Maalämpöfoorumi

Lämpöpumput => Viessmann => Aiheen aloitti: papi - 15.04.13 - klo:21:06

Otsikko: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 15.04.13 - klo:21:06
Löytyykö foorumilaisia joilla olisi kokemusta otsikon mallisista pumpuista? Minkälaisen varaajan olette järjestelmään liittäneet?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 19.06.13 - klo:18:53
Nyt on työmaalle hankittu,

- Vitocal 300-G 10kW
- Vitocell 100-V 390 litraa, lämminvesivaraaja
- Vitocell 100-E 200 litraa, lattialämmityksen puskurivaraaja
- Kaksi shunttiryhmää, toinen oleskelutiloille ja toinen autotallille
- 220 metrin kaivo, maaputkitusta 39 metriä (aktiivisyvyys 213)
- Lattialämmitysputket myös ulkoterassille ja kuistille

Asennus noin kuukauden kuluttua, jonka jälkeen päivitän kokemuksia tänne foorumille.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 18.09.13 - klo:09:25
No niin. Meikäläisellä tuli myös mittari täyteen öljy puolella. Eli nyt olisitaas pitänyt tilata sen +4000€:n edestä öljyä, joka ei riitä täysin 1 vuodeksi. Mulla on tosin 80m² autotalli erillisellä Polarthermillä ja 1000 l säiliöllä ja tuossa kuluu sellaiset n. 500 l öljyä vuoteen, jos pitää huolella lämpimänä eli +20°.

Kysymyksiäkin hieman olisi esittää. Eli päädyin nyt alustavasti sellaiseen Vitocal 300-G laitteeseen ja 390 L varaajaan.

Talossa on 350m²
Lattialämmitystä massassa yhteensä 150m²
Pattereilla toistaiseksi n 150m² jotka muutetaan huone kerrallaan matala-asennus lattialämmölle, eli ei massaan upotettua.
Tarjoajat pyrki järjestään laittamaan mulle 10 kW koneita ja hintana n. 18 000€. Päätin kuitenkin kysellä noita 13kW laitteita ja Viessmani siis lähtisi hintaan 21000€. Sisältää 250m kaivoa ja tuonti pannuhuoneeseen, varaaja kytkettynä ja liitos maapiiriin tehtynä täyttöineen. Loput teen itse, tai ostan nykyiseltä putkimieheltä.

Onko laskenta nyt oikein tehtynä siis olisi kysymys?

- Vitocal 300-G 12,9 kW
- Vitocell 100-V 390
- Kiertovesivaraaja 500 L Rica combi aurinkovaraajalla+kennot jo valmiiksi katolla
- Kaivo 250m/ (2x126m)varauksella, että joutuu 2:teen reikään.
- 2-piiriä shutattu jo valmiiksi lattia/patteri

Talossa on kuutioita reilu 1000m³ Katolla villaa + 600mm ja talossa koneellinen ilmanvaihto talteenotolla. Jäätymisen esto konvektori vesikierrolla koneessa teholtaan n 4kW. Öljyn kulutus vuositasolla talossa n. 3500 L. Takkaa ei käytetä ollenkaan. Lämmöneristys on hyvällä tasolla.

Lisäksi sellainen käyttöveden lämmitykseen liityvä ajatus. Mulla kun on nykyisessä aurinkovaraajassa käyttövesi kierukka valmiina, niin ajattelin kierrättää porakaivon 5°:n veden ensin tuon lämmtysvaraajan kautta esilämmitykseen ja siitä saa n 30-35° jo ennekuin se menee käyttövesivaraajalle. Eikös tuo olisi energiatehokasta, kun osan vedestä saa lämmitettyä paremman hyötysuhteen matalalämpöpiirillä ja saa siten myös pidennettyä käyntiaikaa, ja käyntiaikojen välin pitäisi myös pidentyä. Mitä mielipiteitä ja osaako tuosta kukaan laskea laitteen sopivuudesta. Levysasteet on luokkaa Helsinki, tai hieman alemmas.

Onkos papilla jo laitteet tulilla ja pelannu mitenkä? Laita kuulumisia, jos oot aalloilla.

...
"tomppeli" editoi.: Poistin liitetiedoston, ettei liitetiedostokansio täyttyisi liiaksi.!
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 18.09.13 - klo:15:52
No niin. Meikäläisellä tuli myös mittari täyteen öljy puolella. Eli nyt olisitaas pitänyt tilata sen +4000€:n edestä öljyä, joka ei riitä täysin 1 vuodeksi. Mulla on tosin 80m² autotalli erillisellä Polarthermillä ja 1000 l säiliöllä ja tuossa kuluu sellaiset n. 500 l öljyä vuoteen, jos pitää huolella lämpimänä eli +20°.
...
Talossa on 350m²
Lattialämmitystä massassa yhteensä 150m²
Pattereilla toistaiseksi n 150m² jotka muutetaan huone kerrallaan matala-asennus lattialämmölle, eli ei massaan upotettua.
...
Talossa on kuutioita reilu 1000m³ Katolla villaa + 600mm ja talossa koneellinen ilmanvaihto talteenotolla. Jäätymisen esto konvektori vesikierrolla koneessa teholtaan n 4kW. Öljyn kulutus vuositasolla talossa n. 3500 L. Takkaa ei käytetä ollenkaan. Lämmöneristys on hyvällä tasolla.
Laskin myös ja liitin tulosteen omaan viestiisi.
ET -luku 136 ja ominaiskulutus 7,9 Wh/m3/astepäivä/vuosi menevät kovasti pieneksi.
Vastaavat 2013 rakennusnormeja. Onko kaikki kulutus mukana?

Tämä laskenta on vain suuntaa antava, ei mikään sitova takuumitoitus.
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 18.09.13 - klo:16:29
Mulla on aurinkokennoja katolla 3 kpl ja se työntää aikalailla tavaraa kesäkuukausina. Kattilan todellinen hyötysuhde on jatkuvasti mitattu n. 95% tai yli. Laskelmissa on käytetty normina 4500 L/vuosi ja otin tuon 12,9kW version tulemaan. Liekkö sitten oikein päädytty.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 19.09.13 - klo:21:29
Niin tuohon alhaisen pölttoöljyn kulumiseen on kaksi syytä. Alkuperäinen JÄMÄ 220 oli kastunut villoiltaan ja sen vuosittainen öljyn kulutus oli luokkaa 4500 L.
Silloin tarkemmin miettimättä vaihdoin tilalle RICAn 2000 combi mallin ja aurinkokennot katolle ja 500 L varaaja. Tuollakin yhdistelmällä oli aika dramaattinen vaikutus öljynkulutukseen. Kattilan hyötysuhde on toistuvasti yli 95% ja käden saa työntää katolla hormiin, kun kattila on tulilla. Palokaasut on alta 100 °, ja haponkestävä on pakollinen laittaa piippuun. Tuolla aurinko Rica vehkeillä lähti 1500 L vuosikulutuksesta kertaheitolla ja se pysytteli 3000-3500 L välissä, ihan tarkkaa ei ole tietoa tuosta kulutuksesta, kun autotallissa kuluu 500 ja 750 L väliltä, mutta olen tilannut aina sen 4000 L kerralla, josta sitten toteutuu pahimmillaan 3800 L, jos tallista on päässyt huomaamatta loppumaan. 3000 L säiliössä oli imuputki pohjalla ja se imi vaikka tyhjäksi asti. Saa nyt sitten nähdä tuon aurinkolämmön osuus tässä maapumppu hommassa, mutta aika usein on 500 L varaaja ollut kesällä ihan tapissa eli 90°. Jännittyneenä tässä odotellaan, että päästään aloittamaan vertailu. Tuo Viessmanin 300-G 12,9 kW oli kuitenkin isoin vehje, mitä mulle tarjottiin. 12 Danfoss ei taida olla 12 kW laite, mutta se oli seuraava ja muut laittaisi 10 kW selkeästi vajaamitoitettuja, kun puhuivat 70-80% teholuokasta. Mutta tomppelille kyllä suurkiitokset tuosta datalehtisestä. Tässähän alkoi jo ajatella ihan uudella tavalla koko asumista.

En tiedä miten nuo laskelmat tehdään, mutta mulla on siis talo 2 kerrosta ja rinnetalo, siis alakerta osittain maansuojassa. Neliöitä on sen n.350m² ja kuutioita tasan 1003m³. Ilmanvaihto toimii lämmöntalteenotolla, oliskohan ollu jotain 60-75% luokkaa. Pyykkiä pestään 1-2 kertaa päivässä ja kuivataan rummulla, joka puhaltaa sisälle ja kondensoi veden. Talon sisällä 2 jääkaappia ja 2 pakastinta. Arvioisin, että meillä tulee sellaista jätelämpöäkin aikamoinen määrä kaikista vehkeistä. Joka päivä tulee melkein käytettyä Harvian hetivalmistakin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 19.09.13 - klo:22:33
Ollaan täällä aina sillointällöin. Laitteet olleet asennettuna kuukaudenpäivät, mutta huomenna vasta lyödään tulille. Pumpun mukana tulleiden härpäkkeiden määrä yllätti, mutta hyvin nuo on paikkansa löytänyt. 10Kw pumpulle lupasivat 220m kaivon, eli liuospumppu jaksaa pyörittää. Isommissa pumpuissa on myös isompi liuospiirin pumppu, joten porakaivoa ei tarvinne sen takia tehdä kahtena. Syvempi kaivo on myös tehokkaampi kuten foorumilla on toistuvasti todettu.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 20.09.13 - klo:08:34
Niin tuohon alhaisen pölttoöljyn kulumiseen on kaksi syytä. Alkuperäinen JÄMÄ 220 oli kastunut villoiltaan ja sen vuosittainen öljyn kulutus oli luokkaa 4500 L.
Silloin tarkemmin miettimättä vaihdoin tilalle RICAn 2000 combi mallin ja aurinkokennot katolle ja 500 L varaaja. Tuollakin yhdistelmällä oli aika dramaattinen vaikutus öljynkulutukseen. Kattilan hyötysuhde on toistuvasti yli 95% ja käden saa työntää katolla hormiin, kun kattila on tulilla. Palokaasut on alta 100 °, ja haponkestävä on pakollinen laittaa piippuun. Tuolla aurinko Rica vehkeillä lähti 1500 L vuosikulutuksesta kertaheitolla ja se pysytteli 3000-3500 L välissä, ihan tarkkaa ei ole tietoa tuosta kulutuksesta, kun autotallissa kuluu 500 ja 750 L väliltä, mutta olen tilannut aina sen 4000 L kerralla, josta sitten toteutuu pahimmillaan 3800 L, jos tallista on päässyt huomaamatta loppumaan. 3000 L säiliössä oli imuputki pohjalla ja se imi vaikka tyhjäksi asti. Saa nyt sitten nähdä tuon aurinkolämmön osuus tässä maapumppu hommassa, mutta aika usein on 500 L varaaja ollut kesällä ihan tapissa eli 90°. Jännittyneenä tässä odotellaan, että päästään aloittamaan vertailu. Tuo Viessmanin 300-G 12,9 kW oli kuitenkin isoin vehje, mitä mulle tarjottiin. 12 Danfoss ei taida olla 12 kW laite, mutta se oli seuraava ja muut laittaisi 10 kW selkeästi vajaamitoitettuja, kun puhuivat 70-80% teholuokasta. Mutta tomppelille kyllä suurkiitokset tuosta datalehtisestä. Tässähän alkoi jo ajatella ihan uudella tavalla koko asumista.

En tiedä miten nuo laskelmat tehdään, mutta mulla on siis talo 2 kerrosta ja rinnetalo, siis alakerta osittain maansuojassa. Neliöitä on sen n.350m² ja kuutioita tasan 1003m³. Ilmanvaihto toimii lämmöntalteenotolla, oliskohan ollu jotain 60-75% luokkaa. Pyykkiä pestään 1-2 kertaa päivässä ja kuivataan rummulla, joka puhaltaa sisälle ja kondensoi veden. Talon sisällä 2 jääkaappia ja 2 pakastinta. Arvioisin, että meillä tulee sellaista jätelämpöäkin aikamoinen määrä kaikista vehkeistä. Joka päivä tulee melkein käytettyä Harvian hetivalmistakin.
Tein nyt laskelmaan talon rakennustietojen osuudenkin ja vaihdoin laskelman korjattuun.
Jos laittamissani tiedoissa on tietoja kovasti poskellaan, kerro, niin korjaan ne. Ihan helppoa on tehdä nuo korjailut.

Hyviä lähtötietoja on rakennuksen:
- valmistumisvuosi,
- kerrosten lukumäärä,
- ulkomitat,
- ulkoseinien paksuus ja
- huonekorkeudet.
- Lisäksi ulkoseinien rakenne, hirsi, harkko, puu, elementti ja lämpöeristeen laatu+paksuus -tieto auttaa tarkentamaan lämpövuodon laskentaa.

Rinnetalo ja kaksikerroksisuus, sekä yläpohjan lisävillat parantavat talosi lämpötaloutta.
Nyt tässä laskelmassa rakennusten lämmitystarve 7,6 Wh/m3/astepäivä/vuosi.

Taasen huomautan, että tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään sitova takuumitoitus.!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnitelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.09.13 - klo:15:35
No nyt kun tuli tuo uusi laskelma, niin olenkohan sittenkin päätynyt liian pieneen pumppuun, kun ensimmäinen laskelma riitti täysteholla 30,6°. Uudempi laskelma ppäätyi 24,9° täysteholla ja onhan täälläkin etelässä ollut jokunenkin päivä alta 30° reilusti. 13 kW vain tuntui ittestä jotenkin jees koolta. Seuraava kokohan on sitten 17 kW, joka tuntui jotenkin jo järeältä vehkeeltä. Oiskohan tomppelilla ajatelmia tästä hommasta. Talo on lämpöharkko pohjainen ja ylä osa puurunko 200mm villoilla 3-kertaiset lasit. Kannattaisiko vielä vedättää projektia tehokkaampaan suuntaan? Oliskohan tuossa vielä jollakin hinta arviota erotuksen suuruudesta, jos laite vaihtuu ja kaivo syvenee esim 50m.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 20.09.13 - klo:19:14
No nyt kun tuli tuo uusi laskelma, niin olenkohan sittenkin päätynyt liian pieneen pumppuun, kun ensimmäinen laskelma riitti täysteholla 30,6°. Uudempi laskelma ppäätyi 24,9° täysteholla ja onhan täälläkin etelässä ollut jokunenkin päivä alta 30° reilusti. 13 kW vain tuntui ittestä jotenkin jees koolta. Seuraava kokohan on sitten 17 kW, joka tuntui jotenkin jo järeältä vehkeeltä. Oiskohan tomppelilla ajatelmia tästä hommasta. Talo on lämpöharkko pohjainen ja ylä osa puurunko 200mm villoilla 3-kertaiset lasit. Kannattaisiko vielä vedättää projektia tehokkaampaan suuntaan? Oliskohan tuossa vielä jollakin hinta arviota erotuksen suuruudesta, jos laite vaihtuu ja kaivo syvenee esim 50m.
Talon yläkerran seinät 200 mm villalla, muuttaa lämmitystarvetta radikaalisti pienemmäksi.
Vaihdoin taasen laskelman korjattuun.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään sitova takuumitoitus.!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.


...
Laskentaa varten olisi hyvä saada ne rakennuksen tiedot, jotka vaikuttavat lämmitystarpeeseen.
Tässä niitä uudelleen:
- Lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttohakkeen jne. vuosikulutus, jos tiedossa.
Rakennusten:
- valmistumisvuosi,
- kerrosten lukumäärä ja alat kerroksittain,
- huonekorkeudet kerroksittain,
- rakennusten ulkomitat, (=rakennuksen pituus ja leveys)
- ulkoseinien paksuus ja
- ulkoseinien rakenne, hirsi, harkko (millainen harkko), lauta/elementtirakenne, lämpöeristeen laatu+paksuus.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.09.13 - klo:21:52
No niin. Sekaisinhan tässä menee jo kohta, mutta kyllä tässä hieman jo luottamus palasi tuohon Viessmanin mitoitukseen, vaikka olivatkin käyttäneet siinä öljymäärää 4500 L/v.
Alakerta siis 300mm kaksikerros harkoista, joissa 100mm uretaani välissä.
Yläkerta puurunko 200mm villaa ja tuulensuojalevy. 30mm ilmarako ja siihen reikätiiliverhous 100mm tiilellä.
Talon pituus 20m ja leveys 9m lisäksi L-siipi leveys samat 9m, Jos tuon muutaisi suoraksi taloksi, niin sitten tulisi 26m ja 9m.
Parvekkeita on 2 yhteensä 2m x 15m ja 2 x 6m. terasseja myös 2 ja mitat molemmilla 2x6m.
Lattiat on eristetty lecasoralla, jota laitoin kyllä ainakin 2-kertaisen määrän,mitä suositus. Kuivalta näytti eristeet, kun piikasin lattiakaivon pannuhuoneeseen eilen. Tänäänhän on jo lattiat ummessa seinät levytetty ja uudet putkiviennit lattian alta, jotta saan 2 seinää tyhjäksi järjettömistä putkivedoista ja viemäreistä, unohtamatta "äkkiä nyt" tehtyjä keskuspölyimuri vetoja.

Alakerta on myös koolattu sisäpuolelta ja 100mm villaa ja höyrysulku, niiltä osilta, jotka eivät ole maanvastaisia. Yläkerran seinänpaksuus on siis arviolta 350mm kaikkinensa. Alakerrassa puolet on 300mm lämpöharkko+ 100mm villa. Huonekorkeus on alhaalla ja ylhäällä 250cm.
Rakennusvuosi on -89.

tomppelille taas suuret kiitokset vaivannäöstä. Tämähän on kuin terapiaa. Taitaa monella muullakin tässä aloitusvaiheessa olla sellaista vertaistuen tarvetta,kun on päättänyt hypätä tuohon MLP kelkkaan. Onneksi on näitä AMLP kerhojakin olemassa.

Pyysin jo lämpöpumppukauppiaalta hinta verrokin 12,9 kW ja 17 kW laitteista. Käsittääkseni tuo 17kW vaatii ainakin 50m lisää nykyiseen kaivoon, eli 1650 €, mutta en löydä mistään noiden 12,9 ja 17 kW laitteiden hintaeroja, jotta voisi pähkäillä kustannuksia. Viessman 300-G siis tulee joka tapauksessa. Päätimme emännän kanssa, että otamme tuohon laskennalliseen 250m kaivoon 40m lisää ihan suoraan sopimalla urakoitsijan kanssa keskenämme. ei se ole kuin hiukka päältä 1000 €, eikä tunnu edes huonolta idealta tehdä samalla vaivalla, kun kerran siinä pyöriivät. Pystyyvät kuulemma poraamaan 300m yhtä reikää, pitää vain varmistaa sitten kiertopumpun teho. Tai työntää kahta putkea, joka kuulemma huonompi, kuin yksi reikäinen. Onkohan jollain tiedossa  tuollaisen kiertopumpun hintaluokkia, jos joutuu omasta syystä sitä suurentamaan. Kyseessä lienee joku invertteri tai taajuusmuuttaja moottori, joka kykenee seuraamaan itteensä.

Elikkä mulla on hyväksytty tarjous 21.000€, jossa Viessman 300G+ 390 L vitocell kylmälaite varauksella. Kaivo 250m.

...
"tomppeli" editoi.: Poistin liitetiedoston, ettei liitetiedostokansio täyttyisi liiaksi.!
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 21.09.13 - klo:06:46
Kysyppäs pahisuttaan mikä liuospumppu paketista löytyy. Äkkiseltään kun kelasin nettiä niin ainut maininta 300-g liuospumpusta oli wilo tec jollain onnettomalla nostokorkeudella. Tuntuu olevan näissä saksan koneissa melko tehottomat liuospumput.

Tuossa listaa minkä keräsin muiden valmistajien pumpuista
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4935.msg57107#msg57107 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4935.msg57107#msg57107)

Itsellä on 180m kaivo ja omassa pumpussa on keruupumppu mielestäni turhan mopo kun keruun delta T on n 5astetta ja ylikin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 21.09.13 - klo:11:07
Fraattii kirjoitti

"Ivt premiumline eq sarja
wilo stratos para 25/1-7 (5-70W) 6kW pumppu
wilo stratos para 25/1-11 (8-140W) 8kW pumppu
Wilo Stratos para 25/1-12 (16-310W) 10-17kW pumput

Nibe F 1245 sarja
Grundfos magna geo 25-100 (10-185W) 5-12kW pumput

Danfoss dhp-opti/opti pro
Wilo stratos para 25/1-11 (8-140W) 6-12kW pumput
wilo stratos para 25/1-12 (16-310W) 16kW pumppu
grundfos magna geo 25-100 (10-185W) 10kW 2011 jälkeen

Viessmann vitocal 3x3-G
wilo stratos para 25/1-7 (5-70W) 6-10kW pumput

Stiebel eltron wpc/wpf-sarja
wilo stratos para 25/1-7 (5-70w) 5-13kW pumput

Arvaa vaan olenko yrittänyt ettiä juuri näitä tietoja, mutta turhaan on mennyt tunti, jos toinenkin.

TÄNKS A LOT fraatti. Tuollaisia tietoja voisi hyvinkin kerätä johonkin foorumin "pysyvät" kirjoitusten osioon.

Tuon mukaan näyttäsi siltä, että 12,9 kW:n pumpussa olisi joku muu moottori. Tämä kysymys täytyy ottaa heti esille. Oliskohan sittenkin järkevää päätyä tuohon 17 kW pumppuun. Hintaero näyttäisi olevan muilla Eurooppalaisilla nettimyynnissä n. 600€ pumppu ja kaivoon lisää 50m eli 1500. Onko pienellä ylimitoituksella haittaa, jos saisi esim käytettyä suurempaa toleranssia 150m² lattiamassasta ja lataamalla pumpulla 500 L aurinkovaraajaa ja lisäksi Viessmanin 390 L varaajaa. Pähkäilin jo valmiiksi, että aurinkovaraajassa kun on käyttövesikierukka, niin laitan käyttöveden kiertämään ensin tuon 500L varaajan kautta ennen lämpöpumpun omaa varaajaa. Ymmärtääkseni tällä tavoin saadaan parempi hyötysuhde ainakin osalle käyttöveden lämmitystä. Ja varaajasta kiskottuna tuo esilämmitys pidentää pumpun käyntiaikaakin. Vai olenko todellisuudessa ihan hakoteillä ajatuksineni? Laittakaa kommenttia tulemaan.

Tämä on muuten kummallinen asia, että aikaisemmin täysin ajattelematon osa-alue, Taloni energian tarve, tuntuu vievän miestä oikein kunnolla uusiin seikkailuihin. Ehkä se on näin aluksi ainakin senverta eksoottista, että mielelläni syön uutta informaatiota, niin paljon kun ehtii. Vähän niinkuin Jurassic park olisi totta.

Päällimmäinen kysymys on tuosta ylimitoituksesta. Jos lasketaan, että en piittaa tässä vaiheessa yhtään tuosta n. 2000 €:n hinta erosta, niin pystyykö esim hieman ylimitoitettu parempaan todelliseen hyötysuhteeseen, kuin ailmitoitettu? Mitä hyötyjä tai haittoja on pienellä ylimitoituksella. Tuosta n. 2000 €:n lisähinnasta pitää tietysti vähentää 1000 €, koska emäntä jo sanoi, että maksetaan sille porarille 1000 €:lla lisää reikää suosiosta. Jos esim saisin yhteen reikää sellaiset 280-290m, niin eikös se olisi jo aika hyvä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 22.09.13 - klo:09:38
Pumppu käynyt pari päivää ja ensivaikutelma hyvä. Silmiin pistävää tai oikeastaan korviin kuultavaa, on pumpun ääni. Kolmen metrin päästä kuunneltuna siis samassa huoneessa ei osaa sanoa onko se päällä vai ei. Uskomattoman hiljainen vehje. Muuta en osaa vielä sanoa, kun en rakentamiselta jouda automatiikkaa räpläämään. Tietysti lämpöä tuntuu piisaavan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 22.09.13 - klo:09:42
Ainiin Euroshopperi, soita suoraan viessmannille esim. Arto Koivistolle ja kysy faktat isomman pumpun liuospiirin pumpun tehosta. Saat varman vastauksen siihen kaivon syvyyteen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 22.09.13 - klo:12:52
Kuinkas sulla papi on tuon sulake systeemin kanssa. Paljonko siellä pannuhuoneessa on joutunu varaamaan nalleja. Ostin jo sellaisen 2-rivisen keskuksen ja ajattelin vetää 5x6mm²:llä suoraan keskukselta ja saa sitten "lämmityshuone kabinetista" kaikki kuviteltavissa olevat rasiat. Rivit käy helposti vähän tiukaksi, jos laittaa salamasuojankin. Laitoin Malmbergin sähkömittarin juoksemaan pumpun sähköille ja se vie 4 paikkaa. Salamasuoja veisi 4 paikkaa, pääkytkin ottaa 2 paikkaa 2x 3x16A vie 6 paikkaa, keskuspölyimurille 16A. Ohjaukselle täytyy varata 1 ja lämmönjakotukille 1, aurinkopaneeleille 1. Vikavirtasuojauksista ei ole ihan nyt täyttä varmuutta, mutta muistaakseni niitä ei pidä laittaa tuolle MLP:lle ollenkaan. Mulla on hyllyssä kyllä valmiiksi muutama 16A yhdistelmä vikavirta- johdonsuoja palikka, jotka vie vain 1:n paikan kukin, jos tarvii vain yhtä linjaa suojata. Tiedoksi vain niille, jotka haluaa esim vaihtaa yhden sulakkeen vikavirtasuojatuksi, niin kaupasta löytyy siis 1-paikkaisia yhdistelmäkytkimiäkin. On joissain tapauksissa varsin näppäriä, jos haluaa vanhoja kytkentöjä suojata yksittäin, eikä keskukseen mahdu enää yhtään palikkaa. Keskus ja 10m 5x6mm² sähkömittareineen ja sulakkeineen tuli kustantamaan tasan 400 €:a. Mutta tuon voi melkein laskea sellaiseksi, mikä on jäänyt tekemättä alunperinkin. Niillä piuhasotkujen vedon kustannuksilla olisi saanut tuon mittarikeskuksen ilmaiseksi.

Täytyy soittaa tuonne Viessmanille vielä siitä pumpusta. Mä en halua mitään vähä virta , vajaatehoja enää tässä vaiheessa konkurssia. Onkos papilla muuten 3 x 25, vai 3 x 35A pääsulakkeet. Mulla on siinä vaiheilla, että joutuu muuttamaan 25 to 35A. Täytyy käydä pihtimittarin kanssa nuo vaiheet vielä tarkemmin läpi kunhan ehtii.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 22.09.13 - klo:13:08
Eikö 3 -vaihe vikavirtakytkin 300 - 500 mA laukaisuvirralla olisi hyvänä paloturvana / laitesuojana.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 22.09.13 - klo:15:40
Onhan se kyllä ihan OK vaihtoehto, mutta kun ajattelin lyödä tuon keskuksen tavallisella 3-vaihe suojalla kaikille ja ottaa sen pumpun ilman suojausta, kun se 30mA-suoja ei taida olla hyvä juttu tuolle MLP koneelle, jos nyt oikein muistan, kun kerran vuotovirtojakin voi tulla. Siihen menisi sitten taas yksi 4-paikka, eli 4+4 paikkaa pelkille vikavirroille. Nuo yksittäiset sulake-vikavirta palikat, jotka vie vain sen sulakkeen oman paikan, maksaa alk netto 50€/kpl ja sillä saa jo kaikille halvemmalla suojan.

Ainoa tuota liuospummpua käsittelevä informaatio on tähän mennessä löytynyt tuosta alla olevasta linkistä. En kyllä ymmärtänyt siitä hölkäsen pöläystä, että onko hyvää, vai huonoa. Vilon pumpuista jotain puhutaan mallia Wilo Hocheffizienz-Umwälzpumpe, Stratos Para 25/1-8, 230 V~. Viessmanin ohjeistuksissa löytyi, että kallioon porataan max 100m:siä reikiä ja sitten niitä esim 1-16 kpl. Tässähän on sellainen ahaa juttu, että Suomalaiset on itte keksiny tuon yhden reiän takomisen, vastoin suunnittelu pohjia laitteesta. Jos nyt siis ymmärsin tuolta mitään. Täytyy toivoa, että jotain paperia työnnetään käteen, josta saa helpommin selvää.

Sivulta 90 ja jotain löytyi pumpuista + 10kW mallista tuo paksunnettu. Liekkäedes liuospumpusta kyse, mutta näyttäisi siltä.

http://www.loebbeshop.de/viessmann/media/docs/planung-vitocal.pdf
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 23.09.13 - klo:01:52
Tuosta oppaasta en osaa sanoa juuta tai jaata. on sen verran sekavan oloinen.

Tuossa on http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CC8QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.viessmann.com%2Fweb%2Fbelgium%2Fbe_tdis_FR.nsf%2F0b60663f30bcc57cc1256c7c0047ca6c%2F18E3EECB78E87853C12579F300353674%2F%24file%2FW%25C3%25A4rmepumpen_5811464_05-2012.pdf&ei=a24_UrPNE-WK4ATj-oC4Ag&usg=AFQjCNFG-tMq7ZNIqQMHHRfJHX3IKgmKmw&sig2=m9Qq0pBcvsAveABmoqJrMw&bvm=bv.52434380,d.bGE (http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CC8QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.viessmann.com%2Fweb%2Fbelgium%2Fbe_tdis_FR.nsf%2F0b60663f30bcc57cc1256c7c0047ca6c%2F18E3EECB78E87853C12579F300353674%2F%24file%2FW%25C3%25A4rmepumpen_5811464_05-2012.pdf&ei=a24_UrPNE-WK4ATj-oC4Ag&usg=AFQjCNFG-tMq7ZNIqQMHHRfJHX3IKgmKmw&sig2=m9Qq0pBcvsAveABmoqJrMw&bvm=bv.52434380,d.bGE) joku dokkari missä oli maininta B Primärkreis (Wilo Stratos Para 25/1-7 T3) sivulla 90. pumppu 300-g oli Typ BWC 301.A10 ja sivulla 151 on että pumput 13kW asti on 7m nostokorkeudella olevalla pumpulla ja sitten 26kW asti 8m ja 37kW asti 12m
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 23.09.13 - klo:20:53
Kysyppäs pahisuttaan mikä liuospumppu paketista löytyy. Äkkiseltään kun kelasin nettiä niin ainut maininta 300-g liuospumpusta oli wilo tec jollain onnettomalla nostokorkeudella. Tuntuu olevan näissä saksan koneissa melko tehottomat liuospumput.

Tuossa listaa minkä keräsin muiden valmistajien pumpuista
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4935.msg57107#msg57107 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4935.msg57107#msg57107)

Itsellä on 180m kaivo ja omassa pumpussa on keruupumppu mielestäni turhan mopo kun keruun delta T on n 5astetta ja ylikin.

Onkos tuossa sellainen mahdollisuus olemassa, etä sulla on hyvin mitoitettu ja tuottoisa kaivo? Itte olisin ainakin tyytyväinen jos esim ulos litku olisi vaikkapa -6  ja sisääntuleva aina sen +6°. Kyllä kelpaisi, jos vain siis tehot mitä luvataan tulee myös käytettäviksi. Käsittääkseni tuolloinhan kaivo toimii erinomaisesti ja tuo delta T saadaan talteen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 24.09.13 - klo:07:01
Onkos tuossa sellainen mahdollisuus olemassa, etä sulla on hyvin mitoitettu ja tuottoisa kaivo? Itte olisin ainakin tyytyväinen jos esim ulos litku olisi vaikkapa -6  ja sisääntuleva aina sen +6°. Kyllä kelpaisi, jos vain siis tehot mitä luvataan tulee myös käytettäviksi. Käsittääkseni tuolloinhan kaivo toimii erinomaisesti ja tuo delta T saadaan talteen.

Yksinkertaistettuna: mitä korkeampi höyrystimen lämpötila on se parempi hyötysuhde pumpulla on.
Toisekseen mitä suurempi virtaus kollektorissa(kaivossa) on sen paremmin siellä kiertävä neste saa imuroitua ympärillä olevan lämmön talteen. Laminaarisessa(hidas) virtauksessa tavallaan neste virtaa hiljempaa putken laitamilla mistä lämpö siirtyy putkeen ja taas vauhdikkaammin keskellä putkea mistä lämpö ei siirry hyvin. Turbulenttisessa(nopea) virtauksessa keruun neste pyörteilee pitkin putkea sekä sekoittuu tehokkaasti ja näinollen putken reunoillta tapahtuva lämmönsiirto on suurta.

Viessmannin dokkarista:
Eli nyrkkisäännöt.
*liuoksen ollessa 1 asteen lämpöisempää on Cop 2,7% parempi.
*lämmönjaon veden ollessa 1 asteen matalampi on Cop 2,5% parempi.

Kuvitteellisesssa esimerkissäsi sisääntulevan ja ulosmenevän lämpötilojen keskiarvo on 0 astetta. Jos liuoksen tulolämpötila on 5 astetta ja poislähtevä 2 astetta on niiden keskiarvo 3,5 astetta. Tämän takia pumppu antaa paremman copin.

Voidaan ajatella yksinkertaistettuna että pumppuu vaatii yhden (1) litran sekunnissa liuosta joka jäähtyy pumpussa yhden (1) asteen, jotta tarvittava teho saadaan. Tai sitten sama teho voidaan saada siirtämällä liuosta kaksi (2) litraa sekunnissa jolloin se ei ehdi jäähtymään kuin puoli astetta (0,5). Tai sitten voidaan siirtää 0,5 l liuosta joka ehtii jäähtymään pumpussa kaksi (2) astetta.

Jokatapauksessa pumppuvalmistajien dokkareissa hyväksettyvä väli keruun lämpötilaerolle on 3-5astetta. Optimaalista puhutaan usein 3 asteesta. Parin asteen ero ei merkittävissä määrin vaikuta pumpun kokonaistaloudellisuuteen. Pumpun valmistaja antaa pumpulle _minimi_ virtauksen mikä pitäisi vähintään toteutua ja paljonko pumpun ulkoinen painehäviö saa olla. Vitocal 333 mallin olleessa kyseessä nämä lienivät 1520l/h ja 57kPa. Tällä minimivirtauksella saavutetaan lämpötilaero 5 astetta. Siitä en tiedä mitä tapahtuu jos tuo lämpötilaero oli reilusti suurempi vaikka 10 astetta. Vastatkoon siihen joku viisaampi.

Josta taas päästään siihen alkuperäiseen toteamukseen että wilon stratos para 25/1-7 pumpulla lämpötilaerot 10kW koneella ovat hätyytelleet 6 astettakin 189m kaivolla ja noin 4m siirtoputkistolla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: AAA - 24.09.13 - klo:13:51
@Fraatti. Kyllä 5 astetta on liian suuri lämpötilaero.

Yksi vaihtoehto korjata  Viessmann Vitocal 333-G  lämpöpumppu  on laittaa sarjaan toinen kiertovesipumppu jolloin nostokorkeus tuplaantuu

Saat lämpötilaeron 3 asteeseen ja pääset doccarin mukaan 5,4% korkeampaan COP:hen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 24.09.13 - klo:14:17
Lainaus
Yksi vaihtoehto korjata  Viessmann Vitocal 333-G  lämpöpumppu  on laittaa sarjaan toinen kiertovesipumppu jolloin nostokorkeus tuplaantuu
Ei se aivan näin suoraviivaisesti mene.
Kaksinkertaisen virtauksen aikaansaamiseksi tarvitaan nelinkertainen nostokorkeus.
Tarvittaisiin vähintään viisi pumppua sarjaan.

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: AAA - 24.09.13 - klo:15:01
Lainaus
Yksi vaihtoehto korjata  Viessmann Vitocal 333-G  lämpöpumppu  on laittaa sarjaan toinen kiertovesipumppu jolloin nostokorkeus tuplaantuu
Ei se aivan näin suoraviivaisesti mene.
Kaksinkertaisen virtauksen aikaansaamiseksi tarvitaan nelinkertainen nostokorkeus.
Tarvittaisiin vähintään viisi pumppua sarjaan.

ATS

Pumput rinnan -> virtaus kasvaa
Pumput sarjassa-> nostokorkeus kasvaa

Painehäviö syö virtausta eli pumppu ei jaksa pyörittää sillä vauhdilla mihin pyritään ja tuloksena hidas laminaarinen virtaus. Alla kuva esimerkistä toimintapiste lienee jossain P(alempi)+0,5*P(ylempi) ?

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 24.09.13 - klo:21:35
Tällainen tieto löytyi tuolta kirjoista. Elikkä sivulla 93 on aika selkeästi tuo mainittu

Nenn-Wärmeleistung der Wärmepumpe  ≤ 10 kW > 10 ≤ 17 kW

Eli tuolla näkyy olevan pienempi tai yhtää suuri merkki tuon 10 kW kohdalla


10 kW:hen asti on Wilo Hocheffizienz-Umwälzpumpe, Stratos Para 25/1-7, 230 V~

10:stä 17 kW on  Wilo Hocheffizienz-Umwälzpumpe, Stratos Para 25/1-8, 230 V~

Tuossa 12,9 kW mallissa siis näyttäisi olevan virtaukset ainakin moottorin puolesta kunnossa. Ainakin sivun 94 käyrien mukaan on kyllä hurjat erot juoksutuksissa. Pumpun tehonkulutus tosin yli kaksinkertaistuu myös.

http://www.loebbeshop.de/viessmann/media/docs/planung-vitocal.pdf
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 25.09.13 - klo:19:36
Onko tuo tosiaan niin, että jos ajatellaan vaikkapa avoin piiri, jossa siis otetaan vaikkapa 6°:sta vettä kiertoon, niin se pitää poistaa 1°:na, jotta olisi optimi tehokerroin pumpulla. Jos se esim poistetaan -6°:na, niin siitä tulee tehon lasku tuolle hyötysuhteelle. Johtuukohan tämä sitten sen kylmäaineen höyrystymis ominaisuuksista, vai miten tuo juttu nyt menee? Siis jos otetaan lammesta 279 K vettä ja poistetaan se 267 K toiseen lampeen, niin se ei käy laatuunsa, vaan lämpötilaero on liian suuri ja hyöty mitätöityy jostain syystä. Voiko kompuran kylmäaineella vaikuttaa tuohon Δ T:hen. Jos tuo 5 astetta on siis maksimi, mitä saadaan nesteestä ottaa, niin päteekö tuo kaikkiin lämpöpumppuihin, esim ilma?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 25.09.13 - klo:20:17
Lainaus
Siis jos otetaan lammesta 279 K vettä ja poistetaan se 267 K toiseen lampeen, niin se ei käy laatuunsa,
Ei käy laatuunsa, koska 267K vesi on umpijäässä :D

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: AAA - 25.09.13 - klo:20:31
Onko tuo tosiaan niin, että jos ajatellaan vaikkapa avoin piiri, jossa siis otetaan vaikkapa 6°:sta vettä kiertoon, niin se pitää poistaa 1°:na, jotta olisi optimi tehokerroin pumpulla. Jos se esim poistetaan -6°:na, niin siitä tulee tehon lasku tuolle hyötysuhteelle. Johtuukohan tämä sitten sen kylmäaineen höyrystymis ominaisuuksista, vai miten tuo juttu nyt menee? Siis jos otetaan lammesta 279 K vettä ja poistetaan se 267 K toiseen lampeen, niin se ei käy laatuunsa, vaan lämpötilaero on liian suuri ja hyöty mitätöityy jostain syystä. Voiko kompuran kylmäaineella vaikuttaa tuohon Δ T:hen. Jos tuo 5 astetta on siis maksimi, mitä saadaan nesteestä ottaa, niin päteekö tuo kaikkiin lämpöpumppuihin, esim ilma?

Hyvä kommentti Seppaant :-)

Miksi ihmeessä tällaisia miettii?? Ensin pitäisi lukaista thermodynamiikkaa ja virtausoppia muutaman vuoden, sitten huomaakin että pääasia kun laite on simppeli ja toimii.  :D

Niin juu ja se optimi on lähellä 3K.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 25.09.13 - klo:21:52
Lainaus
Siis jos otetaan lammesta 279 K vettä ja poistetaan se 267 K toiseen lampeen, niin se ei käy laatuunsa,
Ei käy laatuunsa, koska 267K vesi on umpijäässä :D

ATS

Niin no mä ajattelin tuota Talvivaaran lietelampea. Sehän ei jäädy ollenkaan, kun sen kemikaalit pitää sen puolen kunnossa. Ja ajattelin siis teoriassa pumpata tuon lammen tyhjäksi ja imuroida siitä pienimmällä mahdollisella energialla suurimman mahdollisen hyödyn. Jotenka siis, jos se on sen 6°, niin se on paras pumpata tuonne alempiin vesistöihin 3°:na, koska isompi energian ulosmittaaminen tulee siis kalliimmaksi, eikä esim -3°:sena enää ole hyötysuhteeltaan järkevää. Sovitaan vaikka teoriassa, että Talvivaaran lietteet ei jäädy vielä edes -250°:ssa, joten litku tulee ulos putkesta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 25.09.13 - klo:22:50
Jos haluat päästä asiosta kartalle niin kannattaa tutkia vaikka tuota threadia http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2801.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2801.0)
Tähän tuskin kukaan jaksaa alkaa kertomaan kaikkea juurta jaksain...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 26.09.13 - klo:07:13
Pumppu käynyt viikon ja tuottanut energiayhtiön avulla lämpöä ja lämmintävettä. Maltillisesti 300G toimii kuten jo kehuin sen hiljaisuutta (liioittelin muuten), mutta myös COP näyttää hyvältä. Lämmitys menee 5.5:llä , käyttövesi 3,5:llä ja kokonaishyötysuhde on 4,9. Varattiin pumpun viereen oma pieni ryhmäkeskus ja pahissti pistorasioita. Sulakekoko on normaali 3x25. Meillä on lämmitys kolmessa piirissä, eli kolme ulkoista kiertovesipumppua sekä käyttövedelle oma kiertovesipumppu. Lisäksi kaksi varaajaa joissa erinäisiä antureita, jotka myös mahdollista liittää pistorasiaan. Siis ryhmäkeskus ja 7 pistorasiaa ???. Yhdelle pistorasialle oli käyttöä, muut karvat meni pumpulle. Eli järjestelmä olisi pelannut hyvin suoraan sähkökeskukselta ja yhdellä pistorasialla :D
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 26.09.13 - klo:12:13
Onko tuo tosiaan niin, että jos ajatellaan vaikkapa avoin piiri, jossa siis otetaan vaikkapa 6°:sta vettä kiertoon, niin se pitää poistaa 1°:na, jotta olisi optimi tehokerroin pumpulla. Jos se esim poistetaan -6°:na, niin siitä tulee tehon lasku tuolle hyötysuhteelle. Johtuukohan tämä sitten sen kylmäaineen höyrystymis ominaisuuksista, vai miten tuo juttu nyt menee? Siis jos otetaan lammesta 279 K vettä ja poistetaan se 267 K toiseen lampeen, niin se ei käy laatuunsa, vaan lämpötilaero on liian suuri ja hyöty mitätöityy jostain syystä. Voiko kompuran kylmäaineella vaikuttaa tuohon Δ T:hen. Jos tuo 5 astetta on siis maksimi, mitä saadaan nesteestä ottaa, niin päteekö tuo kaikkiin lämpöpumppuihin, esim ilma?

Hyvä kommentti Seppaant :-)

Miksi ihmeessä tällaisia miettii?? Ensin pitäisi lukaista thermodynamiikkaa ja virtausoppia muutaman vuoden, sitten huomaakin että pääasia kun laite on simppeli ja toimii.  :D

Niin juu ja se optimi on lähellä 3K.

Elikkä jos saisin jatkuvasti 6°:ta vettä tulopuolelle, niin se pitäisi poistaa aina 3°:na, jotta tehosuhde olisi paras mahdollinen. Esim jos meno putoaa 0:aan, niin se huonontaa tuota talteenottoa. Teoriassa siis pidetään tuo 6° tuloon vakiona ja sen voidaan leikkiä johtuvan vaikkapa kaivon ylimitoituksesta ja porari on porannut vahingossa 600m kaivon 1000mm halkaisijalla ja laittanut sinne 400mm putket, jotka sitten shuntataan niihin normaali kokoihin. Niin kaipasin vain vastausta tuohon sisään ulos läpötilojen eroihin. Pitääkö tuo 6° tuloliuos palauttaa aina sinne menopuolelle tuolla 3°:n erolla, jotta saadaan max hyöty talteen? Ja siis esim 15° vesi pitää palauttaa ulos aina 12°:na. Paluu esim 10°:na on huono asia, vai?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Matias - 26.09.13 - klo:14:39
Xargo teki joskus tuollaisen Excel laskurin jolla voi helposti vertailla liuoksen lämpötilojen ja virtausmäärien vaikutuksen kaivosta otettavaan lämpötehoon
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 26.09.13 - klo:15:46
Xargo teki joskus tuollaisen Excel laskurin jolla voi helposti vertailla liuoksen lämpötilojen ja virtausmäärien vaikutuksen kaivosta otettavaan lämpötehoon
Tässäkin on yksi laskuri liitteenä..
Olisiko jotain soveltuvaa..

...
Täydensin vähän laskuria.
Lisäsin siihen betonin lämmittämisen...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 26.09.13 - klo:16:28
Lainaus
Elikkä jos saisin jatkuvasti 6°:ta vettä tulopuolelle, niin se pitäisi poistaa aina 3°:na, jotta tehosuhde olisi paras mahdollinen. Esim jos meno putoaa 0:aan, niin se huonontaa tuota talteenottoa. Teoriassa siis pidetään tuo 6° tuloon vakiona ja sen voidaan leikkiä johtuvan vaikkapa kaivon ylimitoituksesta ja porari on porannut vahingossa 600m kaivon 1000mm halkaisijalla ja laittanut sinne 400mm putket, jotka sitten shuntataan niihin normaali kokoihin. Niin kaipasin vain vastausta tuohon sisään ulos läpötilojen eroihin. Pitääkö tuo 6° tuloliuos palauttaa aina sinne menopuolelle tuolla 3°:n erolla, jotta saadaan max hyöty talteen? Ja siis esim 15° vesi pitää palauttaa ulos aina 12°:na. Paluu esim 10°:na on huono asia, vai?
Tämä keruuliuoksen optimi Dt 3C perustuu kylmäaineen käyttäytymiseen höyrystimessä.
Yleisesti käytetty kylmäaine R407C on kolmen eri kylmäaineen seos. Tästä johtuen ei höyrystyminen eikä lauhtuminen tapahdu vakolämpötilassa vaan höyrystymisen ja lauhtumisen eri vaiheissa on eri lämpötilat. Tätä lämpötilaeroa kutsutaan "lämpötilaliukumaksi" ja on esim R407C:llä n. 6C.

Lämmönvaihdin toimii silloin hyvin kun läpi lämmönvaihtimen on lämmitettävän ja lämmittävän väliaineen välillä sama lämpötilaero.

Paisuntaventtiilissä höyrystyy noin puolet kylmäaineesta ja loput höyrystimessä eli höyrystin lämmittää kylmäainetta n. 3C (puolet liukumasta).
Näin olen kuullut perusteltavan tuota 3C optimi lämpötilaeroa.

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 27.09.13 - klo:01:25
Lainaus
Elikkä jos saisin jatkuvasti 6°:ta vettä tulopuolelle, niin se pitäisi poistaa aina 3°:na, jotta tehosuhde olisi paras mahdollinen. Esim jos meno putoaa 0:aan, niin se huonontaa tuota talteenottoa. Teoriassa siis pidetään tuo 6° tuloon vakiona ja sen voidaan leikkiä johtuvan vaikkapa kaivon ylimitoituksesta ja porari on porannut vahingossa 600m kaivon 1000mm halkaisijalla ja laittanut sinne 400mm putket, jotka sitten shuntataan niihin normaali kokoihin. Niin kaipasin vain vastausta tuohon sisään ulos läpötilojen eroihin. Pitääkö tuo 6° tuloliuos palauttaa aina sinne menopuolelle tuolla 3°:n erolla, jotta saadaan max hyöty talteen? Ja siis esim 15° vesi pitää palauttaa ulos aina 12°:na. Paluu esim 10°:na on huono asia, vai?
Tämä keruuliuoksen optimi Dt 3C perustuu kylmäaineen käyttäytymiseen höyrystimessä.
Yleisesti käytetty kylmäaine R407C on kolmen eri kylmäaineen seos. Tästä johtuen ei höyrystyminen eikä lauhtuminen tapahdu vakolämpötilassa vaan höyrystymisen ja lauhtumisen eri vaiheissa on eri lämpötilat. Tätä lämpötilaeroa kutsutaan "lämpötilaliukumaksi" ja on esim R407C:llä n. 6C.

Lämmönvaihdin toimii silloin hyvin kun läpi lämmönvaihtimen on lämmitettävän ja lämmittävän väliaineen välillä sama lämpötilaero.

Paisuntaventtiilissä höyrystyy noin puolet kylmäaineesta ja loput höyrystimessä eli höyrystin lämmittää kylmäainetta n. 3C (puolet liukumasta).
Näin olen kuullut perusteltavan tuota 3C optimi lämpötilaeroa.

ATS

Taitaa olla varsin yleinen aine myös R410a ja ainakin viessmannin pumpuissa on tuota..

"R410A lämpötilaliukuma 0,2 astetta koostuu seuraavista aineista(R32,R125)
Täyttö nesteenä tai kaasuna.

Tuon huomattavasti pinemmän liukuman johdosta 410 laitoksia helpompi suunnitella ja ohjata."

Mitä tämä sitten käytännössä merkitseekin ? ilmeisesti tuolla r410a:lla on mahdollista saavuttaa hiukan parempi cop..
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 30.09.13 - klo:16:37
No kävin noita laskureita läpi ja ne ositti selvästi, että COP suurenee, kunhan vain läpötilaero saadaan pysymään mahdollisimman suurena. Sain sellaisen käsityksen, että tuo virtaama on syytä pitää kaikissa tapauksissa sen verta pienenä, että tuo  Δ T pysyy yli 3:na. Jos siis kaivo on sen verta hyvä, että saadaan tuo  Δ T pysymään 6°:ssa, vaikkapa sellaisella 2000 l/h virtaamalla niin ei ole mitään mieltä järjestää mitään hullunkiertoa kaivoon, jolla saadaan tietysti tuo 3 aikaiseksi. Eikös tuollaisella 2000 L virtaamalla saada jo aikaiseksi yhden talon lämmöt, jos on riittävästi Δ T:tä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Matias - 30.09.13 - klo:17:19
Lainaus
Jos siis kaivo on sen verta hyvä, että saadaan tuo  Δ T pysymään 6°:ssa, vaikkapa sellaisella 2000 l/h virtaamalla niin ei ole mitään mieltä järjestää mitään hullunkiertoa kaivoon, jolla saadaan tietysti tuo 3 aikaiseksi. Eikös tuollaisella 2000 L virtaamalla saada jo aikaiseksi yhden talon lämmöt, jos on riittävästi Δ T:tä.

Jos dt on 6 astetta ja virtaus 2000l/h niin kaivosta saadaan n 13kwh tehoa.
Jos lämpöpumpun COP on 3 niin lauhduttimelta tulee silloin 19kw:n antoteho joten kyllä sillä kohtalainen talo lämpiää ;)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: juippi - 30.09.13 - klo:20:22

Paisuntaventtiilissä höyrystyy noin puolet kylmäaineesta ja loput höyrystimessä eli höyrystin lämmittää kylmäainetta n. 3C (puolet liukumasta).
Näin olen kuullut perusteltavan tuota 3C optimi lämpötilaeroa.

ATS

Eikös se kylmäaine sentään lämpene enemmän höyrystimessä, jotta saadaan tulistustakin muutaman asteen verran.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.10.13 - klo:12:34
Jälleen kerran tomppelilta ihan yber-tavaraa tuo laskuri. Sain sillä aikaiseksi 3°:teen lämpötilaerolla pumpun kierroksi 3600 L/h ja COP 5.43. 12,9 kW teho vaatii 3702 L/s virtaamaa, mutta mites tuon pumpun ottoteho; lasketaanko se mukaan, eli pitäisi vähentää tuota virtaamaa, vai onkos se jo laskurissa mukana? Eli tuo olisi sitten sellaiset 12,9-2,6, eli 10,6 kW, mitä todellisuudessa otetaan kaivosta. Ja mitä sanotte noista virtaamista? Mikä on suuri ja mikä on pieni virtaama noin niinku yleensä noissa piireissä?

Sain myös vastauksen siihen kiertopumppuun. Se on tuo  Wilo Hocheffizienz-Umwälzpumpe, Stratos Para 25/1-8, 230 V~, eli sama pumppu, kuin 17 kW mallissa.

Seuraavaksi pukkaa kysymystä porareiän koon merkityksestä. Mielestäni hyvin luotettavina pitämäni porarit poraa 160mm reikää vs Rototekin 115mm. Tässä on vähän miettinyt, että millä muulla, kuin halvemmalla työllä on tuota 115mm reikää perusteltu? Tuntuisi yhtäkkiä, että suurempi reikä olisi parempi. Ajattelin laittaa sinne kaivoon myös sen puutarhaveden, niin jos sieltä vettä vain tulee rittävästi, niin sehän sitten toimii huoltona kaivolle, kun se vedenpoisto tuo kaivoon energiaa ja voisi vaikka keskitalvella olla ihan hyvä juttukin, jos alkaa kylmetä vedet. Pienessä reiässä vain tuota vettä on vähemmän otettavaksi, jos kaivo ei nosta sitä hyvin vauhdikkaasti ylös. Tähänkin vähän jos saisi ajatelmia tuosta reiän koosta, niin avot taas.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 01.10.13 - klo:15:52
Jälleen kerran tomppelilta ihan yber-tavaraa tuo laskuri. Sain sillä aikaiseksi 3°:teen lämpötilaerolla pumpun kierroksi 3600 L/h ja COP 5.43. 12,9 kW teho vaatii 3702 L/s virtaamaa, mutta mites tuon pumpun ottoteho; lasketaanko se mukaan, eli pitäisi vähentää tuota virtaamaa, vai onkos se jo laskurissa mukana? Eli tuo olisi sitten sellaiset 12,9-2,6, eli 10,6 kW, mitä todellisuudessa otetaan kaivosta. Ja mitä sanotte noista virtaamista? Mikä on suuri ja mikä on pieni virtaama noin niinku yleensä noissa piireissä?

Sain myös vastauksen siihen kiertopumppuun. Se on tuo  Wilo Hocheffizienz-Umwälzpumpe, Stratos Para 25/1-8, 230 V~, eli sama pumppu, kuin 17 kW mallissa.

Tuollasista virtauksista on turha haaveilla yhdellä keräimellä tuollaisella lpumpulla tuollaisessa kaivossa(250m).

Tuosta esim turbocollector putken virtausvastus: Ylös Pa ja vaaka-akseli l/min
(http://www.muovitech.fi/images/diagram_pressure_drop.gif)

Josta voimme laskea esimerkiksi että 2m3/h = 33l/min -> 340 Pa/keräinputkimetri
250 * 340Pa =  85kPa

Ja sun liuospumpun nostokorkeus on 80kPa...

Omassa liuospumpussa nostokorkeus on 70kPa. Valmistaja ilmoittaa että suurin mahdollinen ulkoinen painehäviö liuospuolella voi olla 57kPa jotta saavutetaan minimivirtaus. Tuosta voidaan päätellä että pumpun sisäinen vastus on noin 13kPa. Oletetaan että sinulle tulevassa pumpussa olisi vastaava sisäinen painehäviö. Jäljelle jää 80-13=67kPa. Josta vielä poistetaan lämpökaivon ja pumpun välisten putkien painehäviö(yms roskasihti). Jääköön jäljelle 62kPa. Nyt sitten tutkimme millaisen virtauksen voisimme mahdollisesti saada kaivoon:
62000Pa/250m= painehäviö 250Pa/m ja taulukosta voimme hakea arvon 27,5l/min = 1650l/h

Sitten voimme pohtia millaisen lämpötilaeron tuollainen virtaus pumpussa saa aikaiseksi.

Olit maininnut aikaisemmin että harkitset 12,9kW tehoista pumppua. Oletetaan sen copiksi B0W35 4,5. (standardissa EN 14511 mainitaan että mlp hyötysuhde mitataan liuospuolen 3 asteen lämpötilaerolla btw..) Josta voimme todeta että kaivosta vaaditaan 12,9kW/4,5*3,5=  10kW teho. En jaksa laskea sen kummemmin mutta kokeilemalle tuota virtausta tomppelin cop laskuriin saamme että lämpötilaero on 5,3 astetta.

Sitten vielä täytyy tarkistaa pumpun specseistä että se jaksaa puskea 80kPa 1650l/h virtauksella.
(http://i.imgur.com/zY4W2m8.jpg)
Näyttäsi riittävän.

Mutta äkkiseltään kuviteltuna todellisuus on vielä hiukan karumpi ja noin pientä lämpötila eroa ei syntyisi vaan se olisi suurempi. Johtuen virtausvastuksista mitkä ovat suuremmat kuin mitä laskuissa on oletettu(esim ilmoitettu putken painehäviö on mitattu 10 asteisella viinaliuoksella ja mitä kylmempää tuo on sen jähmeämmäksi viuna muuttuu ja painehäviö kasvaa). Ja vaikkapa jos haluat laittaa keruuputkistoon valmiuden asunnon jäähdytystä varten, takaiskuventtiili lisää virtausvastusta. Ja tietysti jos cop olisi parempi se myös lisäisi kaivosta otettavan tehon määrää ja näin lämpötilaero kasvaisi.

Muissa vastaavan tehoisissa maalämpöpumpuissa on 2,4 kertaa ottoteholtaan suuremmat pumput ja nostokorkeus on 12m....

Tämä oli vain karkea esimerkki ja jos jossain on räikeitä virheitä korjatkoon joku. Aina ei välttämättä ajatus juokse halutulla tavalla  ;)

edit. korjasin laskuvirheen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 01.10.13 - klo:16:18
Lainaus
Tämä oli vain karkea esimerkki ja jos jossain on räikeitä virheitä korjatkoon joku. Aina ei välttämättä ajatus juokse halutulla tavalla  ;)
Oikein tuo näyttää olevan.

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.10.13 - klo:17:49
Tässähän alkaa kohta tuntea ittensä huijatuksi ja myyntimiesten kaunopuheiden uhriksi. Olen yrittänyt moneen kertaan vängätä niille, että josko pitäisi ottaa vaikkapa se 17 kW pumppu ja syventää kaivoa, mutta ei tunnu olevan suuria haluja niillä muuttaa tuota 12,9 kW suunnitelmaa. Olen puhunut 2:sta kaivosta ja epäillyt niiden kiertopumpun toimintaa kyseisessä projektissa, mutta sieltä tuli jopa Viessmann Finlandin Teknisestä tuesta selvää jälkeä. Elikkä Mikko Jokinen oli, keneltä kysyin noista teho ym tekniikka rajoista ja tehomitoituksista ja tuo 12,9 kW on ihan yberkone meille. Sen laitteen COP on valmistajan mukaan siis 4,9 ja sen pitäisi puskea 500 L varaajaa oman 390 L:sen lisäksi. Käyttövesi kierukka pyörittää ensin tuon 500 L kautta ja sitten se 390 L varaaja antaa vedelle lisälämmöt. Onkos tämä projekti nyt siis ihan pielessä, vai mistä pitäisi ryhtyä tinkaamaan kovempaa suoritustatasoa. Ehdotin itse, että lyödään vaikkapa 30-40 metriä ylimääräistäreikää sinne ja minä maksan. Mutta ei käy kuulemma sielläpäin järkeen. Ehdotin 17 kW konetta ja sitä esim 50m lisäreiällä eli 300m Ja voisin maksaa siitä sellaiset +2000 € lisää, mutta sekään ei ole kuulemma yhtään järkeenkäypää. Puhuin 2:sta reiästä, niin se on taas huono ajatus.
Mitähän tässä nyt pitäisi tehdä? Haistatta pitkät niitten laskelmilla ja päätyä jokatapauksessa isompaan mitoitukseen, vai jälleen kerran palata tuohon niiden houkutteluun isommasta koneesta 2:lla kaivolla? Isomman koneen COP on 4,6. Täysmitoitus on ollut alusta asti mielessä, eikä yhtään huvittaisi lähteä alitehoilla katumuksen tielle ja rakentamaan järjestelmää uusiksi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 01.10.13 - klo:20:56
Ainakin noiden tietojen valossa mitä olet antanut näyttää tuo 13,9kW aivan riittävältä kuten 250m kaivokin tomppelin tekemiin laskelmiin nähden.

