"Opation" modaus wanhaan V- ja S-malliin TOIMII!

[Matias]

Onko Riston kytkentä nyt niin että K4 releen 12 liittimestä menee johto Dig 2 tulon liittimeen 23 ?

[Risto]

Onko Riston kytkentä nyt niin että K4 releen 12 liittimestä menee johto Dig 2 tulon liittimeen 23 ?

On! Kuinka niin? Jotain erikoista?

[Matias]

Onko Riston kytkentä nyt niin että K4 releen 12 liittimestä menee johto Dig 2 tulon liittimeen 23 ?

On! Kuinka niin? Jotain erikoista?

Eipä muuten mutta nyt GL201 kytkennästä on "varmaa tietoa" 

[Risto]

No niin! Nyt on pätkän matkaa trend käyrää... Tuossa alkupäässä yön aikana kun on ollut yli 15 astettakin pakkasta on minusta aika pitkät käyntiajat, toki käynnistyksiäkin on ollut vähän... "Sietääkö" olla noin pitkät käyntiajat, että pärjää sähkönkulutuksessa?

Taas kun ilma on lämmennyt on käyntiajat lyhentyneet, minusta käyntiajat ja käynnistyskerrat on aika lailla vastaavia kuin ennen tätä modausta. Tai ei ainakaan silmiinpistävää eroa.

Ehdotuksia mitä kannattaa tehdä/kokeilla?
Onko nyt yleensäkin yksiselitteisen selvää että tuo modaus kannattaa, siis sähkönkulutuksen kannalta?

http://aijaa.com/17vpfX

[sailor]

Ne on sen vuoksi päivällä lyhyitä käynnistyksiä kun yöllä laattaa on varutunut lämpöä (kuten pitääkin).

Sulla on yläminimi turhan korkealla, käynnistelee "turhaan" nuo lyhyet käynnit sen vuoksi.

[Risto]

Ne on sen vuoksi päivällä lyhyitä käynnistyksiä kun yöllä laattaa on varutunut lämpöä (kuten pitääkin).

Sulla on yläminimi turhan korkealla, käynnistelee "turhaan" nuo lyhyet käynnit sen vuoksi.

Niin munkin mielestä on turhan korkealla... Mutta martan mielestä turhan matalalla kun meinaa lämpimästä vedestä tehdä tiukkaa!
Meinasin että kannattaako yöpudotusta kokeilla muuttaa suuntaan tai toiseen? (nyt se "tehdasasetus" 4) Mitä hyötyä tai haittaa?
Käyrää olen tietty jo viilannut 0-kohdasta asteen alaspäin, katotaan tuleeko kylmä! 

[Risto]

Ne on sen vuoksi päivällä lyhyitä käynnistyksiä kun yöllä laattaa on varutunut lämpöä (kuten pitääkin).

Sulla on yläminimi turhan korkealla, käynnistelee "turhaan" nuo lyhyet käynnit sen vuoksi.

Niin munkin mielestä on turhan korkealla... Mutta martan mielestä turhan matalalla kun meinaa lämpimästä vedestä tehdä tiukkaa!
Meinasin että kannattaako yöpudotusta kokeilla muuttaa suuntaan tai toiseen? (nyt se "tehdasasetus" 4) Mitä hyötyä tai haittaa?
Käyrää olen tietty jo viilannut 0-kohdasta asteen alaspäin, katotaan tuleeko kylmä! 

Onko kukaan ehtiny vielä tehdä tutkimusta vaikuttaako modaus miten sähkönkulutukseen?

[Tero Paananen]

Onko Riston kytkentä nyt niin että K4 releen 12 liittimestä menee johto Dig 2 tulon liittimeen 23 ?

25 liittimeen minulla..tässä käppyrää (Ouman 203gl)

https://www.dropbox.com/s/d6denn4t0iejx5f/pumppu.jpg

[ÄssäS15]

Onko kukaan ehtiny vielä tehdä tutkimusta vaikuttaako modaus miten sähkönkulutukseen?

Minulla lämmitystarvelukuihin suhteutettuna ei ole tullut kaikkien aikojen matalimpia arvoja, mutta ei kulutus ole kyllä noussutkaan. Käynnistyskertojen määrä on pudonnut perus talvipäivänä vajaasta 30/vrk vajaaseen 20/vrk. Perstuntumalta epäilisin sisälämpötilan meillä olevan hiukan korkeampi modauksen ja käyrien säädön jälkeen.

