Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: SaunaBud - 06.01.21 - klo:09:21
-
Hei,
vaihdettiin elokuussa vanha hyvin palvellut V15 uuteen VMi 17 pumppuun. Vanha V15 oli palvellut 19 vuotta ilman mitään vikaa, ei edes kiertovesipumppuja ollut ainuttakaan vaihdettu. Siksipä päädyimme uusimaan nyt koko pumpun, koska muutoin olisi varmasti piakkoin pitänyt uusia lukuisa määrä osia vanhaan yksitellen.
No nyt meinaa olla ongelmia uuden pumpun lämpöisen käyttöveden riittävyyden kanssa, mitä ei aiemmassa ikinä ollut. Nyt asetetuilla arvoilla jos kaksi aikuista käy suihkussa (normaalisti pesulla) lämmin käyttövesi riittää juuri näihin suihkutteluihin.
NYT KÄYTÖSSÄ OLEVAT ARVOT
YLÄVARAAJA: alaraja 52C yläraja 57C
ALAVARAAJA: alaraja 50C yläraja 55C
Kun eilenkin tulimme suihkusta, niin alavaraajassa oli lämpöä enää 40C, vaikka suihkuun mennessä lämpö ylävaraajassa oli 66,3C ja alhaalla 55,6C
Olen alkujaan koittanut ns. tehtaan oletusarvoilla ja niitä hiukan nostaen miten vesi riittää, ei riitä. Näillä nyttenkään asetetuilla arvoilla ei käy 6 henkeä saunan jäljkeen lämpöisessä suihkussa, kuten ennen vanhalla pumpulla kävi ihan heittämällä.
Onko kenelläkään ollut vastaavia ongelmia, ja jopa tähän ratkaisua, mikä on pielessä?
-
Kyllä noilla lämpötiloilla pitäisi lämmintä vettä riittää enemmän.
Lähdetäänpä liikkeele veden kulutuksen arviosta.
- Mittaa paljonko suihkusta tulee vettä, litraa minuutissa?
- Kuinka monta minuuttia kaksi henkilöä on kerralla yhteensä suihkussa?
ATS
-
Suihkussa olo kestää noin 4min, eli kaksi henkeä peseytyy yhtäaikaisesti kahden suihkun ollessa auki tuo 4min. Mielestäni veden pitäisi riittää vaikka paloletkulla lämmintä ajaisi tuon 4min.
-
Valokuvista voi joskus saada vinkkejä mahdollisista ongelmien syistä.
Otatko pari valokuvaa missä näkyy lämpöpumpun päällä ja ympärillä olevat putket ja laitteet.
Paljonko on lämmönjakopiirin paine?
Yksi syy voisi olla että varaajassa on ilmaa.
Ilmaa varaaja ja varmista että se on täynnä vettä.
ATS
-
Lattiapiirin paineet ovat 1,2. Miten voin parhaiten / helpoiten ilmata tuon pumpun?
-
Kuvia
-
Kuvia
-
Seuraat yhteestä No 7 lähtevää putkea, sieltä jostakin pitäisi löytyä ilmaus. Todennäköisesti läheltä paisunta-astiaa.
ATS
-
LV kierrosta palaava kiertojohto on kytketty väärään kohtaan. Sen pitäisi päästä lämpöässään lämpenemään mutta tuosta se jatkaa suoraan verkkoon ja pikkuhiljaa jäähdyttää suihkuveden.
-
Kierrosta palaava on kytketty kuvan mukaan, menee syöttösekotusventtiilille ja varaajaan. Taas loppui lämmin vesi. Ei tullut ilmaa paisunnan piiristä vaikka kuinka yritin.
-
Kuvassa on automaatti-ilmain, en tiedä onko tämä juuri se millä ilmataan varaaja mutta varaajan ilmain on varmaankin samanlainen.
Avasithan ilmaimen päällä olevaa korkkia kierroksen pari ??
ATS
-
Kierrosta palaava on kytketty kuvan mukaan, menee syöttösekotusventtiilille ja varaajaan. Taas loppui lämmin vesi. Ei tullut ilmaa paisunnan piiristä vaikka kuinka yritin.
Siellä suihkun päässä on oma jakotukki tai sitten kierto on vain suihkulle ja palaa takaisin PEX-putkella tuohon vihreällä pumpulle? Ihan kuin sieltä tulisi kaksikin putkea takaisin, vai valehteleeko kuva?
-
Ilmauksessa poistin koko ilmakellon ja päästin vesi kunnolla ulos, ei ollut ilmaa järjestelmässä.
Talossa kaksi rättipatteria käyttöveden kierrossa, joista tulee paluut.
Tänään soittelin LÄssälle, mutta eivät osanneet sanoa miksi lämmin vesi loppuu.
-
Ilmauksessa poistin koko ilmakellon ja päästin vesi kunnolla ulos, ei ollut ilmaa järjestelmässä.
Talossa kaksi rättipatteria käyttöveden kierrossa, joista tulee paluut.
Tänään soittelin LÄssälle, mutta eivät osanneet sanoa miksi lämmin vesi loppuu.
Enpä usko sillä olevan vaikutusta mutta ohjeessa
HUOM! Lämpimän käyttöveden kiertoon ei saa kytkeä ulkopuolisia pattereita tai kuivaimia!
Mutta tuohan on äkkiä testattu. Laittaa kierron kiinni ja menee suihkuun seisomaan.
-
Tuo testattu jo, syy miksi ei saa kytkeä oli hyötysuhteen heikkeneminen.
-
Vedettiinkö kuinka paljon putkia uusiksi pumpun vaihdossa?
Ja tuo "kylmä" vesi joka on vedetty lämpimältä tukilta on varmaankin harkittu ratkaisu, vaikuttaa olevan vanhoja putkia.
-
Jotain pätkiäö tehtiin uusiksi, putket ovat Lässän kytkentäohjeen mukaan ihan oikein?
-
Kiertojohto on haaroitettu väärin ja syöttösekoitusventtiili samoin. Googleta Oraksen sivulta.
-
Kiertojohto on haaroitettu väärin ja syöttösekoitusventtiili samoin. Googleta Oraksen sivulta.
Eikös SaunaBadilla KV tule vasemmanpuoleista putkea alhaalta ylemmän tukin kautta, mutasihdin läpi, syöttösekoitusventtiilille vasemmalta? Samaan putkeen tulee ohut LVK putken haara joista toinen menee suoraan MLP:lle. Kuuma vesi tulee MLP:ltä ylhäältä oikeanpuoleiseen yläliittimeen. Ja sitten oikeasta reunasta lähtee sekoitettu lämmin vesi alemmalle tukille. Ei kait koko kylmän veden tarvitse tämän venttiilin kautta kiertää?
Kuvasta on vaikea nähdä ylhäällä takana menevää LVK-putkea jossa pumppu ja tuo alas tuleva haara ovat. Samoin oikean pään pumpulle tulevat kierron muoviputket jäävät piiloon.
-
.
Tänään soittelin LÄssälle, mutta eivät osanneet sanoa miksi lämmin vesi loppuu.
[/quote]Muutapa tuo lv kierron haara aivan lähelle Lässän kytkentää,ainakin niin ettei yhtään takaiskua jää ennen Lässää. Nykysellään se on takaiskujen välissä ja ainoa tie on takaisin verkkoon.Sitten syöttöventtiilin hattu tulppauksesta llähdetään yleensä viemään varaajalle täyttöjohto.Nuo kun muutat pitäisi vettä piisata.
-
Onhan siellä Lässänkin piirustuksissa takaiskut.
Ja ymmärsin, että on testattu ilman kiertoakin.
Ainut miten tuo voisi vaikuttaa asiaan olisi, että syöttösekoitusventtiili vaatisi KV virtauksen myös ulkohaaraan, mutta kuvien perusteella tuo on vain haara.
Onkohan nyt vain niin, että syöttösekoitusventtiili on säädetty viileälle, ja suihkun termostaatti tekee sen mitä voi ja jossain vaiheessa antaa periksi? Eli syöttösekoitusventtiiliä kuumemmalle?
-
On koitettu syöttösekoitusventtiiliä kaikissa asennoissa, viileällä, täysillä, kokonaan ohitettuna. Aina sama lopputulos, vesi menee viileäksi. Tänään varaajan asetukset, ala 45-50 ylä 55-60, tuolla luultavasti saadaan 8-10 lämmintävettä kahden suihkun ollessa auki. Verrattuna vanhaan V15 pumppuun, vanhassa oli varaajan lämmöksi laitettu 53 ja aina riitti vettä, jopa kolmen siuhkun ollessa samaan aikaan käytössä, veden kulutuksen ollessa silloin todella suurta. Nyt myös vanhaan verrattuna menee 1000kwh / kk enemmmän sähkö kuin aiemmin.
-
Tänään varaajan asetukset, ala 45-50 ylä 55-60, tuolla luultavasti saadaan 8-10 lämmintävettä kahden suihkun ollessa auki.
Paljonkohan ylä-ja alavaraajan lämpötilat laskee suihkussa käynnin aikana?
edit:
Ekassa viestissä tuo kerrottiinkin.
Kun eilenkin tulimme suihkusta, niin alavaraajassa oli lämpöä enää 40C, vaikka suihkuun mennessä lämpö ylävaraajassa oli 66,3C ja alhaalla 55,6C
Todennäköisesti Vmi17 käyttöveden riittävyys vanhaan V15 verrattuna johtuu varaajien rakenteellisista eroista.
Vmi17 lämmittää käyttöveden kierukoilla varaajassa ja vanha V15 pumpussa oli kaksoisvaippavaraaja jossa sisäsäiliössä 340l käyttökelpoista kuumaa vettä.
Noista rakenteellisista eroista johtuen V15 mallin varaajasta(340l) saa suunnilleen kaksinkertaisen määrän kuumaa käyttövettä verrattuna Vmi17 varaajaan (430l) koska Vmi17 varaajassa käyttövesi lämpiää kierukoiden avulla.
Tuossa ketjussa asiaa käsitelty aikoinaan tarkemmin
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4598.0
-
Paljonkohan ylä-ja alavaraajan lämpötilat laskee suihkussa käynnin aikana?
edit:
Ekassa viestissä tuo kerrottiinkin. On
Minua kiinnostaa mihin ylävaraajan lämmöt laskee?
Meillä ylävaraaja pitää olla vähintään 44 jotta suihkusta tulee vielä lämmintä.(Talo kanaalin päässä)
Alavaraaja pyörii 32-46C alueella ulkolömpötilasta riippuen. Ylävaraaja on ollut nyt 44-52C. Nyt talvella pyörii 47-52 lämmöissä, johtuen LKV-kierrosta.
Tässä kaksi suihkua, alkaen 21.10 ja 21.30. Olisiko jotain 8min ja 10min kestoiset.
https://www.dropbox.com/s/whmbf3ybgrelpj4/trend%20%2827%29.png
Toimiiko linkki?
-
Linkki toimii mutta piti vähän muokata jotta kuvasta sai lukukelpoisen
Nyt pitäisi saada "SaunaBud'in" koneesta vastaavanlainen. Mitenkä sen saa toimimaan?
Mittausluettelossa on myös KV-lämpötila, se trendiin mukaan.
ATS
-
Kytkennöissä on kyllä lukuisia virheitä eikä vettä tule ennenkuin asentaja käy korjaamassa työnsä ::)
-
Mitä virheitä?
-
Tuossa käppyröitä eiliseltä
-
Miksiköhän mulla ei näy tuossa liuospiirin meno- ja paluulämpöjä, eikä myöskään käyttöveden mittausta? Trendeistä kun ottaa lämpöisen veden niin piirtää viivan nollaan. Ja onko näy kompuran käyttötunnit kuinka hurjat kun kone otettu käyttöön 26.8.2020?
-
Siinä kuvaaja illalta
-
Käyrän mukaan varaajan lämpötilat ovat korkealla ja tuon mukaan lämpimän veden pitäisi riittää.
Lähtisin etsimään vikaa putkikytkennöistä, niinkuin täällä onkin jo mainittu. Meillä sekoitusventtiili on kytketty oheisen valokuvan mukaan, toinen putki palaa varaajalle.
-
Mielestäni meillä kytkennät ovat tehty koneen mukana tulleen kaavion mukaisesti. Tuosta syöttösekoitusventtiilistä ei välttämättä tarvitse mennä varaajalle kylmä vesi, vaan se voi mennä ennen venttiilikin haaroitettuna.
-
Miksiköhän mulla ei näy tuossa liuospiirin meno- ja paluulämpöjä? Ja onko näy kompuran käyttötunnit kuinka hurjat kun kone otettu käyttöön 26.8.2020?
Käyttöohjeen mukaan pitäisi olla myös liuoslämpötilat sekä käyttöveden lämpötila.
Pitääkö ne ottaa käyttöön jostakin ÄssäControl'in syövereistä?
Käyntiaika on varsin maltillinen, keskimääräinen käyntiaikasuhde on 16%.
Minulla on samalla ajalla 30% uudenmallisella V-7.0 pumpulla, minkä teho riittää lähes -30C pakkasiin.
Nyt kun on käytettävissä nämä trendit, niin niiden avulla on mahdollista selvittää esim.
- Varaajaan varastoidun energian määrän ja siitä saatavan käytettävissä olevan käyttöveden määrän
- Suihkujen kuluttaman energian määrän ja sitä kautta käytettävissä olevan suihkuveden määrän.
Jos sinua edelleen kiinnostaa ongelman ratkaiseminen, niin voisitko tehdä seuraavanlaisen kokeen.
ATS
- Pariin tuntiin ei ole käytetty lämmintä vettä suuria määriä
- Normaalin käyntijakson jälkeen n. 10 min kuluttua kun kone on pysähtymyt
- Avaa molemmat suihkut normaalille suihkuvirtaukselle 5min ajaksi.
- Mittaa suihkuveden lämpötila muutaman kerran kokeen aikana.
- Mittaa kokeeen aikana suihkuista virranneen veden määrä esim lukemalla vesimittarin lukemat ennen ja jälkeen kokeen (muuta veden käyttöä ei kokeen aikana saa olla). Tai laskemalla vettä ämpäriin ja mittaamalla täyttymisaika.
- Tulosta trendi missä on muutama käyntijakso ennen ja jälkeen kokeen.
-
Kuvia lisää
-
Mielestäni meillä kytkennät ovat tehty koneen mukana tulleen kaavion mukaisesti. Tuosta syöttösekoitusventtiilistä ei välttämättä tarvitse mennä varaajalle kylmä vesi, vaan se voi mennä ennen venttiilikin haaroitettuna.
Olen samaa mieltä, että kytkentä on tehty L-Ässän ohjeen mukaan ja että se on toimiva kytkentä.
KV-kierron toiminnssa on sellainen ajatus
Kun on käytetty käyttövettä ja putket ovat kuumia, vettä kierrätetään vain KV-putkistossa
Sitten kun kiertävä vesi on jäähtynyt niin paljon että termostaati sulkee syöttösekotusventtiilin kylmän linjan kääntyy virtaus ylävaraajan kierukan kautta.
ATS
-
Liuospiirin ja käyttöveden lämpötilamittaukset ovat ns. lisävaruste, eli ei ole antureita.
Oletko mitannut kuin kuumaa vettä tulee hanasta, varaajan yläosan ollessa vaikka 60C?
-
En ole mitannut.
-
Mitenhän syöttösekoitusventtiilille menee samaan yhteeseen kylmävesi ja kierrosta palaava kuumavesi?
Jokin säätö pitäisi siinä pitäisi olla mutta ei näy kuvassa.....tai sitten en hoksaa :-[
Lisätty kuvaan nuolet virtaussuunnan osoittamiseksi yksisuuntaventtiilien kohdille
-
Syöttösekotusventtiilille (SSV) menevässä kylmävesilinjassa voi olla virtausta ainoastaan silloin kun kraanasta lasketaan kuumaa vettä
tai silloin kun kierrosta palaava SSV:lle menevä tai ylävaraajan kierukalta tuleva vesi on kuumempaa kuin mihin SSV:ltä lähtevän veden lämpötila on säädetty.
Kierrosta SSV:lle menevässä tai varaajasta tulevassa tai molemmissa on aina virtaus.
SSV:lle menevässä kylmävesilinjassa on virtaus ainoastaan silloin kun kraanasta lasketaan kuumaa vettä ja varaajalta tuleva vesi on lämpöisempää kuin mihin SSV on säädetty.
Sen mitä reittiä vedet kulkevat säätää SSV:n termostaatti lämpötilojen mukaan.
ATS
-
No onhan suorastaan nerokas systeemi.
Kyllä toiminta tosiaan on mahdollista sepppaantin esittämällä tavalla
Aika monta kertaa jouduin selvityksen lukemaan ennenkuin toiminta alkoi avautua ::)
-
Mykistävä systeemi. Ennen kuulumaton . ;)
-
Syöttösekotusventtiilille (SSV) menevässä kylmävesilinjassa voi olla virtausta ainoastaan silloin kun kraanasta lasketaan kuumaa vettä
tai silloin kun kierrosta palaava SSV:lle menevä tai ylävaraajan kierukalta tuleva vesi on kuumempaa kuin mihin SSV:ltä lähtevän veden lämpötila on säädetty.
Eli LKV:n ohuen "ohitusputken" tarkoitus on oikeastaan vain varmistaa, että SSV:ssä on joutoaikana virtausta, joko kierrätystä tai tarvittaessa kuumalla vedellä lisättynä.
-
Nyt laitettu yhden hengen poreammetta täyttäen, ammeen vetoisuus oli noin 250L joka sinne laitettiin. Hanasta pyydettiin alusta alkaen kuuminta mitä oli saatavilla, kun täyttö lopetettiin niin ammeen lämpötilaksi jäi 38,5 astetta. Jos olisi täytetty enemmän niin olisi alkanut lukemat putoamaan, 39,5 oli edellinen mittaus.
-
Lähtisin etsimään vikaa putkikytkennöistä, niinkuin täällä onkin jo mainittu. Meillä sekoitusventtiili on kytketty oheisen valokuvan mukaan, toinen putki palaa varaajalle.
[/quote]Näin nyt vasta Tipin lähettämän kuvan. Tämä on helppo ymmärtää ja hyväksyä. Kannatan.
-
Nyt laitettu yhden hengen poreammetta täyttäen, ammeen vetoisuus oli noin 250L joka sinne laitettiin. Hanasta pyydettiin alusta alkaen kuuminta mitä oli saatavilla, kun täyttö lopetettiin niin ammeen lämpötilaksi jäi 38,5 astetta. Jos olisi täytetty enemmän niin olisi alkanut lukemat putoamaan, 39,5 oli edellinen mittaus.
Amme oli avoin ja huonelämpöinen toki vesi jäähtyi ammeessa. Paljonkohan vesi oli nokasta tullessaan ennen ammentaa? Just ennen sulkemista.
-
Amme on ns. höyrykaappi, eli ummessa oleva rakenne. En mitannut mitä vesi oli sinne tullessaan, ainoastaan ammeen lämpöä. Lässähän lupaa myyntiesitteessään VMI 17 pumpulle että isommallekkin saunaporukalle ja ammeen käyttäjille tämä pumppu on oikea.
-
Koneesta ei lämminvesi lopu kun kytket syöttösekoitusventtiilin oikein ja kiertoputken koneen päälle nro 14. yhteeseen :)
-
Käyttöveden kierrosta palaava on kytketty 14 kohtaan. Ja ainoa ero tuossa SSV:ssä on se että kylmä vesi tulee siihen ja ei lähde sen kautta varaajalle, vaan on haaroitettu jo ennen SSV:tä kahdeksi eri linjaksi, toinen varaajalle ja toinen SSV:lle. Tällä kytkennällä voidaan tarvittaessa ohittaa tuo vioittunut sekoitusventtiili joskus. Mielestäni tuo pumppu ei tarvitse toimiakseen SSV:tä, senhän voisi kytkeä ilmankin sitä?
-
Ehkä yksi kuva lähempää seinää, vaikka lämpimän tukin päältä, paljastaa kiertoveden putken joka nyt jää piiloon.
-
Meillä näin:
https://lampopumput.info/foorumi/threads/%C3%96ljyst%C3%A4-maal%C3%A4mp%C3%B6%C3%B6n-l%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4ss%C3%A4-vmi-9-122m2-86m2.30008/page-3#post-450149
-
Kiitos kuvista. Oma pumppu kytketty ihan vastaavasti, ainoa erotus on se että liuta takaiskuja laitettu putkiin ja syöttösekotusventtiililtä ei ole otettu kylmää linjaa varaajalle, vaan se on otettu venttiilin etupuolelta varaajalle. Tällä tuskin mitään merkitystä toiminnan kannalta?
-
Nyt laitettu yhden hengen poreammetta täyttäen, ammeen vetoisuus oli noin 250L joka sinne laitettiin. Hanasta pyydettiin alusta alkaen kuuminta mitä oli saatavilla, kun täyttö lopetettiin niin ammeen lämpötilaksi jäi 38,5 astetta. Jos olisi täytetty enemmän niin olisi alkanut lukemat putoamaan, 39,5 oli edellinen mittaus.
Saatko vielä tuosta ammeen täytöstä trendin missä on pari normaalia käyntijaksoa ennen ja jälkeen ammeen täytön?
Minusta nyt pitäisi selvittää pari asiaa
- Paljonko on energiavarantoa käytettävissä LV-tekoon?
- Paljonko yksi ammeen täyttö tai suihkusessio kuluttaa energiaa?
- Mikä voisi olla sellainen virhe putkikytkennöissä, joka estäisi (ja mitenkä estäisi) tämän energiavarannon hyödyntämisen?
ATS
-
Itsellä ei tule ainakaan tuosta kytkennästä enää mitään mieleen mikä tuossa voisi olla ongelmana.
Testattu seuraavia asioita :
- Lämpimän veden kierto otettu pois pelistä, kv-pumppu seis ja sulut ollut kiinni
- SKV, ohitettuna, tullut varaajasta kuuma vesi suoraan lämpöisen jakotukille
-
Tuossa näkyy myös illalla suihkussa käynti noin klo 23.00
-
En tiedä onko jo arvottu semmonen että onko se Lässän kierukka kytketty oikeins päin, eli yläpää lähtee verkkoon?
-
On jo tuo tarkistettu kylmä menee kylmään ja lämmin lämpöiseen.
-
En tiedä onko jo arvottu semmonen että onko se Lässän kierukka kytketty oikeins päin, eli yläpää lähtee verkkoon?
Trendeistä voi päätellä että on kytketty oikein
ATS
-
Trendeistä voi päätellä että on kytketty oikein
ATS
joo, ehkä nuo romahukset trendissä on ihan sitä tukevia, jos olis toisin niin ei menis noin 'tahdissa'.
-
Jos olisi väärin päin, niin silloin aluksi lähtisi ylävaraajan lämpötila jyrkkään laskuun ja alavaraan lämpötila jopa nousisi.
-
Laskeskelin trendeistä eilisten ammeentäytön ja suihkuttelun energian kulutuksia.
Sain että ammeentäytössä
- Varaajista ja VMi:n antama energia oli täytön aikana 8,4 kWh
- Ammeeseen saatu energia oli 9,2 kWh
Pitäisi olla samat mutta ovat kuitenkin hämmästyttävän lähellä toisiaan, ero vain n.10%
Suihkun aikana (riippuen kuinka trendejä tulkitsee)
- VMi:stä otettiin 5,5 - 4,4 kWh energiaa.
- Tällä energialla saa 158 - 126 litraa suihkulämmintä, 37C, vettä
- Suihkun virtaus oli 12 - 16 l/min
Lisäksi trendien perusteella laskin
- Koneen käydessä ladataan alavaraajaa 12,4 kW teholla
- Koneen käydessä ladataan ylävaraajaa 5,2 kW teholla
- talon lämmitykseen menee 3,0 kW tehoa
- Käyttöveden kierto kuluttaa 1,2 kW tehoa
Koneen antotehoksi saadaan 17,6 kW ja tämäkin on hämmästyttävän lähellä koneen taulukkotehoa.
Siitä huolimatta nämä tulokset ovat vain suuntaa-antavia johtuen Lässän vaatimattomasta instrumentoinnista.
Auttaisi paljon, jos tekisit seuraavan kokeen:
- Avaa samanaikaisesti molemmat suihkut normaalille suihkuvirtaukselle tarkalleen 10 min ajaksi
- Suihkujen avaus noin viisi minuuttia sen jälkeen kun VMi on pysähtynyt.
- Mittaa suihkuveden lämpötila 1, 5 ja 10min kohdalla
- Määritä kulutetun veden määrä joko vesimittarista tai ämpäri/kello periaatteella.
ATS
-
Tänään tuli eräs teoria esille. Voiko olla mahdollista että LJ1 tai LJ2 piirien 4-tieventtiili olisi asennettu väärään asentoon säätömoottoriinsa nähden, jolloin se huuhtelisi varaajaa?
-
Sehän selviää kun suljet KV-kierron.
Silloin taukojakson aikana ylävaraajan lämpötila ei saisi pudota kuin vähän.
- KV- kierto ryöstää ylävaraajasta niin paljon lämpöä että sillä saisi ammeellisen, 250 litraa, 38C vettä kahdeksan tunnin välein.
- Taloahan se lämmittää mutta ottaa talon lämmityksen kannalta lämmön väärästä paikasta.
- Tulistus näyttää toimivan hyvin ja lämmittävän ylävaraajan nopeasti ylös, huomattavasti nopeammin kuin minun L-Ässä V-7.0 :ssa
- Kone käynnistyy nyt alavaraajan alarajasta ja pysähtyy ylävaraajan ylärajaan.
- Tähän vuoden aikaan pitäisi käynnistyä alavaraajan alarajasta ja pysähtyä alavaraajan ylärajaan
- ja ylävaraajan lämpötilan pitäisi vaellella selvästi ylärajan yläpuolella. Mutta eipä vaeltele kun KV-kierto ryöstää ylävaraajaa
- Onko KV-kierto "pakollinen"?
- Onko KV-kierrossa muuta kuin putket, onko esim rättipattereita?
