Oliko niin, että laskelmissasi käyttämä ottoteho on pelkän kompressorin teho?
COP:ia laskettaessa pitää ottaa huomioon myös apulaitteiden tehot, kiertovesipumppu ja viinapumppu.
Lisäksi sinun pitää laittaa viivan alapuolelle jäteilmapuhaltimen ja jäteilmaviinapumpun teho, koska viivan yläpuolella käytät kuitenkin näistä saatavan hyödyn.
Kyllä joo. Joskus taisin laittaakin, että tarkoitan pelkän kompuran COP:ia. Nyt se jäi sanomatta, sorry. Kun ottaa lattiakierron pumpun koko ajanjaksolle (myös levot) ja viinapumpun käyntijaksojen ajalle mukaan (tyyppikyltin tehojen mukaan) niin COP asettuu sinne 4,7 paikkeille.
En kyllä nää miten jäteilmapuhaltimen ja MLV-patterin pumput kuuluisivat MLP:n COP:iin mukaan vaikka niistä apua onkin. Ilmanvaihto on talossa joka tapauksessa ja se vaatii järkevästi toimiakseen esilämmityspatterin ja sitä kautta tuon kiertovesipumpun. Se, että käytän sitä samalla kierrättämään jäteilmapatterissa litkua ei käsittääkseni lisää pumpun sähkönkulutusta. Eli siis lasken sen kiertovesipumpun kuuluvan IV:n kulutukseen, samoin kuin puhaltimien tehot.
Sitten taas jos lasken jotain hyvyyssuuretta koko talon lämmitysjärjestelmälle niin toki sitten otan nuo puhaltimet ja IV-haaran pumpunkin mukaan. Mutta jos nyt ihan mielenkiinnosta otetaan IV-kone mukaan ottotehoon (lisäämättä mitään antotehoon) niin COP olisi 3,7. Tuolloin ottotehossa on siis mukana koko talon ilmanvaihto esilämmityksineen, lattiakierto, viinakierto ja kompura.
Mielestäni tuossa on vaan jo liikaa kaikenlaista sullottu yhden luvun taakse, että se olisi enää havainnollinen. Varsinkin kun kukaan muu ei käytä tuollaista määritelmää niin luku ei ole vertailukelpoinen. Vähän sama kun laskisi talon vaatiman lämmitysenergian vaikkapa tasauslaskelman kautta astepäivälukuja hyväksikäyttäen ja sitten lämmittäisi reilulla kädellä takalla ja ilmoittaisi, että MLP:n COP on huippuhyvä, vaikka todellisuudessa takka oli se joka lämmitti ja sen ottoteho sähköverkosta taitaa olla aikalailla nolla. MLP:lla pyöräytetään muodon vuoksi lyhyt käyntijakso testijakson aikana ettei nyt ihan ääretön COP tulisi.
Itse nään tämän järjestelmän niin, että huono (kuutio) IV-kone hukkaa energiaa jäteilmaan ja suht yksinkertaisella liitännällä tuo hukkaenergia saadaan MLP:n käyttöön, mutta kyllä se on IV-kone, joka tuon energian MLP:lle puskee, eikä niin, että MLP olisi viritelty hyödyntämään IV:n hukkalämpöä. Määrittelykysymys, myönnän. Mutta onhan IV-haaran kiertovesipumppu IV-koneen ohjaamakin (tosin ei ole mulla vielä kytketty niin vaan suoraan pistorasiaan). Talvella muuten esilämmitys heikentää MLP:n COP:ia kun viinasta varastetaan IV:lle energiaa. Enhän silloinkaan pyri kompensoimaan tätä MLP:n COP:n hyväksi. Jos noiden kahden laitteen COP:it haluaisi jotenkin yhdistää niin pitäisi määritellä ensin lukema, paljonko IV hukkaisi energiaa, jos ei olisi ollenkaan talteenottoa.
Pikaisesti laskien ilman talteenottoa pihalle olisi puhallettu tuona ajanjaksona 225kWh energiaa. IV-koneen valmistajan vuosihyötysuhteella laskien masiina ottaa tuosta talteen 101kWh. Lisäksi jäteilmapatterilla otetaan talteen käyntijakson aikana n. 600W teho eli tuona ajanjaksona n. 53kWh. Lisäksi lepojaksoilla yhteensä n. 43kWh. Kun nuo otetaan mukaan antotehoon niin MLP:n ja IV:n yhteisCOP (jos tämä nyt oli se, mitä haettiin) olisi 4,6. Todellisuudessa näiden mittaustietojen pohjalta parempi, koska tuolla ajanjaksolla LTO:n hyötysuhde oli varmasti lähempänä lämpötilahyötysuhdetta kuin vuosihyötysuhdetta.
Kuitenkin mielestäni tuo VTT:n suosima "Lämpökerroin 1 kWh sähköä tuottaa n kWh lämpöä" määrittely IV-koneille on harhaanjohtava. Ei se IV-kone mitään lämpöä tuota (jos nyt ei puhahtimien generoimaa lämpöä huomioida) vaan ottaa talteen lämpöä ilmasta, joka muuten puhallettaisiin pois. Mielestäni siis pitäisi määritellä näin: "Teoreettisesta maksimitalteenotosta toteutui n%". Jos halutaan yleispitävä speksi niin laitetaan teoreettiseksi rajaksi absoluuttinen nollapiste. Siitä on enää paha lähteä talteenottamaan. Eli jos esim. poisto on 20C ja jäteilma 10C niin on otettu talteen 3,4% energiasta, joka nyt ylipäätänsä on mahdollista talteen jollain menetelmällä ottaa.
Rakennusmääräyskokoelman kaavoillahan mulla tulee yli satasen talteenottoja tämän jäteilmapatterin kanssa. Esim. tänään ulkona oli +7C ja jäteilma käyntijakson aikana oli +4C. Absoluuttisen nollapisteen mukaan määriteltynä saataisiin näppärästi talteenotoksi 5,5% (poisto oli +20C). Hulppeimmilla pyöriväkennoisilla voitaisiin päästä huippupakkasilla ehkä n. 12% talteenottoihin ja nollakeleillä jäätäisiin väkisinkin 6-7% paikkeille. Ajatelkaa nyt kuinka hienoja markkinointimateriaalejakin tuosta saisi. Voitaisiin järjestää sitten kilpailuja kuka pääsee jäteilman lämpötilassa lähimmäs absoluuttista nollapistettä. Näin se ilmastonmuutos torjutaan.
... joo sorry, artikkelin kirjoitus loppuvaiheessa ja liikaa kahvia kitattu...
