Ässä VMi 17

[Kajakki]

Onpa hyvä kuva kytkennästä. Minun silmään pistää Oraksen sekoitusventtiili joka on suoraan lähtevän LV putken yläpäässä. Tuo kytkentätapa on haitallinen venttiilin toiminnalle. Nouseva lämpösäteily sotkee venttiilin toiminnan. Oras kannattaa sijoittaa LÄssän yläreunan alapuolelle jolloin putki tekee U mutkan ja haitallinen lämmön joutuminen katkeaa. Monesti todettu juttu.

[seppaant]

Liitteenä mittaustulokset.
Ja alla teksti diagnoosista:


"Hei,

Sain diagnoosin suunnittelusta laitteen kuuman veden tuotosta.

Diagnoosi:

Tuleva vesi on keskimäärin 4,4 °C ja standardissa 10 °C (±0,5 °C). Tämä vaikuttaa kuuman veden viitteelliseen lämpötilaan alentavasti.


    Viitteellinen kuuman veden lämpötila: 44,5 °C (manuaalissa 49 °C)
    Kuuman veden maksimimäärä: 588,0 l (manuaalissa 431 litraa)

Ylävaraaja oli huomattavasti korkeampi kuin manuaalin testissä, joten se nostaa osakseen tuottoa manuaaliin verrattuna.

Lämpöpumpun toiminta on verrattavissa manuaalin arvoihin ja osoittautuu testin mukaan normaaliksi.

Vikapaikkoja kuuman veden loppumiseen kannattaa yrittää metsästää kuuman veden jakelujärjestelmästä ja siihen liittyvistä putkistoista ja kalusteista.

Ilari"

Ei testi tainnut mennä aivan tuon standardin EN 16147 mukaan.
Ylävaraajan lämpötila oli n. 10C korkeampi kuin ohjearvo.
Testissä ylävaraajan lämpötila oli 18 min kohdalla asetusarvon mukainen.
Lämpötilojen lukeminen olisi pitänyt alkaa vasta tässä 18 min kohdalla.
koska lämpötila saaavutti testin alarajan 44 min kohdalla, tulee todelliseksi testiajaksi 25 min
Näin laskien tulee että lämmintä vettä saadaan 250 litraa.

ATS

[Tintsu]

Onpa hyvä kuva kytkennästä. Minun silmään pistää Oraksen sekoitusventtiili joka on suoraan lähtevän LV putken yläpäässä. Tuo kytkentätapa on haitallinen venttiilin toiminnalle. Nouseva lämpösäteily sotkee venttiilin toiminnan. Oras kannattaa sijoittaa LÄssän yläreunan alapuolelle jolloin putki tekee U mutkan ja haitallinen lämmön joutuminen katkeaa. Monesti todettu juttu.

Sekoitusventtiili on vaihdettu kertaalleen ylemmäs ja nyt näkyy tuo U-kiekka. Aiemmin se oli lähempänä lampöpumpun yläreunaa, kulki kohtisuoraan ilman tuota U-kiekkaa. Senkin asennus LVI-firma vaihtoi kokeillakseen että jos vaikuttaa, kokeillaan ja kokeillaan....

[Tintsu]

Ei testi tainnut mennä aivan tuon standardin EN 16147 mukaan.
Ylävaraajan lämpötila oli n. 10C korkeampi kuin ohjearvo.
Testissä ylävaraajan lämpötila oli 18 min kohdalla asetusarvon mukainen.
Lämpötilojen lukeminen olisi pitänyt alkaa vasta tässä 18 min kohdalla.
koska lämpötila saaavutti testin alarajan 44 min kohdalla, tulee todelliseksi testiajaksi 25 min
Näin laskien tulee että lämmintä vettä saadaan 250 litraa.

ATS

LämpöÄssän huoltopäällikkö sanoi että tulisi säätää varaajan ylärajan sekä alarajan asetusarvoiksi 50 - 55. Nyt ne ovat olleet yläraja 52 - 55 ja alaraja 43 - 46. Asetuksia en ole nyt ainakaan vaihtanut, koska itse vaan mietin että onko se nyt oikea keino että asetetaan arvot tappiin ja siten saadaan lämmintä vettä kauemmin. Tuntuu että sähkön kulutus on vaan noussut aiempaan vanhaan pumppuun verraten vaikka koneen myyntipuheessa mainitiin miten sähkön kulutus pienenee. Lisäksi tämä koje myytiin meille kun meillä on poreamme että vesi riittää. Pumpussa on lämpimän veden tehostus ja sitä olemme päässeet kerran testaamaan ja sen jälkeen hajosi kompura. Tästä asennusfima mainitse ettei ole yhteyttä kompuran hajoamiseen. Tehostuksen jälkeen tuli virheilmoituksia pehmokäynnistimistä ja seuraavana aamuna ei tullut lämmintä vettä ja LVI-firma totesi kumpuran hajonneen.

[Kajakki]

Sekoitusventtiili on vaihdettu kertaalleen ylemmäs ja nyt näkyy tuo U-kiekka. Aiemmin se oli lähempänä lampöpumpun yläreunaa, kulki kohtisuoraan ilman tuota U-kiekkaa. Senkin asennus LVI-firma vaihtoi kokeillakseen että jos vaikuttaa, kokeillaan ja kokeillaan....

Niin että venttiiliä on jo muutettu. Se ei kuitenkaan mennyt nappiin. Oras venttiilin mukana tulee asennusohje jossa on piirros kytkennästä suoja rajoilla mitoitettuna. Lähtevä lämminvesi viedään varaajan sivuun ja pudotetaan vähintään 300 mm alaspäin jolloin saadaan lämpösulku aikaiseksi. Tuo ohje kyllä lentää roskiin asentajalta yleensä. Minulla on 1,5 metriä putkea varaajan ja Oraksen välillä. Kannattaa vielä muuttaa Oras uuteen paikkaan ohjeen mittoja noudattaen.

[Tintsu]

Niin että venttiiliä on jo muutettu. Se ei kuitenkaan mennyt nappiin. Oras venttiilin mukana tulee asennusohje jossa on piirros kytkennästä suoja rajoilla mitoitettuna. Lähtevä lämminvesi viedään varaajan sivuun ja pudotetaan vähintään 300 mm alaspäin jolloin saadaan lämpösulku aikaiseksi. Tuo ohje kyllä lentää roskiin asentajalta yleensä. Minulla on 1,5 metriä putkea varaajan ja Oraksen välillä. Kannattaa vielä muuttaa Oras uuteen paikkaan ohjeen mittoja noudattaen.