- Joka tapauksessa kierto kannattaa säätää mahdollisimman pieneksi ja kellokytkimellä pysäyttää kokonaan silloin kun lämmintä vettä ei käytetä
- Voisitko sulkea KV-kierron päiväksi tai pariksi jotta näkisi, mikä vaikutus sillä on ylävaraajan lämpötaseeseen?
ATS
-
Olihan siellä kierrossa kaksi patteria.
-
Kierros on tosiaan kaksi rättipatteria, linja on kuristettu asteikolla 1-10, asentoon 2. Eilen suihkussa käydessä se oli suljettuna.
-
Eilen suihkussa käydessä se oli suljettuna.
Jos kierron sulkee vasta vähän ennen suihkua, niin sillä ei ole mitään vaikutusta.
Kokeile tuota mitä ehdotin että kierto on suljettuna päivän mieluummin pari.
ATS
-
Otetaampa testiin
-
Suihkussa käynti eilen klo 21.30 - 22.00 välissä, trendin mukaan alavaraaja olisi ollut 43 asteinen, mutta kun katsoin suihkusta tullessa lämpöpumpun omasta näytöstä niin alavaraaja oli 36 astetta?
-
Tämän aamunkin trendissä heittoa, alavaraaja näytti pumpusta katsottaessa alle 40 astetta välillä 06-07 kun kävin katsomassa, trendissä kuitenkin toisin.
-
Trendimittauksissa katkos kuuden ja seitsemän välillä.
Samoin eilen klo 17.30 jälkeen ainakin kuumakaasumittauksessa katkoksia.
Katkoksen aikana suora viiva katkoksen alkamisen ja päättymisen välillä
-
Kun katseli tarkemmin noita trendejä, löysin niistä kymmenkunta kohtaa missä trendit oli jumissa. Jumit kestivät vaihtelevasti n. 10 - 40 min välillä. Jumi koskee kaikkia mittauksia.
Joku tiedonsiirto-ongelma siellä on.
Onko VMi:n sisäinen vai ulkoinen ongelma?
Mitenkä tieto siirretään VMi:stä eteenpäin?
Tutkiskelin eilistä ja tämänpäiväistä trendiä niiltä osin missä mittaukset toimivat.
Ilmeisesti eilen illalla n. klo 22 aikoihin oli KV-kierto suljettu.
Näkyy selvästi ylävaraajan jäähtymisgradientissa.
Gradientti pieneni 7,4 -> 2,2 C/h
Mikä vastaa lämpötehoa 1,25 -> 0,36 kW
KV-kierto kuluttaa ylävaraajan lämpöä 0,9 kW teholla
Nyt ylävaraajan lämpötila asuu selvästi ylävaraajan sekä käynnistys että pysäytyslämpötilojen yläpuolella.
Tämä tarkoittaa sitä että kone käy puhtaasti alavaraajan ohjaamana, mikä on hyvä asia.
Tulistus näyttää toimivan mutta voisiko se toimia paremmin?
Tämän selvittämiseksi ei VMi:n omat mittaukset riitä pitäisi vielä tietää tulistimelta ylävaraajaan menevän putken lämpötila.
ATS
-
Tänään oltu yhteydessä Lässään, epäilivät että varaajassa joku vika?? Kuulemma ylävaraaja ei luovuta riittävästi lämpöä käyttöveteen (kierukkaan).
Lässän edustajan mukaan tuolta varaajasta pitäisi saada heidän testien mukaan ulos 40 asteista vettä 450L (jos muistan luvun oikein, oli kuitenkin yli 400L).
-
Tulistus näyttää toimivan mutta voisiko se toimia paremmin?
Vaikuttaa siltä että ylävaraajan lämpötila rajoitetaan jotenkin max 65 asteeseen.
Jos ylävaraajan lämpö nousisi vapaasti esim 75--85 asteeseen olisi kuumaa käyttövettä runsaammin saatavilla.
Viimeisessä trendissä ylävaraajan lämpö nousee huomattavasti hitaammin kuin edellisessä trendissä.
Varmaan jossain ohjelmassa on asetus mikä määrää näin tehtäväksi ja parantaahan se kokonaishyötysuhdetta kun yli 65 asteen menevä tulistuslämpö ajetaan alavaraajaan.
Meillä vastaava toiminta tehty jälkiasennuksena kun riittää hyvin että ylävaraajan lämpö nousee enintään 60 asteeseen ja sen jälkeen tulistuslämpö menee alavaraajaan
-
Minua kiinnostaisi liitosyhde numero 7 putkisto, lähinnä kuvat siitä alusta loppuun, ilmain varsinkin.
Putkiston rakenne ja korkeusasema, paisari, ilmain ja varaajan yläkohta erityisesti kiinnostaa.
Jos siellä varaajassa kuitenkin on ilmaa, kaikki muut vaihtoehdot alkaa tuntuun epätodennäköiseltä.
-
Tässä kuvat, täyttöryhmä sinisillä suluilla.
-
Viimeisessä trendissä ylävaraajan lämpö nousee huomattavasti hitaammin kuin edellisessä trendissä.
Huomasitko että sinun kuvaparin kuvissa on aika-akselit eri mittakaavassa?
Mutta siitä huolimatta jälkimmäisessä kuvassa lämpötila nousee huomattavasti hitaammin kuin edellisessä
- Eilinen iltapäivä 52-> 59C 25,7 C/h -> 4,3 kW
- Aamuyö 60-> 63C 13,3 C/h -> 2,2 kW
Minä epäilen että lämpötilan nousun hidastuminen johtuu siitä että lähestytään tulistimelta tulevan veden lämpötilaa.
Olen samaa mieltä mitä "Nakke" ehdotti että pitää tutkia varaajan ilmauksen toiminta.
ATS
-
Periaatteessa ei ole mitään syytä miksei ilmaaminen olisi onnistunut ilmaimen kohdalta kun sen irroitit ja koitit päästää ilmaa. Tuossa olisi kuitenkin hyvä mahdollisuus ilmata myös korkeammasta kohdasta ja kauempaa paisaria ja lähempää säiliön ylintä kohtaa. Eli jos ottaisi tuon talttapäisen pienen pultin irti tuosta sinisten hanojen välistä ja sitten avaisi varovasti alempaa hanaa ja laskisi sieltä pultinreiästä ihan runsaasti tavaraa pihalle. Vaikka useamman litran vettä jolloin alkaa nähdäksi olemaan satavarmaa että vesi tulee varaajasta eikä paisarista päin.
Mielipiteitä?
-
Tuo on hyvä konsti ilmata pönttö. Helppo hallita veden tulo.
-
Ruuvin reiästä ei tule mitään, siinä on takaisku.
-
Tänään oltu yhteydessä Lässään, epäilivät että varaajassa joku vika?? Kuulemma ylävaraaja ei luovuta riittävästi lämpöä käyttöveteen (kierukkaan).
Lässän edustajan mukaan tuolta varaajasta pitäisi saada heidän testien mukaan ulos 40 asteista vettä 450L (jos muistan luvun oikein, oli kuitenkin yli 400L).
Äkkiseltään ei tule mieleen mitään muuta vikaa kuin että varaajassa on ilmaa??
On varmistettu että paisuntasäiliön linja on kytketty yhteeseen No 7 ja sieltä ei tule ilmaa.
Mutta jos yhteeseen No 7 onkin kytketty "aurinkoyhde meno", mikä ottaa vetensä alavaraajan alaosastaa (aurinkoyhteitä ei ole piirretty putkistokuvaan). Minun V-7.0 vuodelta 2007 (uudempi V-malli), jossa on periaatteessa samanlaiset varaajat kuin Vmi:ssä, oli aurinkoyhteet asennettu merkintöihin nähden ristiin.
Tällöin tapahtui seuraavaa:
Täytettäessä varaajaa ja putkistoja pinta nousee hieman alle varaajien välisen välipohjan ja ilma poistuu LJ1 ja LJ2 menoputkien ilmanpoistimien kautta ja ylävaraaja jää täyteen ilmaa.
Kun paine nostetaan 1 bar:iin on alavaraaja täynnä ja ylävaraajassa pinta noin varaajan puolessa välissä.
Ilman ainoa poistumisreitti on LJ 1:n 4-tieventtiili silloin kun se on täysin auki. Ilma menee LJ 1:n menoputkeen mutta sinne ei sitä paljon mahdu.
Aika kaukaa haettu tämäkin teoria mutta kannattaa sekin kokeilla.
- Pysäytä LJ 1 kiertovesipumppu
- Avaa LJ 1 4-tieventtiili (TV01) täysin auki
- Avaa LJ 1 menolinjan ilmaus
- Seuraa mitä tapahtuu
ATS
-
LJ1 piirin säätölaite avattu täysin auki ja talon korkeimmalta LJ1 piirin jakotukilta juoksutettu vettä, ei tullut ilmaa.
-
Varsin mystistä.
Tässä vielä meidän perheen suihkuttelut. Meidän suihkusta loppuu vesi siinä kohtaa kun ylävaraaja tippuu +43c. Tämä tapahtunut kerran ensimmäisenä kesänä kun hain varaajan rajoja.
klo. 19.45 Meni vaimo suohkuun ja siellä muuten vettä ei säästellä :D Itse menin 20.40 kun suihku vapautui.
Meilläkin on myös lvk (tosin ilman patteria) ja se on nro 14 yhteessä. Syöttösekoitusventtiiili on kytketty venttiilin asennusohjeen mukaisesti.
-
Ruuvin reiästä ei tule mitään, siinä on takaisku.
No sepäs somaa, en tunne rakennetta tarkemmin mutta pystyisikö siitä reiästä jotenkin liikuttamaan sitä takaiskua jollain ruuvarinkärjellä josko se vähän liikkuisi ja päästäisi vettä läpi. Varmaan siellä joku sulkumäntätyylinen kapistus liikkuu pituussuunnassa ja jousi painaa toiseen reunaan ja vedenpaine toiseen. Voisin kuvitella että alaspäin pitäisi sisuskalua saada ja painehan sielläkin jousen lisäksi on vastassa joten voimaakin pitäisi ehkä pikkuisen pystyä käyttämään. Tämä ihan puhtaasti mutua. Jonkinlainen tarkastusreikähän se on ja vähän tarpeeton jos siitä ei voi mitään tehdä. Tietysti sitten jos se nyt johonkin liikkuu niin oma haasteensa siitä on saada lypsettyä mitään kun kuumaa vettä tulee sormille. Mielestäni vettä pitäisi saada useampi litra pihalle jotta voisi olla edes melko varma että varaajan yläosassa ei ole ilmaa, tämäkin mutua mutta vitsithän tuon kanssa alkaa muutenkin väheneen. Olisi vaan aika hyvällä paikalla se reikä jos siitä onnistuisi jotain tehdä.
-
Suihkussa käynti eilen klo 21.30 - 22.00 välissä, trendin mukaan alavaraaja olisi ollut 43 asteinen, mutta kun katsoin suihkusta tullessa lämpöpumpun omasta näytöstä niin alavaraaja oli 36 astetta?
Olisiko ylävaraajan vastaavat lämpötila-arvot tarkistettavissa?
Siis trendin näyttämä lämpötila ja lämpöpumpun samaan aikaan näyttämä lämpötila.
-
Meidän saunomiset, 3hlö. 21.15-22.10.
Pumppuna Vmi11
-
Taidan tänään koittaa testata saisiko ilmaa varaajasta liikkumaan siten että laitan vesihanasta letkun varaajan alhaalla olevaan tyhjennykseen kiinni. Laitan varaajaa täyttäen alhaata käsin ja avaan ensiksi tulistimelta tulevan ylemmän putken, sen jälkeen poistan paisuntalinjasta ilmakellon ja huuhdon viellä sinne saakka ilmaa pois. Mahtaako tässä ala päästä tehtävässä täytössä olla jotain riskiä?
-
Mahtaako tässä ala päästä tehtävässä täytössä olla jotain riskiä?
Kunhan et ylitä varaajan suurinta sallittua painetta 1,5 bar.
Seuraa painemittaria!!
ATS
-
Varaajaa huuhdottu alhaalta ylös, reilu tunti. Ilmaa ei ei juurikaan ollut. Nyt taas lämmitetään ja katsotaan onko mikään muuttunut.
-
Nyt on torpattu yksi toisensa perään kaikki keksityt vikamahdollisuudet.
Eli konstit alkaa käydä vähiin.
Yksi mitä olen jo aiemmin ehdottanut, pitää määrittää suihkujen virtaus.
- Katso että lämpötilat ovat huuhtelun jäljiltä normalisoituneet.
- Noin 5 - 10 min kuluttua koneen pysähtymisestä
- Avaa molemmat suihkut normaalille suihkuvirtaukselle
- Mittaa suihkuveden lämpötila 1 min välein
- Sulje suihkut sitten kun lämpötila alkaa selvästi laskea mutta kuitenkin vähintään 10 min.
- Katso kellosta kulunut aika
- Katso vesimittarista käytetyn veden määrä
- Tulosta trendi missä näkyy ennen ja jälkeen kokeen muutama kokonainen käyntijakso ja toivotaan että trendeissä ei olisi katkoksia.
ATS
-
Lyhyt johdatus erityyppisten varaajien toimintaan
Varaajia on kahta perustyyppiä
- Vesivaraaja, siinä käyttövesi on varastoitu kuumana säiliössä ja se lämmitetään joko säiliön sisällä olevalla kierukalla missä virtaa lämmitysvesi tai kaksoisvaippatyyppisessä varaajassa vesi lämmitetään ulkovaipassa kiertävällä lämmitysvedellä.
- Kierukkavaraaja, siinä ei varastoida kuumaa käyttövettä vaan se tehdään lennossa kierukassa, mitä lämmitetään säiliössä varastoidulla lämmitysvedellä.
Oheisessa kuvassa on esitetty, kuinka paljon saadaan näistä erityyppisistä varaajista 37 C suihkuvettä. Vesivaraaja on tyypillinen vaihtoventtiilikoneen varaaja ja kierukkavaraaja on tyypillinen tulistinkoneen (L-Ässä V-7.0 vm. 2007) varaaja.
Vesivaraajan tilavuus on 160 litraa ja kierukkavaraajan tilavuus 420 (280+140) litraa.
Oheisessa kuvassa näkyy varaajien lähtölämpötilat sekä lämpötilat siinä vaiheessa kun suihkusta tulevan veden lämpötila putoaa alle 37 C.
Vesivaraajasta voidaan sanoa, että säiliöstä tulee koko ajan tasaisesti 55 C vettä kunnes säilö on täyttynyt kokonaan kylmällä vedellä, niin suihkusta tulee 5 C vettä eli lämmin vesi on totaalisesti loppu.
Kierukkavaraajasta voidaan sanoa että koko varaajan lämpötila laskee tasaisesti ja ylä- ja alaosan välinen lämpötilaero säilyy. Samoin putoaa ulostulevan kuumavesilinjan lämpötila tasaisesti. Siinä vaiheessa kun kuumavesilinjan lämpötila laskee alle 37 C, voidaan sanoa että kuumavesi on loppu vaikka varaajan lämpöenergiasta on käytetty vasta puolet. Lämmin vesi ei ole totaalisesti loppu vaan sen lämpötila laskee alle kriteerinä olleen lämpötilan 37 C.
Oheisen kuvan arvoilla saadaan kummastakin varaajasta suurin piirtein yhtä paljon 37 C lämmintä vettä vaikka kierukkavaraajan tilavuus on 2,6 kertainen verrattuna vesivaraajaan.
SaunaBud’n vanhassa L-Ässä V-mallissa oli vesivaraaja kun taas nykyisessä Vmi:ssä on kierukkavaraaja tilavuudeltaan 430 litraa.
Meinaskohan se L-Ässän mies että kun varaajan tilavuus on 430 litraa niin sieltä myös saadaan 430 litraa 37 C suihkuvettä?
ATS
-
Joko olet mitannut suihkujen virtaaman?
Löysin arkistoistani muutaman vuoden takaa koestuksen missä olin tutkinut käyttöveden ja varaajan lämpötilojen käyttäytymistä suurella KV-virtauksella.
Minun L-Ässä V-7.0:ssa on rakenteeltaan samanlainen varaaja kuin Vmi:ssä. Vmi:ssä on 10 litraa suurempi 420/430 litraa. Tällä ei kapasiteetin kannalta ole oikeastaan mitään merkitystä.
Virtauksena oli 17,4 l/min suoraan kuumasta kraanasta viemäriin laskettuna.
Tämä vastaa melko tarkkaan sitä että kahdesta suihkusta lasketaan kummastakin 12 l/min virtauksella 37 C vettä.
Mittasin kuuman veden lämpötilan sekä varaajien lämpötilan kuudelta eri korkeudelta
Oheisssa kuvassa on piirretty lämpötilojen käyttäytyminen
Pari havaintoa
- Kuuman veden lämpötila oli aluksi sama (64C) kuin ylävaraajan ylimmän osan lämpötila.
- Kuuman veden lämpötila putosi lähes välittömästi jyrkästi veden juoksutuksen alettua -> 48C.
- Kuuman veden lämpötila oli koko kokeen ajan tasaisesti 14 C matalampi kuin ylävaraajan yläosan lämpötila.
- Kuuman veden lämpötila putoaa 37 C:een kokeessa 7 min kohdalla vaikka ylävaraajan lämpötola oli vielä 51C
- Voidaan sanoa että lämmin suihkuvesi loppui 7 min kohdalla kun sitä oli virrannut 170 litraa.
ATS
-
Missä mennään?
-
Morjens,
pahoittelut kaikille neuvojaan antaneille radiohiljaisuudesta, paukut ollut hiukan kortilla tämän keissin kanssa. Lämpöässän edustajat vain palloitelleet asiaa henkilöltä toiselle luvaten aina jonkun soittavan, näin kuitenkaan toteutumatta. Nyt käydään kirjeenvaihtoa heidän toimarin ja Petri Virta nimisen lämpöpumppujen edusmiehen kanssa. He kuitenkin kirjoittelevat aina levottomia pumpun toiminnasta, että kaikki on niin kuin pitää. Ohjeistuksena oli että nostan alavaraajan samaan kuin ylävaraajan niin silloin pumppu toimii ihan oikein. Heidän organisaatiostaan 3 henkilöä kertonut puhelimessa että pumpussa oltava jotain vikaa, mutta nyt minulle koitetaan perustella virheellisin ja keksityin väittämin että kaikki on kunnossa. Eli asia edelleen pahasti kesken.
-
Lämpöässä kävi tekemässä ”standardin” mukaisen vesitestin, laskettiin koneen päästä vettä 10L minuutissa vauhdilla, nostettiin ylä- ja alavaraajan arvot 50-53, no kyllähän tuolla sitten vesi saatiinkin riittämään 20min. Mutta kun käydään suihkussa josta tulee 11,5L / min vettä x kaksi suihkua niin 5min ja sitten tattista vaan, varaajan ollessa 50-55 ylä ja 45-50 ala..
-
Lämpöässä kävi tekemässä ”standardin” mukaisen vesitestin, l
Mitkä ovat heidän "standardi"-vesitetin koeolosuhteet ja kuinka paljon suihkulämmintä vettä pitää saada?
ATS
-
Kuulemma verkostosta tuleva kylmävesi pitää olla +10, ja silloin varaajasta saadaan 49 asteista 440L
-
Voii.. kellä muka on tuleva vesi +10 lämmintä kuin korkeintaan loppukesästä.
-
Jos oletetaan, että putkiasennukset ovat oikein, niin auttaisiko se käyttöveden teostus suihkuveden riittävyyteen. Eikö näissä sellainen moodi ole? Vai onko se VMi hankalassa paikassa?
-
Testi tehtiin jo miltei pumpun maksimi arvoilla, joten ei auta. Kyselin lämpöässältä heidän tehtaan dataansa mistä käy ilmi miten pumpun kuuluu testissä toimia, eivät vastanneet mitään. En voi jatkossa suositella Lämpöässää kyllä kenellekkään, kehoitan harkitsemaan kahdesti kyseisen valmistajan tuotteiden hankintaa. Reklamaatioiden hoidosta yritys tunnetaan....
-
Lämpöässän VMi esitteessä lukee näin...
” Soveltuu kokonaisvaltaiseksi lämmitysjärjestelmäksi uusiin ja saneerattaviin omakoti-, rivi- ja paritaloihin sekä vapaa-ajan asuntoihin. Lämmitettävä pinta-ala 100-400 m2.”
”Lämpöässä on oikea ratkaisu talouksiin, joissa on kylpyamme tai useampi suihku. Markkinoiden suurin varaaja tuottaa lämmintä käyttövettä suuremmallekkin saunaporukalle.”
Mikäli laite ei kykene tuottamaan lämmintä vettä edes kahdelle suihkulle, miten sen voisi asentaa esimerkiksi rivitaloon? Mikäli asia on LÄ:n mielestä kunnossa, kannattaisiko asiaa tiedustella kuluttajaneuvonnasta?
-
Kiertojohto on ainakin väärin kytketty, mikäli tuossa pystyputkessa näkyvä osa on takaiskuventtiili. Jos virtaussuunta on alas, ei kierto pääse vaaraajaan ja jos se on ylös, ei kylmävesi pääse sekoitusventtiilille. Muutenkin älytön kytkentä kun on laitettu 6 takaiskuventtiiliä, vaikka kahdella olisi pärjännyt.
-
Kiertojohto on ainakin väärin kytketty, mikäli tuossa pystyputkessa näkyvä osa on takaiskuventtiili. Jos virtaussuunta on alas, ei kierto pääse vaaraajaan ja jos se on ylös, ei kylmävesi pääse sekoitusventtiilille. Muutenkin älytön kytkentä kun on laitettu 6 takaiskuventtiiliä, vaikka kahdella olisi pärjännyt.
Mikäli olen ymmärtänyt oikein:
- Päävesijohto tulee alhaalta vasemmanpuoleista putkea kylmän tukin läpi (ylempi) ja jatkaa siitä kattilaan
- tässä kylmävesiputkessa on haara alas sekoitusventtiilille
- Lämpimänkierron paluuvirtaus on oikealta vihreän pumpun läpi varaajalle (takana piilossa olevaa putkea pitkin). Tästä on yksi haara vedetty alas (ohut putki) ja kohtaa edellä mainitun kylmävesihaaran ennen sekoitusventtiiliä
- sekoitusventtiilillä kohtaa tämä kylmä putki ja siinä mukana palaava kierron vesi, sekä ylhäältä tuleva kuuma vesi
- sekoitettu käyttövesi jatkaa oikealle kohti lämpimän veden tukkia ja siitä alas jonnekin muualle
Takaiskuja taitaa olla suurin piirtein sen verran kuin Lämpöässä periaatekuvassaankin piirtää.
-
Taidat olla oikeassa, kiertojohto ilmeisesti haaroittuu ylhäällä. Toki tuonkin kytkennän voisi tehdä helpommalla, kun olisi laittanut 3-tie sekoitusventtiilin ja ottanut kylmän puolen liitännän kierukoiden välistä. Siinä selviäisi kolmella takaiskulla ja pystyisi hyödyntämään varaajan alaosaa enemmän.
-
Paljonko käyttäjällä kuluu vettä vuodessa?
-
Lämpöässältä tuli noin kk sitten ehdotus että toimittavat mulle lisävaraajan.. Ihan sama asia kun sulla olisi autossa vajaa tehoinen moottori, ja sitten saat toisen moottorin jonka voit laittaa autosi katolle... No tästä ei sitten enempää, tänään tuli taas uusi ilmiö, kun käy tuossa kylmässä suihkussa niin varaaja soi todella äänekkäästi.. Kun katkasee veden käyttöveden kierukalta niin meteli loppuu. Mihinkään putkiin tms. Ei ole koskettu, mutta nyt kierukat alkaneet soimaan.
Voin suositella kyllä kaikille että välttäkää kyseisen valmistajan tuotteita, takuut ei pelaa, päällikkö Petri Virta lupaa soittaa tämän tästä, ei soittele, välttelevät vastuutaan. En voi suositella kenellekkään tämän kokemuksen pohjalta
-
En ole lukenut koko ketjua, mutta kerron yhden oman kokemuksen. Meillä ei riittänyt lämpöä suikuun, vaikka varaajassa oli klapilämmityksen aikaan 90 astetta. Aloin pohtia asiaa ja huomasin, että syöttösekoitusventtiili laskee kylmän veden läpi, kun veden kulutus on suurta. Asiaa yritettiin korjata monen vuoden ajan vaihtamalla ssv:n temostaatteja ja myös koko venttiilikin useaan kertaan. Ja rahaa kului. Jätin lopulta koko venttiilin pois ja aina on päästy lämpimään suihkuun. Seuraapas suihkun aikana lämpötilaa ennen ja jälkeen venttillin.
Venttiilin tarkoitushan on estää liian kuman veden meno käyttövesiverkostoon ja siitä mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Maalämpöjärjestelmässä sitä vaaraa ei ole, joten mielestäni venttiili on turha kapistus. Kierron voi liittää suoraan kierukalle menevään kylmävesiputkeen.
-
Venttiilin tarkoitushan on estää liian kuman veden meno käyttövesiverkostoon ja siitä mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Maalämpöjärjestelmässä sitä vaaraa ei ole, joten mielestäni venttiili on turha kapistus. Kierron voi liittää suoraan kierukalle menevään kylmävesiputkeen.
Niin on. Tätä ssventtiiliä käytetään perinteisen tavan vuoksi ja se on jäänne kattilalämmityksen ajoilta jolloin kattila kävi kuumana ja käyttövesi piti viilentää.
-
Lämpöässältä tuli noin kk sitten ehdotus että toimittavat mulle lisävaraajan.. Ihan sama asia kun sulla olisi autossa vajaa tehoinen moottori, ja sitten saat toisen moottorin jonka voit laittaa autosi katolle... No tästä ei sitten enempää, tänään tuli taas uusi ilmiö, kun käy tuossa kylmässä suihkussa niin varaaja soi todella äänekkäästi.. Kun katkasee veden käyttöveden kierukalta niin meteli loppuu. Mihinkään putkiin tms. Ei ole koskettu, mutta nyt kierukat alkaneet soimaan.
