Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: sailor - 30.12.12 - klo:14:27
-
Opation teki omaan VS-malliinsa hyvän modauksen ( http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.100 ) ja koska wanha ja uusi V-malli sisältävät saman Oumanin ohjausyksikön niin katsotaan jos saataisiin palstan gurujen kanssa näihin V-malleihinkin ko. modaus toimimaan.
"Tarkoitus on nostaa menovesi korkeammalle kun kompressori käy joten säätökäyrällä asetetaan haluttu menoveden lämpötila käyntijakson aikana. Kompressorin levätessä menovesi on Käyrän asetus miinus Huippuimurin asetus."
Nappasin kuvia kytkentäkaaviosta ja taulusta. Osaisiko joku kertoa mistä tuota kompuran käyntitieto löytyisi tästä vanhasta V-mallista. Kuvat ovat aika suuria, joten ne kannattaa avata uuteen selainikkunaan.
http://www.elisanet.fi/sailor/1.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/1.jpg)
http://www.elisanet.fi/sailor/4.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/4.jpg)
http://www.elisanet.fi/sailor/5.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/5.jpg)
http://www.elisanet.fi/sailor/6.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/6.jpg)
http://www.elisanet.fi/sailor/7.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/7.jpg)
http://www.elisanet.fi/sailor/8.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/8.jpg)
http://www.elisanet.fi/sailor/9.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/9.jpg)
http://www.elisanet.fi/sailor/10.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/10.jpg)
http://www.elisanet.fi/sailor/11.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/11.jpg)
-
K1 näyttäis olevan kompura ja K2 maakiertopumppu...
K1 tai K2 kontaktoriin "selkäreppu" eli apukosketin pakka josta saa potentiaalivapaan tiedon...lähinnä K1 näyttäis semmoselta johon repun saa.
Tai sitten em. konttien 2-4-6 nastoista varastais jännitteen jollekin 230VAC releelle joka mahtuu tuon K1:n viereen, nolla releelle vaikka K1:n A2 liittimestä ketjuttaen.
Se apurele vois olla samannäköinen kuin tuo K4.
-
Taitaa jäädä modaus väliin...jos pitää ruveta releillä leikkimään.
Mites semmoinen yksinkertainen viritys että laittaisi pienjännitteen kulkemaan lämpöreleen kautta ja kun kuumakaasu ylittää vaikka 70 asteen niin alkaa rele vetämään ja menoveden lämpötila nousee. Kuumakaasu ainakin nousee muutamissa kymmeneissä sekunneissa...lasku tietty hieman hitaampaa. Perskuta kun olisi pitänyt ruveta sähkömieheksi että ymmärtäisi teitä viisaampia :)
-
Vanhan LÄ 203GL manuaali,tarvii suurentaa aijaan sivulla +/suurennuslasi merkillä
http://aijaa.com/uBx2bv
K1 tai K2 kontaktoriin "selkäreppu" eli apukosketin pakka josta saa potentiaalivapaan tiedon...lähinnä K1 näyttäis semmoselta johon repun saa.
Tuollaisia apukosketinpakkoja löytyy joka sähköfirmasta.Pitäisi olla vähintään 1NO (sulkeutuva) ja 1 NC(avautuva kosketin)
-
Eipäs luovuteta vielä :)
K4 näyttäis kytkevan samalla tavalla kompressorin käyntitiedon Oumanille kuin uudemmassa K1.1
Onko releessä K4 liitännän 11 vieressä myös liitäntä 12 joka olisi vapaa?
-
Ja jos on näin niin siitä liitännästä 12 johto Oumanin nastaan 25 tai 26. Niistä valitset sen jossa on hieman jännitettä (5V tai 8V ehkä?) JOS toinen on mitaten maatasossa mittaus 4:n maan kanssa. Ilmeisesti Dig3 on käytettävissä?
Tämä nasta 12 olisi kanssa hyvä mitata varmuuden vuoksi. Ensin että siinä ei ole jännitettä. Sitten sen jälkeen mitata että se on maissa kun kompressori ei käy.
-
Eipäs luovuteta vielä :)
K4 näyttäis kytkevan samalla tavalla kompressorin käyntitiedon Oumanille kuin uudemmassa K1.1
Onko releessä K4 liitännän 11 vieressä myös liitäntä 12 joka olisi vapaa?
Katos vaan ,onhan se vapaana,silloinhan tuon osalta kytkentä olisi ihan sama kuin alkuperäinen "Opation".
Mihinkäs tuon K4/12 liittimestä pitäisi johto vetää?
edit:Opation ehtikin vastata ennekuin minä kysyä :)
-
Noin se saattaa mennä, mutta mitattava olis varmuuden vuoksi ettei käy vahinkoa. Ja minua irtisanota voorumilta. :)
-
Noin se saattaa mennä, mutta mitattava olis varmuuden vuoksi ettei käy vahinkoa. Ja minua irtisanota voorumilta. :)
Se 12 on sen vaihtokoskettimen toinen haara, eli kun pumppu on seis (ed selostusten perusteella, en katsonut kuvia) niin siinä on nastssa 11 oleva jännite ja sitten se kelluu kun pumppu käy.
Jos tuolla releellä menee käyntitieto oumanille niin eikös sitä voi käyttää sitten suoraan siellä oumanissa valitsemaan asioita!
-
Lisäkuvia:
http://www.elisanet.fi/sailor/12.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/12.jpg)
http://www.elisanet.fi/sailor/13.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/13.jpg)
Nyt kun kerrotte miten sen tuosta mittaan ja mitä mittarin pitäisi näyttää:
a. kompura käynnissä
b. kompura sammuksissa
Varustuksena ei ole kuin yleismittari (Fluke jotain) ja jalassa kumisaappaat :)
-
Jos tuolla releellä menee käyntitieto oumanille niin eikös sitä voi käyttää sitten suoraan siellä oumanissa valitsemaan asioita!
Ei mopolla mahottomia :)
Eli mittaa AC-jännitealueella ensin siten että mittarin musta johdin on maassa ja punainen johdin releen nastassa 12. Jos siinä ei missään tilanteessa ole jännitettä niin hyvä.
Sitten laita ohmialueelle ja Oumanin maa-potentiaalin (Mitt.4) ja releen nastan 12 välillä pitäisi olla yhteys kun kompura ei käy.
Mittaa DC-alueella että kumpaan nastaan oumanissa tulee tasajännite 25 vai 26? Sitten pitäisi Oumanin maapotentiaalin (Mitt.4) ja Oumanin nastan 25 tai 26 (se kummassa ei ollut äsken DC-jännitettä) välillä olla yhteys, ohmialueella mitattuna. Se kumpaan EI ole maasta yhteyttä, ja jossa oli DC-jännite, kytketään releen nastaan 12.
Siltä tuo kytkentöjen mukaan näyttäisi.
-
Ole varovainen ja ilmoita vielä mittausten tuloksia ennen kytkentää.
-
Jos mittaat K4 koskettimen 14 että on kiinteästi maissa ,siis kompressorin käydessä ja seistessä niin sen pitäisi riittää.
Varo sitten K4 alaosan(A1---A2) johtoja,niissä on 230V verkkosähkö kun kompressori käy
Sitten logiikan liittimistä 25--26 pitäisi mitata kumpi on kiinteästi maissa.
Toinen ei ole suoraan maissa niin siihen yksi johto K4/12 liittimeltä.
Toivottavasti vanhassakin LÄ:ssä on NPN logiikka( ohjataan negatiivisella,- tai 0V jännitteellä)
edit: taas Opation ehti ensin,aika samansuuntainen ajatus hänelläkin. ;D
Opation varmaan neuvoo mahdolliset logiikan asetuksien muutokset,meikäläisen ymmärrys loppuu riviliittimille :)
-
Kiitos hyvistä neuvoista...nyt jää mittaaminen vaan tältä illalta :'(
Sain siitä nastasta n:o 12 noin 17-22 voltin AC jännitettä koneen käydessä riippuen siitä mihin yleismittarin "miinuksen = musta piuha" törkkäsin. DC-alueella näytti järjestään alle yhden voltin. Mihin se "musta miinus" olisi pitänyt törkätä? Nyt taisi suurimmat jännitteet tulla "miinus" K1 13NO piuhassa.
HOX! Koska kysymyksessä on kuitenkin talon lämmitysjärjestelmä ja huomenna tulee n.15kpl ihmisiä saunomaan niin kyselen tavallistakin tyhmempiä ::)
-
HOX! Koska kysymyksessä on kuitenkin talon lämmitysjärjestelmä ja huomenna tulee n.15kpl ihmisiä saunomaan niin kyselen tavallistakin tyhmempiä ::)
[offtopic]
Kai vieraista yksi sähkäri löytyy niin siinä illan mittaan käytte vähän säätämässä... :D
-
taas Opation ehti ensin,aika samansuuntainen ajatus hänelläkin.
Mutta parempaa suomea tulee Matiakselta. Yksinkertaisemmin selitetty. :D
Vaikuttaa siltä että se liitin 12 on irti kaikesta kun kone käy. Niin pitääkin.
Mittaa siis vielä siten että laitat mittarin ohmi-alueelle ja laitat vaikka mittarin mustan johdon Oumaniin Mitt4 maa-liittimeen. Näyttää siis T-kirjaimelta joka on ylösalaisin. Punainen johdin releen liittimeen 12. Kun kompressori ei käy, pitäisi yleismittarin näyttää jotain 0.** eli kutakuinkin samaa kuin laittaisit yleismittarin punaisen ja mustan yhteen. Ja kompura siis ei käy tässä tilanteessa.
Sitten logiikan liittimistä 25--26 pitäisi mitata kumpi on kiinteästi maissa.
Toinen ei ole suoraan maissa niin siihen yksi johto K4/12 liittimeltä.
Eli mittaat Oumanin nastat DC:llä. Musta johdin nurinkuriseen T-kirjaimeen ja punainen vuoronperään 25 ja 26 nastoille. Mitä ne näyttää mittarilla? Toinen näyttänee nollaa, toisessa on muutama voltti. Siitä jossa noita voltteja on, vedetään johto releen nastalle 12.
-
Kiitos ohjeista! Mittailen heti kun siihen tulee tilaisuus...jospa sitä tänä vuonna vielä kerkeis :o
-
Jos mittaat K4 koskettimen 14 että on kiinteästi maissa ,siis kompressorin käydessä ja seistessä niin sen pitäisi riittää.
Varo sitten K4 alaosan(A1---A2) johtoja,niissä on 230V verkkosähkö kun kompressori käy
Sitten logiikan liittimistä 25--26 pitäisi mitata kumpi on kiinteästi maissa.
Toinen ei ole suoraan maissa niin siihen yksi johto K4/12 liittimeltä.
Toivottavasti vanhassakin LÄ:ssä on NPN logiikka( ohjataan negatiivisella,- tai 0V jännitteellä)
edit: taas Opation ehti ensin,aika samansuuntainen ajatus hänelläkin. ;D
Opation varmaan neuvoo mahdolliset logiikan asetuksien muutokset,meikäläisen ymmärrys loppuu riviliittimille :)
Liitin 25 ääretön vastus
Liitin 26 10.4 ohmia
Ohmimittaus liittimen neljä maan ja releen 12 välillä 0.06 ohmia -> yhteys
25 nastalle tulee 7.2 volttia DCtä, miinus otettu nastan 11 maasta
Kaikki mittaukset virrat päällä, mutta kompura ei käynnissä.
Odottelen kommentteja ennen kytkentää....
-
Mittaatko vielä Liitin 26 - Maa ja kokeile se ohmialueella mittarin johdot molemmin päin. Siinä välissä on pieni resistanssi ja kun koneessa on sähköt päällä niin varmaan sekoittaa mittausta hieman. Eli sais vielä varmistuksen että menis alle 10 ohmin. Itsellä virrat päällä näyttää toiseen suuntaa 6 ohmia ja toiseen suuntaan 0,8 ohmia. Ja samoja hieman hämääviä lukuja tulee ihan maaksi merkattujen pisteiden väliltäkin.
Nyt voisin sanoa 98% varmuudella että nastaan 25 liität johdon toisen pään, ja yhtäsuurella todennäköisyydellä se myös toimii. Loput 2% kun mittaat vielä tuon yhden jutun.
-
Mittaatko vielä Liitin 26 - Maa ja kokeile se ohmialueella mittarin johdot molemmin päin. Siinä välissä on pieni resistanssi ja kun koneessa on sähköt päällä niin varmaan sekoittaa mittausta hieman. Eli sais vielä varmistuksen että menis alle 10 ohmin. Itsellä virrat päällä näyttää toiseen suuntaa 6 ohmia ja toiseen suuntaan 0,8 ohmia. Ja samoja hieman hämääviä lukuja tulee ihan maaksi merkattujen pisteiden väliltäkin.
Nyt voisin sanoa 98% varmuudella että nastaan 25 liität johdon toisen pään, ja yhtäsuurella todennäköisyydellä se myös toimii. Loput 2% kun mittaat vielä tuon yhden jutun.
Tuo oli sen edellisen mittauksen mukaan se 10.4 ohmia...ja mitattu Matiaksen "Vastaus #12" kuvan mukaisesti. Pientä heittelyä tosiaan täälläkin.
-
Tarkoitin että se ohmimäärä saattaa olla pienempi jos yleismittarin johdot kytkee ristiin samasta paikasta mitatessa. Uskaltaisin silti väittää että voit kytkeä. Takuutahan en voi antaa... :) Ja uskaltaisin suositella sähköjen katkaisemista sen ajaksi.
-
Tarkoitin että se ohmimäärä saattaa olla pienempi jos yleismittarin johdot kytkee ristiin samasta paikasta mitatessa. Uskaltaisin silti väittää että voit kytkeä. Takuutahan en voi antaa... :) Ja uskaltaisin suositella sähköjen katkaisemista sen ajaksi.
Kappas vaan. Nyt tuli toisinpäin miinus 9.4 ohmia
-
Kytketty. Nyt odotellaan käyntijaksoa. Menovesi-infossa H-imuri 1/2 miinus 3 astetta. Odotellaanpa.
Edit: vaikuttaa pelkkään L1 piiriin tuo H-imuri 1/2
TOIMII!!!!!
Tuhannet kiitokset Opationille ja Matiakselle!
-
Eipä mitään. Hyvä että toimii, ja taitaa toimia sitten lähes kaikissa Lämpöässä/Ouman kombinaatioissa.
-
Edit: vaikuttaa pelkkään L1 piiriin tuo H-imuri 1/2
"Tarkoitus on nostaa menovesi korkeammalle kun kompressori käy joten säätökäyrällä asetetaan haluttu menoveden lämpötila käyntijakson aikana. Kompressorin levätessä menovesi on Käyrän asetus - Huippuimurin asetus."
Mitä tämä vaikutus on käytännössä (selkokielellä)?
Siis verrattuna alkuperäiseen toimintaan?
-
(http://i3.aijaa.com/t/00384/11458450.t.jpg) (http://aijaa.com/8aNrns)
Vihreä käyrä on menoveden lämpötila. Kun käyrä kulkee ylempää tasoa, on se samalla tasolla kun silloinen käyrän asetus. Kompressorin levätessä käyrä tiputetaan arvoon Lämpökäyrä - asetettu alennus (huippuimuri).
-
Vihreä käyrä on menoveden lämpötila. Kun käyrä kulkee ylempää tasoa, on se samalla tasolla kun silloinen käyrän asetus. Kompressorin levätessä käyrä tiputetaan arvoon Lämpökäyrä - asetettu alennus (huippuimuri).
Eli saavutettu hyöty selkokielellä oli?
pidempi käyntiaika...mitä muuta?
-
Kulla, pidempi käyntiaika. Oma pikkukone kävi alle 15 min jaksoja ilman modausta. Toinen hyöty on tulistuksen pieni parantuminen koska ylävaraajassa ei ehdi tapahtua juurikaan mitään positiivista alle kymmenessä minuutissa.
Jollekin hyötyä jollekkin ei. Itselleni oli käytettyyn 3 cent kustannukseen nähden ihan riittävästi.
-
Voihan toki käyntiaikaa pidentää asetuksillakin jonkin verran mutta tällä voidaan tehdä se matalammalla varaajan lämpötilalla, eli paremmalla hyötysuhtella niinkuin vaihtoventtiilikoneet tekee lämmityskäytössä. Ellen ole ihan hakoteillä?
Kutakuinkin sama käyntiaika oli alaerolla 6 + modaus tai 10 ilman modausta. Ja en ole kokeillut kun 3 asteen nostoa lattialämpöön käynnin ajaksi. Isompaakin eroa on mahdollisuus kokeilla.
-
Kulla, pidempi käyntiaika. Oma pikkukone kävi alle 15 min jaksoja ilman modausta. Toinen hyöty on tulistuksen pieni parantuminen koska ylävaraajassa ei ehdi tapahtua juurikaan mitään positiivista alle kymmenessä minuutissa.
Jollekin hyötyä jollekkin ei. Itselleni oli käytettyyn 3 cent kustannukseen nähden ihan riittävästi.
Mihinkäs se sitten venyi 15minuutista?
-
Opationillahan nyt näyttäisi LÄ:n vs malli toimivan todella hienosti.
Ei varmaan ihmeitä parane vaikka lisävaraajan laittaa ;)
Meinasin tuolla kysymyksellä sailorin vanhaa LÄ:n pumppua.
Siinä kun on kaksoisvaippavaraaja ja ulommaisen vaipan vesitilavuus jota kompressorin tulistus ja lauhdutin yhdessä lämmittää 15kw:n teholla suoraan on vain 80 litran paikkeilla.
Kun on noin tehokas kompressori ja pieni vesitilavuus varaajassa niin on varmaan melkoisen kiikkerä säädettävä
-
melkoisen kiikkerä säädettävä
Naulan kantaan.
Nythän on aika huonot nollakelit käyntiä ajatellen, mutta tuosta klo 20.15 alkaneesta käyntijaksosta näkee selvästi että L1-piirin meno (vihreä viiva) pysyy nyt tuon 3 astetta lämpimämpänä koko käyntijakson ajan. Tästä tämä säätely jatkuu kunhan alkaa taas pakkaset parin päivän päästä. Onhan tuossa pari muutakin V-pumppua samalla kadulla, josko naapurikin innostuisi.
Lämpökäyräkin taitaa pumpussa olla mitä sattuu kun oli pakko laskea vähän illalla lämpöjä kun oli 15 ihmistä lämmittämässä ja saunottiin 5h ::)
-
Siis saako sailor esim sellaisen käyntitilanteen että kompressorin tuottama lämpöteho menee ensin lattiapiiriin ja kun lattiaan on varattu haluttu määrä lämpöä niin vasta sitten alkaa varaajassa lämpö nousta?
Vai onko jokin muu "johtoajatus" operaatiolla?
-
Kytketty. Nyt odotellaan käyntijaksoa. Menovesi-infossa H-imuri 1/2 miinus 3 astetta. Odotellaanpa.
Edit: vaikuttaa pelkkään L1 piiriin tuo H-imuri 1/2
TOIMII!!!!!
Tuhannet kiitokset Opationille ja Matiakselle!
Tämän voi toteuttaa myös "Kotona/Poissa" kytkennällä, jolloin vaikutus tulee molempiin lämmityspiireihin (L1 ja L2)
-
Mihinkäs se sitten venyi 15minuutista?
Noin 2-3 kertaiseksi riippuen nyt noista eroalueista.
Tämän voi toteuttaa myös "Kotona/Poissa" kytkennällä, jolloin vaikutus tulee molempiin lämmityspiireihin (L1 ja L2)
Ai niinkö? Sehän on hyvä jos haluaa täyden hyödyn. Ja helpompi säätää kun ei tarvi mennä huoltovalikoihin.
-
Siis saako sailor esim sellaisen käyntitilanteen että kompressorin tuottama lämpöteho menee ensin lattiapiiriin ja kun lattiaan on varattu haluttu määrä lämpöä niin vasta sitten alkaa varaajassa lämpö nousta?
Jotakuinkin noin. Toki aikaisempikin lämpökäyrän alle olevalla minimillä on tapahtunut jotakuinkin sama asia.
Tämän voi toteuttaa myös "Kotona/Poissa" kytkennällä, jolloin vaikutus tulee molempiin lämmityspiireihin (L1 ja L2)
Kiitos vinkistä, nyt toimii molemmat piiirit samalla tavalla
-
Tästä tämä säätely jatkuu kunhan alkaa taas pakkaset parin päivän päästä.
Teitkö sailori jotain lisäyksiä/muutoksia vielä alkuperäiseen "Opation" modaukseen vai meneekö ihan sillä tuollaisia käynti/taukojaksoja -10 asteen pakkasella? ???.
http://www.elisanet.fi/sailor/trend.jpg
Meillä on systeemissä 1250l:n varaaja ja aika samanpituiset käynti/taukojaksot kuin sailorilla vanhalla V-mallilla jossa (ulkovaipan)vesitilavuus jotain 80l .
http://www.saunalahti.fi/matsut/talo/day.jpg
On tuossa Opation modauksessa sellainen hyöty isoon varaajaan verrattuna että varaajahäviöitä ei taida juurikaan tulla,meillä tuon 1250l:n varaajan lämpöhäviöt on n 7kwh/vrk läpi vuoden
-
Olen itsekin kuin klapulla päähän lyöty :o
4 asteen yöpudotuksella ajetaan. Alaminimi on 22 astetta. Alaero on 10 astetta. Yläminimi 37 astetta ja yläero 3 astetta.
Kun kone on lepotilassa niin silloinhan ajetaan vettä käyrä miinus neljä astetta. Ja vissiin tällöin myös se Oumanin suojaus (alaminimi seuraa lämpökäyrää) seuraa vallitsevaa tilannetta. Eli alalämpö saa painua tosi alas ennenkuin kone saa käynnistykäskyn. Käynnistyskäsky voi tulla jopa yläminimin putoamisesta 37 asteeseen.
KOMPURA KÄYNNISTYY
Nyt kone tietysti vetää sitä korkeampaa käyrää ja lataa lattiaan. VOISIKO nyt olla tilanne että Ouman haistaa että alaminimi on liian alhaalla (suojaus) ja kone käykin jonkun muun luvun perusteella sen plus 10 astetta kuin sen alkuperäisen (22).
Täytyy tuossa jossakin vaiheessa kokeilla jotain muita asetuksia, mutta onhan tämä uskomatonta. Kävin tuossa edellisen käyntijakson aikana mittailemassa loppujakson lämpötiloja IP-mittarilla putkien pinnoista (eristysnauhan pala paljaalla kuparilla) ja L1 piirin lämpötilat oli jotain +26.3 paluu, 32 astetta meno. L2 (kosteat) +27.2 paluu, 32.2 astetta meno. Kestäähän se tietty ladata kun ladattavana on 2x130m2 8-10cm paksu betonikakku.
Sisälämppömittariakin on tullut kytättyä. Ei juurikaan heilu, vaan kököttää 21.4-21.8 asteen välillä. Minusta se vaihtelee tuon verran jo kun laittaa ruokapöydän päälle halogeenivalot päälle.
Maaliuoshan tässä vetää aika kylmäksi eli ei se yli 20kW ilmaiseksi tule. IP-mittari näytti -0.5 astetta miinusta tulevalle nesteelle. Ei ole ikinä ollut noin kylmää. Jännää huomata myös että paisuntasäiliössä nestepinta on varsin matalalla käyntijakson lopulla, mutta nousee yli 10cm kun liuos lämpenee tauolla (aurinkopumppu kierrättää maapiiriä).
Sitten vielä semmoinen juttu että tämän pitkän käyntijakson aikana varaaja tuntuu latautuvan paljon täydellisemmin kuin lyhyillä käyntijaksoilla. Asia, jota ihmettelin jo aurinkokeräinten kanssa, kun ammeen täyttö ei heilauttanut ylälämpöjä juuri mihinkään. Tämä asia vaatii vielä vähän tutkimista.
SE vastaus: Pelkkä Opation modaus 4 astetta ja käyrää nostettu 4 astetta.
Lisäys: pyörittelin vähän tuota http://www.pauna.net/Laskentakaavat/V9+maal%e4mp%f6+optimointi.xls (http://www.pauna.net/Laskentakaavat/V9+maal%e4mp%f6+optimointi.xls) ja noinhan siinä taitaa käydä, eli ajetaan joka tapauksessa alalämpö käyrä plus 5 asteeseen...ja se kun on käyntijakson aikana se korkeampi tjmv.
-
Mielenkiinnolla seurannut tämänkin testin etenemistä. Voisiko tästä modauksesta olla hyötyä omaan järjestelmään, jossa jo nyt varsinkin pakkasella pitkät käyntiajat mutta lyhyet tauot?? Sailor: Miten sitä sisälämpö riittää, kun käynnistysraja on 22 C. Itsellä alin mahdollinen on 25 C, jottei tule vilu eikä silloinkaan sisälämpö ole kuin 20 C. Samaten käyttöveden lämpö: sulla näyttäis putoavan tonne 35 C. Meillä on pakko pitää vähintään noin 45 , muuten ei suihkusta tule lämmintä. Onneksi meillä on tämä foorumi, muuten kukaan ei tekisi tuotekehittelyä ;D
-
Mielenkiinnolla seurannut tämänkin testin etenemistä. Voisiko tästä modauksesta olla hyötyä omaan järjestelmään, jossa jo nyt varsinkin pakkasella pitkät käyntiajat mutta lyhyet tauot?? Sailor: Miten sitä sisälämpö riittää, kun käynnistysraja on 22 C. Itsellä alin mahdollinen on 25 C, jottei tule vilu eikä silloinkaan sisälämpö ole kuin 20 C. Samaten käyttöveden lämpö: sulla näyttäis putoavan tonne 35 C. Meillä on pakko pitää vähintään noin 45 , muuten ei suihkusta tule lämmintä. Onneksi meillä on tämä foorumi, muuten kukaan ei tekisi tuotekehittelyä ;D
Sinun ei kannata tehdä kyllä noilla käyntijaksoilla yhtikäs mitään. Ihan mielenkiinnosta voisi maapiirin anturin lisätä "mittaus 6" reikään ja taitaa sulla olla useampikin siellä vapaana kun on vain L1-piiri.
Noin alhainen alaminimi toimii, koska Oumanin suojaus nostaa automaattisesti sitä lämpökäyrän pyynnin mukaisesti. Eli ei se oikeasti ole 22 astetta kuin nollakelissä. Käyttöveden lämpötila riittää siksi hyvin että tehoa on runsaasti melkein reaaliaikaiseen tuottoon. Meillä ei ole sekoittajaa varaajan jälkeen eli se mitä säiliöstä löytyy tulee suihkusta ulos.
Itse olen mittaillut lasten kylpyvettä (37) ja kyllä minulle se on suihkuvetenä hieman liian kuumaa. Lisäksi paineenalennusventtiili on aika pienellä ja suihkut ovat lyhyitä koska 3krt/pv on normisuoritus. Lasten ammeleikkejä varten tietty säiliö täyteen kuumaa vettä (legionellatappo)
-
Sailor, paljon sulla ottoteho?
-
Sailor, paljon sulla ottoteho?
Tyhjäkäynti 150W (2xkv-pumppu, 1 aurinkopiirin pumppu, loggaava tietokone)
Käynnistyessään joku 5.3kW eli kuormaksi tulee lisää kompressori ja 460W liuospumppu. Käyntijakson lopussa ottoteho riippuu kuinka kuumaa vettä tehdään, kesällä muistelen nähneeni 6.8kW:n tehoja kun lämmitettään koko pönttö kuumaksi kylpyä varten.
Antoteho ilmoitettu 0/35 20kW ja 0/50 16kW
Mittalaitteena on Wattson :D
-
Antoteho ilmoitettu 0/35 20kW ja 0/50 16kW
Tämä on kyllä hirveä teho, joten ei ihme jos jollain pienivirtaimisella suihkulla jo voikin sanoa että lämmin vesi tuotetaan lennosta, joku varmaan voi laskea paljonko se Sailorilla on tuossa käynnin alkuvaiheessa kun ei vielä olla lähellähään 35 astetta :) .
-
Mielenkiinnolla seurannut tämänkin testin etenemistä. Voisiko tästä modauksesta olla hyötyä omaan järjestelmään, jossa jo nyt varsinkin pakkasella pitkät käyntiajat mutta lyhyet tauot?? Sailor: Miten sitä sisälämpö riittää, kun käynnistysraja on 22 C. Itsellä alin mahdollinen on 25 C, jottei tule vilu eikä silloinkaan sisälämpö ole kuin 20 C. Samaten käyttöveden lämpö: sulla näyttäis putoavan tonne 35 C. Meillä on pakko pitää vähintään noin 45 , muuten ei suihkusta tule lämmintä. Onneksi meillä on tämä foorumi, muuten kukaan ei tekisi tuotekehittelyä ;D
Sinun ei kannata tehdä kyllä noilla käyntijaksoilla yhtikäs mitään. Ihan mielenkiinnosta voisi maapiirin anturin lisätä "mittaus 6" reikään ja taitaa sulla olla useampikin siellä vapaana kun on vain L1-piiri.
Noin alhainen alaminimi toimii, koska Oumanin suojaus nostaa automaattisesti sitä lämpökäyrän pyynnin mukaisesti. Eli ei se oikeasti ole 22 astetta kuin nollakelissä. Käyttöveden lämpötila riittää siksi hyvin että tehoa on runsaasti melkein reaaliaikaiseen tuottoon. Meillä ei ole sekoittajaa varaajan jälkeen eli se mitä säiliöstä löytyy tulee suihkusta ulos.
Itse olen mittaillut lasten kylpyvettä (37) ja kyllä minulle se on suihkuvetenä hieman liian kuumaa. Lisäksi paineenalennusventtiili on aika pienellä ja suihkut ovat lyhyitä koska 3krt/pv on normisuoritus. Lasten ammeleikkejä varten tietty säiliö täyteen kuumaa vettä (legionellatappo)
Onkin tarkoitus laittaa juuri toimimaan saatuun logtemppiin noita lämpötilan mittauksia. Oumaniin en niitä saa, kun on 201GL (vai saanko?) Nyt maapiirin lämmöt näkyy vain erillisissä lämpömittareissa.
Käyttövedessä meillä on erona sailoriin sekoitusventtiili varaajan jälkeen eikä meillä ole paineenalennusventtiiliä. Pystyiskö tota puuttuvaa paineen alennusventtiiliä korvaamaan suihkuhanan virtausta muuttamalla? Onko siis sama asia vai hyytyykö vain suihkuvesi?
-
Onkin tarkoitus laittaa juuri toimimaan saatuun logtemppiin noita lämpötilan mittauksia. Oumaniin en niitä saa, kun on 201GL (vai saanko?) Nyt maapiirin lämmöt näkyy vain erillisissä lämpömittareissa.
Käyttövedessä meillä on erona sailoriin sekoitusventtiili varaajan jälkeen eikä meillä ole paineenalennusventtiiliä. Pystyiskö tota puuttuvaa paineen alennusventtiiliä korvaamaan suihkuhanan virtausta muuttamalla? Onko siis sama asia vai hyytyykö vain suihkuvesi?
Siellä on vapaana niitä mittauksia ainakin 203:ssa: käyttöveden lämpötilan mittaus ja vapaasti nimettävä mittaus 6. Avaa Ouman (ne kaksi kumituttia pois ja 2xruuvia auki näytön alapuolelta) ja vertaa käyttöohjeen kuvaan. Ne kohdat ovat hieman hämäävästi kahdessa päällekkäisessä rivissä, jotka eivät ole ihan päällekkäin (kts. alla):
1 2 3 4 5 JNE
1 2 3 4 5
Kai sitä vettä voi kuristaa vaikka päävesisulusta. Paineenalennusventtiili on vain sellainen monikierrosventtiili painemittarilla. (Korjatkaa jos olen väärässä.)
-
Aika mukavan harvaan käy sailorin pumppu. Onko jäljellä trendikuvaa vastaavassa ulkolämpötilassa ilman virityksiä, että kuinka se kävi ennen? Taitaa vaan nyt tulla noita ylämin käynnistyksiä mutta ei siitä varmaan tuossa ole mitään haittaa.
-
Eipä ole juurikaan tallessa, mutta tämmöisellä 10 asteen pakkasella kone kävi ennen noin tunnin välein. Tätä on kyllä vaikea uskoa todeksi että nyt se käy 4 kertaa VRK:ssa ???
Täytyy jossakin vaiheessa vaihtaa 3 asteeseen tuo pudotus kun pakkaset kovenee. Antaa olla lauhoilla keleillä 4 astetta.
Iso kiitos edelleen Sinulle, Matiakselle ja Roorille + Mikkovs6:lle hyvästä vinkistä!
Täytyy vinkata parille muullekkin vanhan v-mallin omistajalle. Niitähän löytyy kivenheiton päästä kolme.
-
Täällä ei taida olla muita S-sarjan omistajia. Tuo modaus onnistuisi varmaan myös tähän, mutta miten. Skannailen kytkentäkaavioita tarpeen mukaan. Nyt taidan kuitenkin lähteä käymään lenkillä...
-
Kai sitä vettä voi kuristaa vaikka päävesisulusta. Paineenalennusventtiili on vain sellainen monikierrosventtiili painemittarilla. (Korjatkaa jos olen väärässä.)
Tuosta virtaaman kuristamisesta:
Keskustelin oikean putkarin kanssa tosta virtauksen rajoittamisesta esim. suluista virtausta pienentämällä, mitä olen itse harrastanut ::)
Nuo sulut menevät jumiin jos ne eivät ole täysin auki tai kiinni. Ei siis suositellut.
Toisaalta mitä noilla tekeekään kun ok-talossa on pääsulkuvena. :)
-
Täällä ei taida olla muita S-sarjan omistajia. Tuo modaus onnistuisi varmaan myös tähän, mutta miten. Skannailen kytkentäkaavioita tarpeen mukaan. Nyt taidan kuitenkin lähteä käymään lenkillä...
Jos sulla on tuo tarralla merkitty punainen rele K4 ja jos siinä on takareunassa tuo n:o 12 vapaana, niin varmaan menee samoihin reikiin kuin wanhassa V-mallissakin.
tuossa näkyy se liitin http://www.elisanet.fi/sailor/12.jpg
ja tuossa näkyy ne suurempana: http://www.elisanet.fi/sailor/13.jpg
Kannattaa ensin laittaa TREND toimimaan, jos jo ei ole. Muutoin ei kannata modata kun ei näe mitä tapahtuu.
-
Ymmärtäisin että paineenalennusventtiili tai ilmeisesti oikealta nimeltään vakiopaineventtiili:
http://www.oras.com/ProductDocuments/Vakiopaineventtiili.pdf
toimii siten että sen jälkeen paine on vakio virtauksesta riippumatta. Perus sulkuhan rajoittaa virtaamaa mutta jos sulku on vähänkin auki niin toiselle puolelle kerääntyy sama paine kuin toisellakin puolella kun hanat letkujen päässä suljetaan.
Kiitokset modista myös pekille:
Sulla kun ei oo tota 700l puskurii vaan pikkasen pienempi varaaja niin vaikeeksi menee..
Tuo kommentti ensin kiehautti savut päästä ja sen jälkeen alkoi pähkäily :)
-
Ymmärsinkö nyt oikein tämän Sailorin tekemän "Opation" modauksen vanhaan V-malliin?
Eli tarvitaan vain yksi johto releen K4 nastasta 12, Oumannin liittimeen no. 25. Sen jälkeen yöpudotus päälle esimerkiksi 4 asteeseen. Pitikö tehdä vielä jotain muita muutoksia?
Luultavasti kytkennät ovat samat vuoden 2005 V10 mallissa.
-
Täällä ei taida olla muita S-sarjan omistajia. Tuo modaus onnistuisi varmaan myös tähän, mutta miten. Skannailen kytkentäkaavioita tarpeen mukaan. Nyt taidan kuitenkin lähteä käymään lenkillä...
Jos sulla on tuo tarralla merkitty punainen rele K4 ja jos siinä on takareunassa tuo n:o 12 vapaana, niin varmaan menee samoihin reikiin kuin wanhassa V-mallissakin.
tuossa näkyy se liitin http://www.elisanet.fi/sailor/12.jpg
ja tuossa näkyy ne suurempana: http://www.elisanet.fi/sailor/13.jpg
Kannattaa ensin laittaa TREND toimimaan, jos jo ei ole. Muutoin ei kannata modata kun ei näe mitä tapahtuu.
Eipä toiminut samoin kuin V-mallissa. Yritin tökkiä yleismittarilla aiempien ohjeiden mukaan, mutta olen epätoivoisen onneton sähköjen kanssa. Loppujen lopuksi laitoin johdon K4 12:n ja Oumanin 25 välille. Mitään ei tapahtunut, menovesi-infossa huippuimuri 0 astetta koko ajan. Onneksi ei myöskään savua eikä tulta...
