Pollucom näyttää liian paljon?

[Xargo]

Olen yrittänyt välttää lauhtumista tulistinvaihtimessa sillä että kuumakaasu jäähtyy enintään 60 asteeseen tulistinvaihtimessa.
Eli lauhduttimelle menevän kuumakaasun lämpötila on aina yli 60C ja varsinainen lauhtumislämpötila 30--40 astetta.

Ok, en mä kyllä sitten keksi muuta kuin että Pollu mittaa joko lämpötilaeron tai virtaamaan liian suureksi tai sitten sulla on melkoisen paljon tulistusta. Onko noi sun login kuumakaasun lämpötilat ennen vai jälkeen vaihtimen?

Tässä on käyntitilanteessa 160l:n varaajan läpi 760l/h virtaus joten tuntuisi että kun noin isolla virtauksella varaajan vesi tavallaan vaihtuu vajaan varttitunnin välein kokonaan niin käyntitilanteessa ei vesi juurikaan pääse kerrostumaan vaan varaajan ylä- ja alaosan välillä on n3,5 asteen lämpötila ero ,siis sama minkä tulistinvaihtimen lämpöteho nostaa sen läpi menevän veden lämpötilaa.

Tottahan tuo. Lämpökameralla voisi tuota tähystää niin näkisi ainakin johtuuko lämpöä jonnekin. Varaajaan voi kyllä syntyä jänniä lämpöjakaumia vaikka on noinkin paljon virtaamaa kun on se pönttö kuitenkin sen verran iso, että tuosta ainakaan turbulenttia virtausta saa mitenkään pöntön sisään, mutta voisi kuvitella enemminkin, että lämpö jää pyörimään silloin keskialueillle (siis kauas reunoista). Onkohan anturi vaan pöntön kyljessä vai esim. keskellä vesitilaa?

sitähän voisi lämmittää 160l varaajaa (4,5kw)vastuksella ja kiertopumppu pelkästään päälle niin Pollucomissa kaiketi pitäisi näkyä vastuksen lämpöteho?

Joo jos Pollu vaan on sopivalla reitillä niin mikäpäjottei.

[juippi]

Jos muuntaa tuo alkuperäisen ongelman toisinpäin, niin Pollycomin näyttämän tehon 3,136kW pitäisi tuottaa 1,5h aikana 4,704 kWh energiaa, joka puolestaan lämmittäisi 160l vesimäärän yli 25C eli 5 kertaa enemmän kuin laskemalla saatu tulos. Ei voi mennä pelkkien kerrostumaerojen piikkiin. Veikkauskeni on että tuo polly näyttää reilusti liikaa.

[Matias]

Onko noi sun login kuumakaasun lämpötilat ennen vai jälkeen vaihtimen?

Tulistinvaihtimen jälkeen,lauhduttimelle menevä kuumakaasu.
En ole pitänyt kuumakaasutrendia päällä kun on niin korkea tolppa että nämä muut trendit skaalautuu niin olemattomiksi.

Kompressorilta lähtee 100-115 asteinen kuumakaasu tulistinvaihtimelle,kaasu jäähtyy tulistinvaihtimessa n 60 asteiseksi,menee lauhduttimelle 60 asteisena ja jäähtyy ja lauhtuu siellä 34--38 asteeseen,tämä on siis lauhduttimelta nestelinjaan menevän kylmäaineen lämpötila

Tota Xargolla kun on entalpiat hallinnassa niin katsoppa sopivassa välissä paljonko noilla lämpötiloilla kuumakaasusta jää tulistinvaihtimeen lämpötehoa,kylmäaine tässä on R22.

Siis jos sen näkee entalpia käyristä?

[Matias]

Jos muuntaa tuo alkuperäisen ongelman toisinpäin, niin Pollycomin näyttämän tehon 3,136kW pitäisi tuottaa 1,5h aikana 4,704 kWh energiaa, joka puolestaan lämmittäisi 160l vesimäärän yli 25C eli 5 kertaa enemmän kuin laskemalla saatu tulos. Ei voi mennä pelkkien kerrostumaerojen piikkiin. Veikkauskeni on että tuo polly näyttää reilusti liikaa.

