varaaja.
Vesivaraajan tilavuus on 160 litraa ja kierukkavaraajan tilavuus 420 (280+140) litraa.
Oheisessa kuvassa näkyy varaajien lähtölämpötilat sekä lämpötilat siinä vaiheessa kun suihkusta tulevan veden lämpötila putoaa alle 37 C.
Vesivaraajasta voidaan sanoa, että säiliöstä tulee koko ajan tasaisesti 55 C vettä kunnes säilö on täyttynyt kokonaan kylmällä vedellä, niin suihkusta tulee 5 C vettä eli lämmin vesi on totaalisesti loppu.
Kierukkavaraajasta voidaan sanoa että koko varaajan lämpötila laskee tasaisesti ja ylä- ja alaosan välinen lämpötilaero säilyy. Samoin putoaa ulostulevan kuumavesilinjan lämpötila tasaisesti. Siinä vaiheessa kun kuumavesilinjan lämpötila laskee alle 37 C, voidaan sanoa että kuumavesi on loppu vaikka varaajan lämpöenergiasta on käytetty vasta puolet. Lämmin vesi ei ole totaalisesti loppu vaan sen lämpötila laskee alle kriteerinä olleen lämpötilan 37 C.
Oheisen kuvan arvoilla saadaan kummastakin varaajasta suurin piirtein yhtä paljon 37 C lämmintä vettä vaikka kierukkavaraajan tilavuus on 2,6 kertainen verrattuna vesivaraajaan.
SaunaBud’n vanhassa L-Ässä V-mallissa oli vesivaraaja kun taas nykyisessä Vmi:ssä on kierukkavaraaja tilavuudeltaan 430 litraa.
Meinaskohan se L-Ässän mies että kun varaajan tilavuus on 430 litraa niin sieltä myös saadaan 430 litraa 37 C suihkuvettä?
ATS