"Opation" modaus wanhaan V- ja S-malliin TOIMII!

[peki]

Tipillä ei taida vaan jaksaa laatan imukyky käsittelemään pumpun hieman ylitehoista kompuraa.
Onko 16mm putket laatan kierrossa? Sailorilla ehkä 20mm ja siitä tuo ero varaavuudessa.
Aukaise tallin piiri kokonaan auki jos se on puolilämmin.
Kiertääkö vesi jälkilämmitin patterissa iv-koneessa?

[Tipi]

Vesi kiertää IV-koneen jälkilämmitin patterissa. Lattialämmitysputket ovat 14.0x2.0, eli ovat aika pientä putkea. Lattialämmityssuunnitelman mukaan kokonaisvesitilavuus lattiassa on 98,6 L + lämpökanaali + Lämpöässän 40 L  mantteli.

Koneen antoteho on esitteen mukaan 35 asteen menovedellä on 15 kW, eli järjestelmän vesitilavuus on aika pieni suhteessa lämpöpumpun antotehoon. Olisiko tällaisessa tapauksessa hyötyä puskurivaraajasta?

[peki]

Odotamme mielenkiinnolla jäsen Xargon putkarikäyntiä niin sitten tuohonkin saisi vastauksen.
Joku 8kw:n kone olisi ollut ehkä sopivampi.

[sailor]

En hätäilisi vielä vaan odottelisin pakkasten tuloa, nyt täälläkin on 9 astetta lämmintä ja lämmitystarve putosi alas.

[tomppeli]

Koneen antoteho on esitteen mukaan 35 asteen menovedellä on 15 kW, eli järjestelmän vesitilavuus on aika pieni suhteessa lämpöpumpun antotehoon. Olisiko tällaisessa tapauksessa hyötyä puskurivaraajasta?

Onko tässä koneessa noinkin suuri lämmitysteho, kuin 15 kW ja L-ässä nimennyt sen kuitenkin V10 :si.

Tuosta ”Opation modauksesta” olisi hieman kysyttävää...

Miten sunttiventtiilin pitäisi käyttäytyä käyntijakson loputtua? Eikö sen kuuluisi ajaa L1 ja L2 suntit lähestulkoon kiinni asentoon kun kompressori pysähtyy, koska tavoitteena on käyrä – yöpudotus? Itselläni tällaista ei tapahdu ainakaan 0- keleillä. Tuntuu jopa siltä, että sunttia ajetaan auki suuntaan koneen pysähdyttyä. Eikö menoveden lämmön pitäisi mennä asetuksillani lähestulkoon varaajan ala min. tasolle tauon aikana, eli toimiiko tämä nyt niin kuin sen pitäisi?

Asetusarvot LÄ V10, vanha malli:

Dig 3 kotona/poissa, yöpudotus 5 astetta
L1 arvot (+20, 0 -20)  27, 30, 33
L2 arvot (+20, 0 -20)  27, 31, 34
Varaaja ylä min. 42, ala min. 27

[Renoo]

Tässä on Wanhan v-malliston tehot.



Lämpöässä mallit: V8 V9 V10 V15
Lämmitysteho 8-10 10–12 12–15 16–20 kW
Kompressorin ottoteho 2,8–2,4 3,1–2,8 3,9–3,6 5,0–4,6 kW




Sekä tässä uuden v-mallin tehot:


Malli:V 7.0 V 9.0 V 10.5 V 13.0 V 15.0 V 20.0 V 30.0
Antoteho 35/50°C * kW 7.9/7.2 9.9/9.0 11.4/10.6 14.2/13.1 16.7 / 15.3 20.6 / 18.9 31.2/28.9

[Opation]

Tuosta ”Opation modauksesta” olisi hieman kysyttävää...