Aivan,ihan samaa mieltä että ei voi pitää paikkaansa Pollun lukemat.
Hiukan vaan kaihertaa että olisi joku asia mikä pitäisi vielä huomioida Pollun lukemia tulkitessa vs varaajan lämmönousua tulkitessa kun ne muutetaan kw-tehoksi.

Kokeilen huomenna pekin ideaa että lämmitän pelkällä vastuksella niin silloin ainakin lämmönlähteen teho on tiedossa,mielenkiintoista nähdä mitä Pollu näyttää siitä kun mittaa lämpötehoa kiertovedestä .

[peki]

Huomioi mitattavan veden lämpötila.
Viskositeetti näyttäs vaikuttavan todella paljon tohon kiertonopeuteen.

[Xargo]

Kompressorilta lähtee 100-115 asteinen kuumakaasu tulistinvaihtimelle,kaasu jäähtyy tulistinvaihtimessa n 60 asteiseksi,menee lauhduttimelle 60 asteisena ja jäähtyy ja lauhtuu siellä 34--38 asteeseen,tämä on siis lauhduttimelta nestelinjaan menevän kylmäaineen lämpötila

Joo aika tuhti tulistus näkyy olevan. Ilmeisesti sulla on lämmönvaihdin myös lauhteen ja imukaasun välissä? Siis imukaasun lämmitin alijäähdyttimellä? Voin katella huomenna (taisiis tänään) miltä kierto näyttää RefUtilsissa. Lauhtuminen 34-38. Entäs höyrystyminen? Äkkiseltään kun katselee niin noin kovat kuumakaasun lämmöt tarkoittais 0C höyrystymislämpötilalla n. 40K tulistusta.

[juippi]

En tiedä onko tyhmän kysymys, mutta mistä tietää lautumislämpötilan. Painemittaus? Ja miten voi kontrolloida ettei lauhtuminen tapahdu jo tulistusvaihtimella. Sen verran hurjalta kuulostaa tuo Matiaksen tulistuslämmönmäärä, että tuli mieleeni.

[Matias]

Ilmeisesti sulla on lämmönvaihdin myös lauhteen ja imukaasun välissä? Siis imukaasun lämmitin alijäähdyttimellä?

Eipä ole alijäähdytintä.

mutta mistä tietää lautumislämpötilan. Painemittaus?

Joo,painemittaus ja entalpia kuvasta näkee lauhtumislämpötilan.

Kun painemittareita ei monellakaan ole niin likimain oikea lauhtumislämpötila on sama kuin lauhduttimelta nestelinjaan lähtevän kylmäaineen lämpötila.
Myös lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila on lähellä lauhtumislämpötilaa,meillä ko kylmäaineen ja veden lämpötilaero on n 1 aste.

miten voi kontrolloida ettei lauhtuminen tapahdu jo tulistusvaihtimella.

Kuumaasua ei saa jäähdyttää liikaa tulistinvaihtimessa,meillä siis tulistinvaihtimelta lauhduttimelle menevän kuumakaasun lämpötila on n 60C kun lauhtumislämpötila on n 40C

Tässä foorumin jäsen ´seppaantin´tekemä entalpia taulukko meidän kylmäainekierrosta
Mistäpä näitä muuten tietäisi

[Xargo]

Ilmeisesti sulla on lämmönvaihdin myös lauhteen ja imukaasun välissä? Siis imukaasun lämmitin alijäähdyttimellä?

Eipä ole alijäähdytintä.

Ok, sitten en nää muuta mahdollisuutta noille satasen paikkeilla pyöriviin kuumakaasun lämpötiloihin kuin alhainen höyrystymispaine.

Kun painemittareita ei monellakaan ole niin likimain oikea lauhtumislämpötila on sama kuin lauhduttimelta nestelinjaan lähtevän kylmäaineen lämpötila.
Myös lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila on lähellä lauhtumislämpötilaa,meillä ko kylmäaineen ja veden lämpötilaero on n 1 aste.