Kiitos! Tosiaan LVI-firma siirsi venttiiliä noin 20 cm ylöspäin "kokeillakseen" että jos se on liian lähellä lämpöpumppua, ja siinä tilanteessa tekivät tuon U-keikauksen ylöspäin.

Voinko käyttää sinun edellä laittamaa tekstiä venttiilin sijoittamisesta kun tästä asiasta nyt tulemme jatkossa LVI-firman ja LämpöÄssän henkilöiden kanssa keskustelemaan?

[seppaant]

Tässähän tämä syöttösekoitusventtiilin asennusohje on.
https://www.oras.com/fileadmin/resources/15818_4200_Syottosekoitusventtiili.pdf

Painemittarin yhteeseen on kytketty jokin putki, ei näytä painemittarilta, olisiko käyttöveden kierto?
Asennusohjeessa käyttöveden kiertoa ei ole kytketty syöttösekoitusventtiiliin.

ATS
edit: Taitaa sittenkin olla varoventtiilin hukkaputki

[Tintsu]

Tässähän tämä syöttösekoitusventtiilin asennusohje on.
https://www.oras.com/fileadmin/resources/15818_4200_Syottosekoitusventtiili.pdf

Painemittarin yhteeseen on kytketty jokin putki, ei näytä painemittarilta, olisiko käyttöveden kierto?
Asennusohjeessa käyttöveden kiertoa ei ole kytketty syöttösekoitusventtiiliin.

ATS
edit: Taitaa sittenkin olla varoventtiilin hukkaputki

Nämä kaksi valkoista mittaria syöttösekotusventtiilin lähellä ovat nyt asetetut mittarit kun tehtiin koemittauksia lämpimän käyttövveden riittävyydestä. Minä ymmärsin että toinen mittari näyttää lämpöpumpulta tulevan veden lämötilan syöttösekoitusventiilille ja toinen syottösekotusventtiililtä hanoille lähtevän veden lämpötilan.

Kiitos ohjeesta!

[Kajakki]

Kiitos! Tosiaan LVI-firma siirsi venttiiliä noin 20 cm ylöspäin "kokeillakseen" että jos se on liian lähellä lämpöpumppua, ja siinä tilanteessa tekivät tuon U-keikauksen ylöspäin.

Voinko käyttää sinun edellä laittamaa tekstiä venttiilin sijoittamisesta kun tästä asiasta nyt tulemme jatkossa LVI-firman ja LämpöÄssän henkilöiden kanssa keskustelemaan?

Hei. Toki voit käyttää tekstiäni asian eteenpäin viemisessä. Tuo Sepantin ohje on juuri se mitä tarkoitan.

[seppaant]

Nämä kaksi valkoista mittaria syöttösekotusventtiilin lähellä ovat nyt asetetut mittarit kun tehtiin koemittauksia lämpimän käyttövveden riittävyydestä. Minä ymmärsin että toinen mittari näyttää lämpöpumpulta tulevan veden lämötilan syöttösekoitusventiilille ja toinen syottösekotusventtiililtä hanoille lähtevän veden lämpötilan.

Näinhän ne mittarit ovat
Voisitko tehdä pienen testin:
-Laske samasta kraanasta kuin L-Ässän testissä kuumaa vettä n. 10 l/min
-Lue muutaman minuutin ajan minuutin välein
   - Alavaraan lämpötila
   - Yävaraajan lämpötila
   - Vasemman puoleinen valkoinen mittari (lämpöpumpulta tuleva)
   - Oikean puoleinen mittari (sekoittajalta verkkoon lähtevä lämpötila)

Tämän testin pitäsi näyttää toimiiko sekoittaja oikein.

ATS

[Tintsu]

Näinhän ne mittarit ovat
Voisitko tehdä pienen testin:
-Laske samasta kraanasta kuin L-Ässän testissä kuumaa vettä n. 10 l/min
-Lue muutaman minuutin ajan minuutin välein
   - Alavaraan lämpötila
   - Yävaraajan lämpötila
   - Vasemman puoleinen valkoinen mittari (lämpöpumpulta tuleva)
   - Oikean puoleinen mittari (sekoittajalta verkkoon lähtevä lämpötila)

Tämän testin pitäsi näyttää toimiiko sekoittaja oikein.

ATS

Liitteenä tehty testi; 10 minuutin ajalta mitattu mittarit ja varaajat minuutein välein. Lisäksi juoksutin vielä 10 minuutin jälkeen 5 minuuttia vettä ja otin arvot ylös.
Taulukossa näkyy lähtöarvot ja varaajien asetukset. Kraanasta tulee vettä 10 l/min. Pumppu käynnistyi kolmen minuutin laskemisen jälkeen ja kävi koko 15 minuutin ajan.

[seppaant]

Ennen ja jälkeen sekoittajaa olevat mittarit näyttävät käytännöllisesti kasoen saamaa.
Tämä tarkoittaa sitä että kylmältä puolelta ei vuoda vettä kuuman sekaan.
Eli sekoittaja toimii tässä tilanteessa oikein.

Muutoinkin lämpötilat käyttäytyivät samalla tapaa kuin L-Ässän testissä.
On vain huomattava että kun on jokseenkin normaalit varaajien asetusarvot riittää lämmitä vettä L-Ässän kriteerien mukaan vain 15 min ajaksi eli 150 litraa

ATS

[Tintsu]

Ennen ja jälkeen sekoittajaa olevat mittarit näyttävät käytännöllisesti kasoen saamaa.
Tämä tarkoittaa sitä että kylmältä puolelta ei vuoda vettä kuuman sekaan.
Eli sekoittaja toimii tässä tilanteessa oikein.

Muutoinkin lämpötilat käyttäytyivät samalla tapaa kuin L-Ässän testissä.
On vain huomattava että kun on jokseenkin normaalit varaajien asetusarvot riittää lämmitä vettä L-Ässän kriteerien mukaan vain 15 min ajaksi eli 150 litraa

ATS

Tarkoittaako tuo nyt sitä että syöttösekoittaja toimii ok vaikka onkin sijoitettu vastoin Oraksen ohjeita?
Mistä sitten johtuukaan lämpimän veden haaleentuminen jo 150 litran kohdalla kun varaajien asetusarvot ovat jokseenkin normaalit.

