Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: rsaarela - 29.04.16 - klo:17:32
-
Hei,
kyselen käyttövesi lämpöpumppuja, onko niistä mitään kokemuksia, tietoa, yms.?
Helposti löytyy vain GREE merkillä.
http://www.scanvarm.fi/fi/gree-kayttovesilampopumppu
Haussa 3 - 12 kW output alueella toimiva invertteri käyttövesi lämpöpumppu?
Ei vaan taida olla kellään, vielä...?
Käyttökohde olisi kylmän veden esilämmitys, +5 -> +25-35 asteiseksi, ennenkuin se menee maalämmön käsittelyyn.
Eli kustannuksien alentaminen.
Ehdotuksia?
-
Kai noita VILP pumppuja on vaikka kenellä valmistajalla. En kyllä tuollaista laittaisi mihinkään. Taloyhtiöihinhän kävisi sellainen isompi PILP käyttöveden esilämmitykseen. Niissäkin tuppaa se huoltopuoli syömään kaiken hyödyn pitkässä juoksussa. Ja mites tuon veden säilömisen kanssa yhtiössä? Se varmaan pitäisi järjestää suuresta varaajasta epäsuoralla lämmityksellä, eli kierukkapönttö, jonka lämpö pitää nostaa DT:n verran yli tarpeen. Eli 35 asteiselle vähintään 41, tai ylikin. Lämmönvaihtimelle riittää n. 2 astetta.
-
Kai noita VILP pumppuja on vaikka kenellä valmistajalla. En kyllä tuollaista laittaisi mihinkään. Taloyhtiöihinhän kävisi sellainen isompi PILP käyttöveden esilämmitykseen. Niissäkin tuppaa se huoltopuoli syömään kaiken hyödyn pitkässä juoksussa. Ja mites tuon veden säilömisen kanssa yhtiössä? Se varmaan pitäisi järjestää suuresta varaajasta epäsuoralla lämmityksellä, eli kierukkapönttö, jonka lämpö pitää nostaa DT:n verran yli tarpeen. Eli 35 asteiselle vähintään 41, tai ylikin. Lämmönvaihtimelle riittää n. 2 astetta.
VILP ja Käyttövesi lämpöpumppu kas kun ei ole sama asia !
Käyttövettä suoraan lämmittäviä, ilman muita vermeitä, tarkoitan.
Tuo linkki on hyvä ensin lukea, jottas tietää mistä onkaan kyse.
PILP ei sovellu, koska nämä ei ole sellaisia taloja, kustannukset on meidän tapauksessa pilvissä noilla.
Säilöminen on hallinnassa, 3000 ltr valmista 60 ast. vettä, bakteerit tapetaan jo nyt.
Tässä kysymyksessä kyse on ESILÄMMITYKSESTÄ.
Esilämmityksen läpi tulee menemään noin 3000 litraa/vrk, eli siinä ei bakteerit pahemmin viihdy!
-
Midea: http://www.xn--heizungen-gnstiger-w6b.de/Waermepumpen/Brauchwasser-Waermepumpen/Midea-Brauchwasser-Waermepumpe-300-Liter-inkl-Solaranschluss-RSJ-35-300RDN3.html
-
Ei sellaista tehokanuunaa löydy, jolla läpivirtaavana saa esilämmitystä 30 astetta usean kerrostalon blokkiin. Eli se täytyy pystyä pyörittämään varaajan kautta kaikissa tapauksissa. 35 asteen lämmöille löytyy kyllä optimoituja lämpöpumppuja vaikkapa uimala osastolta. Se, että mitä sanotaan, jos aletaan varaamaan käyttövesiä vaikkapa 3000 L määriä 35 asteisina, niin en pysty sanomaan. Mutta laittaa vaikka 10 kierukkaa, niin taitaa kelvata niiden kautta. Esitä yhtiökokouksessa, että hankitte uuden 12 000 L varaajan 12:lla kierukalla, niin käyttövesi tulee halvemmaksi lämmittää.
http://chinahistar.en.made-in-china.com/product/wMCmiRFPlNkU/China-Best-Selling-Swimming-Pool-Heat-Pump-CE-RoHS-En14511.html
-
Kerrostalo on toki ihan eri case kuin omakotitalo mutta tuo käyttöveden lämmitys ylipäänsä on ainakin meillä aika pieni kustannus.
Huhtikuu 2015 - huhtikuu 2016 välillä meillä kului vettä 129 m3. Pumpun lokin mukaan käyttövettä on tuolla välillä lämmitetty yhteensä 410 tuntia. Jos tuon laskee vaikka konservatiivisesti 3 kWh/käyttötunti niin päädytään sähkönkulutukseen 1230 kWh eli rahassa n. 150 €. Jos tuosta jollain esilämmityssysteemillä säästäisi vaikka 25 % niin aika pienistä säästöpotentiaaleista puhutaan ainakin tällaisessa normitönössä. Jos tuon kertoo pienkerrostalossa vaikkapa 30:llä niin edelleen ollaan aika pienissä säästöissä edellyttäen että esilämmitystsydeemi ei ole ilmainen.
-
Kerrostalo on toki ihan eri case kuin omakotitalo mutta tuo käyttöveden lämmitys ylipäänsä on ainakin meillä aika pieni kustannus.
Huhtikuu 2015 - huhtikuu 2016 välillä meillä kului vettä 129 m3. Pumpun lokin mukaan käyttövettä on tuolla välillä lämmitetty yhteensä 410 tuntia. Jos tuon laskee vaikka konservatiivisesti 3 kWh/käyttötunti niin päädytään sähkönkulutukseen 1230 kWh eli rahassa n. 150 €. Jos tuosta jollain esilämmityssysteemillä säästäisi vaikka 25 % niin aika pienistä säästöpotentiaaleista puhutaan ainakin tällaisessa normitönössä. Jos tuon kertoo pienkerrostalossa vaikkapa 30:llä niin edelleen ollaan aika pienissä säästöissä edellyttäen että esilämmitystsydeemi ei ole ilmainen.
Niin tuota, kerrostalossa me siis liikutaan luokassa 100 - 125 e/kk. tuon esilämmityksen kanssa rahassa. Eli noin hiukan alle 1500e/ vuosi.
3 vuoden kuoletuksella rahassa siis 4500euroa. JOS laitteet maksaa noin 6000e, niin yhtälö on ihan ok, rahassa siis !
-
Ei sellaista tehokanuunaa löydy, jolla läpivirtaavana saa esilämmitystä 30 astetta usean kerrostalon blokkiin. Eli se täytyy pystyä pyörittämään varaajan kautta kaikissa tapauksissa. 35 asteen lämmöille löytyy kyllä optimoituja lämpöpumppuja vaikkapa uimala osastolta. Se, että mitä sanotaan, jos aletaan varaamaan käyttövesiä vaikkapa 3000 L määriä 35 asteisina, niin en pysty sanomaan. Mutta laittaa vaikka 10 kierukkaa, niin taitaa kelvata niiden kautta. Esitä yhtiökokouksessa, että hankitte uuden 12 000 L varaajan 12:lla kierukalla, niin käyttövesi tulee halvemmaksi lämmittää.
http://chinahistar.en.made-in-china.com/product/wMCmiRFPlNkU/China-Best-Selling-Swimming-Pool-Heat-Pump-CE-RoHS-En14511.html
No kun 12 kW/h on virtauksena lämmön nostolla +6 -> +25 noin 9,1 litraa/min.., ja mikä tahansa rimpula kierukka kykenee siirtämään 15kW , niin mitä sinä selität 12 kierukasta? Jotain rotia niihin "heittoihin, ettei palstan taso ihan putoa Suoli24 tasolle !
-
Tuossa yks vaihtoehto:
http://www.alpha-innotec.de/endkunde/produkte/waermepumpen/produktkatalog/detailseite/bwp-307s.html
-
No kun 12 kW/h on virtauksena lämmön nostolla +6 -> +25 noin 9,1 litraa/min.., ja mikä tahansa rimpula kierukka kykenee siirtämään 15kW
Jos järjestelmässä on lämpöjohtoverkon vedelle varaaja mutta siinä ei ole kierukkaa käyttöveden esilämmitykselle niin aika helposti voisi lisätä levylämmönvaihtimen joka hoitaa käyttöveden esilämmityksen alemmalla lauhtumislämpötilalla.
Eli lämmitysverkon varaajan vesi kierrätetään lämmönvaihtimen kennon toisella puolella ja kylmä käyttövesi (esi)lämpiää kennon toisella puolella.
Lämmönvaihtimen kiertopumpun ohjaus esim virtauskytkimellä kylmävesiputkesta siten että aina kun siinä on virtausta niin kiertopumppu pyörii ja lämmönvaihdin esilämmittää kylmän veden ::)
-
Jos järjestelmässä on lämpöjohtoverkon vedelle varaaja mutta siinä ei ole kierukkaa käyttöveden esilämmitykselle niin aika helposti voisi lisätä levylämmönvaihtimen joka hoitaa käyttöveden esilämmityksen alemmalla lauhtumislämpötilalla.
Eli lämmitysverkon varaajan vesi kierrätetään lämmönvaihtimen kennon toisella puolella ja kylmä käyttövesi (esi)lämpiää kennon toisella puolella.
Lämmönvaihtimen kiertopumpun ohjaus esim virtauskytkimellä kylmävesiputkesta siten että aina kun siinä on virtausta niin kiertopumppu pyörii ja lämmönvaihdin esilämmittää kylmän veden ::)
Ei ole varaajaa, on vain UKV 500 työsäiliö, 4 putki kytkennässä, käytettävissä...?
Tämäntapaista itsekin ehdottelin, mutta se yleensä tyrmätään "ikiliikkujana", koska teho otetaan lähinnä lämmityksen paluusta, eli alennetaan rajusti pumpuille menevää paluun lämpötilaa. Tällä saavutetaan se, että pumput käy enemmän, niiden teho ei riitä ehkä pakkasella...?
Onko tuota systeemiä yleensä jossain käytössä?
Tuntuu olevan aika nihkeä suhtautumien asentajilla.
Enempi kauppaavat aurinkopaneli esilämmitystä, mutta se on äärettömän kallis ja tehoton tässä tapauksessa.
-
Niin tuota, kerrostalossa me siis liikutaan luokassa 100 - 125 e/kk. tuon esilämmityksen kanssa rahassa. Eli noin hiukan alle 1500e/ vuosi.
3 vuoden kuoletuksella rahassa siis 4500euroa. JOS laitteet maksaa noin 6000e, niin yhtälö on ihan ok, rahassa siis !
Niin tuota...eli tuo raha on säästymässä vai? jos esilämmitys tehdään MLP sijaan jollakin muulla, vai mistä tuossa laskelmassa kysysmys? ::)
Mitä energiaa on tarjolla esilämmitykseen, ulkoilmaa vai jotain poistoilmaa tjms?
-
Niin tuota...eli tuo raha on säästymässä vai? jos esilämmitys tehdään MLP sijaan jollakin muulla, vai mistä tuossa laskelmassa kysysmys? ::)
Mitä energiaa on tarjolla esilämmitykseen, ulkoilmaa vai jotain poistoilmaa tjms?
Esilämmityksen vaatimasta kW tehosta laskettuna rahaksi.
Tarjolla on lähinnä ulkoilmaa, tai milp:n paluupuolen lämpöä.
Poistoilmaa, eikä aurinkolämpöä ei ole saatavana järjellisillä kustannuksilla.
Jollainhan tuo teho on tehtävä, ei tuo ole tietenkään lopullinen säästö, mutta jotain suuntaa saa siitä tarvittavasta tehosta.
Tällähetkellä milp:it kuluttaa tehoa veden (esi-) lämmitykseen 60/40 suhtella KY /KU tuon kW määrän.
Siksi etsinkin "ideoita" täältä foorumilta...
-
Kyllä se vähän, eikä niin vähänkää, on vaikeeta MLP:n vierelle saada taloudellisesti kannattavaa muuta lämmitystä, kun jo lähtötilanteessa ollaan COP:ssa korkealla, aurinkolämmitys lienee pääsee lähimmäs kun sitä vettä kerraan kuluu.
Helpommin on leikattavissa suorasta sähkön kulutuksesta esim sähköpaneeleilla, varsinkin kun sitäkin kulutusta 'monitaloudessa' riittää...jos vaan mittarointi 'pelaa'.
-
Onko tuota systeemiä yleensä jossain käytössä?
CTC Ecoheatissa näyttäisi olevan ;)
manuaalin sivu 19 http://www.ctclampo.fi/files/manuals/16150240.pdf
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6925.msg90590#msg90590
-
Kyllä se vähän, eikä niin vähänkää, on vaikeeta MLP:n vierelle saada taloudellisesti kannattavaa muuta lämmitystä, kun jo lähtötilanteessa ollaan COP:ssa korkealla, aurinkolämmitys lienee pääsee lähimmäs kun sitä vettä kerraan kuluu.
Helpommin on leikattavissa suorasta sähkön kulutuksesta esim sähköpaneeleilla, varsinkin kun sitäkin kulutusta 'monitaloudessa' riittää...jos vaan mittarointi 'pelaa'.
Valitettavasti en itse näe aurinko sähkö paneeleille mitään tilausta kerrostaloympäristössä.
Kun koko talojen sähkön kulutus on noin 20 000 kWh / kk,
niin kaikki rahallisesti järjellisissä rajoissa olevat paneli jutut on "kuin hyttysen shit Itämeressä".
Mutta omakotitalossa nuo panelit sitten taas on ihan "MUST" !
-
Valitettavasti en itse näe aurinko sähkö paneeleille mitään tilausta kerrostaloympäristössä.
Kun koko talojen sähkön kulutus on noin 20 000 kWh / kk,
niin kaikki rahallisesti järjellisissä rajoissa olevat paneli jutut on "kuin hyttysen shit Itämeressä".
Mutta omakotitalossa nuo panelit sitten taas on ihan "MUST" !
Kyllä nyt menee ajatus ihan hupskeikkaa, kerrostalossa on sentään mahdollista käyttää isommankin systeemin tuotot (=säästöt) omaan käyttöön (alentaa suoraan sähkölaskua) kun taas pienessä omakotitalossa osa tuotosta valuu helposti 'arvottomasti' tai pienellä arvolla verkkoon...
Ja kerrostalossa esim joku eteläseinä ei ole koskaan lumen peitossa.
Tähän malliin (vähän iso mutta kelpaa mallista):
(http://www.ts.fi/static/content/pic_5_853509_k853510_651.jpg)
-
Kyllä nyt menee ajatus ihan hupskeikkaa, kerrostalossa on sentään mahdollista käyttää isommankin systeemin tuotot (=säästöt) omaan käyttöön (alentaa suoraan sähkölaskua) kun taas pienessä omakotitalossa osa tuotosta valuu helposti 'arvottomasti' tai pienellä arvolla verkkoon...
Ja kerrostalossa esim joku eteläseinä ei ole koskaan lumen peitossa.
On se tietysti noinkin....
Meillä vaan kun ei ole eteläseinää, se on parvekkeita kokonaan.....
Katolle ei voi laittaa, kun on metsää edessä.
Hankinta hinta jos olisi esim. 10 000 e, niin sillä saisi sähköä vuodessa ehkäpä muutaman 100 kWh, eli ei oikeastaan mitään.
Sellaisia ajattelen asiasta. Ne vaan ei tähän kohteeseen sovellu.
-
CTC Ecoheatissa näyttäisi olevan ;)
manuaalin sivu 19 http://www.ctclampo.fi/files/manuals/16150240.pdf
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6925.msg90590#msg90590
TÄMÄ ON HYVÄ linkki !
Saattaa vaan olla meille liian pieni tehoinen ?
-
TÄMÄ ON HYVÄ linkki !
Saattaa vaan olla meille liian pieni tehoinen ?
Eli siis haet MLP:tä kohteeseen jossa on jo maalämpö? ;)
-
Eli siis haet MLP:tä kohteeseen jossa on jo maalämpö? ;)
Höh....
Siellä se lukee alussa, mitä haetaan.
Ja tuossa on ensimmäinen laite, josta on mustaa valkoisella, KÄYTTÖVEDEN lämmitys.
Soveltuvan tapainen juurikin meille, paitsi teho?
FWS-406 näyttää olevan laitteen tyyppikin...mukana linkissä.
700e löytyy hintaa, ebay;ssa. Sekin on sopiva. Mutta se teho ? Riittäisikö?
Kas kun en osaa Saksaa, niin ei oikein saa vielä selvää tuosta.
-
Höh....
Siellä se lukee alussa, mitä haetaan.
Ja tuossa on ensimmäinen laite, josta on mustaa valkoisella, KÄYTTÖVEDEN lämmitys.
Soveltuvan tapainen juurikin meille, paitsi teho?
FWS-406 näyttää olevan laitteen tyyppikin...mukana linkissä.
700e löytyy hintaa, ebay;ssa. Sekin on sopiva. Mutta se teho ? Riittäisikö?
Kas kun en osaa Saksaa, niin ei oikein saa vielä selvää tuosta.
No höh...missä alussa lukee ja mitä?...vähän tarkkuutta mitä milloinkin tarkoitetaan...pliis :)
FWS406 ei ole lämpöpumppu vaan pelkästään levarilla toteutuettu käyttöveden lämmitys kuin myös siinä CTC:n pumpussa itsessään on samanlainen vekotin, vähän paha arvata mitä millonkin tarkoitetaan 8)
Etkös sä jo ampunut alas (tai sun putkarit) sieltä lämmitysvaraajasta 'varastamisen'...kun tehot kyykkää hetkellisesti, talvella ei hyvä, mutta voihan ton kiertää sammuttamalla leveripirin.
Tuossahan noita on pitkä pätkä levari LKV tekijöitä (eutrooppa pullollaan):
http://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_trksid=m570.l1313&_nkw=Frischwasserstation&_sacat=0
Tuolta vähän hintavampaa:
http://www.sundial.fi/kyttvesi-c-9_30.html
-
Tarviiko olla valmis ratkaisu sitä varten, miksei rakenna itse sellaista?
Vilp tai mlp lataamaan kiinteällä lauhdutuksella kahdella esilämmityskierukalla varustettuun varaajaan.
~8kW:n lämpöpumppu
Vilp: mm.Viessmann 200-s, Toshiba Estia, Mitsubishi Pacif061. Mlpt: Oilon junior eco, Ait Alterra, Viessmann 200/300g
Esilämmitys esim. 35C ja loppulämpö 62C = esilämmityksen osuus n.50%
Ilmeisesti tarkoitus lisätä kapasiteettia nykyiseen järjestelmään?
Paljonko teillä on asukkaita yhteensä ko.taloyhtiössä?
-
Tarviiko olla valmis ratkaisu sitä varten, miksei rakenna itse sellaista?
Vilp tai mlp lataamaan kiinteällä lauhdutuksella kahdella esilämmityskierukalla varustettuun varaajaan.
~8kW:n lämpöpumppu
Vilp: mm.Viessmann 200-s, Toshiba Estia, Mitsubishi Pacif061. Mlpt: Oilon junior eco, Ait Alterra, Viessmann 200/300g
Esilämmitys esim. 35C ja loppulämpö 62C = esilämmityksen osuus n.50%
Ilmeisesti tarkoitus lisätä kapasiteettia nykyiseen järjestelmään?
Paljonko teillä on asukkaita yhteensä ko.taloyhtiössä?
Lähinnä haetaan säästöä, osin samalla kapasiteettikin tosin nousisi.
Tarkoituksena "auttaa" olemassa olevaa KV tekevää MLPT:tä.
Asukkaita on noin 65-75 henkilöä.
VILP on ilm. hylättävä, koska niitä ei voi ko. tarkoitukseen käyttää.
Ulostulolämpö olisi oltava jotain 25 - 35 ast. alueella, ja se on noille laitteille _erittäin_ epätaloudellinen loppulämpö,
eli COP olisi kait noin 1.1 - 1,5 alueella.
Loppulämpöä ei voi nostaakaan, koska olemassa oleva milp ei tykkää, että jos paluun lämpö on liikaa korkealla.
Tästäkin olisi kiva kuulla kommentteja lisää.
Tämä tieto on eräältä suurelta maahantuojalta peräisin.
-
Asukkaiden lkm 70 hlö
Käyttövesi n.1000kWh/vuosi/hlö
Esilämmitys 35C
Esilämmityksen cop/vuosi 3,2
Käyttöveden loppulämpötila 60C
Energian kulutus käyttöveteen 70000 kWh
Esilämmityksen osuus: 32667 kWh
Lämpöpumpun ostoenergia 10208 kWh
Ilmaisenergia 22458 kWh
Vilpillä pääset tähän.
-
Asukkaiden lkm 70 hlö
Käyttövesi n.1000kWh/vuosi/hlö
Esilämmitys 35C
Esilämmityksen cop/vuosi 3,2
Käyttöveden loppulämpötila 60C
Energian kulutus käyttöveteen 70000 kWh
Esilämmityksen osuus: 32667 kWh
Lämpöpumpun ostoenergia 10208 kWh
Ilmaisenergia 22458 kWh
Vilpillä pääset tähän.
Juurikin tuossa ed. msg. kerroin, että VILP ei pääse kunnon COP, kun outputin loppulämpötila on alhaisella alueella ??
Tehon siirtoon on käytettävissä Nibe UKV 500, jossa ei siis ole kierukoita, vain vapaita stötsiä,
tai sitten erillinen levari sarjassa tulevan kaupunkiveden kanssa.
Tai jotenkin muuten kytkennällisesti.
Miten tuon kytkisit, että COP olisi tuo kertomasi?
2500e / vuosihan tuossa olisi säästöä ?! Eli ihan hyvä siltä kannalta.
-
Juurikin tuossa ed. msg. kerroin, että VILP ei pääse kunnon COP, kun outputin loppulämpötila on alhaisella alueella ??
Tehon siirtoon on käytettävissä Nibe UKV 500, jossa ei siis ole kierukoita, vain vapaita stötsiä,
tai sitten erillinen levari sarjassa tulevan kaupunkiveden kanssa.
Tai jotenkin muuten kytkennällisesti.
Miten tuon kytkisit, että COP olisi tuo kertomasi?
2500e / vuosihan tuossa olisi säästöä ?! Eli ihan hyvä siltä kannalta.
VILP pääsee kyllä hyvään COP:iin kun sillä ajaa jotains 35C menolientä ja vain semmosilla keleillä ettei tule sulatuksia, taulukoista löytyy kyllä tehoja/COP:eja +7C ulkolämmölle...
Tuo säästö nyt ei taida kyllä toteutua kun tietääkseni se LKV tehdään nykyään MLP:llä, eli COP > 2 vaikka tehtäis kuinka kuumaa tavaraa, ja tuskin se aina täys kuumaa tekee, eli
COP vois olla aika sama MLP:llä LKV teossa kuin esilämmön teko VILP:llä...eli tasan menee säästöt aika lähelle nollaa...vai olenko ymmärtänyt jotain väärin, joskus tuokin meinas tapahtua muttei sitten kumminkaan :D
-
VILP pääsee kyllä hyvään COP:iin kun sillä ajaa jotains 35C menolientä ja vain semmosilla keleillä ettei tule sulatuksia, taulukoista löytyy kyllä tehoja/COP:eja +7C ulkolämmölle...
Tuo säästö nyt ei taida kyllä toteutua kun tietääkseni se LKV tehdään nykyään MLP:llä, eli COP > 2 vaikka tehtäis kuinka kuumaa tavaraa, ja tuskin se aina täys kuumaa tekee, eli
COP vois olla aika sama MLP:llä LKV teossa kuin esilämmön teko VILP:llä...eli tasan menee säästöt aika lähelle nollaa...vai olenko ymmärtänyt jotain väärin, joskus tuokin meinas tapahtua muttei sitten kumminkaan :D
Mielestäni COP kerroin määrää säästöt?
Esilämmitys on pois 30kW KV:tä tekevältä koneelta, jolloin samalla koneen sähkönkulutus vähenee, koska käyntiaika pienenee.
Esilämmityskone säästää COP:n verran.
Miksi säästö olisi +- 0 ?
Mitä ajattelen väärin?
-
Tuo on 35C menovedellä vuosicop, kun lämmitys lopetetaan -15c.
Tuohon nykyiseen Nibeen pool 40 ja sillä käännät tuohon tulevaan esilämmitysvaraajaan.
-Lämpökerroin (COP) jopa 4,89 lämpötiloilla 0/35 °C (niben sivuilta katsottu)
Ehkä tuo nykyinen järjestelmä ei oikein toimi/riitä, kun lähdetään sitä tehostamaan?
Eli säästöt laskettu tuohon öljy/sähkökattilaan?
Lisäisin 1kpl 600-1000l varaajan jossa 2kpl käyttövesikierukoita. Kylmä vesi esilämmitetään ennen lopullista lämmitystä ajamalla se ensin varaajan kierukoiden läpi.
Onko tuo varaajan lisääminen mahdollista?
-
Mielestäni COP kerroin määrää säästöt?
Esilämmitys on pois 30kW KV:tä tekevältä koneelta, jolloin samalla koneen sähkönkulutus vähenee, koska käyntiaika pienenee.
Esilämmityskone säästää COP:n verran.
Miksi säästö olisi +- 0 ?
Mitä ajattelen väärin?
Se on yksinkertaisesti COP vs COP kamppailu, kummalla paree cop tuottaa säästöjä sen cop erotuksen verran siitä verkosta napattavasta energiasta...
Esim: 70MWh energiaa LK:hen, COP3 vie energiaa 70/3MWh ja COP4 vie 70/4MWh =>=23-18MWh= 5MWh säästöö on jotains 600€/vuosi.
-
Se on yksinkertaisesti COP vs COP kamppailu, kummalla paree cop tuottaa säästöjä sen cop erotuksen verran siitä verkosta napattavasta energiasta...
Nimenomaan. Täällä toteutuu pienessä omakotitalossa 6 vs. 3, kun käyttöveden lämmitykseen tarvittavasta energiasta napataan puolet lämmitysvedestä.
(lämmitys 5/27 -> COP +6 ja KV 5/45-5/55 COP n. 3)
Omakotitalossa absoluuttinen säästö ei ole euroina paljon, tärkeämpänä kriteerinä on veden riittävyys, mutta samalla suhteella isommissa kohteissa
voitaisiin jo puhua järkevistä takaisinmaksuajoista.
-
Tuo on 35C menovedellä vuosicop, kun lämmitys lopetetaan -15c.
Tuohon nykyiseen Nibeen pool 40 ja sillä käännät tuohon tulevaan esilämmitysvaraajaan.
-Lämpökerroin (COP) jopa 4,89 lämpötiloilla 0/35 °C (niben sivuilta katsottu)
Ehkä tuo nykyinen järjestelmä ei oikein toimi/riitä, kun lähdetään sitä tehostamaan?
Eli säästöt laskettu tuohon öljy/sähkökattilaan?
Lisäisin 1kpl 600-1000l varaajan jossa 2kpl käyttövesikierukoita. Kylmä vesi esilämmitetään ennen lopullista lämmitystä ajamalla se ensin varaajan kierukoiden läpi.
Onko tuo varaajan lisääminen mahdollista?
Etsitään säästöjä, se on päätavoite!
Nibe juurikin ilmoitti, että mipl;llä EI OLE järkevää tehdä noin 20 - 30 asteista ulostulevaa vettä !
COP on kaikilla pumpuilla tuossa tapauksessa todella alhainen.
Mikäs tämä..kin asia oikein sitten on ?
Osaako joku selittää?
-
Etsitään säästöjä, se on päätavoite!
Nibe juurikin ilmoitti, että mipl;llä EI OLE järkevää tehdä noin 20 - 30 asteista ulostulevaa vettä !
COP on kaikilla pumpuilla tuossa tapauksessa todella alhainen.
Mikäs tämä..kin asia oikein sitten on ?
Osaako joku selittää?
Eli meinaat että lattialämmitykseen ei sovellu maalämpöpumppu ja cop on lattialämmityksessä todella alhainen?
Todennäköisesti väärinkäsitys/väärinymmärrys.
Tehotiedot ilmoitetaan yleensä normin EN 14511 mukaan (B0/W35, 5 K lämpötilaero).
Teidän tapauksessa investointiin nähden hyvät säästöt tulee tuolla esilämmitysvaraajalla ja Nibe pool 40 laajennussetillä.
"allaslämmitys" menee prioriteetissä viimeiseksi -> aina kun on ns. luppoaikaa voi pumppu sitä lämmittää.
-
Eli meinaat että lattialämmitykseen ei sovellu maalämpöpumppu ja cop on lattialämmityksessä todella alhainen?
Todennäköisesti väärinkäsitys/väärinymmärrys.
Tehotiedot ilmoitetaan yleensä normin EN 14511 mukaan (B0/W35, 5 K lämpötilaero).
Teidän tapauksessa investointiin nähden hyvät säästöt tulee tuolla esilämmitysvaraajalla ja Nibe pool 40 laajennussetillä.
"allaslämmitys" menee prioriteetissä viimeiseksi -> aina kun on ns. luppoaikaa voi pumppu sitä lämmittää.
No ei. Koska tässä käytössä lämpöpumppu tulisi tekemään ulostulonsa alueella +4 - +25 vettä, maalämpöpumppu ei sovellu siihen, näin Nibeltä kerrottiin! Ulkoilman lämpötila ei asiaan mitenkään liity.
Uima-altaan lämmitystä käyttöveden lämmitykseen sotkemista ei vielä kukaan ole täällpäin ymmärtänyt. Joku periaatekuva voisi selventää asiaa...;)
-
Koska tässä käytössä lämpöpumppu tulisi tekemään ulostulonsa alueella +4 - +25 vettä, maalämpöpumppu ei sovellu siihen, näin Nibeltä kerrottiin!
Oliskohan tuossa jokin kylmäaineen ominaisuus esteenä,eli jos lauhtumislämpötilan yläraja on +25C niin se on liian alhainen kylmäaineen nesteytymisen takia.
Varmaan +30/35 asteessa alkaisi lauhtuminen onnistua paremmin(?)
-
Kuvan vaihtimen (EP5) tilalla 600-1000l varaaja, missä kaksi esilämmityskierukkaa.
Varaajaa ajetaan esim.5K:n hystereesillä välillä 32-37C.
-
Kuvan vaihtimen (EP5) tilalla 600-1000l varaaja, missä kaksi esilämmityskierukkaa.
Varaajaa ajetaan esim.5K:n hystereesillä välillä 32-37C.
No meillä on F1345 koneita...niissä ei ole mitään sisäistä säiliö juttua, vaan ne tekee 3x VBP700 kuumaa vettä vaihtoventtiilillä.
Ei oikein hahmota tuota pool juttua kyllä, miten se tähän liittyy....valitan.
-
No karrikoituna näin.
Haet 600€ vuosisäästöä käyttöveden lämmityksestä.
1. Ostat maalämpöpumpun+kaivon ja varaajan kahdella kierukalla ~15000€
2. Ostat vesi-ilmalämpöpumpun ja varaajan kahdella kierukalla ~10000€
3. Ostat Pool 40-laajennussarjan ja varaajan kahdella kierukalla ~5000€
Sikälimikäli sinne mahtuu vielä yksi ylimääräinen varaaja.
Näkyy olevan niin, että teillä tehdään valmista käyttövettä nuihin varaajiin. Sikäli varmaan hankala hahmottaa, että sitä voidaan tehdä myös erilailla. Eli teillä ladataan kierukalla valmiskäyttövesi sinne varaajaan, mutta on myös toinen tapa eli purkaa kierukalla lämpöä varaajasta. Varaajan vettä lämmitetään lämpöpumpulla ja lämpö siirretään kierukoilla käyttöveteen sitä mukaan kun vettä lasketaan.
Tai uhraat yhden nuista kolmesta käyttövesivaraajasta esilämmityskäyttöön.
-
Niin siis tuossahan olisi mahdollisuus ottaa nykyisiltä kompuroilta pois ne turhat lepoajat. Eli niillä ajettaisi sitä esilämitystä isohkoon varaajaan, josta riittävällä määrällä kierukoita revitään se esilämmitys. Eli jos on paljon joutoaikaa, niin pelkkä parin kuution varaaja ajetaan n. 35 asteeseen, eikä tartte paljon investoida. Kaivotkin saadaan kunnolla töihin. Vähän saaa kyllä tarkoitin jo tuolla ketjun alussakin, kun laitoin linkin niistä uima-allas lämmittimistä.
-
Nibeen pitäisi askarrella alijäähdytin, jolla tehdään KV-esilämmitys ihan vaan levarin kautta. Takaisinmaksuaika pari vuotta, jos sitäkään ;D
-
Nibeen pitäisi askarrella alijäähdytin, jolla tehdään KV-esilämmitys ihan vaan levarin kautta. Takaisinmaksuaika pari vuotta.
No ei oikein aukea tämäkään...?
Kerro tarkemmin, "rautalankaa"....
-
No karrikoituna näin.
Haet 600€ vuosisäästöä käyttöveden lämmityksestä.
1. Ostat maalämpöpumpun+kaivon ja varaajan kahdella kierukalla ~15000€
2. Ostat vesi-ilmalämpöpumpun ja varaajan kahdella kierukalla ~10000€
3. Ostat Pool 40-laajennussarjan ja varaajan kahdella kierukalla ~5000€
Sikälimikäli sinne mahtuu vielä yksi ylimääräinen varaaja.
Näkyy olevan niin, että teillä tehdään valmista käyttövettä nuihin varaajiin. Sikäli varmaan hankala hahmottaa, että sitä voidaan tehdä myös erilailla. Eli teillä ladataan kierukalla valmiskäyttövesi sinne varaajaan, mutta on myös toinen tapa eli purkaa kierukalla lämpöä varaajasta. Varaajan vettä lämmitetään lämpöpumpulla ja lämpö siirretään kierukoilla käyttöveteen sitä mukaan kun vettä lasketaan.
Tai uhraat yhden nuista kolmesta käyttövesivaraajasta esilämmityskäyttöön.
Miten laskit tuon 600e säästön ?
Tuo Pool 40 alkaa olla järkevin tähänasit ehdotetuista jutuista !
Interaktiivisessa kytkennässä sitä pyörittelin Niben sivuilla.
Tuossa 1 - 3;sta koneesta olisi se sopivin, koska KV koneella on jo luonnostaan tunteja 3x enemmän, kuin muilla koneilla.
Kas kun ei kellekään Nibe myyjälle tullutkaan täälläpäin mieleen "uima-allas"...no ei varmaan tule ihan ekana mieleen?
Ei sinne mitään 2m3 varaajaa mahdu, mutta 700 ltr Niben VBP menee vielä just ovista sisään.
Mutta varmaankin olisi paljon parempiakin jo olemassa? Mitä suositellaankaan tuossa kokoluokassa..?
Mistä tulee tuo 2 kierukkaa? Onko se "hyvä" ?
Sarjassa kait sitten nuo vaan?
-
No ei oikein aukea tämäkään...?
Kerro tarkemmin, "rautalankaa"....
Tässä kuvassa on mukana alijäähdytin (violetin värinen laatikko, merkitty numerolla 3):
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg)
Alijäähdyttimen asentaminen edellyttää kylmäpiirin rakenteeseen puuttumista ja se saattaa loukata NIBEn takuuehtoja.
Jos NIBE antaa asentamiselle suostumuksen, on asia ok.
-
Tässä kuvassa on mukana alijäähdytin (violetin värinen laatikko, merkitty numerolla 3):
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg)
Alijäähdyttimen asentaminen edellyttää kylmäpiirin rakenteeseen puuttumista ja se saattaa loukata NIBEn takuuehtoja.
Jos NIBE antaa asentamisella suostumuksen, on asia ok.
Joo, ei. Ideana hyvä, mutta ei.
Toisekseen 5% ei tehona riitä yhtikäs mihinkään.
Pumput tuolla rakenteella ei ole koskaan mulle tullut vastaan, siksi en tunnistanut asiaa heti...;)
-
Se 600€ oli Roorin aiemmin laskema, sitä lainasin.
Energian kulutus käyttöveteen on 70000kWh/vuosi. (1000kWh/hlö/vuosi)
35c esilämmityksen keskiarvolämpötila ja 60c loppulämpötila on esilämmityksen osuus tästä 37121kWh.
2,0Cop 35000/35000 (Kun tuotetaan lämpöpumpulla 60c käyttövettä kierukoiden avulla =menovesi 65-68)
4,5Cop 8249/28872 esilämmitys ja 16439,5/16439,5 loppulämmitys = 24688,5 kWh ostoenergia
Eli ilman esilämmitystä 35000kwh ostoenergia ja esilämmitettynä 35C:n 4,5copilla 24688,5 kWh.
Säästö olisi tällä laskelmalla siis 10311,5kWh/vuosi
-
Käyttöohjeen mukaan B0W35 COP EN14511 on 4,10 ja B0W45 3,35
Jos COP muuttuu suoraviivaisesti lämpötilan mukaan niin
COP 30C = 4,48
COP 55C = 2,60
Jos käyttövesi lämmitetään yhdessä portaassa 9C -> 55C kuluu sähköenergiaa 2,064 kWh/100 litraa 55C vettä
Jos lämmitetään kahdessa portaassa 9C -> 30C ja 30C -> 55C kuluu sähköä 1,669 kWh/100 litraa 55C vettä
Kahdessa portaassa lämmitettäessä tulee säästöä 100 litraa 55C vettä kohti 0,395 kWh.
Jos talossa kulutetaan 5m3/vrk -> 1825m3/v 55C vettä tulee kahdessa portaassa lämmityksestä säästöä
7217kWh/v = 866€/v 12c kWh hinnan mukaan.
Paljonko on käyttöveden kulutus vuodessa?
ATS
-
Käyttöohjeen mukaan B0W35 COP EN14511 on 4,10 ja B0W45 3,35
Jos COP muuttuu suoraviivaisesti lämpötilan mukaan niin
COP 30C = 4,48
COP 55C = 2,60
Jos käyttövesi lämmitetään yhdessä portaassa 9C -> 55C kuluu sähköenergiaa 2,064 kWh/100 litraa 55C vettä
Jos lämmitetään kahdessa portaassa 9C -> 30C ja 30C -> 55C kuluu sähköä 1,669 kWh/100 litraa 55C vettä
Kahdessa portaassa lämmitettäessä tulee säästöä 100 litraa 55C vettä kohti 0,395 kWh.
