Viessmann Vitocal 200-G / 300-G

[euroshopperi]

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 100 h
2= 141 h
3= 9703 h
4= 6425 h
5= 1638 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.

10 vuotta täyteen

79 658 kWh
20 212 tuntia
38 631 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 109 h
2= 185 h
3= 10 891 h
4= 7 025 h
5= 1 818 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 7 912 kWh

Keskimäärin siis 10 vuoden aikana on mennyt  tuo 7965 kwh sähköä talon lämpöihin ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämpimänveden käyttö painepesurille oli nyt pienessä tarkkailussa ja käänsin välillä sen asennon kylmälle. Vaikutusta ehkä pikkuisen huomasi tuosta.
Wilon Stratos para 1-8 on kohtuullisen marginaalinen pumppu 17 kW tehoiselle koneelle ja se vaihdettiin nyt Wilon Yonos 0,5-10 pumppuun, jolla virtaama lisääntyi arviolta 10-15 L/ min, eli lähelle 4000 L/h virtaamaa päästiin tuolla. Vanhat vääntyneet tiivisteet paljastui samalla, jotka aiheuttivat muutoin turhat huoltokäynnit. Mutasihti lisättiin 2023 ja shunttiventtiilit uusittiin moottoreineen.
Kohti seuraavaa dekadia sitten lähdetään menemään
Öljynsäästö siis nyt 11 x 4300 L = 47 300 L
Aurinkosähköä saadaan katolta 8000 kwh vuodessa, joten kohtuu hyvä yhtälö toistaiseksi.

[Murre]

PTFE-materiaali kyllä kestää nämä meidän alkoholiliuokset ja hyvin paljon muutakin.
Ei siellä tehtaalla asenneta laitteistoihin tiivisteitä, jotka olisivat veden lisäksi epäsopivia perinteisille lämmönsiirtonesteille, koska tiedetään, että pohjoisimmassa euroopassa käytetään alkoholiliuoksia..
Ei ole koskaan myöskään ollut ongelmia siniteflon materiaalin kanssa..

En toistaiseksi usko väittämään, jossa liuos vaikuttaa PTFE-tiivisteeseen, ennen kuin jokin virallinen taho siitä antaa mitattuja tuloksia.
Korkeassa paineessa ja lämpötiloissa PTFE-tiiviste toki alkaa muuttaa prosentuaalisesti muotoaan.

Yhtä hyvin kondenssiveden jäätyminen tiivisteen ulkokehän ja messinkimutterin väliin on saattanut aiheuttaa sisäänpäin painumisen esim liuospumpun painepuolella, jos lämmönkeruupiiri käy pakkasen puolella. Jos tiivisteen ja mutterin väliin on jäänyt välystä. Useimmiten Viessmannin omat tiivisteet ovat just eikä melkein sopivia.

Kumitiivisteitä ei liuospiiriin kannata laittaa ollenkaan. Pumpun käydessä alipaineisena syystä tai toisesta kumitiiviste on muuttanut muotoaa hyvinkin helposti.

[euroshopperi]

Laskeskelin mihin tuo Wilo-Yonos MAXO kykenee.
Oheisen pumppukäyrän, keruun lasketun ja pumpun oletetun sisäisen painehäviön mukaan sain
- pumpun virtaus on 0,98 l/s
- Nostokorkeus on 93 kPa
Tällöin on Dt 3,3 C

ATS

Aikamoinen laskijavelho on kyllä Seppaant. Tänään tarkistin ja vajaan tunnin käynnin jälkeen kaivoista tuli 0,1 asteinen liuos ja paluu kaivoon -3,2 astetta. Dt siis on tuo 3,3 astetta kunnon käyntijakson lopussa. Eli odottelin tässä rauhassa, että saadaan kunnon työolosuhteet pumpulle aikaiseksi. Ulkona on nyt -11 astetta ja pumppu just pysähtyi, niin muut valikot jäi saamatta. Käynti on ihan hyvällä jaksotuksella omasta mielestä, vaikka on vain 500 L varaaja ja 17 kW on/off. Auton latausta, saunaa ym on helppo nähdä eroina noista yön kamelin kyttyröistä. Eli luokkaa 3600 L/h jää kierto nyt kylmillä kaivoilla. Mittaritkin kyllä näyttää virtaaman pienentyneen näyttämään lähemmäs tuota 60 L/min lukemaa, joten ne ei ehkä sitten näytäkään mahdottomasti pieleen. Alkusyksystä, kun kaivot oli selvästi lämpimämpiä, niin virtaamat näytti reippaasti enemmän. Jotain 65-70 L/min lukemia. No tämän kylmemmäksi nuo ei juurikaan koskaan menneet.

