Viessmann Vitocal 200-G / 300-G

[euroshopperi]

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 100 h
2= 141 h
3= 9703 h
4= 6425 h
5= 1638 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.

10 vuotta täyteen

79 658 kWh
20 212 tuntia
38 631 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 109 h
2= 185 h
3= 10 891 h
4= 7 025 h
5= 1 818 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 7 912 kWh

Keskimäärin siis 10 vuoden aikana on mennyt  tuo 7965 kwh sähköä talon lämpöihin ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämpimänveden käyttö painepesurille oli nyt pienessä tarkkailussa ja käänsin välillä sen asennon kylmälle. Vaikutusta ehkä pikkuisen huomasi tuosta.
Wilon Stratos para 1-8 on kohtuullisen marginaalinen pumppu 17 kW tehoiselle koneelle ja se vaihdettiin nyt Wilon Yonos 0,5-10 pumppuun, jolla virtaama lisääntyi arviolta 10-15 L/ min, eli lähelle 4000 L/h virtaamaa päästiin tuolla. Vanhat vääntyneet tiivisteet paljastui samalla, jotka aiheuttivat muutoin turhat huoltokäynnit. Mutasihti lisättiin 2023 ja shunttiventtiilit uusittiin moottoreineen.
Kohti seuraavaa dekadia sitten lähdetään menemään
Öljynsäästö siis nyt 11 x 4300 L = 47 300 L
Aurinkosähköä saadaan katolta 8000 kwh vuodessa, joten kohtuu hyvä yhtälö toistaiseksi.

[Murre]

PTFE-materiaali kyllä kestää nämä meidän alkoholiliuokset ja hyvin paljon muutakin.
Ei siellä tehtaalla asenneta laitteistoihin tiivisteitä, jotka olisivat veden lisäksi epäsopivia perinteisille lämmönsiirtonesteille, koska tiedetään, että pohjoisimmassa euroopassa käytetään alkoholiliuoksia..
Ei ole koskaan myöskään ollut ongelmia siniteflon materiaalin kanssa..

En toistaiseksi usko väittämään, jossa liuos vaikuttaa PTFE-tiivisteeseen, ennen kuin jokin virallinen taho siitä antaa mitattuja tuloksia.
Korkeassa paineessa ja lämpötiloissa PTFE-tiiviste toki alkaa muuttaa prosentuaalisesti muotoaan.

Yhtä hyvin kondenssiveden jäätyminen tiivisteen ulkokehän ja messinkimutterin väliin on saattanut aiheuttaa sisäänpäin painumisen esim liuospumpun painepuolella, jos lämmönkeruupiiri käy pakkasen puolella. Jos tiivisteen ja mutterin väliin on jäänyt välystä. Useimmiten Viessmannin omat tiivisteet ovat just eikä melkein sopivia.

Kumitiivisteitä ei liuospiiriin kannata laittaa ollenkaan. Pumpun käydessä alipaineisena syystä tai toisesta kumitiiviste on muuttanut muotoaa hyvinkin helposti.

[euroshopperi]

Laskeskelin mihin tuo Wilo-Yonos MAXO kykenee.
Oheisen pumppukäyrän, keruun lasketun ja pumpun oletetun sisäisen painehäviön mukaan sain
- pumpun virtaus on 0,98 l/s
- Nostokorkeus on 93 kPa
Tällöin on Dt 3,3 C

ATS

Aikamoinen laskijavelho on kyllä Seppaant. Tänään tarkistin ja vajaan tunnin käynnin jälkeen kaivoista tuli 0,1 asteinen liuos ja paluu kaivoon -3,2 astetta. Dt siis on tuo 3,3 astetta kunnon käyntijakson lopussa. Eli odottelin tässä rauhassa, että saadaan kunnon työolosuhteet pumpulle aikaiseksi. Ulkona on nyt -11 astetta ja pumppu just pysähtyi, niin muut valikot jäi saamatta. Käynti on ihan hyvällä jaksotuksella omasta mielestä, vaikka on vain 500 L varaaja ja 17 kW on/off. Auton latausta, saunaa ym on helppo nähdä eroina noista yön kamelin kyttyröistä. Eli luokkaa 3600 L/h jää kierto nyt kylmillä kaivoilla. Mittaritkin kyllä näyttää virtaaman pienentyneen näyttämään lähemmäs tuota 60 L/min lukemaa, joten ne ei ehkä sitten näytäkään mahdottomasti pieleen. Alkusyksystä, kun kaivot oli selvästi lämpimämpiä, niin virtaamat näytti reippaasti enemmän. Jotain 65-70 L/min lukemia. No tämän kylmemmäksi nuo ei juurikaan koskaan menneet.

[euroshopperi]

Oliskohan tästä nyt pääteltävissä, että -12 asteessa alkaa olla 1/2-teholla pyöriä pumppu. Eli pelivaraa olisi vielä käytössä, jos vain kaivot venyy. Nyt ollaan siellä lähellä 0-asteen tuloa.
0,6 sisään ja -2,5 ulos vajaa 1/2-tunnin pumppaamisella. 17 kW tehosta 8 1/2 kW on käytössä, joten jos tulee pumpun vaihto joskus, niin voi valita pienemmänkin huoletta.