[Matias]

Kahden kuukauden kuluttua hajosi kompressori tammikuussa 2020.

Tuntuu että sähkön kulutus on vaan noussut aiempaan vanhaan pumppuun verraten vaikka koneen myyntipuheessa mainitiin miten sähkön kulutus pienenee.

Käyttöveden riittävyyteen vaikuttaa myös kompressorin lämmitysteho.

Jos kompressori tuottaa lämpötehoa 14kw niin sillä teholla pitäisi kayttövettä pystyä laskemaan n 5l/min ilman että varaajat jäähtyisi laisinkaan.

Noissa suoritetuissa mittauksissa kompressori käynnistyy testin alkuminuuteilla mutta ylä- ja alavaraajan jäähtyminen näyttäisi jatkuvan suht samanlaisena koko testin ajan.

Tosin näihin aikoihin alavaraajasta otetaan vielä talon lämmitykseen lämpötehoa joten senverran pienempi on käyttöveteen saatava lämpöteho.

Lämmitystehoon vaikuttaa huomattavasti lämmönkeruupiirin lämpötilat,näkeekö Ässäcontrolista paljonko keruuliuoksen tuleva ja lähtevä lämpötila kompressorin käydessä on?


Onko mielikuvaa riittääkö käyttövesi paremmin kesällä tai talviaikaan?

[aksutre]

Tarkoittaako tuo nyt sitä että syöttösekoittaja toimii ok vaikka onkin sijoitettu vastoin Oraksen ohjeita?
Mistä sitten johtuukaan lämpimän veden haaleentuminen jo 150 litran kohdalla kun varaajien asetusarvot ovat jokseenkin normaalit.

Kaikella on looginen selitys.Hyvä Lämpöässä! On hienoa että mennään myyntimiehet edellä  ja luodaan asiakkaille aivan harhaanjohtavia mielikuvia. Vmi:n mainoksesta: ”Lämmintä vettä riittää myös suureen tarpeeseen: Markkinoiden suurin sisäänrakennettu varaaja, joten se takaa lämmitä käyttövettä useammallekin suihkulle samanaikasesti tai kylpyammeen täyttämiseen”. Tulee väkisinkin sellainen mielikuva että lämmintä vettä on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi.

Todellisuudessa kun lähdetään asiaa tutkimaan, Vmi pumpun käyttövedentuotto on vakiona profiilissa XL, n. 150-200l. Monilla muilla merkeillä se on vakioasetuksena profiilissa XXL, n.250-300l. Bosch ilmoittaa eri energialuokkien arvosanan ja litramäärän selkeästi.Tuo XL profiili on esim. Boschissa Eco+ joka on tarkoitettu energian säästöön mukavuudesta tinkien. Se ei riitä neljälle henkilölle arkikäyttöön kunnon suihkutteluun. XL profiili ei sovellu muuhun kuin kesäkäyttöön kun käydään lähinnä kylmässä suihkussa. Miten Lämpöässässä se voisi riittää useampaan suihkuun tai kylpyammeeseen?

Kaikki on tietenkin asiakkaan vika, kun ei ole huomannut suurennuslasilla teknisiä tietoja tutkiessaan että ”XXL”:n sijasta onkin ”XL”. Vaikka on kusetettu ihan 100-0, tuskin on edellytyksiä vaatia  korvauksia ym. Häviät todennäköisesti huolimatta harhaanjohtavasta markkinoinnista. Olisi kohtuullista ilmoittaa eri profiilit ja pumpun tuottamat lämpimän veden litramäärät kullakin profiililla ( energiamerkki, liitteenä profiilit ).
Hyvää on se että pumppu ei ole rikki vaan toimii normaalisti. Sinun pitää vaan nostaa varaajan lämpötilaa niin kuin neuvottu onkin. tuo 46-56 ala/yläraja  pitäisi kyllä riittää, Boschissa sillä saa XXL ja 267l lämmintä vettä. Jos ei riitä niin sitten arvoja ylöspäin (50-55)  Käyttöveden COP putoaa alle 3.0 tuosta ilmoitetusta 3.61 kun pumppu alkaa oikeasti tekemään riittävästi käyttövettä XXL profiilin mukaan. Boschissa on mahdollista ottaa lisäkäyttövesi asetus käyttöön muutamaksi tunniksi kännykästä napauttamalla jolloin lämpiää vesi 63 asteen ylärajaan asti. Silloin se vesi riittää oikeastikin isommalle porukalle eikä tarvitse varaajaa koko ajan täysillä lämmittää. Joten tuo 50-55 asetuskaan ei välttämättä riitä jos lämpimän veden tarve on suuri.

[Tintsu]

Kaikella on looginen selitys.Hyvä Lämpöässä! On hienoa että mennään myyntimiehet edellä  ja luodaan asiakkaille aivan harhaanjohtavia mielikuvia. Vmi:n mainoksesta: ”Lämmintä vettä riittää myös suureen tarpeeseen: Markkinoiden suurin sisäänrakennettu varaaja, joten se takaa lämmitä käyttövettä useammallekin suihkulle samanaikasesti tai kylpyammeen täyttämiseen”. Tulee väkisinkin sellainen mielikuva että lämmintä vettä on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi.

Todellisuudessa kun lähdetään asiaa tutkimaan, Vmi pumpun käyttövedentuotto on vakiona profiilissa XL, n. 150-200l. Monilla muilla merkeillä se on vakioasetuksena profiilissa XXL, n.250-300l. Bosch ilmoittaa eri energialuokkien arvosanan ja litramäärän selkeästi.Tuo XL profiili on esim. Boschissa Eco+ joka on tarkoitettu energian säästöön mukavuudesta tinkien. Se ei riitä neljälle henkilölle arkikäyttöön kunnon suihkutteluun. XL profiili ei sovellu muuhun kuin kesäkäyttöön kun käydään lähinnä kylmässä suihkussa. Miten Lämpöässässä se voisi riittää useampaan suihkuun tai kylpyammeeseen?