[sailor]

Itse en pysty sanomaan juuta enkä jaata kun aurinkokeräimet ekaa vuotta pelissä mukana 

Ennätys kylmä maaliskuu vielä ryssi koko homman.

[Opation]

Nyt on  kuukausi vaihtunut, miten Opation-modaajien kulutus on muuttunut?

Nykyiset ja vanhat lämmitystarveluvut saa nyt ilmatieteenlaitokselta http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Miten tuosta voisi laskea kulutuksen suuntaa? On varmaan oletettava että muuta sähköä menee niinkuin ennenkin, mutta voiko siis vaikka näillä ennen jälkeen arvoilla tehdä päätelmiä? Sähkönkulutuksissa on kaikki sähkö mitä mittarin läpi on mennyt.

Vakiojärjestelmä:
Heinäkuu 2012, lämmitystarveluku 0, sähköä meni 587kWh
Marraskuu 2012, lämmitystarveluku oli 476 ja sähköä meni 1027kWh

Modauksen jälkeen:
Tammikuu 2013, lämmitystarveluku 751 ja sähköä 1261kWh
Helmikuu 2013, lämmitystarveluku 585 ja sähköä 1016kWh

Viimeinen modaus eli suorasähkövaraajan lisäys, käyttöveden priimaus ja MLP:n varaajan lämpötilan laskeminen 1.3.2013 alkaen:
Maaliskuu 2013, lämmitystarveluku oli 810 ja sähköä 1171kWh.

[seppaant]

Lasketaan ominaiskulutus, kuukauden lämmitys+käyttövesisähkö jaetaan lämmitystarveluvulla (kWh/LTL)
Oletetaan taloussähkön osuudeksi esim 300 kWh/kk
Saadaan oheisen exell-taulukon mukainen tulos.
Ainakin sen mukaan kumpikin modaus on vähentänyt kulutusta
Tässä on turhan vähän verrokkikuukausia. Onko sinulla enemmän kulutustietoja ajalta ennen muutoksia?

ATS

[tomppeli]

”Seppant” tuohon jo ehtikin vastaamaan.
Arvelin tässä, että tuo kotitaloussähkön erottelu on vähän ongelmaista, kun senkin osuus vaihtelee vuodenajan mukaan.
Yksi epätieteellinen menetelmä olisi jakaa tuo kokonaiskulutus vain astepäiväkertymällä.
Siinä ero muodostuu pienemmäksi, kun kaikissa kulutuslukemissa on mukana jonkinlainen ylimääräinen, lähes vakio kulutus, tuo kotitaloussähkö.
Nyt näyttäisi tältä:

Vakiojärjestelmä:
Heinäkuu 2012, lämmitystarveluku 0, sähköä meni 587kWh
Marraskuu 2012, lämmitystarveluku oli 476 ja sähköä meni 1027kWh = 2,158 kWh/Ap

Modauksen jälkeen:
Tammikuu 2013, lämmitystarveluku 751 ja sähköä 1261kWh =1,679 kWh/Ap
Helmikuu 2013, lämmitystarveluku 585 ja sähköä 1016kWh = 1,737 kWh/Ap

Viimeinen modaus eli suorasähkövaraajan lisäys, käyttöveden priimaus ja MLP:n varaajan lämpötilan laskeminen 1.3.2013 alkaen:
Maaliskuu 2013, lämmitystarveluku oli 810 ja sähköä 1171kWh. = 1,446  kWh/Ap

Aleneva trendi on tässäkin.
Jos tähän tukeudutaan, modaus on hyvä!

[Renoo]

Mielestäni tässä tulee myös huomioida se, että vaikka maaliskuun lämmitystarveluku on kova,  niin mikäli talo on aurinkoisella paikalla (meillä ei ole) niin kyllä jo maaliskuussa taloon tulee hieman extra lämpöä auringosta, varsinkin kun maaliskuu oli erittäin aurinkoinen.


Meillä on mennyt lokakuu-maaliskuu välissä seuraavasti, eroteltuna MLP ja muu sähkö, joulukuu erottuu tietysti , sekä helmikuussa viikon reissu.

		MLP		Käyttö		Käyttösähkö per päivä
Lokakuu		388		363		11,71
Marraskuu		469		320		10,66
Joulukuu		712		451		14,56
Tammikuu		657		382		12,32
Helmikuu		578		270		9,65
Maaliskuu		676		395		12,75

[Opation]

Kiitos avusta. Muokkasin seppaantin taulukkoon koko sen ajan mitä ollaan asusteltu. Ne kohdat näkyy kyllä missä on muutoksia tehty, mutta itse tuon opa-modauksen en varsinaisesti usko hirveästi kulutusta laskevan, tavoitteena oli pitkät käyntiajat. Mutta alkuperäiseen kysymykseen: ei se näköjään kulutusta ainakaan lisää.