[euroshopperi]

COP 4,3:lla kaivoista otetaan 26 400 kWh energiaa vuodessa, eli 71,35 kWh/m/a, joka on kohtuu hyvin alle suositellun max 100 kWh/m lukeman. Kaivot pysyy 0-asteen yläpuolella ja myös siis tuo täysteho 17 kW on saatavilla ympäri vuoden. Samoin onnistuu käyttöveden teko ilman vastuksia niin, että varaajan katolla on 58 asteinen vesi. 60 astetta on raja, jossa kompura nuukahtaa ja nyt on ollut max 58,6 astetta, mitä nähnyt. Tuo raja 100 kWh/m kannattaa ottaa tosissaan. Kaivoista otetaan 46 W/m teholla energiaa ulos, joka On myös alle suositellun max 50 W/m lukeman. Molemmat lukemat suosituksissa on tietysti hehtaari hihavakioita, mutta kannattaa kuitenkin laittaa korvan taakse. Virtaamat kaivoissa on saatu nyt kohdalleen ja kone pyörii lämmityksessäkin Dt 3 lähellä, joten kaikkinensa menisi nyt lähes optimaalisesti koko höskä. Vuosikulutus, kun vielä otetaan tuo 8000 kWh ja Aurinkopaneleilta tuli katolta 8010 kWh energiaa tänä vuonna, niin rinta rottingilla täällä edetään. Jokainen törkeän hintainen kaivometrikin on ollut hinta sa arvoinen.

[euroshopperi]

Alkaa näkyä pakkanen jo käynnissä ja käyntiaika hieman pidentynyt.
-18 ulkona. Tulo kaivoista + 0,2 ja paluu -3,2. Vielä jää varaa 17 kW koneesta käyttöön. En ole ihan varma riittäisikö enää 12 kW invertteri hoitamaan talon, jos pitää joskus pumppu vaihtaa. 500 L vaaajalla on kuitenkin on/off ylitehoinen pumppu kohtuu hyvin hallinnassa.

[euroshopperi]

Uusi liuospumppu nosti jo COP lukeman lämmityksessä 4,6:een. Käyttövesi on ollut jo 10 v lukemassa 3,3. Näistä tulee yhteensä COP 4,4. Melkoisen tyytyväinen täytyy olla, vaikka ylilämpöjä tulee varaajan kanssa pelatessa.
Pakkaset ohi ja kaivoista tulee +1,4 ja paluu -1,9. Mittarit näyttää kiertoa olevan pitkän käynnin aikana 65 L/min, joten ei varmaan tolkuttoman kaukana ole todellisesta. Jokatapauksessa nyt tuntuisi olevan oikea liuospumppukin viimein näihin olosuhteisiin. Nuo mittarit näyttää lämpimämmällä nesteellä kierron alussa usein 70 L/min lukemaa ja reilun käynnin lopussa 65 L/min. Absoluuttisia lukemia ei saa, mutta kyttäämällä arvioituina noilla lukemilla. Dt kuitenkin laski aikaisemmasta lähes 1 asteella, kun aikaisemmin yli 4 oli vakio.
Hyvin lähellä pyöritään tuota Tomppelin laittamaa käyrää 0/35 kohdalla ja kauppiasmainoksen mukainen COP 4,7 ei tunnu petokselta.

[fraatti]

Uusi liuospumppu nosti jo COP lukeman lämmityksessä 4,6:een. Käyttövesi on ollut jo 10 v lukemassa 3,3. Näistä tulee yhteensä COP 4,4. Melkoisen tyytyväinen täytyy olla, vaikka ylilämpöjä tulee varaajan kanssa pelatessa.
Pakkaset ohi ja kaivoista tulee +1,4 ja paluu -1,9. Mittarit näyttää kiertoa olevan pitkän käynnin aikana 65 L/min, joten ei varmaan tolkuttoman kaukana ole todellisesta. Jokatapauksessa nyt tuntuisi olevan oikea liuospumppukin viimein näihin olosuhteisiin. Nuo mittarit näyttää lämpimämmällä nesteellä kierron alussa usein 70 L/min lukemaa ja reilun käynnin lopussa 65 L/min. Absoluuttisia lukemia ei saa, mutta kyttäämällä arvioituina noilla lukemilla. Dt kuitenkin laski aikaisemmasta lähes 1 asteella, kun aikaisemmin yli 4 oli vakio.
Hyvin lähellä pyöritään tuota Tomppelin laittamaa käyrää 0/35 kohdalla ja kauppiasmainoksen mukainen COP 4,7 ei tunnu petokselta.

Kone laskee hyötysuhteen lauhtumis- ja höyrystymispaineista ja ja eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia mutta toki kertovat järjestelmän toiminnasta sinänsä.
Uudemmissa softissa on mahdollista asettaa ensiöpumpun teho jolloin olettaisin että se otetaan huomioon tällöin koneen energiankulutuksessa.
Tämä laskenta ei kuitenkaan ota huomioon sellaisenaan esim sitä että käyttääkö liospumpun tai lj-pumppu 10 vai 1000W tehoa. Jos pumppausenergiaa käytetään yletön määrä niin saattaa käydä niin että koppi jossa kiertovesipumppujen teho otetaan huomioon menee heikommaksi. En kuitenkaan väitä että sinun tapauksessa olisi käynyt näin mutta jos nyt vaikka tilanne olisi sellainen että 250m kaivon ja 40mm keräimen kaveriksi paiskataan toinen liuospumppu vielä sarjaan. Sweduillahan oli näistä jossain tutkimus missä kokonaiscoppi vain laski ylimääräisellä pumpulla.