[euroshopperi]

Oliskohan tästä nyt pääteltävissä, että -12 asteessa alkaa olla 1/2-teholla pyöriä pumppu. Eli pelivaraa olisi vielä käytössä, jos vain kaivot venyy. Nyt ollaan siellä lähellä 0-asteen tuloa.
0,6 sisään ja -2,5 ulos vajaa 1/2-tunnin pumppaamisella. 17 kW tehosta 8 1/2 kW on käytössä, joten jos tulee pumpun vaihto joskus, niin voi valita pienemmänkin huoletta.

[euroshopperi]

COP 4,3:lla kaivoista otetaan 26 400 kWh energiaa vuodessa, eli 71,35 kWh/m/a, joka on kohtuu hyvin alle suositellun max 100 kWh/m lukeman. Kaivot pysyy 0-asteen yläpuolella ja myös siis tuo täysteho 17 kW on saatavilla ympäri vuoden. Samoin onnistuu käyttöveden teko ilman vastuksia niin, että varaajan katolla on 58 asteinen vesi. 60 astetta on raja, jossa kompura nuukahtaa ja nyt on ollut max 58,6 astetta, mitä nähnyt. Tuo raja 100 kWh/m kannattaa ottaa tosissaan. Kaivoista otetaan 46 W/m teholla energiaa ulos, joka On myös alle suositellun max 50 W/m lukeman. Molemmat lukemat suosituksissa on tietysti hehtaari hihavakioita, mutta kannattaa kuitenkin laittaa korvan taakse. Virtaamat kaivoissa on saatu nyt kohdalleen ja kone pyörii lämmityksessäkin Dt 3 lähellä, joten kaikkinensa menisi nyt lähes optimaalisesti koko höskä. Vuosikulutus, kun vielä otetaan tuo 8000 kWh ja Aurinkopaneleilta tuli katolta 8010 kWh energiaa tänä vuonna, niin rinta rottingilla täällä edetään. Jokainen törkeän hintainen kaivometrikin on ollut hinta sa arvoinen.

[euroshopperi]

Alkaa näkyä pakkanen jo käynnissä ja käyntiaika hieman pidentynyt.
-18 ulkona. Tulo kaivoista + 0,2 ja paluu -3,2. Vielä jää varaa 17 kW koneesta käyttöön. En ole ihan varma riittäisikö enää 12 kW invertteri hoitamaan talon, jos pitää joskus pumppu vaihtaa. 500 L vaaajalla on kuitenkin on/off ylitehoinen pumppu kohtuu hyvin hallinnassa.

[euroshopperi]

Uusi liuospumppu nosti jo COP lukeman lämmityksessä 4,6:een. Käyttövesi on ollut jo 10 v lukemassa 3,3. Näistä tulee yhteensä COP 4,4. Melkoisen tyytyväinen täytyy olla, vaikka ylilämpöjä tulee varaajan kanssa pelatessa.
Pakkaset ohi ja kaivoista tulee +1,4 ja paluu -1,9. Mittarit näyttää kiertoa olevan pitkän käynnin aikana 65 L/min, joten ei varmaan tolkuttoman kaukana ole todellisesta. Jokatapauksessa nyt tuntuisi olevan oikea liuospumppukin viimein näihin olosuhteisiin. Nuo mittarit näyttää lämpimämmällä nesteellä kierron alussa usein 70 L/min lukemaa ja reilun käynnin lopussa 65 L/min. Absoluuttisia lukemia ei saa, mutta kyttäämällä arvioituina noilla lukemilla. Dt kuitenkin laski aikaisemmasta lähes 1 asteella, kun aikaisemmin yli 4 oli vakio.
Hyvin lähellä pyöritään tuota Tomppelin laittamaa käyrää 0/35 kohdalla ja kauppiasmainoksen mukainen COP 4,7 ei tunnu petokselta.