Trendi löytyy tuosta sivusta maapallon kautta.
Alla S-mallin sähkökytkentä, näyttää paljon samalta kuin vanhassa V-mallissa. Mulla on pehmokäynnistin, iso mötikkä oikealla tuossa aiemmassa epäselvässä kuvassa. Se on merkitty K1:ksi. K4 vieressä oikealla oleva oranssi on merkitty K 1.1. Olisiko tällä pehmolla vaikutusta asiaan.
http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/S15001.jpg (http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/S15001.jpg)
-
Kyllä ÄssäS15 piirikaavio on aivan sama kuin sailorilla (samat virheetkin molemmissa).
Kyllä kytkentä on ihan oikein jos K4 releen liittimestä 12 vetää johdon Oumanin digitulo liitin 25.
menovesi-infossa huippuimuri 0 astetta koko ajan.
Mites nuo menovesi-infon asetukset,pitäisköhän niitä muuttaa?
Sailor : Kytketty. Nyt odotellaan käyntijaksoa. Menovesi-infossa H-imuri 1/2 miinus 3 astetta. Odotellaanpa.
Edit: vaikuttaa pelkkään L1 piiriin tuo H-imuri 1/2
TOIMII!!!!!
-
Se on sitten Oumanista kiinni jos ei toimi. Onhan sama 203GL?
Kävithän myös muuttamassa asetukset huoltovalikossa? HI-asetus pitää naittaa siihen digituloon, tai sitten vaihtoehtoisesti yöpudotus. Ja käyrää pitää nostaa. Ilman muutoksia pelkän johdon kytkemisellä ei vielä tapahdukkaan mitään.
-
Eli tarvitaan vain yksi johto releen K4 nastasta 12, Oumannin liittimeen no. 25. Sen jälkeen yöpudotus päälle esimerkiksi 4 asteeseen. Pitikö tehdä vielä jotain muita muutoksia?
JEP.
Sitten vielä menet huoltotilaan (1324) --> erikoishuolto --> dig 3 valinta --> ja valitset sieltä "kotona/poissa"
@ÄssäS15
Se huippuimurin pudotuksen asteluku täytyy määrittää sieltä huoltovalikosta (1324). Jos laitat sen digitaalilähdön "kotona/poissa" moodiin niin pääset helpommalla koska silloin asteluvun saa määäritettyä Asetusarvot->yöalennus (erikseen L1 ja L2 piireille). Eikä tarvitse mennä huoltovalikkoon kuin kerran.
-
Kiitokset modista myös pekille:
Sulla kun ei oo tota 700l puskurii vaan pikkasen pienempi varaaja niin vaikeeksi menee..
Tuo kommentti ensin kiehautti savut päästä ja sen jälkeen alkoi pähkäily :)
Kai olit huomannut minunkin manuaalisen testin jo huhtikuulta 2012 :).
http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232012-04-04.jpg
-
Onkin tarkoitus laittaa juuri toimimaan saatuun logtemppiin noita lämpötilan mittauksia. Oumaniin en niitä saa, kun on 201GL (vai saanko?) Nyt maapiirin lämmöt näkyy vain erillisissä lämpömittareissa.
Käyttövedessä meillä on erona sailoriin sekoitusventtiili varaajan jälkeen eikä meillä ole paineenalennusventtiiliä. Pystyiskö tota puuttuvaa paineen alennusventtiiliä korvaamaan suihkuhanan virtausta muuttamalla? Onko siis sama asia vai hyytyykö vain suihkuvesi?
Siellä on vapaana niitä mittauksia ainakin 203:ssa: käyttöveden lämpötilan mittaus ja vapaasti nimettävä mittaus 6. Avaa Ouman (ne kaksi kumituttia pois ja 2xruuvia auki näytön alapuolelta) ja vertaa käyttöohjeen kuvaan. Ne kohdat ovat hieman hämäävästi kahdessa päällekkäisessä rivissä, jotka eivät ole ihan päällekkäin (kts. alla):
1 2 3 4 5 JNE
1 2 3 4 5
Kai sitä vettä voi kuristaa vaikka päävesisulusta. Paineenalennusventtiili on vain sellainen monikierrosventtiili painemittarilla. (Korjatkaa jos olen väärässä.)
Pitää näköjään olla Ouman 203 noille virityksille. Mulla 201gl, jossa ei ole ollenkaan dig3 eikä mittaus 6. Maanesteen mittauksen saan mittaus 3 kautta, mutta modausta ei pysty ainakaan näillä tiedoilla kokeilemaan. Vai tulleeko jollekin mieleen korvaavia kytkentöjä?
-
Ymmärtäisin että paineenalennusventtiili tai ilmeisesti oikealta nimeltään vakiopaineventtiili:
http://www.oras.com/ProductDocuments/Vakiopaineventtiili.pdf
toimii siten että sen jälkeen paine on vakio virtauksesta riippumatta. Perus sulkuhan rajoittaa virtaamaa mutta jos sulku on vähänkin auki niin toiselle puolelle kerääntyy sama paine kuin toisellakin puolella kun hanat letkujen päässä suljetaan.
Kiitokset modista myös pekille:
Sulla kun ei oo tota 700l puskurii vaan pikkasen pienempi varaaja niin vaikeeksi menee..
Tuo kommentti ensin kiehautti savut päästä ja sen jälkeen alkoi pähkäily :)
Tuommoisen venttiilin taidan laittaa vesimittarin jälkeen. Saattaapi vaikuttaa sekä lämpimän veden riittämiseen että myös veden kokonaiskulutukseen.
-
Kyllä mulla oli dig 3 tulossa HI, käyrää en päivittänyt. Kytkin piuhan lennossa, olisiko vaatinut uudelleen käynnistyksen, jotta uusi kytkentä olisi tullut voimaan.
Pitää jatkaa illalla puuhastelua, nyt piuhan toinen pää roikkuu irrallaan.
-
Pitää näköjään olla Ouman 203 noille virityksille. Mulla 201gl, jossa ei ole ollenkaan dig3 eikä mittaus 6. Maanesteen mittauksen saan mittaus 3 kautta, mutta modausta ei pysty ainakaan näillä tiedoilla kokeilemaan. Vai tulleeko jollekin mieleen korvaavia kytkentöjä?
Dig2 tehdasasetus 201GL:
Sulkeutuva kosketintieto sähkövastuksen päälle menosta. Kun sähkövastus on päällä,
kosketin on kiinni. (Käyttö täysitehoisessa maalämmityksessä, kun halutaan hälytys
sähkövastuksen päällemenosta.)Digitaalituloa 2 voidaan käyttää myös muuna
kosketintietona ja nimetä kosketintieto tekstieditorilla. Kun kosketin on kiinni, tulee hälytys.
Eli otat johtimet oumanin nastoista 23 ja 24 irti. Niihin tulee kosketintieto sähkövastuksen kytkeytymisestä, ja ovat vain hälytystä varten. Mittaat kummassa nastassa on 7-8 volttia DC:tä ja siitä vedät johtimen releelle josta tulee käyntitieto (Mitt4). Sitä en osaa sanoa mikä se rele tuossa mallissa on. Sama kuin sailorilla?
-
Kyllä mulla oli dig 3 tulossa HI, käyrää en päivittänyt. Kytkin piuhan lennossa, olisiko vaatinut uudelleen käynnistyksen, jotta uusi kytkentä olisi tullut voimaan.
Pitää jatkaa illalla puuhastelua, nyt piuhan toinen pää roikkuu irrallaan.
En usko että tarvii käynnistää uudelleen mutta se HI-säädön määrä pitää asettaa, esim -3. Eli pelkkä Dig-asetus ei riitä vaan pitää olla vielä arvo säädettynä. Helpompi vaihtoehto säätää on tämä:
@ÄssäS15
Se huippuimurin pudotuksen asteluku täytyy määrittää sieltä huoltovalikosta (1324). Jos laitat sen digitaalilähdön "kotona/poissa" moodiin niin pääset helpommalla koska silloin asteluvun saa määäritettyä Asetusarvot->yöalennus (erikseen L1 ja L2 piireille). Eikä tarvitse mennä huoltovalikkoon kuin kerran.
-
Kiitokset modista myös pekille:
Sulla kun ei oo tota 700l puskurii vaan pikkasen pienempi varaaja niin vaikeeksi menee..
Tuo kommentti ensin kiehautti savut päästä ja sen jälkeen alkoi pähkäily :)
Kai olit huomannut minunkin manuaalisen testin jo huhtikuulta 2012 :).
http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232012-04-04.jpg
En huomannut, samalla tavalla (käsiajolla?) kokeilin itsekin tuon vaikutusta ennen kuin tein kytkennän.
Huhtikuussa olin vielä onnellinen maalämmönkäyttäjä tehdasasetuksilla. :) Tieto lisää tuskaa ja vähentää vapaa-aikaa.
-
Kiitokset modista myös pekille:
Sulla kun ei oo tota 700l puskurii vaan pikkasen pienempi varaaja niin vaikeeksi menee..
Tuo kommentti ensin kiehautti savut päästä ja sen jälkeen alkoi pähkäily :)
Kai olit huomannut minunkin manuaalisen testin jo huhtikuulta 2012 :).
http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232012-04-04.jpg
En huomannut, samalla tavalla (käsiajolla?) kokeilin itsekin tuon vaikutusta ennen kuin tein kytkennän.
Huhtikuussa olin vielä onnellinen maalämmönkäyttäjä tehdasasetuksilla. :) Tieto lisää tuskaa ja vähentää vapaa-aikaa.
Harrastuksia pitää olla :D
-
Eipä toimi edelleenkään. Laitoin dig. 3 tuloksi kotona poissa. Molemmissa lämmityspiireissä näkyy nyt yöalennus 0 kävipä kompura eli ei. Asetuksista laitoin yöpudotuksen 3 asteeseen. Virrat oli pois, kun kytkin johdon.
Tökin mittarin kanssa sinne sun tänne:
| Mittaus | Kompura | Musta | Punainen | Tulos |
| V AC | Käy | Maa | Rel 4 12 | 1.7 V |
| V AC | Käy | Maa | Rel 4 11 | 3.5 V |
| V AC | Käy | Maa | Rel 4 14 | 3.5 V |
| V AC | Seis | Maa | Rel 4 12 | 3.5 V |
| V AC | Seis | Maa | Rel 4 11 | 3.5 V |
| V AC | Seis | Maa | Rel 4 14 | 3.5 V |
| Ohm | Seis | Mitt. 4 maa | Mitt. 25 | 7.19 M Ohm |
| Ohm | Seis | Mitt. 4 maa | Mitt. 26 | 8.1 Ohm |
| Ohm | Seis | Mitt. 25 | Mitt. 4 maa | 0.L Ohm |
| Ohm | Seis | Mitt. 26 | Mitt. 4 maa | 9.8 Ohm |
| V DC | Seis | Mitt. 4 maa | Mitt. 25 | 7 V |
| V DC | Seis | Mitt. 4 maa | Mitt. 26 | 4.9 mV |
| Jatkuvuus | Seis | Mitt. 4 maa | Mitt. 25 | |
| Jatkuvuus | Seis | Mitt. 4 maa | Mitt. 26 | Piip |
Jätin kytkennän paikoilleen, kun ei tuosta taida suurempaa haittaakaan olla. Käyrät on samanlaiset piuhalla ja ilman.
Taitaa olla taas lenkin paikka...
-
Jos sulla on releen K2/12 liittimestä johto Oumanin digitulo 25 niin silloin se on kunnossa.
Mittaa ohmilla toi Oumanin 26 liitin että onko se kiinteästi maissa,esim K4/14----->26 väli pitäisi olla liki 0 ohmia.
Kun kompressori seisoo niin Oumanin 25----26 väli pitäisi olla lähes 0-ohmia.
Kompressorin käydessä siinä 25----26 välissä on epämääräinen vaihto- tai tasajännite alle 24V
Ei noista NPN logiikoista jännitemittauksilla saa mitään varmaa tietoa kun niissä ohjataan miinusjännitettä.
-
Jos sulla on releen K2/12 liittimestä johto Oumanin digitulo 25 niin silloin se on kunnossa.
Mittaa ohmilla toi Oumanin 26 liitin että onko se kiinteästi maissa,esim K4/14----->26 väli pitäisi olla liki 0 ohmia.
Kun kompressori seisoo niin Oumanin 25----26 väli pitäisi olla lähes 0-ohmia.
Kompressorin käydessä siinä 25----26 välissä on epämääräinen vaihto- tai tasajännite alle 24V
Ei noista NPN logiikoista jännitemittauksilla saa mitään varmaa tietoa kun niissä ohjataan miinusjännitettä.
| Mittaus | Kompura | Musta | Punainen | Tulos |
| Ohm | Seis | 26 | K4/14 | 9.6 Ohm |
| Ohm | Seis | 25 | 26 | 0.6 M Ohm |
| Ohm | Seis | 26 | 25 | 7.2 M Ohm |
| AC V | Seis | 25 | Ouman 26 | 0.00 V |
| DC V | Seis | 25 | 26 | 6.48 V |
Huomenna jatkuu...
-
Ohm Seis 26 25 7.2 M Ohm[/b]
?? ??? 7,2 Megaohmia(?)
Oliko tässä mittauksessa johto releen K4/12------>Ouman liitin 25 paikoillaan?
Huomio että ohmilla mitatessa mittajohtojen napaisuus vaikuttaa mittaustulokseen,mittaa kaikki yhteydet molemmin päin (vaihda mittapäät keskenään)
Pienempi ohmiluku on oikea
-
Se releen terminaali 12 pitäis olla maissa silloin kun kompura ei käy. Eli joko se rele on erilainen tai johto on kytketty väärin/huonosti. Ja jotain on pielessä kun kompuran seistessä liittimessä 25 on vajaa 7 volttia. Pitäis olla 0V. Ja tee mittaukset DC:llä. AC:llä mittauksia tarvii vain silloin kun haluaa varmistua että jossain ei ole suoraa verkkojännitettä.
Kompressorin käydessä siinä 25----26 välissä on epämääräinen vaihto- tai tasajännite alle 24V
Ei kovin epämääräinen, jotain välillä 6-9VDC sen täytyy olla. Ja jos kytkentä toimii, kompuran levätessä alle 0,5VDC.
Sen että tajuaako Ouman asian oikein voi testata helposti kytkemällä riviliittimen nastat 25 ja 26 johdonpätkällä oikosulkuun. Silloin pitäisi menoveden alkaa jäähtyä jos asetukset on oikein.
-
Sitten vielä semmoinen juttu että tämän pitkän käyntijakson aikana varaaja tuntuu latautuvan paljon täydellisemmin kuin lyhyillä käyntijaksoilla. Asia, jota ihmettelin jo aurinkokeräinten kanssa, kun ammeen täyttö ei heilauttanut ylälämpöjä juuri mihinkään. Tämä asia vaatii vielä vähän tutkimista.
Eikös tämä nyt ole aika selvä asia jos sinulla on se sama shitvaippavaraaja kuin omassa V9:ssä? Siinä vakiona on käytössä käytännössä vain se pieni ulkovaippa ja varsinaisen 300 litran varaajan lämpö pysyy asteen parin sisällä ja sen hyöty on melko lailla nolla. Se on mukana pääasiassa painolastina, varsinainen suunnittelukukkanen tuokin. Nyt kun ajat osan tehosta suoraan lattiaan niin että varaaja lämpenee pikkuhiljaa niin tuo isompi pönttökin ehtii käyntijakson aikana mukaan ja sekin tulee hyötykäyttöön.
-
?? ??? 7,2 Megaohmia(?)
Oliko tässä mittauksessa johto releen K4/12------>Ouman liitin 25 paikoillaan?
Huomio että ohmilla mitatessa mittajohtojen napaisuus vaikuttaa mittaustulokseen,mittaa kaikki yhteydet molemmin päin (vaihda mittapäät keskenään)
Pienempi ohmiluku on oikea
Kyllä ja oli. Mittasin molemmin päin ja pienempi arvo näkyy myös taulukossa.
Ei kovin epämääräinen, jotain välillä 6-9VDC sen täytyy olla. Ja jos kytkentä toimii, kompuran levätessä alle 0,5VDC.
Sama jännite oli kompura käynnissä tai ei.
Sen että tajuaako Ouman asian oikein voi testata helposti kytkemällä riviliittimen nastat 25 ja 26 johdonpätkällä oikosulkuun. Silloin pitäisi menoveden alkaa jäähtyä jos asetukset on oikein.
Näin käy.
Ohessa pari kuvaa kytkennöistä (lämmitysvesi roiskui tänne asti, kun L2-piirin löystynyt liitos korjattiin...):
http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/K4.jpg (http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/K4.jpg)
http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/Ouman_rima.jpg (http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/Ouman_rima.jpg)
http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/K1.jpg (http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/K1.jpg)
http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/oikosulku.jpg (http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/oikosulku.jpg)
-
Okei, Ouman toimii. Se on jo hyvä alku.
Noista uusista kuvista ei ihan tarkasti nähnyt että onko K4-rele varmasti sellainen jossa on myös NC-kärki, joka siis on liitännässä 12. Ja onko tuo oranssi rele vain painettu tuohon kantaan? Jos näin on, ja rele on vaihtavaa mallia niin herää epäilys että releen nasta/jalka olisi asennettaessa taipunut releen alle. Kuka uskaltaa vahvistaa että releen voi nyppästä irti tarkistusta varten vai uskallatko kokeilla itse?
-
Eikös tämä nyt ole aika selvä asia jos sinulla on se sama kakkavaippavaraaja kuin omassa V9:ssä? Siinä vakiona on käytössä käytännössä vain se pieni ulkovaippa ja varsinaisen 300 litran varaajan lämpö pysyy asteen parin sisällä ja sen hyöty on melko lailla nolla. Se on mukana pääasiassa painolastina, varsinainen suunnittelukukkanen tuokin. Nyt kun ajat osan tehosta suoraan lattiaan niin että varaaja lämpenee pikkuhiljaa niin tuo isompi pönttökin ehtii käyntijakson aikana mukaan ja sekin tulee hyötykäyttöön.
Kyllä se sisäsäiliönkin vesi lämpenee kun kerran tulee hanasta lämmintä vettä. En sitä varsinaisesti kutsuisi painolastiksi.
Saatko "opation modausta" omaan Oumanniisi? Sullahan kävi tosi lyhyitä jaksoja muistaakseni.
Ainoa vaan että nyt kun vetää tulevakin litku pitkien käyntijaksojen aikana liki pakkaselle niin ole jo henkisesti valmistautunut haljenneita muttereita korjaamaan :'(
-
Onko liitin 26 tyhjä,siis ei ole johtoa?
Jos asia on näin niinkuin valokuvasta näyttäisi niin vedä 26 liittimestä johto releen K4/1411 liittimeen.Siinä on nyt yksi johto mutta mahtuu kaksikin.
Eli rele K4/12------>25
ja K4/14 11 ------>26
edit:tee kytkentä liitekuvan oikeassa alareunassa olevan periaatekuvan mukaan
Noista uusista kuvista ei ihan tarkasti nähnyt että onko K4-rele varmasti sellainen jossa on myös NC-kärki, joka siis on liitännässä 12. Ja onko tuo oranssi rele vain painettu tuohon kantaan? Jos näin on, ja rele on vaihtavaa mallia niin herää epäilys että releen nasta/jalka olisi asennettaessa taipunut releen alle. Kuka uskaltaa vahvistaa että releen voi nyppästä irti tarkistusta varten vai uskallatko kokeilla itse?
Tämä on helpointa tarkistaa kompressorin seistessa mittaamalla ohmilla K4 releen liittimet 12 ja 14 11 siten että toinen mittapää on 12 liittimen ruuvinkannassa ja toinen 14 11 liittimen ruuvinkannassa.
Mittarin pitäisi näyttää 0,0 ohmia,jos ohmimäärä on yli 10 ohmia niin sitten releen tarkistus Opationin ylläolevan ohjeen mukaan
Tuon releen pitäisi olla yhdellä vaihtokoskettimella oleva pistokantarele ja niinkuin Opation tuossa sanoo niin releen kosketinpiikit on hyvin ohuet ja taipuisat.Jos relettä laittaessa relepohjaan joku piikeistä ei menekään pohjassa olevaan reikään vaan taipuu niin sitä ei edes tunne kun releen painaa paikoilleen.
Tietenkään tuo taipunut piikki ei yhdistä relepohjan kontaktia releeseen ja on täysin mahdollista että sinulla vika onkin tuossa.Mutta mittaa ensin ohmilla ja jos ohmimäärä on yli 10 niin sitten rele on irroitettava.
-
T4 maa ja Ouman 26 maa on yhdessä mittausten mukaan. 9,6 ohm mainittu tuossa aiemmin. Eipä se toinen johto siinä haittaakaan mitään mutta joskus maalenkeistä voi olla häiriöksi. Jos nyt saivarrellaan... ;D
Tässä se on kiteytettynä toivottavasti viimeinen mittaus:
Tämä on helpointa tarkistaa kompressorin seistessa mittaamalla ohmilla K4 releen liittimet 12 ja 14 siten että toinen mittapää on 12 liittimen ruuvinkannassa ja toinen 14 liittimen ruuvinkannassa.
Mittarin pitäisi näyttää 0,0 ohmia,jos ohmimäärä on yli 10 ohmia niin sitten releen tarkistus Opationin ylläolevan ohjeen mukaan
-
Onko liitin 26 tyhjä,siis ei ole johtoa?
Jos asia on näin niinkuin valokuvasta näyttäisi niin vedä 26 liittimestä johto releen K4/14 liittimeen.Siinä on nyt yksi johto mutta mahtuu kaksikin.
Eli rele K4/12------>25
ja K4/14------>26
On tyhjä. Lisäsin johdon, mutta ei tullut yöpudotusta menovesi-infoon kompuran seistessä. Olisi ilmeisesti pitänyt. Otin johdon yöksi pois.
Tämä on helpointa tarkistaa kompressorin seistessa mittaamalla ohmilla K4 releen liittimet 12 ja 14 siten että toinen mittapää on 12 liittimen ruuvinkannassa ja toinen 14 liittimen ruuvinkannassa.
Mittarin pitäisi näyttää 0,0 ohmia,jos ohmimäärä on yli 10 ohmia niin sitten releen tarkistus Opationin ylläolevan ohjeen mukaan
Näytti toisinpäin 0.L M Ohm, toisinpäin 7.2 M Ohm. Taitaa tässä Motonetin AC1000A mittarissa olla tuo M koristeena, vai mitä se tarkoittaa...
Tuon releen pitäisi olla yhdellä vaihtokoskettimella oleva pistokantarele ja niinkuin Opation tuossa sanoo niin releen kosketinpiikit on hyvin ohuet ja taipuisat.Jos relettä laittaessa relepohjaan joku piikeistä ei menekään pohjassa olevaan reikään vaan taipuu niin sitä ei edes tunne kun releen painaa paikoilleen.
Tietenkään tuo taipunut piikki ei yhdistä relepohjan kontaktia releeseen ja on täysin mahdollista että sinulla vika onkin tuossa.Mutta mittaa ensin ohmilla ja jos ohmimäärä on yli 10 niin sitten rele on irroitettava.
Se lähtee kohtisuoraan ulospäin nykäisemällä oranssisesta osasta.
Jääpähän huomisellekin jotakin...
-
Näytti toisinpäin 0.L M Ohm, toisinpäin 7.2 M Ohm. Taitaa tässä Motonetin AC1000A mittarissa olla tuo M koristeena, vai mitä se tarkoittaa...
Rele rikki. OL = Overload, M on Mega (ohmia) eli miljoonaa ohmia ja OL on vielä niin monta miljoonaa että johtavuutta ei voi mitata. Johtavuutta ei siis tarkoita kumpikaan vaihtoehto, eli oisko releen nasta sittenkin taipunut.
-
Näytti toisinpäin 0.L M Ohm, toisinpäin 7.2 M Ohm.
Rele rikki. OL = Overload, M on Mega (ohmia) eli miljoonaa ohmia ja OL on vielä niin monta miljoonaa että johtavuutta ei voi mitata. Johtavuutta ei siis tarkoita kumpikaan vaihtoehto, eli oisko releen nasta sittenkin taipunut.
Joo rikkihän se,siinä kun on mekaaninen kosketin niin pitäis olla lähes 0-ohmia kumpaankin suuntaan.
Tuossa releen irroitusvinkkiä (muistinvaraisesti)Todennäköisesti oranssin releosan alla oleva musta levy/vipu pitää painaa n sentin alaspäin niin releosa nousee pohjasta irti.
En ole sitten ihan satavarma tästä joten kokeile varoen.
http://aijaa.com/uR1xIF
-
Ei uni tullut, ennen kuin kävin yöllä katsomassa sen releen. Lähti irti ihan nykäisemällä. Kaikki viisi piikkiä olivat nätisti suorassa. Onko sitten muuten rikki? Mistä tuommoisen uuden releen saa helpoiten?
-
Piirikaaviossa on virhe ja siksi koneessa oleva rele K4 ja piirikaavio ei vastaa toisiaan. :'(
On mitattu väärin sen takia. :'(
Releen pohjassa kosketinnumeron vieressä on pari kirjainta,numero 14/NO ja numero 12/NC
Releen 11 liitin on yhteinen,paljon käytetty merkintä on C (COM tai COMMON) ,ei taida tässä releessä olla merkitty?
Tämä tarkoittaa sitä että viimeisin ohmi mittaus olisi pitänyt tehdä releen 11 ja 12 liittimien väliltä.
Piirikaaviossa releen K4 yhteinen kosketin on merkitty K4/14,tämä on väärin,pitäisi olla K4/11 niinkuin releeseen on merkitty
Jos saat releen takaisin niin mittaa kompressorin seistessa koskettimien 11 ja 12 väli ohmilla,pitäisi olla 0-ohmia tai lähelle ,jos on niin rele on kunnossa
Tämä piirikaaviovirhe on tyypillistä nykyajan suunnittelijoille,kopioidaan vanhan projektin pohja uuteen ja muokataan siitä uuden projektin kuva.Yleensä unohtuu vanhasta jonkin komponentin tiedot jotka ei täsmää uuteen niinkuin tässä ÄssäS15 kuvissa.
Siihen aikaan kun sähkösuunnittelijat piirsivät kuvat käsin ei tällaisia virheita ollut koska suunnittelijat joutui ajattelemaan mitä piirtävät,nykyajan kopiointisuunnittelussa ei välttämättä tarvitse ajatella
http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/S15001.jpg
http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/img/K4.jpg
Edit:liitteenä korjattu kytkentäperiaate
-
Nyt ei jaksa oikein ajatella mutta kun johto on jo kytketty, mutta ei toimi. Rele oletettavasti toimii ja kytkentäkaaviossa on virhe:
Johto edelleen releen #12 Ouman #25
Mutta Mitt4 johtimet pitää kääntää Oumanin päästä ristiin, jotta maa olisi siinä K4/11 terminaalissa. Eiks vaan Matias?
-
Johto edelleen releen #12 Ouman #25
Mutta Mitt4 johtimet pitää kääntää Oumanin päästä ristiin, jotta maa olisi siinä K4/11 terminaalissa. Eiks vaan Matias?
Joo,samaa mieltä.
Ilmeisesti siellä on maa nyt K4/14 liittimessä.
Siitähän se ei voi yhdistyä K4/12 liittimeen.
Maan pitää olla jatkuvasti K4/11 liittimessä.
Sitten on oikein.
Eli tuon liitekuvan mukaan pitäisi olla kytkentä.
Ja K4/12 liittimestä johto edelleen 25 liittimeen :)
edit:liitteenä korjattu alkuperäiskuva.
Kytkentä pitää olla tämän kuvan mukainen jos "Opation modaus" tehdään K4/12 koskettimella.
Tämä siksi koska rele K4 koskettimet on näin ja rele voi toimia vain yhdellä tavalla.
-
Saatko "opation modausta" omaan Oumanniisi? Sullahan kävi tosi lyhyitä jaksoja muistaakseni.
Ei suoraan näillä ohjeilla, kytkis on sen verran erilainen eikä tuossa ole esim. K4 apurelettä lainkaan. Sulla näyttäisi kuvat olevan päivätty 2004 vuonna, nämä ovat vuodelta 2001. Täytyisi katsoa joskus ajan kanssa saisiko tuota silti jotenkin viriteltyä vaikka releen lisäämällä.
-
Jo vain rupesi pelittämään! Kiitos vain kovasti, tuli pumppuun yksi säätömahdollisuus lisää. Kovilla pakkasilla en pitempiä käyntiaikoja ole kaipaillut, mutta nollan keleille tuolla on varmaan käyttöä.
Oumanin palauttama kompressorin käyntitietokoodi näköjään muuttui, kun piirto-ohjelma piirtää nyt koko ajan kompuran käyväksi. Pitää korjata vielä tuo, jos jonkun koneen syövereistä löytyy ohjelman koodi.
Olisi tässä talossa muutakin remonttia... :D
-
Mutta Mitt4 johtimet pitää kääntää Oumanin päästä ristiin,
Jo vain rupesi pelittämään!
Niin tuolla Opatioinin vinkilläkö alkoi "Opation mod." toimia?
Siis että vaihdoit Mitt4 johdot keskenään?
-
Niin tuolla Opatioinin vinkilläkö alkoi "Opation mod." toimia?
Siis että vaihdoit Mitt4 johdot keskenään?
Sillä juuri!
-
Helppo homma,eiks vaan ;)
-
Hyvä että toimii mutta koska nautin ilonpilaajan roolista, yrittäisin selvittää vielä että miksi Ouman luulee kompuran käyvän jatkuvasti? Omassani on joku komponentti tuon Mitt4 napojen rinnalla Oumanin riviliittimellä. En tiedä mikä se on mutta voiko sillä olla joku merkitys että Oumani ei saisi virheellistä tietoa kompuran tilanteesta?
Kyllä tuokin tällä palstalla selviää jos se vaan jotain muutakin häiritsee kuin minua.... :)
-
Hyvä että toimii mutta koska nautin ilonpilaajan roolista, yrittäisin selvittää vielä että miksi Ouman luulee kompuran käyvän jatkuvasti? Omassani on joku komponentti tuon Mitt4 napojen rinnalla Oumanin riviliittimellä. En tiedä mikä se on mutta voiko sillä olla joku merkitys että Oumani ei saisi virheellistä tietoa kompuran tilanteesta?
Kyllä tuokin tällä palstalla selviää jos se vaan jotain muutakin häiritsee kuin minua.... :)
Itse ole kovakoodannut yhden tietyn arvon merkitsevän, että kompressorin käy. Ja nyt kun piirto-ohjelman ohjelmakoodi on koneella, jonka levy on kryptattu ja salasana autuaasti unohtunut, pitää tehdä ohjelma uusiksi tai siirtyä OLammin piirto-ohjelman käyttöön.
-
Onko liitin 26 tyhjä,siis ei ole johtoa?
Jos asia on näin niinkuin valokuvasta näyttäisi niin vedä 26 liittimestä johto releen K4/11(14?) liittimeen.Siinä on nyt yksi johto mutta mahtuu kaksikin.
Eilen esitin tuollaista lisäjohtoa kun tilanne oli kesken.
Jos ÄssäS15 laitoit tuon toisen johdon 26 liittimestä K4/ 11 tai 14 liittimeen niin ota pois.
Pitäis toimia ilman tätä johtoa.
yrittäisin selvittää vielä että miksi Ouman luulee kompuran käyvän jatkuvasti?
Jos toi lisäjohto on laitettu niin vois johtua siitä
-
Jos toi lisäjohto on laitettu niin vois johtua siitä
Ei ollut lisäjohto paikoillaan. Ouman palauttaa nyt arvon 65034, kun kompresssori ei käy. Ennen oli 65038. Ilmeisesti tuossa vaikuttaa se yöpudotus. Kompressorin käydessä arvo on 65054. Päivitin tuon ohjelman ja nyt näkyy kuvissa kompuran käynti oikein.
Tässä vuorokauden aikana on pakkanen laskenut kymmenen astetta, joten käyntiajat on pidentyneet senkin takia. Meillä on Oumanin anturi räystäslaudoituksen alla ja 1-wire anturikin antennitolpassa reilun kolmen metrin korkeudessa. Näyttävät näin pakkasella muutamia asteita lämpimämpää kuin ikkunasta katseltava mittari. Oumanilta ei ole ohjelmoitu hidastuksia, kun anturi laahaa monta tuntia perässä.
Tuli samalla askarreltua TaloLoggerGraph pyörimään, nätisti ja nopeasti piirtää käppyrää kotitarpeisiin. Kiitos siitäkin!
-
Onko kukaan toteuttanut Opation modausta uudempaan V-malliin?
-
Onko kukaan toteuttanut Opation modausta uudempaan V-malliin?
Mulla on piuha kiinni ja testasin, mutta en ollut riittävän vakuuttunut joten on nyt säädettynä 0 asteeseen. Lähinnä tossa oli se, että tuosta huolimatta alavaraaja nousi nopeasti, mutta voisihan tuota testailla uudestaan.
-
Pahoittelut ketjun "sotkemisesta".
Mites on gurut, lyhyt ja ytimekäs vastaus: Oumannnin malli EH-201/GL ja kone V9, valm.vuosi 2004 eli ilmeisesti ns. vanha malli?
Onko mahdollista tai järkeä tehdä tätä kauppanimeltään Opationin modausta ko. laitteeseen?
Tai onko vielä jotain mitä varmistaa/tarkistaa?
Tässä mielenkiinnolla seuraillut tätä ketjua ja on varovasti sanottuna pää pyörällä...
-
Pahoittelut ketjun "sotkemisesta".
Mites on gurut, lyhyt ja ytimekäs vastaus: Oumannnin malli EH-201/GL ja kone V9, valm.vuosi 2004 eli ilmeisesti ns. vanha malli?
Onko mahdollista tai järkeä tehdä tätä kauppanimeltään Opationin modausta ko. laitteeseen?
Tai onko vielä jotain mitä varmistaa/tarkistaa?
Tässä mielenkiinnolla seuraillut tätä ketjua ja on varovasti sanottuna pää pyörällä...
Varmaankin onnistuu. Ota muoviluukku pois ja ruuvaa muovikehys irti. Jos sieltä löytyy samat vermeet kuin multa, eli tuo "K4" rele, jossa nasta 12 vapaana ( http://www.elisanet.fi/sailor/13.jpg ) niin varppina onnistuu. Aloittaisin kyllä ensin sillä että laittaisin TRENDin pyörimään, jos jo ei pyöri?
-
Pahoittelut ketjun "sotkemisesta".
Mites on gurut, lyhyt ja ytimekäs vastaus: Oumannnin malli EH-201/GL ja kone V9, valm.vuosi 2004 eli ilmeisesti ns. vanha malli?
Onko mahdollista tai järkeä tehdä tätä kauppanimeltään Opationin modausta ko. laitteeseen?
Tai onko vielä jotain mitä varmistaa/tarkistaa?
Tässä mielenkiinnolla seuraillut tätä ketjua ja on varovasti sanottuna pää pyörällä...
Varmaankin onnistuu. Ota muoviluukku pois ja ruuvaa muovikehys irti. Jos sieltä löytyy samat vermeet kuin multa, eli tuo "K4" rele, jossa nasta 12 vapaana ( http://www.elisanet.fi/sailor/13.jpg ) niin varppina onnistuu. Aloittaisin kyllä ensin sillä että laittaisin TRENDin pyörimään, jos jo ei pyöri?
Juu terndi pyörii taas pikku saikkinan jälkeen... Miepäs kattelen tässä ehtoolla. Tuo vain että sais päivityksen aina jonnekin nettisivulle on vielä vaiheessa...
-
Onko kukaan toteuttanut Opation modausta uudempaan V-malliin?
Mulla on piuha kiinni ja testasin, mutta en ollut riittävän vakuuttunut joten on nyt säädettynä 0 asteeseen. Lähinnä tossa oli se, että tuosta huolimatta alavaraaja nousi nopeasti, mutta voisihan tuota testailla uudestaan.
Nykäsin tuon toimintaan, -3 muutos ja säätökäyrää vähän ylöspäin, alaeron laskin arvoon 6, oli 8, startti kun alamin 28.
-
Pahoittelut ketjun "sotkemisesta".
Mites on gurut, lyhyt ja ytimekäs vastaus: Oumannnin malli EH-201/GL ja kone V9, valm.vuosi 2004 eli ilmeisesti ns. vanha malli?
Onko mahdollista tai järkeä tehdä tätä kauppanimeltään Opationin modausta ko. laitteeseen?
Tai onko vielä jotain mitä varmistaa/tarkistaa?
Tässä mielenkiinnolla seuraillut tätä ketjua ja on varovasti sanottuna pää pyörällä...
