Pollucom näyttää liian paljon?

[Xargo]

Nonni... Nyt sitten kun alakerran kierrossa on Pollu kiinni niin lähdin selvittämään teholukemia. Foorumeita selatessa ymmärsin, että näissä on ollut jonkin verran heittoja alaspäin, mutta mullapa näyttää todennäköisesti liikaa.

Virtausnopeus vaikuttaisi järkevältä eli epäilen enemmän noita lämpötila-antureita. Nekin kyllä näyttää ainakin levon aikana järkeviä lukemia, mutta käyntijakson aikana en ole vielä ennättänyt kunnolla seuraamaan. Onkohan mahdollista, että anturit rupeavat eri lämpötiloissa näyttämään keskenään eri lukemaa? Eli siis lepojaksolla ne pyörivät molemmat siinä 21C paikkeilla dT ollessa nollan paikkeilla (paluu hieman viileämpi, kuten pitääkin). Voiko olla, että jos molemmat anturit sitten olisivatkin vaikka 30C vedessä niin toinen näyttäisikin vaikka 32C ja toinen 30C, vaikka 21C lämpötilassa näyttävät molemmat 21C? En osaa muutakaan selitystä keksiä tälle. Tai sitten MLP:n antoteho on vaan järjettömän suuri (en usko).

Tässä vielä vähän Excelistä pyöräytettyjä lukuja viime yöltä.

	YLÄ	ALA	YHT
kWh	28,47	23	51,47
VIRT(%)	0,55	0,45	1

	YLÄ	ALA	YHT
kW	5,8	4,7	10,5

Elikkäs tuo 23kWh on Pollun mittaama energiamäärä, mikä siirrettiin alakertaan välillä 16:45-6:40. Yläkerran virtaaman olen selvittänyt laskemalla ll-suunnitelmien virtauksien suhteista. Alakerran tehon olen saanut katsomalla ThermIQ:n logeista käyntiajan tuolle aikavälille ja jakanut kilowattitunnit kuluneella ajalla. Yläkerran teho on laskettu tuolla virtauksien suhteella alakerran tehosta. Yhteensä antoteho olisi tämän mukaan 10,5kW, joka ei kuulosta kovin realistiselta 8kW pumpulle vaikka tekeekin aika viileää vettä. Voi toki olla, että yläkerran kierto ei olekaan suurempi kuin alakerran, mutta vähän oudolta sekin kuulostaisi varsinkin nyt kun alakerran paluussa on levarikin ahistamassa. Kiertovesipumpuistakin toki jotain voi siirtyä.

Tasauslaskelman mukaan talon olisi pitänyt kuluttaa reilu 30kWh tuossa ajassa eli ei täsmää siihenkään. Toki on mahdollista, että talo ei olekaan niin hyvä kuin suunnitelmissa on speksattu, mutta aiemmat kokemukset eivät kyllä siihen viittaa...

Onpahan taas mysteeriä selvitettäväksi...

[seppaant]

Mukavaa aivojumppaa taas

Mitä sanotaan Pollun asennusohjeessa?
Onhan asennettu ohjeen mukaisesti.
Matiaksen kuvan mukaan mittaus on roottorityyppiä. Asennusasento saattaa vaikuttaa roottorin pyörimisherkkyyteen.
Virtausmittauksissa pitää olla aina suoraa putkea tietty pituus ennen ja jälkeen mittaria.

Onko lämpötila-anturit irrotettavia?
Jos on, niin laita anturit samaan vesihauteeseen ja tarkista näyttämät eri lämpötiloissa.

ATS

[Xargo]

Mitä sanotaan Pollun asennusohjeessa?

Virtausmittauksissa pitää olla aina suoraa putkea tietty pituus ennen ja jälkeen mittaria.

Onko lämpötila-anturit irrotettavia?
Jos on, niin laita anturit samaan vesihauteeseen ja tarkista näyttämät eri lämpötiloissa.

Ei kyllä tullut minkäänlaisia ohjeita luettua ennen asennusta.  

Eikä todellakaan ole suoraa pätkää kummallakaan puolella mittaria. Se on pystyputkeen asennettu heti jakotukin jälkeen paluuputkeen ja heti mittarin jälkeen on (lyhyt) 30-levyinen levari. Eli jakotukilta 90 kulma ylös, mittari, 90 kulma, levari, 90 kulma ja putki ylös kattoon asti.

Ennätin jo ajatella, että siinähän se virhe tuli tehtyä, mutta Pollun asennusohjeessa sanotaan näin:

Additional straight pipes before or behind the meter are not required.

... ja ...

Our Pollucom E can be installed in horizontal position, horizontal position but inclined max. 90 degrees, or in vertical position.

Eli kyllä tuo ohjeen mukaan pitäisi olla ok. Viileään putkeen asennettu ja virtaus nuolen mukaan kuten ohjeessakin näköjään neuvotaan.