Kaikki on tietenkin asiakkaan vika, kun ei ole huomannut suurennuslasilla teknisiä tietoja tutkiessaan että ”XXL”:n sijasta onkin ”XL”. Vaikka on kusetettu ihan 100-0, tuskin on edellytyksiä vaatia  korvauksia ym. Häviät todennäköisesti huolimatta harhaanjohtavasta markkinoinnista. Olisi kohtuullista ilmoittaa eri profiilit ja pumpun tuottamat lämpimän veden litramäärät kullakin profiililla ( energiamerkki, liitteenä profiilit ).
Hyvää on se että pumppu ei ole rikki vaan toimii normaalisti. Sinun pitää vaan nostaa varaajan lämpötilaa niin kuin neuvottu onkin. tuo 46-56 ala/yläraja  pitäisi kyllä riittää, Boschissa sillä saa XXL ja 267l lämmintä vettä. Jos ei riitä niin sitten arvoja ylöspäin (50-55)  Käyttöveden COP putoaa alle 3.0 tuosta ilmoitetusta 3.61 kun pumppu alkaa oikeasti tekemään riittävästi käyttövettä XXL profiilin mukaan. Boschissa on mahdollista ottaa lisäkäyttövesi asetus käyttöön muutamaksi tunniksi kännykästä napauttamalla jolloin lämpiää vesi 63 asteen ylärajaan asti. Silloin se vesi riittää oikeastikin isommalle porukalle eikä tarvitse varaajaa koko ajan täysillä lämmittää. Joten tuo 50-55 asetuskaan ei välttämättä riitä jos lämpimän veden tarve on suuri.

Kiitos! No eihän myyntimiehen edes tarvii kovin paljon työtä tehdä että tyhmän naisihmisen saa retkuun kun asiasta ei tiedä mitään ja edellinen pumppu juuri hajoaa. Vaihtoehdot ovat vähissä nopeaa uusi pumppu tilalle, ajankohta on loka-marraskuu. Mikäli mieheni ei olisi vielä silloin menehtynyt hän olisi kyllä osannut ottaa kaikki nämä seikat huomioon. Ei tule suosituksia LämpöÄssän pumpusta.

Kyllä tässäkin laitteessa on käyttöveden tehostus ja sitä myytiin juuri niin että kun käytämme poreammetta niin silloin. Kyllä olemme kerran kokeilleet ja toimi riittii isoon ammeeseen mutta sen jälkeen tosiaan kompura hajosi, en tiedä onko ollut yhteyttä, asentaja-firma sanoo että ei. Kokeilu on jäänyt kertaan ja poreamme ei ole ollut käytössä. Kesällä tulee testata.

Tosiaan hyvä että pumppu kuitenkin toimii. LämpöÄssän tehdasasetukset varaajille on kait jotenkin tutkittu riittävän ilmeisesti yhden hengen talouksiin, aika outoa, no saadaan lukemat näyttämään alhaisemmilta.

[Tintsu]

Käyttöveden riittävyyteen vaikuttaa myös kompressorin lämmitysteho.

Jos kompressori tuottaa lämpötehoa 14kw niin sillä teholla pitäisi kayttövettä pystyä laskemaan n 5l/min ilman että varaajat jäähtyisi laisinkaan.

Noissa suoritetuissa mittauksissa kompressori käynnistyy testin alkuminuuteilla mutta ylä- ja alavaraajan jäähtyminen näyttäisi jatkuvan suht samanlaisena koko testin ajan.

Tosin näihin aikoihin alavaraajasta otetaan vielä talon lämmitykseen lämpötehoa joten senverran pienempi on käyttöveteen saatava lämpöteho.

Lämmitystehoon vaikuttaa huomattavasti lämmönkeruupiirin lämpötilat,näkeekö Ässäcontrolista paljonko keruuliuoksen tuleva ja lähtevä lämpötila kompressorin käydessä on?


Onko mielikuvaa riittääkö käyttövesi paremmin kesällä tai talviaikaan?

Pumpun kyljessä lukee 14 kWh eli tarkoittaneeko kompuran tehoa? Tässä laitteessa kun on siis kompura vaihdettu jo yhteen kertaan niin onkohan varmasti sitten tämä saman tehoinen, kaikki nyt epäilyttää.

En löytänyt valikosta kysymääsi arvoa lämmönkeruupiireistä mutta valikossa oli LJ-piirien min- ja max-lämpö -> LJ1 maksimi lämpö 45 astetta ja LJ1 minimi lämpö 10 astetta. Sitten toinen maapiiriin liittyvä oli "Maapiirien kiertovesipumpun ohjaus" -> maapiiripumpun säätö, jana 0-----100 asettu arvo ilmeisesti 100 %.

Viime kesänä kesäkuussa aloimme ensimmäisen kerran havaitsemaan tätä lämpimän veden riittämättömyyttä, joten eipä silloin varmaankaan lattiavedenkiertoon lämmintä vettä niin paljoo enää tarvittu.

[aksutre]

Tuo pumppuhan oli asennettu 2006 mallin pumpun tilalle? Saattaa olla kaivo nykynormein alimittainen, kuinka syvä vai onko maapiiri? Lämmöt maapiiriin meno/paluu olisi hyvä selvittää, eiköhän ne pumpun valikosta löydy. Varmuuden vuoksi sähkövastuskäyttö kannattaa sallia. Vastuksilla varmasti lämpiää, jos pumppu ei tehoa tuota. Jos maapiiri on talvella kovasti miinuksella niin pumpun tehokin laskee ja saattaa olla lämpimän veden tuotossa ongelmia. Toivottavasti homma ratkeaa noita varaajan lämpöjä nostamalla. Näin talven ulkopuolella kaivon luulisi olevan riittävän lämmin. Toki vanhaan kaivoon olisi invertteri pumppu ollut järkevämpi valinta.

[Tintsu]

Tuo pumppuhan oli asennettu 2006 mallin pumpun tilalle? Saattaa olla kaivo nykynormein alimittainen, kuinka syvä vai onko maapiiri? Lämmöt maapiiriin meno/paluu olisi hyvä selvittää, eiköhän ne pumpun valikosta löydy. Varmuuden vuoksi sähkövastuskäyttö kannattaa sallia. Vastuksilla varmasti lämpiää, jos pumppu ei tehoa tuota. Jos maapiiri on talvella kovasti miinuksella niin pumpun tehokin laskee ja saattaa olla lämpimän veden tuotossa ongelmia. Toivottavasti homma ratkeaa noita varaajan lämpöjä nostamalla. Näin talven ulkopuolella kaivon luulisi olevan riittävän lämmin. Toki vanhaan kaivoon olisi invertteri pumppu ollut järkevämpi valinta.