Sekään ei ole hyvä että mlp on liian suuri tehoinen. Tulee turhaan paljon lyhyitä käyntijaksoja.

Voithan kysyä että jos liuospumppu on liian pieni kaivoon nähden voiko sen sitten vaihtaa suuremmaksi tai tilata tehtaalta jo valmiiksi mylly ronskimmalla liuospumpulla. Ja kättäpäälle, Viessmannit on hyviä pumppuja.


Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 01.10.13 - klo:22:23
Meidän tapauksessa tekninen tuki ja juuri Mikko Jokinen oli se henkilö joka antoi viimekäden neuvot mm. Asennukseen liittyen, koska laitteistomme ei ole mikään "normaal katastroof" tapaus. Putkimies ja sähkömies, erittäin osaavat kaverit, turvautuivat pari kertaa Mikon apuun ja vastaus tuli kuin apteekinhyllyltä. Kyseessä on kaveri joka on tehnyt pitkän päivän LVI- puolella, siirtynyt Viessmannille töihin ja opetellut kyseisen merkin tuotteet alusta loppuun etu ja takaperin. Meni monien mielestä mainospuheiden puolelle, mutta täällä luottamus on ansaittu. Voin suositella. Jälkiviisaus on muuten sitten sitä parasta viisautta ;)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.10.13 - klo:22:25
No mä vähän laskeskelin ensin, että jos mulla on nyt sellaiset n. 150m² 8-12cm lattiabetonia lattialämmityksellä, niin kyllä siinä on jo jonkinverran puskuria ensialkuun lämmitykselle. Sitä olisi tarkoitus puskea 500 L varaajan kautta ja, jos mahdollista, niin tuosta 390 L:n Vitocellistä voisi ottaa pattereille, niinkaun kunnes saan loput lattialle laitettua. Nyt on siis vielä yläkerrassa 6 huonetta pattereilla. Eikös tuollaista lattiamassaa jo voisi työntää isommallakin pumpulla, mutta harvemmin ja samoilla käyntiajoilla suurinpiirtein? Onko muuten ehdotuksia tuon kaksipiirin järjestämisestä?. Vai laitanko vain shuntaten sen tuosta 500 L:sta ja nostan sen lämmöt vaikka 50°:een aluksi?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 01.10.13 - klo:22:41
Eihän se kuumin piiri mitään shunttausta tarvitse. Varaajalta menee lämpimintä sinne pattereille ja sitten siihen lattiaan voi shuntata viileämpää. Joku voi optimoida jotenkin muuten, mutta jos patterit tarvitsee maksimissaan 45 asteista vettä, niin miksi lämmittää varaajaa kuumemmaksi? Coppihan siinä vaan kärsii.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 02.10.13 - klo:09:24
No täytyy kyllä myöntää, että ovat tuolla Lämpö ykkösellä ainakin kartalla miten asiakasta tulee hoitaa. Ottivat kovasti myötämielillä nyt vastaan ajatuksiani ja ovat olleet yhteydessä myös Viessmanille. Nyt saan tarjouksen myös 17 kW laitteesta. Ja olen samaa mieltä Mikko Jokisesta. Tuli yskimättä tietoa asiakkaalle, joka pyörii harhoissaan. Ja millä ystävällisyydellä; Näin se pitää hoitaa, kun halutaan luoda pysyvää asiakaskuntaa ja luottamusta myyntiin.

Sellainen kävi mielessä myös, että onko noihin ilmoitettuihin tehoihin sisällytetty myös kompuran ottama teho. Eli onko esim 12,9 kW laite siis 12,9-2,6 kW, eli todellisuudessa 10,3 kW ja tuo 17 kW on siis 17-3,6 eli 13,4 kW? Vai toisinpäin. 12,9+2,6 eli 15,5 kW olisi 12,9 kW laite ja 17 + 3,6 eli 20,6 kW jälkimmäinen? Mikäli tuohon ilmoitettuun on laskettu mukaan sen kompuran viemä teho, niin sen jälkeen asia olisi aika selvä, eli tulisi ottaa tuo 17 kW laite 13,4 kW hyötyteholla, mutta jos taas toisinpäin, niin sitten tuo 12,9 kW olisi aika kohdallaan, vaikka pidänkin sitä hieman rajoilla olevana. Tuolla esitteessä ainakin mainitaan sana "kylmäteho", eli onko juuri tästä kysymys? 12,9 kW on 10,5 kW kylmäteho ja 17 kW laite on 13,7 kW kylmäteho. Ainakin tuon pitäisi vaikuttaa aikalailla kaivon mitoitukseen, jos tuosta on kysymys.

 Saa nähdä tuleeko tästä hommasta koskaan selvää. Porarit ilmoittivat tulevansa kuitenkin 21.10 ja siihen asti on aikaa valita vehjestä, joka on siis kuitenkin Viessman 300 G kone.

Siis päätettiin, että otettaisiin sellaisella 1200 €:lla lisää reikää varmuuden vuoksi, tulee sitten isompaa laitetta tai ei. Ei kai tuollaisesta ainakaan haittaa ole, jos ei sitten noiden virtausten takia. Lämpöykkösiltä lupasivat, että no problem, laitetaan mitä haluat, niin lasken sille hinnan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: justus01 - 02.10.13 - klo:09:38
Sellainen kävi mielessä myös, että onko noihin ilmoitettuihin tehoinin sisällytetty myös kompuran ottama teho. Eli onko esim 12,9 kW laite siis 12,9-2,6 kW, eli todellisuudessa 10,3 kW ja tuo 17 kW on siis 17-3,6 eli 13,4 kW? Vai toisinpäin. 12,9+2,6 eli 15,5 kW olisi 12,9 kW laite ja 17 + 3,6 eli 20,6 kW jälkimmäinen? Mikäli tuohon ilmoitettuun on laskettu mukaan sen kompuran viemä teho, niin sen jälkeen asia olisi aika selvä, eli tulisi ottaa tuo 17 kW laite 13,4 kW hyötyteholla, mutta jos taas toisinpäin, niin sitten tuo 12,9 kW olisi aika kohdallaan, vaikka pidänkin sitä hieman rajoilla olevana. Saa nähdä tuleeko tästä hommasta koskaan selvää. Porarit ilmoittivat tulevansa kuitenkin 21.10 ja siihen asti on aikaa valita vehjestä, joka on siis kuitenkin Viessman 300 G kone.

Ilmoitettu teho on maasta otettava lämpöteho plus kompuran teho, joka on lämmönjakoon tuotettava teho.
Todellinen antoteho on riippuvainen keruupiirin lämpötilasta ja lämmönjakoverkkon vaatimasta lämpötilasta.
Täällä foorumilla minun mielestäni tehdään tuosta mitoituksesta monesti vähän turhan iso numero. Mitoituksen pitää olla todella pahasti pielessä ennen kuin se vaikuttaa merkittävästi lämmityskustannuksiin tai pumpun toimintaan. Muutama kilowatti sinne tänne ei maailmaa kaada....

Tomppelin kaavoilla toteutettu järjestelmä tuskin koskaan tulee jäämään osatehoiseksi. Sen verran reilusti se mitoittaa kaiken ja varautuu kaikkeen mahdolliseen....kasvihuoneilmiötä myöden.  :D
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: AAA - 02.10.13 - klo:10:19
13,7kW kylmäteho eli 13700W

Maasta 40W/m

13700W / 40 W/m = 343m. eli 2 kaivoa a' n.170m.

Näin, siis jos itselle tekisin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: justus01 - 02.10.13 - klo:11:31
13,7kW kylmäteho eli 13700W

Maasta 40W/m

13700W / 40 W/m = 343m. eli 2 kaivoa a' n.170m.

Näin, siis jos itselle tekisin.

Pumpun tehoon perustuva kaivon mitoitus on (taloudellisesti) järkevää vain niissä tapauksissa kun järjestelmä mitoitetaan reilusti osatehoiseksi.  Reilusti ylisuurin pumpun valinnan yhteydessä voi olla tarpeellista ottaa huomioon kaivon antoteho. Mutta kannattaako niin reilusti ylisuurta pumppua ottaa, että joutuu sen takia syvemmän kaivonkin porauttamaan.... 
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: AAA - 02.10.13 - klo:12:18
Täysitehoinen mitoitetaan teholla.

Osatehoinen mitoitetaan ergian mukaan.

esim hihasta. Talontehontarve 10 kW ja kaivosta otetaan 7kW (COP X). Täystehoisena kaivo 180m ja osatehoisena 200m (arvot siis hihasta, mutta periaate näin).

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 02.10.13 - klo:12:21
Joopa joo. Tämä mietintä taitaa jatkua kunnes on putket kaivossa ja siinä vielä yrittää työnnättää niillä lisää putkea reikään. Tuollainen 340m syvyys kyllä alkaa puhumaan pois tuota 17 kW mallia, kun tulisi hintaa jo reilusti 4000 €. Kyllä kai tässä sitten vain tulee rauhoituttua ja tyydyn siihen lisämetrien laittoon. Kun laskin, että tuolla 12,9 pumpulla saan teoriassa kaivosta n. 91.000 kWh, jos se käy vuoden läpeensä, niin 40% käynnillä tulee sellaiset 36.000 kWh, niin onkos selainen käyntimäärä kohdallaan? 17 kW pumpulla lähtisi tuo sama allle -30% käynnillä. Tuo 36000 kWh on sellaiset 4000-4500 L öljymäärälle laskettuna hieman alakanttiin. Ja jos nyt ei yrittäisi kaunistella yhtään, vaan laitetaan todellinen tarve vaikkapa 40 000 kWh, niin tuo 12,9 kW pumppu käy edelleen vuodessa sen 45% luokkaa. 17 kW olisi aika lähellä 33%. Löytyykö tästä jollekkin konkarille jotain tunnuslukuja. Huipputehontarve siellä joulu-tammikuussa tietty myös pitäisi muistaa. Ja on varmaan hyvä ottaa muistista myös tieto tuon kattilan hyvästä hyötysuhteesta eli 85 vs 95% mitattuna. Aurinkokennotkin saattaa vähän hämätä, kun ne saa puskettua tuon 2 kuukautta aika kovaa tulosta, eikä tuo 500 L varaaja riitä, vaan lopettaa 90°:ssa ja kennot hehkuu yli 220 ° katolla, kun ei ole mihin lämpöä työntäisi. Kyllä ne on välillä keittänytkin. Pienehköllä pumpulla meikäläisen 1000m³ ja 350m² 8 henkilön vedenkulutuksella saattaa pumppu mennä päälle marraskuussa ja pois päältä helmikuussa. Vuorokautinen max tuolla 12,9 kW laitteella on siis 252 kWh, joka kuitenkin tuntuu ihan riittävältä, jos ei vesiä poltella ihan solkenaan kaikista suihkuista.



...
Edit.: Poistin liitteen. "tomppeli"...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 02.10.13 - klo:13:11
Joopa joo. Tämä mietintä taitaa jatkua kunnes on putket kaivossa ja siinä vielä yrittää työnnättää niillä lisää putkea reikään. Tuollainen 340m syvyys kyllä alkaa puhumaan pois tuota 17 kW mallia, kun tulisi hintaa jo reilusti 4000 €. Kyllä kai tässä sitten vain tulee rauhoituttua ja tyydyn siihen lisämetrien laittoon. Kun laskin, että tuolla 12,9 pumpulla saan teoriassa kaivosta n. 91.000 kWh, jos se käy vuoden läpeensä, niin 40% käynnillä tulee sellaiset 36.000 kWh, niin onkos selainen käyntimäärä kohdallaan? 17 kW pumpulla lähtisi tuo sama allle -30% käynnillä. Tuo 36000 kWh on sellaiset 4000-4500 L öljymäärälle laskettuna hieman alakanttiin. Ja jos nyt ei yrittäisi kaunistella yhtään, vaan laitetaan todellinen tarve vaikkapa 40 000 kWh, niin tuo 12,9 kW pumppu käy edelleen vuodessa sen 45% luokkaa. 17 kW olisi aika lähellä 33%. Löytyykö tästä jollekkin konkarille jotain tunnuslukuja. Huipputehontarve siellä joulu-tammikuussa tietty myös pitäisi muistaa. Ja on varmaan hyvä ottaa muistista myös tieto tuon kattilan hyvästä hyötysuhteesta eli 85 vs 95% mitattuna. Aurinkokennotkin saattaa vähän hämätä, kun ne saa puskettua tuon 2 kuukautta aika kovaa tulosta, eikä tuo 500 L varaaja riitä, vaan lopettaa 90°:ssa ja kennot hehkuu yli 220 ° katolla, kun ei ole mihin lämpöä työntäisi. Kyllä ne on välillä keittänytkin. Pienehköllä pumpulla meikäläisen 1000m³ ja 350m² 8 henkilön vedenkulutuksella saattaa pumppu mennä päälle marraskuussa ja pois päältä helmikuussa. Vuorokautinen max tuolla 12,9 kW laitteella on siis 252 kWh, joka kuitenkin tuntuu ihan riittävältä, jos ei vesiä poltella ihan solkenaan kaikista suihkuista.
Olin jo aiemmin laskenut tällä nimellä, mutta siinä laskelmassa laskettiin kyllä ihan jotain muuta, kuin tässä annetuissa tiedoissa on.
Tässä uusi yritys...
Laitoin sen liitteeksi tuohon omaan viestiisi..
Eikä varmasti ole mikään takuumitoitus..
Sellaisen saat kylläkin alan ammattisuunnittelijalta..
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: justus01 - 02.10.13 - klo:13:31
Ja on varmaan hyvä ottaa muistista myös tieto tuon kattilan hyvästä hyötysuhteesta eli 85 vs 95% mitattuna.

Kattilan paloprosessin hetkellinen hyötysuhde on jotain muuta kuin koko lämmitysjärjestelmän hyötysuhde vuositasolla. Kuinka paljon nuo poikkeavat toisistaan....siitä minulla ei ole mitään tietoa, mutta olettaisin että aika paljon.
Itse pitäisi 85% vuosihyötysuhdetta hyvänä ihan uudellekin öljylämmitysjärjestelmälle.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: juippi - 02.10.13 - klo:17:26
Täysitehoinen mitoitetaan teholla.

Osatehoinen mitoitetaan ergian mukaan.

esim hihasta. Talontehontarve 10 kW ja kaivosta otetaan 7kW (COP X). Täystehoisena kaivo 180m ja osatehoisena 200m (arvot siis hihasta, mutta periaate näin).


Taisi mennä vähän väärinpain täys- ja osatehon vaatimat kaivonsyvyydet. Tästä on AAA:n kanssa ennenkin keskusteltu.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: AAA - 02.10.13 - klo:18:54
Täysitehoinen mitoitetaan teholla.

Osatehoinen mitoitetaan ergian mukaan.

esim hihasta. Talontehontarve 10 kW ja kaivosta otetaan 7kW (COP X). Täystehoisena kaivo 180m ja osatehoisena 200m (arvot siis hihasta, mutta periaate näin).


Taisi mennä vähän väärinpain täys- ja osatehon vaatimat kaivonsyvyydet. Tästä on AAA:n kanssa ennenkin keskusteltu.

Taidan kertoa asian epäselvästi.

Siis jos x tehontarpeen kohteeseen 10kW on täystehoinen niin reikää esim 180m
Jos kohteen tehontarve on isompi ja 10kW on osatehoinen ei 180m enää riitä vaan kaivo suunnitellaan energian mukaan tai tehokertoimella ja syvyyttä vaaditaan lisää, koska energiaa otetaan kaivosta enemmän ja myös käyttötunteja on enemmän.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 02.10.13 - klo:19:04
No niin. Saín nyt viimeinkin sen tarjouksen tuohon laitteiston muutokseen. Elikkä 12,9 kW tilalle tulisi se 17 kW laite ja hintaan sellaiset 2000 € lisää.

-   17 kw laite tuo hintaa lisää 700e
-   40m syvempi kaivo n. 1300e

Tuossa alkuperäisessä siis oli 250m kaivo ja 12,9 kW laite. Eli vissiin mitoittivat tuon 290m ja 17 kW.
Tuohon mitoitukseen voisi vielä lisätä, että olisi vissiin tuon isomman kanssa mahdollista laittaa myös autotalliin n. 50 + 14m² lattialämmölle sitten parin vuoden kuluttua, kunhan loppu öljyt on sieltä käytetty. Miltäs tämä nyt kuulostaa?

Onhan tässä vielä tuota lattiaremonttiakin,kun huone kerrallaan pitää ensialkuun nuo loput muuttaa lattiakierrolle. Mutta nyt kun tuossa lukaisi tuon tomppelin taulukon, niin alkaisi olla melkein kuin nenä päähän tämä isompi malli.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Seagear - 02.10.13 - klo:19:15
Jälleen kerran tomppelilta ihan yber-tavaraa tuo laskuri. Sain sillä aikaiseksi 3°:teen lämpötilaerolla pumpun kierroksi 3600 L/h ja COP 5.43. 12,9 kW teho vaatii 3702 L/s virtaamaa, mutta mites tuon pumpun ottoteho; lasketaanko se mukaan, eli pitäisi vähentää tuota virtaamaa, vai onkos se jo laskurissa mukana? Eli tuo olisi sitten sellaiset 12,9-2,6, eli 10,6 kW, mitä todellisuudessa otetaan kaivosta. Ja mitä sanotte noista virtaamista? Mikä on suuri ja mikä on pieni virtaama noin niinku yleensä noissa piireissä?

Sain myös vastauksen siihen kiertopumppuun. Se on tuo  Wilo Hocheffizienz-Umwälzpumpe, Stratos Para 25/1-8, 230 V~, eli sama pumppu, kuin 17 kW mallissa.

Seuraavaksi pukkaa kysymystä porareiän koon merkityksestä. Mielestäni hyvin luotettavina pitämäni porarit poraa 160mm reikää vs Rototekin 115mm. Tässä on vähän miettinyt, että millä muulla, kuin halvemmalla työllä on tuota 115mm reikää perusteltu? Tuntuisi yhtäkkiä, että suurempi reikä olisi parempi. Ajattelin laittaa sinne kaivoon myös sen puutarhaveden, niin jos sieltä vettä vain tulee rittävästi, niin sehän sitten toimii huoltona kaivolle, kun se vedenpoisto tuo kaivoon energiaa ja voisi vaikka keskitalvella olla ihan hyvä juttukin, jos alkaa kylmetä vedet. Pienessä reiässä vain tuota vettä on vähemmän otettavaksi, jos kaivo ei nosta sitä hyvin vauhdikkaasti ylös. Tähänkin vähän jos saisi ajatelmia tuosta reiän koosta, niin avot taas.

Vähättelemättä kaikkia teoreettisia laskelmia ja olettamuksia, sanoisin että useinmiten suurimmat erot saataneen investointikustannuksissa, ei niinkään vuosisäästöissä. Ainakin itse olen ollut toteutuneisiin säästöihin sen verran tyytyväinen, että jonkun kympin - satasen teoreettinen säästöpotentiaali on kuitenkin aika peanuts. Usein sanotaan että tieto lisää tuskaa mutta omien kokemusten mukaan tieto vähentää tuskaa kun puhutaan maalämpöön liittyvistä valinnoista. Näin siis omalla kohdalla, päinvastaisia esimerkkejäkin toki löytyy kun on valittu kaikista tarjouksista halvin  / sisältöön nähden kallein vaihtoehto. Silti tunnen tapauksia, joissa tällaiseenkin lopputulokseen ollaan enemmän kuin tyytyväisiä jos vanhaan lämmitysmuotoon verrataan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: AAA - 02.10.13 - klo:20:06
No niin. Saín nyt viimeinkin sen tarjouksen tuohon laitteiston muutokseen. Elikkä 12,9 kW tilalle tulisi se 17 kW laite ja hintaan sellaiset 2000 € lisää.

-   17 kw laite tuo hintaa lisää 700e
-   40m syvempi kaivo n. 1300e

Tuossa alkuperäisessä siis oli 250m kaivo ja 12,9 kW laite. Eli vissiin mitoittivat tuon 290m ja 17 kW.
Tuohon mitoitukseen voisi vielä lisätä, että olisi vissiin tuon isomman kanssa mahdollista laittaa myös autotalliin n. 50 + 14m² lattialämmölle sitten parin vuoden kuluttua, kunhan loppu öljyt on sieltä käytetty. Miltäs tämä nyt kuulostaa?

Onhan tässä vielä tuota lattiaremonttiakin,kun huone kerrallaan pitää ensialkuun nuo loput muuttaa lattiakierrolle. Mutta nyt kun tuossa lukaisi tuon tomppelin taulukon, niin alkaisi olla melkein kuin nenä päähän tämä isompi malli.

250m kaivoa on jo liian paljon puhumattakaan 290 metriä yhteen reikään.
T"urpo" putki ei auta asiaa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 02.10.13 - klo:20:37
Elikkä pitäisi vaatia laittamaan 2:een reikään tuo letku. Sellainen kuulostaisi ittelle kyllä ihan selvältä peliltä. Pääsisi samalla eroon tuosta pumpun tehottomuus ajatuksesta. Entäs tuo nyt sitten muuten koko ajatus laittaa se 17 kW, kun en itte piitaa oikeestaan tuosta investoinnin viimeisten pennien pyörityksestä yhtään, vaan parasta, mitä rahalla löytyy, muttei kuitenkaan ihan mitä sattuu. Ei kai se tässä vaiheessa ole hölmöä pohtia perusteellisesti tuo juttu niin, ettei ole mitään sanomista. 2000 € hintaero tuntuu aika mitättömältä tähän konkurssiin ja jälkiviisaus on kyllä monilla tavoin rasittavampaa. Voi tulla helposti tonni taskusta ja toinen mielestä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: sailor - 02.10.13 - klo:21:21
Jos porari poraa suuremman 160mm reiän niin sinne saa kolmiputkisen keräimen. Itselläni sellainen on ollut 9 vuotta 20kW:n pumpun perässä 220m reiällä, jossa 213m vettä. Tämä 260m2 kämppä on toiminut ilman ongelmia ainakin 38 asteen pakksissa ja alle -30 asteen vrk:n keskilämpötiloilla. Jos 2 putkisella voi tehdä 220-230m reiän niin kai se kolmiputkinen venyy siitä yli? LÄ:ssä toki tehokas liuospumppu (460W). Itse taipuisin kaikissa tapauksissa yhteen syvään ja käyttäisin kahden kaivon lisäkustannukset johonkin hyödyllisempään.

160mm reikä on yleinen porakaivon (josta otetaan vettä) halkaisija, joten kai niitä muutkin poraa kuin Kallioniemi Jämsässä. (http://www.porakaivot.fi/)



Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 07.10.13 - klo:13:35
No nyt tuli sitten päivitys tuohon mitoitukseen. Eli laitetaan 2 kaivoa 150m ja kaivot 10m etäisyydelle toisistaan. Pumppuna siis tuo 17 kW ja hintaeroa kertyisi lopulta 2500 € tuohon 12,9 kW malliin, joka heidän laskelmissaan olisi ollut 85% huipputeho ja 99,2% vuotuinen. Tämä taitaa olla lähellä täysmitoitusta nyt tuolla 17 kW laitteella. Miltäs tämä nyt kuulostaisi noin niinku konkareiden korvaan? Lämpö Ykkösellä laskivat tuon 12,9 kW:sen 40 190 kWh:n mukaan ja näyttivät käyttävän aikalailla "harakanpesä" mitoituksia laskelmissa. Minkä kokoisia huusholleja tuollaisilla 12,9 kW laitteilla on maksimissaan laitettu? ja entäs tuo 17 kW kokoiset talot. Mulla on siis sellaiset 350 m² ja 1000m³ ja olen hieman yrittänyt etsiä tuota kokoluokkaa verrokiksi. Tuleeko tästä nyt ihan susi, jos tuo 17 kW onkin ylimitoitettu? Tämä on tuohon tomppelin laskelmaan kyllä ihan justiinsa sopiva, mutta onkohan mun talo kuitenkaan B-energia luokkaa, kun tuota eristettäkin on aika lujasti ympäri taloa. Esim lämpöharkko 300mm + villakoolaus 100mm alakerrassa. Yläkerta 200mm seinävilloilla ja katolla 600mm + villat. Lämmintä vettä kyllä palaa reilusti 8:lla henkilöllä, eikä ilmanvaihdon talteenotto ole kuin 50-60% luokkaa. Onkos kellään tuollaista suurehkoa huushollia laittaa verrokiksi? Olisi kyllä aika mainio juttu, kun voisi hieman korreloida noita peruskokoja. Esim jonnekkin kokoaisi kategoriat 80, 100, 125, 150, 200,300,400m² kämpät ja sinne sitten noita järjestelyjä, miten toteutettu. Tai mistähän löytyisi hyvä verrokki meikäläiselle täältä foorumilta?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 07.10.13 - klo:15:12
Mitoittamisen ongelmana on se, että näiden viestin välillä on vähän ristiriitaa.
Lämmitysöljyn ja antamasi rakennuksen tiedot eivät johda samaan mitoittamisen lopputulokseen....

Lainaus1.
Joopa joo. Tämä mietintä taitaa jatkua kunnes on putket kaivossa ja siinä vielä yrittää työnnättää niillä lisää putkea reikään. Tuollainen 340m syvyys kyllä alkaa puhumaan pois tuota 17 kW mallia, kun tulisi hintaa jo reilusti 4000 €. Kyllä kai tässä sitten vain tulee rauhoituttua ja tyydyn siihen lisämetrien laittoon. Kun laskin, että tuolla 12,9 pumpulla saan teoriassa kaivosta n. 91.000 kWh, jos se käy vuoden läpeensä, niin 40% käynnillä tulee sellaiset 36.000 kWh, niin onkos selainen käyntimäärä kohdallaan? 17 kW pumpulla lähtisi tuo sama allle -30% käynnillä. Tuo 36000 kWh on sellaiset 4000-4500 L öljymäärälle laskettuna hieman alakanttiin. Ja jos nyt ei yrittäisi kaunistella yhtään, vaan laitetaan todellinen tarve vaikkapa 40 000 kWh, niin tuo 12,9 kW pumppu käy edelleen vuodessa sen 45% luokkaa. 17 kW olisi aika lähellä 33%. Löytyykö tästä jollekkin konkarille jotain tunnuslukuja. Huipputehontarve siellä joulu-tammikuussa tietty myös pitäisi muistaa. Ja on varmaan hyvä ottaa muistista myös tieto tuon kattilan hyvästä hyötysuhteesta eli 85 vs 95% mitattuna. Aurinkokennotkin saattaa vähän hämätä, kun ne saa puskettua tuon 2 kuukautta aika kovaa tulosta, eikä tuo 500 L varaaja riitä, vaan lopettaa 90°:ssa ja kennot hehkuu yli 220 ° katolla, kun ei ole mihin lämpöä työntäisi. Kyllä ne on välillä keittänytkin. Pienehköllä pumpulla meikäläisen 1000m³ ja 350m² 8 henkilön vedenkulutuksella saattaa pumppu mennä päälle marraskuussa ja pois päältä helmikuussa. Vuorokautinen max tuolla 12,9 kW laitteella on siis 252 kWh, joka kuitenkin tuntuu ihan riittävältä, jos ei vesiä poltella ihan solkenaan kaikista suihkuista.

Lainaus2.
No nyt tuli sitten päivitys tuohon mitoitukseen. Eli laitetaan 2 kaivoa 150m ja kaivot 10m etäisyydelle toisistaan. Pumppuna siis tuo 17 kW ja hintaeroa kertyisi lopulta 2500 € tuohon 12,9 kW malliin, joka heidän laskelmissaan olisi ollut 85% huipputeho ja 99,2% vuotuinen. Tämä taitaa olla lähellä täysmitoitusta nyt tuolla 17 kW laitteella. Miltäs tämä nyt kuulostaisi noin niinku konkareiden korvaan? Lämpö Ykkösellä laskivat tuon 12,9 kW:sen 40 190 kWh:n mukaan ja näyttivät käyttävän aikalailla "harakanpesä" mitoituksia laskelmissa. Minkä kokoisia huusholleja tuollaisilla 12,9 kW laitteilla on maksimissaan laitettu? ja entäs tuo 17 kW kokoiset talot. Mulla on siis sellaiset 350 m² ja 1000m³ ja olen hieman yrittänyt etsiä tuota kokoluokkaa verrokiksi. Tuleeko tästä nyt ihan susi, jos tuo 17 kW onkin ylimitoitettu? Tämä on tuohon tomppelin laskelmaan kyllä ihan justiinsa sopiva, mutta onkohan mun talo kuitenkaan B-energia luokkaa, kun tuota eristettäkin on aika lujasti ympäri taloa. Esim lämpöharkko 300mm + villakoolaus 100mm alakerrassa. Yläkerta 200mm seinävilloilla ja katolla 600mm + villat. Lämmintä vettä kyllä palaa reilusti 8:lla henkilöllä, eikä ilmanvaihdon talteenotto ole kuin 50-60% luokkaa. Onkos kellään tuollaista suurehkoa huushollia laittaa verrokiksi? Olisi kyllä aika mainio juttu, kun voisi hieman korreloida noita peruskokoja. Esim jonnekkin kokoaisi kategoriat 80, 100, 125, 150, 200,300,400m² kämpät ja sinne sitten noita järjestelyjä, miten toteutettu. Tai mistähän löytyisi hyvä verrokki meikäläiselle täältä foorumilta?

Jos olisin osannut nuodostaa oikean käsityksen kohteesta, olisin koettanut vielä kerran.
Poistin nyt aikaisemmat laskelmani, kun olin liian epävarma, olinko sittenkään ymmärtänyt antamiasi tietoja oikein.
Minähän olen "tomppeli"!!!
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 07.10.13 - klo:21:33
En ole kyllä mitenkään fatalisti, mutta kyllä mielestäni nyt kohtalo puuttui peliin. Varmistelin tuota 17 kW tilausta ja jätin sitten vielä koneen auki ja postin lähettämättä edustajalle. Olihan meillä jo hinnat saatu sovittua ja piti vain se viimeinen hyväksyntä laittaa. Kirjoitin jo alkupuhetta ja selvää metriä ja kilowattia valmiiksi ja sitten ruuan laittoon. Ja kerkkihän tässä vielä tavaraa hakea, kun emäntä tuli ajoissa. Noh annas olla, kun kävin sulakkeita ja pääkytkintä hakemassa, niin tuli soitto että "me tuotaisiin sitten nämä kollit tuolta Viessmaninlta ja 3kpl 300 ja + kiloa... niin että tuodaanko ihan aamusta vain siinä iltapäivällä kakkos kuormassa". Nyt sitten pitää vissiin alkaa tehdä tuvasta energiatehokkaampaa. Lattialämmityksen remontti nopeutuu tietty ja ajattelin laittaa Anselmi SPU:ta ensin sellaiset 50-60m² tuonne salin seiniin. En osaa laskea, mutta 200mm villa + lambda declared 0,027 W/mK tulee siis n 50m² entisen 200 villan tilalle. Nämä saadaan helposti nurkkahuoneisiin, tai kattamaan ainakin 4 nurkkaa rakennuksessa. Eiköhän tässä päästä kuitenkin sitten lopulta hyvään tulokseen ja suurkiitokset kuuluu tomppelille, joka orientoi toivotonta meikäläistä, joka on kaukana omalta mukavuusalueeltaan, hienosti tämän maalämpötekniikan ja -tiedon kiemuroihin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 07.10.13 - klo:21:55
Siis lisäyksenä tietysti, että suurkiitokset kaikille osaaottaneille. Olisihan tässä ollut suuri mahdollisuus ajautua AMLP:läisten sijasta rappio lämmittäjäksikin. Kyllä vertaistuella on suuri merkitys näin alkumetreillä ainakin. Nythän olen siis siinä jamassa, että miten saan taloni täystehoiseen mitoitukseen tuolla 12,9 kW pumpulla ja tähtäimenähän on sitten ylimitoitus. Eniten tässä pelottaa se -30°:teen jakso. Ei oikein ole mitään käsitystä, että kuinka paljon pitää saada kilowatteja ulos/ vrk, että lämmöt pysyy. Ehkä sen sitten näkee, kun tulee tilannetta eteen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 07.10.13 - klo:23:07
En ole kyllä mitenkään fatalisti, mutta kyllä mielestäni nyt kohtalo puuttui peliin.
Teit varmasti hyvän päätöksen... Ja omaan päätökseensä pitää aina olla tyytyväinen.
Hyvin se menee ja hyvä siitä tulee..
Lycka till, sanoopi ruåttalainen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 07.10.13 - klo:23:33
Joo. Tässä kävi sillälailla nätisti, että 4-8vk toimitusaika muuttui aika nopsalla aikavälillä näköjään n 1vk laitetoimitusajaksi. Ensimmäisen hyväksynnän jälkeen sain käsityksen, että nou hätä. Onhan meillä vielä muutama viikko tässä aikaa pähkäillä. Taisi tulla vähän kauppiaallekkin yllätyksenä toimituksen vauhdittuminen, kun vielä eilen illalla oltiin kirjeenvaihdossa. Myyjä taisi saada laitetoimituksesta tiedon minulta pari tuntia sitten.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Matias - 08.10.13 - klo:00:07
Lainaus
Onkos kellään tuollaista suurehkoa huushollia laittaa verrokiksi? Olisi kyllä aika mainio juttu, kun voisi hieman korreloida noita peruskokoja.

Katselin foorumin historiasta haulla "öljynkulutus 4000l/v" niin tuollaisia löytyy mutta kaikissa mitä löysin oli talon pinta-ala (vain) 150-190m2  ja euroshopperin talo on taas 350m2/4000l/v öljynkulutus eli pinta-alaa noihin verrattuna tuplaten.

Noissa pienemmissä (150-190m2) taloissa näyttää monessa lämpöpumpun mitoitus jääneen reilusti alakanttiin,tehot 8-10kw joka riittää 10--14 asteen pakkasille.
Yhtään tapausta en löytänyt että olisi tullut ylimitoitettu lämpöpumppu.

Oliskohan nyt tilanne jotenkin niin että euroshopperin talo on suht hyvin eristetty mutta niin hulppean suuri että täsmällistä mitoitusta on sen takia hankala tehdä?
Mitoitusohjelmat kuitenkin noteeraa talon neliömäärän ja öljyn kulutuksen aika oleellisina osana lämmitystehon määrityksessä.

Jos tehomitoitus on haarukassa 12,9kw---17kw niin niillä on eroa 4,1kw.Kun lämmitysverkon varaajatilavuus on 500l ja nyt puolet talosta on lattialämmityksella mikä myös lisää varaajakapasiteteettia niin ei kyllä pitäisi pätkäkäyntiä tulla 17kw:n lämpöpumpulla eikä ainakaan ole alimitoitettu,eli toimintatapa olisi lyhyehköt käyntijaksot ja pitkät taukojaksot,tämä siis lämpöpumpun säädöillä toteutettavissa.
Ja lattialämmitys ilman menoveden shunttia lisää lattian varaavuutta.
 
Tuosta 12,9kw:n pumpusta niin nuo varaavuustilavuudet huomioon ottaen käyntitapa tulisi olemaan suunnilleen niin että käyntijaksot olisi pidemmät ja taukojaksot lyhyemmät tuohon 17kw:n tehoiseen pumppuun verrattuna kun säädöt on suht optimaaliset.

Suurin peikko tuossa pienemmän teholuokan pumpussa kaiketi on se että riittääkö lämmitysteho kovilla pakkasilla?

Eli jos olisin tuossa euroshopperin tilanteessa valitsemassa pumppua niin mieluummin 17kw teho kuin 12,9kw.

Tässä eräs alakanttiin osunut mitoitustarina
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1543.0
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 08.10.13 - klo:00:18
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4180.msg46120#msg46120
Tossa yksi iso tapaus.  Taitaa olla aika sopiva :)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Matias - 08.10.13 - klo:00:39
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4180.msg46120#msg46120
Tossa yksi iso tapaus.

Tuossa kokemuksia pakkasilta pekin linkkaamasta kohteessa,ikävä tapaus

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4323.msg48452#msg48452
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: justus01 - 08.10.13 - klo:08:42
Siis lisäyksenä tietysti, että suurkiitokset kaikille osaaottaneille. Olisihan tässä ollut suuri mahdollisuus ajautua AMLP:läisten sijasta rappio lämmittäjäksikin. Kyllä vertaistuella on suuri merkitys näin alkumetreillä ainakin. Nythän olen siis siinä jamassa, että miten saan taloni täystehoiseen mitoitukseen tuolla 12,9 kW pumpulla ja tähtäimenähän on sitten ylimitoitus. Eniten tässä pelottaa se -30°:teen jakso. Ei oikein ole mitään käsitystä, että kuinka paljon pitää saada kilowatteja ulos/ vrk, että lämmöt pysyy. Ehkä sen sitten näkee, kun tulee tilannetta eteen.

Muistahan käydä raportoimassa talven aikana miten toimii, niin viisastutaan lisää  :)
Itse en olisi kovinkaan huolissaan, koska mitoitus on kuitenkin tehty todellisten toteutuneiden kulutuksien pohjalta eipä pelkkien laskennalisten arvojen pohjalta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Seagear - 08.10.13 - klo:09:05
Katselin foorumin historiasta haulla "öljynkulutus 4000l/v" niin tuollaisia löytyy mutta kaikissa mitä löysin oli talon pinta-ala (vain) 150-190m2  ja euroshopperin talo on taas 350m2/4000l/v öljynkulutus eli pinta-alaa noihin verrattuna tuplaten.

Noissa pienemmissä (150-190m2) taloissa näyttää monessa lämpöpumpun mitoitus jääneen reilusti alakanttiin,tehot 8-10kw joka riittää 10--14 asteen pakkasille.
Yhtään tapausta en löytänyt että olisi tullut ylimitoitettu lämpöpumppu.


Aikamoisia kulutuksia, jos öljynkulutus ollut 150-190 neliön taloissa 4000 L/a. Tai sitten termostaatti on ollut mallia ikkuna auki jos on liian kuuma.

Meidänkin talo menee tuohon kategoriaan (146+70m2) ja öljyä paloi 5 vuoden keskiarvona 2900 L/a. Talolla ikää siis 40 v. ja eristystaso alkuperäinen. Hyvin on osunut 8 kW pumpun kanssa mitoitus kohdalleen, 23 kk aikana pumpun sähkövastukset ovat kuluttaneet 111 kWh sisältäen legionellakuumennukset.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 08.10.13 - klo:10:34
Lainaus
Onkos kellään tuollaista suurehkoa huushollia laittaa verrokiksi? Olisi kyllä aika mainio juttu, kun voisi hieman korreloida noita peruskokoja.

Katselin foorumin historiasta haulla "öljynkulutus 4000l/v" niin tuollaisia löytyy mutta kaikissa mitä löysin oli talon pinta-ala (vain) 150-190m2  ja euroshopperin talo on taas 350m2/4000l/v öljynkulutus eli pinta-alaa noihin verrattuna tuplaten.

Noissa pienemmissä (150-190m2) taloissa näyttää monessa lämpöpumpun mitoitus jääneen reilusti alakanttiin,tehot 8-10kw joka riittää 10--14 asteen pakkasille.
Yhtään tapausta en löytänyt että olisi tullut ylimitoitettu lämpöpumppu.

Oliskohan nyt tilanne jotenkin niin että euroshopperin talo on suht hyvin eristetty mutta niin hulppean suuri että täsmällistä mitoitusta on sen takia hankala tehdä?
Mitoitusohjelmat kuitenkin noteeraa talon neliömäärän ja öljyn kulutuksen aika oleellisina osana lämmitystehon määrityksessä.

Jos tehomitoitus on haarukassa 12,9kw---17kw niin niillä on eroa 4,1kw.Kun lämmitysverkon varaajatilavuus on 500l ja nyt puolet talosta on lattialämmityksella mikä myös lisää varaajakapasiteteettia niin ei kyllä pitäisi pätkäkäyntiä tulla 17kw:n lämpöpumpulla eikä ainakaan ole alimitoitettu,eli toimintatapa olisi lyhyehköt käyntijaksot ja pitkät taukojaksot,tämä siis lämpöpumpun säädöillä toteutettavissa.
Ja lattialämmitys ilman menoveden shunttia lisää lattian varaavuutta.
 
Tuosta 12,9kw:n pumpusta niin nuo varaavuustilavuudet huomioon ottaen käyntitapa tulisi olemaan suunnilleen niin että käyntijaksot olisi pidemmät ja taukojaksot lyhyemmät tuohon 17kw:n tehoiseen pumppuun verrattuna kun säädöt on suht optimaaliset.

Suurin peikko tuossa pienemmän teholuokan pumpussa kaiketi on se että riittääkö lämmitysteho kovilla pakkasilla?

Eli jos olisin tuossa euroshopperin tilanteessa valitsemassa pumppua niin mieluummin 17kw teho kuin 12,9kw.

Tässä eräs alakanttiin osunut mitoitustarina
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1543.0


Älkääs nyt vielä iloitko ja onnitelko. Sain vielä yhteyden tuohon myyjään ja se onnistuu ihan kivuttomasti laittaa se 17 kW ja sen sitten tilasin. Tuo 12,9 kW kun oli vielä terminaalissa,niin hoitavat Viessmanin kanssa tuon vaihto operaation. Elikkä nyt tulee siis 2 x 150 m kaivot, jotka yhdistetään pannuhuoneessa. Kaivoille laitetaan etäisyyttä 10 m toisistaan, niin ei tartte vinoon vetää. Tällaisen savolaisen kaivot kun laitetaan, niin kyllä se puljaaminen kuuluu mukaan. Ja jos jotakin kerran tehdään, niin tehdään sitten se puljaaminenkin kunnolla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 08.10.13 - klo:12:49
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4180.msg46120#msg46120
Tossa yksi iso tapaus.

Tuossa kokemuksia pakkasilta pekin linkkaamasta kohteessa,ikävä tapaus

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4323.msg48452#msg48452


Tämä tapaus näyttäisi omalla kohdallakin jo toteununeelta todellisuudelta. Olin nääs viisaana laittanut 3-tie venttiilin vasenkätiseksi moottoriohjaukselle ja sehän oli tietty oikeakätinen. Ulkoanturi vaati kesällä kylmempää, mutta moottori kiersi väärään suuntaan aina naksumiseen asti ja yritti epätoivoisesti tehdä yli 80°:sta kierto vettä keskellä hellettä. No syksyllä sitten toistepäin, eli työnsi pattereille 35°:sta vettä -8°:een ulkolämmöllä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 08.10.13 - klo:14:04
Elikkä nyt tulee siis 2 x 150 m kaivot, jotka yhdistetään pannuhuoneessa. Kaivoille laitetaan etäisyyttä 10 m toisistaan, niin ei tartte vinoon vetää. Tällaisen savolaisen kaivot kun laitetaan, niin kyllä se puljaaminen kuuluu mukaan. Ja jos jotakin kerran tehdään, niin tehdään sitten se puljaaminenkin kunnolla.

Molempia reikiä kannattaa kääntää hiukan sivulle. Oleellista ei ole reikien sijainnin ero pinnalla toisistaan vaan se että ne olisivat kalliossa erillään toisistaan.  tähän tyyliin   /\
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 08.10.13 - klo:14:45
Heh. Tuli sitten tuo paketti just äsken pihaan sieltä kuljetusliikkeeltä. Ja siellähän oli se 12,9 kW laite tykötarpeineen. No sain käskyn siirtää sen sivuun ja huolella suojella, niin hakevat sen pois tuodessaan uutta konetta sitten. Varaajanhan saan nyt heti asennuksen alle,kun se on sama molemmilla vaihtoehdoilla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 08.10.13 - klo:15:59
Pyydä paljousalennus ja kytke ne molemmat sarjaan :) Olis niinku isompi varakoneena :-X
No vitsihän se. Mutta oikeesti miksi ei kukaan tee sellaisita masiinaa jossa olisi kaksi eri tehoista kompuraa
ja sitten ne toimisivat tarpeen mukaan joko yksin tai yhdessä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 09.10.13 - klo:10:00
No nyt kun mulle siis tulee 2 kaivoa ja keräinpiirejä on se 2 rinnan, niin mites tuon virtauksien kanssa nyt tapahtuu? Siitähän ensiksikin lenkki lyhenee hieman. Talolle asti tuodaan siis 2 x 360m putkea, jotka sitten tuo ja vie rinnakkain liuosta. Aikaisempi putki ehdotushan oli siis 1 putki ja 540m lenkki, tai jopa sen 620m.  Eikös tuossa jo putoa virtausvastukset aika dramaattisesti pienemmiksi. Kaivoa on vain se 150m x 2 tuolle 17 kW laitteelle, mutta huusholli sijaitsee hieman Espoosta etelään. Onko vaarana, että kaivot on jo nyt jäässä, vaikkei vielä porattukkaan? Kiertopumppuna siis on tuo Wilon 1-8 malli.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 09.10.13 - klo:10:53
Lainaus
No nyt kun mulle siis tulee 2 kaivoa ja keräinpiirejä on se 2 rinnan, niin mites tuon virtauksien kanssa nyt tapahtuu? Siitähän ensiksikin lenkki lyhenee hieman. Talolle asti tuodaan siis 2 x 360m putkea, jotka sitten tuo ja vie rinnakkain liuosta. Aikaisempi putki ehdotushan oli siis 1 putki ja 540m lenkki, tai jopa sen 620m.  Eikös tuossa jo putoa virtausvastukset aika dramaattisesti pienemmiksi.
Suuruusluokaltaan virtausvastus putoaa n. kolmasosaan ja virtaus kasvaa 1,5 kertaiseksi.

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 10.10.13 - klo:11:48
Mitoittamisen ongelmana on se, että näiden viestin välillä on vähän ristiriitaa.
Lämmitysöljyn ja antamasi rakennuksen tiedot eivät johda samaan mitoittamisen lopputulokseen....


Jos olisin osannut nuodostaa oikean käsityksen kohteesta, olisin koettanut vielä kerran.
Poistin nyt aikaisemmat laskelmani, kun olin liian epävarma, olinko sittenkään ymmärtänyt antamiasi tietoja oikein.
Minähän olen "tomppeli"!!!


Olisikohan sellainen mahdollista, että kun tässä olen katsellut talon lämpöjä, niin ei täällä ainakaan mitenkään viileää ole. Taisi tuossa mittari näyttää ainakin 24° läpeensä talossa. Makuuhuoneesta parhaimmillaan 26°, kun siellä on sellainen 55" töllötin päällä melkein vrk läpeensä, tai no ainakin ½ vrk. Pystyisiköhän tuollainen vaikuttamaan niihin laskelmissa oleviin ristiriitaisuuksiin, että meillä on siis tällä hetkellä jo todella lämmintä talossa ja kiertovesi tuppaa työntämään lämmintä, vaikka patterit ei sitä otakkaan termareiden takia. Eli lattian alla olevat lenkit lämmittää pelkällä kierrollakin ihan tarpeeksi nyttenkin, vaikka lämmitystarve tuntuu vielä olemattomalta. Molemmat piirit on jumittunu 52° kierrolle, eikä hievahdakkaan ilman jakoavainta. Kokonaiskulutus on 3 vuodelta 14.500 L ja joku erikoinen heinäkuu täyttö mahtuu tuonne mukaan. Tuosta kun otetaan arviolta sellaiset 500 L autotallinlämmitykseen pois/ vuosi, niin aika hyvin se menee sinne 4000-4300 L vuotuiseen kulutukseen kuitenkin. Jos noissa laskelmissa tulee raakaa heittoa, niin pystyisiköhän sen selittämään tällä järkyttävällä sisälämpötilalla? Mitään kokemusta ei meillä ole ainakaan siitä, että pystyykö ihminen edes elämään missään 21 ° alilämpö talossa. Sellainen on ainakin varmaa, että jos meikäläisen laskelmiin laitetaan perustaksi 21°:tta, niin pieleen menee ja reippaasti.

Kiitos myös seppaantille tuosta kiertopumppu infosta. Jotenkin nyt näyttäis, että näyttäisi kaikki hilsettä aiheuttaneet kysymykset ratkenneen tuolla isommalla pumpulla. Siis riittävä kierto saadaan kaivoille ja sellainenkin kävi mielessä, että jos saan kaivoille järjestettyä toipumisaikaa vs pieni pumppu. Ja saapahan tässä nyt sitten nuo piirien säädötkin taas muutamaksi vuodeksi kuntoon. Nyt jäi vielä kiinnostamaan, että millaiseen laskelmaan tällä 17 kW pumpulla nyt päästään, jos pystyisi luopumaan tuosta "hyvin lämmintä sisällä" ajatuksesta. Luulisin kuitenkin mitoituksen osuvan nyt hyvin kohdalleen, varsinkin kun saan noista lattialenkeistäkin loput laitettua langattomilla huonetermareilla täsmällisiin lämpöihin. Käyttövesi saattaa vaatia uutta totuttelua, kun tähän asti on saanut höyryävän kuumaa esim keittiön hanalle, kun on tarvinnut voimakasta rasvanpoistoa tiskeiltä. Tomppelille on tietysti toimitettu ymmärrystä vailla olevan tietoa, kun ei osaa vielä ajatella tätä lämpöjuttua tieteellisestä näkökulmasta. Mutta nyt kun laskin nuo tilaukset, niin se on faktaa. Eli 350m² 1000³ ja 4100 L olisi hyvin lähellä toteutuneita. 8 hengen taloudessa kulutetaan käyttövettä ihan surutta ja välillä tuntuu, että ihan vain varmuuden vuoksi jotkut käy sen 2 kertaa suihkussa. Tuolla toukokuu-syyskuu jaksolla kyllä aurinko paneelit pukkaa onneksi tuohon käyttöveteen aikamoisen latauksen, kun varaaja on iltapäivällä 90°, niin kennot lämpenee vielä 220°:een katolla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: justus01 - 10.10.13 - klo:12:20
varsinkin kun saan noista lattialenkeistäkin loput laitettua langattomilla huonetermareilla täsmällisiin lämpöihin.

Sen maalämpöpumpun kanssa kannattaa sitten pyrkiä siihen, että huonetermareita ei tarvitsisi ollenkaan. Lämpökäyrän ja ulkolämpötilan avulla aina oikean lämpöistä vettä pattereille/lattiaan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 10.10.13 - klo:13:34
Kokonaiskulutus on 3 vuodelta 14.500 L .
14.500 litraa / 3 vuotta = n. 4.833 litraa / vuosi.
Autotalli on siis mukana!
Pumpputehoa tarvitaan noin 16 kW ja porakaivoa vähintäänkin noin 300 aktiivimetriä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 10.10.13 - klo:16:28
Lainaus
Kiitos myös seppaantille tuosta kiertopumppu infosta. Jotenkin nyt näyttäis, että näyttäisi kaikki hilsettä aiheuttaneet kysymykset ratkenneen tuolla isommalla pumpulla. Siis riittävä kierto saadaan kaivoille ja sellainenkin kävi mielessä, että jos saan kaivoille järjestettyä toipumisaikaa vs pieni pumppu.
Euroshopperi
Selvitä vielä myyjältä/maahantuojalta paljonko virtauksen tulee olla jotta saavutetaan suositeltava 3C lämpötilaero keruupiiriin.
Minkäkokoisella putkella, halkaisija/seinämänpaksuus, olet aikonot tehdä keruupiirin?
Mikä on keruupiirin pumppu, merkki/tyyppi?

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 10.10.13 - klo:17:30
(http://i.imgur.com/zY4W2m8.jpg)

Pöllin tuon tuolta fraatin aikisemmasta postauksesta. Elikkä se pumppu on tuo Stratos para/1-8.
Putki on sellainen turbo PEM40PN6 ja sitää tulee se 150 m x 2 reikää + talolle vienti 4 x 20 m(max). Tuleekos tuosta sitten 2 x 340 m lenkkiä rinnakkain. Aikaisemmin kun selasin tuolta jostain sellaista Viessmanin universal ohjeita, niin törmäsin sellaiseen porauslaskelmaan, että kaivojen määrää säädeltiin ihan suoraan tehojen mukaan. Eli kaivoja oli 1-16 kpl esimerkissä ja pumpun tehot vaihteli sitten lukumäärän mukaan. Kaivojen syvyydet oli luokkaa max vähän yli 100m/kaivo. Oliskohan tämä joku suunnitteluperusta noille Viessman pumpuille, että Sakasassa porataan vain lyhyttä reikää, kun tuntuu tuo pumppu asettuvan melkein kohdalleen, kun laittaa 2 kaivoa. Varsinkin jos olisi ottanut sen 12,9 kW laitteen ja siihen 2 x 125m kaivot, niin tuo liuospumppu stratos 1-8 on kuin nenä päähän siihen. Yhdellä reiällä taas molemmat tuntuisivat olevan varsin rajallisia pumpputehojen suhteen. Taitaa olla ihan suomalaisten oma idea suunnitella tuota Viessmania laittaa yhteen reikään, kun haetaan samalla syvemmältä parempaa lämpöäkin verrattuna Sakasalaiseen kallioperään.

Jos siis vanhemmalla laskelmalla sai fraatti aikaiseksi 1650 L/h virtauksen, niin saisikohan tällä sitten n 2500 L/h tai hieman alle. sitten kun lenkkiä kuitenkin tulee vähän enemmän, mutta siis rinnakkain kuitenkin. Aikaisempihan oli 540m lenkki ja virtaama 1650 l/h. Uuteen lenkkiin tulee 340m x 2 rinnakkain. Meneehän tässä kyllä ihan sekasin jo laskuissa, mutta siis:

1650 l/h oli se 540m
 vs
xxxx l/h  ja 2 x 340m

Kertoimeksi laittoi joku tuolle yhtälölle 1,5. Eli 1,5 x 1650 l/h = 2 x 340m rinnan Eli 2475 l/h. Onkos tämä nyt siis oikein?
Haetaanko tästä sitten sen 17 kW laitteen kylmätehon mukaan virtausta kaivosta eli 13,7kW. Jos siis virtaamaa saadaan tuo 2475 l/h, niin tomppelin laskurilla tulee Dt° olla n. 4,8, jotta tuo 13,7 kW tulee siirrettyä. eli kaivolta 4,8° ja kaivoon 0°. Virtausta täytyisi sitten suurentaa lähes 4000 L/h, jos halutaan D°t 3 ja tehoja sen 13,7 ulos. Mä en kyllä pysy yhtään kärryillä tuossa Delt jutussa. Ajattelin, että mulla tulee suurella todennäköisyydellä tuolta kaivolta alkuun ainakin 6° liuosta ja se siis pitäisi palauttaa kaivoon 3°:na, Jos se siis palaa 0 asteisena ja kaivo jaksaa edelleen sen palauttaa 6°:na, niin se on huono juttu, vaikka tehoja jo siirtyisi 2500 l/h virtaamalla teoriassa lähemmäs 18 kW:tä, mutta pumpun kylmäteho on vain 13,7 kW:a. Pitääkö tuo käsittää niin, että 6° liuos ei voi palata 2500 l kierrolla takaisin 0°:na, koska 13,7 kW laite pystyy ottamaan siitä vain 4,8 °:tta, eli paluu tulee 1,2 °:na. Kohta jo viheltää kovien välissä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: AAA - 10.10.13 - klo:19:52
Kannattaa antaa nuo kaivo ym. kiertovesipumppu miettimiset jälleenmyyjälle tai LVI-insinöörille. Sen näköistä säätöä tämä keskustelu.

Sitten kun dt tai joku muu mikälie ei olekaan niinkuin on sovittu, niin voi jostain pyytää selvitystä / korjausta. Täällä tuskin kukaan alleviivaa / korvaa kertomuksiaan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 11.10.13 - klo:10:05
En odota minkäänlaista takuuta tai korvausperusteisiin tulevia faktoja saavani miltään foorumilta, en myöskään täältä. Käsitykseni koko MLP jutusta on muuttunut aivan toiselle tasolle lähtötilanteeseen nähden ja kiitos siitä kuuluu ehdottomasti tälle foorumille ja täältä saamalleni orientoinnille laskentoihin ja perustason ajattelulle. Siis vielä kerran kiitos tomppelille ja kaikille niille, jotka yleensä ovat saaneet koko foorumin aikaiseksi. En ole mikään nihilisti tai fakki-idiootti, joka ajattaa teknistä pohtimista omien ajatusten pakko-ohjaamana haluamaani johtopäätökseen, vaikka olenkin savolainen. Yleisessä keskustelussa ajaudun vain usein etsimään itselleni helppotajuisen selityksen mille tahansa eteen tulevalle dilemmalle. Eikä koske vain tätä foorumia. Käsitän itse olevani vastuussa jokaisesta lukemastani sanasta, millä tahansa foorumilla ja yleensähän tämä on mainittuna foorumien ehdoissakin. Olen tästä eteenpäinkin uteliaisuuttani kysymässä täältä ihan mitä päähän pälkähtää, asiassa tietty pysyen. AAA:n mielestä siis keskusteluni on sen näköistä säätöä, että pitäisi jo lopettaa, mutta kysymykset jää kuitenkin ilmaan. Savolaisethan keskustelee noin niinku yleisesti ottaen retorisella aksentilla ja odottaa, että kuulija tarttuu sanoihin ja oikaisee puheen selkokielelle, samalla myös oikoen väärät käsitykset tai tiedot. Savolaisia siis pidetään puheliaina, mutta se johtuukin kuulijan puheen tarpeesta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 11.10.13 - klo:11:27
Täällä tuskin kukaan alleviivaa / korvaa kertomuksiaan.
Hyvä, että otit tämän esiin.

Näissä keskusteluissa annamme toki veljellisesti opastusta, mutta ...
opastajat eivät voi mitenkään antaa minkäänlaisia takuita antamiensa ohjeitten oikeellisuudelle.!!
Savolaisittain todeten, vastuu jää kuulijalle tai tässä tapauksessa lukijalle!

Keskustelut jatkukoon!

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 11.10.13 - klo:17:09
Tarkensin vielä laskelmiani.

Kaksi rinnan kytketyä kaivoa,
Kummankin lenkin pituus 340m
Turpokollektori 40x2,4mm
Kaivosta otettava teho 13,7 kW
Viina 28 p-%, c 4,1 kJ/l
Viskositeetti 0,006 Pas
Viinapumppu Stratos Para / 1-8 maksimi teholla

Tulokseksi sain, että
Virtaus on 0,87 l/s
Dt on 3,8 C

Kerrohan kun saat pumpun tulille mitä on Dt

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 11.10.13 - klo:18:36
Kiitoksia seppaantille taas tuosta laskemisesta. Tässä kyllä käy ajatukset vilkkaana,ennekun on saanut nuo laitteet tulille. Te muut ootte vissiin ihan lehmähermosia, kun ette kysele oikein mitään täällä foorumilla. Laitoin tänään alakeskuksen ja siihen Malmbergin kWh mittarin, niin saan siitä ihan tarkan kokonais kulutuksen ainakin sitten. En tiedä kannattaako noita shunttimoottoreita ottaa mittarin kautta. Ajattelin ottaa pelkästään kaikki pumpulle menevät langat laskentaan. eli ne 3 piuhaan otetaan mittaukseen(5x1,5+5x2,5+3x1,5), loput keskuksesta tulee ohisyöttönä ja vikavirtoina.

Mitä tuo max nostokorkeus noilla pumpuilla meinaa? Mulla tulee letkujen päät n. 2 m alemmas, kun kaivojen maapinta ja vesi on talouskaivossa n5-6m syvällä. Tuleekos tästä sitten nostokorkeudeksi 6, vai 6-2= 4 m? Tuo 0,87 l/s on MIELESTÄNI aika kova luku. Eli  3132 L/ h. Onko tuo realistinen saavutettava tuolla startos 1-8 laitteella. Tekniseltä tuelta tuli vain, että pumppu laitetaan pyörimään sen mitä lähtee laitteesta. Mikä on tuollaisen raakaa voimaa omaavan pumpun uushankintahinta, jos joutuu heti alkuun alkamaan pläräämään noita ja kuinka helposti ne saa vaihtumaan?

Ja laitetaan vielä jälki edittinä:

Pitäisikö tuonne laitetoimittajalle esittää ajatuksia tuosta omasta epäilystä?

Eli juurikin Viessmanin kohdalla epäilen edelleen hyvin voimakkaasti, että tuolla Saksanmaalla ovat insinöörit lähteneet siitä ajatuksesta, että "eihän kukaan poraa; liekkö edes laki sallii(meillä täällä Saksassa ainakaan), poraamisen yli 120m reikää missään." Ja nuo pumppujen moottorit näyttäisivät olevan siitä syystä niin marginaalilla. Tämähän olisi kyllä aika selvä hyökkäys teknisen osaamisen sektorille täällä päässä ja voi aiheuttaa siten myös vaikka puolustuksellisen "piikkisiilin" työntymisen meikäläisen suuntaan. Mutta noin niinku ajatuksena:Miltä kuulostaa teille tällainen huomio?