[euroshopperi]

Vanhan ominaisteho näyttää olevan 100 W ja Yonos maxo 140 W . Eli nostokorkeuden nousu 3 m tuohon 4000 L/h pisteeseen ehkä sitten se ero. Vaikuttaisi kuitenkin, että se oli hyvä juttu.

[euroshopperi]

Kyllä sillä pumpunvaihdolla tuli vaikutusta koneen toimintaan. Kaikki lukemat nousi näytössä yhdellä kymmenyksellä. Virtaama nousi yli 10 L/min, eli nostokorkeuden lisääntyminen 3 m:llä lähellä tuota 4000 L/h pistettä oli oikea paikka hakea vaikutusta mahdollisimman pienellä pumppaustehon lisäämisellä. 12 m pumpulla olisi saanut yli tuplattua tehon, mutta epäilen, että virtaama ei olisi kuitenkaan saanut enää mahdottomasti lisättyä. Kokeeksi suljin toisen kaivon ja pumppu täysillä jaksoi pyörittää yhtä kaivoa vain n 40 L/min vauhdilla omissa putkissa, eli 370 m pituista lenkkiä 40 mm putkella.
SCOP lämmitys 4,7
SCOP vesi 3,4
SCOP yhteensä 4,5
Eli kyseessä on vielä kasvava trendi reilun 1/2-vuoden muutoksen jälkeen ja saa nähdä jatkuuko nousu seuraavat 10 vuotta vielä, jos kamat pysyy kasassa. Kompuran ottoteho on käväissyt pari kertaa 3,6-3,7 kW lukemassa ja kun liuoksen tulolämmöt oli + 2 asteen tasolla, niin kyllä sieltä yli 17 kW tuli ulos ja sai vielä paluun putoamaan - 1,5 lukemaan. Mittarit näyttää virtaamaa olevan yhteensä 65-70 L/min välillä ja niistä ei saa mitään täsmällisiä lukemia, mutta sovitaan, että näyttävät lukemaa 67,5 L/min, niin loput litrat menköön mittareiden valehteluun. Tuon 300 G mallin mainosten mukainen COP on juuri tuo 4,7 lämmityksellä 0/35 tilanteessa, niin voisi sanoa, että hyvin menee toistaiseksi, kun säätäminen on vienyt sen 10 vuotta.
Edit. Nuo luvuthan on tietysti kaikk SCOP lukemia, kun ne ovat kumulatiivisia arvoja, eli korjasin ne etuosat. Korjataan myös, että lämmityksen ja yhteensä SCOP nousi peräti 2 kymmenystä, eli ihan kunnolla.

[tomppeli]

Keski-Euroopassa kaivojen lämpötila on 50 metrin syvyydessä noin +12 C, kun se on Suomen Jyväskylässä noin +6 C.
Keski-Euroopassa tarvitaan varsin lyhyitä kaivoja, verrattuna siihen mitä tarvitaan Suomessa.
Siellä ei tarvita yhtä tehokkaista maakiertopumppuja, kuin meillä.

[euroshopperi]

Kone laskee hyötysuhteen lauhtumis- ja höyrystymispaineista ja ja eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia mutta toki kertovat järjestelmän toiminnasta sinänsä.
Uudemmissa softissa on mahdollista asettaa ensiöpumpun teho jolloin olettaisin että se otetaan huomioon tällöin koneen energiankulutuksessa.
Tämä laskenta ei kuitenkaan ota huomioon sellaisenaan esim sitä että käyttääkö liospumpun tai lj-pumppu 10 vai 1000W tehoa. Jos pumppausenergiaa käytetään yletön määrä niin saattaa käydä niin että koppi jossa kiertovesipumppujen teho otetaan huomioon menee heikommaksi. En kuitenkaan väitä että sinun tapauksessa olisi käynyt näin mutta jos nyt vaikka tilanne olisi sellainen että 250m kaivon ja 40mm keräimen kaveriksi paiskataan toinen liuospumppu vielä sarjaan. Sweduillahan oli näistä jossain tutkimus missä kokonaiscoppi vain laski ylimääräisellä pumpulla.