Kyllä nykyinen pumppu (v. 2019)  on asennettu vuoden 2006 pumpun tilalle. 2006 rakennettiin uusi talo ja silloin uusittiin pumppu ja lisättiin maapiiriä. Ei ole kaivoa. Vanhassa talossa oli jo LämpöÄssän pumppu mikä oli toimiva vuonna 2006 mutta kun oli niin vanha niin ei ollut järkevää vanhaa pumppua uuteen taloon laittaa. Ja silloin tosiaan lisättiin maapiiriä toinen lisää ja maapiiriä on nyt yhteensä 2 x 300 m.

[seppaant]

Tintsu

Tarkoittaako tuo nyt sitä että syöttösekoittaja toimii ok vaikka onkin sijoitettu vastoin Oraksen ohjeita?
 

Syöttösekoittajan asennuspaikalla ei ole oleellista merkitystä systeemin toiminnalle.
Nykyisessä asennuksessa, silloin kun ei käytetä käyttövettä, nousee varaajasta lämpöä syöttösekoittajalle.
Tällöin termostaatti kääntää venttiilin kylmän veden syöttöasentoon.
Nyt kun aloitetaan käyttöveden käyttö lähtee putkistoon putkellinen kylmää vettä ennen kuin termostaatti ehtii säätöön mukaan.
Kun syöttösekoittaja on oikein asennettu jää tämä hetkellinen kylmän syöttö pois ja putkistoon lähtee heti  hetken aikaa ylävaraajan lämpöistä vettä ennen kuin termostaatti ehtii säätöön mukaan.
Jos on käyttöveden kierto, mitä "Tintsun" tapauksessa ei ilmeisesti ole, syöttösekoittajan asennuspaikalla ei ole merkitystä.

Syöttösekoittajan asennuspaikalla ei kokonaisuudessa ole mitään vaikutusta käyttöveden riittävyyteen.

Mistä sitten johtuukaan lämpimän veden haaleentuminen jo 150 litran kohdalla kun varaajien asetusarvot ovat jokseenkin normaalit.

Käyttöveden riittävyys riippuu varaajiin ladatun energian määrästä (varaajien lämpötiloista) ja käyttöveden juoksutusnopeudesta.
L-Ässä tyyppisessä varaajassa energia on varastoituna veteen mikä on samaa kuin lattiassa tai pattereissa kiertävä vesi.
Käyttövesi lämmitetään "lennossa" varaajassa olevassa kierukassa.
Mitä suurempi virtausnopeus sitä vähemmän vesi ehtii lämmetä kierukassa.
Esim tässä VMi 14 tapauksessa 10 l/min virtauksella jää kierukasta lähtevän veden lämpötila ylävaraajan lämpötilasta reilun 10C alemmaksi.
Oman L-Ässäni KV kapasiteetkikokeessa jäi 17 l/min virtauksella käyttövesi n. 15C ylävaraajan lämpötilaa kylmemmäksi.

ATS

[seppaant]

Kyllä nykyinen pumppu (v. 2019)  on asennettu vuoden 2006 pumpun tilalle. 2006 rakennettiin uusi talo ja silloin uusittiin pumppu ja lisättiin maapiiriä. Ei ole kaivoa. Vanhassa talossa oli jo LämpöÄssän pumppu mikä oli toimiva vuonna 2006 mutta kun oli niin vanha niin ei ollut järkevää vanhaa pumppua uuteen taloon laittaa. Ja silloin tosiaan lisättiin maapiiriä toinen lisää ja maapiiriä on nyt yhteensä 2 x 300 m.

Pumppu oli L-Ässä mutta mikä tyyppi?
Ja mihinkä aikaan vuotta hankittu?
ATS

[Tintsu]

Pumppu oli L-Ässä mutta mikä tyyppi?
Ja mihinkä aikaan vuotta hankittu?
ATS

Uusi pumppu on LämpöÄssä VMi 14, kaupat tehty syys-lokakuu 2019, käyttöön otto päivä 7.11.2019.

[seppaant]

Ei kun tämä edellinen v. 2006 hankittu?

ATS

[Tintsu]

Ei kun tämä edellinen v. 2006 hankittu?

ATS

Okei, no sitä  en osaa sanoa, en joutunut siihen aikaan hoitelemaan asioita kun mies oli elämässämme.
Semmonen kuitenkin oli missä oli aika iso varaaja, punainen ovi ja nappulat olivat kuin nykysulakkeita sellaisia lipukoita.

Löysinkin talokansiosta 2005 hankittu pumppu on ollut Lämpöässä V

[aksutre]

.
L-Ässä tyyppisessä varaajassa energia on varastoituna veteen mikä on samaa kuin lattiassa tai pattereissa kiertävä vesi.
Käyttövesi lämmitetään "lennossa" varaajassa olevassa kierukassa.
Mitä suurempi virtausnopeus sitä vähemmän vesi ehtii lämmetä kierukassa.
Esim tässä VMi 14 tapauksessa 10 l/min virtauksella jää kierukasta lähtevän veden lämpötila ylävaraajan lämpötilasta reilun 10C alemmaksi.
Oman L-Ässäni KV kapasiteetkikokeessa jäi 17 l/min virtauksella käyttövesi n. 15C ylävaraajan lämpötilaa kylmemmäksi.

ATS

Eli tarkoittaako tuo käytännössä sitä, että ylä-alaraja on pidettävä melko korkealla, vähintään 50-55 jos haluaa lämmintä vettä?  Eikö tuossa ole jonkinlainen tulistin jonka johdosta  pitäisi olla varaajan yläosa hyvin  lämmin verrattuna muuhun varaajaan?

[seppaant]

Vuoden 2005 L-Ässän V-malli on täysin erilainen rakenteeltaan kuin nykyiset Vxx-mallit. Muutos tapahtui vuonna 2007
Seuraavassa on lyhyt katsaus eri tyyppisten varaajien ominaisuuksiin.
Vuoden 2005 pumpussa on ns. "vesivaraaja" ja nykyisissä on ns. "kierukkavaraaja"

Lyhyt johdatus erityyppisten varaajien toimintaan

Varaajia on kahta perustyyppiä
-   Vesivaraaja, siinä käyttövesi on varastoitu kuumana säiliössä ja se lämmitetään joko säiliön sisällä olevalla kierukalla missä virtaa lämmitysvesi tai kaksoisvaippatyyppisessä varaajassa vesi lämmitetään ulkovaipassa kiertävällä lämmitysvedellä.
-   Kierukkavaraaja, siinä ei varastoida kuumaa käyttövettä vaan se tehdään lennossa kierukassa, mitä lämmitetään säiliössä varastoidulla lämmitysvedellä.