Olen yrittänyt laskeskella noita kaivojuttuja pahisuttani sen varaan, että reikää ei koskaan porattaisi yli 120m. Ja niin vain näyttäisi, että kierto toimii, jos se vain jaetaan hyvinkin lyhyeen lenkkiin (100m +-30m) meikäläisestä näkökulmasta katsellen. Tämän jälkeen näyttää suunniteltu tehokierto kaatuvan aivan järkyttävän nopeasti. Tai ainakin MIELESTÄNI täysin ilman asialllisia toleransseja.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 17.10.13 - klo:13:00
Laitetaan nyt vielä 6 vrk ennen porausta lopullisia mittoja.
Elikkä se laite on 17 kW
Varaaja käyttövedelle 390 L
Lämmitykselle varaajana toimii 500 L aurinkovaraaja, jossa käyttövesi kierukka ja lämpöyhteet pohjassa ja katossa.
Kaivonreiälle tulee mittaa 2 x 160m ja siihen vielä emäntä yritti tingat sen 5m lisää, mutta sanoin, että kattotaan nyt ensin ne poraukset, että miten menee.
Kaivojen etäisyys +15m ja matkaa tulee talolle 15m/reikä.

Mitoituksessa oli 2 x 150m, joka sisälsi jo kuulemma jonkun varan ja olivat mitoittaneet sen 2x 142m mukaan. Nyt siis tulee aktiivia vähintään 2 x 10-15m tai enemmän, jos otetaan se 165 ja vesi nousee sitten yli tuon 8m laskennallisen pintatason yli. Ajattelin laittaa molempiin kaivoihin sen puutarha liittimen, kun ei juuri mitään maksa, mutta kaivoa helppo huoltaa, kun saa vettä ulos pumpattua. Tai siis saa ja saa, mutta odotan, että meillä tulee 160m reiästä varmuudella joku määrä jo vettäkin ulos, kun talon kaivosta tulee alta 90m reästä 2m³/h.

Onko tuohon vesikiertojen järjestämiseen ja varaajiin jotain neuvoja antaa kokeneilta. Aurinkovaraaja näyttä olevan aika karu malli. Eli löysin vain ne 3 yhdeparia. Aurinko- ja käyttövesikierukat ja sitten nuo sisään/ulos liitimet.

Laitteisto vaikuttaa laskuissa olevan selkeästi siinä ylimitoitus kategoriassa, mutta suunnittelussa on jäänyt pois 2 selvästi huomiota vaativaa seikkää. Ilmanvaihdossa vesikiertoinen 4 kW tehoinen lämmityspatteri, joka ilmeisesti ainakin estää jäätymisen, jos ei suorastaan jo lämmitä huoneisiin menevää ilmaa. Ja toinen on sitten erillinen autotalli rakennus, joka on siis n 70m², eikä ihan viimmosenpäälle eristetty, mutta 2:lla Uretaani ovella kuitenkin Grawfoortilta. Autotalli toimii tällä hetkellä 25 kW tehoisella ilmalämmityksellä, joka on kyllä niin mainio peli, että parempaa ratkaisua en usko löytyvän mistään tuohon, mutta lattiat kyllä helposti lainehtii talvisin, kun autot sulaa hetkessä ja haluaisinkin tuohon juuri sen rakenteiden lämmityksen järjestää. Autotallin peräsiivessä on vielä sellainen 20m² studio, joka ei juurikaan ylenpalttista kosteutta kaipaisi noilla talvikuukausilla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 25.10.13 - klo:20:43
On tää kyllä yhtä kidutusta. Ensin poraajat joutu edellisellä työmaalla työntämään yhtä reikää moneen kertaan,kun oli rupukalliota ja mulle sitten tulevat viikon myöhässä. Kädet ristissä porausta seuraten kului päivä ja ei saanut kuin yhden reiän tehtyä. 165m tuli 1:n  reikä, eikä vettä juuri nimeksikään. Kallio on tasaisen harmaata ja 160m kohdalla alkoi vasta kuulemma tuntua jotain taikinaa poratessa. Veden tuloksi arvioi jotain 50 L/h.
Miten tuo mahtaa olla tuon kuivan reiän kanssa? Tuleeko kaivosta lämpöä, vai meneekö susille koko poraus? Toinen reikä tulee vasta maanantaina, niin jo melkein hermoa kiristää. Reiän tavara on saman väristä kuin vuolukivi uunit. Pystyykö noista jauhoista millään päättelemään kaivon laatua? Ja jos joutuu kaivoon kantamaan veden, niin pitääkö sitä sitten pumppailla sinne aina siihen piripintaan jollain automaatilla? Ja vielä, etä kannattaako noita kaivoja mittailla jollakin lämpömenetelmällä, että toimiiko, vai antaa vaan olla ja odottaa kuinka käy?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Matias - 25.10.13 - klo:21:30
Vähänlaisesti mulla tietoa porausjutuista mutta sellaista olen lukenut että jos lämpökaivosta ei ala vettä tulemaan niin porari tekee painehalkaisun kaivoon,sen jälkeen pitäisi vettä piisata. ;)

edit: tuollaista Googlella

Lainaus
Painehalkaisu

Poratuista kaivoista n.30% ei tule vettä, tai sen tulo on vähäinen. Niissä tapauksissa porakaivoon tehdään painehalkaisu. Painehalkaisussa porareikä tukitaan n. 30metrin syvyydeltä ja sen alapuolelle lasketaan korkeapainepumpulla vettä. Veden paine aukaisee kalliossa olevat halkeamat joissa vesisuonet kulkevat, siten vesi saadaan tulemaan porareikään. Painehalkaisu tehdään aina erillisellä paine-autolla.

http://www.suomenporakaivo.fi/porakaivot/
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 30.10.13 - klo:15:49
Nyt on poraukset tehty ja tuli siis 2 x 165m reiät. Molemmat kaivot pölisi loppumetreille asti. Kaivoilta on matkaa juomavesi kaivolle sellaiset alta 20m. Tuosta kaivosta tuli vettä n 2000 L/h ja syvyydellä 90m lopetti porari poraamisen. Sieltä saa laskea letkusta vettä vaikka koko päivän yhteen menoon, eikä lopu. Mutta nuo 2 reikää siis on kuivia. Tai no ei ne nyt ihan kuivia ole, mutta 50 L/h on aika vähäistä tuloa. Josko ne sitten vaikka aukee sillain pikkuhiljaa. Ei taida tointaa puhallella niitä halkikaan, kun juomakaivo aika lähellä. Kaivojen huoltopumppaamiset saa kuitenkin varmaan unohtaa molemmista reistä. Poratessa ei talousveden laatu muuttunut yhtää, toisin kun naapureilla muutama vuosi takaperin. Saivat lasketella viikkotolkulla harmaata lieraa ennenkuin selvisi vedet. Nyt odotellaan niitä viinamäen miehiä tontille ja aikani kuluksi pumppailen tynnyreistä pölttööljyä 30 L kanistereihin ja haistelen viimeisiä hajuja muistoksi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 06.11.13 - klo:21:00
Noniin... Nyt on sitten letkut reiässä. Vettä olikin kivasti ilmaantunut sinne ja n 10m oli vedelle matkaa toistaiseksi. Toisessa kaivossa taisi olla jopa hieman virtaustakin, kun ei sieltä sitä vettä tullut yli kovalla vauhdilla; sanoi porari. Molemmissa arvioi kuitenkin olevan virtaamaa ja kallion sanoi olevan hyvää lämpökaivosta. Eli mitoitus oli perustunut 142m kaivon aktiiviseen osaan. Nyt siihen on siis vähintää 155 m x 2.

Täytyy vissiin alkaa kovalla kädellä seuraamaan asennusta ja laittaa papereita luettavaksi asentajalle. Mulle tulee tuo Vitocell 100 v ja siitä se typ CVW. Kattelin jo alussa vierestä, että kaveri vetelee punasta paisaria 18 L etiketillä pokkana käyttövesipiiriin. On MIELESTÄNI kyllä käsittänyt koko idean väärin tuossa varaajassa. Ostaessa sain käsityksen, että mulla on 390 L käyttövesi varaaja ja kun vedän vielä aurinkovaraajasta, joka toimii myös puskurivaraajana, vielä esilämmityksen kylmälle vedelle, niin alkaa kohtakin lämminvesi riittämään. Nyt näyttäisi siis siltä, että käyttövesi varaajaan syötetään suoraan lämmityspiirin vettä ja sieltä on tarkoitus vissiin ottaa lämmityskierukan kautta lämmintä vettä. Uskoisin, että asennus on väärin. Esim sinkkianodi, joka on nyt korvattu sähköanodilla, on siis lämmitysveden puolella ja se puolihan on siis emaloitu. Uskoisin, että lämmityspiirissä ei ole useinkaan anodeja käytössä.

Aurinkovaraaja on simppeli peli. 1 putki pohjassa ja katolla. Kyljessä allekkain aurinkokierukka ja lämminvesi kierukka.

Vitocellissä warmvasser zum netz/kaltwasser/entleerung + Zirkulation/warmvassereintritt vom solar-waärmetauscher-set + heizwasservorlauf/heizwasserrucklauf. Eli siis onkohan tuossa 3 kiertopiiriä, vain onhan tuo Zirkulation piiri suoraan yhteydessä tuohon emalipönttöön ja sinne voisi siis työntää aurinovaraajasta kuumaa vettä. Mulla joka tapauksessa pakko shuntata kaikki lämmitysvesi, kun tuo aurinkovaraaja nousee kesällä sinne 90°:een useinkin. Ajatuksissa on siis sellainen, että tuon Vitocellin lämmityskierukan pitäisi olla kierrossa tuon aurinkovaraajan vaipan kanssa ja tuon aurinkovaraajan vesikierukan pitäisi olla kierrossa tuon vitocellin vaipan kanssa. Elikkä menee siis ristikkäin nuo varaajat. toisen vaippa aina toisen kierukkaan. Onkohan mulla nyt kohta sellaiset 900 L tasalämpöistä suihkuvettä tai sitten sama määrä lämmitysvettä. Sen verta on kyllä tiedossa, että kesällä ei 3 kennoa jaksa nostaa 900 L vettä 90°:een. Mutta onko jollakin ideoita, mitä pitäisi nyt vaatia putkimieheltä?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 06.11.13 - klo:21:57
Kytkentä semmonen kuva/kaavio/suunnitelma paperilla...!!!
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 21.11.13 - klo:20:40
Hep täältä etelästä. Lämpöpumppu lähti eilen pyörimään. Erikoinen tapaus oli kyllä asennus kaikkinensa. Erilaiset asentajat eivät tienneet toistensa tekemisistä oikeestaan mitään. Jouduin 5 eri kertaa perumaan oman putkimiehen tulemiset ja so***** päivämäärät. Onneksi sattuu olemaan aikalailla joustavia ja äärimmäisen ymmärtäväisiä putkimiehiä. Laitetoimittajalta kuitenkin kävi sama sälli 4 eri kertaa asentelemassa ja puuttuvien osien ja antureiden kanssa sai plarata ihan kunnolla. Nuo 4 kertaa veivät yhteensä tehollista työaikaa sellaiset 10 tuntia eli yhden ylityöntäyteisen päivän. Viimein tuli Virolainen käynnistäjä, joka aloitti koneen käynnistyksen ja melkoinen oli ryminä kun pumppu pyörähti tulille. Meinasin jo, että eiköhän lopeteta homma ja otetaan paikalle ehjä kone. Ensimmäinen kommentti oli, että tässä on nyt käynyt niin, että "siellä nyt ollut on nyt sulla väärä vaihejärjestys" ja sen takia kompura jyskyttää kuin Zetori. Otin hyllyltä sille HT:n Combi 420 asennustesterin ja löin käteen ja sanoin, "että käynnissä on ja herra on hyvä työntää testerin sinne napoihin ja tekee paperit, että ovat tehtaalla tehneet virheellisen laitteen sisäisen kytkennän. Mun jäljiltä ei tartte vaihevirheistä tulla selittämään. Noh taisi ottaa sieltä jotain kuljetus muttereita ja rautoja irti ja laite alkoi vähän jo totella paremmin. Noh sitten oli se asiakkaan perehdytys, joka alkoi tietysti sillä ettei voi millään ymmärtää, että miten tuon puskurivaraajan saa muka toimimaan systeemissä. No siltä osin päädyttiin siihen, että "soita kuule mulle sit kun sa jotain siitä ymmärrät, nii mä sitä site neuvo sulle". Se perehdytys oli kyllä aivan /C:stä. Neuvoi kuitenkin lähtiessään laittamaan lämmityspiirin menovesi anturin tulovesi putkeen, että saadaan huijatuksi konetta, että se sitten kyllä toimii, joten eihän tässä nyt ihan ilman neuvojakaan jääty. Alkuun tietty laitettiin ne varaajat lämpimiksi. Ei siinä kauan nokka tuhissut, kun oli ne 500 L ja 390 L lämmenny 5°:sta 50°:een. Piti kyllä sanoa sille 3 kertaa, että laita kuule ne vastukset pois käytöstä, kun ei niitä ole tarkoitus käyttää koskaan ja mittari rullaa näköjään tuossa yli 13 kW:n teholla eikä mitään kiirettä ole. Mutta jos sattumalta joku pyöräyttää vettä nyt ja pari muuta laitetta pyörii sitä normaalirataa eli pesukone ja kahvinkeitin ja astianpesukone, niin saattaa kohta nalli napsahtaa ihan turhanpäiten.

Noh aamusta sitten tänään tuli se oma putkari ja repi vanhat lämmitys ja vesiliitännät ulos ja ja uutta hienoa putkistoa väännettiin 9-17 välillä ja täystyöpanoksella. Jännityksellä sitten piti odotella käynnistystä, kun ei ole kulutusta, niin eihän se rullaa kone. Aikani kuluksi plarasin taas menuja ja asetuksia läpi ja kas vain olihan siellä sellainenkin, kuin pehmeäkäynnistys, joka tietenkään ei ollut siltä perehdyttäjältä jäänyt valituksi. En muista nyt oliko joku muukin mielenkiintoinen kohta lisäksi. Mutta hei nyt "stop the press", laite lähti käyntiin aivan loistavan sutjakasti ja hetken päästä kiertovesipumppu alkoi häiritä vastakkaiselta seinältä, kun oli 3:lla. Löysin sieltä sen laitteisto seuranta sivunkin, jota se perehdyttäjä ei neuvonut, että miten se löytyy. No nyt alkoi sitten näkymään sellainen tavallinen lämmitys syklikin näillä keleillä ja käynnin lopussa tuli

kaivolta +6
kaivoon +2
virtaus on 2 x hieman päältä 30 L/min

Eli nyt on siis tuo 3600 L/h virtaus saavutettu, vaikka etukäteen sitä suuresti epäilin. Kaivossa on siis putkea 2 x 2x 165m + 2 x 2 x 20 m= 740 m.
Minimi vrtaushan oli s 2540.

Ensimmäinen varaajien nostatuskierros hieman huolestutti, kun sieltä kaivolta ei tullut enää kuin +3°:sta vettä ja paluu oli selkäpiitä karmivat -1° käynnin lopussa. Aika pitkän jakson se kuitenkin meni +5/ +1.

Hienot on kuitenkin tunnelmat, kun sain just siivottua ja öljypuoli on orpona nurkassa ilman rihmankiertämää. Hieman on kuitenkin myös sellainen "space invader" fiilinki, kun en tiedä yhtään, että millälailla saan nuo säädöt tehtyä. Viessmanin ilmeisesti kouluttama perehdyttäjä antoi ymmärtää vielä lähtiessään, että voisi olla hyvä hommata joku OUMANIN shunttaus systeemi tuohon, kun tuo on tuolle Viessmanin älylle vähän liian haastava laittaa kaikille lämmityksille sellainen 45°:een peruslämpö, joka kesällä täytyy shuntata aurinkolämmön takia.

Eli ollaanko täällä samaa mieltä, että sellainen homma on ihan mahdoton rakentaa, jossa tuo puskurivaraaja on sellainen 500 L pönttö, jossa on vain sisään ja ulos liitokset. Eli 1 putki pohjalla ja 1 putki katolla. Jotenkin tuntee ittensä melkein huijatuksi tuon Viessmanin älyjärjestelmän kanssa. Liittimille paikkoja aivan tajuttomasti ja ohjauskorttia on valmiina ja lisääkin saa, mutta sellainen ei onnistu, että aurinko lämmittäisi tuon puskurivaraajan yli tuo MLP:n vaatimuksen, eli yli 45°:n. Putkimies laittoi mulle ihan selvästi nerokkaan kytkennän ja siinä saan shuntata käsipelillä patterille haluamani lämmön, tai siis suoran kierron. toinen moottori pyörittää lattiapiiriä ja sitä siis alennetaan käsishuntilla tuosta peruslämmöstä alemmas kun pattereita. Putkari näytti mulle kynällä, että tuohon sitten kuuluu tuo lattiameno anturi. Pitäisköhän tässä vaatia uutta perehdytystä ilmaiseksi, kun mulla on sellanen tunne, etten ole saanut yhtään mitään. Käsittääkseni tuo LÄMPÖ YKKÖNEN ei ole ollenkaan huonossa maineessa ja valitsin sen alunperinkin, kun oli jotenkin sellainen "jo toiminut jonkin aikaa".
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 22.11.13 - klo:11:45
Tarkensin vielä laskelmiani.

Kaksi rinnan kytketyä kaivoa,
Kummankin lenkin pituus 340m
Turpokollektori 40x2,4mm
Kaivosta otettava teho 13,7 kW
Viina 28 p-%, c 4,1 kJ/l
Viskositeetti 0,006 Pas
Viinapumppu Stratos Para / 1-8 maksimi teholla

Tulokseksi sain, että
Virtaus on 0,87 l/s
Dt on 3,8 C

Kerrohan kun saat pumpun tulille mitä on Dt

ATS

Jessus sentään. Tuossa Seppaant laski, että
Virtaus olisi 52,2 L/min
Dt olisi 3,8°

Nyt totetunut on kuitenkin mittareilla mitattuna
Virtaus 60 L/min
Dt on 4°

Hienosti on laskenta osunut kohdalleen

Muutoksia on sen verta noihin laskuihin, että kaivoja tuli 2x 165 m ja talolle tuonti <20m/kaivo. Eli putkea on kuitenkin sellaiset 740m.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 23.11.13 - klo:13:56
Sujuvaa puhelua ittekseen täytyy jatkaa, niin tuosta Lämpö ykkösen palvelusta vielä täytyy kehaista hieman. Otti siellä myynnissä sellaisen reilun kauppiaan asenteen ja lupasi mulle ihan oikean käyttäjäkoulutuksen vielä uudelleen järjestää. Samalla saan myös asennustuen nyt tehdylle kytkennälle ja kuulemma ihan Viessman expertiltä. Tämä homma rullaa nyt kiitoksella loppuun asti. Rahaa tietty paloi, kun ei viittiny ruveta ihan viimeisen päälle tinkaamaan, mutta sain silti tingittyä 500 €:a ensitarjouksesta. Taitaa tässä sitten ehkä alta 30 000€:n päästä loppupeleissä kaikkinensa, kun koko pannuhuone puhdistettiin lattiabetonia myöten.

Ja sitten eilen illalla vihdoin se öljykattila vielä ulos talosta. Kertopuupalkeista pianopyörillä tein hienon pedin ja tietysti Toyotan tunkilla vääntelin pannun pedille. Ruuvasin pannuhuoneen teräspalo-oven pois, kun oli niin kiroin korkee kynnys, ja sitten surusaatossa isompien kakaroittein kanssa kuljettiin talosta autotalliin. Pojat treenasi sitten autotallin perällä treenikämpillä Megadeathiä , Metallikaa ja Peer Gyntiä tunnelman luomiseksi ja keikkaa varten. Oli siinä nyt sitten sellaiset 24 vuotta noen ja sotkujen täyttämää öljynhajuista lämmitysvuotta loppuunsaatettu ja siirrytty hiilidioksidipäästöpiittaamattomuudesta globaalivastuulliseen lämmitysratkaisuun.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: sam68 - 23.11.13 - klo:21:21
Hep täältä etelästä. Lämpöpumppu lähti eilen pyörimään. Erikoinen tapaus oli kyllä asennus kaikkinensa. Erilaiset asentajat eivät tienneet toistensa tekemisistä oikeestaan mitään. Jouduin 5 eri kertaa perumaan oman putkimiehen tulemiset ja sokenkut päivämäärät. Onneksi sattuu olemaan aikalailla joustavia ja äärimmäisen ymmärtäväisiä putkimiehiä. Laitetoimittajalta kuitenkin kävi sama sälli 4 eri kertaa asentelemassa ja puuttuvien osien ja antureiden kanssa sai plarata ihan kunnolla. Nuo 4 kertaa veivät yhteensä tehollista työaikaa sellaiset 10 tuntia eli yhden ylityöntäyteisen päivän. Viimein tuli Virolainen käynnistäjä, joka aloitti koneen käynnistyksen ja melkoinen oli ryminä kun pumppu pyörähti tulille. Meinasin jo, että eiköhän lopeteta homma ja otetaan paikalle ehjä kone. Ensimmäinen kommentti oli, että tässä on nyt käynyt niin, että "siellä nyt ollut on nyt sulla väärä vaihejärjestys" ja sen takia kompura jyskyttää kuin Zetori. Otin hyllyltä sille HT:n Combi 420 asennustesterin ja löin käteen ja sanoin, "että käynnissä on ja herra on hyvä työntää testerin sinne napoihin ja tekee paperit, että ovat tehtaalla tehneet virheellisen laitteen sisäisen kytkennän. Mun jäljiltä ei tartte vaihevirheistä tulla selittämään. Noh taisi ottaa sieltä jotain kuljetus muttereita ja rautoja irti ja laite alkoi vähän jo totella paremmin. Noh sitten oli se asiakkaan perehdytys, joka alkoi tietysti sillä ettei voi millään ymmärtää, että miten tuon puskurivaraajan saa muka toimimaan systeemissä. No siltä osin päädyttiin siihen, että "soita kuule mulle sit kun sa jotain siitä ymmärrät, nii mä sitä site neuvo sulle". Se perehdytys oli kyllä aivan /C:stä. Neuvoi kuitenkin lähtiessään laittamaan lämmityspiirin menovesi anturin tulovesi putkeen, että saadaan huijatuksi konetta, että se sitten kyllä toimii, joten eihän tässä nyt ihan ilman neuvojakaan jääty. Alkuun tietty laitettiin ne varaajat lämpimiksi. Ei siinä kauan nokka tuhissut, kun oli ne 500 L ja 390 L lämmenny 5°:sta 50°:een. Piti kyllä sanoa sille 3 kertaa, että laita kuule ne vastukset pois käytöstä, kun ei niitä ole tarkoitus käyttää koskaan ja mittari rullaa näköjään tuossa yli 13 kW:n teholla eikä mitään kiirettä ole. Mutta jos sattumalta joku pyöräyttää vettä nyt ja pari muuta laitetta pyörii sitä normaalirataa eli pesukone ja kahvinkeitin ja astianpesukone, niin saattaa kohta nalli napsahtaa ihan turhanpäiten.

Noh aamusta sitten tänään tuli se oma putkari ja repi vanhat lämmitys ja vesiliitännät ulos ja ja uutta hienoa putkistoa väännettiin 9-17 välillä ja täystyöpanoksella. Jännityksellä sitten piti odotella käynnistystä, kun ei ole kulutusta, niin eihän se rullaa kone. Aikani kuluksi plarasin taas menuja ja asetuksia läpi ja kas vain olihan siellä sellainenkin, kuin pehmeäkäynnistys, joka tietenkään ei ollut siltä perehdyttäjältä jäänyt valituksi. En muista nyt oliko joku muukin mielenkiintoinen kohta lisäksi. Mutta hei nyt "stop the press", laite lähti käyntiin aivan loistavan sutjakasti ja hetken päästä kiertovesipumppu alkoi häiritä vastakkaiselta seinältä, kun oli 3:lla. Löysin sieltä sen laitteisto seuranta sivunkin, jota se perehdyttäjä ei neuvonut, että miten se löytyy. No nyt alkoi sitten näkymään sellainen tavallinen lämmitys syklikin näillä keleillä ja käynnin lopussa tuli

kaivolta +6
kaivoon +2
virtaus on 2 x hieman päältä 30 L/min

Eli nyt on siis tuo 3600 L/h virtaus saavutettu, vaikka etukäteen sitä suuresti epäilin. Kaivossa on siis putkea 2 x 2x 165m + 2 x 2 x 20 m= 740 m.
Minimi vrtaushan oli s 2540.

Ensimmäinen varaajien nostatuskierros hieman huolestutti, kun sieltä kaivolta ei tullut enää kuin +3°:sta vettä ja paluu oli selkäpiitä karmivat -1° käynnin lopussa. Aika pitkän jakson se kuitenkin meni +5/ +1.

Hienot on kuitenkin tunnelmat, kun sain just siivottua ja öljypuoli on orpona nurkassa ilman rihmankiertämää. Hieman on kuitenkin myös sellainen "space invader" fiilinki, kun en tiedä yhtään, että millälailla saan nuo säädöt tehtyä. Viessmanin ilmeisesti kouluttama perehdyttäjä antoi ymmärtää vielä lähtiessään, että voisi olla hyvä hommata joku OUMANIN shunttaus systeemi tuohon, kun tuo on tuolle Viessmanin älylle vähän liian haastava laittaa kaikille lämmityksille sellainen 45°:een peruslämpö, joka kesällä täytyy shuntata aurinkolämmön takia.

Eli ollaanko täällä samaa mieltä, että sellainen homma on ihan mahdoton rakentaa, jossa tuo puskurivaraaja on sellainen 500 L pönttö, jossa on vain sisään ja ulos liitokset. Eli 1 putki pohjalla ja 1 putki katolla. Jotenkin tuntee ittensä melkein huijatuksi tuon Viessmanin älyjärjestelmän kanssa. Liittimille paikkoja aivan tajuttomasti ja ohjauskorttia on valmiina ja lisääkin saa, mutta sellainen ei onnistu, että aurinko lämmittäisi tuon puskurivaraajan yli tuo MLP:n vaatimuksen, eli yli 45°:n. Putkimies laittoi mulle ihan selvästi nerokkaan kytkennän ja siinä saan shuntata käsipelillä patterille haluamani lämmön, tai siis suoran kierron. toinen moottori pyörittää lattiapiiriä ja sitä siis alennetaan käsishuntilla tuosta peruslämmöstä alemmas kun pattereita. Putkari näytti mulle kynällä, että tuohon sitten kuuluu tuo lattiameno anturi. Pitäisköhän tässä vaatia uutta perehdytystä ilmaiseksi, kun mulla on sellanen tunne, etten ole saanut yhtään mitään. Käsittääkseni tuo LÄMPÖ YKKÖNEN ei ole ollenkaan huonossa maineessa ja valitsin sen alunperinkin, kun oli jotenkin sellainen "jo toiminut jonkin aikaa".
On kyllä melkoinen tarina. :) Puuhastelua Suomeksi sanottuna tuo asennus. Jos katteet ei olis tonneja niin firma olis äkkiä nurin..
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 23.11.13 - klo:23:47
Ihan kiva :) 350 neliötä ja 8 henkee 11kwh päivä :-X Vastuksetkin taisi olla tossa alussa mukana?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 25.11.13 - klo:12:34
No ei tämä nyt ihan koko totuutta vielä vastaa. Tytär tossa kävi porekylpemässä, kun tuli kylään, niin nyt on 5 vrk kulunut 84 kW. Ulkolämpötila myös pudonnut +2°:sta -5°:een. Lämmityksen COP on nyt 4,0. Lämpimän veden 3,4 ja kokonais COP 3,9. COP 4:kin olisi ihan jees, kun on pattereille pyynti 45°. Lämmin vesi COP 3,4 on jo hyvä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 25.11.13 - klo:16:45
No ei tämä nyt ihan koko totuutta vielä vastaa. Tytär tossa kävi porekylpemässä, kun tuli kylään, niin nyt on 5 vrk kulunut 84 kW. Ulkolämpötila myös pudonnut +2°:sta -5°:een. Lämmityksen COP on nyt 4,0. Lämpimän veden 3,4 ja kokonais COP 3,9. COP 4:kin olisi ihan jees, kun on pattereille pyynti 45°. Lämmin vesi COP 3,4 on jo hyvä.
Mitähän noi Coppelo-linnut sisältää, onko kiertovesipumput mukana?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 25.11.13 - klo:17:26
No ei ole paha tuo kulutus noinkaan. Jollain sakupumpulla heittää tuo aikalaskuri, en nyt muista oliko juuri Viesmannissa.
On siinä varmaan kaikki liuskat levarissa paikoillaan :)
Jos viitsit niin voisit katsoa paljonko on lauhduttimen yli lämmöt. Siis DT tulo/meno.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 25.11.13 - klo:18:17
Mä en noista lauhduttimen yli lämmöistä osaa ymmärtää tässä vaiheessa vielä mitään, mutta tuolta kaivolta tulee +5 ja menee +1 käynnin lopussa. Tuossa lämmityskierrossa on nyt jotain erikoista ja pitää pyytää putkaria kattomaan se uudestaan läpi. Varaaja ei toimi oikein. Jos tempasee varaajan anturin pois, niin kierto alkaa pelaamaan. Voi olla, että joutuu vielä uuden varaajan tässä hankkimaan, jossa olisi siis kierukalla tuo lataus. Nythän se on pelkkä 500 L ja koko säiliö kiertää tuolta pumpun kautta. Perhana, jos joutuu sellaisen Aquatermin vielä laittamaan, tulee sillekkin hintaa 3:tta tonnia vielä lisäksi. Siinä olis kyllä sitten kierukka poikinensa ja saisi vielä paremmin noita lämpöjä haltuun. Nyt näyttää siltä, että saatan pärjätä tuolla 45° patterilämmöllä aika pitkälle.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 25.11.13 - klo:18:45
Miksi kierukallinen lataus???
Eikös sulla ole semmonen kierukallinen lataus siihen käyttövesivaraajaan?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 25.11.13 - klo:21:07
On kyllä siinä vesivaraajassa kierukka. Tuossa puskurissa ei ole muuta kuin 1 sisään ja yksi ulos. Elikkäs nyt ei tuo litku oikeaoppisesti siellä kierrä, kun pumppu ei pyöri, vaan patteripuoli imaisee kyllä yläkertaan runsaasti lämpöä, mutta lattiapiiri vaikenee heti, kun MLP lakkaa pyörimästä. Mulla oli sellainen odotus, että kun MLP vaikenee, niin sen jälkeen kierto vielä pyörisi tuossa meno/paluu lenkissä, kunnes se varaaja jäähtyy tuohon pyynnin alle reilusti ja lattiat ja patterit shunttailee ittellensä tarvittavia litkuja. Mulla on 2 kiertopumppua siellä ja ne on sellaisia Wilon 20-60 W vanhoja vehkeitä entisestä öljymaailmasta. Tuntuu ettei nuo ole oikein nyt balanssissa, kun lattiat lopettaa kokonaan kierron välittömästi, kun MLP huilaa. eikä tilanne oikein muutu vaikka löisi nuo patterin sulutkin kiinni. Lattia ei vain pyöri ollenkaan ilman tuota MLP:n kiertoa. Lattia pumppu kyllä vaikuttaa pyörivän, mutta oliskohan se sitten finitto koko laitos. Saa nyt sitten nähdä, kun tuo putkari lupasi huomenissa poiketa ja oli hieman ittekkin ymmällä, ettei pitäis olla noin ettei pyöri lattiat. Noh 36 käynnistystä on nyt ja 22 tuntia on pyörinyt laitos. Taitaa tulla yli 1000 käynnistystä vuodessa ja pumppu on kohta loppuunajettu.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 25.11.13 - klo:21:33
No eihän tuo nyt siitä varaajasta ole kiinni jos kiertovesipumppu ei saa kiertoa aikaiseksi...eli ei se kierukkavaraajasta miksikään muutu.
Oliskohan nyt niin että se finito on tullut sille vanhalle lattiapumpulle ja se MLP lauhdutuskierto saa lattiaan jotain liikettä.

Onko sen vanhan pumpun persiissä semmonen leveä talttaruuvi jonka takaa näkisit pyöriikö se pumpun aksela?
Mistä se lattiapumppu saa nyt sähkönsä, onko siirretty MLP:lle?
Ilmeisesti lämmityspiirien lähtö varaajasta on entisellään sieltä varaajan yläpäästä ja molempien paluut samaten varaajan alapäähän?
Onko nuo liitännät varaajaan omilla nysillään 4kpl, vai vain 2;lla?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: sam68 - 25.11.13 - klo:21:55
Soita se asennusfirma paikalle laittamaan homma kuntoon. Asiakkaan ei todellakaan kuulu näitä miettiä..
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 25.11.13 - klo:22:04
Soita se asennusfirma paikalle laittamaan homma kuntoon. Asiakkaan ei todellakaan kuulu näitä miettiä..
Kyllä näitä asioita on hyvä kiintestön omistajan/käyttäjän selvittää että missä mennään varsinkin tämmönen vanhan repimisprojekti,
siinä jää helposti myyjältä monta asiaa siihen malliin että missä on aita matalin.
Ja jos ostajalla ei ole asioista mitään makua ja hajua, niin kuinkas osaat vaatia homman loppun!
Lopuksi sitten asiakas on kumminkin yksin rempan kanssa...

Se putkari oli muuten tulossa huomenna.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 25.11.13 - klo:23:26
Nyt totetunut on kuitenkin mittareilla mitattuna
Virtaus 60 L/min
Dt on 4°

Millainen mittari sulla on mittaamassa keruun virtausta?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 25.11.13 - klo:23:46
Sellainen pystypylväs, jossa max 80 L/min. Voi Se kyllä olla ihan /c:stä, mutta näillä mennään. Ja tuo Dt on aina Se 4. Hieman on päälle sen 30l/min aluksi, mutta  sitten  tasaantuu. Kai noihin vähän ainakin pitää luottaa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 26.11.13 - klo:00:11
Soita se asennusfirma paikalle laittamaan homma kuntoon. Asiakkaan ei todellakaan kuulu näitä miettiä..

Tämä juttu ei kuulu asennusfirmalle, kun tilasin vain pumpun kytkennän maapiirille ja varaajan liittämisen. Oma putkimies hoitaa tuon muun homman hieman inhimillisempään hintaan. Asiakkaana mietin aina kaikkea ja perinpohjin. Osaanpa sitten ehkä vaatia ainakin jotain, kun kerran olen maksaja.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 26.11.13 - klo:19:23
Heh.. Tuossa kiertojutussa oli 3-tie venttiilin kara näppärästi aivan päinvastaisessa asennossa, kuin piti. Kovasti vain harmia aivan järjettömän pienestä asiasta. Nythän siis homma pelaa, kuten oli tarkoitettukkin. Wilon kiertovedet pyörittää sillä 20 W teholla tällä hetkellä molemmat ja ihan on hallussa lämmöt taas. Kämppä tosin ehti jo hieman viiletä ,kun kaikki lattiat laski lämpöjä reilusti viikon aikana. Nyt sitten saa kiriä niitä takasi ja pumppu ottaa tehoja kaksinkerroin, mitä aluksi. Huomenissa tulee klo 11.00 täyteen ensimmäinen viikko ja sähköä tulee palamaan sellaiset 160 kWh käyttövesineen. Eiköhän tämä tästä tasoitu sellaiseksi normi taloksi pikkuhiljaa. Ei kai tuollainen reilut 20 kWh/vrk ihan mahdoton ole 350m²:n talossa. 3-tie venttiilit on vielä toistaiseksi käsisäädöllä, kun en uskaltanut lyödä vanhoja moottoreita tuohon Viessmanin piirikortille, kun siellä luki ohjeessa , että maks 100 W ja 5W ja tuohon käski se Virolainen lyödä kiinni 1,5A/230v pumpun Moottorin. Taidan odottaa tuolta sen käyttöönotto koulutuksen ja ostaa sellaisen hieman pienemmän virran moottorit, ehkä vaikka Viessmanilla on jotku omat siihen. Käynnistyskertoja on 52 ja tunteja on 34. Kaivolta tulo on +4 ja meno 0 käynnin lopussa. Dt tuolla lauhduttimen päässä näyttää olevan pääsääntöisesti 6°:tta, jos ymmärsin kattoa oikeasta kohdasta. Nyt kun tuo lattiakiertokin pelaa, niin käyntijaksot piteni aikalailla. lämmityskäyrää olen nyt laskenut 5 pykälää alkuperäisestä ja tuntuu, että vieläkin saisi laskea tuosta. Lämminvesi tulee valmista 50°:n pyynnöllä ja se on ihan riittävä, en tiedä kannattaako sitä alentaa ainakaan tuosta. Taitaa vain helposti ottaa aikansa tämä MLP sääntely, ennen kuin alkaa olla sellainen balanssi ja laitteet sitten saa unohtaa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 26.11.13 - klo:19:55
No hyvä kun selvisi.
Kyllä johonkin  20kwh/vr, ehkä pikkasen yli pääset varsinkin kun nuo loputkin neliöt tulee lattilämpöön.
Käyttöveden osuus on aika ratkaiseva kun lopullista viilausta alkaa harrastamaan.
Muista että max yksi säätö päivässä :)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.12.13 - klo:21:28
Kulutus on riistäytynyt käsistä ja mittari rullaa pannuhuoneessa. 11 vrk ja pumppu on syönyt jo 300 kWh:ia. Konkurssi tulee ja katumus on kova. Tuostahan tulee yli 1000 kWh:a kuukaudessa. Lämmintä vettä tulee edelleen COP 3,4:llä ja tuo lämmitys hoituu järkyttävällä 4.0 COP:lla. Tulo kaivolta on jo kerran laskenut +3°:een ja meno oli -1°. Joka jakso alkaa kuitenkin +5/+1.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 05.12.13 - klo:21:58
Morjens!

Täällä huoneistoala 220 m2 lämitettyä alaa yhteensä noin 310 m2 (sis. autotallit ja varastot) vuoden kokonaiskulutus
sisältäen käyttösähkön n.12500 kwh/vuosi. talo on 2012 valmistunut lammin kivitalo. lämmitysjärjestelmä on toteutettu Viessman Vitoval 200-G (13 kwh) pumpulla sekä siihen liitetyllä 1000 l varaajalla johon on lisätty vesikiertoinen takka sekä aurinkopaneelit (3 kpl) puita on poltettu talvenaikana  noin 3-4 mottia lähinnä viikonloppuisin. Porakaivo on noin 210 m syvä mutta tuntuu siltä, että ei juurikaan virtaava pohjavesi koska jo syksystä alkaen tulo lämpö on 0 vaiheilla ja kevät talvella sisääntuleva lämpötila on -1,5 -2,0 lämpötilaero on pysynyt aina 2 asteessa. onko OK? vastuksia ei ole vielä koskaan tarvittu.  KOMMENTTEJA??
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 05.12.13 - klo:22:17
Ihan ok. Paljonko maksoi?
Vielä kun takka olisi alhaalla....
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 05.12.13 - klo:22:38
Avaimet käteen periaatteella ilman takkaa sis. aurinkopaneelit sekä varaaja+lattialämmitys (Warmia) asennettuna kokotalo+autotalli sekä Ouman automatiikka+ suntit sekä lämpökaivo porattuna/putitettuna yms.. yhteensä n. 25 000,00  :-\ :-\
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 05.12.13 - klo:22:43
Morjens!

Täällä huoneistoala 220 m2 lämitettyä alaa yhteensä noin 310 m2 (sis. autotallit ja varastot) vuoden kokonaiskulutus
sisältäen käyttösähkön n.12500 kwh/vuosi. talo on 2012 valmistunut lammin kivitalo. lämmitysjärjestelmä on toteutettu Viessman Vitoval 200-G (13 kwh) pumpulla sekä siihen liitetyllä 1000 l varaajalla johon on lisätty vesikiertoinen takka sekä aurinkopaneelit (3 kpl) puita on poltettu talvenaikana  noin 3-4 mottia lähinnä viikonloppuisin. Porakaivo on noin 210 m syvä mutta tuntuu siltä, että ei juurikaan virtaava pohjavesi koska jo syksystä alkaen tulo lämpö on 0 vaiheilla ja kevät talvella sisääntuleva lämötila on -1,5 -2,0 lämpötilaero on pysynyt aina 2 asteessa. onko OK? vastuksia ei ole vielä koskaan tarvittu.  KOMMENTTEJA??
Uusi kivitalo on napannut kovasti energiaa kuivamiseensa ja näyttää että Viesmanni on tehnyt sen maasta imemisen mallikkaasti...eli kaivoa on tyhjennetty kovasti. Vähällä ostosähköllä huitelee noin iso talo.
Järjestelmä näyttää viimosen päälle toteutukselta ja sallivalta, missään ei ole tarttunut mitään "Laihiantautia" ;)
Aurinkoa olis mahtunut vielä ehkä toinen mocoma...

Mitäs on takan teho veteen?
Onkos viilennyksiä?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 05.12.13 - klo:23:11
 Takka on tulituotteen 15 kWh http://www.tulituote.com/La_Nordica/Termocamino-Base.htm
Kesällä viinennystä hoitaa Vallox 150 Mlv jossa kiertää kaivon neste, toistaiseksi riittänyt, toki voisi olla hieman tehokkaampi?
Aurinkopaneelit auttaa jo varsin aikaisin keväällä ja tiputtaa pumpun käytiaikoja mukavasti kunhan aurinko paistaa :) :)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 05.12.13 - klo:23:26
Kytkisin alakierukan tuohon takkaan kun vapaata on.
Kauanko annoit harkkojen kuivua valun jälkeen?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 05.12.13 - klo:23:37
Käytännössä takassa kiertää sama vesi kuin lattiapiirissä toki shuntattuna (lämmityskäyrän mukaan) ei kierukan kautta.
Runko saatiin kesän aikana valmiiksi ensimmäinen talvi kuivattiin sekä tehtiin tasoitetöitä. keväällä (toukokuu) sisäänmuutto kesällä julkisivun rappaus.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 05.12.13 - klo:23:51
Hyvä noin. Tuo Lammi olisi minunkin valinta. Malttia vaatii kyllä rakenteensa vuoksi.
Ikkunan alanurkat oli jossain vaiheessa ongelma kastepisteen vuoksi jos pokat on upotettu sisältäpäin yhtään.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 06.12.13 - klo:08:37
IV:t näkyy kuvassa olevan niin väljästi että koneen "etupuolelle" mahtuu vielä duunaamaan kanavahommia...on tommonen mukava väli enneku menee piiloon.
Katoin este että tossa on hydrocellin harjavaihdin viilentämässä, mutta se taitaa ollakin änkkäri ja viileri on siellä MLV:n sisällä?
Lähinnä siksi ajattelin että eikö hydrocelli riitä kun sanoit siitä jotain, mutta sitte ymmärrän viilennysvajeen jos se on sen MLV sisäinen...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 06.12.13 - klo:11:23
Muuten olen ollut tyytyväinen systeemiin, mutta tuo maapiirin alhainen lämpötila hieman mietityttää... sisääntuleva neste tahtoo pysytellä kokoajan hieman - asteilla, enimmillään kovalla pakkasellä -2 astetta lämpötila ero on pysytellyt aina 2 asteessa. Kannattaako maapiirin pumppua säätää mulla pumppu on puolessavälissä taulukkoa = nelosellä Onko maapiirin nesteen kiertonopeudella tässä tapauksessa vaikutusta? ::) ::)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 06.12.13 - klo:11:56
Kai tommonen dT=2ºC on ihan ok, siellä menee vaan haipakkata se neste, ei se siitä nopeuden muuttamisesta mihinkään parane se kaivo.
Tuo matala nesteen lämpötila on ainakin merkki siitä että laitteisto ottaa tehokkaasti sieltä kaivosta lämpöä ja talo pelaa hyvällä COP:lla...sehän menee niin että
mitä paree COP niin sitä enemmän otetaan kaivosta.

Onhan se vähän matala jos se -2C on se tuleva joskus, se tarkoittaa melkeinpä sitä että kylmimpään aikaan taitaa olla kokoajan  miinuksella
vai mikä se lähtölämpö on tommosessa tilanteessa?
Kaivoakin kumminkin oli 210m, mutta kivitalo tietty on napannu kuvumisenergiaa, mutta kai se nyt on ohi jo se kuivuminen.
Jos se nyt han jatkuvalla alkaa olla talvisin miinus puolella se tulo niin kai jotain latua vois kattoo valmiiksi.

Missä korkeudessa on vesipinta, eli kuinka pitkälti sitä aktiivia on nyt, onko jälkitarkistettu?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 06.12.13 - klo:12:18
Kesäisin olen pumpannut kasteluvettä tommosella HongKong tavaratalon vesiautomaatilla
mutta, 15 min kastelun jälkeen tuntuu vesi loppuvan, hetken odottelun jälkeen taas vähän vettä on tarjolla, tarkkaan en ole mitannut veden pintaa mutta ei kai tommoinen pumppu nosta kovin montaa metriä? Sen olen huomannut että kovin kummoinen virtaus ei kaivossa ole.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 06.12.13 - klo:12:26
Lainaus
Tuo matala nesteen lämpötila on ainakin merkki siitä että laitteisto ottaa tehokkaasti sieltä kaivosta lämpöä
Minä kääntäisin tämän toisin päin.
Kaivo antaa kitsaasti lämpöä.
210m kaivo on mielestäni matala 13 kW pumpulle.
Kun tulo on -2C on meno silloin -4C. Onhan menolinjassakin mittaus?
Kun sekä tulo että meno on näinkin reilusti pakkasella on todennäköistä että kaivo jäätyy. Niin kauan kun paisuntasäiliö ei tulvi yli, ei jäätymisestä ole haittaa.

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 06.12.13 - klo:12:27
No kyllä se sitten aika ylhäällä se vesi on, samanlainen kuin tuo munkin kaivo kun joskus sieltä pumppasin (kokeilumielessä)...aika pian aina loppui, kasteluvedet tulee kattovesistä+kallioväleistä joten en tarvitse.
Jos se nyt vielä tämäkin talven roikkuu - puolella se tulo pidempiä jaksoja, niin ehkä jotain elvyttävää miettisin kaivohommaan..."krapulalääkettä", ihmiselle toimii vissin hunaja mutta tähän jotain muuta.

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 06.12.13 - klo:12:35
Lainaus
Tuo matala nesteen lämpötila on ainakin merkki siitä että laitteisto ottaa tehokkaasti sieltä kaivosta lämpöä
Minä kääntäisin tämän toisin päin.
Kaivo antaa kitsaasti lämpöä.
210m kaivo on mielestäni matala 13 kW pumpulle.
Kun tulo on -2C on meno silloin -4C. Onhan menolinjassakin mittaus?
Kun sekä tulo että meno on näinkin reilusti pakkasella on todennäköistä että kaivo jäätyy. Niin kauan kun paisuntasäiliö ei tulvi yli, ei jäätymisestä ole haittaa.

ATS
Jos se antaa kitsaasti lämpöä niin sen lämpötila ei laske, millä se lämpö on noin alas saatu?
Ja jannu on päässyt 12500kWh kokonaisenergialla 310m2, niin kyllä sieltä kaivosta on täytynyt ottaa energiaa ja runsaasti, puita paloi kumminkin vain 3-4 mottia.

Onhan tuo kaivo kyllä inan matalampi suhteessa kuin itsellä, joka ei ole koskaan antanut -merkkistä, mutta on Hybridin talokin +20v uudempi ja vähäkulutteisempi vaikkakin pohjoisempana, mutta kuitenkin rannikolla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 06.12.13 - klo:14:51
Mikäli pumppu on 2XX sarjaa siinä ei ole kaivosta tulevan ja poistuvan litkun lämpötilaa, käyttöpäiväkirjassa on joku laskennallinen arvo muistaakseni poistuvalle. Muistaakseni vain tulevan litkun lämpötila löytyy pumpusta. Jos muutenkin haluat noita lämpötiloja seurata etsi vastaava näyttö kuin mikä löytyy tuosta 3xx mallistakin. Kaikkia noita arvoja ei vain ole tuossa 2xx mallissa. Käyttöpäiväkirjasta arvojen selaaminen saattaa olla hiukan arpapeliä. Näin ainakin itsestä tuntuu....

(http://i.imgur.com/XAhmfGr.jpg?2)

Jos todellakin haluat tietää millaista litkua tuolla kiertää on myös tälläisen ir-lämpömittarin ostaminen on yksi vaihtoehto. Hiukan reilu 30€ postikuluineen.
(http://i.ebayimg.com/t/50-C-700-C-Non-Contact-LCD-Digital-IR-Laser-Punkt-Infrarot-Thermometer-DE-/00/s/ODAwWDgwMA==/z/d04AAOxyrldR56m6/$(KGrHqZHJC!FHljeJR+lBR56m57jj!~~60_12.JPG)

http://www.ebay.de/itm/50-C-700-C-Non-Contact-LCD-Digital-IR-Laser-Punkt-Infrarot-Thermometer-DE-/151094239259?pt=Mess_Pr%C3%BCftechnik&hash=item232deb201b (http://www.ebay.de/itm/50-C-700-C-Non-Contact-LCD-Digital-IR-Laser-Punkt-Infrarot-Thermometer-DE-/151094239259?pt=Mess_Pr%C3%BCftechnik&hash=item232deb201b)
Tuossa on säädettävä emissiokerroin ja säädin sen sopivaksi jotta näyttää samoin kuin huonelämpömittari. Kiiltävästä esineestä mittari näyttää väärin


EDIT. itseasiassa taitaakin näyttää näyttää vain kaivoon menevän liuoksen lämpötilan. Kun kaivo on noin syvä ja konetehokas todellisuudessa lämpötilaero on todennäköisesti 5 astetta tai enemmänkin.

Selvittelin tuolla toisessa ketjussa myös tätä kaivolta tulo/meno eroa. Viessmannin kaveri kertoi, että ainakin omassa Viessmann 200-G ei ole tuota kaivolta tulon anturia ollenkaan eli vain kaivolle meno anturi löytyy ja tuo arvo joka näkyy tuolla viikkoseurannassa on vain laskennallinen arvo eli ei kerro koko totuutta. Minullakin tuo KA on koko ajan tuo 2 astetta.
300-sarjalaisista löytyy sitten tuo toinenkin anturi..
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 06.12.13 - klo:22:36
Lainaus
Tuo matala nesteen lämpötila on ainakin merkki siitä että laitteisto ottaa tehokkaasti sieltä kaivosta lämpöä
Minä kääntäisin tämän toisin päin.
Kaivo antaa kitsaasti lämpöä.
210m kaivo on mielestäni matala 13 kW pumpulle.
Kun tulo on -2C on meno silloin -4C. Onhan menolinjassakin mittaus?
Kun sekä tulo että meno on näinkin reilusti pakkasella on todennäköistä että kaivo jäätyy. Niin kauan kun paisuntasäiliö ei tulvi yli, ei jäätymisestä ole haittaa.

ATS

Olen tuosta samaa mieltä. Mulle tarjottiin 250 m kaivoa 12,9 kW Viessmanin 300 G:n kanssa. Olin siihenkin valmistautunut ottamaan sen 1000 €:lla lisämetrejä, kun suunnitelmat muuttui ja otin sen 17 kW vehkeen. Siihen tarjottiin 2 x 150m ja otin siihen sen lisämetri laskun ja kaivot on nyt siis 2 x 165m, joissa aktiivia on sellaiset 158-160m. Tulo on yleensä + 4° ja meno 0°. Suihkuttelutalkoiden kanssa menee aina tulo +3° ja meno -1°, lämmityskierros menee sillä+4/0. Nyt on 18 vrk käyttöä ja laite on syönyt 500 kWh Käynnistyksiä on ollut 180 kpl ja käyttötunteja 157 h. Lämmityksen COP on vain 3,9 ja käyttöveden 3,1. Kokonais COP on 3,8. Kai sitä joutuu tohon sitten tyytymään, kun on noi patterit vielä riesana.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 07.12.13 - klo:01:37
Kesäisin olen pumpannut kasteluvettä tommosella HongKong tavaratalon vesiautomaatilla
mutta, 15 min kastelun jälkeen tuntuu vesi loppuvan, hetken odottelun jälkeen taas vähän vettä on tarjolla, tarkkaan en ole mitannut veden pintaa mutta ei kai tommoinen pumppu nosta kovin montaa metriä? Sen olen huomannut että kovin kummoinen virtaus ei kaivossa ole.


Minä kyllä lisäisin sitä vesitakan käyttöä ja sulkisin pumpun vaikka toviksi. Tai sitten Xargon mallilla takka lämmittämään kaivoa.
Xargo lämmittää kaivoaan jäteilmalla, mutta luulisi tuon toimivan takallakin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: sailor - 07.12.13 - klo:08:47
Kesäisin olen pumpannut kasteluvettä tommosella HongKong tavaratalon vesiautomaatilla
mutta, 15 min kastelun jälkeen tuntuu vesi loppuvan, hetken odottelun jälkeen taas vähän vettä on tarjolla, tarkkaan en ole mitannut veden pintaa mutta ei kai tommoinen pumppu nosta kovin montaa metriä? Sen olen huomannut että kovin kummoinen virtaus ei kaivossa ole.

Veden pinta lienee noin 3-5 metrissä. Maksimi imusyvyys on noin 8m, sitä syvemmältä ei ime yksikään pumppu.

Muuten olen ollut tyytyväinen systeemiin, mutta tuo maapiirin alhainen lämpötila hieman mietityttää... sisääntuleva neste tahtoo pysytellä kokoajan hieman - asteilla, enimmillään kovalla pakkasellä -2 astetta lämpötila ero on pysytellyt aina 2 asteessa. Kannattaako maapiirin pumppua säätää mulla pumppu on puolessavälissä taulukkoa = nelosellä Onko maapiirin nesteen kiertonopeudella tässä tapauksessa vaikutusta? ::) ::)

Sulla on varmaan kaksiputkinen keräin? Mulla on kolmiputkinen keräin ja 20kW pumpun teho. Menee pitkän käyntijakson aikana tulolämpötila pikkusen miinukselle.

Uskallan epäillä että lämpötilamittauksesi eivät ole tarkkoja, eli infrapunamittaria kehiin.  Sulla on tuloilman jäähdytys kaivon kautta. Vaikka sen teho onkin vaatimaton, niin sekin vähän tietty auttaa. esim. 80l/s ilmavirta ja 10 asteen alennus = 2400kWh latausta kaivoon kun jäähdytetään 100 vrk.

Missään tapauksessa ei kaivoa kannata ruveta lämmittämään taloudellisessa mielessä millään ylimääräisellä lämmönlähteellä. Se 1000l säiliö nyt vaan on niin suuri että sen lataaminen käyntijaksolla pudottaa maanesteen lämpötilaa, kun lämpö ei siirry putken seinämän läpi. Tehokkainata kallioperän elvyttämistä lienee se veden pumppaus sieltä kaivosta, eli siinä ei kannata pihistellä. Nurmikon kasteluun vaan sellainen kellokytkin perään ja 15min on/off niin ei pumppu turhaan hori tyhjää.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 07.12.13 - klo:09:42
Missään tapauksessa ei kaivoa kannata ruveta lämmittämään taloudellisessa mielessä millään ylimääräisellä lämmönlähteellä. Se 1000l säiliö nyt vaan on niin suuri että sen lataaminen käyntijaksolla pudottaa maanesteen lämpötilaa, kun lämpö ei siirry putken seinämän läpi. Tehokkainata kallioperän elvyttämistä lienee se veden pumppaus sieltä kaivosta, eli siinä ei kannata pihistellä. Nurmikon kasteluun vaan sellainen kellokytkin perään ja 15min on/off niin ei pumppu turhaan hori tyhjää.
Jos tuo nyt osoittautuu jatkuvaksi tuo miinuksella viipyminen, niin kyllä jollain tapaa pitää alkaa sen kaivon hommia helpottamaan, muuten tulee JÄÄ...
Mittaustarkkuudet on tietty ensimmäisenä varmistettava....se olis helpoin ratkaisu jos ne osoittautuu kalibroimattomiksi  ;), mikä voi hyvinkin heittää muutaman asteen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 07.12.13 - klo:11:16
Morjens!

Onko tolla maapiirin pumpun säädöllä mitään muuta kuin sähkönkulutuksen lisääntymisen vaikutusta?
entä nuo erillaiset käyrät tossa pumpussa? miten muilla on säädetty? nyt pumppu on säädetty 4 aikaisemmin se oli jotain 7
luokkaa, en ole huomannut mitään oleellista eroa?  ???
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 07.12.13 - klo:13:14
Kyllä se pumppu on uskoakseni asennuliikkeen toimesta laitettu alunperin "oikeaan" asentoon, se nesteen kierto siellä määräytyy MLP speksien pohjalta
ja koska se lienee Viesmannin sisällä niin siitä lienee ohje jossain päin mukana tulleita dokuja...kyllä se sun 2C ero kuulostaa ok:lta.

Mitens ne mittaukset, onko ne todellisia, oletko tarkistanut mittausten oikeellisuuden?
Onko molemmissa haaroissa mittaukset?
Vai onko niissä tämmöset viisarimittarit joista nuo sun lukemat on?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 07.12.13 - klo:13:51
Kaivometrejä pitäisi olla pumpun yhtä kw:tä kohden lähempänä 50m.
Hybridillä 32m?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 07.12.13 - klo:13:53
Kaivometrejä pitäisi olla pumpun yhtä kw:tä kohden lähempänä 50m.
Hybridillä 32m?
Missä tommonen sääntö on julkaistuna?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: toimelias - 07.12.13 - klo:14:01
Kaivometrejä pitäisi olla pumpun yhtä kw:tä kohden lähempänä 50m.
Hybridillä 32m?


Aika syvät kaivot tulisi! 10kw koneella 500m !





Sent from my RM-875_eu_finland_208 using Tapatalk
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 07.12.13 - klo:16:25
Heh, 200metriä syvässä kaivossa on 400m putkea. :) Joo, muotoilin väärin ton. Olisi pitänyt olla keruu- eikä kaivometrejä.
Mulla on keruumetrejä kaivossa 336 ja pumppu ottaa 5,3kw tehoo tuolta. 336/5.3=63m/kw.
Reilusti pakkasella on keruuneste menopuolella sydäntalvella vaikka syvyyttä onkin.
Kukin voi mitoittaa miten haluaa mutta itse en paljoo alle 50m/kw mitoittaisi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: sailor - 07.12.13 - klo:18:04
Meneepäs tämä ketju outoon suuntaan  :-[

Muistutetaanpa nyt vielä että kysymys ei ole niinkään pumpun tehosta vaan kaivosta otettavasta vuotuisesta kWh-määrästä. Jos pumppu on tehokkaampi niin sitten se pumppu pitää taukoja välillä ja mahdollinen keruuputken pintaan kerääntynyt jää sulaa. Se että keruuneste on pakkasen puolella ei vielä edes tarkoita sitä että keruuputken ulkopintaan alkaisi kerääntymään jäätä, se vaatii piiiitkän ajan ja jatkuvaa pakkasella olemista + pumpun käyntiä vrk-kaupalla ilman taukoa. Kaivossa se vesi kun on 4-5 asteista läpi talven.

Meitin kaivossa on 660m putkea ja tehoa 20kW (0/35) eli 33m/kW. TRENDistä voi katsoa kaivosta tulevan lämpötilan kehitystä. Aurinkopiirin pumppu pyörii jatkuvasti, joten käyntijaksoista näkee selvästi kuinka hyvä eriste muoviputki on. Kestää useamman tunnin ennen kuin maaneste palaa 4 asteiseksi.

Maapiirin tulolämpötila minimit TREND:n mittaamana -0.5 astetta.

Jotta saataisiin Hybridin kaivo jäähän niin sähköä pitäisi mennä paljon enemmän. Tuolla kulutuksella sitä ei saa jäähän vaikka koko kulutus menisi maalämpöpumpulle.

Hybridi voisi kokeilla pyörittää pelkkää liuospumppua pari tuntia ja estää kompuran käynti. Mikäli tulo- ja menolämpötilat näyttävät samaa lukemaa niin silloin ne voivat näyttää yhtä väärin  :) 2 asteen ero maapiirissä noin syvällä kaivolla ja kahdella putkella viittaa anturien epätarkkuuteen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 07.12.13 - klo:19:20
Tiedähäntä sitten näistä oudoista suunnista, kaivossa on hyvin pysytty  ;D, vai tarkoitatko jotain ihan ketjun alkuviestejä...tuskin kun Hybridistä puhut.