Voin suositella kyllä kaikille että välttäkää kyseisen valmistajan tuotteita, takuut ei pelaa, päällikkö Petri Virta lupaa soittaa tämän tästä, ei soittele, välttelevät vastuutaan. En voi suositella kenellekkään tämän kokemuksen pohjalta
Hei, olen mielenkinnolla seurannut tätä kirjoistusta meillä VMI 14 pumppu asennettu marraskuussa 2019. Aluksi heti asennuksen jälkeen alkoi vuoto ja jokin vaihtimen hopeajuotos vuoti. Se korjattiin uudella osalla Lapualta. Kahden kuukauden kuluttua hajosi kompressori tammikuussa 2020. Ja koko ajan ollut vaihtelevasti sama ongelma kuin teillä lämmin vesi haalenee kovasti kun kaksi henkilöä käy suhkussa yhtäaikaa. Kun lasken 10 - 15 min yhdestä hanasta täydellä teholla täysin kuumaa vettä niin aluksi vesi on niin kuumaa ettei pysty kättä pitämään mutta lopuksi alle 40 asteista. Eli kun kaksi henkilöä on yhtäaikaa suihkussa niin vesi on haaleaa. On vaihdettu kaksi kertaa syöttösekotusventtiili ja tehty testejä ja LämpöÄssän mielestä laite on kunnossa. Kehoitti asettamaan varaajan alarajankin arvot 50-55 kun nyt ne ovat 42-45. Varaajan yläraja on 51-54. Olen kyllä niin epätyytyväinen koko laitteeseen. Kolmas LämpöÄssä menossa; 1980 luvun lopulla asennettu vanhaan taloon toimi hyvin mutta uusi talo rakennettu 2006 ja siihen hankittiin uusi koje, tämä jouduttiin uusimaan nyt jo sitten 2019 tapahtuneen vesivaraajan syöpymisen vuoksi. Vettä oli salavihkaa päässyt yhdestä liitoksesta varaajan ja eristeen väliin ja oli muhinut siellä niin että ruostutti säiliön puhki. Nyt aika kädetön ja ymmärtämätön itse kun olen naisihminen ja en lämpöpumppumaailmasta oikeen ymmärrä. Mies menehtyi vakavaan sairauteen juuri ennen kuin tämä uusi pumppu jouduttiin hankkimaan.
Edelleen pumpun toimintaa tutkitaan paikallisen LVI-yrityksen turvin mutta ei taida riittää ymmärrys. LämpöÄsssä huonosti tulee vastaan, maksusta kyllä tulee huolto tarkistamaan tilanteen ja tämä nyt ainoa vaihtoehto ilmeisesti. LämpöÄssä ei ota asiaa ollenkaan vakavasti, eli pyytävät vaan laittamaan asetukset tappiin että lämmintä vettä riittää. Ymmärrän asetusten nostamisen tappiin jos on kyseeää iso porukka ja
Kiinnostaa miten oletko saanut asian ratkaistua? Vai rinnalle iso lisävesivaraaja? Omassa taloudessa tällä hetkellä 1 hlö ja lisäksi tytär silloin tällöin. Kyllä vesi riittää yhdelle mutta kun tulee vieraita pitää mainita että vuorotellen suihkussa...uusi kallis laite ei toimi niin hyvin että vettä riittäisi???????
Olisin halukas vaikka kuulemaan SaunaBud yv:llä tiina.m.roitto@gmail.com. KIITOS!
-
lämmin vesi haalenee kovasti kun kaksi henkilöä käy suhkussa yhtäaikaa. Kun lasken 10 - 15 min yhdestä hanasta täydellä teholla täysin kuumaa vettä niin aluksi vesi on niin kuumaa ettei pysty kättä pitämään mutta lopuksi alle 40 asteista. Eli kun kaksi henkilöä on yhtäaikaa suihkussa niin vesi on haaleaa.
Ellei ole mitattu niin mittaa:
- Laske tavalliseen 10 litran ämpäriin kahden henkilön suihkuvesi ja katso kellosta ämpärin täyttymisaika.
- Tee sama mittaus kun lasket yhdestä hanasta täydellä teholla vettä.
ATS
-
Tein testin:
- laskin pesuhuoneen vierekkäisistä suihkuista täydellä teholla 10 litran ämpärin täyteen niin aikaa kului 45 s
- laskin teknisen tilan normaalista allashanasta täydellä teholla 10 litran ämpärin täyteen niin aikaa kului 60 s.
Mitähän tämä testi kertoo?
-
Tämä testi kertoo sen että
- suihkuista tulee vettä 13 l/min
- kraanasta tulee vettä 10 l/min
Nyt sinun pitää kysyä valmistajalta että riittääkö kierukan teho ja millä varaajan lämpötilalla näille virtauksille.
ATS
-
Tämä testi kertoo sen että
- suihkuista tulee vettä 13 l/min
- kraanasta tulee vettä 10 l/min
Nyt sinun pitää kysyä valmistajalta että riittääkö kierukan teho ja millä varaajan lämpötilalla näille virtauksille.
ATS
Kiitos!
Minun on tosiaan pyydettävä LämpöÄssän huoltaja paikalle. Tänään paikallinen LVI-fima vaihto jo kolmatta syöttösekoitusventtiiliä josko siinä vika mutta ei tuu miksikään. Testiä LVI-fima teki LämpöÄssän ohjeiden mukaan lämpimästä vedestä ja testin mukaan lämmin vesi pitäisi riittää mutta vaan jäähtyy ja haalenee tosi nopeasti.
Varaajan yläraja 53-55 sekä alaraja 43-46 tällä hetkellä. Ja vettä kun laksee teknisen tilan hanasta kuuma täpöllä 10 - 15 min eli noin 100 - 150 l niin haalenee.
Tavattoman huono toimivainen pumppu ellei tuon enempää jaksa tuottaa kuumaa vettä mikäli asetusarvot ovat kuitenkin testatun mukaiset. Pumpun hinta 15 000 euroa >:(
-
Hei, olen mielenkinnolla seurannut tätä kirjoistusta meillä VMI 14 pumppu asennettu marraskuussa 2019. Aluksi heti asennuksen jälkeen alkoi vuoto ja jokin vaihtimen hopeajuotos vuoti. Se korjattiin uudella osalla Lapualta. Kahden kuukauden kuluttua hajosi kompressori tammikuussa 2020. Ja koko ajan ollut vaihtelevasti sama ongelma kuin teillä lämmin vesi haalenee kovasti kun kaksi henkilöä käy suhkussa yhtäaikaa. Kun lasken 10 - 15 min yhdestä hanasta täydellä teholla täysin kuumaa vettä niin aluksi vesi on niin kuumaa ettei pysty kättä pitämään mutta lopuksi alle 40 asteista. Eli kun kaksi henkilöä on yhtäaikaa suihkussa niin vesi on haaleaa. On vaihdettu kaksi kertaa syöttösekotusventtiili ja tehty testejä ja LämpöÄssän mielestä laite on kunnossa. Kehoitti asettamaan varaajan alarajankin arvot 50-55 kun nyt ne ovat 42-45. Varaajan yläraja on 51-54. Olen kyllä niin epätyytyväinen koko laitteeseen. Kolmas LämpöÄssä menossa; 1980 luvun lopulla asennettu vanhaan taloon toimi hyvin mutta uusi talo rakennettu 2006 ja siihen hankittiin uusi koje, tämä jouduttiin uusimaan nyt jo sitten 2019 tapahtuneen vesivaraajan syöpymisen vuoksi. Vettä oli salavihkaa päässyt yhdestä liitoksesta varaajan ja eristeen väliin ja oli muhinut siellä niin että ruostutti säiliön puhki. Nyt aika kädetön ja ymmärtämätön itse kun olen naisihminen ja en lämpöpumppumaailmasta oikeen ymmärrä. Mies menehtyi vakavaan sairauteen juuri ennen kuin tämä uusi pumppu jouduttiin hankkimaan.
Edelleen pumpun toimintaa tutkitaan paikallisen LVI-yrityksen turvin mutta ei taida riittää ymmärrys. LämpöÄsssä huonosti tulee vastaan, maksusta kyllä tulee huolto tarkistamaan tilanteen ja tämä nyt ainoa vaihtoehto ilmeisesti. LämpöÄssä ei ota asiaa ollenkaan vakavasti, eli pyytävät vaan laittamaan asetukset tappiin että lämmintä vettä riittää. Ymmärrän asetusten nostamisen tappiin jos on kyseeää iso porukka ja
Kiinnostaa miten oletko saanut asian ratkaistua? Vai rinnalle iso lisävesivaraaja? Omassa taloudessa tällä hetkellä 1 hlö ja lisäksi tytär silloin tällöin. Kyllä vesi riittää yhdelle mutta kun tulee vieraita pitää mainita että vuorotellen suihkussa...uusi kallis laite ei toimi niin hyvin että vettä riittäisi???????
Olisin halukas vaikka kuulemaan SaunaBud yv:llä tiina.m.roitto@gmail.com. KIITOS!
2019 asennettu onko takuu vielä voimassa vai minkälaisen näihin lämpöässiin saa yleensäkään? Kyllähän jos ei maahantuoja/asennusliike noin uutta ja kallista laitetta suostu laittamaan kuntoon niin ei muuta kuin kuluttajansuojaan yhteys ja myös hyvä lakimies voisi olla paikallaan. Kyllähän tässä nyt kuluttajaa koijataan ihan huolella. Onko siis lämpöässä asentanut kyseisen pumpun? Elä maksa mitään omista vaan välittömästi kuluttajasuojeen yhteys ja sitten tarvittaessa lakiteitse asia kuntoon. Kyllähän tuo maanantaikappaleelta vaikuttaa kun kompressorikin jo vaihdettu. Myyjällä/asentajalla on vastuu laittaa laite kuntoon tai tarvittaessa vaihtaa uuteen toimivaan jos tuota ei saada kuntoon.
-
Kiitos!
Minun on tosiaan pyydettävä LämpöÄssän huoltaja paikalle. Tänään paikallinen LVI-fima vaihto jo kolmatta syöttösekoitusventtiiliä josko siinä vika mutta ei tuu miksikään. Testiä LVI-fima teki LämpöÄssän ohjeiden mukaan lämpimästä vedestä ja testin mukaan lämmin vesi pitäisi riittää mutta vaan jäähtyy ja haalenee tosi nopeasti.
Varaajan yläraja 53-55 sekä alaraja 43-46 tällä hetkellä. Ja vettä kun laksee teknisen tilan hanasta kuuma täpöllä 10 - 15 min eli noin 100 - 150 l niin haalenee.
Tavattoman huono toimivainen pumppu ellei tuon enempää jaksa tuottaa kuumaa vettä mikäli asetusarvot ovat kuitenkin testatun mukaiset. Pumpun hinta 15 000 euroa >:(
Nyt kiinnostaa tietää onko Tintsulla kiertojohto talossa? Sauna Budilla oli ja sen kytkentä aiheutti mielipiteitä keskustelussa.
-
2019 asennettu onko takuu vielä voimassa vai minkälaisen näihin lämpöässiin saa yleensäkään? Kyllähän jos ei maahantuoja/asennusliike noin uutta ja kallista laitetta suostu laittamaan kuntoon niin ei muuta kuin kuluttajansuojaan yhteys ja myös hyvä lakimies voisi olla paikallaan. Kyllähän tässä nyt kuluttajaa koijataan ihan huolella. Onko siis lämpöässä asentanut kyseisen pumpun? Elä maksa mitään omista vaan välittömästi kuluttajasuojeen yhteys ja sitten tarvittaessa lakiteitse asia kuntoon. Kyllähän tuo maanantaikappaleelta vaikuttaa kun kompressorikin jo vaihdettu. Myyjällä/asentajalla on vastuu laittaa laite kuntoon tai tarvittaessa vaihtaa uuteen toimivaan jos tuota ei saada kuntoon.
LämpöÄssän pumpulla on 5 vuotta takuuta. Kyllä vaadin viimeiseen saakka että pumppu pitää tulla kuntoon keinolla millä hyvänsä. Pumpun on asentanut paikallinen LVI-firma mikä jälleenmyy LämpöÄssää. LämpöÄssän huoltomies melko välinpitämätön ja kuitenkin tämä meillä kolmas Lämpöässä. Törkee firma!
-
Nyt kiinnostaa tietää onko Tintsulla kiertojohto talossa? Sauna Budilla oli ja sen kytkentä aiheutti mielipiteitä keskustelussa.
Mikähän on kiertojohto? Lattialämmitys on meillä kaikkialla.
-
Mikähän on kiertojohto? Lattialämmitys on meillä kaikkialla.
Käyttöveden kiertopumpusta on kysymys. Käyttöveden kiertoa käytetään, kun maalämpöpumpulta on pitkät putkivedot vesipisteille. Tarkoituksena on lyhentää kylmän veden juoksutukseen kuluvaa aikaa. Käyttöveden kierto saattaa häiritä lämpöpumpun toimintaa.
-
"VMi maalämpöpumppu on täydellinen valinta kun lämmitettävä pinta-ala ja käyttöveden tarve on suuri. Suuri 430 litran varaaja takaa että lämmintä vettä riittää vaativimmissakin kohteissa!"
Tekniset tiedot:
"Varaajan tilavuus L 430"
Tämän verran löytyy tietoa L-Ässän käyttövesikapasiteetista.
Varaajan tilavuus 430 litraa ei tosiaankaan tarkoita sitä että olisi käytettävissä 430 litraa suihkulämmintä vettä.
Nyt on selvitettävä että kohtaavatko tuotto ja kulutus toisensa.
Tuotto:
- L-Ässän selvitettävä
- Kuinka paljon saadaan suihkulämmintä vettä nimellisparametreillä
Nimellisparametrit ovat
- Varaajan lämpötila, ylä-/alavaraaja, C
- Veden virtausnopeus, l/min
- veden määrä, litraa
Kulutus:
- Käyttäjän selvitettävä:
- Ongelmatilanteiden kulutus
- Millä virtaamalla vettä kulutetaan, l/min
- Kuinka kauan vettä juoksutetaan, min
- Mikä on veden kokonaismäärä, litraa
Lisäksi tarkastettava että laitteiston asennus on tehty hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan.
ATS
-
Tintsu
Minun on tosiaan pyydettävä LämpöÄssän huoltaja paikalle. Tänään paikallinen LVI-fima vaihto jo kolmatta syöttösekoitusventtiiliä josko siinä vika mutta ei tuu miksikään. Testiä LVI-fima teki LämpöÄssän ohjeiden mukaan lämpimästä vedestä ja testin mukaan lämmin vesi pitäisi riittää mutta vaan jäähtyy ja haalenee tosi nopeasti.
Varaajan yläraja 53-55 sekä alaraja 43-46 tällä hetkellä. Ja vettä kun laksee teknisen tilan hanasta kuuma täpöllä 10 - 15 min eli noin 100 - 150 l niin haalenee.
Tavattoman huono toimivainen pumppu ellei tuon enempää jaksa tuottaa kuumaa vettä mikäli asetusarvot ovat kuitenkin testatun mukaiset. Pumpun hinta 15 000 euroa
Millä perusteella on epäilty että syöttösekoitusventtiilissä olisi vikaa?
Millaiset olivat L-Ässän käyttövesitestin ohjeet?
Mitkä olivat testin tulokset?
ATS
-
TintsuMillä perusteella on epäilty että syöttösekoitusventtiilissä olisi vikaa?
Millaiset olivat L-Ässän käyttövesitestin ohjeet?
Mitkä olivat testin tulokset?
ATS
Liitteenä mittaustulokset.
Ja alla teksti diagnoosista:
"Hei,
Sain diagnoosin suunnittelusta laitteen kuuman veden tuotosta.
Diagnoosi:
Tuleva vesi on keskimäärin 4,4 °C ja standardissa 10 °C (±0,5 °C). Tämä vaikuttaa kuuman veden viitteelliseen lämpötilaan alentavasti.
Viitteellinen kuuman veden lämpötila: 44,5 °C (manuaalissa 49 °C)
Kuuman veden maksimimäärä: 588,0 l (manuaalissa 431 litraa)
Ylävaraaja oli huomattavasti korkeampi kuin manuaalin testissä, joten se nostaa osakseen tuottoa manuaaliin verrattuna.
Lämpöpumpun toiminta on verrattavissa manuaalin arvoihin ja osoittautuu testin mukaan normaaliksi.
Vikapaikkoja kuuman veden loppumiseen kannattaa yrittää metsästää kuuman veden jakelujärjestelmästä ja siihen liittyvistä putkistoista ja kalusteista.
Ilari"
-
Pumppumme putkistosta kuvaa.
-
Onpa hyvä kuva kytkennästä. Minun silmään pistää Oraksen sekoitusventtiili joka on suoraan lähtevän LV putken yläpäässä. Tuo kytkentätapa on haitallinen venttiilin toiminnalle. Nouseva lämpösäteily sotkee venttiilin toiminnan. Oras kannattaa sijoittaa LÄssän yläreunan alapuolelle jolloin putki tekee U mutkan ja haitallinen lämmön joutuminen katkeaa. Monesti todettu juttu.
-
Liitteenä mittaustulokset.
Ja alla teksti diagnoosista:
"Hei,
Sain diagnoosin suunnittelusta laitteen kuuman veden tuotosta.
Diagnoosi:
Tuleva vesi on keskimäärin 4,4 °C ja standardissa 10 °C (±0,5 °C). Tämä vaikuttaa kuuman veden viitteelliseen lämpötilaan alentavasti.
Viitteellinen kuuman veden lämpötila: 44,5 °C (manuaalissa 49 °C)
Kuuman veden maksimimäärä: 588,0 l (manuaalissa 431 litraa)
Ylävaraaja oli huomattavasti korkeampi kuin manuaalin testissä, joten se nostaa osakseen tuottoa manuaaliin verrattuna.
Lämpöpumpun toiminta on verrattavissa manuaalin arvoihin ja osoittautuu testin mukaan normaaliksi.
Vikapaikkoja kuuman veden loppumiseen kannattaa yrittää metsästää kuuman veden jakelujärjestelmästä ja siihen liittyvistä putkistoista ja kalusteista.
Ilari"
Ei testi tainnut mennä aivan tuon standardin EN 16147 mukaan.
Ylävaraajan lämpötila oli n. 10C korkeampi kuin ohjearvo.
Testissä ylävaraajan lämpötila oli 18 min kohdalla asetusarvon mukainen.
Lämpötilojen lukeminen olisi pitänyt alkaa vasta tässä 18 min kohdalla.
koska lämpötila saaavutti testin alarajan 44 min kohdalla, tulee todelliseksi testiajaksi 25 min
Näin laskien tulee että lämmintä vettä saadaan 250 litraa.
ATS
-
Onpa hyvä kuva kytkennästä. Minun silmään pistää Oraksen sekoitusventtiili joka on suoraan lähtevän LV putken yläpäässä. Tuo kytkentätapa on haitallinen venttiilin toiminnalle. Nouseva lämpösäteily sotkee venttiilin toiminnan. Oras kannattaa sijoittaa LÄssän yläreunan alapuolelle jolloin putki tekee U mutkan ja haitallinen lämmön joutuminen katkeaa. Monesti todettu juttu.
Sekoitusventtiili on vaihdettu kertaalleen ylemmäs ja nyt näkyy tuo U-kiekka. Aiemmin se oli lähempänä lampöpumpun yläreunaa, kulki kohtisuoraan ilman tuota U-kiekkaa. Senkin asennus LVI-firma vaihtoi kokeillakseen että jos vaikuttaa, kokeillaan ja kokeillaan....
-
Ei testi tainnut mennä aivan tuon standardin EN 16147 mukaan.
Ylävaraajan lämpötila oli n. 10C korkeampi kuin ohjearvo.
Testissä ylävaraajan lämpötila oli 18 min kohdalla asetusarvon mukainen.
Lämpötilojen lukeminen olisi pitänyt alkaa vasta tässä 18 min kohdalla.
koska lämpötila saaavutti testin alarajan 44 min kohdalla, tulee todelliseksi testiajaksi 25 min
Näin laskien tulee että lämmintä vettä saadaan 250 litraa.
ATS
LämpöÄssän huoltopäällikkö sanoi että tulisi säätää varaajan ylärajan sekä alarajan asetusarvoiksi 50 - 55. Nyt ne ovat olleet yläraja 52 - 55 ja alaraja 43 - 46. Asetuksia en ole nyt ainakaan vaihtanut, koska itse vaan mietin että onko se nyt oikea keino että asetetaan arvot tappiin ja siten saadaan lämmintä vettä kauemmin. Tuntuu että sähkön kulutus on vaan noussut aiempaan vanhaan pumppuun verraten vaikka koneen myyntipuheessa mainitiin miten sähkön kulutus pienenee. Lisäksi tämä koje myytiin meille kun meillä on poreamme että vesi riittää. Pumpussa on lämpimän veden tehostus ja sitä olemme päässeet kerran testaamaan ja sen jälkeen hajosi kompura. Tästä asennusfima mainitse ettei ole yhteyttä kompuran hajoamiseen. Tehostuksen jälkeen tuli virheilmoituksia pehmokäynnistimistä ja seuraavana aamuna ei tullut lämmintä vettä ja LVI-firma totesi kumpuran hajonneen.
-
Sekoitusventtiili on vaihdettu kertaalleen ylemmäs ja nyt näkyy tuo U-kiekka. Aiemmin se oli lähempänä lampöpumpun yläreunaa, kulki kohtisuoraan ilman tuota U-kiekkaa. Senkin asennus LVI-firma vaihtoi kokeillakseen että jos vaikuttaa, kokeillaan ja kokeillaan....
Niin että venttiiliä on jo muutettu. Se ei kuitenkaan mennyt nappiin. Oras venttiilin mukana tulee asennusohje jossa on piirros kytkennästä suoja rajoilla mitoitettuna. Lähtevä lämminvesi viedään varaajan sivuun ja pudotetaan vähintään 300 mm alaspäin jolloin saadaan lämpösulku aikaiseksi. Tuo ohje kyllä lentää roskiin asentajalta yleensä. Minulla on 1,5 metriä putkea varaajan ja Oraksen välillä. Kannattaa vielä muuttaa Oras uuteen paikkaan ohjeen mittoja noudattaen.
-
Niin että venttiiliä on jo muutettu. Se ei kuitenkaan mennyt nappiin. Oras venttiilin mukana tulee asennusohje jossa on piirros kytkennästä suoja rajoilla mitoitettuna. Lähtevä lämminvesi viedään varaajan sivuun ja pudotetaan vähintään 300 mm alaspäin jolloin saadaan lämpösulku aikaiseksi. Tuo ohje kyllä lentää roskiin asentajalta yleensä. Minulla on 1,5 metriä putkea varaajan ja Oraksen välillä. Kannattaa vielä muuttaa Oras uuteen paikkaan ohjeen mittoja noudattaen.
Kiitos! Tosiaan LVI-firma siirsi venttiiliä noin 20 cm ylöspäin "kokeillakseen" että jos se on liian lähellä lämpöpumppua, ja siinä tilanteessa tekivät tuon U-keikauksen ylöspäin.
Voinko käyttää sinun edellä laittamaa tekstiä venttiilin sijoittamisesta kun tästä asiasta nyt tulemme jatkossa LVI-firman ja LämpöÄssän henkilöiden kanssa keskustelemaan?
-
Tässähän tämä syöttösekoitusventtiilin asennusohje on.
https://www.oras.com/fileadmin/resources/15818_4200_Syottosekoitusventtiili.pdf
Painemittarin yhteeseen on kytketty jokin putki, ei näytä painemittarilta, olisiko käyttöveden kierto?
Asennusohjeessa käyttöveden kiertoa ei ole kytketty syöttösekoitusventtiiliin.
ATS
edit: Taitaa sittenkin olla varoventtiilin hukkaputki
-
Tässähän tämä syöttösekoitusventtiilin asennusohje on.
https://www.oras.com/fileadmin/resources/15818_4200_Syottosekoitusventtiili.pdf
Painemittarin yhteeseen on kytketty jokin putki, ei näytä painemittarilta, olisiko käyttöveden kierto?
Asennusohjeessa käyttöveden kiertoa ei ole kytketty syöttösekoitusventtiiliin.
ATS
edit: Taitaa sittenkin olla varoventtiilin hukkaputki
Nämä kaksi valkoista mittaria syöttösekotusventtiilin lähellä ovat nyt asetetut mittarit kun tehtiin koemittauksia lämpimän käyttövveden riittävyydestä. Minä ymmärsin että toinen mittari näyttää lämpöpumpulta tulevan veden lämötilan syöttösekoitusventiilille ja toinen syottösekotusventtiililtä hanoille lähtevän veden lämpötilan.
Kiitos ohjeesta!
-
Kiitos! Tosiaan LVI-firma siirsi venttiiliä noin 20 cm ylöspäin "kokeillakseen" että jos se on liian lähellä lämpöpumppua, ja siinä tilanteessa tekivät tuon U-keikauksen ylöspäin.
Voinko käyttää sinun edellä laittamaa tekstiä venttiilin sijoittamisesta kun tästä asiasta nyt tulemme jatkossa LVI-firman ja LämpöÄssän henkilöiden kanssa keskustelemaan?
Hei. Toki voit käyttää tekstiäni asian eteenpäin viemisessä. Tuo Sepantin ohje on juuri se mitä tarkoitan.
-
Nämä kaksi valkoista mittaria syöttösekotusventtiilin lähellä ovat nyt asetetut mittarit kun tehtiin koemittauksia lämpimän käyttövveden riittävyydestä. Minä ymmärsin että toinen mittari näyttää lämpöpumpulta tulevan veden lämötilan syöttösekoitusventiilille ja toinen syottösekotusventtiililtä hanoille lähtevän veden lämpötilan.
Näinhän ne mittarit ovat
Voisitko tehdä pienen testin:
-Laske samasta kraanasta kuin L-Ässän testissä kuumaa vettä n. 10 l/min
-Lue muutaman minuutin ajan minuutin välein
- Alavaraan lämpötila
- Yävaraajan lämpötila
- Vasemman puoleinen valkoinen mittari (lämpöpumpulta tuleva)
- Oikean puoleinen mittari (sekoittajalta verkkoon lähtevä lämpötila)
Tämän testin pitäsi näyttää toimiiko sekoittaja oikein.