[fraatti]

Uusi liuospumppu nosti jo COP lukeman lämmityksessä 4,6:een. Käyttövesi on ollut jo 10 v lukemassa 3,3. Näistä tulee yhteensä COP 4,4. Melkoisen tyytyväinen täytyy olla, vaikka ylilämpöjä tulee varaajan kanssa pelatessa.
Pakkaset ohi ja kaivoista tulee +1,4 ja paluu -1,9. Mittarit näyttää kiertoa olevan pitkän käynnin aikana 65 L/min, joten ei varmaan tolkuttoman kaukana ole todellisesta. Jokatapauksessa nyt tuntuisi olevan oikea liuospumppukin viimein näihin olosuhteisiin. Nuo mittarit näyttää lämpimämmällä nesteellä kierron alussa usein 70 L/min lukemaa ja reilun käynnin lopussa 65 L/min. Absoluuttisia lukemia ei saa, mutta kyttäämällä arvioituina noilla lukemilla. Dt kuitenkin laski aikaisemmasta lähes 1 asteella, kun aikaisemmin yli 4 oli vakio.
Hyvin lähellä pyöritään tuota Tomppelin laittamaa käyrää 0/35 kohdalla ja kauppiasmainoksen mukainen COP 4,7 ei tunnu petokselta.

Kone laskee hyötysuhteen lauhtumis- ja höyrystymispaineista ja ja eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia mutta toki kertovat järjestelmän toiminnasta sinänsä.
Uudemmissa softissa on mahdollista asettaa ensiöpumpun teho jolloin olettaisin että se otetaan huomioon tällöin koneen energiankulutuksessa.
Tämä laskenta ei kuitenkaan ota huomioon sellaisenaan esim sitä että käyttääkö liospumpun tai lj-pumppu 10 vai 1000W tehoa. Jos pumppausenergiaa käytetään yletön määrä niin saattaa käydä niin että koppi jossa kiertovesipumppujen teho otetaan huomioon menee heikommaksi. En kuitenkaan väitä että sinun tapauksessa olisi käynyt näin mutta jos nyt vaikka tilanne olisi sellainen että 250m kaivon ja 40mm keräimen kaveriksi paiskataan toinen liuospumppu vielä sarjaan. Sweduillahan oli näistä jossain tutkimus missä kokonaiscoppi vain laski ylimääräisellä pumpulla.

[euroshopperi]

Vanhan ominaisteho näyttää olevan 100 W ja Yonos maxo 140 W . Eli nostokorkeuden nousu 3 m tuohon 4000 L/h pisteeseen ehkä sitten se ero. Vaikuttaisi kuitenkin, että se oli hyvä juttu.

[euroshopperi]

Kyllä sillä pumpunvaihdolla tuli vaikutusta koneen toimintaan. Kaikki lukemat nousi näytössä yhdellä kymmenyksellä. Virtaama nousi yli 10 L/min, eli nostokorkeuden lisääntyminen 3 m:llä lähellä tuota 4000 L/h pistettä oli oikea paikka hakea vaikutusta mahdollisimman pienellä pumppaustehon lisäämisellä. 12 m pumpulla olisi saanut yli tuplattua tehon, mutta epäilen, että virtaama ei olisi kuitenkaan saanut enää mahdottomasti lisättyä. Kokeeksi suljin toisen kaivon ja pumppu täysillä jaksoi pyörittää yhtä kaivoa vain n 40 L/min vauhdilla omissa putkissa, eli 370 m pituista lenkkiä 40 mm putkella.
SCOP lämmitys 4,7
SCOP vesi 3,4
SCOP yhteensä 4,5
Eli kyseessä on vielä kasvava trendi reilun 1/2-vuoden muutoksen jälkeen ja saa nähdä jatkuuko nousu seuraavat 10 vuotta vielä, jos kamat pysyy kasassa. Kompuran ottoteho on käväissyt pari kertaa 3,6-3,7 kW lukemassa ja kun liuoksen tulolämmöt oli + 2 asteen tasolla, niin kyllä sieltä yli 17 kW tuli ulos ja sai vielä paluun putoamaan - 1,5 lukemaan. Mittarit näyttää virtaamaa olevan yhteensä 65-70 L/min välillä ja niistä ei saa mitään täsmällisiä lukemia, mutta sovitaan, että näyttävät lukemaa 67,5 L/min, niin loput litrat menköön mittareiden valehteluun. Tuon 300 G mallin mainosten mukainen COP on juuri tuo 4,7 lämmityksellä 0/35 tilanteessa, niin voisi sanoa, että hyvin menee toistaiseksi, kun säätäminen on vienyt sen 10 vuotta.
Edit. Nuo luvuthan on tietysti kaikk SCOP lukemia, kun ne ovat kumulatiivisia arvoja, eli korjasin ne etuosat. Korjataan myös, että lämmityksen ja yhteensä SCOP nousi peräti 2 kymmenystä, eli ihan kunnolla.