Annettujen faktojen pohjalta kumminkin siellä (uudehkossa) kaivossa on kylmää pitempiäkin jaksoja:
.. sisääntuleva neste tahtoo pysytellä kokoajan hieman - asteilla, enimmillään kovalla pakkasellä -2 astetta lämpötila ero on pysytellyt aina 2 asteessa....

Olennaista tässäkohtaa nyt on tietysti se että kuinka luotettavia (=todellisia) nuo lukemat nyt on.

Itse en nyt oikein usko noita "kylmyyslukemia", mutta ootellaan jos Hybrid saa niihin jotain lisä varmuutta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 07.12.13 - klo:20:42
Morjens!

Onko tolla maapiirin pumpun säädöllä mitään muuta kuin sähkönkulutuksen lisääntymisen vaikutusta?
entä nuo erillaiset käyrät tossa pumpussa? miten muilla on säädetty? nyt pumppu on säädetty 4 aikaisemmin se oli jotain 7
luokkaa, en ole huomannut mitään oleellista eroa?  ???

Laita se siihen kohtaan mikä on hiukan t-kirjaimen mallinen ja suurimalle. Eli seiskalle. Tuo on vakiopaineasetus ja sillä saa suurimman tehon tuolle keruulle.. Liian pienelle tuon vääntämällä voi huonolla tuurilla saada höyrystimessä olevan maaliuoksen jäähän..

Kun pumpussa on vain tulevan liuoksen lämpötila et näe muutosta minkä pumpun nopeuden muutos aiheuttaa. Eli kaivoon lähtevän liuksen lämpötila laskee(lämpötilaero kasvaa) ja tämä taasen sitten huonontaa hyötysuhdetta. Tästä samasta asiasta on kirjoituksia ympärifoorumia vaikka kuinka ja en ala sitä siksi tässä sen kummemmin perustelemaan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 07.12.13 - klo:21:02
Kiitoksia neuvoista, käympä kääntämässä lisää kierroksia pumppuun, pitääpä hankkia tuollainen  ir-lämpömittari niin saa lisää tietoa meno-paluu lämpötiloista.
   
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 07.12.13 - klo:21:36
Kiitoksia neuvoista, käympä kääntämässä lisää kierroksia pumppuun, pitääpä hankkia tuollainen  ir-lämpömittari niin saa lisää tietoa meno-paluu lämpötiloista.
 
Kuinkahan oikeaa tietoa se IR-mittari antaa, eipä ole tullut koskaan koitettua keruuputkesta vaikka kaikki löytyy, keruuputket ja mittari ;)
Tietty tuli laitettua semmoset viisarimittarit, niin niistä on helppo todeta ja MLP:kin mittaa molemmat.

Parilla tommosellakin saa mitattua:
http://www.clasohlson.com/fi/L%C3%A4mp%C3%B6mittari/36-3317
Tuon anturin saanee kupariputkeen koskettamaan helposti, näyttämän tarkistus tietysti ennen paikoilleen laittoa, siihen jäänee muistiin äärirajat...
Tuon kun nollaa käynnin alussa niin jää "päät" muistiin.

Vastaavia löytyy honkkareista, biltemoista jne...
Langattomiakin on jos haluaa "etälukea".
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 07.12.13 - klo:22:58
http://www.clasohlson.com/fi/Infrapunal%C3%A4mp%C3%B6mittari/36-2286
Tuossa on pieneen tilaan menevä kynän kokoinen mittari.
Olisin ostanut, mutta tuo ostovahti sattui olemaan mukana :-X
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 07.12.13 - klo:23:14
Kuinkahan oikeaa tietoa se IR-mittari antaa, eipä ole tullut koskaan koitettua keruuputkesta vaikka kaikki löytyy, keruuputket ja mittari ;)
http://www.clasohlson.com/fi/Infrapunal%C3%A4mp%C3%B6mittari/36-2286
Tuossa on pieneen tilaan menevä kynän kokoinen mittari.
Olisin ostanut, mutta tuo ostovahti sattui olemaan mukana :-X

Tuohon että ostin juurikin tuon mittarin minkä aikasemmin linkitin on syynsä ja se on se että siinä on se säädettävä emissiokerroin. Erilaisilla pinnoilla on erilaiset emissiokertoimet ja näin ollen mittari näyttää väärin. Useissa mittareissaon kiinteä emissiokerroin esim 0,95 ja se näyttää oikein vain sellaisilla pinnoilla minkä emissiokerroin on juurikin tuo 0,95

"Huokoisella kohteella on suhteellisen korkea emissiokerroin (tyypillisesti 0,7 … 0,98), kun taas uudella pehmeäksi hehkutetulla kuparilla (kirkas, ei hapettunut) on matala emissiokerroin (tyypillisesti alle 0,2). Kirkkaat kohteet heijastavat ympäröivistä kohteista tulevan infrapunaenergian, mikä alentaa mitattavan kohteen infrapunaenergiaa. Huokoinen esine absorpoi ympäröivää infrapunaenergiaa ja säteilee täten myös enemmän infrapunaenergiaa ymparistöönsä, (kuten musta pinta)."

Emissiokerroin

Välillä 0 … 1 oleva numeroarvo, joka kuvaa kohteen infrapunaenergian säteilykykyä. Parhaan mittaustarkkuuden varmistamiseksi mitattavan kohteen emissiokertoimen tulisi olla lähellä arvoa 0,95
Esimerkkejä:
• Kiillotettu messinki: 0,03
• Hapettunut messinki: 0,61
• Päällisin puolin kiillotettu kupari:
0.07
• Mustaksi hapettunut kupari: 0,78
• Musta lakkamaali: 0,96
• Kaupallinen alumiinilevy:
0,09
• Hapettunut lyijy: 0,43
• Ruostunut rauta: 0,78
• Hapettunut rauta: 0,84

Käytännössä säätämällä mittaria emissiokerrointa säätämällä emissiokerrointa 0,85-0,95 välillä samasta pinnasta mitattuna lämpötila vaihtelee monia asteita. Itse säädin emissiokertoimen niin että se näyttää samaa kuin huonelämpömittari, mitattaessa lämpötila mittarin viereisestä pinnasta. Arvoksi tavallisille maalatuille pinnoille tuli 0,93.

Tällä kokemuksella en missään nimessä ostaisi mittaria missä ei säätöä ole. Tuo mittari on tehty kiinassa ja on melko laadukkaan oloinen. Toimii 9v paristolla. Myyjä on kiinalainen mutta niillä on varasto saksassa ja tavarat tulevat vajaassa viikossa kotiin. Postikulut olivat myös maltilliset.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: ego - 08.12.13 - klo:00:32
Tuo Clas Ohlsonin mittari on erinomainen työkalu lämmityshommissa.

Kannoin sitä pari vuotta ja nyt toivon sen tulevan esiin työpaikan muuttolaatikoista.

Kampe on käsillä silloin kun sitä tarvitaan, siinä kuulakärkikynän vieressä.

Sillä ei saa järkevää mittaustulosta metallinkiiltoisilta pinnoilta mutta maalatuista pinnoista kuten suodatinkuivaimesta löytyy dataa.

Samassa firmassa on myynnissä 2-pistemittari k-anturein, mutta sen on minun pelissäni korvannut digitaalinen huoltomittarisarja  ;)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 08.12.13 - klo:01:01
Tollako mitataan korvasta kuume ;D
No asiaan.
15kw vesitakka ja kaivon lämmöt pakkasella? Onko tuo vesitakka huomioitu mitoitusta tehtäessä?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 08.12.13 - klo:01:30
Takkaa tai aurinkopaneelia ei ole huomioitu, toki vaikka pelkällä takalla pärjäisi jos viitsisi sitä päivittäin poltella, mutta kun olisi muutakin tekemistä ja ei tota pumppua koristeeksi tullut hankittua ja kyllähän Se on asian ajanut, olen kytkenyt vastuksen pois päältä ihan sen takia että näkee miten pitkälle pelkällä pumpulla pärjää, kyllä toistaiseksi Se on riittänyt. Viime talvena kylmempinä. Viikkoina pumppu kävi noin 110 h per viikko? Miten muilla? ::)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 08.12.13 - klo:01:37
Kesällä viinennystä hoitaa Vallox 150 Mlv jossa kiertää kaivon neste, toistaiseksi riittänyt, toki voisi olla hieman tehokkaampi?

Tuo laite kierrättänee mlp nestettä esilämmityskennossa? Esite kertoo kennon tehoksi 500-1500W. Kuinka paljon tuossa laitteessa on järkeä? Tarkoitan sillä sitä että jos patterissa kiertää mlp neste kokoajan, itse ivkoneen lämmöntalteenotto jää osittain käyttämättä koska ilma on jo lto kennolle tullessaan liian lämmintä... Vai osaako kone säätää virtausta tarpeen mukaan? Eli ottaaa kaivosta vain sen määrän energiaa mitä iv vaatii täyden lton jälkeen?

Jos tuo toimii virheellisesti voisi iv puhkua pihalle lämmintä ilmaa ja kaivoa kuormitettaisiin liikaa.. ja tämä ei näkyisi edes sähkölaskussa...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 08.12.13 - klo:01:42
Takkaa tai aurinkopaneelia ei ole huomioitu, toki vaikka pelkällä takalla pärjäisi jos viitsisi sitä päivittäin poltella, mutta kun olisi muutakin tekemistä ja ei tota pumppua koristeeksi tullut hankittua ja kyllähän Se on asian ajanut, olen kytkenyt vastuksen pois päältä ihan sen takia että näkee miten pitkälle pelkällä pumpulla pärjää, kyllä toistaiseksi Se on riittänyt. Viime talvena kylmempinä. Viikkoina pumppu kävi noin 110 h per viikko? Miten muilla? ::)
Mulla on pahimmat kuukaudet ollu 400h kk. Ei voi verrata kyllä ihan näin.
Laita ne vastukset valmiuteen koska kaivon oikesti jäätyessä alkaa ärräpäät lennellä :-X
Aika riskillä menee jo nyt.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: ego - 08.12.13 - klo:12:33
Tollako mitataan korvasta kuume ;D


Todellakin tarkastin laitteen toiminnan ja oman toimintakuntoni korvasta, yli 40: ;D seis
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 08.12.13 - klo:18:19
Morjens!

Nyt mittarit hankittu ja asennettu sekä tulo- ja paluuputkeen eristeiden alle nippusiteellä anturi kiinni putkeen ja eristeet päälle.
Yllätys oli suuri kun seurasin lämpötiloja käyntijakson lopussa todelliset arvot olivat:

sisääntuleva neste +2,3
ulos menevä         -4,9 !!!!!

TODELLINEN ERO 7,2 ASTETTA 

VIESSMANN KÄYTTÖPÄIVÄKIRJA ON AINA NÄYTTÄNYT TASAN 2 ASTETTA EROA!!!


Se mikä tässä oli positiivista, että sisääntuleva neste ei ole läheskään niin kylmää kuin pumppu väittää.
entä tuo lämpötilaero onko liikaa pitäisikö huolestua??

 :o :o :o


 
 
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Roori - 08.12.13 - klo:19:15
Morjens!

Nyt mittarit hankittu ja asennettu sekä tulo- ja paluuputkeen eristeiden alle nippusiteellä anturi kiinni putkeen ja eristeet päälle.
Yllätys oli suuri kun seurasin lämpötiloja käyntijakson lopussa todelliset arvot olivat:

sisääntuleva neste +2,3
ulos menevä         -4,9 !!!!!

TODELLINEN ERO 7,2 ASTETTA 

VIESSMANN KÄYTTÖPÄIVÄKIRJA ON AINA NÄYTTÄNYT TASAN 2 ASTETTA EROA!!!


Se mikä tässä oli positiivista, että sisääntuleva neste ei ole läheskään niin kylmää kuin pumppu väittää.
entä tuo lämpötilaero onko liikaa pitäisikö huolestua??

 :o :o :o
Tuohan sitten näyttää paremmalta, hyvä ja helppo korjaussarja  :D

Se 2C ero olikin alunperin jostain Viesmanin logista, eikä todennettu arvo...no nyt sulla on sitten "oikeat" arvot, kalibroitko näyttämät  siinä 0C tienoilla ennen paikoilleen laittoa?
Ilmeisesti ne on semmoset sylinterin malliset?
Oliko lämpötahnaa laittaa liitospintaan?

Ero on aika suuri, keruupumppu oli varmaankin täysillä aikaisempien viestien jäljiltä?
Oliskohan pumpun kapasiteetti rajamailla, kun ero noinkin suuri.

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: ego - 08.12.13 - klo:19:34
Tolkuton lämpötilaero, jossakin on este liuoksen kierrolle, jos sihti on puhdas niin jossakin mutkassa piilee ilmalukko!

Konsteja peliin, tapahtuuko jotain kun liuospumppu käynnistyy, ei juuri pitäisi nestepinnan/paineen muuttua sillä viina ei puristu kokoon.

Miten putkiston korkeimpien kohtien ilmankeruu/poisto on järjestetty?

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 08.12.13 - klo:19:48
Joo. Mutta vain vähän tarvii huolestua tuosta. En ihan tarkkaan nyt muista tuosta 200 G:stä, mutta 300 G 12,9 kW mallissa on ainakin liuospiirin pumppu Wilon Stratos para 1-8. Sillä on nyt pyörinyt mulla 17 kW:n vehje ja kahden kaivon litkut sellaista 58-60 L/min vauhtia ja sillä tulee Dt:ksi 4°:tta. Pumppu pitäisi sulla nyt saada pyörimään vähän reilummin, kuin nyt näyttää. Olipas hieno homma, että tuo litku ei ollutkaan jäätämässä kaivoa, vaan tulee kuitenkin + puolen litkua kaivolta. MIELESTÄNI tuo liuospumppu on liian usein pullonkaulana näissä pohjolan vehkeissä. Plarasin nuo Viessmannin universal ohjeet läpi, kuten aikaisemmin kirjoitin ja siellähän se on kyllä sanottu, että kaivojen syvyydet suunnittelupohjissa on aina luokkaa hieman päältä 100m ja esim 200m laitetaan siis kahteen kaivoon. Tuossa 13 kW mallissa täytyy ensiön kierron olla minimissään 1880 L/h, kun taas mulla on minimi 2490 L/h. Luulisi kyllä, että sullakin jaksaisi tuo pumppu pyörittä tuon minimin, kun mulla siis pyörii sellaiset 3600 L/h tällä hetkellä. Tai taitaa olla tarkemmin kuitenkin lähempänä 3400 L/h, kun ei nuo virtausmittarit ihan täyttä 30 L/min näytä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 08.12.13 - klo:20:23
Joo, kaivon tulolämpö ei tunnu olevan ongelma, hieman epäilyttää tuo Valloxin esilämmitys/viilennyspatteri, kesällä huomasin, että kun maalämpöpumppu lähti käyntiin,(teki lämmintä käyttövettä) viilennyspiirissä kierto lakkasi vaikka pumppu pyöri. Vallox on mielestäni liitetty valloxin ohjeiden mukaan. Pitäisikö valloxin kiertosuunta muuttaa? voiko tämä haitata maapiirin kiertoa?? :-\ :-\
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 09.12.13 - klo:00:21
Joo. Mutta vain vähän tarvii huolestua tuosta. En ihan tarkkaan nyt muista tuosta 200 G:stä, mutta 300 G 12,9 kW mallissa on ainakin liuospiirin pumppu Wilon Stratos para 1-8. Sillä on nyt pyörinyt mulla 17 kW:n vehje ja kahden kaivon litkut sellaista 58-60 L/s vauhtia ja sillä tulee Dt:ksi 4°:tta. Pumppu pitäisi sulla nyt saada pyörimään vähän reilummin, kuin nyt näyttää. Olipas hieno homma, että tuo litku ei ollutkaan jäätämässä kaivoa, vaan tulee kuitenkin + puolen litkua kaivolta. MIELESTÄNI tuo liuospumppu on liian usein pullonkaulana näissä pohjolan vehkeissä. Plarasin nuo Viessmannin universal ohjeet läpi, kuten aikaisemmin kirjoitin ja siellähän se on kyllä sanottu, että kaivojen syvyydet suunnittelupohjissa on aina luokkaa hieman päältä 100m ja esim 200m laitetaan siis kahteen kaivoon. Tuossa 13 kW mallissa täytyy ensiön kierron olla minimissään 1880 L/h, kun taas mulla on minimi 2490 L/h. Luulisi kyllä, että sullakin jaksaisi tuo pumppu pyörittä tuon minimin, kun mulla siis pyörii sellaiset 3600 L/h tällä hetkellä. Tai taitaa olla tarkemmin kuitenkin lähempänä 3400 L/h, kun ei nuo virtausmittarit ihan täyttä 30 L/s näytä.

Sun järjestelmässä painehäviö on jotain aivan muuta kuin yhden kaivon järjestelmässä. Putkissa on virtaus pinta-alaa tuplat sekä kaivot ovat itsessään matalampia joten noita on turha verrata keskenään.

Hybridi nimimerkin 200g 13kW pumpussa on Wilo Stratos Para 25/1-8 T3, tuo pumppu on 8m nostokorkeudella oleva pumppu. Tuo selviää tästä: www.linear.de/onlinebrowser/VIESSMANN/Pdf/DEU/541.pdf (http://www.linear.de/onlinebrowser/VIESSMANN/Pdf/DEU/541.pdf) Jos liuospumppu on täysillä,(t-kirjaimen mallinen, vakiopaine ja sieltä 8 ) epäilen että yksikertaisesti ryki loppuu kesken pumpusta. Nuo ovat mitoitettu saksan matalemmille kaivoille ja täällä pohjolassa yhden kaivon järjestelmissä aika onnettomia.

Tehdas antaa minimi virtaukseksi 1900l/h, jolloin lämpötilaero pitäisi olla b0w35 (kaivosta 0 asteista ja lattiaan 35 asteista) 5 astetta. Nyt kyllä valitettavasti näyttäsi että tästä jäädään reilusti. Samasta asiasta on puhetta tässä samassa ketjussa aikaisemminkin. Useat lämpöpumppu valmistajat pitävät 3 asteen lämpötilaeroa optimaalisena. Tällä samalla 3 asteen lämpötilaerolla on mitattu myös kaikkien maalämpöpumppujen standardin en 14511 mukainen suorituskyky, tällä ko. pumpulla B0W35 cop 4,5 (liuospuolen lämpötilaero 3 astetta ja lämmönjaon lämpötilaero 5 astetta). Liuospuolen lämpötilaeron kasvaessa pumpun hyötysuhde laskee.

Myös iv-koneen patteria varten liuospuolella oleva takaiskuventtiili kuristaa kiertoa. Se kannattaisi olla kooltaan 1" 1/4, jotta se kuristaisi mahdollisimman vähän.

Joo, kaivon tulolämpö ei tunnu olevan ongelma, hieman epäilyttää tuo Valloxin esilämmitys/viilennyspatteri, kesällä huomasin, että kun maalämpöpumppu lähti käyntiin,(teki lämmintä käyttövettä) viilennyspiirissä kierto lakkasi vaikka pumppu pyöri. Vallox on mielestäni liitetty valloxin ohjeiden mukaan. Pitäisikö valloxin kiertosuunta muuttaa? voiko tämä haitata maapiirin kiertoa?? :-\ :-\

Tuolla ketjussa on käsitelty asia miksi tuolla sun koneessa ei kierrä liuos kun mlp on päällä. Iv-kone on mlp rinnalle asennettu(ottaa liuoksen ennen mlp ja palauttaa mlp jälkeen) Olenko oikeassa?
www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4894.40 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4894.40)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: ego - 09.12.13 - klo:00:44
Mielestäni Wilo Stratos Para 25/1-7 T3 on onnettoman pienitehoinen noin 50W.

IV-koneen haarojen välisestä takaiskuventtiilistä kannattaa otta lautanen pois. Helppo homma korkki auki, läppä pois ja korkki kiinni.

Homa ajaksi koneet seis ja vähän litkua vatiin ;)

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 09.12.13 - klo:01:43
Mielestäni Wilo Stratos Para 25/1-7 T3 on onnettoman pienitehoinen noin 50W.

IV-koneen haarojen välisestä takaiskuventtiilistä kannattaa otta lautanen pois. Helppo homma korkki auki, läppä pois ja korkki kiinni.

Homa ajaksi koneet seis ja vähän litkua vatiin ;)

Koneessa oleva pumppu on stratos para25/1-8 T3
Stratos PARA 25/1-8 Rated power P2 100W rpm 1400 - 3900 Power consuption P1 8 - 140W  current 0,09 - 1,30A

Mitäs järkeä tuo takaiskuventtiili on hajoittaa? Hyöty on se että saadaan parempi kierto mlpn höyrystimelle. Vastapainona mlpn ollessa pysähdyksissä iv-koneelle tarkoitettu liuos kiertää vain mlp höyrystimen läpi eikä kaivon kautta ollenkaan. Samalla menetetään iv-esilämmitys ja jäähdytys kesällä. Näin ainakin minä sen ymmärrän mikäli iv-kone on asennettu rinnalle. Kuten alla olevassa kuvassa.
(http://i.imgur.com/aWLcKrT.jpg)

Toisekseen kuvan perusteella minkä käyttäjä hybrid laittoi selviää että hänellä on paineistettu maapiiri. Sinne ei tarvi vadista litkua kaataa.



Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: ego - 09.12.13 - klo:02:21
Kuvittelin Hybriksen pumpun 10kW tehoiseksi, voi olla muutakin.

Kun pumppu on riitävän tehoinen niin vikaa etsimään.

Paineistettu sydeemi on kurja huollettava, itse suosin avointa jolloin IV-koneen yläkautta kulkevat linjat ovat toki ongelma mutta ilma putkistossa ei.

Avoin astia imupuolella riitävän korkealla, helppo täyttää ja ilma poistuu itsestään.

Kokemusta ja koulutusta olen hankkinut liki 40 vuotta, elä eppäile 8)

Jos viina ei kierrä on jossakin vika, helppo kokeili takaiskun vaikutuksen selvittämiseen on käyttää lautanen taskussa joksikin aikaa, sen saa paikalleen 5 minuutissa jos parannusta ei synny. Talven aikanahan venttiili on turha.

Miksi IV-kytkentää ei tehdä rinnakkaiskytkentänä ja käytetään liuospumppua kesällä tarvittaessa, kovin olisi halpaa rakentaa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 09.12.13 - klo:02:57
Kuvittelin Hybriksen pumpun 10kW tehoiseksi, voi olla muutakin.

Kun pumppu on riitävän tehoinen niin vikaa etsimään.

Paineistettu sydeemi on kurja huollettava, itse suosin avointa jolloin IV-koneen yläkautta kulkevat linjat ovat toki ongelma mutta ilma putkistossa ei.

Avoin astia imupuolella riitävän korkealla, helppo täyttää ja ilma poistuu itsestään.

Kokemusta ja koulutusta olen hankkinut liki 40 vuotta, elä eppäile 8)

Jos viina ei kierrä on jossakin vika, helppo kokeili takaiskun vaikutuksen selvittämiseen on käyttää lautanen taskussa joksikin aikaa, sen saa paikalleen 5 minuutissa jos parannusta ei synny. Talven aikanahan venttiili on turha.

Miksi IV-kytkentää ei tehdä rinnakkaiskytkentänä ja käytetään liuospumppua kesällä tarvittaessa, kovin olisi halpaa rakentaa.

Hänen mlp on 13kW kone.

Avoin astia varmasti yksinkertainen. Itsellä konvektori katossa ja putkia on viety yläpohjassa ja esim porukoilla taas putkia jouduttu viemään katossa ovien takia niin paineellinen järjestelmä ainut vaihtoehto molemmissa tapauksissa.

Talvella ilmanvaihtokoneen tuloilman esilämmitys maalämpönesteellä  lopettaa toiminnan jos tuo lautanen poistetaan.

Jos tarkoitat että käytettäisiin mlp koneen sisäistä pumppua liuoksen pyörittämisiseen konvektorissa/iv-koneessa se ei välttämättä olisi järin energiatehokasta. Joissain mlp kun on kuitenkin 500W liuospumppuja ja kun muutama kymmenen watin pumppu ajaa saman asian.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: ego - 09.12.13 - klo:03:21
Putkiasennuksen ymmärrän.

Toiminnan suhtaan lienet väärässä :) .Virtaussuunta tosin vaihtuu ja ylimääräinen pumppu on vain haittana.

Sekoitusventtiili muuttuu 3-tie jakoventtiiliksi.

Tehon suhteen lainaan "Stratos PARA 25/1-8 Rated power P2 100W rpm 1400 - 3900 Power consuption P1 8 - 140W  current 0,09 - 1,30A "


Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 09.12.13 - klo:03:52
Putkiasennuksen ymmärrän.

Toiminnan suhtaan lienet väärässä :) .Virtaussuunta tosin vaihtuu ja ylimääräinen pumppu on vain haittana.

Sekoitusventtiili muuttuu 3-tie jakoventtiiliksi.

Tehon suhteen lainaan "Stratos PARA 25/1-8 Rated power P2 100W rpm 1400 - 3900 Power consuption P1 8 - 140W  current 0,09 - 1,30A "

Juu sakemanneissa on mopot pumput. Mutta muissa ei. MLP valmistaja/takuun myöntäjä ei varmasti katso suopeasti jos mlp sisäistä pumppua pyöritetään johonkin muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on aluperin tarkoitettukin. Ja voi olla hankala löytää tekijä moiselle jos sitten ei halua itse tehdä virityksiä.

Jos takaiskuventtiilistä poistetaan lautanen eikö toiminta mene oheisen kuvanmukaiseksi silloin kun mlp ei käy mutta iv-koneen liuospumppu käy?
IV-koneen haarojen välisestä takaiskuventtiilistä kannattaa otta lautanen pois. Helppo homma korkki auki, läppä pois ja korkki kiinni.

(http://i.imgur.com/n6WUDsG.jpg)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: ego - 09.12.13 - klo:06:12
 8)

■ "Natural cooling" (as option with or without mixer)
– The compressor is shut down and heat exchange occurs directly
with the primary circuit.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: sailor - 09.12.13 - klo:08:42
Morjens!

Nyt mittarit hankittu ja asennettu sekä tulo- ja paluuputkeen eristeiden alle nippusiteellä anturi kiinni putkeen ja eristeet päälle.
Yllätys oli suuri kun seurasin lämpötiloja käyntijakson lopussa todelliset arvot olivat:

sisääntuleva neste +2,3
ulos menevä         -4,9 !!!!!

TODELLINEN ERO 7,2 ASTETTA 

VIESSMANN KÄYTTÖPÄIVÄKIRJA ON AINA NÄYTTÄNYT TASAN 2 ASTETTA EROA!!!


Se mikä tässä oli positiivista, että sisääntuleva neste ei ole läheskään niin kylmää kuin pumppu väittää.
entä tuo lämpötilaero onko liikaa pitäisikö huolestua??

 :o :o :o

Kai teit jää/vesi/sohjo kalibroinnin mittareiden antureille ja käytit pii/hopea/kuparitahnaa antureiden ja putken välissä. Jos vastaus on ei, niin uusiksi meni.

Eli ämpäriin pari litraa ja sekaan sekoitetaan niin paljon jäätä/lunta että se lakkaa sulamasta. Tällöim mittarin pitäisi näyttää nollaa. Piitahna/ ei piitahnaa antaa parin asteen heitot ja omien Clasun mittarreiden kanssa aikoinaan : "+1,2 ja +0,4/0,5 mittareiden näyttämät. Eli aika paljon on eroa samanlaisissa mittareissa. Tai itse asiassa antureissa. Mittareiden paikkaa vaihtamalla lukemat pysyvät samoina"



Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 09.12.13 - klo:09:54
Myös iv-koneen patteria varten liuospuolella oleva takaiskuventtiili kuristaa kiertoa. Se kannattaisi olla kooltaan 1" 1/4, jotta se kuristaisi mahdollisimman vähän.

Lainaus käyttäjältä: Hybridi - 08.12.13 - klo:20:23
Joo, kaivon tulolämpö ei tunnu olevan ongelma, hieman epäilyttää tuo Valloxin esilämmitys/viilennyspatteri, kesällä huomasin, että kun maalämpöpumppu lähti käyntiin,(teki lämmintä käyttövettä) viilennyspiirissä kierto lakkasi vaikka pumppu pyöri. Vallox on mielestäni liitetty valloxin ohjeiden mukaan. Pitäisikö valloxin kiertosuunta muuttaa? voiko tämä haitata maapiirin kiertoa?? :-\ :-\

Tuolla ketjussa on käsitelty asia miksi tuolla sun koneessa ei kierrä liuos kun mlp on päällä. Iv-kone on mlp rinnalle asennettu(ottaa liuoksen ennen mlp ja palauttaa mlp jälkeen) Olenko oikeassa?
www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4894.40
 Kirjattu
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171 m2 + 71 m2 talli rakenteilla


Morjes!

Iv-kone on tosiaan asennettu rinnalle liitteenä olevan valloxin ohjeen mukaan ks.liite Ongelma tosiaan on se, että kun mlp käynnistyy niin kierto Iv-koneessa loppuu. (ongelma korostuu näin talvella kun mlp käy useammin) mikä olisi toimivin ratkaisu?? :( :(



Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 09.12.13 - klo:12:28
8)

■ "Natural cooling" (as option with or without mixer)
– The compressor is shut down and heat exchange occurs directly
with the primary circuit.

Sulla on nyt tainnut mennä jotain ohi. Viessmannin ja muiden saksalaististen "natural cooling" on ominaisuus missä lattilämmityksen tai erillisen jäähdytyspiirin vettä jäähdytetään levylämmönvaihtimella käyttäen kaivon liuosta. Kuvassa oikeassa ylälaidassa oleva laatikko.

(http://www.earthsourceenergy.co.uk/userfiles/Images/IntegratedSolutions/Schematics2011-hp-cooling-dhw-hc.png)

"Passive cooling
Passive cooling is also known as "natural
cooling". From a room, this system extracts
heat that is transferred to the primary source.
For this, the heat pump compressor is idle.
An additional heat exchanger provides the
system separation.
Natural cooling with brine/water heat pumps
is highly efficient, as it requires the operation
of only two circulation pumps. During natural
cooling, the heat pump will only be started
to produce domestic hot water. The primary
temperature rises on account of the heated
heat transfer medium, which results in an
improvement of the performance factor during
DHW heating. Prefabricated assemblies can
be used with Viessmann heat pumps to utilise
natural cooling.
Natural cooling is possible with the following
systems:
􀂄 underfloor heating system,
􀂄 fan convectors,
􀂄 chilled ceilings,
􀂄 concrete core tempering.
The indoor air can only be dehumidified
in conjunction with natural cooling if fan
convectors are used – this requires a
condensate drain. With cooling via alternative
heating surfaces the system is regulated so
that condensation, i.e. undershooting the dew
point on the heating surfaces, is avoided.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 09.12.13 - klo:12:53
Morjes!

Iv-kone on tosiaan asennettu rinnalle liitteenä olevan valloxin ohjeen mukaan ks.liite Ongelma tosiaan on se, että kun mlp käynnistyy niin kierto Iv-koneessa loppuu. (ongelma korostuu näin talvella kun mlp käy useammin) mikä olisi toimivin ratkaisu?? :( :(

Eli iv-koneelle lähtevä haara on kaivosta mlp tulevassa putkessa ja iv-koneelta lähtevä haara mlpsta kaivoon menevässä putkessa?

Olen kuullut viessmannin asentajan sanovan että laittavat iv-koneen rinnalle jotta ei hairitsisi lämpöpumppua, no joo ei häiritse kun neste ei kierrä. ;)

Itseasiassa viessmannin oma "natural cooling" ominaisuuskin kytketään niin että liuos haaroitetaan ja palautetaan ennen konetta. Esitteessä on maininta että jos kone tekee käyttövettä kun jäähdytys on käytössä, hyötysuhde on parempi. Toisinsanoen kone ei häiriinny siitä että liuos ennen konetta on hiukan lämmennyt. Mutta sitten kun tuota liuosta käytetään ilman esilämmitykseen. Silloin liuoksen lämpötila mlp saavuttaessa on hiukan laskenut ja näin ollen cop on hiukan huonompi. Mutta kumpaa nyt sitten enemmän arvostaa, sitä että neste ylipäätään kiertää, vai että cop hiukan parempi. Samasta kaivosta se energia kuitenkin tulee.

Luitko tuota threadia minkä lähetin? Tarkista minkä kokoinen sulla on tuo takaiskuvettiili. Se on kuvassa olevan näköinen mötti.
(http://www.hela.fi/tuotekuva.asp?tid=4033)

Kun mittasit noita keruun lämpötiloja, mittasitko sillain että vain lämpöpumpun aikaansaama lämpötilaero keruunesteessä oli 7 astetta, vai oliko mittaus suoritettu paikasta missä iv-konekin vaikutti mahdollsesti lukemiin?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 19.12.13 - klo:23:27
Ensimmäinen kuukausi meni sitten aikalailla tasan 1000 kWh sähköä käyttövesiin ja lämmitykseen yhteensä. Kiertovesipumput (2 kpl Wilo 40W teholla) tulee eri sulakkeelta, eikä mittauksessa mukana. Tulolla on minimi ollut +3°:tta ja menon minimi -1°. Yleensä menee +4°/0°.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.01.14 - klo:12:28
No niin. Nyt on siis 2 kuukautta takana helppoa lämmittelyä. Mittari näyttää 2108 kWh ja toinen kuukausi siis meni yli 10°:tta alemmalla keskilämmöllä. Ei tämä nyt ihan mahdottomalta näytä toistaiseksi, 34 kWh/vrk talvikuukausille keskiarvona ja reilulla lämpimällä vedellä. Lämpimän Veden (50°) tuoton COP on jämähtänyt tuohon 3,0:aan jo kuukauden ajaksi. Kaivon tulot on laskenu kyllä rajusti alkuasetelmasta ja näyttää olevan 0°-1° välissä ja tarkemmin +½° alle ei ole koskaan mennyt. Meno on käynyt siellä -3,3°:ssa jonkun kerran. Kaivoa kun pyörittää jonkun aikaa, niin se asettuu näyttämään joko 2/2 tai 3/3, joten siellä lähellä 2½° taitaa olla sen lämmöt pysyvästi. Nautinnollinen on olotila öljyrakkineiden jälkeen. Kop kop kop kop kop...........päätä koputellen
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 09.06.14 - klo:22:48
Laitetaan nyt jotain mukavuuksia välillä tännekin.

Eli tuossa, kun ukkonen vähän pyöritteli puoliltapäivin, niin katkaisin sähköt koneelta. Noh kuumaa vettä loroteltiin sitten sellaisella normaalilla päiväkäytöllä ja saunottelussakin kävi 6 ja suihkuttelut päälle. Kävin sitten tuolla pannuhuoneessa ja huomasin unohtaneeni nuo sähköt laittaa takaisin. Ei muuta, kun sähköt päälle, mutta eihän lähtenyt myllyttämään. Ja niin se vain oli, ettei tuossa kohtaa vielä tarvinnut tehdä lisää lämmintä vettä. Olen kyllä erittäin tyydyttynyt tuosta 390 Lv varaajan valinnasta ja suosittelen laitekokonaisuutta täysin varauksetta kaikille maalämmittäjille, jotka ihannoivat runsasta lämpimänveden tuottoa. 8 kk sähkömäärä tulee n. 6400 kWh. Vaikuttaa ainakin siltä, että tämän MLP:n kanssa pystyy kyllä jotenkin elämään, vaikka tuo COP onkin vain 3,8 toistaiseksi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: 15444 - 10.06.14 - klo:09:29
Kuulostaa hyvältä.
Itselläkin viisihenkinen perhe ja erillinen 300l varaaja käyttövedelle ja hyvin kelpaa lätryttää.
Millaisilla asetuksilla ajat tuota käyttövettä? Itsellä pyynti +50c ja hystereesi 6 astetta eli MLP hyrähtää käyntiin kun varaajassa vesi laskee alle +44c. Sähkövastukset käyttöveden tuottoon itselläni on poiskytkettynä ja hyvin on pärjätty.
Meillä 6kk kulutus ollut 4184kWh ja COP 3.91
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 10.06.14 - klo:11:08
50° on pyynti ja 5 hystereesi. Legionella kuumennuksenkin se ajaa kompuralla kerran kuussa. Kaikki vastukset on kokonaan poiskytkettyjä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: 15444 - 10.06.14 - klo:11:41
Legionella kuumennuksenkin se ajaa kompuralla kerran kuussa.

Ajatko tuon manuaalisesti vai oletko onnistunut ajastamaan tuon; itse en ole noihin ajastuksiin vielä innostunut syventymään?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 10.06.14 - klo:19:02
Se taisi laittaa heti käyttöönotossa tuon päälle. Itte en ole muuta säätänyt, kuin käyrän jyrkkyyttä ja tasoa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: 15444 - 11.06.14 - klo:08:56
Se taisi laittaa heti käyttöönotossa tuon päälle. Itte en ole muuta säätänyt, kuin käyrän jyrkkyyttä ja tasoa.
Et sattuisi muistamaan mistä tuo asetus löytyy kun ei itselle ole tullut vastaan noita valikkoja plärätessä; mistä muuten tiedät/näet, että tekee tuon kuumennuksen automaattisesti kerran kk?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 12.06.14 - klo:13:38
Täytyy vielä kattella tarkemmin, että laittoiko se sen kerran viikossa meneväksi viikkokellolla, vai onko siellä FIRMWAREssa pakkolämmitys olemassa, jottei sitä pystyisi välttämään.
Lämmityksen huomaa siinä vaiheessa, kun kompura alkaa tekemään täydellä teholla töitä, eli syö sellaiset 6,3 kW tehoja ja ääni muuttuu selkeästi ja lauhduttimella lämmöt nousee 110° päälle. Tuolla valikossa on teholuokalla 5 sellainen pieni palkki, jotta sitäkin on mennyt jonkun verran. Pääsääntöisesti tuo pyörii teholuokassa 4 ja n. 1/4 osa siitä teholuokassa 3. Laitoin pahisuttani tuon manuaalisesti päälle, niin meniköhän jotain 15 min, kun jo oli säiliö 58°. Pumpussa ainakin riittää hönkää ihan riittävästi. Sen pitäisi jyystää 5°:sta kalliovedestä n. 17,5 kW teholla lämpöä 60° vedelle tehtynä. 35° se tekee sitten 20 kW teholla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 12.06.14 - klo:21:20
Semmonen homma on nyt varmistettu, että Wiessmannin vehkeissä ei varmuudella ole pakotettua Legionella tappoa ja se laitetaan siis sieltä viikkokellosta. Täytyykin nyt sitten ottaa tuo kokonaan pois päältä, kun ei mulla ainakaan ole sille tarvetta, kun kerta ei ole mitään kiertovesiä lämpimälle vedellekkään. Kuitenkin siis tuo on pyöritellyt sen 8 kk tähän asti ja olen huomannut sen muutaman kerran, kun pumppu tekee töitä tosissaan kovilla vastapaineilla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 13.06.14 - klo:00:17
Tälläistä itsekin tuumin(on tullut miltei jokainen parametri kahlattua moneen kertaan läpi) eli ajastetaan käyttövedelle kaksi eri lämpötilaa. Esim la klo 1800 voi laittaa käyttöveden lämpötilapyynnin 60 asteeseen ja muulloin 50 astetta. Viessmanneissa eri lämpötilapyyntejä voi tehdä viikkotasolla, ei kk.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: 15444 - 13.06.14 - klo:08:22
Jep, näin se menee; kyselin asiaa Viessmannilta ja viikkoajastus on ainut vaihtoehto tälle.
No ilmankin on pärjätty ja tuo manuaalinen ajo on vain parin klikkauksen päässä eli täytyy vaikka ajella aina kun käy kirjaamassa lukuja seurantaa varten.

Eilen koitin ajaa pelkällä kompuralla LKVn tuonne +58c ja ei ihan päässyt maaliin asti. Noin 50min yritti ja pääsi +45c -> +55c ja sitten tuli jokin raja vastaan kun lopetti tuohon eli sähkövastuksia taidan tarvita jos haluan tehdä LKV yli +55c.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 13.06.14 - klo:12:42
Juu taitaa olla niin, ettei tuolla 200 G:llä saa sitä 60°:sta vettä ajettua. 300 G:n elektroninen paisuntaventtiili aiheuttaa juurikin sen yber kuristuksen ja sillä saa helposti lämmöt nousemaan tuonne + 60°:een. Tosin kompura sitten syö jo mulla sen hieman yli 6,3 kW tehoja ja käyntiäänessä huomaa selvästi, että töitä tehdään, vaikkei sen taso sinällään nouse, vaan se on jotenkin sellaista väännön oloista. Lämmityskäynti on sellaista leppoisen oloista lottotusta. Täytyy varmaan mennä ottamaan tuo legionella pois päältä viikkokellolla ja antaa sille pari kertaa vuodessa oikea käsky valikosta. Ei kai sitä nyt kerran viikossa tarvii tehdä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.11.14 - klo:12:09
Kylläpäs meni vuosi äkkiä.

Nyt on tasan siis mennyt Se ensimmäinen jännityksen täytteinen vuosi.
Lämpöpumpun Kulutus 8160 kWh. COP yhteensä 3,8. Lämmitykselle 3,9 ja käyttövedelle 3,2. Aika vaikea on lähteä moittimaan tässä mitään.

Käyttötunteja on 1950
Käynnistyskerrat 3425
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 02.12.14 - klo:19:30
No se ensimmäinen vikakin sitten tuli. Eli viinat karkasi lattialle ja paineet putosi 2 bar:sta 1 bar:iin ja aika löyhkä pannuhuoneeseen. Sunnuntaina piti oikein illasta soittaa apua ja neuvoa, ettei vain tule turhaa huolta, jos pystyy ehkäisemään. Tiistaina sitten huolet ohi ja onneksi löytyi sellainen vika, ettei jäänyt mitään takaraivoon kolkuttamaan. Eli sen kylmäpiirin pumpun ylempi tiiviste oli keksinyt asettua D- malliseksi. Aika erikoisen näköinen oli tuo tiiviste ja kun katteli sitä painumaa siinä reunalla, niin täytyy ihmetellä, että miten se on voinut kestää yli 2 bar paineita edes 1 vuoden ajan. Elikkä oli työntänyt sieltä yhden laidan kohti keskustaa.
Valitteli tuossa kun tuli se huoltomies, että eilen piti tulla, mutta oli auto jouduttu huoltamaan. Heh.... Annan ihan täydet pisteet Lämpö Ykkösen asiakas suhteen kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Johonkin muuhun asiakaspalveluun saisi vielä tänäänkin jonottaa ensin valittuaan 1:se ja sitten 3:sen ja jos, haluat oikeasti palvelua paina 4 ja kuuntele sitten Sibeliuksen 1., 2., 3. ja neljäs sinfonia ja kaikki asiakaspalvelijamme ovat juuri nytkin varattuina, odota hetki vaihdamme Beethooveniin.
 
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 02.12.14 - klo:20:16
Lainaus
Aika erikoisen näköinen oli tuo tiiviste ja kun katteli sitä painumaa siinä reunalla, niin täytyy ihmetellä, että miten se on voinut kestää yli 2 bar paineita edes 1 vuoden ajan. Elikkä oli työntänyt sieltä yhden laidan kohti keskustaa.
Oliko se tiiviste painunut putkeen sisälle päin?

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 02.12.14 - klo:20:53
Lainaus
Aika erikoisen näköinen oli tuo tiiviste ja kun katteli sitä painumaa siinä reunalla, niin täytyy ihmetellä, että miten se on voinut kestää yli 2 bar paineita edes 1 vuoden ajan. Elikkä oli työntänyt sieltä yhden laidan kohti keskustaa.
Oliko se tiiviste painunut putkeen sisälle päin?

ATS

Taidat miettiä että kalvopaisunta-astiassa olisi väärä paine liuospiirin paineeseen nähden tai se olisi yksinkertaisesti liian pieni?

Liuoksen tilavuuden pienentyessä se olisi "imaissut" tiivisteen kurttuun kun joustovaraa ei ole löytynyt muualta? Vai olenko aivan väärillä jäljillä..  :)

Edit. Olen. Kollektoriin pitäisi aluksi tulla alipaine ilmanpaineeseen nähden..
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 02.12.14 - klo:21:52
Yksi reuna oli siis ikään kuin luiskahtanut sieltä sisäänpäin. Tarkastin tiivisteen kyllä perusteellisesti ja siinä oli selvät laipan ympyrän mukaiset painaumat tasaisesti seuraten tiivisteen sisäreunaa siten, että sisimpään osaan tiivistettä oli jäänyt sellainen n. 2-3 mm levyinen paksumpi reunama, joka siis on joskus ollut laippapintojen ulkopuolella ja laippa on puristanut jossain vaiheessa sitä tasaisesti ympäriinsä. Aivan käsittämätön kutistuminen siis on tuossa ollut jostain syystä. Ensimmäisenä tuollaisesta tulee tietysti mieleen juotos tekeminen kupari putkeen, joka tietty kuljettaa lämpöä heittämällä pidemmällekin juotos kohdasta. Eli tiiviste oli edelleen levyn tasoinen, mutta kutistunut yhdeltä laidalta sisäänpäin. Tuli vain lämpö mieleen tuollaisesta muovin kutistumisesta.
 Kansanomaisemminhan kuvailtuna tuo on siis välilevyn pullistuma sisäänpäin. Muita huomioita tuon korjauksen jäljiltä oli että nyt on sitten virtaamat kaivoissa tasan 60 L/min, eli aavistus on ollut alun pitäenkin tuo haittana. Ja tuo tiiviste on varsin liukasta materiaalia, jota epäilen tefloniksi. Ainakin valkoista, kovaa, muovia se on. Otin siitä runsaasti kuviakin, mutta se asentaja antoi sen sitten lopulta mulle. Lämpö Ykkönen kyllä hoiti hommat kotiin aika lahjakkaasti tässä hommassa, kun palvelua tuli alta aikayksikön ja lopultahan tuo homma taisi olla kuitenkin Viessmannin heiniä. Laitan joskus kuvia, kunhan osaan ne tuolta puhelimesta ottaa ja palvelimeen törkätä.
Ainakin sellainen mukava olo tuli ittelle, että kaikki neste kaaokset ei ole ollenkaan katastrofaalisia alkuja jostain loputtomasta tyyppivika tai ominaisuus väitteleyistä, joissa asiakas on suorastaan vihollinen.
Ja tuo pumpun ulvonta sitten vielä. Täydellisen järjellinen selitys sillekin, vaikka samat oireet oli 3 viikko sitten vastatakkaisella seinällä laulaneella Wilon rst 25 ja 30 vuotta vanhalla kiertovesipumpulla. Kerrankin on sellainen olo, että hommat on oikeasti niin sanotusti "pulkassa".
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 03.12.14 - klo:09:21
Lainaus
Kuinkas paljon paisuntasäiliössä kuuluu olla esipainetta jos painetta on laitettu reilu 2 bar? Mulla paisuntasäiliö on 18l/0.5bar. Painetta kai kuuluisi olla 1bar mutta sitä on 1.55bar. Yksi 200m kaivo.
Jos keruupiirissä halutaan pitää 2bar (ylip) paine, on 0,5 bar (ylip) esipaine sopiva.
Tällöin paisunta-astian kumikalvo asettuu keskelle säiliötä ja paisunta-astia "joustaa" tasaisesti kumpaankin suuntaan.

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 10.12.14 - klo:11:45
Lisään myös tänne, jottei huku Suuren Tiedonkeräyksen uumeniin. Reilu vuosi takana. Erittäin tyytyväinen.

Nimi tai nimimerkkisi: Papi
Rakennuksen paikkakunta: Kontiolahti
Rakennusvuosi: 2013
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 1
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain:  n. 188m2
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä: n. 525m3
Talotyyppi (rinne/tasamaa): Tasamaa
Talon materiaali: Puurunko, paneelivuoraus
Tulisijojen lukumäärä:0
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala: 60m2
Ulkorakennuksen lämpötila: 20 *C
Maatyyppi: Sorainen hiekka

Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä: 0
Henkilölukumäärä: 5
Mukava sisälämpötila on?: 23 *C
Muita vaikuttavia asioita?:
 -2 lämpökanaalia.
 -LKV kierto.
 -Pumppu ohjaa lämmitystä kolmessa piirissä. Suoraan kosteat tilat, shuntti1 oleskelutilat ja shuntti2 autotalli.
 -Oleskelutiloissa huonetermostaatit.

Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: Viessmann 300-G 10kW
Erillisen varaajan koko: LVV Viessmann Vitocell 100-V 390 litraa, LL puskurivaraaja Vitocell 100-E 200 litraa
Pumpun sijoituspaikka (talo/ulkorakennus): Autotalli
Etäisyys pumpulta taloon: 10-15 metriä. Kanaali1 15 metriä (kosteat tilat, LKV kierto) kanaali2 20 metriä (oleskelutilat)
Keruupiirin tyyppi porakaivo/vaakaputkisto: Porakaivo
Kaivojen lukumäärä:1
Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: 220 metriä, joista 35 metriä maaosuutta
Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa (kuutio/pyörivä): Kuutio
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa (sähkö/vesi): Vesi

Viilennyksen toteutustapa (konvektori /IV-putkisto/ILP: Valmius lattiaviilennykselle, NC-cooling yksikkö puuttuu.

KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi): 18000kWh, josta käyttösähköä n. 11500kWh (sis. ilmanvaihtokoneiden sähkön)
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa): Lämm 3700kWh, KV 2800kWh
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh):0 h
Sähkö/puukiuas: sähkö 10kWh
Poltettujen puiden määrä (m3): 0 m3


Oman järjestelmän hyvät puolet:
 -Erittäin helpposäätöinen ja toimiva ratkaisu, kosteat tilat kuivuu nopeasti.
 -Lämmintä vettä riittää jopa 10 hengen saunailtojen tarpeisiin asti.
 -Lattiaviilennys mahdollisuus.
- LKV:n kierto, hanasta tulee heti lämmintä vettä.
 -Pumppu ei ole asuinrakennuksessa (ääni).
 -Laajennusmahdollisuus aurinkolämpöön.
 -Energiaseuranta integroituna.
 -Suuren kokoluokan valmistaja-> tekninen apu ja tuotteen varaosa palvelut tod.näk. pitkälle tulevaisuuteen.
 -Kaivosta saatu energiamäärä vuodessa 21000kWh

Oman järjestelmän huonot puolet:
 -Kanaalit ja LKV kierto lisäävät energiankulutusta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 11.12.14 - klo:11:43
No nyt sain vihdoin aikaiseksi tuon kuvan laittaa tänne siitä pettäneestä tiivisteestä. Aika hyvin tuosta näkyy, kuinka se laippa on kuitenkin puristanut sen alkujaan kiinni ja ehkä sitten myöhemmin on pettänyt ja uutta puristusta näyttäisi olleen sitten taas tuonne ulkoreunalle. Onneksi asiasta selvittiin näinkin helpolla korjailuilla ja tuo vika löytyi heti.



(http://imagizer.imageshack.us/v2/800x600q90/661/8mhOqt.jpg)

Laitetaan tuohon vielä hieman isompi kuva, niin näkyy paremmin.

http://imagizer.imageshack.us/v2/1600x1200q90/661/8mhOqt.jpg
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 11.12.14 - klo:12:12
Olisikohan tuossa käynyt niin, että alkuaan oikein asennettu liitos on jossain vaiheessa  avattu ja uudelleen asennuksessa on sitten sössity tiivisteen kanssa.

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 11.12.14 - klo:12:31
En tiedä miten tuollaisen oikein pystyy sössimäänkään, kun tuo materiaali on kovaa kuin kivi ja kolisee, kun pudottaa lattialle. Vaikuttaisi sellaiselta kovahkon lämmön kutistumalta, kuten joillain muoveilla on tapana lämmön kanssa menetellä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 16.04.15 - klo:14:09
Kyllä se vaan tämä kevätkin on mukavaa aikaa maalämpölämmittäjän näkökulmasta. Lämmityksen COP 6 ja nousee vaan kesää kohti. 😀😀😀😀.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 17.04.15 - klo:07:40
Kyllä se vaan tämä kevätkin on mukavaa aikaa maalämpölämmittäjän näkökulmasta. Lämmityksen COP 6 ja nousee vaan kesää kohti. 😀😀😀😀.

kuinka pitkät käyntijaksot tuolla sinun puskurivaraaja kombolla vallitsee normaalisti?

Laitappa sinäki allekkirjoitukseen laitteistokokoonpano mikä sinulla on niin näkee samantie millainen laiteisto kenelläkin on...

Millainen dT sinulla on keruupuolella pumpun käydessä? Oliko kaivoon menevät vaaka-putket eristetyt?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 17.04.15 - klo:09:01
Käyntikerrat luokkaa 2xtunnit eli puolisen tuntia.
Dt 4-5 astetta. Kyllä on eristetty.
Lisäys: Dt siis 4-5 seurannan mukaan, mutta esim. kerran käyttövettä tehdessä kun satuin vilkaisemaan, niin dt oli 3. En "asu" pumpun vieressä näyttöä tuijottaen, joten tilastointi pumpun tehdessä jotain on olematonta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 17.04.15 - klo:10:08
Täytyy sanoa, että sulla on oikein mitoitettu kaivo 10 kW laitteeseen. Onko kauppias pystynyt noin hienoon suoritukseen, vai joutuuko itse määräämään?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 17.04.15 - klo:11:06
Kauppias myi nikottelematta sen mitä haluttiin. Tarjouskilpailun aikoihin tiesin minkälaisen kokoonpanon ostan (MLP-suunnitelma), merkki valikoitui aika nopeasti ja paketin+palvelun hinta/laatu-suhde ratkaisi miltä firmalta pumppu tarvikkeineen ostettiin.
Kaivo tuli toista kautta kun pumppu, mutta oma mielipide (MLP-suunnitelma) kaivon syvyydestä oli sama kuin pumppumyyjän, joka ei vetänyt lukua omasta hatusta, vaan kysyi kaiken maahantuojalta.
MLP-suunnitelma kaikkinensa oli kolmen eri ammattilaisen suunnitelmista koottu tuotos. Tuotoksen eteen tehtiin paljon työtä, koska jo alun perin tiedettiin lopullisen kokoonpanon olevan kuitenkin kompromissi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 27.04.15 - klo:10:33
Reilun puolentoista vuoden energiaseuranta. Ensimmäinen puoli vuotta meni opiskellessa ja miettiessä, varmaankin helmikuussa 2014 sain pääsääntöisesti nykyiset asetukset voimaan. LKV:n asetuslämpötilan muutin 2 kk sitten 56 C-->53 C. Vko 10 (5pv) lomatoiminto päällä. Keväällä lämmityksessä lähestytään jo cop 6 ja mennään ylikin. LKV:n kierron rytmityksen vaihdoin 2vko sitten 5/10min --> 5/25min ja viikkokulutus putosi LKV:n osalta 20%! Ei vaikutusta käyttömukavuuteen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: maker3 - 27.04.15 - klo:12:19
Nuo COP lukemat sinulla kyllä huikean hyvät, näköjään säätötoimet ovat kannattaneet. Oliko teillä lattialämmitys?

Minulla lämmitykselle keskimäärin 4,3 ja käyttövedelle 3,4, yhteensä keskimäärin 3,7. Minulla tosin ei vielä koko vuoden kertymää ja nuo putkistot oli muutenkin päin p:tä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 27.04.15 - klo:13:02
Mulla on lämmitykselle 3,9 ja vedelle 3,1. Kokonais COP on kuitenkin 3,8. Eli hyvin tuosta varaajan esilämmitykierukasta otetaan lämpöä  suihkuveteen. Saa sitten nähdä, miten tuo loppujen pattereiden poisto vaikuttaa, kun tulee 130 neliötä lisää lattialämpöä. Papilla on kyllä aika rehvakkaan tehokertoimet.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 28.04.15 - klo:08:55
Kyllä olen itsekin tyytyväinen, enhän minä muuten täällä näin kehuskelisi. Kuitenkin pitää muistaa, että hyvät kertoimet eivät ole yksittäisten asioiden aikaansaamaa, vaan kaikkien niiden summa. Tällä luonnollisesti tarkoitan sitä, että kaikkiin suunnitelmiin kannattaa panostaa alkuvaiheessa. Liian usein tyydytään keskinkertaiseen tai jopa huonoon vaihtoehtoon, vaikka samalla rahalla olisi saatavilla huippuratkaisu. Tämä on seuraus siitä, ettei tiedetä tai haluta tietää paremmasta. Siitäkin syystä tämä foorumi on aivan loistava, koska tämä lisää ihmisten tietämystä näistä asioista. Nykyisin netin ihmeellisessä maailmassa on sitä tietoa enemmän kuin tarpeeksi, pitää vain osata valita oikein mihin luottaa.
Ps: on lattialämmitys.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 28.04.15 - klo:16:18
Kyllä olen itsekin tyytyväinen, enhän minä muuten täällä näin kehuskelisi. Kuitenkin pitää muistaa, että hyvät kertoimet eivät ole yksittäisten asioiden aikaansaamaa, vaan kaikkien niiden summa. Tällä luonnollisesti tarkoitan sitä, että kaikkiin suunnitelmiin kannattaa panostaa alkuvaiheessa. Liian usein tyydytään keskinkertaiseen tai jopa huonoon vaihtoehtoon, vaikka samalla rahalla olisi saatavilla huippuratkaisu. Tämä on seuraus siitä, ettei tiedetä tai haluta tietää paremmasta. Siitäkin syystä tämä foorumi on aivan loistava, koska tämä lisää ihmisten tietämystä näistä asioista. Nykyisin netin ihmeellisessä maailmassa on sitä tietoa enemmän kuin tarpeeksi, pitää vain osata valita oikein mihin luottaa.
Ps: on lattialämmitys.

Tuo näyttää kyllä rokkaavan todella hyvin.

Höpisin tuossa työkaverin kanssa ja hän sanoi että kone näyttää lämmitykselle 4.3 coppia ja käyttövedelle 3.3. Kohde on suurinpiirtein samankokoinen kuin meidän kämpät sillä erotuksella että hänellä on 40m2 alasta toisessa kerroksessa. Lattialämmitys on toteutettu 20mm putkella ja lämmitys menee suoraan lattiaan ilman puskuria. Kone on 8kW 343 malliltaan. Sijainti Nokia.

Mulla on muutama epäilys mistä ero kohteiden järjestelmien hyötysuhteissa johtuu. Kirjoitan siitä lisää hiukan myöhemmin...

Mutta haluaisin verrata kuinka meidän lämmityskäyrät eroavat toisistaan. Laittaisitko lämmityskäyrän menoveden lämpötilat mitkä siinä käyrä valikossa näkyy, tyyliin -20, 35 astetta. 0, 30 astetta ja +20 25 astetta. Sitten jos yhdeltä käyntijaksolta jaksaisit katsoa lauhduttimelle palaavan ja menevän veden lämpötilat. Näiden tietojen perusteella voin tehdä kaavion mistä näkyy onko menovesien lämpötiloissa oleellista eroa.

Millaisella nopeudella sinulla pyörii ulkoinen pumppu/t jotka kierrättävät vettä muissa piireissä ja mikä on tällöin niiden ottoteho. Oliko erillisiä pumppuja muutakuin yhdelle shuntatulle piirille?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 28.04.15 - klo:23:34
Kyllä olen itsekin tyytyväinen, enhän minä muuten täällä näin kehuskelisi. Kuitenkin pitää muistaa, että hyvät kertoimet eivät ole yksittäisten asioiden aikaansaamaa, vaan kaikkien niiden summa. Tällä luonnollisesti tarkoitan sitä, että kaikkiin suunnitelmiin kannattaa panostaa alkuvaiheessa. Liian usein tyydytään keskinkertaiseen tai jopa huonoon vaihtoehtoon, vaikka samalla rahalla olisi saatavilla huippuratkaisu. Tämä on seuraus siitä, ettei tiedetä tai haluta tietää paremmasta. Siitäkin syystä tämä foorumi on aivan loistava, koska tämä lisää ihmisten tietämystä näistä asioista. Nykyisin netin ihmeellisessä maailmassa on sitä tietoa enemmän kuin tarpeeksi, pitää vain osata valita oikein mihin luottaa.
Ps: on lattialämmitys.
Papilla on 14kwh/v/m2? Todella hyvin noinkin pohjoisessa :) Ihmetyttää vain tuo kokonaiskulutus.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 29.04.15 - klo:09:43
Kosteat tilat
+10   0   -10   -20
 31   33   36    38

Oleskelutilat
+10   0   -10   -20
 22   26   29    33

Autotalli
+10   0   -10   -20
 20   24   28    31

Eli kun tehdään LL-puskuriin, niin esim. luokkaa noin +36 ja +30.