ATS
-
Näinhän ne mittarit ovat
Voisitko tehdä pienen testin:
-Laske samasta kraanasta kuin L-Ässän testissä kuumaa vettä n. 10 l/min
-Lue muutaman minuutin ajan minuutin välein
- Alavaraan lämpötila
- Yävaraajan lämpötila
- Vasemman puoleinen valkoinen mittari (lämpöpumpulta tuleva)
- Oikean puoleinen mittari (sekoittajalta verkkoon lähtevä lämpötila)
Tämän testin pitäsi näyttää toimiiko sekoittaja oikein.
ATS
Liitteenä tehty testi; 10 minuutin ajalta mitattu mittarit ja varaajat minuutein välein. Lisäksi juoksutin vielä 10 minuutin jälkeen 5 minuuttia vettä ja otin arvot ylös.
Taulukossa näkyy lähtöarvot ja varaajien asetukset. Kraanasta tulee vettä 10 l/min. Pumppu käynnistyi kolmen minuutin laskemisen jälkeen ja kävi koko 15 minuutin ajan.
-
Ennen ja jälkeen sekoittajaa olevat mittarit näyttävät käytännöllisesti kasoen saamaa.
Tämä tarkoittaa sitä että kylmältä puolelta ei vuoda vettä kuuman sekaan.
Eli sekoittaja toimii tässä tilanteessa oikein.
Muutoinkin lämpötilat käyttäytyivät samalla tapaa kuin L-Ässän testissä.
On vain huomattava että kun on jokseenkin normaalit varaajien asetusarvot riittää lämmitä vettä L-Ässän kriteerien mukaan vain 15 min ajaksi eli 150 litraa
ATS
-
Ennen ja jälkeen sekoittajaa olevat mittarit näyttävät käytännöllisesti kasoen saamaa.
Tämä tarkoittaa sitä että kylmältä puolelta ei vuoda vettä kuuman sekaan.
Eli sekoittaja toimii tässä tilanteessa oikein.
Muutoinkin lämpötilat käyttäytyivät samalla tapaa kuin L-Ässän testissä.
On vain huomattava että kun on jokseenkin normaalit varaajien asetusarvot riittää lämmitä vettä L-Ässän kriteerien mukaan vain 15 min ajaksi eli 150 litraa
ATS
Tarkoittaako tuo nyt sitä että syöttösekoittaja toimii ok vaikka onkin sijoitettu vastoin Oraksen ohjeita?
Mistä sitten johtuukaan lämpimän veden haaleentuminen jo 150 litran kohdalla kun varaajien asetusarvot ovat jokseenkin normaalit.
-
Kahden kuukauden kuluttua hajosi kompressori tammikuussa 2020.
Tuntuu että sähkön kulutus on vaan noussut aiempaan vanhaan pumppuun verraten vaikka koneen myyntipuheessa mainitiin miten sähkön kulutus pienenee.
Käyttöveden riittävyyteen vaikuttaa myös kompressorin lämmitysteho.
Jos kompressori tuottaa lämpötehoa 14kw niin sillä teholla pitäisi kayttövettä pystyä laskemaan n 5l/min ilman että varaajat jäähtyisi laisinkaan.
Noissa suoritetuissa mittauksissa kompressori käynnistyy testin alkuminuuteilla mutta ylä- ja alavaraajan jäähtyminen näyttäisi jatkuvan suht samanlaisena koko testin ajan.
Tosin näihin aikoihin alavaraajasta otetaan vielä talon lämmitykseen lämpötehoa joten senverran pienempi on käyttöveteen saatava lämpöteho.
Lämmitystehoon vaikuttaa huomattavasti lämmönkeruupiirin lämpötilat,näkeekö Ässäcontrolista paljonko keruuliuoksen tuleva ja lähtevä lämpötila kompressorin käydessä on?
Onko mielikuvaa riittääkö käyttövesi paremmin kesällä tai talviaikaan?
-
Tarkoittaako tuo nyt sitä että syöttösekoittaja toimii ok vaikka onkin sijoitettu vastoin Oraksen ohjeita?
Mistä sitten johtuukaan lämpimän veden haaleentuminen jo 150 litran kohdalla kun varaajien asetusarvot ovat jokseenkin normaalit.
Kaikella on looginen selitys.Hyvä Lämpöässä! On hienoa että mennään myyntimiehet edellä ja luodaan asiakkaille aivan harhaanjohtavia mielikuvia. Vmi:n mainoksesta: ”Lämmintä vettä riittää myös suureen tarpeeseen: Markkinoiden suurin sisäänrakennettu varaaja, joten se takaa lämmitä käyttövettä useammallekin suihkulle samanaikasesti tai kylpyammeen täyttämiseen”. Tulee väkisinkin sellainen mielikuva että lämmintä vettä on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi.
Todellisuudessa kun lähdetään asiaa tutkimaan, Vmi pumpun käyttövedentuotto on vakiona profiilissa XL, n. 150-200l. Monilla muilla merkeillä se on vakioasetuksena profiilissa XXL, n.250-300l. Bosch ilmoittaa eri energialuokkien arvosanan ja litramäärän selkeästi.Tuo XL profiili on esim. Boschissa Eco+ joka on tarkoitettu energian säästöön mukavuudesta tinkien. Se ei riitä neljälle henkilölle arkikäyttöön kunnon suihkutteluun. XL profiili ei sovellu muuhun kuin kesäkäyttöön kun käydään lähinnä kylmässä suihkussa. Miten Lämpöässässä se voisi riittää useampaan suihkuun tai kylpyammeeseen?
Kaikki on tietenkin asiakkaan vika, kun ei ole huomannut suurennuslasilla teknisiä tietoja tutkiessaan että ”XXL”:n sijasta onkin ”XL”. Vaikka on kusetettu ihan 100-0, tuskin on edellytyksiä vaatia korvauksia ym. Häviät todennäköisesti huolimatta harhaanjohtavasta markkinoinnista. Olisi kohtuullista ilmoittaa eri profiilit ja pumpun tuottamat lämpimän veden litramäärät kullakin profiililla ( energiamerkki, liitteenä profiilit ).
Hyvää on se että pumppu ei ole rikki vaan toimii normaalisti. Sinun pitää vaan nostaa varaajan lämpötilaa niin kuin neuvottu onkin. tuo 46-56 ala/yläraja pitäisi kyllä riittää, Boschissa sillä saa XXL ja 267l lämmintä vettä. Jos ei riitä niin sitten arvoja ylöspäin (50-55) Käyttöveden COP putoaa alle 3.0 tuosta ilmoitetusta 3.61 kun pumppu alkaa oikeasti tekemään riittävästi käyttövettä XXL profiilin mukaan. Boschissa on mahdollista ottaa lisäkäyttövesi asetus käyttöön muutamaksi tunniksi kännykästä napauttamalla jolloin lämpiää vesi 63 asteen ylärajaan asti. Silloin se vesi riittää oikeastikin isommalle porukalle eikä tarvitse varaajaa koko ajan täysillä lämmittää. Joten tuo 50-55 asetuskaan ei välttämättä riitä jos lämpimän veden tarve on suuri.
-
Kaikella on looginen selitys.Hyvä Lämpöässä! On hienoa että mennään myyntimiehet edellä ja luodaan asiakkaille aivan harhaanjohtavia mielikuvia. Vmi:n mainoksesta: ”Lämmintä vettä riittää myös suureen tarpeeseen: Markkinoiden suurin sisäänrakennettu varaaja, joten se takaa lämmitä käyttövettä useammallekin suihkulle samanaikasesti tai kylpyammeen täyttämiseen”. Tulee väkisinkin sellainen mielikuva että lämmintä vettä on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi.
Todellisuudessa kun lähdetään asiaa tutkimaan, Vmi pumpun käyttövedentuotto on vakiona profiilissa XL, n. 150-200l. Monilla muilla merkeillä se on vakioasetuksena profiilissa XXL, n.250-300l. Bosch ilmoittaa eri energialuokkien arvosanan ja litramäärän selkeästi.Tuo XL profiili on esim. Boschissa Eco+ joka on tarkoitettu energian säästöön mukavuudesta tinkien. Se ei riitä neljälle henkilölle arkikäyttöön kunnon suihkutteluun. XL profiili ei sovellu muuhun kuin kesäkäyttöön kun käydään lähinnä kylmässä suihkussa. Miten Lämpöässässä se voisi riittää useampaan suihkuun tai kylpyammeeseen?
Kaikki on tietenkin asiakkaan vika, kun ei ole huomannut suurennuslasilla teknisiä tietoja tutkiessaan että ”XXL”:n sijasta onkin ”XL”. Vaikka on kusetettu ihan 100-0, tuskin on edellytyksiä vaatia korvauksia ym. Häviät todennäköisesti huolimatta harhaanjohtavasta markkinoinnista. Olisi kohtuullista ilmoittaa eri profiilit ja pumpun tuottamat lämpimän veden litramäärät kullakin profiililla ( energiamerkki, liitteenä profiilit ).
Hyvää on se että pumppu ei ole rikki vaan toimii normaalisti. Sinun pitää vaan nostaa varaajan lämpötilaa niin kuin neuvottu onkin. tuo 46-56 ala/yläraja pitäisi kyllä riittää, Boschissa sillä saa XXL ja 267l lämmintä vettä. Jos ei riitä niin sitten arvoja ylöspäin (50-55) Käyttöveden COP putoaa alle 3.0 tuosta ilmoitetusta 3.61 kun pumppu alkaa oikeasti tekemään riittävästi käyttövettä XXL profiilin mukaan. Boschissa on mahdollista ottaa lisäkäyttövesi asetus käyttöön muutamaksi tunniksi kännykästä napauttamalla jolloin lämpiää vesi 63 asteen ylärajaan asti. Silloin se vesi riittää oikeastikin isommalle porukalle eikä tarvitse varaajaa koko ajan täysillä lämmittää. Joten tuo 50-55 asetuskaan ei välttämättä riitä jos lämpimän veden tarve on suuri.
Kiitos! No eihän myyntimiehen edes tarvii kovin paljon työtä tehdä että tyhmän naisihmisen saa retkuun kun asiasta ei tiedä mitään ja edellinen pumppu juuri hajoaa. Vaihtoehdot ovat vähissä nopeaa uusi pumppu tilalle, ajankohta on loka-marraskuu. Mikäli mieheni ei olisi vielä silloin menehtynyt hän olisi kyllä osannut ottaa kaikki nämä seikat huomioon. Ei tule suosituksia LämpöÄssän pumpusta.
Kyllä tässäkin laitteessa on käyttöveden tehostus ja sitä myytiin juuri niin että kun käytämme poreammetta niin silloin. Kyllä olemme kerran kokeilleet ja toimi riittii isoon ammeeseen mutta sen jälkeen tosiaan kompura hajosi, en tiedä onko ollut yhteyttä, asentaja-firma sanoo että ei. Kokeilu on jäänyt kertaan ja poreamme ei ole ollut käytössä. Kesällä tulee testata.
Tosiaan hyvä että pumppu kuitenkin toimii. LämpöÄssän tehdasasetukset varaajille on kait jotenkin tutkittu riittävän ilmeisesti yhden hengen talouksiin, aika outoa, no saadaan lukemat näyttämään alhaisemmilta.
-
Käyttöveden riittävyyteen vaikuttaa myös kompressorin lämmitysteho.
Jos kompressori tuottaa lämpötehoa 14kw niin sillä teholla pitäisi kayttövettä pystyä laskemaan n 5l/min ilman että varaajat jäähtyisi laisinkaan.
Noissa suoritetuissa mittauksissa kompressori käynnistyy testin alkuminuuteilla mutta ylä- ja alavaraajan jäähtyminen näyttäisi jatkuvan suht samanlaisena koko testin ajan.
Tosin näihin aikoihin alavaraajasta otetaan vielä talon lämmitykseen lämpötehoa joten senverran pienempi on käyttöveteen saatava lämpöteho.
Lämmitystehoon vaikuttaa huomattavasti lämmönkeruupiirin lämpötilat,näkeekö Ässäcontrolista paljonko keruuliuoksen tuleva ja lähtevä lämpötila kompressorin käydessä on?
Onko mielikuvaa riittääkö käyttövesi paremmin kesällä tai talviaikaan?
Pumpun kyljessä lukee 14 kWh eli tarkoittaneeko kompuran tehoa? Tässä laitteessa kun on siis kompura vaihdettu jo yhteen kertaan niin onkohan varmasti sitten tämä saman tehoinen, kaikki nyt epäilyttää.
En löytänyt valikosta kysymääsi arvoa lämmönkeruupiireistä mutta valikossa oli LJ-piirien min- ja max-lämpö -> LJ1 maksimi lämpö 45 astetta ja LJ1 minimi lämpö 10 astetta. Sitten toinen maapiiriin liittyvä oli "Maapiirien kiertovesipumpun ohjaus" -> maapiiripumpun säätö, jana 0-----100 asettu arvo ilmeisesti 100 %.
Viime kesänä kesäkuussa aloimme ensimmäisen kerran havaitsemaan tätä lämpimän veden riittämättömyyttä, joten eipä silloin varmaankaan lattiavedenkiertoon lämmintä vettä niin paljoo enää tarvittu.
-
Tuo pumppuhan oli asennettu 2006 mallin pumpun tilalle? Saattaa olla kaivo nykynormein alimittainen, kuinka syvä vai onko maapiiri? Lämmöt maapiiriin meno/paluu olisi hyvä selvittää, eiköhän ne pumpun valikosta löydy. Varmuuden vuoksi sähkövastuskäyttö kannattaa sallia. Vastuksilla varmasti lämpiää, jos pumppu ei tehoa tuota. Jos maapiiri on talvella kovasti miinuksella niin pumpun tehokin laskee ja saattaa olla lämpimän veden tuotossa ongelmia. Toivottavasti homma ratkeaa noita varaajan lämpöjä nostamalla. Näin talven ulkopuolella kaivon luulisi olevan riittävän lämmin. Toki vanhaan kaivoon olisi invertteri pumppu ollut järkevämpi valinta.
-
Tuo pumppuhan oli asennettu 2006 mallin pumpun tilalle? Saattaa olla kaivo nykynormein alimittainen, kuinka syvä vai onko maapiiri? Lämmöt maapiiriin meno/paluu olisi hyvä selvittää, eiköhän ne pumpun valikosta löydy. Varmuuden vuoksi sähkövastuskäyttö kannattaa sallia. Vastuksilla varmasti lämpiää, jos pumppu ei tehoa tuota. Jos maapiiri on talvella kovasti miinuksella niin pumpun tehokin laskee ja saattaa olla lämpimän veden tuotossa ongelmia. Toivottavasti homma ratkeaa noita varaajan lämpöjä nostamalla. Näin talven ulkopuolella kaivon luulisi olevan riittävän lämmin. Toki vanhaan kaivoon olisi invertteri pumppu ollut järkevämpi valinta.
Kyllä nykyinen pumppu (v. 2019) on asennettu vuoden 2006 pumpun tilalle. 2006 rakennettiin uusi talo ja silloin uusittiin pumppu ja lisättiin maapiiriä. Ei ole kaivoa. Vanhassa talossa oli jo LämpöÄssän pumppu mikä oli toimiva vuonna 2006 mutta kun oli niin vanha niin ei ollut järkevää vanhaa pumppua uuteen taloon laittaa. Ja silloin tosiaan lisättiin maapiiriä toinen lisää ja maapiiriä on nyt yhteensä 2 x 300 m.
-
Tintsu
Tarkoittaako tuo nyt sitä että syöttösekoittaja toimii ok vaikka onkin sijoitettu vastoin Oraksen ohjeita?
Syöttösekoittajan asennuspaikalla ei ole oleellista merkitystä systeemin toiminnalle.
Nykyisessä asennuksessa, silloin kun ei käytetä käyttövettä, nousee varaajasta lämpöä syöttösekoittajalle.
Tällöin termostaatti kääntää venttiilin kylmän veden syöttöasentoon.
Nyt kun aloitetaan käyttöveden käyttö lähtee putkistoon putkellinen kylmää vettä ennen kuin termostaatti ehtii säätöön mukaan.
Kun syöttösekoittaja on oikein asennettu jää tämä hetkellinen kylmän syöttö pois ja putkistoon lähtee heti hetken aikaa ylävaraajan lämpöistä vettä ennen kuin termostaatti ehtii säätöön mukaan.
Jos on käyttöveden kierto, mitä "Tintsun" tapauksessa ei ilmeisesti ole, syöttösekoittajan asennuspaikalla ei ole merkitystä.
Syöttösekoittajan asennuspaikalla ei kokonaisuudessa ole mitään vaikutusta käyttöveden riittävyyteen.
Mistä sitten johtuukaan lämpimän veden haaleentuminen jo 150 litran kohdalla kun varaajien asetusarvot ovat jokseenkin normaalit.
Käyttöveden riittävyys riippuu varaajiin ladatun energian määrästä (varaajien lämpötiloista) ja käyttöveden juoksutusnopeudesta.
L-Ässä tyyppisessä varaajassa energia on varastoituna veteen mikä on samaa kuin lattiassa tai pattereissa kiertävä vesi.
Käyttövesi lämmitetään "lennossa" varaajassa olevassa kierukassa.
Mitä suurempi virtausnopeus sitä vähemmän vesi ehtii lämmetä kierukassa.
Esim tässä VMi 14 tapauksessa 10 l/min virtauksella jää kierukasta lähtevän veden lämpötila ylävaraajan lämpötilasta reilun 10C alemmaksi.
Oman L-Ässäni KV kapasiteetkikokeessa jäi 17 l/min virtauksella käyttövesi n. 15C ylävaraajan lämpötilaa kylmemmäksi.
ATS
-
Kyllä nykyinen pumppu (v. 2019) on asennettu vuoden 2006 pumpun tilalle. 2006 rakennettiin uusi talo ja silloin uusittiin pumppu ja lisättiin maapiiriä. Ei ole kaivoa. Vanhassa talossa oli jo LämpöÄssän pumppu mikä oli toimiva vuonna 2006 mutta kun oli niin vanha niin ei ollut järkevää vanhaa pumppua uuteen taloon laittaa. Ja silloin tosiaan lisättiin maapiiriä toinen lisää ja maapiiriä on nyt yhteensä 2 x 300 m.
Pumppu oli L-Ässä mutta mikä tyyppi?
Ja mihinkä aikaan vuotta hankittu?
ATS
-
Pumppu oli L-Ässä mutta mikä tyyppi?
Ja mihinkä aikaan vuotta hankittu?
ATS
Uusi pumppu on LämpöÄssä VMi 14, kaupat tehty syys-lokakuu 2019, käyttöön otto päivä 7.11.2019.
-
Ei kun tämä edellinen v. 2006 hankittu?
ATS
-
Ei kun tämä edellinen v. 2006 hankittu?
ATS
Okei, no sitä en osaa sanoa, en joutunut siihen aikaan hoitelemaan asioita kun mies oli elämässämme.
Semmonen kuitenkin oli missä oli aika iso varaaja, punainen ovi ja nappulat olivat kuin nykysulakkeita sellaisia lipukoita.
Löysinkin talokansiosta 2005 hankittu pumppu on ollut Lämpöässä V
-
.
L-Ässä tyyppisessä varaajassa energia on varastoituna veteen mikä on samaa kuin lattiassa tai pattereissa kiertävä vesi.
Käyttövesi lämmitetään "lennossa" varaajassa olevassa kierukassa.
Mitä suurempi virtausnopeus sitä vähemmän vesi ehtii lämmetä kierukassa.
Esim tässä VMi 14 tapauksessa 10 l/min virtauksella jää kierukasta lähtevän veden lämpötila ylävaraajan lämpötilasta reilun 10C alemmaksi.
Oman L-Ässäni KV kapasiteetkikokeessa jäi 17 l/min virtauksella käyttövesi n. 15C ylävaraajan lämpötilaa kylmemmäksi.
ATS
Eli tarkoittaako tuo käytännössä sitä, että ylä-alaraja on pidettävä melko korkealla, vähintään 50-55 jos haluaa lämmintä vettä? Eikö tuossa ole jonkinlainen tulistin jonka johdosta pitäisi olla varaajan yläosa hyvin lämmin verrattuna muuhun varaajaan?
-
Vuoden 2005 L-Ässän V-malli on täysin erilainen rakenteeltaan kuin nykyiset Vxx-mallit. Muutos tapahtui vuonna 2007
Seuraavassa on lyhyt katsaus eri tyyppisten varaajien ominaisuuksiin.
Vuoden 2005 pumpussa on ns. "vesivaraaja" ja nykyisissä on ns. "kierukkavaraaja"
Lyhyt johdatus erityyppisten varaajien toimintaan
Varaajia on kahta perustyyppiä
- Vesivaraaja, siinä käyttövesi on varastoitu kuumana säiliössä ja se lämmitetään joko säiliön sisällä olevalla kierukalla missä virtaa lämmitysvesi tai kaksoisvaippatyyppisessä varaajassa vesi lämmitetään ulkovaipassa kiertävällä lämmitysvedellä.
- Kierukkavaraaja, siinä ei varastoida kuumaa käyttövettä vaan se tehdään lennossa kierukassa, mitä lämmitetään säiliössä varastoidulla lämmitysvedellä.
Oheisessa kuvassa on esitetty, kuinka paljon saadaan näistä erityyppisistä varaajista 37 C suihkuvettä. Vesivaraaja on tyypillinen vaihtoventtiilikoneen varaaja ja kierukkavaraaja on tyypillinen tulistinkoneen (L-Ässä V-7.0 vm. 2007) varaaja.
Vesivaraajan tilavuus on 160 litraa ja kierukkavaraajan tilavuus 420 (280+140) litraa.
Oheisessa kuvassa näkyy varaajien lähtölämpötilat sekä lämpötilat siinä vaiheessa kun suihkusta tulevan veden lämpötila putoaa alle 37 C.
Vesivaraajasta voidaan sanoa, että säiliöstä tulee koko ajan tasaisesti 55 C vettä kunnes säilö on täyttynyt kokonaan kylmällä vedellä, niin suihkusta tulee 5 C vettä eli lämmin vesi on totaalisesti loppu.
Kierukkavaraajasta voidaan sanoa että koko varaajan lämpötila laskee tasaisesti ja ylä- ja alaosan välinen lämpötilaero säilyy. Samoin putoaa ulostulevan kuumavesilinjan lämpötila tasaisesti. Siinä vaiheessa kun kuumavesilinjan lämpötila laskee alle 37 C, voidaan sanoa että kuumavesi on loppu vaikka varaajan lämpöenergiasta on käytetty vasta puolet. Lämmin vesi ei ole totaalisesti loppu vaan sen lämpötila laskee alle kriteerinä olleen lämpötilan 37 C.
Oheisen kuvan arvoilla saadaan kummastakin varaajasta suurin piirtein yhtä paljon 37 C lämmintä vettä vaikka kierukkavaraajan tilavuus on 2,6 kertainen verrattuna vesivaraajaan.
SaunaBud’n vanhassa L-Ässä V-mallissa oli vesivaraaja kun taas nykyisessä Vmi:ssä on kierukkavaraaja tilavuudeltaan 430 litraa.
Meinaskohan se L-Ässän mies että kun varaajan tilavuus on 430 litraa niin sieltä myös saadaan 430 litraa 37 C suihkuvettä?
ATS
Tintsun vanhassa pumpussa oli "vesivaraaja" ja nykyisessä "kierukkavaraaja"
Näiden kahden varaajan käytössä on se periaatteelinen ero:
- Vesivaraajasta voidaan laskea kraanat täysillä vettä ja lämpötila ei muutu ennenkuin kaikki lämmin vesi on käytetty mutta silloin sieltä tulee tosiaan kylmää vettä.
- Kierukkavaraan KV-veden lämpötila on riippuvainen virtauksesta. Mitä suurempi virtaus sitä kylmempää käyttövesi on.
Toisekseen pienemmälläkin virtauksella lämpötila putoaa tasaisesti koko ajan.
ATS
-
Vuoden 2005 L-Ässän V-malli on täysin erilainen rakenteeltaan kuin nykyiset Vxx-mallit. Muutos tapahtui vuonna 2007
Seuraavassa on lyhyt katsaus eri tyyppisten varaajien ominaisuuksiin.
Vuoden 2005 pumpussa on ns. "vesivaraaja" ja nykyisissä on ns. "kierukkavaraaja"
Tintsun vanhassa pumpussa oli "vesivaraaja" ja nykyisessä "kierukkavaraaja"
Näiden kahden varaajan käytössä on se periaatteelinen ero:
- Vesivaraajasta voidaan laskea kraanat täysillä vettä ja lämpötila ei muutu ennenkuin kaikki lämmin vesi on käytetty mutta silloin sieltä tulee tosiaan kylmää vettä.
- Kierukkavaraan KV-veden lämpötila on riippuvainen virtauksesta. Mitä suurempi virtaus sitä kylmempää käyttövesi on.
Toisekseen pienemmälläkin virtauksella lämpötila putoaa tasaisesti koko ajan.
ATS
Tällä selostuksella alan ymmärtää oman uuden ja vanhan pumpun eron. Oispa myyjä selostanut hieman tarkemmin toimintaperiaatetta oltaisiin voitu harkita mahdollisesti muuta pumppua tai erillistä varaajaa pumppuun. Kaupanteko hetkessä vielä erityisesti toin esille poreammeen. Ostettu mikä ostettu.
Ehkä pumppu on kunnossa, mutta EI todellakaan käyttäjä ystävällinen. Meidän kaksi suihkua pesuhuoneessa ovat säästösuihkut, vettä kuluu kahdesta suihkusta yhtäaikaa täydellä laskemisella 13 l/min. Yhtäaikaa tyttären kanssa käyty ja silloin vesi ehtii haaleta. Emme lotraa vettä vaan käymme melkoisen napakasti suihkussa. Suihkusuuttimet ovat sellaiset että täydellä teholla ei edes tarvi laskea, sihti on niin tiheä jotta vettä tulee hienojakoisesti ja riittää pienempi teho. Eli todellisuudessa vettä ei kulu edes 13 l / min kahdesta suihkusta yhtäaikaisesti.