Varmaankin onnistuu. Ota muoviluukku pois ja ruuvaa muovikehys irti. Jos sieltä löytyy samat vermeet kuin multa, eli tuo "K4" rele, jossa nasta 12 vapaana ( http://www.elisanet.fi/sailor/13.jpg ) niin varppina onnistuu. Aloittaisin kyllä ensin sillä että laittaisin TRENDin pyörimään, jos jo ei pyöri?
Juu terndi pyörii taas pikku saikkinan jälkeen... Miepäs kattelen tässä ehtoolla. Tuo vain että sais päivityksen aina jonnekin nettisivulle on vielä vaiheessa...
Kyllähän siellä on tuo K4 ja nasta 12 vapaana!
Sitten aikanaan kun/jos löytyy rohkeutta niin pitäiskö tämä temppu onnistua samalla tavalla kuin sinullakin tuossa ketjun alkupäässä opationin ja matiaksen kanssa? (siitä K4/12:sta johto Oumanin 25 tai 26:een)
Mulla ei kyllä menovesi-infossa puhuta mitään huippuimurista. Pystyikös tuon vastaavan tempun hoitamaan jotain muuta kautta? Tuossa vanhassahan alaminin pystyy jo "vakiona" pudottamaan 20 asteeseen.
-
Onko kukaan toteuttanut Opation modausta uudempaan V-malliin?
Mulla on piuha kiinni ja testasin, mutta en ollut riittävän vakuuttunut joten on nyt säädettynä 0 asteeseen. Lähinnä tossa oli se, että tuosta huolimatta alavaraaja nousi nopeasti, mutta voisihan tuota testailla uudestaan.
Nykäsin tuon toimintaan, -3 muutos ja säätökäyrää vähän ylöspäin, alaeron laskin arvoon 6, oli 8, startti kun alamin 28.
Yön yli on ollut nyt toiminnassa, laitoin vielä alamin arvoon 27 (se vastushuijaus) että nelitieventtiili kerkeisi avautua riittävän isolle ennen starttia. Eipä tuo näytä tekevän pitempää käyntijaksoa, mutta luulis koppelon olevan kohdillaan kun käy start 27 ja stop 33 ja tulistaa kuitenkin jonkin verran käyttövettä samaan rahaan. Ruuvasin muuten tulistinputkesta myös tulistimen virtausta aavistuksen tiukemmalle, että sain tulistinputkeen tarpeeksi kuumaa, kun lauhduttimelle menee nyt aika viileetä.
Tarttee seurata vielä tovi, mutta voi olla tuo käyttövesi nyt tiukilla kun emäntä lotraa :).
-
No olihan se pakko minunkin laittaa opation modaus, että pääsee testaamaan vaikutusta. Laitoin käyrää +2 ylemmäs ja pudotusta -3. Nyt seurataan mielenkiinnolla
-
Nyt on kuukausi vaihtunut, miten Opation-modaajien kulutus on muuttunut?
Nykyiset ja vanhat lämmitystarveluvut saa nyt ilmatieteenlaitokselta http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut (http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut)
-
Hiukan aikaista sanoa kun lähin vertailukuukausi (joulukuu) oli keskimäärin 5 astetta kylmempi. Sinänsä 2013 tammikuun kulutus oli mittaushistorian pienin, mutta ainoa samanlämpöinen tammikuu löytyy vuodelta 2008 ja silloin ei tainnut olla asetukset vielä kovin tikissä.
Summa summarum: ei tämä nyt ainakaan kauheasti sitä sähköä kuluta enempää kuin ennen ;D
(http://i5.aijaa.com/t/00110/11705851.t.jpg) (http://aijaa.com/RMzpQw)
Puita ei ole poltettu yhtään.
-
Aikankin täällä Lahdessa tämän ja viime vuoden tammikuiden lämmitystarveluku on käytännössä saman suuruset. Ero vaan 5.
-
Miten te olette saaneet tuota säätökäyrää säädettyä sopivaksi tuolla Opation modauksella. Minulla tuntuu, ettei mikään vaihtoehto ole hyvä.
Meillä on käytössä ilman modausta käyrä 0=27, -20=31 jolla hommaa toimii hienosti. Testaillut nyt hieman ja i Opation modauksella kun on -2, tai -3 pudotus päällä niin löydy millään sopivaa käyrää. Itse myös pähkäilen, että miten voisikaan saada käyrän kohdalleen, kun tuohan nyt muuttuu käyntiajan mukaan, 0 keleillä kompura käy sen 4h, kovalla pakkasella 9h, tämähän tarkoittaa että kovilla pakkasilla tulee suhteessa vähemmän pudotusta jne.
-
Miten te olette saaneet tuota säätökäyrää säädettyä sopivaksi tuolla Opation modauksella. Minulla tuntuu, ettei mikään vaihtoehto ole hyvä.
Mulla on "Opation ero" 4 astetta. Itse tein niin että nostin jokaista lämpökäyrän pistettä 4 astetta. Eli saman verran käyrään korotusta kuin "Opation ero". Mulla meni aika liki. Jouduinkohan nollapistettä vielä nostamaan asteella.
Nythän kone käynnistyy varmaankin ylälämmön ohjaamana, joka sinänsä on ihan sama. Tuo tekee sen että kun ollaan kotona ja käytetään lämmintä vettä niin silloin myös lämmöntuotto lisääntyy. Tämä on siis jonkinlainen automaattinen kotona/poissa "kytkentä".
-
Miten te olette saaneet tuota säätökäyrää säädettyä sopivaksi tuolla Opation modauksella. Minulla tuntuu, ettei mikään vaihtoehto ole hyvä.
Meillä on käytössä ilman modausta käyrä 0=27, -20=31 jolla hommaa toimii hienosti. Testaillut nyt hieman ja i Opation modauksella kun on -2, tai -3 pudotus päällä niin löydy millään sopivaa käyrää. Itse myös pähkäilen, että miten voisikaan saada käyrän kohdalleen, kun tuohan nyt muuttuu käyntiajan mukaan, 0 keleillä kompura käy sen 4h, kovalla pakkasella 9h, tämähän tarkoittaa että kovilla pakkasilla tulee suhteessa vähemmän pudotusta jne.
Sama käyrä meilläkin normaalisti. Modilla -3 astetta käyrä on 0=29, -20=32 eli pieni kompensointi tuon tiheämmän käynnin vuoksi.
Nyt on kuukausi vaihtunut, miten Opation-modaajien kulutus on muuttunut?
Nykyiset ja vanhat lämmitystarveluvut saa nyt ilmatieteenlaitokselta http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut (http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut)
Ei ole kunnollista vertailutietoa vielä kun vähän väliä menee ilman modausta että saan trendiä normaalitoiminnasta esim. tehtaalle ja muutenkin vaihtelevilla asetuksilla. Mutta tammikuun kaikki sähkö 1261kWh on niin vähän että ei tuosta älyn paljoa pois tarvi enää saadakkaan. Kun saisi varaajan vielä käymään viileämpänä niin hyvä olis. Vuosikulutus jää kuitenkin alle 11000 kWh jos ei ihan järkkykylmää helmikuuta tule.
Itselleni kuitenkin käyntikertojen vähentäminen oli se juttu. Nyt kun modi ei ole päällä niin sen 20-22 kertaa se käynnistyy vuorokaudessa noin 15-20 min ajaksi. Hölmöä touhua kun voi käynnistyä 8 kertaa 45 minuutiksi. :D
-
On kyllä käsittämättömän hyvä modaus. Mäkin laitoin aluksi käyrää ylöspäin pudotuksen kompensointia varten. Nyt jo parin päivän testailun jälkeen olen palauttanut käyrän siihen missä se oli ennen modausta. Silti -2 pudotuksella lämpö riittää
-
Tuosta ”Opation modauksesta” olisi hieman kysyttävää...
Miten sunttiventtiilin pitäisi käyttäytyä käyntijakson loputtua? Eikö sen kuuluisi ajaa L1 ja L2 suntit lähestulkoon kiinni asentoon kun kompressori pysähtyy, koska tavoitteena on käyrä – yöpudotus? Itselläni tällaista ei tapahdu ainakaan 0- keleillä. Tuntuu jopa siltä, että sunttia ajetaan auki suuntaan koneen pysähdyttyä. Eikö menoveden lämmön pitäisi mennä asetuksillani lähestulkoon varaajan ala min. tasolle tauon aikana, eli toimiiko tämä nyt niin kuin sen pitäisi?
Asetusarvot LÄ V10, vanha malli:
Dig 3 kotona/poissa, yöpudotus 5 astetta
L1 arvot (+20, 0 -20) 27, 30, 33
L2 arvot (+20, 0 -20) 27, 31, 34
Varaaja ylä min. 42, ala min. 27
-
Saatko TRENDistäsi kuvaa tänne...poikkeaako se kovasti tuosta mun TREND-kuvasta? (täällä pudotus 4 astetta)
-
Ei ole Trendiä käytössä, koska ei ole tullut hankittua tuota välikaapelia. Mistä sellaisen helpoiten saisi tilattua? Ei kait tuota toimintaa saa oikein muuten analysoitua..
-
Tuosta ”Opation modauksesta” olisi hieman kysyttävää...
Miten sunttiventtiilin pitäisi käyttäytyä käyntijakson loputtua? Eikö sen kuuluisi ajaa L1 ja L2 suntit lähestulkoon kiinni asentoon kun kompressori pysähtyy, koska tavoitteena on käyrä – yöpudotus? Itselläni tällaista ei tapahdu ainakaan 0- keleillä. Tuntuu jopa siltä, että sunttia ajetaan auki suuntaan koneen pysähdyttyä. Eikö menoveden lämmön pitäisi mennä asetuksillani lähestulkoon varaajan ala min. tasolle tauon aikana, eli toimiiko tämä nyt niin kuin sen pitäisi?
Asetusarvot LÄ V10, vanha malli:
Dig 3 kotona/poissa, yöpudotus 5 astetta
L1 arvot (+20, 0 -20) 27, 30, 33
L2 arvot (+20, 0 -20) 27, 31, 34
Varaaja ylä min. 42, ala min. 27
Onko huonekompensointi (Huonekomp.s) käytössä? Se sotkee tuon toiminnan. Jos on niin kokeile laittaa Huonekomp.s=0,0.
-
Ei ole Trendiä käytössä, koska ei ole tullut hankittua tuota välikaapelia. Mistä sellaisen helpoiten saisi tilattua? Ei kait tuota toimintaa saa oikein muuten analysoitua..
http://www.huuto.net/kohteet/rs-232-johto-d9-uros---d9-uros-18m/242456351
-
Missä tuo huonekompensointi arvo sijaitsee, onko jossain huoltovalikon takana?
-
Missä tuo huonekompensointi arvo sijaitsee, onko jossain huoltovalikon takana?
Asetusarvot -> L1 Aset.arvot -> Huonekomp.s
-
Ei löydy huonekomp.s L1 asetusarvojen alta. Taitaa olla eri paikassa kuin VS mallissa.
-
Ei löydy huonekomp.s L1 asetusarvojen alta. Taitaa olla eri paikassa kuin VS mallissa.
Voi olla että huonekompensointisuhde ei näy valikossa jos huoneanturia ei ole. Ja jos ei ole, niin se ei voi vaikuttaa tuohon kotona/poissa toimintaan.
203GT säätimen ohjekirjassa lukee huonekompensointi kohdassa huomautus:"Huoneanturi (TMR) on oltava kytkettynä(L1: mittaus 3, L2: mittaus 6, tai väylä)".
-
Siinäpäs tuoretta käyrää trendistä:
http://aijaa.com/3A9vAG
alamin26
alaero10
ylämin44
yläero3
Nyt näyttää että alkaa ilma jähtymään, niin pudotanko alaminiä alaspäin hiljalleen niin, että käynnistyy kuitenkin alamin ohjaamana?
Nyt kun on sillä mallilla että alaosa ohjaa, niin näyttää meikäläisen silmään tulevan käynnistyksiä aika paljon... Vai?
Eli tästä tulee mieleen herra Opation. Kannattaako ko. johdon pätkä, mitä oletta mieltä?
Pahoittelut ketjun "sotkemisesta".
Mites on gurut, lyhyt ja ytimekäs vastaus: Oumannnin malli EH-201/GL ja kone V9, valm.vuosi 2004 eli ilmeisesti ns. vanha malli?
Onko mahdollista tai järkeä tehdä tätä kauppanimeltään Opationin modausta ko. laitteeseen?
Tai onko vielä jotain mitä varmistaa/tarkistaa?
Tässä mielenkiinnolla seuraillut tätä ketjua ja on varovasti sanottuna pää pyörällä...
Varmaankin onnistuu. Ota muoviluukku pois ja ruuvaa muovikehys irti. Jos sieltä löytyy samat vermeet kuin multa, eli tuo "K4" rele, jossa nasta 12 vapaana ( http://www.elisanet.fi/sailor/13.jpg ) niin varppina onnistuu. Aloittaisin kyllä ensin sillä että laittaisin TRENDin pyörimään, jos jo ei pyöri?
Juu terndi pyörii taas pikku saikkinan jälkeen... Miepäs kattelen tässä ehtoolla. Tuo vain että sais päivityksen aina jonnekin nettisivulle on vielä vaiheessa...
Kyllähän siellä on tuo K4 ja nasta 12 vapaana!
Sitten aikanaan kun/jos löytyy rohkeutta niin pitäiskö tämä temppu onnistua samalla tavalla kuin sinullakin tuossa ketjun alkupäässä opationin ja matiaksen kanssa? (siitä K4/12:sta johto Oumanin 25 tai 26:een)
Mulla ei kyllä menovesi-infossa puhuta mitään huippuimurista. Pystyikös tuon vastaavan tempun hoitamaan jotain muuta kautta? Tuossa vanhassahan alaminin pystyy jo "vakiona" pudottamaan 20 asteeseen.
-
Siinäpäs tuoretta käyrää trendistä:
http://aijaa.com/3A9vAG
alamin26
alaero10
ylämin44
yläero3
Nyt näyttää että alkaa ilma jähtymään, niin pudotanko alaminiä alaspäin hiljalleen niin, että käynnistyy kuitenkin alamin ohjaamana?
Nyt kun on sillä mallilla että alaosa ohjaa, niin näyttää meikäläisen silmään tulevan käynnistyksiä aika paljon... Vai?
Eli tästä tulee mieleen herra Opation. Kannattaako ko. johdon pätkä, mitä oletta mieltä?
Pahoittelut ketjun "sotkemisesta".
Mites on gurut, lyhyt ja ytimekäs vastaus: Oumannnin malli EH-201/GL ja kone V9, valm.vuosi 2004 eli ilmeisesti ns. vanha malli?
Onko mahdollista tai järkeä tehdä tätä kauppanimeltään Opationin modausta ko. laitteeseen?
Tai onko vielä jotain mitä varmistaa/tarkistaa?
Tässä mielenkiinnolla seuraillut tätä ketjua ja on varovasti sanottuna pää pyörällä...
Varmaankin onnistuu. Ota muoviluukku pois ja ruuvaa muovikehys irti. Jos sieltä löytyy samat vermeet kuin multa, eli tuo "K4" rele, jossa nasta 12 vapaana ( http://www.elisanet.fi/sailor/13.jpg ) niin varppina onnistuu. Aloittaisin kyllä ensin sillä että laittaisin TRENDin pyörimään, jos jo ei pyöri?
Juu terndi pyörii taas pikku saikkinan jälkeen... Miepäs kattelen tässä ehtoolla. Tuo vain että sais päivityksen aina jonnekin nettisivulle on vielä vaiheessa...
Kyllähän siellä on tuo K4 ja nasta 12 vapaana!
Sitten aikanaan kun/jos löytyy rohkeutta niin pitäiskö tämä temppu onnistua samalla tavalla kuin sinullakin tuossa ketjun alkupäässä opationin ja matiaksen kanssa? (siitä K4/12:sta johto Oumanin 25 tai 26:een)
Mulla ei kyllä menovesi-infossa puhuta mitään huippuimurista. Pystyikös tuon vastaavan tempun hoitamaan jotain muuta kautta? Tuossa vanhassahan alaminin pystyy jo "vakiona" pudottamaan 20 asteeseen.
Nyt on tuon näköistä käppyrää: http://aijaa.com/jr2yc0
Joten mitäs mieltä raati on? (sailor) Modaus mallia Opation, onko mahdollisesti hyötyä?
Asetukset nyt: alamin22, alaero10, ylämin46, yläero8
Nyt käynnistyy yläosan mukaan, jos nostaa alaminiä niin että käynnistyy alaosan mukaan niin tulee käynnistyskertoja lisää. PALJON.
-
Nyt on tuon näköistä käppyrää: http://aijaa.com/jr2yc0
Joten mitäs mieltä raati on? (sailor) Modaus mallia Opation, onko mahdollisesti hyötyä?
Asetukset nyt: alamin22, alaero10, ylämin46, yläero8
Nyt käynnistyy yläosan mukaan, jos nostaa alaminiä niin että käynnistyy alaosan mukaan niin tulee käynnistyskertoja lisää. PALJON.
Hyvältähän tuo näyttää. Laittaisin yläminimiä pienemmälle ja TREND-näyttö 24 tuntiin, jotta pystyy vertailemaan.
Sain vihdoinkin aikaiseksi tehdä kuvat tästä modauksesta wanhaan V15 pumppuun OUman-203 säätimellä:
(http://www.elisanet.fi/sailor/opation1.jpg)
(http://www.elisanet.fi/sailor/opation2.jpg)
-
Jep. Muutan 24h. Jos lasken ylämin:iä, todennäköisesti tulee ongelmia lämpimän veden kanssa. Viimeistään kun tällaiset yöpakkaset loppuvat. Pidänkö siinä vaiheessa yläosaa vain niin lämpimänä että riittää, vai nostanko alamin:iä. (saa nostaa aika reilulla kädellä) Kun ilmat lämpenee, tulee tottakai jossain vaiheessa tilanne että alaminiä reilusti ylös ja yläminiä vähän alas.
Ja toinen. Tuon johdon kytkentä kyllä onnistuu Oumanin ja Lä:n releen välille. Mutta mites ne Oumanin asetusten muutokset? Mie en huippuimuria Oumannista löydä... Oliko siinä mahdollisesti jokin toinenkin systeemi?
Mitäs muuten sailorilla on tapahtunut eilen tuossa ~klo 10 ja 14.30 välillä?
Kiitos ja kumarrus!
Nyt on tuon näköistä käppyrää: http://aijaa.com/jr2yc0
Joten mitäs mieltä raati on? (sailor) Modaus mallia Opation, onko mahdollisesti hyötyä?
Asetukset nyt: alamin22, alaero10, ylämin46, yläero8
Nyt käynnistyy yläosan mukaan, jos nostaa alaminiä niin että käynnistyy alaosan mukaan niin tulee käynnistyskertoja lisää. PALJON.
Hyvältähän tuo näyttää. Laittaisin yläminimiä pienemmälle ja TREND-näyttö 24 tuntiin, jotta pystyy vertailemaan.
Sain vihdoinkin aikaiseksi tehdä kuvat tästä modauksesta wanhaan V15 pumppuun OUman-203 säätimellä:
(http://www.elisanet.fi/sailor/opation1.jpg)
(http://www.elisanet.fi/sailor/opation2.jpg)
-
Yläosan lämpöjen lasku on lämpöässässä todella nopeaa, vaikka ei ole käyttöveden(kuuman) kulutusta.
Varsinkin kesällä kun lämmitys ei ole päällä varaaja jäähtyy mielestäni liian nopeasti.
Oliko siellä 30mm solumuovia eristeenä, onko kukaan tutkinut mahdollisuutta lisäeristää varaaja säiliötä?
-
Juu solukumia on. Onkohan edes 30mm paksusti? Itsekin joskus miettiny ettei tekis pahaa laittaa lisää...
-
Mie en huippuimuria Oumannista löydä... Oliko siinä mahdollisesti jokin toinenkin systeemi?
Huolto (koodi 1324) -> erikoishuolto -> dig 3 -> valitaan kotona/poissa. Sitten kotona/poissa asteiksi valitaan vaikka 4 astetta (kuten itselläni).
Mitäs muuten sailorilla on tapahtunut eilen tuossa ~klo 10 ja 14.30 välillä?
Se outous tulee siitä kun estän kompuran käynnin...katsele tuota aurinkoketjua niin selviää mistä on kysymys: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.msg53205#new (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.msg53205#new)
Juu solukumia on. Onkohan edes 30mm paksusti? Itsekin joskus miettiny ettei tekis pahaa laittaa lisää...
Itse olen heitellyt pumpun katolle kotiteatteriprojektista jääneet levyn kappaleet. Mulla on kylläkin aina nuo tuplaovet auki ja alaluukkukin on pois paikoiltaan. Kesällä (ennen aurinkokeräimiä) taisi pumppu käydä 2x15min eli aivan hukkahommaa ruveta rahalla eristämään. Kesällä taisin kyllä pistää ovet kiinni? Nyt ei enää niin väliä.
-
Yläosan lämpöjen lasku on lämpöässässä todella nopeaa, vaikka ei ole käyttöveden(kuuman) kulutusta.
Varsinkin kesällä kun lämmitys ei ole päällä varaaja jäähtyy mielestäni liian nopeasti.
Oliko siellä 30mm solumuovia eristeenä, onko kukaan tutkinut mahdollisuutta lisäeristää varaaja säiliötä?
Vs-mallissa on 2x9 tai 10mm, eli maksimissaan tuon 20mm. Se että auttako lisäeristys lämpöjen laskuun, en tiedä. Oma epäilykseni on että osan lämmönlaskusta aiheuttaa yläosan lämmön siirtyminen alempana olevaan veteen. Esim. Ekowellissä tuo toiminee paremmin kun lämpö viedään varaajaan suoraan kierukalla, eikä vatkata vettä sekaisin.
Ostin suorasähköllä lämpeävän 100 litraisen lisävaraajaan Lämpöässän perään (40-50mm styrox-eriste) ja asensin lämpötila-anturin varaajaan. Lämpötila laskee siinä yhden asteen kolmessa tunnissa. Siis 0,3 astetta tunnissa. Ehkä noita ei niin hyvin eristetä kun niihin on ladattavissa halpaa energiaa, mutta tuo tulistettu osuus saisi olla paremmin eristetty.
Vs:n varaajan kannen vuorasin 19mm armaflexillä kokeeksi, mutta tuolla ei tainnut olla juurikaan merkitystä.
-
Eipä ole täällä tuo Oumanin kytkentärima aivan samannäköinen, kuin sailorin kuvassa... (2004 valmistettu V9) Tuota liitintä 25 ei ole. 24 ja siitä muutama alaspäin on. Mitäs nyt? ::)
Olisko kytkentäkaaviosta hyötyä?
Huonekompensointianturi on kytketty ja käytössä... Pitikös sille tehdä jotain tämän mod by Opation yhteydessä?
-
Aloita siten että vertaile ohjekirjasi kuvia minun kuviini tässä ketjun ekalla sivulla. Onko ne yhteneväiset? Olihan sulla Ouman 203 (kahdella lämmityspiirillä)? 2004 on tämä minunkin.
Mulla tuossa liitin 25:ssa on tuo dig3: http://www.elisanet.fi/sailor/10.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/10.jpg)
Onhan sulla ohjelmistoversio kuitenkin päivitetty aikoinaan siitä bugittavasta uudempaan?
-
Eipäs ole kuin yhdellä piirillä... :'( Ouman 201
Vuosi toista sitten kävi Lämpöässän kaveri vaihtamassa jonkun pienen sirun. Sen jälkeen ei ole enää jääny jurraamaan loputtomiin.
Aloita siten että vertaile ohjekirjasi kuvia minun kuviini tässä ketjun ekalla sivulla. Onko ne yhteneväiset? Olihan sulla Ouman 203 (kahdella lämmityspiirillä)? 2004 on tämä minunkin.
Mulla tuossa liitin 25:ssa on tuo dig3: http://www.elisanet.fi/sailor/10.jpg (http://www.elisanet.fi/sailor/10.jpg)
Onhan sulla ohjelmistoversio kuitenkin päivitetty aikoinaan siitä bugittavasta uudempaan?
-
Eikö Risto käytä kuumaa vettä kun tuo ylävaraajan lämpö on noin alhainen?
-
Eikö Risto käytä kuumaa vettä kun tuo ylävaraajan lämpö on noin alhainen?
Ei se kannata... eipähän marttakaan läträä suihkussa niin kauaa kun on vähän raitis! Kallistakin vielä! No, ei kai!
Kyllä se riittävyys siinä rajoilla onkin. Vähänkään kun ilmat lämpenee niin ei varmuudella riitä. Mutta kun nostaa 47:ään niin meidän köörille on tähän mennessä riittänyt.
Mitenkähän tuon saisi vielä käymään alaosan ohjaamana järkevillä käyntiajoilla? Tätä "opationin modausta" tekisi mieli kokeilla tähän ongelmaan.
Missähän se sailor on? Vielä nukkumassa? Hyvissä ajoin jo lähteny kirkkoon? :)
-
Mitenkähän tuon saisi vielä käymään alaosan ohjaamana järkevillä käyntiajoilla? Tätä "opationin modausta" tekisi mieli kokeilla tähän ongelmaan.
Alaeron voi nostaa 10 asteeseen ja laittaa alaminimin lämpökäyrän alle.
Noiden vaikutus tehdasasetuksiin on dramaattinen, mutta Opation modaus nostaa pumpun ominaisuudet aivan uudelle tasolle - vaikka ei ihan 4 asteen eroa käyttäisikään (kuten itsellä).
Modauksen jälkeen ei ole enää mitään merkitystä käykö pumppu ala- vai ylälämpöjen ohjaamana, koska pumppu ajaa käynnistymisen jälkeen kuitenkin lattioihin lämmintä vettä ja tulistus hoitaa yläpään. Oikeastaan tästä tuli itseohjaava, koska mitä useammin käytetään lämmintä vettä, sitä useammin tulee käyntijakso ja kämppä lämpenee pikkuhiljaa enemmän.
Eli automaattinen kotona/poissa toiminto ::)
P.S Minun TREND-käyriä ei kannata nyt kauheasti katsella kun testailen tuota aurinkolämpöä kun kerrankin aurinko paistaa. Yön kovat pakkaset siirtävät käyntiä/kulutusta yösähkölle ja päivät mennään auringolla, ellei tarvitse käydä suihkussa (kaikki aurinko menee suoraan lattioihin).
-
Wattsonillako mittaat aurinkoenergioita :D
-
Wattsonillako mittaat aurinkoenergioita :D
Pollucomilla
http://www.sensusesaap.com/files/lh_1110_int_pollucom_e_0001.pdf (http://www.sensusesaap.com/files/lh_1110_int_pollucom_e_0001.pdf)
-
Kuulostaa kyllä jo liiankin hyvältä...
Onkohan täällä jollakin vanhempaa V9:ää yhdellä piirillä? Eli Ouman EH-201/GL? Että mihinkä laitan sen K4-releeltä tulevan johdon?
Meinasin vielä katkaisijaa johdon väliin niin on helppo ottaa modaus käyttöön ja pois. Ei ilmeisesti kannata lennossa?
Mitenkähän tuon saisi vielä käymään alaosan ohjaamana järkevillä käyntiajoilla? Tätä "opationin modausta" tekisi mieli kokeilla tähän ongelmaan.
Alaeron voi nostaa 10 asteeseen ja laittaa alaminimin lämpökäyrän alle.
Noiden vaikutus tehdasasetuksiin on dramaattinen, mutta Opation modaus nostaa pumpun ominaisuudet aivan uudelle tasolle - vaikka ei ihan 4 asteen eroa käyttäisikään (kuten itsellä).
Modauksen jälkeen ei ole enää mitään merkitystä käykö pumppu ala- vai ylälämpöjen ohjaamana, koska pumppu ajaa käynnistymisen jälkeen kuitenkin lattioihin lämmintä vettä ja tulistus hoitaa yläpään. Oikeastaan tästä tuli itseohjaava, koska mitä useammin käytetään lämmintä vettä, sitä useammin tulee käyntijakso ja kämppä lämpenee pikkuhiljaa enemmän.
Eli automaattinen kotona/poissa toiminto ::)
P.S Minun TREND-käyriä ei kannata nyt kauheasti katsella kun testailen tuota aurinkolämpöä kun kerrankin aurinko paistaa. Yön kovat pakkaset siirtävät käyntiä/kulutusta yösähkölle ja päivät mennään auringolla, ellei tarvitse käydä suihkussa (kaikki aurinko menee suoraan lattioihin).
-
Meinasin vielä katkaisijaa johdon väliin niin on helppo ottaa modaus käyttöön ja pois. Ei ilmeisesti kannata lennossa?
Ei tarvi katkaisijaa, koska sen saa parilla näppäimen painalluksella pois käytöstä.
-
Automaatiosta mitään ymmärtämättömällä väkisin hiipii mieleen ajatus, että YKSI JOHDON PÄTKÄ. Miksi tätä johtoa ei ole alun perin laitteessa?
Ja mitähän Lässän suunnittelijat ajattelevat, jos lukevat tätä foorumia...
Vielä kun tietäis mihin liittimeen tuossa Oumanin kytkentärimassa se johto pitää laittaa. Tai miten se mitataan, että mihin liittimeen!
Tällaisissa asioissa mulle pitää olla aika tavalla kädestä pitäen -ohjeet että uskallan mennä sohimaan yleismittarin kanssa.
Meinasin vielä katkaisijaa johdon väliin niin on helppo ottaa modaus käyttöön ja pois. Ei ilmeisesti kannata lennossa?
Ei tarvi katkaisijaa, koska sen saa parilla näppäimen painalluksella pois käytöstä.
-
Vielä kun tietäis mihin liittimeen tuossa Oumanin kytkentärimassa se johto pitää laittaa.
Aiemmin tässä ketjussa idean keksijän Opationin ohje Ouman 201GL kytkentään "Opation modaukselle"
Pitää näköjään olla Ouman 203 noille virityksille. Mulla 201gl, jossa ei ole ollenkaan dig3 eikä mittaus 6. Maanesteen mittauksen saan mittaus 3 kautta, mutta modausta ei pysty ainakaan näillä tiedoilla kokeilemaan. Vai tulleeko jollekin mieleen korvaavia kytkentöjä?
Dig2 tehdasasetus 201GL:
Sulkeutuva kosketintieto sähkövastuksen päälle menosta. Kun sähkövastus on päällä,
kosketin on kiinni. (Käyttö täysitehoisessa maalämmityksessä, kun halutaan hälytys
sähkövastuksen päällemenosta.)Digitaalituloa 2 voidaan käyttää myös muuna
kosketintietona ja nimetä kosketintieto tekstieditorilla. Kun kosketin on kiinni, tulee hälytys.
Eli otat johtimet oumanin nastoista 23 ja 24 irti. Niihin tulee kosketintieto sähkövastuksen kytkeytymisestä, ja ovat vain hälytystä varten. Mittaat kummassa nastassa on 7-8 volttia DC:tä ja siitä vedät johtimen releelle josta tulee käyntitieto (Mitt4). Sitä en osaa sanoa mikä se rele tuossa mallissa on. Sama kuin sailorilla?
Eli tuosta liittimestä jossa on 7-8V tasasähköä (DC) yksi johto releen K4 liittimeen 12.
Jos ei ala toimimaan niin kerro täällä ,noissa on hiukan eroja piirikaaviossa ja koneen kytkennöissä,vrt Ässä S15 tapaus pari sivua taaksepäin tässä ketjussa.On kuitenkin helposti korjattavissa kun asia on tiedossa ;)
-
Vielä kun tietäis mihin liittimeen tuossa Oumanin kytkentärimassa se johto pitää laittaa.
Aiemmin tässä ketjussa idean keksijän Opationin ohje Ouman 201GL kytkentään "Opation modaukselle"
Pitää näköjään olla Ouman 203 noille virityksille. Mulla 201gl, jossa ei ole ollenkaan dig3 eikä mittaus 6. Maanesteen mittauksen saan mittaus 3 kautta, mutta modausta ei pysty ainakaan näillä tiedoilla kokeilemaan. Vai tulleeko jollekin mieleen korvaavia kytkentöjä?
Dig2 tehdasasetus 201GL:
Sulkeutuva kosketintieto sähkövastuksen päälle menosta. Kun sähkövastus on päällä,
kosketin on kiinni. (Käyttö täysitehoisessa maalämmityksessä, kun halutaan hälytys
sähkövastuksen päällemenosta.)Digitaalituloa 2 voidaan käyttää myös muuna
kosketintietona ja nimetä kosketintieto tekstieditorilla. Kun kosketin on kiinni, tulee hälytys.
Eli otat johtimet oumanin nastoista 23 ja 24 irti. Niihin tulee kosketintieto sähkövastuksen kytkeytymisestä, ja ovat vain hälytystä varten. Mittaat kummassa nastassa on 7-8 volttia DC:tä ja siitä vedät johtimen releelle josta tulee käyntitieto (Mitt4). Sitä en osaa sanoa mikä se rele tuossa mallissa on. Sama kuin sailorilla?
Eli tuosta liittimestä jossa on 7-8V tasasähköä (DC) yksi johto releen K4 liittimeen 12.
Jos ei ala toimimaan niin kerro täällä ,noissa on hiukan eroja piirikaaviossa ja koneen kytkennöissä,vrt Ässä S15 tapaus pari sivua taaksepäin tässä ketjussa.On kuitenkin helposti korjattavissa kun asia on tiedossa ;)
Kummastakaan liittimestä 23 tai 24 ei löydy kuin ~1-1,2V tasajännitettä. Mittarin musta johto oli kaikissa tapauksissa Lä:n relekaapin suojamaakiskossa, mihin tulee useampia kev-johtoja. Oikea paikka?
Kokeilin sekä johdot paikallaan, että johdot irti liittimistä 23 ja 24. Oumanin ohjausvirta päällä ja pois.
Oliko mulla tuo mittarin miinusjohto oikeassa paikassa?
-
Kummastakaan liittimestä 23 tai 24 ei löydy kuin ~1-1,2V tasajännitettä
Jännitemittaukset NPN tuloilla on vähän tuollaista,mutta jos katkaiset sähköt pääkytkimestä ja mittaat ohmilla että releen K4 liitin 11 on maissa,ohmiarvo lähellä 0 ohmia.
Releen K4 liitin 14 vastusarvo maata vasten pitäisi olla suurempi.
Jos vastusarvot menee noin niin lisää yksi johto allaolevan kuvan mukaisesti releen K4/12 liittimestä DIG 2 liittimeen 23.
Tuossa DIG 2 liittimissä 23 ja 24 on johdot,ota ne ensin irti ,merkkaa mistä liittimestä johto oli ja vaikka 2-osaiseen sokeripalaan irtojohdon päät kiinni.Saa tarvittaessa takaisin.
Tuon kytkentämuutoksen jälkeen pitäisi sitten muuttaa ohjelmassa DIG 2 tulo tähän modaukseen sopivaksi,valitettavasti mä en ymmärrä logiikan "sisäpuolen" juttuja mutta ehkä esim jäsen Opation voisi avustaa tuossa jos on tarpeen
Digitaalituloa 2 voidaan käyttää myös muuna
kosketintietona ja nimetä kosketintieto tekstieditorilla.
(http://i6.aijaa.com/t/00194/11937662.t.jpg) (http://aijaa.com/0ShEmH)
-
Kummassakin tapauksessa vastus on ääretön, siis ei ole yhteyttä vai miten se sanotaan. Ei ole maissa kuitenkaan. Mittarin musta johdin oli suojamaakiskossa.
Onko apua skannata tai jostain hommata kytkentäkaavio? Vai oliko niin että siinä oli joku virhe? ???
Kummastakaan liittimestä 23 tai 24 ei löydy kuin ~1-1,2V tasajännitettä
Jännitemittaukset NPN tuloilla on vähän tuollaista,mutta jos katkaiset sähköt pääkytkimestä ja mittaat ohmilla että releen K4 liitin 11 on maissa,ohmiarvo lähellä 0 ohmia.
Releen K4 liitin 14 vastusarvo maata vasten pitäisi olla suurempi.
Jos vastusarvot menee noin niin lisää yksi johto allaolevan kuvan mukaisesti releen K4/12 liittimestä DIG 2 liittimeen 23.
Tuossa DIG 2 liittimissä 23 ja 24 on johdot,ota ne ensin irti ,merkkaa mistä liittimestä johto oli ja vaikka 2-osaiseen sokeripalaan irtojohdon päät kiinni.Saa tarvittaessa takaisin.
Tuon kytkentämuutoksen jälkeen pitäisi sitten muuttaa ohjelmassa DIG 2 tulo tähän modaukseen sopivaksi,valitettavasti mä en ymmärrä logiikan "sisäpuolen" juttuja mutta ehkä esim jäsen Opation voisi avustaa tuossa jos on tarpeen
Digitaalituloa 2 voidaan käyttää myös muuna
kosketintietona ja nimetä kosketintieto tekstieditorilla.