Kokonaiskulutuksella viittaat varmaankin epäsuorasti käyttösähkön osuuteen vuosikulutuksessa. Seuraavassa osasyyllisiä.
- Ilmanvaihtokoneet n.2500kwh, joista asuinrakennuksen Vallox vei talvella paljon, koska sähköpatteri kytkeytyi herkkään päälle.
- Kiuas n.2000kwh
- 5 henk. perhe--> ruoanlaitto, astioidenpesu, pyykinpesu ja kuivaus, viihde-elektroniikka, jne. jne.

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 29.04.15 - klo:11:19
Eikös kosteat tilat olleet suoraan puskurivaraajan perässä? Eli puskuri lämmitetään aina tämän piirin lämpötilan mukaan?

Jos vain ei tunnu viileältä niin iv-koneen tuloilman lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman matalana niin ilman lämmitys tulee kaivosta eikä sähkövastuksella iv-koneesta. Meillä tuloilman lämpötila 17 ja tuo ei kyllä tunnu koskaan viileältä eikä aiheuta vedon tunnetta muutenkaan. Huomenna tongin taas hiukan dataa pumpun syvyyksistä kun kuukausi on vaihtumaisillaan...

Onko sinulla puskurivaraajasta kolme eri piiriä niin että niissä jokaisessa on oma kiertovesipumppu? Koneen sisäinen pumppu sitten lataa varaajaa koneen käydessä ja muuten huilii? Mitä nuo ulkoiset pumput ovat malliltaan ja millä nopeudella pyörivät.

Oleten että meidän järjestelmissä on yksi oleellinen ero. Se on se että mulla kiertovesipumpun kulutus myös silloin kuin pumppu ei käy kuuluu jo tuohon koneen energialaskelmaan ja sulla se energia mitä ulkoiset kiertovesipumput kuluttuvat ei kuulu tuohon lukemaan. Luulisin että se on osaltaan yksi selittävä tekijä korkeille copeille. Päätäni tosin en laita pantiksi vielä ennen lisätutkimista mutta luulisin että saatan päästä vilkaisemaan noita energialaskennan perusteita kuinka tuo lasketaan.

Selvisi myös että nämä viessmannin koneet saa myös toimimaan niin että ne laskevat käynnitymisrajaa integraalin perusteella. Luulisin että saan tällätapaa itsekin pudotettua käyntiajat halutulle tasolle. Tarvin tosin vielä hiukan lisää tietoa tarvittavista parametreista ennenkuin pääsen tekemään muutoksia.

Onko kukaan huomannut kuinka usein energiareurannanarvot päivittyvät? Kerran päivässä vai useasti? Jos nuo päivittyvät useasti niin silloin olisi helppo katsoa ottaako tuo koneen sisäisenpumpun kulutuksen huomioon.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: 15444 - 29.04.15 - klo:12:24
Tosi kovat COPit papilla.
Onkos kellään muuten omaa kulutusmittaria 300-sarjalaisten perässä eli onko käsitystä miten luotettavaa kulutusdataa tuo Viessmannin oma kulutusseuranta antaa?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 29.04.15 - klo:12:37
Eikös kosteat tilat olleet suoraan puskurivaraajan perässä? Eli puskuri lämmitetään aina tämän piirin lämpötilan mukaan?
Kyllä
Jos vain ei tunnu viileältä niin iv-koneen tuloilman lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman matalana niin ilman lämmitys tulee kaivosta eikä sähkövastuksella iv-koneesta. Meillä tuloilman lämpötila 17 ja tuo ei kyllä tunnu koskaan viileältä eikä aiheuta vedon tunnetta muutenkaan. Huomenna tongin taas hiukan dataa pumpun syvyyksistä kun kuukausi on vaihtumaisillaan...
Sähkönkulutus johtuu etulämmityspatterista, joka säätyy jäteilman perusteella. Etulämmityksellä vähennetään koneen pätkimistä kovilla pakkasilla. Pienentämällä jäteilman asetusarvoa vaikutetaan etulämmityksen kytkeytymiseen. Tuloilma säädetty jo alun perin 18 asteeseen. Kun tuloilma on säädetty alas, niin jälkilämmitystoimintoa tarvitaan todella vähän, sillä LTO kykenee lämmittämään tuloilman helposti tuohon 17-18 asteeseen. Jos tuloilman asetusta nostaa esim. 22 asteeseen, niin silloin jälkilämmityspatteri tulee mukaan voimakkaammin.
Onko sinulla puskurivaraajasta kolme eri piiriä niin että niissä jokaisessa on oma kiertovesipumppu? Koneen sisäinen pumppu sitten lataa varaajaa koneen käydessä ja muuten huilii? Mitä nuo ulkoiset pumput ovat malliltaan ja millä nopeudella pyörivät.
Kyllä. Wilo yonos pico 25/1-6. Vitotronic ohjaa pumppuja. Pumput ovat dp-c eli jatkuvalla säädöllä. Kost.tilat 22w, Oleskelu 18w, Autotalli 13w.
Oleten että meidän järjestelmissä on yksi oleellinen ero. Se on se että mulla kiertovesipumpun kulutus myös silloin kuin pumppu ei käy kuuluu jo tuohon koneen energialaskelmaan ja sulla se energia mitä ulkoiset kiertovesipumput kuluttuvat ei kuulu tuohon lukemaan. Luulisin että se on suurin selittävä tekijä korkeille copeille. Päätäni tosin en laita pantiksi vielä ennen lisätutkimista mutta luulisin että saatan päästä vilkaisemaan noita energialaskennan perusteita kuinka tuo lasketaan.
Ulkoiset kiertovesipumput eivät kuulu energialaskentaan. Tätä ajatusta tukee myös erillinen kulutusmittari, joka liitetty järjestelmään. Eli Viessmannin data ja kulutusmittarin lukemat ovat yhteneväiset.
Selvisi myös että nämä viessmannin koneet saa myös toimimaan niin että ne laskevat käynnitymisrajaa integraalin perusteella. Luulisin että saan tällätapaa itsekin pudotettua käyntiajat halutulle tasolle. Tarvin tosin vielä hiukan lisää tietoa tarvittavista parametreista ennenkuin pääsen tekemään muutoksia.

Onko kukaan huomannut kuinka usein energiareurannanarvot päivittyvät? Kerran päivässä vai useasti? Jos nuo päivittyvät useasti niin silloin olisi helppo katsoa ottaako tuo koneen sisäisenpumpun kulutuksen huomioon.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 29.04.15 - klo:14:07
Ainiin eräs oleellinen puuttui eli puskurivaraajan hystereesi.

Pumppu taitaa sammuttaa kaikki ulkoiset kiertovesipumput kun lämmitystarvetta ei ole? Aivan kuten omassanikin tapauksessa koneen sisäisen pumpun kesällä?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 29.04.15 - klo:14:22
Ainiin eräs oleellinen puuttui eli puskurivaraajan hystereesi.

Pumppu taitaa sammuttaa kaikki ulkoiset kiertovesipumput kun lämmitystarvetta ei ole? Aivan kuten omassanikin tapauksessa koneen sisäisen pumpun kesällä?
50 eli 5.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 29.04.15 - klo:22:46
Kosteat tilat
+10   0   -10   -20
 31   33   36    38

Oleskelutilat
+10   0   -10   -20
 22   26   29    33

Autotalli
+10   0   -10   -20
 20   24   28    31

Eli kun tehdään LL-puskuriin, niin esim. luokkaa noin +36 ja +30.

Kokonaiskulutuksella viittaat varmaankin epäsuorasti käyttösähkön osuuteen vuosikulutuksessa. Seuraavassa osasyyllisiä.
- Ilmanvaihtokoneet n.2500kwh, joista asuinrakennuksen Vallox vei talvella paljon, koska sähköpatteri kytkeytyi herkkään päälle.
- Kiuas n.2000kwh
- 5 henk. perhe--> ruoanlaitto, astioidenpesu, pyykinpesu ja kuivaus, viihde-elektroniikka, jne. jne.
Eikö tässä ole oiva todiste siitä ettei mikään lauhduttimelta lähtevä litkun lämpötila tee hyvää COPia, vaan lämmönjako.

Joo, tuohon käyttösähkön suureen kulutukseen viittasin. Itsellä meni neljällä hengellä noin 13000kwh vuodessa pahimmoilleen.
Pumppu otti tuosta noin 4500-5000kwh. Veden kulutus oli miltei 200m3. :-\
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 03.05.15 - klo:21:21
Kylläpä tuo valloxi kuluttaa todellisuudessa paljon vaikka esitteet kehuu vuosihyötysuhteeksi vaikka mitä. Teidätkö mikä on tallin ilmanvaihdon osuus ja mikä talon ilmanvaihdon osuus kulutuksesta?
Millaiset ilmamäärät teillä on talossa? Itsellä tulo 58 l/s ja poisto 63 l/s.
Meillä on tuo pyöriväkennoinen pyörinyt nyt 10kk ja sen kulutus on ollut tässä ajassa 580kWh. Vuosikulutukseksi tulee noin 700kWh.

Kun mainitsit suuresta energiamäärästä käyttöveteen toisessa ketjussa katsoin vertailua meidän datojen välillä. Siinä huomaa että teillä koneen energiaseurannan mukaan teillä käyttöveteen menee 3,5 kertaa enemmän energiaa kuin meillä. Meillä kyseessä kahden hengen talous ilman jatkuvaa käyttöveden kiertoa. Oletko ottanut vesimittarista lukemia ylös? Olisi mielenkiintoista nähdä millainen  vedenkulutus on suhteessa tuohon energian kulutukseen. Kierto taitaa haukata tuosta suuren osan ja osa tuosta energiasta päätyy lämmittämään taloa.

Joillaihan täällä oli ollut vuotoa käyttövesijakson aikana myös lattialämmityksen puolelle muistaakseni jonkun takaiskuventtiilin vuotamisen takia. Eikai tuota vuotoa ole myös sinulla?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 03.05.15 - klo:21:32
Kyllä. Wilo yonos pico 25/1-6. Vitotronic ohjaa pumppuja. Pumput ovat dp-c eli jatkuvalla säädöllä. Kost.tilat 22w, Oleskelu 18w, Autotalli 13w.

Itsellä tuo koneen sisäinen pumppu jauhaa koneen sisällä täysillä. Maksimissaan tuo pumppu kuluttaa 70W mutta koska virtausvastus lattialämmityspiirissä on niin suuri niin pumppu ei saavuta täyttä ottotehoa vaan jäänee noin 50W tienoille (mlp edessä olevan kwh-mittarin tarkkuus 10W) joka harvinaisen lähellä sinun ulkoisten pumppujen kulutustasi joka on yhteensä 53W.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 03.05.15 - klo:22:36
Lainaus käyttäjältä: fraatti
Oleten että meidän järjestelmissä on yksi oleellinen ero. Se on se että mulla kiertovesipumpun kulutus myös silloin kuin pumppu ei käy kuuluu jo tuohon koneen energialaskelmaan ja sulla se energia mitä ulkoiset kiertovesipumput kuluttuvat ei kuulu tuohon lukemaan. Luulisin että se on suurin selittävä tekijä korkeille copeille. Päätäni tosin en laita pantiksi vielä ennen lisätutkimista mutta luulisin että saatan päästä vilkaisemaan noita energialaskennan perusteita kuinka tuo lasketaan.

Onko kukaan huomannut kuinka usein energiareurannanarvot päivittyvät? Kerran päivässä vai useasti? Jos nuo päivittyvät useasti niin silloin olisi helppo katsoa ottaako tuo koneen sisäisenpumpun kulutuksen huomioon.

Katselin hiukan tuota energiaseurannan toimintaa. Huomasin että lukemat päivittyvät myös käyntijaksojen välissä ja ne laskevat laitteiston kokonaiscoppia/seasonal cop(omassa tapauksessani mukaan on tällöin laskettu myös lämmönjaon pumpun kulutus silloin kun pumppu ei käy). Huomasin että lämmönjaon ottoenergia kasvoi 80W vaikka tuotettu energiamäärä ei kasvanut ja pumppu ei käynyt. Jotta meidän energiaseurantojen tulokset ovat vertailukelpoiset sinulla mukaan täytyy laskea ulkoisten kiertovesipumppujen kulutus. Saattaa olla että pumpussa on olemassa parametri mihin ulkoisten pumppujen kulutus voidaan asettaa jolloin se ottaa laskennassa huomioon myös ulkoiset pumput.

Teen uuden vertailukelpoisen taulukon jahka kerkeän. Teen aluksi kesken olevan taulukon menovesien lämmönvertailuista loppuun ja laitan sen näkyville.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 03.05.15 - klo:23:26
Noniin. Tein tähän nyt sitten vertailun noista lämmityskäyristä. Käyrien vertailut osoittavat että sinulla on korkeammat menoveden lämpötilat. Hiukan pienempi delta kuitenkin taitaa kuitenkin olla jotakuinkin sama kuin menoveden lämpötila -1 aste. Minulla delta on noin 7 astetta ja sinulla puheesi mukaan noin 6? Vakiona ainakin 3x3 koneet ajaa kiertovesipumppua 100% teholla, näetkö mistään millä teholla tuo pumppu on? Voisin vain kuvitella että 100% nopeudella pelkästään puskuria ladatessa delta olisi pienempi. Tai sitten tuota pumpun nopeutta on rukattu.

Minun talo taitaa pysyä lämpöisenä hiukan viileämmällä vedellä tai ainakin tämä osoittaa niin. Itseasiassa omaa käyrää täytyisi hiukan rukata. Kun muutimme taloon pihalla oli jatkuvasti törkeän kuuma, konvektori katossa hoisi jäähdytyksen mallikkaasti mutta käyrä taisi jäädä hiukan korkeaksi 0 yläpuolella olevilla lämpötiloilla. Tällähetkelläkin mittari näköjään kertoo että sisällä on 23.3 astetta. Täytyisi muuttaa hiukan käyrän jyrkkyyttä 0.2:sta 0.3:n ja katsoa taso niin että menoveden lämpötilat ovat jotakuinkin samat pakkasella.

Nuo omat käyräni arvot ovat jotakuinkin oikealla laskentakaavalla laskettu ja noissa sinun luvuissa on vain tasaluvut joten niihin tulee pyöristysvirheitä ja siksi käyrät eivät ole suoria.
Laitan tähän myös tuon taulukon jos joku haluaa katsoa sitä. Ylemmässä kuvassa on pelkästään oman pumpun lämpötiloja. Alemmassa kuvassa on vertailuna molempien talojen lattioiden lämpötiloja.
(http://i1.aijaa.com/b/00389/13823474.jpg)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 04.05.15 - klo:00:11
Kiinnostaisi kovasti kompuralämmöt molemmilta, Papin koneen ja Fraatin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.05.15 - klo:01:02
Lainaus
Kun mainitsit suuresta energiamäärästä käyttöveteen toisessa ketjussa katsoin vertailua meidän datojen välillä. Siinä huomaa että teillä koneen energiaseurannan mukaan teillä käyttöveteen menee 3,5 kertaa enemmän energiaa kuin meillä. Meillä kyseessä kahden hengen talous ilman jatkuvaa käyttöveden kiertoa. Oletko ottanut vesimittarista lukemia ylös? Olisi mielenkiintoista nähdä millainen  vedenkulutus on suhteessa tuohon energian kulutukseen. Kierto taitaa haukata tuosta suuren osan ja osa tuosta energiasta päätyy lämmittämään taloa.

Joillaihan täällä oli ollut vuotoa käyttövesijakson aikana myös lattialämmityksen puolelle muistaakseni jonkun takaiskuventtiilin vuotamisen takia. Eikai tuota vuotoa ole myös sinulla tai jotain muuta häikkää kytkennöissä?

Minulla oli käyttövesipuolella Viessmannin oman takaisiniskun ja erillisen käyttövesivaraajan anturin kanssa ongelmia: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4904.msg65675#msg65675

Korjaantui kuin laitettiin käyttövesivaraajan paluuputkeen erillinen takaisinisku ja tuo anturi kiinnitettiin kunnolla.

Lainaus
Joo, olen kysynyt ja huoltomies tulee ensi viikolla käymään. Arvelivat että kv:n takaiskuventtiili vuotaa, on kuulemma Viessmanneissa ollut vastaavia vikoja ( ominaisuus?) muillakin.

Löysinkin jo mainitsemasi vuosikulutuksen:
Lainaus käyttäjältä: papi
- 5 henkinen perhe, veden kokonaiskulutus vuodessa +150 kuutiota, mihin ei sisälly vesipostivesi

Meillä vedenkulutus asettunee noin 110m3 tietämille nykykulutuksella vuodessa. Tämä ero selittäisi +50% käyttöveteen menneenä energiana. Voiko käyttövedenkierossa tapahtuvat häviöt olla niin suuret että ne selittävät tuon sinun todella suuren lämpömäärän käyttövedessä? Ettei vain.....  ::)

Käyttöveden paremman copin aiheuttaja on tietysti käyttövesivaraajan suurempi kierukka jolloin koneelle saadaan viileämpää vettä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.05.15 - klo:03:03
Lainaus käyttäjältä: papi
Käyntikerrat luokkaa 2xtunnit eli puolisen tuntia.

Tiedän erään tapauksen jossa pesutilojen sekä 100l puskurin lämmittäminen 5 asteen hystereesillä aiheutti 8kW koneella noin 15min käyntijaksoja.

Katsoisitko lämmityksen käyntijakson pituuden?

Kun kone on tehnyt lämpöä varaajaan niin sitten:
* ok ja menu pohjaan yli 5s
* ok ja takaisin nuoli pohjaan yli 5s
* 3442541331
* diagnoosi
* laitteisto
* lokikirja

Tästä sitten näkee pumpun käynnistymisen ja pysähtymisen kellonajat.

Mulla keskikäynti on käyntiaikojen ja käynnitysten perusteella 85min. Todellisuudessa lämmityksen käyntijaksot ovat aina ~1h 50min.

Arvaukseni lienee vääriä lukemia näyttämä lämpötila-anturi (tulo). 10 minuutin kiertopumpun pyörittämisen lopputuloksena tulo 7 astetta, meno 3 astetta. Paineet pysyy, ei vuotoja. Erillisiä virtausmittareita ei ole asennettu ensiöpiiriin. Pumppu tuntuu toimivan moitteettomasti.

Onkos tämä jo tikissä?

Häiritsee kun en ole keksinyt selkeää syytä lämmityksen suurelle copille. Joku syy siihen täytyy olla..  ::)

Laitoin tähän taulukkoon myös oman pumppuni käyntiajat ylös. Jotta data olisi vertailukelpoista laitoin kiertovesipumput mukaan. Taas osa datasta oli korruptoitunut. Osasta puuttui osa ottoenergiasta ja myös vko 15 puuttui kokonaan. Improvisoin noihin lukemat. Sinun pumppusi käy talvella hiukan enemmän kuin mitä tuo oma rakkine. Mulla suurin käynti-% on 52 ja sulla näyttää olevan 82%. Tietysti asut hiukan pohjoisemmassa ja lämmitystarvekin on hiukan suurempi.

Käyttöveden energiamäärä myös paistaa silmään....
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.05.15 - klo:07:44
Tosi kovat COPit papilla.
Onkos kellään muuten omaa kulutusmittaria 300-sarjalaisten perässä eli onko käsitystä miten luotettavaa kulutusdataa tuo Viessmannin oma kulutusseuranta antaa?

Tästä tulikin mieleen että energianseuranta on myös 2xx malleissa. Näissä ei ole mm kylmäainepuolen paine- ja lämpötilamittauksia eikä koneesta kaivolle palaavan liuoksen lämpötilamittausta. Tästä voi vetää johtopäätöksen että energialaskenta tehdään vain lauhduttimen lähtevän ja palaavan veden lämpötilan sekä liuospuolen tulolämpötilan perusteella.

Tästä jokainen voi jo vetää johtopäätökset että energiaseuranta on vain viitteellinen.

Eräs sakemanni on vertaillut toteutunutta kulutusta sekä pumpun ottosähköä ja hän on todennut seuraavaa:
"
Until 01.17.2014 the electricity consumption was berrechnet with the following formula.  Lately the data is read with the Smart Meter: 

 [Operating hours Storage tank charging pump] * 0.5 
 + [Compressor operating hours] * 2.2 
 + [Hours DLE 1] * 3 
 + [Hours DLE 2] * 6 
 ============================ 
 KWH (net) - without pump 
"

Ja että pumpun kulutus on on vastannut kulutusmittaria +-5% tarkkuudella vuositasolla. Pumpussa on parametri power pump (5030) josta voi säätää pumpun antotehoa. Tuo kaveri kokeili muuttaa sitä johonkin tuosta vakio 10kW niin kaikki energiaseurannan luvut skaalautuivat tämän mukaan. Täytyykin huvikseen kokeilla muuttaa myös itse tuota vaikka 8kW ja katsoa muuttuvatko kaikki luvut 0,8 kertaisiksi...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: 15444 - 04.05.15 - klo:10:12
Tästä tulikin mieleen että energianseuranta on myös 2xx malleissa. Näissä ei ole mm kylmäainepuolen paine- ja lämpötilamittauksia eikä koneesta kaivolle palaavan liuoksen lämpötilamittausta. Tästä voi vetää johtopäätöksen että energialaskenta tehdään vain lauhduttimen lähtevän ja palaavan veden lämpötilan sekä liuospuolen tulolämpötilan perusteella.

Ei minun 200-G kyllä ole minusta minkäänlaista energianseurantaa vai onko sinulla tietoa miten tuollaiseen valikkoon pääsee?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 04.05.15 - klo:10:36
Viallinen anturi oli kai jossain antanut tulolitkulle useamman asteen hyvityksen. Tuostahan sitten tuo COP innostuu heti.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: justus01 - 04.05.15 - klo:10:47
eikä koneesta kaivolle palaavan liuoksen lämpötilamittausta.

Jos joku MLP laskee COP:ia kaivon lämpötilamittausten perusteella, niin väittisin COP:n virhemarginaalin olevan aika suuri.
Pienten lämpötilojen ja pienten lämpötilaerojen mittaaminen luotettavasti alle 0,1 asteen tarkkuudelle ei ole ihan ilmaista. Jos keruupuolen dT on vaikka 3 astetta, niin puolen asteen (kokonais)mittausvirhe tarkoittaa jo aika isoa heitto COP:ssa. Puolen asteen virhe tulee jos kumpikin mitta-anturi heittää 0,25c astetta eri suuntiin.

Ennemmin kannatta mitata pumpulta toisiopuolen lämpötiloja ja verrata niitä sähkömittarin lukemaan.
Tuossa on valmistajan näkökulmasta se "ongelma", että pitää rakentaa erikseen mittaukset ja laskennat käyttövedelle ja lämmönjaolla, kun keruupuolen mittauksia ei tarvitsisi olla kuin yksi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.05.15 - klo:11:30
Ei minun 200-G kyllä ole minusta minkäänlaista energianseurantaa vai onko sinulla tietoa miten tuollaiseen valikkoon pääsee?

muistankohan sitten aivan väärin... tarkistan töistä lähtiessä porukoiden myllyn...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 04.05.15 - klo:12:38
- Yritän vastata kaikkiin.
- Tallin IV-kulutus 300kwh/a.
- Talon IV-kulutus oli luokkaa 2200kwh/a.
- Säätöjen jälkeen ollaan pudottu tasolle 1100kwh/a. Valloxin suuri kulutus johtui etuvastuksen suuresta käyttöasteesta.
- Ilmamäärät koneella Tulo 80l/s ja Poisto 90l/s. Tähän ei ole huomioitu painehäviöiden aiheuttamaa vähennystä.
- Vedenkulutus 19kk ajalta 305m3. Siinä yhden kesän kasteluvedet. Yksinkertaisesti vuosikulutus noin 200m3.
- Kyllä, meillä LKV:n vaatima energia on suuri. Syy ja seuraus--> Suuri veden kulutus, 400 litran lämminvesivaraaja, LKV:n kierto. Huom! Kun vaihdoin LKV:n kiertorytmin 5/10 min-->5/25 min, niin energiankulutus putosi 20% (55kwh/vko --> 43kwh/vko).
- LKV:n kierto säteilee lämpöä talon sisällä yhtä paljon kuin kärpäsen pieru.
- Ei takaiskuventtiileiden vuoto-ongelmia.
- Lämmityksen ulkoiset kiertovesipumput kuluttavat sähköä noin luokkaa 400kwh/a.
- Peki tarkennatko mitä tarkoitat kompuralämmöillä?
- Lämmityksen käyntiajat ovat keskimäärin luokkaa 1/2 tuntia.
- Dt:n mittaushäiriö oli joulukuussa hetken ja meni ohi. Tällä ei ollut vaikutusta COP lukemiin.
- Syy lämmityksen COP:iin on yksinkertaisesti hyvä lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan! Ja "hieman" vaikuttaa myös ulkoiset kiertopumput joita 300G ei ota energialaskentaan mukaan. Todellinen vuosi COP on luokkaa 4,9 jos nyt energialaskenta antaa vaikka 5,3.
- Oman erillisen kulutusmittarin mukaan koneen laskuri toimii täysin oikein. "Sakemannin" tapauksessa näyttää, että hän on keksinyt kertoimet osin omasta päästä, koska on tiennyt vastauksen jo etukäteen. Vitocal 300-G malliin ei kiinteää kerrointa voi soveltaa johtuen pumpun RCD-järjestelmästä.
- Eipä taida olla 200-G mallista integroitua energiaseurantaa.
- Talvella käyntitunteja tulee viikossa todellakin jopa 80-90%, mikä on ihan hyvä juttu. Pumppu on sopivasti ylimitoitettu, koska emme halunneet vastuskäyttöä normaalina talvena. Sitten jos menee pidemmäksi aikaa yli -40 asteen, niin voidaan olla juuri siinä rajoilla.
- Hieman pohjoisempana... Lämpötilojen mukaan vertaa Tampere --> Oulu, niin saat ehkä paremman käsityksen. Ilomantsi on tuossa naapurikuntana ja siellä on vielä paikka paikoin 40 senttiä lunta! Järvissä ja lammissa on vielä joissain jääkansi! Mites teillä? Joko kielot kukkii?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 04.05.15 - klo:14:18
Jos tehon ja COP:n laskentaan käytetään kaivosta tulevan keruunesteen lämpötilaa, niin mitähän logiikka arvaa keruunesteeksi ja sen ominaisuuksiksi ja virtaukseksi?
Eikö Saksanmaalla käytetä jotain muuta keruunestettä kuin vesi-etanoliseosta ja virtauskin on suurempi johtuen matalammista kaivoista?

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 04.05.15 - klo:16:09
- Yritän vastata kaikkiin.
- Tallin IV-kulutus 300kwh/a.
- Talon IV-kulutus oli luokkaa 2200kwh/a.
- Säätöjen jälkeen ollaan pudottu tasolle 1100kwh/a. Valloxin suuri kulutus johtui etuvastuksen suuresta käyttöasteesta.
- Ilmamäärät koneella Tulo 80l/s ja Poisto 90l/s. Tähän ei ole huomioitu painehäviöiden aiheuttamaa vähennystä.
- Vedenkulutus 19kk ajalta 305m3. Siinä yhden kesän kasteluvedet. Yksinkertaisesti vuosikulutus noin 200m3.
- Kyllä, meillä LKV:n vaatima energia on suuri. Syy ja seuraus--> Suuri veden kulutus, 400 litran lämminvesivaraaja, LKV:n kierto. Huom! Kun vaihdoin LKV:n kiertorytmin 5/10 min-->5/25 min, niin energiankulutus putosi 20% (55kwh/vko-->43kwh/vko).
- LKV:n kierto säteilee lämpöä talon sisällä yhtä paljon kuin kärpäsen pieru.
- Ei takaiskuventtiileiden vuoto-ongelmia.
- Lämmityksen ulkoiset kiertovesipumput kuluttavat sähköä noin luokkaa 400kwh/a.
- Peki tarkennatko mitä tarkoitat kompuralämmöillä?
- Lämmityksen käyntiajat ovat keskimäärin luokkaa 1/2 tuntia.
- Dt:n mittaushäiriö oli joulukuussa hetken ja meni ohi. Tällä ei ollut vaikutusta COP lukemiin.
- Syy lämmityksen COP:iin on yksinkertaisesti hyvä lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan! Ja "hieman" vaikuttaa myös ulkoiset kiertopumput joita 300G ei ota energialaskentaan mukaan. Todellinen vuosi COP on luokkaa 4,9 jos nyt energialaskenta antaa vaikka 5,3.
- Oman erillisen kulutusmittarin mukaan koneen laskuri toimii täysin oikein. "Sakemannin" tapauksessa näyttää, että hän on keksinyt kertoimet osin omasta päästä, koska on tiennyt vastauksen jo etukäteen. Vitocal 300-G malliin ei kiinteää kerrointa voi soveltaa johtuen pumpun RCD-järjestelmästä.
- Eipä taida olla 200-G mallista integroitua energiaseurantaa.

Kompuralämmöt taitaa olla sama kuin kuumakaasun lämpötila. Paljonko se on noin 35asteisella menovedellä?
Komppaan Papia, hyvän copin saa vieläkin paremmaksi hyvin toimivalla lämmitysjärjestelmällä!
Papilla startteja tulee ehkä hiukan enemmän kuin yleensä, mutta luultavasti DT tä puskurissa nostamalla asiaan saisi pientä muutosta.
Mikä fraatilla on tuo kwh/v/m2 luku pelkän pumpun osalta?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 04.05.15 - klo:16:58
Ei minun 200-G kyllä ole minusta minkäänlaista energianseurantaa vai onko sinulla tietoa miten tuollaiseen valikkoon pääsee?

Taisit saada postissa suomennetun käyttöohjekirjan Vitotronic 200 järjestemälle. Eikös tuossa ole sama ohjaus, kuin 300 G mallissakin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 04.05.15 - klo:17:43
Taisit saada postissa suomennetun käyttöohjekirjan Vitotronic 200 järjestemälle. Eikös tuossa ole sama ohjaus, kuin 300 G mallissakin.
Kyllä se nyt vaan on niin, ettei 200-G:ssä ole samanlaista energiaseurantaa kuin esim. 300-G:ssä. Kuitenkin 200-G malliin voi asentaa lisävarusteena lämpömäärän laskurin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.05.15 - klo:21:43
- Yritän vastata kaikkiin.
- Tallin IV-kulutus 300kwh/a.
- Talon IV-kulutus oli luokkaa 2200kwh/a.
- Säätöjen jälkeen ollaan pudottu tasolle 1100kwh/a. Valloxin suuri kulutus johtui etuvastuksen suuresta käyttöasteesta.
- Ilmamäärät koneella Tulo 80l/s ja Poisto 90l/s. Tähän ei ole huomioitu painehäviöiden aiheuttamaa vähennystä.

Hyvä että säädöt ovat auttaneet. Eikö päätelaitteita ole säädetty kuten olen käsittänyt että ne aina tarvii säätää käyttöönoton yhteydessä ja merkata kaikkien venttiilien virtaukset ylös? Onko säätämiseen käytetty jotain muuta menetelmää? Kun nuo litramäärät eivät ole todelliset venttiileiltä mitatut arvot ne ainakin kuulostavat todella suurille. Paljonko iv-suunnitelmassa oli mitoitusilmavirrat? Onko talossa poikkeuksellisen paljon kuutioita? Täällä niitä on noin 450m3.

Lainaus
- Vedenkulutus 19kk ajalta 305m3. Siinä yhden kesän kasteluvedet. Yksinkertaisesti vuosikulutus noin 200m3.
- Kyllä, meillä LKV:n vaatima energia on suuri. Syy ja seuraus--> Suuri veden kulutus, 400 litran lämminvesivaraaja, LKV:n kierto. Huom! Kun vaihdoin LKV:n kiertorytmin 5/10 min-->5/25 min, niin energiankulutus putosi 20% (55kwh/vko --> 43kwh/vko).
- LKV:n kierto säteilee lämpöä talon sisällä yhtä paljon kuin kärpäsen pieru.
- Ei takaiskuventtiileiden vuoto-ongelmia.

Tämä selvä.

Lainaus
- Lämmityksen ulkoiset kiertovesipumput kuluttavat sähköä noin luokkaa 400kwh/a.
- Lämmityksen käyntiajat ovat keskimäärin luokkaa 1/2 tuntia.
- Dt:n mittaushäiriö oli joulukuussa hetken ja meni ohi. Tällä ei ollut vaikutusta COP lukemiin.
- Syy lämmityksen COP:iin on yksinkertaisesti hyvä lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan! Ja "hieman" vaikuttaa myös ulkoiset kiertopumput joita 300G ei ota energialaskentaan mukaan. Todellinen vuosi COP on luokkaa 4,9 jos nyt energialaskenta antaa vaikka 5,3.

Pumpun hyötysuhteeseen ei ole järin paljoa parametreja jotka vaikuttavat sen muodostumiseen. Lauhduttimen lämpötila sekä -virtaus ja höyrystimen virtaus ja lämpötilat. Tässä tapauksessa parempaa coppia ei selitä alemmat menoveden lämpötilat tai virtaus kaivossa. Paremman copin puolesta on ilmoittamasi lämmönjaon delta -1K. Epäilen että suurimman eron tekee joko poikkeuksellisen hyvä kaivo tai käyntijakson pituuden hyvä sopiminen jaksoon kun kaivosta saadaan vielä reilusti lämmintä.

"Käyttöpäiväkirja" valikossa näkyy kyseisen viikon matalimmat liuoksen lämpötilat. Minulla ne näyttävät olevan vielä näinä viikkoinakin -0.6 tulo ja meno jotain -4,5 nurkilla. Kuinka nuo sinulla on esim tällähetkellä ja mahdollisesti myös tuolla erityisen kylmällä viikolla kun pumpun käyntiaika oli melkoisen korkea.

Tarkoituksena on nyt vain nähdän mistä hyvä hyötysuhde koostuu.

Tiedän että samoilla leveysasteilla toisessa kohteessa 8kW koneella on koneen ilmoittama hyötysuhde täsmälleen sama kuin itsellä. Vuosikulutukset ovat jotakuinkin vastaavat molemmilla. Tässäkohteessa menoveden lämpötila on muutaman asteen korkeampi lattiamateriaalin suuren lämmöneristävyyden takia. Kaivosta tuleva liemi oli ollut alimmillaan tälläviikolla 2 astetta. Käyntijaksot ovat tuossa kombinaatiossa myös hiukan lyhyemmät kuin itsellä johtuen lattialämmitysputkiston suuremmasta koosta.

Lainaus
- Oman erillisen kulutusmittarin mukaan koneen laskuri toimii täysin oikein. "Sakemannin" tapauksessa näyttää, että hän on keksinyt kertoimet osin omasta päästä, koska on tiennyt vastauksen jo etukäteen. Vitocal 300-G malliin ei kiinteää kerrointa voi soveltaa johtuen pumpun RCD-järjestelmästä.
- Eipä taida olla 200-G mallista integroitua energiaseurantaa.

Kun sanot että energiankulutus pitää täysin paikkansa tarkoitatko pidemmän jakson kulutusta esim vuoden kulutuksessa vai esim viikottaista? Tuo energianseurannan toimintaperiaatteesta epäilen hiukan erästä tiettyä asiaa mutta kirjoitan siitä sitten toisaalle.

Tosiaan tuossa 222:ssa ei ole energiaseurantaa. Muistin asian väärin ja tuon kerkesin jo käymään katsomassa.

RCD-järjestelmä on elektronisen paisuvaventtiilin takia koneessa. Muuta säätömahdollisuuttahan tuossa kylmäaineprosessissa ei ole.

The proven Refrigerant Cycle Diagnostic system (RCD) checks efficiency constantly. Together with the electronic expansion valve and extensive sensor technology, it safeguards the optimum function of the refrigerant circuit at any given operating point.

Lainaus
- Talvella käyntitunteja tulee viikossa todellakin jopa 80-90%, mikä on ihan hyvä juttu. Pumppu on sopivasti ylimitoitettu, koska emme halunneet vastuskäyttöä normaalina talvena. Sitten jos menee pidemmäksi aikaa yli -40 asteen, niin voidaan olla juuri siinä rajoilla.
- Hieman pohjoisempana... Lämpötilojen mukaan vertaa Tampere --> Oulu, niin saat ehkä paremman käsityksen. Ilomantsi on tuossa naapurikuntana ja siellä on vielä paikka paikoin 40 senttiä lunta! Järvissä ja lammissa on vielä joissain jääkansi! Mites teillä? Joko kielot kukkii?

En ole niin tarkasti perillä missä Kontiolahti on mutta kartastahan se selviää.
Joensuu näyttää olevan melko lähellä.
Lämmöntarveluvuksi ilmatieteen laitos ilmoittaa Joensuuhun vertailukaudelle 1981 - 2010  4984 ja tampereelle 4424. Tämä on noin 13% suurempi joensuussa. Tämän vuoden osalta joensuu 2312 vs tampere 2020, ero noin 14% joten melko lähellä keskiarvoa on menty vaikka vuosien lämpötilat vaihtelevatkin. Tietysti myös paikallisia tekijöitä jotka vaikuttavat lämmöntarpeeseen on luonnollisesti. Energiaseurannan perusteella kiinteitöjemme energiankulutuksessa viikkojen 33-14 välissä ei ole kuin 2% eroa. Jos asiaa tarkastellaan saman ajanjakson tiimoita lämmitystarveluvuilla saadaan luvuiksi 3723 ja 3242. Tämä tekee eroa 15%. Eli joko tampereella on ollut piirun lämpöisempää kuin yleensä tai vastaavasti joensuussa piirun viileämpää.

Jotta lämmitystarpeen eron suuruusluokan kahden samanlaisen kiinteistön osalta eri sijainnilla saa selville niin jos Tampereella energiankulutus olisi 20000kWh niin Joensuussa se olisi 22600kWh.

Muuttujia on kuitenkin tässätapauksessa todella paljon sijainnin lisäksi. Ja yksi niistä suurimpia on se että paljonko kiinteistöön tuodaan lämpöä jostain muualta kuin itse lämmitysjärjestelmästä. Juurikin kaikemaailman sähköäkuluttavat härpäkkeet kuten kiukaat, uunit, tietokoneet ja mm ilmanvaihdon etu/-jälkilämmitykset. Tietysti myös ilmanvaihdon taso on yksi oleellinen asia.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.05.15 - klo:22:28
Jos tehon ja COP:n laskentaan käytetään kaivosta tulevan keruunesteen lämpötilaa, niin mitähän logiikka arvaa keruunesteeksi ja sen ominaisuuksiksi ja virtaukseksi?
Eikö Saksanmaalla käytetä jotain muuta keruunestettä kuin vesi-etanoliseosta ja virtauskin on suurempi johtuen matalammista kaivoista?

ATS

Sitä logiikkaa mitä parametreja pumppu käyttää energiansa laskemiseen haluaisinkin selvittää. Vielä en ole aivan perillä mitä huomioon otetaan mutta katsotaan selviääkö mitään..
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 05.05.15 - klo:10:04
Kompuralämmöt taitaa olla sama kuin kuumakaasun lämpötila. Paljonko se on noin 35asteisella menovedellä?
Komppaan Papia, hyvän copin saa vieläkin paremmaksi hyvin toimivalla lämmitysjärjestelmällä!
Papilla startteja tulee ehkä hiukan enemmän kuin yleensä, mutta luultavasti DT tä puskurissa nostamalla asiaan saisi pientä muutosta.
Mikä fraatilla on tuo kwh/v/m2 luku pelkän pumpun osalta?
Osaotanta lämmitysjaksosta, eli reilun minuutin jakso jostain kohdin lämmitystä:
- Lähtötilanne LL-meno 36,5 ja LL-paluu 30,5
- Kompr. lämpötilat (päivittää n. 5sek välein)
0,6 - 56,1
-1,3 - 56,1
0,4 - 56,3
0,4 - 56,5
-1,3 - 56,5
0,2 - 56,5
0,2 - 56,7
-1,3 - 56,7
0,2 - 56,9
0,9 - 56,9
0,6 - 57,1
0,4 - 57,3
-1,3 - 57,4
- Lopputilanne LL-meno 37,4 ja LL-paluu 32
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 05.05.15 - klo:11:15
Hyvä että säädöt ovat auttaneet. Eikö päätelaitteita ole säädetty kuten olen käsittänyt että ne aina tarvii säätää käyttöönoton yhteydessä ja merkata kaikkien venttiilien virtaukset ylös? Onko säätämiseen käytetty jotain muuta menetelmää? Kun nuo litramäärät eivät ole todelliset venttiileiltä mitatut arvot ne ainakin kuulostavat todella suurille. Paljonko iv-suunnitelmassa oli mitoitusilmavirrat? Onko talossa poikkeuksellisen paljon kuutioita? Täällä niitä on noin 450m3.
Olet käsittänyt aivan oikein. Käyttöönottotarkastuksessa yleensä esitellään IV-mittauspöytäkirja. Mitatut Tulo 74,4l/s ja Poisto 83,3l/s. Kuutioita 525m3. Ja RakMK D2:n mukaan ilmanvaihtokertoimen pitää olla vähintään 0,5 1/h.


 "Käyttöpäiväkirja" valikossa näkyy kyseisen viikon matalimmat liuoksen lämpötilat. Minulla ne näyttävät olevan vielä näinä viikkoinakin -0.6 tulo ja meno jotain -4,5 nurkilla. Kuinka nuo sinulla on esim tällähetkellä ja mahdollisesti myös tuolla erityisen kylmällä viikolla kun pumpun käyntiaika oli melkoisen korkea.

Vuoden 2015 alusta tulo alimmillaan 0,2 ja samaan aikaan meno -4,7.
Viime viikolla tulo 2,9 ja meno -2,0



Kun sanot että energiankulutus pitää täysin paikkansa tarkoitatko pidemmän jakson kulutusta esim vuoden kulutuksessa vai esim viikottaista? Tuo energianseurannan toimintaperiaatteesta epäilen hiukan erästä tiettyä asiaa mutta kirjoitan siitä sitten toisaalle.

Minulla on kwh-mittari mittaamassa pumpun eri toimintoja. Olen joka viikko tehnyt vertailun pumpun lukemiin ja huomannut niiden olevan täysin samat riippumatta vuodenajasta. Lisäksi uutena (9.3.2015 alkaen) mittaustuloksena saan samaan mittariin ulkoisten kiertovesipumppujen kulutuksen.

En ole niin tarkasti perillä missä Kontiolahti on mutta kartastahan se selviää.
Joensuu näyttää olevan melko lähellä.
Lämmöntarveluvuksi ilmatieteen laitos ilmoittaa Joensuuhun vertailukaudelle 1981 - 2010  4984 ja tampereelle 4424. Tämä on noin 13% suurempi joensuussa. Tämän vuoden osalta joensuu 2312 vs tampere 2020, ero noin 14% joten melko lähellä keskiarvoa on menty vaikka vuosien lämpötilat vaihtelevatkin. Tietysti myös paikallisia tekijöitä jotka vaikuttavat lämmöntarpeeseen on luonnollisesti. Energiaseurannan perusteella kiinteitöjemme energiankulutuksessa viikkojen 33-14 välissä ei ole kuin 2% eroa. Jos asiaa tarkastellaan saman ajanjakson tiimoita lämmitystarveluvuilla saadaan luvuiksi 3723 ja 3242. Tämä tekee eroa 15%. Eli joko tampereella on ollut piirun lämpöisempää kuin yleensä tai vastaavasti joensuussa piirun viileämpää.

Lämmitystarveluvut ovat tyhjää paremmat arvioitaessa eri paikkakunnilla olevien kiinteistöjen lämmityksentarvetta. Kuitenkin mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvemmassa ns. mittauspisteitä on. Esimerkkinä Joensuun seutu, sama vertailuluku (4832) annetaan paikkakunnille vaikka toinen on 150km etelämpänä. Vastaavasti 10km pohjoisempana olevalle kolmannelle kunnalle annetaan jo 500 yksikköä suurempi luku (5304). Tästä syystä paikkakunnille on annettu kertoimet joita on syytä käyttää laskennassa.
Itseasiassa viikkojen 33-14 ajalla talojemme lämmityksen kulutuslukemat ovat olleet Fraatti(17109kwh) ja Papi(16087kwh) eli eroa 6%. Olennaisempaa kuitenkin on Lämmitykseen käytetty energia joka oli F(4007kwh) ja P(3129kwh) eli eroa 28%. Koko vuoden mittauksessa ero lienee suurempi.



Jotta lämmitystarpeen eron suuruusluokan kahden samanlaisen kiinteistön osalta eri sijainnilla saa selville niin jos Tampereella energiankulutus olisi 20000kWh niin Joensuussa se olisi 22600kWh.

Meidän kiinteistöt eivät ole samanlaisia, eivät edes saman kokoisia. Kuitenkin suuruusluokka on sama sen myönnän.

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 05.05.15 - klo:18:40
Olet käsittänyt aivan oikein. Käyttöönottotarkastuksessa yleensä esitellään IV-mittauspöytäkirja. Mitatut Tulo 74,4l/s ja Poisto 83,3l/s. Kuutioita 525m3. Ja RakMK D2:n mukaan ilmanvaihtokertoimen pitää olla vähintään 0,5 1/h.

Sinänsä järjetöntä että jos talossa huonekorkeus kasvatetaan 2,5m:stä keskikorkeudelle 3m ilmanvaihdon määrä pitäisi säännösten mukaan kasvaa 20%. Miksi? Ei mielestäni päästölähteitä noissa tiloissa ole sen enempää kuin matalemissakaan asunnoissa vai lisääkö joku mystinen asia esim kosteuskuormaa. Nyt kun asia tuli esille niin huomasin samalla että meillä ilmanvaihdon määrä ei ota huomioon koko asunnon tilavuutta. 63l/s = 225m3 -> 2x = 450m3/h Asunnon korkeus muualla paitsi olohuoneessa 2,7m ja 41m2 alalla keskikorkeus 3,6m. Tästä saadaan kokonaistilavuudeksi karvan vajaa 500m3. Mahtaakohan tuo olla iv-suunnittelijan hama vai tietoinen valinta? Sinänsä itseä tuo ei haittaa vaan päinvastoin, olen tyytyväinen koska mun maalaisjärki ei pysty perustelemaan pelkästään huonekorkeuden kasvamisella lisääntynyttä ilmanvaihdon tarvetta.

Samoin kylläkin energiatodistuksessa muutenkin taidettiin laskea käyttösähkön ja käyttöveden kulutusta neliöiden/huonemäärän mukaa joka on sekin varsin hullunkurinen yhtälö.
Kuvittelisin että 5 hlön perhe 280m2 asunnossa ei pysty käyttämään samanaikaisesti niin paljon kaikenmoisia vimputtimia enempää että käyttösähkön määrä tuplaantuisi verraten 140m2 asuntoon.

Tässä nyt alkuperäinen aihe jo jatkoi muutenkin hiukan sivuraiteilla mutta kysytään nyt tähän samaan hengenvetoon että aiheuttiko kuiva sisäilma ongelmia kovilla pakkasilla ja oliko sellaisia mittareita kädenulottuvilla mistä kosteuden pystyi toteamaan? Meillä ilma alkoi kuivumaan kovemmilla pakkasilla niin paljon että ilmanvaihdon tasoa oli pakko laskea jotta sisäilma oli mun mittapuulla asumiskelpoista. Mittasin jossain välissä alle 15% suhteellista kosteutta täältä. Myös ilmanvaihtokoneen valmistaja suosittaa kosteuden hallintaan ilmanvaihtokoneen tehon laskemista. Toinen keino on tietysti kostuttimien hankkiminen mutta tuollaisten ilmamäärien kostuttaminen vaatisi järjettömien vesimäärien haihduttamista ja pieni laskutuokio sai varsin nopeaa luopumaan ajatuksesta. Tietysti asumisesta ja kaikista asukeista tulee huoneilmaan kosteutta mutta meidän tapauksessa 2hlö ja katti ei rittänyt ainakaan tälläkertaa. Oikea tapa vaihtaa ilmaa olisi mielestäni tarpeenmukainen ilmanvaihto joka haistelisi eri tiloista mm VOC(sis. co2) ja RHta...

Lainaus
Vuoden 2015 alusta tulo alimmillaan 0,2 ja samaan aikaan meno -4,7.
Viime viikolla tulo 2,9 ja meno -2,0

Ylemmästä pystyy toteamaan helposti kuinka syvempi kaivo pystyy antamaan enemmän kauraa koneella vaikka käynti on miltei yhtäjaksoista. Ja alemmasta voi todeta kuinka selkään otetaan ylipitkien käyntijaksojen takia. Riittämätön lämmönsiirtyminen kaivosta ja kelin reilusti jäähtyessä menoveden lämpötilapyynti nousee nopeaa ja samaan yhdistetään usea käyntijakso ja tuohon sopivasti käyttöveden tekeminen vielä kaveriksi saa sen ilmeisesti vieläkin aikaiseksi että paluulämpötila laskee tuonne -0,6 asteen tietämille... tai sitten kaivo on kuivunut  ;)
Lainaus
Minulla on kwh-mittari mittaamassa pumpun eri toimintoja. Olen joka viikko tehnyt vertailun pumpun lukemiin ja huomannut niiden olevan täysin samat riippumatta vuodenajasta. Lisäksi uutena (9.3.2015 alkaen) mittaustuloksena saan samaan mittariin ulkoisten kiertovesipumppujen kulutuksen.
Itse en ole katsonut kuinka tuo uusi mittari ja kone ovat pitäneet kutinsa toisiinsa nähden. Alkuun mulla oli swissnoxin kwh mittari ja siinä huomasin että energiaseurannassa ja mittarin lukemissa oli jonkunverran heittoa toisiinsa. Tosin luotto tuohon Swissnoxiin oli nolla tuollaisilla moottorikuormilla ja siksi hommasinkin uuden mittarin.

Lainaus
Lämmitystarveluvut ovat tyhjää paremmat arvioitaessa eri paikkakunnilla olevien kiinteistöjen lämmityksentarvetta. Kuitenkin mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvemmassa ns. mittauspisteitä on. Esimerkkinä Joensuun seutu, sama vertailuluku (4832) annetaan paikkakunnille vaikka toinen on 150km etelämpänä. Vastaavasti 10km pohjoisempana olevalle kolmannelle kunnalle annetaan jo 500 yksikköä suurempi luku (5304). Tästä syystä paikkakunnille on annettu kertoimet joita on syytä käyttää laskennassa.
Itseasiassa viikkojen 33-14 ajalla talojemme lämmityksen kulutuslukemat ovat olleet Fraatti(17109kwh) ja Papi(16087kwh) eli eroa 6%. Olennaisempaa kuitenkin on Lämmitykseen käytetty energia joka oli F(4007kwh) ja P(3129kwh) eli eroa 28%. Koko vuoden mittauksessa ero lienee suurempi.

Sinä kun olet jo kerennyt asumaan hetken ausunnossasi niin oletko huomannut että lämmönkulutus olisi laskenut ensimmäisen asumisvuoden jälkeen. Muutama pariskunta(2 hlö) jotka ovat muuttaneet oamakotitaloihin ovat todenneet että toisena vuonna kulutus on laskenut. Sinuntapauksessa pystyisit vartailemaan vuosien kulutuksia lämmöntarvelukuihin jotta erilaisten vuosien vaikutusta pystyisi ottamaan huomioon. Tosin jos järjestelmään on tehty merkittävästi muutoksia/säätöjä tuona aikana myös se tietysti saattaa vaikuttaa. Kivitaloissa tämä asia nyt on tietysti aivan yleisesssä tiedossa oleva asia, mutta oudolta se tuntui kun muutama tuttu on myös maininnut asiasta eikä omista kivitaloa.

Kun laajensit skaalaa vertailupohjalle tuosta huomaa yhden asian selvästi. Sen että taisin että jäähdytellä ja lämmitellä samaan aikaan loppukesästä.  :) Tämä on helppo todeta vertailemalla meidän datoja kesän loppupuolelta. Toinen asia mikä paistoi silmään sakujen dokkarissa.... on tämä ja mihin datan perusteella olen myös itse syyllistynyt
"Investigations of aspects regarding the control of heat pumps led among other things to negatively influences through permanent operating charge pumps, incorrect charging of combined buffer storage und unnecessary space heating operation during summer time. Furthermore, negative influences because of additional heat generators such as solar thermal systems or electrical back-up heaters were detected."
Maalämpöpumppu laskee lämmitystarvetta parametrin 7003 perusteella. Eli jos huonelämpötila on 20 ja ulkona on 16 astetta ja 7003 on 4K lämmitystä ei tarvita silloin kun ulkolämpötila on suurempi kuin 16 astetta. Alkuun laskin tuota arvoa 3K:n vakio neljästä kun tuntui että lämmitys käynnistyi liian myöhään. Mutta myöhemmin vielä halusin että pyydetty huonelämpötila vastaa todellista huonelämpötilaa joten tällöin lämmitysraja siirtyi siinä samalla 19 asteeseen.

Samalla taidan korjata hiukan lämmityskäyrää. Ennenkuin asuimme talossa 0.2 jyrkkyys tuotti aina täysin tasaisen lämpötilan. Nyt todennäköisesti asumisen sivutuotteena tuoma lämpö alkaa sitten nostamaan huonelämpötilaa ja tälläisillä yli 0 asteen keleillä huonelämpötila alkaa kohoamaan.

Ihan hyvä että näitä datoja on tullut vertailtua niin on huomannut itsekin jotain korjattavaa. Harmi vaan kun odottelen vieläkin että saisin käsiini tarvittavat parametrit integraali ohjaukseen jotta saisi kokeiltua myös käyntiaikojen pituuden vaikutusta käytännössä. Noh ehkä ensi viikolla sitten...

Lainaus
Jotta lämmitystarpeen eron suuruusluokan kahden samanlaisen(enkä tässä nyt tarkoittanut että meidän talot ovat samanlaiset) kiinteistön osalta eri sijainnilla saa selville niin jos Tampereella energiankulutus olisi 20000kWh niin Joensuussa se olisi 22600kWh.

Meidän kiinteistöt eivät ole samanlaisia, eivät edes saman kokoisia. Kuitenkin suuruusluokka on sama sen myönnän.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 05.05.15 - klo:19:19
Vielä tuosta lämmitysrajasta. Oletko/onko kukaan testannut mikä on hyvä lämmitysraja(7003)? Muun merkkisissä pumpuissa lienee myös olemassa vastaava arvo. Lämmitysrajan laskentaan käytetään viivästettyä ulkolämpötilaa joka on vakiona edellisen 3h keskiarvo(7002).

Täällä olevalla laskurilla (http://www.waermepumpe.de/nc/jazrechner.html) lämmitysrajana sakemanneissa pidetään vanhan talon kanssa 15 astetta, uuden 12 astetta ja matala energiatalon 10 astetta. Mututuntuma sanoisi että näin alas ei voi mennä näillä leveyspiireillä... tietysti tuossakin on lukematon määrä ei muuttujia mitkä vaikuttavat asiaan... ::)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 05.05.15 - klo:22:31
Osaotanta lämmitysjaksosta, eli reilun minuutin jakso jostain kohdin lämmitystä:
- Lähtötilanne LL-meno 36,5 ja LL-paluu 30,5
- Kompr. lämpötilat (päivittää n. 5sek välein)
0,6 - 56,1
-1,3 - 56,1
0,4 - 56,3
0,4 - 56,5
-1,3 - 56,5
0,2 - 56,5
0,2 - 56,7
-1,3 - 56,7
0,2 - 56,9
0,9 - 56,9
0,6 - 57,1
0,4 - 57,3
-1,3 - 57,4
- Lopputilanne LL-meno 37,4 ja LL-paluu 32
Uskomattoman alhaisena lämmöt pysyy :) Taitaa siitä elekroonisesta paisuntavenasta jotain hyötyy olla.
Tuossa omassa kivikauden vehkeessä mennään 13 astetta korkeemmalla samoilla litkujen lämmöillä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 05.05.15 - klo:23:16
Osaotanta lämmitysjaksosta, eli reilun minuutin jakso jostain kohdin lämmitystä:
- Lähtötilanne LL-meno 36,5 ja LL-paluu 30,5
- Kompr. lämpötilat (päivittää n. 5sek välein)
0,6 - 56,1
-1,3 - 56,1
0,4 - 56,3
0,4 - 56,5
-1,3 - 56,5
0,2 - 56,5
0,2 - 56,7
-1,3 - 56,7
0,2 - 56,9
0,9 - 56,9
0,6 - 57,1
0,4 - 57,3
-1,3 - 57,4
- Lopputilanne LL-meno 37,4 ja LL-paluu 32

Hienoa dataa. Mulla on vähän sama tavoite tuon lämmönluovutuksen suhteen. Eli yritin tuonne yläkertaan laittaa sellaisen lattialämmityksen, jolla on maksimaalinen lämmönluovutusteho ja siitä sitten reilu DT meno/paluulle. Olkoonkin nyt sellainen 12 mm putkella, mutta sillä sain tiheimmän asennuksen ja alumiininen lämmönluovutuspelti on koko lattian alalla ja sen päällä on suoraan kivilaatta. Ja piirejä tuli yhteensä 15, johon tulee varsin harvaa asennusta noihin kävelytiloihin, joissa on pyritty hoitamaan lämmönsiirto pelkillä paluulenkeillä. Saa nähdä, mitä tulee, mutta en ole uskaltanut laittaa lämpöä vielä kulkemaan, vaan odotan 1 kuukauden täydellistä kuivumista ja annan tuon Ultimaten pienimmän saatavilla olevan viilennyspumpun tehdä yläkertaan lämpöjä. Loistavasti tuntuu riittävän, kun puhaltimen edessä on vapaata tilaa 26 kappaletta ehjää 60x60 laattaa. MIELESTÄNI tuo lämmönluovutus järjestelmä onkin maalämmön kanssa vielä suuremmassa osassa haettaessa hyvää SCOPia. Matotkin lattialla alkaa jo tuntua vihollisilta, kun oikein järkeilee. Ja kaivojakin saisi olla vaikka 3, tai metrejä 100 lisää.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 06.05.15 - klo:05:55
Uskomattoman alhaisena lämmöt pysyy :) Taitaa siitä elekroonisesta paisuntavenasta jotain hyötyy olla.
Tuossa omassa kivikauden vehkeessä mennään 13 astetta korkeemmalla samoilla litkujen lämmöillä.

Sinulla on koneessa r407 ja tässä r410 joten nuo eivät taida olla oikein vertailukelpoiset.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 06.05.15 - klo:06:02
Osaotanta lämmitysjaksosta, eli reilun minuutin jakso jostain kohdin lämmitystä:
- Lähtötilanne LL-meno 36,5 ja LL-paluu 30,5
- Kompr. lämpötilat (päivittää n. 5sek välein)
- Lopputilanne LL-meno 37,4 ja LL-paluu 32

Tuossa silmään pistää se että molemmat sekä paluu- että menolämpö nousee reilussa minuutissa yli asteen. Jos puskurivarajan hystereesi on 5 astetta niin kuinka pitkä tuo käyntijakso sitten mahtaakaan olla?

Jaksatko katsoa sitä tavalla jonka aikaisemmin kerroin tässä?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 06.05.15 - klo:11:14
Tässä nyt alkuperäinen aihe jo jatkoi muutenkin hiukan sivuraiteilla mutta kysytään nyt tähän samaan hengenvetoon että aiheuttiko kuiva sisäilma ongelmia kovilla pakkasilla ja oliko sellaisia mittareita kädenulottuvilla mistä kosteuden pystyi toteamaan? Meillä ilma alkoi kuivumaan kovemmilla pakkasilla niin paljon että ilmanvaihdon tasoa oli pakko laskea jotta sisäilma oli mun mittapuulla asumiskelpoista. Mittasin jossain välissä alle 15% suhteellista kosteutta täältä. Myös ilmanvaihtokoneen valmistaja suosittaa kosteuden hallintaan ilmanvaihtokoneen tehon laskemista. Toinen keino on tietysti kostuttimien hankkiminen mutta tuollaisten ilmamäärien kostuttaminen vaatisi järjettömien vesimäärien haihduttamista ja pieni laskutuokio sai varsin nopeaa luopumaan ajatuksesta. Tietysti asumisesta ja kaikista asukeista tulee huoneilmaan kosteutta mutta meidän tapauksessa 2hlö ja katti ei rittänyt ainakaan tälläkertaa. Oikea tapa vaihtaa ilmaa olisi mielestäni tarpeenmukainen ilmanvaihto joka haistelisi eri tiloista mm VOC(sis. co2) ja RHta...