Oheisessa kuvassa on esitetty, kuinka paljon saadaan näistä erityyppisistä varaajista 37 C suihkuvettä. Vesivaraaja on tyypillinen vaihtoventtiilikoneen varaaja ja kierukkavaraaja on tyypillinen tulistinkoneen      (L-Ässä V-7.0  vm. 2007) varaaja.
Vesivaraajan tilavuus on 160 litraa ja kierukkavaraajan tilavuus 420 (280+140) litraa.

Oheisessa kuvassa näkyy varaajien lähtölämpötilat sekä lämpötilat siinä vaiheessa kun suihkusta tulevan veden lämpötila putoaa alle 37 C.

Vesivaraajasta voidaan sanoa, että säiliöstä tulee koko ajan tasaisesti 55 C vettä kunnes säilö on täyttynyt kokonaan kylmällä vedellä, niin suihkusta tulee 5 C vettä eli lämmin vesi on totaalisesti loppu.

Kierukkavaraajasta voidaan sanoa että koko varaajan lämpötila laskee tasaisesti ja ylä- ja alaosan välinen lämpötilaero säilyy. Samoin putoaa ulostulevan kuumavesilinjan lämpötila tasaisesti. Siinä vaiheessa kun kuumavesilinjan lämpötila laskee alle 37 C, voidaan sanoa että kuumavesi on loppu vaikka varaajan lämpöenergiasta on käytetty vasta puolet. Lämmin vesi ei ole totaalisesti loppu vaan sen lämpötila laskee alle kriteerinä olleen lämpötilan 37 C.

Oheisen kuvan arvoilla saadaan kummastakin varaajasta suurin piirtein yhtä paljon 37 C lämmintä vettä vaikka kierukkavaraajan tilavuus on 2,6 kertainen verrattuna vesivaraajaan.

SaunaBud’n vanhassa L-Ässä V-mallissa oli vesivaraaja kun taas nykyisessä Vmi:ssä on kierukkavaraaja tilavuudeltaan 430 litraa.
Meinaskohan se L-Ässän mies että kun varaajan tilavuus on 430 litraa niin sieltä myös saadaan 430 litraa 37 C suihkuvettä?

ATS

Tintsun vanhassa pumpussa oli "vesivaraaja" ja nykyisessä "kierukkavaraaja"
Näiden kahden varaajan käytössä on se periaatteelinen ero:
- Vesivaraajasta voidaan laskea kraanat täysillä vettä ja lämpötila ei muutu ennenkuin kaikki lämmin vesi on käytetty mutta silloin sieltä tulee tosiaan kylmää vettä.
- Kierukkavaraan KV-veden lämpötila on riippuvainen virtauksesta. Mitä suurempi virtaus sitä kylmempää käyttövesi on.
Toisekseen pienemmälläkin virtauksella lämpötila putoaa tasaisesti koko ajan.

ATS

[Tintsu]

Vuoden 2005 L-Ässän V-malli on täysin erilainen rakenteeltaan kuin nykyiset Vxx-mallit. Muutos tapahtui vuonna 2007
Seuraavassa on lyhyt katsaus eri tyyppisten varaajien ominaisuuksiin.
Vuoden 2005 pumpussa on ns. "vesivaraaja" ja nykyisissä on ns. "kierukkavaraaja"
Tintsun vanhassa pumpussa oli "vesivaraaja" ja nykyisessä "kierukkavaraaja"
Näiden kahden varaajan käytössä on se periaatteelinen ero:
- Vesivaraajasta voidaan laskea kraanat täysillä vettä ja lämpötila ei muutu ennenkuin kaikki lämmin vesi on käytetty mutta silloin sieltä tulee tosiaan kylmää vettä.
- Kierukkavaraan KV-veden lämpötila on riippuvainen virtauksesta. Mitä suurempi virtaus sitä kylmempää käyttövesi on.
Toisekseen pienemmälläkin virtauksella lämpötila putoaa tasaisesti koko ajan.

ATS

Tällä selostuksella alan ymmärtää oman uuden ja vanhan pumpun eron. Oispa myyjä selostanut hieman tarkemmin toimintaperiaatetta oltaisiin voitu harkita mahdollisesti muuta pumppua tai erillistä varaajaa pumppuun. Kaupanteko hetkessä vielä erityisesti toin esille poreammeen. Ostettu mikä ostettu.
Ehkä pumppu on kunnossa, mutta EI todellakaan käyttäjä ystävällinen. Meidän kaksi suihkua pesuhuoneessa ovat säästösuihkut, vettä kuluu kahdesta suihkusta yhtäaikaa täydellä laskemisella 13 l/min. Yhtäaikaa tyttären kanssa käyty ja silloin vesi ehtii haaleta. Emme lotraa vettä vaan käymme melkoisen napakasti suihkussa. Suihkusuuttimet ovat sellaiset että täydellä teholla ei edes tarvi laskea, sihti on niin tiheä jotta vettä tulee hienojakoisesti ja riittää pienempi teho. Eli todellisuudessa vettä ei kulu edes 13 l / min kahdesta suihkusta yhtäaikaisesti.

Alkuun tässä ongelmassa nyt tammikuussa LVI-firma lisäsi takaiskuventtiilin yläkertaan keittiön hanaan kun hana on keittiössä kosketusvapaa. Mainitsin että yläkerran WC-tilassa on myös samanlainen, mutta eivät he siihen lisänneet takaiskuventtiiliä. Ei ilmeisesti merkitystä kyseisessä jutussa kuitenkaan.

Sen verran olen vielä itsepäinen ehkä tyhmäkin että en pelkästään nosta alavaraajan lämpötiloja vaan vaadin vielä LämpöÄssää paikan päälle käymään.