Toinen anturi on irrallinen ja sen olen vetässyt kupariputken pintaan kiinni jeesusteipillä (tahnat anturin ja putken välissä) ja päällä vielä solukumieriste n. 30cm matkalla. Viileän puolen anturi menee Pollun rungossa olevaan reikään eli on oletettavasti suorassa vesikontaktissa. En ole katsonut saisiko sitä irroitettua.

Musta olisi loogista jos mittari näyttäisi liian vähän, koska luulisi noiden mutkien ja vaihtimen aiheuttavan enemminkin liian hitaan virtausarvon (mitattu arvo on kyllä hitaampi kuin pumppukäyriltä laskettu). Samoin luulisi, että tuo putken päältä mittaava anturi antaisi liian pieniä lukemia jos se nyt johonkin suuntaan heittää kun ympäröivä ilmatila on kuitenkin menovettä viileämpää...

Täytyy katsoa, josko tuon viileän puolen anturin saisi irroitettua niin voisi tarkastaa lukemat.

[Matias]

Tai sitten MLP:n antoteho on vaan järjettömän suuri (en usko).

Keruunesteen lämpötila vaikuttaa melkoisesti antotehoon.
Meillä on näihin aikoihin maasta tulevan liuoksen lämpötila +1 astetta ja lämpöpumpun antoteho n 7,6kw.Lauhtumislämpö +35C

Viime kesänä maan lämpö oli aika korkea,tuleva keruuliuos oli +15 astetta ja antoteho oli yli 12kw.Lauhtumislämpö +48(pumpulla tehdän kesäaikaan vain käyttövettä)

Molemmat mittaukset samalla Pollucomilla.

[Xargo]

Keruunesteen lämpötila vaikuttaa melkoisesti antotehoon.

Kävin taas duunista tullessa hakemassa logit ja samalla katselin käyntijakson alkua vajaat kymmenisen minuuttia ja mittailin samalla pintalämpömittarilla vertailulukemia. Kyllä lämpötilat vaan täsmäävät. Tässä on tainnut pakkaa sekoittaa tuon lämmenneen keruuliuoksen lisäksi vielä tuo viinapiirin ilmaus levareiden ja mittarin asennuksen yhteydessä. Meno/paluu dT on näköjään noussut suurinpiirtein asteen verran. Nyt se on 8,2K ja virtaus alakerrassa 0,445m³/h. Täytyy huomenna mitata höyrystymispaine ja kokeilla nostaa lämmityskierto kolmoselle.

Rupesin tuossa myös miettimään, että jakotukilta mitattu teho ei kyllä taida olla sama kuin MLP:n antoteho, koska jakotukilta mitatussa lukemassahan tapahtuu viilenemistä myös käyntijakson ulkopuolella. Tämä näkyy toki tuossa kertyneessä energiassa, jonka mukaan olen noita tehoja laskenut. Toisaalta mikäs muu lämmityspiiriin toisi energiaa yöaikaan kuin MLP kun ei ole talossa vielä asukkejakaan eikä hukkalämmönlähteitä. Ainoat sähkölaitteet ovat IV-kone, MLP ja radonmittari.

Jatkan kuitenkin vielä hieman skeptistä suhtautumista tuohon reilu 10kW lukemaan...

Täytyy varmaan vielä asentaa 1-wire anturit molemmin puolin lauhdutinta ja käyttää Pollujen virtausta sitten lauhduttimen antotehon selvittämiseksi.

[sailor]

Our Pollucom E can be installed in horizontal position, horizontal position but inclined max. 90 degrees, or in vertical position.

Minulla on kanssa tuo Pollun asennus tuohon aurinkopiiriin kohta ajankohtainen. Eli pystyyn tai vaakaan, kunhan virtaus on nuolen mukainen. Ja tietty siis kylmälle puolelle, eli lämmönvaihtimien jälkeen.

Mieluusti vähän suoraa putkea ennen mittaria...mutta ei metriä sentään.

Olisiko se siinä?

[Xargo]

Olisiko se siinä?

Ostaisin kyllä useamman Pollun ja testaisin puutarhaletkulla, että näyttävät samaa ennen asennusta. Mulla noita on tuossa hyllyssä ja taidan ottaa tuon asennetun vielä irti ja testata letkun kanssa nuo kaikki.

[Matias]

Ostaisin kyllä useamman Pollun ja testaisin puutarhaletkulla, että näyttävät samaa ennen asennusta.

Testasin Pollucomin mittareita tuolla tavalla.
Kytkemällä Pollucomit sarjaan kuvan tavalla pitäisi molemmissa olla sama virtaus.
Nuo on testin ajaksi liitetty kylmävesihanaan.
Virtausmittarin virhe näkyy kuvassa vähän heikosti mittarin asteikolta.
Vesihana on ylemmän mittarin puolella

Alkutilanne sellainen että epäilin Pollucomin virtauksen näyttävän liian vähän,kuvassa tuo liian pientä virtausta näyttävä mittari on ylempi.

[peki]

Nonni... Nyt sitten kun alakerran kierrossa on Pollu kiinni niin lähdin selvittämään teholukemia. Foorumeita selatessa ymmärsin, että näissä on ollut jonkin verran heittoja alaspäin, mutta mullapa näyttää todennäköisesti liikaa.