Pikkuisen näyttäisi siltä, että alkuperäiset tiivisteet liuospumpussa on aiheuttanut kuristustakin kiertoon ja pumpun uusinta teki enemmänkin parannusta kiertoon, kuin pelkkien käyrien mukaan luettuna.
Eli laitoin kuvaan kaikki 3 tiivistettä päällekkäin ja työntelin ne nuppineuloilla täsmälleen samaan asemaan. Yli tiiviste on siis oikean muotoinen ja 2 alempaa käännetty vastakkaisiin asentoihinsa. Eli kyseessä siis ylä- ja alatiivisteet vanhasta liuospumpusta. Täysteholla vanha pumppu muistaakseni 133 W tehoinen ja uusi 170 W. Uusi ei taida ehkä ottaa ihan täyttä tehoa, kun kokeilin sulkea yhden kaivon, niin se nosti kierron 40 L/min lukemaan, mutta molemmat auki kiertoa tulee yhteensä vain 65-70 L/ min välillä. En sitten tiedä, enkä ymmärrä enempää, mutta näillä mennään. Saattaa olla, että 12 m pumpulla olisi löytynyt joku ideaalinen 188 W lukema tms, jolla maksimi kierto/teho olisi saatavilla, mutta oma tuntuma on, että tämä 0,5-10, eli 11 m versio on kuin nenä päähän tähän omien kaivojen säätämiseen minimi tehonlisäyksellä. 1200 € investointi on tosin TMA:n saavuttamattomista.

[fraatti]

PTFE-materiaali kyllä kestää nämä meidän alkoholiliuokset ja hyvin paljon muutakin.
Ei siellä tehtaalla asenneta laitteistoihin tiivisteitä, jotka olisivat veden lisäksi epäsopivia perinteisille lämmönsiirtonesteille, koska tiedetään, että pohjoisimmassa euroopassa käytetään alkoholiliuoksia..
Ei ole koskaan myöskään ollut ongelmia siniteflon materiaalin kanssa..

En toistaiseksi usko väittämään, jossa liuos vaikuttaa PTFE-tiivisteeseen, ennen kuin jokin virallinen taho siitä antaa mitattuja tuloksia.
Korkeassa paineessa ja lämpötiloissa PTFE-tiiviste toki alkaa muuttaa prosentuaalisesti muotoaan.

Yhtä hyvin kondenssiveden jäätyminen tiivisteen ulkokehän ja messinkimutterin väliin on saattanut aiheuttaa sisäänpäin painumisen esim liuospumpun painepuolella, jos lämmönkeruupiiri käy pakkasen puolella. Jos tiivisteen ja mutterin väliin on jäänyt välystä. Useimmiten Viessmannin omat tiivisteet ovat just eikä melkein sopivia.

Kumitiivisteitä ei liuospiiriin kannata laittaa ollenkaan. Pumpun käydessä alipaineisena syystä tai toisesta kumitiiviste on muuttanut muotoaa hyvinkin helposti.

Olin hukannut teflon tiivisteet johonkin tai sitten saanut varaosana kumiset tiivisteet. Alapuolen kuminen tiiviste jäi vuotamaan liuospumpun vaihdon yhteydessä. Se tuli kuitenkin uudelleen avaamalla kuntoon.

Mietin samalla syytä teflon tiivisteelle. En tiedä millaisia muissa maalämpöpumpuissa käytetään mutta yksi varmasti järkevä syy teflonin käyttöön voisi olla se ylempi kiertovesipumpun laippa joka menee kiertämällä kiinni. Kumiinhan tulee tuossa melkoinen kitka ja vastaavasti teflon rullaa helposti mukana eikä kiertoliike välttämättä aiheuta ongelmia.

[fraatti]

Pikkuisen näyttäisi siltä, että alkuperäiset tiivisteet liuospumpussa on aiheuttanut kuristustakin kiertoon ja pumpun uusinta teki enemmänkin parannusta kiertoon, kuin pelkkien käyrien mukaan luettuna.
Eli laitoin kuvaan kaikki 3 tiivistettä päällekkäin ja työntelin ne nuppineuloilla täsmälleen samaan asemaan. Yli tiiviste on siis oikean muotoinen ja 2 alempaa käännetty vastakkaisiin asentoihinsa. Eli kyseessä siis ylä- ja alatiivisteet vanhasta liuospumpusta. Täysteholla vanha pumppu muistaakseni 133 W tehoinen ja uusi 170 W. Uusi ei taida ehkä ottaa ihan täyttä tehoa, kun kokeilin sulkea yhden kaivon, niin se nosti kierron 40 L/min lukemaan, mutta molemmat auki kiertoa tulee yhteensä vain 65-70 L/ min välillä. En sitten tiedä, enkä ymmärrä enempää, mutta näillä mennään. Saattaa olla, että 12 m pumpulla olisi löytynyt joku ideaalinen 188 W lukema tms, jolla maksimi kierto/teho olisi saatavilla, mutta oma tuntuma on, että tämä 0,5-10, eli 11 m versio on kuin nenä päähän tähän omien kaivojen säätämiseen minimi tehonlisäyksellä. 1200 € investointi on tosin TMA:n saavuttamattomista.

180m kaivossa 11m nostokorkeudella oleva pumppu ei jaksa nostaa virtausta kuin hiukan yli 30 l/min 10 kW koneen kanssa. Taitaa putkistossa joku muu harata jo vastaan tai sitten höyrystin on jo tukkeena. Onkos sulla koneeseen tuleva liuoksen kupari suurempaa kuin 28mm:stä? Toki sun kone on nimellisteholtaan 70% suurempi, joten olettaakin voi että siitä kulkee liuos hyvin läpi.