[Matias]

Sen verran olen vielä itsepäinen ehkä tyhmäkin että en pelkästään nosta alavaraajan lämpötiloja vaan vaadin vielä LämpöÄssää paikan päälle käymään.

manuaalista

Varaajan ylä- ja alaosan suurin sallittu  lämpötilan  asetusarvo  on  täystehoisessa  maalämpöpumpussa  60°C ja osatehoisessa maalämpöpumpussa alavaraajassa 60°C ja ylävaraajassa 85°C

[/i]

Tintsu

Kehoitti asettamaan varaajan alarajankin arvot 50-55 kun nyt ne ovat 42-45. Varaajan yläraja on 51-54.

Kannattaisi nostaa ylävaraajan lämpötilaa ainakin 60 asteeseen niin käyttöveden riittävyys paranisi jonkin verran.

Tulistinpumpussa ylävaraajan lämpö tuotetaan kuumakaasu(tulistin)lämmönvaihtimella joten lämmityskaudella ei hyötysuhde juurikaan heikkene vaikka ylävaraajan lämpötila nousee 60 asteeseen tai korkeammaksi.

Ylävaraajan lämmitysteho(tulistin) on n 20% ja alavaraajan lämmitysteho(lauhdutin) n 80% kompressorin kokonaistehosta

Kesäaikaan ei kompressorin käyntiaikaa yleensä tule niin paljoa että tulistinvaihtimen lämmitysteho yksinään riittää käyttöveden lämmitykseen niin silloin alavaraajan lämpö nousee ja alavaraajan osuus käyttöveden lämmitystehosta siten suurenee.

Lämpöässän ohjauslogiikkana käytetystä Ässäcontrolista ei juurikaan ole tietoa toiminnan yksityiskohdista mutta yleensä tulistinpumpuissa käyttöveden lämmitys on priorisoitu siten että kompressori käy niinkauan kunnes ylävaraajan minimilämpötila on saavutettu ja lämmitystehon jakautumisen takia alavaraajan lämpö nousee kesäaikana yli alavaraajan asetusarvojen ja tämä on normaalia.

Siellä alavaraajassa on myös käyttöveden lämmityskierukka joten korkeampi alavaraajan lämpötila parantaa käyttöveden riittävyyttä.
Tämä siis kesäajan toimintaperiaate.

Talviaikaan kun talon lämmitykseen tarvitaan lämmitystehoa niin se otetaan alavaraajasta ja suuremman lämmökulutuksen myötä kompressorin käyntiaika pitenee jolloin ylävaraajaan saatava lämmitysteho suurenee ja ylävaraajan lämpötila nousee pelkästään tulistinvaihtimen lämmitysteholla niin korkeaksi että riittää kuuman käyttöveden kulutukseen.

Oikeastaan hiukan ihmetyttää miksi Vmi malleissa ylävaraajan maksimilämpötilaksi täystehoasetuksella ilmoitetaan 60 astetta mutta osatehoasetuksella 85 astetta?
Yleensä tulistinpumpuissa ylävaraajan maksimilämpötila on 80-90 asteen tienoilla kiehumisen estämiseksi.

[Kajakki]

Hei Tintsu. Vaikka Lässäsi on nyt haukuttu voisit kuitenkin vaatia LVI firmaa muuttamaan Oras venttiilin kytkentäkaavan mukaa. Menee varmaan takuuseen kun on kaavio perusteena.

[Tintsu]

Hei Tintsu. Vaikka Lässäsi on nyt haukuttu voisit kuitenkin vaatia LVI firmaa muuttamaan Oras venttiilin kytkentäkaavan mukaa. Menee varmaan takuuseen kun on kaavio perusteena.

Siitä jo soitin eilen ja kysyin henkilöltä kuka asensi pumpun 2019, hän ei ole enää siinä firmassa mikä hoiti asennustyön, mutta ei pitänyt sitä mitenkään varteenotettavana. Hän lupasi vielä selvittää pumpun toimintaa. En tiedä sotkeeko hän vaa enemmän. Tulostan oraksen venttiilin asennusohjeen ja pyydän perustelemaan miksi on asennettu toisin kuin ohje on, joo asennusfirmaa ja LämpöÄssän Ilari Vapamäkeä. Harmittaa kyllä ettei tullut itse selviteltyä enemmän pumppujen toimintaa ja Niben pumppu oli toinen vaihtoehto ehkä valitsin väärin, mutta toki myivät tyhmälle ymmärtämättömälle toopelle kalliimman.

[aksutre]

Sen verran olen vielä itsepäinen ehkä tyhmäkin että en pelkästään nosta alavaraajan lämpötiloja vaan vaadin vielä LämpöÄssää paikan päälle käymään.

Ilman muuta Lämpöässä paikalle.  Äijä ei poistu paikalta ennenkuin hanasta tulee 25min ( n.300l  ) kuumaa vettä 
Kierukkavaraaja on melkein joka pumpussa jossa lämminvesivaraaja integroituna. Jollei nyt suunnitteluvirhe niin ainakin heikko suunnittelu varaajan osalta pumpussa on. Ei ole ihan mietitty asioita loppuun asti. Valitettavasti heikko lämpimän veden tuotto on tuon mallin ominaisuus. Lämpötilaa nostamalla toivottavasti tilanne paranee. Vaadit että hoitavat säädöt kuntoon. tietävät kyllä tarkalleen mistä on kyse.

[Tintsu]

Ilman muuta Lämpöässä paikalle.  Äijä ei poistu paikalta ennenkuin hanasta tulee 25min ( n.300l  ) kuumaa vettä 
Kierukkavaraaja on melkein joka pumpussa jossa lämminvesivaraaja integroituna. Jollei nyt suunnitteluvirhe niin ainakin heikko suunnittelu varaajan osalta pumpussa on. Ei ole ihan mietitty asioita loppuun asti. Valitettavasti heikko lämpimän veden tuotto on tuon mallin ominaisuus. Lämpötilaa nostamalla toivottavasti tilanne paranee. Vaadit että hoitavat säädöt kuntoon. tietävät kyllä tarkalleen mistä on kyse.

Huumoria kuitenkin sen verran että laitan Lässän Äijän suihkuun parikskymmeneks minuutiks ja kysäsen tuliks lämmintä vettä 😂😂

[seppaant]

Sen verran olen vielä itsepäinen ehkä tyhmäkin että en pelkästään nosta alavaraajan lämpötiloja vaan vaadin vielä LämpöÄssää paikan päälle käymään.

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9761.0;attach=14248

Tämä standardin EN 16147 mukainen testi kannattaa uusia.
Mutta tulee varmistaa että lämpötilat ovat standardin mukaisia, edellisessä testissä ne eivät olleet sinne päinkään.
Käyttöveden 10C vaatimus täyttyy todennäköisesti vasta kesällä. Oma kaivo vai kunnallinen vesi?