Mistä tuo muuten kertoo kun kesäajalla nuo kWh/LTL tolpat on noin korkealla?

[seppaant]

Mistä tuo muuten kertoo kun kesäajalla nuo kWh/LTL tolpat on noin korkealla?

Käyttöveden tekemisestä.
Käyttövesihän ei ole riippuvainen lämmitystarveluvusta. Kesällä käyttöveden osuus kokonaiskulutuksesta on huomattavasti suurempi kuin varsinaisella lämmityskaudella.

ATS

[ÄssäS15]

Onko kukaan ehtiny vielä tehdä tutkimusta vaikuttaako modaus miten sähkönkulutukseen?

Minulla lämmitystarvelukuihin suhteutettuna ei ole tullut kaikkien aikojen matalimpia arvoja, mutta ei kulutus ole kyllä noussutkaan. Käynnistyskertojen määrä on pudonnut perus talvipäivänä vajaasta 30/vrk vajaaseen 20/vrk. Perstuntumalta epäilisin sisälämpötilan meillä olevan hiukan korkeampi modauksen ja käyrien säädön jälkeen.

Huhtikuu meni pienemmällä kulutuksella kuin aiemmin. Laskin yläminimiä alas 47 -> 40, jolloin pumppu kävi myös päiväsaikaan enimmäkseen alaminimin ohjaamana. Eli käytännössä iltapäivisin pumppu ei käynyt lainkaan. Saunomiseen tuo asetus riitti, mutta rasvaisten astioiden tiskaamiseen olisi vesi voinut olla lämpimämpääkin. Palautin nyt toukokuuksi yläminimin takaisin 47:ään. Kiertovesipumput laitoin kesäasentoon (3 -> 1).

Yksi lapsista sanoi, että makuuhuone on lämpimämpi kuin aiemmin. Nukkui jo lyhyillä alushousuilla osin ilman peittoa.

[Tipi]

Pystyykö Ouman EH 203GL versiossa hidastamaan suntin sulkeutumista käyntijakson alettua? Tuntuu siltä, että suntti sulkeutuu turhan nopeasti kun lämmitysvaihe alkaa. Tämän ketjun mukainen "Opation" modaus on käytössä.

[sailor]

Pystyykö Ouman EH 203GL versiossa hidastamaan suntin sulkeutumista käyntijakson alettua? Tuntuu siltä, että suntti sulkeutuu turhan nopeasti kun lämmitysvaihe alkaa. Tämän ketjun mukainen "Opation" modaus on käytössä.

Pystyy, vaikka en ymmärrä kuinka Opation modauksen jälkeen se sinulla sulkeutuisi liian nopeasti? Miten TREND-käyräsi poikkeaa minun TREND-käyrästäni?

Säätimen virityksestä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020.0

[Tipi]

Se poikkeaa siten, että käyntijaksot ja tauot ovat huomattavasti lyhyempiä kuin Sailorilla. Kuumakaasun lämmöt ovat korkeammat. Sellainen tunne tulee, että lämmönjako ei kykene ottamaan kaikkea lämpöä vastaan ja se aiheuttaa suntin sulkeutumisen aika nopeasti. Pumppu sijaitsee erillisessä autotallirakennuksessa. Termostaatit eivät rajoita kiertoa.

[sailor]

Laita TREND-kuvaa näkyville, niin katsotaan.

[Matias]

Pystyykö Ouman EH 203GL versiossa hidastamaan suntin sulkeutumista käyntijakson alettua? Tuntuu siltä, että suntti sulkeutuu turhan nopeasti kun lämmitysvaihe alkaa. Tämän ketjun mukainen "Opation" modaus on käytössä.

Oliskohan tuosta apuja?

[Tipi]

Ohessa tämän päivän trend käppyrää kommentoitavaksi.

[sailor]

Alaminimiä varmaankin pari astetta alaspäin ja tarvittaessa lämpökäyrää hiukan ylöspäin. Minulla se "opation ero" on 4 astetta. Alaminimi pitäisi laittaa niin alas että se menee reilusti lämpökäyrän alle, tällöin Oumanin suojaus nostaa sitä keliten kylmetessä automaattisesti. Mulla taitaa olla 22 astetta ja kovemmilla pakkasilla 23-24.