Virtausnopeus vaikuttaisi järkevältä eli epäilen enemmän noita lämpötila-antureita. Nekin kyllä näyttää ainakin levon aikana järkeviä lukemia, mutta käyntijakson aikana en ole vielä ennättänyt kunnolla seuraamaan. Onkohan mahdollista, että anturit rupeavat eri lämpötiloissa näyttämään keskenään eri lukemaa? Eli siis lepojaksolla ne pyörivät molemmat siinä 21C paikkeilla dT ollessa nollan paikkeilla (paluu hieman viileämpi, kuten pitääkin). Voiko olla, että jos molemmat anturit sitten olisivatkin vaikka 30C vedessä niin toinen näyttäisikin vaikka 32C ja toinen 30C, vaikka 21C lämpötilassa näyttävät molemmat 21C? En osaa muutakaan selitystä keksiä tälle. Tai sitten MLP:n antoteho on vaan järjettömän suuri (en usko).

Tässä vielä vähän Excelistä pyöräytettyjä lukuja viime yöltä.

	YLÄ	ALA	YHT
kWh	28,47	23	51,47
VIRT(%)	0,55	0,45	1

	YLÄ	ALA	YHT
kW	5,8	4,7	10,5

Elikkäs tuo 23kWh on Pollun mittaama energiamäärä, mikä siirrettiin alakertaan välillä 16:45-6:40. Yläkerran virtaaman olen selvittänyt laskemalla ll-suunnitelmien virtauksien suhteista. Alakerran tehon olen saanut katsomalla ThermIQ:n logeista käyntiajan tuolle aikavälille ja jakanut kilowattitunnit kuluneella ajalla. Yläkerran teho on laskettu tuolla virtauksien suhteella alakerran tehosta. Yhteensä antoteho olisi tämän mukaan 10,5kW, joka ei kuulosta kovin realistiselta 8kW pumpulle vaikka tekeekin aika viileää vettä. Voi toki olla, että yläkerran kierto ei olekaan suurempi kuin alakerran, mutta vähän oudolta sekin kuulostaisi varsinkin nyt kun alakerran paluussa on levarikin ahistamassa. Kiertovesipumpuistakin toki jotain voi siirtyä.

Tasauslaskelman mukaan talon olisi pitänyt kuluttaa reilu 30kWh tuossa ajassa eli ei täsmää siihenkään. Toki on mahdollista, että talo ei olekaan niin hyvä kuin suunnitelmissa on speksattu, mutta aiemmat kokemukset eivät kyllä siihen viittaa...

Onpahan taas mysteeriä selvitettäväksi...

Onko sulla noissa ottotehoissa pelkkä kompura?
Toisekseen tosta aikajanasta puuttuu ne "halvimmat" tunnit kun lämmöt ulkona nousee.
Niin ja vielä paljonko kuumakaasun lämmöt oli testissä?

[Xargo]

Onko sulla noissa ottotehoissa pelkkä kompura?
Toisekseen tosta aikajanasta puuttuu ne "halvimmat" tunnit kun lämmöt ulkona nousee.
Niin ja vielä paljonko kuumakaasun lämmöt oli testissä?

Ei tuossa ole ottotehoa missään mukana, mutta se on luokkaa 1,55kW (pelkkä kompura) näillä säädöillä. COP olisi tosiaan yltiöhyvä (yli 6), enkä siis ihan usko näihin mittauksiin. Yritin tosiaan ottaa tarkasteluun ajanjakson, jolla aurinko tai muu ulkoinen lähde ei vaikuttaisi mittaukseen ainakaan positiivisessa mielessä.

Kuumakaasun lämpötila oli siinä 60C tuntumilla. Jakson alkupäässä 57C ja loppupäässä tuo 60C. Tarkasteluvälille osui 8 käyntijaksoa.

[peki]

Niin, mutta tossa talon tasauslaskelmassa on vissiin mukana koko vrk?
Joo anto eikä otto, sori.

[Xargo]

Niin, mutta tossa talon tasauslaskelmassa on vissiin mukana koko vrk?

Otin siis tasauslaskelmasta W/K arvon. Sitä kun kertoo sisä- ja ulkolämpötilan erolla ja kuluneella ajalla niin saa wattitunnit. Olen laskenut kulutuksen siis samalle aikavälille kuin miltä tuo testijakso on ja MLP:n loggaamilla ulkolämpötiloilla. Eli siis ei ole koko vrk. vaan tuo sama ajanjakso.

Eli siis tilanne nyt on joka tapauksessa se, että joko pumppu pyörii suuruusluokkaa 4 lämpökertoimella ja talon lämpöhäviöt vastaa tismalleen suunnitelmia tai sitten talo falskaa huomattavasti enemmän kuin suunnitelmissa ja MLP:n COP on luokkaa 6,7. Itse uskon tuohon nelosen lämpökertoimeen ja talon suunnitelmiin. Eli siis kyseinalaistan Pollun kertomat lukemat. Sekin on kyllä ihan mahdollista, että yläkerran virtaus onkin pienempi kuin suunnitelmissa jolloin kokonaisteho ei ole tuo 10,5kW vaikka alakerran Pollu näyttäisikin oikein.