Miten sunttiventtiilin pitäisi käyttäytyä käyntijakson loputtua? Eikö sen kuuluisi ajaa L1 ja L2 suntit lähestulkoon kiinni asentoon kun kompressori pysähtyy, koska tavoitteena on käyrä – yöpudotus? Itselläni tällaista ei tapahdu ainakaan 0- keleillä. Tuntuu jopa siltä, että sunttia ajetaan auki suuntaan koneen pysähdyttyä. Eikö menoveden lämmön pitäisi mennä asetuksillani lähestulkoon varaajan ala min. tasolle tauon aikana, eli toimiiko tämä nyt niin kuin sen pitäisi?

Asetusarvot LÄ V10, vanha malli:

Dig 3 kotona/poissa, yöpudotus 5 astetta
L1 arvot (+20, 0 -20)  27, 30, 33
L2 arvot (+20, 0 -20)  27, 31, 34
Varaaja ylä min. 42, ala min. 27

Onko Tipillä asetettu menoveden minimiraja minkälaiseksi? Jos se on vaikka 26, ei tuo modi sen alle menovettä päästä laskemaan, ja silloin lämpimillä keleillä ei modaus vaikuta mitenkään. Tuota minimi ja maksimiarvoa, jonka itse voi asettaa ei voi ylittää mikään muu asetus.

[justus01]

Vesi kiertää IV-koneen jälkilämmitin patterissa. Lattialämmitysputket ovat 14.0x2.0, eli ovat aika pientä putkea. Lattialämmityssuunnitelman mukaan kokonaisvesitilavuus lattiassa on 98,6 L + lämpökanaali + Lämpöässän 40 L  mantteli.

Koneen antoteho on esitteen mukaan 35 asteen menovedellä on 15 kW, eli järjestelmän vesitilavuus on aika pieni suhteessa lämpöpumpun antotehoon. Olisiko tällaisessa tapauksessa hyötyä puskurivaraajasta?

Joskus yritin laskea Niben käyttövesivaraajan (160L) manttelin (40L) lämmönsiirtoteho lämpötilaerolla dT 6(muistaakseni) ja sain tulokseksi noin 5-6 kw. Toki manttelin toimivuuteen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä tilavuus, mutta tilavuudella merkistä varsinkin silloin kun pumpun antoteho on merkittävästi isompi kuin manttelin lämmönsiirtoteho "normaalilla" lämpötilaerolla. 15kW on kyllä todella paljon 40L manttelille.

[seppaant]

Toki manttelin toimivuuteen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä tilavuus, mutta tilavuudella merkistä varsinkin silloin kun pumpun antoteho on merkittävästi isompi kuin manttelin lämmönsiirtoteho "normaalilla" lämpötilaerolla. 15kW on kyllä todella paljon 40L manttelille.

Minusta oleellisempi asia on lämmönsiirtopinta-ala. Vertaa levylämmönvaihdin, pieni tilavuus mutta suuri pinta-ala.

ATS

[justus01]

Toki manttelin toimivuuteen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä tilavuus, mutta tilavuudella merkistä varsinkin silloin kun pumpun antoteho on merkittävästi isompi kuin manttelin lämmönsiirtoteho "normaalilla" lämpötilaerolla. 15kW on kyllä todella paljon 40L manttelille.

Minusta oleellisempi asia on lämmönsiirtopinta-ala. Vertaa levylämmönvaihdin, pieni tilavuus mutta suuri pinta-ala.

ATS

Aivan, lämmönsiirtokyky/-teho riippuu pinta-alasta ja pienessäkin manttelissa voi olla paljon pinta-alaa jos suunnittelussa on siihen panostettu. Mutta jos pinta-alaa on ihan liian vähän niin sitten tilavuudesta on hyötyä. Jostain foorumin kuvista jäänyt sellainen mielikuva Lässän varaajan rakenteesta, että se ei olisi mitenkään poikkeuksellinen.

Oliko niin, että mantteli kattaa vain noin 1/3 varaajan pinta-alasta?