(http://i6.aijaa.com/t/00194/11937662.t.jpg) (http://aijaa.com/0ShEmH)
-
Kummassakin tapauksessa vastus on ääretön, siis ei ole yhteyttä vai miten se sanotaan. Ei ole maissa kuitenkaan. Mittarin musta johdin oli suojamaakiskossa.
Ilmeisesti logiikan 0V ei ole yhteydessä PE potentiaaliin vaan on ns "kelluva"
Mutta jos voisit mitata releen K4 liittimen 14 ja Mitt 4 liitin 4 välin,jos se on 0 ohmia niin kytkentä on oikein.
Tuossa liitteessä kytkentäperiaate,siinä on otettu käyttöön K4 releen avautuava kosketin 12 ja kun rele ei ole vedossa niin releen K4 kosketinväli 11 ja 12 on kiinni ja kun koskettimesta 12 on lisäjohto Dig 2 tulon 23 liittimeen niin sillä pitäisi Opation modaus sitten toimia
-
Johto paikoillaan! Ei savua eikä tulta!
Sitten miettimään niitä asetuksia!
Oumanin kytkentärimasta liittimistä 23 ja 24 on johdot irti. Onko nyt niin että jos sähkövastus menee päälle siitä ei tule ollenkaan hälytystä? Menee päälle jos tarvii, mutta ei hälytä? Näkyykö vastuksen kytkeytyminen trendissä?
-
Johto paikoillaan! Ei savua eikä tulta!
Kun lämpöpumpussa on normaalisti virta päällä ja taukojakso (kompressori ei käy) niin tuleeko nyt näyttöön tieto sähkövastuksen päälläolosta "Sähkölämpö"?
Jos tulee niin johdotus on oikein ,jos ei niin sitten pitäisi kokeilla kytkentämuutosta.
-vaihda Mitt 4 liittimessä johdot keskenään.
Tarkista näytöstä tuliko ilmoitus "Sähkölämpö"?
-Jos ei tule niin vaihda Mitt 4 johdot takaisin alkuperäis järjestykseen.
(Ässä S15 tapauksessa oli nämä johdot ristissä)
Onko nyt niin että jos sähkövastus menee päälle siitä ei tule ollenkaan hälytystä?
Joo,näin käy,tuo DIG 2 tulo on nyt tarkoitus ottaa lämpötilapudotus käyttöön
Menee päälle jos tarvii, mutta ei hälytä? Näkyykö vastuksen kytkeytyminen trendissä?
Kyllä
-
Ei tullut näyttöön mitään sähkövastuksesta.
Käänsin mustat johdot toiseen järjestykseen -> ei vieläkään sähkölämpöä!
Toiseen mitt4:n liittimeen on mulla kytketty myös toinen huoneanturin johto. Oliko sen kanssa nyt joku homma? Otanko kokonaan irti vai pystykö sen jotenkin muuten ottamaan pois pelistä?
Muistelen jossain vilahtaneen että huoneanturi (ainakin jollain) olisi sotkenut tätä hommaa. Tai sitten muistan väärin!
Johto paikoillaan! Ei savua eikä tulta!
Kun lämpöpumpussa on normaalisti virta päällä ja taukojakso (kompressori ei käy) niin tuleeko nyt näyttöön tieto sähkövastuksen päälläolosta "Sähkölämpö"?
Jos tulee niin johdotus on oikein ,jos ei niin sitten pitäisi kokeilla kytkentämuutosta.
-vaihda Mitt 4 liittimessä johdot keskenään.
Tarkista näytöstä tuliko ilmoitus "Sähkölämpö"?
-Jos ei tule niin vaihda Mitt 4 johdot takaisin alkuperäis järjestykseen.
(Ässä S15 tapauksessa oli nämä johdot ristissä)
Onko nyt niin että jos sähkövastus menee päälle siitä ei tule ollenkaan hälytystä?
Joo,näin käy,tuo DIG 2 tulo on nyt tarkoitus ottaa lämpötilapudotus käyttöön
Menee päälle jos tarvii, mutta ei hälytä? Näkyykö vastuksen kytkeytyminen trendissä?
Kyllä
-
Ei tullut näyttöön mitään sähkövastuksesta.
Käänsin mustat johdot toiseen järjestykseen -> ei vieläkään sähkölämpöä!
Jos yhdistät johtolenkillä DIG 2 liitin 23 ja 24 suoraan toisiinsa niin tuleeko silloin "Sähkölämpö" näyttöön.
Jos johtolenkillä ei tule niin ei sitten tule releeltäkään (K4) eli tämä testi ei onnistu.
Jos johtolenkillä tulee "Sähkölämpö" ilmoitus niin sitten kytkentä ei ole oikein.
Tuossa kuva Ässä S15 kytkennästä ja punaisella merkitty kohdat jotka koskee 201GL versiota
(http://i4.aijaa.com/t/00458/11939686.t.jpg) (http://aijaa.com/LtNv6L)
-
Enpäs saanu "sähkölämpöä" näkyviin hyppyjohdollakaan.
Yläosan lämpö alkoi hyppimään n.4 asteen verran ja käyntikertoja tuli lisää. Tuon näköistä: jotain tapahtui mutta ei ole kyllä oikeenkaan!
Kytkennät on nyt orkkismallilla...
http://aijaa.com/YbRpTp
-
Enpäs saanu "sähkölämpöä" näkyviin hyppyjohdollakaan.
Yläosan lämpö alkoi hyppimään n.4 asteen verran ja käyntikertoja tuli lisää. Tuon näköistä: jotain tapahtui mutta ei ole kyllä oikeenkaan!
Joo,ei taida onnistua nyt Opation modaus.
Näyttäisi siltä että tuossa aktivoitui jostain syystä joku 30min ajastus eli kompressori käy vain 30min ja pysähtyy sitten.
Kytkennät on nyt orkkismallilla.
.
Järkevä ratkaisu
-
Kyllä se näillä alkuperäisillä malleilla käy monesti pitempään kuin 30min!
No, saunan lämmitykseen. Se lämpiää puilla! :D
Niin ja unohtui mainita että koko ajan oli (ja on) huonekompensointianturi kytkettynä. Onko mahdollista että se sekoitti jotain?
Enpäs saanu "sähkölämpöä" näkyviin hyppyjohdollakaan.
Yläosan lämpö alkoi hyppimään n.4 asteen verran ja käyntikertoja tuli lisää. Tuon näköistä: jotain tapahtui mutta ei ole kyllä oikeenkaan!
Joo,ei taida onnistua nyt Opation modaus.
Näyttäisi siltä että tuossa aktivoitui jostain syystä joku 30min ajastus eli kompressori käy vain 30min ja pysähtyy sitten.
Kytkennät on nyt orkkismallilla.
.
Järkevä ratkaisu
-
Niin ja unohtui mainita että koko ajan oli (ja on) huonekompensointianturi kytkettynä. Onko mahdollista että se sekoitti jotain?
En ole varma,huoneanturi kylläkin vaikuttaa L1 menoveden lämpötilaan mutta mielestäni tässä operaatiossa ei päästy niin pitkälle että olisi sähkövastuksen tulotieto muutettu lämpötilapudotukseksi L1 menovedelle tuolla K4/12 lisäjohdolla.
Kun tarkemmin katsoo tuota trendiä http://aijaa.com/YbRpTp niin onhan siinä nähtävissä tyypillinen Opation modaus lämpötilamuutos, kun kompressori käynnistyy niin Mitt9 ylävaraaja lämpötila nousee n 4 astetta ja kun kompressori pysähtyy niin Mitt9 ylävaraajan lämpötila laskee 4 astetta.
Tässä modauksessa olisi kuitenkin tarkoituksena saada tuollainen lämpötilamuutos L1 menovedelle eikä ylävaraajalle :D.
Näyttäisi siis siltä että releen K4 kytkentä olisi periaatteessa ihan oikein mutta koskettimelta 12 tuleva ohjaus menee jotenkin väärin,tai sitten DIG 2 tulon toiminnallinen muutos lämpötilapudotukseksi tekstieditorilla ( jota ei nyt tehty) pitäisi vielä tehdä.
-
"Opation" viritys saatu Sailorin avustamana päälle. Kokoonpano: LämpöÄssä 9V (vm2003) ja Ouman 203GL. Ouman Trend nyt kerää dataa ja säätö jatkuu :D
Tässä toimivat ohjeet kokoonpanossani:
Yksi johto releen K4 nastasta 12, Oumannin liittimeen no. 25. Sen jälkeen yöpudotus päälle esimerkiksi 4 asteeseen ja kaikkien käyrinen nostoa esim +2.
Rele K4 löytyy pumpun sähkökaapin kannen alta. Valkoinen kansi vain 4 ruuvilla auki ja releeseen pääsee käsiksi.
-
Onko huonekompensointianturia?
"Opation" viritys saatu Sailorin avustamana päälle. Kokoonpano: LämpöÄssä 9V (vm2003) ja Ouman 203GL. Ouman Trend nyt kerää dataa ja säätö jatkuu :D
Tässä toimivat ohjeet kokoonpanossani:
Yksi johto releen K4 nastasta 12, Oumannin liittimeen no. 25. Sen jälkeen yöpudotus päälle esimerkiksi 4 asteeseen ja kaikkien käyrinen nostoa esim +2.
Rele K4 löytyy pumpun sähkökaapin kannen alta. Valkoinen kansi vain 4 ruuvilla auki ja releeseen pääsee käsiksi.
-
Testasin vastaavaa modausta siten että asetin "poissa" olon pudotuksen 0-astetta. Sitten "kotiin" tullessa astuu voimaan "yöpudotuksen jälkeinen automaattinen korotustoiminta". Korotusaika aseteltavissa, samoin korotuksen määrä. Toimii silloin jos ei halua luopua huonekompensointianturista. Myös lyhyt poissaolo riittää, eli pulssi.
Kosketintieto pitäisi siis tässä olla sulkeutuva.
-
Onko huonekompensointianturia?
Ei ole.
-
pahis mie en ymmärtänyt tuosta montaakaan sanaa... ???
Mutta nyt on Opation modauksen piuha taas kiinni. Huonekompensointianturin piuhat on kokonaan irti. Seurataan trendiä mielenkiinnolla!
Johdon olen luullakseni kytkenyt aivan oikein. Mutta nyt seuraa sitten kysymys että mitä piti muuttaa (ja minkä valikoiden takaa löytyy) Oumanista? Todennäköisesti tästä ketjusta löytyisi vastaus, mutta mulla on alkanut menemään jo aika korkealta yli hilseen...
Joten jos joku guruista viitsisi kommentoida Oumaniin tehtävistä näpymuutoksista. Huonekompensointianturi irti ja jos onnistuu vielä sillä tavalla että ko. anturi on käytössä. Entistä prempi!
KIITOS!
Testasin vastaavaa modausta siten että asetin "poissa" olon pudotuksen 0-astetta. Sitten "kotiin" tullessa astuu voimaan "yöpudotuksen jälkeinen automaattinen korotustoiminta". Korotusaika aseteltavissa, samoin korotuksen määrä. Toimii silloin jos ei halua luopua huonekompensointianturista. Myös lyhyt poissaolo riittää, eli pulssi.
Kosketintieto pitäisi siis tässä olla sulkeutuva.
-
Huoltotila (koodi 1324) -> erikoishuolto -> dig3 valinta-> täppä kohtaan kotona/poissa
palaat takaisin perustilaan
asetukset-> asetat yöalennuskohtaan arvoksi esim. 4
Nostat kaikkienlämpökäyrien kaikkia kohtia (-20,0,+20) yöalennuksen verran esim. 4 tai yhden vähemmän.
Nyt lattioihin menee lämpökäyrä miinus 4 astetta, MUTTA kun kompura käynnistyy niin silloin lattioihin varautuu lämpöä lämpökäyrän mukaan.
Done!
-
Sailorille Iso Kiitos!
Nyt ilmeisesti (ainakin mulla) on se tilanne että huonekompensointianturia ei pysty kytkemään peliin mukaan? Mutta makella on ilmeisesti jotain ratkaisua tähän? Ei vaan pysynyt tuossa(kaan) oikeen mukana! :'(
Pitää vielä kokeilla tuota anturia kunhan näkee kunnolla tämän modauksen toiminnan.
Huoltotila (koodi 1324) -> erikoishuolto -> dig3 valinta-> täppä kohtaan kotona/poissa
palaat takaisin perustilaan
asetukset-> asetat yöalennuskohtaan arvoksi esim. 4
Nostat kaikkienlämpökäyrien kaikkia kohtia (-20,0,+20) yöalennuksen verran esim. 4 tai yhden vähemmän.
Nyt lattioihin menee lämpökäyrä miinus 4 astetta, MUTTA kun kompura käynnistyy niin silloin lattioihin varautuu lämpöä lämpökäyrän mukaan.
Done!
-
Sailorille Iso Kiitos!
Nyt ilmeisesti (ainakin mulla) on se tilanne että huonekompensointianturia ei pysty kytkemään peliin mukaan? Mutta makella on ilmeisesti jotain ratkaisua tähän? Ei vaan pysynyt tuossa(kaan) oikeen mukana! :'(
Pitää vielä kokeilla tuota anturia kunhan näkee kunnolla tämän modauksen toiminnan.
Ymmärränkö väärin, että modauksen ollessa käytössä ja sen asetukset esim. nämä -4 ja käyrä +4 pitäisi torpassa olla vähän lämpimämpi. Ja tämän seurauksena käyrää pitäisi kestää taas aavistuksen laskea, ilman että torpassa on yhtään kylmempi kuin ennen tätä ruljanssia?
Olikohan tarpeeksi sekavasti selitetty...
Onko niin, että jos haluan modauksen pois käytöstä muutan vain yöalennuksen takaisin takaisin nollille ja käyrän takaisin alkuperäiseksi?
Huoltotila (koodi 1324) -> erikoishuolto -> dig3 valinta-> täppä kohtaan kotona/poissa
palaat takaisin perustilaan
asetukset-> asetat yöalennuskohtaan arvoksi esim. 4
Nostat kaikkienlämpökäyrien kaikkia kohtia (-20,0,+20) yöalennuksen verran esim. 4 tai yhden vähemmän.
Nyt lattioihin menee lämpökäyrä miinus 4 astetta, MUTTA kun kompura käynnistyy niin silloin lattioihin varautuu lämpöä lämpökäyrän mukaan.
Done!
-
Nyt ilmeisesti (ainakin mulla) on se tilanne että huonekompensointianturia ei pysty kytkemään peliin mukaan? Mutta makella on ilmeisesti jotain ratkaisua tähän? Ei vaan pysynyt tuossa(kaan) oikeen mukana!
Joo, elikkä jos huonekompensointianturia haluaa käyttää, ei käyrää voi siirrellä koska huonekompensointi yrittää kumota siirron vaikutusta.
Huonekompensointi ja käyrät voivat olla käytössä jos tekee "kotona/poissa"-kytkennän. Normaalisti ollaan aina "poissa" (tai annetaan ainakin poissaolopulssi halutulla hetkellä). Kun poissatila vaihtuu "kotona"-tilaksi säädin automaattisesti suorittaa "yöpudotuksen jälkeisen esikorotuksen".
Poissa-tilan aikana on voimassa poissaolon lämpötilanpudotus, mutta jos tuohon asettaa 0-astetta, ei lämpötilassa tapahdu mitään muutosta. Esikorotuksen astemäärän voi antaa erikseen L1- ja L2-piireille, samoin korotusajan. Aika on aseteltavissa vain tasatunteina, mutta jos pidempiä käyntiaikoja haetaan ei varmaan tuntia pienempää arvoa tarvita.
Tuo Opationin relekytkentä ei toimi suoraan tässä koska signaali tulisi nurinpäin. Pitäisi käyttää sitä jo käytössä olevaa kärkitietoa, mutta en tiedä mitä Säädin tykkää jos sen kaksi tuloa kytkee rinnan tuolle releelle!? Itse ohjaan kotiautomaation kautta vapaalla relelähdöllä. Paras ratkaisu olisi sellainen rele jossa kaksi vaihtokosketinta.
-
Ymmärränkö väärin, että modauksen ollessa käytössä ja sen asetukset esim. nämä -4 ja käyrä +4 pitäisi torpassa olla vähän lämpimämpi. Ja tämän seurauksena käyrää pitäisi kestää taas aavistuksen laskea, ilman että torpassa on yhtään kylmempi kuin ennen tätä ruljanssia?
Olikohan tarpeeksi sekavasti selitetty...
Noin voi käydä. Siksi laitoin sen "tai yhden vähemmän". Huonekompensoinnista minulla ei ole havaintoa, mutta lähtökohtaisesti sitä ei kannata käyttää (vaikka onnistuisikin) tämän modauksen kanssa. Sisälämpötila saattaa pitkillä käyntijaksoilla aaltoilla kun lattioita varataan, mikä kuuluu asiaan. Huonekompensointi yrittäisi kumota sen.
-
Jep kiitoksia sailorille!
Nyt kyllä on PITKÄT käyntiajat! Pitää laittaa illan päälle käppyrää näkyville kun tulee vähän pitemmästi. Mitenkähän tuota luotettavasti arvioi/mittaa onko sähkönkulutuksen kannalta parempi modauksella vai ilman? Sekä kuinka pitkäksi käyntiaikoja kannattaa kulutuksen kannalta venyttää?
Nyt on kyllä kompuralla startteja TODELLA VÄHÄN, ikää toivottavasti lisää? Kiinnostaa kuitenkin miten sähkönkulutus muuttuu...
Jos haluaa vertailla ja modauksen pois käytöstä, niin yöpudotus vain nollaan ja käyrä alkuperäiseksi? Ja systeemi on taas orkkis, vai kuinka?
-
Tuo Opationin relekytkentä ei toimi suoraan tässä koska signaali tulisi nurinpäin. Pitäisi käyttää sitä jo käytössä olevaa kärkitietoa, mutta en tiedä mitä Säädin tykkää jos sen kaksi tuloa kytkee rinnan tuolle releelle!? Itse ohjaan kotiautomaation kautta vapaalla relelähdöllä. Paras ratkaisu olisi sellainen rele jossa kaksi vaihtokosketinta.
Mulla ainakin toimii poissa pudotus -2 ja kompuran käynnistyttyä tunnin ajan +4 esikorotus. Käyrää en ole muuttanut ollenkaan eli tunnin käynnin jälkeen menee käyrän mukaan sammumiseen asti.
-
Onko Riston kytkentä nyt niin että K4 releen 12 liittimestä menee johto Dig 2 tulon liittimeen 23 ?
-
Onko Riston kytkentä nyt niin että K4 releen 12 liittimestä menee johto Dig 2 tulon liittimeen 23 ?
On! Kuinka niin? Jotain erikoista?
-
Onko Riston kytkentä nyt niin että K4 releen 12 liittimestä menee johto Dig 2 tulon liittimeen 23 ?
On! Kuinka niin? Jotain erikoista?
Eipä muuten mutta nyt GL201 kytkennästä on "varmaa tietoa" ;)
-
No niin! Nyt on pätkän matkaa trend käyrää... Tuossa alkupäässä yön aikana kun on ollut yli 15 astettakin pakkasta on minusta aika pitkät käyntiajat, toki käynnistyksiäkin on ollut vähän... "Sietääkö" olla noin pitkät käyntiajat, että pärjää sähkönkulutuksessa?
Taas kun ilma on lämmennyt on käyntiajat lyhentyneet, minusta käyntiajat ja käynnistyskerrat on aika lailla vastaavia kuin ennen tätä modausta. Tai ei ainakaan silmiinpistävää eroa.
Ehdotuksia mitä kannattaa tehdä/kokeilla?
Onko nyt yleensäkin yksiselitteisen selvää että tuo modaus kannattaa, siis sähkönkulutuksen kannalta?
http://aijaa.com/17vpfX
-
Ne on sen vuoksi päivällä lyhyitä käynnistyksiä kun yöllä laattaa on varutunut lämpöä (kuten pitääkin).
Sulla on yläminimi turhan korkealla, käynnistelee "turhaan" nuo lyhyet käynnit sen vuoksi.
-
Ne on sen vuoksi päivällä lyhyitä käynnistyksiä kun yöllä laattaa on varutunut lämpöä (kuten pitääkin).
Sulla on yläminimi turhan korkealla, käynnistelee "turhaan" nuo lyhyet käynnit sen vuoksi.
Niin munkin mielestä on turhan korkealla... Mutta martan mielestä turhan matalalla kun meinaa lämpimästä vedestä tehdä tiukkaa!
Meinasin että kannattaako yöpudotusta kokeilla muuttaa suuntaan tai toiseen? (nyt se "tehdasasetus" 4) Mitä hyötyä tai haittaa?
Käyrää olen tietty jo viilannut 0-kohdasta asteen alaspäin, katotaan tuleeko kylmä! :)
-
Ne on sen vuoksi päivällä lyhyitä käynnistyksiä kun yöllä laattaa on varutunut lämpöä (kuten pitääkin).
Sulla on yläminimi turhan korkealla, käynnistelee "turhaan" nuo lyhyet käynnit sen vuoksi.
Niin munkin mielestä on turhan korkealla... Mutta martan mielestä turhan matalalla kun meinaa lämpimästä vedestä tehdä tiukkaa!
Meinasin että kannattaako yöpudotusta kokeilla muuttaa suuntaan tai toiseen? (nyt se "tehdasasetus" 4) Mitä hyötyä tai haittaa?
Käyrää olen tietty jo viilannut 0-kohdasta asteen alaspäin, katotaan tuleeko kylmä! :)
Onko kukaan ehtiny vielä tehdä tutkimusta vaikuttaako modaus miten sähkönkulutukseen?
-
Onko Riston kytkentä nyt niin että K4 releen 12 liittimestä menee johto Dig 2 tulon liittimeen 23 ?
25 liittimeen minulla..tässä käppyrää (Ouman 203gl)
https://www.dropbox.com/s/d6denn4t0iejx5f/pumppu.jpg
-
Onko kukaan ehtiny vielä tehdä tutkimusta vaikuttaako modaus miten sähkönkulutukseen?
Minulla lämmitystarvelukuihin suhteutettuna ei ole tullut kaikkien aikojen matalimpia arvoja, mutta ei kulutus ole kyllä noussutkaan. Käynnistyskertojen määrä on pudonnut perus talvipäivänä vajaasta 30/vrk vajaaseen 20/vrk. Perstuntumalta epäilisin sisälämpötilan meillä olevan hiukan korkeampi modauksen ja käyrien säädön jälkeen.
-
Itse en pysty sanomaan juuta enkä jaata kun aurinkokeräimet ekaa vuotta pelissä mukana :'(
Ennätys kylmä maaliskuu vielä ryssi koko homman.
-
Nyt on kuukausi vaihtunut, miten Opation-modaajien kulutus on muuttunut?
Nykyiset ja vanhat lämmitystarveluvut saa nyt ilmatieteenlaitokselta http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut (http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut)
Miten tuosta voisi laskea kulutuksen suuntaa? On varmaan oletettava että muuta sähköä menee niinkuin ennenkin, mutta voiko siis vaikka näillä ennen jälkeen arvoilla tehdä päätelmiä? Sähkönkulutuksissa on kaikki sähkö mitä mittarin läpi on mennyt.
Vakiojärjestelmä:
Heinäkuu 2012, lämmitystarveluku 0, sähköä meni 587kWh
Marraskuu 2012, lämmitystarveluku oli 476 ja sähköä meni 1027kWh
Modauksen jälkeen:
Tammikuu 2013, lämmitystarveluku 751 ja sähköä 1261kWh
Helmikuu 2013, lämmitystarveluku 585 ja sähköä 1016kWh
Viimeinen modaus eli suorasähkövaraajan lisäys, käyttöveden priimaus ja MLP:n varaajan lämpötilan laskeminen 1.3.2013 alkaen:
Maaliskuu 2013, lämmitystarveluku oli 810 ja sähköä 1171kWh.
-
Lasketaan ominaiskulutus, kuukauden lämmitys+käyttövesisähkö jaetaan lämmitystarveluvulla (kWh/LTL)
Oletetaan taloussähkön osuudeksi esim 300 kWh/kk
Saadaan oheisen exell-taulukon mukainen tulos.
Ainakin sen mukaan kumpikin modaus on vähentänyt kulutusta
Tässä on turhan vähän verrokkikuukausia. Onko sinulla enemmän kulutustietoja ajalta ennen muutoksia?
ATS
-
”Seppant” tuohon jo ehtikin vastaamaan.
Arvelin tässä, että tuo kotitaloussähkön erottelu on vähän ongelmaista, kun senkin osuus vaihtelee vuodenajan mukaan.
Yksi epätieteellinen menetelmä olisi jakaa tuo kokonaiskulutus vain astepäiväkertymällä.
Siinä ero muodostuu pienemmäksi, kun kaikissa kulutuslukemissa on mukana jonkinlainen ylimääräinen, lähes vakio kulutus, tuo kotitaloussähkö.
Nyt näyttäisi tältä:
Vakiojärjestelmä:
Heinäkuu 2012, lämmitystarveluku 0, sähköä meni 587kWh
Marraskuu 2012, lämmitystarveluku oli 476 ja sähköä meni 1027kWh = 2,158 kWh/Ap
Modauksen jälkeen:
Tammikuu 2013, lämmitystarveluku 751 ja sähköä 1261kWh =1,679 kWh/Ap
Helmikuu 2013, lämmitystarveluku 585 ja sähköä 1016kWh = 1,737 kWh/Ap
Viimeinen modaus eli suorasähkövaraajan lisäys, käyttöveden priimaus ja MLP:n varaajan lämpötilan laskeminen 1.3.2013 alkaen:
Maaliskuu 2013, lämmitystarveluku oli 810 ja sähköä 1171kWh. = 1,446 kWh/Ap
Aleneva trendi on tässäkin.
Jos tähän tukeudutaan, modaus on hyvä!
-
Mielestäni tässä tulee myös huomioida se, että vaikka maaliskuun lämmitystarveluku on kova, niin mikäli talo on aurinkoisella paikalla (meillä ei ole) niin kyllä jo maaliskuussa taloon tulee hieman extra lämpöä auringosta, varsinkin kun maaliskuu oli erittäin aurinkoinen.
Meillä on mennyt lokakuu-maaliskuu välissä seuraavasti, eroteltuna MLP ja muu sähkö, joulukuu erottuu tietysti :) , sekä helmikuussa viikon reissu.
| | MLP | | Käyttö | | Käyttösähkö per päivä |
| Lokakuu | | 388 | | 363 | | 11,71 |
| Marraskuu | | 469 | | 320 | | 10,66 |
| Joulukuu | | 712 | | 451 | | 14,56 |
| Tammikuu | | 657 | | 382 | | 12,32 |
| Helmikuu | | 578 | | 270 | | 9,65 |
| Maaliskuu | | 676 | | 395 | | 12,75 |
-
Kiitos avusta. Muokkasin seppaantin taulukkoon koko sen ajan mitä ollaan asusteltu. Ne kohdat näkyy kyllä missä on muutoksia tehty, mutta itse tuon opa-modauksen en varsinaisesti usko hirveästi kulutusta laskevan, tavoitteena oli pitkät käyntiajat. Mutta alkuperäiseen kysymykseen: ei se näköjään kulutusta ainakaan lisää.
Mistä tuo muuten kertoo kun kesäajalla nuo kWh/LTL tolpat on noin korkealla?
-
Mistä tuo muuten kertoo kun kesäajalla nuo kWh/LTL tolpat on noin korkealla?
Käyttöveden tekemisestä.
Käyttövesihän ei ole riippuvainen lämmitystarveluvusta. Kesällä käyttöveden osuus kokonaiskulutuksesta on huomattavasti suurempi kuin varsinaisella lämmityskaudella.
ATS
-
Onko kukaan ehtiny vielä tehdä tutkimusta vaikuttaako modaus miten sähkönkulutukseen?
Minulla lämmitystarvelukuihin suhteutettuna ei ole tullut kaikkien aikojen matalimpia arvoja, mutta ei kulutus ole kyllä noussutkaan. Käynnistyskertojen määrä on pudonnut perus talvipäivänä vajaasta 30/vrk vajaaseen 20/vrk. Perstuntumalta epäilisin sisälämpötilan meillä olevan hiukan korkeampi modauksen ja käyrien säädön jälkeen.
Huhtikuu meni pienemmällä kulutuksella kuin aiemmin. Laskin yläminimiä alas 47 -> 40, jolloin pumppu kävi myös päiväsaikaan enimmäkseen alaminimin ohjaamana. Eli käytännössä iltapäivisin pumppu ei käynyt lainkaan. Saunomiseen tuo asetus riitti, mutta rasvaisten astioiden tiskaamiseen olisi vesi voinut olla lämpimämpääkin. Palautin nyt toukokuuksi yläminimin takaisin 47:ään. Kiertovesipumput laitoin kesäasentoon (3 -> 1).
Yksi lapsista sanoi, että makuuhuone on lämpimämpi kuin aiemmin. Nukkui jo lyhyillä alushousuilla osin ilman peittoa.
-
Pystyykö Ouman EH 203GL versiossa hidastamaan suntin sulkeutumista käyntijakson alettua? Tuntuu siltä, että suntti sulkeutuu turhan nopeasti kun lämmitysvaihe alkaa. Tämän ketjun mukainen "Opation" modaus on käytössä.
-
Pystyykö Ouman EH 203GL versiossa hidastamaan suntin sulkeutumista käyntijakson alettua? Tuntuu siltä, että suntti sulkeutuu turhan nopeasti kun lämmitysvaihe alkaa. Tämän ketjun mukainen "Opation" modaus on käytössä.
Pystyy, vaikka en ymmärrä kuinka Opation modauksen jälkeen se sinulla sulkeutuisi liian nopeasti? Miten TREND-käyräsi poikkeaa minun TREND-käyrästäni?
Säätimen virityksestä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020.0)
-
Se poikkeaa siten, että käyntijaksot ja tauot ovat huomattavasti lyhyempiä kuin Sailorilla. Kuumakaasun lämmöt ovat korkeammat. Sellainen tunne tulee, että lämmönjako ei kykene ottamaan kaikkea lämpöä vastaan ja se aiheuttaa suntin sulkeutumisen aika nopeasti. Pumppu sijaitsee erillisessä autotallirakennuksessa. Termostaatit eivät rajoita kiertoa.
-
Laita TREND-kuvaa näkyville, niin katsotaan.
-
Pystyykö Ouman EH 203GL versiossa hidastamaan suntin sulkeutumista käyntijakson alettua? Tuntuu siltä, että suntti sulkeutuu turhan nopeasti kun lämmitysvaihe alkaa. Tämän ketjun mukainen "Opation" modaus on käytössä.
Oliskohan tuosta apuja?
(http://i10.aijaa.com/t/00090/12763060.t.jpg) (http://aijaa.com/OYlMHv)
-
Ohessa tämän päivän trend käppyrää kommentoitavaksi.
-
Alaminimiä varmaankin pari astetta alaspäin ja tarvittaessa lämpökäyrää hiukan ylöspäin. Minulla se "opation ero" on 4 astetta. Alaminimi pitäisi laittaa niin alas että se menee reilusti lämpökäyrän alle, tällöin Oumanin suojaus nostaa sitä keliten kylmetessä automaattisesti. Mulla taitaa olla 22 astetta ja kovemmilla pakkasilla 23-24.
Onhan sinulla KV-pumput täysillä lattioissa?
Minulla käynnistyy yläminimin ohjaamana, joka on alhaalla sekin (37 astetta), mutta riittää, kun (yliteho)pumppu tuottaa sitä nopsasti lisää.
Sisälämpö näyttäisi olevan 21,6 astetta ja TREND:n "mittaukset" valikon mukaan L1 lämpötila keskimäärin 23.8 ja L2 piirin 24.7 astetta. Ulkolämpötilan ollessa keskimäärin 3.4 astetta.
EDIT: sitten sulla oli vielä käyttöveden kiertoakin käytössä? Joka aiheuttanee käppyrän käyttövesijaksot. Lisäksi sulla on 5 astetta ulkolämpötila, eli ei oikein vertailukelpoista. Saatko TRENDin päivittymään nettiin automaattisesti?
-
Minkälainen kiertovesipumppu on ja millä nopeudella se pyörii? Itselläni on nykyään Alpha2 ja se ei millään halunnut kesän jälkeen lisätä vauhtia auto-asennossa vaikka kiertonopeutta piti saada lisää. Tuo näyttää siltä että lämmönjaosta ei tule riittävän nopeasti kylmää vettä varaajaan käyntijakson aikana. Shuntin hidastaminen vain pahentaa asiaa.
-
Kiertovesipumppuna L1 piirissä on Lämpöässään integroitu UPS-25-60 (3-asennossa). L2 piirissä on Grundfos Alpha 2, 25-40 Auto asennossa. Itsekin olen tuota miettinyt, että voisiko tuo L1 piirin kiertopumppu olla liian pieni pumppausteholtaan?
-
Jos molempien, siis sailorin ja tipin (***kele tätä tabletin ennakoivaa tekstin syöttöä, tarjos nimiks säilytin ja teipin... ) trendit on samoilla väreillä, ihmetyttää se, että miksi tipillä L1 nousee ensin tappiin ja alkaa lähes heti laskea. Sailorilla nousee L1 nopeasti ylös ja pysyy siellä niin kauan kuin kompura käy. Miksi näin? Ups 25-60 on aika tehokas pumppu, muistaakseni mulla oli alussa sama ja tuntui kolmosella tulevan vesi mutkista läpi kun oli niin kova virtausnopeus.
-
Tällaista käyrää tuli viime talvena pakkaskeleillä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No siinähän ne pysyy käyntijakson ylhäällä noi L1-lämmöt. Miksei enää? Ja miksi muutamilla käyntikerroilla alavaraaja on noin kuumaksi lämmennyt, 55 asteeseen ilmeisesti?
-
No siinähän ne pysyy käyntijakson ylhäällä noi L1-lämmöt. Miksei enää?
Alaminimi on liian korkealla suhteessa lämpökäyrän pyyntiin. Kovemmilla pakkasilla toimii paremmin, vaikka silloinkin käynti/lepojaksot jäävät kovin lyhyiksi.
-
miksi tipillä L1 nousee ensin tappiin ja alkaa lähes heti laskea. Sailorilla nousee L1 nopeasti ylös ja pysyy siellä niin kauan kuin kompura käy.
Kun taukojakso on liian lyhyt ei lattia juurikaan ehdi jäähtyä käyntijaksojen välillä ja siksi shuntti alkaa sulkea.
Jos ylä_min asetusta laskisi kokeeksi muutaman asteen niin todennäköisesti taukojaksot pitenisi ,samoin käyntijaksot ja kun lattiaan voisi varata enemmän lämpötehoa niin sen seurauksena käyntijakso pitenisi jolloin käyttöveden lämmitykseen tarvittavaa tulistustehoa tulee enemmän.
Jos käyttöveden kierto on jatkuvasti pyörimässä niin kannattaisi laittaa joku ajastin siten että kierto on päällä vain niihin aikoihin kun on käyttöveden kulutusta.
Käyttöveden jatkuva kierto jäähdyttää nopeasti varaajan vaikka vettä ei muuten käytetä
-
Kokeilin pudottaa molempia ylä- ja ala min. arvoja. Käyntijaksot paranevat (tauko noin 1,5-2h, käynti noin 20-25 min), mutta nämä asetukset laskevat varaajan ylälämmöt alle 40 asteen (+5 ulkolämpötiloilla), jolloin lämmin käyttövesi loppuu. Saattaa olla, että nuo asetukset toimivat kun mennään kunnolla pakkasen puolelle.
Käyttöveden kierto on, mutta se on ajastimen takana noin 10 min. jaksoissa päiväaikaan, yöllä se ei ole päällä ollenkaan.
Mikäli näitä käynti- / lepoaikoja haluaisi pidentää, olisiko seuraavanlaisissa muutoksissa mitään ideaa?
- Pienempi kompura, sitten kuin nykyinen lopettaa toimintansa (nykyinen 12-15 kW antotehoiltaan, luultavasti turhan tehokas)
- Puskurivaraaja lämmityspiiriin
- Erillinen käyttövesivaraaja esim. 150L päärakennukseen, johon lämmin vesi pumpulta. Tällöin Lässän arvot voisi pitää riittävän alhaalla, käyntijaksot optimoiden.
-
- Erillinen käyttövesivaraaja esim. 150L päärakennukseen, johon lämmin vesi pumpulta.
Minä laittaisin tuon vaihtoehdon.
-
En tajua. Eikös käyrä ohjaa shuntin toimintaa? Ja jos käyntijakson ajan pyynti on 32 astetta, sen lattiaan menevän lämpötilan pitäisi olla 32 astetta eikä mitään muuta. Ei lattiasta tulevan veden lämpötila eikä alavaraajan lämpötilan pitäisi vaikuttaa shuntilta lähtevään lämpötilaan millään tavalla. Vai onko tämän vanhemman ohjauksessa jotain eroa, tai onko anturi lattiasta tulevassa putkessa?