Jos talossa kulutetaan 5m3/vrk -> 1825m3/v 55C vettä tulee kahdessa portaassa lämmityksestä säästöä
7217kWh/v = 866€/v 12c kWh hinnan mukaan.
Paljonko on käyttöveden kulutus vuodessa?
ATS
Tämän hetken sähkön hinta meille on: 0,0866e / kWh
Vaihtelu on ollu 2016 v 0,0800 - 0,0911 välillä.
Olemme saaneet erittäin hyvän sopparin neuvoteltua, koska olemme asuntoalueen suurin sähkön kuluttaja.
Toki tämä hinta vesittää säästöä entisestään, mutta uskon että hankinta kuitenkin maksaisi itsensä varsin pian.
Selvitän kuuman veden kulutuksen is.tsto:lta pikaisesti.
Eikö kuitenkin joku määrä ole normitettu laskentoja varten?
60 / 40 tai 70 / 30 = KY / Ku suhde?
Mittailin paikkoja, noin 500 ltr. mahduisi mukavasti, isommat tekee tiukkaa tilan ja oven takia = muurattu palo-ovi, ei irroiteta siis!
500 on 2:lla kierukalla kyllä. Onko 2-kierukkaa "pakko", ja riittääkö 600 ltr.?
-
Mitenhän mahtaa olla noitten varattujen lämpöjen kanssa? Mulla tuo nyt 30 asteinen 500 L varaaja pystyy työntämään 5 asteisen veden enää n. 25 asteeseen yhden suihkun käytöllä ja pönttö kylmeneekin jo melkein silmissä. Nämä virtaaat on kuitenkin aika pienellä tolalla tuollaiseen kiinteistö kompleksiin nähden. Jotta laskelmat pitäisi paikkansa niin tuon varaajan koko pitäisi varmaan olla moninkertainen nyt ajateltuun verrattuna, tai lämmityslaitteen pitäisi vastata suoravirtaus lämmitystä. Taitaa noihin laskuihin tulla aika raakasti virhettä, kun esilämitysvesi kylmenee parissa minuutissa 20 asteella.
-
Mitenhän mahtaa olla noitten varattujen lämpöjen kanssa? Mulla tuo nyt 30 asteinen 500 L varaaja pystyy työntämään 5 asteisen veden enää n. 25 asteeseen yhden suihkun käytöllä ja pönttö kylmeneekin jo melkein silmissä. Nämä virtaaat on kuitenkin aika pienellä tolalla tuollaiseen kiinteistö kompleksiin nähden. Jotta laskelmat pitäisi paikkansa niin tuon varaajan koko pitäisi varmaan olla moninkertainen nyt ajateltuun verrattuna, tai lämmityslaitteen pitäisi vastata suoravirtaus lämmitystä. Taitaa noihin laskuihin tulla aika raakasti virhettä, kun esilämitysvesi kylmenee parissa minuutissa 20 asteella.
Vielä ei ole 3;n vuoden aikana ollut niin montaa suihkua yhtäaikaa auki, että 2100 ltr olisi kerralla vaihtunut, ja suihkuttelija olisi saanut kylmää niskaansa. Eli vettä on riittävästi tehtynä ollut kyllä.
Tarkistelen max. virtaamaa, kunhan kerkiä, vesimittarista.
-
Joo, ei. Ideana hyvä, mutta ei.
Toisekseen 5% ei tehona riitä yhtikäs mihinkään.
Pumput tuolla rakenteella ei ole koskaan mulle tullut vastaan, siksi en tunnistanut asiaa heti...;)
5kW ilmaista lämpöä kun maalämpöpumpun kompressorit pyörii...luulen että teho voisi olla jopa suurempi koska lämmitetään alle 5-10 asteista vettä.
Ottotehon lisäys KV-pumppujen kulutus: 50-100 wattia.
COP 50-100 ulkolämpötilasta riippumatta, ei rikkoutuvaa lisätekniikkaa, ei lisävaraajia.
Meillähän on 40 ja 60 kW koneikot täällä. Tunnit menee niin, että käyttövettä tekevä on vuositasolla jossain 6-7000h ja muut 3-4000h. Käyttöveden teko rassaa tuota 60kW paljon, eikä sillä ole mitään mahiksia tasaantua tunnit. Kaikki liikenevä aika siitä käytetään talvella lisänä lämmitykseen. Kolme muuta toki tasaa tunteja ja startteja hienosti.
Eikös tuosta tule ilmaista lounasta useamman kymmenen tuhatta kilowattia :)
-
5kW ilmaista lämpöä kun maalämpöpumpun kompressorit pyörii...luulen että teho voisi olla jopa suurempi koska lämmitetään alle 5-10 asteista vettä.
Ottotehon lisäys KV-pumppujen kulutus: 50-100 wattia.
COP 50-100 ulkolämpötilasta riippumatta, ei rikkoutuvaa lisätekniikkaa, ei lisävaraajia.
Eikös tuosta tule ilmaista lounasta useamman kymmenen tuhatta kilowattia :)
Varmaan taas jotain, mitä minä en osaa laskea...?
30 kW lämmittää vettä, siitä 5% = X
Minusta se on _ERITTÄIN_ VÄHÄN_ kW;na.
Mutta olen kai väärässä...taas.
Jotta viisaammat saa oikasta.
Kuitenkin pitää muistaa, että jotta esilämmitys "kerkiäisi mukaan" sen vettä lämmittävän tehon olisi oltava luokassa jotain 10 kW tai yli.
tuosta ei mielestäni kansakoulun matikalla saa sellaista lukemaa..?
-
30 kW lämmittää vettä, siitä noin 5% = noin 1,5 kW,
matalalla kaupunkiveden lämpötilalla luultavasti aika tavalla enemmänkin.
-
Vielä ei ole 3;n vuoden aikana ollut niin montaa suihkua yhtäaikaa auki, että 2100 ltr olisi kerralla vaihtunut, ja suihkuttelija olisi saanut kylmää niskaansa. Eli vettä on riittävästi tehtynä ollut kyllä.
Tarkistelen max. virtaamaa, kunhan kerkiä, vesimittarista.
Mulla oli kyllä pointtina, että tuo esilämmitysvaraaja kylmenee ihan silmissä, kun kaikki kuuma vesi menee sen läpi aina. Eli siinä ei kauaa nokka tuhise, kun 500 L varaaja on tyhjä. No sen jälkeenhän se vesi siis lämpiää pelkästään niissä vakiovaraajissa. Eli tuo miten saa laskettua todellisen hyötysuhteen noille järjestelmille saattaa olla aika monimutkainen juttu. Meinaan se esilämmityspönttö ei taatusti pysy kauaa lämpimänä ja laskut menee sekaisin. Tähän tarkoitin kiinnitettävän huomiota, kun alussa sanoin, että laitatte sellaisen 12 m³ varaajan ja 12 kierukkaa. Tuolloin saattaisi esilämmitysvaraaja jo pysyä täsmälleen saman lämpöisenä aina ja uima-allas lämmittimellä saisi ajaa matalalla lämmöllä hyvällä COPilla melko tasaiseen tahtiin. Mutta tuo siis tietysti käy noilla olemassa olevilla pumpuillakin mainiosti, kun kerran ovat vaihtoventtiilillä. 35° C tarvitaan kierukalla lisää lämpöä, jotta saadaan sen verta ulos. Eli varaajan pitäisi olla n. 40°. Levarilla onnistuu Dt n. 2°:een paikkeilla. Tai vaihtoehtoisesti hidastetaan kiertoa kierukassa laittamalla niitä sen 12 rinnan kytkentänä, niin saadaan tuota Dt arvoa laskettua.
-
Jos 500 litrainen varaaja on lämmitetty +30 C -lämpötilaan
ja sillä esilämmitetään kaupungilta tulevaa vesijohtovettä niin,
että sen lämpötila laskee +7,5 C lämpötilaan, on säiliöstä otettu noin 13 kWh :n edestä lämpötehoa.
Jotta se sama säiliö lämpenisi takaisin +7,5 C -> +30 C -lämpötilaan noin 2 kW -teholla, kuluisi siihen aikaan noin 6,5 tuntia.
-
Meillähän on 40 ja 60 kW koneikot täällä. Tunnit menee niin, että käyttövettä tekevä on vuositasolla jossain 6-7000h ja muut 3-4000h.
40 ja 60kW koneikot. Onko mulla nyt joku lukivaikeus? Vai onko kysymyksessä joku muu kohde? Alijäähdytin tietty molempiin/kaikkiin koneikkoihin ja aina jos joku laskee talossa vettä niin alijäähdytin antaa tehoa. Tottakai laittaisin vaikka vaan 300 litran kierukkavaraajan + levarin sarjaan eli ensin 300 litran varaajaan ja loppu puristetaan levarilla kylmävesitulosta.
Mistä tämä 30kW tulee?
-
40 ja 60kW koneikot. Onko mulla nyt joku lukivaikeus? Vai onko kysymyksessä joku muu kohde? Alijäähdytin tietty molempiin koneikkoihin ja aina jos joku laskee talossa vettä niin alijäähdytin antaa tehoa. Tottakai laittaisin vaikka vaan 300 litran kierukkavaraajan + levarin sarjaan eli ensin 300 litran varaajaan ja loppu puristetaan levarilla kylmävesitulosta.
Mistä tämä 30kW tulee?
Katso Nibe F1345 / 40 ja /60
Niissä on 2 x 20 ja 2 x30 eli 40 ja 60 kw koneet.
Vain YKSI kone tekee tietty kuumaavettä, eli 30 KW kone siinä 60 kW laitteessa.
Nibessä ne koneet nyt vaan on kiinteistö puolella noin. Omakotikoneet sitten on erilailla.
Koneisiin ei ryhdytä rakentelemaan mitään. Se tie unohdetaan, se ei sovi isoon kiinteistöön, että joku jotain niihin virittelee. Kaikki pitää olla ns. valmistajan kamaa suoraan. Muuten tulee vaikeuksia, kun valmistaja sano, että sot sot, ei koske enää mitenkään meitä...pitäkää tunkkinne...
-
35c esilämmityksen keskiarvolämpötila ja 60c loppulämpötila on esilämmityksen osuus tästä 37121kWh.
37121kWh/365vrk = 101,7kWh/vrk
Käytössä on 60kW+40kW lämpöpumput. Molemmat on tunnin päällä vuorokaudessa tuota asiaa varten keskimäärin.
Mikäli käyttöön valjastetaan 60kW:n kone, se on päällä ~1h:45min/vrk.
Yhden suihkun purkuteho mitoitusvirtaumalla on 28kWs, kun Deltat on 33K (5c->38c ja 12l/min).
Lisäsäästöä tulee siitä, kun ei tarvi lämmittää niitä kv-varaajia 60c:n.
-
35c esilämmityksen keskiarvolämpötila ja 60c loppulämpötila on esilämmityksen osuus tästä 37121kWh.
37121kWh/365vrk = 101,7kWh/vrk
Käytössä on 60kW+40kW lämpöpumput. Molemmat on tunnin päällä vuorokaudessa tuota asiaa varten keskimäärin.
Mikäli käyttöön valjastetaan 60kW:n kone, se on päällä ~1h:45min/vrk.
Yhden suihkun purkuteho mitoitusvirtaumalla on 28kWs, kun Deltat on 33K (5c->38c ja 12l/min).
Lisäsäästöä tulee siitä, kun ei tarvi lämmittää niitä kv-varaajia 60c:n.
EI EI EI....!
KU:tä Nibe järjestelmässä tekee aina vain yksi kone.
Meillä 30 kW kone. Vain ja ainoastaan se. Jos lämpö ei riitä, on eri tapoja saada tuokin mukaa lämmitykseen, JAS se KU tekemiseltään kerkiää, yleensä se ei kerkiä.
Kone on kuuman veden teossa 4h aikana 3tuntia ! Siinä on eräs fakta.
Kuuma vesi ei lopu, ei ole KOSKAAN vielä loppunut, niinpäljoa ei suhkuja ole auki yhtäaikaa.
Raakavettä on ostettu 2015 vuonna 2250m3
Kuuma- Kylmä jakauma on 2015 ollut 37 % - 63% siitä.
Tuo lukema tulee asuntokohtaisista vesimittareita, KU, KY
58 asteista kuumaa valmista vettä on aina varaajissa se 2200 litraa. Noin 75 henkilö taloissa.
Verkostoon lähtee +55, ja KU kierto on. Siihen kiertoon ollaan tekemässä ajastusta, yöksi jonkin aikaa kierron pumppu pois päältä jatkossa
Energia, joka on työnnetty noihin 3:en varaajan kierukoihin, on vuonna 2015 ollut 85MWh.
Tuo lukema tulee KAMSTRUP energiamittarista, KU. kierukoihin menevä.
Samana vunna taloja on lämmitetty keskusläpö energialla noin 300 MWh edsstä.
Noin 75 cm halkaisijallinen varaaja mahtuu kattilahuoneeseen, ei paksumpi, 2,15 m korkeutta.
Jos tuosta nyt sitten saataisiin jotain numeroita irti.
Ne vaan tulee nuo arvot aina viiveellä, kun niitä saa tonkia ympäriinsä is.tstossa.
Ja minä kun en 60-luvun koulupohjalla enää oikein osaa "matikkaa", syön kylläkin matikkakeittoa mielelläni...;)
-
EI EI EI....!
KU:tä Nibe järjestelmässä tekee aina vain yksi kone.
Meillä 30 kW kone. Vain ja ainoastaan se. Jos lämpö ei riitä, on eri tapoja saada tuokin mukaa lämmitykseen, JAS se KU tekemiseltään kerkiää, yleensä se ei kerkiä.
Kone on kuuman veden teossa 4h aikana 3tuntia ! Siinä on eräs fakta.
Kuuma vesi ei lopu, ei ole KOSKAAN vielä loppunut, niinpäljoa ei suhkuja ole auki yhtäaikaa.
Raakavettä on ostettu 2015 vuonna 2250m3
Kuuma- Kylmä jakauma on 2015 ollut 37 % - 63% siitä.
Tuo lukema tulee asuntokohtaisista vesimittareita, KU, KY
58 asteista kuumaa valmista vettä on aina varaajissa se 2200 litraa. Noin 75 henkilö taloissa.
Verkostoon lähtee +55, ja KU kierto on. Siihen kiertoon ollaan tekemässä ajastusta, yöksi jonkin aikaa kierron pumppu pois päältä jatkossa
Energia, joka on työnnetty noihin 3:en varaajan kierukoihin, on vuonna 2015 ollut 85MWh.
Tuo lukema tulee KAMSTRUP energiamittarista, KU. kierukoihin menevä.
Samana vunna taloja on lämmitetty keskusläpö energialla noin 300 MWh edsstä.
Noin 75 cm halkaisijallinen varaaja mahtuu kattilahuoneeseen, ei paksumpi, 2,15 m korkeutta.
Jos tuosta nyt sitten saataisiin jotain numeroita irti.
Ne vaan tulee nuo arvot aina viiveellä, kun niitä saa tonkia ympäriinsä is.tstossa.
Ja minä kun en 60-luvun koulupohjalla enää oikein osaa "matikkaa", syön kylläkin matikkakeittoa mielelläni...;)
No ny tähän keissiin alkaa lähtötiedot olemaan kasassa ;D
KU veden tekoon kuluvaa energiaa ei vissiin ole tiedossa, eli KU COPnykyinen on tuntematon asia?
Entä onko arvauksia mikä se vois olla, kenties COP3 tai inan alle, sehän kumminkin alkaa melko viileestä panemaan sitä vettä!?
-
Säästöihin päästään käsiksi jos voitaisiin vähentää tuota priimatun veden energiamäärää. Eli esilämitys voisi mahdollistaa poistettavaksi yhden kuumavesi pöntön. Tai vaohtoehtoisesti ruvetaan laskemaan lämpötilaa jolloin siis lämpimälle vedelle tulee parempi COP koneella. Kokeilee, josko 55 astetta riittää, jos nyt on 60. Nuo legioonalaiset vain harmina säädöksissä noilla kiinteistö jutuilla. Mutta siis voisi vähentää määrää, koska tilalle tuleva vesi olisi teoriassa 30 astetta nykyistä lämpimämpää, eikä jäähdytä niin nopeasti käyttövesisäiliötä. Esim jos on 3 pönttöä, niin yksi pois ja sen tilalle esilämmitys.
-
No ny tähän keissiin alkaa lähtötiedot olemaan kasassa ;D
KU veden tekoon kuluvaa energiaa ei vissiin ole tiedossa, eli KU COPnykyinen on tuntematon asia?
Entä onko arvauksia mikä se vois olla, kenties COP3 tai inan alle, sehän kumminkin alkaa melko viileestä panemaan sitä vettä!?
Löytyy COP arvotkin;
3;ssa vuodessa on aikaansaatu hyvin huomattavaa parannusta.
Ollaan jo hiukan ylikin, mitä silloin Nibe laski soppariin tuota COP;a.
Tuo KU teko laskee kokonais cop nyt suhteessa paljon.
Siksi se onkin seuraavana vuorossa.
Katsotaan, mitä siihen saadaan parannusta ja millä hinnalla.
-
Löytyy COP arvotkin;
3;ssa vuodessa on aikaansaatu hyvin huomattavaa parannusta.
Ollaan jo hiukan ylikin, mitä silloin Nibe laski soppariin tuota COP;a.
Tuo KU teko laskee kokonais cop nyt suhteessa paljon.
Siksi se onkin seuraavana vuorossa.
Katsotaan, mitä siihen saadaan parannusta ja millä hinnalla.
Nyt ei oikein aukee... COP0.68 huonoimmillaan LKV teko ??? ?
Ja muutenkin ei se nyt tommosta seilaamista pitäis olla, lienee kk keskiarvot?
-
Nyt ei oikein aukee... COP0.68 huonoimmillaan LKV teko ??? ?
Ja muutenkin ei se nyt tommosta seilaamista pitäis olla, lienee kk keskiarvot?
Kuukauden keskiarvot tietenkin.
Koska tammi- helmikuu oli kiroin kylmää täällä, koneet oli kovimmillaan, mitä tähänmennessä on pakkasta ollut.
tuon arvon voi jättää pois laskuista, koska kaikki tehot tarvittiin taloon.
Ihan normaalia seilaamista, seilaa suoraan ulkoilman lämpöön ja lämmitystarvelukuun suhteessa, normaalia...?!?
Tietysti, minusta, veden tarve vaihtelee kamalasti, ulkoilmat vaihtelee, jolloin kierto ottaa enempi hukkaamaan lämpöä, yms.
Jos olisi jostain vastaavan koko- ja ikä luokan kompleksista käyrät vertailtavaksi.
Omakoti jutut voi tässä nyt todellakin unohtaa.
Niissä on ihan omat käyränsä. Ei saa / voi verrata niihin ollenkaan.
SIKSI..hän tämä onkin niin vaikeaa, kun verrokkina on aina joku pieni mökki...heheheeh
-
Nyt ei oikein aukee... COP0.68 huonoimmillaan LKV teko ??? ?
Voisi olla joku mittauksen tai tiedontallennuksen artefakti. Oikea arvo saattaisi olla 1,68.
-
Millä te veljekset esilämmitätte sen käyttöveden?
Talojen lämmitysvedellä? Lämmitysveden paluuvedellä?
Lämmitetään kummalla tahansa on se pois talojen lämmityksestä. Eli vastaava määrä enemmän energiaa kuluu talojen lämmitykseen.
Esilämmityksellä voidaan vähentää käyttöveden tekoon käytettyä energian määrää mutta samalla lisääntyy talojen lämmitykseen käytettävä energian määrä.
Kokonaishyöty käyttöveden esilämmityksestä on noin +/- nolla.
ATS
-
Pikkuhiljaa alkaa olemaan lähtötiedot kunnossa.
85MWh ja ~75hlö = 1133kWh/hlö/vuosi tai 10MWh menee LKV-Kiertoon.
2200l 58C vettä -> 38C (norm.suihkulämpötila) teillä on siis kerralla 51,33kWh varastoituna suihkulämmintä vettä.
Esilämmitys tehdään samalla/samoilla kompressoreilla, kun talon lämmitys. Tämä vähentää siis kuuman veden kompressorin käyntiä samassa suhteessa.
85MWh/vuosi ja loppulämpötila 58c. Esilämmitys 35C:hen, jolloin sen osuus on 54,7% eli 46471kWh.
Mikäli tämä esilämmitysosuus voidaan tehdä esim. 4,5copilla on ilmaisenergia 36MWh.
Kerroit että 30kW kone tekee 3tuntia neljästä kuumaa vettä, eli 18h vuorokaudessa. 18h*30kW=540kWh
Tarve on 85000kWh/356vrk=232,8kWh/vrk -> Teidän 30kW:n kone antaa vain 13kW energiaa?!? 30kW teholla riittää ~8h/vrk.
"Kokonaishyöty käyttöveden esilämmityksestä on noin +/- nolla. "
Kokonaishyöty tulee esilämmityksen paremmasta hyötysuhteesta suhteessa valmiiseen kuumaan veteen.
Mikäli tämän saa tehtyä tuolla Pool 40-laajennuksella, pystytään sen kautta ajamaan aina hyvällä hyötysuhteella. Ja myös seuraamaan siihen käytettyä energiaa. Ja myös, koska se on prioriteettina viimeinen, ei sitä käytetä jos talo esim tarvii kaiken energian. Valtaosan ajasta se on kuitenkin käytössä. Esilämmityksen vaatima energia on ~130kWh vrk. 60kW:n koneella se on vähän yli 2h vrk.
-
Olisiko edellisessä viestissä kirjoitusvirhe?
1 mWh = milliwattitunti = 0,001 Wh = 0,000.001 kWh
1 MWh = Megawattitunti = 1000 kWh = 1.000.000 Wh
-
Millä te veljekset esilämmitätte sen käyttöveden?
Talojen lämmitysvedellä? Lämmitysveden paluuvedellä?
Lämmitetään kummalla tahansa on se pois talojen lämmityksestä. Eli vastaava määrä enemmän energiaa kuluu talojen lämmitykseen.
Esilämmityksellä voidaan vähentää käyttöveden tekoon käytettyä energian määrää mutta samalla lisääntyy talojen lämmitykseen käytettävä energian määrä.
Kokonaishyöty käyttöveden esilämmityksestä on noin +/- nolla.
ATS
Mulla taitaa mennä niin, että n. 1/2 siitä kuumasta vedestä saa siirrettyä COP 3,1 piiristä tehtäväksi COP 4,5:llä. Samalla pystyy laskemaan kuuman veden pyyntilämpötilan 50 asteeseen, jolloin ei enää missään vaiheessa mene vastukset päälle. Esilämmitys siis toimii sekä veden tuplaajana määrän suhteen, että lämpötilan laskun mahdollistajana. Mulla siis täytyy lämminvesi tehdä kompuran lämmöillä 56 asteen kierrolla epäsuoran lämmityksen takia, eli max lämpö olisi kuitenkin luokkaa 54 astetta. Eli tuota veden lämmitystä siirretään varaajan puolelle. Ei se hyöty varmaan ihan mahdottomia ole, mutta määrä kyllä lisääntyy ja saa tuon käyttöveden lämmön pudotettua samoin alemmas, eli paremmalle COP:lle.
-
Kuukauden keskiarvot tietenkin.
Koska tammi- helmikuu oli kiroin kylmää täällä, koneet oli kovimmillaan, mitä tähänmennessä on pakkasta ollut.
tuon arvon voi jättää pois laskuista, koska kaikki tehot tarvittiin taloon.
Ihan normaalia seilaamista, seilaa suoraan ulkoilman lämpöön ja lämmitystarvelukuun suhteessa, normaalia...?!?
Tietysti, minusta, veden tarve vaihtelee kamalasti, ulkoilmat vaihtelee, jolloin kierto ottaa enempi hukkaamaan lämpöä, yms.
Jos olisi jostain vastaavan koko- ja ikä luokan kompleksista käyrät vertailtavaksi.
Omakoti jutut voi tässä nyt todellakin unohtaa.
Niissä on ihan omat käyränsä. Ei saa / voi verrata niihin ollenkaan.
SIKSI..hän tämä onkin niin vaikeaa, kun verrokkina on aina joku pieni mökki...heheheeh
No mulla jos käyttää kerrointa 5 noihin teidän tupakeittiöihin nähden, niin tulee seuraavaa. 5 x 350 = 1750 neliötä. Ja pumpun teho 5 x 17 = 85 kW, niin 5 kertoimellahan voisi laskea varaajille lämmitykseen 5 x 500 L = 2500 L ja käyttövettä kuumana 5 x 400 L = 2000 L. Menikö noin. Sitten kulutus vuodessa. 5 x 8 200 kWh = 41 000 kWh. No viime talvi ja edellinen kesä saattoi nostaa tuon kulutuksen niin, että tulee lähes 8500 kWh täyteen. Näähän näyttäisi melkein olevan vertailukelpoisia suoraan. No henkilöitä ei tule kuin 5 x 8 = 40 h.
-
Mikäli olen oikein ymmärtänyt on nyt kolme KU-varaajaa yhteistilavuudeltaan 2200 l, joissa kaikissa on koko ajan 58C vettä.
Eli käyttövesi tehdään n. 55C lämpötilaa vastaavalla COP:lla = 2,60.
Jos järjestelmän muuttaisi sellaiseksi, että käytettäisiin yksi varaaja kerrallaan "tyhjäksi" eli se olisi käytön jälkeen täynnä n. 10C vettä.
Tämän jälkeen vaihdettaisiin käyttöön "täysi" 58C varaaja ja aloitettaisiin "tyhjän" varaajan lataus jne.
Tässä on etuna se että "tyhjän" varaajan latauksen alussa COP on 5,60 ja vasta lopussa varaajan täyttyessä on COP pudonnut arvoon 2,60.
Laskin että näin toimittaessa KU-veden teossa säästetään nykyiseen toimintaan verrattuna ostoenergiaa 32%.
Nykyinen KU-veden kulutus on 833 m3/v
Tämän lämmittäminen 10C -> 60C kuluttaa energiaa 48,7 MWh/v
COP 2,60 tarvitaan ostoenergiaa 18,7 MWh.
32% säästö ehdottamallani menetelmällä tekee 5,94MWh
Tämä tekee 0,0866 €/kWh hinnalla 514 €/v
ATS
Edit: korjasin hieman noita lukuja
-
No mulla jos käyttää kerrointa 5 noihin teidän tupakeittiöihin nähden, niin tulee seuraavaa. 5 x 350 = 1750 neliötä. Ja pumpun teho 5 x 17 = 85 kW, niin 5 kertoimellahan voisi laskea varaajille lämmitykseen 5 x 500 L = 2500 L ja käyttövettä kuumana 5 x 400 L = 2000 L. Menikö noin. Sitten kulutus vuodessa. 5 x 8 200 kWh = 41 000 kWh. No viime talvi ja edellinen kesä saattoi nostaa tuon kulutuksen niin, että tulee lähes 8500 kWh täyteen. Näähän näyttäisi melkein olevan vertailukelpoisia suoraan. No henkilöitä ei tule kuin 5 x 8 = 40 h.
juu ei siinä mitään eroa ole onko kerroskoti vai omakoti, molemmissa asuu ihmisiä (teoriassa :P ) ja samaa vettä kuluttaa, lisäksi ne haluaa suurinpiirtein saman lämpötilan sinne sisälle.
pelkä kokoluokka ero, eli jollakin kertoimella vaan kerrotaan/jaetaan niin tulee se toinen 8)
enempi eroa saa aikaiseksi, minkälaiset tekniset ratkaisut on olemassa/voi olla...
tuossa muuten nua tehty 'paikallisesti' huoneisto kohtaisesti lämpöstä vettä (ihan vaan malliksi, ettei tarvii vedellä wappupalloja sieraimiin ;) ):
(http://d3ls91xgksobn.cloudfront.net/images/property/import/909/466909/83096bab1cf701cd65e15a470ff297f2/ac412b80661a20ebce01d365cbd56e23/WWW_FULL.jpeg)
-
Mikäli olen oikein ymmärtänyt on nyt kolme KU-varaajaa yhteistilavuudeltaan 2200 l, joissa kaikissa on koko ajan 58C vettä.
Eli käyttövesi tehdään n. 55C lämpötilaa vastaavalla COP:lla = 2,60.
Jos järjestelmän muuttaisi sellaiseksi, että käytettäisiin yksi varaaja kerrallaan "tyhjäksi" eli se olisi käytön jälkeen täynnä n. 10C vettä.
Tämän jälkeen vaihdettaisiin käyttöön "täysi" 58C varaaja ja aloitettaisiin "tyhjän" varaajan lataus jne.
Tässä on etuna se että "tyhjän" varaajan latauksen alussa COP on 5,60 ja vasta lopussa varaajan täyttyessä on COP pudonnut arvoon 2,60.
Laskin että näin toimittaessa KU-veden teossa säästetään nykyiseen toimintaan verrattuna ostoenergiaa 31%.
Nykyinen KU-veden kulutus on 833 m3/v
Tämän lämmittäminen 10C -> 55C kuluttaa energiaa 43,7 MWh/v
COP 2,60 tarvitaan ostoenergiaa 16,8 MWh.
31% säästö ehdottamallani menetelmällä tekee 5,35MWh
Tämä tekee 0,0866 €/kWh hinnalla 463 €/v
ATS
Tässähän se ratkaisu onkin. Eli vaihtoventtiileillä hoidetaan aina 2 varaajaa sarjaan ja vuorotellen ladataan joko ykkös, tai kakkos pönttöä. Kolmonen on jatkuvasti kuuma. Ei taitaisi edes rahaa palaa kovin paljon.
-
Tässähän se ratkaisu onkin. Eli vaihtoventtiileillä hoidetaan aina 2 varaajaa sarjaan ja vuorotellen ladataan joko ykkös, tai kakkos pönttöä. Kolmonen on jatkuvasti kuuma. Ei taitaisi edes rahaa palaa kovin paljon.
Tuskin on noin yksinkertaista, sinne on varmaankin laitettu jämpti määrä mitoitusta kaikkien suhteen sun muuta ettei niiden kanssa pysty tosta vaan vetämään kylmäksi 1/3 tankeista. Miten lienee kytkennätkin optimoitu ettei voi vain laittaa toisella lailla ja toivoa että on tehot/luovutukset yms hallussa. Sitten jos tommoset onnistuu tosta vaan heittämällä, niin sitten ehkä alkuperäinen suunnitelma on epäonnistunut. 8)
-
Tuskin on noin yksinkertaista, sinne on varmaankin laitettu jämpti määrä mitoitusta kaikkien suhteen sun muuta ettei niiden kanssa pysty tosta vaan vetämään kylmäksi 1/3 tankeista. Miten lienee kytkennätkin optimoitu ettei voi vain laittaa toisella lailla ja toivoa että on tehot/luovutukset yms hallussa. Sitten jos tommoset onnistuu tosta vaan heittämällä, niin sitten ehkä alkuperäinen suunnitelma on epäonnistunut. 8)
Juurikin näin. Varaajat on suhteellisen pienessä tilassa kattoon nähden = vaikea muuttaa kytkentää.
Tulo putkitus on 2" kuparia, eli kaikki puristusosat on suht kalliita.
Vaihtoventtiilit sähköisenä maksaa aika paljon, noin 300e kpl.
En lähtisi poistamaan 1/3 varaajista, koska ne tuolla määrällä nyt toimii ok.
Mielenkiinnosta teen joskus kokeen, eli lasken varaajien loppulämpöä, ja kuulostellaan, kuka älähtää ekana...!
Sillä saavutettaisiin nykytilassa helpoiten säästöä.
Samoin kierron pumpun käynnin jaksotus kellolla on työn alla.
Eli tuo yhden varaajan lisääminen esilämmityskäyttöön "POOL 40" Niben omalla ohjauksella on helposti ja "halvalla" tehtävissä.
Putkitukset olisi selkeitä ja tilaa on 75cm max. halkaisijalliselle varaajalle, korkeus 2000 max.
Sellaisia "hyviä" varaajia, joissa on 2-3 kierukkaa, ei vaan oikein ole.
Hinta niissä menee kierukoiden määrän neliössä...;)
Ohessa vielä tilastoa yksiköiden käunnistä tältä vuodelta.
KV:tä tekevällä koneikolla on reippaasti enempi tunteja / startteja, kuin muilla.
Sekin olisi peruste tehdä asialle jotain.
Koska on selviö, että Master EP14 on se joka hajoaa ekana.
Jos sen kuormaa saisi pienemmäksi,
myös sitä kautta muodostuisi tulevaisuutta ajatellen säästöä.
-
Täällä aikoinaan pohdittiin usean sivun verran mikä yhtä konettanne riivaa. Tuliko asiaan selvyyttä vai jäikö asia rempalleen kun et koskaan kirjoittanut lopputulemasta mitään tuonne kyseiseen ketjuun?
-
Samaa mietin juuri siitä yhdestä kompurasta. Mutta siis tuohon varaajaan vielä. Akvaterm tekee myös tilauksesta mitä haluaa. Nuo ovaalivaraajathan on vain 810 mm syviä ja jos niistakin saa kyljet eristeistä poi niin nehän menee mistä ovesta tahansa. Eli jos sivusuunnassa olisi tilaa, niin 2000 L ovaali mahtuu. 2" kierukat on jo melkoista jöötiä eli alkaen LK 120.
http://www.taloon.info/pdf/akvaterm/akvaterm_yleisesite.pdf
-
Täällä aikoinaan pohdittiin usean sivun verran mikä yhtä konettanne riivaa. Tuliko asiaan selvyyttä vai jäikö asia rempalleen kun et koskaan kirjoittanut lopputulemasta mitään tuonne kyseiseen ketjuun?
Joo, se on korjattu.
Korjattu 15.3 2016.
Laitampa selityksen sinne ketjuu, kas kun onkin päässyt unohtumaan...;)
-
Samaa mietin juuri siitä yhdestä kompurasta. Mutta siis tuohon varaajaan vielä. Akvaterm tekee myös tilauksesta mitä haluaa. Nuo ovaalivaraajathan on vain 810 mm syviä ja jos niistakin saa kyljet eristeistä poi niin nehän menee mistä ovesta tahansa. Eli jos sivusuunnassa olisi tilaa, niin 2000 L ovaali mahtuu. 2" kierukat on jo melkoista jöötiä eli alkaen LK 120.
http://www.taloon.info/pdf/akvaterm/akvaterm_yleisesite.pdf
Ei ole tilaa:
"Noin 75 cm halkaisijallinen varaaja mahtuu kattilahuoneeseen, ei paksumpi, 2,15 m korkeutta."
Pyöreä 80cm - 85 cm on max, mille olisi paikka.
Tyhjää seinää esim. ei ole ollenkaan enää.
"Keskelle kulkutilaa vinottain..." No ei...
-
Samaa mietin juuri siitä yhdestä kompurasta. Mutta siis tuohon varaajaan vielä. Akvaterm tekee myös tilauksesta mitä haluaa. Nuo ovaalivaraajathan on vain 810 mm syviä ja jos niistakin saa kyljet eristeistä poi niin nehän menee mistä ovesta tahansa. Eli jos sivusuunnassa olisi tilaa, niin 2000 L ovaali mahtuu. 2" kierukat on jo melkoista jöötiä eli alkaen LK 120.
http://www.taloon.info/pdf/akvaterm/akvaterm_yleisesite.pdf
Niin, kierukoita ladataan, 3 rinnan kupari 2" syötöllä, ja pöntöissä on kussakin 28mm kierukan tulo.
Tuossapa VBP 750 tiedot...
http://www.lämpöpumppuhuolto.com/images/tuotteet/lampopumppuvaraajat/nibe/VPB_500_750_1000_tuoteseloste.pdf
-
Meinasinkin, että esilämmityksessähän ei voi pienentää tuosta 2":sta, vaan siellä pitää olla kunnon virtaama. Tai tietysti rinnankytkettynä pienempiäkin. Mahtuuko sinne leveyden puolesta tuollainen ovaalivaraaja? Niissä jää yläpuolelle helposti työvaraakin. Ja kokoa saisi kasvatettua hieman toimivapaan suuntaan. Esim juuri joku 2 kuutiota voisi olla jo hyväkin. Ne tosiaan pystyy tuolla Akvatermillä laittamaan ihan minkälaisen pöntön haluaa ja varustelemaan sen elektroniikkaa myöten, jos tarvitaan. Ja vaihtoventtiilihän siellä on nyt jo valmiina koneessa, mutta tarvitaanko vielä toinen tuolle esilämmitykselle, jos nykyinen jo ohjaa joko lämmitykselle, tai vedelle.
-
Millä te veljekset esilämmitätte sen käyttöveden?
Talojen lämmitysvedellä? Lämmitysveden paluuvedellä?
Lämmitetään kummalla tahansa on se pois talojen lämmityksestä. Eli vastaava määrä enemmän energiaa kuluu talojen lämmitykseen.
Esilämmityksellä voidaan vähentää käyttöveden tekoon käytettyä energian määrää mutta samalla lisääntyy talojen lämmitykseen käytettävä energian määrä.
Kokonaishyöty käyttöveden esilämmityksestä on noin +/- nolla.
ATS
En usko ollenkaan tuohon +- nollaan.
Kuuman veden teon COP on alhainen, ko. kone rasittuu, kuumakaasun lämmöt on aina noin 110 - 120 astetta,
kun vettä tehdään, 3 h neljästä vrk tunnista.
Kone on loppu noin 8 - 10 vuoden kohdalla...?
Mutta kuka kertoo, onko se isompi esilämmitys säiliö jokatapauksessa siis paras valinta, eli niin iso kun mahtuu?
Pienillä putkivedoilla sen saisi viereiseen "tyhjään" huoneeseen, tiellisiksi.
Läpikuljettava huone. No mahtuisi siihen kyllä hyvin.
Tilaa olisi 1,2m syvyys, 1,8m leveys ja korkeuttakin 2 m.