[Matias]

Vanhan V-mallin periaatekuva.
Tässä on aikalailla erilainen toimintaperiaate kuin uudemmissa LÄ:n malleilla.
Ainakin "alavaraajan" anturi ulkovaipassa on huomattavan korkealla,varmaan saa olla reilu ala_ero ja suurempi "opation" ero kuin uudemmissa V-malleissa

[Tipi]

Mistäköhän tuon menoveden minimirajan näkee, en löytänyt ainakaan suoraan asetuksista?

[Renoo]

Mistäköhän tuon menoveden minimirajan näkee, en löytänyt ainakaan suoraan asetuksista?

Pitäisi löytyä ihan Asetusarvot - minimiraja.

[allis]

Mulla on V10 ja kaverina akvaterm 500. Lisävaraajan merkityksen voi katsoa tuosta minun TREND linkistä. Ei tarvita opation modausta ja 1100 m3 pysyy just just lämpösenä.

[Opation]

Mulla on V10 ja kaverina akvaterm 500. Lisävaraajan merkityksen voi katsoa tuosta minun TREND linkistä. Ei tarvita opation modausta ja 1100 m3 pysyy just just lämpösenä.

Ja tais olla talvella vielä pidemmät käyntijaksot kuin nyt. Oma valinta voisi olla edelleen tulistustekniikka jos se toimisi noin hyvin. Ja ainakin 500 litraisella varaajalla jos vesi tulee kierukasta, ehkä isommallakin. Ärsyttävin asia täällä asuessa on ollut lämpimän veden loppuminen.

[Tipi]

Miten Alliksella tuo lisävaraaja on kytketty, tarvitaanko ylimääräisiä kiertopumppua? Minkälaiset käyntijaksot olivat ennen lisävaraajaa?

[allis]

Koska kyseessä on keksi ja kokeile toimintaa, on kytkentöjä muuteltu jo muutamaan kertaan. Nyt akvaterm on liitettynä lässän L2-lähtöihin. Mulla on pumpun L2-piirissä latauspumppu, joka pyörii vain kompuran kanssa yhtäaikaa. Sitten on vielä varaajalta lähtevässä "oikeassa" L2-piirissä Magna-pumppu hoitamassa hallien lämmön kiertoa. Mun systeemi on aikas raskas toteutettava. Halvimmalla ja helpoimmalla pääsee laittamalla pumpun L2-piiriin kiertopumpun, joka pyörii vain kompuran kanssa yhtäaikaa ja jonkun pienen lisävaraajan. Mulla oli aluksi tälläisenä 120 litranen varaaja pumpun vieressä ja muutos käyntiaikaan oli hyvä. Ennen lisävaraajaa käyntijaksot oli niinkuin muillakin: lyhyitä jaksoja parikymmentä vuorokaudessa.

[sailor]

Koska kyseessä on keksi ja kokeile toimintaa, on kytkentöjä muuteltu jo muutamaan kertaan. Nyt akvaterm on liitettynä lässän L2-lähtöihin. Mulla on pumpun L2-piirissä latauspumppu, joka pyörii vain kompuran kanssa yhtäaikaa. Sitten on vielä varaajalta lähtevässä "oikeassa" L2-piirissä Magna-pumppu hoitamassa hallien lämmön kiertoa. Mun systeemi on aikas raskas toteutettava. Halvimmalla ja helpoimmalla pääsee laittamalla pumpun L2-piiriin kiertopumpun, joka pyörii vain kompuran kanssa yhtäaikaa ja jonkun pienen lisävaraajan. Mulla oli aluksi tälläisenä 120 litranen varaaja pumpun vieressä ja muutos käyntiaikaan oli hyvä. Ennen lisävaraajaa käyntijaksot oli niinkuin muillakin: lyhyitä jaksoja parikymmentä vuorokaudessa.

Sain kirjoituksistasi käsityksen että maapiirin anturisi olisi "kylmällä puolella" kompuran jälkeen. Onko näin? Ja jos on, niin eikö se kannattaisi vaihtaa maasta tulevaan putkeen?