Mulla lauhtumislämpötila on n. 5K korkeampi kuin menoveden lämpötila, mutta kylmäainekin on eri. R407c:lla kun on 7K liukuma niin hankaloittaa painetasojen arviointia ainoastaan lämpötilamittauksien avulla. Painemittarit ei muuten hirveän kalliita ole, mutta niiden kanssa pitää kyllä olla tarkkana. Painemittarilla on hyvin helppo päästää kylmikset ulos jos vääntelee hanoista miten sattuu. R22 kylmiksellä tosiaan lämpömittarilla saa jo aikalailla tarkasti näitä mittailtua.

Tässä foorumin jäsen ´seppaantin´tekemä entalpia taulukko meidän kylmäainekierrosta

Tossa on musta se probleema, että kuumakaasu menee kuvan mukaan "vain" 75C lukemiin tossa 45C lauhtumislämpötilacasessa. Nyt jos sulla kuitenkin kuumakaasu huitelee yli sadan asteen, eikä ole imukaasun esilämmitystä niin musta käynti näyttää silloin tältä:



Mustalla on piirretty kierto, jossa tulistus on säädetty suht pieneksi. Kuumakaasun lämpötila jää tuonne 75C paikkeille. Syy miksi kuumakaasun lämpötila on tässä sama kuin tuossa seppaantin piirroksessa vaikka lauhtumislämpötila on matalampi, johtuu siitä että arvasin kompuran isontrooppiseksi hyötysuhteeksi 75%, joka on varmaan aika lähellä todellista. Tämän kierron COP olisi RefUtilsin mukaan 4,51. Höyrystymislämpötilaksi arvasin -1C sillä perusteella, että jos keruu on 5C niin 6K tulistuksella saadaan -1C höyrystymislämpötila. Alijäähtymistä oletin tulevan 7K (sitä luokkaa on omassa laitteessa). Todellisuudessa voi olla enemmän tai vähemmän ja se vaikuttaa lämpökertoimeen.

Punaisella sitten hahmottelin kiertoa, jossa kuumakaasun lämpötila olisi 115C. Jos imukaasun esilämmitintä ei ole niin en oikein nää muuta vaihtoehtoa kuin että höyrystymislämpötila on tähän tapaan matalampi. Jos kaikki imukaasun tulistus tehdään höyrystimellä ja keruu on 5C niin höyrystymislämpötilan täytyy olla luokkaa -20C ja tulistusta 25K. Tällöin kompuralle tulee 5C imukaasu ja painetaso on sen verran matalalla, että tulee pitkä puristus ja sitä kautta korkea kuumakaasun lämpötila. COP jää tällä tavalla huomattavasti vaatimattomampaan 2,59 lukemaan.

Varmuudella en voi tietenkään sanoa, että todella mentäisiin tuon punaisen kierron mukaan, mutta en kyllä parempaakaan selitystä keksi, miten kuumakaasu voi olla noin kuumaa ilman imukaasun esilämmitystä. Painemittarilla tämäkin selviäisi...

Mutta jos tosiaan mennään tuon punaisen mukaan niin minä kyllä avaisin paisuntaventtiiliä niin saisi höyrystymislämpötilaa ylös. Tällöin toki kuumakaasun lämpötila laskisi ja sitä kautta tulistuslämpöä olisi vähemmän tarjolla. Se on vähän valintakysymys että kumpi on tärkeämpi: korkea veden lämpötila vai pari pykälää parempi lämpökerroin...

... ja lopulta vielä vastaus siihen paljonko tulistuslämpöä on tarjolla 115C kuumakaasulla ja 38C lauhtumislämpötilalla: n. 20% antotehosta, jos rajoitat kuumakaasun lämpötilan vaihtimen jälkeen sinne 60C paikkeille.

[Matias]

Jos kaikki imukaasun tulistus tehdään höyrystimellä ja keruu on 5C niin höyrystymislämpötilan täytyy olla luokkaa -20C ja tulistusta 25K. Tällöin kompuralle tulee 5C imukaasu ja painetaso on sen verran matalalla, että tulee pitkä puristus ja sitä kautta korkea kuumakaasun lämpötila. COP jää tällä tavalla huomattavasti vaatimattomampaan 2,59 lukemaan.

Tuollaisia lämpöjä putken pinnasta mitattu Ds1820 antureilla viimeisen käyntijakson aikana.