Alkuun tässä ongelmassa nyt tammikuussa LVI-firma lisäsi takaiskuventtiilin yläkertaan keittiön hanaan kun hana on keittiössä kosketusvapaa. Mainitsin että yläkerran WC-tilassa on myös samanlainen, mutta eivät he siihen lisänneet takaiskuventtiiliä. Ei ilmeisesti merkitystä kyseisessä jutussa kuitenkaan.
Sen verran olen vielä itsepäinen ehkä tyhmäkin että en pelkästään nosta alavaraajan lämpötiloja vaan vaadin vielä LämpöÄssää paikan päälle käymään.
-
Sen verran olen vielä itsepäinen ehkä tyhmäkin että en pelkästään nosta alavaraajan lämpötiloja vaan vaadin vielä LämpöÄssää paikan päälle käymään.
manuaalista
Varaajan ylä- ja alaosan suurin sallittu lämpötilan asetusarvo on täystehoisessa maalämpöpumpussa 60°C ja osatehoisessa maalämpöpumpussa alavaraajassa 60°C ja ylävaraajassa 85°C
[/i]
Tintsu Kehoitti asettamaan varaajan alarajankin arvot 50-55 kun nyt ne ovat 42-45. Varaajan yläraja on 51-54.
Kannattaisi nostaa ylävaraajan lämpötilaa ainakin 60 asteeseen niin käyttöveden riittävyys paranisi jonkin verran.
Tulistinpumpussa ylävaraajan lämpö tuotetaan kuumakaasu(tulistin)lämmönvaihtimella joten lämmityskaudella ei hyötysuhde juurikaan heikkene vaikka ylävaraajan lämpötila nousee 60 asteeseen tai korkeammaksi.
Ylävaraajan lämmitysteho(tulistin) on n 20% ja alavaraajan lämmitysteho(lauhdutin) n 80% kompressorin kokonaistehosta
Kesäaikaan ei kompressorin käyntiaikaa yleensä tule niin paljoa että tulistinvaihtimen lämmitysteho yksinään riittää käyttöveden lämmitykseen niin silloin alavaraajan lämpö nousee ja alavaraajan osuus käyttöveden lämmitystehosta siten suurenee.
Lämpöässän ohjauslogiikkana käytetystä Ässäcontrolista ei juurikaan ole tietoa toiminnan yksityiskohdista mutta yleensä tulistinpumpuissa käyttöveden lämmitys on priorisoitu siten että kompressori käy niinkauan kunnes ylävaraajan minimilämpötila on saavutettu ja lämmitystehon jakautumisen takia alavaraajan lämpö nousee kesäaikana yli alavaraajan asetusarvojen ja tämä on normaalia.
Siellä alavaraajassa on myös käyttöveden lämmityskierukka joten korkeampi alavaraajan lämpötila parantaa käyttöveden riittävyyttä.
Tämä siis kesäajan toimintaperiaate.
Talviaikaan kun talon lämmitykseen tarvitaan lämmitystehoa niin se otetaan alavaraajasta ja suuremman lämmökulutuksen myötä kompressorin käyntiaika pitenee jolloin ylävaraajaan saatava lämmitysteho suurenee ja ylävaraajan lämpötila nousee pelkästään tulistinvaihtimen lämmitysteholla niin korkeaksi että riittää kuuman käyttöveden kulutukseen.
Oikeastaan hiukan ihmetyttää miksi Vmi malleissa ylävaraajan maksimilämpötilaksi täystehoasetuksella ilmoitetaan 60 astetta mutta osatehoasetuksella 85 astetta?
Yleensä tulistinpumpuissa ylävaraajan maksimilämpötila on 80-90 asteen tienoilla kiehumisen estämiseksi.
-
Hei Tintsu. Vaikka Lässäsi on nyt haukuttu voisit kuitenkin vaatia LVI firmaa muuttamaan Oras venttiilin kytkentäkaavan mukaa. Menee varmaan takuuseen kun on kaavio perusteena.
-
Hei Tintsu. Vaikka Lässäsi on nyt haukuttu voisit kuitenkin vaatia LVI firmaa muuttamaan Oras venttiilin kytkentäkaavan mukaa. Menee varmaan takuuseen kun on kaavio perusteena.
Siitä jo soitin eilen ja kysyin henkilöltä kuka asensi pumpun 2019, hän ei ole enää siinä firmassa mikä hoiti asennustyön, mutta ei pitänyt sitä mitenkään varteenotettavana. Hän lupasi vielä selvittää pumpun toimintaa. En tiedä sotkeeko hän vaa enemmän. Tulostan oraksen venttiilin asennusohjeen ja pyydän perustelemaan miksi on asennettu toisin kuin ohje on, joo asennusfirmaa ja LämpöÄssän Ilari Vapamäkeä. Harmittaa kyllä ettei tullut itse selviteltyä enemmän pumppujen toimintaa ja Niben pumppu oli toinen vaihtoehto ehkä valitsin väärin, mutta toki myivät tyhmälle ymmärtämättömälle toopelle kalliimman.
-
Sen verran olen vielä itsepäinen ehkä tyhmäkin että en pelkästään nosta alavaraajan lämpötiloja vaan vaadin vielä LämpöÄssää paikan päälle käymään.
Ilman muuta Lämpöässä paikalle. Äijä ei poistu paikalta ennenkuin hanasta tulee 25min ( n.300l ) kuumaa vettä :D
Kierukkavaraaja on melkein joka pumpussa jossa lämminvesivaraaja integroituna. Jollei nyt suunnitteluvirhe niin ainakin heikko suunnittelu varaajan osalta pumpussa on. Ei ole ihan mietitty asioita loppuun asti. Valitettavasti heikko lämpimän veden tuotto on tuon mallin ominaisuus. Lämpötilaa nostamalla toivottavasti tilanne paranee. Vaadit että hoitavat säädöt kuntoon. tietävät kyllä tarkalleen mistä on kyse.
-
Ilman muuta Lämpöässä paikalle. Äijä ei poistu paikalta ennenkuin hanasta tulee 25min ( n.300l ) kuumaa vettä :D
Kierukkavaraaja on melkein joka pumpussa jossa lämminvesivaraaja integroituna. Jollei nyt suunnitteluvirhe niin ainakin heikko suunnittelu varaajan osalta pumpussa on. Ei ole ihan mietitty asioita loppuun asti. Valitettavasti heikko lämpimän veden tuotto on tuon mallin ominaisuus. Lämpötilaa nostamalla toivottavasti tilanne paranee. Vaadit että hoitavat säädöt kuntoon. tietävät kyllä tarkalleen mistä on kyse.
Huumoria kuitenkin sen verran että laitan Lässän Äijän suihkuun parikskymmeneks minuutiks ja kysäsen tuliks lämmintä vettä 😂😂
-
Sen verran olen vielä itsepäinen ehkä tyhmäkin että en pelkästään nosta alavaraajan lämpötiloja vaan vaadin vielä LämpöÄssää paikan päälle käymään.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9761.0;attach=14248
Tämä standardin EN 16147 mukainen testi kannattaa uusia.
Mutta tulee varmistaa että lämpötilat ovat standardin mukaisia, edellisessä testissä ne eivät olleet sinne päinkään.
Käyttöveden 10C vaatimus täyttyy todennäköisesti vasta kesällä. Oma kaivo vai kunnallinen vesi?
ATS
-
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9761.0;attach=14248
Tämä standardin EN 16147 mukainen testi kannattaa uusia.
Mutta tulee varmistaa että lämpötilat ovat standardin mukaisia, edellisessä testissä ne eivät olleet sinne päinkään.
Käyttöveden 10C vaatimus täyttyy todennäköisesti vasta kesällä. Oma kaivo vai kunnallinen vesi?
ATS
Oma rengaskaivo, asutaan maalla. Eli tarkoitatko että kun kaivovesi on 10 astetta. Voi olla että kesällä lähellä sitä voisi olla ehkä ei ihan.
Löytyyköhän tuota testiä sanallisena mistä suomenkielisenä ?
-
Löytyyköhän tuota testiä sanallisena mistä suomenkielisenä ?
Eipä taida olla suomeksi.
Englanniksi löytyisi netistä hintaan 88€
Löytyisikö joltakulta tämä EN 16147?
ATS
-
Oma rengaskaivo, asutaan maalla. Eli tarkoitatko että kun kaivovesi on 10 astetta. Voi olla että kesällä lähellä sitä voisi olla ehkä ei ihan.
Löytyyköhän tuota testiä sanallisena mistä suomenkielisenä ?
Eli siellä on rengaskaivo. Onko sen vesi hyvälaatuista? Joskus niiden vesi on ruskeaa joka tukkii pesukoneet ja sekoittajat . Pika-analyysi wc pöntön huuhtelusäiliön pohjasta kertoo jotain. Jospa Oras 4200 on mennyt "nahkeaksi" vedestä johtuen. Onko kaivosta tulevassa putkessa suodatinta?
-
Liitteenä tehty testi; 10 minuutin ajalta mitattu mittarit ja varaajat minuutein välein. Lisäksi juoksutin vielä 10 minuutin jälkeen 5 minuuttia vettä ja otin arvot ylös.
Taulukossa näkyy lähtöarvot ja varaajien asetukset. Kraanasta tulee vettä 10 l/min. Pumppu käynnistyi kolmen minuutin laskemisen jälkeen ja kävi koko 15 minuutin ajan.
Tämä testi osoittaa ainakin sen että sekoittaja ei päästä kylmää vettä tarpeettomasti kuuman sekaan
ATS
-
Eli siellä on rengaskaivo. Onko sen vesi hyvälaatuista? Joskus niiden vesi on ruskeaa joka tukkii pesukoneet ja sekoittajat . Pika-analyysi wc pöntön huuhtelusäiliön pohjasta kertoo jotain. Jospa Oras 4200 on mennyt "nahkeaksi" vedestä johtuen. Onko kaivosta tulevassa putkessa suodatinta?
Vesi on puhdasta, on tutkitettukin, laajat näytteet otettu. Juu kyllähän tuommoisen ruskean veden jo huomaisikin mitä kuvailit. Ei ole siitä kysymys. Jos olisi epäpuhdasvesi niin toki olisimme puhdistuslaitteet hommanneet.
-
Ennen ja jälkeen sekoittajaa olevat mittarit näyttävät käytännöllisesti kasoen saamaa.
Tämä tarkoittaa sitä että kylmältä puolelta ei vuoda vettä kuuman sekaan.
Eli sekoittaja toimii tässä tilanteessa oikein.
Muutoinkin lämpötilat käyttäytyivät samalla tapaa kuin L-Ässän testissä.
On vain huomattava että kun on jokseenkin normaalit varaajien asetusarvot riittää lämmitä vettä L-Ässän kriteerien mukaan vain 15 min ajaksi eli 150 litraa
ATS
LämpöÄssän huoltomies kävi paikan päällä tänään huoltamassa ja etsimässä mahdollista vikaa pumpusta, mitään vikaa ei löytynyt.
Lopputulos: säädettiin alavaraajan arvot 47-50 aiemman 43-46 sijaan, ylävaraaja edelleen 52-56.
Ja hänen mielestä asia korjaantui jollainlailla varaajan alaraja-arvoja nostamalla.
No hän antaa tiedot huoltopäällikölle ja pyysin huoltopäällikköä soittamaan. Varmaan soittelee lähipäivinä ja kertoo todennäköisimmin että pumppu on kunnossa :-\ Eipä ole muuta keinoa ilmeisesti kuin vääntää nupit kaakkoon.
Itse nyt kuitenkin tein uuden testin parin tunnin päästä huoltomiehen lähdettyä ja laskin vettä kymmenen minuttia ja minuutin välein merkitsin varaajien lämpötilat.
Ja laskin vielä jatkoksi viiden minuutin välein 20 minuuttiin saakka otin niissä samat lukemat. Toki vettä riittää jonkin verran kauemmin, enkä kyllä enää itse tiedä onko tämä normaalia pumpun toimintaa vai ei? Ehkä tämä pumppu on vaan juuri tälläinen että nupit pitää olla täysillä... Liitteenä myös aiempi testi kun alavaraajan asetukset olivat alhaisemmat.
Kiinnostaa toki se että onkohan suoraan verrannollinen sähkönkulutukseen nuo varaajien asetusarvot; mitä suuremmalla asetusarvot ovat sitä enemmän varmaan menee sähköä.
Edelleen sehän minusta tässä on outoa että LVI-fima kertoo että vastaavanlaisissa pumpuissa (LämpöÄssä VMi14) jossain muussa taloudessa niillä asetusarvoilla jotka meilläkin on aiemmin ollut ei vesi haalene tätä vauhtia.
-
Huomattava parannus lämpötiloissa :)
En usko että tuo veden lämmittäminen älyttömästi sähköä vie, omassa menee n.90 kWh/kk, n.10 eur.
Varaaja pääosin yli 50 astetta ylä/ala lämpö. Toki Lämpöässän varaaja paljon isompi joten tuplat voi mennä sähköä.
Eiköhän tuossa ole pumpussa kulutusmittarit josta voi tarkistaa mitä on mennyt. Mitoituslaskelmissa yleensä n. n.400 kWh tuotettu vedenlämmitys, n.130 kWh kulutettu sähkö/kuukausi.
-
Kiinnittikö LÄssän huoltomies huomiota Oras 4200 venttiilin sijaintiin?
-
Kiinnittikö LÄssän huoltomies huomiota Oras 4200 venttiilin sijaintiin?
[/quote
Ei kiinnittänyt mitään huomiota, kerroin että ei ole ohjeen mukaisesti laitettu mutta ei katsonut aiheelliseksivaihtaa. Samoin LämpöÄssän huoltopäällikkö oli jo aiemmin ottanut Oraksen edustajaan yhteyttä asiasta kun olen maininnut, ei anna heidän mielestä aihetta.
-
Kiinnittikö LÄssän huoltomies huomiota Oras 4200 venttiilin sijaintiin?
"Kajakki" mikä vaikutus mielestäsi tässä tapauksessa on syöttösekoittajan ohjeen vastaisesta asennuksesta?
-
Kuvassa sinisellä ympäröity putki on 250 mm korkea ja punaisella ympäröity on 400 mm. Kumpi putki näistä tulee täyttää Oraksen ohjeessa mainitun 300 mm.
Vai onko näistä kumpikaan :-\
-
Kyllähän noissa mittaa riittää mutta kun ne menee väärään suuntaan, pitäisi mennä alas päin
ATS
-
Kyllähän noissa mittaa riittää mutta kun ne menee väärään suuntaan, pitäisi mennä alas päin
ATS
[/quote
Kiitos nyt ymmärrän👍
-
Huomattava parannus lämpötiloissa :)
En usko että tuo veden lämmittäminen älyttömästi sähköä vie, omassa menee n.90 kWh/kk, n.10 eur.
Varaaja pääosin yli 50 astetta ylä/ala lämpö. Toki Lämpöässän varaaja paljon isompi joten tuplat voi mennä sähköä.
Eiköhän tuossa ole pumpussa kulutusmittarit josta voi tarkistaa mitä on mennyt. Mitoituslaskelmissa yleensä n. n.400 kWh tuotettu vedenlämmitys, n.130 kWh kulutettu sähkö/kuukausi.
LämpöÄssän laitteesta löydän komressorin käyntiajan ja näyttää 2449 h nyt tänään 6.5.2021. Ajanlasku alkaa varmaankin siitä kun uusi kompura on laitettu 27.1.2020.
Lämpöpumpun kyljessä on 14 kW.
Laskin että ajanjaksolla 27.1.2020 - 6.5.2021 on 463 päivää. Päivän keskimääräiseksi käyntiajaksi saan 5,3 h/vrk.
Jos tuo 14 kW tarkoittaa sitä että kompuran käydessä pumppu vie 14 kWh niin sähkön kulutus on roimaa, ja olen kyllä sen todennutkin.
Talo noin 200 m2, 900 m3, lattialämmitys, kaksi varaavaa takkaa lämmitys talviaikaan 2-3 kertaa viikossa. Talo on rakennettu 2005-2006, puu ja alakerta osin betoni. Ulkovuoressa on vielä ylimääräinen villa ja verkko + rappaus, minusta tuo villan piti lisätä vielä erityisesti eristävyyttä.
Aiempaa pumppua en tiedä seurasiko mies mutta sen verran olen sähköyhtiön sivuilta katsonut aiempia vuosia että kyllä tällä uudella pumpulla enemmän kuluu vaikka talous pienentynyt kolmesta henkilöstä 1,5 henkilöön. Ja takuu varmasti muu sähkön kulutus on taloudessamme pienentynyt kun henkilömäärän vähettyä.
-
Kuvassa sinisellä ympäröity putki on 250 mm korkea ja punaisella ympäröity on 400 mm. Kumpi putki näistä tulee täyttää Oraksen ohjeessa mainitun 300 mm.
Vai onko näistä kumpikaan :-\
Tuossa Lässän vasemmalla puolella on tilaa pudottaa Oras Lässän viereen esim 300 mm yläkulmasta alas päin. Putkimies siirtää helposti verkoston täyttöjohdon sivuun reitiltä. Tämä täyttöjohto on vähemmän tärkeä sijoittelultaan.
-
... Jos tuo 14 kW tarkoittaa sitä että kompuran käydessä pumppu vie 14 kWh niin sähkön kulutus on roimaa, ja olen kyllä sen todennutkin...
Tuo 14 kW tarkoittaa lämmitystehoa.
Talossasi on lattialämmitys.
Silloin maalämmityksen hyötysuhde on noin 5 (COP = 5).
Sähköä maalämpökoneesi kuluttaa kompressorin käydessä noin 14 / 5 = 2,8 .. 3,0 kW teholla.
Jos kompressori käy vuorokaudessa 5,3 h,
on ostosähkön vuorokausikulutus noin 5,3 x 3 kW = 16 kWh/vuorokausi.
-
Otas Tintsu valokuva siten että tuossa kuvassa näkyvien käyttövesiputkien läpiviennit koneikkoon näkyisi.
Silloin pitäisi näkyä myös yhdysputki joka yhdistää ylä- ja alavaraajan kierukat.
Voisi verrata manuaalin kytkentäohjeeseen että onko oikein kytketty.
Jos kierukat on pystysuunnassa väärin kytketty esim siten että kierukan ylä- ja alaosa vaihtaa paikkansa on seurauksena heikompi lämpimän veden saatavuus
Noiden putkien läpivientikohdista kuva ;)
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9761.0;attach=14297;imageois
Liitekuvassa manuaalin kytkentäohje
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Kayttyohje-Vmi-7-2017-web.pdf
-
Yksi syy huonoon käyttövesituottoon on vajaatehoinen kierukka.
Kokeen lopetuslämpötilassa, kierukalta tuleva lämpötila 40 C, on ylävaraajan lämpötila vielä 46-49C.
Tehokkaammalla kierukalla saataisiin huomattavasti enemmän käyttövettä.
ATS
-
Otas Tintsu valokuva siten että tuossa kuvassa näkyvien käyttövesiputkien läpiviennit koneikkoon näkyisi.
Silloin pitäisi näkyä myös yhdysputki joka yhdistää ylä- ja alavaraajan kierukat.
Voisi verrata manuaalin kytkentäohjeeseen että onko oikein kytketty.
Jos kierukat on pystysuunnassa väärin kytketty esim siten että kierukan ylä- ja alaosa vaihtaa paikkansa on seurauksena heikompi lämpimän veden saatavuus
Kuva otettu, toivottavasti sain oikeat putket kuvaan :-\
-
Putkikytkentä on manuaalin mukainen ja oikein.
-
"Kajakki"
Vielä kerran: Mikä vaikutus on sillä että syöttösekoitusventtiili on asennettu asennusohjeiden vastaisesti?
ATS
-
"Kajakki"
Vielä kerran: Mikä vaikutus on sillä että syöttösekoitusventtiili on asennettu asennusohjeiden vastaisesti?
ATS
Asentamalla Oras ohjeen mukaan alas saadaan säteilylämpö katkeamaan säätöelementistä. Se varmistaa halutun toiminnan. Ei näitä kytkentäohjeita huvin vuoksi tehdä. Nuo on valmistajan testaamia etäisyyksiä. Näitä on jouduttu muuttamaan kun " joku " on asentanut sen suoraan lämmönlähteen päälle.
-
Asentamalla Oras ohjeen mukaan alas saadaan säteilylämpö katkeamaan säätöelementistä. Se varmistaa halutun toiminnan. Ei näitä kytkentäohjeita huvin vuoksi tehdä. Nuo on valmistajan testaamia etäisyyksiä. Näitä on jouduttu muuttamaan kun " joku " on asentanut sen suoraan lämmönlähteen päälle.
Tämän asian olen maininnut LVI-firmalle kolme kertaa, he ovat viestineet asian LämpöÄssälle ja siellä huoltopäällikkö on kysynyt asiaa Oraksen edustajalta ja hänen mukaan on asennettu toimivasti. Tietääkö edustaja tämän :-\ Viimeksi tänään mainitsin LVI-firmalle asiasta -> ei tuo tulosta. Varmaan jos pyydän maksusta niin toki ryntäävät.
Perustelevat että toimii kun mittarit näyttävät asian.
-
No joo. En nyt kivenkovaan väitä että tämä on se ainoa syy, mutta kun tässä nyt pohditaan niin minä näen tuon epäkohdan. Olen ikäni ollut LVI alalla niin jotain on jäänyt mieleen. LVI asennuksessa on tiettyjä periaatteita ja suojaetäisyyksiä joita kannattaa noudattaa.
-
No joo. En nyt kivenkovaan väitä että tämä on se ainoa syy, mutta kun tässä nyt pohditaan niin minä näen tuon epäkohdan. Olen ikäni ollut LVI alalla niin jotain on jäänyt mieleen. LVI asennuksessa on tiettyjä periaatteita ja suojaetäisyyksiä joita kannattaa noudattaa.
[/quote
Olen kyllä samaa mieltä että asennukset tulisi tehdä ohjeiden mukaan, mutta en minä saa heitä sitä muuttamaan😢😢
Minusta siis alkaa oikeesti tuntumaan todellakin siltä että laitteessamme LämpöÄssä VMi14 ei ole mitään vikaa vaan on tehoton ja huonon suunnittelun tulos😢 Huoltomiehelle jätin viestin ja toivomuksen että LämpöÄssän (Oilonin) huoltopäällikkö soittaa huollon tuloksista eikä laita s-postia mutta eipä ole kuulunut kumpaakaan. Ehkä hänellä on kiirettä. Asiakaspalvelu ala-arvoista. Nyt toivoisin oikeasti että olisin mies niin voisin saada asiallisempaa palvelua. En kyllä kuitenkaan vielä luovuta.
Mikäli laite tosiaan on noin heikko tehoinen ja huono laatuinenkin, en ainakaan voi suositella kenellekään vastaavaa laitetta.
-
Minä hankin tuon standardin EN 16147.
Standardissa käsitellään noin puolta tusinaa käyttövesivaraajien erilaista käyttötilannetta.
Standardi on ainoastaan Englannin kielisenä ja minun kielitaidolla on vaikeuksia saada selvää mitä sen kapulakielisessä tekstissä oikeasti sanotaan.
Löytyisikö joku joka löytää tästä 45 sivuisesta opuksesta käyttöveden määrän koestukseen liittyvät oleelliset seikat?
Ehdokkaat voivat ilmoittauua esim yv:llä
ATS
-
Niillä joilla ei ole standardia, niin https://heatpumpingtechnologies.org/annex46/wp-content/uploads/sites/53/2020/10/5-test-procedures-for-dhw-heat-pumps-cordin-arpagaus.pdf on sivuilla 5 ja 18 asiaan liittyviä kaavioita.
-
Löytyiskö tuosta EN 16147 standartista astemäärä minkä verran kierukasta tulevan veden lämpötila on alempi kuin varaajan veden lämpötila kun virtaus on 10l/min?
-
Olen selannut standardeja edes sun takaisin
Koestusolosuhteisiin liittyvää löysin vain seuraavat.
- Varaajan lämpötila on se lämpötila kun 55 C:een asetettu termostaatti pysäyttää kompressorin. Ellei kompressorilla saavuteta tätä lämpötilaa nostetaan loppu lämpötila sähkövastuksella.
- Kylmän veden lämpötila on 10 C.
- Käyttöveden virtaus on 10 l/min
- Kokeessa lasketaan vettä virtauksella 10 l/s kunnes veden lämpötila laskee alle 40 C.
Ylläolevan perusteella lasketaan:
- Kuuman veden vertailulämpötila eli, jos vesi lasketaan häviöttömään ammeeseen, niin mikä on ammeen lämpötila kokeen päättyessä.
- 40 C sekoitetun veden määrä eli määrä, mikä saadaan kun ammeessa oleva vesi jäähdytetään 10 C vedellä 40 C vedeksi.
Koe ei ota kantaa siihen millä tekniikalla käyttövesi lämpöpumpussa tehdään eikä siihen mikätyyppisessä varaajassa se varastoidaan.
- Onko käyttövesi valmiina käyttövetenä säiliössä. Tyypillinen vaihtoventtiilikoneen toiminta
- Onko energia varattu säiliössä olevaan lämmityspiirin veteen josta käyttövesi lämmitetään kierukassa on-line. Tyypillinen tulistuspumppujen toiminta.
- Eikä kantaa oteta kaksiosaisiin varaajiin, joissa ylempi on käyttövesivaraaja ja alempi lämmityspiirin varaaja missä esilämmitetään käyttövesi ennen loppukuumennusta ylävaraajassa.
ATS
-
Eihän näistä maalämpökoneista saa kuumaa vettä. Varaaja pitää lämmittää 80 asteeseen, jos sieltä aikoo kierukalla jotakin saada. Kannattaa aina laittaa vastuksilla toimiva
pieni tulistusvaraaja lähelle käyttökohdetta. Saattaa jopa säästää sähkössä, kun ei tarvitse lämmittää maalämmöllä kovin kuumaksi.