Siihen just ja just mahtuisi esim. Aqvantti Ovaali LVI: 5235048 2m3 pytty, sellainen litteä.
Kukas kertoo sen hinnan mulle? Ilm. "kiroin" kallis kuitenkin...?
Muita "halvempia ?
-
"euroshopperi" kerrohan mistä sinä ottaisit tuon esilämmitysenergian?
ATS
-
En usko ollenkaan tuohon +- nollaan.
Kertokaa nyt mistä aiotte ottaa energian tuohon esilämmitykseen.
Kun sen kerrotte niin lasken esilämmityksestä saatavan kokonaishyödyn (energia).
Sitten kun tämä on selvillä voidaan laskea tarvittava säiliökoko.
ATS
-
Vettä vuodessa: 2250m3
Vettä päivässä: 6.16m3
-puolet lämmintä: 3.08m3
-energia 5C -> 55C 180kWh
-tunnit teholla 30kW: 6h
Karkeasti keskiarvoista laskemalla 6h käymistä riittää kv-tuottamiseen. Jos kone käy 18h/vrk tuntuu häviöihin menevän ns. paljon. Onko kv-kierrossa rättipattereita? Putket eristetty? Miten kv-putket menee talosta toiseen? Kierron häviöille taas esilämmitys ei auta yhtään.
Esilämmityksen tarvetta käyttöveden riittävyyden kannalta ei liene, enkä ymmärrä miten se "tuplaa" käyttöveden määrän kuten foorumilla kerrotaan. Kannattaisiko lisätä yksi kv-varaaja ja purkaa/ladata niitä järjestyksessä Seppaantin ajatuksella?
Vilkaisin tuota Maalämmön seuranta Isäntä-kuvaa, ja jos oikein tulkitsin käyttövettä on lämmitetty huhtikuussa 267h. Huhtikuuhun tunteja sopii 720, joten kone kävi 37% ajasta, eli n. 8.9h/päivä.
-
Vettä vuodessa: 2250m3
Vettä päivässä: 6.16m3
-puolet lämmintä: 3.08m3
-energia 5C -> 55C 180kWh
-tunnit teholla 30kW: 6h
Karkeasti keskiarvoista laskemalla 6h käymistä riittää kv-tuottamiseen. Jos kone käy 18h/vrk tuntuu häviöihin menevän ns. paljon. Onko kv-kierrossa rättipattereita? Putket eristetty? Miten kv-putket menee talosta toiseen? Kierron häviöille taas esilämmitys ei auta yhtään.
Esilämmityksen tarvetta käyttöveden riittävyyden kannalta ei liene, enkä ymmärrä miten se "tuplaa" käyttöveden määrän kuten foorumilla kerrotaan. Kannattaisiko lisätä yksi kv-varaaja ja purkaa/ladata niitä järjestyksessä Seppaantin ajatuksella?
Varaajan lisääminen ei ole tila / kustannus / saavutettava hyöty syistä mahdollista.
6h käynnillä ei tehdä mitään täällä. Esim. kun 20 - 30 henkilöä menee suihkuun samaan aikaan, niin 30 kW kone huutaa "hoosiannaa" seuraavat 3 - 4 h. 12l/min. x 20 = 240 ltr / min. tai 360 l/min.
Täytyy ymmärtää, että kerrotalossa EI VOIDA lähteä siitä, että _ODOTELLAAN_ josko sieltä nyt tulisi jo kuumaa.
Kuumaa ON AINA tultava. Eli pyttyjä ei saa päästää jähtymään, maalämpö kituuttaa niitä tyhjästä / kylmästä noin 12 h -18 h että ne taas on ok. Huom. Silloinkin kulutus voi olla rajua. Laskentaa kannattaa miettiä tarkoin!
Perus omakotiasuja ei voi tajuta ollenkaan, missä maailmassa isoissa kerrostaloissa liikutaan vesien kanssa.
Pelkkä kerroin ei kerro mitään.
Esilämmitys tuplaa / triplaa nopeuden / veden riittävyyden ja alentaa kustannuksia = sähkötehoa käytetään kokoajan tasaisesti. Talo maksaa huipputehoista paljon rahaa, seuraavat kk. = TEHO Tarffi pääsulakkeet 250 A X3. 172500 kW on talojen MAX. yhteinen liitäntäteho.
Sitäkin kannattaa hiukan miettiä ja suhteuttaa laskentaan.
-
Kertokaa nyt mistä aiotte ottaa energian tuohon esilämmitykseen.
Kun sen kerrotte niin lasken esilämmityksestä saatavan kokonaishyödyn (energia).
Sitten kun tämä on selvillä voidaan laskea tarvittava säiliökoko.
ATS
Paras ja mielestäni turvallisin tapa esitetyistä on mielestäni NIBE POOL 40
Laske sillä pohjalla....kokeeksi...taas..
Siinä olisi mahiksia ehkä toteuttaa hanke noin 5000 e hintaluokassa, jos oikein pihisti menisi....6000e nyt kuitenkin luulisin menevän läpi.
säästääkö se senverran, ja missä ajassa...?
-
Tulistusvaraajallisissa lämpöpumpuissa käyttövesi esilämmitetään lämmitysverkon kiertovedellä.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/TulituskoneB.jpg)
Hankitaan yksi käyttövedelle hyväksytty levylämmönvaihdin,
jossa kiertää toisella puolella talonne lämmityksen kiertovesi pienen kiertopumpun avulla ja
vaihtimen toisen puolen läpi virtaa kaupungilta tuleva kylmä vesijohtovesi ja
menee vasta sen jälkeen lämpimän käyttöveden varaajan nykyiseen vesijohdon sisääntuloliitäntään.
Isotehoinen tulistusvaraajallinen maalämpöpumppu olisi aika hyvä ratkaisu isoon kohteeseen lämpimän käyttöveden tuottajaksi.
-
Tuossapa 24 h käyrät, lämmön tuotto, sähkön kulutus ja veden kulutus.
Sama skaala ajallisesti kaikissa.
Noista voi päätellä, että kuumaa vettä lämmitetään 3h. 4h aikana, tai jotain suunnilleen niin, koko 24 h. ajan, paljoakaan kulutuksesta riippumatta.
Ajatuksia ?
-
Ainakin se, että faktat ja puheet ei mene yksi yhteen.
Tuossa käyrässä Master pumppu on käynyt n.9h. Ja kWh laski 8,9h/vrk koko huhtikuun käytöstä.
833 m3/vuosi lämpimän veden kulutus = 2282 l/vrk
Kovin hetkellinen kulutus on 190l/5min eli 38 l/min
Kun tehdään valmista 58°c vettä, mikä lämmitetään kierukalla, on menovesi pumpulta ~65°c.
2282l lämmitys 5c -> 58c vie 141,1kWh energiaa. 30kW:n teholla 4,7h. 15,6kW:n teholla 9h.
Tästä voidaan päätellä, että Nibessä hieman teho laskee, kun tehdään maksimia. Toki LKV-Kierto vie osansa.
Mitään älyttömän tehokkaita kierukoitakaan ei tarvita. Esim.Oilonille Gt500 varaaja, missä on kaksi lk45 kierukkaa ja hintaa ~1100€.
-
Ainakin se, että faktat ja puheet ei mene yksi yhteen.
Tuossa käyrässä Master pumppu on käynyt n.9h. Ja kWh laski 8,9h/vrk koko huhtikuun käytöstä.
833 m3/vuosi lämpimän veden kulutus = 2282 l/vrk
Kovin hetkellinen kulutus on 190l/5min eli 38 l/min
Kun tehdään valmista 58°c vettä, mikä lämmitetään kierukalla, on menovesi pumpulta ~65°c.
2282l lämmitys 5c -> 58c vie 141,1kWh energiaa. 30kW:n teholla 4,7h. 15,6kW:n teholla 9h.
Tästä voidaan päätellä, että Nibessä hieman teho laskee, kun tehdään maksimia. Toki LKV-Kierto vie osansa.
Mitään älyttömän tehokkaita kierukoitakaan ei tarvita. Esim.Oilonille Gt500 varaaja, missä on kaksi lk45 kierukkaa ja hintaa ~1100€.
Miksiköhän minä saan tuosta kuvasta laskemalla noin 15h. kuuman veden tekoa !?!?!?
Olenko jotenkin laskenut väärin, mutta 9h. tuosta kuvasta ei vrk. saa millään, tai sitten laskijalla on valikoiva näkö !
Perustele mistä saat 4,7 h. ? SE on täysin "huuhaa" lukema, todellisen kanssa, asian näkee yhdellä silnäyksellä nointa kuvista, katsoitko niitä edes ?
Kun se matikalla laskeminen ja todellinen mittaamalla katsominen ei ole ollankaan sama asia. SE on jo useaan kertaan todettu.
Pitää nyt huomioida sellainen pieni pointti, että kaikki nuo mittarit täällä on sinetyöityjä LASKUTUSMITTAREITA !
Kyllä ne näyttää oikin. Matikkapää vaan ei saa samoja tuloksia, kun joku, esim. kierron haukkaama teho puuttuu noissa laskennoissa.
HUHTIKUU;
2,2,m3 kylmää lämmitetty ja sähköä palanut 90 kWh/ vrk.
Foorumin laskurit antaa tuolle tulokseksi;
138 kWh kulutuksen.
Eli, edelleen perusteluja....
-
Seurasin tuota master-pumpun viivaa. 00:00-08:00 välillä esim. tulee 4master pumpun käynnistystä ja n.3h. Lämpökattilasta tulee piikki n.Viiden aikaan. Slave-pumpulle tulee tunteja 00:00-08:00 välin.
Tarkastelin kuvaa tabletilla, jääkö jotain näkemättä?
Foorumin laskurit antaa tuolle tulokseksi;
138 kWh kulutuksen.
138 kWh/30kW=4,6h
2,2,m3 kylmää lämmitetty ja sähköä palanut 90 kWh/ vrk. Antoteho 138kWh.
-
Seurasin tuota master-pumpun viivaa. 00:00-08:00 välillä esim. tulee 4master pumpun käynnistystä ja n.3h. Lämpökattilasta tulee piikki n.Viiden aikaan. Slave-pumpulle tulee tunteja 00:00-08:00 välin.
Tarkastelin kuvaa tabletilla, jääkö jotain näkemättä?
Foorumin laskurit antaa tuolle tulokseksi;
138 kWh kulutuksen.
138 kWh/30kW=4,6h
2,2,m3 kylmää lämmitetty ja sähköä palanut 90 kWh/ vrk. Antoteho 138kWh.
Joo, jäi huomioimatta!
Tuo kohta on se kaikkein huonoin seurattava.
Todellisen kuvan saat kun seuraat alusta tapahtumia 12:00 - 12:00 välillä.
Noin 16 kertaa on tehty kuumaa vettä 1;n vrk aikan!
Varovastikin laskien 14 - 15 h / vrk tehdään KU 30 kW outputilla
-
Jokin näissä yhtälöissä ei nyt täsmää
kun vettä tehdään, 3 h neljästä vrk tunnista.
Kone on loppu noin 8 - 10 vuoden kohdalla...?
Jos kone käy 3h neljästä tarkoittaa tämä että käyttöaste on 75%
Aiemmin olleen taulukon mukaan on EP14Ala kokonaiskäyntiaika 1.7. 2013 - 1.5. 2016 välillä ollut 9345 h -> käyttöaste = 37%
Raakavettä on ostettu 2015 vuonna 2250m3
Kuuma- Kylmä jakauma on 2015 ollut 37 % - 63% siitä.
Tuo lukema tulee asuntokohtaisista vesimittareita, KU, KY
58 asteista kuumaa valmista vettä on aina varaajissa se 2200 litraa. Noin 75 henkilö taloissa.
Verkostoon lähtee +55, ja KU kierto on. Siihen kiertoon ollaan tekemässä ajastusta, yöksi jonkin aikaa kierron pumppu pois päältä jatkossa
Energia, joka on työnnetty noihin 3:en varaajan kierukoihin, on vuonna 2015 ollut 85MWh.
Tuo lukema tulee KAMSTRUP energiamittarista, KU. kierukoihin menevä.
Tämän mukaan tehdään vuodessa KU-vettä 833m3
Kun tämä vesimäärä lämmitetään 10 -> 60C tarvitaan energiaa 48,6 MWh
KAMSTRUP energiamittarin mukaan on kuitenkin tarvittu energiaa 85 MWh
55 -60 C vettä tehtäessä koneen antoteho on n. 26,5 kW
48,6 MWh:n tekemiseen kuluu aikaa 1834 h -> käyttöaste on 21%
85 MWh:n tekemiseen kuluu aikaa 3207 h -> käyttöaste on 37%
Nyt on kahta kautta päästy 37% käyttöasteeseen, tämä lienee lähinnä totuutta mutta on kuitenkin kaukana 75%:sta
Herää epäilys, että mittareista luettu KU-veden määrä 833 m3/v on liian pieni, pitäisi olla n.1450 m3/v.
Tämä on hämmästyttävän lähellä KY-veden määrää 1417 m3/v ?
ATS
-
Todellisen kuvan saat kun seuraat alusta tapahtumia 12:00 - 12:00 välillä.
Noin 16 kertaa on tehty kuumaa vettä 1;n vrk aikan!
Varovastikin laskien 14 - 15 h / vrk tehdään KU 30 kW outputilla
Minä sain 14 käyntikertaa ja 9 h käyntiaikaa -> käyttöaste 38%
Jo kolmas kerta kun käyttöaste on n.37%
ATS
-
Jokin näissä yhtälöissä ei nyt täsmää
Jos kone käy 3h neljästä tarkoittaa tämä että käyttöaste on 75%
Aiemmin olleen taulukon mukaan on EP14Ala kokonaiskäyntiaika 1.7. 2013 - 1.5. 2016 välillä ollut 9345 h -> käyttöaste = 37%
Tämän mukaan tehdään vuodessa KU-vettä 833m3
-EI SAA LASKEA kuin vain vuosi 2015 ja 2016 !!!!!
-Kuten COP huomaa, asiat on RAJUSTI muuttuneet.
-Alkuvuosia EI SAA huomioida laskentaan !!!!!!!
Kun tämä vesimäärä lämmitetään 10 -> 60C tarvitaan energiaa 48,6 MWh
-Sama tässä VAIN 2015 laskentaan!!!!!!!!
- Mittasin; +5 ast. Tarkistin pumpun rajat; +56ast. katkasuraja.
Sillä yläpää on +50 ja kiertoon lähtevä +55.
Kierrosta palaa 49 ast. vesi, koska on isot häviöt siellä.
49,4 MWh tuon tekoon
KAMSTRUP energiamittarin mukaan on kuitenkin tarvittu energiaa 85 MWh
-Laskentaan VAIN energiamittareiden ajalta olevat tiedot, EI 2013-4.
KAMSTRUP mittarit on asennettu paljon myöhemmin, 2014 vuonna, ei saa käyttää laskentaan, kuin 2015 ja 16 vuotta.
55 -60 C vettä tehtäessä koneen antoteho on n. 26,5 kW
- 30 -> 28 kW, putoaa lopussa tuohon.
48,6 MWh:n tekemiseen kuluu aikaa 1834 h -> käyttöaste on 21%
85 MWh:n tekemiseen kuluu aikaa 3207 h -> käyttöaste on 37%
Nyt on kahta kautta päästy 37% käyttöasteeseen, tämä lienee lähinnä totuutta mutta on kuitenkin kaukana 75%:sta
Herää epäilys, että mittareista luettu KU-veden määrä 833 m3/v on liian pieni, pitäisi olla n.1450 m3/v.
Tämä on hämmästyttävän lähellä KY-veden määrää 1417 m3/v ?
- Tarkistin, arvot on oikein ! Suhde koko talossa on 63 / 37 joka on todella hyvä!
- Nuokin on asiakkailta laskutettua kamaa, kyllä tuollaiset asiat ON OIKEIN!
- Muuten päitä putoaa...jossain.
ATS
Vastailin tuonne väliin.
Aika mahdotonta muuten.
Se että laskennassa onkin käytetty kokoaikaa, eikä vain 2015 vuotta, ilmeisesti sotkee kaiken.
Eipä tullut mieleen, koska _AINA_ lasketaan vain vuoden kulutusta.
Ei koskaan kumulatiivisesta kokonaisuutta, sehän antaa aina päin mäntyä olevan täysin vertailukelvottoman tuloksen.
Vuosi - vuosi on aina verrattavissa kaikilla kriteereillä.
Kokoaikaisestahan ei näe mitä kehitystä on tapahtunut, ollenkaan, vaan se häviää sinne sekaan.
Koitas vielä noin, jos jaksat vaivautua...;)
-
Minä sain 14 käyntikertaa ja 9 h käyntiaikaa -> käyttöaste 38%
Jo kolmas kerta kun käyttöaste on n.37%
ATS
joo..jaa
Noin suurinpiirtein, ei näitä noista voi minuutilleen laskea.
Tapa laskea KAMSTRUP;eista ilm. sotkee jotain. Vain 2015 laskentaan !!!
Varaajien hyötysuhde?
Kierron hyötysuhde?
YMS?
-
Viestin 74 liitteestä ja viestin 99 liitteestä.
Ep14 ala h, joista KV:tä h/kk
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 930,2 m3/kk = 30 m3/vrk : 7,5 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk : 26kW/h
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 668,8 m3/kk = 21,6 m3/vrk : 5,3 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk : 26,30kW/h
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 883,5 m3/kk = 30,5m3/vrk : 7,1 MWh/kk = 244,8 kWh/vrk : 25,5kW/h
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 889,7 m3/kk = 28,7m3/vrk : 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 25,14kW/h
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 827,9 m3/kk = 27,6m3/vrk : 6,87 MWh/kk = 229 kWh/vrk : 25,73kW/h
Edit:ajat samoin, kuin liitteissä. Edit2: Oli vielä nuo päivät kuukaudessa väärin,korjattu.
-
Ep14 ala h, joista KV:tä h/kk
Tammikuu: 289h /31vrk = 9,3h/vrk
Helmikuu: 201h /29vrk = 6,9h/vrk
Maaliskuu: 278h /31vrk = 8,9h/vrk
Huhtikuu: 285h /30vrk = 9,5h/vrk
Toukokuu: 268h /31vrk = 8,6h/vrk
Tuossapa KU lämpömäärämittarin lukemat nyt sittenalusta alkaen.....jos se laskenta on noista kiinni?
-
Ep14 ala h, joista KV:tä h/kk
Tammikuu: 289h /31vrk = 9,3h/vrk
Helmikuu: 201h /29vrk = 6,9h/vrk
Maaliskuu: 278h /31vrk = 8,9h/vrk
Huhtikuu: 285h /30vrk = 9,5h/vrk
Toukokuu: 268h /31vrk = 8,6h/vrk
Tässä taitaa olla off by one-virhe kuukausissa, toukokuu ei ole ohikaan vielä.
Luulin uuden kv-varaajan lisäämisen seppaantin vaihtokytkennällä lisäävän kv-kapasiteettia ja parantavan coppia, mutta ilmeisesti ei sitten. Mitä itse muistan taloyhtiössä asumisesta, 48 asunnosta ei 30 saa suihkuun samaan aikaan vaikka yhtiökokous näin määräisi. Mielestäni tuolla käyttöasteella mitä numerot kertovat teillä riittää lämmin vesi hyvin. Nuo kaaviot, kuvaajat ja käppyrät ovat johtoportaalle, jos jotain tarvitsee tulkita kannattaa käyttää numeroita.
-
Tässä taitaa olla off by one-virhe kuukausissa, toukokuu ei ole ohikaan vielä.
Luulin uuden kv-varaajan lisäämisen seppaantin vaihtokytkennällä lisäävän kv-kapasiteettia ja parantavan coppia, mutta ilmeisesti ei sitten. Mitä itse muistan taloyhtiössä asumisesta, 48 asunnosta ei 30 saa suihkuun samaan aikaan vaikka yhtiökokous näin määräisi. Mielestäni tuolla käyttöasteella mitä numerot kertovat teillä riittää lämmin vesi hyvin. Nuo kaaviot, kuvaajat ja käppyrät ovat johtoportaalle, jos jotain tarvitsee tulkita kannattaa käyttää numeroita.
Niin, toukokuun eka päivänä saadaan siis huhtikuun lukemat.
Koska ne luetaan aamulla seuraavan kk. 1. päivänä, niin ne myös kirjataan tuolloin sen kuukauden aloituslukemaksi, joka samalla on myös edellisen kk. lopetuslukema.
Tämä kylläkin on ihan yleinen käytäntö....;)
Saatta olla, että numerot olisi parempia.
Mielellään käytän kuitenkin kuvia, koska niistä näkee asian yhdellä silmäyksellä.
Lämmin vesi riittää sillälailla, että kun on -25 pakkasta, niin KU veden teko on lähes kokonaan poissa talon lämmityksestä,
pakko olla niin, muuten vesi kylmenee.
Silloin talon lämmitykseen tarvitaan 70kW sähkökattilaa hiukan ja 85 kW öljykattilaa osan aikaa, joka myös osalla tehoa lämmittää KV;tä.
Lukemista asia voi ollakin noin, mutta todellisuus on toinen.
Yhtään liian vähän ei ole ohjattuna KV tekemiseen, riittää juuri ja juuri se noin 30 kW kesällä. Kovalla talvella ei riitä mihinkään!
Siksi minun käsitykseni mukaan esilämmitys parantaa tilannetta ratkaisevasti, kun tuota 30 kW ei tarvitse kokoaikaa KV tekoon. Viimetalvena oli todella lähellä, että KV riitti.
Ilman valvontaa talo olisi ollut kylmä, ja vesi kylmää, koska kukaan ei tajunnut, miten kamala -28 ast. pakkanen on täällä etelässä.
-
Tarkoitin Hambulan laskelmia, niissä taitaa kuukausi ja käyntitunnit olla ristissä.
Energiamäärätaulukosta huhtikuussa 6.87MWh. Seppaantin ilmoittamalla teholla 26.5kW kerrottuna taulukon käyntitunneilla 267 on 7.075MWh. Eli täsmää.
Mistä näistä pitäisi nähdä käyttöveden lähes loppuneen?
-
Kertokaa nyt mistä aiotte ottaa energian tuohon esilämmitykseen.
Kun sen kerrotte niin lasken esilämmityksestä saatavan kokonaishyödyn (energia).
Sitten kun tämä on selvillä voidaan laskea tarvittava säiliökoko.
ATS
Niin ajattelin, että esilämityspöntöllä pyritään vähentämään priimaus pönttöihin tarvittavaa kompuran käyntiä ja toisaalta myös priimauspöntöissä olevan energian määrää saataisiin alas. Eli siihen olisi vaihtoehtona laskea lämpöä, tai vähentää määrää. Itselläni siis on tehty vähentämällä lämpötilaa, jota olisi varaa ottaa vielä reilusti alemmaksi nykyisestä. Esilämmitys vähentää sitä kovimman paineen käyntiaikaa ja se sitten siirtyy tuonne esilämmityksen paremman COPin piiriin.
-
Mä jo luulin että lähtötiedot oli kasassa joku aika sitten mutta tuntuu että pakki on taas hiukan levällään.... :D
Jotain jos vois päätellä:
-Se LKV MLP nyt sitten vissiin pyöriikin ~38% käyttöasteella, eihän tuo nyt paha pitäis olla eli kestää kohtuu pitkään
-Paljon palaa LKV kiertoon energiaa, mutta ei vielä uskalla arvata paljonko, jos tuo 38% on oikein niin ei sitten mene hukkaa kuin ~10%, mutta jos 3h/4h pitäis paikkansa
niin sitten palaa hukkaa ja paljon, niin paljon ettei voi pitää paikkaansa tuo 3h/4h.
-
Pöljäkin tietää että pumpun hyötysuhde paranee mitä matalampi on lauhduttimeĺe palaavan litkun lämpötila.
Tällöin siis käyttöveden esilämmitys ei vie yhtään energiaa, vaan päinvastoin pumppu vie vähemmän kun
On ylimääräinen jäähdytys. :)
Tottapuhuen, itsellä ja liene muillakin esilämmitys leikkaa yläpään tehoista jotain.
Voisi melkein väittää että kv esilämmitys lämmitysvedellä on euron siirtämistä taskusta toisén.
Rikastuu sitä noinkin jos oikein uskoo.
-
Nyt alkaa pakka olemaan sen verran hajalla että pitää ottaa aikalisä.
ATS
-
Puretaan koko kiinteistö. Catepillari paikalle, niin homma on taputeltu.
-
Nyt alkaa pakka olemaan sen verran hajalla että pitää ottaa aikalisä.
ATS
No kerro, mitä arvoja vielä puuttuu...?
Tai mikä ei täsmää?
-
Lähtötiedot on kasassa käyttöveden tekemisen osalta.
PVM: Käyttötunnit kk / kuukauden vrk = h/vrk: vedenkulutus kk ja vrk : käyttöveden lämmitysenergia kk ja vrk : Latausteho
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 930,2 m3/kk = 30 m3/vrk : 7,5 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk : 26kW/h
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 668,8 m3/kk = 21,6 m3/vrk : 5,3 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk : 26,30kW/h
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 883,5 m3/kk = 30,5m3/vrk : 7,1 MWh/kk = 244,8 kWh/vrk : 25,5kW/h
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 889,7 m3/kk = 28,7m3/vrk : 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 25,14kW/h
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 827,9 m3/kk = 27,6m3/vrk : 6,87 MWh/kk = 229 kWh/vrk : 25,73kW/h
2015 vuoden käyttöveden lämmitykseen käytetty energia ilmoitettu 85MWh. 85000 kWh / 365vrk = 232,87 kWh/vrk
2015 vuoden keskimääräinen vuorokaudessa käytetty energia käyttöveden lämmitykseen on linjassa 2016 vuoden kuukausi kohtaisiin lukemiin.
2016 vuoden mittaustulosten perusteella laskettu 30kW:n kompressorin latausteho on 25,14Kw - 26,3Kw.
2016 vuoden mittaustulosten perusteella käyttöveden lataukseen käytetty kompressori on ollut 8,9-9,6h vuorokaudessa päällä.
Slave-pumppuun menovesilinjaan ennen 500l puskurivaraajaa kytketään Pool 40:n vaihtoventtiili. Lisätään 500l varaaja, mihin 40-50l kierukat 2kpl. Varaajan hystereesiksi esim 8K, jolloin 20kW:n kompressorilla kestää ladata se 15 minuutissa.
Laskennallisesti käyttöveden esilämmittäminen n.35C:n on 50% kokonaismäärästä. Näin ollen Master-koneen toisen kompressorin käyttötunnit laskee ~4,5h/vrk = 1642,5h/vuosi. 1642,5h * 25,5kW = 41883,75kWh. Kun tämä tuotetaan täydellä teholla 41883,75kWh/30kW = 1396,1h. Säästyy 246,4h vielä lisää vuodessa muuhun käyttöön. (Tämä aiotaan tehdä kylläkin slave-pumpulla, mutta pointti tuli lienee selväksi.) Eli copin parantumisen lisäksi matalampaa tuottaessa latausteho on myös lähempänä ilmoitettua. Käyttöveden lataamiseen käytetty aika tippuu n.45min vuorokaudessa, mikä on todennäköisesti pois pakkasilla öljyn ja sähkökattilan käytöstä.
Tässähän väistämättä tulee mieleen, miksi tätä ei ole alunperin tehty jo näin?
-
2015 vuoden käyttöveden lämmitykseen käytetty energia ilmoitettu 85MWh. 85000 kWh / 365vrk = 232,87 kWh/vrk
Oliko tuo nuan...mulle ehkä jäänyt käsitys että ehkä tuo on huoneistomittaroinnin yhteenlaskettu kulutus ::)
-
Oliko tuo nuan...mulle ehkä jäänyt käsitys että ehkä tuo on huoneistomittaroinnin yhteenlaskettu kulutus ::)
Molemmilla tavoilla olen kertonut tuon asian.
Sekä 2015 huoneistokohtaiset vesimittarien yhteenlasketut, että päävesimittarin lukemat ja Kamstrupin mittarin lukemat.
Nehän todettiin, että Kamstrup näyttää eri lailla, vai menikö se sittenkään niin?
-
Molemmilla tavoilla olen kertonut tuon asian.
Sekä 2015 huoneistokohtaiset vesimittarien yhteenlasketut, että päävesimittarin lukemat ja Kamstrupin mittarin lukemat.
Nehän todettiin, että Kamstrup näyttää eri lailla, vai menikö se sittenkään niin?
Wesimittarit antaa Litroja tai Kuutioita tjsp, mutta tässä oli kyse energiasta MWh tai kWh !
-
Lähtötiedot on kasassa käyttöveden tekemisen osalta.
PVM: Käyttötunnit kk / kuukauden vrk = h/vrk: vedenkulutus kk ja vrk : käyttöveden lämmitysenergia kk ja vrk : Latausteho
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 930,2 m3/kk = 30 m3/vrk : 7,5 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk : 26kW/h
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 668,8 m3/kk = 21,6 m3/vrk : 5,3 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk : 26,30kW/h
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 883,5 m3/kk = 30,5m3/vrk : 7,1 MWh/kk = 244,8 kWh/vrk : 25,5kW/h
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 889,7 m3/kk = 28,7m3/vrk : 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 25,14kW/h
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 827,9 m3/kk = 27,6m3/vrk : 6,87 MWh/kk = 229 kWh/vrk : 25,73kW/h
2015 vuoden käyttöveden lämmitykseen käytetty energia ilmoitettu 85MWh. 85000 kWh / 365vrk = 232,87 kWh/vrk
2015 vuoden keskimääräinen vuorokaudessa käytetty energia käyttöveden lämmitykseen on linjassa 2016 vuoden kuukausi kohtaisiin lukemiin.
2016 vuoden mittaustulosten perusteella laskettu 30kW:n kompressorin latausteho on 25,14Kw - 26,3Kw.
2016 vuoden mittaustulosten perusteella käyttöveden lataukseen käytetty kompressori on ollut 8,9-9,6h vuorokaudessa päällä.
Slave-pumppuun menovesilinjaan ennen 500l puskurivaraajaa kytketään Pool 40:n vaihtoventtiili. Lisätään 500l varaaja, mihin 40-50l kierukat 2kpl. Varaajan hystereesiksi esim 8K, jolloin 20kW:n kompressorilla kestää ladata se 15 minuutissa.
Laskennallisesti käyttöveden esilämmittäminen n.35C:n on 50% kokonaismäärästä. Näin ollen Master-koneen toisen kompressorin käyttötunnit laskee ~4,5h/vrk = 1642,5h/vuosi. 1642,5h * 25,5kW = 41883,75kWh. Kun tämä tuotetaan täydellä teholla 41883,75kWh/30kW = 1396,1h. Säästyy 246,4h vielä lisää vuodessa muuhun käyttöön. (Tämä aiotaan tehdä kylläkin slave-pumpulla, mutta pointti tuli lienee selväksi.) Eli copin parantumisen lisäksi matalampaa tuottaessa latausteho on myös lähempänä ilmoitettua. Käyttöveden lataamiseen käytetty aika tippuu n.45min vuorokaudessa, mikä on todennäköisesti pois pakkasilla öljyn ja sähkökattilan käytöstä.
Tässähän väistämättä tulee mieleen, miksi tätä ei ole alunperin tehty jo näin?
Itse ajattelin, että POOL 40 venttiilin taakse laitetaan MOLEMMAT SLAVE pumput.
Pool ohjaus sitten itse valitsee, kumpi on vapaana, ja käyttää vain aina yhtä 20 kW yksikköä kerrallaan.
Lisää vain luotettavuutta ja sitä, että lähes aina on vapaana joku kone Pool tarpeisiin.
Kytkennällisesti helpoin / halvin tapa putkimiehelle.
Osaatko laskea tuosta vielä ns. "rahallista" säästöä ?
Vai tuleeko sitä ollenkaan?
Ratkaisuna tämä olisi osien osalta toteuttamiskelpoinen, eli 500L varaaja on sopivan edullinen, ja 1 iso vaihtoventtiili,
5-8 m 52mm. putkea ja 3-5 m. 25 mm. kuparia. 3000 - 5000e. asennettuna avaimet käteen.
Mutta tuleeko säästöä?
Aikanaan kuuman veden teko oli "kova paikka" toimittajalle. Ei vaan kellään oikein ole tietotaitoa isoista järjestelmistä täälläpäin.
Mieluusti tehdään vain sitä mitä osataan, omkotitaloja, äkkiä ja paljon.
Tämän tekemiseen meidän kerrostaloon meni aikaa paljon, mutta kaikkiaan meillä on loistava järjestelmä jo näinkin.
Tämä esilämmitys toteutetaan 5-vuotis suunnitelman mukaan, kunhan pystytään perustelemaan sillä saatavat säästöt !
Kiitos sinulle laskelmasta jo nyt.
-
Wesimittarit antaa Litroja tai Kuutioita tjsp, mutta tässä oli kyse energiasta MWh tai kWh !
Niin, harvemmin on huoneistokohtaisia lämpömäärämittareita...;)
Mutta kun huoneistoon tulee TASAN 55 asteista kuumaa vettä huoneistokohtaisen kuumavesimittarin osoittama määrä, niin siitä kait saadaan laskettua lämpömäärä?
Teknisen tilan lämpömäärämittari kertoo 30kW pumpun tuottaman kuuman veden tekoon menneen lämpömäärän, ( ja myös litrat ).
Niiden erotus on häviöt ja hyötysuhde.
Ajattelin, että ne asiat on jo laskennassa otettu huomioon.
Huom. Itse en todellakaan osaa matikkaa, suunnilleen tajuan teoriassa, mitä pitää laskea, mutta en osaa laskea sitä....eehh
-
Mitä tähän on laskettu mukaan kun tuo nuon huonoksi on saatu?
Mitä tuo sisältää?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6944.0;attach=5310;image)
-
Mitä tähän on laskettu mukaan kun tuo nuon huonoksi on saatu?
Mitä tuo sisältää?
Kuumanveden Kamstrupin mittarin MW tuotto kk. / Master koneen kuluttamalla kWh /kk määrällä *1000 = tuo COP kuumalle vedelle.
-
Kuumanveden Kamstrupin mittarin MW tuotto kk. / Master koneen kuluttamalla kWh /kk määrällä *1000 = tuo COP kuumalle vedelle.
Yksinkertaisesti...joku on nyt väärin tai kertomatta, ei voi mennä noin että suoralla sähkööläkin olis joskus ollut paree ???
-
Yksinkertaisesti...joku on nyt väärin tai kertomatta, ei voi mennä noin että suoralla sähkööläkin olis joskus ollut paree ???
Koska Master ja Slave koneista voidaan mitata sähkön kulutus kWh mittarilla vain koko koneikosta, ei yksittäisistä EP 14 Ala- ja EP15 Ylä koneista erikseen, tulos vääristyy, kun on pakkasta, ja kaikki koneet tekee pääasiallisesti lämpöä.
Kovalla pakkasella EP14 tekee siis keskuslämpöä ja Kuuma vesi tehdään sähköllä.
Tästä aiheutuu PIENTÄ epätarkkuutta.
Itse pyöristäisin talvikuukausien huonoimman COP käyrän 1.0 ja unohtaisin koko asian.
Sitä ei ole tässäkohtaa mahdollista sen enempääterkentaa, ja sen merkitys kokonais asiaan on marginaalinen.
-
Koska Master ja Slave koneista voidaan mitata sähkön kulutus kWh mittarilla vain koko koneikosta, ei yksittäisistä EP 14 Ala- ja EP15 Ylä koneista erikseen, tulos vääristyy, kun on pakkasta, ja kaikki koneet tekee pääasiallisesti lämpöä.
Kovalla pakkasella EP14 tekee siis keskuslämpöä ja Kuuma vesi tehdään sähköllä.
Tästä aiheutuu PIENTÄ epätarkkuutta.
Itse pyöristäisin talvikuukausien huonoimman COP käyrän 1.0 ja unohtaisin koko asian.
Sitä ei ole tässäkohtaa mahdollista sen enempääterkentaa, ja sen merkitys kokonais asiaan on marginaalinen.
No tuo "Kuuman veden COP" otsikko ei tarkoita sitten ollenkaan sitä mitä siinä lukee, tuo on joku 'SikinSokinSäkän COP', siinä lämmityskompuraa mukan epämääräinen määrä.
Ehkä ainut LKV:tä koskeva asia joka tuosta voidaan ehkä päätellä on että kun sitä pelkistään tehdään niin COP3 voidaan sillä 30kW pumpulla saada aikaiseksi.
-Eli tuota paremmaksi pitää sitten päästä sillä jolla yritetään asiaa parantaa.
-Habahan ei riitä kaikille kuukausille käyttää hyväksi mahdollista esilämmitystä, muuten taitaa tulla vilu...hetikö 4kk menee 'hylkyyn' tuolta osalta.
-POOL/Esilämmitystouhussahan ei tuoda mitään uutta energiaa mistään, pelkästään kaivoista otetaan hiukan enemmän ja sähköä verkosta vähemmän, tiedä sitten kuinka tarkalla kaivot on?
-Epäilen tuosta nostosta ~cop3>cop4 saatavasta hyödystä olla oikein paljoa rahallista seurausta...saahan tuon selville/laskettua kun on lähtötiedot kasassa.
-
No tuo "Kuuman veden COP" otsikko ei tarkoita sitten ollenkaan sitä mitä siinä lukee, tuo on joku 'SikinSokinSäkän COP', siinä lämmityskompuraa mukan epämääräinen määrä.
Ehkä ainut LKV:tä koskeva asia joka tuosta voidaan ehkä päätellä on että kun sitä pelkistään tehdään niin COP3 voidaan sillä 30kW pumpulla saada aikaiseksi.
-Eli tuota paremmaksi pitää sitten päästä sillä jolla yritetään asiaa parantaa.
-Habahan ei riitä kaikille kuukausille käyttää hyväksi mahdollista esilämmitystä, muuten taitaa tulla vilu...hetikö 4kk menee 'hylkyyn' tuolta osalta.