Keruu maasta +1,4C
Keruu maahan  -1,4C

Paisuntaventtiltä höyrystimelle lähetvän kaasun lämpö -3,9C

Höyrystimeltä lähtevä imukaasu -4,9C(anturi 10cm höyrystimestä lähtevässä putkessa)

Kompressorille tuleva imukaasu -3,9C (anturi 15cm ennen kompressoria,kompressorin ja höyrystimen välillä pelkkä 1,2m eristetty Cu putki)

Kompressorilta lähtevä kuumakaasu +100,1C

Tulistinvaihtimen jälkeen kaasun lämpötila +66,8

Lauhduttimen jälkeen kylmäaineen lämpötila +40,3

Kokeilen nyt 4,5kw:n vastuksella nostaa 160l:n varaajan lämpöä 10 astetta siten että tulistinpiirin kierto on päällä ja Pollucom kierrossa mittaamassa niin ehkä siitä jotain selviää.

[Xargo]

Kompressorille tuleva imukaasu -3,9C (anturi 15cm ennen kompressoria,kompressorin ja höyrystimen välillä pelkkä 1,2m eristetty Cu putki)

Kompressorilta lähtevä kuumakaasu +100,1C

Lauhduttimen jälkeen kylmäaineen lämpötila +40,3

Näillä tiedoilla näyttäisi tältä (sininen kierto, COP 2,56):



... jälleen olisi painemittarille töitä, että voisi katsoa, onko höyrystymispaine oikeasti noin alhainen. Jos on niin kylmäainekiertoa kannattaisi kasvattaa. Oletin nyt tähän, että alijäähtymistä ei tapahdu. Varmaan sitä kuitenkin oikeasti hieman tulee.

[Matias]

Kokeilen nyt 4,5kw:n vastuksella nostaa 160l:n varaajan lämpöä 10 astetta siten että tulistinpiirin kierto on päällä ja Pollucom kierrossa mittaamassa niin ehkä siitä jotain selviää.

Jeps,todennäköisesti vika selvisi.

Pollucomin paluuveden lämpötilaa mittaava anturi oli unohtunut kiinnittää,oli putken päällä eristeen sisällä ihan omalla painollaan ilman mitään kiinnitystä.

Tämä tuli esille kun yritin tasata ylävaraajan meno- ja paluulämpötiloja kiertopumpulla kierrättämällä,siis ilman vastusta.Tuon piirin dT ei laskenut nollaan vaan jäi näkymään vajaa kolmen asteen lämpötilaero

Kun kiinnitin anturin klemmarilla ja piitahnalla putkeen niin lämpötila ero pieneni 0,1 asteeseen joka mahtuu toleranssiin.

Todennäköisesti Pollucomin liian suuri teholukema johtui just tuosta irrallaan olevasta anturista koska se tosiaan mittaa paluuveden lämpötilaa ja mitä suurempi dT menolla ja paluulla on niin sitä suurempi teho.
Tästä syystä Pollucom tavallaan näytti ihan oikein mutta anturi ei mitannut likikään oikeaa lämpötilaa vaan pari-kolme astetta liian matalaa.

Kiitokset prosessiin kommentoineille jäsenille,näinhän se sitten selvisi tämäkin tapaus.

[ego]

mISTÄ HÖYRYSTYMISPAINE/LÄMPÖTILA ON PIIRROKSEEN NAPATTU, -17 ASTETTA?

"Paisuntaventtiltä höyrystimelle lähetvän kaasun lämpö -3,9C"

anteeksi capslock vihre 

Kompressorille tuleva imukaasu -3,9C (anturi 15cm ennen kompressoria,kompressorin ja höyrystimen välillä pelkkä 1,2m eristetty Cu putki)

Kompressorilta lähtevä kuumakaasu +100,1C

Lauhduttimen jälkeen kylmäaineen lämpötila +40,3

Näillä tiedoilla näyttäisi tältä (sininen kierto, COP 2,56):



... jälleen olisi painemittarille töitä, että voisi katsoa, onko höyrystymispaine oikeasti noin alhainen. Jos on niin kylmäainekiertoa kannattaisi kasvattaa. Oletin nyt tähän, että alijäähtymistä ei tapahdu. Varmaan sitä kuitenkin oikeasti hieman tulee.