Hieman kuiva ilma talvella, mutta oikein kovilla pakkasilla alkaa jo IV-konekin pätkiä ihan automaattisesti.

Sinä kun olet jo kerennyt asumaan hetken ausunnossasi niin oletko huomannut että lämmönkulutus olisi laskenut ensimmäisen asumisvuoden jälkeen. Muutama pariskunta(2 hlö) jotka ovat muuttaneet oamakotitaloihin ovat todenneet että toisena vuonna kulutus on laskenut. Sinuntapauksessa pystyisit vartailemaan vuosien kulutuksia lämmöntarvelukuihin jotta erilaisten vuosien vaikutusta pystyisi ottamaan huomioon. Tosin jos järjestelmään on tehty merkittävästi muutoksia/säätöjä tuona aikana myös se tietysti saattaa vaikuttaa. Kivitaloissa tämä asia nyt on tietysti aivan yleisesssä tiedossa oleva asia, mutta oudolta se tuntui kun muutama tuttu on myös maininnut asiasta eikä omista kivitaloa.

EI ole laskenut lämmönkulutus verrattuna viime vuoteen. Lämmöntuoton hyötysuhde on parempi kuin viime vuonna (+0,3 yksikköä)

Samalla taidan korjata hiukan lämmityskäyrää. Ennenkuin asuimme talossa 0.2 jyrkkyys tuotti aina täysin tasaisen lämpötilan. Nyt todennäköisesti asumisen sivutuotteena tuoma lämpö alkaa sitten nostamaan huonelämpötilaa ja tälläisillä yli 0 asteen keleillä huonelämpötila alkaa kohoamaan.

Meillä muistaakseni 0,4 käyrä

Ihan hyvä että näitä datoja on tullut vertailtua niin on huomannut itsekin jotain korjattavaa. Harmi vaan kun odottelen vieläkin että saisin käsiini tarvittavat parametrit integraali ohjaukseen jotta saisi kokeiltua myös käyntiaikojen pituuden vaikutusta käytännössä. Noh ehkä ensi viikolla sitten...

Kyllä toisten kokemukset avartaa myös omia näkemyksiä ja patistaa selvittelemään asioita
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 06.05.15 - klo:11:16
Uskomattoman alhaisena lämmöt pysyy :) Taitaa siitä elekroonisesta paisuntavenasta jotain hyötyy olla.
Tuossa omassa kivikauden vehkeessä mennään 13 astetta korkeemmalla samoilla litkujen lämmöillä.
Näin myös minulle on kerrottu, että el.pais.vent. olisi syypää pumpun hyvään käytökseen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 06.05.15 - klo:11:22
Tuossa silmään pistää se että molemmat sekä paluu- että menolämpö nousee reilussa minuutissa yli asteen. Jos puskurivarajan hystereesi on 5 astetta niin kuinka pitkä tuo käyntijakso sitten mahtaakaan olla?

Jaksatko katsoa sitä tavalla jonka aikaisemmin kerroin tässä?
Ei aukea lokikirja ei. Jos nyt joskus satun olemaan autotallissa hommissa kun pumppu pärähtää lämmitystä tekemään niin laitan sekkarin päälle ja odotan. Muussa tapauksessa saa meille riittää tieto "luokkaa 1/2 tunnin lämmitysjakso".
1/2 tuntia tarkoittaa enemmän kuin 0 tuntia ja vähemmän kuin 1 tunti.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: ego - 06.05.15 - klo:13:56
Epätietoinen ihmettelee miten elektroninen paisuntaventtiili vaikuttaa lämpöjen alhaisuuteen.

Sehän pyrkii pitämään höyrystymiaslämpötilan mahdollisimman korkeana, so. lähelä viinan lämpötilaa.

Lauhduttimen lämpötilaan vaikuttaa kiertoveden lämpötila ja lauhduttimen mitoitus.

Tiukka säätö paisarissa laskee myös kuumakaasun lämpötilaa  ::)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 06.05.15 - klo:14:56
Epätietoinen ihmettelee miten elektroninen paisuntaventtiili vaikuttaa lämpöjen alhaisuuteen.

Sehän pyrkii pitämään höyrystymiaslämpötilan mahdollisimman korkeana, so. lähelä viinan lämpötilaa.

Lauhduttimen lämpötilaan vaikuttaa kiertoveden lämpötila ja lauhduttimen mitoitus.

Tiukka säätö paisarissa laskee myös kuumakaasun lämpötilaa  ::)
Ajattelin että olisi tuon paisuntavenan ansiota nuo "kylmät" kuumakaasut. Ihan niin kuin normivehkeessä
 tiukka säätö venassa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 09.05.15 - klo:22:12
Näin myös minulle on kerrottu, että el.pais.vent. olisi syypää pumpun hyvään käytökseen.
Tuossa voi olla enemmän järkee kun inventterikoneista :)
Viesmannilla ei taida olla ohjelmassa inventtereitä?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 10.05.15 - klo:11:49
Viessmannin tekninen tuki esitti asian yksinkertaisesti siten, että RCD-järjestelmä elektronisen paisuntaventtiilin säädettävyyden avulla optimoi tapahtuman, jolloin hyötysuhde paranee. En kysellyt sen enempää asiasta, kun se ei silloin millääntavoin kiinnostanut. Sama lukee myös esitteissä.
En ole kuullut Viessmannin invertteripumpuista.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 11.05.15 - klo:10:29
Lämmityskausi lähenee loppuaan ja kohta seuraavat 3 kuukautta mennään pelkillä hajuilla sekä keskitytään suihkuveden tuottoon. Eli toivotaan lämmintä kesää.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 19.09.15 - klo:12:22
Laitetaan tännekin tämä huolenaihe, niin saattaa jopa ohjeita pukata selviämiseen ongelmista.

Mulla on nyt seuraavaa probleemaa ja samassa yhteydessä tuli esille tuon Viessmannin 300 G mallin valikoita vähän syvemmältikin plarattua. Eli tilasin 3:en piirin ohjauskortin ja asentaja oli oikein suositeltu heppu tuolta Viessmannin taholta. Nyt siis ensin hienosti hävisi koko lämmitys valikoista. Sitten hävisi se 3:s piiri, jonka vuoksi ostin tuon kortin. Seuraavaksi hävisi lämmin vesi kokonaan. Sitten tuli Viessmannin teknisestä tuesta ohjeet, joilla lämmitys hoituu 53°c vedellä, kun tarkoitus oli alentaa lattialämmitystalon kiertovesiä n. 10°c, niin ohjeet johti yli 10°c nousuun ja pannuhuoneessa on yhtä kuuma, kuin siellä ittessään paikassa. Tää on kohta melkein ihan parhautta ja täytyy melkein jo pitää huilitaukoa. Melkein paras kommentti oli huoltomieheltä, että "hei , eihän tuo nyt paljon rahassa merkitse vuositasolla, jos nousee tuo lämmityksen tekeminen sillä 53° kiertovedellä, vaikka tarve onkin vain n. 30° ympärillä. Se on vissiin joskus vain erityisen vaikea myöntää, ettei osaa laittaa asetuksia, tai ei ymmärrä tarpeeksi tekemisiään. Mulle on saksan kieli melkein ylivoimaista, mutta sain tuolta laitemanuaalista kuvasymboleina selvitettyä , että laitekokoonpano vaihtoehtoja on 11 kappaletta. Huoltomies ehdotti 6,7 ja 8 kokoonpanoja ja kokeili niitä eri käyntikerroilla ja illalla oli taas kaikki sekaisin ja piti pistää lämmitykset pois päältä. Tekninen tuki ehdotti mallia 10, joka siis lämmittää nyt tuota varaajaa käyttövesilämpöjen mukaan. Tänä aamuna oli taas viileää ja laitoin numero 9 päälle ja kokeillaan, että mitä tuo nyt sanoo, kun siinä symboli kuvassa sanotaan, että joku varaaja ei ole käytössä. Heizs varaajan kohdalla ei ole ruksia, niin ehkä tuo auttaa. perk.... ym muuta tässä tulee mieleen...

Niin ja editinä vielä:  Aapuva..

Vielä toinenkin editti:
Tuolla laitekokoonpano 9:llä ei ole enää ollenkaan sitten käyttöveden lämmitystä. Ja 10:llä se sitten lämmittää kaiken veden käyttövesilämpötilaan ja vain shunteilla ohjataan 2 piiriä normaalilämmöille ja 3:s piiri lämpiää samaan lämpöön, kuin käyttövesivaraaja+ siihen pääle se Dt, eli n. 54°c:een. 6  asetuksella ei ole 3:tta lämmityspiiriä olemassakaan. 11 kytkee kaikki pois. 0 lämmittää pelkkää käyttövettä. Pystyyköhän jossain kohtaa sanomaan ittelle, että on tullut huijatuksi ja vielä todistamaan sen? Vai mitä olette mieltä? Ja tietysti kaikki apukin on erityisen tervetullutta.

Eli ajatuksenahan on, että tuo lämmityspiiri 1 on puskurilla varustettu ja pelaisi siis samalla käyrällä piirin 2 kanssa, jolloin shuntti on melkein jatkuvasti auki. Tämä 1+2 tulisi siis menemään alakerran 15 m³ betoniin. Yläkerran lattialämmitys, eli piiri 3 taas saisi olla pari astetta alemmalla tasolla ja shuntti voisi helposti pyöriä hieman kiinni päin. Piirit 2 ja 3 pitää olla shuntattuja, koska kesällä tuo piiri 1 saattaa lämmetä auringon voimasta jopa 80°c:een ja ei kelpaa suoravetona laittaa. Mulla ei vaan mene ymmärrykseen, että miksi tuota piiri 1:stä ei saada toimimaan ilman, että sen lämpö määräytyy käyttövesi lämmön mukaan ja pilaa koko homman idean saada edullista lämpöä maalämmöllä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 19.09.15 - klo:15:38
Meillä ainakin toimii erillinen lvv ja kolme eri lämmityspiiriä aivan unelmasti. Ei se ainakaan laitteesta ole kiinni.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 19.09.15 - klo:19:07
Olisko mitään laitteistomääritys vihjettä? Mikä määritys sulla on siellä 7000 kohdassa? Ja kaikki muukin kyllä kiinnostaisi kuulla. Tässä menee nyt kokeiluna asetus 8, jolla ei saa näkyviin, kuin 2 piiriä. Yritän saada tuo shuntatun ja varaajan toimimaan edes kunnolla, niin tuo shuntti 2 on helppo järjestää. Eli tuo koodaustaso 1 pitäisi varmaankin olla kaikille automaattisesti käytössä ja sieltä on nyt yritetty säädellä ensin tuota laitteistokaaviota väleillä 1-11 ja kaikki kusee. Jos näkyy kaikki 3 piiriä, niin seurauksena on lämmityspiirin lämpöjen nousu käyttövesilämpöjenkin yli n. 53 asteeseen. Olen tässä kyllä aika ulkona noista parametrien todellisista vaikutuksista ja rupeaa jo epäilemään koko 3 piirin todellista toimivuutta. Kaikista helpeistä tulee tietty suuret kehut ja papukaijan merkit ym.. Joten otetaan nöyrästi vastaan. Papilta kiinnostaisii tietää tuo sun näkymä siellä laitteistoyleiskuva sivulla. Montako lämmityspiiriä siellä näkyy. Mulla on näkymässä käyttövesivaraaja ja 2 shunttipiiriä, jotka toimii. Vaihtoehtoisesti siellä näkyy siis myös nuo kaikki 1-3 piiriä, mutta tuo piiri 1 takoo lämmöt aivan tappiin, eikä se edes suoraan lämmitä mitään. Laitoin taas tuon laitteistokaavion siihen nro 8 ja samantien hävisi lämmityspiiri 1 pois näkymästä. Jäljellä siis 2 ja 3 piirit + lämmin vesi. Ja sama vehjehän mullakin on, eli 300 G.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 19.09.15 - klo:21:49
Sen verta pitää vissiin tämän häsläyksen osalta oikaista, ettei siis ole kysymys tuon huoltovesselin osalta Lämpöykkösen huoltomiehistä. Olen sen aikaisemminkin maininnut, että sieltä hoitivat hommansa mainiosti aikaisemman litkuvuodon osalta, eikä sinne päin pidä katsella tämän asian tiimoilta. Sain sieltä jo tosin postiakin ja saa nähdä, miten tämä homma sitten päättyy ongelman osalta. En tosin tohdi vielä suositella sitä asennusfirmaakaan, joka tätä 3-piiriä on nyt asentanut, mutta kaikki aikanaan kyllä. Olisikohan kellään sellaista exaktia neuvoa, miten menetellä asian suhteen? Olen ajatellut, että osista on reilusti maksettava sen hinta, mitä on, mutta työ ei mielestäni enää ole ollut sen mukaista, mitä työllä yleensä käsitetään. Ainakaan aikaisempaan kokemukseen nojaten. Eli ottivat Lämpöykköseltä yhteyttä ja pitää siis omaehtoisesti tässä nyt korjata, ettei tule väärinkäsityksiä asiassa. Mutta veljiltä saa edelleen tulla neuvoja, josko tuntuu tutulta tuon 3-piiri järjestelmän toiminta sillä lisäosalla ja puskurivaraajalla. Varsinkin 300 G laitteiset ehkä osaa kattoa asetuksia sieltä valikoista avuksi. Ehkä tämä vielä järjestyy oikein päin tästä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.09.15 - klo:12:26
Vielä lisätietoja tulee viimeisestä valikko asetuksesta. Koodaustaso 1:ltä löytyi myös sellainen asetus kuin:
Laitteistomääritys/ 701B (Laitteiston yhteinen menoveden lämpötila anturi), joka oli siis asetuksella 1.
Muutin tämän asetukselle 0 ja kas kummaa varaajaa ei enää ajetakkaan siihen 53°c lämpöihin, vaan näyttää kelluvan nyt 33°c:ssa ja molemmat shuntit näyttäisi nyt olevan hieman auki, mutta alle puolenvälin.

Voisiko kyse olla näin yksinkertaisesta asiasta lopulta. Tuo 701B ei oikein aukene, että mitä sen tekemisistä seuraa, mutta ainakin tajuton lämmön työntäminen loppui siihen 0-asetukseen. Tätä "ei Lämpöykköseltä" kotoisin olevaa asentajaa käskin myös selvitellä läpi kaikki mahdolliset lämpöantureihin liittyvät asiat, koska koko laitteisto nyt liitetään varsinaisesti tuon lämpöpumpun hallintaan ja ostin siltä myös 2 shunttimoottoria, jotka varmuudella käyvät Viessmanniin ja käytössä oleviin venttiileihin. No ensimmäinen reissu oli tietysti, että tuli väärät moottorit ja yritti vielä kytkeä väärän lämpötila-anturinkin sinne, vaikka mukana tuossa 3-piiri ohjausboxissa oli ihan oma anturikin.

Mutta olisiko kellään kompetenssia varmentaa, että tuo asetus 701B kuuluu olla 0 ja homma bueno? Mielestäni tuolta laitteistokaaviosta hävisi 1 lämpötila arvo kokonaan, mutta kaikki 3 piiriä on nyt kartalla ja varaajan lämpö normaali. Ja toistaiseksi on lämminvesikin lämmintä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.09.15 - klo:22:50
Kaikki toimi ihan kuten pitääkin, kunnes kakarat illalla pyyhkäisi suihkuun. Tuolloin siis lähti pumppu pyörittämään lämpimän veden pyynnön takia lisää vettä suihkuun. Tuosta seurasi, että varaajan 500 L lämpeni 53°c:een ja käyttövesivaraaja lämpeni siihen pyyntiin 50°c:ta. ylipaineventtilistä valui vesi ihan norona, kun aamusta täytin varoiksi hieman painetta putkistoon. Eli kone toimi ensin hienosti lämmittäen aamulla tuon lämmityspiirin 25°c:sta 31°c:een ja lopetti pumppauksen. Illalla se sekosi täysin ja työnti kaikki paikat täyteen samaan syssyyn tuolla 53°:lla vedellä. Joku asetus on nyt pielessä, mutten tiedä, mikä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: 15444 - 21.09.15 - klo:09:11
Selasin oman pumpun asentajan pikamanuaalia ja tämmöinen löytyi eli onko tuo parametri 7000 sulla oikein?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 21.09.15 - klo:09:54
Kaikki nuo 7000 parametrit on kyllä hallussa ja useamman kokeilun jälkeen  siis tuo 10 näyttää kaikki piirit, mutta jostain muusta parametristä johtuu se, että kone työntää joka paikan täyteen sen lämpimän veden pyynni, mukaista vettä. Täytyy nyt kattoa, kun menen suihkuun, kun yön jäljiltä tuo lämmitysvaraaja näyttää olevan 28 asteessa ja shuntitkin on piireissä auki sen verran, että homma toimii hienosti. Eli nyt on taas pelkona se, että kun lämmintä vettä pyydetään, niin tuo kone alkaa työntää myös lämmityksen täyteen samaan syssyyn.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: 15444 - 21.09.15 - klo:13:16
Olikos tuolla valikoissa missään valintaa "palauta tehdasasetukset"; niin pääsisi neitseelliseen tilanteeseen ja siitä sitten pala kerrallaan asetuksia kuntoon...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 21.09.15 - klo:16:52
Niinhän se taas teki. Eli aikaisemmin tuo kone on ymmärtänyt lämmittää joko lämmityspiiriä, tai lämmintä vettä erikseen tarpeen mukaan. Nyt kun tuo lisäpalikka kytkettiin,  niin lämpimän veden teko aiheuttaa sen, että lämmintä alkaa pukata täydellä kierrolla molempiin lämmön kohteisiin. Lopetin se järjettömän pumppaamisen laittamalla lämmityspiirin sulun kiinni, jolloin tuo käyttövesivaraajakin alkoi kuumeta nopeammin. Eli tämähän ei ole vaihtoventtiilikone, vaan siellä on 2 kiertovesipumppua, joiden pitäisi siis määrätä, mihin piiriin lämmintä työnnetään. Mullahan ei siis edes tarvetta lämmityksen kiertovesipumpulle, koska sen virkaa hoitaa shunttipiirien pumput. Tuntuu melkein siltä, kuin tuolla käynnistyisi joku järjetön kiertopumppu, joka toimii kyllä ladatessa lämmityspiiriä, mutta lämminvesi aiheuttaa kierron yhtäkkiä koko järjestelmään superlämmöillä. Ennen siis kaikki toimi normaalisti, mutta tuo lisäpalikka aiheutti ehkä asentajan toimesta, tai säätöjen avustuksella sen, että käyttövesi määrää, että kaikki paikat tehdään täyteen käyttöveden lämmöllä. Voisikohan tuolla olla joku asetus, jolla on laitettu päälle joku maalämpöpumpun oma kiertopumppu ja joka siis pyörisi jatkuvasti. Mulla on tarve vain latauspumpun pyöritykselle, kun piirit tarvii lämpöä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 26.09.15 - klo:02:39
Asia alkaakin pikkuhiljaa selvitä, kun löysin taas sen oikean sivuston noihin käyttöohjeisiin. On kyllä aika surkea tilanne, kun asiakas saa käteensä vain sellaisia leikki- ikäisen tasoisia karsittuja monisteita, joissa suorastaan loistaa puuttumisellaan laitteen looginen rakenne. Täältä kannattaa monenkin tiedonnälkäisen lueskella vaikka useampikin manuaali täydellisine kaavioineen. Aika avartava kokemus ollut tämän viikon lukemisiksi. Vahva suositus tulee kyllä Viessmanin omistajille. Tuolta voisi jopa Fraatti löytää jotain puuttuvaa. Aika kattavaa on omasta mielestäni kyllä taso.

http://viessmann.com/web/england/tdis.nsf/view.xsp
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Huvila - 26.09.15 - klo:02:54
Tosi näppärää ja kätevää. Hyvä kun selvis. Lycka till ... :'(
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 27.09.15 - klo:21:07
Jatkan vielä hieman yksinpuhelua.
Eli suuret kiitokset sinne sekä Viessmannin, että Lämpöykkösen helpdeskin ja tekniikan osaajille. Tietysti myös Murrelle auttavan käden ojennuksesta. Tuota varsinaista asentajaa ja liikettä en nyt viitsi enempiä tässä vatvoa, kun seuraukset voisivat olla ehkä kohtuuttomia tapauksen muutaman satasen takia. Työstä ei kuitenkaan tekisi mieli liiemmin pulittaa, kun itteltä meni jokunen päivä asian johdosta. Nyt toimii laitteet taas aivan loistavasti. Patteri aikaan kun oli kiertovesilämmöt n. 40 astetta ja päälle, niin nyt ei meinaa käsittää, että yläkerran lattia on jo liian lämmin tällä hetkellä, kun asteita on 28 kierrossa. Mulla on kaikki säädöt nyt hakusessa, vaikka laitteet jo 2 vuotta pyörinyt.

Sähkömittari näyttää pumpulle nyt 15 706,7 kWh ja 2 vuotta tulee täyteen 20.11. Ensimmäinen vuosi näytti tasan 8160 kWh. Tässä olisi siis pitkänajan keskiarvojen mukaan mennyt nyt 8500 L öljyä, joten tuo hieman yli 16 000 kWh tuntuu melkein kohtuulliselta. Saa sitten nähdä, että mitä seuraava vuosi tuo, kun näyttäisi tuo lämmityksen kiertoveden lämpö pudonneen aika paljon yli 10 asteella. Lähemmäs 15 astetta lienee lähempänä totuutta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 27.09.15 - klo:22:22
Aika avattava kokemus ollut tämän viikon lukemisiksi. Vahva suositus tulee kyllä Viessmanin omistajille. Tuolta voisi jopa Fraatti löytää jotain puuttuvaa. Aika kattavaa on omasta mielestäni kyllä taso.

http://viessmann.com/web/england/tdis.nsf/view.xsp

Ongelma tulee siitä kun dokkarit on alunperin saksaksi ja niitä sitten alkaa kääntämään joku joka ei tajua asiasta yhtään mitään.
Englanniksi olevat manuaalit ovat hiukan parempi tasoisia.

Silti osa parametreista on niin kryptisia ettei niistä meinaa saada mitään tolkkua kun aletaan puhumaan noista mitä tuolta koodaustaso 2:n alapuolelta löytyy.... Menihän mullakin 2 vuotta että sain koneen käymään niin kuin halusin  ::)

Mutta olisitpa nähnyt Stiebelin manuaalin... :)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: 15444 - 28.09.15 - klo:12:22
Kerro vielä, että millä parametrillä sait oman järjestelmäsi taas rokkaamaan eli mistä kiikasti?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 28.09.15 - klo:18:54
Kerro vielä, että millä parametrillä sait oman järjestelmäsi taas rokkaamaan eli mistä kiikasti?

Koneessa on parametrejä varmaan satoja. Todella suuri osa on niistä koodaustaso 2:n takana ja näistä parametreista ei ole mitää selvitystä saatavilla normaalille kuolevaiselle. Tiedän että suurin osa myös työkseen näiden kanssa pelaavista ei tiedä kaikista mahdollisuuksista mitä parametrit tekevät mahdolliseksi. Myös manuaalit ovat sellaisia että ne vaativat myös testailua jotta voi olla aivan varma niiden vaikutuksesta. Eli täytyy löytyä mielenkiintoa ja aikaa....

Tässä lyhykäisyydessään varmaan tuo mistä homma itsellä kiikasti.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg77894#msg77894

Eli maalämpöpumpun käynnistymiselle ja pysähtymisella on oma parametri. Sopivasti näiden kanssa pelaamalla käyntijakson saa juuri sellaiseksi kuin haluaa... Molemmat ovat tosin koodaustaso 2:n takana mutta parametrin numero on kuvassa näkyvässä taulukossa nähtävillä...


Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 28.09.15 - klo:21:36
Kyllä sieltä löytyy paljon sellaistakin ihan suomenkielellä, että ei pysty millään saamaan ilman kokeilua selville vaikutusta. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä tuo asetus 730 D.
Sisäinen kierto/ 3-tiesäätöventtiilin vapautus lämmitys/ lämmin käyttövesi ja tuossa on siis arvot 1 tai 0 mahdollisia. Tuo oli siis laitettu asentajan toimesta, tai muulloin ilman omaa tietoa asetukselle 1, joka tuntuisikin loogiselta. Eli järki menisi, että Tottakai sen täytyy vaihtoventtiilin saada toimia ja valita se lämmityksen kohde tarpeen mukaan. Noh mulle selvisi vasta 2 vuotta konetta käytettyäni, ettei tuo 300 G malli, joka mulla on, ole edes vaihtoventtiili kone, vaan siellä on 2 kiertomoottoria, jotka päättää, että mitä piiriä kierrätetään ja koska. Eli mulla pukkasi molemmat moottorit samaan aikaan molempiin piireihin lämpöä, kun tuli lämpimän veden pyynti. Lämmityspiiriä pyydettäessä tehtiin vain lämmitykselle. Siellä oli myös joku toinen asetus, jota en enää millään saa päähäni, jota piti muuttaa. Kaaviona käy pelkästään nuo parilliset, koska niissä on lämpimän veden tuotto mukana. 2:ta shunttipiiriä taas voi ohjata vain asetuksilla 7-10. Eli mulle käy ainoastaan joko 8, tai 10. 8:saa on pelkästään 2 shunttipiiriä, eli 10 täytyi valita, kun halusin varaajapiirin toimivan omanaan. Eli asetus 7000=10. Siinä on tietysti kaikkea muutakin, joita ei tartte sitten ottaa käyttöön. Eli kaikkea sitä tapaakin. Vaihtoventtiilikone, jossa ei ole vaihtoventtiiliä ollenkaan. Ei silti, että kaipaisin tuonne mitään vaihtoventtiiliä, joka saattaisi sitten juutuskella. Taisi tuo asentaja siinä mainita kyllä, että saattaa vaihtoventtiili olla rikkoontunut. Olisi ehkä ottanut siitä sopivan korjausdiilin, jos olisi emäntä ollut vaikka yksin paikalla mettäreissujen takia.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 28.09.15 - klo:22:12
Tässä on samasta parametrista enkku versio. Tuo kuulostaa jo paljon järkevämmälle. Jossain täällä oli puhuttu samasta parametrista jo aikaisemmin ja olin laittanut tuon kuvan.

Ilmeisesti koneen toimintaperiaate ei ole ollut selvä edes asentajalle. Laitteistokaavio 7000 parametri on mielestäni varsin yksioikoinen ja varsin helposti siitä pitäisi osata valita oikea vaihtoehto...

(http://i.imgur.com/n6DC6nF.png)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.09.15 - klo:20:42
------
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.09.15 - klo:21:48
Eli ei siinä mitä. Laitteet toimii, kuin unelma taas.
Laskeskelin tuossa , että tämä 17 kW laite vastaa 23.13 hv tehoja ja ihmettelen, miksei  näitä vehkeitä ilmoiteta hevosvoimina. Ainakin meikäläisen käynnistys operaatio viittaa vahvasti hevosvoima tehoihin. Muutenhan tämä on, kuin ihmisen mieli, mutten käsitä tuota raastavaa käynnistystä. Pitäisiköhän tuonne laittaa itte jotku kelluvat lisäkumi prikat, jotta kompura oikeasti kelluisi, kun tuntuu, että muuten on kohdallaan, mutta aloituksessa vaikuttaisi, että keskipakoisvoimat on pikkuisen sivussa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 10.10.15 - klo:14:37
2v takana.

Lämmitysveden tuottoon kulunut sähköä 6780kWh ja lämpimän käyttöveden tuottoon kulunut 5614kWh.
Vastaavasti MLP:lta saadut energiat 35482kWh ja 19087kWh.
Systeemi on antanut 42MWh ilmaisenergiaa joka meidän sähköhinnoilla on noin 5500€.

Vastaavat lukemat viimeisen vuoden ajalta.
Sähköä mennyt 3414kWh ja2461kWh.
Energiaa saatu 18464kWh ja 8778kWh.
Ilmaisenergia 21Mwh ja 2778€.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.10.15 - klo:11:41
No niin. Nyt se on tapahtunut. Pumppu on rikki ja sähköä palaa ihan solkenaan. 2 vuotta tulee täyteen vasta 20.11 ja viime yönä tuli 16 320 kWh täyteen mittarissa. Ensimmäinen vuosihan meni kaikelle lämmölle yhteensä 8 160 kWh ja 2 vuotta olisi siis pitänyt mennä 16 320 kWh. Hieman tosin saattaa vaikuttaa, että näytti tuolla historiasivulla olevan se lisäpalikan kohdalla, että 3 viikkoa oli taloa lämmitetty lämpimän veden lämpöjen mukaan, eli kiertovesi oli varaajassa 55 asteista.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 29.10.15 - klo:12:50
No niin. Nyt se on tapahtunut. Pumppu on rikki ja sähköä palaa ihan solkenaan. 2 vuotta tulee täyteen vasta 20.11 ja viime yönä tuli 16 320 kWh täyteen mittarissa. Ensimmäinen vuosihan meni kaikelle lämmölle yhteensä 8 160 kWh ja 2 vuotta olisi siis pitänyt mennä 16 320 kWh. Hieman tosin saattaa vaikuttaa, että näytti tuolla historiasivulla olevan se lisäpalikan kohdalla, että 3 viikkoa oli taloa lämmitetty lämpimän veden lämpöjen mukaan, eli kiertovesi oli varaajassa 55 asteista.

Luetun ymmärtämissä parantamisen varaa ;)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Murre - 29.10.15 - klo:13:05
Mitä vikadiagnostiikka kertoo?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 29.10.15 - klo:16:02
No niin. Nyt se on tapahtunut. Pumppu on rikki ja sähköä palaa ihan solkenaan. 2 vuotta tulee täyteen vasta 20.11 ja viime yönä tuli 16 320 kWh täyteen mittarissa. Ensimmäinen vuosihan meni kaikelle lämmölle yhteensä 8 160 kWh ja 2 vuotta olisi siis pitänyt mennä 16 320 kWh. Hieman tosin saattaa vaikuttaa, että näytti tuolla historiasivulla olevan se lisäpalikan kohdalla, että 3 viikkoa oli taloa lämmitetty lämpimän veden lämpöjen mukaan, eli kiertovesi oli varaajassa 55 asteista.
Tuohan on selvää savolaishuumoria. Ei kait euroshopperilla ole savolaisia juuria?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.10.15 - klo:16:11
Älkääs ny.. Sarkasmi on tietysti taitolaji ja laittelin tuosta sähkönkulutuksesta, että kyttäsin juurikin sitä 2 vuoden kulutusta ketunhäntä kainalossa. Ensimmäinen vuosi oli 8 160 kWh joten mittarin lukema olisi pitänyt olla vasta 20.11. Se 16 320 kWh ja se olikin siis jo viime yönä täynnä. Ajattelen kuitenkin, että tuollainen pieni ylitys ensimmäiseen vuoteen verraten on ihan hyväksyttävää, enkä ehkä kuitenkaan vie asiaa kuluttajanvalituslautakuntaan. Talossa on kuitenki jokunen neliö ja kuutiokin, niin tuo hieman päältä 8000 kWh lämmitykseen ja vedelle vuodessa on kelpuullista. Itse asiassa tuo Papi yllytti mut seuraamaan tarkemmin tuota sähkömittaria ja sitä omaa 2 vuoden kulutusta. Kun kattelin tuolta viikkopäivakirjasta niitä 3,5 viikon aikana tehtyjä palkkeja, niin tuona aikana oli tehty lämmintä vettä samalla määrällä energiaa, mitä oli tehty normaalisti n. 11 viikossa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.10.15 - klo:16:13
Ja joo.. Papi on oikeassa tuon syntyperän suhteen. Leukakaan ei kyllä ole ihan paikallaan aina.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 29.10.15 - klo:17:16
Lainaus
No niin. Nyt se on tapahtunut. Pumppu on rikki ja sähköä palaa ihan solkenaan
Juu'u rikki on. :'(
Lämmitystarveluvuilla korjattuna toisena vuonna olisi pitänyt mennä n. 300 kWh vähemmän kuin ensimmäisenä.

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.10.15 - klo:18:24
No tuota vähän odotinkin, että jotain on nyt pielessä reilust. 300 kWh on paljon sähköä ja sillä saisi keitettyä jo monta kattilallista nakkeja. Eli ainakin yli 10 kg nakki keittämiset on menny taivaan tuuliin. Tuossa on sellainen, että laite siis asennettiin 20.11 ja tällöin ei pystytä vielä tarkkaan määrittämään tarvelukuja. 2013 ei vertailuna käy ja 2014 sähkölukema on tallella vain 20.11 asti. Lisäksi vuosi 2015 ei ole vielä valmis, eikä siittäkään lasketa kuin 20.11 asti sähköjä. Vai saako  nuo lämpötarveluvut tiettyjen päivämäärien välille. Esim 20.11. 2013-20.11.2014 ja sitten seuraava jakso 20.11.2014-15. Saksasta on pumppukin kotoisin, kuten VW:kin........
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 29.10.15 - klo:19:31
No tuota vähän odotinkin, että jotain on nyt pielessä reilust. 300 kWh on paljon sähköä ja sillä saisi keitettyä jo monta kattilallista nakkeja. Eli ainakin yli 10 kg nakki keittämiset on menny taivaan tuuliin. Tuossa on sellainen, että laite siis asennettiin 20.11 ja tällöin ei pystytä vielä tarkkaan määrittämään tarvelukuja. 2013 ei vertailuna käy ja 2014 sähkölukema on tallella vain 20.11 asti. Lisäksi vuosi 2015 ei ole vielä valmis, eikä siittäkään lasketa kuin 20.11 asti sähköjä. Vai saako  nuo lämpötarveluvut tiettyjen päivämäärien välille. Esim 20.11. 2013-20.11.2014 ja sitten seuraava jakso 20.11.2014-15. Saksasta on pumppukin kotoisin, kuten VW:kin........
Eli noin kolme viikkoa etuaikaisesti on  pumppu ottanut ns vuoden sähköt?
Miten kaivo?  Se ensimmäinen vuosi on aina tuottoisin ja ero ehkä johtuu tästä?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.10.15 - klo:20:15
Mä kyllä olen täällä melkein vedet silmissä naureskellut, vaikken koskaan käytä hymiöitä. Jos nyt ihan tarkkoja analyysejä alkaisi vetämään, niin alkuvaiheessa mulla oli hieman liian pienellä lämmöt koneen kytkemisen jälkeen. Ja toinen homma oli tuo lattialämmitysremontti, jonka jälkeen en heti viitsinyt laittaa termareita toimintaan. Pientä huohotusta tuli jo, kun 30°c vedellä alkoi yläkerran lämmöt olla 27°C ja vieraat hieman kommentoi. No siinä saattaisi olla nuo tulevat erot sitten. Näillä pakkasilla taitaa vrk kertymä olla siellä n. 20-25 kWh ja tuon kun sitten sillä 20:llä kertoo, niin arviolta tulee 500 kWh olemaan tämä toinen vuosi enemmän. Säätöjäkin täytyy vielä hieman tehdä ja olen käyrää nyt pudottanut 1 viikon jaksoissa 1 pykälän sekä varaajalla, että alakerralla. Eli niistä on nyt 2 pykälää lähtenyt ja seuraavaksi lähtee varaajapiiristä taas 1, kunhan tasoittuu ensin alakerta. Eli pientä ylikulutustakin on ollut tuon asentajan mokailun lisäksi. Tuolloinhan sen asennuksen jälkeen oli pannuhuone lievästi sanottuna jo lämmin, kun varaaja pukkasi jatkuvasti ensin sen 55°C ja vielä viikon siihen perään aina samalla, kun tehtiin lämmintä vettä, niin lämmitysvaraaja kiri vielä karkealle ylilämmölle. Tähän mennessä olen kuitenkin onnistunut välttämään n. 13-15 000 L öljyä, koska olisin siis juuri nyt joutunut tilaamaan taas vuodeksi eteenpäin ja ainakin yhden välitankkauksen tällä välillä ja ensi vuoden 20.11 mennessä. On tämä kyllä melkein käsittämätöntä, että tuo 16 500 kWh on tilalla ja pääsi siitä öljyjen etukäteen maksusta eroon.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Täystiili - 29.10.15 - klo:22:04
Tää on selvä tapaus, nyt ne alimittaiset kaivot ovat menneet jäähän (viime yönäkin oli melkein pari astetta pakkasta) ja se Viessmanni vetelee viimeisiään, ei kun vaihtoon koko kone ja uusi tilalle takuuseen.

Näkeehän ton, että toisena vuonna kuluttaa ainakin 300kWh enemmän kuin ensimmäisenä  :'( . Tänäänkin oli päivällä jo hieman aurinkoa näkyvissä ja säätiedotukseesa tv:ssä lupasivat, että lauantaina lämpenee hieman lisää, yritä nyt hyvä mies saada koneesi kuntoon ensi viikon aikana ja kaadat ainakin lähimmät puut pois aurinkopaneelin edestä, kun näin syksyllä paistaa jo nii viistosti toi aurinko, mutta nyt ensi yönä toi kuu kyllä möllöttää, josko auttaisi paneeleihin vähän eloa.

Hyvää maalämmitystä jatkossakin, huumori välillä piristää jos sen oikein ymmärtää!!!  ;D ;D ;D.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 29.10.15 - klo:23:34
Mä kyllä olen täällä melkein vedet silmissä naureskellut, vaikken koskaan käytä hymiöitä. Jos nyt ihan tarkkoja analyysejä alkaisi vetämään, niin alkuvaiheessa mulla oli hieman liian pienellä lämmöt koneen kytkemisen jälkeen. Ja toinen homma oli tuo lattialämmitysremontti, jonka jälkeen en heti viitsinyt laittaa termareita toimintaan. Pientä huohotusta tuli jo, kun 30°c vedellä alkoi yläkerran lämmöt olla 27°C ja vieraat hieman kommentoi. No siinä saattaisi olla nuo tulevat erot sitten. Näillä pakkasilla taitaa vrk kertymä olla siellä n. 20-25 kWh ja tuon kun sitten sillä 20:llä kertoo, niin arviolta tulee 500 kWh olemaan tämä toinen vuosi enemmän. Säätöjäkin täytyy vielä hieman tehdä ja olen käyrää nyt pudottanut 1 viikon jaksoissa 1 pykälän sekä varaajalla, että alakerralla. Eli niistä on nyt 2 pykälää lähtenyt ja seuraavaksi lähtee varaajapiiristä taas 1, kunhan tasoittuu ensin alakerta. Eli pientä ylikulutustakin on ollut tuon asentajan mokailun lisäksi. Tuolloinhan sen asennuksen jälkeen oli pannuhuone lievästi sanottuna jo lämmin, kun varaaja pukkasi jatkuvasti ensin sen 55°C ja vielä viikon siihen perään aina samalla, kun tehtiin lämmintä vettä, niin lämmitysvaraaja kiri vielä karkealle ylilämmölle. Tähän mennessä olen kuitenkin onnistunut välttämään n. 13-15 000 L öljyä, koska olisin siis juuri nyt joutunut tilaamaan taas vuodeksi eteenpäin ja ainakin yhden välitankkauksen tällä välillä ja ensi vuoden 20.11 mennessä. On tämä kyllä melkein käsittämätöntä, että tuo 16 500 kWh on tilalla ja pääsi siitä öljyjen etukäteen maksusta eroon.
Aika paljon säästöö, 24000kwh/13000 litraa öljyy kolmessa vuodessa. COPit kohdallaan :-[
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 30.10.15 - klo:00:28
Mulla rupesi jo silloin alussa kiehumaan päässä tuon öljyn kanssa ja kävin ostamassa 2 tynnyriä Rajamäeltä ja keräsin kaikki kavereiden käsillä olevat pöntöt varoiksi. Porakonepumpulla pumppasin ensin autotallin 1000 L säiliön ihan piripintaan ja loput öljyt mahtui noihin yhteensä 440 L tynnyreihin n. 10 :sen erillisastiaan. Astiat kun loppui, niin tuli vielä 1 sadevesitynnyrikin melkein täyteen. Emäntä nimittäin näytti ihan pikkuisen vihreää valoa maalämmölle ja siitä kesti kaksi päivää, niin 3000 L öljysäiliö oli paloina kaatopaikalla ja kohtuullinen astiamäärä öljyjä pitkin nurkkia. Viimeiset öljyt kun oli menny, niin piti vielä huoltoasemalta ostaa 30 L pöntöllinen dieseliä, josta sai loput kaivurin tankkiin. Mulla on siis laskettuna 3 vuoden öljylaskut ja taisi olla aika tarkkaan 4300 L/v. Ja tuo siis tulee korjattua tuolla 25 000 kWh sähköillä. Tässä kohtaa tietysti pitää huomata, että mulla ei nyt mitata muuta sähkön kulutusta, kuin kompuraa, eli se vastaa täsmälleen tuota öljyn kulumista. Kiertovesipumput ja polttimen sähköt ohjauksineen meni silloinkin aikanaan sähköpuolen laskuihin. COP hommista en sen enempää pysty kyllä sanomaan, kuin että tälläkin pärjää juuri ja juuri.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 30.10.15 - klo:00:57
Luetun ymmärtämisessä lienee joskus parannettavaa tai sitten pitäisi lukea jokasana jokatoisen sijasta....  ;D

Eikös sullakin ollut siinä myllässä energialaskurit? Mitäs se kertoo SPF luvuksi? vai jaz nimikkeellläkö se siellä oli.

Jos vuotuseksi energiankulutuksesi aikaisemmin arpoo 4300l/pöötä ja nyt sun jazz luvun * kulunut energia määrä niin näillä pitäisi saada selville jotakuinkin jonkinlaine heitto millaisella hyötysuhteella tuo sun edellinen öljymiilu on toiminut....

Muistelin että mainitsit joskus sen toimineen hyvällä hyötysuhteella...



Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 30.10.15 - klo:01:03
2v takana.

Lämmitysveden tuottoon kulunut sähköä 6780kWh ja lämpimän käyttöveden tuottoon kulunut 5614kWh.
Vastaavasti MLP:lta saadut energiat 35482kWh ja 19087kWh.
Systeemi on antanut 42MWh ilmaisenergiaa joka meidän sähköhinnoilla on noin 5500€.

Vastaavat lukemat viimeisen vuoden ajalta.
Sähköä mennyt 3414kWh ja2461kWh.
Energiaa saatu 18464kWh ja 8778kWh.
Ilmaisenergia 21Mwh ja 2778€.

Pyhällä hengellä menee.   8)

Jahka kuukausi vaihtuu niin voin tuupata datat myös näytille taulukkona jos kiinnostaa?
Tuttavalla olisi myös 8kW 343 mylly hyrisemässä jotakuinkin vastaavan kokoisessa asunnossa. Tuoltakin varmaan irtoaisi tiedot kun jaksaisi vain ottaa ylös. Hänellä on myös kättövedenkierto joten sinänsä olisi ihan mukava nähdä vertailukohtaa?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 30.10.15 - klo:01:56
JAZZ on 3,8. Tuo ei kyllä kerro ihan kaikkea siitä öljyrakkineesta. Öljyaikainen kotilämpö oli 3 astetta nykyistä ihmisille tarkoitettua peruslämpöä korkeammalla. Se taas johtui tuosta säätöjärjestelmän kuralle menosta. Eli siellä kun oli sellainen 5:n shunttimoottorin viidakko putkineen, niin loppumetreillä oltiin jo siinä tilanteessa, että kaikki monitie venttiilit oli juuttunu ja 2 jopa niin, että herkistys yritykset johti akselitapin katkeamiseen. No siellä sitten kiersi kohtuu lämmin vesi yläkerran lattian alushiekan seassa, joka hienosti lämmitti, vaikkei juuri olisi tarvetta ollut. No tämä oli tietysti vasta loppumetreillä kun öljyt jo muutenkin kiehui päässä. Siihen lämpöön muuten tottui suht helposti, mutta ilma on nykyisin huomattavasti keveämpää asua. Eli varmaan ihan suoraan vertaukseen polttimen hyötysuhteesta ei nykyisellä jazzilla päästä. 2-3 asteen lämpötilaero nykyinen vs vanha. Eli pienoista öljyn tuhlaustakin on mukana. Ja yksi vessa myös lämpeni sähkökaapelilla, joka nykyisin on lämpöpumpun hommia. Se nyt ei ole kuin alta 5 neliötä, mutta kuitenkin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 30.10.15 - klo:04:31
JAZZ on 3,8. Tuo ei kyllä kerro ihan kaikkea siitä öljyrakkineesta. Öljyaikainen kotilämpö oli 3 astetta nykyistä ihmisille tarkoitettua peruslämpöä korkeammalla. Se taas johtui tuosta säätöjärjestelmän kuralle menosta. Eli siellä kun oli sellainen 5:n shunttimoottorin viidakko putkineen, niin loppumetreillä oltiin jo siinä tilanteessa, että kaikki monitie venttiilit oli juuttunu ja 2 jopa niin, että herkistys yritykset johti akselitapin katkeamiseen. No siellä sitten kiersi kohtuu lämmin vesi yläkerran lattian alushiekan seassa, joka hienosti lämmitti, vaikkei juuri olisi tarvetta ollut. No tämä oli tietysti vasta loppumetreillä kun öljyt jo muutenkin kiehui päässä. Siihen lämpöön muuten tottui suht helposti, mutta ilma on nykyisin huomattavasti keveämpää asua. Eli varmaan ihan suoraan vertaukseen polttimen hyötysuhteesta ei nykyisellä jazzilla päästä. 2-3 asteen lämpötilaero nykyinen vs vanha. Eli pienoista öljyn tuhlaustakin on mukana. Ja yksi vessa myös lämpeni sähkökaapelilla, joka nykyisin on lämpöpumpun hommia. Se nyt ei ole kuin alta 5 neliötä, mutta kuitenkin.

4,3m3 öljyä on energiana 43000kWh.
Verrataan sitä nyt vaikka 8400kWh sähköä jolla on tuotettu mökkiin ja käyttöveteen lämpöä 3,8 hyötysuhteella. Tästä saadaan 31900kWh.
-> 31900/43000 = 74% Vaikka polttimenhyötysuhde olisi ollut kohdallaan niin silti energiaa on mennyt harakoille vaikka kuinka verrattuan nykyiseen järjestelmään. Osa on myös varmasti itse kattilasta tullutta hukkalämpöä ja varmaan piipustakin osa on karannut mäelle. Ja onhan se öljypoltin aikasemmin myös haukannut hiukan sähköäkin...

Porukoilla noin 2200l öljyä vaihtui noin 5500kWh sähköä 222-g koneella, maalämpöön vaihdettaessa, patterit kylläkin vaihtuivat samalla uusiin. Jos coppeloksi laskisi 3,3 saadaan energiaksi 18100kWh. 18100/22000 = ~80%

Niben mitoitusohjelma tarjoaa öljylle hyötysuhteeksi automaattisesti 80%, joten ei tässä silti välttämättä kaukana totuudesta olla.... Öljyn kanssa pelatessa energiaa palaa hukkaan syystä tai toisesta varsin paljon...

Lainaus
Kesäkuu 2005: 92,80 litraa
Heinäkuu 2005: 63,40 litraa
Elokuu 2005: 86,90 litraa
Kolmen hengen talous,Jäspin öljykattila vm-97,saman ikäinen Oilon.Kulutus mitattu suutinputkessa sijaitsevalla rengasmäntämittarilla.Kesä ja elokuussa hiukan talon lämmitystä.

Eikös tuokin suoraan kerro että heinäkuussakin on öljyllä mennyt energiana 600kW pelkkää käyttövettä tehdessä. Nibe arpoo vuoden keskimääräiseksi käyttöveden lämmittämisen energiamääräksi 4500kWh jonka jakaa kuukaudelle niin tästä tulee 375kWh. Epäilisin että kesällä hyötysuhde lähentelee 60% erilaisten mm erilaisten häviöiden takia. Ja muualla on myös juttua vastaavasta että öljyä on palanut noin 15l/vko vaikkei kulutusta juurikaan ole ollut....
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Seagear - 30.10.15 - klo:08:23
Aika paljon säästöö, 24000kwh/13000 litraa öljyy kolmessa vuodessa. COPit kohdallaan :-[

Pumpun COPissa ei varmaan ole mitään hävettävää, mutta taitaa se toinen puoli olla myös siinä, että öljypannun COP on saattanut olla melko huono, esim. 0,75.

Meillä esim. 4 vuoden keskimääräinen öljynkulutus 11600 litraa eli 116000 kWh energiasisältö versus pumpun neljässä vuodessa haukkaama 28000 kWh. Jos öljypannun hyötysuhde meillä oli esim. tuo 0,75 niin periodin lämmitysenergian tarve on ollut 87000 kWh. 87000/28000 = COP 3,1. Tietysti voi huijata itseään sanomalla että öljylämmityksen hyötysuhde oli 100% niin saadaan pumpun COPiksi jo 4.1  ;)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 30.10.15 - klo:10:53
Joo. Eihän tässä nykyisessä ole kyllä mitään valittamista kulutuksen suhteen. Tuo öljyaikainen ylilämpökin huushollissa on tullut vasta nyt huomattua, kun asuu normaalilämpöisessä talossa. Olen kyllä laskenut tuohon öljyn energiamäärään sen vähintään 3 asteisen ylilämmön, joka on siis ollut tarpeeton, mukaan. Tuo ylilämpö vain aika hankala yrittää yhdistää hyötysuhteisiin ja COP kertoimiin. Ja se ylilämpö on kyllä todella konkreettinen muisto, kun nykyistä elämistä pystyy vertaamaan. Se, että nykyisin siis on todellisempi energiantarve tullut maksettua tulee jo järjestelmän optimoinnin piikkiin, eikä mulla ole mitään haluja nostaa kämpän lämpöjä esim 3:lla asteella ylöspäin jolloin päästäisiin siihen oikeaan öljymäärä verrokkiin käsiksi. En oikein tiedä pystyykö tuota mitenkään laskemaan, mutta jos 3:lla asteella laskisi öljyaikaista teoreettista kulutustarvetta vähintään, niin se öljymäärä olisi hieman lähempänä tätä järjestelmää. Loppu huonous menee säätöjärjestelmän piikkiin. Nehän usein muistaa kehua, että laskemalla lämpötilaa saadaan niin ja niin monta % pois kulutuksesta. Tässä kohtaa pitäisi kyllä laskea tuo oikeasti mukaan, kun on tullut huomattua, että minkälaisia lämpöjä ihminen tarvitsee, eikä 25-26 kotilämpö ole todellakaan mikään Luxus ominaisuus.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Seagear - 30.10.15 - klo:12:36
Eikös jonkinlainen rule of thumb ole että yhden asteen muutos sisälämpötilassa vastaa 5% muutosta lämmitysenergian kulutuksessa/lämmityskustannuksissa?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 30.10.15 - klo:13:49
Eikös jonkinlainen rule of thumb ole että yhden asteen muutos sisälämpötilassa vastaa 5% muutosta lämmitysenergian kulutuksessa/lämmityskustannuksissa?
Aika lähelle menee.
Ilmeisesti laskemalla saadaan Keski-Suomessa arvoksi noin 4,5 %.
Pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun se on 5 %.

1 asteen pudotus huonelämössä alentaa 5 % lämmityskustannuksia.
Kun tuon väittämän joskus kuulin ensimmäisen kerran, ajattelin, että ei voi olla totta! On se!
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.11.15 - klo:12:14
No tulihan se päivä ja kellonajat viimein kohdalleen. Ei meinannu hermot kestää.

2 vuoden kulutus siis 16 770 kWh. Vähän reilu 3 vk kulutus oli siis 430 kWh. Ensimmäinen vuosi meni 8160 kWh, joten auringon määrässä saattaa olla noilla 2:lla kesällä eroa esim tuo muutama 100 kWh. Lämpötarveluvut ei oikein ole käyttökelpoisia, jos niitä ei saa selvitettyä päivämäärän mukaan. Oikeampi vertaus olisi 2014 vs 2015 ja Seppaant vertasi 2013 lukua, jota meikäläinen käytti vain sen ihan loppupuolen ja 2015:han ei ole vielä valmiskaan.

Käyttötunnit 4000
Käynnistykset 7190
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 20.02.16 - klo:13:21
Hieman tännekin noita kuumakaasulämpöjä ja -paineita.
Toinen lattialämmityksestä, missä kaksi eri tapahtumaa, ja toinen käyttöveden lämmityksestä.
Lattialämmityksessä toision menolämmöt nousee suunnilleen 33-->40 asteeseen.
Käyttövedessä toision menolämmöt nousee suunnilleen 50-->60 asteeseen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 05.04.16 - klo:20:40
No niin... Nyt sain viimeinkin loppuun talon ylijännitesuojaukset. Maalämpöpumpulle tuli jo D+E taso. Eli vasemmalta oikealle suojaustasot B+C+D+E täyttyy tiettyjen pisteiden osalta.

Ja edittinä vielä suojauksen suunnittelukaavio tuosta. Tuo USM - A on siis jo luokan D+E tason hienosuoja, jonka voi laittaa laitteen sisälle, tai yleensä pistorasian sisään, tai vaikka keskukseen. Suojatasoa voi joutua parantamaan, jos on pitlä veto. Eli taso paranee, mitä lähemmäs suojattavaa kohdetta mennään.

http://www.utu.eu/sites/default/files/attachments/ylijannitesuojat-tekniset-tiedot-11fi0211.pdf
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 05.04.16 - klo:22:54
Itseasiassa tässä on hieman tarkemmin tuosta suojauksesta. On tässä kyllä nyt mieli lepotilassa, kun sai viimeiset kalikat paikalleen.

http://nssoy.fi/uploads/nss/NSS%20salama%20ja%20ylijannitesuojaus.pdf
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 06.04.16 - klo:20:58
Ja kun asiaa viedään hieman eteenpäin. Niin jokamies tason laitteet tulee esille.

http://ijl.mbnet.fi/ylijanni.html

Tuon USM-A:n Uc on muuten 255 V ja se on oikein käypäinen versio 230 V järjestelmiin. Tuon pitäisi kyllä kestää jo mikä tahansa piirisovellushässäkkä.

Ja ilokseni COP nousee. Nyt on lämmitykselle COP 4,3. Käyttövedelle 3,1. Ja yhteensä noista on laskettuna 4,1. Eli kyllä tällä pärjää ihan kohtuullisesti.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 03.06.16 - klo:17:06
Muullakin Viessman ilmeisesti rikki! Ei yhtään tuntia/käynnistystä vielä 22 viikon blogissa ;)

Eikä vieläkään käynnistyksiä ;) tilanne jota itse asiassa hain!  Muutoin ei aurinko olisi kannattava maalämmön kanssa.

Hitsi kylmä viikonloppu pilas viikon! Nyt kaksi käynnistystä ja yksi tunti :)

Teoriaa

Euroshopperin lukemat pumpusta ovat hyvät! Mut todellisuus tai miten haluaa laskea!

Euroshopper

Vanha kulutus n 4300l öljyä - 3 astetta = 3655l/-80%  kattilan hyöty 29200 Kwh /N 8200 kwh = cop 3.56
Jos cop on 4,1 kaikelle niin sun kulutushan on periaatteessa noussut 4,1*8200=n 33600 joten lattialämpöön siirtyminen on nostanut kokonaiskulutusta?!

Ihan miten itseensä haluaa miellyttää. Mut 8200kWh on rahassa huomattavasti vähemmän kuin 4300l öljyä, mut niin pitää ollakin, koska investointi on suuri n 30t€?

Omani esim.

Tomppelin laskelma n. 45200kwh / arvioi toteutuvasta kulutuksesta 18000-7000 käyttö =11000hkwh= 4,1
Oma keskiarvo.  N 40700/v/kwh/ toteutunut n 5v  =3,7
Ja viimeisen vuoden minimi pattereiden vaihdon jälkeen 38300Kwh/ 11000= 3,4

Ihan miten haluaa sen ilmaista! Mut kaikki yli 3 cop on mielestäni laskennallisesti + saa! ;) joskus aikoinaan koulussa sanottiin et mahdottomiin ei voi uskoa/luottaa ;)       Varsiinkaan yli 5 cop :)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 10.06.16 - klo:19:50
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:         
Talo   ”Turkkar”      IMATRA   
Lämmitettävää      424 m2   1047 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö         41 234 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 000 kWh
- Yhteensä         45 234 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         15,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho         13,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -23,4 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,15 COP)   8,9 kW   29 969 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   14 422 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         843 kWh
Tarvitaan 2 x 175 m = 350 aktiivimetriä lämpökaivoja tai         
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   784 m

Tämä laskelma on tehty tilastolliselle keskiarvovuodelle.
Viimeiset vuodet ovat olleet keskiarvoista leudompia ja lämmitystarve on ollut pienempi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 11.06.16 - klo:13:35
Olenkin joskus järkeillyt, että tuo oma öljykattila oli hyvällä hyötysuhteella toimiva, eli tuo 80% voi olla liian vähän. Ihan kyllä on yks lysti tuo vanha romu, kun näyttää tässä pääsevän varsin kohtuullisiin kustannuksiin toistaiseksi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 11.06.16 - klo:22:08
Laitteet saattaa olla hajoamassa taas. COP lämmitykselle on noussut 4,4:ään ja kuuma vesi on COP 3,2. Näistä tulee sitten yhteensä COP 4,2 , eli nousee pikkuhiljaa. Täytyisi varmaan ruveta säätöjä hiomaan, jos haluaa COP 5:n ylittää meikäläisen huushollissa. Vaikka toisaalta tuo COP ryömii pikkuhiljaa ylemmäs koko ajan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 18.06.16 - klo:13:20
 Vaikka toisaalta tuo COP ryömii pikkuhiljaa ylemmäs koko ajan.  :'(

Hitaasti, muuta varmasti  :o

Ois kiva tietää mitä eurolla on olleet kustannukset vaihdosta!

Mulla ne pyörii n. 25 kilo euron luokissa ja töitä on itse saanut tehdä paljon. Tosin avaimet käteen hommasta ois kulut olleet ilma pattereiden vaihtoa, aurinkoa ja pienemmilla varaajilla/puskureilla olleet kulut huomattavasti nyt maksettua suuremmat.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: masapo - 18.06.16 - klo:23:22
Minulla on 11/2015 asennettu maalämpökokoonpano 420m2 lattianeliön lammitalolle.

Viessmann Vitocal 200-G 11kW
Capito 600L massavaraaja, välilevyllä
1x240m kaivo

Lattialämmitys pyörinyt reilut puoli vuotta, mutta käyttövedet kytkettiin 3vrk sitten. Ongelmana on se, että vaikka lämpimän käyttöveden tuotto on ollut 3vrk päällä, menoveden lämpö ja varaajan yläosan lämpö pysyy 33-34 asteessa. Tavoitelämpö 53C. Pumppu pyöri 53h yhteen menoon ilman taukoja, kun laitoin sen "1x lämp. käyttöveden tuotto" tms kohtaan raksin. Vesi ei kuitenkaan lämminnyt. Myöskään vastukset eivät saaneet lämpöjä ylös vaikka ovat kytkettyinä. Vaiheet kaikki jännitteisiä ja järjestyksessä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: masapo - 18.06.16 - klo:23:26
Tässä vielä lisää kuvaa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 19.06.16 - klo:14:55
Minulla on 11/2015 asennettu maalämpökokoonpano 420m2 lattianeliön lammitalolle.

Viessmann Vitocal 200-G 11kW
Capito 600L massavaraaja, välilevyllä
1x240m kaivo

Lattialämmitys pyörinyt reilut puoli vuotta, mutta käyttövedet kytkettiin 3vrk sitten. Ongelmana on se, että vaikka lämpimän käyttöveden tuotto on ollut 3vrk päällä, menoveden lämpö ja varaajan yläosan lämpö pysyy 33-34 asteessa. Tavoitelämpö 53C. Pumppu pyöri 53h yhteen menoon ilman taukoja, kun laitoin sen "1x lämp. käyttöveden tuotto" tms kohtaan raksin. Vesi ei kuitenkaan lämminnyt. Myöskään vastukset eivät saaneet lämpöjä ylös vaikka ovat kytkettyinä. Vaiheet kaikki jännitteisiä ja järjestyksessä.