-POOL/Esilämmitystouhussahan ei tuoda mitään uutta energiaa mistään, pelkästään kaivoista otetaan hiukan enemmän ja sähköä verkosta vähemmän, tiedä sitten kuinka tarkalla kaivot on?
-Epäilen tuosta nostosta ~cop3>cop4 saatavasta hyödystä olla oikein paljoa rahallista seurausta...saahan tuon selville/laskettua kun on lähtötiedot kasassa.
Keskiarvoistamalla tuosta saadaan COP 2.0 mikä on varsin lähellä oikeaa.
Jos se saadaan nousemaan vaikkapa 3.0 niin se on jo hyvä suoritus.
Ei kannata puuttua pikkuseikkoihin.
Se onko cop 2,0 vai 2,1, vai 1,99999 ei ole suurta menkityastä, kun takana on riittävän paljon massaa.
Erittäinkin pieni "säätö" jossain muuttaa tilannetta pitkässä juoksussa paljon.
Saahan noita käyriä aikasiksi vaikka kuinka tarkkoja, mutta mittalaitteet maksaa helpostikin silloin saman kuin se pieni omakotitalo.
Esim. jotain 20 - 40 lämpömäärämittaria ja 8 - 12 sähkömittaria alkaisi olemaan riittävä määrä tänne....siitä voi ajatella asiaa ja rahaa.
Eli niillä mennään, mitä on, ja muutokset näkyy kyllä niissä.
-
Keskiarvoistamalla tuosta saadaan COP 2.0 mikä on varsin lähellä oikeaa.
Jos se saadaan nousemaan vaikkapa 3.0 niin se on jo hyvä suoritus.
Ei kannata puuttua pikkuseikkoihin.
Se onko cop 2,0 vai 2,1, vai 1,99999 ei ole suurta menkityastä, kun takana on riittävän paljon massaa.
Erittäinkin pieni "säätö" jossain muuttaa tilannetta pitkässä juoksussa paljon.
Saahan noita käyriä aikasiksi vaikka kuinka tarkkoja, mutta mittalaitteet maksaa helpostikin silloin saman kuin se pieni omakotitalo.
Esim. jotain 20 - 40 lämpömäärämittaria ja 8 - 12 sähkömittaria alkaisi olemaan riittävä määrä tänne....siitä voi ajatella asiaa ja rahaa.
Eli niillä mennään, mitä on, ja muutokset näkyy kyllä niissä.
Ei tuon käyrän keskiarvolla tee yhtikäs mitään sen asian arvioimisessa jos LKV tuotantoa ollaan tehostamassa. Hyödyn arvioinnissa on lähdettävä siitä lähtötilanteesta
mihin aiotaan vaikuttaa ja tässä tietääkseni yritetään nyt LKV tuotantoa tehostamalla saada aikaiseksi säästöä, LKV pumppaamisen tämänhetkinen ka. COP on ~3 aina kun se LKV:tä tekevä pumppu tekee sitä työtä...näin minusta tuosta käyrästä pystyy päättelemään. Ja sitten se mitä tehdään pitää saada aikaisseksi keskiarvona paremman COP:in kuin tuo alkuperäinen, muuten ei säästy mitään ja tuo säästö otetaan sieltä kaivosta, ellei aleta tuomaa jotain uutta energiaa 'ulkopuolelta'.
-
Ei tuon käyrän keskiarvolla tee yhtikäs mitään sen asian arvioimisessa jos LKV tuotantoa ollaan tehostamassa. Hyödyn arvioinnissa on lähdettävä siitä lähtötilanteesta
mihin aiotaan vaikuttaa ja tässä tietääkseni yritetään nyt LKV tuotantoa tehostamalla saada aikaiseksi säästöä, LKV pumppaamisen tämänhetkinen ka. COP on ~3 aina kun se LKV:tä tekevä pumppu tekee sitä työtä...näin minusta tuosta käyrästä pystyy päättelemään. Ja sitten se mitä tehdään pitää saada aikaisseksi keskiarvona paremman COP:in kuin tuo alkuperäinen, muuten ei säästy mitään ja tuo säästö otetaan sieltä kaivosta, ellei aleta tuomaa jotain uutta energiaa 'ulkopuolelta'.
Eli sinun silmälläsi LKV on tehty COP 3 VAIN syyskuu 2015 ja se on sinun silmällä sinun keskiarvo?
AIKA OUTO sinun silmä ottamaan keskiarvoja!
Varmaankin sun kannattaa kerrata, miten lasketaan noista luvuista keskiarvo. Se muuten on silmällä katsoen hiukan allekin 2.0 ....
-
Eli sinun silmälläsi LKV on tehty COP 3 VAIN syyskuu 2015 ja se on sinun silmällä sinun keskiarvo?
AIKA OUTO sinun silmä ottamaan keskiarvoja!
Varmaankin sun kannattaa kerrata, miten lasketaan noista luvuista keskiarvo. Se muuten on silmällä katsoen hiukan allekin 2.0 ....
Nyt luetun ymmärtämisessäsi jotain vikaa ;D ...ota silmä käteen ja lue uudelleen... ;)
-
bannattu
-
Laskin 24 mittauspisteen keskiarvon. Min arvo cop 1.0. =42,4
Cop 1.76
En sitten tiedä mistä nuo lukemat on peräisin.
Kierto varmaan syö tehoa ja sitten se että kuuma vesi taisi olla tosi kuumaa, 60C tai yli, mitä olikaan aivan maksimi mitä kone tekee. Jos hanastakin tulee jatkuvasti 55C, ja putkihäviöihin kuluu lämpöä. Lähtevä voisi arvauksella olla jotain 60C.
No tuotto on peräisin LKV energiamittarista 'Kamstruppi' kutsumanimeltään tässä ketjussa enimmäkseen...
Kulutus puolella on koko koneikko 60kW = 30+30kW ja vain toinen ½ niistä tuottaa LKV:tä ja toinen ½ lämmitystä.
Eli noiden yhteisvaikutuksesta tuo kippuraston COP on ihan mitä sattuu, eli luennan arvoinen LKV kannalta on vain nuo huippuarvot, silloin vois olettaa sen lämmityksen puolikkaan 30kW olevan hyvin lähellä seisahduksissa...eli kuluttamassa on vain se 30kW LKV:tä tuottava osuus.
Tämä päätelty tuon alla olevan perusteella:
Koska Master ja Slave koneista voidaan mitata sähkön kulutus kWh mittarilla vain koko koneikosta, ei yksittäisistä EP 14 Ala- ja EP15 Ylä koneista erikseen, tulos vääristyy, kun on pakkasta, ja kaikki koneet tekee pääasiallisesti lämpöä.
Kovalla pakkasella EP14 tekee siis keskuslämpöä ja Kuuma vesi tehdään sähköllä.
Tästä aiheutuu PIENTÄ epätarkkuutta.
Itse pyöristäisin talvikuukausien huonoimman COP käyrän 1.0 ja unohtaisin koko asian.
Sitä ei ole tässäkohtaa mahdollista sen enempääterkentaa, ja sen merkitys kokonais asiaan on marginaalinen.
-
No tuotto on peräisin LKV energiamittarista 'Kamstruppi' kutsumanimeltään tässä ketjussa enimmäkseen...
Kulutus puolella on koko koneikko 60kW = 30+30kW ja vain toinen ½ niistä tuottaa LKV:tä ja toinen ½ lämmitystä.
Eli noiden yhteisvaikutuksesta tuo kippuraston COP on ihan mitä sattuu, eli luennan arvoinen LKV kannalta on vain nuo huippuarvot, silloin vois olettaa sen lämmityksen puolikkaan 30kW olevan hyvin lähellä seisahduksissa...eli kuluttamassa on vain se 30kW LKV:tä tuottava osuus.
Tämä päätelty tuon alla olevan perusteella:
Ei todellakaan mene noin!
Täällähän on laskettu hienosti, että koneet on meillä lähes tyhjän panttina, kun niillä ei ole käyntisuhdetta kuin hiukan.
Jakaa sen käynti % 4;llä niin saa jonkinlaisen käsityksen, mitä kukin kone tekee.
Siitä voi suhteuttaa sitä sitten tuohon KU ja keskuslämpöä tekevään koneeseen, että KU tehdään ehkä noin 75% ajasta.
Eli todellakin tuo alle 2 COP on oikeassa haarukassa tosi lähellä totuutta.
Koska Ei ole mitenkään mahdollista mitata erikseen sähköjä samasta tornista eri koneilta.
Ja vaikka olisi, pitäisi sitten myös maapiirin ISON pumpun sähkö mitata ja jakaa noille molemmille, jos niissä olisi omat mittarit.
Eli 3 sähkömittaria ja 3 energiamittaria per torni alkaisi riittää.
-
Tuossapa muuten myös erä tapa laskea COP.
Siinä lasketaa se niin, ettäkaikki maalämpöön mitattu / kulutettu sähköenergia kWh ja kaikki tuotettu lämpöenergia kertoo COP;n eri aikajaksoissa.
Erittäin hyvä työkalu.
Siitä näkee, että kyllä COP ropisee alas, kun tuli lämmintä.
Samoin talvella on huono COP, kun lämmitetään paljon.
Samoin siellä on esim. tänään joku katko laskennassa. Ei mitään tietoa, miksi, mutta sellaista vain sattuu.
Ja sattuu myös sähkölaitoksille, koska tieto otetaan tuohon S0 väylästä, maalämmön sähkömittarista sinettien takaa, virallisesti.
Siellä se vika vaan on....;)
NÄIN se vaan menee, ei voi mitää.
Mutta siitä näkyy myös, kuinka on parannukset asiaan vaikuttaneet!
-
Tuossapa muuten myös erä tapa laskea COP.
Siinä lasketaa se niin, ettäkaikki maalämpöön mitattu / kulutettu sähköenergia kWh ja kaikki tuotettu lämpöenergia kertoo COP;n eri aikajaksoissa.
Erittäin hyvä työkalu.
Siitä näkee, että kyllä COP ropisee alas, kun tuli lämmintä.
Samoin talvella on huono COP, kun lämmitetään paljon.
Samoin siellä on esim. tänään joku katko laskennassa. Ei mitään tietoa, miksi, mutta sellaista vain sattuu.
Ja sattuu myös sähkölaitoksille, koska tieto otetaan tuohon S0 väylästä, maalämmön sähkömittarista sinettien takaa, virallisesti.
Siellä se vika vaan on....;)
NÄIN se vaan menee, ei voi mitää.
Mutta siitä näkyy myös, kuinka on parannukset asiaan vaikuttaneet!
No mikset sää jo heti ole näitä pumpun omia mittauksia antanut lähtötiedoiksi ???
Tuosta liittymästä löytynee kaikki tuntilaskurit eri pumpuille ja muutakin dataa...vai?
Tuosta vuosi käppyrästä vois taas arvata LKV COP:in olevan ~2.7, joka voi hyvinkin olla tuommonen jos niitä pönttöjä pidellään aika piripinnassa eikä pelkästää 'pintalämpiminä'.
Varmaan on pakko pidellä melko kuumina muuten tulee lämpötilan heijausta jos pohjalle kertyy liian paksulti sitä kylmää vesilaitoksen vettä.
-
No mikset sää jo heti ole näitä pumpun omia mittauksia antanut lähtötiedoiksi ???
Tuosta liittymästä löytynee kaikki tuntilaskurit eri pumpuille ja muutakin dataa...vai?
Tuosta vuosi käppyrästä vois taas arvata LKV COP:in olevan ~2.7, joka voi hyvinkin olla tuommonen jos niitä pönttöjä pidellään aika piripinnassa eikä pelkästää 'pintalämpiminä'.
Varmaan on pakko pidellä melko kuumina muuten tulee lämpötilan heijausta jos pohjalle kertyy liian paksulti sitä kylmää vesilaitoksen vettä.
Tuo laskenta on kaiken kulutetun ja tuotetun energian yhteis cop.
Lasketaan ihan muualla kuin pumpuissa.
Pumpuilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Paitsi, että ne kuluttaa ja tuottaa energiaa, jota lasketaan tässä copiksi.
Samoin tuosta ei ole olemassa mitään talletettua dataa, se vain piirtää noita käyriä ns. lennossa www sivulle.
-
Laskeskelin tuota veden kulutusta kuluvan vuoden jaksolta.
Kylmän veden ja kuuman veden suhde: Kuuma vesi (55c) 37% ja kylmä 63%.
1.1.2016:30,0 m3*0,37=11100 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 647,5 kWh /241,9 kWh = 2,67
1.2.2016:21,6 m3*0,37=7992 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 466,2 kWh /170,9 kWh = 2,72
1.3.2016:30,5 m3*0,37=11285 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 658,29 kWh /244,8 kWh = 2,68
1.4.2016:28,7 m3*0,37=10619 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 619,44 kWh /231,3 kWh = 2,67
1.5.2016:27,6 m3*0,37=10212 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 595,7 kWh /229 kWh = 2,60
Mitä tuumaatte?
-
Nyt nämä Hambula'n luvut vaikuttavat järkeviltä ja ovat lähellä totuutta.
-
Vähän aikaa sai miettiä mikä aiemmin ei täsmännyt.
1.1.2016:30,0 m3*0,37=11100 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 647,5 kWh /241,9 kWh = 2,67
1.2.2016:21,6 m3*0,37=7992 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 466,2 kWh /170,9 kWh = 2,72
1.3.2016:30,5 m3*0,37=11285 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 658,29 kWh /244,8 kWh = 2,68
1.4.2016:28,7 m3*0,37=10619 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 619,44 kWh /231,3 kWh = 2,67
1.5.2016:27,6 m3*0,37=10212 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 595,7 kWh /229 kWh = 2,60
1.1.2016:647,5 kWh / 30 kW/h = 21,5h (ep14 ilmoitetut tunnit on kuitenkin 9,3h/vrk)
1.1.2016:647,5 kWh / 60 kW/h = 10,7h (ep15 kv lataustunnit = 21,5-9,3 = 12,2h/vrk)
Eli molempia Masterin kompressoreita käytetään käyttöveden lataukseen, vai miten muuten tuon selittää?
-
Vähän aikaa sai miettiä mikä aiemmin ei täsmännyt.
1.1.2016:30,0 m3*0,37=11100 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 647,5 kWh /241,9 kWh = 2,67
1.2.2016:21,6 m3*0,37=7992 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 466,2 kWh /170,9 kWh = 2,72
1.3.2016:30,5 m3*0,37=11285 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 658,29 kWh /244,8 kWh = 2,68
1.4.2016:28,7 m3*0,37=10619 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 619,44 kWh /231,3 kWh = 2,67
1.5.2016:27,6 m3*0,37=10212 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 595,7 kWh /229 kWh = 2,60
1.1.2016:647,5 kWh / 30 kW/h = 21,5h (ep14 ilmoitetut tunnit on kuitenkin 9,3h/vrk)
1.1.2016:647,5 kWh / 60 kW/h = 10,7h (ep15 kv lataustunnit = 21,5-9,3 = 12,2h/vrk)
Eli molempia Masterin kompressoreita käytetään käyttöveden lataukseen, vai miten muuten tuon selittää?
Ei. Ei niinpäin, vaan että molempia Masterin kompressoreita käytetän keskuslämmitykseen, jos on tarve.
Normaali vaihtoventtiili on EP14 koneessa ja EP15 kone on vain keskuslämmitys.
Koska talvi oli kova, EP 14 ;kin joutui osallistumaan keskuslämmön tekoon ajoittain,
esim. Tammikuun aikana paljonkin, joka näkyy siis 1.2 tuloksessa, joka on Tammikuun arvot,
koska arvot edellisestä kk. saadaan seuraavan kuukauden 1.pv;nä.
EP14 ilmoitetaan siinä taulukossa ; kokonaistunnit mitä ko. kone on käynyt, tunnit jotka on käytetty KV tekoon.
Loput tunnit se on tehnyt keskuslämpöä.
Ei sieltä saa tuon parempaa statistiikkaa, vaikka haluaisikin.
Väkisinkin menee vähän soveltamiseksi, mutta koska kyse on vain nytkin 1;n kk. ajasta,
ei sillä ole koko vuodessa kovinkaan paljoa merkitystä, vaikka "arvaus" ei osuisikkaan täydellisesti.
-
Lasketaan ihan muualla kuin pumpuissa.
Pumpuilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Paitsi, että ne kuluttaa ja tuottaa energiaa, jota lasketaan tässä copiksi.
Samoin tuosta ei ole olemassa mitään talletettua dataa, se vain piirtää noita käyriä ns. lennossa www sivulle.
Heheh...'pumpuilla ei ole mitään tekemistä...' juu varmaan menee noin :D
Mistähän nuo sitten lottoillaan nuo arvot mitä piirretään ::)
Ilmeisesti tuo www on Niben serverillä, lienee se 'Uplink' näissä kiinteistövehkeissäkin mitä markkinoivat, siellä on varmasti talletettua dataa ja todennäköisesti paljon enemmän mitä kertoilet,
joko et löydä niitä tai olet säästänyt ja et ole ostanut niitä ja siksi ovatten 'piilossa'.
-
Heheh...'pumpuilla ei ole mitään tekemistä...' juu varmaan menee noin :D
Mistähän nuo sitten lottoillaan nuo arvot mitä piirretään ::)
Ilmeisesti tuo www on Niben serverillä, lienee se 'Uplink' näissä kiinteistövehkeissäkin mitä markkinoivat, siellä on varmasti talletettua dataa ja todennäköisesti paljon enemmän mitä kertoilet,
joko et löydä niitä tai olet säästänyt ja et ole ostanut niitä ja siksi ovatten 'piilossa'.
No eiköhän sinun ole parasta nyt lopettaa arvailu jota teet koko ajan!
Kerro mieluummin ikäsi ja työkokemuksesi, jotta saadaan hähän rotia tähän sinun juttuihisi.
Oma työkokemukseni on RTV- elektroniikka- huolto- mittaus ja säätö- ja tekninen työnjohtoala, noin 45 vuotta työelämässä.
Juttujesi tasosta päätellen ikäsi on alle 20 v.
Älä arvaile koko ajan, pitäydy siinä mitä kerrotaan!
Tutustu NIBE laitteisiin, ennen kommentointia typeriä!
Katso mun kotisivuilta lisää tietoa meidän laitteistoista, ja kommentoi vasta sitten, jos osaat !
Auheetta enempää.
-
Vähän aikaa sai miettiä mikä aiemmin ei täsmännyt.
1.1.2016:30,0 m3*0,37=11100 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 647,5 kWh /241,9 kWh = 2,67
1.2.2016:21,6 m3*0,37=7992 l/vrk lämmitys 50K(5->55) = 466,2 kWh /170,9 kWh = 2,72
Tuolloin duunataan LKV suoralla sähöllä joten ei voi osua kohalleen, LKV pumppu duunaa lämmitystä tuohon aikaan...
-
No eiköhän sinun ole parasta nyt lopettaa arvailu jota teet koko ajan!
Kerro mieluummin ikäsi ja työkokemuksesi, jotta saadaan hähän rotia tähän sinun juttuihisi.
Oma työkokemukseni on RTV- elektroniikka- huolto- mittaus ja säätö- ja tekninen työnjohtoala, noin 45 vuotta työelämässä.
Juttujesi tasosta päätellen ikäsi on alle 20 v.
Älä arvaile koko ajan, pitäydy siinä mitä kerrotaan!
Tutustu NIBE laitteisiin, ennen kommentointia typeriä!
Katso mun kotisivuilta lisää tietoa meidän laitteistoista, ja kommentoi vasta sitten, jos osaat !
Auheetta enempää.
Lue tuolta mitä sulle olis ehkä tarjolla:
http://www.nibe.fi/tuotteet/NIBE-Uplink1/nibe-uplink/
Mikä taso sulla on ostettuna?
mm. Tämmösiä tietoja 1345:sta on tarjolla:
-
Lue tuolta mitä sulle olis tarjolla:
http://www.nibe.fi/tuotteet/NIBE-Uplink1/nibe-uplink/
Mikä taso sulla on ostettuna?
mm. Tämmösiä tietoja 1345:sta on tarjolla:
Maximi taso, mitä näille laitteille saa.
123,80 e / vuosi.
Data on käytettävissä laitteiston asennuksesta alkaen. Sillä ekan ja tokan vuoden datalla ei ole muuta käyttöä,
kuin kertoa, miten paljon laitteistoa on onnistuttu parantelemaan.
Lisäksi nuo on hetken arvoja, joista nide koostaa käyrät. Noilla ei sinällään tee mitään, ne muuttuu kokoajan. Kuten tietysti pitääkin.
Sieltähän ei tuon näköistä graafia saa, jos on katsonut esim. demon sieltä.
Tuo graafi ei ole todellakaan missään tekemisissä pumppujen kanssa, vaan sen datat mitataan ihan muualta, sähkömittareista, virtausmittareista yms. mitään ei tuohon kysyiseen käyrästöö tietoa tule _SUORAAN_ pumpuista.
SQL ja php tekee sen Raspberry Pi:ssä suoraan www sivulle.
SQL:ää ei käsitellä mihinkään muuhun käyrästöön, se on dedicated vain tälle käyrästölle.
Mm. tällätavalla saavutetaan lisää luotettavuutta, kun samoja asioita mittaa useampi täysin erillinen laitteisto.
Raspi ei edes ole kustannuskysymys, noin 39e / kpl.
Se on yksi tapa.
Toinen tapa on NIBE;n omat heidän muodostamat käyrät.
Kolmas tapa on 4:n eri Raspin kokoamat datat, mm. maapiiristä, jota ei täällä ole ollenkaan ollut näkyvillä.
Ympäristön dataa; ilmat, tuulet, aurinko, maanlämpötila, öljykattilan data, savukaasut, sähkökattilan data, viertauksien datat, yms, yms.
Lisäksi hälytyksien datat.
_Osa_ noista on mun www sivuilla näkyvissä.
Onhan noita, mutta NE ei kuulu tähän caseen...
-
En saanut mielenrauhaa, kun tajusin että joku nyt ei täsmää. En tiedä mitä kuukausikulutuksia siinä yhdessä taulukossa oli, mutta ne ei voi pitää paikkaansa tai en osannut niitä tulkita oikein. (m3/kk vastauksen 99 taulukossa).
"Raakavettä on ostettu 2015 vuonna 2250m3
Kuuma- Kylmä jakauma on 2015 ollut 37 % - 63% siitä.
Tuo lukema tulee asuntokohtaisista vesimittareita, KU, KY"
2250/365=6,16 m3/vrk
6,16*0,37=2,28m3/vrk lämmitys 50K(5-55) = 133kWh/vrk
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 7,5 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk : 26kW/h
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 5,3 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk : 26,30kW/h
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 25,14kW/h
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 25,14kW/h
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 6,87 MWh/kk = 229 kWh/vrk : 25,73kW/h
-
En saanut mielenrauhaa, kun tajusin että joku nyt ei täsmää. En tiedä mitä kuukausikulutuksia siinä yhdessä taulukossa oli, mutta ne ei voi pitää paikkaansa (m3/kk).
"Raakavettä on ostettu 2015 vuonna 2250m3
Kuuma- Kylmä jakauma on 2015 ollut 37 % - 63% siitä.
Tuo lukema tulee asuntokohtaisista vesimittareita, KU, KY"
2250/365=6,16 m3/vrk
6,16*0,37=2,28m3/vrk lämmitys 50K(5-55) = 133kWh/vrk
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 7,5 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk : 26kW/h
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 5,3 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk : 26,30kW/h
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 25,14kW/h
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 25,14kW/h
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 6,87 MWh/kk = 229 kWh/vrk : 25,73kW/h
Niin...ööö,, kerro mikä tuossa ei täsmää?
Sekö, että 2015 ja 2016 arvot eroaa toisistaan paljon?
Saisiko tuon saman laskelman tehtyä 2015 jotta näkisi 2015 kk.;tain samat asiat?
On olemassa eräs pieni hyvin epätodennäköinen ajatus....
Raakaveden määrä 2015 pitää paikkansa ja vesimittarien lukemat 2015 pitää paikkansa
1.1.2016 on joulukuun 2015 kulutus, ja 1.5.2016 on huhtikuun kulutus. Ne on ainoat, mitkä pistää silmään tuossa.
Tätä vuottahan on kulunut vasta 4 täyttä kk.. Lukemat saadaan seuraavan kk. eka päivä.
_JOS_ ei ne jo ole korjattu oikeiksi tähän...?
-
Viestin 74 liitteestä ja viestin 99 liitteestä.
Ep14 ala h, joista KV:tä h/kk
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 930,2 m3/kk = 30 m3/vrk : 7,5 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk : 26kW/h
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 668,8 m3/kk = 21,6 m3/vrk : 5,3 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk : 26,30kW/h
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 883,5 m3/kk = 30,5m3/vrk : 7,1 MWh/kk = 244,8 kWh/vrk : 25,5kW/h
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 889,7 m3/kk = 28,7m3/vrk : 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 25,14kW/h
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 827,9 m3/kk = 27,6m3/vrk : 6,87 MWh/kk = 229 kWh/vrk : 25,73kW/h
Edit:ajat samoin, kuin liitteissä. Edit2: Oli vielä nuo päivät kuukaudessa väärin,korjattu.
Tarkoitan tässä aiemmassa nuo viestistä 99 otetut arvot veden kulutukseen m3/kk liittyen.
Onko nuo tämän vuoden veden kulutustiedot jossain, eli litrat?
-
Tarkoitan tässä aiemmassa nuo viestistä 99 otetut arvot veden kulutukseen m3/kk liittyen.
Mistä näkee vietien numerot?
Itselläni en sellaista kohtaa ole löytänyt...vielä?
-
Tuosta ylhäältä #vastaus nro.
-
Tuosta ylhäältä #vastaus nro.
Ei hajuakaan...lisää rautalankaa????
-
rsaarela
Niin...ööö,, kerro mikä tuossa ei täsmää?
Raakaveden määrä tai KU/KY suhde
ATS
-
Ei hajuakaan...lisää rautalankaa????
Jokaisen viestin yläreunassa näkyy monesko viesti tässä ketjussa ja aika.
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #144 : tänään kello 09:51 »
Ainakin tietokoneella näkyy nuin. Samassa ruudussa missä näkyy tuo lainaus..
-
Jokaisen viestin yläreunassa näkyy monesko viesti tässä ketjussa ja aika.
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #144 : tänään kello 09:51 »
Ainakin tietokoneella näkyy nuin. Samassa ruudussa missä näkyy tuo lainaus..
Jaaa..aa..jooo..koskaan käyttänyt moista...aina oppii..
-
Tarkoitan tässä aiemmassa nuo viestistä 99 otetut arvot veden kulutukseen m3/kk liittyen.
Onko nuo tämän vuoden veden kulutustiedot jossain, eli litrat?
en tiedä, miten tuosta on litroja laskettu....mutta tässäpä 2016 litrat on:
-
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 7,50 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk : 241,9/9,3 = 26,01kW / 12kW = 2,17 cop
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 5,30 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk : 170,9/6,5 = 26,30kW / 12kW = 2,19 cop
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 7,10 MWh/kk = 244,8 kWh/vrk : 244,8/9,6 = 25,50kW / 12kW = 2,13 cop
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 231,3/9,2 = 25,14kW / 12kW = 2,09 cop
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 6,87 MWh/kk = 229,0 kWh/vrk : 229,0/8,9 = 25,73kW / 12kW = 2,14 cop
Vastaus #89 olevassa sähkönkulustrendissä näkyy, että master-pumpun ollessa päällä otetaan sähköverkosta n.1kW/5min.
60/5=12 12x1kW=12kW. Onko tätä tarkempaa dataa olemassa?
-
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 7,50 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk : 241,9/9,3 = 26,01kW / 12kW = 2,17 cop
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 5,30 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk : 170,9/6,5 = 26,30kW / 12kW = 2,19 cop
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 7,10 MWh/kk = 244,8 kWh/vrk : 244,8/9,6 = 25,50kW / 12kW = 2,13 cop
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk : 231,3/9,2 = 25,14kW / 12kW = 2,09 cop
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 6,87 MWh/kk = 229,0 kWh/vrk : 229,0/8,9 = 25,73kW / 12kW = 2,14 cop
Vastaus #89 olevassa sähkönkulustrendissä näkyy, että master-pumpun ollessa päällä otetaan sähköverkosta n.1kW/5min.
60/5=12 12x1kW=12kW. Onko tätä tarkempaa dataa olemassa?
No ei ole muuta. Tuo on kyllä SQL kannassa numeerisena, mutta koska en osaa SQL:ää käyttää, on siihen pääsy numeerisena hiukan vaikeaa.
Tuossa Nibe Asentajan Käsikirjasta webistä otetut datatiedot pumpuista.
Aika paljon pienempiä kw määriä siinä...muuten...?
Tosin kuumakaasun lämpö on rajoittavana tekijänä.
Kamstrup lämpömäärämittarin mukaan kuumaa vettä tehdessä tosin tehot on 30 kW....?
Laskee loppua kohden, ollen noin 26 kW katsaisun kohdalla.
-
LKV esilämmitys hyöty tehtynä lämmityspumpuilla jää <200€/vuosi ketjussa olevilla lähtötiedoilla joten ei taida mennä päättävästä kokouksesta läpi.
-
Tarkastellaan 3kk ajanjaksoa helmi-, maalis- ja huhtikuu 2016
Viestin 74; 5.5. -16 Klo 07:45 mukaan EP14 ala
Kokonaiskäyntiaika on ollut 9,30 h/vrk, josta käyttövesiaika 9,23 h/vrk, käyttövettä tehtiin 99,3% kokonaiskäyntiajasta eli käytännössä kone on tehnyt ainoastaan käyttövettä.
Niben nettisivujen teknisten tietojen mukaan on F1345
Antoteho B0/W35 = 30,72 kW ja B0/W45 = 29,74 kW
Oletetaan että teho muuttuu lineaarisesti näiden pisteiden välissä ja ulkopuolella.
Saadaan että nykyisessä käyttövesitilanteessa (lähtölämpötila 60C) on koneen antoteho 28,3 kW.
Antotehosta ja vuorokautisesta käyntiajasta voidaan laskea että käyttöveden lämmitykseen kuluu energiaa 261 kWh/vrk.
Jos kylmävesi on 5C ja kuuman veden keskilämpötila 58C, voidaan laskea että 261 kWh:lla voidaan tehdä 4205 litraa kuumaa vettä.
Viestin 148 8.5. -16 klo 10:10 mukaan on päävesimittarin kautta kulkenut 6311 l/vrk kylmää vettä.
Kun kuuman/kylmän veden suhde on 37/63 %, saadaan vuorokautiseksi kuuman veden kulutukseksi 2335 l/vrk. Tämä on vain 55% lämpöpumpun antotehon mukaan lasketusta määrästä?
2335 litran lämmittämiseen kuluu energiaa 144 kWh/vrk.
Jonnekin häviää energiaa 117 kWh/vrk? = 42700 kWh/v = 3700€/v
Käyttöveden kierto? ? ? ?
Onko käyttöveden kiertoon kytketty esim. rättipattereita tai muita lämmityskohteita?
Talossa asuu n.70 henkilöä.
Kuuman veden kulutus on 2335/70 = 33,4 l/hlö,vrk
Kylmän veden kulutus on 3975/70 = 56,8 l/hlö,vrk
Veden kokonaiskulutus on 6311/70 = 90 l/hlö,vrk
Nämä kulutuslukemat tuntuvat kovin pieniltä. Mitähän mahtaa kulutukset olla yleensä vastaavissa kerrostaloissa.
ATS
-
Tarkastellaan 3kk ajanjaksoa helmi-, maalis- ja huhtikuu 2016
Viestin 74; 5.5. -16 Klo 07:45 mukaan EP14 ala
Kokonaiskäyntiaika on ollut 9,30 h/vrk, josta käyttövesiaika 9,23 h/vrk, käyttövettä tehtiin 99,3% kokonaiskäyntiajasta eli käytännössä kone on tehnyt ainoastaan käyttövettä.
Niben nettisivujen teknisten tietojen mukaan on F1345
Antoteho B0/W35 = 30,72 kW ja B0/W45 = 29,74 kW
Oletetaan että teho muuttuu lineaarisesti näiden pisteiden välissä ja ulkopuolella.
Saadaan että nykyisessä käyttövesitilanteessa (lähtölämpötila 60C) on koneen antoteho 28,3 kW.
Antotehosta ja vuorokautisesta käyntiajasta voidaan laskea että käyttöveden lämmitykseen kuluu energiaa 261 kWh/vrk.
Jos kylmävesi on 5C ja kuuman veden keskilämpötila 58C, voidaan laskea että 261 kWh:lla voidaan tehdä 4205 litraa kuumaa vettä.
Viestin 148 8.5. -16 klo 10:10 mukaan on päävesimittarin kautta kulkenut 6311 l/vrk kylmää vettä.
Kun kuuman/kylmän veden suhde on 37/63 %, saadaan vuorokautiseksi kuuman veden kulutukseksi 2335 l/vrk. Tämä on vain 55% lämpöpumpun antotehon mukaan lasketusta määrästä?
2335 litran lämmittämiseen kuluu energiaa 144 kWh/vrk.
Jonnekin häviää energiaa 117 kWh/vrk? = 42700 kWh/v = 3700€/v
Käyttöveden kierto? ? ? ?
Onko käyttöveden kiertoon kytketty esim. rättipattereita tai muita lämmityskohteita?
Talossa asuu n.70 henkilöä.
Kuuman veden kulutus on 2335/70 = 33,4 l/hlö,vrk
Kylmän veden kulutus on 3975/70 = 56,8 l/hlö,vrk
Veden kokonaiskulutus on 6311/70 = 90 l/hlö,vrk
Nämä kulutuslukemat tuntuvat kovin pieniltä. Mitähän mahtaa kulutukset olla yleensä vastaavissa kerrostaloissa.
ATS
Kylmä vesi +5 - +6 ast. mittasin.
Kuuman veden verkkoon lähtevä pidetään shuntilla +55 ast.
Kierrosta palaa noin 42 ast. vesi, shuntille ja pyttyihin, sekoituen lataavaan kylmään mukaan.
Kierron pituus on noin 100m + 150m äärimmäisten talojen päihin. Osa putkista kulkee ulkoilman lämmössä, toki foami eristeet päällä, ja talot yhdistää kanaalit maan alla. Kanaaleissa kierto ja kuumavesi on yhdessä tuubissa, kaksoisputki, noin 15 v. sitten uusittu, hyvä eriste ja betoni kaukalo kanaali.
Ei mitään rättipattereita ole olemassa. Kierto tasapainoitettu 2v. sitten, kaikissa taloiss KU vesi tulee raanasta yön jälkee sallitussa 30 - 45 sek. ajassa, Ins.tsto;n suunnittelema tasapainoitus / säätö.
Nibe VBP 700 varaajat on jotain 5 vuotta vanhaa tekniikkaa, joille ei ole nykyään saatavana energialuokka merkkiä.
F - G luokkaa, siis. Ilm. varaajat hukkaa rajusti lämpöä..?
Varaajissa oleva vesi on 58 - 61 asteista, varaajan huippujen lämpötila, on se.
Vrk. kulutus KU vettä tuntuu näppituntumalla kovasti pieneltä, pyttyjen sisältöähän ei käytettäisi kuin noin reilu 1 X / vrk. ??
Tarkistimme asukkaat tuolta ajalta hallituksen muiden jäsenten kanssa.
Määrä pieneni jonkin verran; noin 50 asukasta on ollut tuona aikana.
Täällä on suuri vaihtuvuus, osa kämpistä on tyhjänä, 3 kpl. on remontissa, yms.
Mutta ei tuo suuria vaikuttane.
Vanhojen WC 1 veto on 8 -12 litraa kerta.
Ne voi todentaa ja näkyy vesikaaviosta, että määrä lasketaan oikein, lähinnä yö aikaan wc vedot näkyy.
Yleensä 100 - 150 ltr / henkilö / vrk. lasketaan.
Kerro, auttoiko nämä yhtään?
-
Mielestäni kannattaisi mitata käyttöveden kierron energiahukka.
Tulee mitata menevän ja palaavan veden lämpötila ja virtaus.
Virtaus on mitattavissa esim. siirrettävällä ultraäänimittarilla.
Mittaus pitäisi tehdä aamuyön hiljaisina tunteina milloin KU-veden kulutus on pienimmillään.
ATS
-
Mielestäni kannattaisi mitata käyttöveden kierron energiahukka.
Tulee mitata menevän ja palaavan veden lämpötila ja virtaus.
Virtaus on mitattavissa esim. siirrettävällä ultraäänimittarilla.
Mittaus pitäisi tehdä aamuyön hiljaisina tunteina milloin KU-veden kulutus on pienimmillään.
ATS
Ok. Otan alkuviikolla yhteyttä "tiettyihin tahoihin".
Kuulostellaan, josko joku omaisi kyseiset laitteet, edullisesti. Muutenhan niitä saa kyllä mittaamaan, rahalla.
Näyttikö uudet terkennukset mitään uutta muuta valaisua asiaan?
-
Kysy ins.tstolta, onko heillä tuon tasapainotuksen aikaisia mittauksia tallella.
Samanlaista hävikkiä laskin itsekkin, kuin seppaant.
Esilämmityksellä kun saadaan vain siitä latauksesta nipistettyä x-määrä.
-
Korjasin kulutusluvut kun talossa asuukin vain n. 50 henkilöä
Talossa asuu n.50 henkilöä.
Kuuman veden kulutus on 2335/50 = 46,7 l/hlö,vrk
Kylmän veden kulutus on 3975/50 = 79,5 l/hlö,vrk
Veden kokonaiskulutus on 6311/50 = 126 l/hlö,vrk
Nämä kulutuslukemat tuntuvat edelleen pieniltä.
Näillä vesimäärillä saa suihkulämmintä vettä n. 7 min:ksi ja vetää vessan n. 5 kertaa.
Mitähän mahtaa kulutukset olla yleensä vastaavissa kerrostaloissa?
2335 litran lämmittämiseen kuluu energiaa 144 kWh/vrk.