[Xargo]

mISTÄ HÖYRYSTYMISPAINE/LÄMPÖTILA ON PIIRROKSEEN NAPATTU, -17 ASTETTA?

"Paisuntaventtiltä höyrystimelle lähetvän kaasun lämpö -3,9C"

Höyrystymislämpötila on aina vähintään tulistuksen verran alhaisempi kuin imukaasun lämpötila. Tässä tapauksessa ei tunneta tulistuksen suuruutta, joten haarukoin höyrystymislämpötilan pakittamalla takaisinpäin tuosta 100C kuumakaasun lämpötilasta ja kun lisäksi tiedetään lauhtumislämpötila suht tarkasti (kiitos yksiaineisen kylmiksen) niin ei tuon pitäisi mennä metsään muilta osin kuin kompuran hyötysuhteen osalta. Jos hyötysuhde on todellisuudessa parempi niin höyrystymislämpötila on vielä alhaisempi kuin tossa tai jos kompuran hyötysuhde on huonompi niin osutaan korkeampaan höyrystymislämpötilaan.

Oikea alanurkka on siis piste, josta puristus alkaa ja sen lämpötilahan oli tiedossa, eli -3,9C. Mutta kuten sanottua niin painemittauksella tuo selviäisi. Voin hyvin olla väärässäkin tuon kaavion kanssa. En ole alan ammattilainen.

[seppaant]

niin ei tuon pitäisi mennä metsään muilta osin kuin kompuran hyötysuhteen osalta.

Esko Kaappolan mukaan on isentrooppinen hyötysuhde
-Scroll 0,65-0,70
-Mäntä 0,6

ATS

[seppaant]

Vähän samankaltaisia tuloksia tosin olen saanut itsekin kun olen laskenut käyttövesijakson energiamäärän varaajan lämpötilan muutoksesta.

Minä olen tähän asti ollut siinä hurskaassa uskossa että lämpöteho olisi sama jos nostetaan esim 160l säiliön lämpötilaa 5 asteella että sen voisi laskea joko säiliön vesimäärän lämpötilan muutoksesta tai lämmitysveden virtauksesta ja dt:sta.

Jostain syystä ei nyt näytä näin olevan?

Olisikohan jäsen ´seppaantilla´kommenttia tähän pähkäilyyn?

Molemmista sen voi laskea
ATS

[ego]

"Paisuntaventtiltä höyrystimelle lähetvän kaasun lämpö -3,9C"

Jos mittaus pitää paikkaansa, niin tämä on höyrystymislämpötila, eli kuvion vasen alanurkka.

Mittausten mukan kone laskee kylmäainetta raakana läpi eikä riittävää tulistumista tapahdu.

Onko kompuran kylki imuputken juuressa kylmä?

Jos imukaasussa on vain hiukan nestettä, se kyllä kiehuu kompurassa.

Sijoittaisin logp-h piirroksen alaviivan -4 asteeseen jolloin kopperokin paranee.

[Xargo]

"Paisuntaventtiltä höyrystimelle lähetvän kaasun lämpö -3,9C"

Jos mittaus pitää paikkaansa, niin tämä on höyrystymislämpötila, eli kuvion vasen alanurkka.

Mittausten mukan kone laskee kylmäainetta raakana läpi eikä riittävää tulistumista tapahdu.

Onko kompuran kylki imuputken juuressa kylmä?

Jos imukaasussa on vain hiukan nestettä, se kyllä kiehuu kompurassa.

Sijoittaisin logp-h piirroksen alaviivan -4 asteeseen jolloin kopperokin paranee.

Näin mäkin kyllä kieltämättä funtsisin jos kattoisin vaan noita "alapään" lukuja, mutta milläs selittyy yli 100C kuumakaasun lämmöt? En oikein keksi muuta selitystä kuin tuo alhainen höyrystymislämpötila.

[Matias]

Onko kompuran kylki imuputken juuressa kylmä?

Tässä on Copelandin mäntäkompura vm-97 ja kompressorin yläosa menee jääkylmäksi heti käyntijakson alussa.

Noi paisunta+höyrystinanturit on putken pintalämpöä mittaavia joten toleranssit on mahdollisia.
Anturit on kumminkin piitahnalla ja putkiklemmarilla kiinni kupariputkessa.