[euroshopperi]

Mullahan sai lyömällä toisen kaivon kiinni virtaamaksi vajaa 40 L/min ja molemmat auki pikkuisen yli 30 L/min kaivoa kohti. Yhteensä lukema näyttää 65-70 L/min lukemaa. Kaivoille tulee putkea yhteensä n 330+40 m, eli 2 x 370 m rinnakkain ja ne lähtee siis 1 m etäisyydeltä koneesta pannuhuoneessa. 28 mm yhdysputkistolla tehty tuo 1 m pätkä ja talolta kaivolle käskin laittaa samaa 40x2,4 mm turbo putkea eristettynä. Tein koko matkalle suulakepuristetusta kanaalin ja hiekkaan upotin putket ja päälle suulakepuristetusta kattolevy ja maata päälle. Kallio sen verta lähellä, että eristelin kunnolla. Kaikki liitokse tehtiin myös hitsaamalla. Myös kaivon hattu. Eli putkistossa ei löydy helmi liitoksiakaan muualta, kuin pannuhuoneen tukin liitoksesta. No kupareissa ja koneen sisällä on tietysti mitä on. Sulla on vissiin 400 m luokkaa nuo lenkit ja kaivanto kuvista päätellen mulla saattaa olla jopa vähemmän matkaa, joten lenkit voi olla aavistuksen lyhyempiäkin. Pumppu on myös eri versio 0,5-10 tyyppinä, mutta kuitenkin se on 11 m nostokorkeudella. Sulla on minimivirtaaman määrä kyllä huomattavasti vähemmän, kuin mulla, joka on 2490 L/h. Eli pääset vissiin samaan virtaamaan tuolla uudella pumpulla, kuin mulla oli ennen omaa uuden asennusta. Suhteellisesti sulla kyllä höyrystimen tilanne paranee törkeästi verratuna omaan. Nyt kun kaivot taas lämpenee, niin virtaamat alkanu näyttää hieman enemmän, kuin 0-asteen tulo kylmillä keleillä pitkässä käynnissä. En tiedä sitten, mutta noihin mittareihin on melkein jopa alkanut uskomaan, ettei ne ihan päättömiä valheita näytä. Ainakin virtaamat vaihtelee jotenkin loogisesti ja jopa kohtuu herkästikin, kun on kaivot joskus vaihtanut paikkaansa virtausmäärissä, jota epäilin lämpötilojen tasaantumisen seurauksena tapahtuneen. En oikein ole keksinyt parempaa selitystä omien COP lukemien parantamiselle, kuin liuoskierron lisääntymisen ja ei oikein tee mieli tingata yhtään vähemmäksi. Ainoa mikä jäi mietityttämään, että olisiko ollut mahdollista saada 12 m pumpulla löydettyä joku paremman virtaaman ja tehonkulutuksen optimipiste, mutta epäilen vahvasti, että ollaan hyvin lähellä n 4000 L/h virtaamalla näillä putkilla juuri sitä kulminaatiopistettä, ettei tulosta enää kannata yrittää parantaa.
Mielenkiinnolla odottelen sun entrausten lopputulemaa ja raportointia.

[Gram]

Kyselin jo joskus aiemmin, selkeää vastausta en saanut, yritetääs uudestaan.

Eli Miksi 300G ei noudata puskurivaraajan hystereesiä eli käynnistyy kun puskurivaraajan lämpö on laskenut vain 2 astetta vaikka asetuksista on valittu 5 astetta (valikossa 50) hystereesiksi parametri 7203.

[euroshopperi]

Mä jouduin joskus alkujaan siirtämään paluuvesi anturin kohtuu lähelle pumppua ja tuntuisi toimivan. Ensin oli asentaja laittanut sen väärään putkeenkin, jonka huomasin heti kuukauden asennuksesta. Seuraavaksi siirsin sen arviolta 5 m pois varaajasta ja 1 m päähän pumpun paluuputkeen ja se on siinä vieläkin.

[fraatti]

Kyselin jo joskus aiemmin, selkeää vastausta en saanut, yritetääs uudestaan.

Eli Miksi 300G ei noudata puskurivaraajan hystereesiä eli käynnistyy kun puskurivaraajan lämpö on laskenut vain 2 astetta vaikka asetuksista on valittu 5 astetta (valikossa 50) hystereesiksi parametri 7203.

Ettei sulla olisi väärä järjestelmäkonfiguraatio valittuna? Eli sille ei ole kerrottu että puskuri on käytössä?

[Ziizel]

Hei! Osaako joku kertoa saako viesmannin 333-g pumpusta ulos konfiguraatio-/asetusmuutoshistorian? Kiinnostaisi tarkastaa mitä lämpöykkösen asentaja edelliskerralla tuonne muutti.

Toinen kysymys, millä parametrinumerolla saisi lämmityspuolen hystereesin pienemmäksi niin, että pumppu sammuisi aiemmin kun lämmitystarve loppuu. Nyt tilanne niin, että pumppu syöttää kiertoon 26,5 asteista vettä vaikka pyynti nollakelillä on 28c - 3c (lämpötilan pudotus) eli 25c.