Jonnekin häviää energiaa 117 kWh/vrk? = 42700 kWh/v = 3700€/v
Eihän tämä ole pelkästään KU-veden kierron hävikki vaan koko käyttövesijärjestelmän hävikki.
ATS
-
Veden kokonaiskulutus on 6311/50 = 126 l/hlö,vrk
Nämä kulutuslukemat tuntuvat edelleen pieniltä.
Näillä vesimäärillä saa suihkulämmintä vettä n. 7 min:ksi ja vetää vessan n. 5 kertaa.
Mitähän mahtaa kulutukset olla yleensä vastaavissa kerrostaloissa?
125 l/hlö/vrk on käsittääkseni tavoiteltava arvo keskimääräiselle kulutukselle taloyhtiöissä. Eli on tuo ihan mahdollinen.
Pienten lasten perheissä ja teini-ikäisten kanssa ei varmasti toteudu noin alhainen kulutus. Keskimäärin kerrostalossa, jossa asuu vanhempaakin väkeä, tuo on hyvä kulutuslukema ja ihan uskottava.
-
Korjasin kulutusluvut kun talossa asuukin vain n. 50 henkilöä
Talossa asuu n.50 henkilöä.
Kuuman veden kulutus on 2335/50 = 46,7 l/hlö,vrk
Kylmän veden kulutus on 3975/50 = 79,5 l/hlö,vrk
Veden kokonaiskulutus on 6311/50 = 126 l/hlö,vrk
Nämä kulutuslukemat tuntuvat edelleen pieniltä.
Näillä vesimäärillä saa suihkulämmintä vettä n. 7 min:ksi ja vetää vessan n. 5 kertaa.
Mitähän mahtaa kulutukset olla yleensä vastaavissa kerrostaloissa?
Eihän tämä ole pelkästään KU-veden kierron hävikki vaan koko käyttövesijärjestelmän hävikki.
ATS
Tuollaiset arvot sai kaveri, kun kävi mittaamassa asian.
Katsomme vielä myöhään illalla tai aikaiseen aamulla uusiksi.
Ei kuulemma kuitenkaan muutu miksikään, koska on niin iso talo, ja pitkä kiertolinjat.
Mikä on mielipide tuosta?
-
2335 litran lämmittämiseen kuluu energiaa 144 kWh/vrk.
Jonnekin häviää energiaa 117 kWh/vrk? = 42700 kWh/v = 3700€/v
Käyttöveden kierto? ? ? ?
ATS
5 kW*24h = 120kWh/vrk
120 kWh/vrk * 365 vrk = 42720 kWh/vuosi
-
5 kW*24h = 120kWh/vrk
120 kWh/vrk * 365 vrk = 42720 kWh/vuosi
42720 * 0,086666 = 3702,32 e / vuosi
3702,32 / 365 = noin 10 e / vrk
42 ct / h
Siis _Pelkän_Kierron_ häviöt !
Paljon, sopivasti, vai vähän ?
-
Rahaksi muutettaessa tuo energiamäärä pitäisi ensin jakaa käyttöveden cop-luvulla.
"Kierron pituus on noin 100m + 150m äärimmäisten talojen päihin."
Jos tästä voi laskea 250m kiertoputkea ja 250 lämminkäyttövesiputkea, yhteensä 500m. Jos häviö on suht pieni 10W/m, tuosta tulee 5000W häviöksi. Onhan se paljon, mutta varmaan kuitenkin ihan normaali luku kv-kierron häviöksi.
-
"Kierron pituus on noin 100m + 150m äärimmäisten talojen päihin."
Jos tästä voi laskea 250m kiertoputkea ja 250 lämminkäyttövesiputkea, yhteensä 500m. Jos häviö on suht pieni 10W/m, tuosta tulee 5000W häviöksi. Onhan se paljon, mutta varmaan kuitenkin ihan normaali luku kv-kierron häviöksi.
Antotehosta ja vuorokautisesta käyntiajasta voidaan laskea että käyttöveden lämmitykseen kuluu energiaa 261 kWh/vrk.
Jos kylmävesi on 5C ja kuuman veden keskilämpötila 58C, voidaan laskea että 261 kWh:lla voidaan tehdä 4205 litraa kuumaa vettä.
Viestin 148 8.5. -16 klo 10:10 mukaan on päävesimittarin kautta kulkenut 6311 l/vrk kylmää vettä.
Kun kuuman/kylmän veden suhde on 37/63 %, saadaan vuorokautiseksi kuuman veden kulutukseksi 2335 l/vrk. Tämä on vain 55% lämpöpumpun antotehon mukaan lasketusta määrästä?
2335 litran lämmittämiseen kuluu energiaa 144 kWh/vrk.
Jonnekin häviää energiaa 117 kWh/vrk? = 42700 kWh/v = 3700€/v
42720 * 0,086666 = 3702,32 e / vuosi
3702,32 / 365 = noin 10 e / vrk
42 ct / h
Siis _Pelkän_Kierron_ häviöt !
Paljon, sopivasti, vai vähän ?
Käyttöveden tekemiseen menevästä energistä kuluu 45% häviöihin.
Tämä %-osuus on minusta paljon.
Mutta pitää kuitenkin huomata, että tämä ei ole pelkästään kierron häviö vaan koko käyttövesijärjestelmän häviö (varaajasäiliöt, menoputkisto ja kierron paluuputkisto).
Varaajien ja menoputkiston häviöt eivät riipu siitä että onko kiertoa vai ei.
Kierron häviöt tulevat pääosin kierron paluuputkesta.
ATS
-
Rahaksi muutettaessa tuo energiamäärä pitäisi ensin jakaa käyttöveden cop-luvulla.
"Kierron pituus on noin 100m + 150m äärimmäisten talojen päihin."
Jos tästä voi laskea 250m kiertoputkea ja 250 lämminkäyttövesiputkea, yhteensä 500m. Jos häviö on suht pieni 10W/m, tuosta tulee 5000W häviöksi. Onhan se paljon, mutta varmaan kuitenkin ihan normaali luku kv-kierron häviöksi.
Koitan saada vielä tarkemman putkien pituuden selville.
Samoin kanaalin osuudet.
Minusta tuntuu aivan liian pitkiltä nuo osuudet....mutu..
=============================
MUOKATTU 11:5 -RaS-
Kierron putken pituus on 275m. putken halkaisija on 18mm. Cu.
Eristettu 10 mm. solumuovi putkella koko matkalta.
Kanaalit; 10m. + 15m. EcoFlex Aqua Twin (32 + 18 ) / 160.
Betoni arkussa, 160cm maan pinnsta.
Styrox R100 kotelo betoniarkun sisällä.
Kierron virtaus 0,171 l/sek.
55 meno / 50 paluu lämmöt kierrosta.
Tuosta kait voi laskea esim. kanaalien häviöt = olematon ...?
-
Käyttöveden tekemiseen menevästä energistä kuluu 45% häviöihin.
Tämä %-osuus on minusta paljon.
Mutta pitää kuitenkin huomata, että tämä ei ole pelkästään kierron häviö vaan koko käyttövesijärjestelmän häviö (varaajasäiliöt, menoputkisto ja kierron paluuputkisto).
Varaajien ja menoputkiston häviöt eivät riipu siitä että onko kiertoa vai ei.
Kierron häviöt tulevat pääosin kierron paluuputkesta.
ATS
No onhan se aivan kiroin paljon !
Asiaa pitää selvittää lisää.
Eipä muuttuneet kierron tehon arvot miksikään yöllä, kun oli pieni kulutus,
Mietin, mihin kaikkeen tuo KV;tä tekevä pumppu käyttääkään sähköä,
eli mitä kaikkea kulutusta sisältyykään tuohon kulutuslukemaan...
ML1, Master:
-maapiirin pumppu, 1500W
-laitteen logiikka, 200W ehkä..
-laitteen sisäiset 2 pumppua, 300W ehkä..
Koska ko. pumppu ohjaa kaikkia näitä, kaikkien näiden kuluttama sähkö tietenkin tulee ML1 pumpun sähkömittariin.
ML2, Slave:
-maapiirin pumppu, 1100W
-laitteen logiikka, 200W ehkä..
-laitteen sisäiset 2 pumppua, 200W ehkä..
Näitä ohjaa ML2, ja ne tulevat ML2 sähkömittariin.
Nuo ei paljoa asiaa muuta.
Toki nuo mielestäni kuuluukin laskea COP arvoon?
Koitan saada tänään palaverin toimittajan kanssa, "vähiöihin kuluva energia..?"
-
Pitää huomata, että häviöiden määrä (kWh) ei juurikaan riipu käytetyn KU-veden määrästä.
Vaikka kuumaa vettä ei käytettäisi yhtään olisi häviöt edelleen sama 117 kWh/vrk.
Onko talot "aliasuttuja"?
48 huoneistoa ja n. 50 asukasta.
50 asukkaalla
- KU-veden tekoon kuluu 261 kWh/vrk
- Kraanoista lasketaan vettä 2335 l/vrk, jonka energia sisältö on 144 kWh/vrk
- Häviöt ovat 117 kWh/vrk = 45%
Jos talossa olisikin 100 asukasta
- KU-veden tekoon kuluu 405 kWh/vrk
- Kraanoista lasketaan vettä 4670 l/vrk, jonka energia sisältö on 288 kWh/vrk
- Häviöt ovat 117 kWh/vrk = 29%
Mille asukasmäärälle käyttövesijärjestelmä on mitoitettu?
ATS
-
Pitää huomata, että häviöiden määrä (kWh) ei juurikaan riipu käytetyn KU-veden määrästä.
Vaikka kuumaa vettä ei käytettäisi yhtään olisi häviöt edelleen sama 117 kWh/vrk.
Onko talot "aliasuttuja"?
48 huoneistoa ja n. 50 asukasta.
50 asukkaalla
- KU-veden tekoon kuluu 261 kWh/vrk
- Kraanoista lasketaan vettä 2335 l/vrk, jonka energia sisältö on 144 kWh/vrk
- Häviöt ovat 117 kWh/vrk = 45%
Jos talossa olisikin 100 asukasta
- KU-veden tekoon kuluu 405 kWh/vrk
- Kraanoista lasketaan vettä 4670 l/vrk, jonka energia sisältö on 288 kWh/vrk
- Häviöt ovat 117 kWh/vrk = 29%
Mille asukasmäärälle käyttövesijärjestelmä on mitoitettu?
ATS
Asunnoista on 3 remontissa, 3 tyhjää, yms.
Täällä aika normaali asukasmäärä.
Yksittäisiä opiskelija asuntoja, 12 kpl. 55m2 kaksioita kaikki loput jotain 28m2 yksiöi koppeja.
Vanhoista asunnoista aina joku remppaa, jolloin siinä ei asuta.
Lisäksi on monta ns. "sosiaalipummi" asuntoa, joissa ei asuta, mutta ne on ns. "asutuja" jotta sossu maksaa niistä.
Koska Talonkirjat poistettii valtiovallan taholta, kukaan ei valvo enää mitään, eikä kellään ole tietoa, kuka asuu missäkin, muuttoilmoitusta ei tarvii tehsä...yms. niin siksi.
Eihän kukaan voi tietää, mille asukasmäärälle talo on mitoitettu yli 40 vuotta sitten.
Tekijät on kuolleet, ja paperit on "poltettu".
Mitään documenttejä alkuperäisistä ei ole tietenkään olemassa enää, koska talossa on olut ehkpä 10 eri is.tsto:a.
Asia edistyy kyllä, saan tarkat kierron pituus docut piakkoin ja tarjouksen esilämmityksestä 500 - 700 ltr, varaajalla POOL40 systeemillä, tuotto-, ja kustannuslaskelmineen. Kierron pumppu tulee joku päivä kellon taakse.
-
Oheisessa Excel-taulukossa olen laskenut käyttöveden vuotuiset energiantarpeet ja kustannukset kolmella eri tuotantotavalla.
1) Nykyinen tapa
2) Ajetaan säiliö kerrallaan täyteen kylmää vettä ja lämmitetään sitten käyttölämpötilaan.
3) Esilämmitetään kylmä vesi Nibe Pool 40 järjestelmällä.
Laskelmat perustuvat olemassa oleviin mittaustuloksiin sekä Niben teknisestä dokumentaatiosta otettuun aineistoon.
Laskelmat eivät ota kantaa toteutusten teknisiin ratkaisuihin.
Menetelmän 2 säästö nykyiseen verrattuna on 940 €/v = 31%
Menetelmän 3 säästö nykyiseen verrattuna on 647 €/v = 21%
Samaa suuruusluokkaa oleviin säästöihin päästäisiin, jos nykyisistä häviöistä saataisiin puolet pois.
Tomppelin sanoin:
"Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta."
ATS
-
3) Esilämmitetään kylmä vesi Nibe Pool 40 järjestelmällä.
Menetelmän 3 säästö nykyiseen verrattuna on 647 €/v = 21%
Aika iso haarukka, minä arvioin säästön olevan tuolla vaihtoehdolla <200€ 8)
Tulos muuttuu tosi radikaalisti riippuen mitä asteita yms dataa arvaa systeemin käyttäytymisen kuvitelmaan, lopputuloksen saa näyttämään miltä vaan.
Oikean käyttäytymisen arvaus lienee vaikein/epävarmin noiden vertaamiseen, pieni virhe arvio niin projektin saa näyttämään hyvältä tai huonolta ::)
-
Aika iso haarukka, minä arvioin säästön olevan tuolla vaihtoehdolla <200€ 8)
Tulos muuttuu tosi radikaalisti riippuen mitä asteita yms dataa arvaa systeemin käyttäytymisen kuvitelmaan, lopputuloksen saa näyttämään miltä vaan.
Oikean käyttäytymisen arvaus lienee vaikein/epävarmin noiden vertaamiseen, pieni virhe arvio niin projektin saa näyttämään hyvältä tai huonolta ::)
Just näin.
Onko sinulla esittää laskelmia tuon <200€ tueksi?
Ats
-
Hyvän säästön saa aikaan pudottamalla käyttöveden lämpötilaa.
-Ei vaadi rakenteellisia muutoksia, ei investointeja.
-Lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa.
-Käyttövesijärjestelmän lämpöhukka pienenee.
Mitä lait ja asetukset sanovat:
-Varaajasäiliöiden lämpötilasta?
-Verkostoon syötettävän veden lämpötilasta?
ATS
-
Hyvän säästön saa aikaan pudottamalla käyttöveden lämpötilaa.
-Ei vaadi rakenteellisia muutoksia, ei investointeja.
-Lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa.
-Käyttövesijärjestelmän lämpöhukka pienenee.
Mitä lait ja asetukset sanovat:
-Varaajasäiliöiden lämpötilasta?
-Verkostoon syötettävän veden lämpötilasta?
ATS
Kait sen varaajan voi pitää vaikkapa 40 asteessa, kunhan huolehtii jotenkin, että
asukkaat saa raanasta yön jälkeen ekana 15 sekunnissa +55 ast. vettä.
Legionella on tapettava, korotus +65 ast. 14 vrk. välein.
Eli ei paljon sieltä säädellä.
Laitoin sinne 165 msg tietoa kierrosta.
Tapaan perj. Niben edustajia, täällä on eräs tapahtuma, jossa he ovat mukana.
Kuitenkin vaikuttaa siltä, että lähinnä tehojen takia on esilämmitys näillä varaajakeinoilla hylättävä.
Kaivot olisi oltava ehkäpä 1 kilometri syvempiää, ja konetehoa ehkäpä 60 kW lisää.
Sitten POOL40 toimisi, kun se olisi mitoitettu mukaan.
Aurinkopaneelit jäänee ainoaksi tavaksi.
Sama juttu kaikilla, Pool40 ei tuottaisi näin laitettuna talvella, kun tehot ei riitä.
Aurinkopaneelit ei esilämmitä talvella, kun ei ole aurinkoa tarpeeksi.
Sähköpaneelit on leikkimistä, kun niiden teho on niin pieni, ehkäpä 10 -15 kW, sillä ei saa kuin kiertojen pumput ja vähän valoa aikasiksi.
Kierron pätkimistä kokeillaan parhaillaan. Sekin on vähän ongelmallinen, aikaansaa viivettä.
-
Kierron pätkimistä kokeillaan parhaillaan. Sekin on vähän ongelmallinen, aikaansaa viivettä.
Kierron pätkimisen ja käyttöveden lämpötilan laskemisen vaikutusmekanismi on sama.
Käyttövesijärjestelmän hukkateho on suoraan verrannollinen veden ja ympäristön väliseen lämpötilaeroon.
Kiertopumpun seistessä järjestelmän lämpötila laskee ja lämpötilaero ympäristöön nähden pienenee -> hukkateho laskee.
Kiertopumpun käydessä lämpötilaero kasvaa -> hukkateho kasvaa.
Kraanasta tulee vaihtelevasti joko normaalilämpöistä tai kylmempää vettä.
Laskettaessa käyttöveden lähtölämpötilaa, laskee koko käyttövesijärjestelmän lämpötila ja lämpötilaero ympäristöön nähden -> hukkateho laskee.
Kraanasta tulee aina vähän normaalia viileämpää vettä.
Tällä hetkellä on
-Lähtölämpötila 56C
-Kierrosta palaava vesi on 49C
-Hukkaenergia 120 kWh/vrk.
-Oletetaan että ympäristön vuotuinen keskilämpötila on 10C.
Keskimääräinen lämpötilaero ympäristöön nähden on 42,5C
Lasketaan menoveden lämpötilaa 5C, 56->51C
-Lähtö 51C
-Paluu 44C
-Ympäristö 10C
Keskimääräinen lämpötilaero 37,5C
Lämpötilaero laski 42,5->37,5C = 5C = 11,8%
Koska hukkatehon on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon laskee hukkateho myös 11,8%.
Vuorokautisen hukkaenergian lasku on 14,1 kWh/vrk = 5153 kWh/v
Koska tämä energia tehdään lämpöpumpulla, jonka COP käyttövesiolosuhteissa on n. 2,7 vähenee ostoenergian määrä 1908 kWh/v.
0,0866 €/kWh sähkönhinnalla 5C lämpötilanpudotuksella tulee säästöä 165€/v.
ATS
-
Kierron pätkimisen ja käyttöveden lämpötilan laskemisen vaikutusmekanismi on sama.
Käyttövesijärjestelmän hukkateho on suoraan verrannollinen veden ja ympäristön väliseen lämpötilaeroon.
Kiertopumpun seistessä järjestelmän lämpötila laskee ja lämpötilaero ympäristöön nähden pienenee -> hukkateho laskee.
Kiertopumpun käydessä lämpötilaero kasvaa -> hukkateho kasvaa.
Kraanasta tulee vaihtelevasti joko normaalilämpöistä tai kylmempää vettä.
Laskettaessa käyttöveden lähtölämpötilaa, laskee koko käyttövesijärjestelmän lämpötila ja lämpötilaero ympäristöön nähden -> hukkateho laskee.
Kraanasta tulee aina vähän normaalia viileämpää vettä.
Tällä hetkellä on
-Lähtölämpötila 56C
-Kierrosta palaava vesi on 49C
-Hukkaenergia 120 kWh/vrk.
-Oletetaan että ympäristön vuotuinen keskilämpötila on 10C.
Keskimääräinen lämpötilaero ympäristöön nähden on 42,5C
Lasketaan menoveden lämpötilaa 5C, 56->51C
-Lähtö 51C
-Paluu 44C
-Ympäristö 10C
Keskimääräinen lämpötilaero 37,5C
Lämpötilaero laski 42,5->37,5C = 5C = 11,8%
Koska hukkatehon on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon laskee hukkateho myös 11,8%.
Vuorokautisen hukkaenergian lasku on 14,1 kWh/vrk = 5153 kWh/v
Koska tämä energia tehdään lämpöpumpulla, jonka COP käyttövesiolosuhteissa on n. 2,7 vähenee ostoenergian määrä 1908 kWh/v.
0,0866 €/kWh sähkönhinnalla 5C lämpötilanpudotuksella tulee säästöä 165€/v.
ATS
Todella mahtavaa, että joku osaa ja myös viitsii laskea tälläisiä !
Kiitos siitä sinulle!
Tämä laskelma osoitti vähän samaa, mitä nyt ollaan pikkusen oltu kokeilemassa.
Noin paljoa ei uskalla laskea lämpötilaa, kun vesikalustiden termostaattihanat on säädetty tietylle astemäärälle.
Mutta näin;
Varaajat on yleensä olleet noin +58 - 60 ast. niiden huipussa oleva lämpötila. Se on eri, kuin mitä koneessa on katkaisisulämpönä.
Katkaisu on jotain 57 - 58 ollut, TALVELLA !
Kuvasta näkyy, että katkaisua on pikkuhiljaa säädetty alaspäin, ollen nyt tänään 53 astetta.
Tällä 53 asteen katkaisulla saavutetaan pyttyjen huippuihin lämmöksi nyt 56 astetta.
Eli pudotusta on nyt saatu aikaan ehkäpä noin 4 astetta varaajien vesimassaan.
Tilanne ei ole vielä ihan stabiili, kestää monta päivää asettua, ympäristön lämpötila, ja vesimassaa ympäröivät eristeet.
Samaan aikaan on kattilahuoneen lämpötilan annettu nousta noin 21 -> 26 astetta, pienentämällä tuuletusta. Yli +25 ei voisi päästää, elektroniikka kärsii. Pumppujen ympäristölämmön max. on +30. Kuumalla kesällä tuo +26 nousee vielä.
Voi olla, että tällä järjestelyllä ei ole tulevaisuutta talvipakkasilla = KU vesi ei pysy asetusarvossaan, kun lämpötilareservi on liian pieni? Aika näyttää. Riippuu esim. miten hyvin saan kuuman veden säätäjän = Ouman EH-203 säädettyä?
No, kysymys kuuluu, saatko tästä järjestelystä laskettua mitään irti...?
-
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6944.0;attach=5359;image)
Tummin viiva ilmeisesti varaajan yläosa, vaalein verkostoon lähtevä [BT70]...mutta mikä on tuo sahalaita: pumpulle palaava, pumpulta lähtevä, tai...?
Tuosta kumminkin helpohko päätellä hyvähköllä tarkkuudella LKV pumpun COP...kun vaan tietää mikä se viiva on.
Tuolla muuten lukee tommonen 'Vie tiedot' nappula jolla saa varmaan kaiken sortin käyntiaikoja sun muita exeli taulukkoon, taitaa jopa 1vuosi olla maksimi, mitäs tietoja se tarjoo?
Tuosta yhteenveto ensimmäisessä viestissä olis ollut arvokasta jos sieltä tulee tietoa siinä laajuudessa mitä luulen...
-
Tummin viiva ilmeisesti varaajan yläosa, vaalein verkostoon lähtevä [BT70]...mutta mikä on tuo sahalaita: pumpulle palaava, pumpulta lähtevä, tai...?
Tuosta kumminkin helpohko päätellä hyvähköllä tarkkuudella LKV pumpun COP...kun vaan tietää mikä se viiva on.
Tuolla muuten lukee tommonen 'Vie tiedot' nappula jolla saa varmaan kaiken sortin käyntiaikoja sun muita exeli taulukkoon, taitaa jopa 1vuosi olla maksimi, mitäs tietoja se tarjoo?
Tuosta yhteenveto ensimmäisessä viestissä olis ollut arvokasta jos sieltä tulee tietoa siinä laajuudessa mitä luulen...
[/quote]
Koska kyse on kuuman veden varaajien käpistelystä, ei ole vaikea arvata mikä se sahalaita on....
se on yllätys yllätys, lataus kierukka, sen aloitus ja lopetus lämpö.
Jos se COP aukeaa noilla 3;lla tiedolla, niin siitä vaan.
tietojahan Nibe säilyttää ekasta startista alkaen, kun maksut on hoidettu.
Tarjoaa kaikki ne tiedot, mitä ko. pumpusta ja käyristä on yleensäkin saatavana. Demossa ne on esitetty.
Tuossapa nyt sitten tuon näkyvän osan exporttaus *.csv tiedostona.
-
0,0866 €/kWh sähkönhinnalla 5C lämpötilanpudotuksella tulee säästöä 165€/v.
Kuvasta näkyy, että katkaisua on pikkuhiljaa säädetty alaspäin, ollen nyt tänään 53 astetta.
Tällä 53 asteen katkaisulla saavutetaan pyttyjen huippuihin lämmöksi nyt 56 astetta.
Eli pudotusta on nyt saatu aikaan ehkäpä noin 4 astetta varaajien vesimassaan.
Laskin, jos lämpötilaa pudotettaisiin 5C, saadaan COP:n paranemisesta johtuen 255€/v
Voidaan laskea, että näiden kahden toimenpiteen yhteisvaikutus on yhden asteen lämpötilapudotusta kohti 84€/v
Edelleen totean, että saadut luvut eivät ole eksakteja totuuksia vaan antavat muutosten vaikutusten suuruusluokan.
ATS
-
Koska kyse on kuuman veden varaajien käpistelystä, ei ole vaikea arvata mikä se sahalaita on....
se on yllätys yllätys, lataus kierukka, sen aloitus ja lopetus lämpö.
Jos se COP aukeaa noilla 3;lla tiedolla, niin siitä vaan.
Ylläri pylläri....ei se edelleenkään saatu ihan selväksi mitä se sahalaita tarkalleen mittaa...
Onko se latauskierukkaan menolämpötila (yläpää) vai paluulämpötila (alapää), onko anturi varaajatilassa vai putkessa?
Todnäk. se on kierukkaan meno ja jos niin sitten nyt viimein näyttää siltä ettei se kovin 'alhaalta ala vääntää' vaan se on duunannut melko kuumalla alueella ykisttäisen käynnin aikana menon suhteen , eli 50-58C haarukassa, eli COP55C on aika lähellä pumpun LKV COP läpeensä entisillä asetuksilla...tuo tarkka luku taas löytyy taulukosta.
-
Ylläri pylläri....ei se edelleenkään saatu ihan selväksi mitä se sahalaita tarkalleen mittaa...
Onko se latauskierukkaan menolämpötila (yläpää) vai paluulämpötila (alapää), onko anturi varaajatilassa vai putkessa?
Todnäk. se on kierukkaan meno ja jos niin sitten nyt viimein näyttää siltä ettei se kovin 'alhaalta ala vääntää' vaan se on duunannut melko kuumalla alueella ykisttäisen käynnin aikana menon suhteen , eli 50-58C haarukassa, eli COP55C on aika lähellä pumpun LKV COP läpeensä entisillä asetuksilla...tuo tarkka luku taas löytyy taulukosta.
Alapäässä; lataus start asetus
Yläpäässä: lataus stop asetus
Ei siitä ole olemassa muuta tietoa, koska vain nämä kaksi suuretta on tässä asiassa säädettävissä.
Vain näillä asioilla vaikutetaan käyttöveden tekoon tässä Nibe pumpputyypissä F1345
Asennetut viisari mittarit putkissa kierukan veteen, meno ja paluu näyttää kyllä aika erilaisia arvoja.....
lataus
min. 25
max. 68
paluu
min. 25
max. 60
Arvothan riippuu täysin, miten kauan pumppu on ollut lataamatta / miten kauan on ladattu.
Ei mitään järkeä noita viisarimittareita katsella, mitä kierukkaan vettä menee, koska se säädetään noiden edellisten 2;n arvon kanssa oikeaksi / halutuksi.
-
Alapäässä; lataus start asetus
Yläpäässä: lataus stop asetus
Ei siitä ole olemassa muuta tietoa, koska vain nämä kaksi suuretta on tässä asiassa säädettävissä.
Vain näillä asioilla vaikutetaan käyttöveden tekoon tässä Nibe pumpputyypissä F1345
Asennetut viisari mittarit putkissa kierukan veteen, meno ja paluu näyttää kyllä aika erilaisia arvoja.....
lataus
min. 25
max. 68
paluu
min. 25
max. 60
Arvothan riippuu täysin, miten kauan pumppu on ollut lataamatta / miten kauan on ladattu.
Ei mitään järkeä noita viisarimittareita katsella, mitä kierukkaan vettä menee, koska se säädetään noiden edellisten 2;n arvon kanssa oikeaksi / halutuksi.
Onhan niitä mittareitakin mukava katella, näkee yhdellä silmäyksellä että ollaan tontilla kun kone käy.
Mutta saiskos siihen nyt jokun sortin varmistuksen mitä se sahalaita viiva edustaa, eli missä se anturi luuraa?
-
Laskennallisesti, paljonko tarvittu energiaa lämpimän käyttöveden lämmittämiseen vuorokaudessa.
1.1.2016:205 m3/kk*0,37=75,85 : 75,85/31vrk = 2446 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 151,24 kWh
1.2.2016:208 m3/kk*0,37=76,96 : 76,96/31vrk = 2482 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 153,47 kWh
1.3.2016:193 m3/kk*0,37=71,41 : 71,41/29vrk = 2462 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 152,23 kWh
1.4.2016:187 m3/kk*0,37=69,19 : 69,19/31vrk = 2231 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 137,95 kWh
1.5.2016:188 m3/kk*0,37=69,56 : 69,56/30vrk = 2318 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 143,33 kWh
Ilmoitettujen tietojen perusteella laskettu paljonko on käytetty energiaa vuorokaudessa.
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 7,50 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 5,30 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 7,10 MWh/kk = 244,8 kWh/vrk
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 6,87 MWh/kk = 229,0 kWh/vrk
Tämän perusteella tuo kiertoon menevä energia ei ole jatkuvasti sama.
Läytyykö trendiä lauhdutin ulos ja lauhdutin sisään käyttöveden latauksen aikana? Ja käyttöveden lämpötila mitattuna maalämpöpumpun anturilla?
-
Onhan niitä mittareitakin mukava katella, näkee yhdellä silmäyksellä että ollaan tontilla kun kone käy.
Mutta saiskos siihen nyt jokun sortin varmistuksen mitä se sahalaita viiva edustaa, eli missä se anturi luuraa?
"Lämpötila-anturi, käyttöveden tuotanto
Käyttöveden lämpötila-anturi (BT6) asennetaan lämminvesivaraajan
anturiputkeen.
Kytke anturi liittimiin X6:16 ja X6:GND. Käytä 2-napaista
kaapelia, jonka poikkipinta-ala on vähintään 0,5 mm².
Käyttövesituotanto aktivoidaan valikossa 5.2 tai aloitusoppaassa."
Eli anturi on siellä varaajassa, yhdestä niistä, sopivalla kohdalla, siellä on 3 eri korkeutta sille.
Ei, sitä ei voi muuttaa eri korkeuteen, koska tämä korkeus on tälle järjestelmälle tarkoitettu,
noin 30 cm. kylmän veden latausliitännän yläpuolella,
eli ei "sahalaidasta" todellakaan voi laskea yhtikäs mitään. Minun mielestäni.
-
Laskennallisesti, paljonko tarvittu energiaa lämpimän käyttöveden lämmittämiseen vuorokaudessa.
1.1.2016:205 m3/kk*0,37=75,85 : 75,85/31vrk = 2446 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 151,24 kWh
1.2.2016:208 m3/kk*0,37=76,96 : 76,96/31vrk = 2482 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 153,47 kWh
1.3.2016:193 m3/kk*0,37=71,41 : 71,41/29vrk = 2462 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 152,23 kWh
1.4.2016:187 m3/kk*0,37=69,19 : 69,19/31vrk = 2231 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 137,95 kWh
1.5.2016:188 m3/kk*0,37=69,56 : 69,56/30vrk = 2318 l/vrk Lämmitys 53K (5-58) = 143,33 kWh
Ilmoitettujen tietojen perusteella laskettu paljonko on käytetty energiaa vuorokaudessa.
1.1.2016: 289h /31vrk = 9,3h/vrk: 7,50 MWh/kk = 241,9 kWh/vrk
1.2.2016: 201h /31vrk = 6,5h/vrk: 5,30 MWh/kk = 170,9 kWh/vrk
1.3.2016: 278h /29vrk = 9,6h/vrk: 7,10 MWh/kk = 244,8 kWh/vrk
1.4.2016: 285h /31vrk = 9,2h/vrk: 7,17 MWh/kk = 231,3 kWh/vrk
1.5.2016: 268h /30vrk = 8,9h/vrk: 6,87 MWh/kk = 229,0 kWh/vrk
Tämän perusteella tuo kiertoon menevä energia ei ole jatkuvasti sama.
Läytyykö trendiä lauhdutin ulos ja lauhdutin sisään käyttöveden latauksen aikana? Ja käyttöveden lämpötila mitattuna maalämpöpumpun anturilla?
Eipä olekkaan sama, koska Vaihtoventtiili kone tekee myös lämmitystä, sillä samalla.
Toki kiertoon menee _AINA_ sama energia, mutta koska vv;n takia osa menee lämmitykseen, se vääristää laskennassa.
Tuossapa on lauhdutin sisään ja lauhdutin ulos, vuoden alusta, ehkä hiukan ylikin.
Toisena käyttövedestä 3 asiaa. Tietoa, milloin tehdään vv:n avulla lämmitystä, kesken KV;n teon, on aika vaikea saada....kuitenkin se on marginaalinen määrä, sehän jo todettiinkin.
-
"Lämpötila-anturi, käyttöveden tuotanto
Käyttöveden lämpötila-anturi (BT6) asennetaan lämminvesivaraajan
anturiputkeen.
Kytke anturi liittimiin X6:16 ja X6:GND. Käytä 2-napaista
kaapelia, jonka poikkipinta-ala on vähintään 0,5 mm².
Käyttövesituotanto aktivoidaan valikossa 5.2 tai aloitusoppaassa."
Eli anturi on siellä varaajassa, yhdestä niistä, sopivalla kohdalla, siellä on 3 eri korkeutta sille.
Ei, sitä ei voi muuttaa eri korkeuteen, koska tämä korkeus on tälle järjestelmälle tarkoitettu,
noin 30 cm. kylmän veden latausliitännän yläpuolella,
eli ei "sahalaidasta" todellakaan voi laskea yhtikäs mitään. Minun mielestäni.
No ei sitten pysty päättelemään, kun nyt annat tämmösen tiedon että se on varaajan 'pehmentämä' tieto...jokunen viesti sitten se anturi annettiin ymmärtää olevan ihan muualla... ??? :o
Koska kyse on kuuman veden varaajien käpistelystä, ei ole vaikea arvata mikä se sahalaita on....
se on yllätys yllätys, lataus kierukka, sen aloitus ja lopetus lämpö.
Jos se COP aukeaa noilla 3;lla tiedolla, niin siitä vaan.
-
No ei sitten pysty päättelemään, kun nyt annat tämmösen tiedon että se on varaajan 'pehmentämä' tieto...jokunen viesti sitten se anturi annettiin ymmärtää olevan ihan muualla... ??? :o
Niin, näin minulle kerrottiin, koska se on käyttäjälle näkyvänä juurikin se asia, lataus ja sen vaihtelu, ja sitä säädetään, kun kuuman veden lämpöä säädetään..
huoltomies sitten kertoi, mikä se todella on.
Normi asiakashan ei edes ymmärrä, mikä joku lauhdutin on...;)
-
Palaverissa Niben ja jämy:n edustajien kanssa käytiin läpi eri vaihtiehdot.
Aurinkokerääjä paneelit katolle, kallis, erittäin kallis. Ei tuota talvella noin 2-3 kk. mitään, puhtaanapito ongelmat kaupuniolosuhteissa pääväylän pölyssä.
Sähköpaneelit katolle, kallis, tuotto "hyttysen shit itämeressä"
Useamman varaajan sarja lataus, erittäin kallis, vaatii paljon vaihtoventtiilejä, ohjaus ongelmat, vikaherkkä, ei kokemuksia kellään.
Ulkoilmasta lämpöpumpulla, kallis, toimiva sinänsä, ei tuota talvella
Levarilla lämmitys, hyvä hyötysuhde, mutta ei kerkiä tehdä mitään, vaatii puskurin ja pumppuja. Kallis ja monimutkainen.
Varaaja Nibe ES 300 kierron paluuputkeen väliin korottamaan +40 paluun -> +55 = kierrossa häviävä 5kW korotetaan 6kW sähkövastuksilla takas +55, jolloin varaajaan palaa samaa lämpöä, kuin siellä on.
Eli lasketaan varaajien huipun lämpö +56, jolloin ei tarvitse shuntata juurikaan käyttövettä.
Varaajien "kerrostumat" ei häiriydy eri lämpöisistä vesistä, varaaja varastoi parhaiten lämpöä.
Nyt varaaja on "sekaisin" lähes aina?!
Kuvassa tilanne, kun laskettiin huipun lämpötilaa, eli se on mahdotonta, koska varaaja romahtaa aamuyöllä, jos huippu ei ole noin +60 ast. Mutta tulipahan taas kokeiltus...aaarrrgg
Helpoin ja halvin tapa.
Maksaako takaisin jotain?
30 koneen tunnit ja tehon otto pienenee ainakin, varaaja pysyy kuosissa kerrostumien osalta, vaikutus?
-
Kuvassa tilanne, kun laskettiin huipun lämpötilaa, eli se on mahdotonta, koska varaaja romahtaa aamuyöllä, jos huippu ei ole noin +60 ast. Mutta tulipahan taas kokeiltus...aaarrrgg
Minä en kylläkään keksi, mitä tuossa aamuyöllä on oikeasti tapahtunut.
Mihin aikaan tuota huipun lämpötilaa laskettiin?
ATS
-
Minä en kylläkään keksi, mitä tuossa aamuyöllä on oikeasti tapahtunut.
Mihin aikaan tuota huipun lämpötilaa laskettiin?
ATS
noin 14h aiemmin.
Varaaja romahtaa aina aamuyöllä, kun kuumaa vettä ei käytetä,, jos huippua ei pidetä noin 60 ast. paikkeilla.
Varaaja sekoittuu ku-paluun alilämpöisestä vedestä. Kuuma vesi nousee ylöspäin.
-
Hei,
yritän kasata vielä kerran lähtötietoja tuon perjantain palaverin jälkeen;
Valmiin käyttöveden lämpötila varaajien huipuissa on pidettävä 59-60 ast, jotta varaajat ei putoa liian alas aamuyöllä, kun ei ole KUUMAN veden kulutusta lainkaan!