Tässä on pari käyntijaksoa ajettu Pollucomin anturin kiinnityksen jälkeen ja pahainen 1000W irtoaa nyt tulistustehoa.

[ego]

Hyvin menee, mäntäkompurassa imukaasu menee moottorin käämin läpi imuvenalle, joka on todellinen logp-h kuvion oikea alanurkka.

Musta pata ei ole kompressori, vaan moottorikompressori.

Tämä muuttaa termodynaamista tarkastelua.

Jos mittausarvot pitävät paikkansa, mlp toimii hienosta, suutinsäädöllä

Järkevä tulistusteho on 15% lämpötehosta.

[Xargo]

Tässä vielä yksi yritys 60% isentrooppisella hyötysuhteella, -4C höyrystymislämpötilalla ja nollatulistuksella (punasella):



Kuumakaasun lämpötila vaan jää selvästi alemmas kuin on mitattu... Jos hyötysuhde olisi vajaa 50% niin silloin päästäisiin jo -4C höyrystymislämpötilalla ja nollatulistuksella siihen 100C tuntumaan. Olisikohan vanhassa kompurassa jo sen verran tunteja pöntössä, että hyötysuhde olis tippunu noihin lukemiin?

Pitää muuten itsekin tarkastaa toi Pollun anturin kontakti. Parashan olisi jos sillä olisi suora vesikontakti niinkuin toisella anturillakin. Mulla kylmän kuuman puolen anturi on kupariputken pinnassa solukumieristeen alla. Eli jos on huono kontakti niin pitäisi näyttää pienempää tehoa kuin onkaan?

[peki]

Jos joku voisi piirtää mullekin ton käyrän.
Paissarin jälkeen -3.9
kuumakaasu 71c.
Lauhduttimelta 32c
Höyrystin ja kompuran väli 6,3c

[Xargo]

Eikös Pekillä ollu mäntäkompura ja R407c kylmis? Mulla paisarin jälkeinen lämpötila kulkee tasaisesti 1K alempana kuin höyrystymislämpötila eli sillä oletuksella voisi näyttää suurinpiirtein tältä:



Tuossa siis oletettu 60% isentrooppinen hyötysuhde.

Tässä vielä käppyrää viime talvelta kun mittailin enempi ton painemittarin kanssa. Nyt on tullu tehtyä vaan jotain pistokokeita välillä:



Eli musta käppyrä on painemittauksesta luettu höyrystymislämpötila. Noiden kahden käyntijakson välillä on säädetty paisuntaventtiiliä.

[peki]

Kiitos  Jos vielä noi COPit kertoisit?

Matiaksen pumppuun palatakseni.
Josko sulla on se oma-asenteinen pumppu ikäänkuin tunkee liikaa tavaraa sinne tulistimelle ja sitten litku palaa ihan liian kuumana takas kiertoon. Se taas saa ton kuumakaasun nousemaan liian korkeelle.

[peki]

Tosta naapurifoorumilta löysin aika kattavan selonteon eri vikaantumistilanteista. Kannattaa lukea.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2673.15

[Xargo]

Kiitos  Jos vielä noi COPit kertoisit?

3,68 sanoo RefUtils. Se on siis kylmäpuolen COP. Sitä sitten huonontaa lähinnä kiertovesipumput. Kompuran hävikit taitaa olla mukana tossa isentrooppisessa hyötysuhteessa.

Tosta voisi muuten jollain tarkkuudella laskea antotehon jos tunnetaan kompuran ottoteho (siis todella ainoastaan kompuran, ei mitään pumppuja mukaan). Eli siis kompuran ottoteho kertaa toi 3,68 + kompuran ottoteho pitäisi olla jollain tarkkuudella antoteho.

[Matias]

Matiaksen pumppuun palatakseni.
Josko sulla on se oma-asenteinen pumppu ikäänkuin tunkee liikaa tavaraa sinne tulistimelle ja sitten litku palaa ihan liian kuumana takas kiertoon. Se taas saa ton kuumakaasun nousemaan liian korkeelle.

Täytyypä pohtia tätäkin näkökulmaa.