[allis]

Yes, maapiirianturi on siis paluupuolella. Luulin, että muillakin on. Jos laitan anturin tulopuolelle on lämpötila sen kolmisen astetta korkeampi. Onko anturin sijoituksella toimintaan vaikutusta?

[sailor]

Yes, maapiirianturi on siis paluupuolella. Luulin, että muillakin on. Jos laitan anturin tulopuolelle on lämpötila sen kolmisen astetta korkeampi. Onko anturin sijoituksella toimintaan vaikutusta?

Yleensä kai mitataan sitä maasta tulevaa lämpötilaa, koska paluulämpötilaan vaikuttaa mm. keruupiirin pumpun nopeus/ kompuran koko. Et viittis vaihtaa  Olisi kiva vertailla kuinka lämpötilat kehittyy pakkasten myötä...nythän maapiiri on näköjään voimissaan.

[allis]

Nyt on liuosanturi tulopuolella niin saadaan vertailukelpoista faktaa. Pakkasia odotellessa... pumppu käy vähän liian tiheesti, mutta en oo jaksanut enää muuttaa kesäasetuksia takas

[sailor]

Nyt on liuosanturi tulopuolella niin saadaan vertailukelpoista faktaa. Pakkasia odotellessa... pumppu käy vähän liian tiheesti, mutta en oo jaksanut enää muuttaa kesäasetuksia takas

Hyvin tykittää LÄ:n liuospumppu, ei paljoa lämpötila noussut. Itseasiassa jopa yllättävän vähän kun siinä on kuitenkin 500m liuospiiriä perässä. Vai oliko piiri jaettu kahteen pätkään?

[allis]

Yhellä kiepillä toi pyöree 500 metriä. Meinasin jo yhessä vaiheessa tehä tonne pellolle toisen piirin rinnalle mut sitte tuumasin ettei taida kannattaa. Harrastusmielessä ehkä...

[Tipi]

Tuli testattua tuota yläminimi arvon pudottamista 37 asteeseen. Käyntijaksot paranivat huomattavasti (tauko 2 h, käynti noin 20 min. + 8 asteen ulkolämpötiloilla). Tilanne luultavasti vain paranee kelien kylmetessä. Näiden asetuksien ongelmaksi muodostuu käyttöveden riittävyys.

Ongelman ratkaisemiseksi olisi mielestäni pari vaihtoehtoa:
- Asentaa käyttövedelle oma esim. 160L varaaja päärakennukseen. Ei tarvittaisi käyttöveden kiertoa ja lämpöpumppua voisi pitää matalassa lämmössä, jolloin sähkövaraaja lisä lämmittäisi käyttöveden.
- Puskurivaraaja (esim. Nibe UKV). Mikäli puskurivaraajan asentaisi Alliksen tapaan L2-piiriin, silloin käyntijaksot pidentyisivät myös kesäaikaan kun vain pesuhuoneen lämmöt ovat päällä. Käyntijaksot olisivat järkevämpiä, korkeammilla varaajan arvoilla.

Voisiko joku skitsata simppelin kytkentäkaavion, miten esim UKV varaaja kytkettäisiin L2 piiriin (lisäpumppu ilmeisesti vaaditaan kierrättämään vettä manttelin ja UKV:n välillä käyntijakson aikana.

[allis]

Veikkaisin, että kokonaistaloudellisesti käyttövesivaraajan lisääminen päärakennukseen olisi kannattavampaa. Saisit käyttöveden kierron pois. Sehän on myrkkyä lämpöpumpun hyötysuhteelle. Lämpöpumppu tekisi alkulämmöt ja sähkövaraaja priimaisi veden lämmön kohdilleen esim. opation on tehnyt näin. Kesäaikaan kun lämmitystarvetta ei ole saisit kesäasetuksilla koko pannun lämpöiseksi ja sähkövaraajan tarvitsisi olla päällä vielä vähemmän. Lisäksi toteuttamiskustannukset ovat tällä tapaa halvemmat ja tässä olisi kaksi energiaa kuluttavaa kiertopumppua vähemmän. Lisä perusteena vielä tähän malliin on, että tipillä on nimenomaan lämpöisen veden riittävyys ongelmana matalilla lämmöillä ja pumppu eri rakennuksessa kuin veden käyttö.