Kuuman veden palautus kierto sotkee ja myllää varaajat sekaisin kokoajan, eli ei kerrostumaa lainkaan niissä.
Hyötysuhde huono?!
Palautuskiertoon häviää noin 5 - 8 kW tehoa = kesä / talvi.
Niben asiantuntujan mukaan olisi kaikkein helpoin ja halvin tapa korjata asia laittamalla palautuskierto kulkemaan Nibe ES 300 sähkövaraajan kautta takaisin pyttyihin.
Varaaja poistaisi lämmönhukan, ja pyttyihin palaisi 55 ast. vesi.
Pytylen huipun lämpötilaa voitaisiin tällä järjestelyllä laskea +59-60 -> 55-56 asteeseen,
eli ei tarvittaisikaan enää shunttausta = säästyisi huimasti energiaa? Miten paljon ??
Koska kerrotalossa on PAKKO OLLA kuuman veden kierto, pitäisi tutkia,
mihin kohtaan tarkalleen palutuva vesi on edullista palauttaa pytyissä?
Palauttaminen sotkee _AINA_ koko pytyn, jos palautuu kylmempää, kuin pytyissä jo on?
Nyt palautuskohta on samassa, mistä ladataan kylmää, jolloin pytyn kylmä nousee ylös palautuksen mukana, sotkien kerrostumat?
Mahdollista on myös palauttaa kierto varaajien ylhäältä käyttöön lähtevään putkee, tässä tapauksessa ?
Saisiko tästä selvityksestä jotain irti, vaikkapa tehoissa ja euroissa....vai onko Seppaant jo "väsynyt" näihin laskelmiin...:)
-
Heitän tähän vain oman ajatukseni, en osaa sanoa miten toimii teidän tapauksessa. Tulee siis lähinnä kysymykseen jos olette päätymässä jonkinlaiseen sähkövaraajaan ja kierron häviöiden korvaaminen jotenkin perusteltavissa sähköllä. En ole katsonut ketjua taaksepäin missä teholuokassa liikutte häviöissä, lähinnä edellä kiinnitin huomiota mahdollisen sähkökattilan ja varaajien kerrostumien sekoittumisen estämiseen. Saattaa myös olla, että teillä vaatimuksena 24/7 LV välitön saatavuus hanoista, jolloin kierron häviöiden korvaaminen tulee liian kalliiksi pelkällä sähköllä. Kohteenne aivan eri hehtaarilla kuin omat kokemukseni, teoreettisesti samasta asiasta kysymys, mittasuhteet täysin poikkeavat.
Itse pohdin juurikin tätä pakollista lämpimän veden kierron toteuttamista vuonna 2011, kun maalämpöön vaihdoin varaavasta 3000 litran sähkövaraajasta. Oma okt, rakennettu -84, pisimmät kv-linjat (kylmä, kuuma ja paluu) lähes 25 metriä suuntaansa, vesipisteitä kahdessa kerroksessa 3+3 ja putkitus kuparilla, onneksi kaikki eristettynä, tosin vain villalla alakerran lasketun katon kautta.
Päädyin lopulta ratkaisuun, että en kierrätä paluusta tulevaa vettä lainkaan mlp varaajan kautta vaan laitoin pienen sähkövaraajan 28 litraa (rosteripytty, uretaani eristetty, OSO RW 30, vastus happokestävää terästä, 2kW) tekniseen tilaan mlp:n viereen, jonka kautta vesi palaa takaisin kiertoon. Paluun haara on mlp varaajalta tulevassa lv-linjassa takaiskuventtiilin jälkeen T-haarassa kiinni ja jatkaa siitä lämpimän veden syöttösekoitusventtiilille (Oras 4200) ja edelleen lv-linjaa vesipisteille. Paluun linjassa on teknisessä tilassa ensin takaisku ja sulkuventiitili, sitten Grundfos Alpha pumppu, jonka jälkeen Oraksen säätö- ja sulkuventiili (4110), josta kierron voi kuristaa sopivaksi. Kierron pumpun ole antanut pyöriä 24/7/365/7W, mutta varaajassa olevaa 2kW sähkövastusta lämmitän vain arkisin kolme kertaa päivässä ja viikonloppuisin useammin (ajastettu), varaajassa tietysti myös oma termostaatti, joka asetettu katkaisemaan varaajan lämmitys 55C asteessa. Mlp:n varaajassa lämminvesi tulee kuparikierrukan lävitse ja LÄV15 ylälämpötilan olen säätänyt 45C asteeseen/yläero 6C, joten toiminta-alue 42C-48C anturin kohdalla, ylempänä lämpimämpää ja hyvin on lämmivesi riittänyt omalle perheelle (2 aikuista + 2 teiniä).
Tällä järjestelmällä lämmitän sähköllä ainoastaan kierron häviöt tiettyinä aikoina vuorokaudesta ja nämäkin häviöt jäävät itselläni rakennuksen sisäisiksi häviöiksi, eikä kanaaleihin tai muualle. Sähkövaraaja siis tavallaan toimii ajastettuna virtausvastuksena paluun kierrossa, eikä mlp varaajan kerrostumista sekoiteta lainkaan vaikka kierto onkin päällä.
-
Heitän tähän vain oman ajatukseni, en osaa sanoa miten toimii teidän tapauksessa. Tulee siis lähinnä kysymykseen jos olette päätymässä jonkinlaiseen sähkövaraajaan ja kierron häviöiden korvaaminen jotenkin perusteltavissa sähköllä. En ole katsonut ketjua taaksepäin missä teholuokassa liikutte häviöissä, lähinnä edellä kiinnitin huomiota mahdollisen sähkökattilan ja varaajien kerrostumien sekoittumisen estämiseen. Saattaa myös olla, että teillä vaatimuksena 24/7 LV välitön saatavuus hanoista, jolloin kierron häviöiden korvaaminen tulee liian kalliiksi pelkällä sähköllä. Kohteenne aivan eri hehtaarilla kuin omat kokemukseni, teoreettisesti samasta asiasta kysymys, mittasuhteet täysin poikkeavat.
Itse pohdin juurikin tätä pakollista lämpimän veden kierron toteuttamista vuonna 2011, kun maalämpöön vaihdoin varaavasta 3000 litran sähkövaraajasta. Oma okt, rakennettu -84, pisimmät kv-linjat (kylmä, kuuma ja paluu) lähes 25 metriä suuntaansa, vesipisteitä kahdessa kerroksessa 3+3 ja putkitus kuparilla, onneksi kaikki eristettynä, tosin vain villalla alakerran lasketun katon kautta.
Päädyin lopulta ratkaisuun, että en kierrätä paluusta tulevaa vettä lainkaan mlp varaajan kautta vaan laitoin pienen sähkövaraajan 28 litraa (rosteripytty, uretaani eristetty, OSO RW 30, vastus happokestävää terästä, 2kW) tekniseen tilaan mlp:n viereen, jonka kautta vesi palaa takaisin kiertoon. Paluun haara on mlp varaajalta tulevassa lv-linjassa takaiskuventtiilin jälkeen T-haarassa kiinni ja jatkaa siitä lämpimän veden syöttösekoitusventtiilille (Oras 4200) ja edelleen lv-linjaa vesipisteille. Paluun linjassa on teknisessä ensin takaisku ja sulkuventiitili, sitten Grundfos Alpha pumppu, jonka jälkeen Oraksen säätö- ja sulkuventiili (4110), josta kierron voi kuristaa sopivaksi. Kierron pumpun ole antanut pyöriä 24/7/365/7W, mutta varaajassa olevaa 2kW sähkövastusta lämmitän vain arkisin kolme kertaa päivässä ja viikonloppuisin useammin (ajastettu), varaajassa tietysti myös oma termostaatti, joka asetettu katkaisemaan varaajan lämmitys 55C asteessa. Mlp:n varaajassa lämminvesi tulee kuparikierrukan lävitse ja LÄV15 ylälämpötilan olen säätänyt 45C asteeseen/yläero 6C, joten toiminta-alue 42C-48C anturin kohdalla, ylempänä lämpimämpää ja hyvin on lämmivesi riittänyt omalle perheelle (2 aikuista + 2 teiniä).
Tällä järjestelmällä lämmitän sähköllä ainoastaan kierron häviöt tiettyinä aikoina vuorokaudesta ja nämäkin häviöt jäävät itselläni rakennuksen siäisiksi häviöiksi, eikä kanaaleihin tai muualle. Sähkövaraaja siis tavallaan toimii ajastettuna virtausvastuksena paluun kierrossa, eikä mlp varaajan kerrostumista sekoiteta lainkaan vaikka kierto onkin päällä.
Et harkinnut laittaa sitä OSO:a sinne 25m kulutuspäähän ja jättänyt koko kiertoa tekemättä?
Tuo vois toimia tässä kerrostalo jutussakin (jos olis sopiva paikka), joka asuntoon omansa OSO:sa ja niillä kierron häviöillä pitäis ne OSO:t kuumina 24/7/365 8)
En nyt ala laskemaan kuinka pitkälle ne häviöt riittäisivät pitämään OSOja kuumina,
-
"Täystiili"
Järkevänoloinen ratkaisu.
Oletko laskenut paljonko kuluu kWh:a tai euroja?
"rsaarela"
Minulla ei nyt ole aiempia muistiinpanoja käytettävissä mutta yritän vastailla ulkomuistista ja aiempiin viesteihin perustuen.
Hei,
yritän kasata vielä kerran lähtötietoja tuon perjantain palaverin jälkeen;
Valmiin käyttöveden lämpötila varaajien huipuissa on pidettävä 59-60 ast, jotta varaajat ei putoa liian alas aamuyöllä, kun ei ole KUUMAN veden kulutusta lainkaan!
Tätä en vieläkään ymmärrä
Kuuman veden palautus kierto sotkee ja myllää varaajat sekaisin kokoajan, eli ei kerrostumaa lainkaan niissä.
Hyötysuhde huono?!
Minusta näyttää että varaajat ovat hyvin kerrostuneet. Viestin No 186 mukaan varaajan alaosan viileän ja yläosan kuuman veden rajapinta seilaa anturin BT06 ohi mennen tullen käynti ja seisjaksojen mukaan. Kaaviokuvan mukaan BT06 sijaitsee varaajan kyljessä jossakin puolen välin paikkeilla.
Palautuskiertoon häviää noin 5 - 8 kW tehoa = kesä / talvi.
Ei ainoastaan palautuskiertoon vaan tämä on koko käyttövesijärjestelmän häviö
Niben asiantuntujan mukaan olisi kaikkein helpoin ja halvin tapa korjata asia laittamalla palautuskierto kulkemaan Nibe ES 300 sähkövaraajan kautta takaisin pyttyihin.
Varaaja poistaisi lämmönhukan, ja pyttyihin palaisi 55 ast. vesi.
Tällä menettelyllä lämmitettäisiin koko käyttövesijärjestelmän energiahukka suoralla sähköllä n. 3800 €/v.
Nykyään hukkaenergia tehdään lämpöpumpulla COP n. 2,7. Vuosikustannus n. 1400 €.
Ehdotettu menetelmä kuluttaa vuodessa n. 2400 €/v enemmän.
Pytylen huipun lämpötilaa voitaisiin tällä järjestelyllä laskea +59-60 -> 55-56 asteeseen,
eli ei tarvittaisikaan enää shunttausta = säästyisi huimasti energiaa? Miten paljon ??
En sanoisi että huimasti.
Aiemmin olen laskenut että säiliöiden lämpötilan lasku 5 C:lla säästää 255 € ostoenergiaa.
Koska käyttövesijärjestelmän putkiston lämpötila ei muuttuisi, jäisi vuotuiseksi säästöksi 255 €/v.
Tämä ja edellinen yhteensä tekee vuodessa lisäkuluja n. 2150 €/v
Koska kerrotalossa on PAKKO OLLA kuuman veden kierto, pitäisi tutkia,
mihin kohtaan tarkalleen palutuva vesi on edullista palauttaa pytyissä?
Tietenkin viileämpi vesi pitää ajaa pytyn pohjalle jotta kerrostumiin on edes mahdollisuus.
Olen tutkinut Niben asennusohjeiden PI (putkisto ja instrumentointi) kaaviota.
Siitä ei tarkalleen selviä mitenkä kierto ja käyttöveden lämpötilan säätö (shunttaus) on toteutettu.
Palauttaminen sotkee _AINA_ koko pytyn, jos palautuu kylmempää, kuin pytyissä jo on?
EI, jos pytyn sisäiset rakenteet on oikein suunniteltu, kerrostuu viileämpi vesi alaosaan ja kuuma yläosaan, mikä on toivottu tilanne.
Nyt palautuskohta on samassa, mistä ladataan kylmää, jolloin pytyn kylmä nousee ylös palautuksen mukana, sotkien kerrostumat?
Ei pitäisi sotkea.
Mahdollista on myös palauttaa kierto varaajien ylhäältä käyttöön lähtevään putkee, tässä tapauksessa ?
Niben PI-kaavion mukaan asia saattaisi olla näin. Kaavio on tältä osin epäselvästi piirretty.
Saisiko tästä selvityksestä jotain irti, vaikkapa tehoissa ja euroissa....vai onko Seppaant jo "väsynyt" näihin laskelmiin...:)
Että väin
ATS
-
Vielä muuan tarkennus, kun näiden tuottojen, kulutuksien ja häviöiden energiat (kWh) muutetaan rahaksi (€).
Ennen lämpöpumppua käytettävän ostoenergian hinta on 0,0866 €/kWh
Lämpöpumpun jälkeen käyttövesiolosuhteissa energian arvo on 0,0866/2,7 = 0,032 €/kWh.
Tässä ketjussa on joissakin aiemmissa viesteissä sekoitettu nämä kaksi asiaa.
ATS
-
"rsaarela"
Minulla ei nyt ole aiempia muistiinpanoja käytettävissä mutta yritän vastailla ulkomuistista ja aiempiin viesteihin perustuen.
Valmiin käyttöveden lämpötila varaajien huipuissa on pidettävä 59-60 ast, jotta varaajat ei putoa liian alas aamuyöllä, kun ei ole KUUMAN veden kulutusta lainkaan!
Tätä en vieläkään ymmärrä
Laitan kuvan, miten palautus nyt hoidetaan takaisin pyttyihin..
Tässä erityishuomio kohtaa, missä palautus ja kylmä vesi yhtyvät !!!
Kun ei ole KU käyttöä, kohdassa on +40 ast. KOKO AJAN.
Kun on rajua KU käyttöä, kohdassa on +5 ast. KOKO AJAN
Miten voi säätää Ouman säätimen niin, että se muka toimisi? Ei mitenkään, jos ymmärtää hiukankin PID säätäjän sielunelämää!
Tuossa on 2 täysin eri planeetalta olevaa shunttaavaa arvoa, +5 <-> +40, joten ei toimi, ei..!
Siksi KU lämpö vaihtelee myös raanoissa.
Jos pyttyjen lämpö saadaan alas, suoraan +55 asteiseksi, ei shunttausta tarvita ollenkaan, pysyy +55.
MUTTA koska palautus jäähdyttää +40, niin pytyt sekoaa YÖLLÄ !
Minusta näyttää että varaajat ovat hyvin kerrostuneet. Viestin No 186 mukaan varaajan alaosan viileän ja yläosan kuuman veden rajapinta seilaa anturin BT06 ohi mennen tullen käynti ja seisjaksojen mukaan. Kaaviokuvan mukaan BT06 sijaitsee varaajan kyljessä jossakin puolen välin paikkeilla.
Eipäs se seilaa yöllä, kun ei sieltä lasketa kuumaa vettä, vaan romahtaa, jos huippua ei pidetä +60. Miksi se sen tekee?
Tällä menettelyllä lämmitettäisiin koko käyttövesijärjestelmän energiahukka suoralla sähköllä n. 3800 €/v.
Nykyään hukkaenergia tehdään lämpöpumpulla COP n. 2,7. Vuosikustannus n. 1400 €.
Ehdotettu menetelmä kuluttaa vuodessa n. 2400 €/v enemmän.
Tämä ja edellinen yhteensä tekee vuodessa lisäkuluja n. 2150 €/v [/color]
Saisiko tästä selvityksestä jotain irti, vaikkapa tehoissa ja euroissa....vai onko Seppaant jo "väsynyt" näihin laskelmiin...:)
Että väin
ATS
Jos muutaman kerran vielä....
-
Et harkinnut laittaa sitä OSO:a sinne 25m kulutuspäähän ja jättänyt koko kiertoa tekemättä?
Vesipisteet 4-5m toisistaan, alakerrassa wc, saunatilat kahdella suihkulla ja erikseen kodinhoitohuone, yläkerrassa 2xwc, suihku ja keittiö, joten lämmitys tarvittaisiin lähes jokaiseen, joten keskitytty "keskuslämmitys" mielestäni perusteltu, etenkin kun kaikki putkitukset asuintiloissa pysyivät entisellään maalämpöön siirryttäessä, muutokset vain teknisessä tilassa.
"Täystiili"
Järkevänoloinen ratkaisu.
Oletko laskenut paljonko kuluu kWh:a tai euroja?
Mittasin aikanaan varaajan sähkön kulutusta vrk/kk tasolla ja se oli keskimäärin noin 3-5kWh/vrk ajastusten pituudesta riippuen, siis vuositasolla 1000-2000 kWh. Paluun lämpötilat vaihtelevat 25-50C välillä ja lämpeneminen suihkua varten kestää alle 20 min lähtölämpötilasta riippuen. Varaajan lämmityksen jälkeen lämpöä riittää noin 3 tuntia, nykyisin ajastettu arkisin aamulla klo 5:30-6:55 (yötariffi), ip klo 15-16 ja illalla klo 20:30-22:00 ja viikonloppuisin päivällä pari kertaa lisäksi, sekä aamuaikaa myöhennetty. Vapaasti ohjelmoitavissa digitaallisella vrk/vk/vuosikellolla omien tarpeiden ja tottumusten mukaan "hellasärö" ohjauksella :D.
Itselläni käyttövesikierrossa on lisäksi pari pyyhekuivainta, jotka osaltaan kasvattavat häviöitä melkoisesti pelkään putkilinjaan verrattuna. Tuli myös kokeiltua ilman kiertoa, kun vanha paluukierron pumppun menin sammuttamaan elokuussa 2011 loman ajaksi, eikä enää suostunut käynnistymään loman jälkeen. Olimme pari viikko ilman kiertoa ennen maalämpöä ja kun juuri vihdoin oli saanut lämmintä vettä suihkusta ja meni sulkemaan hanan, niin avatessa uudelleen tuli jälleen kylmää vettä koska veden virtaus putkissa oli hetken poikki ja kupariputket imaisivat lämmön tehokkaasti itseensä :'(. Kolmannen tai neljännen kerran jälkeen verkostokin oli jo lämmennyt hieman ja tilanne rauhottui sillä suihkukerralla, joten kierto havaittu hyödylliseksi mukavuuden vuoksi.
-
Valmiin käyttöveden lämpötila varaajien huipuissa on pidettävä 59-60 ast, jotta varaajat ei putoa liian alas aamuyöllä, kun ei ole KUUMAN veden kulutusta lainkaan!
Tätä en vieläkään ymmärrä
=======================
Yritän vielä selittää, kas kun minulle tuo asia on vesiselvä...;)
Kun varaajia ei käytetä yöllä yhtään noin 4-5 tuntiin, on selvää, että varaajia ei myöskään silloin lämmitetä yhtään.
Kuitenkin varaajia "jäähdytetään koko sen 4-5h ajamalla niihin +40 ast. palautusvettä,
ja toisaalta varaajat säteilevät pois hukkalämpönä noin 300W / h /per varaaja.
Täydellisen selvää, että niiden sisällön lämpötila laskee aamuksi todella paljon!?
Noin 1h ajan tuossa sitten on ihmiset saaneet haaleampaa vettä niskaansa!
Kuvassa tilanne näkyy tosi hyvin.
Vettä ei ole käytetty,
BT6 on saavuttanut asetusarvon, ja alkanut ladata uudelleen.
Jos olisi mahdollista, että esim. 24h jaksossa ei kukaan käyttäisi yhtään lirtaa kuumaa vettä, varaajien käyrästö olisi siis koko ajan tälläistä, harvoin, ehkä 5-6h välein tapahtuisi lataus.
Näinhän se omakotitaloissa usein meneekin, kehutaan, että pumppu käy esim. kerran vuorokaudessa...huh huh.
Siksi onkin niin tosi vaikeaa verrata isoa kerrostaloa ja pientä omakotitaloa.
Ei voi verrata, vaikka käyttäisi kerrointa 5X, kuten täällä oli puhetta. Sellainen tapa ei todellakaan kerro yhtään mitään.
No, kerro joko ymmärsit, mitä tarkoitan...?
-
Yritän vielä selittää, kas kun minulle tuo asia on vesiselvä...;)
Kun varaajia ei käytetä yöllä yhtään noin 4-5 tuntiin, on selvää, että varaajia ei myöskään silloin lämmitetä yhtään.
Kuitenkin varaajia "jäähdytetään koko sen 4-5h ajamalla niihin +40 ast. palautusvettä,
ja toisaalta varaajat säteilevät pois hukkalämpönä noin 300W / h /per varaaja.
Täydellisen selvää, että niiden sisällön lämpötila laskee aamuksi todella paljon!?
Noin 1h ajan tuossa sitten on ihmiset saaneet haaleampaa vettä niskaansa!
Kuvassa tilanne näkyy tosi hyvin.
Vettä ei ole käytetty,
BT6 on saavuttanut asetusarvon, ja alkanut ladata uudelleen.
Jos olisi mahdollista, että esim. 24h jaksossa ei kukaan käyttäisi yhtään lirtaa kuumaa vettä, varaajien käyrästö olisi siis koko ajan tälläistä, harvoin, ehkä 5-6h välein tapahtuisi lataus.
Näinhän se omakotitaloissa usein meneekin, kehutaan, että pumppu käy esim. kerran vuorokaudessa...huh huh.
Siksi onkin niin tosi vaikeaa verrata isoa kerrostaloa ja pientä omakotitaloa.
Ei voi verrata, vaikka käyttäisi kerrointa 5X, kuten täällä oli puhetta. Sellainen tapa ei todellakaan kerro yhtään mitään.
No, kerro joko ymmärsit, mitä tarkoitan...?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6944.0;attach=5388;image)
No nyt täytyy kysyä 'MIKSI TUOTA EI KORJATA?' kun tuo asia lienee semmonen joka toistuu 365krt vuodessa, eli asialle on selvät pasmat/säännöt mitä tapahtuu, niin se pitää vaan kompensoida pois ja käyttää siihen vaikka halpaa spotti-sähköä :D.
Tuossa selkeesti käyttäytyminen (kerrostuminen) on erilaista päivällä kun käyteskellään vettä kuin yöllä kun ei käytetä.
Tuo ei kaipaisi mitään muuta kuin käynnistysliipaisu pitäis saada osumaan tuohon jonnekin klo04:00, eli vaikka kellolla jos LKV tuotanto on ollut pois (pumppu seis) yöllä >2h niin sitten ylimääräinen startti pumpulle, tai sitten toinen anturitieto myös käynnistämään pumppu. Yksi juttu joka tossa systeemissä lienee poskellaan että se 40C paluu vesi menee pohjalla, se kuuluisis ehkä mennä suurinpiirtein siihen kohtaan missä tommosta vettä suurinpiirtein makoilee. Nyt taitaa se korjauskonsti sillä uudella sähkövaraajalla olla systeemi toimittajan 'laastari' jolla nyt vain oma sunnittelu/käyttöönotto moka korjataan (ehdotetaan) asiakkaan lompakosta konstilla jonka käyttää vaan enemmän asiakkaan lompakkoa.
Tuo moka olis korjattavissa pelkästään ohjausta fiksaamalla! Ei kai vaan ohjaus ole jäykkä/kykenemätön muutoksille?
-
Yöllä kun käyttövettä ei käytetä ajetaan varaajaan pelkästään kierron paluuvettä, jonka lämpötila on hieman käynnistyslämpötilaa korkeampi.
Nyt varaaja täyttyy alhaalta päin paluuveden lämpöisellä "tulpalla" eikä kone käynnisty.
Sitten kun varaaja on kattoa myöten täynnä paluuvettä alkaa menovesi ja sen myötä myös kierron paluuvesi jäähtyä laskee varaajan alaosan lämpötila käynnistysrajaan.
Päivällä kun on käyttöveden käyttöä huolehtii paluuveteen sekoittuva kylmä vesi varaajan alaosan riittävän jäähtymisen ja koneen käynnistymisen ajallaan.
Yöllä pitää saada myös viileämpää paluuvettä.
Tähän on yksinkertainen ratkaisu:
Pienennetään kierron virtausta, tällöin vesi viipyy kauemmin putkistossa ja jäähtyy enemmän.
Jos pumpussa on tehon säätö, niin sillä, ellei ole niin painepuolella olevaa venttiiliä kuristamalla.
ATS
-
Voisiko sen käyttöveden lämpötilan korotuksen ajastaa vaikka tuntia ennen tuota 1 tunnin kylmää jaksoa? Eli kompura lämmittäisi ne kiertovedestä jäähtyneet käyttövesivaraajat riittävän kuumaksi että ei tule aamulla sitä kylmää vettä. Saa varmaan halvan sähkön aikaan laitettua kuumennuksen päälle eikä tule kylmää sitten enää hanasta.
Muuna aikana voisi siis riittää vähän pienempi kuumennus, mutta yöllä pitäisi tehdä tuo jäähtyneen veden kuumennus ennen aamun vesikäyttöä.
Ei voi, ainakaan perusrajoilla.
Rajat määritellään huoltomenuissa, ja siellä on vain tuo yhsi raja sihen tarkoitukseen olemassa.
Toisekseen, jos tuon voisikin tehdä jotenkin, niin Seppaant laskee kyllä kohta, millä ajalla se pitäisi tehdä, että se olisi taloudellista....laskeehan...?
Jos siis se olisi mahdollista tehdä ajastetulla "LUXUS" asetuksella esim. en tiedä vielä.
-
No nyt täytyy kysyä 'MIKSI TUOTA EI KORJATA?' kun tuo asia lienee semmonen joka toistuu 365krt vuodessa, eli asialle on selvät pasmat/säännöt mitä tapahtuu, niin se pitää vaan kompensoida pois ja käyttää siihen vaikka halpaa spotti-sähköä :D.
Tuossa selkeesti käyttäytyminen (kerrostuminen) on erilaista päivällä kun käyteskellään vettä kuin yöllä kun ei käytetä.
Tuo ei kaipaisi mitään muuta kuin käynnistysliipaisu pitäis saada osumaan tuohon jonnekin klo04:00, eli vaikka kellolla jos LKV tuotanto on ollut pois (pumppu seis) yöllä >2h niin sitten ylimääräinen startti pumpulle, tai sitten toinen anturitieto myös käynnistämään pumppu. Yksi juttu joka tossa systeemissä lienee poskellaan että se 40C paluu vesi menee pohjalla, se kuuluisis ehkä mennä suurinpiirtein siihen kohtaan missä tommosta vettä suurinpiirtein makoilee. Nyt taitaa se korjauskonsti sillä uudella sähkövaraajalla olla systeemi toimittajan 'laastari' jolla nyt vain oma sunnittelu/käyttöönotto moka korjataan (ehdotetaan) asiakkaan lompakosta konstilla jonka käyttää vaan enemmän asiakkaan lompakkoa.
Tuo moka olis korjattavissa pelkästään ohjausta fiksaamalla! Ei kai vaan ohjaus ole jäykkä/kykenemätön muutoksille?
No sanoppas sinä se, miksi ei ole korjattu?
Mitä fiksaisit ohjauksessa?
Pumppu _EI_OLE_ ollut tuossa pois päältä, senkin kohdalla asiat on vielä kesken.
Varaajissa ei ole reikiä, mihin laittaa palautuksen +40 kohdalle...
Käynnistysliipasuista en tiedä, asia pitää tutkia.
Valmistajan asia, mutta kun en osaa ruotsia, on se hiukan hankalaa.
Maahantuoja kyllä tekee asian kanssa töitä edelleen, ei se vaan ole niin helppoa.
Jos kerran pääkallon paikan ehdotukset on kuluja lisääviä, niin jämy on aika heikoilla, ei heillä ole muuta tukea ongelmissa.
Eli ei ole olemassa tuohon koko asiaan mitään helppoa ratkaisua, siksihän tätä koko asiaa on vatvottu täällä.
Tuo "jm82" ehdotus tutkitaan alkuviikolla, se _VOI_OLLA_ ratkaisu.
Tosin kustannukset kiinnostaa siinäkin.
-
Yöllä kun käyttövettä ei käytetä ajetaan varaajaan pelkästään kierron paluuvettä, jonka lämpötila on hieman käynnistyslämpötilaa korkeampi.
Nyt varaaja täyttyy alhaalta päin paluuveden lämpöisellä "tulpalla" eikä kone käynnisty.
Sitten kun varaaja on kattoa myöten täynnä paluuvettä alkaa menovesi ja sen myötä myös kierron paluuvesi jäähtyä laskee varaajan alaosan lämpötila käynnistysrajaan.
Päivällä kun on käyttöveden käyttöä huolehtii paluuveteen sekoittuva kylmä vesi varaajan alaosan riittävän jäähtymisen ja koneen käynnistymisen ajallaan.
Yöllä pitää saada myös viileämpää paluuvettä.
Tähän on yksinkertainen ratkaisu:
Pienennetään kierron virtausta, tällöin vesi viipyy kauemmin putkistossa ja jäähtyy enemmän.
Jos pumpussa on tehon säätö, niin sillä, ellei ole niin painepuolella olevaa venttiiliä kuristamalla.
ATS
Hahaa...ymmärsit asian, jota en osannut pukea sanoiksi!
Vika _ON_ siis kerrostumisessa...eikä sekoittunisessa, kuten luultiin?
Siinä skannatussa paperissa oli ne kierron arvot...!
Ei niitä ainakaan pienentää voi yhtään, koska silloinhan asukkaat ei saa moneen minuuttiin kuumaa vettä raanasta. Väärä lähestymistapa sinulla asiaan, lisätä kuluja...kuten eräät Nibelläkin yritti..
Tutkin "jm82" ehdotusta.
"Luxus - Normal - Economy" asetukset on huoltovalikossa.
Pitää katsoa, jos niistä saa apuja.
-
Ohjeen mukaan tossa on kello-ohjaus sisällä, vai onko?
Sillä vaan korotettu 'herkkyys' aamuyölle ja sitten voidaan peruslämpöjä pudotella...ehkä?
-
Ohjeen mukaan tossa on kello-ohjaus sisällä, vai onko?
Sillä vaan korotettu 'herkkyys' aamuyölle ja sitten voidaan peruslämpöjä pudotella...ehkä?
Joo, tuo on ilm. se asia jolla ehkä homma ratkaistaan, katselin samaa itse kanssa äsken.....
-
"ATS"
Yöllä pitää saada myös viileämpää paluuvettä.
Tähän on yksinkertainen ratkaisu:
Pienennetään kierron virtausta, tällöin vesi viipyy kauemmin putkistossa ja jäähtyy enemmän.
Jos pumpussa on tehon säätö, niin sillä, ellei ole niin painepuolella olevaa venttiiliä kuristamalla.
"rsaarela"
Siinä skannatussa paperissa oli ne kierron arvot...!
Ei niitä ainakaan pienentää voi yhtään, koska silloinhan asukkaat ei saa moneen minuuttiin kuumaa vettä raanasta. Väärä lähestymistapa sinulla asiaan, lisätä kuluja...kuten eräät Nibelläkin yritti..
Kyse ei ole kuin muutamasta asteesta.
Käyttäjät tuskin huomaavat parin asteen pudotusta.
Eihän tämä lisää kuluja.
Kokeile edes.
ATS
-
"ATS""rsaarela"Kyse ei ole kuin muutamasta asteesta.
Käyttäjät tuskin huomaavat parin asteen pudotusta.
Eihän tämä lisää kuluja.
Kokeile edes.
ATS
Kyse ei ole ollenkaan muutamista asteista tässä kohtaa.
Kyse on ajasta, jonka käyttäjä joutuu odottamaan sitä kuumaa vettä raanastaan!
Odotusaika pitenee, jos kieroa hidastetaan, vesi ei vaihdu riittävästi.
Skannatussa aiemmassa lapussa on arvona 1,3 l/s. Nyt meillä on arvona 0,171 l/s, johon laitteet on säädetty LVI suunnittelun puolesta.
Eli aikojen alussa, joskus 40v. sitten on ns. heitetty hatusta nuo arvot, ja CU putket kului mutkista puhki, kierrossa.
Nyt asia on ok. En koske tuohon, koska se on oikein nyt.
Laske pahisuttas, mitä ennen öljyllä meni kiertoon energiaa hukkaan???
-
Laske pahisuttas, mitä ennen öljyllä meni kiertoon energiaa hukkaan???
Jos käyttöveden lämpötila oli sama, niin hukkaenergia oli myös sama.
ATS
-
Jos käyttöveden lämpötila oli sama, niin hukkaenergia oli myös sama.
ATS
Ok, eli virtausnopeus ei vaikuta yhtikäs mitään kun lasketaan energiaa !
Mitenkäs nyt tuntuu, että en usko tuota lausetta alkuunkaan.
Aina kun olen tehoa katsonut TA-venttiilistä on haluttu tietää virtausnopeus.
Siitä lasketaan teho.
Eli mitenkäs se asia nyt oikein onkaan?
=================================
Muokattu:
Tuossapa kuvat tehosta, ennen ja jälkeen.
_PIENI_ ero tuossa kiertoon hukkuvassa tehossa näyttäisi olevan.
saattoi tuo LVI perus-säätö _HIUKAN_ säästää..?
-
Tiedätkö, että lämpötilaero oli 10 C myös virtauksella 1,3 l/s ?
Vai arvasitko?
ATS
-
Tiedätkö, että lämpötilaero oli 10 C myös virtauksella 1,3 l/s ?
Vai arvasitko?
ATS
Tiedän...luulen tietäväni...arvaan...
No, tarkistan asian vanhoista valokuvista, kunhan kerkiän.
-
"rsaarela"
Kyse ei ole ollenkaan muutamista asteista tässä kohtaa.
Käynnistysraja on nyt n.47 C (viesti No 186) ja kierron paluu 49 C (viesti No 159)
4 C pudotus kierron paluulämpötilassa riittää pudottamaan varaajan alaosan lämpötilaa riittäväsi että käynnistys tapahtuu myös yöllä normaalisti.
Kyse on ajasta, jonka käyttäjä joutuu odottamaan sitä kuumaa vettä raanastaan!
Odotusaika pitenee, jos kieroa hidastetaan, vesi ei vaihdu riittävästi.
Itse käyttövesiputkessa tapahtuu arviolta puolet koko kierron lämpötilapudotuksesta.
Virtauksen hidastamisenkin jälkeen on perimmäisenkin talon kuumavesiputkessa aina tarjolla vähintään 50 C vettä nykyisen 52 C veden sijaan. Eli mitään lisäviivettä ei tule, ainoastaan raanasta tulee 50 C vettä 52 C veden sijaan.
50C vesi on kuitenkin vielä polttavan kuumaa.
Käyttöveden "kyykähdyksissä" (viestit No 186 ja 196) on käyttövesi ollut alimmillaan 48 - 51 C, nämäkin ovat vielä polttavan kuumaa vettä.
Skannatussa aiemmassa lapussa on arvona 1,3 l/s. Nyt meillä on arvona 0,171 l/s, johon laitteet on säädetty LVI suunnittelun puolesta.
Eli aikojen alussa, joskus 40v. sitten on ns. heitetty hatusta nuo arvot, ja CU putket kului mutkista puhki, kierrossa.
Minusta tuo 1,3 l/s ; 20 kPa on joko shuntin nimellisarvot tai shuntin arvot kuumavesijärjestelmän nimellisvirtauksella (kuumavesi + kierto.)
Viestin No 89 kuvassa on veden kulutuksen 5 min keskiarvot 4.5.-5.5. -2016 (keskiviikko - helatorstai). Ilmeisesti kyseessä on talon raakaveden kulutus.
Kertoimella 0,37 saadaan kuuman veden kulutuksiksi
- keskiviikko iltahuippu klo 17-19 keskimäärin 0,064 l/s
- yö minimi n. 0,0 l/s
- helatorstai päivämaksimi (20 min k.a.)0,19 l/s
-vuorokauden keskikulutus 0,028 l/s = 2410 l/vrk.
Mistähän tuo shuntin virtaus 1,3 l/s mahtaa tulla ?
Nyt asia on ok. En koske tuohon, koska se on oikein nyt.
Käyttöveden kannalta se on varmaankin nyt OK mutta ei kokonaisuuden kannalta.
Vaikka kierron loppulämpötilaa pudotettaisiin 4C, virtaus 0,17 -> 0,11 l/s toimii se yhtä oikein kuin nytkin.
ATS
-
Shunttisäätäjän toimintaa helpottaa, jos kylmän veden syöttöpiste siirretään oheisen kuvan mukaiseen paikkaan.
Nyt shunttaava vesi on koko ajan n. tasalämmintä kierron paluuvettä.
ATS
-
"rsaarela"
Kyse ei ole ollenkaan muutamista asteista tässä kohtaa.
Käynnistysraja on nyt n.47 C (viesti No 186) ja kierron paluu 49 C (viesti No 159)
4 C pudotus kierron paluulämpötilassa riittää pudottamaan varaajan alaosan lämpötilaa riittäväsi että käynnistys tapahtuu myös yöllä normaalisti.
Kyse on ajasta, jonka käyttäjä joutuu odottamaan sitä kuumaa vettä raanastaan!
Odotusaika pitenee, jos kieroa hidastetaan, vesi ei vaihdu riittävästi.
Itse käyttövesiputkessa tapahtuu arviolta puolet koko kierron lämpötilapudotuksesta.
Virtauksen hidastamisenkin jälkeen on perimmäisenkin talon kuumavesiputkessa aina tarjolla vähintään 50 C vettä nykyisen 52 C veden sijaan. Eli mitään lisäviivettä ei tule, ainoastaan raanasta tulee 50 C vettä 52 C veden sijaan.