-
Kokeilin pudottaa molempia ylä- ja ala min. arvoja.
Älä pudota yläminimiä. Mikäli alaminimi on riittävän alhaalla niin Ouman suojaus nostaa sitä käynnistyksen tapahtuessa edelleen, koska lepojaksolla oleva "opation ero" alennus poistuu. Laske alaminimi 22 asteeseen ja anna yläminimin olla. Jos lämpö ei riitä niin käyrää ylemmäs ja annat opation eron olla 4 asteessa. Taatusti toimii.
Täällä käyrät
L1 33,31,23
L2 34,32,28
Opation ero 4 astetta ja yläminimi 37 ja alaminimi 22.
-
Tällainen käyrä Sailorin asetuksilla, paitsi että yläminimi on 44 astetta.
-
Tarkistin, niin mulla onkin alaminimi 20 astetta. Isot pahoittelut tuosta :'(
Tuossa sun kuvassa ei ole mitään järkeä, koska noilla asetuksilla mun mielestä pumpun ei olisi pitänyt lainkaan käynnistyä klo 22-06 välillä. Koitas nyt vielä laskea sitä alaminimiä muutama aste - jos se nyt on vaan siitä kiinni? Laitatko 24h näytön TRENDiin niin on hiukan helpompi verrata.
-
Eikö se pumppu klo. 22-06 välisenä aikana ohjaudu alavaraajan mukaan, johtuen siitä Oumannin suojaustoiminnasta? Tuntuu hieman oudolta, että tauon aikana "Opation erolla" 4 astetta, varaaja jäähtyy noinkin nopeasti kun sunttien pitäisi olla lähestulkoon kiinni.
Pudotin alaminimi arvon 20 asteeseen, katsotaan millainen Trend käyrä sitten tulee...
-
Eikö se pumppu klo. 22-06 välisenä aikana ohjaudu alavaraajan mukaan, johtuen siitä Oumannin suojaustoiminnasta? Tuntuu hieman oudolta, että tauon aikana "Opation erolla" 4 astetta, varaaja jäähtyy noinkin nopeasti kun sunttien pitäisi olla lähestulkoon kiinni.
Pudotin alaminimi arvon 20 asteeseen, katsotaan millainen Trend käyrä sitten tulee...
Varmaankin noin. Jos se ei asetu niin tarkista sunttien toiminta ja nosta "Opation ero" 5 asteeseen. Pakkohan sen on varata lattiohin tuota lämpöä pitemmäksi aikaa.
Onhan sulla kaikki huonetermostaatit täysin auki? Onhan sulla sunttien ohjaus tehdasasetuksilla?
-
Alaminimi 20 astetta antaa tällaiset käyntijaksot.
-
Tipillä ei taida vaan jaksaa laatan imukyky käsittelemään pumpun hieman ylitehoista kompuraa.
Onko 16mm putket laatan kierrossa? Sailorilla ehkä 20mm ja siitä tuo ero varaavuudessa.
Aukaise tallin piiri kokonaan auki jos se on puolilämmin.
Kiertääkö vesi jälkilämmitin patterissa iv-koneessa?
-
Vesi kiertää IV-koneen jälkilämmitin patterissa. Lattialämmitysputket ovat 14.0x2.0, eli ovat aika pientä putkea. Lattialämmityssuunnitelman mukaan kokonaisvesitilavuus lattiassa on 98,6 L + lämpökanaali + Lämpöässän 40 L mantteli.
Koneen antoteho on esitteen mukaan 35 asteen menovedellä on 15 kW, eli järjestelmän vesitilavuus on aika pieni suhteessa lämpöpumpun antotehoon. Olisiko tällaisessa tapauksessa hyötyä puskurivaraajasta?
-
Odotamme mielenkiinnolla jäsen Xargon putkarikäyntiä ;) niin sitten tuohonkin saisi vastauksen.
Joku 8kw:n kone olisi ollut ehkä sopivampi.
-
En hätäilisi vielä vaan odottelisin pakkasten tuloa, nyt täälläkin on 9 astetta lämmintä ja lämmitystarve putosi alas.
-
Koneen antoteho on esitteen mukaan 35 asteen menovedellä on 15 kW, eli järjestelmän vesitilavuus on aika pieni suhteessa lämpöpumpun antotehoon. Olisiko tällaisessa tapauksessa hyötyä puskurivaraajasta?
Onko tässä koneessa noinkin suuri lämmitysteho, kuin 15 kW ja L-ässä nimennyt sen kuitenkin V10 :si.
Tuosta ”Opation modauksesta” olisi hieman kysyttävää...
Miten sunttiventtiilin pitäisi käyttäytyä käyntijakson loputtua? Eikö sen kuuluisi ajaa L1 ja L2 suntit lähestulkoon kiinni asentoon kun kompressori pysähtyy, koska tavoitteena on käyrä – yöpudotus? Itselläni tällaista ei tapahdu ainakaan 0- keleillä. Tuntuu jopa siltä, että sunttia ajetaan auki suuntaan koneen pysähdyttyä. Eikö menoveden lämmön pitäisi mennä asetuksillani lähestulkoon varaajan ala min. tasolle tauon aikana, eli toimiiko tämä nyt niin kuin sen pitäisi?
Asetusarvot LÄ V10, vanha malli:
Dig 3 kotona/poissa, yöpudotus 5 astetta
L1 arvot (+20, 0 -20) 27, 30, 33
L2 arvot (+20, 0 -20) 27, 31, 34
Varaaja ylä min. 42, ala min. 27
-
Tässä on Wanhan v-malliston tehot.
Lämpöässä mallit: V8 V9 V10 V15
Lämmitysteho 8-10 10–12 12–15 16–20 kW
Kompressorin ottoteho 2,8–2,4 3,1–2,8 3,9–3,6 5,0–4,6 kW
Sekä tässä uuden v-mallin tehot:
Malli:V 7.0 V 9.0 V 10.5 V 13.0 V 15.0 V 20.0 V 30.0
Antoteho 35/50°C * kW 7.9/7.2 9.9/9.0 11.4/10.6 14.2/13.1 16.7 / 15.3 20.6 / 18.9 31.2/28.9
-
Tuosta ”Opation modauksesta” olisi hieman kysyttävää...
Miten sunttiventtiilin pitäisi käyttäytyä käyntijakson loputtua? Eikö sen kuuluisi ajaa L1 ja L2 suntit lähestulkoon kiinni asentoon kun kompressori pysähtyy, koska tavoitteena on käyrä – yöpudotus? Itselläni tällaista ei tapahdu ainakaan 0- keleillä. Tuntuu jopa siltä, että sunttia ajetaan auki suuntaan koneen pysähdyttyä. Eikö menoveden lämmön pitäisi mennä asetuksillani lähestulkoon varaajan ala min. tasolle tauon aikana, eli toimiiko tämä nyt niin kuin sen pitäisi?
Asetusarvot LÄ V10, vanha malli:
Dig 3 kotona/poissa, yöpudotus 5 astetta
L1 arvot (+20, 0 -20) 27, 30, 33
L2 arvot (+20, 0 -20) 27, 31, 34
Varaaja ylä min. 42, ala min. 27
Onko Tipillä asetettu menoveden minimiraja minkälaiseksi? Jos se on vaikka 26, ei tuo modi sen alle menovettä päästä laskemaan, ja silloin lämpimillä keleillä ei modaus vaikuta mitenkään. Tuota minimi ja maksimiarvoa, jonka itse voi asettaa ei voi ylittää mikään muu asetus.
-
Vesi kiertää IV-koneen jälkilämmitin patterissa. Lattialämmitysputket ovat 14.0x2.0, eli ovat aika pientä putkea. Lattialämmityssuunnitelman mukaan kokonaisvesitilavuus lattiassa on 98,6 L + lämpökanaali + Lämpöässän 40 L mantteli.
Koneen antoteho on esitteen mukaan 35 asteen menovedellä on 15 kW, eli järjestelmän vesitilavuus on aika pieni suhteessa lämpöpumpun antotehoon. Olisiko tällaisessa tapauksessa hyötyä puskurivaraajasta?
Joskus yritin laskea Niben käyttövesivaraajan (160L) manttelin (40L) lämmönsiirtoteho lämpötilaerolla dT 6(muistaakseni) ja sain tulokseksi noin 5-6 kw. Toki manttelin toimivuuteen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä tilavuus, mutta tilavuudella merkistä varsinkin silloin kun pumpun antoteho on merkittävästi isompi kuin manttelin lämmönsiirtoteho "normaalilla" lämpötilaerolla. 15kW on kyllä todella paljon 40L manttelille.
-
Toki manttelin toimivuuteen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä tilavuus, mutta tilavuudella merkistä varsinkin silloin kun pumpun antoteho on merkittävästi isompi kuin manttelin lämmönsiirtoteho "normaalilla" lämpötilaerolla. 15kW on kyllä todella paljon 40L manttelille.
Minusta oleellisempi asia on lämmönsiirtopinta-ala. Vertaa levylämmönvaihdin, pieni tilavuus mutta suuri pinta-ala.
ATS
-
Toki manttelin toimivuuteen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä tilavuus, mutta tilavuudella merkistä varsinkin silloin kun pumpun antoteho on merkittävästi isompi kuin manttelin lämmönsiirtoteho "normaalilla" lämpötilaerolla. 15kW on kyllä todella paljon 40L manttelille.
Minusta oleellisempi asia on lämmönsiirtopinta-ala. Vertaa levylämmönvaihdin, pieni tilavuus mutta suuri pinta-ala.
ATS
Aivan, lämmönsiirtokyky/-teho riippuu pinta-alasta ja pienessäkin manttelissa voi olla paljon pinta-alaa jos suunnittelussa on siihen panostettu. Mutta jos pinta-alaa on ihan liian vähän niin sitten tilavuudesta on hyötyä. Jostain foorumin kuvista jäänyt sellainen mielikuva Lässän varaajan rakenteesta, että se ei olisi mitenkään poikkeuksellinen.
Oliko niin, että mantteli kattaa vain noin 1/3 varaajan pinta-alasta?
-
Vanhan V-mallin periaatekuva.
Tässä on aikalailla erilainen toimintaperiaate kuin uudemmissa LÄ:n malleilla.
Ainakin "alavaraajan" anturi ulkovaipassa on huomattavan korkealla,varmaan saa olla reilu ala_ero ja suurempi "opation" ero kuin uudemmissa V-malleissa
-
Mistäköhän tuon menoveden minimirajan näkee, en löytänyt ainakaan suoraan asetuksista?
-
Mistäköhän tuon menoveden minimirajan näkee, en löytänyt ainakaan suoraan asetuksista?
Pitäisi löytyä ihan Asetusarvot - minimiraja.
-
Mulla on V10 ja kaverina akvaterm 500. Lisävaraajan merkityksen voi katsoa tuosta minun TREND linkistä. Ei tarvita opation modausta ja 1100 m3 pysyy just just lämpösenä.
-
Mulla on V10 ja kaverina akvaterm 500. Lisävaraajan merkityksen voi katsoa tuosta minun TREND linkistä. Ei tarvita opation modausta ja 1100 m3 pysyy just just lämpösenä.
Ja tais olla talvella vielä pidemmät käyntijaksot kuin nyt. Oma valinta voisi olla edelleen tulistustekniikka jos se toimisi noin hyvin. Ja ainakin 500 litraisella varaajalla jos vesi tulee kierukasta, ehkä isommallakin. Ärsyttävin asia täällä asuessa on ollut lämpimän veden loppuminen.
-
Miten Alliksella tuo lisävaraaja on kytketty, tarvitaanko ylimääräisiä kiertopumppua? Minkälaiset käyntijaksot olivat ennen lisävaraajaa?
-
Koska kyseessä on keksi ja kokeile toimintaa, on kytkentöjä muuteltu jo muutamaan kertaan. Nyt akvaterm on liitettynä lässän L2-lähtöihin. Mulla on pumpun L2-piirissä latauspumppu, joka pyörii vain kompuran kanssa yhtäaikaa. Sitten on vielä varaajalta lähtevässä "oikeassa" L2-piirissä Magna-pumppu hoitamassa hallien lämmön kiertoa. Mun systeemi on aikas raskas toteutettava. Halvimmalla ja helpoimmalla pääsee laittamalla pumpun L2-piiriin kiertopumpun, joka pyörii vain kompuran kanssa yhtäaikaa ja jonkun pienen lisävaraajan. Mulla oli aluksi tälläisenä 120 litranen varaaja pumpun vieressä ja muutos käyntiaikaan oli hyvä. Ennen lisävaraajaa käyntijaksot oli niinkuin muillakin: lyhyitä jaksoja parikymmentä vuorokaudessa.
-
Koska kyseessä on keksi ja kokeile toimintaa, on kytkentöjä muuteltu jo muutamaan kertaan. Nyt akvaterm on liitettynä lässän L2-lähtöihin. Mulla on pumpun L2-piirissä latauspumppu, joka pyörii vain kompuran kanssa yhtäaikaa. Sitten on vielä varaajalta lähtevässä "oikeassa" L2-piirissä Magna-pumppu hoitamassa hallien lämmön kiertoa. Mun systeemi on aikas raskas toteutettava. Halvimmalla ja helpoimmalla pääsee laittamalla pumpun L2-piiriin kiertopumpun, joka pyörii vain kompuran kanssa yhtäaikaa ja jonkun pienen lisävaraajan. Mulla oli aluksi tälläisenä 120 litranen varaaja pumpun vieressä ja muutos käyntiaikaan oli hyvä. Ennen lisävaraajaa käyntijaksot oli niinkuin muillakin: lyhyitä jaksoja parikymmentä vuorokaudessa.
Sain kirjoituksistasi käsityksen että maapiirin anturisi olisi "kylmällä puolella" kompuran jälkeen. Onko näin? Ja jos on, niin eikö se kannattaisi vaihtaa maasta tulevaan putkeen?
-
Yes, maapiirianturi on siis paluupuolella. Luulin, että muillakin on. Jos laitan anturin tulopuolelle on lämpötila sen kolmisen astetta korkeampi. Onko anturin sijoituksella toimintaan vaikutusta?
-
Yes, maapiirianturi on siis paluupuolella. Luulin, että muillakin on. Jos laitan anturin tulopuolelle on lämpötila sen kolmisen astetta korkeampi. Onko anturin sijoituksella toimintaan vaikutusta?
Yleensä kai mitataan sitä maasta tulevaa lämpötilaa, koska paluulämpötilaan vaikuttaa mm. keruupiirin pumpun nopeus/ kompuran koko. Et viittis vaihtaa ;) Olisi kiva vertailla kuinka lämpötilat kehittyy pakkasten myötä...nythän maapiiri on näköjään voimissaan.
-
Nyt on liuosanturi tulopuolella niin saadaan vertailukelpoista faktaa. Pakkasia odotellessa... pumppu käy vähän liian tiheesti, mutta en oo jaksanut enää muuttaa kesäasetuksia takas
-
Nyt on liuosanturi tulopuolella niin saadaan vertailukelpoista faktaa. Pakkasia odotellessa... pumppu käy vähän liian tiheesti, mutta en oo jaksanut enää muuttaa kesäasetuksia takas
Hyvin tykittää LÄ:n liuospumppu, ei paljoa lämpötila noussut. Itseasiassa jopa yllättävän vähän kun siinä on kuitenkin 500m liuospiiriä perässä. Vai oliko piiri jaettu kahteen pätkään?
-
Yhellä kiepillä toi pyöree 500 metriä. Meinasin jo yhessä vaiheessa tehä tonne pellolle toisen piirin rinnalle mut sitte tuumasin ettei taida kannattaa. Harrastusmielessä ehkä...
-
Tuli testattua tuota yläminimi arvon pudottamista 37 asteeseen. Käyntijaksot paranivat huomattavasti (tauko 2 h, käynti noin 20 min. + 8 asteen ulkolämpötiloilla). Tilanne luultavasti vain paranee kelien kylmetessä. Näiden asetuksien ongelmaksi muodostuu käyttöveden riittävyys.
Ongelman ratkaisemiseksi olisi mielestäni pari vaihtoehtoa:
- Asentaa käyttövedelle oma esim. 160L varaaja päärakennukseen. Ei tarvittaisi käyttöveden kiertoa ja lämpöpumppua voisi pitää matalassa lämmössä, jolloin sähkövaraaja lisä lämmittäisi käyttöveden.
- Puskurivaraaja (esim. Nibe UKV). Mikäli puskurivaraajan asentaisi Alliksen tapaan L2-piiriin, silloin käyntijaksot pidentyisivät myös kesäaikaan kun vain pesuhuoneen lämmöt ovat päällä. Käyntijaksot olisivat järkevämpiä, korkeammilla varaajan arvoilla.
Voisiko joku skitsata simppelin kytkentäkaavion, miten esim UKV varaaja kytkettäisiin L2 piiriin (lisäpumppu ilmeisesti vaaditaan kierrättämään vettä manttelin ja UKV:n välillä käyntijakson aikana.
-
Veikkaisin, että kokonaistaloudellisesti käyttövesivaraajan lisääminen päärakennukseen olisi kannattavampaa. Saisit käyttöveden kierron pois. Sehän on myrkkyä lämpöpumpun hyötysuhteelle. Lämpöpumppu tekisi alkulämmöt ja sähkövaraaja priimaisi veden lämmön kohdilleen esim. opation on tehnyt näin. Kesäaikaan kun lämmitystarvetta ei ole saisit kesäasetuksilla koko pannun lämpöiseksi ja sähkövaraajan tarvitsisi olla päällä vielä vähemmän. Lisäksi toteuttamiskustannukset ovat tällä tapaa halvemmat ja tässä olisi kaksi energiaa kuluttavaa kiertopumppua vähemmän. Lisä perusteena vielä tähän malliin on, että tipillä on nimenomaan lämpöisen veden riittävyys ongelmana matalilla lämmöillä ja pumppu eri rakennuksessa kuin veden käyttö.
-
7 kuukautta ollut "option" viritys käytössä. Jokaisena kuukautena on kokonais sähkönkulutus ollut 8-13% vähemmän mitä edellisenä vuotena vastaavaan aikaan? Minusta aika iso sähkönkulutuksen lasku?
Onko muilla samansuuntaisia havaintoja?
-
7 kuukautta ollut "option" viritys käytössä. Jokaisena kuukautena on kokonais sähkönkulutus ollut 8-13% vähemmän mitä edellisenä vuotena vastaavaan aikaan? Minusta aika iso sähkönkulutuksen lasku?
Onko muilla samansuuntaisia havaintoja?
Wundergroundista keskilämpötilat kertoo että vuosi 2012 oli 6% viileämpi tähän mennessä, siitä aurinkotuotto pois. Mutta vastaus on varovainen ehkä. Mullahan modaus alkoi toimimaan noin vuoden 2013 alusta.
Ohessa siis tammikuu-marraskuu lukemat Vattenfallin palvelusta. "Voitolla" ollaan 482 kWh.
Vuosi 2013 1579 1406 1228 1083 717 482 419 523 743 1042 1298
Vuosi 2012 1718 1533 1266 1106 718 484 457 568 780 1093 1279
-
7 kuukautta ollut "option" viritys käytössä. Jokaisena kuukautena on kokonais sähkönkulutus ollut 8-13% vähemmän mitä edellisenä vuotena vastaavaan aikaan? Minusta aika iso sähkönkulutuksen lasku?
Onko muilla samansuuntaisia havaintoja?
2013 touko-loka
587 540 523 598 799 934
2012 touko-loka
693 638 618 706 990 1157
Vuositasolla on yleensä oltu 12500kwh paikkeilla, nyt saattaa olla että jossain 10500-11000 kwh liikutaan. Ja ILMAN TAKKAA.
-
Terve !
Viitteenä keskustelu, http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5243.msg62970#msg62970
Taustana siis rikkoutunut kompura, pätkäkäynti jne..
Kokeillaan siis, josko tämäkin vanha v15 saataisiin käymään hieman ehkä harvemmin/laadukkaammin.
Toki jo asetusten muutoksilla kompuran vaihdon jälkeen tilanne parani huomattavasti. Eli jos käyrä pyytää esim. 26 asteista, niin käydessä puskee n. 29 asteista menovettä. Näillä asetuksilla pääsin jo käynnistyksissä keskiarvoon 3 kpl / 2 h (ulkolämpötila -7..-12).
Johto on nyt liitetty, siis "opation modaus" tehty.
Jatketaan siis asetusten kanssa kädestä pitäen, huoltovalikossa erikoishuolto, dig2, kotona/poissa valittu, mutta missä säädän tuon pudotuksen (4astetta) ? Ilmestyy kyllä menovesi-infoon, mutta arvo 0.
Muut asetukset nyt,
ylämin 42
alamin 22
yläero 10
alaero 10
-20-->29
0-->23
+20-->16
Laitan trendiä heti kun sitä sopivasti on kertynyt.
-
Meniskö näillä ohjeilla:
"Huoltotila (koodi 1324) -> erikoishuolto -> dig3 valinta-> täppä kohtaan kotona/poissa
palaat takaisin perustilaan
asetukset-> asetat yöalennuskohtaan arvoksi esim. 4"
Muut asetukset nyt,
ylämin 42
alamin 22
yläero 10
alaero 10
-20-->29
0-->23
+20-->16
Laitan trendiä heti kun sitä sopivasti on kertynyt.
HUOM! Sun täytyy nostaa sitten käyrän asetuspisteitä vastaavasti, eli lisäät jokaiseen arvoon sen pudotuksen määrän (esim. 4 astetta):
20-->33
0-->27
+20-->20
@ Tero Paananen: Kuinkas Tero kävi sähkönkulutuksen kanssa, minulla tuli kaikkien aikojen pienin kulutus, mutta aurinkokeräimet vähän sotkee kuviota.
-
Ok, kiitos !
Melkein noin olinkin tehnyt (paitsi dig2 jne..)
Käytössä on Ouman 203 GL ja tuon pudotus arvon ei siis pidäkään näkyä menovesi-infon valikossa.
Käyriin muutokset ja odottelemaan miten tilanne kehittyy..
-
Käyrästä näkyy, muutos tapahtumassa ja toivotaan, että myös lepojaksoissa tulee näin valtava muutos. Koskaan ei kompura ole näin kauaa pärissyt tauotta.
Muutin nämä, mutta kompura ei pysähdy vaikka ylä jo 47 ja ala 34, nostanee vielä vanhoilla arvoilla ?
ylämin 42-->38
alamin 22-->20
yläeron 10-->6
alaeron 10-->9
Pitkäjänteisyyttä tarvitaan..
-
HUOM! Sun täytyy nostaa sitten käyrän asetuspisteitä vastaavasti, eli lisäät jokaiseen arvoon sen pudotuksen määrän (esim. 4 astetta):
20-->33
0-->27
+20-->20
Menee sormi suuhun..eka käynti näytti hyvältä arvojen asetusten jälkeen, mutta sitten..
Pätkäkäynti tekemässä paluun, lepojakso minimaalinen, starttaa kun alalämpö 29, sitten nostaa ylä 53 ja ala 35 asti. Vaikka asetus arvot 38 ja 20. Käyrä toki pyytää samaan aikaan tuota 29 astetta, onko siis hyviä ehdotuksia..?
-
Siis niitä käyrän pisteitä pitää nostaa noin puolet siitä "opation"-erosta. Eli jos 4 astetta, niin käyrää alkuperäisestä 2 astetta ylöspäin arvoilla 0 ja -20. Vaatii tosin hienosäätöä ennen kuin käynnin saa tasottumaan.
Nyt kun nostit käyrää suoraan 4 astetta, pyrkii MLP saamaan laatan liian lämpimäksi keliin verrattuna ja ylipäätään ottamaan kiinni suurta lämpötilaeroa joka laatan ja pyynnin välillä tällä hetkellä on joten tulee pitkää käyntiä ja lyhyet lepoajat.
Tuo korotus käynnin aikana tekee sen että Ouman pakottaa vaikka pyynnin ollessa 32 astetta, sammuu kompressori vasta kun alavaraajan lämpötila on 37, eikös se 5 astetta lämpimämmäksi aina lämmitä varaajan?
-
Pätkäkäynti tekemässä paluun, lepojakso minimaalinen, starttaa kun alalämpö 29, sitten nostaa ylä 53 ja ala 35 asti. Vaikka asetus arvot 38 ja 20. Käyrä toki pyytää samaan aikaan tuota 29 astetta, onko siis hyviä ehdotuksia..?
Tuossa liitteessä kompressorin käynnistys ja pysäytys ehdot.
Jostain syystä taukojakson aikana menoveden lämpötilapudotus ei toimi?
Tuo korotus käynnin aikana tekee sen että Ouman pakottaa vaikka pyynnin ollessa 32 astetta, sammuu kompressori vasta kun alavaraajan lämpötila on 37, eikös se 5 astetta lämpimämmäksi aina lämmitä varaajan?
Noin se näyttää olevan
(http://i8.aijaa.com/t/00948/13006812.t.jpg) (http://aijaa.com/gmzGjH)
-
Pätkäkäynti tekemässä paluun, lepojakso minimaalinen, starttaa kun alalämpö 29, sitten nostaa ylä 53 ja ala 35 asti. Vaikka asetus arvot 38 ja 20. Käyrä toki pyytää samaan aikaan tuota 29 astetta, onko siis hyviä ehdotuksia..?
Tuossa liitteessä kompressorin käynnistys ja pysäytys ehdot.
Jostain syystä taukojakson aikana menoveden lämpötilapudotus ei toimi?
Toimii mutta menoveden pyynti on nyt liian raju verrattuna laatan lämpötilaan, siksi varaaja jäähtyy hetkessä ja aletaan tekemään lisää lämpöä. Sisällä on varmaan kohta aika lämmin... ?
-
Toimii mutta menoveden pyynti on nyt liian raju verrattuna laatan lämpötilaan, siksi varaaja jäähtyy hetkessä ja aletaan tekemään lisää lämpöä. Sisällä on varmaan kohta aika lämmin... ?
Mun käsityksen mukaan shuntin pitäis mennä suht kiinni kun taukojakso alkaa ja pudotus menee päälle.
Samalla menoveden pyynti alenee pudotuksen verran(?)
Taukojakson aikana kierrättää alkuun vain lattian vettä ja kun se jäähtyy pudotuksen lämpöön niin vasta sitten shuntti alkaa avautua ja ottaa varaajan ulkovaipasta sekaan kuumempaa.
Olenko nyt käsittänyt jotain väärin? :-[
-
Toimii mutta menoveden pyynti on nyt liian raju verrattuna laatan lämpötilaan, siksi varaaja jäähtyy hetkessä ja aletaan tekemään lisää lämpöä. Sisällä on varmaan kohta aika lämmin... ?
Mun käsityksen mukaan shuntin pitäis mennä suht kiinni kun taukojakso alkaa ja pudotus menee päälle.
Samalla menoveden pyynti alenee pudotuksen verran(?)
Taukojakson aikana kierrättää alkuun vain lattian vettä ja kun se jäähtyy pudotuksen lämpöön niin vasta sitten shuntti alkaa avautua ja ottaa varaajan ulkovaipasta sekaan kuumempaa.
Olenko nyt käsittänyt jotain väärin? :-[
Et ole, mutta kun shuntti ei ole supernopea ja laatasta tuleva vesi on tässä tapauksessa viileää pyyntiin verrattuna, ei shuntti menekkään kokonaan kiinni. -> Ehtii imasta pienen varaajan kylmäksi tosi nopeasti. Jossain vaiheessa muutamien tuntien päästä tuo taitaa tasottua, mutta mielestäni tuloksena on noilla asetuksilla aika kuuma kämppä. Eli tiputtaisin aluksi käyrää pari astetta alaspäin, ja seurailisin tilannetta päivän verran ennen muutoksia.
-
kun shuntti ei ole supernopea ja laatasta tuleva vesi on tässä tapauksessa viileää pyyntiin verrattuna, ei shuntti menekkään kokonaan kiinni. -> Ehtii imasta pienen varaajan kylmäksi tosi nopeasti.
Joo,tuo on tosiaan mahdollista koska varaajassa ulkovaipan vesitilavuus on vain 40l ::)
-
Antaa rauhassa tasaantua, käyrän säätö sitten talon ja tottumusten mukaan. Meillä sisälämpö kasvaa kun mennään alle 20 pakkasasteen, eli 25-30 pakkasasteessa täytyy käydä käyrää pudottamassa -20 kohdalta.
Pistäppä uutta trendiä huomenna tulemaan niin on varmaan hiukka eri näköistä. Tuossa edellisessä alkoi sopivasti pakkanenkin kiristyä, sekin sekoittaa tilannetta ( eli pitää sunttia auki lisää).
-
Onhan Maapiirillä lattiaveden kiertovesipumppu täysillä....ja voisit muuttaa TREND-ikkunan leveyden 24h levyiseksi niin olisi vertailukelpoinen omaani.
-
Noniin, huomisen työt häiritseekin sopivasti tätä säätämistä..
Sailor pääsi sekoittamaan sopivasti tuolla käyrän arvojen nostollaan.. :) Eli ei jääty ihmettelemään tuota enempää kuin käyrästä näkyy.
Eli palasin entiseen säätöjen puolesta ja alkaa tilanne tasaantumaan pikkuhiljaa, eli viimeisin lepojakso (käyrästä voi myös tihrustaa) näin:
ulko -15, (edellisen käynnin lopussa maapiirin liuokset 3.8 ja 0.1)
käyrä:
29
24
17
tuolla käyrällä pyynti menovedelle on siis 27,
menoveden laskettua tuohon 27, lasku hidastui selvästi, mm. puski 25 asteista menovettä vaikka alamin näytti jo 24.
Menoveden laskettua aina 24 asti, tulikin sitten vastaan ylämin 38 ja alamin 22
Kompura käynnistyi kun,
ylämin oli 38
alamin oli 23
eli lepojakso oli n.45 min, edellisen n.20min käynnin jälkeen !
Näillä mennään ja otetaan mitä tulossa on, eli tyytyväinen pitää olla, jos lämmin vesi riittää ja käynnistyksissä pysytään enintään 3 kpl / 2h tasolla.
Nyt en koske säätöihin enää, ellei ole pakko (=suihkussa käyttäjä tutisee) ja laitan huomenna illalla päivän tuloksen ihmeteltäväksi.
Kiitoksia vaan aktiivisuudesta kaikille !
-
Ja juuri näin Matias, kuten pohdit.
Eikös olisi pitänyt pudota sen käyrän silloisen pyynnin (29) alle 4 astetta kuten oli säädetty..?
Tuo jäi kummittelemaan..
-
Eikös olisi pitänyt pudota sen käyrän silloisen pyynnin (29) alle 4 astetta kuten oli säädetty..?
Eihän tuossa astemäärässä liene miinusasteita( esim -4) pudotukselle ja plusasteita( esim 4) korotukselle?
-
Sailor pääsi sekoittamaan sopivasti tuolla käyrän arvojen nostollaan.. :)
Siihen on ihan tietty syy ja selvisi sulle varmaan tänä aamuna ? Opation modaus ilman käyrän nostoa kylmentää kämppää. Sulla tosin asiaa kompensoi yläminimin korkeampi arvo, joka käynnistää kompuraa useammin.
Se että menovesi nousee käyntijaksolla käyrää korkeammalle tai pysäytysparametrit eivät "pysäytä" johtunee siitä että käyntijaksolla logiikka muuttaa suojausarvoja. Niitä voi ihmetellä sillä V9:n tekemällä laskentapohjalla.
-
Noniin,
Uskoin kuitenkin sailoria ja nostin vielä illalla kuitenkin käyrää hieman.. ei siis aamulla viileää ;)
Mutta mun tulkinta on ettei "modaus" toimi koska:
-kompura käynnistyy aina kun ehto "käyrän pyynti + 5 - alaero" toteutuu. (laskin ylämin 35, joten mikään muukaan ei pumppua käynnistä, alamin on 20)
Aletaanko tarkistelemaan liitäntöjä ja mittailemaan ohmeja...?
Asetukset siis vaihdoin vielä näinkin dig3-->HI 1/2 ja arvoksi -5, eikä näytä pudotus kytkeytyvän.
Johto siis laitettu k4/12-->oumanniin 25:seen. Tuossa k4:ssä ei tosin ole tarralla merkitty sitä tyyppiä, mutta on ainoa tuollainen rele ja täsmää mm. sailorin kuviin.
-
Johto siis laitettu k4/12-->oumanniin 25:seen. Tuossa k4:ssä ei tosin ole tarralla merkitty sitä tyyppiä, mutta on ainoa tuollainen rele ja täsmää mm. sailorin kuviin.
Jos releosa on oranssi ja merkki "Schrak" niin sama pitäisi olla.Onhan mustassa relepohjassa(jossa johtoliittimet on) alapuolella liittimet A1 ja A2.
Yläpuolella liittimet 11-14 joissa on johto ja liitin 12 oli alkujaan tyhjä ja laitoit lisäjohdon siihen.
Tuollaisia releita on myös kaksilla vaihtokoskettimilla mutta kosketinnumerointi ja kytkentä silti sama.
Kela A1--A2
Com=11---NO=14----NC=12 ja jos tuplakoskettimet niin toinen vaihtokosketin Com=21----NO=24----NC=22
edit: Jos mittaus onnistuu niin tarkista että alkuperäinen kytkentä on noin.Siis releen koskettimelta menee logiikan liittimiin just niinkuin tuossa kuvassa.
Normaalikäytössä kun ei ole väliä kumminpäin nuo 2 johtoa on mutta Opation modaus ei toimi kuin tuon kuvan mukaisella kytkennällä kun siinä otetaan avautuva kosketin(12) käyttöön
edit: Rele K4 pitää olla noin kytketty
(http://i5.aijaa.com/t/00422/13010895.t.jpg) (http://aijaa.com/mCSKj0)
-
Noniin,
Uskoin kuitenkin sailoria ja nostin vielä illalla kuitenkin käyrää hieman.. ei siis aamulla viileää ;)
Mutta mun tulkinta on ettei "modaus" toimi koska:
-kompura käynnistyy aina kun ehto "käyrän pyynti + 5 - alaero" toteutuu. (laskin ylämin 35, joten mikään muukaan ei pumppua käynnistä, alamin on 20)
Aletaanko tarkistelemaan liitäntöjä ja mittailemaan ohmeja...?
Asetukset siis vaihdoin vielä näinkin dig3-->HI 1/2 ja arvoksi -5, eikä näytä pudotus kytkeytyvän.
Johto siis laitettu k4/12-->oumanniin 25:seen. Tuossa k4:ssä ei tosin ole tarralla merkitty sitä tyyppiä, mutta on ainoa tuollainen rele ja täsmää mm. sailorin kuviin.
Tsekkaa käyntitauolla menovesi-info. Sieltä näkyy jos pudotus käyntiTAUOLLA toimii. Ja onhan se lämmityspiirin pumppu kolmosella?
-
Kyllä, samasta releestä puhutaan. Tuo loppu hieman hepreaa, mutta kirjaimet NC on 12:n vieressä ja COM 11:n ja alhaalla merkintä A2 coil A1.
-
Menovesi-infossa vain käyrän pyynti (29)
HI 1/2 näkyy ja arvo nolla, kuten kaikissa muissakin.
Ja kv-pumppu on 3 asennossa.
-
Kyllä, samasta releestä puhutaan. Tuo loppu hieman hepreaa
Se ohmi mittaus noin,ensin sähkö pois koneesta
edit:Rele K4 pitää olla noin kytketty
(http://i5.aijaa.com/t/00422/13010895.t.jpg) (http://aijaa.com/mCSKj0)
-
Kyllä se noin on kytketty, ei tarvinnu mitata, kun johdoissa on numerointi.
-
Hetkinen..
Katsoin vielä sailorin kuvan releestä ja se on ns. "kaksiportainen" tuo musta osa jossa nuo 14 ja 11.
Minulla "kolme portainen" ensin 14, 11 ja 12 taaimpana. Laitan kuvan vielä.
-
Menovesi-infossa vain käyrän pyynti (29)
HI 1/2 näkyy ja arvo nolla, kuten kaikissa muissakin.
Ja kv-pumppu on 3 asennossa.
Ohjeessa näyttäisi että voisi olla pudotusta 0.... -10 ,tehdas asetus -6.
HI pudotus vaikuttaa vain L1 piirin menoveteen (?)
Eli HI 1/2 ja arvo vaikka -6
(http://i7.aijaa.com/t/00805/13009974.t.jpg) (http://aijaa.com/FE9YPZ)
On se sailorin kuvassa samanlainen rele,siinä vaan liitinnumero jää piiloon edessä olevan johdon taakse
-
Prskule, kun en saa releeni kuvaa muutettua niin pieneksi että sopisi tänne..