[Tero Paananen]

7 kuukautta ollut "option" viritys käytössä. Jokaisena kuukautena on kokonais sähkönkulutus ollut 8-13% vähemmän mitä edellisenä vuotena vastaavaan aikaan? Minusta aika iso sähkönkulutuksen lasku?

Onko muilla samansuuntaisia havaintoja?

[sailor]

7 kuukautta ollut "option" viritys käytössä. Jokaisena kuukautena on kokonais sähkönkulutus ollut 8-13% vähemmän mitä edellisenä vuotena vastaavaan aikaan? Minusta aika iso sähkönkulutuksen lasku?

Onko muilla samansuuntaisia havaintoja?

Wundergroundista keskilämpötilat kertoo että vuosi 2012 oli 6% viileämpi tähän mennessä, siitä aurinkotuotto pois. Mutta vastaus on varovainen ehkä. Mullahan modaus alkoi toimimaan noin vuoden 2013 alusta.

Ohessa siis tammikuu-marraskuu lukemat Vattenfallin palvelusta. "Voitolla" ollaan 482 kWh.

Vuosi 2013  1579    1406    1228    1083    717    482    419    523    743    1042    1298
Vuosi 2012  1718    1533    1266    1106    718    484    457    568    780    1093    1279        

[Tero Paananen]

7 kuukautta ollut "option" viritys käytössä. Jokaisena kuukautena on kokonais sähkönkulutus ollut 8-13% vähemmän mitä edellisenä vuotena vastaavaan aikaan? Minusta aika iso sähkönkulutuksen lasku?

Onko muilla samansuuntaisia havaintoja?

2013 touko-loka
587   540   523   598   799   934

2012 touko-loka
693   638   618   706   990   1157   

Vuositasolla on yleensä oltu 12500kwh paikkeilla, nyt saattaa olla että jossain 10500-11000 kwh liikutaan. Ja ILMAN TAKKAA.

[maapiiri]

Terve !

Viitteenä keskustelu, http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5243.msg62970#msg62970

Taustana siis rikkoutunut kompura, pätkäkäynti jne..

Kokeillaan siis, josko tämäkin vanha v15 saataisiin käymään hieman ehkä harvemmin/laadukkaammin.

Toki jo asetusten muutoksilla kompuran vaihdon jälkeen tilanne parani huomattavasti. Eli jos käyrä pyytää esim. 26 asteista, niin käydessä puskee n. 29 asteista menovettä. Näillä asetuksilla pääsin jo käynnistyksissä keskiarvoon 3 kpl / 2 h (ulkolämpötila -7..-12).


Johto on nyt liitetty, siis "opation modaus" tehty.

Jatketaan siis asetusten kanssa kädestä pitäen, huoltovalikossa erikoishuolto, dig2, kotona/poissa valittu, mutta missä säädän tuon pudotuksen (4astetta) ? Ilmestyy kyllä menovesi-infoon, mutta arvo 0.

Muut asetukset nyt,

ylämin 42
alamin 22

yläero 10
alaero 10

 -20-->29
    0-->23
+20-->16

Laitan trendiä heti kun sitä sopivasti on kertynyt.

[sailor]

Meniskö näillä ohjeilla:

"Huoltotila (koodi 1324) -> erikoishuolto -> dig3 valinta-> täppä kohtaan kotona/poissa

palaat takaisin perustilaan

asetukset-> asetat yöalennuskohtaan arvoksi esim. 4"

Muut asetukset nyt,

ylämin 42
alamin 22

yläero 10
alaero 10

 -20-->29
    0-->23
+20-->16

Laitan trendiä heti kun sitä sopivasti on kertynyt.