-
Kaikki on säädöistä ja käyttöveden tarpeesta kiinni. On totta että copin takia matalämpöinen käyttövesi XL alle 50 astetta ja n.200 litraa ei riitä mihinkään. Monissa pumpuissa on käyttövedelle profiilisäätö, jolloin kuumaa vettä n.60 astetta saa 270- 300l. Sillä saa jo 25min suihkun. Joissakin pumpuissa ei ole profiilisäätöä, jolloin käsin pitää asettaa lämpötilat varaajaan.Jos tarve on suuri >350l, esim. poreamme on oikea ratkaisu erilinen käyttövesivaraaja. Verrattuna vanhaan sähkökattilaan 3.6 kW vastus, lämmittää MLP 7 kW:n teholla nopeasti n.20 min lisää vettä. Pienimmätkin invertteripuput ( ainakin Bosch) tekevät vettä 5-6 kW teholla, eli kohtuullisen nopeasti nekin selviävät hommasta.
-
Eihän näistä maalämpökoneista saa kuumaa vettä. Varaaja pitää lämmittää 80 asteeseen, jos sieltä aikoo kierukalla jotakin saada. Kannattaa aina laittaa vastuksilla toimiva
pieni tulistusvaraaja lähelle käyttökohdetta. Saattaa jopa säästää sähkössä, kun ei tarvitse lämmittää maalämmöllä kovin kuumaksi.
Itse laittaisin levylämmönvaihtimella lattiapiiristä käyttöveden esilämmityksen. Varaajaan menevä "kylmä" vesi olisi jo jotain 20+ asteista.
-
Mulla on vmi11. Se ottaa käynnissä ollessaan virtaa 3.2kw, ymmärsin että tämä on valmistajan ilmoittama ottoteho myös.
Käyttöveden kiertoon minulla on erillinen lämmitin, tilavuus 2 litraa. Kuulema jos kierto otetaan varaajasta, hyötysuhde laskee.
-
Löytyiskö tuosta EN 16147 standartista astemäärä minkä verran kierukasta tulevan veden lämpötila on alempi kuin varaajan veden lämpötila kun virtaus on 10l/min?
En ole löytänyt standardista mitään mainintaa tästä varaajan ja lämpimän veden lämpötilaerosta.
Itse asiassa tämä ero johtuu valmistajan valinnoista suunniteltaessa käyttövesivaraajaa ja sen toimintaa.
Tehokkaampi kierukka on kalliimpi ja valmistaja optimoi hinnan ja tehon väliltä
Oheisessa kuvassa on esitetty kuinka paljon kierukasta tuleva vesi on kylmempää kuin ylävaraajan vesi.
Aluksi ero on n. 12 C ja esim 20 min kohdalla ero pienentynyt n. 8 C:een.
ATS
-
Vielä pari ajatusta syöttösekoitusventtiilin asennuksesta ja toiminnasta.
Voiko oheisen kuvan osoittaman oikeanpuoleisen mittarin siirtää nuolen osoittamaan paikkaan?
Jos voi, niin siirrä ja tee seuraava pieni koe:
- Laske ämpärillinen pari kuumaa vettä
- Tämän jälkeen seuraa lämpötiloja tunnin parin ajan parinkymmenen minuutin välein (kuumaa vettä ei tänä aikana saa laskea)
Laita mittaustulokset tänne niin katsotaan mitä niistä voi saada selville
ATS
-
Oheisessa kuvassa on esitetty kuinka paljon kierukasta tuleva vesi on kylmempää kuin ylävaraajan vesi.
Aluksi ero on n. 12 C ja esim 20 min kohdalla ero pienentynyt n. 8 C:een.
ATS
Varmaan lämpötilaeroa suurentaa eristämättömät kupariputket ja lämpömittarit mittaa putkien pinnasta jolloin ympäristölämpötila vaikuttaa mittaustulokseen ainakin aluksi.
Tuossa liitekuvassa vastaava käyttöveden/varaajan veden lämpötilaero meillä,kaikki putket ja mittausanturit on lämpöeristetty. ;)
Edit:Varaaja on Akvaterm 160l ja rakenteeltaan samanlainen kuin LÄ Vmi:n.
Eli varaajassa on lämmitysverkon vesi ja käyttövesi lämpiää kierukalla.
-
Millä virtaamalla ja kuinka pitkään vettä on laskettu?
Laske vettä virtaamalla 10 litraa/min vähintään 10 min ajan, jos edelleen ero on parin asteen luokkaa niin silloin on tehokas kierukka.
ATS
-
Tintsu, tuossa muutama havannollistava kuva, VMi: varaajan kierukat ovat harvat ja pienet vrt esim. Thermia Calibra. Eipä em. syystä Lämpöässä koulutusmateriaalissaan lupaakaan VMille yhtään sen enempää lämmintä vettä kuin normaalille nykyaikaiselle pumpulle 180l varaajalla, vaikka siinä on 2.5x suurempi varaaja =430l.
Sinun kannattaa katsoa sähkölaitoksesi sivuilta kulutus esim. tammi-helmi- maaliskuu niin voidaan sitten ottaa kantaa onko kulutus suuri vai normaali.
-
Millä virtaamalla ja kuinka pitkään vettä on laskettu?
Laske vettä virtaamalla 10 litraa/min vähintään 10 min ajan, jos edelleen ero on parin asteen luokkaa niin silloin on tehokas kierukka.
ATS
Tuli testailtua ja kyllähän tämäkin Akvaterm 160l varaaja jäähtyy reippaasti kun 10min lasketaan 10l/min vettä.Varaajan yläosan veden ja lähtevän kuumanveden lämpötilaero 7-8 astetta.
-
"aksutre"
Tintsu, tuossa muutama havannollistava kuva, VMi: varaajan kierukat ovat harvat ja pienet vrt esim. Thermia Calibra. Eipä em. syystä Lämpöässä koulutusmateriaalissaan lupaakaan VMille yhtään sen enempää lämmintä vettä kuin normaalille nykyaikaiselle pumpulle 180l varaajalla, vaikka siinä on 2.5x suurempi varaaja =430l.
Ei ole mitään järkeä verrata VMi:n ja Calibran käyttövesivaraajia keskenään.
Etkö "aksutre" tiedä että niissä täysin erilaiset toimintaperiaatteet.
VMi:ssä käyttöveden energia on varastoituna varaajassa olevassa lämmityspiirin vedessä ja käyttövesi lämmitetään lennossa kierukassa.
Calibrassa käyttövesi on varastoituna varaajassa mikä lämmitetään kierukassa virtaavalla lämmityspiirin vedellä.
Hae lämpöpumppuja, joissa on samantyyppiset varaajat kuin VMi:ssä ja vertaa niihin.
ATS
-
Toki tulistinpumpuissa tuo tekniikka on erilainen ja sitä mainostetaan kyllä siihen tyyliin että lämmintä vettä riittää. Totuus on kuitenkin toinen, näyttää siltä että nuo Calibran kaltaiset ratkaisut ovat parempia ainakin veden riittävyyden suhteen. Enemmän putkea/pinta-alaa lämmön johtamiseen.
Jos VMi:ssä olisi isompi ja tiheämpi kierukka, vettä riittäisi eri malliin. Kannattaa tutkia mitä on ostamassa, koneissa ja tekniikassa on eroja. 300l kuumaa 40 asteista vettä on hyvä kriteeri. (25min kuuma suihku)
-
Tuli testailtua ja kyllähän tämäkin Akvaterm 160l varaaja jäähtyy reippaasti kun 10min lasketaan 10l/min vettä.Varaajan yläosan veden ja lähtevän kuumanveden lämpötilaero 7-8 astetta.
Aika suuri lämpötilaero on Ekowell'in Akvaterm-varaajassa.
Jos katsotaan VMi:n koestuksia siitä kohtaa missä ylävaraaja on 55 C kymmenen minuuttia eteenpäin, sama lähtölämpötila kuin Ekowell-kokeessa, saadaan VMi:n lämpötilaeroksi n. 9 C.
Kummankin pumpun varaajan ja kuuman veden välinen lämpötilaero on melkein sama vastaavissa tilanteissa.
ATS
-
Vielä pari ajatusta syöttösekoitusventtiilin asennuksesta ja toiminnasta.
Voiko oheisen kuvan osoittaman oikeanpuoleisen mittarin siirtää nuolen osoittamaan paikkaan?
Jos voi, niin siirrä ja tee seuraava pieni koe:
- Laske ämpärillinen pari kuumaa vettä
- Tämän jälkeen seuraa lämpötiloja tunnin parin ajan parinkymmenen minuutin välein (kuumaa vettä ei tänä aikana saa laskea)
Laita mittaustulokset tänne niin katsotaan mitä niistä voi saada selville
ATS
Sain kyllä siirrettyä mittarin kyseiseen putkeen. Teen mittauksen huomenna tai keskiviikkona. Mutta tarkistan että seuraanko ylä- ja alavaraajan lämpötiloja sekä näitä mittareita?
-
Sain kyllä siirrettyä mittarin kyseiseen putkeen. Teen mittauksen huomenna tai keskiviikkona. Mutta tarkistan että seuraanko ylä- ja alavaraajan lämpötiloja sekä näitä mittareita?
Irtomittarit sekä ylä- ja alavaraajan lämpötilat.
ATS
-
Kannattaa tutkia mitä on ostamassa, koneissa ja tekniikassa on eroja. 300l kuumaa 40 asteista vettä on hyvä kriteeri. (25min kuuma suihku)
Kyllä näin pitää (pitäisi) aina tehdä. Tosi tuo on aika helppo sanoa mutta ei aina ole helppo toteuttaa!!! Meidän tapauksessa olin tyttären kanssa ostamassa laitettaa. Mitään emme ymmärtänyt, mikäli puolisoni olisi ollut elossa, en osaa sanoa mikä laite meillä olisi nyt :-\ Hän olisi ainakin takuu varmasti ymmärtänyt laitteesta enemmän erittäinkin paljon enemmän. Yleisesti tässä vaan luottaa myyntimieheen (LVI-firma meillä) ja hänellekin moneen kertaan sanoin että minua voit huijata en ymmärrä laitteista mitään, mutta ethän sitä tee sanoin moneen kertaan! En tiedä huijasiko, kauniit myyntipuheet olivat lupauksena miten vettä riittää poreammeeseen kun on lämpimän veden tehostus......
Eilen kokeilin tehostusta ja melko nopeaan tuntuu jäähtyvät siinäkin. 45 min tehostus oli ollut päällä jolloin ylävaraaja näyttää 70 ja alavaraaja taisi olla 60, 10 minuttiia laskin poreammeeseen niin lämpötilat olivat laskeneet ylä 58 ja ala 48 tienoille, 15 minuutin veden laskemisen jälkeen ylä 48 ja ala 39. Jätin tehostuksen päälle ja katsoin puolen tunnin kuluttua kun lämmintä vettä ei käytetty miten nopeasti lämpötilat nousevat niin ylä oli 58 ja ala 48 eli ei kyllä noussut samaa vaihtia kuin laski. Poreamme on meillä kahden istuttava eli oisko 300 l tai jotain niillä nurkilla. Uskoisin että poreammeen hanasta 10 l / min luokkaa.
-
Tintsu, tuossa muutama havannollistava kuva, VMi: varaajan kierukat ovat harvat ja pienet vrt esim. Thermia Calibra. Eipä em. syystä Lämpöässä koulutusmateriaalissaan lupaakaan VMille yhtään sen enempää lämmintä vettä kuin normaalille nykyaikaiselle pumpulle 180l varaajalla, vaikka siinä on 2.5x suurempi varaaja =430l.
Sinun kannattaa katsoa sähkölaitoksesi sivuilta kulutus esim. tammi-helmi- maaliskuu niin voidaan sitten ottaa kantaa onko kulutus suuri vai normaali.
Liitteenä olevan sähkön kulutuksen vertailua pitää lukea niin että vuodet 2014-2015 ovat olleen meillä ns. normi vuosia; itse ja puolisoni töissä kodin ulkopuolella päivät, tytär koulussa päivät.
Vuodesta 2016 lähtien mies on neliraajahalvaantunut ja kotona avustajan kanssa päivät ja siinä tilanteessa päivittäinen sähkönkulutus mm pyykinpesu, astianpesukone, liesi aktiivisemmassa käytössä.
Vuoden maaliskuusta 2019 lähtien miehen menehtymisen vuoksi taloudessa 1 - 2 henkilöä.
Omasta mielestä vertailla tulisi vuosia 2014 - 2015 (vanha pumppu ja normi arki, taloudessa 3 hlöä) vuoteen 2020 (uusi pumppu, taloudessa 1-2 hlöä).
Kyllä minusta havaittavissa on että vanhan pumpun aikaan sähkön kulutus on ollut alhaisempaa vuosina 2014-2015. Vuonna 2020 kuitenkin pääsääntöisesti yksin taloudessa.
Vuodet 2016 - 2019 ovat olleet erikoisia vuosia taloudessamme, minusta ne eivät ole ihan vertailukelpoisia, yllä mainittuihin vuosiin.
-
Vielä pari ajatusta syöttösekoitusventtiilin asennuksesta ja toiminnasta.
Voiko oheisen kuvan osoittaman oikeanpuoleisen mittarin siirtää nuolen osoittamaan paikkaan?
Jos voi, niin siirrä ja tee seuraava pieni koe:
- Laske ämpärillinen pari kuumaa vettä
- Tämän jälkeen seuraa lämpötiloja tunnin parin ajan parinkymmenen minuutin välein (kuumaa vettä ei tänä aikana saa laskea)
Laita mittaustulokset tänne niin katsotaan mitä niistä voi saada selville
ATS
Liitteenä testi. Kuumaa vettä laskettu kaksi 10 l ämpäriä.
Lämpötilat otin ylös
- lähtötilanteessa eli vettä ei oltu laskettu,
- heti veden laskemisen jälkeen
- 20 minuutin välein kahden tunnin ajan
Kuumaa vettä ei testin aikana laskettu.
Mittarin siirsin osoitamallasi tavalla, näkyy liitekuvassa.
-
Sekä kylmään että kuumaan putkeen johtuu varaajasta lämpöä.
Putkien lämpötilat jäävät n. 20C varaajan lämpötilan alapuolelle.
Koska kummankin putken lämpötila on sama, tarkoittaa tämä sitä että kummassakaan putkessa ei ole mitään virtausta (luonnonkiertoa)
Vaikka sekoittaja on asennettu asennusohjeen vastaisesti niin tällä nykyisellä asennuspaikalla ei ole mitään vaikutusta sen toimintaan.
ATS
-
Eilen kokeilin tehostusta ja melko nopeaan tuntuu jäähtyvät siinäkin. 45 min tehostus oli ollut päällä jolloin ylävaraaja näyttää 70 ja alavaraaja taisi olla 60, 10 minuttiia laskin poreammeeseen niin lämpötilat olivat laskeneet ylä 58 ja ala 48 tienoille, 15 minuutin veden laskemisen jälkeen ylä 48 ja ala 39.
Onkohan Tintsun systeemissä tarkistettu ettei ylävaraajaan ole jäänyt isompia määriä ilmaa asennuksen yhteydessä?
-
Onkohan Tintsun systeemissä tarkistettu ettei ylävaraajaan ole jäänyt isompia määriä ilmaa asennuksen yhteydessä?
Huoltomies kävi viime viikolla, pitää tarkistaa onko tuollaista asiaa huomioitu. Mitään vikaahan huollossa ei löytynyt pumpusta :-\
-
Onkohan Tintsun systeemissä tarkistettu ettei ylävaraajaan ole jäänyt isompia määriä ilmaa asennuksen yhteydessä?
Tuota mietin minäkin luettuani Matiaksen lähettämän LÄssän käyttöohjeen. Nimittäin minä käynnistin erään tuttavan Niben jonka toinen asentaja oli kytkenyt ja siinä oli jätetty säiliö ilmaamatta. Muistin asian oman koneen käynnistämisen ajalta kahta vuotta aiemmin. Onneksi etuovi oli irti joten ilmaus oli helppo
-
Liitteenä olevan sähkön kulutuksen vertailua pitää lukea niin että vuodet 2014-2015 ovat olleen meillä ns. normi vuosia; itse ja puolisoni töissä kodin ulkopuolella päivät, tytär koulussa päivät.
Vuodesta 2016 lähtien mies on neliraajahalvaantunut ja kotona avustajan kanssa päivät ja siinä tilanteessa päivittäinen sähkönkulutus mm pyykinpesu, astianpesukone, liesi aktiivisemmassa käytössä.
Vuoden maaliskuusta 2019 lähtien miehen menehtymisen vuoksi taloudessa 1 - 2 henkilöä.
Omasta mielestä vertailla tulisi vuosia 2014 - 2015 (vanha pumppu ja normi arki, taloudessa 3 hlöä) vuoteen 2020 (uusi pumppu, taloudessa 1-2 hlöä).
Kyllä minusta havaittavissa on että vanhan pumpun aikaan sähkön kulutus on ollut alhaisempaa vuosina 2014-2015. Vuonna 2020 kuitenkin pääsääntöisesti yksin taloudessa.
Vuodet 2016 - 2019 ovat olleet erikoisia vuosia taloudessamme, minusta ne eivät ole ihan vertailukelpoisia, yllä mainittuihin vuosiin.
Sähkönkulituksesi on suunnilleen tuplat omaani nähden (2007 rakennettu talo, 4 hlö, sisälämpö 24 astetta, 16 kW inverttripumppu.) Puhutaan kuitenkin vuositasolla 500-1000 eur summista. Kesäkaudella kulutus on sinulla myös korkea, mutta siedettävä kuitenkin. Talvella kuluttaa aivan liikaa.
Asia kannataa selvittää, onko sähköpattereita, iv koneen jälkilämmitys, tehokas kiuas jne.
Sähkölaitokselta saat nettisivuilta tuntikulutuksen jos etäluettava mittari. Siitä voi tarkistaa ( ainakin talvella yöaika) onko pumppu ottanut kolme kilowattia vai käyttänyt lisäksi sähkövastusta 6-10 kW ottoteholla. Jos on niin maapiiristä ei irtoa tarpeeksi energiaa ja pumppu käyttää vastuksia kun tehoa ei muuten löydy.Tällöin pitää lämmöntuottoa maapiiriin lisätä. Pumpussa on sentään lämpömittarit josta tuon maapiirin tulo-ja menolämpötilan voi tarkastaa. Kulutusmittareita ei ilmeisesti ole vaikka lähes kaikista muista taitaa löytyä.
Jos ei selviä tuo kulutus, hanki älykäs sähkömittari.
https://www.omavahti.fi/tuote/smappee/
-
Sähkönkulituksesi on suunnilleen tuplat omaani nähden (2007 rakennettu talo, 4 hlö, sisälämpö 24 astetta, 16 kW inverttripumppu.) Puhutaan kuitenkin vuositasolla 500-1000 eur summista. Kesäkaudella kulutus on sinulla myös korkea, mutta siedettävä kuitenkin. Talvella kuluttaa aivan liikaa.
Asia kannataa selvittää, onko sähköpattereita, iv koneen jälkilämmitys, tehokas kiuas jne.
Sähkölaitokselta saat nettisivuilta tuntikulutuksen jos etäluettava mittari. Siitä voi tarkistaa ( ainakin talvella yöaika) onko pumppu ottanut kolme kilowattia vai käyttänyt lisäksi sähkövastusta 6-10 kW ottoteholla. Jos on niin maapiiristä ei irtoa tarpeeksi energiaa ja pumppu käyttää vastuksia kun tehoa ei muuten löydy.Tällöin pitää lämmöntuottoa maapiiriin lisätä. Pumpussa on sentään lämpömittarit josta tuon maapiirin tulo-ja menolämpötilan voi tarkastaa. Kulutusmittareita ei ilmeisesti ole vaikka lähes kaikista muista taitaa löytyä.
Jos ei selviä tuo kulutus, hanki älykäs sähkömittari.
https://www.omavahti.fi/tuote/smappee/
Kyllä kulutus on melkoinen. Valoja meillä on toki jonkin verran, osa led valoja ja osa halogeeneja, maalla kun asutaan niin pihavalot antaa valoa. Mutta en usko että ne nyt kovin paljoo kuluttavat. Vallox iv-kone, Saunan heti valmis kiuas on Harvia ja se on kyllä jo yli 20 vuotta vanha että voi olla ja varmasti onkin sähkörosvo, saunassa 4-5 kertaa viikossa. Meillä kuitenkin sen verran iso sauna että kiukaan pitää olla noin puoli tuntia että on ok löylyt.
Liitteessä tunnittainen sähkön kulutus kahdelta päivältä jolloin kukaan ei ollut kotona, 18. - 19.4.2021. Yöaikaan kulutus on korkeimmillaaln. Pihavalot syttyvät hämärän tullen mutta en kyllä usko että voiko ne viedä noin paljon? Autotallissa neljä led valoa ja muutoin pihalla 5 muuta pihavaloa ja niissä led tai halogeeni ja sammuvat aamulla kun valoistuu.
Tuo älykäs mittari olisi mielenkiintoinen ja varmasti auttaisi sähkö kulutuksen minimointiin.
-
Talo noin 200 m2, 900 m3,
18.4.2021, kulutus yhteensä 30,26 kW
19.4.2021, kulutus 30,61 kW
Jos huhtikuussa sähkön kokonaiskulutus on keskimäärin n 30kwh/vrk ja n 900-1000kwh/kk niin ei ole kyllä suuri kulutus ::)
-
Nyt on kulutus kohdillaan n.30 kWh on ihan hyvä arvo. Itsellä menee n.24 kWh päivä. Tintsulla aiemin on kuitenkin mennyt Toukokuussa yli 40 kWh päivä ja alkuvuonna 2400-2700 kwh /kk, melkein 100 kWh päivä :'( Se on paljon maalämpötalossa ja tuo pitäisi selvittää miksi. Ulkovalot eivät ole syyllisiä, 100-150 kWh /kk.
1500 kWh/kk pumpun vastukset vai joku muu? Alkuvuoden päiväkohtaisista kulutuksista se selvinnee.
-
Jos huhtikuussa sähkön kokonaiskulutus on keskimäärin n 30kwh/vrk ja n 900-1000kwh/kk niin ei ole kyllä suuri kulutus ::)
Ei se suuri ole vaan voisi olla pienempikin. Talossa kuitenkin kaksi aika ahkerassa käytössä olevaa takkaakin talvella. Talvikulutuksesta pitäisi kyllä puolet saada pois. Vai onko HetiValmis noin suuri syöppö?
Missäpäin Suomea tämä talo on?
Lauri
-
Tässä muutamia mietteitä mökillä savusaunaa lämmittäessä.
Käyntiaika on 1930h/v mikä on 22% ajasta. Näin pieni käyntiaika on merkki siitä että kone on reilusti mitoitttu eikä käytä vastuksia ellei asetukset ole totaalisesti pielessä
COP 4:llä laskettaessa on ottoteho 3.5 kW ja tästä saadaan vuosikulutukseksi 6750kWh/v. Tämä on varsin maltillinen kulutus 200 m2 talossa.
Parin päivän ,talo tyhjänä, tuntikohtaisista kulutuksista voidaan nähdä että päiväaikaan kun lämmitystarve on vähinen että talon peruskulutus on n. 0,45 kW. Lisäksi nähdään että lämpöpumppu käy muutaman tunnin välein 10 - 15 min kerralla
Nyt olisi mielenkiintoista nähdä parin päivän tuntikohtaiset kulutukset kun talossa asutaan normaalisti.
ATS
-
Ei se suuri ole vaan voisi olla pienempikin. Talossa kuitenkin kaksi aika ahkerassa käytössä olevaa takkaakin talvella. Talvikulutuksesta pitäisi kyllä puolet saada pois. Vai onko HetiValmis noin suuri syöppö?
Missäpäin Suomea tämä talo on?
Lauri
Kotimme on Etelä-Savossa Juvalla, maaseudulla. Talviaikaan on laskettava vielä pieni kulutus kylmillään olevan navetan alla olevassa kellarissa painesäiliö ja veden johdotus pumpulta joten sitä pidetään patterilla muutama aste lämmön puolella. HetiValmis on todellinen syöppö.
-
Tässä muutamia mietteitä mökillä savusaunaa lämmittäessä.
Käyntiaika on 1930h/v mikä on 22% ajasta. Näin pieni käyntiaika on merkki siitä että kone on reilusti mitoitttu eikä käytä vastuksia ellei asetukset ole totaalisesti pielessä
COP 4:llä laskettaessa on ottoteho 3.5 kW ja tästä saadaan vuosikulutukseksi 6750kWh/v. Tämä on varsin maltillinen kulutus 200 m2 talossa.
Parin päivän ,talo tyhjänä, tuntikohtaisista kulutuksista voidaan nähdä että päiväaikaan kun lämmitystarve on vähinen että talon peruskulutus on n. 0,45 kW. Lisäksi nähdään että lämpöpumppu käy muutaman tunnin välein 10 - 15 min kerralla
Nyt olisi mielenkiintoista nähdä parin päivän tuntikohtaiset kulutukset kun talossa asutaan normaalisti.
ATS
Kaksi melko normi päivää. Illalla Harvian HetiValmis näkyy melkoisena piikkinä. Saunomistahan ei voi lopettaa mutta ehkä enemmän tarkkailla kuinka kauan saunaa pitää päällä :-\
Emme kyllä koskaan ole olleet suuremmin sähkön kulutuksen laskijoita emmekä suuremmin seuraajia, olemme eläneet sellaista arkea ja elämää mikä on hyvältä tuntunut.
Nyt heräsin vertailemaan LämpöÄssän kohdalla asiaa. Tarpeellista ehkä joskus tätäkin asiaa miettiä.
-
Pyörittelin noita kk-kulutuksia.
Saman nimisten kuukausien kulutukset vaihtelee paljon, mikä hankaloittaa vertaamista
Verrattaessa vuosien 2019-2020 kulutuksia vuosien 2014-2015 kulutuksiin näyttäisi että kulutus on kasvanut n. 15%.
Mutta muutos näyttäisi tapahtuneen jo kesällä 2015?
Tuleeko mieleen jotain kesältä 2015, mikä olisi voinut lisätä sähkön kulutusta?
ATS
-
Pyörittelin noita kk-kulutuksia.
Saman nimisten kuukausien kulutukset vaihtelee paljon, mikä hankaloittaa vertaamista
Verrattaessa vuosien 2019-2020 kulutuksia vuosien 2014-2015 kulutuksiin näyttäisi että kulutus on kasvanut n. 15%.