50C vesi on kuitenkin vielä polttavan kuumaa.
Käyttöveden "kyykähdyksissä" (viestit No 186 ja 196) on käyttövesi ollut alimmillaan 48 - 51 C, nämäkin ovat vielä polttavan kuumaa vettä.
Skannatussa aiemmassa lapussa on arvona 1,3 l/s. Nyt meillä on arvona 0,171 l/s, johon laitteet on säädetty LVI suunnittelun puolesta.
Eli aikojen alussa, joskus 40v. sitten on ns. heitetty hatusta nuo arvot, ja CU putket kului mutkista puhki, kierrossa.
Minusta tuo 1,3 l/s ; 20 kPa on joko shuntin nimellisarvot tai shuntin arvot kuumavesijärjestelmän nimellisvirtauksella (kuumavesi + kierto.)
Viestin No 89 kuvassa on veden kulutuksen 5 min keskiarvot 4.5.-5.5. -2016 (keskiviikko - helatorstai). Ilmeisesti kyseessä on talon raakaveden kulutus.
Kertoimella 0,37 saadaan kuuman veden kulutuksiksi
- keskiviikko iltahuippu klo 17-19 keskimäärin 0,064 l/s
- yö minimi n. 0,0 l/s
- helatorstai päivämaksimi (20 min k.a.)0,19 l/s
-vuorokauden keskikulutus 0,028 l/s = 2410 l/vrk.
Mistähän tuo shuntin virtaus 1,3 l/s mahtaa tulla ?
Nyt asia on ok. En koske tuohon, koska se on oikein nyt.
Käyttöveden kannalta se on varmaankin nyt OK mutta ei kokonaisuuden kannalta.
Vaikka kierron loppulämpötilaa pudotettaisiin 4C, virtaus 0,17 -> 0,11 l/s toimii se yhtä oikein kuin nytkin.
ATS
50C vesi on kuitenkin vielä polttavan kuumaa.
Niin on, mutta kun se on kerrostalossa _LIIAN_ kylmää !!!
Kerrostaloissa; +55ast. vettä _KAIKISTA_ raanoista max. 15 sek. _JOKA_TILANTEESSA_ !
Mistähän tuo shuntin virtaus 1,3 l/s mahtaa tulla ?
Se on shunttiin kierrosta tulevan veden virtaus, kierron kiertoveden määräksi säädetty tuo arvo. Kyllähän iso KU- putki nyt vettä mahtuu !
1,3 l/s on ennen saneerausta ollut arvo ! siitä ei nyt kannata välittää yhtikäs mitään, kerroin sen vaan, koska niin se on ennen ollut, ja siitä on parannettu, ja vielä on paljon parantamista.
Eli ei ole yhtään nyt varaa koskea tuohon +55 ast. veteen. Sitä tulee nyt näillä asetuksilla perimmäisistä huoneistoista juuri sopivasti.
Sattuneesta syystä kummankin äärimmäisen talon päissä asuu henkilöitä, jotka on hiukan tarkkoja suihkulle ja kuu,alle vedelle. Siis vesiin ei kosketa.
Tämä kierron kanssa puljaaminen on tullut selväksi, sieltä ei saa apuja, siihen ei kosketa.
Tutkin sensijaan yhdessä jämy;n kanssa tuota jm86 ehdotusta, että korotetaan luxus tila yöllä esim. 15 min. ajaksi, jolloin pytyt ei jäähdy.
-
jämy
Mikä on jämy?
ATS
-
Mikä on jämy?
ATS
Jälleenmyyjä, se on sellainen aika yleisestikin käytetty lyhenne täälläpäin Suomea....;)
-
Motivan mukaan
Oikea lämpimän käyttöveden lämpötila
Vanhoissa rakennuksissa lämpimän käyttöveden lämpötilan tulisi olla vähintään 50 °C ja uusissa sekä linjasaneeratuissa rakennuksissa 55 °C kaikkialla vesijärjestelmässä. Lämmin käyttövesi ei saa kuitenkaan olla kuumempaa kuin 65 °C missään tilanteessa.
Tyypillisesti lämpimän käyttöveden asetusarvona voidaan käyttää 55 °C , eikä käytössä saa olla minkäänlaisia lämpötilan pudotuksia – ei edes yöaikaan.
Näin Motivan mukaan.
ATS
-
Motivan mukaan
Näin Motivan mukaan.
ATS
====================================
linjasaneeratuissa rakennuksissa 55 °C kaikkialla vesijärjestelmässä. <<<<<<-----------
Tyypillisesti lämpimän käyttöveden asetusarvona voidaan käyttää 55 °C ,
eikä käytössä saa olla minkäänlaisia lämpötilan pudotuksia – ei edes yöaikaan. <<<<<<<---------
====================================
No näillähän täällä on koitettu mennä.
+55 ei sallita pudotusta.
KAIKKI käyttövesiputkistot ON linjasaneerattu täällä!
Tiukasti tulkiten pitäisi siis myöskin kuuman veden palautusputkesta tulla +55 asteista vettä takaisin pyttyihin.
Eli rankasti lisää kiertoon nopeutta, jotta loputkin CU-putket syöpyy harsoksi...;)
-
Onko tuo käyttöveden yöllinen "kyykähdys" oikeasti ongelma?
Viestin No 176 Exel-taulukon (liite) mukaan piirretyn trendistön mukaan 3.5 - 13.5 2016 välisenä aikana on käyttövesi kyykähtänyt 15 kertaa (<1,5C keskiarvon alapuolelle). Näistä ei kertaakaan yöllä klo 00 -06 välisenä aikana.
00-06 0 kertaa
06-12 3 kertaa
12-18 8 kertaa
18-24 4 kertaa.
"Oikeita" kyykähdyksiä (4-5C) on ollut vain 4 kpl
ATS
-
Onko tuo käyttöveden yöllinen "kyykähdys" oikeasti ongelma?
Viestin No 176 Exel-taulukon (liite) mukaan piirretyn trendistön mukaan 3.5 - 13.5 2016 välisenä aikana on käyttövesi kyykähtänyt 15 kertaa (<1,5C keskiarvon alapuolelle). Näistä ei kertaakaan yöllä klo 00 -06 välisenä aikana.
00-06 0 kertaa
06-12 3 kertaa
12-18 8 kertaa
18-24 4 kertaa.
"Oikeita" kyykähdyksiä (4-5C) on ollut vain 4 kpl
ATS
Joo, ei näy, eikä kuulukkaan näkyä noissa jutuissa, koska kuuman veden huipun lämpö on säädetty niin,
että notkahdusta ei tule, korkeaksi siis !
Kun haetaan säästöjä, maalämmön ei ole tarkoitus pitää kuumavesipyttyjen huippua +60 -62,
vaan esim. 56 astetta riittää, JOS kierto ei hassaisi lämpöä.
Notkahdukseen on nyt kokeiltavana ohjelmointi, jossa "autetaan tuota klo 04 kieppeillä tulevaa notkahdusta,
lisä lämmityksellä esim. 5 - 15 min, vaikkapa 5 asteen korkeammalla lämmöllä.
Seuraavaksi katsotaan, voiko kierron moottoria senjälkeen pätkiä yöllä,
esim. 5 min off ja 55 min. päällä, jostain se on aloitettava, ja katsotaan, missä taas tulee raja vastaan.
-
Tämä kierron kanssa puljaaminen on tullut selväksi, sieltä ei saa apuja, siihen ei kosketa.
Seuraavaksi katsotaan, voiko kierron moottoria senjälkeen pätkiä yöllä,
esim. 5 min off ja 55 min. päällä, jostain se on aloitettava, ja katsotaan, missä taas tulee raja vastaan.
??
Tutkin sensijaan yhdessä jämy;n kanssa tuota jm86 ehdotusta, että korotetaan luxus tila yöllä esim. 15 min. ajaksi, jolloin pytyt ei jäähdy.
Luxus edellyttää että varaajassa on sähkövastus.
Onko?
ATS
-
??
Luxus edellyttää että varaajassa on sähkövastus.
Onko?
ATS
No siinähän se jippo juurikin on, että korotusta _EI_ tehdä sähkövastuksilla, vaan sillä "halvalla" maalämmöllä !
Varaajissa on yht. 27kW vastustehoa, mutta ohjelmoinnissa kerrotaan pumpulle, että se Luxus aikana ( = 15 -45 min. esim.) nostaakin käyttöveden aloituksen ja lopetuksen rajoja. Jolloin säästetään, sähköön nähden..jotain...?
-
Voisitko tehdä pienen kokeen ennen kuin tuo "luxus" otetaan käyttöön.
Pudota ylälämpötila -> n. 56 C:een ja ota samanlainen Exel-listaus kuin on viestin No 176 liitteenä ja toivotaan että siihen osuu aamuyön notkahdus.
Tämä on hyvä vertailukohta kun tutkitaan "luxuksen" toimintaa.
Voiko tuohon Exel tallennukseen saada vakio tallennusvälin esim 1 min nykyisessä se vaihtelee 20 s:sta 30 min:iin ?
ATS
-
Voisitko tehdä pienen kokeen ennen kuin tuo "luxus" otetaan käyttöön.
Pudota ylälämpötila -> n. 56 C:een ja ota samanlainen Exel-listaus kuin on viestin No 176 liitteenä ja toivotaan että siihen osuu aamuyön notkahdus.
Tämä on hyvä vertailukohta kun tutkitaan "luxuksen" toimintaa.
Voiko tuohon Exel tallennukseen saada vakio tallennusvälin esim 1 min nykyisessä se vaihtelee 20 s:sta 30 min:iin ?
ATS
No mielelläni tekisin, mutta kun tiedän sen tuloksen, niin en tee.
Eli pytyt romahtaa ja koko talo on kimpussani, että miksi ei tule kuumaa vettä?
Tallennus rehdään kulloisestakin kuvasta, se on Niben ominaisuus, johon käyttäjällä ei ole mitään säätöjä.
On vain tuo nappi, vie *'csv fileen. Se sitten tekee, mitä parhaaksi katsoo.
Ilm. tallennusväli riippuu jotenkin tapahtumista, niiden ajoituksista..?
Jos tuo viimepäivien kokeilujen logi kelpaa, niin sepä on tuossa.
Siitä näkee, että varaa laskea ei juuri ole!
Tuossa ei siis ole Luxusta, eikä muita juttuja mukana.
Tosin kokeiltu ja koneita on sammuteltu, mutta lienee suunta kuitenkin selviää.
-
Jos tuo viimepäivien kokeilujen logi kelpaa, niin sepä on tuossa.
Siitä näkee, että varaa laskea ei juuri ole!
Se on muuten hyvä mutta pitäisi olla myös BT6 mukana.
ATS
-
Se on muuten hyvä mutta pitäisi olla myös BT6 mukana.
ATS
No tuossapa...
-
Laitoin Exelin töihin ja piirsin pari trendistöä liittyen käyttöveden tekoon.
Kuvasta 1 nähdään että käyttöveden notkahdukset alkavat kun käynnistyslämpötila lasketaan n. 48 C:een ja samalla laskee yläosan lämpötila n. 56 C:een.
Kuvasta 2 nähdään, että on kahdenlaisia notkahduksia.
1) Aamuyöllä klo 03 - 06 välillä tapahtuva notkahdus, joka johtuu pienestä KV-kulutuksesta ja sen seurauksena varaajaan palaa käynnistysrajaa lämpöisempää vettä.
2) Illan KV-kulutushuipun aikana lämpöpumpun teho ei riitä ja tämän seurauksena ei saavuteta pysäytysrajaa. Lisäsyynä se että varaajassa ei ole energiareserviä.
ATS
-
Laitoin Exelin töihin ja piirsin pari trendistöä liittyen käyttöveden tekoon.
Kuvasta 1 nähdään että käyttöveden notkahdukset alkavat kun käynnistyslämpötila lasketaan n. 48 C:een ja samalla laskee yläosan lämpötila n. 56 C:een.
Kuvasta 2 nähdään, että on kahdenlaisia notkahduksia.
1) Aamuyöllä klo 03 - 06 välillä tapahtuva notkahdus, joka johtuu pienestä KV-kulutuksesta ja sen seurauksena varaajaan palaa käynnistysrajaa lämpöisempää vettä.
2) Illan KV-kulutushuipun aikana lämpöpumpun teho ei riitä ja tämän seurauksena ei saavuteta pysäytysrajaa. Lisäsyynä se että varaajassa ei ole energiareserviä.
ATS
Joo, aina hyvin noita pystyy analysoimaan noin!
Nuo on mielestäni oikeat syyt asioihin.
Mutta laskennallisestihan meillä on jämy;n mukaa _PALJON_ valmista kuumaa vettä, niinkun onkin..?!?
Riittää mainiosta kaikille, mutta parametrit vain sen tuottamiseksi minimi kuluilla pitää nyt saada kohdalleen.
Se, miksi niihin ei ole aiemmin puututtu, on syynä se että nyt vasta kaikki muut asiat on kohdallaan,
ja kuumalla aikaa on hyvä säätää kuuma vesi kohilleen.
Talvella sitten vaan nostaa koko palettia ylöspäin, jos tarve vaatii.
Nibessä voidaan säätää kuuman veden tuoton käynnistys-, ja lopetusrajat erikseen.
Niistä vielä Luxus ja economy rajat, ja niille ohjelmointi, milloin.
Niitäkin pitää hakea kohdilleen, kun kokonaisuus alkaa hahmottua, mm. kierron osalta,
joka on nyt tasapainoitettu talvella.
-
Mutta laskennallisestihan meillä on jämy;n mukaa _PALJON_ valmista kuumaa vettä, niinkun onkin..?!?
On tosiaankin paljon kuumaa vettä (n. 2200l) mutta ei käytettävissä.
Tästä lisää huomenna.
ATS
-
Nyt minun varsinainen tietokone, jossa on kaikki lämpöpumppuihin liittyvä tausta-aineisto otti ja päivitti omiin nimiinsä seiskan kympiksi ja on sitten ihan sekaisin PER*ELE.
Palaillaan sitten asiaan, jos se saadaan järkiinsä.
ATS
-
Nyt minun varsinainen tietokone, jossa on kaikki lämpöpumppuihin liittyvä tausta-aineisto otti ja päivitti omiin nimiinsä seiskan kympiksi ja on sitten ihan sekaisin PER*ELE.
Palaillaan sitten asiaan, jos se saadaan järkiinsä.
ATS
Voi voi voi....
Sen saa palautettua, mutta älä missään nimessä aja mitään siivous ohjelmaa, esim. cleaner tuhoaa palautusmahdollisuuden.
En tarkkaan muista, mitä pitää tehdä, mutt koneen saa täysin alkup. kokoonpanoon palautettua helposti!
Vastaisen varalle on syytä ajaa ohjelma; NEVER10 jos ei missään tapauksessa halua automaattista päivitystä
https://www.grc.com/never10.htm
-
Joo, aina hyvin noita pystyy analysoimaan noin!
Nuo on mielestäni oikeat syyt asioihin.
Mutta laskennallisestihan meillä on jämy;n mukaa _PALJON_ valmista kuumaa vettä, niinkun onkin..?!?
Riittää mainiosta kaikille, mutta parametrit vain sen tuottamiseksi minimi kuluilla pitää nyt saada kohdalleen.
Se, miksi niihin ei ole aiemmin puututtu, on syynä se että nyt vasta kaikki muut asiat on kohdallaan,
ja kuumalla aikaa on hyvä säätää kuuma vesi kohilleen.
Talvella sitten vaan nostaa koko palettia ylöspäin, jos tarve vaatii.
Nibessä voidaan säätää kuuman veden tuoton käynnistys-, ja lopetusrajat erikseen.
Niistä vielä Luxus ja economy rajat, ja niille ohjelmointi, milloin.
Niitäkin pitää hakea kohdilleen, kun kokonaisuus alkaa hahmottua, mm. kierron osalta,
joka on nyt tasapainoitettu talvella.
Jos siinä on paine-eroon perustuva kv- kiertopumppu, niin luulisi aika helposti automaattisesti saavan kierron pienemmälle kun vettä ei käytetä? Tai sitten nostat kuuman veden ala-arvoa vaikka muutamalla asteella. Noin monta kämppää kun on, ei kustannuksissa tunnu kovin paljolta yhtiövastikkeessa.
-
Jos siinä on paine-eroon perustuva kv- kiertopumppu, niin luulisi aika helposti automaattisesti saavan kierron pienemmälle kun vettä ei käytetä? Tai sitten nostat kuuman veden ala-arvoa vaikka muutamalla asteella. Noin monta kämppää kun on, ei kustannuksissa tunnu kovin paljolta yhtiövastikkeessa.
Öööö..ei ihan aukea, mitä tarkoitat?
Kuuman veden palautuskierron pumpun tehtävä on nostaa painetta senverran, että kierrosta palautuva kuuma vesi saadaa laitettua takaisin varaajiin, joissa on sama paine, kuin kaikkialla kuumavesi johdoissa. Miten paineeroon perustuva säästäisi, koska paine-ero on _AINA_ joka tilanteessa se sama? Pumpussa on kyllä ko. säätö, sitä ei käytetä.
Mitä ala-arvon nostolla saavutettaisiin? Tarkoitushan on säästää, ja nostohan lisää pyttyjen lämpötilaa, = lisää kuluja?
Kuu,am veden tuotannon kustannukset vuositasolla on hyvin huomattavat. Ei voida ajatella, että ei se paljoa ole kämppää kohti, pitää ajatella kokonais-säästöä mieluummin. Se on selkeämpi lähtökohta.
-
Seuraavanlainen kysymys;
2500 l/h virtaus
Aikaa 20 sekuntia
Putken sisähalkaisija 50 mm
Pumpun paine ei ole tiedossa, eikä saatavissakaan
Kyse on keskuslämmitys kierrosta, ja vaihtoventtiilin käännön aikana tulevasta "ryöpystä" kuumaa vettä keskuslämpöverkkoon.
Miten kauas kuuma vesi ehtii ko. putkessa tuossa ajassa?
Pls, vain laskutoimitus, ei ehdotuksia asiaan muuten.
-
7,1m
ATS
-
7,1m
ATS
Loistavaa !
Tukee täydellisesti teoriaani, että vaihtoventtiilin kääntyessä pois käyttöveden teosta,
koko putkisto lämpiää päivän kuluessa kattilahuoneen katossa turhaan todella paljon.
Voiko tuosta laskea vielä tuon tehon, joka lämmittää putkia?
P.S. Sait sitten pc:si kuntoon jälleen ?
-
Tehon laskeminen on jo vaikeampi juttu.
Vindows 7 saatiin palautettua, mutta edelleen suurin osa hakemistopoluista on kateissa, samat mitkä katosivat 10:n päivityksessä.
ATS
-
Tehon laskeminen on jo vaikeampi juttu.
Vindows 7 saatiin palautettua, mutta edelleen suurin osa hakemistopoluista on kateissa, samat mitkä katosivat 10:n päivityksessä.
ATS
65 ast. vettä, 7 metriä, 50mm putkessa, ympäristölämmössä 25 ast.
Suuruusluokka? 1-2 kWh ? Onko sielläpäinkään?
Jos hakemistopolkuja katoaa, syy on yleensä, että ne ei ole alkujaankaan tehty ns. "M$ normi paikkoihin".
Aika yleistä, mutta tod.näk. kaikki on tallessa kuitenkin?
-
65 ast. vettä, 7 metriä, 50mm putkessa, ympäristölämmössä 25 ast.
Suuruusluokka? 1-2 kWh ? Onko sielläpäinkään?
Jos tuo kaikki 'katoaa', niin ~600Wh siirtyy ympäristöön
-
On tosiaankin paljon kuumaa vettä (n. 2200l) mutta ei käytettävissä.
Tästä lisää huomenna.
ATS
Joko..? Oöet valmis kertomaan tästä lisää...kiinnostaa kovasti ?!
-
Lähiaikoina, nyt on ollut muita kiireitä.
ATS
-
Käyttöveden reservi
Vain se varaajissa oleva vesi, jonka lämpötila on yli 55C, on käytettävissä käyttövedeksi.
Faktaa
- Säiliöitä kolme kappaletta rinnan kytkettyinä a 750 litraa. Jos rinnankytkentä on tehty asiallisesti, voidaan laskelmissa käyttää yhtä säiliötä, jonka tilavuus on 2200 litraa.
- Käyttöveden lähtölämpötila 55 C
- Käyttöveden täyttö BT6 käyntijakson alussa 51 C, käyntijakson lopussa 56 C.
- Käyttövesi säiliön yläosassa BT7 60 C +/-1C
- Kylmä vesi 5 C
- Veden jäähtymä KV-kierrossa 7 C, virtaus 0,17 l/s
- Käyttöveden vrk. keskivirtaus 0,026 l/s, iltahuippu 1h ka. 0,064 l/s
Oletetaan
- BT6 anturi on korkeudella 1/3 säiliön korkeudesta.
- Veden lämpötila nousee tasaisesti säiliön pohjasta yläosaan.
Täytetään säiliö täyteen kaupungin vettä 5C
Käyttövettä ei käytetä eikä kierto ole päällä
Lämmitetään säiliö siten että yläosan lämpötila on 60C ja alaosan lämpötila lauhdutinvirtauksen Dt:n (5C) verran matalampi 55C.
Lämmittämiseen tarvitaan 135 kWh energiaa. Koska koko säiliön lämpötila on yli 55C, saadaan 55C käyttövettä hieman enemmän kuin säiliön tilavuus 2200 litraa.
Mutta tämän jälkeen olisi säiliö täynnä kylmää 5C vettä ja kuluisi lähes viisi tuntia ennen kuin taas saataisiin 55C käyttövettä.
Asia on käytännössä paljon mutkikkaampi johtuen samanaikaisesta säiliön lämmityksestä tai taukojaksosta, käyttöveden käytöstä ja käyttöveden kierrosta.
Käyntijakson alussa on 55C lämpötilaraja n.2/3 korkeudella eli käytettävissä on 733 litraa vettä käyttöveden tekoon.
Käyntijakson lopussa on 55C raja hieman alle 1/3 korkeudella eli käyttöveden tekoon on käytettävissä n. 1500 litraa vettä.
Sitten kysytään paljonko on paljon? Vastaan että paljon.
Sitten pudotetaan täytön lämpötilaa niin että yläosan lämpötila on 55C.
Nyt on koko säiliö alle 55C eli reserviä ei ole lainkaan ja eletään ”kädestä suuhun”.
Sitten kysytään paljonko on paljon? Vastaan että vähän tai ei ollenkaan.
5C pudotus säiliön yläosan lämpötilassa tarkoittaa sitä että siirrytään suuresta reservistä nollareserviin.
ATS
-
Njoooo...ei tuo nyt oikein aukea. Aikamoista, saattaahan se noin ollakin, mutta enpäs tiedä sitten.
Nyt kuitenkin on muut suunnitelmat jäähyllä, ja vain käyttöveden kierron pätkiminen on kokeilussa.
Siitäkin tietysti sanotaan, että "tuhoon tuomittu" asia, joka ei säästä....vaiko?
Päivä aikaan 2h pois
Yö aikaan 3h pois
Pätkittynä toki ajallisesti tasaisesti jaoteltuna joka tunnille.
Katsotaan, näkyykö sähkölaskussa.
Veden lämmössä / kierron lämmöissä noin pieni pätkiminen ei vielä paljoa näy.
Päätelmiä?
-
Njoooo...ei tuo nyt oikein aukea. Aikamoista, saattaahan se noin ollakin, mutta enpäs tiedä sitten.
Sitten kysyn: Kauanko on kauan?
Oheisen kuvan mukaan veden kulutuksen iltahuipun aikana on keskimääräinen käyttöveden virtaus 0,064 l/s.
Kierron virtaus on 0,17 l/s
Jos kuuman veden reservi on 733 litraa, riittää reservi 3h 11min ajaksi ilman kiertoa.
Pelkälle kierrolle ilman KV-käyttöä riittää reservi 1h 12min ajaksi.
Kierto päällä KV-iltahuipun aikana riittää reservi 52 min ajaksi.
Reservin ollessa 1500 litraa kasvaa ajat noin kaksinkertaisiksi.
Nämä ajat pätevät silloin kun varaajan yläosan lämpötila on n. 60C, ylälämpötilan laskiessa lyhenee ajat suoraviivaisesti ollen nollassa lämpötilalla 55C.
ATS
-
Nyt kuitenkin on muut suunnitelmat jäähyllä, ja vain käyttöveden kierron pätkiminen on kokeilussa.
Siitäkin tietysti sanotaan, että "tuhoon tuomittu" asia, joka ei säästä....vaiko?
Päivä aikaan 2h pois
Yö aikaan 3h pois
Pätkittynä toki ajallisesti tasaisesti jaoteltuna joka tunnille.
Katsotaan, näkyykö sähkölaskussa.
Veden lämmössä / kierron lämmöissä noin pieni pätkiminen ei vielä paljoa näy.
Päätelmiä?
Säästäähän se, mutta tuskin näkyy sähkömittarissa.
Vaikutus tulee kahta kautta:
- Kun kiertopumppu seisoo nyt 5 h/vrk = 21% ajasta, putoaa kiertopumpun ottama energia saman 21%.
Paljonkohan mahtaa olla kiertopumpun ottoteho?
Mitä sanotaan pumpun tyyppikilvessä?
-Kierron energiahukka pienenee hieman johtuen kierron jäähtymisestä / kierron ja ympäristön välisen lämpötilaeron pienenemisestä.
Kierron paluuveden jäähtyminen estää aamuyön "notkahduksen" silloin kun paluuvesi on kylmempää kuin lämpöpumpun käynnistyslämpötila.
ATS
-
Kommentteja?
ATS
-
Kommentteja?
ATS
Varmaankin matemaattisesti todistettu oikeiksi...?
Mutta kun siihen liittyy niin paljon muutakin.
Kulutukset ja siis säästöt näkee aikasintaan kuukauden päästä.
Nyt alkaa olemaan kaikki kohillaan, mitä tehty on.
Lähinnä siis kierrolle, ei paljoa muuta.
Kuuman veden tuotantoon käytettävän koneen käyntiajat on ainakin silmämääräisesti puhonneet, paljon...?
Niin, ei siinä kiertopumpun tehosta ole ollenkaan kyse, vaan kokonais tehojen putoamisesta!
-
Laittaisitko numeromuodossa vastaavan taulukon kuin aiemmin.
Mittaukset alkaen 17.5.2016
BT70
BT7
BT6
Milloin kiertopumpun pätkintä aloitettiin?
ATS
-
Laittaisitko numeromuodossa vastaavan taulukon kuin aiemmin.
Mittaukset alkaen 17.5.2016
BT70
BT7
BT6
Milloin kiertopumpun pätkintä aloitettiin?
ATS
Joo, laitan kyllä, mutta odotellaan nyt kk. vaihde.
Silloin otan kk. lukemat ylös ja niistäkin jo saan jotain viitteitä.
Pätkiminen on vieläkin hiukan haussa, koska se vaikuttaa niin paljon kuumaan veteen yleensä.
Se pitää saada valmiiksi kk. vaihteeseen, vielä 3 vrk. aikaa...;)
Sitten saat noin 2 vk. päästä käyrät, edellyttäen, että kesä pysyy samanlaisena.
-
No pörssisähkö se vasta säästääkin...?
Tuossapa pari kuvaa, ihan kokeilun alkua.
Ei tuo vielä näy asukkaille mitenkään, mutta sähkönkulutusta se leikkaa rajusti !?
Erimieltä ?
-
Yllä olevat kun saisi numeromuodossa?
Pääsähkömittari, mittaako se koko kiinteistön sähkönkulutuksen vai lämpöpumppujen kokonaissähkön?
kWh/5min asteikko on kuvassa 0 - 2. Onko jokin kerroin millä saadaan oikea kulutus?
ATS
-
Yllä olevat kun saisi numeromuodossa?
Pääsähkömittari, mittaako se koko kiinteistön sähkönkulutuksen vai lämpöpumppujen kokonaissähkön?
kWh/5min asteikko on kuvassa 0 - 2. Onko jokin kerroin millä saadaan oikea kulutus?
ATS
Ei niitä saa sen kummemmassa muodossa....osa on tuossa, muita ei saa.
Tai minä en saa / osaa.
Jos joku kertoo, miten saadaan MySql kannasta kysely halutuista, niin sitten kyllä.
Varoitus, kantaa on sitten yli 12 miljoonaa tietuetta, että ihan leikkipeleillä ei sinne mennä sörkkimään.
Kun jo pelkän kyselyn teko sitoo koneiden aikaa, väärin tehtynä, muutamia päiviä.....että silleensä,,ihan vaan kokemuksesta kerron.
Mittaa vain lämmön tekemisen kulutuksen, alakeskus.
Ei ole mitään muuta kerrointa.
Se on tuo digitaalinen tallennus, kun on pakko valita joku aika, mikä tallennetaan.
Jotta saadaan yleesäkin toimivaa käyrää.
Esim, joka sekuntti olisi hyvä, mutta ei mahdu saatava data harrastelijoidden laitteisiin talteen...;)
Joka kk. eka pv. saadaan tarkat lukemat, kaikesta.
Nyt huomenna lukemat ei ole vartailukelpoisia, kun on kaikkea korjattu.
Eli parin viikon päästä saadaan jotain, ja kk. päästä sitten toivottavasti ihan oikeat toimivat lukemat.
-
kWh/5min asteikko on kuvassa 0 - 2. Onko jokin kerroin millä saadaan oikea kulutus?
Niin tuo trendin lukema pitää kertoa 12:lla.
Saadaan kWh/h, eli ko. 5min ajanjakson keskiteho kW:a
Esim trendi näyttää arvoa 1,1 -> 1,1*12 = 13,2 eli teho on 13,2kW
ATS
-
Ohessa Exellin piirtämänä parin edellisen päivän trendit.
Havaitaan kolme outoa kyykähdystä.
Mitähän on tehty tai tapahtunut?
ATS
-
Ohessa Exellin piirtämänä parin edellisen päivän trendit.
Havaitaan kolme outoa kyykähdystä.
Mitähän on tehty tai tapahtunut?
ATS
Pörssisähkö optio on kytketty päälle 29.6. klo 12:00
SE tekee omia kalibrointejaan 7 vrk ajan.
Sitten se on oppinut talon tavat, ja säästää...?
Nuo notkahduksethan ei näy mitenkään käyttäjille, vesi on yli 37,5 ast. jonka ihminen kokee sopivana / kuuman rajalla olevana.
-
Nuo notkahduksethan ei näy mitenkään käyttäjille, vesi on yli 37,5 ast. jonka ihminen kokee sopivana / kuuman rajalla olevana.
Mutta aiemminhan sinä olit jyrkkänä siitä että käyttäjän on saatava aina joka tilanteessa vähintään 55C vettä 15s:ssa?
ATS
-
Mutta aiemminhan sinä olit jyrkkänä siitä että käyttäjän on saatava aina joka tilanteessa vähintään 55C vettä 15s:ssa?
ATS
Niin onkin!
Mutta koska valmistaja tekee tälläisiä toimitoja, jotka käyttäytyy näin, ei voi mitään.
Kysehän on 7 vrk. kalibroinnista nyt. Mitä senjälkeen tapahtuu, ei tiedä kukaan. '
Muutenkaan kukaan ei tiedä, tai ei halua kertoa tästä toiminteesta mitään, ei edes valmistaja.
Eli toimitaan valmistajan ohjeistuksen mukaisesti nyt tääs kohtaa, laeista viis.
Ehkä ne on Sverigessä erilaiset, kuin meillä Suomessa...;)
-
Tuossapa kuvaa, nyt kun viikon opiskelujakso ? on loppunut.
Ja säästöä tuli: X euroa?
-
Minusta näyttää siltä, että kone on oppinut sen että käyttöveden lämpötilan saa päästää lähelle 40 C ennen kuin tarvii aloittaa lämmitys.
Säästöä on tullut tosiaan tasan X euroa.
ATS
-
Minusta näyttää siltä, että kone on oppinut sen että käyttöveden lämpötilan saa päästää lähelle 40 C ennen kuin tarvii aloittaa lämmitys.
Säästöä on tullut tosiaan tasan X euroa.
ATS
Eli siis tulee säästöä aikamoisesti, kun pytyt on alemmassa lämmössä osan aikaa, senhän sanoo jo "maalaisjärkikin"...;)
Vertaa, miten monta kertaa _VÄHEMMÄN_ kone käy nyt päivässä. Eli sähköä kuluu _PALJON_ vähemmän, ja koneen startit paljon vähemmän, kuluu vähemmän, yms.
Säästää siis. KK. päästä näkee sähkölaskussa, miten paljon, JOS ilmat pysyy samoina.
-
Viestin No 258 kuvan mukaan on vuorokauden käyntiaika on n. 7h 50min.
ATS
-
Viestin No 258 kuvan mukaan on vuorokauden käyntiaika on n. 7h 50min.
ATS
No vaikka tuosta referenssi, miten asiat oli aiemmin...kerro?
-
Ota samanlaiset vrk-tulostukset kuin on viestissä No 258 parilta toukokuun maanantai-tiistai ajalta.
Niin katsotaan mitä niistä saa aikaan.
ATS
-
Ota samanlaiset vrk-tulostukset kuin on viestissä No 258 parilta toukokuun maanantai-tiistai ajalta.
Niin katsotaan mitä niistä saa aikaan.
ATS
Ei kelpaa vertailuksi ko. aika. Liikaa ropauksia siihen aikoihin.
Tuossa vertailu aika sinulle.
-
Minusta näyttää siltä, että kone on oppinut sen että käyttöveden lämpötilan saa päästää lähelle 40 C ennen kuin tarvii aloittaa lämmitys.
Säästöä on tullut tosiaan tasan X euroa.
ATS
Tuohan sinällään rikkoo rakennusmääräyksiä joiden mukaan kiertovesi ei saisi laskea alle 50 asteen edes paluupuolella. Uusissa taloissahan raja taitaa olla jo 55. En tiedä miten vastuukysymykset menisi jos joku sattuisi legionellan suihkusta saamaan, epätodennäköistähän se toki on kun vesi virtaa kokoajan ja isoissa varaajissa on riittävän tiheät legionellatalkoot. Mutta toki kannattaa pohtia paljonko kannattaa tehdä sähkönsäästön vuoksi. Rättipatterit ja pitkät putket on toki ongelma, mutta kannattaa muistaa, että aiemmin tuo sama energiamäärä on maksettu 1-hyötysuhteella vanhalla lämmitystavalla. :)
Meillä tuossa on erillinen sähkövaraaja kiertohäviöille maalämpövaraajan perässä. Se on toki kallis vaihtoehto, täällä vie noin 15-20kWh vuorokaudessa pelkällä suuntaansa 30metrisellä runkolinjalla mistä 5m on maassa menevää.
-
Tuosta trendistä mittaamalla sain vrk-käyntiajaksi 8h 30min.
Lukematarkkuus noissa Niben trendeissä on niin huono, että vaikka vrk-käyntiaika näyttäisi lyhentyneen puolisen tuntia, ei voida sanoa mitään muutoksen vaikutuksesta.
ATS
-
Kaivoin noista numerotulosteista kolme mahdollisimman edustavaa arkivuorokauden pätkää ja määritin kuumakaasun lämpötilan perusteella niistä vuorokautiset käyntiajat.
Ti 3.5 klo 00-24 9h 49 min 14 käyntiä keskim. 42,1 min
To-pe 19.-20.5 klo 12-12 9h 24 min 19 käyntiä keskim. 29,7 min
Ma 6.6 klo 00-24 5h 59 min 7 käyntiä keskim. 51,3 min
Tämän mukaan on "koulutus" pudottanut käyntiaikaa 37%
ATS
-
Kaivoin noista numerotulosteista kolme mahdollisimman edustavaa arkivuorokauden pätkää ja määritin kuumakaasun lämpötilan perusteella niistä vuorokautiset käyntiajat.
Ti 3.5 klo 00-24 9h 49 min 14 käyntiä keskim. 42,1 min
To-pe 19.-20.5 klo 12-12 9h 24 min 19 käyntiä keskim. 29,7 min
Ma 6.6 klo 00-24 5h 59 min 7 käyntiä keskim. 51,3 min
Tämän mukaan on "koulutus" pudottanut käyntiaikaa 37%
ATS
Eli siis aivan _JÄRKYTTÄVÄ_ pudotus sähkön kulutuksessa !!
-
Eli siis aivan _JÄRKYTTÄVÄ_ pudotus sähkön kulutuksessa !!
Mutta odotetaan kuitenkin vielä että saadaan kuukausitilastot.
ATS
-
Eli siis aivan _JÄRKYTTÄVÄ_ pudotus sähkön kulutuksessa !!
Paljonko pumpun ottoteho? Jos olisi vaikkapa 5kWh niin säästöä olisi vajaa 20kWh päivässä, eli pörssisähköhinnoilla 2 euron luokkaa maksimissaan. Kuukaudessa säästöä siis 60 euron verran. En kovin herkästi leikkisi vielä tuolla summalla legionellan kanssa, toki pumppukin jonkin verran säästyy kun käyttötunteja jää se satakunta kuussa pois.
-
Paljonko pumpun ottoteho? Jos olisi vaikkapa 5kWh niin säästöä olisi vajaa 20kWh päivässä, eli pörssisähköhinnoilla 2 euron luokkaa maksimissaan. Kuukaudessa säästöä siis 60 euron verran. En kovin herkästi leikkisi vielä tuolla summalla legionellan kanssa, toki pumppukin jonkin verran säästyy kun käyttötunteja jää se satakunta kuussa pois.
No tuosta voipi tulkita.....?
16,4 kW oma veikkaus, ihan max., siis.
Kamstrup lämpömäärämittarit näyttää koneen tuottamaksi kuumaksi vedeksi aina noin 29 - 31 kW/h, eli KV tuotetaan suunnilleen COP 2;lla....?
Kyse on 60 laitteesta, jossa siis on 2 x 30 koneikot.
Kuumaa vettä tekee yksi 30 koneikko siis.