HUOM! Sun täytyy nostaa sitten käyrän asetuspisteitä vastaavasti, eli lisäät jokaiseen arvoon sen pudotuksen määrän (esim. 4 astetta):

20-->33
    0-->27
+20-->20


@ Tero Paananen: Kuinkas Tero kävi sähkönkulutuksen kanssa, minulla tuli kaikkien aikojen pienin kulutus, mutta aurinkokeräimet vähän sotkee kuviota.

[maapiiri]

Ok, kiitos !

Melkein noin olinkin tehnyt (paitsi dig2 jne..)

Käytössä on Ouman 203 GL ja tuon pudotus arvon ei siis pidäkään näkyä menovesi-infon valikossa.


Käyriin muutokset ja odottelemaan miten tilanne kehittyy..

[maapiiri]

Käyrästä näkyy, muutos tapahtumassa ja toivotaan, että myös lepojaksoissa tulee näin valtava muutos. Koskaan ei kompura ole näin kauaa pärissyt tauotta.

Muutin nämä, mutta kompura ei pysähdy vaikka ylä jo 47 ja ala 34, nostanee vielä vanhoilla arvoilla ?

ylämin 42-->38
alamin 22-->20

yläeron 10-->6
alaeron 10-->9


Pitkäjänteisyyttä tarvitaan..

[maapiiri]

HUOM! Sun täytyy nostaa sitten käyrän asetuspisteitä vastaavasti, eli lisäät jokaiseen arvoon sen pudotuksen määrän (esim. 4 astetta):

20-->33
    0-->27
+20-->20

Menee sormi suuhun..eka käynti näytti hyvältä arvojen asetusten jälkeen, mutta sitten..

Pätkäkäynti tekemässä paluun, lepojakso minimaalinen, starttaa kun alalämpö 29, sitten nostaa ylä 53 ja ala 35 asti. Vaikka asetus arvot 38 ja 20. Käyrä toki pyytää samaan aikaan tuota 29 astetta, onko siis hyviä ehdotuksia..?

[Opation]

Siis niitä käyrän pisteitä pitää nostaa noin puolet siitä "opation"-erosta. Eli jos 4 astetta, niin käyrää alkuperäisestä 2 astetta ylöspäin arvoilla 0 ja -20. Vaatii tosin hienosäätöä ennen kuin käynnin saa tasottumaan.

Nyt kun nostit käyrää suoraan 4 astetta, pyrkii MLP saamaan laatan liian lämpimäksi keliin verrattuna ja ylipäätään ottamaan kiinni suurta lämpötilaeroa joka laatan ja pyynnin välillä tällä hetkellä on joten tulee pitkää käyntiä ja lyhyet lepoajat.

Tuo korotus käynnin aikana tekee sen että Ouman pakottaa vaikka pyynnin ollessa 32 astetta, sammuu kompressori vasta kun alavaraajan lämpötila on 37, eikös se 5 astetta lämpimämmäksi aina lämmitä varaajan?

[Matias]

Pätkäkäynti tekemässä paluun, lepojakso minimaalinen, starttaa kun alalämpö 29, sitten nostaa ylä 53 ja ala 35 asti. Vaikka asetus arvot 38 ja 20. Käyrä toki pyytää samaan aikaan tuota 29 astetta, onko siis hyviä ehdotuksia..?

Tuossa liitteessä kompressorin käynnistys ja pysäytys ehdot.

Jostain syystä taukojakson aikana menoveden lämpötilapudotus ei toimi?

Tuo korotus käynnin aikana tekee sen että Ouman pakottaa vaikka pyynnin ollessa 32 astetta, sammuu kompressori vasta kun alavaraajan lämpötila on 37, eikös se 5 astetta lämpimämmäksi aina lämmitä varaajan?