ATS

[Tintsu]

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9761.0;attach=14248

Tämä standardin EN 16147 mukainen testi kannattaa uusia.
Mutta tulee varmistaa että lämpötilat ovat standardin mukaisia, edellisessä testissä ne eivät olleet sinne päinkään.
Käyttöveden 10C vaatimus täyttyy todennäköisesti vasta kesällä. Oma kaivo vai kunnallinen vesi?

ATS

Oma rengaskaivo, asutaan maalla. Eli tarkoitatko että kun kaivovesi on 10 astetta. Voi olla että kesällä lähellä sitä voisi olla ehkä ei ihan.

Löytyyköhän tuota testiä sanallisena mistä suomenkielisenä ?

[seppaant]

Löytyyköhän tuota testiä sanallisena mistä suomenkielisenä ?

Eipä taida olla suomeksi.
Englanniksi löytyisi netistä hintaan 88€

Löytyisikö joltakulta tämä EN 16147?

ATS

[Kajakki]

Oma rengaskaivo, asutaan maalla. Eli tarkoitatko että kun kaivovesi on 10 astetta. Voi olla että kesällä lähellä sitä voisi olla ehkä ei ihan.

Löytyyköhän tuota testiä sanallisena mistä suomenkielisenä ?

Eli siellä on rengaskaivo. Onko sen vesi hyvälaatuista? Joskus niiden vesi on ruskeaa joka tukkii pesukoneet ja sekoittajat . Pika-analyysi  wc pöntön huuhtelusäiliön pohjasta kertoo jotain. Jospa Oras 4200 on mennyt  "nahkeaksi" vedestä johtuen. Onko kaivosta tulevassa putkessa suodatinta?

[seppaant]

Liitteenä tehty testi; 10 minuutin ajalta mitattu mittarit ja varaajat minuutein välein. Lisäksi juoksutin vielä 10 minuutin jälkeen 5 minuuttia vettä ja otin arvot ylös.
Taulukossa näkyy lähtöarvot ja varaajien asetukset. Kraanasta tulee vettä 10 l/min. Pumppu käynnistyi kolmen minuutin laskemisen jälkeen ja kävi koko 15 minuutin ajan.

Tämä testi osoittaa ainakin sen että sekoittaja ei päästä kylmää vettä tarpeettomasti kuuman sekaan

ATS

[Tintsu]

Eli siellä on rengaskaivo. Onko sen vesi hyvälaatuista? Joskus niiden vesi on ruskeaa joka tukkii pesukoneet ja sekoittajat . Pika-analyysi  wc pöntön huuhtelusäiliön pohjasta kertoo jotain. Jospa Oras 4200 on mennyt  "nahkeaksi" vedestä johtuen. Onko kaivosta tulevassa putkessa suodatinta?

Vesi on puhdasta, on tutkitettukin, laajat näytteet otettu. Juu kyllähän tuommoisen ruskean veden jo huomaisikin mitä kuvailit. Ei ole siitä kysymys. Jos olisi epäpuhdasvesi niin toki olisimme puhdistuslaitteet hommanneet.

[Tintsu]

Ennen ja jälkeen sekoittajaa olevat mittarit näyttävät käytännöllisesti kasoen saamaa.
Tämä tarkoittaa sitä että kylmältä puolelta ei vuoda vettä kuuman sekaan.
Eli sekoittaja toimii tässä tilanteessa oikein.

Muutoinkin lämpötilat käyttäytyivät samalla tapaa kuin L-Ässän testissä.
On vain huomattava että kun on jokseenkin normaalit varaajien asetusarvot riittää lämmitä vettä L-Ässän kriteerien mukaan vain 15 min ajaksi eli 150 litraa

ATS

LämpöÄssän huoltomies kävi paikan päällä tänään huoltamassa ja etsimässä mahdollista vikaa pumpusta, mitään vikaa ei löytynyt.
Lopputulos: säädettiin alavaraajan arvot 47-50 aiemman 43-46 sijaan, ylävaraaja edelleen 52-56.

Ja hänen mielestä asia korjaantui jollainlailla varaajan alaraja-arvoja nostamalla.
No hän antaa tiedot huoltopäällikölle ja pyysin huoltopäällikköä soittamaan. Varmaan soittelee lähipäivinä ja kertoo todennäköisimmin että pumppu on kunnossa Eipä ole muuta keinoa ilmeisesti kuin vääntää nupit kaakkoon.

Itse nyt kuitenkin tein uuden testin parin tunnin päästä huoltomiehen lähdettyä ja laskin vettä kymmenen minuttia ja minuutin välein merkitsin varaajien lämpötilat.
Ja laskin vielä jatkoksi viiden minuutin välein 20 minuuttiin saakka otin niissä samat lukemat.  Toki vettä riittää jonkin verran kauemmin, enkä kyllä enää itse tiedä onko tämä normaalia pumpun toimintaa vai ei? Ehkä tämä pumppu on vaan juuri tälläinen että nupit pitää olla täysillä... Liitteenä myös aiempi testi kun alavaraajan asetukset olivat alhaisemmat.

Kiinnostaa toki se että onkohan suoraan verrannollinen sähkönkulutukseen nuo varaajien asetusarvot; mitä suuremmalla asetusarvot ovat sitä enemmän varmaan menee sähköä.

Edelleen sehän minusta tässä on outoa että LVI-fima kertoo että vastaavanlaisissa pumpuissa (LämpöÄssä VMi14) jossain muussa taloudessa niillä asetusarvoilla jotka meilläkin on aiemmin ollut ei vesi haalene tätä vauhtia.

[aksutre]

Huomattava parannus lämpötiloissa 
En usko että tuo veden lämmittäminen älyttömästi sähköä vie, omassa menee n.90 kWh/kk, n.10 eur.
Varaaja pääosin yli 50 astetta ylä/ala lämpö. Toki Lämpöässän varaaja paljon isompi joten tuplat voi mennä sähköä.
Eiköhän tuossa ole pumpussa kulutusmittarit josta voi tarkistaa mitä on mennyt. Mitoituslaskelmissa yleensä n. n.400 kWh tuotettu vedenlämmitys, n.130 kWh kulutettu sähkö/kuukausi.