Lompakon kannaltahan se on aivan sama tuleeko säästö talon rakenteista vai lämpöpumpun ylivertaisuudesta. Itse olen sillä kannalla, että hyvä eristys mahdollistaa alhaisen menoveden lämpötilan ja sitä kautta hyvän hyötysuhteen. Ihmetyttää passiivitalorakentajat, jotka laittavat taloonsa suoran sähkön.

[peki]

Onko sulla ylä- ja alkerran tukit samassa runkolinjassa? Mitä itse mittailin tossa talvella kellon kanssa noita virtaamia niin laatan virtaamaa ei pysty ihan laskemaankaan. Jakotukilta vapaana virtaamat heittää piirikohtaisesti.  Harmi kun sulla ei oo erillistä pumppuu tossa laatassa.

[Xargo]

Onko sulla ylä- ja alkerran tukit samassa runkolinjassa?

On ne samassa runkolinjassa mutta omina haaroinaan. Eli siis kun pumpulta lähdetään niin siinä on heti t-liitin, joka jakaa virtauksen eri kerrosten tukeille. Vastaavasti paluulinjat otetaan kiinni t-liittimellä ja viedään yhdellä putkella pumpulle. Jakotukit ovat siis kytketty rinnan.

Pollu kertoo siis ainoastaan alakerran jakotukin virtaaman. Yläkerran virtaama on laskettu sillä oletuksella alakerran virtaamasta, että virtaamien suhde on sama kuin ll-suunnitelmissa. Eli yläkerran virtaama voi todellisuudessa kyllä poiketa tästä laskennallisesta.

Piirikohtaista mittausta ei ole vaan Pollu mittaa koko alakerran jakotukin virtaamaa suoraan paluuputkesta. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että kellottamalla noita on vaikea määrittää.

[peki]

Mulla toi toteutus on siten että runkolinja välipohjassa josta haara alatukille ja sitten jatkaa yläkerran tukille. Paluu ihan samalla tavalla.
Lauhduttimen virtaus on tietysti vakio, mutta mistä sen tietää kumpaan tukkiin se vesi sitten mieluummin haluaa mennä?

[Xargo]

Lauhduttimen virtaus on tietysti vakio, mutta mistä sen tietää kumpaan tukkiin se vesi sitten mieluummin haluaa mennä?

Painehäviöistä elikkäs siis virtausvastuksista. Vesi menee mieluiten sinne minne se helpoiten pääsee (pienimmällä vastuksella). Eli jos sulla on pitkä ja lyhyt piiri ja molemmat on auki ja samalla esisäädöllä tukista niin vesi menee mieluummin sinne lyhyeen piiriin, koska virtausvastus on pienempi. Mutta sitten kun lyhyessä piirissä on suuri virtaus niin myös virtausvastus kasvaa ja jossain vaiheessa saavutetaan piste, jossa vesi meneekin mieluummin pitkään piiriin, koska vaikka piiri ahistaa enemmän kuin lyhyt niin lyhyessä piirissä olevan suuren virtauksen kasvattaminen entisestään ahistaa vielä enemmän. Lopputuloksena siis se, että lyhyessä piirissä on suurempi virtaus, mutta kyllä siellä pitkässä piirissäkin jotain kulkee jos kokonaisvirtaama on riittävä.

Ainakin mulla ll-suunnitelmissa on laskettu piirikohtaiset painehäviöt eli kun tuntee kokonaisvirtaaman niin voi laskea jonkinlaisen arvion minkä tahansa piirin virtaamalle. Pätee tietenkin ainoastaan silloin kuin kaikki piirit on säädetty suunnitelmien mukaan. Tuon yläkerran virtaaman olen siis laskenut alakerran virtaamasta noiden suunnitelmien mukaan. Eli tunnen alakerran virtaaman Pollun mittaustiedosta ja suunnitelmista selviää, että alakerran virtaama on 45% kokonaisvirtaamasta. Tällöin yläkerran virtaama on 55%, koska kaikki virtaus menee kuitenkin jommallekummalle tukille. Tuota kautta saa laskettua arvon yläkerran virtaamalle.

[Xargo]

Vaihdoin tänään Pollun toiseen yksilöön (myös 0,6 malli) ja samaa tuo näyttää. Molemmat Pollut pitävät aikalaista meteliä pyöriessään. Taitaa olla roottorin laakeroinnissa välystä. Kokeilin testata kaikki kolme 0,6 Pollua puutarhaletkulla ennen vaihtoa, mutta en saanut niitä näyttämään järkeviä lukemia. Pollut olivat toisissaan kiinni jeesusteipillä ja lähinnä letkua oleva Pollu näytti eniten ja viimeinen vähiten. Pitäisi varmaan olla oikeilla liittimillä kiinni ja kunnon virtaama eikä tuollaista ilmavaa suihkua.