[tomppeli]

Keski-Euroopassa kaivojen lämpötila on 50 metrin syvyydessä noin +12 C, kun se on Suomen Jyväskylässä noin +6 C.
Keski-Euroopassa tarvitaan varsin lyhyitä kaivoja, verrattuna siihen mitä tarvitaan Suomessa.
Siellä ei tarvita yhtä tehokkaista maakiertopumppuja, kuin meillä.

[euroshopperi]

Kone laskee hyötysuhteen lauhtumis- ja höyrystymispaineista ja ja eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia mutta toki kertovat järjestelmän toiminnasta sinänsä.
Uudemmissa softissa on mahdollista asettaa ensiöpumpun teho jolloin olettaisin että se otetaan huomioon tällöin koneen energiankulutuksessa.
Tämä laskenta ei kuitenkaan ota huomioon sellaisenaan esim sitä että käyttääkö liospumpun tai lj-pumppu 10 vai 1000W tehoa. Jos pumppausenergiaa käytetään yletön määrä niin saattaa käydä niin että koppi jossa kiertovesipumppujen teho otetaan huomioon menee heikommaksi. En kuitenkaan väitä että sinun tapauksessa olisi käynyt näin mutta jos nyt vaikka tilanne olisi sellainen että 250m kaivon ja 40mm keräimen kaveriksi paiskataan toinen liuospumppu vielä sarjaan. Sweduillahan oli näistä jossain tutkimus missä kokonaiscoppi vain laski ylimääräisellä pumpulla.

Pikkuisen näyttäisi siltä, että alkuperäiset tiivisteet liuospumpussa on aiheuttanut kuristustakin kiertoon ja pumpun uusinta teki enemmänkin parannusta kiertoon, kuin pelkkien käyrien mukaan luettuna.
Eli laitoin kuvaan kaikki 3 tiivistettä päällekkäin ja työntelin ne nuppineuloilla täsmälleen samaan asemaan. Yli tiiviste on siis oikean muotoinen ja 2 alempaa käännetty vastakkaisiin asentoihinsa. Eli kyseessä siis ylä- ja alatiivisteet vanhasta liuospumpusta. Täysteholla vanha pumppu muistaakseni 133 W tehoinen ja uusi 170 W. Uusi ei taida ehkä ottaa ihan täyttä tehoa, kun kokeilin sulkea yhden kaivon, niin se nosti kierron 40 L/min lukemaan, mutta molemmat auki kiertoa tulee yhteensä vain 65-70 L/ min välillä. En sitten tiedä, enkä ymmärrä enempää, mutta näillä mennään. Saattaa olla, että 12 m pumpulla olisi löytynyt joku ideaalinen 188 W lukema tms, jolla maksimi kierto/teho olisi saatavilla, mutta oma tuntuma on, että tämä 0,5-10, eli 11 m versio on kuin nenä päähän tähän omien kaivojen säätämiseen minimi tehonlisäyksellä. 1200 € investointi on tosin TMA:n saavuttamattomista.