Vaikuttaa vastuksen ylilämpösuoja lauenneen. Onko tuo varaaja kytketty sillä tavalla, että yläosa on käyttövesilämmössä ja alaosa puskurina lämmitykseen? Onko anturit kunnolla paikoillaan varaajassa?
Mlp:ssä on omat menot ja lauhdepumput käyttövedelle ja lämmitykselle, mutta yhteinen paluu.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.09.16 - klo:21:48
Siellä saattaa olla se asetus 7000 pielessä.  Eli kato sieltä sellainen vaihtoehto, jossa on molemmat varaajat käytössä. Kävisköhän esim 8? Ei pysty kyllä enää ulkomuistista heittämään sen arvoa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.11.16 - klo:13:17
Hep taas. Tuli 3. Vuosi täyteen ja totaalikulutus kompuralla on 24 983 kWh. Eli tuli keskimäärin 8 328 kWh/ vuosi. Öljyjä olisi taas saanut tilata vuodeksi etukäteen.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

Ja vuositasolle

8 328 kWh
2 033 tuntia
3 917 käynnistystä

Aurinkokennot sain vasta myöhään syksyllä uudelleen asianmukaiseen käyttöön ja niitten kohdalla näkee taas ensivuonna oikeamman toiminnan. Koko höskän COP näyttää 4,2 ja lämmitykselle erikseen 4,4 ja käyttövedelle 3,2. Eli tuollainen 8 300 kWh/ vuosi 350 neliölle ja 8 huushollille kohtuu runsaalla veden käytöllä. Aurinkolämpökin tietty syö hieman sähköä, jota en mittaa. Eli mulla on mittaus ainoastaan kompuran käyttämälle sähkölle, joka vastaa täsmälleen öljyn kulutusta entiseen aikaan. Eli silloinkin kaikki muu lämmityksessä sähköllä toimivat hilkuttimet meni sähkölaskuun. Nuo COP luvut on siis otettu koneen datasta ja en tiedä miten se laite laskee ne. Eli onko mukana niissä laitteen omat pumput ja muu kulutus sähkön osalta, vai sisältyykö ne käyttöaika tietoihin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 06.12.16 - klo:12:42
Täälläkin kolme vuotta pumputeltu seuraavin tuloksin:
- Lämmitys otto 11000 kWh
- Lämmitys anto 58500kWh
- Lämminvesi otto 7600 kWh
- Lämminvesi anto 26250 kWh
- Pumpun tunnit 8876 h

Vuoden ajalta:
- Lämmitys otto 4000 kWh
- Lämmitys anto 21500kWh
- Lämminvesi otto 2200 kWh
- Lämminvesi anto 7700 kWh
- Pumpun tunnit 3080 h
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 06.12.16 - klo:13:21
Hyviltä arvot näyttävät.
Käyttötunneista päätellen, pumpun koko on kohdallaan, vai onko niin?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 06.12.16 - klo:17:38
Hyviltä arvot näyttävät.
Käyttötunneista päätellen, pumpun koko on kohdallaan, vai onko niin?
Kyllä, tyytyväisiä ollaan oltu kokonaisuuteen. Ja mittaustulokset vahvistaa asiaa.
Kokonaisuudessa tunteja on mennyt 9673 h ja käynnistyksiä ollut 21641 kpl.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 06.12.16 - klo:21:30
Noista käynnistysten määrästä voisi ehkä vetää kylmän johtopäätöksen. Eli mulla tulee raakasti ylitehoisella pumpulla 10 000 käynnistystä vähemmän 3 vuoden periodille ja se tulee sekä tuosta 500 L lämmitys varauksesta, että erityisesti esilämmityskierukan  tuomasta lisäpotkusta. Jos olisin uskaltanut ottaa sen 12,9 kW mallin, niin olisi varmaan vielä rajumpi ero. Tietysti pitää tuo aurinkolämpökin muistaa ottaa huomioon. Saa nyt sitten nähdä tuon hystereesin kanssa, kun muutin sen lämmitykselle aikaisemmasta 4:stä 5:een asteeseen, että vähentääkö se yhtään käynnistysmäärää. Muutoin olen kyllä Papin tavoin erityisen tyytyväinen vehkeisiini. Useinhan mulla menee suihkussa käynnistykset niin, että esilämmityskierukka imaisee lämmitysvaraajasta lämpöä ja kompura käynnistyy. Sen jälkeen se siirtyy lennosta lämpimälle vedelle, jos seisoo suihkussa tarpeeksi kauan. Eikä se kyllä läheskään aina ala yhdellä suihkulla tekemään mitään, vaikka lämmöt heilahtaisi käyttövedellä, kun siellä on hystereesi 7 astetta ja kukaan ei ole koskaan maininnut kylmästä suihkuvedestä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 07.12.16 - klo:17:31
Mä oon pitänyt talvella ton kohtuu ison varaajan kanssa 4 sen hysterteesin ja lämpimillä keleillä nostanut. Kesällä kun aurinkoa tuli hyvin niin jopa 7.mässä, jotta pumppu ei suotta käynnisty kun energiaa on tulossa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Conkka - 21.12.16 - klo:22:10
Tässäpä vähän dataa myös Joensuun suunnalta.
Kone ollut käytössä tasan kaksi vuotta, josta asuttuna 1v 9kk.

Käynnistykset 3034
Tunnit 3573

Harmillisesti menetin puhelimen tilttaamisen myötä ensimmäisen vuoden datan mutta näillä mennään..
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 04.01.17 - klo:17:50
Hei! Paljonkos on G200-300 pumpuissa muilla imupaineet/korkeapaineet? Omiani kun mittailin niin olivat 6,1 ja 22,5
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.01.17 - klo:18:11
Katsopa tuolta alemmasta kuvasta. Tarvittaessa voin antaa ne excel muodossa myös...

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7267.msg96502#msg96502
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 04.01.17 - klo:20:06
Kiitos Fraatti hyvästä datasta. Tuollaista käppyrä ei 200 saa!
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.01.17 - klo:20:37
jos on tarvetta niin datat on olessa mys sellaiselta ajolta joka menee menoveden lämpötilasta noin 25 astetta aina tuonne 60 asteeseen saakka...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 23.01.17 - klo:19:28
Kattelin tuossa nyt, kun alkaa tasoittua tämä talon lämmitys noita tehokkuus lukuja tarkemmin.
Vanha öljynkulutus siis 4300 L
Sähkö kompuralle viime vuonna 8216 kWh
COP 4,3 =35315,9 kW

Eli tuleekos tuosta nyt sitten hyötysuhteeksi öljykattilalle se 82 %

Lämmityksen hyötysuhde on taas noussut kesken kylmintä aikaa ja on nyt 4,5.

On tämä maalämpö kyllä niin tajuttoman hieno homma, että oikein hyvälle mielelle tulee kesää odotellessa.
Tuolla energiaseurannan välisivulla alkaa tuo tehotaso 3 pilari olla jo melko lähellä sitä 4 tasoa. Se tulee ohittamaan tuon jossain kohtaa, eli asteikolla 1-5 on vallitseva kompuran ottoteho 3 luokassa. Muilla varmaan huitelee tehon otto palkissa 2 ja hyötysuhteet menee yli 5 pitkän matkaa. Jos laskisi tuota lämpimänveden pyyntiä nykyisestä 50 asteesta, niin varmaan olisi kunnollisella lämmityksen optimoinnilla mahdollista päästä siihen 4,5-4,6 SCOP. Mutta tuota käyttövettäkin kuluu melkoisesti huushollissa, niin haastavaa on kyllä paljon enää parantaa ilman mukavuudesta tinkimistä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 31.01.17 - klo:09:46
Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 45 h
2: 154 h
3: 5365 h
4: 2116 h
5: 2705 h
Eli kolmosen palkki selvästi vallitseva.

Copit koneen omasta seurannasta:
Lämmitys: 5,3
Lämminvesi: 3,5
Yhteensä: 4,6
Lukemat siis koko käyttöajalta (3,5 vuotta), alussa ne olivat vähän huonommat, nykyisin vähän paremmat.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 31.01.17 - klo:09:53
Hei! Paljonkos on G200-300 pumpuissa muilla imupaineet/korkeapaineet? Omiani kun mittailin niin olivat 6,1 ja 22,5
Täällä riippuu siitä, kumpaa vettä pumppu tuottaa. Siis tekeekö lämmitysvettä vai tekeekö lämmintä käyttövettä.
Lämmitys pienemmillä paineilla ja suuremmalla keruun dt:llä. Lämmin käyttövesi suuremmilla paineilla ja pienemmällä dt:llä.
Lämmityksessä paineet 7/23 ja dt 4. Käyttövedessä paineet 7/37 ja dt 3. Suunnilleen noin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 31.01.17 - klo:10:28
Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 45 h
2: 154 h
3: 5365 h
4: 2116 h
5: 2705 h

Mulla on nuo samat

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 29 h
2: 37 h
3: 2478 h
4: 3610 h
5: 506 h

Aikalailla on eroa noilla. Tuo 3 palkki on mulla vääjäämättömästi noussut lähemmäs tuota 4:sta, mutta hidasta on, kun toinen karkaa aina jonkun verran eteenpäin. Legionellaahan mulla ei kuumennella ja 50 astetta on puolivälin lämpö käyttövedelle. Esilämmityskierukkakin on mulla 500 L varaajassa.

COP lämmitys    4,5
COP lämminvesi 3,2
COP yhteensä.    4,3

Eli tuostakin näkee suhteellisesti, että käyttövettä tehdään paljon lämmityksen COP:lla. Sulla on kyllä erinomainen tuo lämmityksen osa, joten onneksi olkoon hienosta lämmönjaon toteutuksesta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 09.02.17 - klo:10:57
Kiitos. Lämmönjako toimii hyvin. Tulee kuitenkin muistaa, että meillä on kaksi lämpökanaalia asuinrakennuksen ja talousrakennuksen välissä, joten sinne välille hukkuu jonkin verran lämpöenergiaa.

Mutta sitten huonoja uutisia. Kesällä Lämpöykkösen edustaja, järjestelmän myyjä, kävi kattelemassa systeemiä kulkiessaan. Olin vähän niinkuin omissa ajatuksissani muitten töiden kimpussa, kun se katteli ja räpläili pumppua. Lähtiessään sanoi, että päivitti asetuksia siten kuin nykyisin asentaavat pumppuja. Oli kuulemma aika paljon muuttunut kolmessa vuodessa.
Enhän minä siinä muitten töitten ohessa tajunnut minkä karhupalveluksen se minulle teki. Eihän ne mitä ole paljon muuttunut, olin vain itse optimoinut parin kolmen vuoden käytön aikana systeemin kohdalleen.

Kun aikoinaan osittain kokeilemallakin sain parametrit ja järjestelmän kohdalleen, niin en tietenkään laittanut niitä mihinkään muistiin.
Nyt sitten edustaja kävi sotkemassa asetukset lähes alkuperäisiksi, jonka olen huomannut nyt lämmityskaudella järjestelmän oudolla "käyttäytymisellä".
Jokainen joka on itse opiskellut ja optimoinut pumppuaan tietää miten iso urakka se on. Siinä ei yksi vuosi ole aika eikä mikään.
Kyllä nyt kyrpii aloittaa sama homma uudestaan, kun ei millään muista mikä toimi minkäkin kanssa ja kuka vaikutti kehenkin. Jeesus!

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 09.02.17 - klo:17:04
Kyllä nyt kyrpii aloittaa sama homma uudestaan, kun ei millään muista mikä toimi minkäkin kanssa ja kuka vaikutti kehenkin. Jeesus!

Itse olen poiminut kaikki parametrit ylös koneesta. Tällöin asetukset on helppo palauttaa ennelleen vaikka koneesta olisi jouduttu logiikka vaihtamaan. Helpoimmillaan tuo onnistunee menemällä koodaustaso 2:lle ja poimii tuosta sitten ne ylös missä asetettu arvo on eri paikassa kuin se kolmio joka ilmoittaa mikä arvo on ollut vakiona. Tämä ei tietysti auta enää mitään kun asetukset on jo hukassa mutta ehkä sitten jatkossa. Myös kaikki tehdyt muutokset kannattaa kirjata paperille päivämäärän kera tai muuten käy äkkiä niin ettei sitten myöhemmin muistakaan enää mitä oli muuttanut. Tämän olen itsekin huomannut...

Luultavasti herra joka kävi pumppua rukaamassa oletti että laite on vielä samoilla jäljillä mihin hän oli sen joskus jättänyt.  ::)

(http://i.imgur.com/VM2hzjZ.png)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 11.02.17 - klo:21:05
300-G:ssä ei ole kolmioita parametrien yhteydessä. Valikko on otsikoiltaan tai oikeastaan selityksiltään hieman "köyhä".
Kyllä se nyt pitää aloittaa tuo dokumentointi järjestelmällisesti ja työstää jonkinmoinen taulukko.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: akott - 11.02.17 - klo:21:45
Mulla on asetukset ylhäällä, käyttöpäiväkirjavihkossa jotka koneissa kiinni. Vihkoon voi kirjoittaa muitakin havaintoja ja Silloin ne on aina saatavilla. Automaation kanssa pitää varautua laiterikkoihin ja bukeihin. Ompa harmillista että kolmenvuoden säädöt valuu hukkaan tuommoisen ajattelemattomuuden takia.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 11.02.17 - klo:23:49
Siellä on kuitenkin muistitoiminto. Muistaakseni valikko, jossa on tallenna asetukset ja palauta asetukset aiempaan. Mitähän tuo mahtaisi tehdä, kun näppää, että palauta. Tai sitten ei ole mitään tallennuksia olemassakaan. Ei tuo näppäily kuitenkaan tässä vaiheessa enää tuhoa mitään. Oljenkorsi ehkä, jos siellä olisi joku tallennus vahingossa olemassa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 20.02.17 - klo:14:07
Nyt on käyty parametrit läpi ja aika lähellä hyvä tuli. Pientä hienosäätöä varmaan lopputalvesta ja ensi talvena.
Lämmityspuolella ihmetytti alkuun matalat lämmönjaon kiertolämpötilat/paluut yhdessä piirissä (oleskelutilat), mutta syy selvisi, että edustaja-ukkeli oli kääntänyt oleskelutilojen kiertovesipumpusta tehoja pienemmälle. Kylmällä ilmalla kaikkien oleskelutilojen termostaatit kun aukeavat, niin virtaus ei ole riittävä.
Maalämpöpumppu kyllä säätää itsenäisesti kiertovesipumppua, mutta jos sille ei sallita kuin puolet tehosta, niin eihän se riitä.
Näin lauhemmilla keleillä, kun kaivon tulopuoli alkaa antaa +2 asteista ja yli, aiheuttaa se joka kerta hymyn kun Viessmanni pääsee tekemään lämmitystä pienemmällä tehoalueella. Tällä hetkellä (tai näillä keleillä) ottoenergia on noin 2,3-2,5kWh, kun tekee lämmitysvettä. Käyttövettä tehdessä kone ottaa noin 3,3-3,6kWh.
Sitä en ole löytänyt mistään, mitä nuo 1-5 tehoalueet edustavat energian kulutuksessa. Jos esim Euroshopperilla on tietoa, niin kerrotko minullekin.

Edit. väärät ottoteho lukemat korjattu
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Nakke vaan - 20.02.17 - klo:16:43
Näin lauhemmilla keleillä, kun kaivon tulopuoli alkaa antaa +2 asteista ja yli, aiheuttaa se joka kerta hymyn kun Viessmanni pääsee tekemään lämmitystä pienemmällä tehoalueella. Tällä hetkellä (tai näillä keleillä) ottoenergia on noin 1,6-1,7kWh, kun tekee lämmitysvettä. Käyttövettä tehdessä kone ottaa noin 2,0-2,2kWh.


Hämmentäviä arvoja tälläiselle vähän tietämättömälle. Minkälämpöistä vettä suunnilleen viessmanni tekee noissa tapauksissa? Meneekö nuo ottotehot suurinpiirtein tuollain joillakin muunmerkkisilläkin pumpuilla vai onko viessmannissa jotain speciaalia sisällään? Onko netin syövereissä valmistajan lämpöteho ja ottotehokäyrää erilämpösille kaivo ja lattia/käyttövesille?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 20.02.17 - klo:21:21
Hämmentäviä arvoja tälläiselle vähän tietämättömälle. Minkälämpöistä vettä suunnilleen viessmanni tekee noissa tapauksissa? Meneekö nuo ottotehot suurinpiirtein tuollain joillakin muunmerkkisilläkin pumpuilla vai onko viessmannissa jotain speciaalia sisällään? Onko netin syövereissä valmistajan lämpöteho ja ottotehokäyrää erilämpösille kaivo ja lattia/käyttövesille?
Pakko olla jotain spesiaalia kun oma pumppu 7kw mallilla ottaa 1,7kwh ja Saku 10kw mallilla
vähemmän. Lähtökohtaisesti  saksalaisen cop on 6,2 ja meillä 4,1 kompuratehoista laskien :-\
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 20.02.17 - klo:21:34
Hämmentäviä arvoja tälläiselle vähän tietämättömälle. Minkälämpöistä vettä suunnilleen viessmanni tekee noissa tapauksissa? Meneekö nuo ottotehot suurinpiirtein tuollain joillakin muunmerkkisilläkin pumpuilla vai onko viessmannissa jotain speciaalia sisällään? Onko netin syövereissä valmistajan lämpöteho ja ottotehokäyrää erilämpösille kaivo ja lattia/käyttövesille?

Papilla kone taitaa tahkota lämpöä varaajaan ja itse lämmönjaon pumpun/pumppujen kulutus puuttuu(?) lukemasta. Viessmannissa on käytetty samoja kompressoreita kuin monessa muussakin r410a kylmaaineella olevassa koneessa, kuten esim stiebelissä. Oleellisin ero on siinä että koneessa on elektroninen paisuntaventtiili jota ei taida vielä nykyään löytyä kovin monesta koneesta. Tämä mahdollistaa sen että kylmäainetta on aina optimaalinen määrä kierrossa.

Tässä on suunnittelumanuaali jossa näkyy anto ja ottotehoja: https://www.docdroid.net/5FCzTfg/vitocal-200-300-350-222-333-g-suunnitteluohjeet-5-2015-14.pdf.html#page=18
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Nakke vaan - 20.02.17 - klo:21:49
Tuoltahan se viessmannin suunnittelumateriaaleista näkyykin että kun kaivo 2 ja tehtävä vesi 55 astetta niin ottoteho on 3.72 kilowattia. Ja kaivo 2 vesi 35 niin ottoteho on 2.25 kilowattia.
Ihmettelin vaan että valitsinko väärän sakemannin kun omani ottaa kanssa tuon vajaa neljä kilowattia kun teen lämmintä vettä ja olosuhteissa 3/26 haukkaa luokkaa +1.8kw kotimittaustarkkuudella.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 20.02.17 - klo:21:59
Niin siis elikkä pari esimerkkiä kerron nyt.
Lämmitysveden tekoprosessista lukemia:
- Ensiö kaivolta +1,8 C
- Ensiö kaivolle -2,8 C
- Toisio varaajaan +32,3 C
- Toisio varaajalta +37,6 C
- Alapaine 6,7
- Yläpaine 21,9
- Ottoenergia ~2,3kW

Lämpimän käyttöveden tekoprosessista lukemia:
- Ensiö kaivolta +2,2 C
- Ensiö kaivolle -1,6 C
- Toisio varaajaan +59,0 C
- Toisio varaajalta +53,3 C
- Alapaine 7,2
- Yläpaine 35,6
- Ottoenergia ~3,3kW

Ottoenergian lukeman saan erillisestä kWh-mittarista, jonka olen asennuttanut mittaamaan pumpun tekemisiä. Siinä lukemassa on nykyisin mukana kaikki kiertovesipumput ym.
Mutta lämpöpumpussa on siis teholuokkia viisi. Minulla pumppu on toiminut eniten luokassa 3, kun esim. euroshopperilla luokassa 4.

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 45 h
2: 154 h
3: 5365 h
4: 2116 h
5: 2705 h

Mulla on nuo samat

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 29 h
2: 37 h
3: 2478 h
4: 3610 h
5: 506 h

Aikalailla on eroa noilla. Tuo 3 palkki on mulla vääjäämättömästi noussut lähemmäs tuota 4:sta, mutta hidasta on, kun toinen karkaa aina jonkun verran eteenpäin. Legionellaahan mulla ei kuumennella ja 50 astetta on puolivälin lämpö käyttövedelle. Esilämmityskierukkakin on mulla 500 L varaajassa.

COP lämmitys    4,5
COP lämminvesi 3,2
COP yhteensä.    4,3

Eli tuostakin näkee suhteellisesti, että käyttövettä tehdään paljon lämmityksen COP:lla. Sulla on kyllä erinomainen tuo lämmityksen osa, joten onneksi olkoon hienosta lämmönjaon toteutuksesta.

Tuo nyt rupesi taas kiinnostamaan, että miten ne teholuokat menee niinkuin kilowattien mukaan.

Edit: oli väärät lukemat ottotehoissa, appologies.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 21.02.17 - klo:20:43
Tuo nyt rupesi taas kiinnostamaan, että miten ne teholuokat menee niinkuin kilowattien mukaan.

Teholuokat määräytyvät höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erotuksesta. Tästä kuvasta selviää miten ne jakautuvat. Tässä manuaali mistä tuo löytyy: https://www.docdroid.net/PkY0yBp/vitotronic-200-wo1c-huolto-ohje-6-2015-3.pdf.html

(http://i.imgur.com/fw6tQQh.png)

Epäilen että myös noiden lämpötilojen mukaan koneen pitää kirjaa tuotetuista tehoista. Samoin kone pitää kirjaa montako minuuttia se on käynyt milläkin lauhtumis/höyrystymislämpötilalla. Laitan siihen liittyvää matskua esille jahka kerkeän.

Onko nämä tämänhetkiset lukemat? (euroshopperilla tietysti painaa kupissa se että osan koneeseen kertyneestä käyntiajasta taitaa olla peräisin ajalta jolloin siellä oli vielä pattereita talossa... )
Lainaus
Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen(Papi?):
1: 45 h
2: 154 h
3: 5365 h
4: 2116 h
5: 2705 h

Mulla on nuo samat (Euroshopper?)

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 29 h
2: 37 h
3: 2478 h
4: 3610 h
5: 506 h

Voisin katso huvikseen vastaavat luvut omasta koneesta.

Laitoin vielä nuo prosentteina niin ovat helpommin vertailtavissa.
(Papi?):
1: 45 h 0,4%
2: 154 h 1,4%
3: 5365 h 51,6%
4: 2116 h 20,4%
5: 2705 h 26%
yhteensä 10385h

(Euroshopper?)
1: 29 h 0,4%
2: 37 h 0,5%
3: 2478 h 37,2%
4: 3610 h 54,2%
5: 506 h 7,6%
yhteensä: 6660h
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: peki - 21.02.17 - klo:22:05
Teholuokat määräytyvät höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erotuksesta. Tästä kuvasta selviää miten ne jakautuvat. Tässä manuaali mistä tuo löytyy: https://www.docdroid.net/PkY0yBp/vitotronic-200-wo1c-huolto-ohje-6-2015-3.pdf.html

(http://i.imgur.com/fw6tQQh.png)

Epäilen että myös noiden lämpötilojen mukaan koneen pitää kirjaa tuotetuista tehoista. Samoin kone pitää kirjaa montako minuuttia se on käynyt milläkin lauhtumis/höyrystymislämpötilalla. Laitan siihen liittyvää matskua esille jahka kerkeän.

Onko nämä tämänhetkiset lukemat? (euroshopperilla tietysti painaa kupissa se että osan koneeseen kertyneestä käyntiajasta taitaa olla peräisin ajalta jolloin siellä oli vielä pattereita talossa... )
Voisin katso huvikseen vastaavat luvut omasta koneesta.

Laitoin vielä nuo prosentteina niin ovat helpommin vertailtavissa.
(Papi?):
1: 45 h 0,4%
2: 154 h 1,4%
3: 5365 h 51,6%
4: 2116 h 20,4%
5: 2705 h 26%
yhteensä 10385h

(Euroshopper?)
1: 29 h 0,4%
2: 37 h 0,5%
3: 2478 h 37,2%
4: 3610 h 54,2%
5: 506 h 7,6%
yhteensä: 6660h
Kumman lämmintä litkuu uusissakin taloissa menee?
Minulla osuu tuohon 3 luokkaan lähes kaikki lämmitykset.
Miten papilla voi olla tuolla lailla että yli 40C  menisi 46% tunneista?
Pätkäkäyntinen kone vielä viittaisi vahvasti että lämmönjaossa on jotain pielessä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 21.02.17 - klo:23:09
Kumman lämmintä litkuu uusissakin taloissa menee?
Minulla osuu tuohon 3 luokkaan lähes kaikki lämmitykset.
Miten papilla voi olla tuolla lailla että yli 40C  menisi 46% tunneista?
Pätkäkäyntinen kone vielä viittaisi vahvasti että lämmönjaossa on jotain pielessä.

Kyseessä on höyrystymis ja lauhtumislämpötilojen erot jotka ovat usein vielä hiukan suuremmat kuin kaivoon palaavan ja lämmönjakoon menevän liuksen erotus. Tässä omasta koneesta kuva kun pihalla on 12,5 astetta pakkasta. Tässä höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat on alleviivattu punaisella. Lämpötilojen ero on 38,2 astetta.
(http://i.imgur.com/6mpVNub.png)
Sähköä tuo haluaa tuossa pisteessä 2,19kW kaikkineen pumppuineen...
(http://i.imgur.com/MnNHbCA.png)

Tässä kuvassa näkyy sitten miten tunnit ovat osuneet tuohon kuormitusluokkaan. Pyyhkäisin järjen tuosta laitteesta tyhjäksi muiden muutosten yhteydessä joskus loka/-marraskuussa joten tuossa nyt ei ole leudommilta keleiltä juuri mitään mutta eipä ne varmaan juurikaan voisi tuota muuksi muuttaa kun suurinosa lämmityksesta kuitenkin tapahtuu talvella... Sinällään tuo kuormitusluokka kolmosen välissä on jo varsin suuri.

Papilla taisi olla käyttöveden kierto joka vaatii hiukan enemmän puristusta tuohon lämpösen puolelle...
(http://i.imgur.com/j1QmVtp.png)

1: 3h 0,3%
2: 1h 0,1%
3: 842h 91,3%
4: 30h 3,3%
5: 46h 5%
yhteensä: 922h

Epäilen että energianseuranta toimii näiden lämpötilojen perusteella jotka ovat immuuneja mm virtauksien muutoksille.(sisältävät siis ne jo)
Tässä koneen toimintapiste missä on eniten tunteja. Tuossa pisteessä höyrystymislämpötila on -2.5 astetta ja lauhtumislämpötila 32,2 astetta. Tuossa se on käynyt 2192min loka/marraskuun jälkeen.
(http://i.imgur.com/CCVKN08.png)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 22.02.17 - klo:09:45
Hienoa, että löytyi taas noita opuksia ja oppaita.

Kumman lämmintä litkuu uusissakin taloissa menee?
Minulla osuu tuohon 3 luokkaan lähes kaikki lämmitykset.
Miten papilla voi olla tuolla lailla että yli 40C  menisi 46% tunneista?
Pätkäkäyntinen kone vielä viittaisi vahvasti että lämmönjaossa on jotain pielessä.

Minulla lämpimään käyttöveteen menee suhteessa paljon energiaa. Sitä energiankulutusta nostaa "normaalista" ainakin:
- Käyttöveden kierto
- Lämpökanaali
- Runsas kulutus

Koska laitteet ovat erillisessä autotallirakennuksessa, kierron ja kanaalin pituuksien vuoksi energiahukkaa on jonkin verran.
Viime vuonna pumpun kulutusjakauma oli suunnilleen seuraavanlainen:
- Lämmitys 4100kWh ~65%
- Lämmin käyttövesi 2200kWh ~35%
Luonnollisesti kaikki lämpimän käyttöveden tekemiseen otettu energia menee siis luokkaan 4 ja 5.
Lämpimän käyttöveden lämpötila-asetus on 55C (hystereesi 10K), joka on ehkä hieman korkeahko. Mutta kun on naimisissa kemisti-biologin kanssa, niin niitä kaiken maailman pöpöjä saattaa löytyä joka paikasta. Ilman julkaistua tutkimusta ei meidän perheessä pudoteta LVV:n lämpötilaa 55-->50- asteeseen, enkä kyllä näe sille tarvettakaan.
"Pätkäkäyntiä" on jonkun verran, mutten ymmärrä mitä lämmönjaossa olisi niin vahvasti pielessä.

Kyseessä on höyrystymis ja lauhtumislämpötilojen erot jotka ovat usein vielä hiukan suuremmat kuin kaivoon palaavan ja lämmönjakoon menevän liuksen erotus.
Näin ollen pakkasilla myös lämmityksestä osa menee tuohon 4 luokkaan. Pidän kosteita tiloja aika lämpimällä ihan käyttömukavuuden vuoksi, mutta myös tehokkaamman kosteuden poiston takia. Myös lämmityksen tapauksessa asuinrakennuksen ja autotallin välissä lämpökanaalissa hukkaantuu energiaa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 01.10.17 - klo:07:55
Täälläkin kolme vuotta pumputeltu seuraavin tuloksin:
- Lämmitys otto 11000 kWh
- Lämmitys anto 58500kWh
- Lämminvesi otto 7600 kWh
- Lämminvesi anto 26250 kWh
- Pumpun tunnit 8876 h

Vuoden ajalta:
- Lämmitys otto 4000 kWh
- Lämmitys anto 21500kWh
- Lämminvesi otto 2200 kWh
- Lämminvesi anto 7700 kWh
- Pumpun tunnit 3080 h

Neljä vuotta menty:
- Lämmitys otto 15 000kWh
- Lämmitys anto 80 000kWh
- Lämminvesi otto 10 000kWh
- Lämminvesi anto 35 300kWh
- Pumpun tunnit 12 082h

Vuoden ajalta:
- Lämmitys otto 4 200kWh
- Lämmitys anto 22 000kWh
- Lämminvesi otto 2 100kWh
- Lämminvesi anto 8 200kWh
- Pumpun tunnit 3 330h
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Nakke vaan - 01.10.17 - klo:09:02
Onko käyttöveden lämmitys kokenut jotain oleellisia muutoksia viimeisen ja sitä edellisen vuoden välillä kun nyt ottaa vähemmän ja antaa enemmän? Aika paljonkin ???
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 01.10.17 - klo:09:43
Lämpöpumppujen omat, laskennallisesti saadut tilastot ovat kaiketi yleensäkin aika optimistisia.
COP / SCOP noudattelee yleensä tämän tyyppisiä arvoja.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Graf-Lwt-COP.jpg)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Nakke vaan - 01.10.17 - klo:12:54
Tuolla muutama viesti aikaisemmin lukee papin kirjoittamana, "Lämpimän käyttöveden lämpötila-asetus on 55C (hystereesi 10K)." Tarkoittaako tuo viessmanin tapauksessa että pelataan välillä 45-55 vai 50-60 vai jotain muuta?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 01.10.17 - klo:14:26
Tuolla muutama viesti aikaisemmin lukee papin kirjoittamana, "Lämpimän käyttöveden lämpötila-asetus on 55C (hystereesi 10K)." Tarkoittaako tuo viessmanin tapauksessa että pelataan välillä 45-55 vai 50-60 vai jotain muuta?
Käyttöveden lämpötila väliä 45-55C.


Lähetetty minun SM-A300FU laitteesta Tapatalkilla

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 01.10.17 - klo:15:22
Käyttöveden lämpötila väliä 45-55C.


Lähetetty minun SM-A300FU laitteesta Tapatalkilla

Joo, niin on 45-55C. Ennen tehtiin 5K 50-55C. Pieniä säätöjä myös mm. käyttöveden kiertoon ja aikoihin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Nakke vaan - 01.10.17 - klo:15:58
Sitten istuu aika hyvin tuohon tomppelin käppyrään, 5 asteen pudotus nostaa copia noin 0.4 sekä käytännössä että käppyrässä. Toki Viessmannin näyttää menevän cop käyrän paremmalla puolella mutta laatukonehan se onkin. Käyrä lienee kuitenkin jonkinlainen keskiarvo eri pumppujen ja kaivojen arvoista?
Onhan noissa pumpuissa kuitenkin eroa EN:nien, testien ja jopa foorumilaisten kokemuksien mukaan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 01.10.17 - klo:18:08
Käyrä on keskiarvoinen, ei minkään pumpun oma.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.10.17 - klo:19:25
Lämpöpumppujen omat, laskennallisesti saadut tilastot ovat kaiketi yleensäkin aika optimistisia.
COP / SCOP noudattelee yleensä tämän tyyppisiä arvoja.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Graf-Lwt-COP.jpg)

Onko tuo käyrä 0 asteen tulolla. Käyttövesi tulee ainakin kesäisin hieman yli 5 asteen tulolitkulla. Tuohon kun laittaisi verrokiksi  sen 5-asteen tulon käyrän, niin tulisi se haarukka, jossa melkein kaikki liikkuu. Ja sopisihan siihen vaikka se matalan kaivonkin käyrä vaikka -3-asteen tulolla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Nakke vaan - 01.10.17 - klo:19:56
Ei se voi nolla tulolla. 0/30 paras coppihan on nyt alpha innotecin on-off koneen 5.05, käppyrässä coppi on sillä kohtaa noin 5.3. Mieluummin tuo on se viitosen tulolitkun yleismaailmallinen käppyrä, tai vieläkin lämpimämmän.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.10.17 - klo:21:20
No mulla taitaa valmistaja luvata 0/35 COP 4,7. Tällä hetkellä on tuolla koneella COP lämmitykselle 4,6, joten ei tässä nyt varmaan hirveen kaukana olla valmistajan lupauksista. Lämmintävettä on tehty COP 3,2, joten sen täytyy tulla korkeammalla tulolitkulla keskimäärin, kuin lämmityksen, jonka se havaintojen mukaan tekeekin. Kokonais COP on nyt 4,3. Täytyy kyllä olla tuohonkin ihan tyytyväinen ja ilman suurempia optimointejahan tuo tulee, kun on 2 shunttipiiriäkin vielä tuossa. 12,9 kW koneella olisi voinut olla mahdollisuuksia päästä jopa 4,5 COP tasolle. Alkumetrithän meni mulla 3,8 COP arvolla ja siitä sitten on remontin edistyessä noustu jo 4,3:een.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Nakke vaan - 01.10.17 - klo:21:34
Itseasiassa se perus cop onkin 0/35 arvoilla ilmoitettu. Hyvä kun muistutit :D
Silloin tuo käyräkin voi olla vaikka nolla litkun keskiarvokäyrä.

Tarkoittaako tuo remontin edistyminen lämmöneristämistä josta seuraa matalampi lämmitysveden tarve joka taas johtaa parempaan coppiin vai jotain muuta? Copit tuntuisi olevan kohdillaan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.10.17 - klo:23:08
Mulla oli alkuun yläkerrassa vielä 130 neliötä pattereilla. Nyt on kaikki lattialämmöillä. Ja sain siis kiskaistua yli 10 asteella kiertoveden lämpöjä alemmas. Tuo 12,9 kW malli olisi ollut ilmeisesti paremmin optimoitu, koska sille luvataan 4,9 COP. No näillä mennään ja tulevaisuudessa optimoidaan varaajien kokoa hieman ylöspäin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 02.10.17 - klo:07:31
Joo. Tomppelin käyrä on 0-asteiselle tulolle. Meillä tulee esim. tällähetkellä minimissään +3-asteista liuosta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.11.17 - klo:12:24
No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 40 h
2= 72 h
3= 3483 h
4= 3840 h
5= 668 h

COP

Lämmitys 4,6
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,3

Kyllä maalämmöllä pärjää kelpuullisesti. Öljymäärä siis jäänyt nyt tilaamatta on 5*4300 L, eli 21 500 L. Sähköä siis tuo 32 915 kWh kustantaa n. 4 000 € verran. Säästöä on kertynyt siis yli 4000 €/ vuosi, jos ei lasketa korkokuluja. Lainaa jäljellä vielä 2 vuotta ja asumisen kustannuksissa ei ole tapahtunut mitään, vaikka siis muutos maalämpöön tehtiin. Eli näillä näkymin olisin lämmittänyt öljyllä sen 6 vuotta samoin kustannuksin, ilman mitään hyötyä tulevaisuudessa. Kotitalousvähennysten jälkeen alkaa olla sellainen tilanne, ettei ole mitään järkeä jättää öljylämmitystä vaihtamatta jopa patteritalossa. Lattialämmitteisistä nyt puhumattakaan. Maalämpö käynnistettiin siis 20.11. 2013 ja olen viimeksi tilannut öljyä varmaan tuolla 2012. 4 vuoden hintavertailukin piti karkeasti vetää suorasähkön öljyn ja maalämmön kustannuksista.

Öljy 21 500 € (17 200 €)
Sähkö 18 400 €
Maalämpö 4 300 €

Öljyssä siis tuo vuosi etukäteen mukana ja suluissa  todellinen kustannusvertailuun kelpaava. Itselle tuo 21 500 on reaaliraha tässä tapauksessa, kun lopetus on tehty.

Viimeinen vuosi siis meni 1031,16 € maalämpöön, kun 13 c/ kWh on hintana. Oliskohan laitteet rikkoutumassa, kun tuli vain 7932 kWh mittariin tälle vuodelle lisää. Aurinkokennot tosin tuli korjailtua edellisenä kesänä ja saattaa olla, että vaikutusta on ollut niistäkin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.11.17 - klo:15:10
Laitetaan vielä talon vanhoja sähkönkulutustietoja ylös. Saatte arvata, koska on laitettu ainavalmis kiuas ja huvimajaan säteilylämmittimiä.

2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014= 28 000,39 kWh
2015= 27 583,66 kWh
2016= 27 295,86 kWh
 
Tälle vuodelle tulee ehkä alempaa taas ja nyt on päivitetty lukema 24 090 kWh, joten näyttäisi menevän alle 27 000:n.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 12.01.18 - klo:13:53
Neljän edellisen vuoden viikottaisten arvojen keskiarvojen vertailu.

Vuosi      MLP-tunnit   LL otto kWh   LL anto kWh   KV otto kWh   KV anto kWh   Otto yht kWh   Anto yht kWh   Keruu In °C   Keruu Out °C   T-keski °C (ulko)
2014               54         64                332                 56                 186                  119                  518         
2015               55         66                363                 45                 161                  111                  523         
2016               60         79                421                 43                 150                  122                  571               2,84                -1,53              4,14
2017               64         81                429                 39                 158                  120                  587               1,93                -2,35              3,97
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 14.01.18 - klo:16:00
Ei tuosta kyllä muuta selvää saa kun, että miinusmerkkiset luvut lienee ulos menevän liuoksen lämpötiloja.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 01.03.18 - klo:14:53
On taas se aika vuodesta, kun vastuksia tarvitaan. Aiemminkin on asiasta keskusteltu ja ratkaisuja haettu mm. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6675.msg89060#msg89060
Viimeisen kahden viikon pakkaskeskiarvon ollessa lähempänä -20 astetta, pyrkii lämmöt seilaamaan mökissä useitakin asteita, jos vastukset eivät tulisi apuun.
Omalta kohdalta parhaiten on toiminut yksinkertaisesti pyynnin nosto tai jyrkempi käyrä. Jostain syystä parametrien avulla vastuksia ei saa helposti mukaan.
Esimerkkinä, jos puskurivaraajan pyynti on +36c, toision lataus hakkaa +35c tulolla, +30c paluulla vaikka vuorokauden putkeen, muttei saa nostettua puskurin lämpötilaa +30c korkeammaksi. Ja vastukset ei tule apuun vaikka miten vetäisi parametrit "nollille".
Oletteko muut saaneet Viessmanneista irti vastusten hienosäätöä?





Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 01.03.18 - klo:20:39
On taas se aika vuodesta, kun vastuksia tarvitaan. Aiemminkin on asiasta keskusteltu ja ratkaisuja haettu mm. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6675.msg89060#msg89060
Viimeisen kahden viikon pakkaskeskiarvon ollessa lähempänä -20 astetta, pyrkii lämmöt seilaamaan mökissä useitakin asteita, jos vastukset eivät tulisi apuun.
Omalta kohdalta parhaiten on toiminut yksinkertaisesti pyynnin nosto tai jyrkempi käyrä. Jostain syystä parametrien avulla vastuksia ei saa helposti mukaan.
Esimerkkinä, jos puskurivaraajan pyynti on +36c, toision lataus hakkaa +35c tulolla, +30c paluulla vaikka vuorokauden putkeen, muttei saa nostettua puskurin lämpötilaa +30c korkeammaksi. Ja vastukset ei tule apuun vaikka miten vetäisi parametrit "nollille".
Oletteko muut saaneet Viessmanneista irti vastusten hienosäätöä?

Lainaus
Varmista että vastus on sähköistetty ja sulakkeet ylhäällä taululla.
7900:1 vastuksen vapautus.
7902:1 vastuksen vapautus huonelämmitykseen. (Laitteisto - sähkölämmitys rasti on tämä arvo)

Käyttövedelle 6015:1 (Käyttövesi - KV sähköllä rasti on tämä arvo)
Käyttövesi 6014:0 (ellei kv-varaajassa ole uppolämmitintä.) 

Vastuksessa punaisen korkin alla on se kuittaus nappi. Vanhemmissa se vastus on pystyssä ja uudemmissa vaakassa siellä pohjalla.

Toimilaitetestillä voi varmistaa lämmittääkö. Toisiopumppu päälle ja teho 1 päälle. Sen jälkeen vasemmalle nuolesta ja alanuolesta pääsee kylmäainepiirin säädin -näkymään ja voi katsoa tuleeko lämpötilaeroa toisiopuolelle.

Edit. 300g on niin fiksu, että ilmoittaa mikäli ylilämpösuoja on lauennut.
Edit2. Nämä ainakin vaikuttaa vastuksen mukaantuloon parametreista.
6008 : 100  Sähkövast. hystereesi käyttöveteen.
720F : 7       Sähkövast. hystereesi puskurivaraajaan.
730E : 150  Sähkövast. Kytkentäero lämm.(°min)
7905 : 0       Sähkövast. estoaika lämm. (minuutteja)

Oletko katsonut koodaustaso kakkoselta juokseeko integraali? Muistaakseni jonkun sellaisen voi käydä katsomassa tuolta valikoista.

Tuli muuten myös mieleen että voiko "käynnitysraja" vaikuttaa myös integraalin laskemiseen tai sen kertymiseen? EDIT. Olihan siitä ollut jo puhetta tuolla aikaisemmassa ketjussa ylempnä... oletko kokeillut muuttaa 7304 pienemmäksi?

(http://i.imgur.com/Jhh63q2.png)
Otsikko: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 01.03.18 - klo:21:49
Kato onko niin uusi malli, että löytyy kood2 puskurivaraajavalikosta parametria 720F. On nimittäin vastuksen eston hystereesi puskurivaraajaan ja vakiona 150, eli 15k. Estää vastuksen päällelähdön jos lämpötila on asetukseen nähden 15k lähempänä. Hyvä arvo on 10, eli 1k.
Muuten on 7905 (30) estoaika ja 730E (300)  asteminuutit. Suluissa tehdasarvot.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 01.03.18 - klo:22:25
Kato onko niin uusi malli, että löytyy kood2 puskurivaraajavalikosta parametria 720F. On nimittäin vastuksen eston hystereesi puskurivaraajaan ja vakiona 150, eli 15k. Estää vastuksen päällelähdön jos lämpötila on asetukseen nähden 15k lähempänä. Hyvä arvo on 10, eli 1k.
Muuten on 7905 (30) estoaika ja 730E (300)  asteminuutit. Suluissa tehdasarvot.

Tiedätkö vaikuttaako tuo 7304 mitenkään vastukseen? Jotain sellaista tuossa enkku tekstissä on mutta se ei aivan aukea mulle eikä ole laitetta millä testata. Tai no olis mutta se ei löydy oman torpan katon alta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 01.03.18 - klo:22:26
Ei taida olla tuota 720F.
Seuraavilla asetuksilla on menty.
7900:1 vastuksen vapautus
7902:1 vastuksen vapautus
730E:50 asteminuutit
7905:0 estoaika
7304:10 toision hystereesi
7313:20 toision pysäytyshystereesi
7203:20 puskurivaraajan hystereesi

Vastukset toimivat kyllä ihan normaalisti, kun nostan vaikka pyynnin 36-->40. Ei aikaakaan, kun 1-vastukset tulee auttamaan ja kohta jo 2-vastukset myös.
Jostain syystä kun ollaan lähellä tavoitetta, mutta kuitenkin useita asteita vajaana, niin vastukset ei lähde mukaan. Integraalilaskurista olisi tässä kohtaa apua, mutta 5v. vanhassa 300-G mallissa sitä ei ole.
Huomattavasti helpompi on hetkellisesti nostaa pyyntiä (+2c) tai kuten itse olen nyt tehnyt, asettaa jyrkempi käyrä (0,4) ja yrittää saada tuo kohdalleen koko vuotta ajatellen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 01.03.18 - klo:23:17
Ei taida olla tuota 720F.
Seuraavilla asetuksilla on menty.
7900:1 vastuksen vapautus
7902:1 vastuksen vapautus
730E:50 asteminuutit
7905:0 estoaika
7304:10 toision hystereesi
7313:20 toision pysäytyshystereesi
7203:20 puskurivaraajan hystereesi

Vastukset toimivat kyllä ihan normaalisti, kun nostan vaikka pyynnin 36-->40. Ei aikaakaan, kun 1-vastukset tulee auttamaan ja kohta jo 2-vastukset myös.
Jostain syystä kun ollaan lähellä tavoitetta, mutta kuitenkin useita asteita vajaana, niin vastukset ei lähde mukaan. Integraalilaskurista olisi tässä kohtaa apua, mutta 5v. vanhassa 300-G mallissa sitä ei ole.
Huomattavasti helpompi on hetkellisesti nostaa pyyntiä (+2c) tai kuten itse olen nyt tehnyt, asettaa jyrkempi käyrä (0,4) ja yrittää saada tuo kohdalleen koko vuotta ajatellen.

Onko puskurivaraajan perässä shunttia?
Jos ei ole, voisit kokeilla 7200:0. Eli puskurin anturi pois.
Missä kohtaa varaajaa tuo anturi on teillä?
Normaalisti anturi antaa käynnistyskäskyn, mutta paluuvedestä pysähtyy.
Edit.
Luin vähän ketjua taaksepäin. Teillä on siis kanaali ja LKV-kierto ja kova käyttöveden kulutus. Sammuuko kompressori aina käyttöveden teon jälkeen?
Sekin vaikuttaa, kun silloin laskurit lähtee nollista.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 01.03.18 - klo:23:19
Oletko katsonut koodaustaso kakkoselta juokseeko integraali? Muistaakseni jonkun sellaisen voi käydä katsomassa tuolta valikoista.

Tuli muuten myös mieleen että voiko "käynnitysraja" vaikuttaa myös integraalin laskemiseen tai sen kertymiseen? EDIT. Olihan siitä ollut jo puhetta tuolla aikaisemmassa ketjussa ylempnä... oletko kokeillut muuttaa 7304 pienemmäksi?

(http://i.imgur.com/Jhh63q2.png)
Käsittääkseni 7304 ei vaikuta mitään puskurivaraajan kanssa, koska puskurin anturi käynnistää pumpun.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 03.03.18 - klo:07:59
Onko puskurivaraajan perässä shunttia?
Jos ei ole, voisit kokeilla 7200:0. Eli puskurin anturi pois.
Missä kohtaa varaajaa tuo anturi on teillä?
Normaalisti anturi antaa käynnistyskäskyn, mutta paluuvedestä pysähtyy.
Edit.
Luin vähän ketjua taaksepäin. Teillä on siis kanaali ja LKV-kierto ja kova käyttöveden kulutus. Sammuuko kompressori aina käyttöveden teon jälkeen?
Sekin vaikuttaa, kun silloin laskurit lähtee nollista.

Puskurivaraajan perässä on kaksi shunttia. Lämpimin vesi menee kuitenkin suoraan kanaalin kautta taloon kosteisiin tiloihin. 1-shuntilta kanaalin kautta oleskelutiloihin ja makuuhuoneisiin. 2-shuntin kautta autotalliin.
Taitaa olla niin, ettei tuolla 7304:llä ole mitään vaikutusta, vaan 7203:n mukaan pumppu alkaa lämmittämään puskurivaraajaa. VItotronicin W01B on minun ohjain ja siinä ei valitettavasti ole integraalilaskureita, harmi.
Itselläkin kävi mielessä pudottaa puskurin anturi pois pelistä, mutta en taida kuitenkaan tehdä sitä.
Alkaa nyt olla kikkakolmoset vähissä. Helpoimmalta tuntuu jyrkentää käyrää, jos loivalla loppuu tehot hintsusti kesken.
Kyllä kompressori sammuu aina käyttöveden teon jälkeen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 03.03.18 - klo:18:46
G-200 sekoilee hysterestaasin kanssa, ei tahdo lähteä käyntiin! Virrat pois ja resetti auttoi, alko pelaamaan taas niinkuin oli säädöt! Ero kerkes karkaamaan jo 15 asteeseen eikä merkkejäkään et ois halunnut käyntiin.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 03.03.18 - klo:23:08
Sulla on melkoisesti lääniä ja lämpöä taitaa mennä rattoisasti. Pärjäätkö tuolla 13 kW koneella pelkästään ja miten pärjää kaivot. Mulla on juuri siinä rajalla nyt kylmimmillä jaksoilla, kun on pitkään ollut kohtuullisesti lämmölle pyyntiä. Nyt ollaan 0-tulon äärellä, kun käynti loppuu. Miten korkeita lämpöjä sulla talo vaatii kiertoon kunnon pakkasilla?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: alien86 - 04.03.18 - klo:08:58
Sulla on melkoisesti lääniä ja lämpöä taitaa mennä rattoisasti. Pärjäätkö tuolla 13 kW koneella pelkästään ja miten pärjää kaivot. Mulla on juuri siinä rajalla nyt kylmimmillä jaksoilla, kun on pitkään ollut kohtuullisesti lämmölle pyyntiä. Nyt ollaan 0-tulon äärellä, kun käynti loppuu. Miten korkeita lämpöjä sulla talo vaatii kiertoon kunnon pakkasilla?

Ohjeistuksen mukaan tuloraja pitäisi olla säädetty -1c - -4c välille.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 04.03.18 - klo:09:56
Uusien säätöjen jälkeen ei oo vastauksilla menty(kahteen viimeiseen lämmitys kauteen) :) Pyynti sisätiloihin on 21 astetta ja se on pysynyt. Koneen login mukaan alin tulo (tällä lämmitys kaudella) +0,2 astetta, viisarimittarit mitkä putkistossa ovat kertovat et sisään tuleva ois 2-3 asteen välillä. 20-25 pakkasilla patteri verkkoon 40-44 asteista ja lattiaan 26-31 asteista. Puita on nyt tänä talvena saunassa poltettu tuon lisäksi ehkä 0,5 mottia, kiukaassa menee putket varaajaan. Näyttää siltä et sauna kierto lämmittää vettä 2 asteen verran, kun kiukaassa on tulet :) Pumppu ei käy yhtäsoittoa vaan huilailee useita tunteja päivällä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 04.03.18 - klo:12:04
Hienot on nuo patterilämmöt. Hyvä, kun vetäisit kunnon patterit sinne. Tehon riittävyyttä kyselin, kun mulle mitoitus oli juuri tuo 12,9 kW kone. Tulisi yhteensä mulle 430 neliötä, kun jaksaisi autotallin laittaa vielä mukaan. Mitoitin varman päälle tuon oman 17 kW ja nyt on tullut huomattua, että tehoja on raakasti vielä varastossa. Ja sullakin on onneksi keruu hyvällä mitalla. Saiko kauppias heti noin hyvin mitan kohdalleen?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 04.03.18 - klo:12:59
Ei kyllä niiden tarjoukset oli 130-140m*2 ite lisäsin sen 20-30m. Sitten vasta liityin tänne kun oli jo reijät maassa ja Tomppelin laskelma ois antanut vieläkin hiukan lisä metrejä, jotka ois varmaan kannattanut tehdä. Ois sit tulevaisuudessakin helpompi koneita katsella. Ite mitoitin patterit ja lattialämmön. Kellariin ois pitänyt tehdä pari piiriä enemmän ;)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.03.18 - klo:15:31
Hienot on nuo patterilämmöt. Hyvä, kun vetäisit kunnon patterit sinne. Tehon riittävyyttä kyselin, kun mulle mitoitus oli juuri tuo 12,9 kW kone. Tulisi yhteensä mulle 430 neliötä, kun jaksaisi autotallin laittaa vielä mukaan. Mitoitin varman päälle tuon oman 17 kW ja nyt on tullut huomattua, että tehoja on raakasti vielä varastossa. Ja sullakin on onneksi keruu hyvällä mitalla. Saiko kauppias heti noin hyvin mitan kohdalleen?

Oletko muuten funtsinut että jos sulla oli 13kW kone niin saisit myös kaivoistasi lämpöisempää lientä sen jälkeiseltä ajalta kun liuos on kiertänyt kaivossa yhden kierroksen  ;)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 04.03.18 - klo:15:58
Kaikkea on tullut funtsittua. Jopa sellaista, että tuolla ohjelmistojen seasta löytyi sellainen valikon kohta, jossa kysyttiin, että onko kone esim 12,9, vai 17 kW kone ja muitakin tehoja oli. No siitä tuli mieleen heti, että käykö esim kompuran kosahtaessa laittaa tilalle 12,9 kW malli vaikka nuo lämmönvaihtimet lienee mitoitettu juuri 17 kW mukaan. Seuraavaksi mietin, että saisi löytyä jostain sellainen vajaa 1sek puolijohde ramppipehmo, jos rupeavat huipputehoja kyttäämään. Puhdas taajuusmuuttaja rampin takia taitaa olla huonompi ratkaisu. Invertteriä en muutoin juurikaan haikaile, kuin startin takia.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 04.03.18 - klo:19:53
Kaikkea on tullut funtsittua. Jopa sellaista, että tuolla ohjelmistojen seasta löytyi sellainen valikon kohta, jossa kysyttiin, että onko kone esim 12,9, vai 17 kW kone ja muitakin tehoja oli. No siitä tuli mieleen heti, että käykö esim kompuran kosahtaessa laittaa tilalle 12,9 kW malli vaikka nuo lämmönvaihtimet lienee mitoitettu juuri 17 kW mukaan. Seuraavaksi mietin, että saisi löytyä jostain sellainen vajaa 1sek puolijohde ramppipehmo, jos rupeavat huipputehoja kyttäämään. Puhdas taajuusmuuttaja rampin takia taitaa olla huonompi ratkaisu. Invertteriä en muutoin juurikaan haikaile, kuin startin takia.

Se teho on valikoissa sen takia että energianlaskenta toimii oikein. Jos nostat tehoa vaikka 17 -> 18kW niin kaikki tuotot ja kulutukset nousevat saman prosentin verran ylöspäin.

Jos tehomaksu tulee niin se on nykyisissä ainakin korkeimpien tuntikulutusten mukaan ja mittaus on tunnin keskiarvo, tällöin käynnistys ei merkkaa mitään.

Käynnistysvirtahan noilla pehmoilla on V:ssä hyvin hallussa jos katsoit sitä yhtä kaaviota mitä tuonne toiseen ketjuun joskus laitoin...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 05.03.18 - klo:05:53
Pumppu näyttää ottaneen sähköä viikossa 549Kwh ja tunteja tullut 144h.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 21.05.18 - klo:12:42
No nyt kävi Lämpö ykkösen huoltomies tekemässä vuosihuoltoa ja optimointiakin lupasi. Sihdit putsattiin ja liuostakin laitettiin sellaisella myrkkypumppu tyylisellä 5 litran paineruiskulla. Paineet oli pudonnu, kun edellinen tiivisteen vaihto jätti liitokset liuospumppuun käsinkiristyksen tasolle ja 1 bar pysyi sen pari vuotta. Liuossihti oli kyllä täydellisen puhdas, eikä minkäännäköistä limaa näkynyt missään. Lämmityspiirissä sihti vähän ruskeana. Eli loppupeleissä meillä tuo optimointi ja huoltokäynti jäi pelkälle tarkastuksen tasolle, josta sai paperin. Hintaa tuli 350 € ja seuraavan kerran tiedän miten saa nuo sihdit täysin ilmattomasti ruuvattua kiinni. Eli korkki kiinni, mutta sopivasti huulilla täysin kiristämättä avataan sukkia sen verran, että työntää ilmat ulos ja kiristys perään. Lämmityksen COP on edelleen 4,6 ja SCOP yhteensä kaikelle 4,3. Huoltomies tuumasi, että 4000 käynnistystä vuoteen on ihan hyväksyttävä ja jos haluaa vähentää, niin pitäisi varaaja laittaa kiinteään arvoon, jota tietysti vastustin ja sanoin COP in huononevan, koska nythän se on ulkolämpöohjattuna. Edelleen lasken, että vanha 4300 L öljyä on tullut korjattua maksimissaan olleella 8300 kWh vuosikulutuksella. Scop 4,3 x 8300 = 35 690 kwh ja toisaalta 4300 L x 83% = 35 690 kWh. Hämmästyttävää yhdenmukaisuutta. Ja säästöä saa laskea päälle 3000 €/ vuosi. 4 huoltoa, nuohoukset ja 1 säiliön tarkastus vielä lisäksi. Ja vielä pitää muistaa, että öljyä tilattiin aina luokkaa vuodeksi eteenpäin, niin lasken törkeästi sen mukaan aloituskustannuksiin miinuksena 4300 €. Sähköjähän maksetaan 1 kk jälkikäteen. Laitteet pelaa hienosti, mutta huoltokäynnin todellinen tarve osoittautui lähes nollaksi. Noh tulipahan tehtyä ja huoletonta tulevaisuutta odotellaan seuraavalle 5-vuotiskaudelle.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: papi - 21.05.18 - klo:20:31
Bueno! Mullakin kohta 5v takana, saman luokan vuosisäästöillä. Alkaa laitteet olla maksaneet hintansa takasin. Vielä pari vuotta, niin sitten ovat kuolettaneet hintansa asennuksineen kaikkineen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.11.18 - klo:12:43
No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Nakke vaan - 20.11.18 - klo:17:19
Kerropa vähän talosta, minkä ikäinen, puutalo vai kivi vai joku muu, ikkunat/ovet alkuperäisiä, onko eristetty jälkeenpäin, monta kerrosta, onko maan alla tai rinteessä edes osittain, onko nuo neliöt ulkoseinien mittojen mukaan vai lämpimät neliöt ja onko kuinka tarkat vai hatusta osittain, nelinurkkainen talo vai monimuotoinen, montako ulkonurkkaa, onko kaikkialla normaalilämpö, ilmanvaihto?

Pahoittelut jos nämä tiedot esiintyy jo jossain, en ole huomannut.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 20.11.18 - klo:19:03
Rakennusala 214 neliötä. L muotoinen. Harkkokellari, joka koolattu 100 neliötä 100 mm villalla lisäksi. Halli osa 46 neliötä 5 m korkeana. Ja talo siis upotettu puoliksi rinteeseen. Maalämmölle on oma ryhmäkeskus, jossa Malmbergin mittari mittaa pelkästään kompuran käyttämää sähköä, eli vastaa täsmälleen öljynkulutusta. Öljyaikaanhan kiertopumput söi myös sähköä. Aurinkokennot katolla.
 
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 24.11.18 - klo:23:41
No nyt tuli näppärä väli. Piti lähteä oikeen mettäreissulle ja laskin  prriruuttani käyrää loivemmaksi ja alas pykälän verran. Saa nähdä , onko tarjettu.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Turkkar - 26.11.18 - klo:18:24
Koitas vielä lisätä hysterstaasia varaajassa vaikka vain yhdellä asteella niin saisit käyntijaksot pidemmiksi. Seuraa sen vaikutusta mukavuuteen?!
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hybridi - 21.11.19 - klo:14:45
Hei!

Voisiko joku vielä hieman selventää, mikä on Vitocal 200-G ja 300-G ero?

t. tyhmiä kysymyksiä  :D
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: v130882 - 21.11.19 - klo:21:53
https://www.viessmann.fi/content/dam/vi-brands/FI/Esitteet/Tuote-esitteet/KP_Vitocal_200-G_09-2015_FI_web.pdf/_jcr_content/renditions/original./KP_Vitocal_200-G_09-2015_FI_web.pdf

https://www.viessmann.fi/content/dam/vi-brands/FI/Esitteet/Tuote-esitteet/9440_057_FI_Vitocal_300-G_09-2015_web.pdf/_jcr_content/renditions/original./9440_057_FI_Vitocal_300-G_09-2015_web.pdf
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 22.11.19 - klo:02:13
No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2
 
Tännehän tämä pitikin lisätä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 30.11.20 - klo:17:07
No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 17.12.21 - klo:13:31
No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: nibe S1255 - 17.12.21 - klo:15:14
mukavaa luettavaa  ;D tätä foorumia kun nyt vuoden lueskellut niin välillä tuntuu ettei ole kuin ongelmia
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: kolistelija - 06.09.22 - klo:13:50
Miksihän 222-G 6kw ei osaa sujuvasti siirtyä kompuralta vastuksille kun pyydetään jaksottaista legionellakuumennusta?