[euroshopperi]

Viimeviikolla nousi nuo COP lukemat koneen historian aikaiseen (11 v) korkeimpaan lukemaan. Muutama päivä vielä jäljellä, niin saa vuosikulutuksen, joka arviolta myös historian alin lukema jossain 6800 kWh tienoilla, vaikka kuumaavettä tulikin käytettyä vieläkin painepesurilla. Tämän viikon COP näyttää lämmitykselle 5,35 lukemaa ja kuumallevedelle 3,45. Veden käyttö on vähentynyt radikaalisti ja saattaa olla syynä tuon COP yhteensä nousuun. Kohtahan tässä alkaa näyttää laitteisto jo varsin hyvältä kokonaisuutena.

[fraatti]

Hei! Osaako joku kertoa saako viesmannin 333-g pumpusta ulos konfiguraatio-/asetusmuutoshistorian?

En muista onko tuolla historiaa. Vakioasetus on merkattu säätöjä tehdessä jollain väkäsellä tms...

[euroshopperi]

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 100 h
2= 141 h
3= 9703 h
4= 6425 h
5= 1638 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.

10 vuotta täyteen

79 658 kWh
20 212 tuntia
38 631 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 109 h
2= 185 h
3= 10 891 h
4= 7 025 h
5= 1 818 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 7 912 kWh

Keskimäärin siis 10 vuoden aikana on mennyt  tuo 7965 kwh sähköä talon lämpöihin ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämpimänveden käyttö painepesurille oli nyt pienessä tarkkailussa ja käänsin välillä sen asennon kylmälle. Vaikutusta ehkä pikkuisen huomasi tuosta.
Wilon Stratos para 1-8 on kohtuullisen marginaalinen pumppu 17 kW tehoiselle koneelle ja se vaihdettiin nyt Wilon Yonos 0,5-10 pumppuun, jolla virtaama lisääntyi arviolta 10-15 L/ min, eli lähelle 4000 L/h virtaamaa päästiin tuolla. Vanhat vääntyneet tiivisteet paljastui samalla, jotka aiheuttivat muutoin turhat huoltokäynnit. Mutasihti lisättiin 2023 ja shunttiventtiilit uusittiin moottoreineen.
Kohti seuraavaa dekadia sitten lähdetään menemään
Öljynsäästö siis nyt 11 x 4300 L = 47 300 L
Aurinkosähköä saadaan katolta 8000 kwh vuodessa, joten kohtuu hyvä yhtälö toistaiseksi.

11 vuotta täyteen

86 366 kWh
21 997 tuntia
41 142 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 116 h
2= 249 h
3= 12 060 h
4= 7 420 h
5= 1 957 h

COP

Lämmitys 4,8
Käyttövesi 3,4
Yhteensä 4,6


Vuosikulutus  6 708 kWh

Puhallusvillaa katolle ja uusi liuospumppu.
Harmittavasti aurinkopanelit tuottaa tänä vuonna vain 7 600 kWh, mutta toisaalta MLP sitten taas vain 6 708 kWh kulutus. Tuosta paneleilta suoraan omaan käyttöön 57 %, eli  reilut 4300 kWh.

[Magirus]

Mikähän on mahtanut muuttua (vai särkyä) 2014 vuosimallin 242G:stä. Päiväkirjan (ja datankeruun) mukaan keruu ei mene enää pakkaselle. Viime vuonna näkyi päiväkirjassa miinusmerkkisiä lukemia, nyt ei.. Ja Home Assistantin datakeruusta näkee miten kaikki alle nollan leikkaantuu pois.

Lisäksi nyt kun on pakkasta taas lähemmäs -20C astetta, niin kompura haluaisi jauhaa hamaan tappiin kun ei saavuta menovedelle käytän asettamaa lämpötila-arvoa. Olen sallinut vastuskäytön ja ajastanut aamuyölle, mutta nähdäkseni mitään kulutuspiikkejä tai äkillisiä lämpötilanousuja ei ole havaittavissa. Kone väittää lämmittävänsä ja vastuskäytön tuntilaskurille rullaa tunteja. Mekaaninen lämpösuoja lauennut?

[Magirus]

Tutkiskelin konetta ja löysin kompuratilasta namiskan, jolla lisälämmitysvastus kuitataan. Koneen näyttöpaneelissa näkyi sähkövastuksen kuva ja lennosta koitin tuota painella ilman selvää muutosta.

Mitä mahtaa meinata 'kuumenna ylikuumenemissuojaa yli 20 C lämpötilaan ja paina lukituksen avauspainiketta ylikuumenemissuojassa'. Pitääkö tähän käydä kaveriksi lämpöpuhallin 

Edit: Nyt on toimilaitetestistä ajamalla vika paikannettu lisälämmitysvastukseen. Ohjaus- ja kontaktorit toimii, vastus ei vaan lämpeä ja virrat pihtivirtamittarilla mitattuna 0A. Jääköön toistaiseksi, ei huvita availla enempää ettei lakkaa pelittämästä ainoa toimiva lämmitysmuoto.

[Matias]

Tutkiskelin konetta ja löysin kompuratilasta namiskan, jolla lisälämmitysvastus kuitataan. Koneen näyttöpaneelissa näkyi sähkövastuksen kuva ja lennosta koitin tuota painella ilman selvää muutosta.