Mutta, minulla ei ole tuollainen rele.
http://www.elisanet.fi/sailor/1.jpg
11 ja 12 eivät ole vierekkäin, kuten sailorilla tuossa näyttäisi olevan (14 "ensimmäisellä" rapulla ja 11 ja 12 "toisella") tai sitten kuva vääristää rajusti..
minulla takana on vielä yksi, "kolmas porras", jossa tuo nc 12.
-
No sainpas..
-
Prskule, kun en saa releeni kuvaa muutettua niin pieneksi että sopisi tänne..
Mutta, minulla ei ole tuollainen rele.
http://www.elisanet.fi/sailor/1.jpg
11 ja 12 eivät ole vierekkäin, kuten sailorilla tuossa näyttäisi olevan (14 "ensimmäisellä" rapulla ja 11 ja 12 "toisella") tai sitten kuva vääristää rajusti..
minulla takana on vielä yksi, "kolmas porras", jossa tuo nc 12.
On se silti toiminnallisesti ihan sama.Se on joku tuon aikakauden (ehkä nykyisinkin) standardi että kosketinnumerointi kertoo koskettimen toiminnan.
Vaihtokosketin releissä on yhteinen liitin aina 11 (COM)
Avautuva kosketin on 12 (NC /normal close,lepotilassa kiinni)
Sulkeutuva kosketin on 14 (NO/ normal open/lepotilassa auki)
Useimmilla tunnetuilla relevalmistajilla(Finder,Omron,Schrak,Releco jne) on tämä järjestys kosketinnumeroinnissa.
Joten jos lisäjohto on K4 liittimessä 12 niin se on ihan oikein.
Mutta katohan tuo HI 1/2 asetus,varmaankaan siinä ei voi olla 0 vaan joku miinusmerkkinen asteluku,esim -6 tai jokin muu.
Tuntuisi että jos HI 1/2 menoveden pudotus on 0 astetta niin ei se taida silloin laskea laisinkaan kun pudotus menee päälle
-
Ei näy edelleenkään menovesi-infossa, muuta kuin 0. (säädetty arvo -6).
Jokin on nyt väärin..?
-
Ei näy edelleenkään menovesi-infossa, muuta kuin 0. (säädetty arvo -6).
Jokin on nyt väärin..?
Pitäisi näkyä menovesi-infossa kun kone ei käy. Käydessä näyttää nollaa.
-
Releen K4 voisi testata siten että siirrä liittimestä 12 se lisäjohto liittimeen 11.Liittimeen 11 tulee siis 2 johtoa testin ajaksi.
Näyttää olevan reilun kokoiset sankaliittimet K4 releessä joten menee vaivatta 2 johtoa samaan liittimeen.
Toiminnan pitäisi muuttua siten että HI 1/2 pudotus menee päälle(arvo -5) kun kompressori käy.
Taukojakson aikana HI 1/2 pudotus pitäisi poistua (arvo 0)
Jos pudotus on nyt jatkuvasti päällä käynti- ja taukojakson aikana niin vaihda releen K4 liittimien 11 ja 14 alkuperäiset johdot keskenään ja laita lisäjohto takaisin liittimeen 12
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4374.0;attach=1836;image
Releen K4 kytkentä pitäisi olla noin että Opation modaus voi toimia
http://aijaa.com/img/b/00340/13009841.jpg
edit:tuossa piirikaaviossa on virhe! Releen K4 kytkentä pitää olla noin
(http://i5.aijaa.com/t/00829/13010887.t.jpg) (http://aijaa.com/Xz3ORx)
Käännä Mitt4 johdot Oumanissa keskenään ristiin jos ei ole ylläolevan kuvan mukainen
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4374.0;attach=278;image
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.80
Ilmeisesti siellä on maa nyt K4/14 liittimessä.
Siitähän se ei voi yhdistyä K4/12 liittimeen.
Maan pitää olla jatkuvasti K4/11 liittimessä.
Sitten on oikein.
-
Lueskellut threadia mielenkiinnolla mutta en pääse ihan varmuuteen/selvyyteen siitä, onko tämä suositeltava kytkentä myös uudempaan (2009) V15- malliin?
-
Lueskellut threadia mielenkiinnolla mutta en pääse ihan varmuuteen/selvyyteen siitä, onko tämä suositeltava kytkentä myös uudempaan (2009) V15- malliin?
Minulla on tuo opation modaus tehtynä uuteen V9 malliin, nyt tältä istumalta en muista kytkentää ulkoa, voin sen tarkistaa ja dokumentoida kotona, jossain se täällä foorumilla on myös kerrottuna rautalangasta miten se tehdään uuteen malliin.
Itsellä se ei nyt ole aktiivinen kun tuntuu, etten koskaan löydä siinä hyvää kombinaatiota pudotukselle ja käyrän nostolle, mutta kai sitä voisi taas testailla.
-
Nyt toimii !
Meikäläinenkin on nyt vähintäänkin pullakahvit pystyssä "tukihenkilöille".
Kaavio oli siis väärin, virhe siis suunnittelussa, vai..? Miten Matias tuon selvitit ja onkohan joillakin muilla sama kytkentä ? Helppoa tietty, kun osaa..
Eipä muuta kuin hakemaan asetuksia kohdilleen ja päivitän lähiaikoina, millaiseksi käynti muotoutuu, pakkasetkin sopivasti kiristymässä ;)
Kiitos vielä kaikille "threadissa" kommentoijille !
-
Eli mitä tarkalleen muutit Oumannista, jotta alkoi toimimaan?
-
Nyt toimii !
Hienoa. Ja kun saat trendiä niin laita tosiaan tänne malliksi kuinka hyväksi tuo käynti muuttui.
Lueskellut threadia mielenkiinnolla mutta en pääse ihan varmuuteen/selvyyteen siitä, onko tämä suositeltava kytkentä myös uudempaan (2009) V15- malliin?
Renoon trendejä katsoneena olisin kahden vaiheilla että laittaisinko modauksen. Ihan järkyttävää starttimäärää ei tule vakionakaan.
-
Eli mitä tarkalleen muutit Oumannista, jotta alkoi toimimaan?
http://aijaa.com/mCSKj0
Eli noin, ja kiitos menee Matiakselle joka selvitti virheellisen kaavion.
Siis Releen k4, liittimiin tulevat johdot 11 ja 14, vaihdoin keskenään
Nyt toimii !
Hienoa. Ja kun saat trendiä niin laita tosiaan tänne malliksi kuinka hyväksi tuo käynti muuttui.
.
Kyllä järkyttävän hyvältä näyttää jo nyt, verraten aiempaan. Toki perehtyminen pumpun säätöihin ei ollut tuon jakson aikana edes tyydyttävää.
Nyt vaan pitänee löytää sopiva suhde "pudotuksen" venyttämisen ja käyttöveden riittävyyden kanssa.
Lievä haaste tässä minun tapauksessa saattaa tulla olemaan siis tuo lepojakson loppuun sijoittuva kuuman veden tarve. Eikös käynnin voisi ajastaa esim. oletettaville suihku/saunomiskerroille ?
Trendiä en uskalla vielä laittaa, kun en usko tuota kuitenkaan ennen kuin on jonkin aikaa varmasti pelittänyt... ;D
-
Nyt ei jaksa oikein ajatella mutta kun johto on jo kytketty, mutta ei toimi. Rele oletettavasti toimii ja kytkentäkaaviossa on virhe:
Johto edelleen releen #12 Ouman #25
Mutta Mitt4 johtimet pitää kääntää Oumanin päästä ristiin, jotta maa olisi siinä K4/11 terminaalissa. Eiks vaan Matias?
Samaa pähkittiin aikoinaan kun ÄssäS15 teki kytkentää. Eli osassa laitteista on kytkennässä virhe joka pitää muuttaa Matiaksen ohjeiden mukaan kääntämällä johdot ristiin.
Pitäisköhän kasata kytkentäohjeet nippuun omaksi ketjuksi kun nyt on tiedossa sunnilleen Wanhan ja uuden V:n sekä Vs:n kytkeminen. Jäisi tulevilla modaajilla pähkäily vähemmälle kun tästäkin on tullut näin pitkä viestiketju. Vahva oletus on että tämä kytkentä saattaa olla joillain ei-foorumilaisillakin käytössä, ainakin vanhoissa V-masiinoissa. Minulla olisi tuosta jopa powerpoint-materiaalia, kun jouduin tämän kytkennän toimintaa esittämään yhdessä tilaisuudessa. Kuviakin olisi siis valmiina.
-
Pitäisköhän kasata kytkentäohjeet nippuun omaksi ketjuksi kun nyt on tiedossa sunnilleen Wanhan ja uuden V:n sekä Vs:n kytkeminen. Jäisi tulevilla modaajilla pähkäily vähemmälle kun tästäkin on tullut näin pitkä viestiketju. Vahva oletus on että tämä kytkentä saattaa olla joillain ei-foorumilaisillakin käytössä, ainakin vanhoissa V-masiinoissa. Minulla olisi tuosta jopa powerpoint-materiaalia, kun jouduin tämän kytkennän toimintaa esittämään yhdessä tilaisuudessa. Kuviakin olisi siis valmiina.
Joo,tee ihmeessä.
Siis kytkennästä ja asetuksien muutoksisista mistä pudotus aktivoidaan.
Modet varmaan naulaisi sen johonkin helposti löydettävään paikkaan kun noi Aijaa.com piirrokset ja kuvat näköjään tietyn ajan kuluttua näyttää häviävän.
Tästähän olisi selkeää hyötyä ainakin LÄ:n omistajille jos pätkäkäynti alkaa rasitta konetta ja käyttäjää
Nyt ei jaksa oikein ajatella mutta kun johto on jo kytketty, mutta ei toimi. Rele oletettavasti toimii ja kytkentäkaaviossa on virhe:
Johto edelleen releen #12 Ouman #25
Mutta Mitt4 johtimet pitää kääntää Oumanin päästä ristiin, jotta maa olisi siinä K4/11 terminaalissa.Eiks vaan Matias?
Voisitko samalla tehdä piirikaavion just tuosta K4 koskettimien oikeasta järjestyksestä,sehän on useammassa modauksessa tarvinnut muuttaa.
Se varsinkin hämää edelleen kun LÄ:n kuvissa noi 11 ja 14 liitinnumerot on vaihtanut paikkaa eikä noita tahdo muistaa ::)
-
Modet varmaan naulaisi sen johonkin helposti löydettävään paikkaan kun noi Aijaa.com piirrokset ja kuvat näköjään tietyn ajan kuluttua näyttää häviävän.
Kerää ne samaksi kuvaksi ja talleta johonkin kuvapankkiin,
jossa ne säilyvät pitempään, esim. tänne (http://kuva.termiitti.com/) tai johonkin muuhun vastaavaan.
Tee sitten siitä asiasta uusi asiallinen viesti tähän ketjuun:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.0
-
Pistetään rosessiin.
-
Kyllä järkyttävän hyvältä näyttää jo nyt, verraten aiempaan. Toki perehtyminen pumpun säätöihin ei ollut tuon jakson aikana edes tyydyttävää.
Trendiä en uskalla vielä laittaa, kun en usko tuota kuitenkaan ennen kuin on jonkin aikaa varmasti pelittänyt... ;D
Hyvä että toimii!!!
Laita loggaava koneesi nettiin: Irfanview kuvankaappaus ja sitten Fling file transfer, joka lähettää kuvan nettisivullesi. Molemmat ilmaisohjelmia.
Olisi kiva saada lisää vanhan liiton V-mallin seurantoja.
-
Lueskellut threadia mielenkiinnolla mutta en pääse ihan varmuuteen/selvyyteen siitä, onko tämä suositeltava kytkentä myös uudempaan (2009) V15- malliin?
Minulla on tuo opation modaus tehtynä uuteen V9 malliin, nyt tältä istumalta en muista kytkentää ulkoa, voin sen tarkistaa ja dokumentoida kotona, jossain se täällä foorumilla on myös kerrottuna rautalangasta miten se tehdään uuteen malliin.
Itsellä se ei nyt ole aktiivinen kun tuntuu, etten koskaan löydä siinä hyvää kombinaatiota pudotukselle ja käyrän nostolle, mutta kai sitä voisi taas testailla.
Laitetaan nyt tähän nämä muutama kuva, minulla on on siis vuoden 2010 V-malli, eli uusi V-malli.
HUOM! Omalla vastuulla!
Ovi auki, sähköt pois koko koneesta, etupelti irti, se missä on käynnistyskytkimet yms.
Kytketään 1 johto, toinen pää liitinpaikkaan 22 ja toinen pää Oumaniin, kannen alta löytyy paikka X1-21.
Tämän jälkeen Oumanista säätö:
Erikoishuolto - Asetusarvot - HI 1/2 vaik - säätö 0...-10 astetta. Tämä pudotus tarkoittaa sitä, kuinka monta astetta menovettä pudotetaan kompuran taukojaksolla. Tämän vastapainoksi pitää lämmityksen säätökäyrää nostaa, yleensä hieman vähemmän mitä pudotus on.
(http://www.sarvi.fi/ouman/liitin22.jpg)
(http://www.sarvi.fi/ouman/x1-21.jpg)
-
Kytketään 1 johto, toinen pää (rele K1.1) liitinpaikkaan 22 ja toinen pää Oumaniin, kannen alta löytyy paikka X1-21.
Täsmää piirikaavioon,jopa kosketinnumerointi on ihan oikein. ;)
(http://i3.aijaa.com/t/00128/13012529.t.jpg) (http://aijaa.com/YAtg9k)
-
Ja jälleen täällä..
Tuossa sitä nyt olisi, alkujaan ongelmana oli siis pätkäkäynti n.5-6kpl/h ! (ongelma myös käyttäjässä)
Sitten,
tilanne ennen modia (tähän jo lähes tyydyin) ja
vielä "hiomaton" trendi, modin ensimmäiset 24 h.
Ei kovin huono, vai mitä??
-
Ei kovin huono, vai mitä?
No ei ollenkaan,ennen modausta käyntisyklit 32/vrk,modauksen jälkeen 9/vrk
Varmaan pidentää lämpöpumpun kestoikää,ehkä samassa suhteessa ;)
-
Luulin itsekin käyttäneeni tätä "Opation modausta", mutta nyt se vasta alkoi toimimaan :). Oli sama vika kuin maapiirillä, eli piti vaihtaa mitt. 4 johdot keskenään. Tähän saakka olin todellisuudessa käyttänyt ainoastaan säätökäyrän alittavaa alamin. arvoa. Eilen illalla vaihdoin kytkennän, ja tällaista käyrää alkoi tekemään.
-
@ Tipi
Aika lailla samanlaista käyrää kuin täälläkin. Laita vielä extra-anturi maastatulevaan putkeen ja koko roska nettiin.
-
Mistä (ja millaisia) niitä antureita saa helpoiten hankittua?
-
Ja jälleen täällä..
Tuossa sitä nyt olisi, alkujaan ongelmana oli siis pätkäkäynti n.5-6kpl/h ! (ongelma myös käyttäjässä)
Sitten,
tilanne ennen modia (tähän jo lähes tyydyin) ja
vielä "hiomaton" trendi, modin ensimmäiset 24 h.
Ei kovin huono, vai mitä??
Toimii!! Kyllä tuon jotain säästöä pitää kompuralle tuoda. Riittääkö lämmin käyttövesi vielä?
-
Luulin itsekin käyttäneeni tätä "Opation modausta", mutta nyt se vasta alkoi toimimaan :). Oli sama vika kuin maapiirillä, eli piti vaihtaa mitt. 4 johdot keskenään. Tähän saakka olin todellisuudessa käyttänyt ainoastaan säätökäyrän alittavaa alamin. arvoa. Eilen illalla vaihdoin kytkennän, ja tällaista käyrää alkoi tekemään.
Joo, näinhän sitä ajettiin jonkin aikaa ja käyttövesi tilanne tuossa huomattavasti huonompi.
Toimii!! Kyllä tuon jotain säästöä pitää kompuralle tuoda. Riittääkö lämmin käyttövesi vielä?
No ei tässä vielä ole keritty paljoa lutrailemaan, mutta uskotaan että riittää,
kun ylälämmötkin nousevat nyt paremmin modauksen aiheuttaman pidemmän käyntijakson ansiosta. Ja ei se iso vaiva yläminimiä käydä nostamassa, kun saunavieraita tulossa..
Täytyy laittaa käppyrä paraati paikalle ja siitä voi kukin tsekata otollisimman suihkuvuoronsa.. :D
Hyvä että toimii!!!
Laita loggaava koneesi nettiin: Irfanview kuvankaappaus ja sitten Fling file transfer, joka lähettää kuvan nettisivullesi. Molemmat ilmaisohjelmia.
Olisi kiva saada lisää vanhan liiton V-mallin seurantoja.
Joo, eikös vaan Tipi, ei tuunaus tähän jää ??
Kiitos vinkistä Sailor, nämä laitetaan työn alle pikapuoliin ja myös maaliuos anturit tilaukseen. Varmaan saa samasta paikasta kuin välikaapelinkin..
-
Oumannin sivuilla on jotain putken pintaan kiinnitettäviä lämpötila-antureita, mutta niiden mittausalue on 0-70 astetta. Mistäköhän saisi sellaisia antureita, jotka soveltuisivat kylmille nesteille?
Kiitos maapiirille, sinun tapauksesi ansiosta sain myös oman koneeni käyntijaksot kohdilleen :).
-
No ei tässä vielä ole keritty paljoa lutrailemaan, mutta uskotaan että riittää,
kun ylälämmötkin nousevat nyt paremmin modauksen aiheuttaman pidemmän käyntijakson ansiosta. Ja ei se iso vaiva yläminimiä käydä nostamassa, kun saunavieraita tulossa..
Täytyy laittaa käppyrä paraati paikalle ja siitä voi kukin tsekata otollisimman suihkuvuoronsa.
Ilmeisesti vanhempi V-malli, jossa varaajan käyttövesisäiliö on 340l ja lämmitysverkon varaajana toimii ulkovaippa jonka vesitilavuus on vain 40l,käyttää kompressorin taukojakson aikana aika reilusti käyttövesisäiliöön ladattua lämpöä ja sillä se jäähtyy pitkähkön taukojakson aikana melkoisesti.
Tuossa kun on Opation modaus toiminnassa niin kannattaisi kokeilla suurentaa pudotusta niin paljon että taukojakson aikana shuntti pysyisi suurimman osan ajasta kiinni ja avautuisi vasta lähellä käyntijaksoa.
Silloin lattian kiertovesi menisi shuntin kautta varaajan ohi taukojakson aikana eikä käyttövesisäiliö juurikaan jäähtyisi. ;)
-
Nopealla googlettamisella. LÄ varmaan sama anturi kuin GEOPRO GS-mallissa, kun molemmissa OUMAN:
Kaikki anturit eivät ole täysin kosteuden kestäviä.
Maapiirin anturit vikaantuvat yleensä maaputken hikoilusta.
Tällainen myöskin pitäisi käydä, TEPK NTC10 löytyy osoitteessa
http://www.produal.fi/FI/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6tilan%20mittaus/NTC%2010/TEPK%20NTC%2010 (http://www.produal.fi/FI/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6tilan%20mittaus/NTC%2010/TEPK%20NTC%2010)
Tekniset tiedot:
anturi NTC 10 termistori
putkikoko 10...100 mm
kaapeli 2m, 2 x 0,14
mittausalue -20...+80 C
tarkkuus ± 0.2 °C (25°C:ssa)
aikavakio n. 5 s
Lämpötila/vastus -taulukko:
/ LT C NTC 10 /
25 10000.0
10 19900.0
5 25400.0
0 32650.0
-5 42340.0
-
Ilmeisesti vanhempi V-malli, jossa varaajan käyttövesisäiliö on 340l ja lämmitysverkon varaajana toimii ulkovaippa jonka vesitilavuus on vain 40l,käyttää kompressorin taukojakson aikana aika reilusti käyttövesisäiliöön ladattua lämpöä ja sillä se jäähtyy pitkähkön taukojakson aikana melkoisesti.
Tuossa kun on Opation modaus toiminnassa niin kannattaisi kokeilla suurentaa pudotusta niin paljon että taukojakson aikana shuntti pysyisi suurimman osan ajasta kiinni ja avautuisi vasta lähellä käyntijaksoa.
Silloin lattian kiertovesi menisi shuntin kautta varaajan ohi taukojakson aikana eikä käyttövesisäiliö juurikaan jäähtyisi. ;)
Kyllä se taitaa noin mennä, eli minun tapauksessa ylälämpö ohjaa käynnistykset. (Varaajan lisäeristys voisi vielä viivyttää joitakin asteen osia, mutta ahdas on tuo tila..)
Ja nyt käytännön kokeilu kai osoittaa, mikä on sopiva käynnistyslämpötila (ylämin).
Vai oliko tähän jokin suora laskukaava, kuinka lämmintä tämä pumppu voi jatkuvasti "lennossa" tuottaa, kun laitan esim. suihkun hanan täysille kuumalle, juuri ennen käynnistymistä (ylälämpö esim. 40).
Ja eikös shuntti toimi näissä aina samalla tavalla, kun esim.:
A. pyynti 32 pudotus 5 = 27, nostaa 30+5=35
B. pyynti 32 pudotus 10 = 22, 30+5=35
C. pyynti 32 pudotus 2 = 30, 30+5=35
D. pyynti 40 pudotus 10= 30, 40+5=45
Niin menee aina täysin kiinni, kun käynti lakkaa ja alkaa aukeemaan aina vasta silloin, kun menovesi saavuttaa tuon alarajan ??.
Siis kyllä minun tapauksessa taitaa kannattaa pitää aina mahdollisimman iso pudotusarvo, kun pelkoa ei liene, että alamin koskaan tulee ohjaamaan käynnistyksiä (paitsi ehkä D) ??
-
Ilmeisesti vanhempi V-malli, jossa varaajan käyttövesisäiliö on 340l ja lämmitysverkon varaajana toimii ulkovaippa jonka vesitilavuus on vain 40l,käyttää kompressorin taukojakson aikana aika reilusti käyttövesisäiliöön ladattua lämpöä ja sillä se jäähtyy pitkähkön taukojakson aikana melkoisesti.
Tuossa kun on Opation modaus toiminnassa niin kannattaisi kokeilla suurentaa pudotusta niin paljon että taukojakson aikana shuntti pysyisi suurimman osan ajasta kiinni ja avautuisi vasta lähellä käyntijaksoa.
Silloin lattian kiertovesi menisi shuntin kautta varaajan ohi taukojakson aikana eikä käyttövesisäiliö juurikaan jäähtyisi. ;)
Tais tulla ajatusvirhe tuossa ylläolevassa teoretisoinnissa :-[
Kun lämpökäyrä ohjaa kompressorin käyntiä niin eihän shuntin kiinni pysyminen onnistu pudotuksella koska lämpökäyrän käynnistys tulee L1 menovesianturilta ja jos sen asetusta saisi alennettua pudotuksella niin paljon että shuntti pysyisi kiinni niin eihän kompressori käynnistyisi laisinkaan.
Kyllä se taitaa noin mennä, eli minun tapauksessa ylälämpö ohjaa käynnistykset
Mielenkiintoinen ajatus.....enpähän nyt osaa sanoa tuohon mitään,täytyy miettiä ;)
-
Ilmeisesti vanhempi V-malli, jossa varaajan käyttövesisäiliö on 340l ja lämmitysverkon varaajana toimii ulkovaippa jonka vesitilavuus on vain 40l,käyttää kompressorin taukojakson aikana aika reilusti käyttövesisäiliöön ladattua lämpöä ja sillä se jäähtyy pitkähkön taukojakson aikana melkoisesti.
Tuossa kun on Opation modaus toiminnassa niin kannattaisi kokeilla suurentaa pudotusta niin paljon että taukojakson aikana shuntti pysyisi suurimman osan ajasta kiinni ja avautuisi vasta lähellä käyntijaksoa.
Silloin lattian kiertovesi menisi shuntin kautta varaajan ohi taukojakson aikana eikä käyttövesisäiliö juurikaan jäähtyisi. ;)
Tais tulla ajatusvirhe tuossa ylläolevassa teoretisoinnissa :-[
Kun lämpökäyrä ohjaa kompressorin käyntiä niin eihän shuntin kiinni pysyminen onnistu pudotuksella koska lämpökäyrän käynnistys tulee L1 menovesianturilta ja jos sen asetusta saisi alennettua pudotuksella niin paljon että shuntti pysyisi kiinni niin eihän kompressori käynnistyisi laisinkaan.
Kyllä se taitaa noin mennä, eli minun tapauksessa ylälämpö ohjaa käynnistykset
Mielenkiintoinen ajatus.....enpähän nyt osaa sanoa tuohon mitään,täytyy miettiä ;)
Sitten jos haluatte saada päänne oikein kipeäksi niin ihmetelkää tuota minun käyrääni ja sitä että alaminimi on 23 ja yläminimi 38. Eli jossakin kohtaa "OUMAN-suojaus" iskee päälle kun pakkanen kiristyy ja kone ohjautuu sillä "alaminimiä nostetaan jos se alittaa liikaa käyrän pyynnön". Toisaalta ihan kiva kun sisälämpö nousee pakkasen laskiessa ;D
-
Tais tulla ajatusvirhe tuossa ylläolevassa teoretisoinnissa :-[
Kun lämpökäyrä ohjaa kompressorin käyntiä niin eihän shuntin kiinni pysyminen onnistu pudotuksella koska lämpökäyrän käynnistys tulee L1 menovesianturilta ja jos sen asetusta saisi alennettua pudotuksella niin paljon että shuntti pysyisi kiinni niin eihän kompressori käynnistyisi laisinkaan.
Kyllä, pään tässä saa kipeäksi, jos haluaa.. Mutta kyllä se kai juuri noin toimii. Kompressori käynnistyy sitten joko ala tai ylämin ohjaamana ja suntti pysyy kiinni, jos lattian varaus on niin hyvä, ettei tarvitse varaajan lämpöä sekaan pitkään aikaan.
Muutin tuossa 13 aikaan opation pudotuksen -8 ja suntti pysyi kokonaan kiinni käynnin jälkeen kunnes määräämäni ylämin (42)käynnisti pumpun.
Ei siinä sinällään mitään erikoista, mutta ylälämpöpä ei tullutkaan ihan heti alas, kuten näkyy, n.4h yli 42 asteessa :) Toistaiseksi voinen unohtaa spekuloinnit lämpimän veden riittävyydestä.
Helppoahan sailorilla, kun on näköjään enemmän pakkasta, niin on edes vähän haastetta pumpun kanssa.. Tässähän ei itse malta odottaa tuollaisia kelejä :D
-
Muutin tuossa 13 aikaan opation pudotuksen -8 ja suntti pysyi kokonaan kiinni käynnin jälkeen kunnes määräämäni ylämin (42)käynnisti pumpun.
Ei siinä sinällään mitään erikoista, mutta ylälämpöpä ei tullutkaan ihan heti alas, kuten näkyy, n.4h yli 42 asteessa :) Toistaiseksi voinen unohtaa spekuloinnit lämpimän veden riittävyydestä.
No perhana,tuohan näyttää jo tosi hienolta trendissä. ???
Käynti siis ohjautuu nyt vain ylä_min asetuksella?
Taisinpa nyt tipahtaa "kärryiltä" ::)
edit:
Ilmeisesti talon lämmitykseen riittää kun shuntti on auki lämpökäyrän ohjaamana ainoastaan käyntijakson aikana,ainakin lattialämmitystaloissa?
Mutta jos LÄ:n vanhempaa mallia ohjataan ylä_min asetuksella niin näkeekö mistään paljonko suunnilleen on lauhtumislämpötila?
Alavaraajan Mitt 10 on ainakin kuvissa melkoisen ylhäällä että voiko sen trendiä pitää likimain lauhtumislämpötilana?
(http://i4.aijaa.com/t/00953/13017026.t.jpg) (http://aijaa.com/ZtKbop)
-
Tais tulla ajatusvirhe tuossa ylläolevassa teoretisoinnissa :-[
Kun lämpökäyrä ohjaa kompressorin käyntiä niin eihän shuntin kiinni pysyminen onnistu pudotuksella koska lämpökäyrän käynnistys tulee L1 menovesianturilta ja jos sen asetusta saisi alennettua pudotuksella niin paljon että shuntti pysyisi kiinni niin eihän kompressori käynnistyisi laisinkaan.
Kyllä, pään tässä saa kipeäksi, jos haluaa.. Mutta kyllä se kai juuri noin toimii. Kompressori käynnistyy sitten joko ala tai ylämin ohjaamana ja suntti pysyy kiinni, jos lattian varaus on niin hyvä, ettei tarvitse varaajan lämpöä sekaan pitkään aikaan.
Muutin tuossa 13 aikaan opation pudotuksen -8 ja suntti pysyi kokonaan kiinni käynnin jälkeen kunnes määräämäni ylämin (42)käynnisti pumpun.
Ei siinä sinällään mitään erikoista, mutta ylälämpöpä ei tullutkaan ihan heti alas, kuten näkyy, n.4h yli 42 asteessa :) Toistaiseksi voinen unohtaa spekuloinnit lämpimän veden riittävyydestä.
Helppoahan sailorilla, kun on näköjään enemmän pakkasta, niin on edes vähän haastetta pumpun kanssa.. Tässähän ei itse malta odottaa tuollaisia kelejä :D
Ei tämä näillä asetuksilla voi kauaa toimia, tuossa on 6h aikana reilu tunti kompura käynyt, kyllä tuossa laatta jäähtyy ja talo kylmenee, varsinkin kun aikaisemmin kompura on käynyt 50% ajasta, toki ulkona oli hieman kylmempi. Eli säätökäyrää joudut kyllä nostamaan :) .
Tuossa on lattiaan mennyt sen reilu tunti 30 asteista vettä ja taukojaksolla trendin mukaan lattiassa näyttää pyrivän se laatan lämpöinen vesi, se näyttää olevan 23-24 asteista, tuo ei mitenkään voi pitää taloa lämpöisenä, on siellä kuitenkin -10 astetta ulkona.
Ideana tämä tietenkin voi toimia eli shuntti on täysin kiinni lepoajan, mutta laatta on saatava käyntijaksolla kuumemmaksi, eli säätökäyrää ylemmäksi.
-
Ei tämä näillä asetuksilla voi kauaa toimia, tuossa on 6h aikana reilu tunti kompura käynyt, kyllä tuossa laatta jäähtyy ja talo kylmenee, varsinkin kun aikaisemmin kompura on käynyt 50% ajasta, toki ulkona oli hieman kylmempi. Eli säätökäyrää joudut kyllä nostamaan :) .
Tuossa on lattiaan mennyt sen reilu tunti 30 asteista vettä ja taukojaksolla trendin mukaan lattiassa näyttää pyrivän se laatan lämpöinen vesi, se näyttää olevan 23-24 asteista, tuo ei mitenkään voi pitää taloa lämpöisenä, on siellä kuitenkin -10 astetta ulkona.
Tuossa kohtaa vaikutti myös ulkoilman samanaikainen lämpeneminen 5 asteella, joka pidensi lepotaukoa. (Oletan että pumppua ajetaan ilman ulkolämpötilan hidastusta.)
Ideana tämä tietenkin voi toimia eli shuntti on täysin kiinni lepoajan, mutta laatta on saatava käyntijaksolla kuumemmaksi, eli säätökäyrää ylemmäksi.
En tiedä mistä tämä "suntti kiinni" juttu alkoi, mutta se ei ole tarkoitus, eikä siihen kannata pyrkiä. Ideana nimenomaan vanhassa V-mallissa on ajaa käyrän alittavalla alaminimillä ja sitten käyntijaksolla ladata lattiaa ennen kuin suntti sulkeutuu. Opation modaus tismalleen samalla tavalla, mutta käyntijaksolla ladataan vielä lämpimämpää vettä kiertoon-->lepojakso pitenee entisestään
-
En tiedä mistä tämä "suntti kiinni" juttu alkoi
Lähinnä siitä että vanhassa V-mallissa on omanlaisensa varaaja ja Opation modauksella näyttää taukojakson loppupuolella lattiakiertoon menevän käyttövesivaraajaan ladattua kuumempaa vettä.
Ajatus oli sentapainen että kompressori käynnistyisi uudestaan suht samoihin aikoihin kuin shuntti alkaa avautua.
-
Lähinnä siitä että vanhassa V-mallissa on omanlaisensa varaaja ja Opation modauksella näyttää taukojakson loppupuolella lattiakiertoon menevän käyttövesivaraajaan ladattua kuumempaa vettä.
Varaajan ylälämpö tippuu tasaisesti koko taukojakson, kaikki jyrkemmät pudotukset tulee kuuman käyttöveden kulutuksesta. Ylälämpöjen tippuminen ei sinänsä ole ongelma kun käyntijaksolla tulistus hoitaa homman.
-
Mahtuuko tälle kanavalle pieni lauantai-illan huumori pläjäys, Opation "putouksen" muodossa.. ;D
-
On siinä melkoinen muutos alkutilanteeseen :)
(http://i8.aijaa.com/t/00665/13019439.t.jpg) (http://aijaa.com/cncVaA)
-
Sailor. Tuli täällä myös ennätysvuosi. Kulutus oli 11.800 kWh Opation virityksen ollessa alkukesästä lähtien päällä. ilman takkaa ja aurinkokeräimiä.
-
Ehtoota,
Kompuran (copeland scroll) vaihdolle hintaa tuli 2444 euroa - vakuutus (70%).
Sitten asiaan, hommasin pinta-anturit maaliuoksen mittaamiseen, tulon liitin oumanniin riviliitin 6:seen, menon liitin 8:aan (11 oli varattu kuumakaasun mittaukselle). Tulivatkin hienosti käppyrään mukaan.
Tuli hommattua myös huonelämmön anturi (TMR/A), mutta mihin muualle tuon voisi kytkeä, kun alkoi heti nostamaan menovettä kytkettäessä tuohon liitin 3:een. Vai pitääkö tuo huonekompensointi arvoja muuttamalla ottaa pois toiminnasta, ja jos, niin miten (arvoksi 0 vai) ??
-
Tuli hommattua myös huonelämmön anturi (TMR/A), mutta mihin muualle tuon voisi kytkeä, kun alkoi heti nostamaan menovettä kytkettäessä tuohon liitin 3:een. Vai pitääkö tuo huonekompensointi arvoja muuttamalla ottaa pois toiminnasta, ja jos, niin miten (arvoksi 0 vai) ??
Oliskohan jotenkin niin että Opation modaus pitäisi muuttaa huonelämpötila pudotukseksi niin ehkä sitten huoneanturi TMR/A:n antama lämpötilatieto olisi oikein myös pudotuksen aikana (?)
-
Mistä maapiiri tilasit nuo anturit maaliuoksen mittauksille?
-
Mistä maapiiri tilasit nuo anturit maaliuoksen mittauksille?
Hain paikallisesta Oumannia myyvästä (kiinteistöautomaatio) liikkeestä. Hinta 29 e / kpl.
-
Oliskohan jotenkin niin että Opation modaus pitäisi muuttaa huonelämpötila pudotukseksi niin ehkä sitten huoneanturi TMR/A:n antama lämpötilatieto olisi oikein myös pudotuksen aikana (?)
Vaihdoin opation modauksen ohjauksen huippuimureilta yöpudotukselle, edelleen kun huoneanturin kytkee liittimeen 3, suntti aukeaa ja menovesi alkaa nousta välittömästi, pitänee muuttaa tuo huonekompensointi arvo nollaksi ja katsoa mitä tapahtuu.
Lisäksi mittauksissa näyttää jostain syystä huonelämpötilaksi 6.5 C ::) Voiko vaikuttaa mittaukseen, jos ei ole heikkovirtakaapelilla kytketty, kuten ohjeessa neuvotaan ?
Liittimet 5 ja 7 ovat myös tyhjiä, kaipa huonelämmön mittauksen voisi noistakin ottaa..? Jatketaan kokeilua
-
Tuossa huoneanturin ja sen menoveteen vaikuttavat asiat taitaa olla.
Tämä lause ei kyllä avautunut?
"Yöalennuksen aikana säädin käyttää laskennallista huonelämpötilan arvoa"
(http://i6.aijaa.com/t/00613/13051145.t.jpg) (http://aijaa.com/HA1gKi)
-
"Yöalennuksen aikana säädin käyttää laskennallista huonelämpötilan arvoa"
Tuo tarkoittaa sitä, että huoneen tavoitelämpötilaa lasketaan yöalennuksen aikana. Jos huonelämpötila on 21, yöalennuksen vaikutus 1 ja huonekompensointisuhde 2, niin yöalennuksen aikana tavoitelämpötila on 20,5. Tuossa on vaan sellainen typerä logiikka, että automatiikka säätää veden lämpötilaa huoneanturin mukaan + lisäksi tiputtaa vielä yöalennuksen vaikutuksen verran (tässä tapauksessa 1 aste). Käytännössä tuota ei voi käyttää huoneanturin kanssa, vaikka mitä tekis, niin lämpötila laskee liikaa.