Onhan sinulla KV-pumput täysillä lattioissa?


Minulla käynnistyy yläminimin ohjaamana, joka on alhaalla sekin (37 astetta), mutta riittää, kun (yliteho)pumppu tuottaa sitä nopsasti lisää.
Sisälämpö näyttäisi olevan 21,6 astetta ja TREND:n "mittaukset" valikon mukaan L1 lämpötila keskimäärin 23.8 ja L2 piirin 24.7 astetta. Ulkolämpötilan ollessa keskimäärin 3.4 astetta.

EDIT: sitten sulla oli vielä käyttöveden kiertoakin käytössä? Joka aiheuttanee käppyrän käyttövesijaksot. Lisäksi sulla on 5 astetta ulkolämpötila, eli ei oikein vertailukelpoista. Saatko TRENDin päivittymään nettiin automaattisesti?

[Opation]

Minkälainen kiertovesipumppu on ja millä nopeudella se pyörii? Itselläni on nykyään Alpha2 ja se ei millään halunnut kesän jälkeen lisätä vauhtia auto-asennossa vaikka kiertonopeutta piti saada lisää. Tuo näyttää siltä että lämmönjaosta ei tule riittävän nopeasti kylmää vettä varaajaan käyntijakson aikana. Shuntin hidastaminen vain pahentaa asiaa.

[Tipi]

Kiertovesipumppuna L1 piirissä on Lämpöässään integroitu UPS-25-60 (3-asennossa). L2 piirissä on Grundfos Alpha 2, 25-40 Auto asennossa. Itsekin olen tuota miettinyt, että voisiko tuo L1 piirin kiertopumppu olla liian pieni pumppausteholtaan?

[Opation]

Jos molempien, siis sailorin ja tipin  (***kele tätä tabletin ennakoivaa tekstin syöttöä, tarjos nimiks säilytin ja teipin... ) trendit on samoilla väreillä, ihmetyttää se, että miksi tipillä L1 nousee ensin tappiin ja alkaa lähes heti laskea. Sailorilla nousee L1 nopeasti ylös ja pysyy siellä niin kauan kuin kompura käy. Miksi näin? Ups 25-60 on aika tehokas pumppu, muistaakseni mulla oli alussa sama ja tuntui kolmosella tulevan vesi mutkista läpi kun oli niin kova virtausnopeus.

[Tipi]

Tällaista käyrää tuli viime talvena pakkaskeleillä.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Opation]

No siinähän ne pysyy käyntijakson ylhäällä noi L1-lämmöt. Miksei enää? Ja miksi muutamilla käyntikerroilla alavaraaja on noin kuumaksi lämmennyt, 55 asteeseen ilmeisesti?

[sailor]

No siinähän ne pysyy käyntijakson ylhäällä noi L1-lämmöt. Miksei enää?

Alaminimi on liian korkealla suhteessa lämpökäyrän pyyntiin. Kovemmilla pakkasilla toimii paremmin, vaikka silloinkin käynti/lepojaksot jäävät kovin lyhyiksi.

[Matias]

 

miksi tipillä L1 nousee ensin tappiin ja alkaa lähes heti laskea. Sailorilla nousee L1 nopeasti ylös ja pysyy siellä niin kauan kuin kompura käy.

Kun taukojakso on liian lyhyt ei lattia juurikaan ehdi jäähtyä käyntijaksojen välillä ja siksi shuntti alkaa sulkea.

Jos ylä_min asetusta laskisi kokeeksi muutaman asteen niin todennäköisesti taukojaksot pitenisi ,samoin käyntijaksot ja kun lattiaan voisi varata enemmän lämpötehoa niin sen seurauksena käyntijakso pitenisi jolloin käyttöveden lämmitykseen tarvittavaa tulistustehoa tulee enemmän.

Jos käyttöveden kierto on jatkuvasti pyörimässä niin kannattaisi laittaa joku ajastin siten että kierto on päällä vain niihin aikoihin kun on käyttöveden kulutusta.
Käyttöveden jatkuva kierto jäähdyttää nopeasti varaajan vaikka vettä ei muuten käytetä

[Tipi]

Kokeilin pudottaa molempia ylä- ja ala min. arvoja. Käyntijaksot paranevat (tauko noin 1,5-2h, käynti noin 20-25 min), mutta nämä asetukset laskevat varaajan ylälämmöt alle 40 asteen (+5 ulkolämpötiloilla), jolloin lämmin käyttövesi loppuu. Saattaa olla, että nuo asetukset toimivat kun mennään kunnolla pakkasen puolelle.