Usein nuo vastuksien ylikuumenemisuojan kuittaukset tarvii painaa melkoisella voimalla että virittyy.

Ohjaus- ja kontaktorit toimii, vastus ei vaan lämpeä ja virrat pihtivirtamittarilla mitattuna 0A.

Pystytkö mittaamaan kontaktorien päävirtakoskettimien  jännitteet?
Pitäisi olla 3X400V sulakkeiden puolella

[Magirus]

Usein nuo vastuksien ylikuumenemisuojan kuittaukset tarvii painaa melkoisella voimalla että virittyy.

Pystytkö mittaamaan kontaktorien päävirtakoskettimien  jännitteet?
Pitäisi olla 3X400V sulakkeiden puolella

Mittasin (tosin kontaktorit eivät olleet tuolloin vetäneenä) ja 3x400V löytyi kyllä. Päivällä siis mittasin toimilaitetestillä aktivoiden ja kontaktorit kyllä toimi. Kun kontaktori vetäneenä, löytyi nollaa vasten lähtöpuolelta 230V jokaista vaihdetta kohti.

Tuli asennettua tuohon Zigbee anturi (erillisellä mittapäällä) keruupiirin paluuputkeen (kuparinen suojatasku + irtoprobella Zigbee anturi, kiinni nippusiteellä kupariputkeen ja eriste vielä päälle). Fraatin maininta keruupiirin todellisesta deltasta pitää hyvinkin paikkaansa ja kyllähän tuonne kaivoon kylmää litkua vaan menee.

Kokeilin tuossa vielä runnoa sitä punaista nappia. Ehkä jotain saattoi tuntua naksahtavan (ainakin pään sisällä ja peukaloluussa). Katson josko toimis, kunhan ohjaa itse tuota vastusta. En kehtaa pysäytellä turhaan kompuraa ja pumppuja.

[Magirus]

Eipä se ollut viime yönäkään halvoilla tunneilla maalämpöpumppua jeesinyt. Eli lie tuo ylikuumenemissuoja jumissa/rikki.

Ja nyt on liene tuohon aiempaan ihmettelyyn (miksi keruun tulo ei mene miinukselle) vastauskin. Taitaa vaan olla niin, ettei tuolta kaivosta kylmempää nouse vaikka sitä rasittaisi pidemmän yhtäaikaisen jakson. Kaivoon palaavakaan ei näyttäisi tuosta -4..-5C asteesta enää jäähtyvän.

Käppyrässä näkyy myös aamuinen sähkökatko. Sitä jo hetken kerkesi miettiä mitä päivä tuo tullessaan jos katkosta ei selvitäkään työpäivän aikana 

[Piter]

Hieman harmittaa, kun 200-G:n 10 vuoden kohdalla kompressori alkaa tulla tiensä päähän. Jää melko lyhtytikäiseksi. Päädyin kuitenkin uusimaan kompuran, enkä uusi koko lämpöpumppua.
Hieman lohduttaa, että löysin Kiinasta Copelandin kompuran valmistajan, hintaa lähtöpäässä kompuralle jäi 167 USD, rahti teki tuplan ja noin 150 € alv+tulli.

[euroshopperi]

Nyt kun tulee kylmäaineet ulos, niin ehkä myös tuo lauhdutin voisi olla järkevää uusia samoilla töillä.
Mistä tilasit kompuran? Tuollaisilla hinnoilla alkaa kyllä omallakin kohdalla miettiä nyt 11 v vanhan koneen osien tulevaisuutta ja ikääntymistä osien saatavuuden suhteen.

[Piter]

Nyt kun tulee kylmäaineet ulos, niin ehkä myös tuo lauhdutin voisi olla järkevää uusia samoilla töillä.
Mistä tilasit kompuran? Tuollaisilla hinnoilla alkaa kyllä omallakin kohdalla miettiä nyt 11 v vanhan koneen osien tulevaisuutta ja ikääntymistä osien saatavuuden suhteen.

Tässäpä liitteenä linkki valmistajan sivuille:
https://ruifujie.en.made-in-china.com/

[euroshopperi]

Kiitos linkistä. Tuolla onkin kohtuullinen valikoima plarattavaksi. Täytyy vielä yrittää tarkastaa valmistajalta, että laittavatko vakiomallisen yleensäkin huollettaessa tilalle, vaiko jonkun uudemman mallin. Muu ei juurikaan kiinnosta, mutta jos saisi nostettua sen kiertoveden maksimilämmön nykyisestä 60 asteesta vaikka 65:een. Uudempiin 200 G koneisiin vissiin tullut myös tuo elektroninen paisuntaventtiili, eli ne taitaa vastata vanhaa 300 G mallia siltä osin. En ole vieläkään varma, että onko nuo invertterit teknisesti niin valmiita ja saattaisin vielä huollattaa laajemminkin tuota 300 G konetta, jos tarvetta tulee.
Hyvää Joulua ja Kiitos

[euroshopperi]