Ostoenergian hinta TOTAL on tuossa toisessa.
LISÄTTY:
Niin jos vielä väännetään tuo -37% rahaksi, niin se olisi vuositasolla säästönä meille n. 8000e.
660e/kk. säästöä läpilaskettuna!
Eli ei ole kyse mistään ihan pikkurahoista...!
Ja siinä ei legionellat paljoa paina, kun pumppu tekee sen loppuun asti!!!
-
Viestin No 271 Niben suoritusarvotaulukon mukaan suoraviivaisesti aproksimoimalla saadaan 60C lähtölämpötilassa:
P_anto = 29,2 kW
P_otto = 10,6 kW
COP = 2,7
Ennen "koulutusta" oli käyntiaika 9h 36min/vrk.
Jälkeen koulutuksen oli käyntiaika 5h 59min/vrk
Näistä laskien saadaan:
P_otto P_anto
Ennen 101,8 280,5 kWh/vrk
Jälkeen 63,4 174,8 kWh/vrk
Erotus 38,4 105,7 kWh/vrk
Näistä edelleen laskettaessa saadaan säästöä:
14016 kWh/v = 1213 €/v
Vastaavasti käyttöveden tekoon käytetään 38580 kWh vähemmän energiaa.
Käyttöveden tekoon kuluva energia pitäisi pysyä lähes samana, lukuun ottamatta vähäistä hyötysuhteen paranemisesta johtuvaa pienenemistä.
Vai onko nyt kesäkuussa käyttöveden kulutus pienempi kuin toukokuun alkupuolella?
ATS
-
Pieni vaikutus käyttöveden tuotantokustannukseen tulee siitäkin, että kesällä taloon tulevan vesijohtoveden lämpötila nousee ihan vähän.
Loppukesästä tulevan vesijohtoveden lämpötila voi olla voi 3 - 10 C astetta korkeampi, kuin talvella.
Muutoksen määrä on kovasti vesilaitoskohtainen.
Lämpötilaan vaikuttaa moni asia, mm. vedenottamon lämpötilan muutos kesän / talven aikaan.
En tiedä, onko asiaa tutkittu. Luultavasti joku on tehnyt senkin.
-
Tuossa varmaan suuri osa säästöä tulee myös siitä, että kiertolinjoissa vesi on kylmempää (60 vs 40) ja sitä kautta lämmönhukka vähäisempää.
Suhtautuisin itse edelleen hyvinkin varovaisesti kerrostalossa sellaiseen rakennusmääräysten vastaiseen toimintaan, millä voi olla terveydellisiä vaikutuksia. Ei säästöjä kaukolämpö- tai öljylämmitteisissäkään kohteissa taideta hakea käyttöveden lämmön laskemisella alle sallittujen rajojen vaikka varmasti säästöä olisi tarjolla? Loppujen lopuksi tuo 100e kuussa jaettuna kaikille asukkaille on aika vähän kun suhteuttaa koko talon menoihin. Toki pienistä puroista... :)
-
Tuossa varmaan suuri osa säästöä tulee myös siitä, että kiertolinjoissa vesi on kylmempää (60 vs 40) ja sitä kautta lämmönhukka vähäisempää.
Suhtautuisin itse edelleen hyvinkin varovaisesti kerrostalossa sellaiseen rakennusmääräysten vastaiseen toimintaan, millä voi olla terveydellisiä vaikutuksia. Ei säästöjä kaukolämpö- tai öljylämmitteisissäkään kohteissa taideta hakea käyttöveden lämmön laskemisella alle sallittujen rajojen vaikka varmasti säästöä olisi tarjolla? Loppujen lopuksi tuo 100e kuussa jaettuna kaikille asukkaille on aika vähän kun suhteuttaa koko talon menoihin. Toki pienistä puroista... :)
Mielestäni suurin säästö tulee, kun laitteisto laskee varaajien sisällön lämpöä 65 -> 44 ast. ja optimoi pyttyjen lämmityksen halvan pörssisähköän aikaan.
Siihen lisäksi kiertolinjan säästöt.
Kiertolinjasta palaava vesi _EI_OLE_ KOSKAAN_ ollut 60 astetista, ei 50 asteista, ei 45 asteista.
Kiertolinja hävittää lämpöä _PALJON_, paluu vesi on _AINA_ ollut luokkaa 40 - 45 astetta.
Jos haluaisin saada kiertolijan paluupäästä 60 ast. vettä, linjaan pitäisi ajaa ainakin 70 ast. vettä....;)
Jos joku pumpun valmistaja tekee pumppuihinsa optioita, joilla on tarkoitus säästää, niin ne on tarkoitettu käytettäviksi.
Koska asukkaalle kraanasta tulee pikku hetken jälkeen aina noin 50 - 52 ast. vettä, homma on kunnossa,
sanoo rak.määräykset mitä haluaa!
Vesi ei seiso putkissa käytännössä koskaan, ja legionella ajot hoitaa hommansa.
Mahd. legionella tarttuu lämpimästä, noin 37 ast. vedestä.
Putkissa on aina kuitenkin asiakkaalle _TULOSSA_ hetken päästä max. 55 ast. vettä täydellä kuuma säädöllä hanassa.
En näy tuossa paikkaa, missä legionella voisi pesiä?
Jos asukas ei esim. kk. käytä lämmintä vettä, asia on toinen, ja koko juttu on silloin asiakkaan vastuulla. Siihen tilanteeseen ei yksittäisen asunnon kohdalla vaikuta silloin veden lämmöt mitään, koska vesi ei asunnossa kulu, oli lämpö mikä vaan. Se on ainoa tilanne, missä voi olla kaskualusta, mutta se ei kuulu talolle, eikä talo voi siihen mitenkään vaikuttaa!
100e/kk. säästö on siis meillä noin yhden kesäkuukauden sähkölasku koko talolle!
Ei mikään pieni summa kuitenkaan.
-
Viestin No 271 Niben suoritusarvotaulukon mukaan suoraviivaisesti aproksimoimalla saadaan 60C lähtölämpötilassa:
P_anto = 29,2 kW
P_otto = 10,6 kW
COP = 2,7
Ennen "koulutusta" oli käyntiaika 9h 36min/vrk.
Jälkeen koulutuksen oli käyntiaika 5h 59min/vrk
Näistä laskien saadaan:
P_otto P_anto
Ennen 101,8 280,5 kWh/vrk
Jälkeen 63,4 174,8 kWh/vrk
Erotus 38,4 105,7 kWh/vrk
Näistä edelleen laskettaessa saadaan säästöä:
14016 kWh/v = 1213 €/v
Vastaavasti käyttöveden tekoon käytetään 38580 kWh vähemmän energiaa.
Käyttöveden tekoon kuluva energia pitäisi pysyä lähes samana, lukuun ottamatta vähäistä hyötysuhteen paranemisesta johtuvaa pienenemistä.
Vai onko nyt kesäkuussa käyttöveden kulutus pienempi kuin toukokuun alkupuolella?
ATS
Jokin tässä yhtälössä mättää nyt pahemman kerran.
Ehkä se selviää sitten kun saadaan kesäkuun kuukausitilastot.
Oheisessa kuvassa vielä trendimuodossa mittaukset johon laskelmat perustuvat.
Voisitko tulostaa samat mittaukset muutamalta viime päivältä, jotka olivat viestissä No 258.
Käyttöveden lähdössä on Kampstupp-energiamittari. Saatko siitä vastaavanlaisen trendin kuin on vedenkulutuksesta viestissä No 244 ja sama mielellään myös numeromuodossa?
ATS
-
Jokin tässä yhtälössä mättää nyt pahemman kerran.
Ehkä se selviää sitten kun saadaan kesäkuun kuukausitilastot.
Oheisessa kuvassa vielä trendimuodossa mittaukset johon laskelmat perustuvat.
Voisitko tulostaa samat mittaukset muutamalta viime päivältä, jotka olivat viestissä No 258.
Käyttöveden lähdössä on Kampstupp-energiamittari. Saatko siitä vastaavanlaisen trendin kuin on vedenkulutuksesta viestissä No 244 ja sama mielellään myös numeromuodossa?
ATS
No mikä mättää?
Käyttöveden tekoon kulutettu energia _EI_ VOI_ OLLA_ SAMA_, koska lämmöt on alempana, kiertoa pätkitään, pumppu käy 35% vähemmän aikaa yms. Pumpun käyttämä energia pitää olla _PALJON_ vähemmän !
Kmstrupista en saa logia, koska se on sql kannassa, ja kaveri, joka osoisi sitä, on tavoittamattomissa kesällä.
Merkitsin kuvaan paikat, joissa pumppu starttaa; alin kohta on start, ylin on stopp.
Muita ei saa huomioida, koska ne ei ole asiaan mitenkään kuuluvia.
-
Kiertolinjasta palaava vesi _EI_OLE_ KOSKAAN_ ollut 60 astetista, ei 50 asteista, ei 45 asteista.
Kiertolinja hävittää lämpöä _PALJON_, paluu vesi on _AINA_ ollut luokkaa 40 - 45 astetta.
Jos haluaisin saada kiertolijan paluupäästä 60 ast. vettä, linjaan pitäisi ajaa ainakin 70 ast. vettä....;)
Jos joku pumpun valmistaja tekee pumppuihinsa optioita, joilla on tarkoitus säästää, niin ne on tarkoitettu käytettäviksi.
Koska asukkaalle kraanasta tulee pikku hetken jälkeen aina noin 50 - 52 ast. vettä, homma on kunnossa,
sanoo rak.määräykset mitä haluaa!
Vesi ei seiso putkissa käytännössä koskaan, ja legionella ajot hoitaa hommansa.
Mahd. legionella tarttuu lämpimästä, noin 37 ast. vedestä.
Putkissa on aina kuitenkin asiakkaalle _TULOSSA_ hetken päästä max. 55 ast. vettä täydellä kuuma säädöllä hanassa.
En näy tuossa paikkaa, missä legionella voisi pesiä?
Jos asukas ei esim. kk. käytä lämmintä vettä, asia on toinen, ja koko juttu on silloin asiakkaan vastuulla. Siihen tilanteeseen ei yksittäisen asunnon kohdalla vaikuta silloin veden lämmöt mitään, koska vesi ei asunnossa kulu, oli lämpö mikä vaan. Se on ainoa tilanne, missä voi olla kaskualusta, mutta se ei kuulu talolle, eikä talo voi siihen mitenkään vaikuttaa!
100e/kk. säästö on siis meillä noin yhden kesäkuukauden sähkölasku koko talolle!
Ei mikään pieni summa kuitenkaan.
Eli nyttemmin kun yöaikaan lähtee 40-asteinen vesi kiertoon, niin paluupuolella ollaan jo alle 30-asteisessa vedessä. Tuo yhdistettynä kierron ajoittaiseen katkomiseen aiheuttaa jo ainakin teoreettisen riskin. Pumppuvalmistajahan ei sinällään ota kantaa kansallisiin määräyksiin tai vaihtoehtoisesti (kuten Nibenkin esimerkkikuvissa on tehty) suosittelee perään "tulistusvaraajan" sähköllä toimivana, jotta saadaan nuo määräykset toteutumaan ja vesi lähtemään aina riittävän lämpöisenä kiertoon.
En väitä, etteikö tuosta tulisi säästöä ja ettei niin voisi tehdä. Haluan nyt vaan mahdollisesti samoja toimenpiteitä suunnitteleville muistuttaa, että ottaa ko. asian huomioon. Loppujen lopuksi 100e kuussa/1200e vuodessa, vaikkakin toki summana on iso näin yksityishenkilön näkökulmasta, on jo 20 asunnonkin taloyhtiössä vain 5e kuukausikustannus joka suhteutettuna muihin taloyhtiön kuluihin on melko mitätön.
-
Jokin tässä yhtälössä mättää nyt pahemman kerran.
Ehkä se selviää sitten kun saadaan kesäkuun kuukausitilastot.
Tehdyt muutokset vaikuttavat kolmella eri tavalla käyttöveden tekemiseen kuluvaan energiaan.
1) Kierron pätkiminen
Normaalitilanteessa on
Lähtö 54,3C
Paluu 51,2
Dt 3,1C
Pätkimistilanteessa on
Paluu k.a. 48,9
Dt 5,4C
Pätkimisen vaikutus paluulämpötilaan on 2,3C ja koko KV-putkistoon 1,2C
Kierron pätkimisen vaikutus häviöihin on 2,5%
2)"Koulutuksen" vaikutus
Järjestelmä toimii 60% ajasta normaalilämpötiloilla ja 40% matalammilla lämpötiloilla.
Normaalitilanteessa KV-putkiston k.a. lämpötila on 51,6C
Notkahduksen aikana ovat keskiarvot
KV-lähtö 48,5C
KV-paluu 45,4C
KV-putkiston keskilämpötila on 46,9C
Pudotusta normaalitilanteeseen verrattuna on 4,7C
Häviöt pienenevät pudotusten aikana keskimäärin 10,4% ja kun pudotuksia on 40% ajasta saadaan koulutuksen vaikutukseksi häviöihin 4,2%
3) Kylmemmän käyttöveden energiatarve
Tehtäessä kylmempää käyttövettä kuluu energiaa vähemmän, koska kylmää vesijohtovettä ei tarvitse lämmittää yhtä paljon.
Toisaalta kylmempää käyttövettä kuluu enemmän kuin kuumaa, koska loppukäyttäjä sekoittaa siihen vähemmän kylmää vesijohtovettä.
Yhteisvaikutus energian kulutukseen lienee +/-0
Yhteisvaikutus käyttöveden tekemiseen tarvittavaan energiaan on -6,7%, tämä vastaan käyntiaika -37% --> Jokin mättää
ATS
-
Tehdyt muutokset vaikuttavat kolmella eri tavalla käyttöveden tekemiseen kuluvaan energiaan.
1) Kierron pätkiminen
Normaalitilanteessa on
Lähtö 54,3C
Paluu 51,2
Dt 3,1C
Pätkimistilanteessa on
Paluu k.a. 48,9
Dt 5,4C
Pätkimisen vaikutus paluulämpötilaan on 2,3C ja koko KV-putkistoon 1,2C
Kierron pätkimisen vaikutus häviöihin on 2,5%
2)"Koulutuksen" vaikutus
Järjestelmä toimii 60% ajasta normaalilämpötiloilla ja 40% matalammilla lämpötiloilla.
Normaalitilanteessa KV-putkiston k.a. lämpötila on 51,6C
Notkahduksen aikana ovat keskiarvot
KV-lähtö 48,5C
KV-paluu 45,4C
KV-putkiston keskilämpötila on 46,9C
Pudotusta normaalitilanteeseen verrattuna on 4,7C
Häviöt pienenevät pudotusten aikana keskimäärin 10,4% ja kun pudotuksia on 40% ajasta saadaan koulutuksen vaikutukseksi häviöihin 4,2%
3) Kylmemmän käyttöveden energiatarve
Tehtäessä kylmempää käyttövettä kuluu energiaa vähemmän, koska kylmää vesijohtovettä ei tarvitse lämmittää yhtä paljon.
Toisaalta kylmempää käyttövettä kuluu enemmän kuin kuumaa, koska loppukäyttäjä sekoittaa siihen vähemmän kylmää vesijohtovettä.
Yhteisvaikutus energian kulutukseen lienee +/-0
Yhteisvaikutus käyttöveden tekemiseen tarvittavaan energiaan on -6,7%, tämä vastaan käyntiaika -37% --> Jokin mättää
ATS
Tälläisten laskelmien tekoon en itse pysty.
Mutta, faktaa on, että kun mikä tahansa sähköä käyttävä kone käy 37% vähemmän aikaa / vrk, niin se kuluttaa verkosta vastaavan ajallisen määrän vähemmän sähköä, eli säästää.
100w lamppu palaa 10h, tai 100w lamppu palaa 5h.
Se kulutushan on 1kWh tai 0,5kWh kulutukset silloin ja säästöä on syntynyt 50% tuolloin.
Olemmeko edes tästä yhtä mieltä?
COP kerroin tuossa sotkee, minusta. Sitä en osaa ajatella.
-
Yhteisvaikutus käyttöveden tekemiseen tarvittavaan energiaan on -6,7%, tämä vastaan käyntiaika -37% --> Jokin mättää
ATS
Olikos täällä jossain vielä kerrottuna paljonko lämmintä vettä on tarkastelujakson aikana kulunut? Nuo laskelmat pelkän käyntiajan perusteella on mahdottomia saada vertailukelpoisiksi. Helteisenä toukokuuna tarve seisoskella lämpöisessä suihkussa on kuitenkin merkittävästi koleaa huhtikuuta pienempi. Minkäänlaista vertailukelpoista dataa ei mielestäni saa muuten kuin laskemalla kulutetun sähkön määrä lämmitettyä vesikuutioa kohden. Kiertohäviöt on kuitenkin murto-osa veden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta.
-
Luinpa vielä keskustelua vähän takaperoisesti, ja väkisin kiinnittyy huomio tuohon kierron palautukseen varaajan kylmävesiliitäntään. En tiedä kuinka alas tuo pytyn ylhäällä oleva kierron palautusliitäntä laskee varaajassa, todennäköisesti johonkin keskivaiheille. En ymmärrä miksei kierron paluuta ole kytketty siihen, vaan tuonne kylmän veden tuloliitäntään, koska sehän todella sotkee tuon käynnistyslämmön etenkin yöaikaan lämmittämällä varaajaa alhaalta saakka ja estämällä kerrostumisen kokonaan. Ja eikö myös kierukan lämmönluovutusteho heikkene, kun pytty on jatkuvasti "tasalämpöinen" alas saakka?
-
Luinpa vielä keskustelua vähän takaperoisesti, ja väkisin kiinnittyy huomio tuohon kierron palautukseen varaajan kylmävesiliitäntään. En tiedä kuinka alas tuo pytyn ylhäällä oleva kierron palautusliitäntä laskee varaajassa, todennäköisesti johonkin keskivaiheille. En ymmärrä miksei kierron paluuta ole kytketty siihen, vaan tuonne kylmän veden tuloliitäntään, koska sehän todella sotkee tuon käynnistyslämmön etenkin yöaikaan lämmittämällä varaajaa alhaalta saakka ja estämällä kerrostumisen kokonaan. Ja eikö myös kierukan lämmönluovutusteho heikkene, kun pytty on jatkuvasti "tasalämpöinen" alas saakka?
Siis 3 ( kolme ) VBP700 varaajaa on täällä.
Niiden saaminen kylmän veden lataus tasapainoon TA-venttiileillä on jo ollut aikamoinen juttu.
Ei ole olemassa oikein mitään järkevän hintaista tapaa jakaa palautus vesi kolmeen osaan, että joka pytty saa juuri sopivan määrän, kun TA-venttiilit maksaa n. 300e / kpl.....?!
Putkarien mukaan tämä tapa kytkeä palautus kylmään veteen, on yleisin.
Olen samaa mieltä, että se sotkee koko jutun.
Samoin olen kokoajan ollut sitämieltä, että kerrostuminen ei ole oikeaoppista, vaan sekaisin.
Ei vaan oikein pysty todistamaan millään?
Kuumasta vedestä ei ole mahdollista saada kulutustietoja, koska siinä ei ole mittaria. Johtuu osin juuri tuosta, että pyttyjä on 3, ja niiden putkistoasennuksista.
-
Siis 3 ( kolme ) VBP700 varaajaa on täällä.
Niiden saaminen kylmän veden lataus tasapainoon TA-venttiileillä on jo ollut aikamoinen juttu.
Ei ole olemassa oikein mitään järkevän hintaista tapaa jakaa palautus vesi kolmeen osaan, että joka pytty saa juuri sopivan määrän, kun TA-venttiilit maksaa n. 300e / kpl.....?!
Putkarien mukaan tämä tapa kytkeä palautus kylmään veteen, on yleisin.
Noinhan se palautus taitaa mennä muuten kun maalämpövaraajilla, missä kerrostumat olennaisesti parantaisi tilannetta lähtevän veden lämmön osalta. En kyllä ymmärrä mikä tuosta palautuksesta tekee kolmea tavallista linjasäätöventtiiliä a 70e vaikeamman, kun kuitenkin kierron palautusputkessa on jatkuvasti suunnilleen sama virtaus.
Toisaalta en kyllä ymmärrä sitäkään miksei kylmävesi jakautuisi kutakuinkin tasaisesti kaikkien varaajien kautta liikkeelle mikäli kiertovettä ei kierrätettäisi kylmävesitulon kautta. Olettaen, että tulo- ja menoputkien mitta jakotukkien välillä olisi kutakuinkin yhtenevä.
-
Noinhan se palautus taitaa mennä muuten kun maalämpövaraajilla, missä kerrostumat olennaisesti parantaisi tilannetta lähtevän veden lämmön osalta. En kyllä ymmärrä mikä tuosta palautuksesta tekee kolmea tavallista linjasäätöventtiiliä a 70e vaikeamman, kun kuitenkin kierron palautusputkessa on jatkuvasti suunnilleen sama virtaus.
Toisaalta en kyllä ymmärrä sitäkään miksei kylmävesi jakautuisi kutakuinkin tasaisesti kaikkien varaajien kautta liikkeelle mikäli kiertovettä ei kierrätettäisi kylmävesitulon kautta. Olettaen, että tulo- ja menoputkien mitta jakotukkien välillä olisi kutakuinkin yhtenevä.
1 mutka tulevassa putkessa vastaa kuulemma keskimäärin 1-2 metriä suoraa putkea...?
Pisimmässä 9, lyhimmässä 3 tulossa, kuumassa lähdössä samat, eli pientä eroa.
3 varaajaa, ns. "kolmiossa", nurkassa, eli nurkassa oleva on paljon lämpimänpi, kuin 2 muuta.
Tuollaisien kanssa on taisteltu. Johtuvat alkujaan tilanahtaudesta.
Miten syvälle Nibe VBP750 siellä ylhäällä oleva yhde kiertovesipumpulle menee varaajaan?
Saako sitä mistään kukaan selville?
-
Saatko mistään lyhyemmän aikavälin kuin kuukauden käyntiajan?
Entä onko Kamstrupissa oma näyttö, josta näkee tuotetun energian (minun Kamstrupissa on)?
Jos on niin suhde Kampstrupp MWh/ Nibe h kertoisi paljon
ATS
-
Saatko mistään lyhyemmän aikavälin kuin kuukauden käyntiajan?
Entä onko Kamstrupissa oma näyttö, josta näkee tuotetun energian (minun Kamstrupissa on)?
Jos on niin suhde Kampstrupp MWh/ Nibe h kertoisi paljon
ATS
Joo, kumulatiivisen tuotetun näkee. Sen otan ylös joka kk. 1. päivä.
Ei niistä saa lyhyempää, kuin MySql kannasta, jota en osaa käyttää, siihen hommaan....
-
Viitsisitkö ottaa ylös nuo Kampstrupin energialukemat muutamana päivänä aina samaan aikaan ja lisäksi numerotiedostona samalta ajalta viestin No 258 mittaukset, jos niistä saisi purettua jotakin.
ATS
-
Saatko mistään lyhyemmän aikavälin kuin kuukauden käyntiajan?
Entä onko Kamstrupissa oma näyttö, josta näkee tuotetun energian (minun Kamstrupissa on)?
Jos on niin suhde Kampstrupp MWh/ Nibe h kertoisi paljon
ATS
Edelleen väitän, että jos ei tiedetä paljonko kylmää vettä on virrannut varaajiin kuuman tilalle, on tuotetun kokonaisenergian tai pumpun ottotehon perusteella täysin mahdotonta laskea paljonko häviöistä säästetään. Sen varmasti pystyy laskemaan paraneeko hyötysuhde tuon varaajan kylmemmäksi päästämisen myötä.
-
Edelleen väitän, että jos ei tiedetä paljonko kylmää vettä on virrannut varaajiin kuuman tilalle, on tuotetun kokonaisenergian tai pumpun ottotehon perusteella täysin mahdotonta laskea paljonko häviöistä säästetään. Sen varmasti pystyy laskemaan paraneeko hyötysuhde tuon varaajan kylmemmäksi päästämisen myötä.
Itse en ymmärrä, mitä läpi menevä vesimäärä asiaan liittyy, koska pumppu joka tapauksessa kuluttaa vähemmän sähköä, koska se nyt käy 37% ajasta vähemmän?
Vai epäiletkö, että talon kuuman veden kulutus olisi yht äkkiä pudonnut 37% ???
Suht helpostihan siihen asentaisi kuumavesi total mittarin m3.
Mutta aikaa siihenkin menee kuitenkin muutama kuukausi, putkarit tietäen...;)
Eikä siitä olisi hyötyä eroa arvioitaessa, koska lukemat saataisiin vasta uuden asennuksen jälkeiseltä ajalta.
-
Oliko tässä nyt niin että asunnoissa on laskutusmittarit kylmälle ja kuumalle käyttövedelle erikseen, ja kuumasta vedestä tietysti laskutetaan suurempi kuutiohinta kuin kylmästä lämmityskulujen kattamiseksi?
Nyt kun kuuman käyttöveden lämpötila on välillä normaalia alhaisempi niin asukkaan käyttäessä samanlämpöistä vettä suurempi osuus menee kuuman mittarin puolelle ja näin asukkaalle saadaan kätevästi aikaiseksi suurempi vesilasku kulutuksen pysyessä samana ::)
-
Oliko tässä nyt niin että asunnoissa on laskutusmittarit kylmälle ja kuumalle käyttövedelle erikseen, ja kuumasta vedestä tietysti laskutetaan suurempi kuutiohinta kuin kylmästä lämmityskulujen kattamiseksi?
Nyt kun kuuman käyttöveden lämpötila on välillä normaalia alhaisempi niin asukkaan käyttäessä samanlämpöistä vettä suurempi osuus menee kuuman mittarin puolelle ja näin asukkaalle saadaan kätevästi aikaiseksi suurempi vesilasku kulutuksen pysyessä samana ::)
Juuri näin, omat mittarit jokaisessa 48 asunnossa ja koska kuuman veden teko maksaa huomattavasti enmmän, siitä myös yhtiökokouksen päätöksellä laskutetaan enemmän. Eli se asia on ok. Ei taloyhtiö saa kantaa ns. "vastikkeetonta" vastiketta. Ei tälläistä esittämääsi asiaa kukaan edes pohdi vakavasti. Syyt on ihan toisaalla, säästöjen hakemisessa kaikille asukkaille.
-
Juuri näin, omat mittarit jokaisessa 48 asunnossa
Siis siellä on sittenkin huoneistokohtaiset kylmä- ja kuumavesimittarit ? ? ? ?
Onko näistä olemassa jonkinlaista tilastotietoa?
ATS
-
Vähän kertausta, perustuu lähinnä kevättalven 2016 tilastoihin.
- Sähkö 0,0866 €/kWh
- Raakaveden kulutus 6311 l/vrk
- Käyttövesi 37%*6311 = 2335 l/vrk
- Kylmä vesi 63%*6311 = 3976 l/vrk
- 3 kpl varaajia yht. n. 2200 litraa
- Käyttövettä tehty 85 MWh:lla/v = 233 kWh/vrk (Kamstrupp ?)
- Talojen lämmitys 300 MWh/v
- Asuntoja 48 kpl
- Asukkaita n. 50 hlö.
- Nibe F1345, 60C, Laskettu ekstrapoloimalla 35C ja 45C arvoista (Netistä löytyy kahdenlaista tietoa näistä suoritusarvoista)
- P_anto 28,3 kW
- P_otto 10,5 kW
- COP 2,7
- KV-käyntiaika 9h 14min/vrk
-> 9h14min*28,3 = 261 kWh/vrk (kV tekoon käytetty energia)
-> 9h14min*10,5 = 97 kWh (ostoenergia)
- Raakavesi 5C
- Kuuma vesi 58C
-> 2335kg/vrk*4,2kJ/kg*53C = 144 kWh/vrk (Raakaveden lämmitys kuumaksi vedeksi) = 55%
-> Häviöt 261-144 = 117 kWh/vrk = 45%
Yllä arvot joihin verrataan "koulutuksen" jälkeisiä arvoja.
ATS
-
Siis siellä on sittenkin huoneistokohtaiset kylmä- ja kuumavesimittarit ? ? ? ?
Onko näistä olemassa jonkinlaista tilastotietoa?
ATS
Ne luetaan 6 kk. välein.
Liian epämääräistä tilastoa, kun vuokralaiset voi pahimmillaan vaihtua 1-2kk. välein, yksiöissä.
-
Ne luetaan 6 kk. välein.
Liian epämääräistä tilastoa, kun vuokralaiset voi pahimmillaan vaihtua 1-2kk. välein, yksiöissä.
Eihän sillä ole merkitystä vaikka asukkaat vaihtuvat, sillä on merkitystä mitä kukin mittari näyttää 6 kk välein.
Tämä olisi tärkeää tietoa, sillä voi joko vahvistaa tai hylätä aiempia kulutustietoja. Esim. voidaan tarkistaa päteekö kuuma/kylmävesisuhde 37/63% edelleen.
ATS
-
Eihän sillä ole merkitystä vaikka asukkaat vaihtuvat, sillä on merkitystä mitä kukin mittari näyttää 6 kk välein.
Tämä olisi tärkeää tietoa, sillä voi joko vahvistaa tai hylätä aiempia kulutustietoja. Esim. voidaan tarkistaa päteekö kuuma/kylmävesisuhde 37/63% edelleen.
ATS
No nyt on itseluenta 30.6 - 1.7 välillä.
Seuraava sitten 31.12 - 1.1 välillä
EDIT:
Pitänee laitattaa siihen kuuman veden lähtöön mittari mittaamaan kokonais kuumaa, mikä taloille lähtee.
Sitäkään ei myt enää saa 1.7. alkavasti toimimaan, liian vähän aikaa...;(
Eipäs sentään laitetakkaan siihen kohtaan, koska eihän se toimisi oikein !
Mutta jos se laitetaankin kuuman veden lataukseen, niin siinä se toimisi!
Se on tuo kierron palautusvesi, joka sotkisi mittauksen lähdössä. Pitäisi olla 2 mittaria, plussaava ja miinustava...
Latauksessa se näyttää oikein, vaan se paikka on meillä aika pahassa kohdassa, siihen ei taida päästä käsiksi.
-
Viitsisitkö ottaa ylös nuo Kampstrupin energialukemat muutamana päivänä aina samaan aikaan ja lisäksi numerotiedostona samalta ajalta viestin No 258 mittaukset, jos niistä saisi purettua jotakin.
ATS
Tuosta kuvan mukaisesta ohjelmasta ne asiat ja paljon muutakin saisi selville, jos joku osaisi tehdä MySql kyselyn, tuohon alimmalle riville...? Pitäisi siis saada poimittua käyttöveden, eli ns. "joka toinen" lukema tuosta, halutulta aikaväliltä...?
Osaako joku täällä tehdä tuollaisen kyselyn?
-
Tuollaisella lähtisin kokeilemaan.
SELECT ID,sensorDesc,date,time,sensorValue FROM energiamittarit WHERE sensorDesc = kayttovesi AND date between '2016-01-01' AND '2016-01-15'
Niin, ja saahan tuolta MySQL:stä MySQL/ODBC Connectorin (https://dev.mysql.com/downloads/connector/odbc/) avulla haettua dataa Exceliin jossa sitä pystyy sitten jatkokäsittelemään ehkä helpommin.
-
Tuollaisella lähtisin kokeilemaan.
SELECT ID,sensorDesc,date,time,sensorValue FROM energiamittarit WHERE sensorDesc = kayttovesi AND date between '2016-01-01' AND '2016-01-15'
Niin, ja saahan tuolta MySQL:stä MySQL/ODBC Connectorin (https://dev.mysql.com/downloads/connector/odbc/) avulla haettua dataa Exceliin jossa sitä pystyy sitten jatkokäsittelemään ehkä helpommin.
Jooo, jotain on väärin, enkä keksi.....?
Tuo Connector asentuu kyllä, mutta sitten pitäisi tietää, miten sitä käytetään, se kun ei asenna mitään *.exe juttua...?
Ja enkku ei ole oikein minun lajini....
-
SELECT ID,sensorDesc,date,time,sensorValue FROM energiamittarit WHERE sensorDesc = 'kayttovesi' AND date between '2016-01-01' AND '2016-01-15'
Kokeilepa tuolla, puuttui pari merkkiä...
Tässä vähän sekavaa selitystä tuosta Connectorin käytöstä, on varmaan muitakin / parempia tapoja, mutta näin olen itse tehnyt.
Sen Connectorin asennuksen jälkeen Excelistä täytyy ottaa "Data" välilehdeltä valinta "From Other Sources", sieltä "From Microsoft Query". Sitten avautuvasta ikkunasta "Databases" välilehdeltä valinta kohtaan "New Data Source", klikataan OK, avautuvaan ikkunaan aluksi annetaan joku nimi tälle, sitten kakkoskohdasta valitaan ajureiksi se asennettu Connector, minulla se on "MySQL ODBC 5.3 Unicode Driver" (siellä on myös ANSI versio mutta se ei ainakaan minulla toiminut), sitten klikataan "Connect" ja annetaan palvelimen nimi, tunnukset ja valitaan tietokanta mitä halutaan käyttää.
Neloskohdassa voi valita halutessaan oletustaulun mitä käytetään. Sitten klikataan OK ja valitaan listasta juuri tehty "Data source" jos se ei ole jo valittuna. Sitten vaan klikataan OK ja annetaan tarvittaessa tunnukset. Jos oletustaulua ei ole valittu niin tästä valitaan sitten halutut taulut ja lisätään ne valitsemalla "Add". Sitten tauluista voi valita tuplaklikkaamalla halutut arvot tai tähdestä kaikki. Kun kaikki haluttu on valittu, klikataan ylärivistä "oven kuvaa" tai File -> Return data to Microsoft Excel.
Sitten Excel kysyy mihin data laitetaan, nykyiseen vai uuteen työkirjaan. Valitaan sopivasti ja klikataan OK, sitten data onkin Excelissä.
Niin, ja sitten tuossa Microsoft Query -ikkunassa ennen Exceliin palaamista voi myös tallentaa kyselyn myöhempää käyttöä varten, sitten nämä löytyy Excelistä "Existing connections" valikosta. Eli tuonne voi tallentaa eri tarkoituksiin kyselyt valmiiksi ja sitten kun haluaa aina dataa Exceliin niin voi käyttää suoraan niitä.
-
SELECT ID,sensorDesc,date,time,sensorValue FROM energiamittarit WHERE sensorDesc = 'kayttovesi' AND date between '2016-01-01' AND '2016-01-15'
Kokeilepa tuolla, puuttui pari merkkiä...
Tässä vähän sekavaa selitystä tuosta Connectorin käytöstä, on varmaan muitakin / parempia tapoja, mutta näin olen itse tehnyt.
Sen Connectorin asennuksen jälkeen Excelistä täytyy ottaa "Data" välilehdeltä valinta "From Other Sources", sieltä "From Microsoft Query". Sitten avautuvasta ikkunasta "Databases" välilehdeltä valinta kohtaan "New Data Source", klikataan OK, avautuvaan ikkunaan aluksi annetaan joku nimi tälle, sitten kakkoskohdasta valitaan ajureiksi se asennettu Connector, minulla se on "MySQL ODBC 5.3 Unicode Driver" (siellä on myös ANSI versio mutta se ei ainakaan minulla toiminut), sitten klikataan "Connect" ja annetaan palvelimen nimi, tunnukset ja valitaan tietokanta mitä halutaan käyttää.
Neloskohdassa voi valita halutessaan oletustaulun mitä käytetään. Sitten klikataan OK ja valitaan listasta juuri tehty "Data source" jos se ei ole jo valittuna. Sitten vaan klikataan OK ja annetaan tarvittaessa tunnukset. Jos oletustaulua ei ole valittu niin tästä valitaan sitten halutut taulut ja lisätään ne valitsemalla "Add". Sitten tauluista voi valita tuplaklikkaamalla halutut arvot tai tähdestä kaikki. Kun kaikki haluttu on valittu, klikataan ylärivistä "oven kuvaa" tai File -> Return data to Microsoft Excel.
Sitten Excel kysyy mihin data laitetaan, nykyiseen vai uuteen työkirjaan. Valitaan sopivasti ja klikataan OK, sitten data onkin Excelissä.
Niin, ja sitten tuossa Microsoft Query -ikkunassa ennen Exceliin palaamista voi myös tallentaa kyselyn myöhempää käyttöä varten, sitten nämä löytyy Excelistä "Existing connections" valikosta. Eli tuonne voi tallentaa eri tarkoituksiin kyselyt valmiiksi ja sitten kun haluaa aina dataa Exceliin niin voi käyttää suoraan niitä.
No nyt toimii !
Tuosta Excelistä ei oikein saa tolkkua. Suunnilleen löytyy kaikki ( Suomenkielinen mulla 2003.) mutta siihen pitää vielä syventyä.
Katsotaan riittääkö tuo *.csv aluksi.
-
Vanhempien viestien taulukoista löytyi KV-tuotannon kk-käyntiaikoja ja -energioita.
Niistä laskin lämpöpumpun keskimääräisiä kk-antotehoja
2016
- helmikuu 25,5 kW
-maaliskuu 25,1 kW
-huhtikuu 25,6 kW
Eli keskimäärin 25,4 kW
Laskelmissa olen käyttänyt antotehona 28,3 kW
Mikä on 11% suurempi kuin järjestelmän logitiedoista laskettu teho.
Nyt vaan mielenkiinnolla odottamaan sitä kun touko- ja kesäkuun tilastot valmistuvat.
ATS
-
Viestin No 99 taulukosta löytyy kuukausittaiset KV-energiat kesäkuusta 2014 huhtikuun 2016 loppuun asti.
Löytyisiköhän taulukko kuukausittaisista KV-tunneista?
ATS
-
Viestin No 99 taulukosta löytyy kuukausittaiset KV-energiat kesäkuusta 2014 huhtikuun 2016 loppuun asti.
Löytyisiköhän taulukko kuukausittaisista KV-tunneista?
ATS
Löytyy, laitoin privana sen tulemaan....