Käyttöveden kierto on, mutta se on ajastimen takana noin 10 min. jaksoissa päiväaikaan, yöllä se ei ole päällä ollenkaan.

Mikäli näitä käynti- / lepoaikoja haluaisi pidentää, olisiko seuraavanlaisissa muutoksissa mitään ideaa?
 - Pienempi kompura, sitten kuin nykyinen lopettaa toimintansa (nykyinen 12-15 kW antotehoiltaan, luultavasti turhan tehokas)
 - Puskurivaraaja lämmityspiiriin
 - Erillinen käyttövesivaraaja esim. 150L päärakennukseen, johon lämmin vesi pumpulta. Tällöin Lässän arvot voisi pitää riittävän alhaalla, käyntijaksot optimoiden.

[Matias]

- Erillinen käyttövesivaraaja esim. 150L päärakennukseen, johon lämmin vesi pumpulta.

Minä laittaisin tuon vaihtoehdon.

[Opation]

En tajua. Eikös käyrä ohjaa shuntin toimintaa? Ja jos käyntijakson ajan pyynti on 32 astetta, sen lattiaan menevän lämpötilan pitäisi olla 32 astetta eikä mitään muuta. Ei lattiasta tulevan veden lämpötila eikä alavaraajan lämpötilan pitäisi vaikuttaa shuntilta lähtevään lämpötilaan millään tavalla. Vai onko tämän vanhemman ohjauksessa jotain eroa, tai onko anturi lattiasta tulevassa putkessa?

[sailor]

Kokeilin pudottaa molempia ylä- ja ala min. arvoja.

Älä pudota yläminimiä. Mikäli alaminimi on riittävän alhaalla niin Ouman suojaus nostaa sitä käynnistyksen tapahtuessa edelleen, koska lepojaksolla oleva "opation ero" alennus poistuu. Laske alaminimi 22 asteeseen ja anna yläminimin olla. Jos lämpö ei riitä niin käyrää ylemmäs ja annat opation eron olla 4 asteessa. Taatusti toimii.

Täällä käyrät

L1 33,31,23
L2 34,32,28

Opation ero 4 astetta ja yläminimi 37 ja alaminimi 22.

[Tipi]

Tällainen käyrä Sailorin asetuksilla, paitsi että yläminimi on 44 astetta.

[sailor]

Tarkistin, niin mulla onkin alaminimi 20 astetta. Isot pahoittelut tuosta 

Tuossa sun kuvassa ei ole mitään järkeä, koska noilla asetuksilla mun mielestä pumpun ei olisi pitänyt lainkaan käynnistyä klo 22-06 välillä. Koitas nyt vielä laskea sitä alaminimiä muutama aste - jos se nyt on vaan siitä kiinni? Laitatko 24h näytön TRENDiin niin on hiukan helpompi verrata.

[Tipi]

Eikö se pumppu klo. 22-06 välisenä aikana ohjaudu alavaraajan mukaan, johtuen siitä Oumannin suojaustoiminnasta? Tuntuu hieman oudolta, että tauon aikana "Opation erolla" 4 astetta, varaaja jäähtyy noinkin nopeasti kun sunttien pitäisi olla lähestulkoon kiinni.

Pudotin alaminimi arvon 20 asteeseen, katsotaan millainen Trend käyrä sitten tulee...

[sailor]

Eikö se pumppu klo. 22-06 välisenä aikana ohjaudu alavaraajan mukaan, johtuen siitä Oumannin suojaustoiminnasta? Tuntuu hieman oudolta, että tauon aikana "Opation erolla" 4 astetta, varaaja jäähtyy noinkin nopeasti kun sunttien pitäisi olla lähestulkoon kiinni.

Pudotin alaminimi arvon 20 asteeseen, katsotaan millainen Trend käyrä sitten tulee...

Varmaankin noin. Jos se ei asetu niin tarkista sunttien toiminta ja nosta "Opation ero" 5 asteeseen. Pakkohan sen on varata lattiohin tuota lämpöä pitemmäksi aikaa.

Onhan sulla kaikki huonetermostaatit täysin auki? Onhan sulla sunttien ohjaus tehdasasetuksilla?

[Tipi]

Alaminimi 20 astetta antaa tällaiset käyntijaksot.