Melkein tekisi mieli sanoa, että liuospumpun vaihdolla on tullut merkittävä muutos koko laitoksen toimintaan kun seurattu reilut 11 v tuon COP kehitystä. Eilen vaihtui taas nuo koneen itse ilmoittamat lukemat ja sen verta muutosta on nyt, että selityksiä ei ehkä muusta tule, kuin merkittävästä parannuksesta kaivojen kierrossa. Lämmintä on tietysti ollut säiden suhteen, mutta ei tällaisia lukemia ole koskaan saanut otettua ylös missään vaiheessa koneen historiaa. Lämmityksen COP 4,9, lämminvesi 3,5 ja niistä yhteensä koko vuoden COP 4,7.  Sähköä kompura myös kulutti törkeän vähän vuodessa, eli 6708 kWh. Tuosta jos laskee, niin ei tämä talo kuitenkaan ihan lämmöittä pärjää ja nuo luvut ei voi olla ainakaan järjettömästi pielessä. Talossa on kuitenkin 408 kerrosneliötä, josta vajaa 350 neliötä on lämmintä. Vettä käytettiin lämpimänä mattojen pesuun kesällä ja poreammettakin vähän käytellään. Koneen käyntiääni on puolestaan omaan korvaan jopa parantunut, niin onhan tässä vähän joutunut ihmettelemään, että voiko kaikki olla jollain muotoa tuon liuoskierron selvästä parantumisesta johtuvaa. Kone jyystää 1 h käyntejä ja liuos pysyy n +1 asteen paikkeilla tulo. Vaikka shunttaus onkin, niin piirit on kyllä pääsääntöisesti auki ja kohtuu törkeästi ylitehoinen 17 kW kone pärjää 500 L varaajalla omasta mielestä hyvin, kun esilämmityskierukkakin on siellä mukana. Mutta näillä mennään tässä kohtaa ja erinomaisen iloisilla mielin siitä, että laitoin tuon liuospumpun uusintaan.

[euroshopperi]

Sähkön säästön historiaa. 2012 oli viimeinen öljyntilaus. 2010 asennettiin ainavalmis kiuas ja 2011 taisi tulla vähän terassi ja huvimaja lämmittimiä. Vertailuna kuitenkin tuo 2012, joka oli viimeinen täysi öljylämmitysvuosi. 2020 tuli autoksi plugari. 2022 katolle aurinkopanelit. Eli taloon MLP, öljyt pois ja sähköauto, niin kulutusta samanverran taas kuin v 2012. Auton sähkö vajaa 4000 kWh vuodessa.
 
Eli tuossa on nuo ensimmäiset vajaa 4 vuotta verrokiksi, joiden keskimääräinen öljynkulutus oli 4300 L vuodessa. Tuossa siis vuosikulutukset, joihin sisältyy MLP mitattu kulutus suluissa. (Pelkkä kompura)

COP vuositasolla 2013-2015 oli alkuunsa 3,8 ja viimeisimpien vuosien kohdalla se on 4,7 . Sisältää lämmityksen ja lämpimänveden. 2021-22 kulutuksen MLP lisääntymisen selittää kuuman veden käyttö painepesurissa.

2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh ( 8 160 kWh )
2015 = 27 583,66 kWh ( 8 610 kWh )
2016 = 27 295,86 kWh ( 8 213 kWh )
2017 = 27 584,69 kWh ( 7 932 kWh )
2018 = 26 849,27 kWh ( 7 680 kWh )
2019 = 25 908,90 kWh ( 7 635 kWh )
2020 = 27 532,68 kWh ( 6 890 kWh )
2021 = 32 229,69 kWh ( 8 443 kWh )
2022 = 25 357,93 kWh ( 8 114 kWh )
2023 = 24 931,52 kWh ( 7 912 kWh )
2024 = 22 207,65 kWh ( 6 708 kWh )

[euroshopperi]

Nyt on jonkun aikaa jo ollut tuo lämmityksen JAZ tasan 5,0 ja muutoin pysynyt samoina nuo JAZ lukemat. Tammikuu oli selvästi lauhempi, kuin edellinen vuosi, joten kun edelliset lukemat vuosikulutuksessa korvaantui tämän vuotisilla, jotka taisi olla jotain 5-5,3 COP välissä joka viikolla, niin saattaa tuo lukema jopa pysyäkin tuossa 5,0:ssa. Liuoskierron umpunvaihdon jälkeen on kyllä tapahtunut ihmeellisiä asioita tuon JAZ lukeman kanssa, joka on ”Jahren Allez  Zum-” jotakin. Vuosi COP, tai miten siitä sanotaan. Valmistaja lupaa 4,7 COP 0/35, mutta mulla on vähän paremmat lukemat noissa 0 ja 35 tilalla ilmeisesti.

[euroshopperi]

Kaivojen virtaus näyttää taas vaihtaneen paikkaansa, eikä pysty sanomaan johtuuko lämpöeroista, vai jättikö asentaja ilmaa, kun pumppu vaihdettiin. Joka tapauksessa mittarit näyttää selvästi enemmän olevan virtaamaa kuin vanhalla pumpulla, vaikka lukemat eivät olisikaan ihan eksakteja määriä. Arvio erossa on 10-15 L/min enemmän. Ehkä lähempänä just 15 L.