Voipi olla, että vaihdan vielä testimielessä tuon kolmannen Pollun kiinni "lopulliseen paikkaan" ja katson näyttäkö sekin samaa ja pitääkö yhtälailla meteliä.

Kai se on pikkuhiljaa uskottava, että laattaan siirtyy reilu 9kW teho ja talo falskaa sitten jonkin verran enemmän kuin suunnitelmien mukaan.

[Matias]

Kai se on pikkuhiljaa uskottava, että laattaan siirtyy reilu 9kW teho ja talo falskaa sitten jonkin verran enemmän kuin suunnitelmien mukaan.

Onhan Pollussa ensimmäisenä näytössä kumulatiivinen(kwh) teholaskuri.Siitä näkee pitemmän aikavälin antotehon,esim jos ottaa lukemat vaikka kerran/vrk-vko-kk niin tulee pumpun tauotkin mukaan.
Melkoisella todennäköisyydellä tuo 9kw:n teho on vain silloin kun lämpöpumppu käy  

[Renoo]

Kai se on pikkuhiljaa uskottava, että laattaan siirtyy reilu 9kW teho ja talo falskaa sitten jonkin verran enemmän kuin suunnitelmien mukaan.

Eikös sinulla ollut kivitalo, sehän vasta kuivuu ja vie energiaa .

[Xargo]

Eikös sinulla ollut kivitalo, sehän vasta kuivuu ja vie energiaa .

Tuo on kyllä hyvinkin mahdollista. Runkohan on ollut kyllä pystyssä kesästä 2010 lähtien ja 2010 puolella lattiavalutkin tuli tehtyä tuulikaappia lukuunottamatta. Eli ei varmaan kuivumiskosteutta enää paljoa rakenteissa ole, mutta vesipellit puuttuu edelleen niin sadevesi pääsee betoniin imeytymään (ulkoseiniin). Rakenteissa ei ole kyllä mitään mikä vedestä kärsisi. Betonia, uretaania ja rst-raudotteita vaan. Betoni on suojahuokostettua niin ei pitäisi senkään puolesta olla ongelma.

Mutta voihan se hyvin olla, että energiaa palaa aikalailla sen sadeveden kuivattamiseen. Väliseinämuurauksetkin tietysti jonkin verran tuo kosteutta tupaan.

[Xargo]

Nyt on vähän pidemmältä ajanjaksolta mittaustietoa ja melkosia määriä siirtyy kyllä energiaa alakerran laattaan.

Eli ajanjaksolla 29.3 klo. 16:45 - 8.4 klo. 17:40 siirtyi alakerran laattaan Pollucomin mukaan 397kWh energiaa ja MLP kulutti tänä aikana kompuran käyttötuntien kautta laskien 136,41kWh ja suoraan kolmivaihemittarilta lukien 135,54kWh (tuossa siis pelkkä kompuran kulutus). LL-suunnitelmien mukaan alakerran virtaus on 44,7% kokonaisvirtaamasta kun autotallin (sijaitsee alakerrassa) käsisäätö on täysin levällään. Nyt olen pitänyt autotallin kierron minimissään kun se lämpiää +18C paikkeille niinkin. Eli siis alakerran kierron pitäisi nyt kaiken järjen mukaan olla pienemmällä osuudella kuin tuo 44,7%

Kuitenkin jos laskee COP:n suoraan "alakertaan siirretty energia / kompuran sähköverkosta ottama energia" niin päästään arvoon 2,93. Näin siis sillä oletuksella, että yläkertaan ei siirry mitään ja on tuossa kompuran kulutuksessa mukana myös käyttövesikin... Kokeilin ajaa myös yläkerran kierto suljettuna, mutta meno/paluu lämpötilaero kasvoi liian suureksi ja hystereesi katkaisi käynnin. Eli kyllä sinne yläkertaankin jotain siirtyy...

Jos taas lasketaan COP sillä oletuksella, että yläkertaan menee tuo 55,3% niin päästään 6,5 paikkeille ja se ei kovin realistiselta kuulosta. Pollunkin vaihdoin 3.4 ja samaa luokkaa tuo uusikin näyttää...

[peki]

Paljonko sulla on virtaus kun pelkkä alakerran kierto ei riitä? 100 neliöö kumminkin?

[peki]

Paljonko sulla on virtaus kun pelkkä alakerran kierto ei riitä? 100 neliöö kumminkin?

Sulla on oltava alakierrassa kierto päällä vaan runkolinjassa.

[Xargo]

Paljonko sulla on virtaus kun pelkkä alakerran kierto ei riitä? 100 neliöö kumminkin?

Alakerta joo satakunta neliöö ja virtaus Pollun mukaan 0,139l/s. Eli siis jos mennään suunnitelmien virtaussuhteilla niin kokonaisvirtaus olisi 0,311l/s + autotallin kuristuksen aiheuttama virtauksen kääntyminen enemmän yläkerran kiertoon.