Kompura jaksaa tuohon 53-55 asteeseen asti, niin kuin odotettu. Pörinä käy kunnes virheet A9 ja C9 napsahtavat päälle, eikä vastukset jatka lämmittämistä vikatilan takia.

Sähkövastusten käyttö on ruksittu päälle ja asetukset lienevät aika pitkälti tehdasmoodissa.

Eikö kompuran pitäisi luovuttaa ja antaa vastusten hoitaa homma loppuun?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: maker3 - 08.09.22 - klo:11:16
Vitocal 300 ollut käytössä noin 7 vuotta ja systeemi pelannut odotusten mukaisesti, eli tyytyväinen olen ollut. Nyt puolisen vuotta on häirinnyt se että COP lukemiin ei voi enään luottaa. Tähän asti COP lukemat ollut suuruusluokkaa 3,5-4, kyseeessä vanha puutalo purutäyttein. Nyt COP lukemat huitelee lukemissa 10-100! Missä vika?

Käyttötunnit ja käyntiaika suunnilleen samoilla tasoilla kuin ennenkin, sähkönkulutuksessa ei suuria eroja, pientä kasvua mutta johtunee käyttösähkön kasvaneesta kulutuksesta. Viime viikon lukemat, lämmitys 30-1246 = COP 41,5, käyttövesi 3-171 = COP 57,0. Omituista, mistäköhän johtuu kun laitteisto väittää ettei sähköä kulu juuri lainkaan?

Onko tyypillistä että COP lukemat myös maalämmössä ( eikä pelkästään ilmalämpöpumpuissa ) vaihtelee vuodenaikojen mukaan? Kovilla pakkasilla lämmityksen COP on pudonnut alle 2,5-3 ja keväällä taas 5-6,5 lukemiin. Käyttöveden lämmitys COP noin 3,5 läpi vuoden.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 08.09.22 - klo:17:36
Vitocal 300 ollut käytössä noin 7 vuotta ja systeemi pelannut odotusten mukaisesti, eli tyytyväinen olen ollut. Nyt puolisen vuotta on häirinnyt se että COP lukemiin ei voi enään luottaa. Tähän asti COP lukemat ollut suuruusluokkaa 3,5-4, kyseeessä vanha puutalo purutäyttein. Nyt COP lukemat huitelee lukemissa 10-100! Missä vika?

Käyttötunnit ja käyntiaika suunnilleen samoilla tasoilla kuin ennenkin, sähkönkulutuksessa ei suuria eroja, pientä kasvua mutta johtunee käyttösähkön kasvaneesta kulutuksesta. Viime viikon lukemat, lämmitys 30-1246 = COP 41,5, käyttövesi 3-171 = COP 57,0. Omituista, mistäköhän johtuu kun laitteisto väittää ettei sähköä kulu juuri lainkaan?

Onko tyypillistä että COP lukemat myös maalämmössä ( eikä pelkästään ilmalämpöpumpuissa ) vaihtelee vuodenaikojen mukaan? Kovilla pakkasilla lämmityksen COP on pudonnut alle 2,5-3 ja keväällä taas 5-6,5 lukemiin. Käyttöveden lämmitys COP noin 3,5 läpi vuoden.
Katso järjestelmäinfosta mikä anturikortin versio. Löytyy painamalla ?-merkkiä 4sek ja sen jälkeen uudelleen ?-merkkiä. Tai löytyy myös huoltovalikosta diagnoosin alta.
C-sarjan automatiikkaan uusin anturikortti on wpr3475. Päivitys tapahtuu vaihtamalla korttia. Uudemmat wpr4-sarjan koneet on päivitettävissä koodauspistokkeen paikalle tulevalla päivitystikulla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 08.09.22 - klo:17:47
Miksihän 222-G 6kw ei osaa sujuvasti siirtyä kompuralta vastuksille kun pyydetään jaksottaista legionellakuumennusta?

Kompura jaksaa tuohon 53-55 asteeseen asti, niin kuin odotettu. Pörinä käy kunnes virheet A9 ja C9 napsahtavat päälle, eikä vastukset jatka lämmittämistä vikatilan takia.

Sähkövastusten käyttö on ruksittu päälle ja asetukset lienevät aika pitkälti tehdasmoodissa.

Eikö kompuran pitäisi luovuttaa ja antaa vastusten hoitaa homma loppuun?

Oletko seurannut minkälainen lämpötilaero on käyttövettä tehdessä? Jos menee dt yli 10K ilman vastusta, niin vaihdin on syytä huuhdella.
6017 määrää montako kertaa yritetään korkeapainekatkaisun jälkeen.
601E määrää poiskytkentähystereesin lämmitysveden lisälämmitysvastukselle. "0" arvolla kytkee vastuksen pois 65° lämpötilassa
600D määrää montako astetta pitää nousta tunnissa lämpöpumpulla. Jos tämä ei toteudu, kytkee vastuksen mukaan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: maker3 - 08.09.22 - klo:18:09
Katso järjestelmäinfosta mikä anturikortin versio. Löytyy painamalla ?-merkkiä 4sek ja sen jälkeen uudelleen ?-merkkiä. Tai löytyy myös huoltovalikosta diagnoosin alta.
C-sarjan automatiikkaan uusin anturikortti on wpr3475. Päivitys tapahtuu vaihtamalla korttia. Uudemmat wpr4-sarjan koneet on päivitettävissä koodauspistokkeen paikalle tulevalla päivitystikulla.

Tuon kysymysmerkin alta löytyi seuraavat tiedot:
JÄRJESTELMÄTIETO
Käyttö                B920W112
Lämpöpumppu    3.52
Laitetunnistus     48
Koodauspistoke   4011-04

Valitettavasti noista en mitään ymmärrä kun olen tälläinen tumpelo näissä asioissa. Tuo ohjauskeskus on muuten Vitotronic 200. Kiitos kuitenkin avusta, osaatko neuvoa miten edetä asian kanssa? Keväällä laitteen toimittanut firma kävi tekemässä ns. optimointikäynnin, jossa kylmäainepiiriin lisätttiin nestettä ja muutenkin kaveri tsekkasi arvot että laite toimisi normaalisti. Tuohon mainitsemaani ongelmaan hyötysuhteesta ei osannut sanoa muuta kuin että jokin anturivika se luultavammin on, mutta on kuulemma vaikea paikantaa mikä anturi se on??? Tiedä häntä sitten, miten muka niin vaikeaa? Onko ne anturit erillään jossakin, vaiko yhdessä jossakin kortissa? Koko kortti vaihtamallahan se varmaankin tulisi kuntoon? Ja maksaa tietysti miljoonan?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 08.09.22 - klo:19:17
Säädin CU 401 B
W01C
3411
3420
3431
3432
3440
3441
3445
3446
3450
3460
3465
3466
3470
3471
3473
3474
3475
3476
3477
3478

Toisessa ketjussa oli nuo versiot.
Sarjanumerolla näkee Spares-appista mikä on viimeisin mikä sopii. Voin tarkastaa jos laitat 7 ensimmäistä numeroa sarjanumerosta.
Aikanaan oli ns.nollaviikkobugi, minkä vuoksi kortti vaihdettiin. Joku voisi katsoa kelle vaihdettu mikä versio on nyt. Ennemmin se vika on anturikortissa, kun siinä sijaitsee kaikki äly.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: maker3 - 08.09.22 - klo:19:57
Säädin CU 401 B
W01C
3411
3420
3431
3432
3440
3441
3445
3446
3450
3460
3465
3466
3470
3471
3473
3474
3475
3476
3477
3478

Toisessa ketjussa oli nuo versiot.
Sarjanumerolla näkee Spares-appista mikä on viimeisin mikä sopii. Voin tarkastaa jos laitat 7 ensimmäistä numeroa sarjanumerosta.
Aikanaan oli ns.nollaviikkobugi, minkä vuoksi kortti vaihdettiin. Joku voisi katsoa kelle vaihdettu mikä versio on nyt. Ennemmin se vika on anturikortissa, kun siinä sijaitsee kaikki äly.

Vitocal 300 sarjanumeron kuusi ensimmäistä on 744097. Tuossa ohjausyksikössä ( Vitotronic 200 ) on muuten maininta type W01B.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 08.09.22 - klo:21:40
Vitocal 300 sarjanumeron kuusi ensimmäistä on 744097. Tuossa ohjausyksikössä ( Vitotronic 200 ) on muuten maininta type W01B.

No niinpä näyttää. Kohta sen jälkeen on tullut uudempi sarja. Ei muuta kuin ajat loppuun ja laitat sen jälkeen kokonaan uuden.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: kolistelija - 09.09.22 - klo:15:04
Oletko seurannut minkälainen lämpötilaero on käyttövettä tehdessä? Jos menee dt yli 10K ilman vastusta, niin vaihdin on syytä huuhdella.
6017 määrää montako kertaa yritetään korkeapainekatkaisun jälkeen.
601E määrää poiskytkentähystereesin lämmitysveden lisälämmitysvastukselle. "0" arvolla kytkee vastuksen pois 65° lämpötilassa
600D määrää montako astetta pitää nousta tunnissa lämpöpumpulla. Jos tämä ei toteudu, kytkee vastuksen mukaan.
Juuh, dt on yleensä noin 5-5,5 asteen paikkeilla siinä kohtaa kun kompura sammuu ja antaa A9 ja C9 virheet. Menovesi on silloin noin 59-60 asteista.

Nuo mainitut asetukset eivät taida vaikuttaa siihen että laitteen pitäisi joko luovuttaa ennen kuin kompura lyö ilmeisesti suojat päälle tai sitten sen pitäisi pystyä jurnuttaa ilman virheitä samalla kun sähkövastus hoitaa homman loppuun. Kokeilin myös niin että annoin veden lämpötilan mennä niin alas että dt nousi yli tuon 10 asteen, mutta kompura löi taas pelin seis kesken kaiken ja lämmitys loppui virheilmoituksiin vaikka sähkövastus oli auttamassa
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 09.09.22 - klo:17:20
Juuh, dt on yleensä noin 5-5,5 asteen paikkeilla siinä kohtaa kun kompura sammuu ja antaa A9 ja C9 virheet. Menovesi on silloin noin 59-60 asteista.

Nuo mainitut asetukset eivät taida vaikuttaa siihen että laitteen pitäisi joko luovuttaa ennen kuin kompura lyö ilmeisesti suojat päälle tai sitten sen pitäisi pystyä jurnuttaa ilman virheitä samalla kun sähkövastus hoitaa homman loppuun. Kokeilin myös niin että annoin veden lämpötilan mennä niin alas että dt nousi yli tuon 10 asteen, mutta kompura löi taas pelin seis kesken kaiken ja lämmitys loppui virheilmoituksiin vaikka sähkövastus oli auttamassa

Laita 601E:0->2 ja kokeile miten käyttäytyy. Pitäisi alkaa sammuttaa vastusta ennen tuota häiriötä.
Toki myös 701C:1 vaikuttaa siihen että jatkaa A9/C9 jälkeen normaalisti. Mieluiten niin ettei mene häiriöön.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 21.11.22 - klo:00:20
No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 100 h
2= 141 h
3= 9703 h
4= 6425 h
5= 1638 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Gram - 07.04.23 - klo:08:33
Kertoisiko joku nopeasti; mikä parametri koodaustaso 2:lla ohjaa ulkolämpötilan päivityksen viivettä?

Eli nyt viive on useampi tunti ja kone luulee että ulkona on vielä -10 vaikka on +10.

KIITOS.

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 07.04.23 - klo:13:36
Mene tarkastamaan se ulkoanturi. Mulla ei reagoi välittömästi, kun on täysin varjossa ja tiiliseinä pohjana. Kansi lähtee auki liuttamalla ja painat hieman sormella sen termistorin pintaa, niin reagoi kyllä herkästi. En kattonu yölämpöjä, mutta nyt näyttää 11 astetta olevan. Aina voi myös tarkastaa liitokset koneen sisältä, että on kiinni. En ainakaan ymmärrä, että jollekin anturille olisi järkeä laittaa minkäännäköistä ajallista viivästystä yhtään mihinkään. Toinen asia voisi olla, että viivästetään sen tiedon vaikutusta johonkin toimintaan. Mutta ei taatusti löydy asetusta, jolla viivästetään lämpötilan näyttämää.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Gram - 15.04.23 - klo:06:59
Fraatti kirjoittanut tällä foorumilla näin:

"Ja sanotaan vielä se että vakiona pumpun "pitkänajan/viivästetty" ulkolämpötila mitä se käyttää on 3 edellisen tunnin lämpötilan keskiarvo. Tämä hieman tasoittaa ettei pyyntilämpötilat poukkoile niin paljoa. Tuota saa myös muutettua koodaustaso 2:lta."

Tuota parametriä etsin että mikähän se on.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 15.04.23 - klo:15:36
Fraatti kirjoittanut tällä foorumilla näin:

"Ja sanotaan vielä se että vakiona pumpun "pitkänajan/viivästetty" ulkolämpötila mitä se käyttää on 3 edellisen tunnin lämpötilan keskiarvo. Tämä hieman tasoittaa ettei pyyntilämpötilat poukkoile niin paljoa. Tuota saa myös muutettua koodaustaso 2:lta."

Tuota parametriä etsin että mikähän se on.

7002:180 tehdasarvo.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Gram - 26.04.23 - klo:14:47
Mites pyöriikö 300G aina vain yhdellä teholla vai onko puoliteho mahdollinen? Olen seurannut sähkön kulutusta niin näyttäisi että nyt kevään tullen ottaakin ottotehoa vain puolet siitä mitä talvella. Onko mahdollista on-off koneella?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Matias - 26.04.23 - klo:17:28
Mites pyöriikö 300G aina vain yhdellä teholla vai onko puoliteho mahdollinen? Olen seurannut sähkön kulutusta niin näyttäisi että nyt kevään tullen ottaakin ottotehoa vain puolet siitä mitä talvella. Onko mahdollista on-off koneella?

On se mahdollista ja normaali ilmiö.

Kompressori nostaa lauhduttimessa kylmäainekaasun painetta tarvittavan lämpötilan mukaan eli korkeampi lämpötila tarvitsee korkeamman lauhtumispaineen jolloin kompressori kuormittuu enemmän ja ottaa siksi sähköverkosta suuremman tehon.

Kun tarvittava lämpötila alenee niin samalla alenee lauhduttimessa tarvittava paine ja kompressori ottaa sähköverkosta pienemmän sähkötehon. ;)



Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.08.23 - klo:11:23
Tuli MLP 10-vuotis katselmus ja vähintään liuospumppu ja paisunta-astia menee uusintaan. Kompura itteä vähän myös alkanut epäilyttää, mutta sen näkee sitten. Liuospumppu kuitenkin vaihtuu astetta tehokkaampaan, josko Dt n saisi laskemaan alle 4 asteen.
Kaasujen lämmöt myös pomppii omasta mielestä liikaa höyrystimellä ja yritin huoltomiehelle vihjaista, että elektroninen paisuntaventtiili saattaa olla syynä. Se kiisti heti ja sanoi, että puutteellinen liuoskierto on kyseessä. No kiertopumppu on ulkoisesti jo täysin valmis, niin se menee muutoinkin vaihtoon omalla listalla. Mittarit kyllä näyttää 2 x 30 L/ min kiertoa, eli kunnolla pitäisi pyöriä liuoksien jo nytkin.
Onko jollakin tietoa tuosta paisuntaventtiilin vikaantumisesta? Eli onko juurisyynä sähköisen osan vika, vai mekaaninen puoli venttiilistä? Ja vaatiiko se aina myös kylmäaineen tyhjennystä korjauksessa?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 30.08.23 - klo:18:52
No niin. Liuosumppu menee vaihtoon ja tilalle tulee WILO YONOS MAXO 25/0,5-10 PN10.
Kai tuo on käypäinen tälle 17 kW koneelle ja 2 x 165 m kaivoille. Matkaahan tulee tulee putkille arviolta 185-190 m noille lenkeille. Ne on 40/2,4 mm turbo collektoria. Jonkun verran pitäisi ainakin paineen osalta tulla kykyä lisää, kun vanha Wilo stratos para 1-8 vaihtuu. Dt ei juurikaan ole alle 4 asteen pystynyt, vaikka virtauksen arvausmittarit näyttää 3500 L/h lukemaa. Joten täytyy epäillä niiden luetettavuutta uudelleen. Tulolitku +4 ja paluu 0, kiertoveden ollessa 32 lauhduttimelta lähtiessä. Aikaa on tosin, kun tuo tuli katottua joskus toukokuussa, eikä lämmitys ole vielä päällä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Murre - 31.08.23 - klo:22:15
Tuli MLP 10-vuotis katselmus ja vähintään liuospumppu ja paisunta-astia menee uusintaan. Kompura itteä vähän myös alkanut epäilyttää, mutta sen näkee sitten. Liuospumppu kuitenkin vaihtuu astetta tehokkaampaan, josko Dt n saisi laskemaan alle 4 asteen.
Kaasujen lämmöt myös pomppii omasta mielestä liikaa höyrystimellä ja yritin huoltomiehelle vihjaista, että elektroninen paisuntaventtiili saattaa olla syynä. Se kiisti heti ja sanoi, että puutteellinen liuoskierto on kyseessä. No kiertopumppu on ulkoisesti jo täysin valmis, niin se menee muutoinkin vaihtoon omalla listalla. Mittarit kyllä näyttää 2 x 30 L/ min kiertoa, eli kunnolla pitäisi pyöriä liuoksien jo nytkin.
Onko jollakin tietoa tuosta paisuntaventtiilin vikaantumisesta? Eli onko juurisyynä sähköisen osan vika, vai mekaaninen puoli venttiilistä? Ja vaatiiko se aina myös kylmäaineen tyhjennystä korjauksessa?

Kyllä sen laitteiston ja kyseisen EEV:n tunteva ammattilainen selvittää on se EEV ehjä vai ei. Toki muut asiat pitää ensin olla kunnossa, jotta EEV:n toimivuuden voi selvittää. Kuten se liuospumppu.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.09.23 - klo:11:50
Esitin myös Viessmannin maahantuojalle kysymyksen mahdollisen kompuran vaihdon suhteen, jos se joskus pitää uusia. Lämmönvaihtimet on tietysti suunniteltu nykyisen koneen 17 kW mukaan, mutta haluaisin uusittaessa ottaa tilalle 13 kW teholle mitoitetun kompuran. Nehän toimii vastavirtaus periaatteella, niin eikö se ole yks lysti vaihtaa pienempitehoinen kompura tilalle. Ehkä jotain muutosta toisiopuolen virtaukseen, mutta ensiöuoli saa pyöriä vaikka Dt nollalle, kunhan ei kuluta kierto liikaa sähköä. Liian isotehoinen kompura suhteessa levareihin on omasta mielestä rajoittava tekijä, muttei kompuran pienentäminen. Vai mitä mieltä ollaan ? Maahantuojan mukaan kävisi kyllä päinsä vaihtaa pienempäänkin. Onko joku muu jyrkästi eri mieltä ?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.09.23 - klo:13:32
Liuospumpuista tuli huomattua esim Wilon suhteen, että samalla tuotenimikkeellä on 2 mallia. D ja  Z. D malli on specsattu -20 asteiseen liuokseen asti ja Z sarja +2-95 asteeeseen. Eli D on valurauta ja Z on jalompaa tavaraa. Mietin tuosta, että onko lämpötilan rajoitus liitoksissa metallien lämpölaajenemisiin eri tavoilla, vai mistä syystä pitää rajoittaa. Molempiin pumppuihin on saatavilla kuitenkin sama eristyskotelo. En uskaltanut tuota Z-mallia ottaa, kun 5 vuoden takuu menisi siitä heti umpeen, kun ruuvataan kiinni tuonne kaivolinjaan.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 01.09.23 - klo:17:01
Liitin viestiisi keruupiirin painehäviölaskelman. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4677.0;attach=19138)
Otathan huomioon, että tuossa laskelmassa on vain ulkoisen keruupiirin painehäviö.
Lisää laskelman antamaan arvoon koneen keruupiirin sisäisten osien aiheuttama painehäviö.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 01.09.23 - klo:19:57
Kiitos laskelmasta. Käsitänkö nyt oikein, että paineet on laskettu vain 1:lle kaivolle?
Mitähän tuossa tulee laskelmaan, jos virtaama höyrystimellä on esim 3200 L/ h ja putken pituus on todellisuudessa 370 m/ kaivo ja ne kaivot on siis kytketty rinnakkain. Eli kaivoja on siis 2 kappaletta 165 m syviä. Tarkistin noita etäisyyksiä mittaamalla ja putkea tulee pannuhuoneesta 20 m lisää, eli lenkkien pituus on 2 x 185 m. Tuosta siis saadaan 2 lenkkiä 370 m putkea rinnan kytkettynä 40 x 2,4 mm turbo putkella koko matkalla. Tähtäsin tuolla uudella pumpulla tuon 3200 L mukaan ideaalipisteeseen noissa kaavioissa.

https://wilo.com/fi/fi/Tuotteet-ja-käyttöalueet/fi/tuotteet-ja-asiantuntemus/omakoti-ja-paritalot/lammitys/lammitys/wilo-yonos-maxo/yonos-maxo-25-0-5-10-pn-10

Vanha pumppu olisi tämän mukaan hieman tehottomampi. Eli tämän käyrän mukaan saisi nostokorkeutta sen 3 m lisää juuri tuohon tavoiteltuun pisteeseen.

https://wilo.com/fi/fi/Tuotteet-ja-käyttöalueet/fi/tuotteet-ja-asiantuntemus/wilo-yonos-maxo/yonos-maxo-25-0-5-7-pn-10

Eli tämä jälkimmäinen olisi se oikea täysin korvaava pumppumalli, mutta järkeilin, että 100 € lisää maksamalla saa tuon ylemmän mallin.

Tuo laskentaohjelma on vissiin niitä Ingalsuon Bergheat ohjelmia, niin niitä ei saa auki ainakaan iphonella, jotta voisi laskea.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 02.09.23 - klo:20:06
Siinä on kaksi kaivoa, sen olen vain laittanut soluun D25.
Ilmeisesti molempiin kaivoihin lähtee omat putkensa suoraan "pannuhuoneesta", joten ei ole yhteistä putkiosuutta.
Laskelmaan tulee pientä virhettä, jos yhteoisosuus on väärin. Laskelmassani se oli väärin.
Keruupiirin ulkoinen painehäviö jää kuitenkin alle 20 kPa, joka on aika vähän.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 02.09.23 - klo:23:32
No hieman jäi ajatus lukkoon omassa päässä, kun molempiin kaivoihin menee 370 m pitkät putket ja tuossa lukee 185 m.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 03.09.23 - klo:09:03
Siinähän pitäisi toki lukea tuo 370 m.  :'(
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 03.09.23 - klo:10:44
Eli nyt, kun on tuo yksi kaivo 34,8 kPa tuolla 370 m mitalla, niin kerron sen vain suoraan 2:lla , eli tulee paineeksi 69,6 kPa yhteensä ja putkimetrejä tulee 740 m.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 03.09.23 - klo:11:32
Eli nyt, kun on tuo yksi kaivo 34,8 kPa tuolla 370 m mitalla, niin kerron sen vain suoraan 2:lla , eli tulee paineeksi 69,6 kPa yhteensä ja putkimetrejä tulee 740 m.
Jos kaivojen kierto on sarjassa, nousee painehäviö, mutta tässä on solussa C14 luku 2.
Se jakaa kokonaisvirtauksen 0,846 l/s arvolla 2 ja virtauksessa kaivoa kohden tuleekin 0,423 l/s.
Painehäviö lasketaan tuolla arvolla.
Painehäviöksi tulee siis 34,8 kPa.Tuo arvo on molemmilla kaivoilla sama ja on pumpulle näkyvä ulkoinen painehäviö.
Keruun kierron ulkoinen painehäviö on siis 34,8 kPa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 03.09.23 - klo:13:19
Eli hyvältä näyttää. Mittarit näyttää nyt 3600 L/h kiertoa ja COP lämmityksessä kone väittää olevan 4,5. Ajattelinkin, että kiertoa olisi melko hyvin jo nyt. En kuitenkaan ihan varmaksi sanoisi noita virtausmittarien lukemia, kun Dt kierrossa on välillä 4. Tulevan pumpun nostokorkeus kuitenkin muuttuu nykyisestä 8 m stä 11 m iin. Mikähän mahtaisi olla tuolla 40 x 4,2 mm turbocollektorilla se turbulenssipiste ? Tavoittelisin juuri sitä maksimi virtaaman ja sähkönkulutuksen kääntöpistettä. Ei varmaan kaukana olla esim tuolla nykyisella 30 L/min lukemalla. Tai siis 0,5 L/s tuossa putkessa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 03.09.23 - klo:15:28
Jos halutaan dT arvoksi 3 ja COP = 4,5, tulee laskurilla tähän liitetyn PDF tiedoston näköinen..
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 03.09.23 - klo:20:17
Pikkuisen vaikuttaisi siltä, että alkuperäinen Wilo 1-8 tukehtuu hieman sen takia, että tilavuusvirtaus on rajoittavampi tekijä, kuin paine. En sitten tiedä tuosta uudemmastakaan, joka vastaa vanhaa 1-11 mallia, että muuttuuko tilanne kovin paljon. Koneen sisäinen vastus olisi 5 kPa luokkaa ja sulkuja ym takaiskuja sitten lisäksi. No kattotaan miten käy, jos tuovat oikean mallin mukanaan. Jossain taisi olla niitä käyriäkin täälläsivustolla,  niin täytyy yrittää etsiä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 04.09.23 - klo:13:02
Jahas. Näyttäisi vuodon syy jääneen edelliselta korjaajalta vähän kesken. Alemmasta tiivisteestä löytyi samanlainen kupru sisäänpäin. Pikkaisen vain onneksi harmittaa, kun tuo tehokkaampi pumppu kuitenkin oli mielessä vaihtaa jo aikoja sitten. Eli muillakin saattaa olla Wilon pumpuilla sama edessä tuon vuodon suhteen. Tuo kivikovalta vaikuttava Teflon tiiviste vetäytyy sisäänpäin, kunnes päästää viinaa tihkumaan ulos. Vuotoa ei löydy, kun päästely on pientä. Se kuitenkin tihkuu ajan kanssa tuolta ulos ja jossain kohtaa tulee sen varta, että kun tunkee pään paremmin sisään, niin viina siellä haisee. Ylempi kuva tiivisteestä siis on se, mikä otettiin nyt ulos. Alempi tiiviste kuvassa on jo palautunut hieman vuosien varrella.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 04.09.23 - klo:16:25
Kyllä tuolla hieman muutosta saatiin aikaiseksi. Aikaisemmin, jos virtausmittarit näytti n 30, tai aavistuksen yli, niin nyt on taso lähempänä 40 L, kuin 30 L. Tuo siis kertaa 2, niin oliskohan muutos sitten n 60 L => 70 L/min . 10 L/min lisäystä kiertoon kaivoille.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 04.09.23 - klo:19:53
Laitetaan vielä verrokiksi vanhan pumpun virtauksista kuvaa, niin onhan tuossa jo vähän muutosta. Lukeman oikeellisuus on toinen asia. Tekisi mieli melkein arvella, että jopa 15 L/ min olisi virtaus noussut. 900 L/h olisi jo merkittävä muutos entiseen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 04.09.23 - klo:22:41
Jos kaivojen kierto on sarjassa, nousee painehäviö, mutta tässä on solussa C14 luku 2.
Se jakaa kokonaisvirtauksen 0,846 l/s arvolla 2 ja virtauksessa kaivoa kohden tuleekin 0,423 l/s.
Painehäviö lasketaan tuolla arvolla.
Painehäviöksi tulee siis 34,8 kPa.Tuo arvo on molemmilla kaivoilla sama ja on pumpulle näkyvä ulkoinen painehäviö.
Keruun kierron ulkoinen painehäviö on siis 34,8 kPa.

Haluaisin vieläkin väitellä vastaan tuosta vastapaineesta, joka kohdistuu siihen pumppuun ja täytyy huomioida. Eli nyt, kun virtausmittarit on siinä pisteessä, jossa putki on jo haarautunut, niin sen pumpunhan täytyy yhdistyä,jolloin se tekee tuon yhdistetyn paineen verran enemmän työtä. Eli 69,6 kPa, johon lasken mukaa sitten sisäisen vastapaineen, eli vakkapa 2 m lisää, niin tuosta tulisi sitten arviolta 9 m, jolloin tilavuusvirran käyrä osuisi melko lähelle 4000 L virtaamaa. Pikkuisen tinkaamalla 20 kPa sisäisestä päästäisiin 4000 L tasan. Tai sitten luovutan hyvissäajoin. 57,1 kPa vastapaineella tulisi sisäistä vastusta koneelle yli 30 kPa. En tiedä onko se noin paljon yleensä sitten? Laitetiedoista sisäinen on 4,6 kPA. Mutkat ja sihdit ym lisää. Vastaiskuventtiilistä poistettiin lautanen.
Edit. Haa.. täällä olikin eri laskelmia uusintoina ja sekoittelin niistä lukuja. Taitaa olla vain tukkoinen kone mulla.

Edittiä lisää tuo 4,6 kPa onkin minimi virtaamalla 2490 L/ h, joten alkaahan tuo jo sitten lähestyä tuota Wilon valmistajan käyrää. Mahtaa nousta tuo 4,6 kPa reippaasti, kun virtaama lähestyy 4000 L/ h lukemaa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 06.09.23 - klo:10:48
Tuossa vielä nuo tiivisteet. Vasemmalla vaihdettu siis tuo yksi tiiviste pumpun yläpuolelta. 2 oikean puoleista on vuodelta 2013 alkuperäisiä, jotka molemmat siis osoittautui vuotavan täsmälleen samalla tavalla. Saattaa vaikuttaa vähän jopa virtauksiin jo, jos pumppu on valmiiksi muutenkin äärirajoilla koneeseen nähden. Kohtuullinen muodonmuutos ja tiiviste kutistunut sisäänpäin. Oliskohan viinan kemialliset ominaisuudet syyllisiä, vai mistä on kyse ?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 06.09.23 - klo:14:39
Onko tiiviste ollut kiertopumpun imupuolella?
Imupuolelle muodostuu alipainesykäys kiertopumpun käynnityshetkellä.
Olisiko se voinut aiheuttaa tiivisteen luisumisen sisäänpäin.?
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 06.09.23 - klo:15:12
Nuo tiivisteet, jotka on kuprulla on molemmat alkuperäisiä vuodelta 2013. Tuo normaali tiiviste on vaihdettu muistaakseni yläpuolelta  2018 (2014) ja toinen kuprulla ollut  nyt alapuolelta pumppua. Tai sitten muisti pettää pahasti ja molemmat tiivisteet on kuitenkin vaihdettu jo silloin 2018(2014). Käsittääkseni tuleva on pumpun yläpuolinen liitos, eli imevä puoli. Pitää varmaan soittaa sille asentajalle vielä tuosta. Jos tuollainen kupru on peräisin pumpun imusta, niin mitenhän mahtaa kestää nyt laitetut kumitiivisteet, kun tuollainen kivikova vanha on pettänyt ?
Edit. Pettänyt tiiviste on kuulemma pumpun alapuolelta, joka on myös imupuoli., eli ylätiiviste oli ehjän näköinen.

Lainaus omasta viestistä vuodelta 2014:

” No se ensimmäinen vikakin sitten tuli. Eli viinat karkasi lattialle ja paineet putosi 2 bar:sta 1 bar:iin ja aika löyhkä pannuhuoneeseen. Sunnuntaina piti oikein illasta soittaa apua ja neuvoa, ettei vain tule turhaa huolta, jos pystyy ehkäisemään. Tiistaina sitten huolet ohi ja onneksi löytyi sellainen vika, ettei jäänyt mitään takaraivoon kolkuttamaan. Eli sen kylmäpiirin pumpun ylempi tiiviste oli keksinyt asettua D- malliseksi. Aika erikoisen näköinen oli tuo tiiviste ja kun katteli sitä painumaa siinä reunalla, niin täytyy ihmetellä, että miten se on voinut kestää yli 2 bar paineita edes 1 vuoden ajan. Elikkä oli työntänyt sieltä yhden laidan kohti keskustaa.
Valitteli tuossa kun tuli se huoltomies, että eilen piti tulla, mutta oli auto jouduttu huoltamaan. Heh.... Annan ihan täydet pisteet Lämpö Ykkösen asiakas suhteen kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Johonkin muuhun asiakaspalveluun saisi vielä tänäänkin jonottaa ensin valittuaan 1:se ja sitten 3:sen ja jos, haluat oikeasti palvelua paina 4 ja kuuntele sitten Sibeliuksen 1., 2., 3. ja neljäs sinfonia ja kaikki asiakaspalvelijamme ovat juuri nytkin varattuina, odota hetki vaihdamme Beethooveniin. ”
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: seppaant - 06.09.23 - klo:18:02
Laskeskelin mihin tuo Wilo-Yonos MAXO kykenee.
Oheisen pumppukäyrän, keruun lasketun ja pumpun oletetun sisäisen painehäviön mukaan sain
- pumpun virtaus on 0,98 l/s
- Nostokorkeus on 93 kPa
Tällöin on Dt 3,3 C

ATS
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 06.09.23 - klo:18:06
Kiitos laskelmista. Täytyy tarkkailla, miten kone alkaa sitten reagoimaan, josko mitään muutoksia tulisi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 06.09.23 - klo:18:54
Tuossa on ensin tilanne, kun kone käynyt jonkun aikaa tehdessään kuumaa vettä. Sen jälkeen kohta, jossa lopettaa käynnin. Eli ei paljon pysty nostamaan enää pyyntiä, ettei se ala jumpata lämpökatkon kanssa. Viimeine kuva on pumpun pysäytys kaasupuolelta. Melkoisen loppuun kerkiää käydä lämpimänveden tekoa, ennekuin alkaa kierto laskea, eli kohtuu COP arvolla tulee vedet. Lämmitysveden puolta saa sitten ihmetellä kun sattuu olemaan joskus paikalla, kun lähtee pyörimään.

Edit ylemmät kuvat on siis toisinpäin. Varaajan yläosa on 58 asteessa lopetettaessa, kun keskivälissä 50 astetta pyyntinä.

Edit Saattaa olla, että paineet on kerenny jo laskea tuossa viimeisessä kuvassa kaasupuolelta, kun tässä joutuu selaamaan noita sivuja eestaas, eli käynti päättynyt jo kun kuva vaihdettu liuospuolelta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Gram - 20.09.23 - klo:07:19
Moi. Mistähän johtuu/onko muilla ollut vastaavaa: käynnistää kompuran jo kun 1-2 astetta laskenut puskurivaraajan lämpötila vaikka hystereesi on asetuksissa 6 astetta? Vuorokaudessa tullut yli 40 käynnistyskertaa... Ja välillä myös tekee sellasia käynnistyksiä että käy 5 sekuntia ja pysähtyy. Ja tosiaan lämmityspyyntiä ei ole käyttövedestä eikä lämmityksestä.

Koneesta kun käyttää virrat pois niin vika korjaantuu. Muutaman kerran tehnyt tätä. Takuunalainen laite kyseessä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Matias - 20.09.23 - klo:09:18
Lainaus
käynnistää kompuran jo kun 1-2 astetta laskenut puskurivaraajan lämpötila vaikka hystereesi on asetuksissa 6 astetta?

Jos puskurivaraajassa on minimi lämpötila anturi ja lämpökäyrän pyynti sattuu likimain samoille asteille niin käynnistys saattaa tulla toisesta ja pysäytys toisesta tms.

Meillä oli aikoinaan samantapainen ilmiö lämmityskauden alussa ja muistaakseni korjautui kun nostin muutamalla asteella varaajan minimilämpötilaa. ;)
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 21.09.23 - klo:21:53
Mikä on puskurivaraajan koko, jos siinä on erikseen lämpötila-anturi? Mulla on puskurina 500 L OKT ratkaisuna. Eli siinä on vielä erikseen sitten käyttöveden esilämmitys kierukalla. 17 kW tehoinen on/off on meillä ja ylitehoa on luokkaa 5 kW, joka saadaan puskurilla kuriin suht hyvin. Käsitän kuitenkin merkityksen sanalle ”puskuri”, että kyseessä pelkästään lämpöpiikin ehkäisy virtaamassa. Eli se varsinainen lämpöanturi ei saisi mitään syöksylämpöjä, tai patterit esim tolkutonta lämpöeroa tulosta piikkinä. Ei kai tuolla puskurilla pitäisi olla mitään tekemistä lämpötilojen käyrästöjen ohjailussa muutoin. Eli anturit pois, jos kyseessä oikeasti ”puskuri varaaja” ja siirto sinne meno anturiin pelkästään.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 22.09.23 - klo:11:02
Tähän tapaan oma kone rupesi nykimään, kun muutin vahingossa väärää lämpökäyrää. Kuvat on itseasiassa väärässä järjestyksessä. Jälkimmäisen tilanteen huomasin, kun käynnisteli omasta mielestä liian usein pannuhuoneesta ohikulkiessa. Ensimmäinen kuva totutusta syklisyydestä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Gram - 23.09.23 - klo:06:21
Antureita on 1000 litran puskurivaraajassa, paluuveden lämpötilassa sekä menoveden lämpötilassa. Alusta asti on tehnyt noita pätkäkäyntejä. Ihmettelin alussa kun kone rumppaa jatkuvasti ja pahimmillaan käy muutaman sekunnin. Hystereesin laitoin parhaimillaan jo 9 asteseen kunnes tajusin käynnistää uudelleen ja vika korjaantu. Sen jälkeen piti jos vähän hystereesiä nostaa kun meni kylppärin lattiat vähän kylmäks :)

Eli onkohan nyt niin että alkaa välillä käynnistyä esim. paluuvesianturin mukaan. Nyt taas toimii puskurivaraajan mukaan kun boottasin.

Menovesianturi muuten näytää jopa 40 astetta koneen käydessä kun käyrä pyytää esim 32 astetta. Mutta puskurivaraajassa on käyrän pyytämä lämpötila. Eli ilmeisesti katkaisee paluuveden mukaan eikä välitä menoveden lämpötilasta.

Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 23.09.23 - klo:12:49
Mulla on käyrät
Varaaja -1
Lämmitys alakerta -3
Lämmitys yläkerta -3

Eli varaajaan puskee lämmön yli, kun molemmat shuntit pyörähtää kiinni käynnin loppua kohti.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Gram - 25.09.23 - klo:07:30
Nyt tajusin, se puskee varaajaan lämmöt yli ja laskee siitä sen puskurivaraajan hystereesin missä korkeimillan hetkellisesti käynyt.

Onko tietoa mistä asetuksissa löytyy puskurivaraajan/lämmitysveden minimi lämpötila? Käyttövedelle löysin mutta en lämmitysvedelle.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Hambula - 25.09.23 - klo:22:16
Nyt tajusin, se puskee varaajaan lämmöt yli ja laskee siitä sen puskurivaraajan hystereesin missä korkeimillan hetkellisesti käynyt.

Onko tietoa mistä asetuksissa löytyy puskurivaraajan/lämmitysveden minimi lämpötila? Käyttövedelle löysin mutta en lämmitysvedelle.

Puskurivaraajalle tulee käyrältä se asetusarvo. Näkyy siinä laitteistoyleiskuvassa. Voi myös olla kiinteä arvo mitä käytetään. Korkeampi arvo on aina voimassa. Lämmityspiirille on ainakin minimiarvo 200F.
Puskurivaraajan aikaohjelmassa on kolme asetusta käytettävissä: "ylhäällä", "normaali" ja "kiinteä arvo".
Nykyisin on myös poiskytkentähystereesi 7209. Nuihin on vuosien varrella tullut hieman muutoksia, millä tavoin käyttäytyy milläkin arvolla. Laitteen manuaalista löytyy tarkempi selitys. Varaajan anturi käynnistää yleensä ja paluuvesianturi ja/tai varaajan anturi pysäyttää lisättynä arvolla 7209. 7209 on invertterissä yleensä 40, ja on/off mallissa 0.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Gram - 28.09.23 - klo:13:28
Ei löydy 200F arvoa tästä mallista.

En tiiä ei tuo kone nyt välitä puskurivaraajan hystereesistä mitään.

Antaa käynnistellä sen 40-50 kertaa vuorokaudessa, rivitalossa niin ei tarvii yksin maksaa kompuran vaihtoja... Eipä kukaan muu ole varmaan koskaan edes käynyt teknisessä tilassa tämän 3 vuoden aikana. Puhumattakaan että joku etävalvonta olisi ostettu.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Gram - 16.10.23 - klo:08:38
Minkä lämpöistä käyttövettä tällä vehkeellä voi tehdä? LVI-urakoitsija oli alussa laittanut 63-astetta pyynniksi, jota kone ei jaksanut tehdä ja meni aina häiriöön. Syy korkeaan pyyntöön oli LVI-tarkastus jossa kierrosta pitää palautua 55-asteista vettä ja se oli vaikee saada onnistumaan. Jännä muuten että pystyy sellaisen pyynnin laittaa millä laite ei toimi!?
No joka tapauksessa tuli ohjeistus LVI-urakoitsijalta että käyttöveden pyynti pitää pudottaa 56-asteeseen.

Nyt tilanne on se että käyttövesivaraaja 1000L seilaa väliä 50-56 ja sen jälkeen vesi kiertää Jäspin 300L 3kW kautta. Tuo Jäspi lämmittää 24/7/365 eli se ei saavuta koskaan pyyntilämpötilaansa 60 astetta käyttöveden kierron takia.

Eli minkä lämpöistä käyttövettä voi tehdä pelkällä pumpulla? Ilman että kompura kärsii ja käyttöikä lyhenee? Ideana olisi siis että olisiko mahdollista nostaa pumpun tekemän veden lämpötilaa jotta tuo Jäspi sammuisi edes joskus...
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 16.10.23 - klo:10:16
Lainaus
Lämminvesilaitteistossa oleva veden lämpötila on oltava vähintään 55 °C

Käyttöveden lämpötilaksi taloyhtiössä riittää, kunhan se on jonkin verran yli +55 C.
Esimerkiksi +57 C.
Varmasti riittää, että lämpötila nousee tuohon arvoon kerran vuorokaudessa, vaikkapa vähäisen kulutuksen aikana yöllä.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Murre - 18.10.23 - klo:18:55
Tuossa vielä nuo tiivisteet. Vasemmalla vaihdettu siis tuo yksi tiiviste pumpun yläpuolelta. 2 oikean puoleista on vuodelta 2013 alkuperäisiä, jotka molemmat siis osoittautui vuotavan täsmälleen samalla tavalla. Saattaa vaikuttaa vähän jopa virtauksiin jo, jos pumppu on valmiiksi muutenkin äärirajoilla koneeseen nähden. Kohtuullinen muodonmuutos ja tiiviste kutistunut sisäänpäin. Oliskohan viinan kemialliset ominaisuudet syyllisiä, vai mistä on kyse ?

Siis tämähän paljastaa sen, että lämmönkeruupiirin paine pumpun imussa käy alipaineisena esim käynnistyessä, valitettavasti.
Asenna kalvopaisunta-astia/säädä esipaine oikeaksi ja riittävä verkostopaine.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 09.11.23 - klo:16:25
Siis tämähän paljastaa sen, että lämmönkeruupiirin paine pumpun imussa käy alipaineisena esim käynnistyessä, valitettavasti.
Asenna kalvopaisunta-astia/säädä esipaine oikeaksi ja riittävä verkostopaine.

Niin siis mulla on paineinen liuosjärjestelmä. Asetus 2 bar ja heilahtaa 0,3 bar alemmas, eli n 1,6-1,8 bar väliin käydessä. Kuvissa ollut täysin pyöreä tiiviste on vuodelta 2014 ja molemmat kuprulla olevat on alkuperäisiä vuodelta 2013. Eli ovat molemmin puolin pumppua nuo vääntyneet mallit. Paine ja imupuolilta samannäköisiä. Eli myös tuo toinen 2013 tiiviste paljastui nyt, kun liuospumppu vaihdettiin tuohon tehokkaampaan. Siis valitettavasti Murren diagnoosi on nyt väärä. Pumpun valmistaja edellyttää, että paineen on oltava vähintään 0,3 bar, joten myös noihin pullojärjestelmiin suositellaan järjestettävän lievästi paineinen litkunkierto.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Murre - 19.11.23 - klo:12:19
Valkoteflontiiviste EI vetäydy sisäänpäin suljetussa piirissä, jossa esipaine on säädetty järjestelmän kalvopaisunta-astiasta oikein ja liuosverkostossa on oikea käyttöpaine pumpun imupuolella huomioiden kalvopaisunta-astian esipaine! Huomioiden vielä, että kalvopaisunta-astia on asennettu pumpun imupuolelle.

Kyseisessä laitteessa on ollut jossain vaiheessa aika reilu alipaine ainakin pumpun imupuolella. Tuota valkoteflonista valmistettua tiivistettä ei saa edes kiristämälläkään vetäytymään sisäänpäin.

Ei kai vaan liuospumppu ole joskus ollut asennettuna pumppaus suuntaansa väärinpäin?
Tai sitten joku on vaihtanut vanhan tiivisteen imupuolelta painepuolelle huoltyötä tehdessä?
Epäilen, että tehtaalta ei ole tuollaisena lähtenyt matkaan. Tai mistä näistä tietää.

Eräässä kohteessa edellinen huoltomies oli vaihtanut imupuolen valkoteflontiivisteen painepuolelle pienen muokkauksen jälkeen ja asettanut uuden vastaavan tiivisteen painepuolelle... Oli pitänyt ylipaineisena, mutta imupuolelta alkoi uusikin vuotamaan alipaineisena käydessään.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 19.11.23 - klo:19:18
Nämä vääntyneet tiivisteet oli molemmat tehtaan jäljiltä. Pumppu otettiin tehdaspakkauksesta ulos ja ensimmäinen tiiviste petti jo vuoden käytön jälkeen. Toista puolta ei pumpusta edes avattu, kun vuodon reitti oli ihan selvä. Sinne laitettiin tuo nytkin täysin pyöreä tiiviste, joka siis nyt poistettiin, kun koko pumppu vaihdettiin. Näkyy kyllä kuvassa, että on alunperin laipan jäljet jääny näkyviin ja puristusta on ollut. Epäilen itse Naturet liuoksen kemiallista vaikutusta tuohon muoviin, kun niillä ei siellä keskisessä Euroopassa ole vissiin viinoille kovaa tarvetta. Uusittu tiiviste oli pysynyt kuitenkin virheettömästi ryhdissä än tämän 9 vuotta. Ja kalvopaisunta on 2 bar paineissa. Täällä ei ole ravannut mitään säätäjiä muutoin, kuin avaamassa tuon pettäneen tiivisteen ja nyt pumpun vaihtaja.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 22.11.23 - klo:13:21

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 100 h
2= 141 h
3= 9703 h
4= 6425 h
5= 1638 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.

10 vuotta täyteen

79 658 kWh
20 212 tuntia
38 631 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 109 h
2= 185 h
3= 10 891 h
4= 7 025 h
5= 1 818 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 7 912 kWh

Keskimäärin siis 10 vuoden aikana on mennyt  tuo 7965 kwh sähköä talon lämpöihin ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämpimänveden käyttö painepesurille oli nyt pienessä tarkkailussa ja käänsin välillä sen asennon kylmälle. Vaikutusta ehkä pikkuisen huomasi tuosta.
Wilon Stratos para 1-8 on kohtuullisen marginaalinen pumppu 17 kW tehoiselle koneelle ja se vaihdettiin nyt Wilon Yonos 0,5-10 pumppuun, jolla virtaama lisääntyi arviolta 10-15 L/ min, eli lähelle 4000 L/h virtaamaa päästiin tuolla. Vanhat vääntyneet tiivisteet paljastui samalla, jotka aiheuttivat muutoin turhat huoltokäynnit. Mutasihti lisättiin 2023 ja shunttiventtiilit uusittiin moottoreineen.
Kohti seuraavaa dekadia sitten lähdetään menemään
Öljynsäästö siis nyt 11 x 4300 L = 47 300 L
Aurinkosähköä saadaan katolta 8000 kwh vuodessa, joten kohtuu hyvä yhtälö toistaiseksi.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: Murre - 24.11.23 - klo:10:11
PTFE-materiaali kyllä kestää nämä meidän alkoholiliuokset ja hyvin paljon muutakin.
Ei siellä tehtaalla asenneta laitteistoihin tiivisteitä, jotka olisivat veden lisäksi epäsopivia perinteisille lämmönsiirtonesteille, koska tiedetään, että pohjoisimmassa euroopassa käytetään alkoholiliuoksia..
Ei ole koskaan myöskään ollut ongelmia siniteflon materiaalin kanssa..

En toistaiseksi usko väittämään, jossa liuos vaikuttaa PTFE-tiivisteeseen, ennen kuin jokin virallinen taho siitä antaa mitattuja tuloksia.
Korkeassa paineessa ja lämpötiloissa PTFE-tiiviste toki alkaa muuttaa prosentuaalisesti muotoaan.

Yhtä hyvin kondenssiveden jäätyminen tiivisteen ulkokehän ja messinkimutterin väliin on saattanut aiheuttaa sisäänpäin painumisen esim liuospumpun painepuolella, jos lämmönkeruupiiri käy pakkasen puolella. Jos tiivisteen ja mutterin väliin on jäänyt välystä. Useimmiten Viessmannin omat tiivisteet ovat just eikä melkein sopivia.

Kumitiivisteitä ei liuospiiriin kannata laittaa ollenkaan. Pumpun käydessä alipaineisena syystä tai toisesta kumitiiviste on muuttanut muotoaa hyvinkin helposti.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 26.11.23 - klo:22:45
Laskeskelin mihin tuo Wilo-Yonos MAXO kykenee.
Oheisen pumppukäyrän, keruun lasketun ja pumpun oletetun sisäisen painehäviön mukaan sain
- pumpun virtaus on 0,98 l/s
- Nostokorkeus on 93 kPa
Tällöin on Dt 3,3 C

ATS

Aikamoinen laskijavelho on kyllä Seppaant. Tänään tarkistin ja vajaan tunnin käynnin jälkeen kaivoista tuli 0,1 asteinen liuos ja paluu kaivoon -3,2 astetta. Dt siis on tuo 3,3 astetta kunnon käyntijakson lopussa. Eli odottelin tässä rauhassa, että saadaan kunnon työolosuhteet pumpulle aikaiseksi. Ulkona on nyt -11 astetta ja pumppu just pysähtyi, niin muut valikot jäi saamatta. Käynti on ihan hyvällä jaksotuksella omasta mielestä, vaikka on vain 500 L varaaja ja 17 kW on/off. Auton latausta, saunaa ym on helppo nähdä eroina noista yön kamelin kyttyröistä. Eli luokkaa 3600 L/h jää kierto nyt kylmillä kaivoilla. Mittaritkin kyllä näyttää virtaaman pienentyneen näyttämään lähemmäs tuota 60 L/min lukemaa, joten ne ei ehkä sitten näytäkään mahdottomasti pieleen. Alkusyksystä, kun kaivot oli selvästi lämpimämpiä, niin virtaamat näytti reippaasti enemmän. Jotain 65-70 L/min lukemia. No tämän kylmemmäksi nuo ei juurikaan koskaan menneet.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 27.11.23 - klo:12:41
Oliskohan tästä nyt pääteltävissä, että -12 asteessa alkaa olla 1/2-teholla pyöriä pumppu. Eli pelivaraa olisi vielä käytössä, jos vain kaivot venyy. Nyt ollaan siellä lähellä 0-asteen tuloa.
0,6 sisään ja -2,5 ulos vajaa 1/2-tunnin pumppaamisella. 17 kW tehosta 8 1/2 kW on käytössä, joten jos tulee pumpun vaihto joskus, niin voi valita pienemmänkin huoletta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 29.11.23 - klo:15:12
COP 4,3:lla kaivoista otetaan 26 400 kWh energiaa vuodessa, eli 71,35 kWh/m/a, joka on kohtuu hyvin alle suositellun max 100 kWh/m lukeman. Kaivot pysyy 0-asteen yläpuolella ja myös siis tuo täysteho 17 kW on saatavilla ympäri vuoden. Samoin onnistuu käyttöveden teko ilman vastuksia niin, että varaajan katolla on 58 asteinen vesi. 60 astetta on raja, jossa kompura nuukahtaa ja nyt on ollut max 58,6 astetta, mitä nähnyt. Tuo raja 100 kWh/m kannattaa ottaa tosissaan. Kaivoista otetaan 46 W/m teholla energiaa ulos, joka On myös alle suositellun max 50 W/m lukeman. Molemmat lukemat suosituksissa on tietysti hehtaari hihavakioita, mutta kannattaa kuitenkin laittaa korvan taakse. Virtaamat kaivoissa on saatu nyt kohdalleen ja kone pyörii lämmityksessäkin Dt 3 lähellä, joten kaikkinensa menisi nyt lähes optimaalisesti koko höskä. Vuosikulutus, kun vielä otetaan tuo 8000 kWh ja Aurinkopaneleilta tuli katolta 8010 kWh energiaa tänä vuonna, niin rinta rottingilla täällä edetään. Jokainen törkeän hintainen kaivometrikin on ollut hinta sa arvoinen.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 03.01.24 - klo:21:12
Alkaa näkyä pakkanen jo käynnissä ja käyntiaika hieman pidentynyt.
-18 ulkona. Tulo kaivoista + 0,2 ja paluu -3,2. Vielä jää varaa 17 kW koneesta käyttöön. En ole ihan varma riittäisikö enää 12 kW invertteri hoitamaan talon, jos pitää joskus pumppu vaihtaa. 500 L vaaajalla on kuitenkin on/off ylitehoinen pumppu kohtuu hyvin hallinnassa.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 25.01.24 - klo:12:30
Uusi liuospumppu nosti jo COP lukeman lämmityksessä 4,6:een. Käyttövesi on ollut jo 10 v lukemassa 3,3. Näistä tulee yhteensä COP 4,4. Melkoisen tyytyväinen täytyy olla, vaikka ylilämpöjä tulee varaajan kanssa pelatessa.
Pakkaset ohi ja kaivoista tulee +1,4 ja paluu -1,9. Mittarit näyttää kiertoa olevan pitkän käynnin aikana 65 L/min, joten ei varmaan tolkuttoman kaukana ole todellisesta. Jokatapauksessa nyt tuntuisi olevan oikea liuospumppukin viimein näihin olosuhteisiin. Nuo mittarit näyttää lämpimämmällä nesteellä kierron alussa usein 70 L/min lukemaa ja reilun käynnin lopussa 65 L/min. Absoluuttisia lukemia ei saa, mutta kyttäämällä arvioituina noilla lukemilla. Dt kuitenkin laski aikaisemmasta lähes 1 asteella, kun aikaisemmin yli 4 oli vakio.
Hyvin lähellä pyöritään tuota Tomppelin laittamaa käyrää 0/35 kohdalla ja kauppiasmainoksen mukainen COP 4,7 ei tunnu petokselta.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: fraatti - 25.01.24 - klo:18:30
Uusi liuospumppu nosti jo COP lukeman lämmityksessä 4,6:een. Käyttövesi on ollut jo 10 v lukemassa 3,3. Näistä tulee yhteensä COP 4,4. Melkoisen tyytyväinen täytyy olla, vaikka ylilämpöjä tulee varaajan kanssa pelatessa.
Pakkaset ohi ja kaivoista tulee +1,4 ja paluu -1,9. Mittarit näyttää kiertoa olevan pitkän käynnin aikana 65 L/min, joten ei varmaan tolkuttoman kaukana ole todellisesta. Jokatapauksessa nyt tuntuisi olevan oikea liuospumppukin viimein näihin olosuhteisiin. Nuo mittarit näyttää lämpimämmällä nesteellä kierron alussa usein 70 L/min lukemaa ja reilun käynnin lopussa 65 L/min. Absoluuttisia lukemia ei saa, mutta kyttäämällä arvioituina noilla lukemilla. Dt kuitenkin laski aikaisemmasta lähes 1 asteella, kun aikaisemmin yli 4 oli vakio.
Hyvin lähellä pyöritään tuota Tomppelin laittamaa käyrää 0/35 kohdalla ja kauppiasmainoksen mukainen COP 4,7 ei tunnu petokselta.

Kone laskee hyötysuhteen lauhtumis- ja höyrystymispaineista ja ja eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia mutta toki kertovat järjestelmän toiminnasta sinänsä.
Uudemmissa softissa on mahdollista asettaa ensiöpumpun teho jolloin olettaisin että se otetaan huomioon tällöin koneen energiankulutuksessa.
Tämä laskenta ei kuitenkaan ota huomioon sellaisenaan esim sitä että käyttääkö liospumpun tai lj-pumppu 10 vai 1000W tehoa. Jos pumppausenergiaa käytetään yletön määrä niin saattaa käydä niin että koppi jossa kiertovesipumppujen teho otetaan huomioon menee heikommaksi. En kuitenkaan väitä että sinun tapauksessa olisi käynyt näin mutta jos nyt vaikka tilanne olisi sellainen että 250m kaivon ja 40mm keräimen kaveriksi paiskataan toinen liuospumppu vielä sarjaan. Sweduillahan oli näistä jossain tutkimus missä kokonaiscoppi vain laski ylimääräisellä pumpulla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 25.01.24 - klo:22:23
Vanhan ominaisteho näyttää olevan 100 W ja Yonos maxo 140 W . Eli nostokorkeuden nousu 3 m tuohon 4000 L/h pisteeseen ehkä sitten se ero. Vaikuttaisi kuitenkin, että se oli hyvä juttu.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: euroshopperi - 26.03.24 - klo:20:19
Kyllä sillä pumpunvaihdolla tuli vaikutusta koneen toimintaan. Kaikki lukemat nousi näytössä yhdellä kymmenyksellä. Virtaama nousi yli 10 L/min, eli nostokorkeuden lisääntyminen 3 m:llä lähellä tuota 4000 L/h pistettä oli oikea paikka hakea vaikutusta mahdollisimman pienellä pumppaustehon lisäämisellä. 12 m pumpulla olisi saanut yli tuplattua tehon, mutta epäilen, että virtaama ei olisi kuitenkaan saanut enää mahdottomasti lisättyä. Kokeeksi suljin toisen kaivon ja pumppu täysillä jaksoi pyörittää yhtä kaivoa vain n 40 L/min vauhdilla omissa putkissa, eli 370 m pituista lenkkiä 40 mm putkella.
SCOP lämmitys 4,7
SCOP vesi 3,4
SCOP yhteensä 4,5
Eli kyseessä on vielä kasvava trendi reilun 1/2-vuoden muutoksen jälkeen ja saa nähdä jatkuuko nousu seuraavat 10 vuotta vielä, jos kamat pysyy kasassa. Kompuran ottoteho on käväissyt pari kertaa 3,6-3,7 kW lukemassa ja kun liuoksen tulolämmöt oli + 2 asteen tasolla, niin kyllä sieltä yli 17 kW tuli ulos ja sai vielä paluun putoamaan - 1,5 lukemaan. Mittarit näyttää virtaamaa olevan yhteensä 65-70 L/min välillä ja niistä ei saa mitään täsmällisiä lukemia, mutta sovitaan, että näyttävät lukemaa 67,5 L/min, niin loput litrat menköön mittareiden valehteluun. Tuon 300 G mallin mainosten mukainen COP on juuri tuo 4,7 lämmityksellä 0/35 tilanteessa, niin voisi sanoa, että hyvin menee toistaiseksi, kun säätäminen on vienyt sen 10 vuotta.
Edit. Nuo luvuthan on tietysti kaikk SCOP lukemia, kun ne ovat kumulatiivisia arvoja, eli korjasin ne etuosat. Korjataan myös, että lämmityksen ja yhteensä SCOP nousi peräti 2 kymmenystä, eli ihan kunnolla.
Otsikko: Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
Kirjoitti: tomppeli - 27.03.24 - klo:07:31
Keski-Euroopassa kaivojen lämpötila on 50 metrin syvyydessä noin +12 C, kun se on Suomen Jyväskylässä noin +6 C.
Keski-Euroopassa tarvitaan varsin lyhyitä kaivoja, verrattuna siihen mitä tarvitaan Suomessa.
Siellä ei tarvita yhtä tehokkaista maakiertopumppuja, kuin meillä.