Mutta muutos näyttäisi tapahtuneen jo kesällä 2015?
Tuleeko mieleen jotain kesältä 2015, mikä olisi voinut lisätä sähkön kulutusta?
ATS
En osaa sanoa 2015 kesän kulutukseen lisäävää erikoista.
Heinä-elokuu kulutukseen (3-4 viikon ajalta) voi myös vaikuttaa hieman kesämökin (samalle kulutusmittarille) kulutus; vesipumppu ja pieni sähkövaraaja lämpimälle vedelle. Tämä vaikutus on kyllä vuodesta 2013 alkaen joka kesä, ehkä 2015 alkaen pidempiä aikoja mökkikulutusta kuitenkin.
Tuli kyllä nyt sellainen mieleen että aiempi maalämpöpumppu LämpöÄssä V alkoi vuotamaan 2019, ja syy oli sellainen että lämpöpumpun yläpuolella oli putkien liitos mikä oli vuotanut vähän ja niin vähän ettei vesi ikinä joutunut lattialle, josta sen olisi huomannut vaan vuoti vesisäiliön ja eristeen väliin ja ruostutti säiliön puhki. Vuotoa on varmasti ollut todella pitkään. Olisiko voinut olla vaikka vuodesta 2015 ja olisi vaikuttanut sähkön kulutukseen?? Vuotokohta oli niin piilossa että sitä ei nähnyt vaikka seisoin samassa tilassa ja olen kuitenkin yli 170 pitkä. Mieheni liikkui pyörätuolilla 2016 alkaen niin hän ei varmasti seisonut kuin korkeintaan lämpöpumpun ihan lähellä tukien pumpusta ja siitä sitä ei voinut nähdä ollenkaa. Tämä vuotohan kyllä voi vaikuttaakin sähkönkulutukseet.
-
Tuollainen vesivuoto on ollut varsin vähäinen litramääräisenä jos lattialle ei tule lammikkoa.
Pieni vesimääri kun haihtuu lämpimiltä pinnoilta ilmaan ja jos valumisjälkiä ei ole näkösällä niin sitten sen vasta huomataan kun säiliö ruostuu puhki.
Meillä kävi juuri samanlainen vahinko joskus 2004 tienoilla.
Ei siitä sähkönkulutukseen juurikaan vaikutusta ole.
-
Onkohan Tintsun systeemissä tarkistettu ettei ylävaraajaan ole jäänyt isompia määriä ilmaa asennuksen yhteydessä?
Vaikka asentajan mukaan kaikki on kunnossa kannattaa tämäkin tarkastaa.
Lämpöpumpun vasemmalla puolella on punainen pönttö, paisunta-astia, ja sen päällä punainen "orsi" missä on painemittari, automaatti-ilmanpoistin ja varoventtiili.
Ota tästä kohtaa tarkempi kuva niin mietitään seuraavaa askelta
ATS
-
Vaikka asentajan mukaan kaikki on kunnossa kannattaa tämäkin tarkastaa.
Lämpöpumpun vasemmalla puolella on punainen pönttö, paisunta-astia, ja sen päällä punainen "orsi" missä on painemittari, automaatti-ilmanpoistin ja varoventtiili.
Ota tästä kohtaa tarkempi kuva niin mietitään seuraavaa askelta
ATS
Kyllä ehdottomasti kysyn että onko kyseistä toimenpidettä tehty sekä huoltomieheltä että asentajalta. Olen tarkoituksella odottanut (enkä itse vielä soittanut) LämpöÄssä/Oilon huoltopäällikön soittoa huollon jälkeen, mutta eipä ole vielä kuulunut soittoa, yli viikko huollosta. Nimenomaan mainitsin huoltomiehelle ja pyysin soittamaan.... eli voi kehua asiakaspalvelua!
Kaksi kuvaa, toisen otin ylhäältä.
-
Painemittarin oikella puolella on messinkinen automaatti-ilmain, minkä päällä on pieni punainen nuppi
Ilmaimessa on koho mikä avaa ja sulkee neulaventtiiliä sen mukaan onko putkessa ilmaa tai vettä
- katso mitä painemittari näyttää
- kierrä nuppia kiinnipäin todetaksesi oliko nuppi kiinni vai löysällä
- kierrä nuppi kokonaan irti
- reiästä tulee ilmaa, vettä tai ei mitään
- jos tulee ilmaa odota kunnes ilman tulo loppuu
- lopuksi kierrä nuppi kiinni
-katso mitä painemittari näyttää
ATS
-
Painemittarin oikella puolella on messinkinen automaatti-ilmain, minkä päällä on pieni punainen nuppi
Ilmaimessa on koho mikä avaa ja sulkee neulaventtiiliä sen mukaan onko putkessa ilmaa tai vettä
- katso mitä painemittari näyttää
- kierrä nuppia kiinnipäin todetaksesi oliko nuppi kiinni vai löysällä
- kierrä nuppi kokonaan irti
- reiästä tulee ilmaa, vettä tai ei mitään
- jos tulee ilmaa odota kunnes ilman tulo loppuu
- lopuksi kierrä nuppi kiinni
-katso mitä painemittari näyttää
ATS
Tätä nuppia yritin kiertää mutta nuppu on niin tiukassa että ei sormin tapahtunut mitään enkä uskaltanut millään pihdeillä sitä vääntää. Olikohan edes oikea nupikka mitä tarkoitit. Vähän pelotti, voisko siin käydä jotain; paineella räjähdys tms :(
-
LÄssän ohjeen mukaan ei ilmata ilmanpoistajasta eikä varoventtiilistä vaan punaisella ruksilla merkatusta tulpasta. Se on esitetty epäselvässä piirroksessa sivulla 18/70 tai 19/70. Myös sanottu tekstissä oikein harmaalla painottaen.
-
Keräilin LämpöÄssä Vmi:n asennusohjeista varaajan ilmausta koskevia ohjeita liitekuvaan.
On vaan jotenkin epämääräisesti ohjeet etten osaa sanoa miten ja mistä varaajan ilmaus tehdään.
Punainen tähti luultavasti tarkoittaa paikkaa yhdekartassa mistä ilmauksen voisi tehdä.
-
Tuli kyllä nyt sellainen mieleen että aiempi maalämpöpumppu LämpöÄssä V alkoi vuotamaan 2019, ja syy oli sellainen että lämpöpumpun yläpuolella oli putkien liitos mikä oli vuotanut vähän ja niin vähän ettei vesi ikinä joutunut lattialle, josta sen olisi huomannut vaan vuoti vesisäiliön ja eristeen väliin ja ruostutti säiliön puhki. Vuotoa on varmasti ollut todella pitkään.
Tuollaista tapausta voisi pitää vesivahinkona kun putken liitoksesta alkanut vuotamaan ja melkoista tuhoa sitten seurannut.
Olitko Tintsu yhteydessä vakuutusyhtiöösi että miten suhtautuivat tuollaiseen vesivahinkoon?
-
Tuollaista tapausta voisi pitää vesivahinkona kun putken liitoksesta alkanut vuotamaan ja melkoista tuhoa sitten seurannut.
Olitko Tintsu yhteydessä vakuutusyhtiöösi että miten suhtautuivat tuollaiseen vesivahinkoon?
Kyllä saimme vakuutuksesta korvauksen, ikäpoistot pumppuun mutta plussan puolella.
-
Tuo ylhäältä otettu valokuva pitäisi olla vielä enemmän oikealle ja oikeaa alareunaa enemmän näyttävä. Siellä se ilmaus taitaa olla.
-
Viestin #163 kuvassa lämpöpumpun päällä näkyvä musta putki lähtee ylävaraajan yläosasta ja jatkuu kuparisena paisunta-astian orteen.
Tässä putkessa ei näy minkäänlaista ilmanpoistolaitetta.
Ainoa ilmanpoistin on orressa keskellä oleva automaatti-ilmain, jos se ei toimi niin varoventtiililläkin saa ilmat pois.
Nyt kun ilmanpoistimen nuppi on tiukasti kiinni, niin tällä hetkellä varaajasta ei ole toimivaa ilmanpoistoa.
ATS
-
Tuo ylhäältä otettu valokuva pitäisi olla vielä enemmän oikealle ja oikeaa alareunaa enemmän näyttävä. Siellä se ilmaus taitaa olla.
Tälläisistä mustista vastaavista hanoista ainakin vanhassa pumpussa joskus miehen pyynnöstä käänsin toista hanaa ensin ja sitten toista hiljalleen niin että paine nousi mittarissa.
Onko paineensäätö hanat?
-
Viestin #163 kuvassa lämpöpumpun päällä näkyvä musta putki lähtee ylävaraajan yläosasta ja jatkuu kuparisena paisunta-astian orteen.
Tässä putkessa ei näy minkäänlaista ilmanpoistolaitetta.
Ainoa ilmanpoistin on orressa keskellä oleva automaatti-ilmain, jos se ei toimi niin varoventtiililläkin saa ilmat pois.
Nyt kun ilmanpoistimen nuppi on tiukasti kiinni, niin tällä hetkellä varaajasta ei ole toimivaa ilmanpoistoa.
ATS
Kuvassa orressa olevassa venttiilissä punainen nupikka mikä on siis tiukasti kiinni.
Toisen kuva on otetttu säätöventtiilin takaa niin siellä on jokin punainen korkkimainen juttu ja ylempänä musta vipu, mitä nämä lienee?
-
Voi minä tarkoitin vastaus 220 kuvaa josta enemmän oikealle ja myös alaspäin,niin että koneen yläosa näkyy. Perspektiivi ylhäältä alas päin. Niin että LÄssän oikeakin reuna näkyy.
-
Viestin #225 kahden venttiilin kautta voidaan syöttää lisävettä lämmityspiiriin.
Vettä lisättäessä nousee samalla paine.
Viestin #226 korkkimainen juttu on käyttövesipiirin varoventtiili.
Musta vipu on käyttövesilinjan sulkuventtiili.
ATS
-
Voi minä tarkoitin vastaus 220 kuvaa josta enemmän oikealle ja myös alaspäin,niin että koneen yläosa näkyy. Perspektiivi ylhäältä alas päin. Niin että LÄssän oikeakin reuna näkyy.
Kaksi kuvaa LämpöÄssän oikeasta osiosta ylhäältä kuvattuna alaspäin.
-
Nyt on hyvät kuvat taas. Mielestäni ilmaus on käyrän Cu putken selässä kirkas tulppa.
-
Kajakki, tarkoitatko viestin #220 kuvan vasemmassa laidassa olevaa tulppaa?
ATS
-
Tarkoitan 220 kuvaliitettä piirrosta, jossa on punainen ruksi jonka oletan olevan puh oleva ilmaus.
-
Tintsu, katselin noita aiempia valokuvia.
Siellä on kaksi samanlaista paisunta-astiaa orsineen.
Varmistetaan vielä että nyt on kyse vasemmanpuoleisesta ja sen ilmauksesta
ATS
-
Tintsu, katselin noita aiempia valokuvia.
Siellä on kaksi samanlaista paisunta-astiaa orsineen.
Varmistetaan vielä että nyt on kyse vasemmanpuoleisesta ja sen ilmauksesta
ATS
Tarkemmat kuvat mitä aiemmin otin oli nimenomaan vasemmanpuoleinen punainen säiliö orsineen.
Oikealla olevasta ei kuvia.
-
Voisitko Tintsu tutkia onko sama tulppa molemmissa kuvissa?
Etsitään varaajan ilmaustulppaa ja tuo kupariputken päässä oleva tulppa sopisi sellaiseksi mutta pitäisi nähdä mihin kupariputki tulpasta menee?
-
Voisitko Tintsu tutkia onko sama tulppa molemmissa kuvissa?
Etsitään varaajan ilmaustulppaa ja tuo kupariputken päässä oleva tulppa sopisi sellaiseksi mutta pitäisi nähdä mihin kupariputki tulpasta menee?
Kyllä on samasta tulpasta kysymys punaisella piirtämissäsi nuolen kärjissä.
Kaksi kuvaa; Tulppasta putki lähtee isommalla kupariputkella vasemmalle ja edelleen ylöspäin yläkertaan, piirretty punaisella viivalla. Tulpasta alaspäin isommalla kupariputkella lähtevä putki, piirretty sinisellä viivalla, kulkee pumpun taakse ja tekee siellä 90 asteen kulman vasemmalle ja johtaa edelleen toisessa kuvassa piirrettyyn muoviputki hässäkkään jotka menee lattian alle.
-
Joo,ei ole sitten varaajan ilmaustulppa. ::)
-
Jos ilmata haluaa niin kyllä se punainen kireällä oleva venttiilinhattu vaan täytyy pihdeillä avittaen löysätä ja ruuvata hetkeksi pois. Joskus ne vähän jumittuu mutta mitään riskiä pihtien käyttöön ei ole.
Asentaessa ei tietenkään ilmata varoventtiilin tai ilmausventtiilin läpi, se olisi aivan liian hidasta mutta nyt kun paketti on kasassa niin kyllähän ilmaus tuosta ilmaimesta suoritetaan.
Hattu pois ilmaimesta viikoksi ja painemittarista seuraillen poistuuko ilmaa eli laskeeko paine.
-
Jos ilmata haluaa niin kyllä se punainen kireällä oleva venttiilinhattu vaan täytyy pihdeillä avittaen löysätä ja ruuvata hetkeksi pois. Joskus ne vähän jumittuu mutta mitään riskiä pihtien käyttöön ei ole.
Asentaessa ei tietenkään ilmata varoventtiilin tai ilmausventtiilin läpi, se olisi aivan liian hidasta mutta nyt kun paketti on kasassa niin kyllähän ilmaus tuosta ilmaimesta suoritetaan.
Hattu pois ilmaimesta viikoksi ja painemittarista seuraillen poistuuko ilmaa eli laskeeko paine.
Noin on niin kun Nvaan sanoo. Mutta minä ainakin etsin LÄssän sisäistä ilmausta joka on tehtävä käynnistys vaiheessa. Ei siinä verkossa ole ilmaongelmaa kun paineet on vakaat eikä varo vuoda.
-
Ei tuolla ole mitään sisäistä ilmausta, asentaessa otetaan ripustinorresta mittari pois siksi aikaa kun säiliöö täytetään. Tai sitten laitetaan viimeinen mapressi tuolla ripustinorren seutuvilla asentaen vasta kun säiliö on saatu ajatettua vettä täyteen ja ilmain hoitaa sitten orren ja paisuntasäiliön ilmauksen sen jälkeen.
Mutta tosiaan nyt kun kaikki on asennettu jo ajat sitten niin hattu vaan kylmästi pois kuten jäsen seppaant tuolla ajat sitten jo ohjeisti.
-
Rohkeasti vaan sen punaisen korkin kimppuun.
Avaa varoen, jos tulee paineella vettä, niin korkki takaisin kiinni, muutama tippa ei haittaa.
ATS
-
Rohkeasti vaan sen punaisen korkin kimppuun.
Avaa varoen, jos tulee paineella vettä, niin korkki takaisin kiinni, muutama tippa ei haittaa.
ATS
Mitä jos tuo paine alkaa laskemaan painemittarissa?
Mikäli varaajassa on ilmaa niin pitäisikö tuolta nyt sitten tulla ilmaa suhisemalla? Ja jätänkö korkin auki joksikin aikaa?
Katsotaan uskallanko tehdä tätä toimenpidettä, rohkeahan olen mutta olenko niin rohkea :-\
-
Avaat varoen
Jos tulee ilmaa, niin sitten kokonaan pois
Nythän paine on n.1,2 bar
Jos paine laskee alle n. 0,8 bar sulje korkki
Lisää painetta tuolla aiemmin kertomallasi tavalla
Odota hetki ja toista edelliset toimenpiteet kunnes ilmaa ei enää tule.
ATS
-
Samalla kun keräät rohkeutta käydä korkin kimpuun.
Voisitko tulostaa oheisen kk-kulutustaulukon niin että siinä olisi myös loppuvuosien kuukaudet?
Kaaviosta nähdään että kk-kulutuksissa on suurta vaihtelua mutta nähdään myöskin että kulutus olisi kasvamaan päin.
ATS
-
Avaat varoen
Jos tulee ilmaa, niin sitten kokonaan pois
Nythän paine on n.1,2 bar
Jos paine laskee alle n. 0,8 bar sulje korkki
Lisää painetta tuolla aiemmin kertomallasi tavalla
Odota hetki ja toista edelliset toimenpiteet kunnes ilmaa ei enää tule.
ATS
Rohkea olin ja punainen korkki aukesi ;)
Ennen korkin avaamista minun piti varmistaa että saan lisättyä varmuudella painetta tarpeen vaatiessa niin "harjoittelin ensin sitä" ja paine lisääntyi o 0,1 eli alkutilanne oli 1.3 bar.
Kun korkki aukesi niin ei tullu vettä eikä oikeen tuntunut ilmaakaan tulevan mitenkään selkeästi. Nyt on korkki ollut auki ja oikeastaan voiko nyt sanoa että paine olisi laskenut 0,1 tai vajaa 0,1.
Sitten jonkun ajan kuluttua kokeilin että laskin kuumaa vettä kunnes kompura käynnistyi niin siinäkään ei suuresti painemittari värähtänyt oisko alimmillaan ollut 1.15 ja pian oli jo taas 1,2 (en tiedä onko tällä asialla mitään merkitystä mutta kunhan kokeilin).
Annankohan olla korkin auki ja seuraan tilannetta jonkin aikaa.?
-
Samalla kun keräät rohkeutta käydä korkin kimpuun.
Voisitko tulostaa oheisen kk-kulutustaulukon niin että siinä olisi myös loppuvuosien kuukaudet?
Kaaviosta nähdään että kk-kulutuksissa on suurta vaihtelua mutta nähdään myöskin että kulutus olisi kasvamaan päin.
ATS
Sähkön kulutuksessa tätä meidän taloa ei voi ihan verrata esim taajamassa oleviin taloihin koska sähkön kulutusta on hieman muuaallakin kuin pelkässä talossa.
Saunan sähkökiuas on kyllä melkoinen kuluttaja kun katselee tuntikohtaisia kulutuksia, joskus kiuas meillä tunnin ja ylikin päällä niin se voi viedä yli 10 kw ja jos menee vaan suoraan saunaan että on ihan pikku pikku löylyt niin pääsee jollain 3-4 kw. En ole oikeastaan koskaan havainnut miten paljon sauna kuluttaakaan. Ja onko merkitystä kun kiuas kuitenkin jo melkoisen vanha.
-
Näyttää siltä että varaajassa ei ole ilmaa, joten sieltä ei löytynyt syytä lämminvesiongelmaan.
Mutta nyt tämäkin asia tiedetään.
Korkin voi pitää pari päivää löysästi paikoilleen kierrettynä ja sitten kiertää kiinni.
ATS
-
Olen nyt pyöritellyt näitä Tintsun sähkön kulutuslukemia.
Selkeän johtopäätöksen tekeminen on hankalaa, koska kuukausien ja vuosien lämpötilat (lämmitystarveluvut) vaihtelevat suuresti.
Jos verrataan vuosia 2016-2019 ja 2019-2021 vuosiin 2014-2015 havaitaan että
- vuosina 2016-2019 kulutus oli n. 3000 kWh (15%) suurempi
- vuosina 2019-2021 kulutus 1800 kWh (10%) suurempi eli oli laskenut hieman edellisestä jaksosta.
On huomattava että jakso 2016- 2019 oli selkesti kylmempi kuin nämä kaksi muuta jaksoa. Tämä seittää ainakin osaksi suuremman kulutuksen.
Lämpöpumpun vaihdolla ei näytä olleen mitään vaikutusta kulutukseen
Parin viime vuoden kulutus on siis n. 1800 kWh suurempi kuin vuosien 2014-2015 kulutus. Rahassa tämä tekee n. 250 € vuodessa.
ATS
-
"Pumpussa on lämpimän veden tehostus ja sitä olemme päässeet kerran testaamaan ja sen jälkeen hajosi kompura. Tästä asennusfima mainitse ettei ole yhteyttä kompuran hajoamiseen. Tehostuksen jälkeen tuli virheilmoituksia pehmokäynnistimistä ja seuraavana aamuna ei tullut lämmintä vettä ja LVI-firma totesi kumpuran hajonneen".
Tämän tapahtuman seurauksena kone todennäköisesti lämmitti sähkövastuksella.
Tutkimalla sähkönkulutusta tältä ajankohdalta saattaisi saada selville jotain koneen toiminnasta.
Milloin tämä tapahtui ja kuinka pitkään kompressori oli pois pelistä?
ATS
-
"Pumpussa on lämpimän veden tehostus ja sitä olemme päässeet kerran testaamaan ja sen jälkeen hajosi kompura. Tästä asennusfima mainitse ettei ole yhteyttä kompuran hajoamiseen. Tehostuksen jälkeen tuli virheilmoituksia pehmokäynnistimistä ja seuraavana aamuna ei tullut lämmintä vettä ja LVI-firma totesi kumpuran hajonneen".
Tämän tapahtuman seurauksena kone todennäköisesti lämmitti sähkövastuksella.
Tutkimalla sähkönkulutusta tältä ajankohdalta saattaisi saada selville jotain koneen toiminnasta.
Milloin tämä tapahtui ja kuinka pitkään kompressori oli pois pelistä?
ATS
Vanha pumppu vuoti säiliön ruostuttua puhki syyskuun alkupäivinä 2019 (ei tarkka päivä muistissa), uutta pumppu kauppaa aloitettu 12.9.2019.
Uuden pumpun asennus 5.- 7.11.2019.
Uuden pumpun lämmönvaihtimen hopeajuotos vuoti 10.11.2019 -> Korjaus 13.11.2019
UUden pumpun kompressori hajosi 25.1.2020 -> Uusi kompressori tilalle 4.2.2020
Mielestäni ainakin vanhan pumpun hajottua syyskuussa ja uusi tilalle marraskuun alussa niin se aika oltiin varmaankin sähkövastuksilla.
Elämäpä oli silloin aika sekaisin miehen menehtymisen vuoksi niin ei kyllä oo kaikisa asioista kovinkaan selkeitä mielikuvia. Ja no turha nyt jälkeenpäin on puhua mutta sanompa kuitenkin että ei kyllä ollut voimavaroja edes näihin pumppuihinkaan perehtyä. Voimat olivat todella vähissä ja huoli valtava.
-
Tämän uskon että kaikki on ollut sekaisin.
Mutta jos vielä jaksat kaivaa esiin vrk-kulutukset vuoden 2020 tammi- ja helmikuulta
Mieluiten numeromuodossa.
ATS
-
Tämän uskon että kaikki on ollut sekaisin.
Mutta jos vielä jaksat kaivaa esiin vrk-kulutukset vuoden 2020 tammi- ja helmikuulta
Mieluiten numeromuodossa.
ATS
Järvi-Suomen Energialta sain oheisen taulukon sähkön kulutuksesta vuorokausikohtaisesti ajalta tammikuu-helmikuu 2020. En kehdannut alkaa muokkaamaan taulukkoa.
Itse en enää suoraan netistä Helmi-palvelusta tieto saanut. Mutta nyt tässä tieto on
Tulipa hyvin muuten esille asia. Kun katsoo kulutusta juuri 27.1.2020 kun kompura hajosi ja uusi tilalle 4.2.2020 miten on kulunut sähköä enemmän sähkövastuksilla ilmeisesti.
Niin pitääkin kysyä korvaako Oilon tätä ;D Nimittäin nyt tuli lasku huollosta 169 euroa. Sekään ei edes kuulunut takuun alaiseksi. Eikä huoltopäällikkö vieläkään ole soittanut.
Alan keräämään rohkeutta ja tarmoa soittaa hänelle. Oilon on pieni perheyritys ja tulee saamaan palautetta kauttani. Olkoonkin että joku Oilonilainen lukee tätäkin viestiä, kaikki totta kuitenkin. Asiakkaita mekin olemme. Olen tosi närkästynyt ja pyydän anteeksi niiltä ketä LämpöÄssä VMi suosittelee, minä en tule sitä tekemään.
Toki tämän ryhmän melko monelle jäsenelle olen erityiskiitokset velkaa, varmasti tarjoan kahvit parhaiden leivosten kera kun pihaan tulette :) Olen kiitollinen!
-
Järvi-Suomen Energialta sain oheisen taulukon sähkön kulutuksesta vuorokausikohtaisesti ajalta tammikuu-helmikuu 2020. En kehdannut alkaa muokkaamaan taulukkoa.
Itse en enää suoraan netistä Helmi-palvelusta tieto saanut. Mutta nyt tässä tieto on
Tulipa hyvin muuten esille asia. Kun katsoo kulutusta juuri 27.1.2020 kun kompura hajosi ja uusi tilalle 4.2.2020 miten on kulunut sähköä enemmän sähkövastuksilla ilmeisesti.
Niin pitääkin kysyä korvaako Oilon tätä ;D Nimittäin nyt tuli lasku huollosta 169 euroa. Sekään ei edes kuulunut takuun alaiseksi. Eikä huoltopäällikkö vieläkään ole soittanut.
Alan keräämään rohkeutta ja tarmoa soittaa hänelle. Oilon on pieni perheyritys ja tulee saamaan palautetta kauttani. Olkoonkin että joku Oilonilainen lukee tätäkin viestiä, kaikki totta kuitenkin. Asiakkaita mekin olemme. Olen tosi närkästynyt ja pyydän anteeksi niiltä ketä LämpöÄssä VMi suosittelee, minä en tule sitä tekemään.
Laskin että tuolla ajalla kun kompura on ollut rikki 24.1. - 5.2.2020 suurinpiirtein 12 päivää sähkön kulutus on on ollut noin 1560 kW. Eli kyllä suora sähkölämmitys meillä ainakin olisi todella suurta. Nyt maalämmön aikana kuitenkin kulutus on noin 1000 kW luokka suunnilleen 12 päivän ajalta. Järvi-Suomen Energia taitaa olla vielä Suomen kalleimpia siirtomaksun omaavia sähköyhtiöitä, 500 kW sähkönsiirot on sunnilleen 40 euron luokkaa. Lisäksi vielä myynti mikä hinta nyt sitten sattuu olemaankin riippuen yhtiöstä.