Ihmettelin kyllä itsekin, miten meno/paluu dT nousi niin paljon kun suljin yläkerran, mutta kai se on uskottava kun omin silmin näkee. Yksi selitys olisi se, että alakerrassa ei olisi juurikaan kiertoa, jolloin yläkerran sulkeminen nostaisi reilusti menolämpöä. Mutta jos yläkerran osuus olisi siis merkittävästi suurempi kuin tuo 55,3% niin sitten lukemat olisivat vieläkin yltiöpositiivisempia...

[Xargo]

Sulla on oltava alakierrassa kierto päällä vaan runkolinjassa.

Jotain tälläistä epäilin itsekin, mutta silloin Pollu näyttäisi kyllä nollaa. Pollu on siis heti jakotukin jälkeen paluuputkessa ja ulkoinen lämpötila-anturi jakotukille tulevassa runkolinjassa.

[peki]

Niin, mutta kyllä se kiertää sen runkolinjan kautta kumminkin.
Joskus aikasemminkin ihmettelin kun mittauksesi pysähty 2 minsaan kun teit jotain ajoo.

[Xargo]

Tässä vielä vanha kuva viime keväältä kun maalämpöä oltiin asentamassa:



Vasemmalla näkyy tuo alakerran jakotukki, jonka paluuputkeen (toinen noista kupariputkista) on nyt sitten asennettu Pollu ja sen perään vielä levari.

Kuvassa näkyy myös taka-alalla vielä tuossa vaiheessa väärän tyyppinen jäteilmapatteri (tuo on lämmityspatteri kun pitää olla viilennys). IV:n viinahaara on myös tuossa vielä kytkemättä.

[Xargo]

Niin, mutta kyllä se kiertää sen runkolinjan kautta kumminkin.
Joskus aikasemminkin ihmettelin kun mittauksesi pysähty 2 minsaan kun teit jotain ajoo.

Nyt en äkkiseltään muista mistä 2min ajosta oli kyse... Mutta tosiaan nopeasti se nostaa menoveden lämmöt jos suljen yläkerran kierron.

En nyt kuitenkaan ole ihan samaa mieltä, että kiertäisi vain runkolinjassa, koska kuten tuosta kuvasta näkee niin kupari menee jakotukin menopuolelle ja tulee toista kuparia pitkin pois paluupuolelta ja nämä menee eri liitäntöihin MLP:n päälle. Eli ei litku voi kiertää pelkästään runkolinjassa menemättä lattiakiertoon. Tässä ei siis ole hullunkiertoa.

Lisäksi paluulämmöt ei kyllä nousseet niissä lyhyeksi jääneissä testeissä. Eli menoveden nopea lämpeäminen johtui pienestä virtauksesta, eikä korkeasta paluuveden lämpötilasta, joka taas kertoo siitä, että yläkertaan menee normikäytössä suht iso virtaama, joka taas jälleen kerran alleviiva tuota (epärealistista?) korkeaa COP-arvoa...

[peki]

Oota vähä , etsin.

[peki]

Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
Reply #242 - 28.03.2012 at 14:33:38 Quote
seppaant wrote on 28.03.2012 at 13:22:37:
Xargo
Mikä on sinulla paisuntaventtiilin
- Merkki
- Tyyppi
- Suuttimen koko


sam68 oli tuon selvittänyt tuonne toiselle foorumille. Elikkäs:

Quote:
Paisuntaventtiili, Tube 11 Kw, Suutin 08, 8 ja 10kW pumput


Mulla siis 8kW pumppu ja vaikka merkki on Danfoss niin oletettavasti molemmissa pumpuissa (Thermia/Danfoss) on Danfossin paisari ja Thermian levarit.

Tänään katselin Pollulta virtaamia ja lämpötiloja. Mitattu virtaama ei enää heitellyt niin paljoa (varmaan ilmaa poistunut automaagisilmaimien kautta), mutta on tuossa edelleen viitisen prosenttia heittoa (kokeilin eri virtausnopeuksilla).

Kun yläkerran jakotukki oli suljettu niin lämmitystesti jäi kovin lyhyeksi kun hystereesi katkaisi käynnin 2min startin jälkeen, eikä ollut aikaa jäädä odottelemaan seuraavaa käyntijaksoa. Pollu kuitenkin ennätti mitata antotehoksi 9,3kW. Tämä siis "optimitulistuksella" ja kaivosta tuli +5C viina. Hystereesi oli 10C, eikä tuo normaalikäytössä millään tule koskaan vastaan niin en osannut tuota odottaa.

Meno/paluu lämpötilaero katkaisuhetkellä oli MLP:n mukaan 11K ja virtaama Pollun mukaan keskiarvona muutaman minuutin yli tarkasteltuna 0,185l/s. Tuostahan tulee 8,5kW antoteho, mutta pitää taas muistaa tuo MLP:n anturien asteen resoluutio. 12K lämpötilaero antaisi tuon saman lukeman kuin Pollu. Pollun antureita en ennättänyt tuossa tarkastaa kun lämpötilat jo hiipuivat kompuran sammuttua. Tarkastin kuitenkin ennen käyntiä Pollun anturien lämpötilaeron lepojakson aikana ja paluu oli 0,1-0,2C viileämpi kuin meno, kuten pitääkin.