Tuo toiminto olis huomattavasti järkevämpi (ja loogisempi), mikäli veden lämpötilaa tiputettaisiin ilman huoneanturia yöalennuksen vaikutuksen verran ja huoneanturin kanssa huoneen tavoitelämpötilaa tiputettaisiin yöalennuksen vaikutuksen verran. Mutta tällä rahalla sain nyt vain tällaisen toiminnon...
-
Huomenta!
Onkos kellään huonekompensointianturi käytössä wanhassa V9:ssä yhtä aikaa Opa-modauksen kanssa?
Mitä temppuja oletta tehnyt että on alkanut toimimaan? Korjaa menoveden lämpötilan sisälämpötilan mukaan?
-
Tulipahan tehtyä tuo modaus kans vanhaan V10:iin. Alkoihan tuo toimimaan, kun vaihtoi vaan ristissä olevat releen piuhat. Mutta alkoi heti raksuttamaan, kun mulla on autotallissa puhallinkonvektori jonka moottoria ohjataan huonetermostaatin kautta. Huonetermostaatissa on mahdollisuus 5 asteen pudotukselle/nostolle sähköisesti, jos hyödyntäisi tuota ja saisi puhallinkonvektorin puhaltamaan aina kun kompura käy. Mielipiteitä, kannattaako edes testata vaikutusta? Vai kävisikö talvella niin, kun pumppu käy muutenkin enemmän, niin lämpötila vaan nousisi turhaan tuolla tallissa?
-
Iltaa,
Päivitys tänne pitkästä aikaa, kun aihe taas ajankohtainen. Tilanne muuttui modauksen (30.1.) (ja kompuran vaihdon) jälkeen siis täysin. Nyt vuoden (11/13 - 11/14) talouden kokonaissähkönkulutus oli 15800, kun edellisvuonna samalla jaksolla 20100 ! Liitteenä ote tämän hetken trendistä (mukana nyt huonelämpö).
Asetukset nyt:
käyrä 34, 29 , 21
yöalennus 8
ylämin 45 (ero 10 )
alamin 21 (ero 8 )
lattiat lämpimät ja käyttövesi riittää hyvin (5hlöä).
Todettua: pakkasilla n. -5 - -15, kun lepojaksolla(n.4-6h)menovesi n. 22 (+-1C) --> laatan pintalämpö ka. n. 21-23, niin huonelämpö vaihtelu n. 19,9-20,9 :)
-
Onnistuisikohan tuo "Opation" modaus jotenkin vuoden 2002 V10 malliin? Ohjaimena EH-203, jonka ohjelmisto on päivitetty EH-203/GL malliin (versio 1.17).
K4:sta ei tästä mallista löydy :(
Kytkentäkaavio:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2051.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2053.JPG
Kuva pumpusta:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2050.JPG
Tarkemmat kuvat Hagerista:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2054.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2055.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2056.JPG
Lisätietoa / parempia kuvia saa kyllä jos niistä on jotain apua.
Jos ei onnistu niin saisinko linkin / vinkin käyntiaikojen pidentämiseen?
Talologgerin logi alkuperäisillä / muutetuilla asetuksilla:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/20150304.png
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/20150305.png
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/20150306.png
Muoks. Laitetaas vähän perustietoja näkyville:
Lattialämmitys
L2 kosteissa tiloissa + iv koneen vesipatterissa
L1 kiertovesipumppu kolmosella
Asetukset (pohjat Sailorilta jostain ketjusta kopioidut):
- Varaajan ylämin. 39 (oli 38)
- Varaaja yläero 5
- Varaajan alamin. 23 (oli 22)
-Varaaja ala ero 9
- Lämpökäyrä L1
L1 -20: 34
L1 0: 28
L1 20: 20
- Lämpökäyrä L2
L2 -20: 34
L2 0: 28
L2 20: 25
Sisäanturi ja huonekompensointi ollut käytössä, nyt kun rupesin säätöjä ruuvaamaan tiputin kompensointisuhteen nollaan ja termostaatit täysillä.
Jyväskylässä ja nyt kun on ollut nollakeliä niin käyntipätkiä kuluneen vuorokauden aikana n 50-60
Talologger ollut käytössä vuorokauden eli tilannetta pystyy seuraamaan
Muoks 2. Löysin toisesta ketjusta tuollaiset Sailorin asetukset niin laitoin ne. Katsotaan mitä vaikuttaa. Ennestään asetukset oli:
- Varaajan ylämin. 45
- Varaaja yläero 6
- Varaajan alamin. 33
-Varaaja ala ero 7
Muoks 3. Ei käyttöveden kiertoa eli varaaja kyllä kerrostaa lämpötiloja komeasti.
Muoks 4. Oumanista siis vain ohjelmisto päivitetty - ohjain on alkuperäinen. Tarkemmat kuvat Hagerista lisätty. Talologger graafien linkit lisätty.
Sailorin asetusten laittamisen jälkeen pumppu näyttäisi käyvän karkeasti kerran tunnissa. Selkeä parannus siis entiseen. Sisälämpö tosin laskee koko ajan hitaasti eli asetuksia joutunee vielä viilaamaan.
Muoks 5. Sailorin asetuksia pikkusen muutettu (varaajan ylä ja alalämpöä nostettu asteella) kun tulee muuten kylmä... Tein muutoksen 5.3. klo 17 ja se näkyy myös tämän päivän käyrässä. Valitettavasti samalla lepoaika käyntien välillä lyheni kolmanneksella. Hyvä asia on se että talon jäähtyminen taisi pysähtyä. Lyhyttä pätkää käy vieläkin - taitaa tällä vauhdilla tulla luokkaa 30 käynnistystä / vrk.
-
Minkälaiset ovat tämän hetkiset asetusarvot / käyntijaksot? Onko kyseessä lattialämmitystalo?
-
K4:sta ei tästä mallista löydy
Jos hommaat tuollaisen apukosketinpakan niin se korvaa K4 releen.Toi painetaan K1 kontaktoriin ja siitä otetaan käyttöön jokin sulkeutuva (13-14) avautuva(NC) (11-12) kosketin.
Nuo on Telemecaniquen valmistamia komponetteja ja varsin yleisiä edelleen
Apukosketin LC1K16 (http://aijaa.com/ZvG6XC)
edit:Koska Ouman 203 on vaihdettu niin siinä kyllä tarvitaan kompressorin käyntitieto ja mahdollisesti sitä varten on lisätty kontaktorin K1 oikealle puolelle Hagerin apurele (K4)
Valokuvasta ei näe tuon Hagerin kosketinsymboleja,saisitko siitä tarkemman kuvan
Hager kosketin (http://aijaa.com/y3erqU)
-
Onko TTH:lla lämpimän käyttöveden kierrätys?
-
edit:Koska Ouman 203 on vaihdettu niin siinä kyllä tarvitaan kompressorin käyntitieto ja mahdollisesti sitä varten on lisätty kontaktorin K1 oikealle puolelle Hagerin apurele (K4)
Valokuvasta ei näe tuon Hagerin kosketinsymboleja,saisitko siitä tarkemman kuvan
Ouman 203 siis ollut alusta asti, mutta ohjelmisto päivitetty 203/GL malliin. Pahoittelut alun perin epäselvästä ilmaisusta.
Kuvat Hagerista lisätty.
-
Eipä onnistu tuolla Hagerin releellä opation modaus koska siinä on kaksi sulkeutuvaa eikä yhtään avautuvaa kosketinta.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2054.JPG
Myös tuo apukosketin saattaa olla huono ajatus koska kotelo näyttää Fiboxin muovikotelolta ja ne on niin matalia ettei kontaktoriin voi lisätä apukosketinpakkaa koska sitten ei Fiboxin kotelon kansi enää mahdu kiinni.Ainakin tämä kannattaa ensin tarkistaa.
http://aijaa.com/ZvG6XC
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2050.JPG
Jos kuitenkin haluat Opation projektia kehitellä niin pieni apurele jossa on 230V:n kela ja yksi vaihtokosketin pitäisi lisätä kotelon Din kiskoon.
Kytkentä noin
Ouman 203 GL opation kytkentä (http://aijaa.com/GNdPm6)
-
Myös tuo apukosketin saattaa olla huono ajatus koska kotelo näyttää Fiboxin muovikotelolta ja ne on niin matalia ettei kontaktoriin voi lisätä apukosketinpakkaa koska sitten ei Fiboxin kotelon kansi enää mahdu kiinni.Ainakin tämä kannattaa ensin tarkistaa.
http://aijaa.com/ZvG6XC
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2050.JPG
Jos kuitenkin haluat Opation projektia kehitellä niin pieni apurele jossa on 230V:n kela ja yksi vaihtokosketin pitäisi lisätä kotelon Din kiskoon.
Tuo Hager on n 1.7cm korkeampi kuin K1 - mitenköhän korkeita nuo apukoskettimet ovat? Siinä on varmaan lisääkin varaa vielä, mutta en ole sitä suuntaa tarkemmin mitannut.
Kyllä tuo Opationin virittäminen kovasti kiinnostaisi, mutta en osaa ostaa tarvittavaa palikkaa enkä asentaa sitä. Vielä vähemmän minulla on lupia tehdä tuollaista sähkötyötä...
Pitääpä kysellä jos joku tuttu viitsisi käydä tuon kasaamassa. Ensin pitäisi tietysti ostaa sopiva palikka. Voiko / tarvitseeko tässä tehdä jotain tarkistusmittauksia etukäteen vai vasta sitten kun rele on ostettu ja laitettu paikoilleen?
-
Tuo Hager on n 1.7cm korkeampi kuin K1 - mitenköhän korkeita nuo apukoskettimet ovat?
Muistinvaraisesti ne on 35-40mm.Eli kontaktorin korkeus kasvaa tuon verran.
Voiko / tarvitseeko tässä tehdä jotain tarkistusmittauksia etukäteen vai vasta sitten kun rele on ostettu ja laitettu paikoilleen?
Oumania tarttis tutkia että onko siinä vapaita dig tuloja,jos sinulla on tuollainen piirikaavion kuva niin siitähän sen näkisi.
Jos piirikaaviota ei ole niin koeta ottaa valokuva jossa näkyisi Oumanin riviliittimet 23-24 tai 25-26 Oumanin mallista riippuen.
Jos nuo riviliittimet Oumanissa on olemassa ja tyhjät niin niihin Opation modauksen kosketintieto kytketään.
Toiminta on periaatteessa niin että kun kompressori käy on lämpötilapudotus pois ja kun kompressori pysähtyy niin lämpötilapudotus menee päälle apureleen avautuvalta koskettimelta
Tässä kuvassa Ouman 201 ja 203 malleista nuo tulot (Mitenhän tuo kuva on nyt niin pieni?)
Ouman 201-203 (http://aijaa.com/MFMhys)
-
Oumania tarttis tutkia että onko siinä vapaita dig tuloja,jos sinulla on tuollainen piirikaavion kuva niin siitähän sen näkisi.
Jos piirikaaviota ei ole niin koeta ottaa valokuva jossa näkyisi Oumanin riviliittimet 23-24 tai 25-26 Oumanin mallista riippuen.
Jos nuo riviliittimet Oumanissa on olemassa ja tyhjät niin niihin Opation modauksen kosketintieto kytketään.
Toiminta on periaatteessa niin että kun kompressori käy on lämpötilapudotus pois ja kun kompressori pysähtyy niin lämpötilapudotus menee päälle apureleen avautuvalta koskettimelta
23-24 oli johdot, mutta 25-26 on tyhjät
Kytkentäkaavio (EH-203/GL):
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/IMG_2066.JPG
-
Mitt.4:n näyttäisi jo menevän kompressorin käyntitieto jostain jotenkin... Sitä ei varmaan voi hyödyntää mitenkään? Väärässä muodossa?
Todennäköisesti Mitt 4 käyntitieto tulee tuosta Hagerin releelta mutta kun siinä on vain kaksi sulkeutuvaa kosketinta niin siksi ei sovellu opation modaukseen koska siinä tarvitaan avautuva kosketin.Uudemmissä LÄ:n malleissa tässä toiminnassa on K4 apurele jossa on yksi sulkeutuva ja yksi avautuva kosketin ja siksi sitä K4 relettä on voinut käyttää opation modauksessa.
Periaatteessa kannattaa jättää vanhat releet ja kytkennät ennalleen ja ainoastaan lisätä pieni apurele niin ei sitten tule yllätyksiä.
Esim tuollainen Hager ESC227 sopisi apureleeksi,siitä koskettimet 3 ja 4 tulisi opation mod käyttöön. http://www.sahkonumerot.fi/3748082
23-24 oli johdot, mutta 25-26 on tyhjät
Sitten voisi tehdä noin eli otetaan opation modauksen käyttöön tuo 25-26.
Tuon kuvan mukaisesti,kun käytetään lisäapurelettä.
Apureleen kela pitää olla 230V ja yksi vaihtokosketin riittää
TTH opation mod (http://aijaa.com/xPYZft)
Kun lisärele on kytketty ja sen avautuvalta koskettimelta vedetty johdot (2kpl) Oumanin dig 3 liittimiin 25 ja 26 niin seuraavaksi pitäisi Oumanin asetuksia hiukan muokata eli ottaa lämpötilapudotus käyttöön tuo dig 3 tulo (liittimet 25-26) ja muuttaa lämpötila-asetuksia siten että normaalilämpö on päällä lämpötilapudotuksen aikana kompressorin taukojakson aikana ja kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu käyntiajaksi.
Valitettavasti mulla loppuu ymmärrys logiikoissa riviliittimille mutta varmaan joku LämpöÄssän paremmin tunteva kertoo miten tuo vaihe tehdään käytännössä ;)
-
Periaatteessa kannattaa jättää vanhat releet ja kytkennät ennalleen ja ainoastaan lisätä pieni apurele niin ei sitten tule yllätyksiä.
Esim tuollainen Hager ESC227 sopisi apureleeksi,siitä koskettimet 3 ja 4 tulisi opation mod käyttöön. http://www.sahkonumerot.fi/3748082
Sitten voisi tehdä noin eli otetaan opation modauksen käyttöön tuo 25-26.
Tuon kuvan mukaisesti,kun käytetään lisäapurelettä.
Apureleen kela pitää olla 230V ja yksi vaihtokosketin riittää
TTH opation mod (http://aijaa.com/xPYZft)
Kun lisärele on kytketty ja sen avautuvalta koskettimelta vedetty johdot (2kpl) Oumanin dig 3 liittimiin 25 ja 26 niin seuraavaksi pitäisi Oumanin asetuksia hiukan muokata eli ottaa lämpötilapudotus käyttöön tuo dig 3 tulo (liittimet 25-26) ja muuttaa lämpötila-asetuksia siten että normaalilämpö on päällä lämpötilapudotuksen aikana kompressorin taukojakson aikana ja kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu käyntiajaksi.
Valitettavasti mulla loppuu ymmärrys logiikoissa riviliittimille mutta varmaan joku LämpöÄssän paremmin tunteva kertoo miten tuo vaihe tehdään käytännössä ;)
Sähkäri saatu houkuteltua paikalle ja lisärele asennettu. Iso kiitos Matiakselle avusta sähkökytkennän suhteen!
Dig 3:n laitettu huoltotilassa kotona/poissa toiminnolle.
Yöalennukseksi laitettu 4 ja vastaavasti nostettu L1 käyrän kaikkia pisteitä neljällä
Asetukset nyt:
L1 yöalennus 4
L1 -20: 38
L1 0: 33
L1 20: 24
VaraajaYlaMin: 39
VaraajaYlaEro: 5
VaraajaAlaMin: 23
VaraajaAlaEro: 9
I-aika edelleen muutettuna arvoon 70 (oletusarvo 50)
L2 laitettu myös hyödyntämään "yöpudotusta" perjantaina 24.4. klo 16:30
L2 -20: 38
L2 0: 33
L2 20: 29
L2 Yoalennus vaikutus: 4
Kommentteja asetuksista otetaan ilolla vastaan!
Talologgerin käyrää täysi vuorokausi modauksen kanssa:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/2015-4-25.jpg
Tässä vielä alkutilanne ennen modausta ja asetusten muuttamisia kun loggeri oli saatu tallettamaan tilannetta:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2249351/20150304.jpg
Vuorokauden lopussa ruettu muuttamaan asetuksia järkevämmiksi ja siksi kummalliset muutokset lopussa.
Iso kiitos kaikille! On käyrissä aika iso ero.
-
V15 Opationoitu. Vaikutukset täsmälleen sellaiset kuin pitikin. Trend -käppyröissä sekä ylä- että alalämmöt olivat aiemmin teräviä, kokolailla tasaisesti nousevia ja laskevia piikkejä. Nyt Alalämpö nousee pyöreän loivasti niin pitkään kunnes shuntit alkavat sulkea ja kompressorin sammuttua laskee loivasti niin pitkään kunnes lattioihin varastoitunut lämpö on käytetty jonka jälkeen hupenee samalla tavalla jyrkästi kuin aiemmin. Ylälämpö nousee ja laskee loivemmin pidemmän käyntijakson suhteessa eikä lähde laskemaan aivan välittömästi kompressorin sammuttua. Muutaman jakson perusteella näyttäisi siltä että lämmin vesi tulee riittämään. Kiertoveden lämpökäyrässä näkyy selvästi lattiaan varastoituva lämpö. Käyntijaksot muuttuivat niin että käyntiä on ~40min, taukoa ~80min kun aiemmin tilanne oli ~10min käyntiä, ~20min taukoa.
Tuo on vielä ilman enempiä kajoamisia ja säätöjä mutta ero on aika ilmeinen. Pumppu oli ennen modia 'säädöissään' eli sailorin Ouman -trikit toteutettu.
Suosittelen modia. Välikiitokset tässä välissä Opationille ja kaikille muille ketkä olette kehittäneet konstit&menetelmät!
-
-
Minkä valmistusvuoden V15 kyseessä, paljonko käyntitunteja kertynyt tähän mennessä?
-
Minkä valmistusvuoden V15 kyseessä, paljonko käyntitunteja kertynyt tähän mennessä?
Vm 2002. Valmistusnumero #46 Käyttötunneista en osaa sanoa. Neljätoista vuotta tavanomaista pätkäkäyntiä eikä mikään erityisesti viittaisi siihen että mitään merkittävää olisi just tuhoutumassa. Ouman on kerran kosahatanut jolloin samalla upgradetin kuumakaasumittauksen. Luokkaa vuosi sitten maapiirin paisuntasäiliö alkoi vuotaa. Korjattu tulppaamalla säiliön yhde, ostamalla uusi paisuntasäiliö sekä tarpeet sen liittämiseksi maapiiriin ja unohtamalla toteuttaa homma loppuun. Toimii mainiosti. Viimeksi tilttasi ykköspiirin kiertovesipumppu joka itse asiassa oli itse siihen speksaamani Alpha. Turha hankinta (Vastapaineen perusteella tuottoa säätävä) sillä lattiapiireissä ei ole termostaattiventtiileitä vaan laitoin piirit balanssiin kuristamalla ja kokonaisuus säädetään shunteilla. Putkimies vaihtoi pumpun mukana tulleen vanhan liiton Grundfosin kakkospiiriin pumpuksi ulkopuolelle ja se toimii vielä ok. Se Alphakin toimisi varmasti ok ellei siinä olisi sitä turhaa automatiikkaa. Kävi pitämään sellaista pulssittavaa ääntä. Juu ja aiemmin luovutti kakkospiirin shunttimoottorin (Joventa) sähkömoottorin kiinnitys. Joventassa ei ole päätykytkimiä eli moottori ajaa mekaaniseen rajaan ollessaan täysin auki tai kiinni. Moottorin 'momenttituki' on kaksi millistä muovitappia joihin moottori työnnetään. Olematon ratkaisu mutta enpä usko että Joventan muovi-insinöörillä on ollut mielessä se että venttiili ajetaan laidasta laitaan jumiin luokkaa puolen tunnin välein ja jumissa olevaa moottoria vielä yritetään toistuvasti ajaa. ::)
Onko kellään käytössä niitä jänniteohjattuja/asentotakaisinkytkennällä olevia shunttimoottoreita? Trend ilmeisesti osaa kertoa sellaisia käytettäessä tarkan venttiilin aseman prosentteina?
Olinpa nyt poikkeuksellisen reipas ja järjestin mahdollisuuden jakaa tiedostoja. Ohessa snapshotti Trendistä jossa käy ilmi Opationmodin vaikutus käyntijaksoihin. Vihreä käyrä on dig3 tilatieto/kompura päällä/pois. Kuten näkyy oltiin pari edeltävää päivää hatkassa. Kämppä edelleen lämmin eli toimii. ;)
https://www.dropbox.com/s/elrywibx1wxfsio/Opation.pdf?dl=0
Tuosta datasta pari otosta. Molemmissa suurin piirtein sama mittakaava.
Edeltävä tilanne tarkemmin:
https://www.dropbox.com/s/r95mupdjm51tqxd/Aiemmin.pdf?dl=0
Opation-effect tarkemmin:
https://www.dropbox.com/s/6o6lge4njvnri6o/OpationZoom.pdf?dl=0
-
-
Moi
Uusi jäsen ja päässyt alkuun hyvin, kiitos kaikille erityisesti Sailorille.
Opation modaus tehty ja trend pyörii, käynnistykset tippuivat todella paljon. Nyt jos ammattilaiset katsoisi kuvasta ja vielä neuvoisi hienosäädössä. Tämän hetkiset arvot ovat
L1 32, 29, 21 L2 33, 29, 21
Ylämin 43
yläero 3
alamin 24
alaero 10
yö/poissa arvo 4
Talon tiedot löytyvät suuresta ketjusta. Kuva laitettu mukaan toivottavasti aukeaa. Aikaisemmin V15 vm.2004 pyöri 3 kertaa tunnissa joten ero on valtava. Lämpiman veden kierto suihkuun toimii ajastimella illalla. Pakkasta vaivaset -29 C tällä hetkellä.
https://www.dropbox.com/s/spxu0wwf2yy68yl/Screenshot%202016-01-16%2009.41.50.png?dl=0&preview=Screenshot+2016-01-16+09.41.50.pnghttp://
-
Hyvin toimii, laita vielä aikaikkuna 24h:iin niin on yhteismitallinen. Kuten huomaat niin sinullakin ohjaus menee kun ylälämmön mukaan.
Sulla on muuten vielä ylitehoisempi pumppu kuin minulla :)
P.S Mulla näköjään TRENDissä kello väärässä.
-
Moro
Tässä 24 h kuvaa, tuo saunaillan kohta näyttää aika syheröltä, rytmihäiriöltä. Onkohan tuohon mitään lääkettä että saisi veden kulutuksen aikaan vaikka pitempää yhtäjaksoista käyntiaikaa kompuralle.
Sitten vielä olenko ymmärtänyt oikein että huonetermostaatit pitäisi olla täysin auki tässä modaus jutussa että hyöty olisi paras ja lattiaan varautuisi mahdollisemman tehokkaasti lämpöä. Nyt ne on kuristettu niillä uponorin vihreäpäisillä sähköisillä jutuilla jotka ovat jakotukissa. Pitäskö ne ottaa pois ja antaa veden virrata, virtaus nopeudet on säädetty oikein niillä kuusiokoloruuvien avulla jakotukin toisessa osassa olisko paluupuolella. Ja sillä L1 ja L2 säätökäyrällä sitten säädettäisiin huoneisiin oikea lämpötila.
https://www.dropbox.com/s/sydkzyzu3hf9lpi/Screenshot%202016-01-17%2009.09.12.png?dl=0
-
Moro
Tässä 24 h kuvaa, tuo saunaillan kohta näyttää aika syheröltä, rytmihäiriöltä. Onkohan tuohon mitään lääkettä että saisi veden kulutuksen aikaan vaikka pitempää yhtäjaksoista käyntiaikaa kompuralle.
Sitten vielä olenko ymmärtänyt oikein että huonetermostaatit pitäisi olla täysin auki tässä modaus jutussa että hyöty olisi paras ja lattiaan varautuisi mahdollisemman tehokkaasti lämpöä. Nyt ne on kuristettu niillä uponorin vihreäpäisillä sähköisillä jutuilla jotka ovat jakotukissa. Pitäskö ne ottaa pois ja antaa veden virrata, virtaus nopeudet on säädetty oikein niillä kuusiokoloruuvien avulla jakotukin toisessa osassa olisko paluupuolella. Ja sillä L1 ja L2 säätökäyrällä sitten säädettäisiin huoneisiin oikea lämpötila.
https://www.dropbox.com/s/sydkzyzu3hf9lpi/Screenshot%202016-01-17%2009.09.12.png?dl=0
Kaikki termostaatit auki eli väännät ne maksimiasentoon. Lämpötilan säädät lämpökäyrällä. Opation modaus toimii sitä paremmin mitä vapaampi virtaus on. Sitten kun kevät aurinko tekee ylilämpöä niin voi termostatteilla katkoa ylilämpöä. Sinun vihreä lämpökäyrä näyttäisi tökkäävän termostaatteihin...?
Jos pumppuun pääsee helposti käsiksi niin tulevan käyttöveden kulutuksen voi "ennakoida" nostamalla yläminimiä saunomisen ajaksi. Pelkästään se että nostaa yläminimin esim. 50 asteeseen ja koneen käynnistyttyä laskee sen heti takaisin ennalleen antaa käyntijakson juuri vedenkulutuksen ajaksi. Kuvassasi klo 18:30 jälkeen aloitettu saunasessio olisi säästynyt muutamalta käynnistykseltä kun olisit nostanut yläminimin 50 asteeseen ja ottanut pois saunomisen päätteeksi.
-
Tee saunakytkin. Vastus lämpötila-anturin kanssa sarjaan ja kytkin, jolla se vastus ohitetaan normaalitilanteessa. Vastuksen avulla kone luulee, että varaaja on kylmempi, mitä se oikeasti on, eikä sitten pätki turhan takia saunomisen aikana.
-
Yleensä vastushuijauksessa käytetään rinnankytkentää 8)
-
No niin termarit väännetty täysin auki klo 20.00 kuten kuvasta huomaa laatta alkoi imeä lämpöä. Nyt alkaa olla vähän liian lämmin jo sisällä 23 -25 C. Taitaa pitää laskea käyrää alemmaksi.
Nuo ylä ja ala-arvot ovat vielä vähän hakusessa miten niitä oikein kannattaisi rueta säätämään, ettei turhaan lämmitä vettä varastoon varmuuden vuoksi. Jos oikein tulkitsen kuvaa niin mulla ylämin käynnistää kompuran 44 astetta ja sammuttaa kun alamin saavuttaa sammutusarvon 41 astetta. Olen pyöritellyt sitä excel laskentajuttua ja arvellut että ylämin arvoa voisi ehkä tiputtaa.
Sitten vielä siitä yö/ poissa arvosta, kun se on 4 vaikuttaako tuo arvo mitenkään näihin käynnistys ja sammutusarvoihin? Ja jos sitä tiputtaa niin mitä sitten tapahtuu?
Saunasessiot hoidan jatkossa nostamalla yläarvoa kuten sailor neuvoi.
https://www.dropbox.com/s/fnxg5uwbs7w1xqf/Screenshot%202016-01-19%2016.28.19.png?dl=0
-
Käyrää vaan alemmaksi. Laita samalla lattialämmityksen kiertovesipumput täysille (vaikka vissiin jo ovatkit). Mulla on alaminimi 22-23 asteessa, mutta sillä ei ole mitään merkitystä koska Oumanin suojaustoiminto nostaa automaattisesti alaminimiä lämpökäyrän pyynnin mukaisesti.
Minulla yläminimi on 37 astetta ja pakkasilla kone käynnistyy lähes poikkeuksetta alaminimin/Oumanin suojauksen toimesta. Vain jos käyntijakson jälkeen käytetään runsaasti vettä ja käyttöveden lämpötila laskee 37 asteeseen, tapahtuu käynnistys yläminimin toimesta.
Se yö/poissa 4 astetta vaikuttaa siten että koneen käydessä käyrä ja pysäytysrajat menevät kuten lämpökäyrä komentaa. Kun kompressori on sammuksissa niin käynnistyminen tapahtuu käyrä miinus neljä tilassa. Tämän voit todentaa valikon "menovesi info" kohdasta.
Koska TRENDisi mukaan kone on käynnistellyt yläminimin ohjaamana niin sisälämpötila laskee myös yläminimiä laskemalla, mutta joskus käyttövesi on sitten haaleampaa.
Mulla on käyrän pyynti -20 asteessa 35 eli ei ihme jos kämppä lämpenee 38 asteen pyynnillä nyt kun ei termostaatit rajoita :)
-
Ok kiitos tiedosta taidan kopioda nuo sun arvot ja katsoa mitä tapahtuu, paljonko on ne ylä ja ala erot sulla?
Pumput tosiaan käy täysillä.
Sitten oletko muuttanut niitä huollon takana olevia P I ja D arvoja? Mulla on tehdasasetukset
-
En edes tiedä miksi arvot ovat niin kuin ovat (yöalennuksen eri arvot) ;D
L1
-20 35
0 32
+20 22
L2
-20 34
0 32
+20 25
L1 yöalennus 4
L2 yöalennus 5
Ylämin 37
Alamin 22
Yläero 3
Alaero 10
-
Nyt hommattu 2 lämpötila-anturia jotka voisin laittaa mittaamaan maapiirin nesteitä tulevaa ja menevää. Tulevankin nesteen mittaus taitaisi riittää, mutta mihin tämä kytketään oumanissa T1 - T11 vapaaseen kohtaan vai johonkin muuhun. Ja pitääkö se jotenkin määritellä asetuksissa ettei ouman sekoa siitä.
Olisiko mahdollista saada siihen maalämmön laskentakaavaan uudempi versio siten, että se laskisi myös yö / poissa arvon. Silloin näkisi senkin vaikutuksen kompuran käynnistys ja sammutus käskyihin. Itse en osaa sitä tehdä, mutta luulen että täältä löytyy sitä viisautta joka sen ratkaisee.
-
Ainakin mittaus 6 on vapaana ja olikohan mulla se toinen laitettu käyttöveden mittaukseen.
-
Ohoh laitoin anturin kiinni ja kiinni mittaus 6 kuinka ollakkaan trendiin alkoi tulla -310 asteen käppyrää. Taitaa olla väärä anturi vai liekkö asentajassa vika.
-
Ohoh laitoin anturin kiinni ja kiinni mittaus 6 kuinka ollakkaan trendiin alkoi tulla -310 asteen käppyrää. Taitaa olla väärä anturi vai liekkö asentajassa vika.
:) Ollaan näemmä täsmälleen samoissa puuhissa. Laitoin just mittauksen maapiirille käyttöön. Näyttää tällä hetkellä jotain hieman yli neljää astetta ja laskee pikku hiljaa eli toiminee. Valmistin anturin mallia ghetto, 10k NTC -vastuksesta ja liimakutistemuovista.
Onko sinulla millainen anturi käytössä?
-
-
Lainaan itse itseäni:
TREND-näkymää. Jännä yksityiskohta on että kun aurinkokeräin tulo menee pakkasen puolelle niin se Ouman heittää lämpötilaksi -300 astetta. Ja kuten kuvasta huomaa niin maalämpöpumppu on napsautettu pois päältä ja käyttövettäkään ei ole käytössä. Yön kovien pakkasten vuoksi näin säästytään paistumiselta. Sisälämpö pysyy alle 23 asteen.
Tuosta arvioisin että käyttöveden lämpötilamittaus ei siedä pakkasta???
Asiasta löytyy kuvakin: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.msg52968#msg52968 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.msg52968#msg52968)
-
Löysin tuollaisen Wirsbo Cosy External temperature sensor 3 metrin johdolla Art nro 80463. Tämä ei taida siis soveltua minun lämpötilan mittaukseen sellaisenaan. Mitähän tuohon pitäisi viritellä?
-
Lainaan itse itseäni:
Tuosta arvioisin että käyttöveden lämpötilamittaus ei siedä pakkasta???
Asiasta löytyy kuvakin: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.msg52968#msg52968 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.msg52968#msg52968)
Oumanin manuaalin mukaan T6 mittausalue pitäisi olla -10 - +80C. Toivossa on siis hyvä elää mutta käytäntö voi osoittaa toista. ;) NTC:llä vastusarvon pieneneminen vastaa lämpötilan nousua eli oikosulkua siellä tuskin on.
Katsotaan mitä tuo täällä teettää kun hätyytellään pakkasta. Suoralla trendillä voisi käyntijakson aikana päätyä nippa nappa pakkasen puolelle.
Perkinssin anturi näyttäisi olevan NTC30k. Ero on siinä että vastus 25 asteessa on 30kohm kun Oumanin ymmärtämässä NTC10k:ssa se on, yllätys yllätys, 10kohm.
Siitä ei välttämättä toimita alkaa virittelemään . Ellei satu olemaan kolmea kappaletta samanlaisia antureita jolloin ne rinnan kytkemällä ja käyttämällä homma toimii. ;)
-
-
Kiitos tiedosta 2 anturia löytyy mutta niillä se ei siis pelitä,.. sitä se on kun halvalla yrittää
-
Kiitos tiedosta 2 anturia löytyy mutta niillä se ei siis pelitä,.. sitä se on kun halvalla yrittää
Jos osista rakennat, anturin hinta on luokkaa euro, vähän kutistemuovia ja kaapelia. Ei siis pelkoa vararikosta siinäkään ;)
Ei mennyt näemmä pakkaselle maapiiri. Vähän yli kahden tunnin käyntijaksolla lähti ~4,5 asteesta ja laski 3,2 asteeseen jossa pysyi yli puolet ajasta loppuun asti.
Sokeus palkitsee joskus. Huomasin just Trendistä että siinä on merkitty T8 maaliuosanturille. Kytkin nykyisen mittauksen kuitenkin T6:een eli saan Trendiin myös maahan menevän lämpötilan. Ouman ei ota mitään kantaa T8:n nimeämiseen tai käyttöönottoon tms. (Kuten T6) mutta Trend alkoi sujuvasti piirtää huonelämpötilaa kun kokeeksi kytkin pelkän vastuksen T8:aan. Positiivista.
-
-
Ei mennyt näemmä pakkaselle maapiiri. Vähän yli kahden tunnin käyntijaksolla lähti ~4,5 asteesta ja laski 3,2 asteeseen jossa pysyi yli puolet ajasta loppuun asti.
Laitoitko piitahnaa väliin?
nim "mulla ei koskaan mene kaivon tulo miinukselle, eiku..."
-
V15
Sarja 52
valm.vuosi 2004 violetti ovella
säädin
Ouman EH-203/GL
L1 34/30/22
L2 34/30/25
yö/poissa L1 ja L2 3
ylämin 37
alamin 27
yläero 3
alaero 10
yläraja 70
Modaus tehty ja tämmöistä käyrää tekee säännöllisesti kuitenkin. Mitä minun pitäisi säätää, että saisin tähän vähemmän käynnistyksiä ja pitemmät käynti/lepoajat. Olen yrittänyt monella tapaa mutta ei onnistu. Mikä minun säädöissa mättää, varmaan joku löytäisi tähän selityksen, jota en itse tajua.
https://www.dropbox.com/s/vbh0d3f4ihtrl9v/Screenshot%202016-01-23%2020.56.30.png?dl=0
-
Laitoitko piitahnaa väliin?
nim "mulla ei koskaan mene kaivon tulo miinukselle, eiku..."
:D Ei ole piitahnaa välissä. Kaavailin jo viisastelevani siitä että anturit on hyvin eristetty ja tahna vaikuttaa ainoastaan mittauksen hitauteen. Kävin kuitenkin tähtäilemässä ir-lämpömittarin kanssa putkia ja niinpä näyttää olevan sisään tuleva litku toista astetta pakkasen puolella.
Kokeilin myös lämmittää eristeen päältä kämmenellä ja näkyi käyrässä puolen asteen pomppuna joka hiipui parin minuutin aikana. Tämä systeemi toiminee siis ainoastaan eron mittauksessa.
Kokeilen ensin pelkällä irtonaisella vastuksella ja tahnalla mitä yleismittari näyttää vastusarvoksi ja mitä vastuksen datasheetti vastaavaksi lämpötilaksi. Jos se on sama kuin tuo oumanin lukema, tuuttaan noihin antureihin tahnaa väliin ja laitan toisen eristekerroksen. Jos siinä on raju ero, seuraava setuppi on sitten rakentaa putkiin kiinteät suojat joiden sisään vastukset sinällään tahnaan putken pinnalle. Itse asiassa, putkieristeestä saa todennäköisesti rakennettua tarvittavan mekaanisen suojan niin että vastus on vapaasti eristeen sisäpinnassa ja kaapelin vedonpoisto järjestetty nippusitein tms. eristeen ulkopinnassa.