Tulistinkierron dt on nyt Pollucomin mukaa n 1 aste ja lämpöteho 800-1000W 

Täytyy vielä tutkia Logtempin anturin kiinnitys tulistinpiirin paluussa kun siinä näyttää sama dt olevan 5C

Logtempin ja Pollucomin anturit on samoissa putkissa lähellä toisiaan joten lämpötilat ja dt:t pitäisi olla suht samat.

[ego]

Cop 3,8, jokseenkin tarkasti mittaustulosten mukainen kuvatus?

[ylläpito on poistanut liitteen]

[peki]

Toleranssi pienenee
Xargon laskurin ja lauhdutinlämpöjen valossa 0,21ls virtaamalla 7,1-7,7kw antoo jolloin COP olisi 4,2 keskiarvona.
Nuo anturit voipi olla kyllä aikas huonossa kontaktissa putkiin ja pikkasta heittoo tulee.
Matias, löysin sellaisen väittämän että kylmistä voisi olla liian vähän sun koneessa. Kuumakaasut nousee tonkin takia.

Edit, Uskaltaako tota kuumakaasua vielä kyllästää vai ei?

[Matias]

Matias, löysin sellaisen väittämän että kylmistä voisi olla liian vähän sun koneessa. Kuumakaasut nousee tonkin takia.

Ei ainakaan nestelinjan näkölasissa näy kuplia kuin 10-20 sekuntia käynnistymisen jälkeen.

Toisekseen niin kuumakaasun lämpötilat on olleet kohta 15 vuotta noissa 100-115C lukemissa

Xargon arvelu kompressorin mekaanisesta kulumisesta saattaa kyllä pitää paikkansa kun tämä on lähes 15 vuotta ollut käytössä.

Mäntäkompressorissa mekaaninen kuluminen kaiketi pienentää liikekitkaa mutta jos mäntäkoneistossa on liikaa väljää niin alipaineen määrä pienenee imutahdin aikana ja paineennostokyky alenee puristusvaiheessa ohipuhalluksena.

Olisko tuollainen mahdollista mäntäkompressorilla?
Taitaa painemittari olla ainoa milla tuollaisia saisi esille?

Vai olisiko entalpiassa jotain kiintopisteitä mistä voisi päätellä alentuneen työpaineen ja pienentyneen imuvaiheen täytöksen?

Tai joku muu diagnoosimenetelmä?

Siis samantapainen tilanne kuin väljäksi ajetussa autonmoottorissa,imutahdin aikaan sylinterin täytös polttoaineseoksella pieneenee kun imutahdin alipaine pienenee.

Puristus ja työvaiheen aikana tulee sitten välyksen suurudesta riippuvainen ohipuhallus männän ja sylinterin seinämän välistä.

 

[peki]

Voipi kyllä olla että sun öljyt on aika litkuu jos tuo on käyny kokolailla kuumana noin kauan.

[Xargo]

Kokeillaas näin päin. Tässä siis ton postauksen #102 käppyrän ajankohdalta 14:59 kaksi kiertokaaviota. Punainen on hahmoteltu pelkästään lämpötilamittauksien pohjalta. Oikea alanurkka pitäisi olla oikeasti enemmän vasemmalla, koska imukaasu ennen kompuraa on mittauksien mukaan kylmempää, mutta RefUtils ei anna laittaa negatiivista tulistusta. Musta kaavio on painemittauksien mukaan piirrettynä sama juttu. Eli lämpötilamittaukset antaa ainakin mun masiinan tapauksessa liian positiivisen kuvan härvelin toiminnasta.



Mustan kierron COP on 4,4 ja punaisen 5,7. Mustan kierron vasen alanurkka on lukemassa -8,4C vaikka mittaus paisuntaventtiilin jälkeen on -4C. Mielestäni tässä ei ole ristiriitaa. Miksi lämpötila paisuntaventtiilin jälkeen ei voisi olla pienempi kuin höyrystymislämpötila etenkin kun kylmiksessä on 7K liukuma?

[Matias]

Voipi kyllä olla että sun öljyt on aika litkuu jos tuo on käyny kokolailla kuumana noin kauan.