Pitää vielä hetki sulatella tätä kun eilen muuttui sen verran moni parametri. Viinapiiriin tuli 2 levaria ja yksi linjasäätö lisää, keruu ilmattiin (ilmaa oli suht runsaasti) ja lämmönjakoonkin tuli yksi levari. Pikaisella katsauksella näyttäisi, että antoteho kasvoi varmaan tuon ilman poissaannin kautta. Pitää nyt kuitenkin seurata käyntiä vähän enemmän ennenkuin vetää johtopäätöksiä.

Jotenkin kuulostaa epäuskottavalta, että antoteho olisi noin suuri noin pienellä virtauksella ja suurella lämpötilaerolla, mutta toki jos se noin menee niin hyvä juttu, koska silloin antoteho on vielä suurempi normaalikäytössä (eli yläkerran kierto myös auki).
Back to top       

[Xargo]

Kun yläkerran jakotukki oli suljettu niin lämmitystesti jäi kovin lyhyeksi kun hystereesi katkaisi käynnin 2min startin jälkeen, eikä ollut aikaa jäädä odottelemaan seuraavaa käyntijaksoa. Pollu kuitenkin ennätti mitata antotehoksi 9,3kW. Tämä siis "optimitulistuksella" ja kaivosta tuli +5C viina. Hystereesi oli 10C, eikä tuo normaalikäytössä millään tule koskaan vastaan niin en osannut tuota odottaa.

Kaivoin nyt logeista tämän esiin:



Eli nyt kun tuota katsoo niin tuossa on tainnut käydä niin, että vaihtoventtiili on syystä tai toisesta ollut käyttövesiasennossa. Tuossa on ennen käyntijaksoakin joku tuollainen outo piikki menoveden lämmössä, vaikka login mukaan kompura ei ole ollut päällä, eikä vastuksiakaan ole käytetty.

Kuten näkyy niin paluuvesi on katkaisuvaiheessa ollut 21C. Jos vesi kiertäisi vain runkolinjan kautta takaisin pumpulle (tosiaan mahdotonta tällä kytkennällä) niin paluuvesi nousisi myös.

Outoa tuossa on lähinnä se, miten on mahdollista, että menoveden lämpötila tuon oudon piikin ja käyntijakson välillä kävi parissakympissä. Muuta selitystä en keksi kuin sen, että vaihtoventtiili oli käyttövesiasennossa tuossa piikin kohdalla ennen käyntijaksoa, lämmitysasennossa ennen käyntijaksoa ja siirtyi taas käyttövesiasentoon käyntijakson alettua ja takaisin lämmityskäyttöön katkaisun jälkeen. Tällöin kierukassa lämmennyt vesi painettiin alakerran jakotukille, jolloin Pollu näytti lyhyen aikaa tuota 9,3kW tehoa. Parempiakin selityksiä otetaan vastaan.    :-?

Tuon vaihtovenan ohjauksen kanssa pumppu on sekoillut muutenkin. Kääntää aina välillä käyttöveden puolelle ilman, että logiikka siirtyy käyttöveden tekoon, jolloin pumppu säikähtää korkeaa menovettä ja pysähtyy hystereesistä. Tätä tapahtui pari kertaa viikossa ja nostin joku aika sitten hystereesin arvoon 15K niin eipä tapahdu enää. Eli logiikka vaihtaa kyllä itsensä käyttöveden tekoon, mutta vasta vähän sen jälkeen kun vaihtoventtiili käsketään jo eri tilaan.

[peki]

Vaihtarin toiminta ei ainakaan mulla oo mikään maailman ennätysnopeutta, ja aina lirahtaa lämmityskiertoon "Ylilämmintä" KV  puolelta ennenkuin vaihtari sulkeutuu kokonaan.
Jännään paikkaan vaan sattu sun toi häikkä.

Samoin käy muuten kun alkaa lämmittää kv ajoo.
 Vaihtari ei ennätä avautuu kun pumppu jo tunkee putkeen "täydellä" teholla ja paluuvesi laatasta ennättää nousta noin 0,1k.

[peki]

Onko sulla huonetermareita?
Mut on toi 2 minsaa käyntiaikaan kumminkin liian vähän vaikka vaihtari olis menossa mihin suuntaan vaan.

[Xargo]

Onko sulla huonetermareita?

Ei vielä asennettu. Tulossa ensi lämmityskaudeksi (Devilink). Idea oli nyt hakea säädöt kohilleen ja sitten hienosäätö termareilla.

[peki]

Korkit, eli käsisäätö tukeilla? Kuvassa o hieman raakile tuo tukki.
No niin se taitaa olla mullakin ettei pelkässä runkolinjassa paluumahdollisuutta ole.
Pari minuuttia kävi kyllä mullakin yhen testin aikana kun laatan kiertovesi pumppu oli suljettu ja vesi pääsi lauhduttimelle takas ohitusputkee pitkin.