-
Tutkistelin vastuskäytön vaikutusta sähkön kulutukseen.
Oheisissa kuvissa on esitetty sähkön kulutus ulkolämpötilan ja toisessa kuvassa ajan funktiona.
Mittausarvot ovat tuntikeskiarvoja
Lämpötilat on otettu Ilmatieteen laitoksen Juvan Partalan aseman tilastoista.
Voidaan havaita että oltaessa vastuskäytöllä nousi tehon otto keskimäärin 2,8 kW
Kuvan mukaan vastuskäytöllä oltiin 9 vrk
Tänä aikana kului ylimääräistä saähköä n. 600 kWh. Sähkön hinnalla 14 ? c/kWh tuli ylimääräistä menoa n. 84 €
Normaalitilanteessa on kiinteistön peruskulutus n. 3,3 kW, josta VMi käyttää n. 1kW
2,3 kW (55 kWh/vrk) kuluu kaikenlaiseen muuhun.
Tästä melko tasaisesta muusta kulutuksesta erottuu selvästi päivittäiset 15 kWh "iltapiikit", mitkä tulevat ilmeisesti Harvian kiukaan käytöstä ja nämä kertaluonteiset kulutukset ovat n. 25% muusta kululutuksesta.
Yllä olevat kulutuslukemat ovat ajalta kun ulkolämpötila on 0 - -5C.
ATS
-
Asentamalla Oras ohjeen mukaan alas saadaan säteilylämpö katkeamaan säätöelementistä. Se varmistaa halutun toiminnan. Ei näitä kytkentäohjeita huvin vuoksi tehdä. Nuo on valmistajan testaamia etäisyyksiä. Näitä on jouduttu muuttamaan kun " joku " on asentanut sen suoraan lämmönlähteen päälle.
Sattuipa tänään meillä ilmeisesti Esben termostaattiventtiilin häiriöstä johtuva kylmävesipulssi kuumaan käyttöveteen ja oli vielä mittausanturi aktiivisena.
Klo 11.30 aikoihin tuli hanoista pelkästään kylmää vettä vaikka varaajan lämpötilat oli normaalit.
Häiriö näköjään korjautui itsestään n tunnin kuluttua ja lyhyempi kylmäpulssi klo 13.00 aikoihin.
Eipä ole ennen tuollaista huomattu mutta termostaattiventtilin satunnaiset häiriöt on mahdollisia.
edit:Tänään 23.5 klo 18.00 aikoihin tuli samanlainen kylmäpulssi-ilmiö ja näköjään johtuu kun poltin risuja puukattilassa niin jotain kautta ilmeisesti painovoimainen virtaus käynnistyy kun alavaraajan kierukoissa veden lämpö nousee korkeammaksi kuin ylävaraajassa.
Myös edellisen häiriön aikana poltin risuja puukattilassa :-[
Ilmeisesti tuollainen tilanne tulee jos käyttöveden esilämmityskierukan lämpötila nousee korkeammaksi kuin ylävaraajan kierukan ?
Liitekuvassa trendikäyrä tapauksesta
Toisessa liitekuvassa samantapainen ilmiö
-
Oheiseen kuvaan olen kirjoitellut havaintoja siitä mitenkä kompressorin hajoaminen näkyy talon säkönkulutuksessa.
ATS
-
Tutkistelin vastuskäytön vaikutusta sähkön kulutukseen.
Oheisissa kuvissa on esitetty sähkön kulutus ulkolämpötilan ja toisessa kuvassa ajan funktiona.
Mittausarvot ovat tuntikeskiarvoja
Lämpötilat on otettu Ilmatieteen laitoksen Juvan Partalan aseman tilastoista.
Voidaan havaita että oltaessa vastuskäytöllä nousi tehon otto keskimäärin 2,8 kW
Kuvan mukaan vastuskäytöllä oltiin 9 vrk
Tänä aikana kului ylimääräistä saähköä n. 600 kWh. Sähkön hinnalla 14 ? c/kWh tuli ylimääräistä menoa n. 84 €
Normaalitilanteessa on kiinteistön peruskulutus n. 3,3 kW, josta VMi käyttää n. 1kW
2,3 kW (55 kWh/vrk) kuluu kaikenlaiseen muuhun.
Tästä melko tasaisesta muusta kulutuksesta erottuu selvästi päivittäiset 15 kWh "iltapiikit", mitkä tulevat ilmeisesti Harvian kiukaan käytöstä ja nämä kertaluonteiset kulutukset ovat n. 25% muusta kululutuksesta.
Yllä olevat kulutuslukemat ovat ajalta kun ulkolämpötila on 0 - -5C.
ATS
KIITOS!!
Iltapiikit on kyllä nyt syytä ottaa tarkastukseen, saunan lämmitys on syy tähän ja on yllättänyt minut kyllä ihan totaalisesti mikä sähkörosvo onkaan. Voi tosiaan olla jo kiukaan ikäkin osana syynä.
Järvi-Suomen energian hinta on veroineen reilut 7 snt/kWh ja oisko silloin ollut myyntihinta reilut 5 snt joten suurinpiirtein 80 euroa on ylimääräisen kulutuksen hinta kompuran rikki ollessa.
-
KIITOS!!
Iltapiikit on kyllä nyt syytä ottaa tarkastukseen, saunan lämmitys on syy tähän ja on yllättänyt minut kyllä ihan totaalisesti mikä sähkörosvo onkaan. Voi tosiaan olla jo kiukaan ikäkin osana syynä.
Järvi-Suomen energian hinta on veroineen reilut 7 snt/kWh ja oisko silloin ollut myyntihinta reilut 5 snt joten suurinpiirtein 80 euroa on ylimääräisen kulutuksen hinta kompuran rikki ollessa.
Kauhea hinta tuommoinen reilu 7 snt/kWh. Katsoin tuossa mielenkiinnosta sähkösopimuksien hintoja https://www.sahkonhinta.fi/ (https://www.sahkonhinta.fi/) ja syötin sinne Juvan postinumeron ja kuvitteellisen 15000kWh vuosikulutuksen määräaikaisella sopimuksella jossa kiinteä hinta, jolla katsoin sähkösopimuksien hintoja. Esimerkiksi "Oomi Kiinteä 24 kk" 0€/kk perusmaksu ja 4,99snt/kWh energiamaksu.
Ehdottomasti kannattaa luopua Järvi-Suomen energiasta, kun on noin kallista. Sinun vuosikulutuksellasi on monien satojen eurojen ero tässä.
Itselläni on ostettu Heleniltä sähköenergia. "CO2-vapaa kiinteähintainen" jossa perusmaksu 0€/kk ja energia 4,56snt/kWh. Tällä hinnalla mennään vielä 30.09.2022 asti.
-
Kauhea hinta tuommoinen reilu 7 snt/kWh. Katsoin tuossa mielenkiinnosta sähkösopimuksien hintoja https://www.sahkonhinta.fi/ (https://www.sahkonhinta.fi/) ja syötin sinne Juvan postinumeron ja kuvitteellisen 15000kWh vuosikulutuksen määräaikaisella sopimuksella jossa kiinteä hinta, jolla katsoin sähkösopimuksien hintoja. Esimerkiksi "Oomi Kiinteä 24 kk" 0€/kk perusmaksu ja 4,99snt/kWh energiamaksu.
Ehdottomasti kannattaa luopua Järvi-Suomen energiasta, kun on noin kallista. Sinun vuosikulutuksellasi on monien satojen eurojen ero tässä.
Itselläni on ostettu Heleniltä sähköenergia. "CO2-vapaa kiinteähintainen" jossa perusmaksu 0€/kk ja energia 4,56snt/kWh. Tällä hinnalla mennään vielä 30.09.2022 asti.
Järvi-Suomen energia on sähkön siirtoyhtiö eikä siitä voi luopua tai kilpailuttaa!! Lisäksi joka kuukausi heillä kiinteä maksu yli 37 euroa. Kunnat omistavat yhtiön osakkeita jne, voiton tavoittelu tuntuu olevan tärkeämpää kuin mikään muu vaikka perustelevat korkeita hintoja maakaapelien vetämisellä, huijausta vaan asiakkaille. Joka vuosi hehkutetaan miten vpittia tulee ja osingonjaot ovat melkoisia. Törkeetä mikään taho eikä mitkään päättäjät saa tärä asiaa kuriin!! Ps. Ehkä omistavat muutaman sähköosakkeen. Myynti meillä talossa tulee Vaasan sähköltä ja on kohtuullinen 3,50.
-
JSE rahat sentään jää Suomeen, tuolla voi lohdutella itseään... :D
Mikä on 3.5 Vaasan sähkössä, ostohinta sieltä mutta mikä?
-
JSE rahat sentään jää Suomeen, tuolla voi lohdutella itseään... :D
Mikä on 3.5 Vaasan sähkössä, ostohinta sieltä mutta mikä?
Vaasan Sähkön hinta on 3,50 snt/kWh eli mitä sähköä kuluu ja lisäksi 3,50 euroa/kk.
Aiempi sopimus oli jotain 5 snt / kWh paikkeila ja juuri tuolloin 2020.
-
Vaasan Sähkön hinta on 3,50 snt/kWh eli mitä sähköä kuluu ja lisäksi 3,50 euroa/kk.
Aiempi sopimus oli jotain 5 snt / kWh paikkeila ja juuri tuolloin 2020.
no tuo on ihan hyvä hinta vaikka kk maksua onkin 3.5€/kk, omaan kulutukseen peilaten inan yli 4c/kwh
-
Paljon puhuttu syöttösekoitusventtiili. Mietin että jätetäänkö koko kapistus omasta töllistä pois. Toki jos veden lämmön rajoittaa 40 asteeseen, niin silloin sillä joku tolkku on. Mutta jos rajoitus on esim 55 astetta, niin kyseistä pumpusta lattialämmitys talossa ei taida edes tuota 55 asteista vettä jakotukille.
-
Minusta täysin turha vehje maalämpökoneen kanssa
ATS
-
Paljon puhuttu syöttösekoitusventtiili. Mietin että jätetäänkö koko kapistus omasta töllistä pois...
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Tulituskone.jpg)
Jos syöttösekoitusventtiili kytketään tulistusvaraajallisessa koneessa yllä olevan kuvan mukaisesti, saadaan lämpimään käyttöveteen riittävyyttä lisää, varsinkin, jos sekoittajassa valitaan veden lämpötilaksi mahdollisimman alhainen lämpötila.
Tässä ylävaraajaan kuumempaa vettä laimennetaan alavaraajan vähemmän kuumalla vedellä.
-
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Tulituskone.jpg)
Jos syöttösekoitusventtiili kytketään tulistusvaraajallisessa koneessa yllä olevan kuvan mukaisesti, saadaan lämpimään käyttöveteen riittävyyttä lisää, varsinkin, jos sekoittajassa valitaan veden lämpötilaksi mahdollisimman alhainen lämpötila.
Tässä ylävaraajaan kuumempaa vettä laimennetaan alavaraajan vähemmän kuumalla vedellä.
En tiedä ymmärsinkö nyt mitenkään oikein mutta onko tuo säätöventtiili nyt sitten kuitenkaan ollenkaan välttämätön. Ja missä kohtaa tässä kuvassa minkä laitoit venttiili sijaitsee? Lisäksi laitoin keltaisella kuvaan "Oilon"! Onko tämä Oilonin arkistokuvaa :-\ Oilon myy LämpöÄssää.
Toisessa kuvassa vielä edelleen meidän LämpöÄssä VMi 14.
-
Tässä kuva siitä sekoittajasta, ovaalin sisällä..
-
Tässä kuva siitä sekoittajasta, ovaalin sisällä..
Siis kyllä tiedän missä meidän sekoittaja on ja mikä se on mutta tarkoitin tuota piirroskuvaa jonka laitoit? mikä siinä on sekoittaja?
-
Kuvassa oikealla ylhäällä on paikka, jossa lukee Hot water out / Lämmin käyttövesi
Se putki tulee tuosta kuvassasi ympäröidystä sekoittajasta..
Sekoittajaan on liitetty 3 putkea: yksi vasemmalta, punaisesta säiliöstä, yksi alhaalta, ylä- ja alavaraajan yhdysputkesta.
-
Kuvassa oikealla ylhäällä on paikka, jossa lukee Hot water out / Lämmin käyttövesi
Se putki tulee tuosta kuvassasi ympäröidystä sekoittajasta..
Sekoittajaan on liitetty 3 putkea: yksi vasemmalta, punaisesta säiliöstä, yksi alhaalta, ylä- ja alavaraajan yhdysputkesta.
Eli meillä on jotenkin toisin?
Säätöventtiilille tulee kylmä vesi, sitte on ohuempi jokin hukkaputki, kaks putkea varaajasta ja yksi putki lähtee yläkertaan.
-
Mulla vmi käyttö-ohjeessa kuvissa: kylmä vesi sisään ja lämmin vesi ulos. En tiedä miten muuten kierukalla olevassa pumpussa voitaisiin muuten toimia. Vanhemmissa rakenne oli jotain muuta.
-
VMi:ssä on ala ja ylävaraajien kierukoiden välistä väliotto, mikä on tarkoitettu käyttöveden kiertoa varten.
Sitä voisi ehkä hyödyntää tässä "tomppelin" ehdotuksessa.
Tässä ehdotuksessa hyöty tulee siitä että ylävaraajankierukassa virtaus pienenee ja samalla asteisuus myös laskee eli kierukata saadaan kuumempaa vettä ulos
Varaajan energiasisältö saadaan paremmin hyödynnettyä.
ATS
-
Periaatteessa jos tuota kiertoa voi tuolla tavalla hyödyntää vetämällä se sekoittajalle. Mulla tulee kierto sillä 2l sähkövaraajalla.
-
VMi:ssä on ala ja ylävaraajien kierukoiden välistä väliotto, mikä on tarkoitettu käyttöveden kiertoa varten.
Sitä voisi ehkä hyödyntää tässä "tomppelin" ehdotuksessa.
Tässä ehdotuksessa hyöty tulee siitä että ylävaraajankierukassa virtaus pienenee ja samalla asteisuus myös laskee eli kierukata saadaan kuumempaa vettä ulos
Varaajan energiasisältö saadaan paremmin hyödynnettyä.
Tämä muutos olisi varsin helppo tehdä. Oheiseen kuvaan olen piirtänyt tarvittavat muutokset.
Hyötyhän tulee siitä että kun yläkierukan ohi otetaan syöttösekoittajan "kylmä" vesi niin yläkierukan virtaus pienenee.
Tunnettua on että tämäntyyppisissä varaajissa missä kuuma vesi tehdään lennossa kierukassa, mitä suurempi virtaus on sitä vähemmän vesi ehtii lämmetä virratessaan kierukan läpi.
Tuo muutos pienentää yläkierukan virtausta niin ulostuleva vesi on kuumempaa eli lämpötilaero on pienempi ylävaraajan veden ja käyttöveden välillä -> ylävaraajaa voidaan jäähdyttää enemmän kuin ilman muutosta.
Toimiakseen tämä edellyttää että syöttösekoittajasta lähtevä vesi on säädettävä mahdollisimman viileäksi, on haettava mukavuuslämpötila mitä kylmempää kuuma vesi ei saa olla.
Omassa L-Ässä V-mallissa on periaatteessa samanlinen varaajaratkaisu.
Kunhan ehtii niin pitää tehdä koesarja missä määrittetään ylävaraajan ja käyttöveden välinen lämpötilaero virtauksen funktiona.
ATS
-
Onkos syöttöventtiiliosuus erikseen jossain?
Meinaan jos tuo on syöttösekoitus niin tuo ehdotettu muutos ei liene sääntöjen mukainen...
-
Miksi ei?
-
Onkos syöttöventtiiliosuus erikseen jossain?
Meinaan jos tuo on syöttösekoitus niin tuo ehdotettu muutos ei liene sääntöjen mukainen...
Edelleen vastausta odotellen:
Miksi ei sääntöjen mukainen?
ATS
-
Nyt on koestettu varaajan kierukan virtausmäärän vaikutus ulostulevan veden lämpötilan alenemaan.
Oheisessa kuvassa tulokset.
Kokeet tehtiin vm. 2007 L-Ässä V-7.0 lämpöpumpulla.
Nykyisessä L-Ässä VMi pumpussa on periaatteessa samanlainen varaaja
Kokeen tuloksia ei voi soveltaa 1:1 VMi:n käyttäytymiseen mutta tuskin niissä oleellisia eroja on
ATS
-
Omassa viritelmässä on myös käyttövesi kytkettynä. On siinä myös syöttösekoitusventtiili vaikka en sen tarpeellisuudesta niin tiedä. Ja on erinäköinen kuin noissa kuvissa.
-
Yksi syy huonoon käyttövesituottoon on vajaatehoinen kierukka.
Kokeen lopetuslämpötilassa, kierukalta tuleva lämpötila 40 C, on ylävaraajan lämpötila vielä 46-49C.
Tehokkaammalla kierukalla saataisiin huomattavasti enemmän käyttövettä.
ATS
En jaksanut kaikkea lukea, mutta jotain hämärää kierukassa? on.
Meillä Vmi9 ja jos ylävaraaja 50C, niin lähimmästä hanasta(3m päässä pumpusta) tulee 48-49C.
Iltapäivällä oli suihkussa käynti, suihkusta tulee 9l/min, 38C vettä.
Ala Kaasu Ylä
HANA AUKI
03.07.2021 16:52 46.3 32.0 45.9
03.07.2021 16:54 45.7 31.9 45.8
03.07.2021 16:57 43.8 31.9 45.5
03.07.2021 17:00 42.0 31.9 45.1
PUMPPU KÄYNTIIN
03.07.2021 17:02 41.9 62.6 44.7
HANA KIINNI
03.07.2021 17:05 41.3 72.3 44.7
03.07.2021 17:07 41.2 74.0 44.9
03.07.2021 17:10 42.1 74.8 45.8
03.07.2021 17:12 42.9 76.1 47.0
03.07.2021 17:15 44.0 77.6 48.1
03.07.2021 17:17 44.9 79.2 49.4
03.07.2021 17:20 45.8 80.7 49.9
03.07.2021 17:22 46.7 82.1 51.1
03.07.2021 17:25 47.4 83.3 52.3
PUMPPU SEIS
-
Kaksi kuvaa LämpöÄssän oikeasta osiosta ylhäältä kuvattuna alaspäin.
Juuri tuosa kuvan https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9761.0;attach=14348 pumpulle menevässä kuparissa on ilmaus roppu.
-
En jaksanut kaikkea lukea, mutta jotain hämärää kierukassa? on.
Meillä Vmi9 ja jos ylävaraaja 50C, niin lähimmästä hanasta(3m päässä pumpusta) tulee 48-49C.
Iltapäivällä oli suihkussa käynti, suihkusta tulee 9l/min, 38C vettä.
Ala Kaasu Ylä
HANA AUKI
03.07.2021 16:52 46.3 32.0 45.9
03.07.2021 16:54 45.7 31.9 45.8
03.07.2021 16:57 43.8 31.9 45.5
03.07.2021 17:00 42.0 31.9 45.1
PUMPPU KÄYNTIIN
03.07.2021 17:02 41.9 62.6 44.7
HANA KIINNI
03.07.2021 17:05 41.3 72.3 44.7
03.07.2021 17:07 41.2 74.0 44.9
03.07.2021 17:10 42.1 74.8 45.8
03.07.2021 17:12 42.9 76.1 47.0
03.07.2021 17:15 44.0 77.6 48.1
03.07.2021 17:17 44.9 79.2 49.4
03.07.2021 17:20 45.8 80.7 49.9
03.07.2021 17:22 46.7 82.1 51.1
03.07.2021 17:25 47.4 83.3 52.3
PUMPPU SEIS
Minulla ainakin mittari näyttää 7-8 astetta pienempää lukemaa kuin varaajan yläosa. Tämä siis lähtevä vesi kierukalta. Tuleva kylmä vesi oli 9 asteen pinnassa.
-
Minulla ainakin mittari näyttää 7-8 astetta pienempää lukemaa kuin varaajan yläosa. Tämä siis lähtevä vesi kierukalta. Tuleva kylmä vesi oli 9 asteen pinnassa.
Juuri kävin kokeilemassa; varaajan yläosa 46C ja hanasta tulee 44-45C. Mittaus paistomittarilla.
Ei merkitystä, onko hana täysin auki vai puoleksi auki.
-
Keittiön hana; matkaa pumpulle n.20m(kanaalilla pannuhuoneeseen)
LKV-kierto päällä, ylävaraaja 45,1C hanasta tulee 42-43C
Meillä "kipuraja" ylävaraajalle 42C, jolloin ei enää suihkusta sitä 37-38C juuri tule.
Sen takia nostanut alarajan 45C jolloin saa vähän pelivaraa.
-
Juuri kävin kokeilemassa; varaajan yläosa 46C ja hanasta tulee 44-45C. Mittaus paistomittarilla.
Ei merkitystä, onko hana täysin auki vai puoleksi auki.
Tarkasta tuo käyttämäsi mittari vertaamalla esim digitaalisen sisä- ulkomittarin ulkoanturiin tai kuumemittariin
ATS
-
Tarkasta tuo käyttämäsi mittari vertaamalla esim digitaalisen sisä- ulkomittarin ulkoanturiin tai kuumemittariin
ATS
Sisällä 25,6C, mittari näyttää 25C
Kylmävesi pumpulle, putken pinnasta lämpökameralla +9C, hanasta mittari näyttää 11C
Kiehuva vesi, mittari näyttää 105C
Nyt se sitten tippui lattialle ja näyttää pöydällä 44C ::)
Ostetaan uusi ja mittaillaan lisää. :)
-
Noniin, nyt Meater+ mittari käytössä ja heittoahan siinä vanhassa oli.
Nyt ylävaraaja 47,5C ja hanasta sain puristettua 42C
Kylmävesi hanasta +8C
-
En jaksanut kaikkea lukea, mutta jotain hämärää kierukassa? on.
Asennusfirma teki Oilonin antaman standardin mukaisen testin (liitteenä) Se on nyt vielä avoin että onko testi tehty okein. Toukokuun lopulla pyysin sitä selvittämään, tuotekehittely oli kiireisiä ei ehtinyt, nyt kun huoltopäällikkö tuli töihin niin tuotekehittely lomalla, ehkä taas heidän loman jälkeen on niin kiirettä että eivät ehdi. Mikäli testi on tehty oikein niin näyttää Oilonin mukaan että kaikki ok. Pumppu on käyty Oilonin puolesta tsekkaamassa kaikki okei, heidän mielestään. Mitään muuta eivät sano kuin että pumppu kunnossa nostaa alavaraajan arvot että vesi riittää kahden ihmisen suihkutella samaan aikaan ja arvot tulee olla heidän mielestä ylävaraaja 52/56 ja ala 47/50. Alavaraaja oli aiemmin 43/46, jolloin kun kaksi henkilöä yhtäaikaa suihkussa niin suihkuvesi alkoi jäähtymaan. Ei kuitenkaan lotrata suihkussa vaan napakka käynti. Ovat avanneet tehtaalla vastaavan pumpun eikä mitään teknistä vikaa vastaavassa ole. Mutta nämä laitteet ovat kyllä yksilöitä. Muutenkin tämä meidän laite on ihan maanantai kappale, kaksi päivää asennuksesta hopejuotos vaihtimella vuoti kaksi kuukautta asennuksesta kompura hajosi. En oikee jaksa taistella Oilonin tuulimyllyä vastaan, en oikeasti niille voi mitään, ylimielistä porukkaa naisen sössötystä ilmeisesti niiden mielestä.
Asennusfirma sysäsi Oilonille, ei oikeen ota kantaa. Asentajalla samanlainen pumppu ittellä ja sanoi että kyllä heillä riittää hyvin vesi juuri noilla alemmilla arvoilla.
En kyllä missään nimessä suosittele tätä laitetta!
Mainitsin kyllä heille että pumppua myydään nimen omaan että lämmin vesi riittää isommallekin porukalle????? Mitä jos on muutama teini perheessä tai urheilevia nuorukaisia???? Arvot täpölle!
-
Tintsu,
- laittamasi liitetiedosto TIINA ROITTO MITTAUKSET.pdf (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9761.0;attach=14575) on tyhjä,
- edelläolevassa tekstissäsi on vain ensimmäinen rivi nimimerrki Cableguy´n tekstiä.
Korjaisitko virheet näissä.
-
En jaksanut kaikkea lukea, mutta jotain hämärää kierukassa? on.
Meillä Vmi9 ja jos ylävaraaja 50C, niin lähimmästä hanasta(3m päässä pumpusta) tulee 48-49C.
Iltapäivällä oli suihkussa käynti, suihkusta tulee 9l/min, 38C vettä.
Ala Kaasu Ylä
HANA AUKI
03.07.2021 16:52 46.3 32.0 45.9
03.07.2021 16:54 45.7 31.9 45.8
03.07.2021 16:57 43.8 31.9 45.5
03.07.2021 17:00 42.0 31.9 45.1
PUMPPU KÄYNTIIN
03.07.2021 17:02 41.9 62.6 44.7
HANA KIINNI
03.07.2021 17:05 41.3 72.3 44.7
03.07.2021 17:07 41.2 74.0 44.9
03.07.2021 17:10 42.1 74.8 45.8
03.07.2021 17:12 42.9 76.1 47.0
03.07.2021 17:15 44.0 77.6 48.1
03.07.2021 17:17 44.9 79.2 49.4
03.07.2021 17:20 45.8 80.7 49.9
03.07.2021 17:22 46.7 82.1 51.1
03.07.2021 17:25 47.4 83.3 52.3
PUMPPU SEIS
Puhelin nähtävimmin teki jonkinmoisen tepposen liite tyhjä, saas nähdä onnistuukohan liitteen lähettäminen nytkään, yritän. Tämä standardin mukainen testitulos on kyllä tässä keskustelussa jossakin vaiheessa ollut. Ehkä vaikea löytää. Ellei nyt onnistu, teen sen maanantaina koska olen nyt reissussa ja kotona ehkä helpompi tietokoneella.