Laitoin tosiaan myös menopuolelle samanlaisen anturin. Ero tuloon näyttäisi olevan järjellinen, noin kaksi astetta. Täytyy seurata miten mittaukset käyttäytyvät lämmetessään eli onko käyntijakson alussa sama lämpötila. Pyöritin vielä pelkkää maapiirin pumppua jolloin molemmat anturit näyttivät täsmälleen samaa lämpötilaa.
-
-
V15
Sarja 52
valm.vuosi 2004 violetti ovella
säädin
Ouman EH-203/GL
L1 34/30/22
L2 34/30/25
yö/poissa L1 ja L2 3
ylämin 37
alamin 27
yläero 3
alaero 10
yläraja 70
Modaus tehty ja tämmöistä käyrää tekee säännöllisesti kuitenkin. Mitä minun pitäisi säätää, että saisin tähän vähemmän käynnistyksiä ja pitemmät käynti/lepoajat. Olen yrittänyt monella tapaa mutta ei onnistu. Mikä minun säädöissa mättää, varmaan joku löytäisi tähän selityksen, jota en itse tajua.
https://www.dropbox.com/s/vbh0d3f4ihtrl9v/Screenshot%202016-01-23%2020.56.30.png?dl=0
Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nostaa sitä yöalennusta (käyrää tietty kanssa jos kämppä viilenee), lämmityspiirien KV-pumput täysille ja kaikki termostaatit tietty täysille. Käyntijakson jälkeinen paussi on suoraan riippuvainen siitä kuinka lämpö "tarttuu" lattioihin. Kannattaa myös muistella miten lattialämmityksen perussäädöt jakotukeilta on tehty, etteivät ne kurista virtausta.
EDIT: alaminimiä kannattaa laskea alaspäin, nythän se tökkää siihen ja käynnistyy
-
V15
Sarja 52
valm.vuosi 2004 violetti ovella
säädin
Ouman EH-203/GL
L1 34/30/22
L2 34/30/25
yö/poissa L1 ja L2 3
ylämin 37
alamin 27
yläero 3
alaero 10
yläraja 70
Modaus tehty ja tämmöistä käyrää tekee säännöllisesti kuitenkin. Mitä minun pitäisi säätää, että saisin tähän vähemmän käynnistyksiä ja pitemmät käynti/lepoajat. Olen yrittänyt monella tapaa mutta ei onnistu. Mikä minun säädöissa mättää, varmaan joku löytäisi tähän selityksen, jota en itse tajua.
https://www.dropbox.com/s/vbh0d3f4ihtrl9v/Screenshot%202016-01-23%2020.56.30.png?dl=0
Muuttaisin alamin 21-22 ja nostaisin ylämin 45 asteeseen
lämpökäyrät näyttävät hyviltä joten ne ei varmaan tarvitse muutosta
edit: L2 lämpö menee kosteisiin tiloihin?
muuttaisin sen käyrän samaksi kuin L1
L1 yö/poissa 5
L2 yö/poissa 1
termostaatit pois tai täysille
-
Muuttaisin alamin 21-22 ja nostaisin ylämin 45 asteeseen
lämpökäyrät näyttävät hyviltä joten ne ei varmaan tarvitse muutosta
edit: L2 lämpö menee kosteisiin tiloihin?
muuttaisin sen käyrän samaksi kuin L1
L1 yö/poissa 5
L2 yö/poissa 1
termostaatit pois tai täysille
Kiitos uusista neuvoista, nyt arvot laitettu koneelle ja odotetaan 24 h käppyrää..Juu L2 menee sauna/pesutiloihin, mutta tiputin sen nyt samaksi kuin L1. Tässä näyttää menevän jonkun verran aikaa kun sisäistää tuon oumanin ja lämpöässän sielunelämän, mutta kovasti tässä yritetään päästä juoneen kiinni. Termostaatit ja kiertovesipumput täysillä. Lämpimän käyttöveden kierto saunasta/pesutiloista otettu pois sotkemasta kuvioita. Pistän sen sitten takas ajastimen taakse kun asetukset jokseenkin kohdillaan.
-
Sitten kun alkaa tajuamaan wanhaa v-maalämpöpumppua niin kannattaa ottaa pörssisähkö ja ajastaa
venttiilien avauminen kellotoiminnoista...aluksi voi olla muutaman kerran kylymät lattiat :D
Ei tätä wanhaa v-versioota oikein saa hyväksi säädöillä jos on liikaa pakkasta on liian kuuma ja jos on vähän pakkasta on lattiat liian kylmät
Itsellä kävi ennen pumppu n.30-40krt vuorokaudessa ja nyt "opation säädöllä" alle 10krt
Ensimmäinen pumppu kesti 9v kunnes leikkasi kiinni,silloin vasta heräsin jotta jotain pitää tehdä.
-
Katsos kummaa minulla kompura kesti 8 vuotta ja nyt ajettu 2 vuotta uutta. Ja jotenkin kävi mielessä pitäisköhän tuohon lämpöässään jotenkin perehtyä että kestäisi vähän pitempään kuin entinen (8 vuotta).
-
Tästä vähän käppyrää
https://drive.google.com/file/d/0B8kMOJiHMDanRHg1Skoyb2tuT1k/view?usp=sharing
pörssisähkö ei tee vaikutusta käppyröihin viikonloppuna
muutin aamulla klo09.00 alamin 22-->21
L2 menee pelkästään autotalliin,pidän siellä n.5--10 lämmintä
L1 33/29/24
L2 20/15/8
yö/poissa L1 5,L2 1
ylämin 45
alamin 21
Minimi raja 21
Max raja 39
yläero 5
alaero 10
Huoltotilasta
L1,L2 viritysarvot D140 P30 I0
-
Tekeepä sulla alalämpö (kelt.) oudon "sarven" käynnistyksen alkuun. Ei liene toivottava ilmiö. Samoin alalämmön käyrä on käyntijakson jälkeen kaareva, outoa. Onko KV-pumput täysillä?
-
Tekeepä sulla alalämpö (kelt.) oudon "sarven" käynnistyksen alkuun. Ei liene toivottava ilmiö. Samoin alalämmön käyrä on käyntijakson jälkeen kaareva, outoa. Onko KV-pumput täysillä?
KV-pumput on täysillä,keltainen sarvi taitaa tulla L2 piirin takia,liian kylmä ja liian nopea pumppu
viritys arvoilla sen ehkä saisi pois.Mulla oli itseasiassa L1 paluulinjassa mittaus ja arvot sen mukaisesti, meni ihan hyvin kunnes tuli nämä hirmupakkaset.Pumppu kävi parhaimmillaan 7.5h yhteenputkeen,en saanut sitä säätöihin joten siirsin takaisin L1 mittauksen menopuolelle ja säädin nykyiselleen.Pörssisähkö sotkee kans ja onkin ny siinä ja siinä kannattaako se näin.Kellotoiminnot eivät toimi kovilla pakkasilla vaan ouman säätää noita venttiilejä kumminki auki ,kait se on jokin autotoiminto "suojaus"
-
KV-pumput on täysillä,keltainen sarvi taitaa tulla L2 piirin takia,liian kylmä ja liian nopea pumppu
viritys arvoilla sen ehkä saisi pois.Mulla oli itseasiassa L1 paluulinjassa mittaus ja arvot sen mukaisesti, meni ihan hyvin kunnes tuli nämä hirmupakkaset.Pumppu kävi parhaimmillaan 7.5h yhteenputkeen,en saanut sitä säätöihin joten siirsin takaisin L1 mittauksen menopuolelle ja säädin nykyiselleen.Pörssisähkö sotkee kans ja onkin ny siinä ja siinä kannattaako se näin.Kellotoiminnot eivät toimi kovilla pakkasilla vaan ouman säätää noita venttiilejä kumminki auki ,kait se on jokin autotoiminto "suojaus"
Onko sinulla miten järkätty se pörssisähkökuvio? (Jossain ketjussa?) Laitoin nyt tuon opationoinnin yhteydessä kelloon pudotukset juuri ennen yösähkön alkua ja keskelle yötä niin että pumppu lähtisi käyntiin kymmeneltä ja viimeinen käyntijakso ajoittuisi päättymään juuri ennen yösähkön päättymistä. En ole vielä sen tarkemmin seurannut onko sillä ollut merkitystä ja/tai miten kellopudotus toimii yksiin kotona/poissa -pudotuksen kanssa.
-
-
Onko sinulla miten järkätty se pörssisähkökuvio? (Jossain ketjussa?) Laitoin nyt tuon opationoinnin yhteydessä kelloon pudotukset juuri ennen yösähkön alkua ja keskelle yötä niin että pumppu lähtisi käyntiin kymmeneltä ja viimeinen käyntijakso ajoittuisi päättymään juuri ennen yösähkön päättymistä. En ole vielä sen tarkemmin seurannut onko sillä ollut merkitystä ja/tai miten kellopudotus toimii yksiin kotona/poissa -pudotuksen kanssa.
-
Minulla on tuntimittaus,olen säädellyt noi pudotukset kalliinpien tuntien mukaan.Kotona/poissa pudotus toimii normaalisti kun pumppu lähtee päälle,oumannin suojaus vaan avaa venttiilejä vaikka kellopudotus on päällä joka taas aiheuttaa että pumppu lähtee väärää aikaa käyntiin ja käynti jää on liian lyhyeksi "pätkäkäyntiä"
Estän enemmän L2 venttiiliä avautumasta jotta saisin pumpun pitempiä aikoja käynnistymättä.Tämä pörssisähkö juttu on vielä hakusessa varsikin kun muutin takaisin L1 lämpötila mittauksen.meni kaikki uusiksi.Ehkä mä opin ennen kesää kun sitä ei enää niin tarvita :)
-
Moro
Tässä olisi uutta käyrää tutkittavaksi. Kompressori käynnistyy kokoajan yläminimin perusteella, en ole saanut sitä ohjautumaan lämpökäyrän mukaan. No toisaalta käynnistykset ovat pudonneet todella paljon eli näillä mennään toistaiseksi.
Oletteko ottaneet käyttöön yöpudotuksen jälkeen tapahtuvan automaattisen esikorotuksen, olisikohan siitä vielä hyötyä vai haittaa? Minulla sitä ei vielä ole käytössä, mitähän arvoja siihen kannattaisi laittaa?
Saunasession todellakin tein nostamalla ylämin 52 ja silloin kompura käynnistys syheröt jäivät pois.
https://www.dropbox.com/s/55ra9egraxc48po/Screenshot%202016-02-02%2014.29.02.png?dl=0
Muutaman pikkusäädon jälkeen 6 käynnistystä vuorokaudessa. Nyt se on siinä.
https://www.dropbox.com/s/hlxbulg70ez3knx/Screenshot%202016-02-04%2009.45.40.png?dl=0
-
Moro
Muutaman pikkusäädon jälkeen 6 käynnistystä vuorokaudessa. Nyt se on siinä.
https://www.dropbox.com/s/hlxbulg70ez3knx/Screenshot%202016-02-04%2009.45.40.png?dl=0
Nyt näyttää hyvältä,D-asetusta muuttamalla ,pienentämällä saat venttiileihin nopeutta esim 10
Jos on mahdollista niin suosittelen pörssisähköä varsinkin jos on vaihdettu uusi tuntimitattu kulutusmittari
Puhelimeen ohjelma "tuntihinta" josta on helppo seurata ja säätää pumppu kellotoiminnoista pelittämään
Itselläni on tämä http://www.nordicgreen.fi
-
Nyt näyttää hyvältä,D-asetusta muuttamalla ,pienentämällä saat venttiileihin nopeutta esim 10
Täällä on tuo D aika 0 ja säätömahdollisuus 0-10 s. Oumanin läpyskässä lukee säädön reagoinnin nopeutus lämpötilan muuttuessa ja huom. sarakkeessa Varo vakiohuojuntaa!
Tämä ei oikein aukene enkä ymmärrä merkitystä, mitä siis tapahtuu jos pistän D-arvoksi esim 10 ja miksi vakiohuojuntaa pitää varoa.
-
Nyt näyttää hyvältä,D-asetusta muuttamalla ,pienentämällä saat venttiileihin nopeutta esim 10
Täällä on tuo D aika 0 ja säätömahdollisuus 0-10 s. Oumanin läpyskässä lukee säädön reagoinnin nopeutus lämpötilan muuttuessa ja huom. sarakkeessa Varo vakiohuojuntaa!
Tämä ei oikein aukene enkä ymmärrä merkitystä, mitä siis tapahtuu jos pistän D-arvoksi esim 10 ja miksi vakiohuojuntaa pitää varoa.
Lue jos aukeaa, mulle ei auennut: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020.0)
-
Lue jos aukeaa, mulle ei auennut: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020.0)
Orkkis arvot ovat ihan ok ::)
Nyt käppyrässä mukana kaivoilta tuleva ja lähtevän litkun lämpötilat. Kovilla pakkasilla mittasin, että lähtevä olisi ollut peräti -2.2 astetta ja tuleva 0,9 astetta. Nyt en ole varma pitääkö nuo tämänhetkiset anturit paikkaansa, pitäisi varmaan testata jääsohjolla.
Mutta nyt on huima ero siihen mistä lähdettiin eli 3-4 käynnistystä tunnissa pätkäkäyntiä. Viimeinen vuorokausi 4 käynnistystä.... :) :)
https://www.dropbox.com/s/ea00o7ysyr9oc4i/Screenshot%202016-02-07%2004.18.50.png?dl=0
-
Nyt käppyrässä mukana kaivoilta tuleva ja lähtevän litkun lämpötilat. Kovilla pakkasilla mittasin, että lähtevä olisi ollut peräti -2.2 astetta ja tuleva 0,9 astetta. Nyt en ole varma pitääkö nuo tämänhetkiset anturit paikkaansa, pitäisi varmaan testata jääsohjolla.
Mutta nyt on huima ero siihen mistä lähdettiin eli 3-4 käynnistystä tunnissa pätkäkäyntiä. Viimeinen vuorokausi 4 käynnistystä.... :) :)
https://www.dropbox.com/s/ea00o7ysyr9oc4i/Screenshot%202016-02-07%2004.18.50.png?dl=0
Kaivoltani tulee 0.2c ja lähtee -4.4c .yleensä noitten ero on n.4--5c .tais tuleva käydä jossain vaiheessa pakkasen puolella kun oli oikein kylmää ulkona.
Kuumakaasun lämpötilaa olen ihmetellyt, vanhalla pumpulla se oli yli 90--95c kun nyt tällä uudella 78--85c
nyt vähän harmittaa kun ei ollut vanhalla pumpulla käytössä Trendiä.
-
Lue jos aukeaa, mulle ei auennut: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020.0)
Jos nyt oikein ymmärsin niin P-arvoa suurentamalla ja I-arvoa pienentämällä saadaan stuntti-moottoria nopeammaksi.
Korjatkaa jos olen väärässä.
-
I -arvon pienentäminen taitaa riittää.
-
I -arvon pienentäminen taitaa riittää.
Nyt säädintä on nopeutettu hieman. Kuvasta näkyy aika selvästi, että stuntti aukeaa nyt nopeammin ja L1 ja L2 piiriin pääsee aikaisemmin virtaamaan sitä lämmintä vettä kompressorin käynnistyessä. Muutos tehty klo 19.00. Näin ollen lattiaan tarttuu taas vähän enemmän lämpöä kuin aikaisemmin. Sisälämpötila pysynyt uskollisesti 22 - 23 asteessa. Täytyy seurata onko jotain haittaa tuosta stuntin nopeuttamisesta ainakin ensivaikutelma hyvä.
Maapiiri meno + 0,2 ja tulo +3,1.
https://www.dropbox.com/s/o3eznfb4t7njiay/Screenshot%202016-02-09%2010.23.20.png?dl=0
-
Harmi kun leivinuunin lämmitys on nyt tarpeetonta, paitsi jos haluaa sisälle yli 25 C. Takkaa onneksi voi vielä näillä kelillä lämmittää, muuten saunamakkarat pitää popsia kylmänä.
Tuo stunttien nopeuden nosto ei minun mielestä vielä aiheuta sitä "vakiohuojuntaa" jos nyt olen oikein termin ymmärtänyt. Sitä olen vielä miettinyt, tuosta lämpimän veden kierrosta, että kannattaako investoida pesuhuoneeseen pieni lämminvesivaraaja. Siitä ottaisi siemenvedet aluksi suihkuun ja loput pumpulta. Tulisikohan tuo järjestelmä maksamaan itseään koskaan takaisin vai kuuluuko se näihin mukavuustekijöihin joita ei voi rahassa mitata. Karkeasti mittasin, että kylmää vettä tulee noin 10 litraa ennen kuin lämmin vesi saapuu pesuhuoneeseen(silloin kun kierto ei ole päällä). Minkähän kokoinen varaaja riittäisi sopiva tila jonne sen saisi piiloon on 45 cm leveys*55pituus*57korkeus. Toinen paikka tietysti olisi lauteiden alla jonne saisi jo isomman pöntön mutta hintaakin tulee lisää.
Testailin maapiirin antureita, näyttävät 0,3 astetta liikaa. Tänään oli taas tulo +3,1 ja meno +0,2 eli kun vähentää poikkeaman niin meno on pakkasella -0,1 astetta.
Uusi trendin kuva ohessa kommentoikaa ihmeessä jos huomaatte jotain kummallista....
https://www.dropbox.com/s/dvgcfs2yqc08lv0/Screenshot%202016-02-10%2023.40.00.png?dl=0
-
Liian ripeäksi asetettu säätö on liian nopea/raju korjaamaan muutoksia. Lopputulos on se että shunttia ajetaan liian nopeasti kiinni/auki jolloin lämpötila menee joko yli tai ali tavoitteen jolloin säädin korjaa vastakkaiseen suuntaan. Normaalisti lämpötila käy hetkellisesti ohi tavoitteen mutta heilahdus korjautuu. Vakiohuojunnassa shuntti jää seilaamaan edestakaisin.
Itselläni setuppi ennen pumpun opationointia oli niin että shuntit liikkuivat todella rauhallisesti. Käyntijakson alussa kiertoon meni siis huomattavasti lämpimämpää vettä ja kierron saavutettua tavoitelämpötilansa shuntit sulkeutuivat niin ikään todella rauhallisesti.
Huojuntaa olen havainnut lähinnä käyttöveden shuntissa jossa on lämmityksen shuntteihin verrattuna nopeahko (15sek) moottori. Johtaa siihen että kun laskee hieman kuumaa vettä, niin että lämmin vesi jää lämpöanturille asti seisomaan, säädin ohjaa shuntin kiinni. Seuraava suihkuttelija alkaa laskea vettä jolloin hanasta tulee putkessa olevan semilämpimän veden jälkeen jääkylmää vettä. Jonka jälkeen säädin tekee ripeitä liikkeitä lämpötilan korjaamiseksi tavoitelämpötilaan. Huojunnan vaimenemisen kesto riippuu varaajan lämpötilasta. Oikein mainio esimerkki siitä että liika tekniikka tuottaa ongelmia. Kokeilin rajoittaa shuntin liikkeen niin ettei se mene täysin kiinni/kylmälle mutta kiitos putkistoteknisen ratkaisun (käyttöveden paluukierto on ohjattu varaajan kylmän veden tuloon, ei varsinaiseen kiertoyhteeseen) sotki se varaajan toiminnan.
-
-
Soitin putkimiehelle tänään ja kerroin pienen varaajan asentamista pesuhuoneeseen. Ehdotti 15 litran varaajaa ja pumpulta tuleva vesi kiertäisi tuon pöntön kautta ilman mitään muita vedoksia. Olisikohan toimiva systeemi, kun ne ensimmäiset kylmät 10 litraa vettä sekoittuisi siihen 15 litraan joka on pöntössä. Jäisi tuo viheliäinen kierto pois joka sotkee koko hyötysuhteen.
Sitten toinen juttu on se lämpimän veden sekoitin heti lämpöässän pumpun jälkeen, onkohan se tarpeellinen? Miksi sitä pumpulta tulevaa vettä pitää lantrata kylmällä vedellä, kun pöntön ylämin ei nouse edes yli +55 asteen. ::)
https://www.dropbox.com/s/az1tt5r05g10jwd/Screenshot%202016-02-15%2018.29.09.png?dl=0
-
Moro kaikille!
Nostetaan vanha aihe, eli opation modaus!
Itsellä vm 2003 lämpöässä V15.modausta ei tehty vielä.
Olisko jollakin laittaa kuvia ks toimenpiteestä, itse en saa noita jo olemassaolevia kuvia auki/eivät näy.
-
Tuossa Opation muutoksen periaate Ouman 201 ja 203 säätäjälle. ;)
-
Kiitos vastauksesta! Sivulla 2 olevaan viestin #53 kytkentäkaaviokuvaan verrattuna minulla on erilainen kytkentäkaavio.
Mullon vain releet k1 k2 ja k3.
Kytkentäkaavio muutos pvm 10.04.02
Kone 15V
Vuosi 2003
6.0kw
Säädin ouman EH-203 (ei lue muuta)
Käyttö-ohje on mallille 203/G
Kuvia en onnistu liittämään, ovat liian isoja tiedostoja..
-
Tässä kuva
-
Kytkentäkaavio
-
Säädin
-
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4374.0;attach=17086;image
Ei taida tuolla kytkennällä helposti onnistua.
Mietippä vaihtoehtoista menetelmää jossa ajastetaan lämpökäyrä ja yö alennus esim 8 astetta ja L1 pudotus jokaiselle päivälle kahden tunnin välein kahdeksi tunniksi tuon @Kalossin ohjeen mukaisesti
Pitäisi saada suht sama vaikutus kuin Opation modauksella
GeoPro GS + Ouman 202 yhdistelmällä käyntiaikojen pidentäminen:
1. Säädetään lämpökäyrä "normaalista" tasosta ylöspäin 4 astetta (kohdista -20, 0, +20)
2. Yöalennuksen asetukseksi asetetaan 8 astetta
3. L1 pudotukseen ajastetaan jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.
-
Mitenköhän tämä Opation-modi toimisi yhdessä kellolla ajastetun yöpudotuksen (siis pudotus ajastettu kalliin sähkön tunneille) kanssa? 203GT:ssä ilmeisesti sama pudotus asteina sekä poissa- että yöpudotukseen?
Onko kukaan viritellyt lämmönjakopumpuille mitään kello tai fissio/shelly/tms ohjausta niin että pumppuja joko sammutettaisiin tai pumpuista riippuen ajettaisiin paljon hitaammalla kalliin sähkön aikaan?
-
Mitenköhän tämä Opation-modi toimisi yhdessä kellolla ajastetun yöpudotuksen (siis pudotus ajastettu kalliin sähkön tunneille) kanssa? 203GT:ssä ilmeisesti sama pudotus asteina sekä poissa- että yöpudotukseen?
Onko kukaan viritellyt lämmönjakopumpuille mitään kello tai fissio/shelly/tms ohjausta niin että pumppuja joko sammutettaisiin tai pumpuista riippuen ajettaisiin paljon hitaammalla kalliin sähkön aikaan?
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Nythän minulla on esim. -4 asteen yöpudotus, eli 4 astetta nousee menoveden lämpötila kompuran käynnistyessä. Ilmeisesti pitäisi ajastaa tuo kalliille ajalle, jolloin sitten käyrä olisi halvalla ajalla kokoajan "+4" eli käyrän mukainen. Nythän se on sitä vain kompuran käydessä.
Kun joskus joudun pörssisähkön uhriksi niin ajattelin kyllä ohjata jollakin fissiolla/vast sitä "Lämmitys on/off" kytkintä. Toinen mikä voisi tulla eteen on sähkövastusten pakotus päälle kun pörssisähkö maksaa 0-2snt/kWh.
-
Juu, pohdin itse just saisiko eri pudotuksen jatkamaan käyntijaksoja ja isomman pitämään kompura mahdollisimman hiljaisena kalliiseen aikaan. No kokeeksi laitoin nyt yöpudotuksen -4c päälle välille 08:00-00:00 ajatuksena katsoa ennen pörssisähköön joutumista miten tällä saa painotettua kulutusta.
Varmaan tuokin jo että kämpän lämmitys hoidetaan pienemmässä aikaikkunassa jo sekin luontaisesti jatkaa käyntijaksoja
Edit: onkohan kukaan keksinyt fissiolla tms fiksusti, siis myös mittaamalla oleelliset lämmöt, pakkoohjata kompressorin käyntiä? Toi vastukset päälle olisi kyllä yksinkertainen toteuttaa, mutta siirtokin viime laskusta katsottuna oli jotain 8c..
-
Edit: onkohan kukaan keksinyt fissiolla tms fiksusti, siis myös mittaamalla oleelliset lämmöt, pakkoohjata kompressorin käyntiä? Toi vastukset päälle olisi kyllä yksinkertainen toteuttaa, mutta siirtokin viime laskusta katsottuna oli jotain 8c..
Mulla toimii siten että ohjaan modbussilla yöllä/halpaan aikaan pannun yläosan pyynnin suuremmaksi ja lattiakäyrää korkeammalle. Pumppuna V13 jossa 203GT.
En muista onko Oumanin modbussirekistereissä mitään kompuran pakko-ohjausta, mutta kun vääntää pyynnit tarpeeksi suurelle, niin siitä seuraa sama efekti.
-
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Nythän minulla on esim. -4 asteen yöpudotus, eli 4 astetta nousee menoveden lämpötila kompuran käynnistyessä. Ilmeisesti pitäisi ajastaa tuo kalliille ajalle, jolloin sitten käyrä olisi halvalla ajalla kokoajan "+4" eli käyrän mukainen. Nythän se on sitä vain kompuran käydessä.
Kun joskus joudun pörssisähkön uhriksi niin ajattelin kyllä ohjata jollakin fissiolla/vast sitä "Lämmitys on/off" kytkintä. Toinen mikä voisi tulla eteen on sähkövastusten pakotus päälle kun pörssisähkö maksaa 0-2snt/kWh.
Ite pörssisähkössä ollu pari vkoa. Kalliin sähkön aikana löin koneen lämmityskykimestä aamulla kylmäksi ja illalla käyntiin. Joku etäohjattava kytkentä tuohon olis hyvä. Lieköhän lattian vesikierron pumppu pyörii ks. kytkin alhaalla?
-
Tuossa Opation muutoksen periaate Ouman 201 ja 203 säätäjälle. ;)
Uskaltaako piuhan tökätä paikoilleen virrat päällä? Pumpun olleessa pois päältä?
-
Uskaltaako piuhan tökätä paikoilleen virrat päällä? Pumpun olleessa pois päältä?
Ei kannata,siinä relepohjassa on joissakin liittimissä 230V:n jännite eikä ruuviliittimiä ole kosketussuojattu.
Oumanin logiikka saattaa tuhoutua jos johtoa laittaessa vahingossa hipaisee tuohon 230V:n ruuviliittimeen ja digitaalituloon menee 230V:n jännite.
Kannattaa katkaista virta pääkytkimeltä asennustyön ajaksi.
Se 230V on öljyn esilämmityksen sähköä ja päällä kun kompressori ei käy
-
Joo,samaa mieltä.
Ilmeisesti siellä on maa nyt K4/14 liittimessä.
Siitähän se ei voi yhdistyä K4/12 liittimeen.
Maan pitää olla jatkuvasti K4/11 liittimessä.
Sitten on oikein.
Eli tuon liitekuvan mukaan pitäisi olla kytkentä.
Ja K4/12 liittimestä johto edelleen 25 liittimeen :)
edit:liitteenä korjattu alkuperäiskuva.
Kytkentä pitää olla tämän kuvan mukainen jos "Opation modaus" tehdään K4/12 koskettimella.
Tämä siksi koska rele K4 koskettimet on näin ja rele voi toimia vain yhdellä tavalla.
Eli siis pitääkö minunkin kääntää johdot toisinpäin? Miten mittaan tämän?
Nimim. Lämpöässä V10 2006 vuodelta ja 203GL.
-
Eli siis pitääkö minunkin kääntää johdot toisinpäin? Miten mittaan tämän?
Oumani T4 (kiinteä miinus) pitää olla jatkuvasti K4/11 liittimessä.
Sitten on oikein.
K4 johdot pitää olla tuon liitekuvan mukaisesti jos otetaan käyttöön avautuva kosketin 12.
Eli Oumanin liittimestä 4 johto K4 releen koskettimelle 14.
Oumani liittimestä T4 K4 releen koskettimeen 11.
K4 releen koskettimesta 12 uusi johto Oumanin digitulo3 liitin 25.
Alkuperäisessä K4 kytkennässä on käytössä vain sulkeutuva kosketin ( 11---14) ja se toimii oli johdot kumminpäin vaan.
Koska tuossa K4 releessä on vapaana vaihtokoskettimen avautuva kosketin 12 ja jos se otetaan käyttöö Opation systeemiin niin silloin Oumani T4 (kiinteä miinus) pitää olla K4 11 koskettimessa
-
Oumani T4 (kiinteä miinus) pitää olla jatkuvasti K4/11 liittimessä.
Sitten on oikein.
Näyttää äkkiseltään toimivan 😊 Tuo kotona/poissa pudotus tulee siis kellopidotuksen lisäksi? Kun tipahti kellopudotuksen päällä ollessa -8 astetta yhteisvaikutuksella.
-
Näyttää äkkiseltään toimivan 😊 Tuo kotona/poissa pudotus tulee siis kellopidotuksen lisäksi? Kun tipahti kellopudotuksen päällä ollessa -8 astetta yhteisvaikutuksella.
Mulla ei tässä ole Trendiä kiinni mutta kellolla vähän mittailin ja nyt nollakelin nurkilla näytti käyntiaika pidentyvän huomattavasti ollen noin 20min kun normaalista tilanteesta lähti pumppu päälle. Loppuilta oli sen lämpöisen veden käytön ohjaama että ei saanut selvää miten pitkään lepojaksoa riitti.
-
Mulla ei tässä ole Trendiä kiinni
Kannattaa viritellä Ouman Trend käyttöön niin helppo seurailla miten säädöt toimii ;)
Tuollaista trendiä ja ohjetta käytetty
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8245.msg110964#msg110964
-
Kannattaa viritellä Ouman Trend käyttöön niin helppo seurailla miten säädöt toimii ;)
Tuollaista trendiä ja ohjetta käytetty
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8245.msg110964#msg110964
Jep, aika tarkkaan tuli selattua tuo thread. Täytyy tuo RS232-adapteri ja kaapeli etsiä semmoinen että toimisi, ensimmäinen ei lähtenyt tulille.
-
Tervehdys foorumille ja kiitokset runsaasta tiedosta, mitä olen tätä kautta saanut ;D
Lyhyesti tausta:
Monikerroksinen rinnetalo (v.2001), jossa lattialämmitys maalämmöllä. Lämpöpumppuna Lämpöässä V10 vm2001, jossa Ouman 201 säädin.
Kompressori on vaihdettu 19v ikäisenä, jolloin meni oikosulkuun ja oli kerrasta kaput. Edellinen omistaja vaihtoi pelkän kompuran. Kun tulin talon omistajaksi, asensin nyt kesällä maalämmölle energiamittauksen seuratakseni kulutusta ja kompuran käyntiä. Meillä vettä kuluu lapsiperheellisenä aika reippaasti, mutta olin ihan tyytyväinen kesäajan käyntiin. Kompura kävi keskimäärin kerran 2-3 tunnissa noin 5-10 min ja se oli siinä. Nyt kylmien kelien alkaessa paljastui Lämpöässän synti eli pätkäkäynti. Kompura käynnistyi jopa 90 krt/vrk. Asiaa tutkittuani paljastui, että asetukset eivät olleet kohdillaan, vaan varaajan alamin oli 35, alaero 3, ylämin 55 jne. Positiivista lienee, että sähkövastukset eivät ole olleet käytössä nimeksikään.
Asettelin arvot uusiksi tavoitteena pätkäkäynnin vähentäminen:
-20 = 31c
0 = 27c
+20 = 21c
Ylämin = 45
Yläero = 3
Alamin = 26
Alaero = 10
Lisäksi aamun ja alkuillan "kalleimmille tunneille" asetin 3 asteen yöpudotuksen. Käynnistysmäärä laski hieman, mutta oli silti luokkaa 40-60 krt vuorokaudessa.
Sitten huomasin tämän postauksen:
GeoPro GS + Ouman 202 yhdistelmällä käyntiaikojen pidentäminen:
1. Säädetään lämpökäyrä "normaalista" tasosta ylöspäin 4 astetta (kohdista -20, 0, +20)
2. Yöalennuksen asetukseksi asetetaan 8 astetta
3. L1 pudotukseen ajastetaan jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.
Tuumasta toimeen ja tein "Softa-Opation-modauksen". Koska taloudessa on pörssisähkö, niin halusin kohdistaa kolmen tunnin pudotukset aamun klo 7-10 ja illan klo 17-20 "todennäköisesti kalleimmille tunneille". Lisäksi iltapäivälle ja yölle on ajoitettu kolmen tunnin käyntiaika, jolloin hinta on todennäköisesti edullisempi kuin aamulla ja illalla.
Asettelut:
-20 = 35c
0 = 31c
+20 = 25c
Ylämin = 43
Yläero = 3
Alamin = 24
Alaero = 8
Yöpudotus -8
Pumppu (grundfos alpha 2 20-40) vakionopeus kolmoselle (oli aiemmin keskimmäisellä vakiopainekäyrällä) ja kaikki termostaatit auki.
Hienosti lähti homma käyntiin eli kompura kävi heti muutoksien jälkeen kaksi tuntia putkeen varaten lattiaa. Kun -8 asteen pudotus tuli päälle, ajoi kompura vielä varaajan alaosan 40 asteeseen (käyrän lämpötila ilman pudotusta eli 32 astetta viiden asteen pakkasessa + alaero 8 astetta). Sitten kompura sammui ja oli pari tuntia hiljaa. Ensimmäisten jaksojen jälkeen alkoikin tapahtumaan mielenkiintoista. Tuntuu sille, että ensimmäisillä käynneillä pumppu sai varattua lattiaa niin, että muutamien käyntijaksojen jälkeen käynti muuttui pätkittäiseksi, kun tarve ajaa ei ollut enää niin kova. Vaikuttaa sille, että kompura ajaa 2h käyntijaksolla n. 30 min ja on 10 min hiljaa. Pudotusjaksolla kompura ei käynnisty, ellei vettä käytetä kovasti.
Kysymykseni:
1. Mitä asioita olisi syytä seurata, kun käytössä on pudotuksen ajastaminen vuorokauden ympäri?
2. Kun ajastettu pudotus on käytössä, miten alamin ja ylämin sekä erot tulisi asetella ja onko väliä, kummalla kompura tarvittaessa käynnistyy?
3. Vaikuttaisi, että pudotusohjelman asettamisen jälkeen kompuran käydessä maalämmön teho on pudonnut 5,2 kW:sta 4,4 kW:iin. Mistähän tämä 0,8 kW pudotus johtuu? Kyseessä 6,0 kW järjestelmä.
4. Onko niin, että alaero ohjaa myös kompuran käynnistymistä käyrän perusteella? Eli jos menovesi menee alaeron verran käyrän alle, niin kompura käynnistyy ja ajaa alavaraajan lämmön menovesipyynti + alaero verran ylöspäin?
Päivitän viestiä ja laitan käppyröitä energiamittauksesta jossain vaiheessa. Ouman Trendiä ei ole käytössä.
-
Aika reipas muutos tuli tuolla ajastukseen perustuvalla "softa-opation" -muutoksella. Aiemmat kymmenet ja kymmenet käynnistykset ovat pudonneet noin kymmeneen ja ajastuksen ansiosta painotus on vielä pörssisähköystävällisesti yöllä ja väistäen tilastollisesti kalliita aamun ja illan tunteja.
Parhaimmillaan käynnistyksiä tuli vain viisi vuorokauteen ja käyntiaika oli kerralla 1,5-2,0 tuntia (max. sallittu käynnissäolojakso oli 2h ennen käyrän 8 asteen yöalennusta).
Nyt kuitenkin jaksot ovat muuttuneet hieman enemmän pätkittäisiksi. Pari käynnistystä johtuu varmasti ylämin-kriteeristä, mutta pääasiassa alamin lienee syynä. Pääosin sallitulle 2h jaksolle mahtuu yksi reilun tunnin käyntiaika, jonka jälkeen tapahtuu 25 min tauko ja sen jälkeen noin 25 min käynti ennen pudotuksen alkamista.
Onko neuvoja, miten kompuran saisi ajamaan ilman tuollaista taukoa? Itse lisäksi tuumin, että en välttämättä halua tehdä opation-johdotusta, koska haluan ajastaa pörssisähkön takia käyntijaksojen ajankohtia.