[peki]

Sulla on voinu seota toi kv ajon ohjaulogi kun ajelit pari viikkoo 50 asteisella kuumakaasulla?
Voiko tossa dannissa säätää kellolla kv- ajoa?

[Xargo]

Korkit, eli käsisäätö tukeilla? Kuvassa o hieman raakile tuo tukki.
No niin se taitaa olla mullakin ettei pelkässä runkolinjassa paluuputkee ole.
Pari minuuttia kävi kyllä mullakin yhen testin aikana kun laatan kiertovesi pumppu oli suljettu ja vesi pääsi lauhduttimelle takas ohitusputkee pitkin.

Käsisäädöllä mennään nyt joo. Säädöt on laitettu LL-suunnitelmien ES-arvojen mukaisesti paitsi autotalli on nyt kuristettu. Pakkasten aikaan sekin oli ES-arvon mukaan (täysillä). Autotalli ja märkätilat jää käsisäädölle, muualle tulee termarit. Tukkiin ei varsinaisesti muuta enää tuon kuvan lisäksi liitetä kuin toimilaitteet niille piireille, joihin termariohjaus tulee. Ohjaus tulee aikanaan sekä lattia-antureilla että huonetermareilla. Lattia-anturit tulee noihin ruttuputkiin, mitä on jakotukin läheisyydessä ja huonetermarit ovat langattomia. Yläkerran tukilla kaikki piirit tällä hetkellä ES-arvojen mukaisissa säädöissä.

Ohitusputkea mulla ei tosiaan ole kun ei ole hullunkiertoakaan. Kierto menee käyttövettä tehtäessä ainakin runkolinjasta täysin seis kun Pollu lopetti raksuttamisen kun MLP lähti tekemään käyttövettä. Ennätin jo säikähtää, että jotain hajos kun kierto loppu.  

En nyt ihan nää miten ohjaus olisi voinut ottaa itseensä siitä pariviikkosesta. Ei ne ole mekaanisesti yhteydessä ja vaikka olisikin niin tuskinpa matalammat lämmöt elektroniikkaa hajottaisi... On toi sekoillut käyttöveden kanssa ennen sitä pariviikkoistakin. Enemmän epäilisin viallista näyttömoduulia (siinä on pari pikseliriviä död), mutta on sekin aika kaukaa haettua. Aika outoa olisi jos näytössä olisi jotain pumppua ohjaavaa logiikkaa.

En ole kv-ohjaukseen hirveästi perehtynyt. Jonkinlaisen tariffiohjauksen tuohon ainakin saa. Laskin vaan kv-käynnistyksen arvoon 35C, kun ei ole varsinaisesti nyt käyttöveden tarvetta kuin satunnaisesti. Eli pumppu tekee nyt käyttövettä suurinpiirtein joka toinen päivä ja rosauttaa kerralla välin 35-55C.

Olen tässä sellaistakin vaihtoehtoa ajatellut, että jospa yläkerran kierrosta siirtyy lepojaksolla energiaa alakerran kiertoon ja siksi alakerran Pollun mittauksien ja virtaussuhteen mukaan laskettu energiamäärä on niin iso. Eli siis, että lepojaksolla yläkerrasta otettaisiin lämpöä alakertaan? Jos näin käy niin yläkerran tukin meno pitäisi olla viileämpi kuin paluu... Pitääkin mitata.

[peki]

Mut eikös sulla laatan kierto pysähdy kun pumppu pysähtyy?

[Xargo]

Mut eikös sulla laatan kierto pysähdy kun pumppu pysähtyy?

Ei. Kiertovesipumppu on kyllä jatkuvasti päällä. Sen kierto vaan ohjataan vaihtoventtiilillä joko lattiakiertoon tai sitten käyttövesikierukkaan. Kiertovesipumppua ei siis ohjata millään tavalla. Viinapumppua kyllä katkotaan. Eli se käy vaan silloin kun kompurakin käy (tai oikeastaan hetken pidempään molemmin puolin käyntijaksoa, määriteltävissä huoltovalikosta). IV-haaran viinapumppu on mulla jatkuvalla kierrolla.

Eli lattiakierto on päällä aina kun ei tehdä käyttövettä ja viina kiertää pienellä virtaamalla aina ja suuremmalla silloin kun kompura on päällä.

Valikoista löytyy kyllä "lämmitys pois" säätö (asetetaan jokin ulkolämpötila, jossa säätö otetaan käyttöön), jolla lattiakierron saa seis, mutta ei silloin kyllä kompuraakaan käytetä muuhun kuin käyttöveden tekoon. Mulla on tarkoitus pitää märkätiloissa mukavuuslämpöä niin en varmaankaan sitten käytä tuota.

[peki]

Jos tuo ihmetelty lämmön nousu tossa käppyrässä johtuukin siitä että kiertovesipumppu alkaa toimimaan täysillä aikasemmin kuin kompura aloittaa työnsä?