Auton moottoreista sanottiin ennen että kun käyntilämpötila on +94 astetta niin moottori ei kulu laisinkaan.
Ehkä mäntäkompuroissa on sama juttu

Epäilen kyllä hieman teoriaa matalan käyntilämpötilan paremmuudesta just voitelun takia......

[juippi]

Pari kysymystä heräsi.

Mitä kylmäaineen liukuma tarkoittaa.

Onko tuo RefUtils kaupallinen vai ilmainen sovellus.

[ego]

Liukuma on kuin pontikankeitto, alussa kiehuu 78 asteessa ja jonkin ajam kuluttua 100 asteessa

Ison liukuman omaavassa kylmiksessä (R407c) on eri komponenteilla eri kiehumispisteet ja aineet eivät sekoitu siten että muodostuisi atseotrooppinen seos joka käyttää kuten puhdas kylmäaine.

Tseotrooppisen kylmäaineen höyrystymisessä ja lauhtumisessa on liukuma. Höyrystimessä komponentit kiehuvat järjestyksessä, ainakin osittain. Näin kiehumispiste nousee höyrystymisen edetessä esim. -4:stä +2:een asteeseen paineen pysyessä vakiona.

Asia ei ole niin haitallinen kuin ensi silmäkseltä vaikuttaa sillä vastavirtalämmönsiirtimessä lämpötilaero pysyy jokseenkin vakiona.

Itse liputan propaanin puolesta, vaikka se on palavaa. Kokeilla on 11kg propaania liekehtimässä keittiössä eikä vaarasta tietoakaan, mutta kylmäkallen 1,1kg kupariputken sisällä on pommi?

CoolPack on myös hieno ja varmasti ilmainen ohjelma!!

[peki]

Aika hauskoja vertauksia

Tolla kompuralla on jo nyt havaittavaa astmaa ja ottoteho ei oo ainakaan laskenu
 Esim IVT-Raidilla kumminki kompuran lämmöt koko ajan alle 70c ja hyvin näyttäs toimivan.
Sama pumppu kyseessä.

[Xargo]

...ottoteho ei oo ainakaan laskenu

Ottotehon kuuluu nousta kun avaa paisaria. Sikälimikäli pysytään vielä järkevissä rajoissa. Kun tulistus pienenee niin höyrystymislämpötila nousee ja kylmäainevirtaus kasvaa. Tämä nostaa ottotehoa, mutta antotehoa vielä enemmän. Eli lämpökertoimen kasvu ei siis tule pienentyneestä ottotehosta vaan kasvaneesta antotehosta.

CoolPack on myös hieno ja varmasti ilmainen ohjelma!!

Joo tuo RefUtils löytyy siis CoolPackista. CoolPack on siis kokoelma näppäriä kylmisohjelmia ja on tosiaan ilmainen.

[juippi]

Mistä Coolpackin saa ladattua. Pienellä googletuksella en löytänyt.

Tuolta loysin vihdoin:
http://www.ipu.dk/English/IPU-Manufacturing/Refrigeration-and-energy-technology/Downloads/CoolPack.aspx

edit1:Nyt kun vielä oppisi käyttämään...

edit2: No nyt sain jo syklin piirrettyä. Onnistuu näköjään pelkillä lämpötilatiedoilla (heitin tosin hatusta kun ei vieläkään ole tulleet noi 1-wire romppeet). Mistähän sen COP:n saa näkymään.

[peki]

Yksi paissarin säätöruuvin kierros vastaa ohjeessa 0.3 bar muutosta. Miten se laskennallisesti vaikuttas tohon enalphia häkkyrään.

[Xargo]

Yksi paissarin säätöruuvin kierros vastaa ohjeessa 0.3 bar muutosta. Miten se laskennallisesti vaikuttas tohon enalphia häkkyrään.

Se alempi vaakasuora viiva nousee sen verran. Vasemmalla on paineasteikko, josta voi lukea, kuinka paljon se 0,3bar on. Lisäksi tulistus pienenee eli alempi vaakaviiva lyhenee oikeasta päästä. Tämä paineen nousu pienentää höyrystymispaineen ja lauhtumispaineen välistä eroa, joka parantaa lämpökerrointa. Kompura tekee "lyhyemmän" puristuksen.