Noin se näyttää olevan

[Opation]

Pätkäkäynti tekemässä paluun, lepojakso minimaalinen, starttaa kun alalämpö 29, sitten nostaa ylä 53 ja ala 35 asti. Vaikka asetus arvot 38 ja 20. Käyrä toki pyytää samaan aikaan tuota 29 astetta, onko siis hyviä ehdotuksia..?

Tuossa liitteessä kompressorin käynnistys ja pysäytys ehdot.

Jostain syystä taukojakson aikana menoveden lämpötilapudotus ei toimi?

Toimii mutta menoveden pyynti on nyt liian raju verrattuna laatan lämpötilaan, siksi varaaja jäähtyy hetkessä ja aletaan tekemään lisää lämpöä. Sisällä on varmaan kohta aika lämmin... ?

[Matias]

Toimii mutta menoveden pyynti on nyt liian raju verrattuna laatan lämpötilaan, siksi varaaja jäähtyy hetkessä ja aletaan tekemään lisää lämpöä. Sisällä on varmaan kohta aika lämmin... ?

Mun käsityksen mukaan shuntin pitäis mennä suht kiinni kun taukojakso alkaa ja pudotus menee päälle.
Samalla menoveden pyynti alenee pudotuksen verran(?)

Taukojakson aikana  kierrättää alkuun vain lattian vettä ja kun se jäähtyy pudotuksen lämpöön niin vasta sitten shuntti alkaa avautua ja ottaa varaajan ulkovaipasta sekaan kuumempaa.

Olenko nyt käsittänyt jotain väärin?

[Opation]

Toimii mutta menoveden pyynti on nyt liian raju verrattuna laatan lämpötilaan, siksi varaaja jäähtyy hetkessä ja aletaan tekemään lisää lämpöä. Sisällä on varmaan kohta aika lämmin... ?

Mun käsityksen mukaan shuntin pitäis mennä suht kiinni kun taukojakso alkaa ja pudotus menee päälle.
Samalla menoveden pyynti alenee pudotuksen verran(?)

Taukojakson aikana  kierrättää alkuun vain lattian vettä ja kun se jäähtyy pudotuksen lämpöön niin vasta sitten shuntti alkaa avautua ja ottaa varaajan ulkovaipasta sekaan kuumempaa.

Olenko nyt käsittänyt jotain väärin?

Et ole, mutta kun shuntti ei ole supernopea ja laatasta tuleva vesi on tässä tapauksessa viileää pyyntiin verrattuna, ei shuntti menekkään kokonaan kiinni. -> Ehtii imasta pienen varaajan kylmäksi tosi nopeasti. Jossain vaiheessa muutamien tuntien päästä tuo taitaa tasottua, mutta mielestäni tuloksena on noilla asetuksilla aika kuuma kämppä. Eli tiputtaisin aluksi käyrää pari astetta alaspäin, ja seurailisin tilannetta päivän verran ennen muutoksia.

[Matias]

kun shuntti ei ole supernopea ja laatasta tuleva vesi on tässä tapauksessa viileää pyyntiin verrattuna, ei shuntti menekkään kokonaan kiinni. -> Ehtii imasta pienen varaajan kylmäksi tosi nopeasti.

Joo,tuo on tosiaan mahdollista koska varaajassa ulkovaipan vesitilavuus on vain 40l

[sailor]

Antaa rauhassa tasaantua, käyrän säätö sitten talon ja tottumusten mukaan. Meillä sisälämpö kasvaa kun mennään alle 20 pakkasasteen, eli 25-30 pakkasasteessa täytyy käydä käyrää pudottamassa -20 kohdalta.

Pistäppä uutta trendiä huomenna tulemaan niin on varmaan hiukka eri näköistä. Tuossa edellisessä alkoi sopivasti pakkanenkin kiristyä, sekin sekoittaa tilannetta ( eli pitää sunttia auki lisää).